Tulikomentoja tykkimiesten lehti 2/2014

Tykistö näytti iskukykynsä Tykistö näytti iskukykynsä Maavoimien vaikuttamisharjoituksessa, s. 4–5Maavoimien vaikuttamisharjoituksessa, s. 4–5

TulikomentojaTulikomentoja2/2014 - TYKKIMIESTEN LEHTI

Suomen Tykistön päivä Helsingissä, s. 12–13

Tykkimiehet Tapassa – Perussuunta 2014, s. 26–27

Jääkäritykistörykmentti siirtyi uusiin käsiin, s. 8

Riihimäen seudun Tykistökillan marssi

Sanat: Ilmo LuhtinenSävellys: Erkki Ojanen

Tässä marssii tykkimies, ryhti reipas sen hän ties.Koordinaatit saatuaanon aina valmis suuntaamaan.

Käsky kuuluu ampukaa!Laukaukset maaliin saa.Vihollista niillä torjutaan.Näin kotimaata suojataan.

Ennen jyskyi haupitsit,kanuunat ja mörssärit,korohorot paukkuivat,ne sulkutulta ampuivat.

Riihimäen seudulla tykkikillan voimallaarvoinamme meillä olla saaain koti, usko, isänmaa.

Taustalla: Museo Militarian uteliaat ase-lajitontut tykistötonttu Vilho ja pioneeri-tonttu Jaakko tutkivat museon ansiomi-talikokoelmaa. Kuva: Sirkka Ojala.2

Toimituskunta:

SIRKKA OJALA, päätoimittaja,toimituskunnan [email protected]

SAMUEL FABRIN, toimitussihteeri [email protected]

LAURI [email protected]

MIKKO HÖRKKÖ[email protected]

VELI [email protected]

AKI KINNUNEN [email protected]

PETRI MAJURI, [email protected]

TERO MÄENPÄÄ, [email protected]

JUKKA SIPPOLA,[email protected]

JUHANI SUNILehden kiltasivut: [email protected]

KALEVI VIRTANEN [email protected]

ERKKI [email protected]

HANNU VETTENRANTALehden postitusrekisteri: [email protected]

ULKOASU:Maj-Lis Krouvi / Maisan paja [email protected]

ILMOITUSMYYNTI:Kaarlo [email protected] , 050 619 65

PAINO:SLY-Lehtipainot Oy Kirjapaino Uusimaa

TOIMITUKSELLINEN AINEISTO:Sirkka Ojala, Kiveliönkatu 12, 33580 [email protected], 050 368 8460

ILMOITUSAINEISTO:Sirkka [email protected]

KILTASIVUJEN AINEISTO:Juhani Suni, Käpypolku 1 D11, 13500 HÄ[email protected], (03)6380 138, 0440 478 602

OSOITTEENMUUTOKSET on aina tehtävä oman killan sihteerille. Ellet tiedä, mihin kiltaan kuulut, kysy tieto Hannu Vettenrannalta.

ISSN 1457-9715 (Verkkojulkaisu ISSN 2242-6833)

TULIKOMENTOJA 2/2014www.tulikomentoja.fi Julkaisija: Tykkimiehet ry

Kannen kuva: Taisteluosasto 31:n 130K54 tuli-asemassa / Puolustusvoimat, Satu Hujanen, 25.5.2014 Rovajärvi

TulikomentojaTulikomentoja2/2014 - TYKKIMIESTEN LEHTI

Suomen Tykistön päivä Helsingissä, s. 12–13

Tykkimiehet Tapassa – Perussuunta 2014, s. 26–27

Jääkäritykistörykmentti siirtyi uusiin käsiin, s. 8

pääkirjoituspääkirjoitus

Suomessa on hyvä elää

V iikko vierähti nopeasti Italian maa-perällä kiltaveljien- ja sisarten haus-kassa seurassa eversti Sampo Ah-

don tarinoita kuunnellen. Toivon, että Sam-po jaksaa vielä pitkään sivistää meitä usko-mattomilla kertomuksillaan ja historiantun-temuksellaan.

Matkailu avartaa, ja omasta sydämestä-ni jäi pieni pala Gardajärvelle ihmeellisten vuorten keskelle. Omaan kauniiseen ja tur-valliseen kotimaahan on kuitenkin aina mu-kava palata. Maailmalla matkatessa sitä huo-maa, miten meillä suomalaisilla on paljon yl-peydenaiheita, joita muualla päin maailmaa voidaan vain ihmetellä.

Sosiaalivakuutusjärjestelmämme suunnit-telu alkoi jo 1880-luvulla ja kansaneläkelaki-kin on tullut voimaan jo talvisodan aikana. Vuodesta 1938 asti käytössä ollut äitiyspak-kauksemme on maailman kuulu. Nyt vastaa-van järjestelmän testaamista suunnitellaan Walesissa ja Skotlannissa. Vaikka työttömi-en määrä Suomessa oli huhtikuun lopulla peräti yhdeksän prosenttia, on meillä kui-tenkin tarjota työttömällekin perusturva ja mahdollisuus asua omassa kodissaan yleisen asumistuen turvin. Toisin on muun muassa Italiassa. Joissakin osissa Italiaa työttömyys-prosentti on jo kymmenen hujakoilla. Kun ei ole työtä, monet palaavat asumaan van-hempiensa luokse – ansiotulojen puuttuessa ei ole enää varaa omaan asuntoon. Samoin voi käydä avioerotilanteessa. Monet eron-neet pari elävätkin edelleen saman katon alla, kun ei ole mahdollisuutta muuttaa erilleen. Myöskään asuntolainaa ei ole helppo saada. Meillä jo neljäkymmentä vuotta käytössä ol-lut opintotukijärjestelmä sekä lapsilisät ovat myös tuntemattomia käsitteitä maailmal-la. Ilmaista kouluruokaammekin hämmäs-tellään, sillä Euroopassa kouluruokailu on maksullinen ja muun muassa Saksassa men-nään kesken koulupäivän kotiin syömään.

Me suomalaiset olemme myös lukevaa kansaa, tästä kiitos koulutus- ja kirjastojär-jestelmän. On laskettukin, että jokainen

suomalainen käy kirjastossa noin kymme-nen kertaa vuodessa. Ensimmäinen yleinen lainakirjasto perustettiin Vaasaan jo vuon-na 1794, ja nyt kirjastoja on maassamme yli 800. Vuonna 2013 tehdyn kansainvälisen PI-AAC-tutkimukseen mukaan Suomea parem-paan lukutaidon tasoon yltääkin vain Japani.

Meillä on tasa-arvoinen ja turvallinen yh-teiskunta. Tukea saa moneen asiaan kun si-tä osaa hakea. Vaikka välillä on pimeää ja sa-teista ja hyttyset inisevät kesäillassa, myrskyt sekä pakkaset koettelevat, on tämä maa kui-tenkin asuinsijoista parhaimpia. Olkaamme onnellisia ja ylpeitä suomalaisuudestamme ja osoittakaamme kiitollisuutta menneille suku-polville ja maatamme puolustaneille sotavete-raaneille siitä hyvästä, mitä meillä tänään on.

”Suomi on hyvä maa. Se on paras meille suo-malaisille. Se on puolustamisen arvoinen maa ja sen ainoa puolustaja on Suomen oma kansa.” (Adolf Ehrnrooth, jalkaväenkenraali ja Man-nerheim-ristin ritari numero 162)

Lehden 25-vuotisjuhlanumeroa odotellessa,

Aurinkoisia kesäpäiviä kaikille!

Sirkka Ojalapää[email protected]

ILMESTYMISAIKATAULU 2014

Numero Aineisto Ilmestyy päivä

3/2014 11.8. 18.9. (viikko 38) 4/2014 31.10. 5.12. (viikko 49)

TULIKOMENTOJATULIKOMENTOJA2/20142/2014

Pääkirjoitus, Sirkka Ojala ................................... 3Maavoimien vaikuttamisharjoitus Rovajärven harjoitusalueella 20.5. – 5.6., Tero Mäenpää .....4Tavoitteena ehdotus aselajikoulutus-kokonaisuudesta, Harri Kainulainen ...................6Tarkastajan tervehdys, Pertti Lahtinen ..............7Uusi komentaja tarttuu innolla uusiin haasteisiin, Sirkka Ojala ..........................8Tykkimiehet ry:n palsta, Kari Halonen ...............9Riihimäen seudulla tykkimiesten aktiivista kiltatoimintaa jo 50 vuotta, Sirkka Ojala ..........10Jääkäritykistörykmentin 98. perinnepäivä, Sirkka Ojala ........................................................11Suomen Tykistön päivä, Sirkka Ojala ..............12Mikkelin tykistöjuhla, Seppo Pirinen ja Risto Pöntinen ....................................................14Tykistöprikaatin talvivala, Hannu Vettenranta .14Mikkelin Tykistökilta syntyy, Seppo Pirinen ....15Kilta- ja kokoussivut, Juhani Suni ....................16Tykki ja leirimuistelua 50 vuoden takaa, Hannu Vettenranta ja Aulis Lahti ........................20Museoesineet kertovat osa 17, Samuel Fabrin ....................................................21Turun Seudun Tykistökilta 1964–2014, Rauno Salo .........................................................22Arvo Ala-Lahti 90 vuotta,Matti Latvala .......................................................24Merkkipäivät, Juhani Suni ................................25Tykkimiehet Tapassa – Perussuunta 2014, Jyri Vilamo ..........................................................26Kirjallisuutta: ”Kauhia sota” 160 vuotta sitten, Jukka Sippola .......................27Tuntemattomia tykkimiehiä: Wladimir Grendal, Arto Ojanen ........................................................28Museo Militarian kuulumisia, Samuel Fabrin ..30Museomestarin kymppi, Ilkka Vahtokari ..........31Tykillä salakalastajia vastaan, Erkki Wuolijoki ....................................................32Sotavänrikkikoulu Seinäjoella, Aki Kinnunen ......................................................33Tykinvetäjät, Veli Kauranen ..............................34

Kuva: Raim

o Ojala

Tulikomentoja 2/2014 3

Rovajärven ampuma-alue

Rovajärven ampuma-alue on Puolustusvoimi-en pääampuma-alue ja se on valtakunnallisesti kehitettävä ampuma- ja harjoitusalue. Alueen pinta-ala on noin 1 100 km2, josta maalialuetta on noin kolmannes. Lisäksi alueen pohjoispuo-lella on Köngäsvuoman kokeiluampuma-alue, jonka pinta-ala on 5 400 ha. Kooltaan Rovajär-ven ampuma-alue on Läntisen Euroopan suu-rin yhtenäinen ampuma-alue. Ampuma-alue sijaitsee Rovaniemen, Kemijärven, Sodankylän ja Pelkosenniemen alueilla.

Puolustusvoimat käyttää aluetta noin 200 vrk/vuosi. Ammuntapäiviä on keskimäärin vuodessa 135, jolloin alueen muu käyttö on kokonaan tai osittain rajoitettu. Suurimmat leirit ovat vahvuudeltaan noin 3 500 miestä.

Harjoitus muodostui tykis-tön taisteluosasto- ja järjestel-mäharjoituksista, maavoimien panssarintorjunta- ja panssa-rivaunuharjoituksesta sekä ra-jajoukkojen tiedusteluharjoi-tuksesta. MVH2014 on laaja ja vaativa usean aselajin sekä järjestelmän yhteistoiminta-harjoitus. Rovajärven ampu-ma-alueen merkitys maavoi-mien harjoitusjärjestelmässä on keskeinen.MVH2014-harjoituksen joh-ti Tykistöprikaatin komenta-ja eversti Mikael Feldt. Jär-jestelmäharjoitusvaiheen johti Tykistökoulun johtaja evers-tiluutnantti Pertti Holma. Maavoimien panssarintorjun-taja panssarivaunuharjoituk-sen johti everstiluutnantti Sa-ku Muona.

Maavoimien vaikuttamis-harjoitukseen osallistui varus-miehiä ja palkattuun henkilö-kuntaan kuuluvia 23:sta Puo-lustusvoimien joukko-osastosta, laitoksesta ja esikunnasta. Har-joitusjoukkoihin kuului noin 4

Maavoimien vaikuttamisharjoitus Rovajärven harjoitusalueella 20.5.–5.6.2014

500 varusmiestä ja henkilökun-taan kuuluvaa sekä noin 1 000 ajoneuvoa. Pääosat harjoitus-joukoista muodostuivat Tykis-töprikaatin, Kainuun Prikaatin, Karjalan Prikaatin, Panssarip-rikaatin, Porin Prikaatin, Jää-käriprikaatin, Utin Jääkäriryk-mentin, Hämeen rykmentin, Viestirykmentin ja Uudenmaan Prikaatin joukoista.

Vedettävän tykistön osal-ta ammunnat toteutettiin ny-kyisellä koulutuskalustolla, 130K54-kenttäkanuunalla se-kä 122PSH74-panssarihau-pitsilla. Kranaatinheittimistöl-lä oli harjoituksessa normaa-lin kalustojen ohella mukana myös AMOS.

Maavoimien vaikuttamis-harjoitus on kehittynyt valta-kunnallisesta tykistön ampu-maharjoituksesta. Harjoituk-sessa oli merkittävä pioneeri-osuus linnoittamisen ja suo-jan tutkimuksen muodossa. MVH2014 on puolustusvoi-mien suurin ampumaharjoitus vuonna 2014.

Maavoimien vaikuttamis-harjoitus 2014 näkyi myös pe-rinteisesti internetissä puolus-tusvoimien sivustolla. Sivus-toilta löytyy tietoa harjoituk-sesta, päivittäisiä uutisia, valo-kuvia, kalustotietoa sekä myös perinteinen Lavetti-lehti, nu-meroltaan jo muuten 104.

Sivusto on edelleen luetta-vissa osoitteessa http://www.puolustusvoimat.fi /wcm/Erikoissivustot/mvh2014/Suomeksi/

Harjoituksen päämäärä ja tavoitteetMaavoimien vaikuttamishar-joituksen päämääränä on yh-tymän tulenkäyttö- ja joh-tamisjärjestelmän harjoitut-taminen sekä harjoitukseen osallistuvien yhteisten suo-rituskykyjen ja eri toimialo-jen harjoittaminen osana ko-konaistulenkäyttöä Maavoi-mien taistelu 2015 mukaises-ti. Maavoimien taistelu 2015 on osa suorituskyvyn kehittä-mistä. Taistelevat joukot ovat

pienemmät, mutta ne toimi-vat joustavammin ja niitä joh-detaan nykyaikaisilla välineil-lä. Parempi tilannekuva mah-dollistaa itsenäisemmän toi-minnan.

Harjoituksen tavoitteena on kehittää maavoimien tu-lenkäytön ja yhteisen tulen-käytön kokonaisjärjestelmää, keskittyen erityisesti tulenkäy-tön suunnitteluun ja johtami-seen osana koko vaikuttami-sen ketjua.

Järjestelmäharjoitusvai-heessa harjoiteltiin sotilasalu-een ja sen johdossa olevan jal-kaväkiprikaatin tulenkäyttöä osana puolustusvoimien tu-lenkäyttöä. Panssarintorjunta-harjoituksen osalta harjoitel-laan taisteluosaston aselajien ja toimialojen yhteistoimintaa ja aktiivista sekä liikkuvaa pans-sarintorjuntataistelua.

Suorituskykyä kehitettäväHarjoitukseen sisältyi merkit-tävä osuus tutkimus- ja kehit-

130K54 tulitoiminnassa. Kuva Puolustusvoimat, tkm Jesse Ala-Lahti

TEKSTI: TERO MÄENPÄÄ, KUVAT: PUOLUSTUSVOIMAT, SATU HUJANEN

4

TULOKSET:Patteristot: PSTO/TSTOS32 (TYKPR) ......967 pistettäPSTO/2MEKTSTOS (PSPR) ...819 pistettäPSTO/TSTOS31 (KAIPR) ........784 pistettäPSTO/TSTOS33 (KARPR) ......604 pistettä Kranaatinheitinkomppaniat:TSTOS52 (UUDPR) ................1002 pistettäTSTOS33 (KARPR) .................979 pistettä2MEKTSTOS (PSPR) ..............948 pistettäTSTOS32 (PORPR) ................769 pistettäTSTOS31 (KAIPR) ..................727 pistettäTaisteluosastot:2MEKTSTOS (PSPR) ..............1812 pistettäTSTOS32 (TYKPR) .................1776 pistettäTSTOS33 (KARPR) .................1628 pistettäTSTOS31 (KAIPR) ..................1692 pistettä

tämistoimintaa. Kehittämisen kannalta on tehokkainta koo-ta eri aselajit yhteiseen harjoi-tukseen. Harjoituksessa kehi-tetään alueellisen tykistön toi-mintaa ja tiedustelun-, valvon-nan-, maalinosoituksen sekä kaukovaikuttamisen yhteistoi-mintaa.

KoulutustarkastusKoulutustarkastusammunnas-sa tarkastettiin tykistöjärjes-telmän toimivuus ja yhteis-toiminta panssarintorjunta-

joukon ja mekanisoidun jal-kaväen kanssa. Yhteensä maa-lialueelle ammuttiin noin 900 epäsuoran tulen kranaattia, ja panssarintorjuntajoukot tuho-sivat kaksi harjoitusmaalia.

Koulutustarkastusammun-taa oli seuraamassa runsas jouk-ko varusmiehiä, henkilökuntaa sekä vierailijoita. Ammunnan päätteeksi Tykistön tarkastaja eversti Pertti Lahtinen tote-si joukkojen toiminnan olleen erinomaista ja maavoimien ole-van hyvässä iskussa.

Koulutustason mittausSunnuntaina 25.5.2014 jär-jestettiin perinteinen koulu-tustason mittaus (Nenosen tulenavauskilpailu), jossa tais-teluosastojen välistä parem-muutta yhä mitataan. Mit-tauksen tavoitteena on lisätä koulutuksen tavoitteellisuut-ta ja antaa palautetta joukon koulutustasosta arviointihet-kellä sekä koulutuksen onnis-tumisesta.

Tänä vuonna perinteikkään

tykistön mittauksen kiertopal-kinnon, tykistökenraali Neno-sen tykin, sai haltuunsa Sata-kunnan tykistörykmentti Nii-nisalosta.

Kranaatinheitinkomppani-oista voiton vei tänä vuonna Uudenmaan prikaatin perus-tama komppania.

Panssariprikaatin perusta-ma 2MEKTSTOS voitti tais-teluosastojen välisen kilpailun, jonka johdosta taisteluosasto-jen kiertopalkinto luovutettiin PSPR:n haltuun.

Maavoimien komentaja, kenraaliluutnantti Raimo Jyväsjärvi antoi palautetta koulutustarkas-tusammunnan tulenjohtoryhmälle.ALLA: Tykistön koulutustason mittauksen parhaimman tuloksen teki TSTOS32 (Satakunnan tykistörykmentti).

Koulutustarkastusammunnassa Amos ampuu.


Viime vuosina puolustusvoi-mien järjestämiä reservin ker-tausharjoituksia ja vapaaehtoi-sia harjoituksia on ollut varsin vähän johtuen taloudellisten resurssien niukkuudesta. Puu-tetta on paikannut varsin hy-vin omalla koulutustoiminnal-

Tavoitteena ehdotus aselajikoulutuskokonaisuudesta

laan julkisoikeudellinen yhtei-sö Maanpuolustuskoulutusyh-distys (MPK) kouluttamalla puolustusvoimille merkittävän määrän reserviläisiä maakun-takomppanioissa ja pääasiassa yleistason sotilaallisilla kurs-seilla.

Tykkimiesten kannal-ta toteutuneen koulutuksen puutteena on ollut epäsuo-ran tulen koulutuksen vähäi-syys. Myös muissa aselajeis-sa, muun muassa pioneereis-sa, ilmatorjunnassa ja viestissä on ollut sama puute. MPK:n viime vuonna suorittamassa koulutustarvekyselyssä on sel-keästi noussut esille tarve ke-hittää aselajikoulutusta ja eri-tyisesti siihen liittyvää kou-luttajakoulutusta. Tulevien paikallispataljoonien koulut-tamiseen liittyen MPK suun-nittelee paikallispataljoonien henkilöstölle ja aselajijou-koille suunnattua koulutus-tarjontaa. MPK valmistelee aselajikoulutuksen jatkotoi-mia käyden ne läpi yhdessä maavoimaesikunnan kanssa. Puolustusvoimien strategise-na kumppanina MPK:n rooli koulutuksessa vahvistuu.

Edellisessä Tulikomentoja-lehdessä kerrottiin Tykkimie-het ry:n perustamasta koulu-tustoimikunnasta, jonka toi-minta on käynnistynyt ripeäs-ti – kiitos Mikko Hörkön ve-tämälle aktiiviselle toimikun-nalle. Koulutustoimikunnan alustavat työntulokset on esi-telty yhdistyksen hallituksel-le, joka on hyväksynyt ne ja

kannustaa toimikuntaa jatko-työssään.

Toimikunta on määritel-lyt tehtävänsä napakasti ta-voitteena kehittää epäsuoran tulen reservin aselajikoulu-tuskokonaisuus, joka ylläpi-tää vapaaehtoisten sijoitettu-jen ja sijoittamattomien re-serviläisten aselajitaitoja. Ta-voitteena on laatia MPK:lle ja puolustusvoimille ehdo-tus reservin koulutustarvet-ta palvelevasta kaksivuoti-sesta aselajikoulutuskoko-naisuudesta, jonka viimeinen kurssiosiossa toteutetaan ko-vapanosammunnat. Tehtä-vä on varsin kunnianhimoi-nen, mutta realistinen toteu-tettavaksi MPK:n kurssitar-jonnassa niin, että koulut-tajakoulutus aloitetaan en-si vuonna ja koulutuspaket-ti käynnistyy vuonna 2016. Tykkimiesten tavoitteena on saada reserviläisiä kiinnosta-va ja puolustusvoimien tar-peita tukeva vapaaehtoiskou-lutusjärjestelmä.

Hyvät tykkimiehet – toi-votan teille kaikille nautin-nollista ja turvallista kesää.

Harri Kainulainen Tykkimiehet ry:n [email protected]

Tulevaisuudessa reservin koulutus muodostuu aikai-sempaa selkeämmin kolmesta osiosta: varusmiespal-veluksesta, kertausharjoituksista sekä vapaaehtoises-ta koulu autumisesta. Perusta tälle on luonnollises yleiseen asevelvollisuuteen pohjautuva suomalainen maanpuolustusjärjestelmä, jolla on selkeä kansan enemmistön tuki.

Kokonaisturvallisuus 2015 on yhteiskunnan koko-naisturvallisuutta esittelevä suurtapahtuma, joka alkaa 2.9. Tampere-talossa pidet-tävällä Kaartin soittokun-nan konsertilla, 3.9. toteu-tetaan ajankohtaisseminaa-ri kansainvälisen tilanteen vaikutuksista Suomen ko-konaisturvallisuuteen. Tam-pereen Messu- ja Urheilu-keskuksessa 4.–6.9.2015 pidettävillä Kokonaistur-vallisuus-messuilla on näyt-tävien osastojen lisäksi mo-

nipuolinen ohjelmatarjonta näytöksineen ja seminaarei-neen. Luvassa on mm. viran-omaisten yhteistoimintanäy-tös Tampereen keskustassa.

