YLKKÄRI 6/2013

UUNOI want my Oulu

I want to start an argument!

OULUN YLIOPPILASLEHTI · 6/2013

53. vuosikerta

Katutanssia näyttämölle

Korpeen minibudjetilla Kajaanilaiset Ouluun

2 | Oulun ylioppilaslehti Ylkkäri

@ylkkari

Intro

OULUN YLIOPPILASLEHTI

6/1312.6.2013

53. vuosikerta

ISSN-L 0355-9238ISSN 0355-9238 (Painettu)ISSN 1798-9922 (Verkko)

www.ylkkari.fi

KUSTANTAJAOulun yliopiston ylioppilaskuntaErkki Koiso-Kanttilan katu, X1 ovi, 2. krs, 90570 [email protected]

PAINO Botnia Print, KokkolaPainomäärä 6 500 kpl

TOIMITUS Päätoimittaja Ville Koivuniemi, 040 526 7821, [email protected], Toimittaja Mikael Heikkinen, 040 550 3927, [email protected]. Uuno [email protected].

KANSI Nestori Törmä

LEHDEN TEKIJÄT Anna Vuorinen, Maija Pylväs, Harri Filppa, Jenni Kinnunen, Marko Pyhähuhta, Saga Skiftesvik, Sanna Häyrynen, Margarita Khartanovich, Bianca Beyer, Ashley Last, Heidi Niemelä, Nestori Törmä, Tytti Tuppurainen, Jarmo Korteniemi, Minna Koivunen, Tuija Patana,

ILMOITUSMYYNTI Suoramarkkinointi Mega OyMaija-Liisa Kokko044 773 6616

Valtakunnalliset ilmoituksetPirunnyrkki Oy020 7969 580

Toimitus ei vastaa tilaamattomasta materiaalista. Lehden vastuu rajoit-tuu ilmoituksen hintaan.

Seuraava Ylkkäri ilmestyy 28.8.2013. Deadline materiaaleille on 19.8.2013

facebook.com/oulunylioppilaslehti

issuu.com/oulunylioppilaslehti

twitter.com/ylkkari

Tässä numerossa

Sisällys

Ajankohtaista4 Tiedekuntahallitusten tulo sai sinetin4 Oulun bussifarssi, viimeinen näytös6 OLO ottaa kajaanilaiset avosylin vastaan

Fuksiekstra9 Ajankäytön osaajat10 Fuksin pikaopas

Matkalla10 Korpeen opiskelijabudjetilla

Kulttuuri12 Katutanssilla arkirealismia parrasvaloihin

Kampuksella18 Kampuksen kasvot18 Verbaarion kielikolmio20 Haarukassa21 Näytät hyvältä tänään

Kolumnit7 Politics and the City: Tuhkasta nousee EMU17 Hallitus linjaa: Aikaansaamisen salaisuus

Uuno22 Hi, 5 Opportunities to become a festival volunteer in summer22 I want to start an argument!22 I want my Oulu

Arviot24 Sami Rajakylä: Pätkärunoilija25 Daft Punk: Random Access Memories21 HIM: Tears On Tape

Sarjakuvat3 Rakas Päiväkirja17 Lyhyempi oppimäärä

Katutanssia ja elokuvaa yhdistävä Ruutana toi katutanssin korkean profiilin näyttämölle.

Katutanssilla arkirealismia parrasvaloihin s.12

I want my Oulu p.22 What is a city/town for you? Is it just a place with bright lights, lots of buildings and roads where you have to co-exist with other humans for this or that reason? When we live in one city for quite a while, we absolutely stop noticing it. It turns into a blurry background to our life, and we boil over when it takes centre stage and complicates our routine with construction works, slippery roads, scary explosions on Rotuaari and buses that come late.

Ei tullu #Oulu’sta älykkäintä.

Taichungin asukkaat: elekää silti ylypistykö! Teillä ei oo rössypottua eikä Potnapekkaa! Miettikääpä sitä!OulunYlioppilaslehti @ylkkari, 7. kesäkuuta

oulunylioppilaslehti

6/2013 | 3

IntroR

akas

päiv

äkir

ja

VIISI KUUKAUTTA JA 21 PÄIVÄÄ. Sen verran vierähti ai-kaa, ennen kuin Oulun yliopistolla pidettiin tiedotusti-laisuus tiedekuntien uusjaosta, jonka keskeisen sisäl-lön Oulun yliopiston hallitus päätti kokouksessaan 13. joulukuuta 2012.

Oulun yliopiston opiskelijan tai henkilökuntaan kuuluvan näkökulmasta tilanteelle voi sekä itkeä että nauraa. Miten voi olla mahdollista, että näin perusta-vanlaatuisesta muutoksesta ei viestitä isommalla vo-lyymilla heti päätöksenteon jälkeen?

SYYKSI TARJOILTANEEN SELITYSTÄ, jonka mukaan asi-at kerrotaan julkisuuteen vasta kun ne ovat täysin val-miita. Se on selitys vailla päätä tai häntää. Nyt puhu-taan yliopistoyhteisöstä, joka elää siitä, että koko yh-teisön voimaa käytetään hyväksi, kun päätetään isois-ta asioista tai toteutetaan isoja hankkeita. Se ei tarkoi-ta sitä, että kaikille asioille pitäisi löytää konsensus – ei tietenkään. Vaan asioista pitää viestiä laajasti ja ymmärrettävästi, jotta yhteisön jäsenet voivat varau-

tua mielissään tulevaan ja voivat valjastaa alitajuntan-sa käyttöön uusien ideoiden kypsyttelyä varten.

On aivan turha laskea mediaosumia, pyöritellä yk-sittäisen mainosmateriaalin visuaalista ilmettä tai las-kea Oulun yliopiston Facebook-tykkääjiä, jos viestin-nän lähtökohtana ei ole lähimainkaan sellainen avoi-muus ja aktiivisuus, jota Oulun yliopiston kaltaiselta toimijalta pitää voida olettaa. Avoimuus ja aktiivisuus eivät tarkoita tyylittömyyttä. Eikä viestinnän katta-vuus itsessään ole itseisarvo. Arvo tulee siitä, että hyvä viestintä estää epätietoisuuden ja seläntakana puhumisen – sekä luo me-henkeä.

TÄMÄ KRITIIKKI EI HENKILöIDY suoranaisesti ke-neenkään tai oikeastaan edes mihinkään. Vas-

tuu yliopiston viestinnän toimivuudesta on viime kä-dessä yhteisesti viestintäpalveluilla, operatiivisella johdolla ja hallituksella, mutta samaan hengenvetoon voidaan todeta, että yliopiston johdon tai hallituksen ei liene järkevää käyttää kallista aikaansa viestintään liittyvien yksittäisten päätösten jahkailuun. Ja toisaal-ta viestintäpalveluja ei voi syyttää hitaudesta, jos sillä ei ole mandaattia viestiä asioista ilman johdon lupaa.

Voiko yliopiston viestinnän (tai usein sen puutteen) kurssia kääntää nopealla aikataululla parempaan suun-taan? Voi. Pitää voida.

TULOKULMIA ON MONIA, mutta yksi niistä on helppo heittää ilmoille. Yliopistolla on toki oma viestintä-

päällikkönsä, mutta viestintäjohtajan tonttia hoi-taa rehtori. Voisiko asia olla toisin? Voisiko yli-opistolla olla viestintäjohtaja, jolla on riittävästi valtaa viestinnän suuren linjan maalaamiseen? Rahasta se ei ainakaan voi jäädä kiinni, sen ver-ran suuresta ja tärkeästä asiasta on kyse.

Ajatus viestintäpäällikköä suurempaa valtaa käyttävästä viestintäjohtajasta ei ole kirjoittajan ikioma. Viestintäjoh-tajia löytyy useasta suomalaisyliopis-

tosta, esimerkiksi Helsingin yliopis-tosta ja Aalto-yliopistosta.

PääKIrjOITUS • Ville Koivuniemi • [email protected]

Kuka pelastaisi Oulun yliopiston viestintä-ongelman?

Miten voi olla mah-dollista, että näin

perustavanlaatuisesta muutoksesta ei vies-titä isommalla volyymilla?”

”

rakas päiväkirja -sarjakuva loppuuKUTEN VASEMMALLA OLEVASTA Päiväkirjasta voi päätellä, Anna Vuorinen lopettaa syyskuusta 2010 Ylkkärissä ilmestyneen Ra-kas päiväkirja -sarjakuvansa.

