Länsimaisen sivilisaation tulevaisuus vai auringonlasku, oliko Spengler oikeassa? Petri Kylliäinen 25.3. 2014 Tieteiden talo, Helsinki

Jos kysymystä lähestytään Spenglerin määritysten pohjalta niin vastaus on kyllä, sillä sivilisaatio oli Spenglerin määrityksissä kulttuurin kuolinvaihe kulttuuriensyklisessä kehityksessä.

Spenglerin maailmankuvassa kaikki maailman kulttuurit elävät ja kuolevat syklisen aikakäsityksen mukaisesti, Kulttuurit syntyvät uusien tai reformoitujen uskontojentuodessa sielun niiden kehitykselle, ja kuolevat ja muuttuvat sivilisaatioksi siinä vaiheessa kun uskonnottomuus valtaa alaa.

- Spengler vertasi erityisesti antiikin Kreikan ja Rooman ajan historiaa ja nykyajan länsimaiseen kulttuuriin ja sen sivilisaatiovaiheeseen

- samaan tapaa kuin antiikin Kreikka edusti Spenglerille kulttuurivaihetta ja Rooman valtakunta sivilisaatiovaihetta

- samaan tapaan Spengler katsoi länsimaisen kulttuurin siirtyneen Ranskan vallan- kumouksen aikoihin kulttuurin kuoleman eli sivilisaatiovaiheeseen

Sivilisaatiovaiheen ominaispiirteet

- maailmankaupunkien synty- demokratian synty, joka syrjäyttää kuninkaan ja aateliston vallan- kansanvalta jää lyhyeksi sillä rahanvalta tekee siitä kumileimasimen- finanssimarkkinat alistaa demokratiat ja tekee niistä pelinappuloita sotiin- syntyy taistelevien valtioiden vuosisadat ja maailmansodat- kansat manipuloidaan sotiin lehdistön sotapropagandalla- lopulta kansat kyllästyvät demokratian puolesta taistelemisiin- kansat valitsevat itselleen yksinvaltaiset keisarit jotka ottavat kontrollin- rahanvalta ajetaan alas- tämänkin jälkeen taistelu maailman eduista jatkuu - sotilaskeisarit taistelevat toisten valtioiden kanssa edelleen- rintarinnan kaaoksen kanssa syntyy toinen uskonnollisuus- toisen uskonnollisuuden kannattajat ovat reformoitujen vanhojen uskontojen kannattajia tai uuden uskonnon kannattajia (Jeesuksen toinen tuleminen)- Spengler vaikuttaa olleen eskatologian pohjalta liikkeellä

Sivilisaatiovaiheen ominaispiirteet

- - samaan tapaan kuin kristinusko kasvoi Rooman valtakunnan aikaan- samaan tapaan toinen uskonnollisuus kehittyisi kun caesarismi etenee- ihmiset pakenevat sotia ja kurjuutta maailmankaupungeista takaisin maalle- harjoittavat siellä uutta tai elvytettyä uskontoaan ja tyytyvät vähään

Loppujen lopuksi taistelujen laannuttua ja kaupunkien raunioiduttua alkaa uusi historiaton keskiaika, jossa ei faustisella vimmalla enää pyritä kehittämään ja kehittymään materialismissa ja taistelemaan eduista vaan tyydytään vähään ja haetaan henkistä rauhan tilaa.

Tämä oli Spenglerin ennusteiden lopputila.

Missä mennään?

Tarkastelen seuraavassa systeemiteorian ja epälineaarisen aikakäsityksen näkökulmasta lännen ja maailman tulevaisuutta.

● Länsimaisen kulttuurin/sivilisaation aikana on maailman valtasuhteiden väitetty viimeisen viiden sadan vuoden ajan perustuneen suvereenien (kansallis)valtioiden maailmanjärjestykseen.

● Systeemiteoreettisesta lähtökohdasta voidaan kysyä:

- Mikä tätä maailmanjärjestystä on johtanut?

- Mistä arvopohjasta sitä on johdettu?

- Millä tavoin järjestystä on ylläpidetty?

- Mitä sosialisaation ja sosiaalisen kontrollin muotoja on käytetty?

Maailmanjärjestyksen johtaminen

- Systeemiteorian näkökulmasta jos on olemassa maailmanjärjestys täytyy olla olemassa maailmanjärjestelmä, sillä järjestystä ei voi olla olemassa ilman järjestelmää joka hallitsee sitä, että on järjestystä vaikkapa kansainvälisessä kaupassa.

- Teorian, joka selittää parhaiten tätä maailmanjärjestelmän hallinnan käytäntöä on syklinen hegemonia teoria.

- Viimeisen viidensadan vuoden ajan maailmanjärjestelmän valtiaan vallasta on sodittu usein ja valta vaihtunut sadan vuoden välein.