Puolustusvoimat toteuttaa messuilla perjantaina, lauantai-na ja sunnuntaina taistelunäy-töksiä, jotka vievät messuvie-raat toiminnan keskelle. Uudet Leopard-panssarivaunut, pans-sarintorjunta-aseet, ilmatorjun-taohjuspartio ja taistelupelasta-jat päästävät katsojat komp-panian puolustustaistelun mu-kaan. Mukana reserviläisten

taistelussa ovat mm. Leopard 2A6, Panssarintorjuntaohjus 2000, NLAW-lähipanssarin-torjuntaohjus ja Stinger-ilma-torjuntaohjus.

Messujen taustalla on Tur-vallisuuskomitea. Ensimmäi-set maanpuolustusmessut jär-jestettiin Helsingissä vuonna 1992. Edellinen tapahtuma toteutettiin Lahdessa nimellä Turvallisuus ja Puolustus 2012 -messut. Tampereella vastaava tapahtuma järjestettiin edelli-sen kerran nimellä Puolustus ja Turvallisuus 2005.

Kokonaisturvallisuus 2015 -messut järjestää Tampereen Messut Oy yhteistyössä Tur-vallisuuskomitean, turvalli-suus- ja maanpuolustusalan toimijoiden, viranomaisten, järjestöjen ja elinkeinoelämän kanssa.

Kokonaisturvallisuus 2015 -messut 4.–6.9.2015 Tampe-reen Messu- ja Urheilukes-kuksessa pe ja la klo 10–18, su klo 10–16. Samalla viikol-la on messujen lisäksi muita tilaisuuksia suurtapahtumaan liittyen.

Kokonaisturvallisuus laajasti esillä suurtapahtumassa Tampereellauutisiauutisia

6

Juhannukseksi kotiin -periaat-teen mukaisesti kotiutuvat tu-hannet nuoret miehet ja nai-set, nämä suomalaisen asevel-vollisuuden parhaat mannekii-nit. Kotiutuvien joukossa on myös uusi tykkimiesten ikä-luokka, joka on omalta osal-taan liittynyt pitkään, jo 65 vuotta kestäneeseen Rovajär-vellä koulutettujen tykkimies-ten ketjuun. Jälleen kerran on Rovajärven kivinen maasto joutunut antautumaan rauta-kankien ja soralapioiden var-ressa punnertaneille tykki- ja heitinmiehille.

Nykymuotoinen Maavoi-mien vaikuttamisharjoitus on muotoutunut maavoimien suurimmaksi vuosittain tois-tuvaksi harjoitukseksi, jossa tykki-, heitin-, viesti- ja huol-tomiesten rinnalle ovat tulleet pioneerit sekä panssarintor-junta- ja tankkijoukot. Jouk-kojen käytön ja johtamisen kannalta on erityisen tärkeää, että harjoituksessa on muka-na katkeamaton esikuntien ja johtoportaiden ketju aina Pää-esikunnasta vaikkapa tuliteh-tävän täyttävään raskaaseen ra-ketinheitinyksikköön saakka.

Raskas raketinheitinjärjes-telmä on oiva esimerkki sii-tä, miten puolustusvoimien nykyaikaisimmat asejärjestel-mät sekä asevelvollisten kou-lutus ovat yhteen sovitettavis-sa. Niinisaloon kyettiin luo-maan viime vuosikymmenen lopulla hämmästyttävän no-peasti henkilöstön tarvitsema osaaminen uuden kaluston

Tykistön suorituskykyä rakentamassa

koulutuksen käynnistämisek-si. Varusmiesten koulutus al-koi vuonna 2008 ja raketin-heitinyksiköiden operatiivi-nen valmius saavutettiin käs-kettyjen vaatimuksien mu-kaisesti. Maavoimien terävin kärki on pidetty iskukunnos-sa huolehtimalla reserviläisten osaamisesta sekä päivittämällä heittimien ammunnanhallin-tajärjestelmä. Tämän vuoksi vaikuttamisharjoitukseenkin osallistui joukko reserviläisiä kertaamaan aiemmin opittua sekä omaksumaan uuden am-munnanhallinnan erityispiir-teet.

Ammunnanhallinnan päivitys ajallaanRaskaan raketinheittimen suo-rituskykyä rakennetaan tutki-mukseen perustuen järjestel-mällisesti ja harkiten. Noin 40 miljoonaa euroa maksanut ras-kaiden raketinheittimien am-munnanhallinnan päivitys oli niin ikään suunnitelmallinen ja tulevaisuuteen tähtäävä rat-kaisu. Päivitys oli välttämätön, koska vanhan ammunnanhal-linnan kunnossapito oli päätty-nyt. Uusi ammunnanhallinta-järjestelmä (UFCS = universal fi recontrol system) on edellytys uusien ohjautuvien GMLRS-rakettien (Guided MLRS) sekä tykistöohjuksien ampumiseksi. Päivitys on myös edellytyksenä kustannustehokkaan kunnos-sapitojärjestelmän säilyttämi-seksi sekä järjestelmän elinkaa-ren pidentämiseksi aina vuo-teen 2050 asti.

Tavoitteena moni-puolinen ampuma-tarvikevalikoima

Raketinheitinjärjestelmälle on suunniteltu hankittavan mo-nipuolisella hyötykuormalla varustettuja taistelukärkiä ny-kyisten raketilla ammuttavi-en panssarimiinojen rinnalle. Eräänä vaihtoehtona ampu-matarvikkeeksi harkittiin jo pitkään palveluskäytössä ollut-ta tykistöohjusta (ATACMS). Kaupan valmistelu keskeytet-tiin viime maaliskuussa huo-lellisen harkinnan jälkeen val-mistelujen edettyä tiettyyn vaiheeseen.

MLRS-järjestelmälle so-veltuvien uusien ampumatar-vikkeiden kehitystyö on ollut jo vuosia käynnissä ja Suomi kuten muutkin raketinheitin-järjestelmän käyttäjämaat seu-raavat tilannetta. Ampuma-tarvikkeen halutun vaikutuk-sen kannalta olennaisia teki-jöitä ovat hyötykuorma, kan-tama sekä haluttu tarkkuus ja vaikutus. Hyötykuormana voi olla esimerkiksi hyvin suures-

ta sirpalemäärästä muodos-tuva aluevaikutteinen tai rä-jähdysainekuorman sisältävä pistemaaliin tarkoitettu tais-telukärki. Taistelukärki am-mutaan maaliin joko raketin avulla yli 70 kilometrin tai ohjuksella liki 300 kilometrin päähän. Muutamien metrien tarkkuuteen päästään käytet-täessä GPS-paikantamislaitet-ta, jolloin hyrrä toimii varavä-lineenä.

Ammunnanhallinnan päi-vittämisellä ja tulevilla ampu-matarvikehankinnoilla luo-daan puolustusvoimille kyky syvään asevaikutukseen Maa-voimien iskukykytutkimuk-sen, myöhempien maavoima-tutkimuksien sekä valtioneu-voston selonteon 2004 mukai-sesti.

Puolustusvoimat jatkaa ty-kistön suorituskyvyn raken-tamista harkituin asekelin ja suunnitelmallisesti.

Rentouttavaa kesää toivot-taen,

Eversti Pertti Lahtinen

TARKASTAJAN TERVEHDYSTARKASTAJAN TERVEHDYS


Everstiluutnantti Mika Hol-man palvelus rykmentin ko-mentajana ehti kestää vajaat kaksi vuotta, kun hän sai mää-räyksen uudesta tehtävästään pääesikunnassa. Holma sa-noi, että hyvä työilmapiiri ja ammattitaitoinen henkilökun-ta ovat helpottaneet tehtävien hoitamista. Holma jättikin hy-vässä iskussa olevan rykmen-tin haikein, mutta luottavaisin mielin uusin osaaviin käsiin.

Kotimaisemiin kahden-toista vuoden jälkeenEverstiluutnantti Jukka Nurmi on suorittanut varusmiespalve-luksensa vuonna 1988 nykyisen rykmentin edeltäjäjoukon Jää-käripatteriston riveissä. Hän val-mistui luutnantiksi kadettikurs-silta numero 76 vuonna 1992. Nurmi sanoi vaihtotilaisuudes-sa palaavansa tuttuun vanhaan joukkoon nyt jo kolmatta ker-taa palvelusuransa aikana, sil-lä 2000-luvun alussa hän toimi rykmentissä rykmenttiupseeri-na. Uusi komennus on hänel-le mieleen, sillä hän pääsee nyt palaamaan kentälle aselajiteh-tävien pariin. Nurmen edelli-nen palveluspaikka oli pääesi-kunnassa, jossa hän toimi pää-esikunnan päällikön avustajana. Nurmen palvelusuraan mahtuu myös monia tykistön koulutta-jan tehtäviä Reserviupseerikou-lun kenttätykistöpatterissa, Ty-kistöprikaatin Tykistökoululla sekä Maanpuolustuskorkeakou-lun Taktiikan laitoksella. Nurmi on ehtinyt toimia myös vaih-toupseerina Joint Fires - osas-tolla United States Joint For-ces Command:ssa, Virginiassa, Yhdysvalloissa vuosina 2009– 2011. Nurmi totesi, ulkomaan-komennuksen olleen erittäin mielenkiintoista aikaa.

Uuden komentajan juu-ret ovat Hämeenlinnassa. Ko-

ti sijaitsee Kaurialassa ja vuon-na 1928 valmistuneen puuta-lon nikkarointi antaakin mu-kavaa vastapainoa virkatyölle. Liikunta on tärkeä harrastus ja erityisen lähellä sydäntä on ma-ratonjuoksu. Myös melonta ja pilates kuuluvat liikunnallisen komentajan harrastuksiin. Ju-kan rinnalla elämää jakamassa on aviopuoliso Anne.

Jääkäritykistörykmentti on yksi monipuolisemmista jouk-koyksiköistä, sillä se edustaa Panssariprikaatissa kolmea eri aselajia, jalkaväkeä, kenttätykis-töä ja viestiaselajia. Mekanisoi-tujen joukkojen tulenkäyttö- ja johtamisjärjestelmän tuottajana rykmentti on ainutlaatuinen ja korvaamaton osa mekanisoitu-jen joukkojen ja samalla koko maavoimien taistelua.

Everstiluutnantti Nur-men mukaan Jääkäritykistö-rykmentti kuuluu puolustus-voimauudistuksen voittajiin, sillä jatkossa viestikoulutusta keskitetään Riihimäeltä Paro-lannummelle, mikä kasvattaa viestikoulutuksen suhteellis-ta osuutta rykmentissä. Nurmi sanoo, että puolustusvoimauu-distuksen aiheuttamien muu-tosten jalkauttaminen ja ylei-sen asevelvollisuuden kehittä-mistoimenpiteet, kuten asevel-vollisten uusien informaatio-palvelujen käyttöönotto, ovat vuoden 2014 ehdottomia pai-nopistealueita. Kuluvan vuo-den painopistealueisiin kuuluu myös valmistautuminen vuon-na 2015 jälleen käynnistyviin kertausharjoituksiin.

Komentajana Nurmi sanoo pyrkivänsä olemaan jääkiekko-termejä lainatakseen joukku-een kapteeni, joka näyttää esi-merkkiä ja pelaa suurella sy-dämellä joukkueensa puolesta tavoitteena paras mahdollinen suoritus.

Uusi komentaja tarttuu innolla uusiin haasteisiinSIRKKA OJALA

Helmikuun viimeisen päivän aamu valkeni Jääkäritykistö-rykmen ssä komentajan vaihto laisuuden merkeissä, kun evers luutnan Mika Holma luovu rykmen n evers -luutnan Jukka Nurmen johtoon.

Evl Mika Holma (oik.) luovutti tehtävänsä evl Jukka Nurmelle 28. helmikuuta.

Nurmi, Jukka Petteri Syntynyt 17.7.1969 Janakkalassa

Uran vaiheetYlioppilas, Tervakosken Lukio . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .1988

Varusmies, Panssariprikaati . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1988-1989

Kadettikoulu . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1989-1992

Opetusupseeri Reserviupseerikoulu . . . . . . . . . . . . . 1992-1996

Opetusupseeri, Kadettikurssin johtaja, Tykistökoulu, Tykistöprikaati . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1997-1999

Esiupseerikurssi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1999-2000

Yleisesikuntaupseerikurssi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 2000-2001

Rykmenttiupseeri, Jääkäritykistörykmentti, Panssariprikaati . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 2001-2002

Opettaja, Taktiikan laitos, Maanpuolustuskorkeakoulu . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 2003-2005

Osastoesiupseeri, Operatiivinen osasto, Pääesikunta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 2006-2009

Vaihtoupseeri, United States Joint Forces Command . . . . . . . . . . . . 2009-2011

Pääesikunnan päällikön avustaja . . . . . . . . . . . . . . . 2011-2014

Ylennys everstiluutnantiksi vuonna 2009

8

Ajankohtaista yhdistyksen toiminnasta

Yhdistyksen sääntömääräinen kevätkokous pidettiin Suomen Tykistön päivänä 6.3.2014 Helsingissä. Kevätkokouk-seen osallistui 15 yhdistyksen tai jäsenyhdistyksen jäsentä. Kokouksessa käsiteltiin yhdis-tyksen vuoden 2013 tilinpää-tös toimintakertomuksineen sekä myönnettiin vastuuvapa-us tilivelvollisille tilivuodelta 2013. Lisäksi kokous teki pää-töksen fi losofi an maisteri Ka-ri Vilamon kutsumisesta yh-distyksen kunniajäseneksi nu-mero 17.

Kevätkokouksen jälkeen pi-dettyyn tykkimiesiltaan osal-listui 36 henkeä. Tykkimiesil-lan isännöivät Tykkimiehet ry:n puheenjohtaja Harri Kai-nulainen ja Suomen Kenttä-tykistön Säätiön hallituksen puheenjohtaja Harri Sivula. Illan ohjelmaan sisältyi tykis-tön tarkastaja Pertti Lahtisen esitelmä aselajin ajankohtaisis-ta asioista, palkitsemiset tykki-miesmitaleilla ja muilla huo-mionosoituksilla sekä edelli-sen tykistön tarkastajan, Esko Hartikaisen muotokuvan pal-jastustilaisuus. Loppuillan oh-jelmassa oli juhlaillallinen, jo-ka nautittiin pöydissä vilkkaan keskustelun lomassa.

Yhdistyksen hallituksen ke-vätkauden toiminnassa kes-keisiä asioita ovat olleet aina ajankohtaisten talousasioiden lisäksi vuoden alusta toimin-

tansa aloittaneen koulutustoi-mikunnan työskentelyn ohjaa-minen. Mikko Hörkkö esitte-li koulutustoimikunnan asioi-ta yhdistyksen hallituksen ko-kouksessa huhtikuussa. Kou-lutustoimikunta on yhteydes-sä jäsenkiltoihin. Tarkoituk-sena on muun muassa saada killoista yhteyshenkilöt, joi-den kautta koulutustoimikun-ta voisi viestiä työstään ja saa-da vinkkejä ja palautetta suun-nitelmiensa toteuttamiseen. Lisäksi tavoitteena on tietysti saada kenttä aktivoitua osallis-tumaan koulutustoimikunnan järjestämiin koulutustapah-tumiin, joista kouluttajakou-lutus tapahtuu vuoden 2015 syksyllä ja varsinaiset koulu-tustapahtumat on tarkoitus aloittaa vuoden 2016 alusta lähtien.

Jäsenasiaa Jäsenistölle on tulossa lähiai-koina vuotuinen jäsenkirje, jonka yhteydessä tulee myös tilisiirtokuponki vuoden 2014 jäsenmaksun maksamista var-ten. Lisäksi yhdistys laskuttaa myös jäsenkiltojen jäsenmak-sut sekä jäsenkiltojen esityk-sestä niiden jäsenille myönne-tyt tykkimiesmitalien toimi-tusmaksut.

Jäsenkilloille esitän tässä yhteydessä jo aiemmin mon-ta kertaa eri yhteyksissä esillä olleen pyynnön. Olisi hienoa,

jos jäsenkillat voisivat hankkia toiminta-alueensa elinkeino-elämältä mainoksia ja ilmoi-tuksia yhteiseen Tulikomen-toja-lehteemme. Nykyisin il-moitusten hankinta kohden-tuu pääasiassa Hämeenlinnan talousalueen ja muutamaan valtakunnalliseen yritykseen. Yhä vaativampana haasteena on saada lehteen riittävä mää-rä ilmoituksia lehden talouden ylläpitämiseksi. Asia on jäse-nistölle yhteinen. Mikäli mai-nos- ja ilmoitustuloilla ei voi-da auttaa lehden taloutta, niin jäljelle jäävät vaihtoehdot ovat joko lehden toimintojen su-pistaminen käytettävissä ole-viin taloudellisiin resursseihin tai lehden tilaajamaksujen ko-rottaminen. Lehden ilmoitus-hankkija Kaarlo Purhonen toivoo asiassa tukea ja apua maakuntien suunnasta.

Museo MilitariaTykkimiesten, pioneerien ja viestimisten yhteinen museo –Museo Militaria – on toimin-tojensa ja näyttelyidensä osal-ta hienossa kunnossa. Vuoden 2013 aikana, joka oli Museo Militarian ensimmäinen toi-mintavuosi, museossa vierai-li liki 25 000 kävijää. Kunni-oitettava kävijämääräluku jota on tarkoituksena kasvattaa en-tisestään.

Kevään aikana museossa on avattu pioneeriaselajin his-

toriaan liittyvä suojelunäytte-lyosio, joka esittelee suojelu-tiedustelun, -valvonnan, suo-jautumiseen ja puhdistustoi-mintaan liittyviä asioita. Li-säksi keväällä avattiin Panssa-risoittokunnan näyttelyosio, joka esittelee liki satavuotiaan soittokunnan historiaa soitto-välinein, kuvin ja tekstein. Ei-kä tässä vielä kaikki. Keväällä avattiin museossa myös ken-raali Kustaa Tapolan elämää esittelevä vaihtuva näyttely, jo-ka on avoinna vuoden 2014 loppuun asti.

Toivon, että vierailette su-kulaistenne, tuttavienne ja ys-tävienne kanssa Museo Milita-riassa runsaslukuisesti. Nähtä-vää ja koettavaa näyttelyissä on niin paljon, että yhdellä vierai-lukerralla kaikkea näkemäänsä ja kokemaansa ei voi sulattaa. Perusteellinen tutustuminen näyttelyihin vaatii jopa use-amman käyntikerran.

Toivotan omasta puolestani jäsenistölle ja lehden lukija-kunnalle hyvää kesää.

Kari HalonenTykkimiehet ry:n toiminnanjohtaja

Maanpuolustuskorkeakou-luun kuuluvan Tuotanto-osaston ylläpitämä SA-ku-vagalleria avattiin huhti-kuussa 2013. Maailmanlaa-juisesti suuren suosion saa-vuttaneen kuvagallerian yk-sivuotisjuhla toi mukanaan

uutta sisältöä, kun palvelu päi-vittyi yli 800 värivalokuvalla ja videomateriaalilla. Joukossa on kuvia esimerkiksi Viipurin pommituksesta ja valtauspa-raatista.

Värivalokuvien ohella si-vuston hakupalvelu sisällyt-

tää tuloksiin myös digitoidut puolustusvoimien uutiskat-sausvideot vuosilta 1940–1944.

Myös sivuston käytettä-vyys päivittyi. Vierailijat voi-vat hakea ja tarkastella teema-pohjaista sisältöä esimerkiksi

keskeisimpien juhlapäivi-en aikaan. Uusi sisältö ja lä-hes 160 000 jo esillä olevaa mustavalkovalokuvaa ovat vapaasti ladattavissa ja käy-tettävissä.

Palvelu löytyy osoittees-ta: www.sa-kuva.fi .

Suosittu SA-kuva.fi täydentyiuutisiauutisia


Tykistöjoukkoja on ollut Rii-himäen varuskunnassa vuo-desta 1914 vuoteen 1959. Ty-kistövaruskunnassa onkin noi-den vuosien aikana koulutettu tuhansia tykkimiehiä varsin-kin sotiemme aikana toimi-neessa tykistönkoulutuskes-kuksessa TKK 3:ssa. Joukko heihin kuuluneita tykkimiehiä perustikin 50 vuotta sitten Rii-himäelle tämän seudun Kent-tätykistökillan. Riihimäellä elää tänäkin päivänä vahvasti aistittava tykkimieshenki. Kil-lan nykyisen puheenjohtajan Juha Vatsian mukaan kulu-neiden toimintavuosien aika-na tykkimiesten aselajikillasta onkin kehittynyt kaikkien yh-teinen maanpuolustusjärjes-tö, joka vaalii aktiivisesti pai-kallisia tykistöllisiä perinteitä ja historiaa, tykkimieshenges-sä, muita aselajeja unohtamat-ta. Toiminnan päätarkoitus on maanpuolustustahdon vaali-minen kaikkien yhteiseksi hy-väksi. Killan hyvinä yhteistyö-kumppaneina paikkakunnal-la toimivat reserviläis- ja ve-teraanijärjestöt. Vatsia toteaa, että hyvät suhteet puolustus-voimiin ovat myös ensiarvoi-sen tärkeitä. Kilta tukeutuu-kin yhteistyökumppanina eri-tyisesti Jääkäritykistörykment-tiin sekä Viestirykmenttiin.

Historiikki ja killan oma marssiHienon tykistöjuhlan avasi komeasti alkumarssillaan Hä-meen Reserviläissoittajien seit-sikko, jota johti kapteeni Ti-mo Tuunanen. Juhlassa kuul-tiin myös kantaesitys Killan juhlavuoden kunniaksi sävel-letystä Riihimäen seudun Ty-kistökillan marssista. Mars-sin idea ja sen sävellys on kil-

Riihimäen seudulla tykkimiesten aktiivista

kiltatoimintaa jo 50 vuotta

SIRKKA OJALA

Riihimäen seudun Tykistökilta juhlis 50-vuo sta taival-taan Riihimäellä päiväjuhlan merkeissä Kirkkopuiston Seurakuntakodissa 6. huh kuuta.

taveli Erkki Ojasen käsialaa ja marssin sanat on riimitellyt killan kunniapuheenjohtaja Ilmo Luhtinen. Marssin esitti kiltalaisten lauluryhmä.