”Minusta on ollut mukavaa tehdä päivistä. Olen tyytyväinen siihen, että sarjakuvista on tullut hyvin omannäköisiäni sekä sisäl-lön että visuaalisuuden puolesta – tästä kiitos Ylkkärille, joka on an-tanut minulle vapaat kädet. Olen yllättänyt itsenikin, koska luulin, että en ole mikään tarinankertoja”, Vuorinen muotoilee.

VUORINEN ON OULUN yliopistos-sa kirjallisuutta ja suomen kieltä opiskellut filosofian maisteri, joka aikoo valmistua La-pin yliopistosta taiteen maisteriksi vielä tänä vuonna. Vajaan kol-men vuoden aikana Vuorinen ehti luoda 34 sarjakuvaa.

”Minun mittapuul-laani kolme vuotta on pitkä aika, ja koska opiskeluaikanikin lähe-nee jo loppuaan, tun-tuu sopivalta

jättää jäähyväiset päivikselle tässä vaiheessa. Uudet haasteet kutsu-vat, ja nyt on hyvä hetki lopettaa hyvillä mielin”, Vuorinen toteaa.

YLKKÄRIN KUVITUSTEN lisäksi Vuo-rinen on suunnitellut muun muas-sa Oulun yliopiston humanistisen killan uusimman kulttuurilehti Ru-masanan visuaalisen ilmeen sekä kaupunkisuunnistus Amazing Ou-lun tämänvuotisen ilmeen. Niiden lisäksi hän on tehnyt useita muita-kin kuvituksia – muun muassa La-pin ylioppilaslehteen. ■

Ville Koivuniemi


@ylkkari

OULUN YLIOPISTON rAKENNEUUdISTUS • teksti Ville Koivuniemi

Ajankohtaista

Tiedekuntahallitusten tulo sai sinetin

TIEDEKUNTANEUVOSTOT korvataan tie-dekuntahallituksilla ensi vuoden alus-ta alkaen. ”Tämä on tärkeä asia. Tässä suhteessa meillä (Oulun yliopistolla) oli demokratiavaje. Yliopistoyhteisös-sä tiedon pitää kulkea ja henkilökun-nan tulee pystyä olemaan mukana pää-töksenteossa”, Oulun yliopiston rehtori Lauri Lajunen kommentoi päätöstä.

Tiedekuntahallitusten kokoonpa-noksi tulee tasajako professoreita, henkilökunnan edustajia ja opiske-

lijoita. Henkilökunnan edustajat va-litaan toimeen hallintovaaleissa ensi syksynä. Todennäköisesti myös opis-kelijaedustajat valitaan hallituksiin vaaleilla.

Hallituksiin valitaan eri ryhmien edustajia joko yksi, kaksi tai kolme henkilöä kustakin ryhmästä. Lisäksi hallitusten tulee valita yhdestä kol-meen ulkopuolista jäsentä osaksi hal-litusta.

Hallituksen roolista tulee nykyistä

KUKA PääTTI jOUKKOLIIKENTEESTä? • teksti Ville Koivuniemi

Oulun bussifarssi, viimeinen näytösOulun joukkoliikenteeseen tulee lähitulevaisuudessa reilu parannus. OYY lobbasi paremman joukkoliikenteen puolesta voimakkaasti. Kuinka paljon sillä oli itse päätöksentekoon vaikutusta? Kukaan ei voi antaa tarkkaa vastausta, mutta pyöritellään asiaa silti vielä kerran.

TÄMÄN fARSSIN piti loppua ou-lulaisen opiskelijan näkökul-masta murheellisesti, mutta toi-sin kävi. Kerrataan siis alkuun itse uutinen: Oulun kaupunki satsaa joukkoliikenteeseen huo-mattavasti nykyistä enemmän rahaa tulevaisuudessa. Käytän-nössä se tarkoittaa, että Linnan-maan ja Oulun keskustan väli-siin linja-autovuoroihin tulee merkittävä parannus.

MUTTA PALATAAN asian juuril-le. Koko farssin ydin on siinä, että Oulun ja sen yhdyskuntien joukkoliikennejaoston toimi-vallasta ei ole ollut yhteisym-

märrystä. Yleinen oletus oli pit-kään, että Oulun kaupunginval-tuusto pääsee itse päättämään Oulun joukkoliikenteen rahoit-tamisesta.

Toisin kävi. Yhdyskunta- ja ympäristöpalvelujen johtosään-nössä sanotaan, että jaoston tehtävä on sekä määritellä että toimeenpanna joukkoliikenteen palvelutaso ja hintavelvoitteet Oulun osalta.

Yleisen oikeustajun näkö-kulmasta on erikoista, että pel-kästään Oulua koskevan ja täysin Oulun omilla rahoilla rahoitettavan Oulun sisäisen joukkoliikenteen tulevaisuu-

desta päätti vain seitsemän ou-lulaisvaltuutettua sekä peräti viisi naapurikuntien edustajaa sisältänyt jaosto 67-henkisen valtuuston sijaan.

Vielä erikoisemmaksi pää-

töksenteon tekee se, että jaosto ehti päättää joukkoliikenteen kohtalosta jo kertaalleen toisin. Maaliskuun 21. pidetyssä ko-kouksessa naapurikuntien edus-tajat äänestivät heikennetyn

joukkoliikennemallin puolesta, jolloin joukkoliikennejaoston äänet jakautuivat heikenne-tyn mallin kannalle äänin 7-4. Silloin oululaisten omat äänet olisivat menneet parannetulle mallille äänin 4-3.

OULULAINEN MAAKUNTALEHTI

Kaleva heräsi ja haistoi fars-sin ainekset toukokuussa ennen päättävää kokousta. Joukkolii-kennejaoksen kokouspäivänä ilmestyneessä Kalevassa asia tuotiin juurta jaksaen yleisön tietoon.

Samaisessa Kalevassa Ou-lun yhdyskuntalautakunnan

Tämän farssin piti loppua oululaisen opiskelijan

näkökulmasta murheellisesti, mutta toisin kävi.”

”

Yliopistoyhteisössä tiedon pitää kulkea

ja henkilökunnan tulee pystyä olemaan mukana päätöksenteossa.”Lauri Lajunen

”tiedekuntaneuvostoa voimakkaampi. Käytännössä se tarkoittaa myös sitä, että dekaanien valta laskee.

Tieto tiedekuntahallitusten tulosta kävi ilmi Oulun yliopiston tiedotusti-laisuudessa, jonka päähuomio oli kes-kitetty vuonna 2014 voimaanastuvan tiedekuntajaon varmistumiseen.

Mitään suurempia muutoksia tiede-kuntajakoon ei ollut vuoden 2012 jou-lukuun päätösten jälkeen tullut. Halli-tuksen 13. joulukuuta tekemässä pää-

Oulun yliopisto piti tiedotustilaisuuden uuden tiedekuntajaon viimeistellystä versiosta. Itse tiedekuntajakoon ei tullut juuri mitään uutta viime joulukuun päätökseen verrattuna, mutta tiedekuntahallitusten perustaminen varmistui.

Ajankohtaista4 | Oulun ylioppilaslehti Ylkkäri

Arkkitehtuurin tiedekunta

Teknillinen tiedekunta

• Konetekniikka

• Prosessi- ja ympäristö-tekniikka

• Tuotantotalous

Tieto- ja sähköteknii-kan tiedekunta

• Sähkötekniikka

• Tietojenkäsittelytiede

• Tietoliikennetekniikka

• Tietotekniikka

Teknillinen tiedekunta

Uusi tiede-kuntajako

Kasvatustieteiden tiedekunta

Kasvatustietei-den tiedekunta

Humanistinen tiedekunta

Humanistinen tiedekunta

Taloustieteiden tiedekunta

Oulun yliopiston kauppakorkeakoulu

Vanhoista tiedekunnista syntyi yhdeksän uutta tiedekuntaa. Käytännössä uudistus koski vain vanhaa teknillistä, luonnontieteellistä ja lääketieteellistä tiedekuntaa. Humanistiseen ja kasvatustieteiden tiede-kuntaan ei tullut muutoksia. Taloustieteiden tiedekunta muutti ainoastaan nimensä.