- Tosin Britannia uusi hegemoniansa ja oli vallassa siten kaksisataa vuotta ja USAn hegemonia kaudella ensimmäisen maailmansodan jälkeen hegemonisesta vallasta on sodittu kolme kertaa (I ja II maailman sodat, sekä kylmä sota) ja uusi kylmä sota on jälleen alkanut (se sai alkunsa 1994 kun NATO lähti sopimuksia rikkoen laajenemaan).

- Tämä jatkuva taisto maailman hegemoniasta viimeisen sadan vuoden ajan edustaakin nähdäkseni epälineaarisenaikakäsityksen näkökulmasta nykyisen maailmanjärjestelmä kaaosvaihetta.

Maailmanjärjestelmän hallinta

- Syklisen hegemonia teorian ja systeemiteorian näkökulmasta maailman hallinta on aina perustunut joihinkin arvoihin ja normeihin joita on kasvatettu sosialisaation prosessissa maailmankansoille ja sosiaalisena kontrollina pakotettu sodilla niille kansoille, joihin ”kasvatus” ei ole tehonnut.

- Ylimpänä järjestelmäarvona maailmanjärjestelmässä on aina ollut hegemonisen (sotilaallisesti, taloudellisesti ja poliittisesti ylivaltaisen) johtajavaltion kansallinen etu.

- Käytännössä tämä on tarkoittanut sitä, että hegemoninen valtio on suosinut ja säätänyt maailmankaupan säännöt vapaaksi tai protektionistiseksi oman vahvuus/heikkoustilojen mukaan.

- Brittiläisen hegemonian aikaan luotiin hegemonista valtaa tukeva poliittisideologinen talousoppi – klassinen liberalismi, jota nykyään myös kutsutaan klassiseksi talousteoriaksi.

- Niillä eväin Britannia vapautti maailman markkinat, loi kapitalismille suotuisat verokäytännöt maailmaan.

Maailmanjärjestelmän hallinta

- Britannia ajoi kaikkialle käytännöt joissa esim, pieniä maanviljelijöitä verotettiin suhteessa suuremmin kuin suurtilallisia. Tämä vei pientilalliset konkurssiin ja halvaksi työvoimaksi suurtilallisille ja samaan aikaa ulkomaalaisille luotiin oikeudet ostaa maat siirtomaista. Eli parhaat maat päätyivät länsimaisten omistukseen. Verotuksen avulla siirtomaiden väestä tehtiin orjatyövoimaa – verot piti maksaa punnissa joita sai vain tekemällä töitä briteille.

- Missä kansat eivät alistuneet ”vapaa kaupalle” tuotiin brittien laivasto pommittamaan – esim. oopiumsodat Kiinan kanssa.

- Ensimmäinen ja toinen maailman sota olivat tästä näkökulmasta vapaa kaupan kapinaa, joita ennen pörssiromahdukset, lamat, valuuttasodat ja protektionismi olivat vallanneet alaa. Ennen ensimmäistä maailman sotaa mm. miellettiin, että eihän kukaan ala sotaa – kaikki ovat niin keskinäisesti riippuvaisia että kenenkään ei kannata alkaa sotaa. Vaan kuinkas kävikään. Nyt Euroopassa pohditaan samaan tapaan ja samalla suunnitellaan kauppasotaa Venäjän kanssa. Ensimmäisen maailman-sodan jälkeen nousivat valtaan myös ensimmäiset Spenglerin ”keisarit”.

Maailmanjärjestelmän hallinta

- Toisen maailman sodan jälkeen kapitalismi oli 1990-luvun alkuun asti ja kylmän sodan loppuun asti kurissa, mutta kun USA oli voittanut kylmän sodan se palasi syklisesti klassisen liberalismin oppeihin maailman järjestelmän hallinnassa. Uusliberalismi ja siitä vedetty monetarismin oppi painotti jälleen pääoman etua suhteettomasti ohi yhteiskunnan ja työväen. Friedmanin oppi luonnollisesta työttömyydestä oli vaan uusi versio ajatuksesta, että palkkoja alentamalla työväki löytää työtä. Tosiasiassa, NAIRU käsitteellä (Non-accelerating inflation rate of unemployment) luotiin tahallinen työttömyys, jotta palkat pysyisivät alhaalla, ja jotta pääoma pääsisi kasvamaan maksimaallisesti. Poliitikoille uskoteltiin, että tällä tavoin työpaikkoja tulee lisää kun pääomalla on varaa sijoittaa lisää tuotantoon.