Juhlapuheen piti Tykki-miehet ry:n puheenjohtaja, vakuutusneuvos Harri Kai-nulainen. Hän toi puhees-saan vahvasti esiin vapaaeh-toisen maanpuolustuskoulu-tuksen kasvavan merkityksen täydentämässä asevelvolli-suutta ja kertausharjoituksia. Kainulainen kertoi myös Tyk-kimiehet ry:n perustamasta koulutustoimikunnasta, joka parhaillaan suunnittelee va-paaehtoiselle epäsuoran tu-len koulutukselle hyviä suun-taviivoja yhteistyössä puolus-tusvoimien ja MPK:n kans-sa. Kainulainen totesi tulevan koulutuksen tarjoavan Tyk-kimiehet ry:n jäsenkilloille erinomaisen mahdollisuuden uudenlaiseen toimintaan yl-läpitää ja kehittää tykkimies-taitoja. Kainulainen uskoo tämän tyyppisen toiminnan kiinnostavan erityisesti nuo-rempia tykkimiehiä, jotka ak-tiivisen koulutuksen kautta voivat sijoittua koulutustaan vastaaviin tehtäviin eri orga-nisaatiotasoilla.

Tervehdyksensä kiltajuh-laan toivat Riihimäen varus-kunta, Maanpuolustuskiltojen liitto, Riihimäen kaupunki ja Riihimäen Seurakunta. Juhla-vuoden kunniaksi kilta julkaisi myös hienon läpileikkauksen killan toiminnasta 50-vuotis-historiikin muodossa. Histo-riikin esitteli sen kirjoittaja Il-mo Luhtinen. Juhlan päätyt-tyä killan varapuheenjohtaja Heikki Piipponen jakoi his-toriikit matkalukemiseksi kai-kille juhlavieraille.

Killan puheenjohtaja Juha Vatsia lausui juhlan tervehdyssanat.

Juhlapuheen piti Tykkimiehet ry:n puheenjohtaja, vakuutus-neuvos Harri Kainulainen.

Killan hienon historiikkiteoksen esitteli julkaisun kirjoittanut, Killan kunniapuheenjohtaja Ilmo Luhtinen.

Juhlassa saatiin nauttia Hämeen Reserviläissoittokunnan seitsikon komeasta puhallinmusiikista.

Killan marssin kantaesitys, seitsikko ja lauluryhmä. Marssin sanat löytyvät tämän lehden sivulta 2.

10

Juhlassa palkitut Kari Jyrkinen VmpAm hop

Markku Tarkkonen ja Ilkka Vatsia KRH

Esa Tiitinen KRP

Juha Vatsia ja Lauri Gisselberg TM sk

Eero Odelma ja Erkki Ojanen TM

Reijo Lindberg, Sami Saarinen, Juha Vatsia ja Kalevi Antila Killan pöytästandaari

Heikki Niemi ja Heikki Piipponen Vaakuna-standaari

Jääkäritykistörykmentin 98. perinnepäivä

Onnitteluja vastaanottivat killan puheenjohtaja Juha Vatsia ja varapu-heenjohtaja Heikki Piipponen. Kiltaa onnittelemassa Viestirykmentin komentaja, everstiluutnantti Jukka Kauppila.

Maanpuolustuskiltojen liitto ry:n onnittelut toi juhlaan liiton 1. varapuheenjohtaja Marko Patrakka ja liiton toiminnanjohtaja Henry Siikander.

Juhlassa palkittiin ansioituneita kiltalaisia muun muassa killan pöytästandaareilla ja tykkimiesmitaleilla.

Juhlapäivänä komentajan (oik.) everstiluutnantti Jukka Nurmen vieraiksi saapui myös seitsemän rykmentin entistä komentajaa. (Vas.) everstiluutnantti Mika Holma, kenraalimajuri Jarmo Peltola, kenraali Ilkka Ranta, everstiluut-nantti evp Tauno Aaltonen, everstiluutnantti evp Raimo Koskela, eversti evp Jouko Huhtala ja eversti Esko Hartikainen.

SIRKKA OJALA

Jääkäritykistörykmentti juhli perinnepäiväänsä Parolas-sa 21. maaliskuuta rykmentin uuden komentajan eversti-luutnantti Jukka Nurmen johdolla. Sateisesta säästä huo-limatta ilmassa oli iloisen juhlapäivän tunnelmaa.

Kutsuvieraat rivissä. Jääkäritykistön Killan lippua kantoi killan 2. varapuheen-johtaja Pekka Ahonen ja airueina toimivat everstiluutnantti Raimo Vilhu ja Mikko Lensu.

Ennen päiväjuhlan alkamista Jääkäritykistörykmentin perin-nehuoneessa paljastettiin rykmentin edellisen komentajan everstiluutnantti Mika Holman reliefi . Reliefi n on toteuttanut jo perinteiseen tapaan sotilasmestari res. Pertti Mäkinen.

Ohimarssissa saatiin ihailla rykmentin teloilla liikkuvaa tulivoimaa.


Suomen Tykistön päivä

Suomen Tykistön päivää vietettiin Helsingissä pe-rinteisesti 6.3. tykistönkenraali Vilho Petter Neno-sen syntymäpäivänä. Päivä alkoi juhlallisella sep-peleenlaskutilaisuudella Hietaniemen hautaus-maalla, jossa tykistönkenraali Nenosen haudalle laskettiin havuseppele.

Päivä jatkui kokousten merkeissä. Kenttätykistön Sää-tiön valtuuskunta ja hallitus sekä Tykkimiehet ry järjes-tivät kevätkokouksensa Ravintola Tekniskan tiloissa. Kokousten jälkeen vietettiin tykkimiesiltaa, jonka ohjel-massa oli runsaasti palkitsemisia sekä juhlaillallinen.

SIRKKA OJALA

Seppeleen laskivat tykistön tarkastaja, eversti Pertti Lahtinen, eversti Esko Harti-kainen sekä Suomen Kenttätykistön Säätiön sihteeri, majuri Antti Pirinen.

Myös Jääkäritykistön Kilta kunnioitti kiltansa edesmennyttä kunniajäsentä, jalkaväenkenraali Adolf Erik Ehrnroothia laskemalla seppeleen hänen haudalleen. Keskellä Killan puheenjohtaja Antero Rättö (vas.), Killan toinen varapuheen-johtaja Pekka Ahonen sekä Tykkimiehet ry:n hallituksen jäsen Kaarlo Purhonen.

Seppele lasketaan tasan klo 12.00 täsmällisesti tykistön ajassa. Tykkimiehet ry:n toiminnanjohtaja, everstiluutnantti Kari Halonen toimi seremoniamestarina.

Tykkimiesmitaleilla palkittuja. (Vasemmalta) Tykkimiesmitali kultaisella soljella eversti Esko Hartikainen. Tykkimiesmitali hopeisella soljella everstiluutnantti Ilmari Hakala ja Karjalan Tykistörykmentin komentaja, everstiluutnantti Mika Tauru. Tykkimiesmitali Pekka Ahonen ja tykkimiesmitali hopeisella soljella Kenttätykistön Säätiön hallituksen puheenjohtaja, toimitus-johtaja Harri Sivula.12

Päivä jatkui kokousten merkeissä. Tykkimiehet ry:n kevätkokouksessa käsiteltiin vuoden 2013 toiminta ja tilikertomukset sekä nimettiin yksimieli-sesti yhdistyksen 17. kunniajäseneksi yhdistyksen pitkäaikainen hallituksen jäsen sekä varapuheenjohtaja FM Kari Vilamo.

Juhlaesitelmän piti tykistön tarkastaja eversti Pertti Lahtinen. Tarkastaja loi kattavan katsauksen tykis-tön ajankohtaisiin asioihin sivuten myös puolustus-voimien hankkimia ns. ”älykkäitä ammuksia”.

Illan kohokohtana oli edellisenä tykistön tarkastajana toimineen eversti Esko Hartikaisen muotokuvan paljastaminen. Muotokuvan on maalannut taiteilija Timo T. Ingman. Maa-laus on Ingmanin kolmas tarkastajamuotokuva.

Tykkimiehet ry:n kevätkokous sujui juohevasti Jääkäritykistön Killan 2. varapuheenjohtajan Pekka Ahosen toimiessa kokouksen puheenjohtajana ja Kari Halosen ollessa sihteerinä.

Illan aikana julkistettiin myös vuoden tykkimiesteko joka luovutettiin ansaitusti majuri Petri Majurille ja hänen työryhmälleen tykistön ampumaopin uudis-tustyöstä.

Suomen Kenttätykistön Säätiön julkai-sema Tykkimies 2014 oli illan halutuin kirja. Teoksen toimitussihteeri majuri Tero Mäenpää esittelemässä uunituo-retta kirjaa.

Muotokuvataiteilija Timo T. Ingman esittele-mässä tekemäänsä tarkastajamuotokuvaa.

Vuoden tykkimiesteko -kiertopalkinto kiersi pöydissä juhlavieraiden ihmeteltävänä.


Mikkelin seudun Kenttätykis-tökilta ry:n 50-vuotisjuhlata-pahtuma sattui Valtakunnalli-sen veteraanipäivän kanssa sa-manaikaisesti. Niinpä päätim-me juhlia killan merkkipäivää Mikkelin torilla teemalla ”Kii-tos Veteraanit!”

Torilla oli museotykin 76K02:n vieressä killan esi-kuntateltta. Teltassa killan edustajat esittelivät vahaa ka-

Mikkelin tykistöjuhlaSEPPO PIRINEN JA RISTO PÖNTINEN

lustoa, myivät Tykkimies 2014 -kirjoja ja kertoivat kävijöil-le kiltaan liittyviä asioita se-kä suorittivat jäsenhankintaa. Toritapahtumassa vieraili noin 3000 kävijää.

Karjalan prikaati toi paikalle lisäksi 155K98, 122H63, 122RAKH89, KVKRH+RSKRH, ballistiset suojat, AMOS, tykistön mit-tausajoneuvon ja johtamis-

Mikkelin seudun Kenttätykistökillan hallituksen jäseniä tykin takana.

Museotykkiä tarkastelemassa Mikkelin seudun Kenttä-tykistökillan perustajajäsen Eino Liukkonen, keskellä ja puheenjohtaja Risto Pöntinen, oikealla.

Museotykki kiinnosti nuoria ja vanhoja. taustalla juhla-teltan yllä 50-vuotisjuhlan tunnus ja vielä taaempana Mikkelin kaupungintalo.

kontin. Torin viereisellä ka-dulla oli 15 eri kohdetta silta-panssarivaunusta kenttäkeitti-öön ja jalkaväen aseisiin. Soti-laskotiauto kahvi- ja munkki-tarjoiluineen oli suosittu.

Tilaisuus alkoi klo 9.30 li-punnostolla. Lipunnostajina

olivat Mikkelin Seudun Par-tiolaiset. Lisäksi tilaisuuteen osallistuivat Rakuunasoitto-kunta, Mikkelin mieslaulajat, kutsuvieraat ja muu yleisö. Juhlavan kaunis kevätsunnun-tai kohosi aurinkoisena ja sini-senä Mikkelin torin ylle.

Tykistöprikaatin komentaja eversti Mikael Feldt nimitti valan vannoneet alokkaat tyk-kimiehiksi sekä ensimmäistä kertaa myös jääkäreiksi. Tä-mä saapumiserä on ensimmäi-nen, joka saa jääkärikoulutuk-sen Niinisalossa. Valan vannoi 776 alokasta, joista naisvarus-miehiä oli 12. Valaparaatia ko-mensi everstiluutnantti Heik-ki Roitto.

Valapäivän tilaisuuksiin kuului perinteisesti hernesop-patarjoilu, jonka tuhansil-

le ihmisille suoritettua jous-tavaa jakoa moni kutsuvieras ääneen ja ihaillen ihmetteli. Varusmiesten omaisilla, tyt-töystävillä ja vanhemmilla oli myös tilaisuus tutustua ma-joitusolosuhteisiin, tupiin ja kaapeissa oleviin siististi vii-kattuihin vaatepinkkoihin. Kalustonäyttely järeine tyk-kikalustoineen herätti suurta

Tykistöprikaatin talvivalaSaapumiserän 1/14 valajuhlaa viete in leppoisassa tal-visäässä 28.2. varuskunnan lippukentällä. Lähes 4000 hen-gen kutsuvierasjoukko, mukana myös Niinisalon ala-asteen oppilaita, seurasi valatapahtumaa. Tykistöprikaa n lipun alla tämä talvivala oli viimeinen.

HANNU VETTENRANTA

kiinnostusta varsinkin pikku-poikien ja miksei myös vähän isompienkin poikien keskuu-dessa.

Valatilaisuuksissa on totut-tu näkemään myös sotiemme veteraaneja, eikä tämäkään kerta tehnyt poikkeusta. Va-lakaavan esilukijana oli kan-kaanpääläinen sotaveteraani Sakari Peurala.

14

Mikkeliin majoittui vuonna 1917 kaukasialainen ratsastava vuoristotykistöpatteri. Muisti-tiedon mukaan sen ansiota oli, että Mikkeli säästyi tihutöil-tä marraskuussa 1917. ”Kot-kan kaarti”, jonka johtajana ja harjoitusmestarina oli myö-hemmin varsin tunnetuksi tul-lut Ali Aaltonen, lähetti ”ran-gaistusretkikuntia” eri puolil-le Kaakkois-Suomea, muun muassa Lahteen, Viipuriin ja Kuopioon. Retkikunnan pi-ti paluumatkallaan Kuopiosta pysähtyä Mikkelissä saattaak-seen täällä asiat järjestykseen. Tuon kaukasialaisen patteris-ton komentajan toimenpitei-den ja retkikunnalle Pieksä-mäelle toimittaman uhkavaa-timuksen ansiosta kuljetusju-na sivuutti Mikkelin pysähty-mättä. Näin kaupunki säästyi vastaavilta mellasteluilta, jotka olivat tulleet Kuopion osaksi.

Mikkelissä oli Polkupyörä-pataljoona 3:n lisäksi tykistöä. Syyskuusta 1922 alkaen kasar-mialueelle oli sijoitettuna III/KTR 3 (vuodesta 1928 alka-en II/KTR 3) komentajanaan majuri Frans Helminen. Vuo-den 1934 alussa perustettiin Ratsastava patteri. Sen ensim-mäinen päällikkö oli kapteeni Kaarlo Rauramo. Tykistölle-kin olivat Suomen entisen so-taväen puurakenteiset kasar-mit suhteellisen tarkoituksen-mukaiset etenkin, kun ratsas-tusharjoituksia varten oli tal-lien välittömässä läheisyydessä ratsastusrata ja tykkiharjoituk-sia varten oli käytettävissä erit-täin sopiva kenttä Pankalam-men takana. Kerrotaan tykis-tön harjoitelleen ampumalla kasarmialueelta Pankalammen taakse osittain kaupungin yli. Mikkeliläiset palvelivat asevel-vollisina useimmiten juuri tä-käläisessä tykistössä. Savon so-

tilasläänin kertausharjoituksis-sa vuonna 1935 oli yksi kent-tätykistöpatteristo muodos-tettu Mikkelin reserviläisistä. Näistä muodostettiin sotien sytyttyä luonnollisesti kenttä-tykistöjoukkoja.

Mikkelissä oli paikallisen suojeluskunnan lisäksi Mikke-lin suojeluskuntapiirin keskus. Mikkelin suojeluskuntaan kuului tykistöosasto. Sen nimi oli aluksi 7. sk. kenttäpatteri. Aluepäällikkönä oli kapteeni, sittemmin everstiluutnantti Aulis Rajas (Roschier).

Mikkeliläiset talvi- ja jatkosodassaMikkeliläisten miesten pää-osa palveli talvisodan aikana 13. divisioonan I/KTR 13:ssa. Mikkelin patteristo kuljetet-tiin 21.10.1939 Laatokan Karjalaan Suistamon Leppä-syrjän asemalle, mistä marssit-tiin aluksi Impilahden Sysky-järvelle, sitten Lavajärvelle ja Uomaalle. Ensimmäiset taiste-lut käytiin 30.11. Salmin Käs-näselällä. Sieltä vetäydyttiin Ruokojärven ja Syskyjärven valmiiksi varustettuihin ase-miin, joita vastaan venäläiset hyökkäsivät kolmatta viikkoa. Joulukuun 19. päivänä irro-tettiin 1. patteri Kollaanjoelle. Siellä se taisteli menestykselli-sesti sodan päättymiseen asti. 2. ja 3. patteri puolestaan osal-listuivat Impilahden mottien pehmittämiseen.

Ratsastava patteri, jossa mikkeliläiset asevelvolliset pal-velivat, siirrettiin talvisodan alla lokakuussa Karjalan kan-nakselle. Patteri taisteli aluksi suojajoukoissa läntisellä Kar-jalan Kannaksella, sitten Sum-man maastossa 21.1. saak-ka. Helmikuun se oli Laato-kan koillispuolella Impilahden motteja purkamassa ja 5.3. al-

kaen Viipurinlahden luoteis-rannalla torjumassa lahden ylittäneitä vihollisjoukkoja. Talvisodan jälkeen Ratsastava patteri lakkautettiin liian pie-nenä ja niukkatulisena yksik-könä.

Talvisodassa kaatui 32 mik-keliläistä. Yhdessä koetut koet-telemukset synnyttivät aseveli-hengen, joka säilyi talvisodan päätyttyäkin. I/KTR 13 ko-koontui jo 4.9.1940, ja samas-sa kuussa perustettiin Mikke-lin aseveljet ry. Marraskuus-sa siinä oli jo yli 300 jäsentä. Elokuussa 1941 aloitti toimin-tansa Mikkelin aseveljien nai-set ry. Loppuvuodesta 1940 oli saatu hankituksi sotakum-mit jokaiselle Mikkelin 24 so-taorvolle.

Jatkosodassa pääosa mik-keliläisistä miehistä palveli kenttätykistössä. Nyt useim-mat palvelivat KTR 9:n II ja III patteristoissa. Vaikka ne oli kaavailtu 10 D:n tykis-töksi, joutui 7. patteri Lah-dessa muodostetun III/KTR 9:n osana kulkemaan hyvin toisenlaisen sotatien kuin II/KTR 9, jossa pääosa mikkeli-läisiä, sekä kaupunkilaisia et-tä maalaiskuntalaisia, palve-li. Viimeksi mainittu taisteli aluksi Nuijamaalla, Rautjär-vellä, Kaukolassa, Räisäläs-sä, Käkisalmessa ja Taipaleel-la. Sitten lyhyen aikaa takana oltuaan keskisellä Kannaksel-la se saavutti Inkerin puolel-la Lappalaisenmäen 9.9. Pää-

osan pitkää asemasotavaihetta se olikin Lempaalanjärven ja Silantojärven välillä, kunnes se 7.6.1943 siirrettiin päämajan reserviksi varustelutöihin Ki-vennavalle. Sieltä se 18.5.1944 joutui Rajajoen rintamaan.

Tällä aikaa III/KTR 9 oli v. 1941 taistellut tiensä Korpis-elästä aloittaen Hyrsylän kaut-ta Aunuksen puolella Petros-koihin ja lopulta Syvärille.

Lopulta syyskuussa 1944 raskas sota loppui. Moni jär-jestö oli lopetettava, niin myös Mikkelin Aseveljet ry.

Sotien jälkeen1940-luvun lopulla jatkoi mikkeliläisiä tykistöperinteitä Kenttätykistörykmentti 3:n, myöhemmin Karjalan tykistö-rykmentin, kolmas patteristo. Vuonna 1945 Mikkeliin siir-ron saanut patteristo sijoitet-tiin päämajan saksalaisen yh-dysupseerin kenraali Walde-mar Erfurtin esikunnan käy-töstä vapautuneisiin vanhoi-hin kasarmeihin. Ne olivat ryhmätupineen kohtalaisen hyvässä kunnossa ja myös ai-kalailla viihtyisiä. Tykistöjouk-koja Mikkelissä oli vuoteen 1948 saakka, jolloin ne siirret-tiin Lappeenrantaan.

Vasta 1960-luvulla oli aika kypsä sotamuistojen ja jouk-kojen yhteenkuuluvaisuuden tunteen elvyttämiseen. Tunne siivitti Mikkelin seudun Kent-tätykistökillan perustamiseen 4.1.1964.

Mikkelin Tykistökilta syntyy

Vanhat puukasarmit, joissa Mikkelin sotaväki oli vielä sotien jälkeen. Nyt niissä toimii muun muassa Jalkaväkimuseo. Niistä parakeista, joihin tykistö majoittui sotien jälkeen, näkyy enää perustuksia.

TIEDOT KOONNUT: SEPPO PIRINEN

Jo Porrassalmen taistelussa vuonna 1789 käyte in tykkejä, mu a varsinaisesta Mikkelin tykistöstä voidaan puhua vasta 1900-luvulla.


KILTA- JA KOKOUSSIVUTKILTA- JA KOKOUSSIVUTKilta- ja kokoussivuille tarkoitettu materiaali sekä myös loppuvuoden 2014 merkkipäivien korjaukset/tarkennuk-set pyydetään toimittamaan ennen seuraavan numeron aineistopäivää Juhani Sunille, osoite Käpypolku 1 D 11, 13500 Hämeenlinna, kiltasivut.tulikomentoja(at)gmail.com, mpk 0440 478 602 tai mpt 040 451 5229

Numeron 3/2014 aineistopäivä on 11.8. ja ilmestymisviikko 38.

Tykkimiehet ry

Tulevia tapahtumia:

HALLITUKSEN TULEVIA KOKOUKSIAHallituksen kokous 7/2014 pidetään 11.8.2014 klo 10.00 alkaen. Kokous-paikkana on Museo Militaria, Linnan-kasarmi, 13100 HämeenlinnaHallituksen kokous 8/2014 pidetään 25.9.2014 klo 10.00 alkaen. Kokous-paikkana on Museo Militaria, Linnan-kasarmi, 13100 Hämeenlinna Hallituksen kokous 9/2014 pidetään 21.10.2014 klo 10.00 alkaen.Kokouspaikkana on Museo Militaria, Linnankasarmi, 13100 Hämeenlinna

Toimihenkilöt:Puheenjohtaja Harri Kainulainen, Kuu-kiventie 3 G, 00840 Helsinki, mp 050 62411, harri.kainulainen(at)kartanogolf.fi . Sihteeri Kari Halonen, Kasavuoren-tie 16 A 3, 02700 Kauniainen, mp 040 575 9966, kari.halonen(at)kolumbus.fi www.tykkimiehet.fi Pankkiyhteys: Nordea 212418-11053

Kenttätykistökerho ry ja Uudenmaan tykistökilta ry

Toimihenkilöt:Puheenjohtaja Janne Hänninen, Hopea-tie 20 B 43, 00440 Helsinki, mp 050 312

0934, puheenjohtaja(at)ktkerho.fi . Varapu-heenjohtaja Oskari Matilainen, Sihteeri Aki Mäkiranta Valakuja 6 A, 02770 Es-poo, mp 040 5225787, sihteeri(at)ktkerho.fi . Lohjan patterin päällikkö Tero Merjo-maa, mp 050 0841 585 tero.merjomaa(at)nordea.com.Killan verkkosivut: www.tykistokilta.net. KT-kerhon verkkosivut: www.tykistö.fi

Jääkäritykistön Kilta ry

Toimihenkilöt:Puheenjohtaja Antero Rättö, Karhunlu-kontie 23 A, 13100 Hämeenlinna, mp 040 5021 929, anra(at)armas.fi . Tiedo-tussihteeri Sirkka Ojala, Kiveliönkatu 12, 33500 Tampere, mp 0503688460 sirkka.ojala(at)gmail.com, jäsensihteeri Ju-hani Suni Käpypolku 1 D11 13500 Hä-meenlinna, mp 0440 478 602, posti(at)jaakaritykistonkilta.fi . Taloudenhoitaja Timo Kauppila, Hellämäentie 80, 05800 Hyvinkää, tp (09) 279 8226, mp 0400 480 729.Killalla on oma Facebook-sivusto käy kat-somassa ja tykkäämässä.