6/2013 | 5

SATO Vuokraus ja myyntiPuh. 0201 34 4400Hallituskatu 20, 90100 OuluPuhelujen hinnat: kiinteästä verkosta 8,28 snt/puh+7 snt/min, matkapuhelimesta 8,28 snt/puh+17 snt/min. Ulkomaan puhelut hinnaston muk. koti kuten haluat

Etsitkö kotia?sato.fi

Oulun joukkoliikenteeseen tulee lähitulevaisuudessa reilu parannus. OYY lobbasi paremman joukkoliikenteen puolesta voimakkaasti. Kuinka paljon sillä oli itse päätöksentekoon vaikutusta? Kukaan ei voi antaa tarkkaa vastausta, mutta pyöritellään asiaa silti vielä kerran.

puheenjohtaja ja joukkoliiken-nejaoston varapuheenjohtaja Hanna Sarkkinen vihjaili, että olisi oikein, jos ”naapurikunti-en edustajat jääväisivät itsensä asian käsittelystä ja jättäsivät ratkaisun Oulun edustajien tehtäväksi”.

Iin Vihreiden Heli-Hannele Haapaniemeä lukuunottamatta kaikki naapurikuntien edusta-jat jääväsivät itsensä äänestyk-sessä, jolloin parannettu malli voitti äänin 5-3. Parannettu malli olisi toki voittanut ilman Haapaniemenkin ääntä.

Oikeustajun näkökulmas-ta on luonnollisesti ymmär-

rettävää, että ympäryskuntien edustajat eivät osallistuneet päätöksentekoon.

Se puolestaan ei ole, että useiden miljoonien eurojen kohtalosta päätti konklaavi, jonka jäsenistön paikkasuhde noudattelee kaupunginvaltuus-ton paikkajakaumaa vain suur-piirteisesti.

OULUN YLIOPISTON ylioppilas-kunta (OYY) osallistui parem-man mallin puolesta lobbaa-miseen varsin tarmokkaasti. OYY:n sisällä kyti pitkin pro-sessia pelko siitä, että heiken-netty malli voittaa, ja koko

päätös tehdään kaikessa hiljai-suudessa ilman kaupunginval-tuuston käsittelyä. Sen vuoksi OYY järjesti asian tiimoilta tempauksia ja kirjoitti kannan-ottoja.

Se kuinka paljon vaikutus-ta Oulun yliopiston ylioppilas-kunnan aktiivisuudella tai asian saaman julkisuuden tuomalla paineella oli itse päätöksente-koon, jäänee ikuiseksi arvoi-tukseksi. Mutta opiskelija-ak-tiivit voivat joka tapauksessa kirjoittaa muistikirjoihinsa, että jo hävityltä vaikuttavaan asiaan saattaa voida julkisuuden kaut-ta edelleen vaikuttaa. ■

töksessä ainoastaan sähkötekniikan ja tuotantotalouden laitosten sijoituspai-kat olivat kysymysmerkkejä. Konetek-niikka päätettiin sijoittaa tekniikan tie-dekuntaan ja sähkötekniikka tietoja sähkötekniikan tiedekuntaan. Lisäksi fysiikka, geotiede ja kemia yhdistetään yhdeksi ja samaksi laitokseksi.

Muut tiedotustilaisuudessa esitel-lyt uudistukset koskevat enimmäkseen hallintoa ja rahanjakoperiaatteita. Yksi näkyvimmistä muutoksista on, että tut-

kimusdekaaneista luovutaan. ”Ei löy-detty enää funtiota tutkimusdekaanille. Dekaani on vastuussa tiedekuntansa toimintaedelltytyksistä, joissa tutkimus on”, Lajunen perustelee.

Kaiken kaikkiaan Lajunen vaikutti rakenneuudistuksen etenemiseen tyy-tyväiseltä. Ennen kaikkea hän koros-ti, että päätös uudistaa ensin yliopiston strategia ja kajota hallinto- ja johta-misjärjestelmään vasta sitten, oli hänen mielestään hyvä. ■

Luonnontieteellinen tiedekunta

Lääketieteellinen tiedekunta

Biokemian ja molekyyli-

lääketieteen tiedekunta

Lääketieteelli-nen tiedekunta

Luonnontie-teellinen tiede-

kunta

• Biologia

• fysiikka, geotieteet ja kemia

• Maantiede

• Matemaattiset tieteet

• Biolääketiede

• Diagnostiikka

• Hammaslääketiede

• Kliininen lääketiede

• Terveystiede

@ylkkari

KAjAANIN OPETTAjAKOULUTUS LOPPUU • teksti ja kuva Heidi Niemelä

OLO ottaa kajaanilaiset avosylin vastaanOLO RY:N PUHEENJOHTAJA Hen-ri Hand ja tiedotusvastaava San-ni Arvola ovat saapuneet OLOn kahvilaan, OLOhuoneeseen, kertomaan ajatuksiaan tulevasta syksystä, kun uusien opiskelijoi-den lisäksi tiedekuntaan saapuu viimeinen joukkio kajaanilaisia. Mitkä ovat tulevan odotukset ja haasteet?

OLO on nuoren hallituksen johtama, sillä Hand ja Arvola aloittavat syksyllä kolmannen opintovuotensa. Jäseniä järjes-töllä on noin 500, ja lisäksi tie-tenkin Kajaanista siirtyvät opis-kelijat.

OLO onkin varsin aktiivinen järjestö: heillä on jonkin verran biletoimintaa, mutta he ajavat aktiivisesti myös opiskelijoi-densa etuja.

”Meidän tärkein tehtävämme on huolehtia siitä, että meidän opsikelijoillamme on hyvä olla

ja opiskella täällä”, Hand poh-tii. ”Teemme myös paljon yh-teistyötä hallintomme kanssa”, Arvola lisää.

remontointia ja uudelleenjärjestelyäUusia opiskelijoita tulee syk-syllä arviolta 120, kuten viime vuonnakin. Kajaanista on tul-lut jo kahtena edellisenä syk-synä jonkin verran opiskelijoita ja viimeinen noin 50 opiskeli-jan joukko on vielä saapumas-sa. Myös musiikkikasvatuksen opiskelijat muuttavat syksyllä keskustasta Linnanmaalle.

Tavallista suurempi opiskeli-jamäärä näkyy opiskeluarjessa. Kuluneena lukuvuonna joillain kursseilla on ollut täyttä, koska ilmottautujia on ollut tavallis-ta enemmän eivätkä kaikki ole mahtuneet mukaan. Hallinnos-

sa on kuitenkin huomioitu täl-laiset seikat, eikä syksyllä pitäi-si tulla enää ongelmia.

”Ihan konkreetisesti opiskelu-tilat ovat käyneet hieman ahtaik-si. Toisaalta täällähän on tehty koko ajan remonttia ja tiloja on laajennettu, joten asia on huomi-oitu. Monista tiloista on lisäksi tullut todella hienoja! Meille on luvattu, että kaikkien pitäisi mah-tua tänne hyvin”, Hand kertoo.

Arvola huomauttaa myös, että Koskelan koulun siirtyminen toiseksi harjoittelukouluksi hel-pottaa tilakysymystä: ”Opiskeli-jamäärä Norssilla on ollut aivan ylimitoitettu tiloihin nähden.”

Ainejärjestöfuusio

Kajaanin ja Oulun opettajakou-lutuksen kurssit eroavat aavis-tuksen toisistaan. OLOlaiset eivät kuitenkaan usko sen tuot-

tavan Kajaanista saapuville opis-kelijoille ongelmia.

”Kursseja pitäisi saada ihan hyvin hyväksiluettua. Yliopisto tulee tällaisissa asioissa opiske-lijoita vastaan”, Hand kiteyttää. ”Täällä ollaan kyllä reiluja näis-sä asioissa”, Arvola komppaa.

Hand kertoo, että Kajaanin opettajakoulutuksen lakkautta-minen on OLOn näkökulmasta todella valitettavaa: ”Erittäin surullista, että näin piti käydä. Valitettavasti tällaisiin asioihin on vaikea vaikuttaa, joten pitää vain elää tilanteen mukaan.”

Arvolan mukaan Kajaanis-ta siirtyneillä opiskelijoilla on ollut asiasta hieman kahtiaja-kautuneita ajatuksia: ”Osa olisi todella kovasti halunnut jäädä Kajaanin opiskelemaan, kun osa taas on ollut todella innois-saan Ouluun siirtymisestä.”