- Tässä uudessa tilanteessa IMF ja WB ja WTO ovat olleet ratkaisevat instrumentit uuden järjestelmän kasvattamiseen kansoille, yhdessä luottoluokituslaitosten ja suursijoittajien käytäntöjen kanssa. Suomen hallituskin vaikuttaa tätä nykyä olevan Standard & Poors, jossa määritellään Suomen luottoluokitus. Ylläpitääksemme AAA luokitusta meidän tulee heitä tyydyttääksemme alas ajaa hyvinvointivaltiota kohden yövartijavaltiota (joka turvaa vain omaisuuden varkailta).

Maailmanjärjestelmän legitimaatiokriisi

- Vuonna 2003 alkoi nykyisen maailmanjärjestelmän legitimatiokriisi kun USA hyökkäsi Irakiin ilman turvallisuusneuvoston ja G7 maailman-hallituksen tukea. Venäjä käytti veto-oikeutta turvallisuusneuvostossa ja Ranska ja Saksa G7 maina eivät lähtenee mukaan USAn unilateraaliseen hyökkäystä Irakiin.

- USAsta vuonna 2007 alkanut maailmantalouden lama kavensi USAn hegemonian legitiimisyyttä lisää ja se joutui perustamaan G20 ryhmän.

- Tätä nykyä elämme 1930-lukua vauhdilla uudelleen – valtiot taistelevat talouseduistaan. EUta on kyykytetty USAlaisten luottoluokituslaitosten luomilla kriiseillä – Kreikka, Espanja, Irlanti, Portugali. Samalla kun USA on tahallaan devalvoinut ja elvyttänyt talouttaan painamalla katteettomia dollareita tuhansilla miljardeilla lisää. Sen velat lienevät jo 130-150% bkt:sta, kun otetaan huomioon liittovaltion velkojen lisäksi osavaltiot.

- Samaan aikaa taistelu maailman totaalisesta herruudesta jatkuu lähi-idän energiavarojen kontrollista sodittaessa ja vallankumouksia masinoitaessa – arabikevät.

Maailmanjärjestelmän polarisaatio ja tulevaisuus

- Syyrian sota on kuin uusi Espanjan sota, jossa suurvallat kiistelevät lähi-idän hallinnasta käyden propagandasotaa ja aseistaen vastapuolia.

- Ukrainan vallankumous oli hajota ja hallitse operaatio, jolla lännen vaikutusta yritetään levittää lisää ja erottaa EUta venäjästä

- Ukrainalaisilla ei tässä pelissä ole todellista sanansijaa – Venäjä yrittää estää lännen uutta ”Containment” käytäntöä sekä lännen hyökkäysaseeksi rakennettua ohjuspuolustusjärjestelmää leviämästä Venäjän rajoille (ohjuspuolustus toimii vain jos USA tekee ensi-iskun).

- Kaiken läntisen vallankäytön takana lienevät USAlaiset ja brittiläiset pääomapiirit, joille Venäjä ja Kiina ja muut BRICS maat ovat suurin uhka maailmassa ja maailman eduista taisteltaessa.

- Maailma kulkee siis kohden jyrkkenevää polarisaatioita. Tässä kohtaa on hyvä muistaa, että 1930-luvun laman lopetti toinen maailman sota

- Olisi todella aika herätä tiedostamaan riskit ja toimia toisin. Mikä tosin nykyisen median propagandasodan vallitessa on ehkä vaikeaa.

Maailmanjärjestelmän tulevaisuus

- 1930-luvun malliin kansoja haastetaan nyt lännen toimesta Venäjä uhkakuvilla valmistautumaan sotaan.

- Jos sotaan mennään niin se on varmasti lännen auringonlasku maailman hegemonina. Ja vaikka mitä muuta olisi edessä (talousromahduksia,dollarin romahdus, jne) niin finanssitalouden ylivallan alasajo on edessä, jos halutaan luoda demokraattista yhteishyvää maailmaan. Talouden globalisaatioita ei kuitenkaan voiteta klassisella taloustieteellä eikä keynesiläisyydellä, jotka molemmat ovat ainoastaan voimakkaiden valtioiden tai finanssitahojen etuja ajavia käytäntöjä. Maa-ilma tarvitsee demokraattisen maailmantalouden kontrollimekanismit. Mil-laiset – sen voivat vain maailman kansat yhdessä demokraattisesti sopia.

- En kuitenkaan usko maailman ongelmien johtavan Spenglerin uuteen keskiaikaan vaan systeemiteorian pohjalta uuteen kompleksisuuden kasvuun, jossa yksivaltainen maailmanjärjestelmä kaatuu ja syntyy uusi demokraattinen maailmanjärjestelmä. Järjestelmä muutokset maailmanhistoriassa eivät koskaan ole olleet kivuttomia vaan yleensä polarisoituneita. Nyt olemme jälleen siellä – uusi on siis mahdollista!