Kainuun Tykistö- ja Heittimistökilta

Yhteystiedot:Kainuun Tykistö-ja Heittimistökilta ry, www.kaithkilta.fi , kilta(at)kaithkilta.fi ,jasensihteeri(at)kaithkilta.fi http://kiltashop.mycashfl ow.fi

Toimihenkilöt:Puheenjohtaja Timo Härkönen, mp 044 5572457. timo.j.harkonen(at)gmail.com, sihteeri Antti Laakkonen, mp 045 2097505, antti.laakkonen(at)gmail.com, jäsensihteeri Ville Tuovinen, vtuovi(at)gmail.com.

Karjalan Tykistökilta ry

Tapahtunutta:Luentotilaisuus 8.3. aiheena Kouvola talvisodassaKilta järjesti lauantaina 8.3. klo 13.00 lu-entotilaisuuden Kouvolan pääkirjaston auditoriossa. Esityksen aiheena on Kou-vola talvisodassa luennoitsijana opetus-neuvos Sakari Viinikainen. Runsaasti kuva-aineistoa sisältänyt mielenkiintoinen esitys herätti paljon kysymyksiä ja muisto-ja talvisodasta.Kevätkokous pidettiin Lappeenrannas-sa 15.4.Kevätkokous pidettiin perinteisesti Lap-peenrannan remontoidussa keskussotilas-kodissa 15.4. klo 18.00. Kokouksen pu-heenjohtajana toimi kiltaveli Seppo Lah-tela ja sihteerinä killan sihteeri Sini Ti-monen. Kokouksessa käsiteltiin sääntö-määräiset kevätkokousasiat vuoden 2013 toimintakertomuksen hyväksyminen, ti-linpäätöksen vahvistaminen ja vastuuva-pauden myöntäminen tilivelvollisille. Kil-lan taloustilanne on pysynyt edelleen va-kaana. Vuoden 2013 lopussa killan jäsen-määrä oli 432. Eniten uusia jäseniä liittyi killan kotisivujen kautta.

Jääkäritykistön Kilta vieraili Maavoimien vaikuttamisharjoituksessa Ro-vajärvellä 27. toukokuuta. Kuvassa matkalaiset (vasemmalta) Kalevi Kylänpää, Seppo Kuortti, Olavi Hautaoja, Matti Lappalainen, Antero Rättö ja "kameran" takana Pekka Ahonen.

Retkeläiset tutustumassa tuliasemaan ltn Elina Turusen opastamana.

16

Vuonna 2013 varusmiehiä palkittiin seu-raavasti:Killan stipendi 50€ 8 kplKillan pienoistykki 4 kplKillan pienoistykki kouluttajille 1kplKarjalan Tykistöä -kirja 10 kplTYKAUK:n priimuksen stipendi 75€ 2 kplTYKAUK:n linjojen parhaiden oppilai-den tuotepalkintoihin on myönnetty 150 euroa.

Kantahenkilökunnan osalta ansioituneet kouluttajat kilta palkitsi Karjalan tykis-törykmentin vuosipäivänä 3 x 100 euron arvoisella stipendillä: Pekka Telkkinen, Jarkko Sopanen ja Juho Siikilä. Koulut-tajan tykin sai Simo Haaksiala.Kilta on muistanut 50-, 60-, 70-, 80- ja 90- vuotta täyttäneitä jäseniään adressein.Kevätkokousesitelmän piti Karjalan tykis-törykmentin komentaja everstiluutnantti Mika Tauru. Ennen esitelmää Mika Tau-ru kertoi rykmentin viimeaikojen kuulu-misista.

Kiltamatka Viroon 8.-10.5.Reipas kolmenkymmenen hengen jouk-ko kiltalaisia vahvistettuna Mikkelin ty-kistökillan osastolla oli mukana Olli Krö-gerin vetämällä matkalla Virossa 8. -10.5. Ensimmäisenä matkapäivänä tutustuttiin Johannes Törsin vuonna 1994 perusta-maan yksityiseen Viron vapaustaistelun museoon. Vierailun aluksi istutettiin laa-jaan tammipuistoon killan tammi. Tam-men ovat aikaisemmin istuttaneet mm. Viron presidentit sekä Suomen Viron suurlähettiläät samoin kuin lukuisa jouk-ko virolaisia ja suomalaisia maanpuolus-tusyhdistyksiä. Johannes Törs hämmäs-tytti meitä kuulijoitaan kertoessaan monia yksityiskohtia muun muassa toisen maail-mansodan ajalta. Ensimmäisen matkapäivän päätteeksi, majoituimme hotelli Wesenbergiin Rak-vereen. Matkan odotettu kohokohta oli 9.5., jolloin tutustuimme Tapassa, noin 80 kilometriä Tallinnasta kaakkoon, Vi-ron kenttätykistöpatteriston toimintaan. Kovapanosammuntoja pääsimme seuraa-maan uudella, noin 20 neliökilometrin laajuisella ampuma-alueella. Varusmie-histä koostunut tulipatteri ampui 122 H 63 -kalustolla. Kalusto on neuvostoliit-tolaisvalmisteinen, Suomessakin edel-leen käytössä oleva haupitsi. Kyseiset ty-kit ovat tulleet DDR:n jäämistöstä Suo-meen ja nyt edelleen Viron puolustusvoi-mien käyttöön. Tämä voitiin todeta tyk-kien saksan- ja suomenkielisten ohjekilpi-en teksteistä. Tulenjohtopaikalla meidän oli todettava, että tuli on koossa.

Tutustumisen isäntänä oli everstiluut-nantti Kaarel Mäesalu, suurtükiväepatal-joni ülem, eli patteriston komentaja. Hän oli mukana isännöimässä patteriston kou-lutuspäällikkönä killan edellistä vierai-lua vuonna 2007. Ammuntojen jälkeen tutustuimme varausmiesten koulutus- ja majoitusolosuhteisiin patteriston kasar-milla. 2000-luvulla rakennetut tilat teki-vät vaikutuksen meihin vierailijoihin, esi-merkiksi joka yksikössä on oma sauna. Va-rusmiesten tuvassa saimme nähdä kaapin sisällön. Varusteet olivat nykyaikaisia ja hyvälaatuisia. Yhteistä tykkimiesiltaa vie-tettiin päivällisen merkeissä yhdessä patte-riston komentaja everstiluutnantti Kaarel Mäesalun ja esikuntapäällikkö kapteeni Allan Raidman kanssa. Komentaja ja esi-kuntapäällikkö vastailivat erittäin asian-tuntevasti ja kärsivällisesti valtavaan mää-rään kysymyksiä illan aikana. Kanssakäy-mistä helpotti se, että molemmat puhui-vat hyvää suomenkieltä, koska olivat opis-kelleet Suomessa. Tapan varuskuntavierai-lusta jäi kaikille erittäin positiivinen kuva. Tykistökenraali Nenosen opit ovat käy-tössä myös Suomenlahden eteläpuolella. Lämpimät kiitokset naapurimaan tykki-miehille hienosta vierailusta.Kolmantena matkapäivänä Rakverestä pa-latessamme vierailimme vuonna 1980 val-mistuneessa Tallinnan TV-tornissa. 2012 huhtikuussa korjausten jälkeen uudelleen avatun tornin kokonaiskorkeus on perä-ti 314 metriä. Näköaloja ihailimme 175 metrinkorkeudesta näköalatasanteelta. Matkan lopulla meille jäi Tallinnassa vie-lä aikaa lounastaa ja vaikkapa tehdä pieniä ostoksia ennen laivaan nousua. Kiitos kai-kille matkalla mukana olleille sekä erityis-kiitos matkanvetäjä Olli Krögerille.

Talkooretki Museo Militariaan 14.6.Kilta järjesti talkooretken kiltatykin sekä muiden museotykkien kunnostamiseksi Hämeenlinnaan Museo Militariaan lau-antaina 14.6. Samalla tutustuttiin uusim-piin näyttelyihin.

Tulevia tapahtumia:Syyskokous ja KarTR:n perinnepäivä 31.10. Syyskokous Vekaranjärvellä perjantaina 31.10. klo 10.00. Kokouksessa on esillä sääntömääräiset syyskokousasiat. Kiltalai-set ovat tervetulleita perinnepäivän tilai-suuksiin. Kokouskutsu syyskuussa Tuliko-mentoja -lehdessäVierailu tykistön ja heittimistön ampu-ma- ja tulenkäyttöharjoitukseen marras-kuussa

Kiltalaisilla on mahdollisuus tutustua am-puma- ja tulenkäyttöharjoitukseen Pahka-järvellä marraskuussa. Tarkempi ohjelma ilmoittautumistietoineen julkaistaan ke-sän lopulla.Kilta Facebookissa Karjalan Tykistökilta löytyy nyt myös Fa-cebookista.Käy katsomassa ja tykkäämässä http://www.facebook.com/KarjalanTykistokiltaRy?ref=ts

Lisää tulevista tapahtumistaTulevista tapahtumista lisää tietoa myös Karjalan Prikaatin kilpi - ja Tulikomen-toja-lehdissä sekä killan kotisivuilla osoit-teessa www.karjalantykistokilta.fi

Kilta tuotteiden myyntiKiltatuotteiden myynti Lappeenrannas-sa: ERÄSAIMAA osoite Kievarinkatu 5, 53100 Lappeenranta. Kiltatuotteita voi tiedustella myös hallituksen jäseniltä ja killan tilaisuuksista.

Toimihenkilöt:Puheenjohtaja Jaakko Janhunen, Kum-putie 7 A, 45200 Kouvola, mp 040 592 4445,pj(at)karjalantykistokilta.fi . Yleissihtee-ri Sini Timonen, mp 040 755 0575, yleissihteeri(at)karjalantykistokilta.fi , Jä-sensihteeri Maija Leskinen, Naavatie 9 G, 45200 Kouvola, jasensihteeri(at)karja-lantykistokilta.fi .Jäsenasiat, uudet jäsenet ja osoitteen-muutokset Muutokset ilmoitetaan killan kotisivuil-ta tai jäsensihteerille sähkö- tai kirjepos-tia käyttäen.

Jäsenasiat, uudet jäsenet ja osoitteen-muutokset Muutokset ilmoitetaan killan kotisivuil-ta tai jäsensihteerille sähkö- tai kirjepos-tia käyttäen.

Lahden seudun Tykistökilta ry

Toimihenkilöt:Puheenjohtaja: Jorma Sovinen, Hämeen-katu 7 A 11, 15110 Lahti, mp 040 5577 269, jorma.sovinen(at)phnet.fi . Varapu-heenjohtaja Juha Tarnanen, Vesijärven-katu 52 A 6, 15140 Lahti, kultatyo(at)tarnanen.inet.fi . Sihteeri: Olli Eerola , Maitotie 2 B 9, 15510 Nastola, mp 0400 494572, olli.eerola(at)meubeltra.fi . Rahas-


tonhoitaja Pentti Korpimies, Petäjäkatu 27, 15900 Lahti, mp 040 5750 772, pent-ti.korpimies(at)phnet.fi Koulutusjaos Rihlan puheenjohtajana toi-mii johtokunnan jäsen Ari Sausta, Ku-ningattarenkatu 40 B 17, 17900 Loviisa, ari.sausta(at)pp.inet.fi , mp 0400 994 422

Mikkelin Seudun Kenttätykistökilta ry

Toimihenkilöt:Puheenjohtaja Risto Pöntinen, Manka-lintie 10, 50200 Mikkeli, 050 500 177 617, r.pontinen(at)surffi .fi . Varapuheen-johtaja Alpo Leinonen, Mäntypöllinkuja 6 N, 50170 Mikkeli, 044 055 5195, al-poe.leinonen(at)gmail.com. Sihteeri Seppo Pirinen, Karkialammentie 1, 50150 Mik-keli, mp 040 7444 131, seppo.pirinen(at)surffi .fi . Rahastonhoitaja Antti Haveri-nen, Vehmaskyläntie 109, 50100 Mikke-li, mp 0400 291 342, haverinenantti(at)gmail.com. Killan kotisivut ovat osoittees-sa www.mikkelintykistokilta.fi

Pohjois-Karjalan Tykistökilta ry

Toimihenkilöt:Puheenjohtaja: Veijo Wälkky, Jyrinpol-ku 1, 80400 Ylämylly, mp. 050 545 8297, veijo.walkky(at)gmail.com. Jäsenasiat: Jo-hannes Ryymin, Tanhukaari 2 A 17, 40520 Jyväskylä, mp 0400 762 407, jo-hannes.ryymin(at)luukku.com.

Pohjois-Suomen Tykkimieskilta ry

Toimihenkilöt:Puheenjohtaja Raimo Nurmela, Ala-Laa-nilantie 5 B 9, 90500 Oulu, pk (08) 5566 551. raimo.nurmela(at)mail.suomi.net

Riihimäen seudun Tykistökilta ry

Toimihenkilöt:Puheenjohtaja Juha Vatsia, Riuttantie 184 1190 Riihimäki, mp 0400 516 990, juha.vatsia(at)apricon.fi . Sihteeri Sami Saarinen, Pälsintie 161, 12630 Sajanie-mi, mp 040 55 22 710, sokki74(at)gmail.com. Rahastonhoitaja Lauri Gisselberg, Karakatu 12 B 10 11120 Riihimäki, kp (019) 734 117, mp 0505246316, lasse.gisselberg(at)elisanet.fi . Killan verkkosivut löytyvät o

Gillesartilleristerna inom Nylands Brigads Gille

Funktionärer:Ordförande Björn Holmberg, Nål-dammsvägen 8 a 4, 00920 Helsingfors, tel 050 5637 729, bhh(at)elisanet.fi . Viceordf Risto Lindgren, Brunnsgatan 10, 10600 Ekenäs, gsm 040 5634 322Besök våra hemsidor: www.gillesartilleris-terna.com och www.mulliradio.net

Tykistöprikaatin Kilta ry

Pääkillan toimihenkilöt:Puheenjohtaja Orvo Haavisto, Itäpel-lontie 26, 20300 Turku, pk (02) 239 1687, mp 050 376 0371, haaviorv(at)suomi24,fi . Varapuheenjohtaja Heikki M. Nurmi Kerttulantie 13 L, 26660 Rau-ma, mp 0400 780696, heikki.nurmi(at)rauma.fi , Sihteeri Päivi Pansio Petäjätie 1 E, 24260 Salo, mp 040 779 3059, pai-vi.pansio(at)suomi24.fi . Taloudenhoitaja Hannu Vettenranta, Jäkäläkatu 5, 38700 Kankaanpää, mp 044 530 5943, hannu.vettenranta(at)dnainternet.netKillan verkkosivut löytyvät osoitteesta: www.tykistoprikaatinkilta.fi ja killalla on myös oma Facebook -sivusto.

Tykistöprikaatin Killan paikallisosastot:

Porin Seudun Tykistökilta

Toimihenkilöt:Puheenjohtaja Kalevi Virtanen, Peräal-hontie 25, 29350 Palus, puh. 044 2100 572, kalevi.virtanen(at)dnainternet.net. Sihteeri/rahastonhoitaja Pertti Onni-selkä, Aarnintie 26, 28370 Pori, pk (02)6355 448, mp 0500 590 409, pert-ti.onniselka(at)happyback.fi . Jäsensihteeri Vesa Niemenmaa, Koivistonpuistikko 43 B, 28130 Pori, puh. 040 5823 026, vesa.niemenmaa(at)fudoshin.fi .Killan verkkosivut: www.tykistoprikaatin-kilta.fi /pori.htm.

Arvoisa lukija!

Jos et vielä saa Tulikomentoja-lehteä kotiisi Sinulla on mahdollisuus pääs-tä lehden vakinaiseen lukijakuntaan, liittymällä johonkin kiltasivuilla mai-nittuun tykistökiltaan tai -yhdistyk-seen. Ota yhteys oman joukko-osas-tosi tai kotipaikkakuntasi lähimmän tykistökillan sihteeriin ja lähetä hä-nelle oheinen ilmoittautumisloma-ke. Näin varmistat mukanaolosi ase-lajimme uuden lehden lukijakunnas-sa. Saat kiltasi sihteeriltä tietoja myös muista jäsenyyteen kuuluvista eduis-ta ja tapahtumista.

Tulikomentoja on tykistö-kiltojen jäsenlehti eikä sitä voi

tilata erikseen.

Jäseneksi ilmoittautuminen

Haluan liittyä jäseneksi ……………………...……………………… (kiltaan)

............................................................................... ................................................Nimi Syntymäaika

...............................................................................Arvo tai ammatti

............................................................................................................................................Olen palvellut yllä mainitussa joukko-osastossa

……………………………..................................... Katuosoite

………………… ………………………………Postinumero Postitoimipaikka

……………………………………………......................….Maa (jos on jokin muu kuin Suomi)

.......................................................................Allekirjoitus

18

vo_vanhanen(at)welho.com, Rahastonhoi-taja Mika Aarnio, Kurkelankatu 8 A 1, 21100 Naantali, mp 040 5108499, mika.aarnio(at)utu.fi

Mittamies- ja Topografi killan alaosastot:Helsinki: Toivo Vanhanen, Niittykul-mantie 5 as 12, 00440 Helsinki, mp 040 5488605, toivo_vanhanen(at)welho.com Kankaanpää: Pertti Pösö, Piiparinkatu 6, 38700 Kankaanpää, mp 040 5239282, pertti.poso(at)luukku.comPori: Eija Koskenniemi-Saarivirta, Län-sipuisto18 A 1, 28100 Pori, mp.050 525 6953, eija(at)satakuulo.fi Tampere: Ossi Ojanen, Ketostenkatu 47, 33540 Tampere, mp 040 844 3763, ossi.t.ojanen(at)gmail.com Turku: Ilpo Peltomäki, Savikankaantie 16, 24800 Halikko, mp 040 528 6364, peltomak(at)netti.fi Joukkoyksikkö: Tiedustelupatteristo, PL5, 38841 Niinisalo, p. 0299 800 (vaih-de)Killan kotisivut ovat osoitteessa: http://www.mtkilta.fi /Muista ilmoittaa voimassaoleva sähköpos-tiosoitteesi alaosastollekin.

Tampereen Seudun Tykistökilta ry

Toimihenkilöt:Puheenjohtaja Jouni Vuorio, Jaakon-mäenkatu 14, 33560 Tampere, mp 050 3009 731, jouni.vuorio(at)elisanet.fi . Vara-puheenjohtaja ja rahastonhoitaja Mikko Hörkkö, mp 040 557 6952, mikko(at)horkko.fi . Sihteeri Jukka Piirto, Amu-rinkuja 20 B 42, 3320 Tampere, mp 040 7191 377, jukka.piirto(at)tampere.fi

Rauman Seudun Tykistökilta

Toimihenkilöt:Puheenjohtaja Heikki M. Nurmi, Kert-tulantie 13 L, 26660 Rauma, mp 0400-78 0696, heikki.nurmi(at)rauma.fi . Vara-puheenjohtaja Reino Heininen, Nestve-dinkatu 7 D, 26100 Rauma, mp 040 7048 230, reino.heininen (at)gmail.com. Sihteeri Markku Koskimäki, Lotskerin-tie 45, 28200 Pori, mp 0400-653733, markku.koskimaki(at)dnainternet.net.

Turun Seudun Tykistökilta

Toimihenkilöt:Puheenjohtaja Orvo Haavisto, Itäpellon-tie 26, 20300 Turku, mp 050 376 0371, haaviorv(at)suomi24.fi . Sihteeri Päivi Pansio, Petäjätie 1 E, 24260 Salo, mp 040 779 3059, paivi.pansio(at)suomi24.fi . Jäsenkirjuri Rauno Salo, Koukku-kankareentie 44 as 1, 20320 Turku, mp 040 540 2710, rauno.salo.ra(at)gmail.comKillan verkkosivut: www.turunseuduntykistokilta.com Vammalan Seudun Tykistökilta

Toimihenkilöt:Puheenjohtaja Matti Niemi, Rautajoentie 65, 38210 Sastamala, pk (03) 5115077, pt (03) 5124600, mp 0500-631431, mat-ti.niemi(at)niementehtaat.fi . Sihteeri Jorma Ruuskanen, Koispor-taantie 46, 38210 Sastamala, pk (03) 5141144, mp 0500 308876, jorma.ruuskanen(at)kopteri.net Rahastonhoitaja Rauno Heino, Vaunun-peräntie 249, 38210 Sastamala, pk (03) 5152202

Tykistöprikaatin Killan rekisteröidyt jäsenyhdistykset:

Etelä-Pohjanmaan Tykistökilta ry

Toimihenkilöt:Puheenjohtaja Seppo Rinta-Hoiska, Un-tamonsola 1, 60120 Seinäjoki, mp 044 021 0549, mpt 0405244373, sepporh(at)gmail.com. Varapuheenjohtaja Arvo Ha-kamaa ,Ruukintie, 60120 Seinäjoki, Kunniapuheenjohtaja Antti Vainio, Siipi-pyöränkatu 29 B Seinäjoki, Sihteeri Aki Kinnunen Pultrantie 55, 60120 Seinä-joki, mp 0400 666343, aki.kinnunen(at)marttilankortteeri.fi Jäsensihteeri ja rahas-tonhoitaja Samuli Niinistö, Ilkantie 16, 60800 Ilmajoki, pt ja pk (06) 4246 931, mp 040 7720437, samuli.niinisto(at)ne-tikka.fi

Killan kotisivu on Aatos Kankaan ylläpi-tämillä sivuilla: http://kotisivu.dnainter-net.net/safar/epkilta.htm

Kankaanpään Seudun Tykistökilta ry

Toimihenkilöt:Puheenjohtaja ja jäsenasiat Hannu Vetten-ranta, Jäkäläkatu 5, 38700 Kankaanpää, mp 044 530 5943, hannu.vettenranta(at)dnainternet.net, Varapuheenjohtaja Pauli Huhtamaa, Silmäkkeentie 9, 38720 Vih-teljärvi, mpt 040 199 4220, mpk 044 578 7045, pauli.huhtamaa(at)sataedu.fi , Sih-teeri Esko Isohannu, Ratakistonkatu 29 A 2, 33300 Tampere, mp 050 550 9420, esko.isohannu(at)kuntke.fi , Rahastonhoita-ja Jari Anttila, Katajakatu 4, 38700 Kan-kaanpää, pk 0400 954 536, jariant(at)gmail.com. Kiltasivut netissä: kankaanpaanseuduntykistokilta.yhdistysavain.fi

Mittamies- ja Topografi kilta ry

Tapahtunutta:Vuosikokous pidettiin 15.3. Hallitus säi-lyi entisellään seuraavin muutoksin: Veik-ko Rantaniemi jäi pois ja tilalle valittiin Toivo Vanhanen.