Hand on ollut tiiviisti yhte-

ydessä Kajaaniin ja kertoo il-mapiirin siellä olevan todella haikea. Tämä on täysin ymmär-rettävää, sillä onhan perinteikäs Kajaanin opettajakoulutus toi-minut yli sata vuotta. Päätöstä ei pidetä täysin oikeudenmu-kaisena. Ainejärjestön näkökul-masta muutoksessa on kuiten-kin myös hyviä puolia.

”Kajaanista tulevat opiske-lijat rikastuttavat ainejärjestö-toimintaamme tuomalla muka-naan omia perinteitään. Yritäm-me sitten fuusioida perinteitä yhteen ja monipuolistaa toimin-taamme”, Arvola pohtii.

Esimerkiksi OLOn hallituk-sen varapuheenjohtaja Kaisa Leinonen on siirtynyt Kajaanis-ta Ouluun syksyllä 2012.

Yhteinen Olohuone

Kajaanilaiset on saatu kotiutu-

Kajaanin opettajakoulutus vetää viimeisen hengenvetonsa kevätlukukauden 2013 päättyessä ja viimeisetkin opiskelijat ottavat suunnakseen Oulun.

Ajankohtaista



6/2013 | 7

OLO ottaa kajaanilaiset avosylin vastaan

Henri Hand ja Sanni Arvola odottavat innolla kesälomaa, mutta myös tulevaa syksyä.

maan Oulun yliopiston arkeen ilman suurempia haasteita. Vaikka suurin osa siirtyvistä on jo maisterivaiheen opiskelijoi-ta, pääsevät he pienryhmäohja-ukseen fuksien tavoin.

OLOlta opiskelijoiden siirty-minen ei ole vaatinut erikoisjär-jestelyjä. Tietysti Kajaanin opis-kelijoiden Opela ry:n toiminnan puuttuminen on saattanut tuntua siirtyvistä opiskelijoista oudol-ta, mutta OLO on ottanut tämän huomioon parhaansa mukaan.

OLOn OLOhuoneen kahvi-latoiminta on kuitenkin haas-te opiskelijamäärän kasvaessa: kuinka voidaan taata kaikille opiskelijoille mukava kahvi- ja tapaamispaikka, kuin tilaa on vain rajoitettu määrä?

”Olohuone on tiedekuntam-me sydän, myös henkilökun-nalle, joten tottakai toivomme, että jatkossakin kaikki voisivat

nauttia kahvinsa täällä”, Hand sanoo.

Uutta kohti

Hand ja Arvola haluavat toi-vottaa kaikki uudet opiskelijat, niin Kajaanista kuin muualta-kin, syksyllä lämpimästi terve-tulleiksi kasvatustieteiden tie-dekuntaan ja OLOon.

”Uusia opiskelijoita jännit-tää varmasti paljon enemmän kuin meitä, vaikka meitäkin jännittää”, Arvola nauraa.

”Kannattaa olla oma itsen-sä, aktiivinen ja vastuuntuntoi-nen”, Hand antaa hyviä neuvo-ja tulevaa varten.

Arvola korostaa vielä, että ”syksyllä osallistuminen on tär-keää, jotta pääsee tutustumaan uusiin ihmisiin. Opiskeluun ja vapaa-aikaan kannattaa löytää hyvä tasapaino.” ■

Kajaanin opettajakoulutus vetää viimeisen hengenvetonsa kevätlukukauden 2013 päättyessä ja viimeisetkin opiskelijat ottavat suunnakseen Oulun.

Kajaanista tulevat opis-

kelijat rikastut-tavat ainejärjes-tötoimintaamme tuomalla muka-naan omia perin-teitään. Yritämme sitten fuusioida perinteitä yhteen ja monipuolistaa toimintaamme.”

Sanni Arvola,OLO ry:n tiedotusvastaava

”

MARKKA EI TASKUSSA KILISE ja kahta ei kehtaa ra-vistaa, oululaisessa sananlaskussa sanotaan. Raha on kansakunnalle tärkeä identiteetin rakentaja ja myös poliittinen valinta: oma Suomen markka aikoinaan 1860 merkitsi taloudellista itsehallintoa ja samalla etäisyyden ottamista emämaa Venäjästä. Vastaavasti liittyminen Euroopan rahaliitto EMU:un oli paitsi taloudellinen kysymys myös turvalli-suuspoliittinen valinta: Suomi suuntautui läntiseen arvoyhteisöön.

Suomen EMU-jäsenyyden perustelut pätevät yhä. Kansalaisten enemmistö haluaa kriiseistä huolimatta pysyä eurossa, ja erityisesti nuoret ovat kasvaneet eurovaluuttaan. Paluu markkaan olisi yhtä tervetullutta kuin interreilaaminen tai lankapu-helimella soittaminen.

RAHALIITOSSA ON KUITENKIN OSOITTAUTUNUT olevan rakenteellisia vikoja, ja euro on nyt tela-kalla. Tarvitaan suuren luokan uudistus, jota ei hoi-deta soinilaisittain sovittamalla lippalakkia melonin päähän tai irrottamalla letkuja. Euro tarvitsee toi-miakseen tiivistyvää talouden yhteistyötä. EMU:n pahin valuvika oli jättää jäsenmaiden talouspoli-tiikka täysin irralleen yhteisestä valuutasta.

Vian korjaaminen ei olisi edellyttänyt yhteistä budjettia eikä velkojen yhteisvastuuta. Uskottavat sanktiot julkisen velan määrää ja alijäämää säätele-välle kasvu- ja vakaussopimukselle olisi kuitenkin tarvittu. Sanktioiden puuttuessa etenkin suuret jäsenmaat rikkoivat pelisääntöjä mennen tullen. Mark-kinat epäonnistuivat korkotason sääte-lyssä, ja yksityinen sektori pääsi velkaan-tumaan pahasti, mikä myöhemmin kaatui valtioiden kestämät-tömäksi velaksi. Euro on ajelehtinut tukipa-ketista toiseen.

YHTEISTYöTÄ ON JO SYVENNETTY lisäämällä ta-louspolitiikan koordinaatiota ja tekemällä nykyistä sitovampia sopimuksia. Kestävä periaate ei ole aina turvautua veronmaksajien tukeen kriisin koittaessa, vaan kriisinhoitoon on rakennettava sijoittajavas-tuuseen perustuvia ratkaisua. Euroopan pysyvä vakausmekanismi EVM on sellainen, samoin pank-kisektorille suunniteltu rahasto ongelmapankkien alasajoon.

EURON VETOVOIMA EI OLE TYREHTYNYT, vaan virta jäseniksi jatkuu. Suomen on syytä olla mukana siellä missä maanosan tulevaisuudesta päätetään - ytimessä, ei ulkokehällä. Ikuista ei ole mikään, mutta tuhkasta nousee ellei sentään tarunhohtoinen niin ainakin kestävämpi EMU.

Politics and the CityTytti Tuppurainen

Tuhkasta nousee EMU

Ikuista ei ole mikään,

mutta tuhkasta nousee ellei sentään tarun-hohtoinen niin ainakin kestä-vämpi EMU.”

”

Kirjoittaja on filosofian maisteri Oulun yliopistosta, kansanedustaja ja Oulun kaupunginvaltuutettu.

Tervetuloa yliopistoon!

Sinua ja asioitasi varten: yliopistopastori Ari Savuojayliopistolla huone TF101,puh. 040 5245919,[email protected]

Pyhän Luukkaan kappeli, Yliopistokatu 7:Lukuvuoden avajaisten jumalanpalvelus ma 9.9. klo 14.Messu sunnuntaisin klo 10.Englanninkielinen jumalan-palvelus su 18.8. klo 16(saarna myös suomeksi).

Sarastus-kuoron harjoitukset alkavat taas syksyllä. Lisätietoja: Taina Voutilainen, p. 044 3161 729.

Parisuhdeneuvonta:ajanvaraus ma-pe klo 9–12,lisäksi ke klo 13–16p. (08) 561 8700, 044 316 1557

Palveleva puhelin:klo 20–24 p. 01019 0071

Palveleva netti: www.palvelevanetti.fi

MENOT

OULUN YLIOPPILASTEATTERI Peter Pan -näytelmä haastaa mat-

kaamaan kanssaan Mikä-mikä-

mikä-maahan! Koko perheen mu-

siikintäyteinen seikkailunäytelmä.

Tee päivästä seikkailu ja ota suun-

naksi Byströmin piha, Hallituskatu

5! Ensi-ilta 5.7.

CASSIOPEIA OYY:n sekakuoro

Cassiopeian koelaulut 16.9. ja 18.9.

Koelaulujen ajat ja paikat verkko-

sivuillamme: www.cassiopeia.fi.

Löydät meidät myös Facebookis-

ta tai OYY:n järjestömessuilta!

LUKUVUODEN AVAJAISET Tule aamupäivällä 9.9. Rotuaarille

rentoon avajaistilaisuuteen. Fuk-

seille fuksimerkki ja Uniresta tar-

joaa hernekeittoa. Kampuksilta on

bussikuljetus edestakaisin.

TIEDEPÄIVÄT Oulun yliopisto

järjestää Tiedepäivät 10.9. Lin-

nanmaan kampuksella.

VULCANALIA Tule 11.9. lukuvuo-

den siisteimpään aloitukseen Vul-

canaliaan! Aamupäivällä klo 10-14

ainejärjestömarkkinat ja opiske-

lijanetupäivä. Illalla saat bilettää

3000 muun hauskan tyypin kans-

sa Toppilan Möljällä! Luvassa Voi-

ce of Vulcanalia -bändikisa. Illan

huipentaa pääesiintyjän keikka!

Ilmoita seuraavat menot 19.8. mennessä [email protected]

Punainen RistiKontti

HIETASAARI- kadotettu kaupunginosa?

8.9.2013 saakka

Avoinna ti-su klo 10-17Perjantaisin vapaa pääsy

Ainolan puisto www.ouka.fi/ppm

POHJOIS-POHJANMAAN

M U S E O

Kesänäyttely:


6/2013 | 9

Ajankäytön ammattilaisten vinkit

Viivi Laitisen vinkit

• Suunnittele asioita etukä-teen: pätee sekä elämänhallin-nassa että opiskeluissa.

• Yritä olla stressaamatta liikaa asioista, jotta jaksat opiskella.

Timo Tuovisen vinkit

• Pyri työskentelemään tasaisesti koko lukukauden ajan: silloin ei ole rankkaa ja ehtii tehdä aina muutakin kuin opiskella.

• Älä jätä asioita rästiin.

Ajankäytön osaajatAlumnijuhlassa vuoden opiskelijaksi valittu Timo Tuovinen ja vuoden urheilijaopiskelija Viivi Laitinen eivät suuremmin stressaa aikatauluistaan, mutta käyttävät aikaansa ammattimaisesti.

KUN OULUN YLIOPISTON alumni-juhla palkitsi vuoden opiskeli-jan ja opiskelijaurheilijan, har-valle tuli varmaankaan yllätyk-senä, että palkinnot pokkasivat lääke- ja kasvatustieteen opis-kelijat. Ainakin stereotypioissa juuri lääketieteen ja kasvatus-tieteen opiskelijoihin liitetään energisyyttä ja aktiivisuutta puhkuvia ominaisuuksia.

Viidennen vuoden lääketie-teen opiskelija Timo Tuovista ja kolmannen vuoden teknolo-giapainotteisen luokanopetta-jakoulutuksen opiskelija Viivi Laitista yhdistää joka tapauk-

sessa yksi asia: he ovat ajan-käytön ammattilaisia.

Tuovinen toimii useissa Ou-lun yliopiston lääketieteen kil-lan ja lääketieteen tiedekunnan luottamustoimissa, mutta on ehtinyt tehdä opintojaan mui-den tahdissa – vieläpä hyvin arvosanoin. Viivi Laitinen puo-lestaan viettää ison osan vapaa-ajastaan Oulun luistinseuran naisten salibandyliigajoukku-een mukana, mutta on suoritta-nut opintojaan yleistä tavoite-vauhtia nopeammin.

Monta rautaa tulessaMonen raudan tulessapito vaa-tii aina jonkinlaisia kompro-misseja. ”Joskus joudun jättä-mään koulun vuoksi treenejä väliin. Valmetaja ei ehkä tyk-kää, mutta pakkohan se on”, Laitinen kertoo.

Tuovinen joutuu puolestaan välillä puntaroimaan, ovatko ihan kaikki kokoukset sellaisia, joihin hänellä on oikeasti an-nettavaa, vai voiko niitä jättää väliin.

”Ja vaikka esimerkiksi olen monessa (lääketieteellisen tie-

dekunnan) työryhmässä, asi-at liittyvät paljon toisiinsa. Ja meillä on henkilökunnan kans-sa sama tavoite: koulutuksen laadusta huolehtiminen”, Tuo-vinen sanoo.

Kompromissien lisäksi Tuo-vista ja Laitista yhdistää se, että he kertovat nauttivansa sekä opiskelustaan että vapaa-ajan harrastuksistaan.

”Joku toinen viettää vapaa-aikansa toisella tavalla. Minä vietän kavereideni kanssa yhdis-tyshommissa. Kun tehdään po-rukalla, se ei tunnu sillä tavalla raskaalta”, Tuovinen valottaa.

”Välillä aikataulutus tuntuu raskaalta. Varsinkin keväällä, kun pelejä on myös viikolla vii-konloppujen lisäksi. Jos silloin on opiskeluissa tiukka jakso, saattaa yhdistely tuntua hullun hommalta, mutta yleensä ottaen ei”, Laitinen sanoo.

Stereotypioissa osatotuusEntäs sitten ne stereotypiat. Onko jokainen tai lähes jokai-nen lääketieteen opiskelija pal-jon aikaansaava tyyppi tai jo-kainen tuleva luokanopettaja rempseä ja sosiaalinen?

”Kyllä se jollain tapaa pitää paikkansa. Mutta ei meitä yh-destä muotista ole tehty. Kai-killa on esimerkiksi oma tapan-sa toimia opettajana”, Laitinen sanoo.

”Kyllä varmaan keskiverto lääkisopiskelija keskimääräistä työteliäämpi on. Mutta mieles-täni siihen vaikuttaa myös hyvä ryhmähenki. Ainakaan Oulussa ei ole kilpailua opiskelijoiden välillä, vaan opiskelijat kilpai-levat itsensä kanssa. Keskinäi-nen kilpailu söisi henkeä”, Tuo-vinen sanoo. ■

AIKA KOrTILLA • tekstit ja kuvat Ville Koivuniemi

Viivi Laitinen valittiin Oulun yliopiston kaikkien aikojen ensimmäiseksi urheilijaopiskeli-jaksi. Timo Tuovinen on puoles-taan sarjassaan toinen vuoden opiskelija.

Vuoden urheilijaopiskelijan valinnassa painotetaan taitota-son lisäksi muiden opiskelijoiden huomioimista. Vuoden opiske-lijalta edellytetään opiskelun ulkopuolisen aktiivisuuden lisäksi opiskelun hyvää etenemistä.

Fuksiekstra

Kun tehdään porukalla, se ei tunnu sillä tavalla

raskaalta.”Timo Tuovinen, lääketieteen kandidaatti

”

@ylkkari


Matkalla

Korpeen opiskelijabudjetillaEikö ole varaa lomaan Timbuktussa tai Thaimaassa? Lentäminen pelottaa ja väenpaljous inhottaa? Ei hätää, Ylkkäri etsi lähialueiden eksoottisimmat retkikohteet. Lähellä Ouluakin voi tuntea itsensä kunnon metsäsuomalaiseksi ja halutessaan ryvettyä oikein kunnolla. Tai sitten vain nauttia alueen luonnosta.

MONIA KUULUJA luontokohteita mainostetaan Oulun läheisyy-dellä. Syötteen kansallispuis-toon tai Kalajoen hiekkasärkille on kuitenkin matkaa jo 150 km, Karhunkierrokselle 270 km. Eteläisin Tunturi-Lappi on 350 km päässä ja Norjan kalaisille valtameren rannoille pitää mat-kata 700 km. Kai Oulun lähel-täkin löytyy jotain?

Letonniemi

Tämä pieni luonnonsuojelualue sijaitsee pyöräilymatkan pääs-sä Oulun keskustasta. Aiemmin laitumena käytetty alue esitte-lee nyt merenrantaluontoa. Le-tonniemessä voi nähdä merestä nousevan maan kehityskaaren

metsäksi asti. Reitti lähtee Rajahaudan sa-

taman eteläpäästä. Vedenpitävät kengät ovat hyödyksi.