Toimihenkilöt:Puheenjohtaja Pentti Pohjola, Sepänky-läntie 303 A, 02400 Kirkkonummi, mp 044 884 7112, pentti.pohjola(at)mobisan.fi Varapuheenjohtaja Kalle Salonen Kierto-katu 10 as 13, 28130 Pori, mp 044 701 1860, kalle.salonen(at)pori.fi . Sihteeri Toi-vo Vanhanen, Niittykulmantie 5 as 12, 00440 Helsinki, mp 040-5488605, toi-

MPK:n koulutuksiaHäme ....................Komppaninen epäsuorantulen kurssi .............................8.-10.8.14Häme ....................Hämeen Ilves - KRH tulenjohto- ja tuliasemakurssi .....26.-28.9.14Kaakkois-Suomi....Kymijoki 2014 – tulenjohtokurssi ......................................5.-7.9.14Lounais-Suomi......Ballistisen sääpalvelun uudet laitteet ...........................22.-24.8.14Lounais-Suomi......Tulenjohto 3 .........................................................................6.-7.9.14Lounais-Suomi......Viesti 3 ..............................................................................20.-21.9.14Lounais-Suomi......KRH kurssi .........................................................................3.-5.10.14Lounais-Suomi......Tuliasema 3 ........................................................................4.-5.10.14Lounais-Suomi......Laskin- ja AHJO kurssi .................................................18.-19.10.14Lounais-Suomi......Kiväärijoukkueen ja tulenjohtoryhmän taistelu ..........24.-26.10.14Lounais-Suomi......Tuliasema- ja viestikurssi ............................................. 15.-16.11.14Länsi-Suomi..........Vuori 2014 – tulenjohtokurssi ........................................19.-21.9.14Pohjois-Suomi ......Havu 2014 – Tiedustelutulenjohtokurssi ...................15.-17.8.2014

LEHDEN MATERIAALIEN TOIMITUSOSOITTEET OVAT MUUTTUNEET. Materiaalit kiltasivustolle lähetetään osoitteeseen: [email protected] ja lehden aineistomateriaali osoitteeseen: [email protected].


Muistan, kun vuonna 1964 ol-lessani nuori kersantti Sata-kunnan Tykistörykmentissä, oli henkilökunnalle määrätty jatko-koulutusta Otsolan varastoalu-eella. Itse rykmentin komentaja eversti Aimo Mattila oli paikal-la ja antoi käskyn avata varasto-hallin suuret ovet. Hallista ZIL-kuorma-auto veti suuren pitkä-putkisen tykin. Kävi kohahdus tykkiväen keskuudessa. Ei ollut totuttu näkemään näin suuria tykkejä. Putkikin oli 6,5 met-riä pitkä. Tiedettiin, että Niini-saloon oli saapunut junankuor-ma tykkikalustoa, joka oli kui-tenkin peitetty laudoilla, ainoas-taan putken suun näkyessä, se-kin peitettynä.

Pääsin nuorena tykkipatte-riin kuuluvana ”noviisina” tu-tustumaan tykkiin (130 K 54) seuraavina viikkoina parem-minkin, sillä nyt alkoi rauta-tienkentällä (nyk. varusmies-ten P-paikka) kovat tykkisul-keinen, joita pidettiin päivit-täin. Tykkikalusto oli nimit-täin tulossa kohta alkavan ke-säleirin toiseksi kalustoksi.

Kesäleirille lähdettiin var-sinaisen leirikuljetuksen jäl-keen kakkoskuljetuksena, jo-ta johti yliluutnantti Seppo Kokko apulaisinaan yliker-santti Timo Anonen ja ker-santti Hannu Vettenranta. Miehistöä ei ollut muita kuin

Tykki- ja leirimuistelua 50 vuoden takaaHANNU VETTENRANTA

ajoneuvojen kuljettajat. Kul-jetus käsitti 130 mm tykki-kaluston, ATS-telavetäjät se-kä muutaman kuorma-auton. Matka Misiin kesti 2,5 vuoro-kautta. Varsinainen ammunta alkoi Hautainmaassa. Kumei-den ensilaukausten jälkeen to-dettiin tykin kenttäkelpoisuu-den ja tarkkuuden olevan ensi-luokkaista.

Kilta tutustumassa Tykistökoulun sota- ja ampumaharjoitukseenNyt 50 vuotta myöhemmin oli itselläkin mahdollisuus jälleen nähdä edellä mainit-tu tykki tulitoiminnassa Poh-jankankaalla, kun kiltaveljien kanssa olimme tutustumassa sota- ja ampumaharjoituksen kulkuun. Meitä, reippaita kil-talaisia, oli parikymmenpäi-nen joukko. Lisäksi oli kym-menkunta vierailijaa Kanga-salan reserviläisistä. Monelle ”siviilille” tykkipatteriin pää-sy oli ainutlaatuinen kokemus. Huomio kiintyi muun muassa tiukkoihin turvatoimiin sirpa-leliiveineen ja tuplakuulosuo-jaimineen tulitoiminnan aika-na. Silloin ensilaukausten ai-kaan kesällä 1964 kuulonsuo-jauksesta ei puhuttu mitään. Laukaukset kajahtivat yhtä kumeasti ja mahtavasti kuin ennenkin.

Sodan loppuvaiheessa aloitettiin Neuvostoliitossa uusien ras-kaiden kenttätykkien kehittely. Vuonna 1954 valmistui 130 mm:n kenttäkanuuna. Ase oli neuvostoliittolaiselta malliltaan M 46. Meillä se tunnetaan nimellä 130 K 54.

Suomen puolustusvoimien johto ryhtyi pian sodan jälkeen 1950-luivulla valmistelemaan ylijohdon raskaan tykistön uusimis-ta. Neuvostoliiton kanssa käytiin neuvotteluja 130 mm:n kenttä-tykkien ostosta.

Tykkien saanti viivästyi monestakin eri syystä. Vasta vuoden 1962 aikana saatiin maahamme ensimmäiset 130 K 54 -kenttäka-nuunat vetäjineen ja riittäväksi arvioitu määrä ampumatarvikkeita. Tykkien määrä oli kuitenkin kokonaistarpeeseen liian vähäinen. Seuraavat tykit tulivat maahan vuoden 1964 aikana. Samana vuonna saatiin tykeille sopivat raskaat ATS-telavetäjät. Myöhem-min ATS:t korvattiin raskailla maastokuorma-autoilla.

Ostohetkellä oli jo tiedossa tykin tietynlainen vanhahtavuus. Aseen ballistiikka perustui jo ensimmäisen maailmansodan aika-na luotettavaksi todettuun venäläiseen 130 mm:n merikanuunaan. Tykillä oli ja on kuitenkin tänäkin päivänä hyvät puolensa. Hyvänä ominaisuutena mainittakoon tykin erinomainen kenttäkelpoisuus. Moni tykkimies vuosien tai vuosikymmenienkin kokemuksensa perusteella pitää 130 K 54 käyttäjän ihannetykkinä tuliasematoi-mintaa ajatellen.

Tykin ominaisuuksia:• kantama n. 25 km• kaliiperi 130 mm• putken pituus 50 kaliiperia• suurin lähtönopeus 930 m/s• tukinopeus 4–6 ls/min• sivusuuntaussektori +- 25° ja

korotusalue - 2,5° … -+ 45°• paino ajokunnossa n. 8500 kg• renkaat ovat sienikumi- tai tyrfi l-täytteiset,

vetonopeus 60/80 km/h• kartussilaukaus, ammuksen paino 33 kg• vetäjänä on raskas maastokuorma-auto• tykkiryhmän vahvuus 1+8

Lähteet historiatietojen osalta: Suomen kenttätykistön historia, osa 3

130 K 54 60 vuottaAULIS LAHTI

Tkm Mäkitalo (6/SatTR, 6-patteri oli tulipatteri ja samalla myös autonkuljettajien koulutuspatteri) ATS:n ohjaimissa kesäleirillä Rovajärvellä vuonna 1964.

Vanha asemies, kapteeni evp Matti Lappalainen pääsi esittelemään tykin järeitä ampumatarvikkeita.

Kankaanpään seudun Tykistökillan väkeä ryhmäkuvassa Pohjankankaalla.

20

Museoesineet kertovat, osa 17Museoesineet kertovat, osa 17 Viestintää lähimaastoon – LV 101 eli ”handie-talkie”

TEKSTI: SAMUEL FABRIN,KUVA: SIRKKA OJALA

Museo Militarian näyttelyra-kennuksen kolmannessa ker-roksessa käsitellään sotien jäl-keisestä aikaa nykypäivään asti. Kerroksen ensimmäisessä osi-ossa on esillä kaksi verrattain pienikokoista viestivälinettä. Kyseessä ovat tykistönkin käy-tössä olleet ”handie-talkie”-ra-diot, ensimmäiset palveluskäyt-töön tulleet käsiradiot.

Yhdysvaltalainen radio”Handie-talkie”-radion suun-nitteli 1940-luvun alussa Yh-dysvalloissa Calvin Mfg. Co. Radion sarjavalmistus aloitet-tiin vuonna 1942. Radio-osan alkuperäinen nimike oli BC-611, kokonaisuuden SRC 536. Radio oli alun perin suunni-teltu maahanlaskujoukkojen käyttöön, mutta toisen maail-mansodan kestäessä sen käyt-tö laajeni kaikkiin Yhdysvaltain armeijan aselajeihin.

Radioiden valmistusmää-räksi sodan aikana on arvioi-tu noin 40 000. Toisen maa-ilmansodan päättyessä Euroo-passa amerikkalaisjoukoille jäi maanosaan suuret ylijäämäva-rastot, koska kotimarkkinoita suojaavat lait estivät materiaa-lin laivaamisen takaisin Yhdys-valtoihin.

Kaksi liikkuvaa ulkoista osaaTaajuusalueeltaan 3,5–6 MHz:n radiolla viestittiin pu-heella. Lähetysteho oli 0,25 W ja kantama 1–3 kilometriä. Il-man paristoja radio painoi 1,65 kg. Alkuperäiset paristot painoi-vat 0,7 kg. Suomessa käytettiin myös radion ulkopuolelle, esi-merkiksi leipälaukkuun sijoi-tettuja paristoja, jotka painoivat 4,2 kg.

Radion ainoa ulkoinen käyttölaite oli puhekytkin, jo-ta painamalla radion koneis-to muuttui vastaanottimes-ta lähettimeksi. Virta puoles-

taan kytkeytyi päälle, kun tele-skooppiantenni vedettiin ulos. Antenni oli muuten melko kenttäkelpoisen radion heik-ko kohta: se ei joustanut. Kul-jetuksen ajaksi antennin pää suojattiinkin alumiinitupella. Toisessa museon radiossa suo-ja on paikallaan, toisessa an-tenni on osin ulosvedettynä. Täysimittaisena antennin pi-tuus on 100 cm.

Käytössä oli kerralla yksi taajuus, jonka muuttamisek-si oli koneistoon vaihdettava lähetys- ja vastaanottokiteet sekä antenni- ja suurtaajuus-kelot. Vaihdon jälkeen viritys oli tarkastettava viritysmitta-rilla. Vaihtoehtoisia taajuuk-sia oli 50.

Käyttö SuomessaSotien jälkeiset vuodet viesti-kalusto oli Suomessa lähes täy-sin sodanaikaista materiaalia. Lähiyhteysradioiksi hankittiin kuitenkin vuonna 1947 edellä mainituista Yhdysvaltain Eu-roopan sotamateriaalin ylijää-mävarastoista ”handie-talkie”-radioita. Radion nimikkeinä Suomessa olivat VRKWA, Kai-sa ja lopulta 1970-luvulla LV 101. Tarkka hankintamäärä ei ole tiedossa – joka tapauksessa se oli yli 225 kappaletta.

LV 101 -radioita käytettiin kenttätykistössä pääasiassa tu-lenjohtueen sisäisissä yhteyksis-sä. Lisäksi ne olivat käytössä il-matorjunnan tuliasemayhteyk-

sissä sekä jalkaväen yhteysväli-neenä venäläisvalmisteiseen 10 RT 26 -panssarivaunuradioon. Puolustusvoimain ulkopuolel-la ”handie-talkie” oli ainakin VR:n ratapihojen järjestelyra-diona sekä Posti- ja lennätin-hallituksen käytössä.

Koska kyseessä oli pienellä lähetysteholla varustettu kor-keataajuusradio, sen käyttö-varmuus oli Suomen peitteis-ten maasto-olosuhteiden vuok-si usein epävarma. Lisäksi se ei taajuutensa vuoksi sopinut yh-teisliikenteeseen käytössä ol-leiden vanhojen rad iomallien kanssa. Ongelmana oli myös radiossa käytettävien erikoispa-ristojen nopea kuluminen. Ko-timainen teollisuus pystyi val-mistamaan tarvittavia paristoja vasta vuosien kuluttua radioi-den hankkimisesta. Siihen as-ti oli tultava toimeen vähäisellä paristojen tuonnilla ja rajatuil-la käyttötunneilla. Näyttelyssä on esillä myös kotimainen Ai-ramin LV 101:ä varten valmis-tama paristo.

”Handie-talkie”-radiot pois-tettiin Puolustusvoimien varas-toista 1970-luvulla.

Lähteet: Jussi Harola: Yhteys! Tiedonanto- ja viestivälineitäö Suomen Puolustus-voimissa. Koala-kustannus 2013.Jyri Paulaharju, Martti Sinerma: Suomen kenttätykistön historia. III osa. Suomen Kenttätykistön Säätiö 1991.

Tulikomentoja-lehden toimi-tuskunnan aiemman jäsenen, yleisesikuntamajuri Marko Pa-lokankaan väitöskirja tarkas-tettiin sotatieteiden tohtorin tutkintoa varten Maanpuolus-tuskorkeakoulussa 23.5.2014. Vastaväittäjänä väitöstilaisuu-dessa toimi dosentti, prikaa-tikenraali evp. Pentti Airio ja kustoksena professori, kenraa-limajuri evp. Vesa Tynkkynen.

Marko Palokankaan väitös-

Palokangas väitteli suomalaisesta sissitoiminnasta

tutkimus ”Räjähtävää tyhjyyt-tä – Sissitoiminta suomalaises-sa sotataidossa” kuuluu sotatie-teisiin lukeutuvaan sotataidon historian tutkimusalaan. Ajal-lisesti tutkimusperiodi kattaa vuodet 1918–1983, mutta pai-nopiste on toisen maailmanso-dan jälkeisessä ajanjaksossa.

Väitöskirja julkaistaan Maanpuolustuskorkeakoulun Sotahistorian laitoksen julkai-susarjassa 1.

Saksan armeijan materiaali-laitos kokeili vedenpuhdistus-laitteistoa Rovajärven ampu-ma-alueella helmikuun lopus-sa kahden viikon ajan. Kokei-lun tarkoituksena oli testata vedenpuhdistuslaitteiston toi-mintaa kylmissä oloissa.

Rovajärvellä toteutettavat kokeilut perustuvat Euroopan

puolustusviraston (Europe-an Defence Agency) puit-teissa tehtyyn sopimukseen valtiollisista tutkimus- ja tutkimuslaitosyhteistyöstä. EDA on Euroopan unionin virasto, jonka tarkoitukse-na on parantaa jäsenmaiden valmiuksia EU:n kriisinhal-lintaoperaatioihin.

Saksa testasi vedenpuhdistuslaitteistoa Rovajärvellä

uutisiauutisia


Turun Seudun Tykistökilta perustettiin 24. tammikuuta 1964 suuren innostuksen val-lassa Turun Urheiluliiton ker-holla. Paikalla oli 170 tykistön jäsentä. Viittäkymmentä toi-minnan vuotta juhlimme 7. helmikuuta Turun konserva-torion Sigyn-Salissa Laivaston soittokunnan konsertin esita-pahtumana salin ylälämpiös-sä. Juhlan juontajana toimi tä-män tarinan kertoja.

Juhlan historiallisessa osas-sa todettiin killan toimin-nallisista tapahtumista vuo-sikymmenten varrella muun muassa sääntöjemme määrää-mät kokoukset, paikallinen, seudullinen ja valtakunnalli-nen yhteistoiminta, osallistu-minen pääkiltamme tapahtu-miin ja hallintoon, menneinä vuosina toiminut kiltapatte-ri, ammuntojen seuraaminen Rovajärvellä, lukuisat lähi-alueretket lounaisessa Suo-messa, museotykin 203 H 17 huolto Suomen Tykistömuse-olla/Museo Militariassa rau-malaisten kiltaveljien kanssa, sotahistorialliset matkat esi-

Turun Seudun Tykistökilta 1964–2014TEKSTI: RAUNO SALO, KUVAT: SEPPO LERKKI

Tykistöprikaa n Kilta ry peruste in lokakuus-sa 1963 Niinisalossa, silloin nimellä Satakunnan Ken ätykistökilta ry. Sen sääntöjen mukaan ”prikaa- nkillan henkilöjäsenet voivat perustaa rekisteröi-

mä ömiä paikallisosastoja hallituksen luvalla”. Niin tapahtuikin vuonna 1964 Kankaanpäässä, Porissa, Raumalla, Turussa ja Vammalassa.

merkiksi Turun patteriston I/KTR 5 sotateitä seuraillen se-kä Viroon, Neuvostoliittoon/Venäjälle ja jääkäreiden jälkiä seuraten Latviaan.

Erityisesti oli mainittava kaupungille luovutetun Turun Tykistömuistomerkin suun-nittelu ja rakentaminen vuon-na 1991 Samppalinnanvuo-relle sekä keskustelupiirin ko-koontumiset jo kahden vuo-sikymmenen ajan, aluksi Tu-run Upseerikerholla, sittem-min Palvelukeskus Karinassa, Sirkkalan ja nykyisin Heikki-län Sotilaskodissa. Keskuste-lun alustajina ovat toimineet lukuisat asiantuntijaystäväm-me elämän eri aloilla.

Kohotettuamme maljat 50 vuotiaalle killalle juhlassa tuo-tiin julki neljän perustajajäse-nen kutsuminen killan kun-niajäseniksi: Risto Heiskala, Pertti Prami, Timo Pyörä-niemi ja Rauno Salo. Killan kunniapuheenjohtaja Matti Lahtela on myös perustajajä-sen. Huomionosoituksina Nii-nisalossa lokakuussa jaettujen lisäksi luovutettiin nyt Päi-

Turun Seudun Tykistökilta 50 vuotta

1Auran rannoilta, pienistä muruistasyntyi Kenttätykistökilta Turussa,

se kasvoi ja vahvaksi varttuiyhä useampaan aate tarttui.

2Sen synnytti kiltamme vanhat parratsitä kasvatti sekä nuoret että vanhat,

se kasvaa, paisuu ja voi hyvinsitä katsellaan silmin jo ikääntyvin.

3Sinä Suomi-äiti helmas’ hempeät

näytät meille myös kasvosi lempeät,Sinuun tutustua myöskin haluamme

Sinut päästä jalkoihin koluamme.

4Tämä joukko on harras, sen tiedät

varmaankun vuosien saatossa pään jo harmaan,

me saamme rinnalles’ laskeaemme silloin enää polta kaskea.

5Vaan kiltapeltoa jo kynnämmeja siihen siemenen kylvämme,kun viisikymmentä täytät nyt

olen vuosiin näihin myös kiintynyt.

6Kiltamme vuosia lisää täytä, verso

ethän eespäinkään ole perso,vaan annat kylvää sovussa

täällä Auran rannoilla Turussa.

Matti Lahtela

Turun Tykistömuistomerkki

vi Pansiolle Tykistöprikaatin Killan Viiri, Erkki Virpille Tykistöprikaatin Killan Ho-peinen ansiolevyke sekä Juk-ka Niemiselle ja Veikko Val-toselle Maanpuolustuskiltojen liiton Hopeiset kiltaristit.

Onnittelusanojen, kiitos-ten ja tervehdysten jälkeen kpj Matti Lahtela esitti kirjoitta-mansa runon ”Turun Seudun Tykistökilta 50 vuotta”.

Pyhä Barbara suojelkoon meitä tykistön jäseniä!Juhlaosion jälkeen 50 juhla-vierasta siirtyi Sigyn-Saliin suurentuneen ja edustavam-man Laivaston soittokunnan Merikuvia-konserttiin. Kapel-limestarina toimi musiikkiko-mentajakapteeni Pasi-Heikki Mikkola, joka vuosina 1993–1998 toimi Satakunnan soti-lassoittokunnan päällikkönä ja kapellimestarina Niinisalos-sa. Hän suhtautui myönteises-ti tykkimiesten pyyntöön, ker-toi salin 400 hengen yleisölle kiltamme 50-vuotisjuhlasta ja komensi järeimmällä lyömä-

soittimella ”ammutut” 5 kun-nialaukausta. Näin Puolustus-voimat perinteiden mukaisesti halusi tukea kiltaa yhteisessä asiassa Isänmaamme hyväksi.

Kenttätykistö ei ole vain aselaji, se on elämänkatso-mus.

Neljä perustajajäsentä vasemmalta kunniapuheenjohta-ja Matti Lahtela, kunniajäsen Pertti Prami, kunniajäsen Timo Pyöräniemi ja kunniajäsen Rauno Salo.

Päivi Pansio ja Erkki Virpi huomion kohteena.

22

Lukijamatkan oppaana toimii sotahistorioitsija Juhani Vak-kuri. Vastuullisena järjestäjä-nä on VL-Matkat. Ohjelma on seuraava:

Keskiviikkona 30.7. aamulähtö M/S Finlandialla Tallinnaan. Pysähdymme Mär-jamaalla Virossa ja Latvian suu-rimmalla keskitysleirialueel-la Salaspilsissa. Majoittuminen Jelgavassa Latviassa.

Torstaina 31.7.2014 vierailu liettualaisten pyhiinva-elluspaikassa Ristimäellä. Kier-toajelu Siauliaissa, jonka kes-kustan yli maailmansodat pyyh-käisivät. Pysähdymme Tytune-vaissa, jossa on säilynyt yli 400 vuotta vanha luostari, sekä Si-luvassa, jossa kerrotaan Neitsyt Marian ilmestyneen.

Tutustumme Liettuan 3. pääkaupunkiin Kaunasiin, ja

Tulikomentojen lukijamatkalla on vielä muutamia paikkoja vapaana. Matka kul-kee melskeisen sotahistorian omaavan Bal an halki. Pääkohteina ovat Lie uan en set pääkaupungit Kernave, Trakai ja Kaunas sekä nykyinen pääkaupunki Vilna.

Tulikomentojen lukijamatka 30.7.–3.8.2014

Liettuan pääkaupungit

käymme maailman ainoassa pa-holaismuseossa. Lopuksi ajo ny-kyiseen pääkaupunkiin Vilnaan.

Perjantaina 1.8.2014 tutustumme Vilnan vanhaan kaupunkiin ja käymme järkyttä-vässä KGB-museossa.Maaseutukierros Liettuan mui-naisissa pääkaupungeissa Ker-navessa ja Trakaissa. Kernaven arkeologiset kaivaukset ovat mielenkiintoinen kohde. Tra-kain saarilinna on perustettu 1300-luvulla ja on ainoa laatu-aan Baltiassa.

Ruokailu Karaim-heimon ravintolassa. Karaimit ovat säi-lyttäneet oman kulttuurinsa ja uskontonsa. Paluu Vilnaan.

Lauantaina 2.8.2014 lähtö Latviaan ja Riikaan. Mat-kalla kuulemme jääkäreistä ja pysähdymme Euroopan kes-kipisteessä Utenassa sekä Suo-

men Kaartin hautamuistomer-killä Skapiskisissa. Majoittumi-nen Riian vanhassa kaupungis-sa, jossa kävelykierros.

Sunnuntaina 3.8.2014 käynti Riian vanhalla torilla ja kiertoajelu jugend-alueella. Ajo-matkalla Tallinnaan ostosmah-dollisuus Salacgrivassa Latvian puolella.

Käynti Viron ensimmäisen presidentin Konstantin Pätsin muistomerkillä Tahkurannassa. Lähtö M/S Finlandialla Tallin-nasta, ja saapuminen Helsinkiin klo 21.15.

Matkan hinta on 525 €/hlö 2-hengen huoneessa, mikäli väh. 30 osallistujaa. 1-hengen huoneen lisämaksu 99 €. Hin-nat sisältävät puolihoidon ja pääsymaksut kohteisiin (pois lu-kien Trakain linnoitus). Lasku-tuslisä 5 €.

Liettuan suuriruhtinasta Gediminasta kunnioitetaan patsaalla. Gedimi-nas perusti Vilnan ja aloitti Liettuan suuruuden ajan 1300-luvulta alkaen. Kuva Jukka Sippola.

Ilmoittautuminen: Vihdin Liikenne Oy, Albertinkatu 22-24 A 2, 00120 Hki, p. (09) 444 774 tai [email protected] .


Kunnioitettu veteraani Ar-vo Ala-Lahti vastusteli ensin vaatimattomaan tapaansa syn-tymäpäivänsä juhlistamista, mutta lopulta hän taipui pe-rinnetoimikunnan hallituksen esityksen edessä. Järjestelyihin lähtivät omasta halustaan ilo-mielin myös korsuveljet ja päi-vänsankarin perhe. Seurakun-nan ristisali täyttyi Arvon ystä-vistä, perinteiden vaalijoista ja sukulaisista.

Isänmaan asialle jo nuorena sotilaspoikanaArvo Ala-Lahti sai kipinän isänmaan asialle jo 11-vuo-tiaana. Hän liittyi sotilas-poikien toimintaan vuonna 1935. Sittemmin talvisodan aikana poikia tarvittiin moni-naisiin kotirintaman toimiin, joita isien rintamalla olo vaa-ti. Samalla sotilaspojat saivat koulutusta varsinaisiin soti-laallisiin taitoihin.

Taistelutoimiin Aallon pat-teriston mukana Ala-Lah-ti osallistui vapaaehtoisena jo 17-vuotiaana jatkosodan hyökkäysvaiheen aikana 1941. Tuon ikäiselle kaatuneiden nä-keminen oli melkoinen järky-tys. Vasta vuonna 1942 Ala-Lahti tuli asevelvollisuusikään. Hänet komennettiin reser-

Arvo Ala-Lahti 90 vuotta:Perinteiden vaaliminen kuuluu kulttuuriimmeMATTI LATVALA

Aallon pa eriston perinnetoimikunnan kunniapuheen-johtajan Arvo Ala-Lahden 90-vuo späivää juhli in isän-maallisessa hengessä vappuviikolla Ilmajoen seurakun-tasalissa. Perinteitä vaali in puhein ja sota-ajan lauluin. Musiikista vastasivat Ilmajoen Korsuveljet.

viupseerikouluun. Vänrikik-si ylennettynä tulenjohtajana hän ehti osallistua Kannaksen tulimyrskyihin ja Ihantalan ty-kistötaisteluun vuonna 1944.

Sotien jälkeen perustettiin Ilmajoelle perinnetoimikun-ta vuonna 1980 vaalimaan il-majokelaisten tykkimiesten perinteitä. Ala-Lahti oli yh-tenä puuhamiehenä. Mukaan saatiin silloisia aseveljiä, jotka pystyttivät oman perinnetu-van museon mäelle. Siellä on nähtävillä Aallon patteriston sotatoimia esittelevää materi-aalia, valokuvia ja kirjallisuut-ta. Sen ansiosta perinteet elä-vät vahvoina paikkakunnalla. Opintomatkoja toimikunta järjestää sotatantereille vuosit-tain.

Varjelus mukana sodassa ja kotonaHiljakkoin eläköitynyt Ilma-joen kirkkoherra Juhani Erk-konen, hänkin perinnetoi-mikunnan jäsen, luonnehti päivänsankaria lähipiirin sil-min nähtynä. Aina ei itse voi vaikuttaa täysin siihen, kuin-ka kohtalo ihmistä kuljettaa. ”Asiat vain tulevat vastaan. Si-nulla on ollut varjelus muka-na, ja siitä on syytä olla kiitol-linen”, pappi muistutti.

Perhekunnalleen Arvo Ala-Lahti on edelleen tärkeä ihmi-senä, puolisona, isänä ja iso-isänä. Läheiset saavat edelleen iloa tuntien sanoa: ”Kiitos, et-tä olet olemassa.” Päivänsan-kari tunnetaan ystäväpiirissä myös terävänä huumorimie-henä. ”Aika velikulta”, Erkko-nen totesi tuntemattoman sa-noja lainaten.

Ryhdikäs veteraani ja syn-tymäpäiväsankari kiitteli pe-rinnetoimikuntaa ja Ilma-joen korsuveljiä sekä per-

hettään päivän järjestelyis-tä. Kunniapuheenjohtajana hän totesi tyytyväisenä, et-tä perinnetoiminta on saa-nut myönteisen vastaanoton. Erityisen iloinen hän oli sii-tä, että myös nuoria on saatu mukaan. ”Perinnetyö kuuluu osana paikkakuntamme kult-tuuriin”, Arvo Ala-Lahti tii-visti osuvasti.

Isänmaallisen harras tilai-suus päättyi yhteisesti veisat-tuun kiitosvirteen: ”Herraa hyvää kiittäkää”.

Arvo Ala-Lahti on tehnyt merkittävää perinnetyötä tykki-miesten eteen. Hän on Tykkimiehet ry:n kunniajäsen.

Ilmajoen Korsuveljet osallistuvat perinnetyöhön sota-ajan lauluja tilaisuuksissa esittäen.

Ala-Lahden ystäväpiiri sai nauttia taas kerran perinnekulttuurista sanoin ja sävelin.

24

MerkkipäiviäMerkkipäiviäMuun muassa seuraavat tykki- ja heitinmiehet sekä kiltaveljet ja kiltasisaret eri puolilta maata viettävät merkkipäiviään heinä-syyskuussa 2014.

Tulikomentoja onnittelee merkkipäiviään viettäneitä ja viettäviä.

Mikäli et halua, että merkkipäiväsi julkaistaan Tulikomennoissa, ilmoita asiasta ennen seuraavaa aineistopäivää 11.8.2014 oman kiltasi sihteerille, jolta tiedot merkkipäiväluetteloon tulevat. Mikäli taas merkkipäiväsi puuttuu luettelosta, se voi johtua siitä, että tieto tai syntymäaikasi puuttuu kiltasi jäsenrekisteristä tai kiltasi ei ole toi-mittanut merkkipäivätietoja aineistopäivään mennessä toimitukselle.

5.7. Kokkonen Alvi Valkeala 90 v5.7. Lemmetty Markku Helsinki 65 v6.7. Kaihoniemi Keijo Heinola 70 v7.7. Korkiamäki Jari Kankaanpää 50 v7.7. Korventausta Ari Niinisalo 50 v7.7. Kujala Risto Kouvola 60 v7.7. Marttila Perttu Kokkola 60 v8.7. Alanko Pentti Ilmajoki 70 v8.7. Savolainen Paavo Mikkeli 90 v9.7. Mäkelä Jouko Inkeroinen 70 v12.7. Korte Teppo Turku 95 v ei vastaanottoa13.7. Ollaranta Jaakko Espoo 80 v15.7. Karojärvi Reino Lohja 95 v20.7. Tiihonen Seppo Mikkeli 70 v21.7. Torkkeli Matti Kuopio 85 v25.7. Niemelä Esa Vantaa 50 v27.7. Vuorinen Tauno Riihimäki 90 v29.7. Soini Matti Sastamala 60 v31.7. Varjonen Olli-Pekka Riihimäki 50 v1.8. Immonen Seppo Vantaa 65 v1.8. Pajunen Pertti Juva 60 v2.8. Isokallio Risto Riihimäki 90 v2.8. Partio Mauno Ristiina 60 v3.8. Ahvenainen Pauli Espoo 70 v8.8. Bäckman Jorma Sastamala 75 v10.8. Hirvikangas Lauri Kerava 80 v13.8. Hirvonen Otto-Pekka Lahti 80 v14.8. Kuusela Anssi Helsinki 75 v18.8. Rajala Markku Kankaanpää 60 v18.8. Savolainen Rainer Helsinki 50 v20.8. Partanen Mauno Turku 90 v ei vastaanottoa26.8. Peltomäki Kosti Merikarvia 80 v27.8. Haapiainen Esko Heimari 80 v27.8. Lahtinen Jorma Mikkeli 85 v27.8. Mäentaus Jukka Virttaa 60 v3.9. Mäkelä Pentti Helsinki 85 v4.9. Kaste Kari Kitinoja 60 v6.9. Kylliäinen Asko Tampere 75 v7.9. Lakkinen Keijo Sastamala 65 v7.9. Pohjavirta Heikki Turku 70 v8.9. Jordan Veli Viiala 70 v9.9. Kivelä Seppo Kankaanpää 70 v9.9. Sihvonen Aulis Lahti 80 v11.9. Kemppainen Kari Lohja 50 v11.9. Pyysalo Kyösti Vantaa 70 v14.9. Korhonen Risto Mikkeli 50 v14.9. Suomalainen Rauno Mikkeli 80 v15.9. Sorva Olavi Sastamala 60 v22.9. Knuutila Ari Sastamala 60 v22.9. Torkkeli Raimo Oulu 70 v22.9. Veräväinen Matti Lammi 70 v23.9. Julkunen Teijo Helsinki 60 v25.9. Majuri Pekka Helsinki 65 v26.9. Muukkonen Seppo Kerimäki 70 v27.9. Partanen Ismo Tampere 50 v28.9. Kaipainen Kalevi Riihimäki 90 v30.9. Toveri Raimo Hämeenlinna 75 v

Kokoukset ja koulutuspäivät sujuvasti: - useita kokouskabinetteja - peruskokoustekniikka - tilava saunaosasto ja ruokailutila

soveltuu myös kokouskäyttöön

Perhejuhlat helposti, kysy tarjous.

Tarjoamme kaikille aselajikilloillemahdollisuuden retkiensä yhteydessä

edulliseen ruokailuun.

A-oikeudet. Ota yhteyttä.

RAVINTOLA SEISKASuomen kasarmi rak 713130 Hämeenlinna

Puh: (03) 67 43 433 tai 040 451 5229www.kerhoravintolaseiska.fi

S-posti: [email protected]

RAVINTOLA SEISKAAvoinna ark. 8-15, muulloin tilauksesta

Lounas noutopöydästä arkisin klo 10.30-13.30

TERVETULOA HERKUTTELEMAAN LINNANKASARMEILLE!

Lounasravintola Militaria palvelee Linnankasarmeilla, museo Militarian tiloissa joka päivä.

Militariassa maittava lounas kasvisvaihtoehtoineen maanantaista perjantaihin klo 11-14.

Kahvilasta suolaisia ja makeita herkkuja joka päivä. A-oikeudet.

Herkuttele paikan päällä tai nappaa mukaan!

LOUNASRAVINTOLA MILITARIA, [email protected] LINNANKASARMIT P. 045 1034102 13100 HÄMEENLINNA

FACEBOOK: LOUNASRAVINTOLA MILITARIA


Tuttuun tapaan matka alkoi vesistön ylityksellä perjantai-na, ja Tapan kaupunkiin saa-vuimme illaksi. Ohjelmassa oli majoittautuminen ja mui-hin osallistujiin tutustumi-nen. Virolaisia kilpailijoita oli 13 henkeä. Mukana oli monta vanhaa tuttua mutta myös uu-sia kasvoja, edellisenä vuonna kotiutuneita vänrikkejä. Muu-toinkin virolaiset osallistujat olivat pääosin 20–35-vuoti-aita. Suomalaiset olivat mat-kassa hieman iäkkäämmällä

Tykkimiehet Tapassa – Perussuunta 2014

Perussuunta 2014 järjeste in jo kymmene ä kertaa. Perussuunta on vuosi ain järjeste ävä, epäsuorantulen reserviläisille tarkoite u koulutus- ja kilpailutapahtu-ma Viron Tapassa, jossa sijaitsee heidän tykistövaruskuntansa. Ken ätykistökerhon järjestämälle vierailumatkalle osallistui seitsemän henkilöä. Ensikertalaisia saimme mukaan tällä kertaa yhden. Hän tuli mukaamme Tampereen seudulta.

kokoonpanolla, vaikka mu-kaan oli yritetty houkutella nuoria ja ensikertalaisia tarjo-amalla matkaa puoleen hin-taan! Markkinoinnissa käytet-tiin hyväksi niin piirilehteä, yhdistysten sähköpostilistoja, henkilökohtaista kontaktoin-tia kuin Facebookin tykistö.fi -ryhmää.

Nuorten osallistumatto-muus on valitettavaa, sillä juu-ri tämän kaltaisilla tapahtu-milla olisi eniten annettavaa alle 35-vuotiaalle, sijoituskel-

poiselle epäsuorantulen edus-tajalle. On allekirjoittaneen mielestä kohtuullisen omi-tuista, että mahdollisuus saa-da koulutusta kansainvälises-sä ympäristössä, toiminnal-linen ammunta, oman ikäi-nen seura yhdistettynä tilai-suuteen kokea jotain uutta ja erilaista ei näytä kiinnostavan nykynuorta! Heitänkin haas-teen nuoremmille lukijoillem-me. Allekirjoittaneelle saa an-taa palautetta siitä, miten ensi-vuoden tapahtumaan saadaan

houkuteltua mukaan nimen-omaan nuorempaa kohderyh-mää. Älä siis kerro, miksi et lähtisi mukaan, vaan mikä sai-si sinut osallistumaan. Kaikki ideat ovat tervetulleita! Palaut-teen voi laittaa osoitteeseen [email protected]

Lauantaipäivä kului koulu-tuksen ja ammunnan merkeis-sä. Sunnuntain tehtävät käy-tiin koulutusrasteilla läpi. Teh-tävinä oli muun muassa ty-kinsuuntaus (122H63), vies-ti, etäisyyden arviointi ja ek-soottisempana uutuutena am-muslavojen lastaus nosturilla kuorma-auton lavalle. Iltapäi-vä sujui toiminnallisen am-munnan merkeissä, jossa am-muttiin niin syöksykuvioihin

TEKSTI: JYRI VILAMO, KUVAT: KIRILL ANJUTIN JA JYRI VILAMO

Osallistujat ja järjestäjät ryhmäkuvassa.

Toiminnallinen ammunta. Ammusten lastaus.

26

”Kauhia sota” 160 vuotta sitten

JUKKA SIPPOLA

Raul Johnsson‒Ilkka Malmberg:Kauhia Oolannin sotaKrimin sota Suomessa 1854‒1855John Nurmisen Säätiö464 sivua, 69,90 €

Krimin niemimaa on maailmanpolitii-kan keskiössä, ja niin se oli myös vuo-sina 1853–56, jolloin käytiin itämainen sota eli Krimin sota. Siinä Venäjää vas-tassa oli liittouma, jonka muodostivat Osmaanien valtakunta (Turkki), Britan-nia, Ranska ja Sardinia.

Vuosina 1854‒1855 sota tuli myös Venäjän keisarikuntaan kuuluneen Suo-men rannoille brittiläis-ranskalaisen lai-vaston muodossa. Krimin sota sai Suo-messa nimen Oolannin sota Ahvenan-maan ruotsinkielisen nimen Åland mu-kaan. Kaikki tunnemme laulun:Ja se Oolannin sota oli kauhia,hurraa, hurraa, hurraa.Kun kolmella sadalla laivallaseilas engelsmanni Suomemme ran-noilla…

Lievää liioittelua, sillä brittiläis-ranskalainen laivasto-osasto jäi pie-nimmätkin purtilot mukaan lukien sel-västi alle sataan alukseen. Mutta Oo-lannin sodalla oli merkitystä Suomes-sa, ja siksi on ollut harmi, ettei sodasta ole ollut saatavissa kunnollista julkai-sua lukuun ottamatta Oiva Turpeisen kirjaa vuodelta 2003 sekä Marta Hir-nin suppeaa Oolannin sota -kuvakir-jaa vuodelta 1956, josta otettiin vuon-na 2004 uusi painos.

Viime syksynä tilanne kuitenkin korjautui kerralla kun Raul Johnsso-nin ja Ilkka Malmbergin Kauhia Oo-lannin sota ilmestyi. Uusi merisota-kirja on todella iso ja näyttävä. Suo-rastaan loistokas ulkoasu lukuisine maalauksineen hakee vertaistaan so-takirjallisuudestamme. Ei siis ihme, että Suomen kirjataiteen komitea pal-kitsi 13.3.2014 teoksen yhtenä vuoden 2013 kauneimmista kirjoista.

Johnsson on tietokirjailija ja Malm-berg Helsingin Sanomien toimittaja. Kumpikaan kirjan kirjoittajista ei siis ole varsinaisesti ammattitutkija, mi-kä näkyy tekstin sujuvuutena. Ilkka Malmberg vastaa kirjan alkuosan Kri-min sota -taustoituksesta ja varsinai-nen pääkirjoittaja Rauol Johnsson Oo-lannin sodan tapahtumista.

Krimin sota oli pahin suurvaltaselk-kaus Napoleonin sotien ja ensimmäi-sen maailmansodan välissä. Itämeren tapahtumat olivat vain sodan sivunäy-tös, mutta tykit olivat täällä pääosassa, nimittäin laivatykit. Kahtena kesänä rantojamme pommittaneet sotalaivat aiheuttivat merkittäviä tappioita Suo-men suuriruhtinaskunnassa erityisesti taloudelle.

Rannikkolinnoitukset murskaksiEnsimmäinen taistelu Oolannin sodas-sa Suomen maaperällä käytiin Tam-misaaressa 19. 20.5.1854. Sen jälkeen brittilaivasto siirtyi tulittamaan Han-koniemen saarilinnoituksia. Parhaiten Oolannin sodasta tunnetaan Bomar-sundin linnoituksen hävitys Ahvenan-maalla loppukesästä 1854 sekä Poh-janmaan rannikon kahakat.

Kesän 1855 merkittäviä tapahtu-mia olivat Viaporin (nyk. Suomenlin-na) pommittamiset, joita helsinkiläiset kerääntyivät seuraamaan Kaivopuis-ton rantaan, sekä nykyisessä Kotkassa sijaitsevan Ruotsinsalmen linnoitus-kaupungin ja merilinnoitusten tuho-aminen. Loviisan Svartholman meri-linnoitus tuhottiin heinäkuussa 1855.

Kauhia Oolannin sota käy kaikki tapahtumat sujuvasti ja kronologises-ti läpi, välillä ehkä turhankin yksityis-kohtaisesti.

Kirjan julkaissut John Nurmisen Säätiö ei varsinaisesti ole maanpuo-lustusorganisaatio, mutta merenpuo-lustaja se taatusti on. Säätiö vaalii me-rihistoriaa ja meriympäristöä. Etenkin Itämeren suojelussa säätiöllä on mer-kittäviä saavutuksia.

Säätiön hallituksen jäsenenä on mm. entinen Puolustusvoimain ko-mentaja, amiraali Juhani Kaskeala, joka on kirjoittanut Kauhia Oolannin sota -kirjan esipuheen. Aiemmin sää-tiö julkaissut toisenkin sotahistorialli-sen kirjan, Kustaa III ja suuri meriso-ta. Sen kirjoitti Raul Johnsson yksin.

KIRJALLISUUTTAKIRJALLISUUTTAkuin kaatuviin tauluihin 15+15 laukaus-ta 9 mm pistoolilla ja rynnäkkökiväärillä. Ammuntaa hankaloittivat erilaiset ampu-ma-asennot ja se, että osumista laskettavi-en pisteiden lisäksi myös käytetty aika vai-kutti lopputulokseen.

Illalla oli sitten vuorossa perinteinen il-lanvietto, jossa oli mukana hyvän ruoan ja juoman lisäksi leikkimielistä kisailua ja visailua. Tietokilpailussa saavutettiinkin senioriosallistujiemme toimesta viikon-lopun ainoa suomalaisvoitto. Puolenyön tietämillä viimeisetkin siirtyivät majoitus-tiloihin lepäämään, sillä aamulla oli edes-sä aikainen herätys ja siirtyminen kilpai-lupaikalle.

Lauantain aurinkoinen päivä oli ties-sään kun aamulla kahdeksan aikoihin ajoimme vesisateessa Tapan kaupungis-ta Rakveren suuntaan. Kilpailun suun-nistusreitti oli reilun 12 kilometrin pitui-nen. Nopeimmat taivalsivat sen hieman alle puoleentoista tuntiin, mutta tehtävi-en kanssa aikaa kului päälle kaksi tuntia. Reitti alkoi metsäosuudella, jonka jälkeen pääsimme ylittämään peltoja. Matkan edetessä lähestyimme Tapan kaupunkia ja viimeinen rasti löytyi varuskunnan alu-eelta. Edellä mainittujen tehtävien lisäksi rasteilla oli muutama yllätystehtävä, jotka tarjosivat erilaisia älyllisiä haasteita.