Hailuoto

Perämeren suurin saari Hailuoto on 30 km pitkä. Marjaniemes-tä lähtee hyviä retkeilyreittejä sekä pohjois- että etelärannoille. Maannousun synnyttämän saa-ren erikoisuuksia ovat kauniit jäkälämetsät, hiekkadyynit, ja rantojen merellinen eliöstö.

Hailuodon linnustoon kuu-luu yli 300 lajia, mm. harvi-naiset ristisorsa ja luhtakana. Lintuja kannattaa bongailla kuntakeskuksen etelä- ja kaak-koispuolen lintutorneista. Alle

viiden kilometrin päästä lautta-rannasta taas löytyy emuja.

rokua geopark

Suomen ainoa UNESCOn Geo-park-kohde ulottuu Muhokselta Oulujärven keskelle. Geoparkin selkärankana on Oulujoki, sy-dämenä Rokuan kansallispuis-ton retkeilyalue ja sieluna kes-tävä kehitys.

Tervareitistö-patikkapolkua pitkin pääsee Oulun Sankivaa-rasta Rokualle asti. Rokuan nä-kee koko komeudessaan vasta avatusta palotornista.

Rokuan luonnossa kulkeva pöllähtää keskelle jääkauden loppuvaihetta. Siellä täällä jää-lohkareiden sulamisesta on syn-

tynyt jättimäisiä suppakuoppia. Vanhojen mäntymetsien alta

löytyy tuulen muokkaamia dyy-nikenttiä. Jäätikkö on hionut alueen paksut hiekkaharjut irti Hailuotoon asti ulottuvasta Mu-hoksen sedimenttikivestä.

Hirvisuo

Hirvisuolla näkee palan Poh-jois-Suomen herkullisinta maas-toa - aapasuota. Se on valloitta-va yhdistelmä rimpiä, nevoja ja keidassoita. Pelkkä kiikarointi

vaikeakulkuisen alueen yli he-rättää pelonsekaista kunnioitus-ta: Tuonnehan uppoaa saapas jos toinenkin. Keskikesän hilla-reissua keskelle nevojen sokke-loa kannattaakin suunnitella etu-käteen lintutornista.

Soidensuojelualueen kas-vierikoisuuksia ovat mm. suu-ri kaarlenvaltikka sekä ovelasti piiloutuva harajuuri-kämmekkä.

Kuusamontien varrella on lyhyt ja oivasti nimetty Ötök-kä-luontopolku. Sääskiä suolla asustaakin karkeasti arvioiden

Henri Sivonen, Flickr

Kymmeniä kilometrejä pitkältä Hailuodolta löytyy paljon monipuolisia retkeilyreittejä.

rETKEILYä LUONNOSSA • tekstit Jarmo Korteniemi

teksti Ville Koivuniemi

• Ilmoittautuessasi yliopistoon maksoit luultavasti epämääräi-sentuntuisen ja pakollisen 96 eu-ron jäsenmaksun Oulun yliopis-ton ylioppilaskunnalle (OYY).

• OYY pulittaa maksusta suo-rilta 44 euroa Ylioppilaiden ter-veydenhoitosäätiölle. Loput 52 euroa se käyttää omaan toimin-taansa eli opiskelijoiden etujen ajamiseen sekä arjessa että opis-keluissa. (Jos rahankäyttö kiin-nostaa enemmän, katso Ylkkärin numeron 1/2013 keskiaukeamalle esimerkiksi osoitteessa issuu.con/oulunylioppilaslehti.)

Fuksin pika-opas

Fuksiekstra

• OYY:sta voi lukea lisää nettisivuilla oyy.fi.

• OYY auttaa opiskelijoita opis-keluun ja arkeen liittyvissä asi-oissa. Se tekee paljon muutakin. Suurinta valtaa OYY:ssa käyttää vaaleilla kahden vuoden välein (seuraavan kerran vuoden 2013 marraskuussa) valittava edustajis-to, joka valitsee OYY:lle hallituk-sen. Lisäksi OYY:n palveluksessa toimii joukko työntekijöitä, joihin tämänkin lehden toimitus kuuluu.

• Oululaisten opiskelijoiden (ja siis OYY:n) kanssa omanlaisessaan symbioosissa toimivat myös opis-kelija-asuntoja vuokraava Pohjois-Suomen opiskelija-asuntosäätiö PSOAS (psoas.fi) ja opiskelijaruo-kailuun keskittyvä ravintolayritys Uniresta (uniresta.fi).


6/2013 | 11

pari miljardia, ja paarmoja löy-tyy myös ihan riittävästi ainakin heinäkuussa. Ötököiden kanssa muuten pärjää, jos ei huido tai muutoin kutsu niitä luokseen.

Koitelinkoski

Kiiminkijoen kuuluisin koski pauhaa lähes luonnontilaisena kuntakeskustan kaakkoispuo-lella. Kosken keskellä olevat saaret on yhdistetty silloilla kattavaksi virkistysalueeksi. Suunnistustaitoinen metsänkä-

vijä pääsee Koiteliin Valkiais-järveltä tai Haukiputaalta vain muutaman tien ylittämällä.

Kuten koko Kiiminkijoki aina Puolankaan asti, on Koi-telinkoski hyvin kalaisa. Joelle löytyy yhteislupa, jolla pääsee kokeilemaan narrausta lähes varmoista ottipaikoista 170 km matkalta. Lohta, taimenta ja harjusta saa erityisesti perholla, kahlaamalla matalan joen kes-kelle jos vain vuolaassa virras-sa pysyy pystyssä.

Kuohuja voi myös lasketel-

la alas kumiveneillä tai kaja-killa, mutta uistattelu ei oikein onnistu.

Eläinbongausta

Metsiemme eläimiä voi näh-dä missä vain, jos ei itse mölyä korvessa. Joskus kannattaakin siis olla paikallaan ja vain tark-kailla. Eläimet pakanevat yleen-sä ihmisen huomatessaan, mutta varsinkin emokarhujen ja -hirvi-en kanssa sietää pitää varansa.

Kannonnokalla kököttämi-

seen tylsistyvät voivat suunnata faunaa pursuaviin eläinpuistoi-hin. Kuusamon suurpetokeskus on elämys, jossa pedot kohtaa silmästä silmään. 400-kiloisen Juuso-karhun katse tosin kes-kittyy useimmiten hoitajan kä-dessä olevaan makupalaan.

Ranuan eläinpuiston metsäi-sissä häkeistä voi löytää enem-män eläimiä, kuten villisikoja, saukkoja tai kotkia. Jos koto-metsän oliot pelottavat, Limin-gan Escurialissa pääsee lähelle säyseämpiä kotieläimiä. ■

Wikimedia Commons © OpenStreetMap contributors

Oulun ympäristö on täynnä kauniita luontokohteita. Lähes luonnontilainen Koitelinkoski (vas.) on retkeilijöiden lisäksi

kalamiesten suosiossa.

Jokahenkilön muistilista

• Saat kuljeskella melkein missä vain, paitsi pihapiireissä tai rajoitusalueilla.

• Marjat ja sienet eivät keräämällä lopu. Kannattaa tunnistaa niistä syötävät.

• Eläimiä ei saa häiritä, eikä kasveja kerätä, riipiä tai repiä.

• Nuotion saa sytyttää vain merkitylle nuotiopaikalle.

• Roskia ei jätetä metsään.

• Letonniemi / 7 km / KL, mm. linjat 1, 3, 20, 30 / auki 24/7

• Koitelinkoski / 23 km / KL, linja 62? 8, 21 / auki 24/7

• Hailuoto / 23–54 km, poislukien lauttamatka / KL, linja 66 /24/7

• Kotieläinpuisto Esqureal / 38 km / MH, pys. Heinijärvi (Liminka), n. 10e / sisäänpääsy 9e / avoinna ma–su klo 10–20

• Hirvisuo / 45 km / MH, pys. Palokangas, n. 10e / auki 24/7

• Rokua / 80 km / auki 24/7

• Ranuan eläinpuisto / 162 km / MH, pys. Ranua Eläinpuisto, n. 15e / sisäänpääsy 12e / avoinna ma–su klo 9–19

• Kuusamon suurpetokeskus / 214 km / MH, pys. Keronranta th, vt 5, n. 30e / sisäänpääsy 10e / avoinna ma–su klo 10–17

Bussiyhteys: MH = Matkahuolto, KL = Koskilinjat, pyörän saa bussiin, jos ilmoittaa etukäteen. Hinnat ovat arvioita.