Kuten aina, kilpailuissa on myös voit-taja. Tällä(kin) kertaa voitto meni isännil-le. Karmo Kiilmann, entinen tykistön aktiiviupseeri, suoriutui tehtävistä parhai-ten. Kymmenen kisan jälkeen tilasto on 8-2 virolaisille ystävillemme. Onneksi re-vanssin paikka on lähellä. Vapun jälkeen kokoonnumme Hedberg-tapahtumaan Tykistökoululle Niinisaloon, jossa meillä suomalaisilla on ainakin vielä puhdas sar-ja. Jännityksellä odotankin, milloin saam-me ensimmäisen virolaisvoittajan tässä ta-pahtumassa!

Kilpailun johtaja Lupanov ja voittaja Kiilman.


Kirjoitussarja kertoo Suomessa ja maailmalla vaikuttaneista sotilais-ta, jotka olivat myös tykkimiehiä. Otsikkoteksti on sikäli harhaan-johtava, että kukaan herroista ei oikeasti ole tuntematon. Useim-mat ovat päinvastoin kansallisesti tai kansainvälisesti hyvinkin tun-nettuja. Tuntematonta on aino-astaan heidän toimintansa tykis-

tössä, joka lähes kaikilla tapahtui nuorena upseerina uran alkuvai-heissa ennen yleisjohtajan tehtä-viä. Jotkut harvat taas muistetaan ansioista, jotka eivät lainkaan liity heidän tykkimieshistoriaansa.

Myös lukijat voivat tehdä ehdo-tuksia päätoimittajalle, jos sopi-via henkilöitä on tiedossa!

Tuntemattomia TYKKIMIEHIÄ

Gröndahlin isä oli Suomen suu-riruhtinaskunnan kansalainen, joka palveli Venäjän armeijas-sa kenraalina. Wladimir-poi-ka syntyi 8.4.1884 Viaporis-sa. Kaksi muutakin poikaa läh-ti upseerin uralle Venäjälle, toi-nen ylsi ilmavoimien kenraali-luutnantiksi ja toinen everstiksi. Wladimir Gröndahl valmistui Pihkovan kadettikoulusta vuon-na 1902 ja Mihailovin tykistö-koulusta vuonna 1905. Lahjak-kaan nuoren upseerin onnistui päästä jatkamaan tykistöllisiä opintojaan Mihailovin tykis-töakatemiaan, josta hän valmis-tui vuonna 1911.

Keisarin upseerinaKoska Wladimir Gröndahl oli vain vuoden tykistönkenraa-liamme Nenosta nuorempi, kohtasivat heidän uransa Ve-näjän armeijassa. Kenraali Ne-nosen omin sanoin:

”Tunsin Gröndahlin mel-ko hyvin. Hän tuli Mihailovin tykistökouluun vuotta myö-hemmin kuin minä ja tykis-töakatemiaan kaksi vuotta jäl-keeni. Tähän aikaan tiesin ai-noastaan hänen nimensä. Lä-päistyään tykistöakatemian tuli Gröndahl Pääpolygonil-le (koeampuma-asema), jossa itsekin työskentelin ja nimi-tettiin koeampumaupseeriksi.

Wladimir GrendalARTO OJANEN

Talvisotaa käsi elevässä kirjallisuudessa mainitaan venäläinen kenraalievers Wladimir Grendal, joka kuitenkin oli syntyjään suomalainen. Hänen sukunimensä oli alun perin Gröndahl, joka tavallises transli eroidaan venäläiseen muotoon Grendal. Tämä kenraali ja edemies teki talvisodan kuukausia lukuun o ama a elämäntyönsä tykkimiehenä. Gröndahlin elämänvaiheet ovat poikkeukselliset ja olisivat sellaisenaan kelvanneet vaikkapa elokuvakäsikirjoitukseksi.

Tulimme tällöin jatkuvaan yh-teistyöhön keskenämme. Sen lisäksi olimme läheisiä naapu-reita. Asuimme nimittäin sa-massa huvilarakennuksessa, jossa hänellä oli toinen puoli ja minulla toinen käytössä. Sain tällöin tietää, että hänen isänsä oli tullut upseeriksi Helsingin junkkarikoulusta ja hänen äi-tinsä oli venäläinen. Todennä-köisesti hän kyllä itse oli Suo-men kansalainen, joskin täysin venäläistynyt.

Kun minut I maailmanso-dan alussa nimitettiin Tallin-nan maalinnoituksen tykistö-hallitukseen toimistopäällikök-si, palveli Gröndahl linnoituk-sen 1. rykmentissä vastaavassa toimessa kuin minä tykistöhal-lituksessa. Tietenkin tulimme jälleen paljon tekemisiin tois-temme kanssa. Vuonna 1916 Gröndahl määrättiin järeän patteriston komentajaksi. Kun hän patteristoineen lähti rinta-malle, en häntä sen koommin enää nähnyt.”

Gröndahl palkittiin monil-la kunniamerkeillä ja hän sai ylennyksen everstiksi vuonna 1917. Hän myös haavoittui rintamalla. Seurasi kuitenkin maaliskuun vallankumous, jonka jälkeen komento asteit-tain siirtyi erilaisille sotilasko-miteoille ja lopuksi bolsevi-

keille marraskuussa 1917. Ko-mentajien vaihtoehdoiksi jäi-vät joko tulla ammutuiksi tai suostua jatkamaan neuvosto-vallan alaisuudessa. Tässä yh-teydessä luotiin myös puna-ar-meijalle ominainen poliittinen komissaarijärjestelmä, jonka tehtävänä oli paitsi valvoa en-tisiä tsaarin upseereita myös selostaa miehistölle, miksi hei-tä oli toteltava. Loppuvuodes-ta 1917 katkesivat yhteydet rintaman eteläosista Tallin-naan, eikä Gröndahl voinut palata sinne perheensä luo.

Puna-armeijan palveluksessaGröndahl oli avioitunut ruhti-natar Nina os. Soumbatovan (1890–1964) kanssa. Perhee-seen kuului myös useita lapsia. Perheelle kerrottiin väärä tieto, että isä on kaatunut rintamalla. ”Leski” päätti palata Suomeen tällä välin itsenäistyneestä Vi-rosta. Hän avioitui pian uudel-leen Tallinnassa samassa talossa asuneen keisarin armeijan nuo-ren everstin kanssa. Ei tiedetä, saiko Gröndahl koskaan tietää perheen kadonneen toisen up-seerin matkaan ja vaikuttiko tämä hänen päätökseensä jäädä bolsevikkien palvelukseen. Joka tapauksessa Gröndahlkin avioi-tui vielä uudelleen.

Wladimir Gröndahl toimi vuosina 1918–1919 Venäjän sisällissodassa puna-armeijan tykistöntarkastajana eteläisel-lä rintamalla ja vuonna 1920 lounaisrintamalla. Näistä teh-tävistä hänet palkittiin vuonna 1920 Punaisen lipun kunnia-merkillä, joka oli Venäjän si-sällissodan ajan korkein kun-niamerkki. Tarton rauhanso-pimuksen jälkeen hän olisi voinut 20 000 muun suoma-laisen tavoin palata Suomeen. Hänen tähtensä oli kuitenkin jo noussut Neuvosto-Venäjäl-lä, eikä paluu ehkä siksi hou-kutellut.

Vuosina 1921–1925 Grön-dahl toimi Kiovan ja Pietarin sotilaspiirien tykistökomenta-jana, jonka jälkeen seurasi teh-tävä puna-armeijan tykistön tarkastajan apulaisena vuosina 1925–1934. Pari vuotta hän oli koko puna-armeijan tykis-tön tarkastajana. Hän ylsi si-ten suuressa puna-armeijassa samaan virka-asemaan, jota entinen virkaveli kenraali Ne-nonen oli samaan aikaan Suo-messa jo pitkään hoitanut.

Tiedemies ja opettajaSeuraavaksi Gröndahl siir-rettiin Frunzen maineikkaan sota-akatemian tykistötiede-kuntaan, jonka vanhempana

Kuva: Wikipedia

28

lehtorina ja osastopäällikkö-nä hän toimi. Elokuusta 1937 Gröndahl oli akatemian ”ty-kistön oppituolin johtajana”.

Tutkija Markku Salomaa on luetteloinut Gröndahlin julkaisemia tutkimuksia, joi-den nimet puhuvat puoles-taan: ”Tarkentava ammunta” (1925), ”Tykistön tuli” (1926), ”Tykistön päällystön ja esikun-nan kenttäpalvelus” (1927), ”Nykyaikaisen tykistön teknil-linen kehitys” (1937), ”Tykistö jalkaväkiarmeijakunnan hyök-käystaisteluissa” (1937), ”Ty-kistö yleisjoukkojen taisteluis-sa” (1938), ”Tykistö asemaso-dassa” (1938), ”Tykistö perus-taistelumuodoissa” (1940) se-kä ”Tykistö hyökkäystaistelus-sa” (1940, uusintapainos vielä vuonna 1970).

Stalinin puhdistuksista Gröndahl säästyi mahdollises-ti siksi, että hän pysytteli kau-kana ideologisista kysymyksis-tä. Hän keskittyi tutkimaan, opettamaan ja kirjoittamaan ja yritti jopa erota palveluksesta. On myös arveltu, että Grön-dahl säästyi vangitsemiselta senkin johdosta, että yksi Sta-linin pojista opiskeli tuolloin tykistöakatemiassa. Stalinilla oli kunnianhimoisia odotuksia poikiensa sotilasurien suhteen. Olisi ollut ”typerää tappaa kul-tamunia muniva kukko”, ku-ten eräs lähde luonnehtii.

Seuraava tehtävä vei Grön-dahlin tykistön päähallinnon päällikön sijaiseksi sekä pu-heenjohtajaksi tykistökomite-aan, jonka tehtävä oli suun-nitella, kokeilla ja valmistaa uusia tykistöaseita. Jälleen hän sai runsaasti kiitoksia se-kä Punaisen Tähden korkean kunniamerkin. Vuonna 1939 Gröndahl sai armeijakunnan komentajan sotilasarvon (vas-tasi kenraaliluutnanttia) sekä professorin arvonimen.

Isä ja poika vastakkain talvisodassaTalvisodan valmisteluvaihees-sa Gröndahl sai komennuksen rintamalle palvelemaan rinta-man tykistöntarkastajana. So-dan alkupäivinä hän sai ko-mentoonsa kahdesta divisioo-

nasta (49. ja 150. D) kootun armeijakunnan, joka taisteli Taipaleen lohkolla.

Nenonen itse kuvasi tai-paleen taisteluja seuraavas-ti: ”Jouduimme Gröndahlin kanssa vastakkain Taipaleella. Henkilökohtaisestihan en itse ollut läsnä, mutta edustajani siellä oli entinen adjutanttini, silloinen majuri Erik Ulfsson, joka hoiti Taipaleen lohkon tykistöä.”

Puna-armeija keskeyt-ti hyökkäyksensä Taipaleessa-kin vuodenvaihteen jälkeen ja aloitti joukkojen organisoin-nin uudestaan. Karjalan kan-nakselle koottiin Luoteinen rintama, jonka tehtävänä oli Mannerheim-linjan murtami-nen. Tämä Luoteinen rinta-ma käsitti kaksi armeijaa: 13. Armeijan (viisi armeijakun-taa) sekä 7. Armeijan (kol-me armeijakuntaa). Tämä jäl-kimmäinen armeija annettiin Gröndahlin komentoon. Sa-massa yhteydessä hänet ylen-nettiin 16.1.1940 armeijako-mentajan sotilasarvoon.

Armeijoiden väliraja kul-ki Muolaanjärven kohdal-la. Gröndahlin tehtävänä oli murtautua Mannerheim-lin-jan läpi Muolaanjärven ja Tai-paleenjoen välillä sekä edetä Antrean-Käkisalmen tasalle. Painopiste luotiin Muolaan-järven ja Vuoksen välille kes-kittämällä sinne kaikki rinta-malle saapuneet uudet yhty-mät. Länsi-Kannaksen läpi-murto pakotti suomalaiset ve-täytymään, mutta talvisota eh-ti päättyä, ennen kuin puna-armeija pääsi täällä läpimur-toon, vaikka maastoa saatiin haltuun Vuosalmen suunnalla sekä Taipaleessa.

Wladimir Gröndahlin oma poika Boris oli aikanaan suo-rittanut varusmiespalveluk-sensa laivastossa kotiutuen alikersanttina. Nyt hän jou-tui Taipaleen lohkolle oman isänsä vastapuolelle Erillispa-taljoona 19:n riveissä. Myös isä Gröndahl tuli tämän tietä-mään, koska Moskovan suo-menkielisten radiolähetysten kuuluttaja, ”Moskovan Tiltu”, haukkui poikaa: ”Boris, Boris,

taistelet isääsi vastaan.” Neu-vostovenäjän tehokas tieduste-lu oli selvittänyt pojan olemas-saolon sekä joukko-osaston.

Viimeiset vaiheetKymmenen päivää ennen tal-visodan päättymistä siirrettiin Gröndahl yleisjohtajan tehtä-vistä takaisin Kannaksen rin-taman tykistöntarkastajaksi. Kyseessä ei ollut alennus, vaan hänellä oli yllättäen todettu keuhkosyöpä. Kenraali oli ol-lut aktiivinen tupakoitsija ko-ko elämänsä ajan. Hän joutui kuitenkin vielä sairautta vas-taan taistellessaan pääsotaneu-voston jäseneksi. Tämän heti talvisodan päätyttyä kokoon-tuneen elimen tehtävänä oli suunnitella toimenpiteet pu-na-armeijan aseistuksen, tak-tiikan ja taistelukoulutuksen tehostamiseksi. Siinä yhte-ydessä Gröndahlkin osallis-tui kuuluisiin ”Stalinin tent-teihin”. Hän ehti vielä saada kenraalieverstin arvon, kun ylimpien johtajien auktoritee-tin parantamiseksi kenraalin-arvot otettiin puna-armeijassa uudelleen käyttöön.

Wladimir Gröndahl kuo-li Moskovassa marraskuussa 1940. Muistosanoissa Grön-dahlia luonnehdittiin ”työtä-rakastavaksi, tarkkaavaiseksi, hyväksi, arvostetuksi, elämän-iloiseksi, tavalliseksi, kohteli-aaksi, todelliseksi sosialistisen synnyinmaan patriootiksi, hy-väksi toveriksi.”

Kun oma tykistönkenraa-limme 20 vuotta myöhem-min siunattiin maan poveen, oli muistopuheiden tyylilaji hieman eri (Tykkimies 1960), mutta ajatus sama. Keisarilli-nen Venäjä koulutti siten kak-si lahjakasta Suomessa synty-nyttä tykkimiestä, joista mo-lemmista myöhemmin tuli kenraaleja sekä tiedemiehiä. Onneksi edes toinen heistä oli meidän puolellamme!

Lähteitä:Markku Salomaa: Punaupseerit 1991PE:n Koulutusosasto: Itsenäisen Suomen kenttätykistö 1983Neuvosto-Karjala 4.6.1991

Ajoneuvotykit

Itävalta saattaa rahoitusvaikeuk-sien vuoksi pienentää asevoi-miaan. Yhtenä seurauksena tästä saattaa olla kaikkien jäljellä olevien M109A5-panssarihaupit-sien myyminen. Aseiden määrä on yhteensä noin 80 kpl. (Jane´s Defence Weekly 2 April 2014)

Venäjä suunnittelee uutta tykistöasejärjestelmää uudelle Armata-panssarivaunualustalle. (Jane´s Defence Weekly 5 February 2014)

Ranskalainen Nexter on julkis-tanut uuden version 155 mm CAESAR-ajoneuvotykistä. Uusi versio on tarkoitettu vastaamaan Intian tarpeisiin. Ajoneuvoalus-taksi on valittu Leylandin Super Stallion -maastokuorma-auto. (Jane´s Defence Weekly 12 February 2014)

Intia on julkistamassa itse valmistamaansa Catapult II -panssarikanuunaa. Siinä on Arjun Mk I -taistelupanssari-vaunun alusta ja 130 mm M-46 -kanuuna. Intia on ostanut tykkejä 1960-luvulla. Viimeiset testit panssarikanuunalle oli tar-koitus tehdä huhti-toukokuussa 2014. Tuon jälkeen on tarkoitus tilata 40 asetta. Aseen kokonais-paino on 54 tonnia. Aseeseen mahtuu 8 miehistön jäsentä ja 36 laukausta. Ase on suunniteltu väliaikaisratkaisuksi, kunnes uu-den sukupolven panssarihaupitsi saadaan hankittua ulkomailta. (Jane´s Defence Weekly 29 January 2014)

Catapult II tulitoiminnassa. Läh-de: http://www.defence-point.gr/news/?p=97505

Qatarin tilaamien 24 PzH2000 -panssarihaupitsien toimitusten oletetaan toteutuvan vuosina 2015–2018. Toimitukseen sisäl-tyy myös ampumatarvikkeita, ammunnanhallintajärjestelmät ja optiset laitteet. Hankinnat mah-dollistavat F3-panssarihaupitsien ja G5-ajoneuvotykkien vetämi-sen pois käytöstä. (MT 3/2014, Jane´s Defence Weekly 2 April 2014)


Kopijyväon nyt Grano.Jatkossa saat tutut palvelumme joka puolelta Suomea.

Digin ja printin toteuttaja. grano.fi

TEKSTI: SAMUEL FABRIN, KUVAT: SIRKKA OJALA

Museo Militarialle kevätkausi oli vilkas-ta avajaisten aikaa. Muutaman viikon si-sällä avattiin perusnäyttelyn suojeluosio, Panssarisoittokunnan näyttely sekä jal-kaväenkenraali Kustaa Tapolasta kerto-va vaihtuva näyttely. Kevään loppupuo-li on kulunut perusnäyttelyn kolmannen kerroksen sekä piha-alueen rakentamises-sa. Kolmannen kerroksen yleisölle koko ajan avoinna ollutta osaa on viimeistelty uusilla kuva- ja tekstitauluilla, esineillä ja interiööreillä. Omina kokonaisuuksinaan kerrokseen tulee vielä tykistö-, pioneeri- ja viestiaselajien joukko-osastoperintei-

tä esittelevä huone sekä kansainvälisestä toiminnasta kertova huone.

Piha-alueen järjestelyt ovat myös jat-kuneet. Kesän kuluessa valmistuvat muun muassa uudet esinetaulut. Kaksi uutta tykkiäkin pihaan saadaan. Suomen kasar-milta pihaan siirretään jäykkälavettinen 120 K 78-16. Karjalan Prikaatista museo-käyttöön puolestaan saadaan 122 H 63.

Yleisöluennot olivat edelleen suosittu-ja koko kevään ajan. Luennot jatkuvatkin tuttuun tapaan jälleen ensi syksynä. Lo-tan päivän laulajaiset keräsivät puolestaan tykkihallin jälleen täyteen yleisöä.

30

?MUSEOMESTARIN KYMPPIKysymykset laati Museo Militarian museomestari Ilkka Vahtokari.

1. Kaarle V lajitteli tykit 1520-luvulla ammuspainon mu-kaan. Mikä seuraavista tykkimalleista ampui raskainta 40 naulan (n. 20kg) ammusta?a) Kartauni b) Slanga c) Falkon

2. Minkä verran oli tykkimiehen vuosipalkka 1600-luvun al-kupuolella, kun palveluksessaoloaikaa oli takana 14–20 vuotta? a) 3 taaleria b) 15 taaleria c) 20 taaleria

3. Saksaan lähteneiden nuorukaisten (jääkärit) taustat olivat hyvin kirjavat. Mistä ammattikunnasta oli suurin lähtijäjoukko? a) Työläisperheistä b) Maanviljelystaustaisista kodeista c) Kaupan ja merenkulun piiristä

4. Kuka oli Kuninkaallisen Preussin Jääkäripataljoona 27:n komentaja?a) EVL Fritz Wetterhoff b) MAJ Per Zilliacus c) MAJ Maximillian Bayer

5. Montako raskasta patteristoa osallistui talvisotaan?a) 5 b) 10 c) 15

6. Minä vuonna kaikilla kenttätykistöjoukoilla oli rauhan-ajan harjoituksissa käytössä johdinyhteyksien lisäksi mahdollisuus radioyhteyteen? a) 1924 b) 1927 c) 1933

7. Kuinka monta sotasaalistykkiä Suomi sai jatkosodan hyökkäysvaiheen aikana?a) n. 100 b) n. 500 c) n. 800 tykkiä

8. Paljonko oli tykistön ammuskulutus Lapin sodassa 1944–1945? a) n. 5000 ls b) n. 8000 ls c) n. 17000 ls

9. Kansallista veteraanipäivää vietetään 27.4. Mistä tapah-tumasta tuo päivämäärä muistuttaa?a) Lapin sodan päättymisestäb) talvisodan rauhansopimuksen allekirjoituspäivästäc) Tali-Ihantalan torjuntavoittojen muistopäivästä

10. Minä vuonna Suomessa aloitettiin varusmieskoulutus telatykeillä?a) 1988 b) 1990 c) 1993

Vastaukset 1a, 2a, 3b, 4c, 5b, 6b, 7c, 8b, 9a, 10c

Sota- ja kulttuurihistoriallisia matkoja 20142.–8.4. Armenian matka, Pentti Lehtimäki 1220 €

25.–26.4. Viron kartanoita ja Narvan merkitys, P. Lehtimäki 235 €

3.–4.5. Viipuri 1944, Eeva Tammi 305 €

17.–20.5. Sotahist. matka Laatokka kiertäen, G. Lindgren 545 €

2.–7.6. Baijerin matka, Sampo Ahto 1150 €

27.–30.6. Petroskoin kaupunkipäivät, P. Lehtimäki 531 €

2.–7.7. Pietarin alueen taistelupaikat, Sampo Ahto 748 €

14.–16.7. Viron vanhauskoiset ja Piirissaare, P. Lehtimäki 389 €

30.7.–3.8. Liettuan pääkaupungit, Juhani Vakkuri 525 €

Varaukset ja tiedustelut Vihdin Liikenne OyVL-Matkat 09-444774, [email protected], www.vihdinliikenne.fi

27.–30.6. Petroskoin kaupunkipäivät, P. Lehtimäki . . . . . . . . . .531 €2.–7.7. Pietarin alueen taistelupaikat, Sampo Ahto . . . . . . . .748 €14.–16.7. Viron vanhauskoiset ja Piirissaare, P. Lehtimäki . . . .389 €30.7.–3.8. Liettuan pääkaupungit, Juhani Vakkuri . . . . . . . . . . .525 €


Astuttaessa Museo Militari-an ensimmäisen kerroksen näyttelytilaan meitä tervehtii pienenpieni vihreäpyöräinen kenttätykki. On helppo huo-mata, että putki ei istu aivan tarkalleen lavettiin, ja että se on myös tavallista kevyempää tekoa. Totuus onkin, että tyk-ki pitää alkuperäisen elämänsä salassa.

Tykki löytyi Valkealan Kir-jokiven kartanosta vuonna 1970. Vasta kolmannessa elä-mässään se on päätynyt näyt-telyesineeksi. Tykin ensim-mäinen elämä on arvailujen varassa ja toisestakin tiedetään vain legendoja.

Jos koettaisimme olemassa olevien tietojen tukemana re-konstruoida tykin elämänvai-heita, voisi tarina olla seuraa-vanlainen.

Tykin ensimmäinen elämäHelmikuun 21. päivänä vuon-na 1808 venäläiset joukot ylit-tivät Suomen rajan kenraali Friedrich Wilhelm Buxhöv-denin johdolla.

Kenraali Pjotr Bagratio-nin 21. divisioona marssi Ky-mijokea kohti, ylitti sen ja kohtasi Elimäellä majuri Arn-kilin johtamat suomalaiset. Tämä puolustautui urheasti

Tykillä salakalastajia vastaan TEKSTI: ERKKI WUOLIJOKI, KUVAT: SIRKKA OJALA

koko päivän. Vasta kun kaikki perääntyminen voitiin hyväs-sä järjestyksessä varastot mu-kaan lukien toteuttaa, lähti-vät he seuraavana päivänä Art-järvelle. Näissä asemissa oltiin muutamia päiviä, sillä suoma-laisten rautainen seinä esti ve-näläisten etenemisen. Porilais-ten rykmentti, jota johti evers-ti Stjernvall, oli asemissa Kuu-sankoskella ja Myrskylässä.

Keli oli raskas, pakkasta oli jopa yli 30 astetta ja lunta oli polven korkeudelle. Tykit oli-vat ongelma. Varsinkin venä-läiset olivat joutuneet jättä-mään raskaat tykkinsä jälkeen. Kasakat ja jalkamiehet eteni-vät paljon nopeammin. Vain kevyet tykit pysyivät mukana, ja niistäkin osa purettuina ja kannettuina.

Venäläiset tykit olivat kreivi Shuvalovin järjestelmän mu-kaan koottuja. Tavallista oli, että putken suu oli vaakasuo-rassa oleva ovaali, jolla voitiin siis pyyhkäistä kartessitulella laaja viuhka suljettuun jouk-ko-osastoon. Tällaisella tykil-lä ei kuitenkaan voinut am-pua tarkkoja laukauksia kauas. Niinpä hyvien lavettien päälle oli vaihdettu pyöreällä suulla varustettuja putkia.

Kävi niin, että suomalai-set onnistuivat valtaamaan ta-

kaisin erään venäläisten val-loittamista asemista. Venäläi-set joutuivat paetessaan jättä-mään jälkeensä yhden pikku kanuunoistaan, joissa oli vielä Shuvalovin lavetti mutta uu-sittu, pyöreä putki. Näin tyk-ki tuli suomalaisille. Mutta ei siinä kaikki. Kun suomalaiset perääntyivät edelleen syväs-sä lumessa, kävi heille samal-la tavalla. Sama tykki unohtui, kun kiireesti lähdettiin, tuli lu-misade ja tykki hautautui nä-kymättömiin.

Toinen elämä siviilitykkinäSota oli ja meni. Tykki jäi met-sään, kunnes se vasta kesäl-lä rauhan palattua sattumal-ta löydettiin. Valkealassa ol-lut Kirjokiven kartanon renki ilmoitti asiasta isännälle, jo-ka käski viedä tykin liiteriin. Siellä tykki sai ollakin, kunnes kartanon isäntä Elfving keksi rakentaa komean vartiotornin kartanonsa maille.

Tornilla oli kyllä tehtävää-kin: sieltä piti valvoa, ettei sa-lakalastajia tai salametsästäjiä pääsisi touhuilemaan kartanon laajoilla vesillä ja pelloilla. Oli todettu, että sieltä ne hyvin nä-kyivät. Mutta miten sitten saa-da ne häipymään? Ratkaisu oli selvä: tykki ylös torniin!

Niin tykki irrotettiin lave-tistaan ja pelkkä putki kannet-tiin kierreportaita ylös. Siel-tä sitten paukuteltiin järvelle, kun luvattomia verkkomiehiä liikkui. Kyllä tuli airoihin lii-kettä!

Kolmas elämä kulttuuritykkinäVähitellen tornin portaat ru-pesivat lahoamaan, ja Elfving tuli vanhaksi. Uusi sukupol-vi kuskasi tykin takaisin alas, laittoi sen uudelleen lavetil-leen ja takaisin kartanon liite-riin. Kartano myytiin Kouvo-lan kaupungille, joka puoles-taan luovutti tykin entistettä-väksi Tykistöprikaatin Killalle. Nyt tykki saatiin puhdistetuk-si ja ruosteet poistetuksi. Tykki lahjoitettiin Tykistömuseolle Niinisaloon, josta tykki sitten kulkeutui aikanaan museon muuttokuormassa Hämeen-linnaan.

Mars museoon ihmettele-mään suomen ainoaa salaka-lastajatykkiä!

Lähdeaineisto:Karhu, P. Henkilökohtainen kan-santieto Kirjokiven seudultaSchulman, H. Striden om Finland. WSOY Porvoo 1909Tykistömuseon tykit. Tykkimehet ry:n opaskirja

Tykki löytyi Valkealan Kirjokiven karta-nosta vuonna 1970. Vasta kolmannessa elämässään se on päätynyt näyttelyesi-neeksi. Tykin ensimmäinen elämä on arvailujen varassa ja toisestakin tiedetään vain legendoja.

32

Kestävää kehitystä elinjakson alusta loppuun.

Edistyksellistä osaamista valmistuksesta varastointiin.

Puolustusvoimien strateginen kumppani Millog Oy vastaa maavoimien ajoneuvoja panssarikaluston, ase- ja elektroniikka-järjestelmien ja -laitteiden asennuksista, modifikaatioista ja kunnossapidosta sekä osallistuu maavoimien materiaalihankkeisiin.

Suomen nuoren armeijan joh-tajakoulutus oli alkanut jo edellisen joulukuun ja vuo-den 1918 tammikuun aikana Vöyrin ja Vimpelin sotakou-luissa. Vapaussodan vielä kes-täessä 20.3.1918 perustettiin kenraali Mannerheimin käs-kystä Seinäjoella Päämajan re-serviupseerikoulu (PRUK) jo-ta myöhemmin myös Sotavän-rikkikouluksi kutsuttiin.

”Reserviupseerikoulutuk-

sella voidaan sanoa olleen kak-si alkupistettä. Vain kolme viikkoa itsenäisyysjulistuksen jälkeen järjestettiin Vimpelissä kolmiviikkoinen suojeluskun-tien joukkueenjohtajakurs-si. Toinen upseerikoulutuksen alkupiste oli Päämajan Reser-viupseerikoulun perustaminen tänne Seinäjoelle vapaussodan ollessa käynnissä kiivaimmil-laan” lausui eversti Pertti Laa-tikainen juhlapuheessaan.

Koulu tosin siirtyi pian pois Seinäjoelta, sillä opettajat oli-vat samalla rintamaupseereita ja sotatapahtumat vievät hei-tä kohti Tamperetta. Koulutus päättyi Mikkelissä huhtikuus-sa jolloin 118 oppilasta ylen-nettiin vänrikeiksi.

Koulun johtajaksi kenraa-li Mannerheim määräsi eversti Karl Emil Bergin.

Seinäjoen Sotilaspiirin Kil-ta pystytti koulun perustami-

sen muistoksi vuonna 2008 Koulukadun varteen vanhan Lyseon paikalle muistokiven, jolle tuodaan aina vuosipäivä-nä kukkatervehdys. Muistoki-ven paljasti silloinen RUK:n johtaja eversti Pertti Laatikai-nen. Killan pitkäaikaisen sih-teerin rakennusmestari Las-se Arovuon suunnittelemaan muistokiveen on kiinnitetty alun perin ”Puukoulun” sei-nässä ollut arkkitehti Touko Saaren suunnittelema prons-silaatta.

Tänä vuonna Sotilaspiirin Killan ja reserviupseereiden edustajat toivat tervehdyksen-sä muistokivelle 20. maalis-kuuta.

Sotavänrikkikoulu SeinäjoellaAKI KINNUNEN

RAHASTUSTA AMMATTITAIDOLLAKASSA JA TOIMISTOHUOLTO KYKASSA JA TOIMISTOHUOLTO KYKasarminkatu 1513100 Hä[email protected] 03-6822 89003-6822 890

03-6756 20603-6756 206


Ensimmäisen varsinaisen ko-neella toimivan tykinvetäjän kehitti ranskalainen Nicolas Cugnot, joka oli tykistön up-seeri. Palvellessaan Itävallan armeijassa hän vuonna 1769 rakensi ensimmäisen höyryllä toimivan ajoneuvon ja seuraa-vana vuonna toisen, isomman, joka oli vaikeasti ohjattavissa ja sitä pidettiin vaarallisena. Keksintöä pidetään tykinvetä-jän ja veturin edeltäjänä.

Ensimmäiset tykinvetäjätLappeenrannassa perustettiin 7.4.1919 Raskas Tykistöryk-mentti. Alkuvuodesta 1921 rykmentti siirrettiin Viipu-riin ja samalla siihen liitet-tiin III Patteristo. Lokakuussa 1928 rykmentti sai käyttöönsä Suomen tykistön ensimmäiset varsinaiset tykinvetäjät. Aluksi niitä oli kaksi kappaletta. Ve-täjät olivat italialaisia raskaita Pavesi-traktoreita. Tämä ajo-neuvo kulki neljän suuriko-koisen pyörän varassa. Pave-sin pituus oli 4100 mm, pai-no 2600 kg ja moottorin teho 25 hv. Sen suurin nopeus oli 7 km/h. Aluksi niiden käytössä

TykinvetäjätVELI KAURANEN

Suomessa on tykinvetämiseen käyte y hevosval-jakoita, maataloustraktoreita ja kuorma-autoja. Varsinaisina tykinvetäjinä on käyte y lisäksi pyöril-lä tai telaketjuilla liikkuvia ajoneuvoja. Varsinaisia tykinvetäjiä on voitu samalla käy ää tykin miehistön, varusteiden ja ampumatarvikkeiden kulje amiseen.

oli hankaluuksia, mutta har-joittelun kautta ongelmat lop-puivat ja Paveseista muodostui joukko-osaston ylpeys. Myö-hemmin näitä tykinvetäjiä saatiin rykmenttiin lisää. Pave-seilla Raskas Tykistörykmentti veti raskaat tykkinsä Viipuris-ta Perkjärven ampumaleirille ja siellä tuliasemiin. Rykmen-tin nimi muutettiin vuonna 1928 Raskaaksi Kenttätykistö-rykmentiksi.

Yhdysvalloista ja RanskastaVälirauhan aikana hankittiin Yhdysvalloista keskiraskaita ja raskaita International-kuor-ma-autoja ja McCormick-te-latraktoreita. Tiestöllä liikutta-essa International-kuorma-au-tot hinasivat raskaita tykkejä. Siirryttäessä maastoon auton lavalla kuljetulla telatraktoril-la vedettiin tykki tuliasemaan. Kaksiakselinen International K-7 kuljetti lavallaan maasto-ajoa varten 3 tonnia painavaa McCormick T-6 -telatraktoria ja kolmiakselinen Internatio-nal D-246F kuljetti 7 tonnia painavaa McCormick TD-14 -telatraktoria.

Puolustusvoimat tilasi-vat vuosina 1939–1940 myös

36 kappaletta Latil-merkki-siä M2TL6-mallin tykinvetä-jiä Pariisin esikaupunkialueel-ta Suresnesta. Suomessa asen-nettiin vetäjiin kolmen hengen ohjaamot, jotka olivat epäkäy-tännöllisiä, sillä kuljettajan pai-kan oikealle puolelle jää tyhjää tilaa. Haluttaessa hyödyntää koko ohjaamotilaa on kuljetta-jan istuttava aivan hytin oikeas-sa reunassa, jolloin ajaminen on hieman hankalampaa.

Latil-vetäjät palvelivat tal-vi- ja jatkosodassa ilmator-juntajoukkojen alaisuudessa. Traktorit vetivät muun muas-sa ruotsalaisvalmisteisia Bofor-seja sekä Saksasta käytettyinä ostettuja tšekkoslovakialaisia Skoda 75ItK37 -tykkejä, jotka olivat jatkosodan parasta ilma-torjuntakalustoa. 75Itk/37:n paino ajokunnossa oli 4150 kg ja suurin hinausnopeus 60 km/h (nopeus, jota ei Latileil-la pysty saavuttamaan). Latil M2TL6, SA-6382 menetettiin Kuuterselässä kesäkuun puoli-välissä 1944. Skodan tykeillä ammuttiin Hietaniemen hau-tausmaalla marsalkka Man-nerheimin hautajaisissa kun-nialaukaukset.

SotasaalistykinvetäjäPanssaroitu tykinvetäjä, Kom-so molets T-20, oli valmistettu

Moskovassa. Talvisodan aika-na saatiin sotasaaliiksi Neu-vostoliitolta noin 500 kappa-letta Komsomolets T-20 -ty-kinvetäjiä vuosimalleja 1937, 1939 ja 1940. Vetäjiä käy-tettiin vuosina 1940–1961 muun muassa panssarintor-junta-aseiden harjoitusmaa-leina ja metsätöissä. Vetäjän ominaisuudet: paino 4,1 tn, moottori 50 hv, nopeus 48 km/h, vetokyky 1,5 tn, aseis-tus 7,62 pikakivääri, miehistö 2 + 6 tykkimiehistössä, pans-sarointi 7-10 mm. Puolustus-voimat myi tykinvetäjiä jatko-sodan jälkeen huutokaupalla. Vetäjä on ollut näytteillä Suo-mussalmella Raatteen Portissa.

White-puolitela-autot ja Unimog-traktoritPuolustusvoimien ensimmäi-set ”uudet” raskaat vetäjät saa-tiin vuonna 1948, kun USA:n asevoimien ylijäämävarastosta ostettiin White-puolitela-au-toja. White M2A1 vetäjät oli-vat olleet mukana Norman-dian maihinnousussa. Näitä maastokelpoisia ajoneuvoja oli keskeisillä tykistöjoukoilla ras-kaiden tykkien vetäjinä. Au-toista oli purettu panssaroin-tia pois. Tykkiryhmää varten oli rakennettu avonainen lava.

White M2A1 pystyi ve-

VASEMMALTA: White M2A1, Unimog S404, Ranskalainen Cugnotin höyryauto vuodelta 1771, Steyr RSO 1943, Pavesi-traktori, Latil M2TL6, T-20 Komsomolets m 1940 ja McCormick.

ATS ja Komsomolets.

34

tämään maantiellä 7 tonnia painavaa tykkiä suurimmal-la vaihteella ja selvisi pienellä vaihteella hyvin maastoajosta. Nopeus auraamattomilla teillä lumen syvyyden ollessa 30–40 cm oli 10–15 km/h ja auratul-la tiellä helposti 30 km/h. Au-to pystyi kaatamaan halkaisi-jaltaan 15 cm puun, ylitti mie-hen kantavan suon ja nousi 45 asteen rinteen. Polttoainetta kului 50 l/100 km ja maastos-sa 150/100 km. Niinpä Whi-te sai hyvin nopeasti vakiintu-neen nimen ”pensanhävittä-jä”. White M2A1 -vetäjiä oli käytössä myös siviilipuolella kuten sähköyhtiöillä ja Hel-singin kaupungin liikennelai-toksella.

Kaartin Jääkärirykmentin omaistenpäivillä Santahami-nassa AJHK:lla oli yhteistoi-minnassa Panssarimuseon kanssa White M2A1 -puolite-lavaunu. Hyvin entisöity toi-sen maailmansodan veteraani White keräsi ympärilleen san-kan joukon ihailijoita. White-vetäjä on nähtävillä myös Mu-seo Militariassa.

Kevyen tykistön vetäjäksi hankittiin Länsi-Saksasta uu-sia Unimog-traktoreita vuo-sina 1955–1957. Hankinnat tekivät Suomen puolustus-voimat ajoneuvojen puolesta historiansa maastokelpoisim-miksi. Moottoroinnista huo-limatta pääosa kenttätykistös-tä oli kuitenkin edelleen he-vosvetoista. Unimog-vetäjiä oli kolmea luokkaa: Unimog U 1400, Unimog U 1550L ja Unimog U 1750L. Kau-pallinen erikoisrakenteinen ja maastokelpoinen siviiliajoneu-vo Mercedes-Benz omaa hy-vän maastoliikkuvuuden.

Neuvostoliittolainen AT-SEnsimmäiset 13 kappaletta AT-S-telavetäjiä tai telatrakto-reita, kuten niitä silloin nimi-tettiin, vastaanotettiin junas-ta 24.6.1960 Kirkkonummen asemalla, josta ne siirrettiin ajaen Porkkalaan. Vastaanot-tajina olivat Vaasan Rannik-kopatteriston komentaja evl Veikko Vuorela ja Pääesikun-nan autontarkastaja sottekn Atte Mäkinen.

Vetäjiä kokeiltiin jo syk-syn 1960 leirillä, jossa niillä vedettiin 76 ITK 31 tykke-jä. Tarkemmat testit päätet-tiin toteuttaa Porkkalassa. Saa-dut kokemukset olivat pääosin myönteisiä. Vetäjän ominai-suudet: paino 12000 kg, kan-tavuus 3000 kg, kokonaispai-no 15500 kg, moottorin te-ho 275 hv, maantienopeus 30 km/h, polttoaineen kulutus 170–180 l/100 km ja nousu-kyky 16 astetta. AT-S-telavetä-jä oli maastossa vetokyvyltään ylivoimainen, kallein ja hitain.

Suomeen oli 1960-luvul-la hankittu Neuvostoliitosta raskaita 130 K 54-kanuunoi-ta ylijohdon tykistöksi. Ras-kas tykki vaati raskaan vetä-jän. Raskasta pyörövetäjää ei ollut, joten kauppa sisälsi AT-S-telavetäjän, joita hankittiin yhteensä 28 kappaletta. Nä-mä vetäjät jäivät pois käytöstä vuoden 2002 loppuun men-nessä.

Saksalainen tykinvetäjäSaksan joukot joutuivat vaike-uksiin marssiessaan itään kun loputtomaan liejuun ja mu-taan juuttuneet ajoneuvot hi-dastivat etenemistä ja lopulta pysäyttivät operaatio Barba-rossan lähes kokonaan. No-

peasti huomattiin idän loput-tomassa rospuutossa ja um-pihangessa telaketjuvetoinen ajoneuvo ylivoimaiseksi. Ve-näläiset olivat päätyneet tela-ketjuvetäjiin olosuhteiden pa-kosta jo vuosia aiemmin.

Kehittely alkoi ja erilaisia ratkaisuja syntyi, kuten Steye-rin kehittämä RSO. Se oli hy-vin monikäyttöinen ja muun-tuva tela-ajoneuvo, jota edel-leen kehitettiin aina tykinve-täjästä amfi biomalliin ja liik-kuvan pst-tykin alustaan. Suo-meenkin näitä saatiin 20 kap-paletta jatkosodan vuosina. RSO osoittautui loistavaksi lu-messa ja mudassa, joskin hita-utta voitiin pitää heikkoutena.

RSO:ssa oli umpiteräksi-set telapyörät ja lehtijousitus. Ohjaus tapahtui yksinkertai-sesti siten, että kuljettajalla oli kaksi jarruvipua, joilla hän jar-rutti sen puolen ketjua, jonne halusi kääntyä. RSO:lla voi-tiin kuljettaa1,5 tonnin kuor-maa ja vetokykyä oli 2 tonnin edestä. Saksassa oli ajateltu en-sisijaisesti RSO:ta käytettäväk-si PaK40-pst-tykin vetäjäksi. Suomessa vetäjät tulivat kent-tätykistölle, mutta on jokunen voinut olla pst-tykin vedossa meilläkin. Volsgrenadier-yksi-köt hinasivat sodan lopulla 88 millin ilmatorjuntatykkiä, jol-la oli painoa 4 tonnia.

RSO:ta oli kahta perus-tyyppiä, RSO-01 ja RSO-03. RSO-01 valmistettiin ilma-jäähdytteisellä V8-moottoril-la, joka vaihtui Magiruksen dieselneloseen RSO-03-mal-lin myötä. Steyr valmisti 2600 kappaletta RSO-O1:ä lo-kakuuhun 1943 mennessä. Kaikkia eri variaatioita valmis-tettiin 27950 kappaletta, jol-loin valmistajina olivat mm Steyr, Magirus, Graf, ja Auto-Union.

Ohjukset

Venäläinen KBM-yhtiö on valmis tarjoamaan Iskander-E-ohjuksia vientiin. Aiemmin ohjuksia oltiin viemässä vuonna 2008 Syyriaan, mutta vienti ei toteutunut. Vientiin tarkoitetun ohjuksen kantama on 280 km. Sittemmin alkaneet koti-maan toimitukset ovat varanneet koko tuotantokapasiteetin, mutta nyt 4-5 -kertaiseksi kasvanut tuotantokapasiteetti mahdollistaa jälleen viennin aloittamisen vuo-desta 2015 alkaen. Tällä hetkellä Iskander-järjestelmässä voidaan käyttää ballistista tai risteilyoh-justa (Iskander-K). 10. helmikuu-ta ITAR-TASS kertoi, että KBM on kehittämässä uutta ohjusta järjestelmään. (Jane´s Defence Weekly 19 February 2014)

Iran on esitellyt uusia ballistisia ohjuksia 5. maaliskuuta. Tuol-loin luovutettiin ohjuskalustoa operatiivisille joukoille. Iranin Puolustusministeriö julkaisi valokuvia 15 Ghadr-ohjuksesta ja 44 Qiam-ohjuksesta. Ghadr on uusin versio keskimatkan Shahab-3-ohjuksista. (Jane´s Defence Weekly 12 March 2014)

Pohjois-Korea ampui kaksi ballistista ohjusta Japaninme-reen 26. maaliskuuta 7 minuutin välein. Ohjukset olivat toden-näköisesti Rodong-ohjuksia (= No Dong), joiden kantama on 1000–1500 km. Ohjusten edelliset ammunnat tapahtuivat vuonna 2009. (Jane´s Defence Weekly 2 April 2014)

Tykistötutkat

Singapore on hankkimassa AN/TPQ-53-tykistötutkia 6 kpl. Kaupan hinnaksi on arvioitu 179 MUSD. (Jane´s Defence Weekly 29 January 2014)

Yleistä tykistöstä

Intian tykistöhankinnat etene-vät, kun vedettävien 155 mm raskaiden haupitsien testit on saatu loppuun. Tämän jälkeen on suunniteltu siirryttäväksi neuvotteluvaiheeseen joko rans-kalaisen Nexterin tai israelilaisen Elbitin kanssa. Panssarihau-pitsien osalta kilpailussa ovat mukana korealainen Samsung K9 ja venäläinen 2S19 MSTA-S, johon on vaihdettu 155 mm tykki. (Jane´s Defence Weekly 12 February 2014)


Documents

Tulikomentoja tykkimiesten lehti 2/2014