Paikka / Matka Oulusta / Bussiyhteys / Hinta / Aukiolo

Etsitkö turvallista ja pitkäaikaista vuokra-asuntoa?

www.kas. Tervetuloa tutustumaan KAS vuokra-asuntoihin.

Meillä on viihtyisiä koteja ympäri Suomea. Voit valita itsellesi mieluisan kodin noin 9 000

vaihtoehdon joukosta.

p


@ylkkari

Katutanssilla arkirealismia parrasvaloihinKatutanssia ja elokuvaa yhdistävä Ruutana toi katutanssin korkean profiilin näyttämölle.

rUUTANA • teksti Minna Koivunen • kuvat Nestori Törmä


6/2013 | 13

Antti Kyllönen (vas.) Julian Owusu jaNiko Haikala ovat tanssin ammattilaisia päälle tusinan vuoden kokemuksella. Puolet elämästään tanssineet kaksvi-

toset tuovat katutanssin kaduilta näyttämöille.


@ylkkari

HELTEISENÄ MAANANTAINA Never Grow Oldin terassilla istuu kolme tyytyväistä katutanssijaa. Edellisenä viikonloppuna he ovat kokeneet loppuhuipennuksen pari vuotta kestäneeseen työrupeamaan, jonka tuloksena syntyi katutanssi- ja vi-deoteos Ruutana.

Antti Kyllönen, 26, Julian Owusu, 27, ja Niko Haikala, 24, ovat ansaitusti hyvillään. Oulun lasten ja nuorten teat-terifestivaalilla toukokuun lopussa ensi-iltansa saanut Ruutana houkutteli Oulun kaupunginteatterin suurelle näyttämöl-le runsaasti yleisöä, ja palaute on ollut ylistävää ja kiittelevää. Teos sekä itketti että nauratti.

Esitykset menivät sen verran hyvin, että heillä on kova into saada Ruuta-na uudestaan lavalle joko Oulussa tai muualla.

”Siinä mielessä on erittäin hyvä mie-li, kun kaikki esitykset menivät hyvin. Jäi ehdottomasti hyvä fiilis ja tähän on hyvä jättää toistaiseksi, mutta mielel-lään ei kokonaan”, Haikala tuumaa.

”Tosi hyvä fiilis on jäänyt koko pro-sessista. Tämä on ollut tosi kasvattava. Tässä ajassa on ehtinyt oppia paljon it-sestä ja koko työryhmästä, ja siitä miten se toimii ihanteellisesti. Tämä on ikään kuin ollut jonkun hyvän jutun alku. Semmoinen fiilis on, että mitä voisi teh-

dä seuraavaksi, kun on näin hyvä juttu jo alulla”, Owusu hehkuttaa.

Uutta yleisöä katutanssille

Ruutana kertoo viidestä nuoresta, joil-la ei mene elämässä kaikki niin kuin toivoisi. He ovat hahmoja, joihin voi samaistua ja jotka ovat uskottavia. Vai-keisiin elämätilanteisiin ja ongelmiin te-kijät eivät halua teoksellaan antaa vasta-uksia ja ratkaisuja, vaan kertoa tarinoita ja tarjota elämyksiä.

”Toimme monessa mielessä näytille semmoista arkirealismia. Esimerkiksi miten suhtautua spurguun, joita tosielä-mässäkin näkee”, Kyllönen sanoo.

Teos haluttiin nimenomaan Oulun kaupunginteatterille, koska tekijät halu-sivat uutta ja erilaista yleisöä. Kun katu-tanssia on totuttu näkemään muun muas-sa Kulttuuritalo Valveella, halusivat teki-jät tuoda katutanssia uuteen ympäristöön.

”Ei tarvinnut olla teatterin suurin lava, mutta nimenomaan oli tarkoitus päästä kaupunginteatterille. Jokainen kaupunki omaa vain yhden kaupungin-teatterin, ja on tietynlainen profiilijuttu, kun sinne pääsee. Puitteet ovat täysin ammattimaiset. Se oli hyvä väylä siihen, että katutanssia näkivät semmoisetkin ihmiset, jotka eivät meidän luoliimme

eksy”, Kyllönen perustelee.Alusta asti työryhmä halusi tehdä

Ruutanan isommin ja näyttävämmin kuin heidän aiemmat tuotantonsa.

”Välimalleja olemme tehneet, jo-ten sen takia oli tärkeää, että pääsimme kunnon parrasvaloihin siinä mielessä”, Kyllönen painottaa.

Kyse oli uudenlaisesta profiloitumi-sesta, ja erottumisesta muista tanssiesi-tyksistä. Owusun mukaan se, että mai-noksessa lukee ”tanssiteos Valvesalissa”, herättää automaattisesta ajatuksen siitä, että taas on Valveella yksi tanssiesitys.

”Kaikki esitykset ryhmittää yhteen nippuun, vaikka ne olisivat täysin erilai-sia kuin ne muut. Meillä oli semmoinen pelko, että niin kävisi, jos sen olisi sinne sen vienyt”, Owusu selittää.

Sattumien kautta ja kovalla työllä työryhmä pääsi teatterin johdon kanssa puheille, ja halukkuutta tehdä jotain uut-ta ja erilaista oli johdonkin mielessä.

Kasvamista ja itsestään oppimistaPitkä prosessi opetti tekijöitä monella tavalla. Kokeneilla tanssijoilla oli paljon vastuuta, kun tanssimisen ja koreografi-oiden tekemisen lisäksi Kyllönen ohjasi ja käsikirjoitti ja Owusu ohjasi ja tuotti

teoksen. Ohjaamisessa oli mukana myös video-osuuden ohjannut ja kuvannut Kalle Jurvelin ja tuottajina Owusun li-säksi olivat Anna Murtola, Sari Tanner ja Paula Puumalainen.

”Ensimmäistä kertaa joutui kanta-maan vastuuta käsikirjoituksesta ja oh-jaamisesta. Ja kuten legendaarisesti näissä tuppaa käymään, fokus lähti pik-kuisen vääriin asioihin. Välillä tuntui, että jätti oman tanssin – joka kuitenkin on se näkyvin osa – vähän paitsioon sil-lä verukkeella, että piti tehdä muita asi-oita, jotka totta kai tarinan kannalta oli-vat tärkeitä. Pikkuisen voi jälkiviisaana sanoa, että oli turhan monta juttua, mut-ta nyt kun kaikki onnistui, pitää leijua sillä, että onnistuimme sen verran vielä puristamaan”, Kyllönen analysoi.

Monen roolin yhteen sovittaminen toi nimenomaan ajankäytöllisiä haas-teita. Tanssintreenimäärä jäi totuttua vä-häisemmäksi, mikä ei Owusun mukaan kuitenkaan ollut ongelma, vaan pikem-minkin haaste ja pakotti kehittämään omia työtapoja.

”Jos oli tilanne, ettei olllut seitsemää tuntia treenata, vaan piti selvitä viides-sä ja allekirjoittaa kaksi tuntia sopimuk-sia, niin sitten tiesi, että käytät sen viisi tuntia siihen malliin. Se oli uudenlais-ta työskentelyä, mihin ei ollut tottunut.

Ruutanassa näytellyt ja tanssinut kolmikko pelasi paljon erikoisosaamisalueillaan, mutta teki myös useita hyppyjä epämukavuusalueilleen.


6/2013 | 15

Nyt kun on tehnyt sen kerran, se ei ole enää niin pelottavaa kuin se oli kaksi kuukautta sitten, kun tajusi, että haluan tanssia, mutta en voi”, Owusu toteaa.

Ruutanassa nähtiin todella moni-puolinen sekoitus eri katutanssilajeja, ja nämä katutanssiguruiksikin titulee-ratut herrat edustavat jokainen eri lajia. Kyllösen laji on breakdance, Haikalalla locking ja Owusulla hiphop. Muutkin lajit toistakymmentä vuotta tanssineilla taitureilla ovat toki hallussa.

Kyllönen ja Owusu tekivät koreogra-fiat yhdessä tanssijoiden kanssa. Osa kohtauksista oli täysin kaksikon käsi-alaa, mutta paikoin tanssijat tekivät itse omat koreografiansa.

”Kun tanssijan osaaminen on yliver-tainen omaan osaamiseesi nähden, oma rooli on ohjata ja sovittaa se tarinaan”, Kyllönen sanoo.

”Vaikka olimme Antin kanssa ko-reografeina, esimerkiksi Nikon kohta-us on liikkeellisesti täysin Nikon, kos-ka kumpikaan meistä ei ole sen tasoisia lockaajia, että meidän olisi kannattanut puuttua siihen”, Owusu lisää.

Muiltakin osin projektissa käytet-tiin laajasti jokaisen osaamista hyväksi. Vaikka Nikokin oli pääasiallisesti tans-sija, teki hän kaikkea mahdollista.

”Olen ollut tanssijana ja näyttelijänä

sen mitä on pystynyt ja parhaani tehnyt siinäkin, mutta kun olemme pitkäikäisiä ystäviä ydinporukan kanssa, niin olen ollut semmoisena kaikkien alojen jaak-kona. Minua on voinut heitellä ideoilla, jos on halunnut jotain kommenttia. Pari nopeaa editointityötä kävin Kallen luo-na tekemässä ihan vaan siksi, että mi-nulla oli selkeä visio siitä, miten se vi-deo tukisi koreografiaa paremmin”, Hai-kala luonnehtii.

Tavanomaisista tanssiteoksista tämä videota ja tanssia yhdistävä teos erosi tarinankerronnallisesti. Kun tavallisesti tarinallisissa tanssiteoksissa tarinaa ker-rotaan symbolisesti, Ruutanassa tarina pystyttiin kertomaan konkreettisesti.

”Tarinan pystyi kertomaan ihan eri tavalla, mikä toi siihen tasoja ja mielen-kiintoa. Se ei ole vain sitä, että tanssil-la kerrotaan tarinaa, vaan sen lisäksi on pelkkää tarinaa tai tanssia ja tarinaa yh-dessä”, Owusu selventää.

Tarina vapauttaa tanssin”Kun tarina menee omana itsenään, se vapauttaa tanssijana ja voi huoleh-tia vain osaamisesta siellä. Kun poistut tanssijana lavalta, et jätä katsojia leiju-maan, vaan he pääsevät heti videon mu-

kaan”, Kyllönen jatkaa. ”Koska samaan kaveriporukkaan on

sattunut monen alan osaajaa, meillä on ollut ainutlaatuinen tilaisuus tehdä täm-möistä. Kalle on joutunut tai päässyt katsomaan tanssia paljon ja sitä myöten kuvannut sitä paljon. Ja olemme tehneet huviksemme projekteja, joissa on käytet-ty tanssia hyväksi ja harrastelijanäytelty. Kun huomioi osaamisemme tanssissa, niin nämä kaikki palikat olivat jo val-miiksi kasassa (Ruutanaa varten)”, Hai-kala toteaa työryhmän taustoista.

Ensimmäiset esitykset ovat kunni-alla takana, mutta kolmikolla on kova halu saada esittää Ruutanaa lisää. Mi-tään konkreettisia suunnitelmia jatkosta ei ole. Helpointa koko työryhmälle olisi saada lisänäytöksiä Oulun kaupungin-teatterille, mutta syksyn ohjelmisto on Haikalan mukaan jo aika lailla lukkoon lyöty.

”Siellä voi olla muuttamisen varaa, mutta onko se käytännössä mahdollis-ta, on vielä auki. Helsingissä on ollut myös kiinnostusta, mutta ei vielä mi-tään varmaa. Toki itse yritämme tehdä kaikkemme, että se onnistuisi”, Haikala kertoo.

”Tiimi on valmis lähtemään, mutta se on kysynnän ja tarjonnan laki”, Kyllö-nen lisää. ■

Keitä he ovat

Antti Kyllönen 26 vuotta, asuu Oulussa. Tanssinut 16 vuotta. Freelancer-tanssitai-teilija ja -koreografi, tanssin-opettaja, opiskelee luokan-opettajaksi.

Niko Haikala 24 vuotta, asuu Järvenpäässä, johon muutti Oulusta vuonna 2009. Tanssinut 15-16 vuotta. Tanssinopettaja, opiskelee tietotekniikkaa.

Julian Owusu 27 vuotta, asuu Oulussa. Tanssinut 12-13 vuotta. Tanssinopet-taja, fysioterapian opinnot loppusuoralla.

Ruutanassa näytellyt ja tanssinut kolmikko pelasi paljon erikoisosaamisalueillaan, mutta teki myös useita hyppyjä epämukavuusalueilleen. Niko Haikalan laji on locking ja Julian Owusun hiphop. Vasemman kuvan Antti Kyllösen päälaji on puolestaan breakdance.

Opiskelija, paras tiedonlähteesi

Oulussa.

Tutustumistarjous 1 kk/ 0 €Opiskelijan kestotilaus vain 11,63€/ kk

Tilaa kätevästi: www.kaleva.fi/opiskelija

0,39 €/ pvä!

6/2013 | 17

Lyhyempi oppimäärä Harri filppa / www.ylkkari.fi/lyhyempioppimaara

KampuksellaTULIKO NUKUTTUA LUENNON OHI? Jäivätkö lasku-harjoitukset taas tekemättä? Illan bileet venähti-vät pitkiksi ja pyykkivuoroakaan ei ollut tarjolla kuin kahdeksalta seuraavana aamuna: parempi mennä samoilla silmillä pyykkäämään ja nukkua seuraava päivä, jotta on illan treffeillä virkeänä. Syksy – ja erityisesti fuksisyksy – tuo kaikkien siistien juttujen lisäksi kasvaneen vastuun omasta ajankäytöstä ja opintojen etenemisestä. Raivos-tuttavaa, kun ei voikaan elää terveellisesti, bilet-tää ja opiskella täysiä samaan aikaan. Vai voiko?

Moni toivoo turhaan lisää päiviä viikkoonsa ja lisää tunteja vuorokauteensa. Lisäaika ei auta, kun aika kuluu mukaviin harrastuksiin, joita voi-si tehdä vaikka kokopäivätyönä ilmaiseksi. Se tietäisi vain lisää tunteja juhlimiselle, tietokonepelaamiselle ja ystäville. Opinnoille lisäaikaa tuskin lii-kenisi, kun luentosalin ulkopuo-lella tapahtuu koko ajan vaikka mitä jännittävää.

Aion nyt jakaa salaisen aseeni tehokkaaseen ajanhal-lintaan, joka mahdollistaa kaiken yllä mainitun tekemi-sen samaan aikaan. Olet saat-tanut kuulla siitä aiemminkin, sillä kyse on tehokkuusajatte-lun perusteiden hallitsemises-ta. Ole tehokas aina, kun teet jotain. Kuulostaa kovalta tuotantotalouden teorialta.

Tehokkuus kannattaa ulottaa jokaiseen hetkeen riippumatta tekemisen ak-tiivisuudesta: Kun opiskelet, opiskele tehokkaasti. Kun bi-letät, biletä tehokkaasti. Kun rentoudut, rentoudu tehok-

kaasti. Keskittymällä yhteen asiaan kerralla pääsee parempaan lopputulokseen nopeammin, jolloin aikaa jää kaikelle muulle.

MIKÄÄN EI AHDISTA NIIN PALJOA kuin teke-mättömät asiat. Kaikista kauheinta on kiire ja häslinki, jolloin ei saa oikein mitään aikaisek-si. Takaraivossa velloo loputon lista tehtävistä ja niiden määräajoista. Vaikka päättäisi priori-soida ja panostaa vähemmän esimerkiksi joi-hinkin kursseihin, on tehtävä päätös siitä että aikoo käyttää kyseiseen työhön vähemmän ai-kaa. Vähänkin ajan voi käyttää tehokkaammin. Priorisoida voi myös esimerkiksi vähentämällä biletystä ja poistumalla baarista ajoissa. Sosiaa-listen kontaktien lisääminen kannattaa suorittaa

alkuillasta tehokkaammin kuin valopilkun jälkeen narikkajonossa.

Ajankäytön tehokkuuden salaisuus on sittenkin vain hetkessä elämistä ja sii-hen heittäytymistä. Se on keskittymistä olennaiseen ja yhteen asiaan kerral-laan, jolloin pystyy nauttimaan ky-seisestä hetkestä ja jättämään turhan stressin tilanteen ulkopuolelle. Ehkei tehokkuusajattelu olekaan niin kovaa ja karskia. ”Aikaa ei voi saada kiinni

juoksemalla, vaan pysähtymällä.” Pysähtymällä hetkeen useammin saat enemmän aikaa. Suositte-len kokeilemaan – viimeistään syksyllä, kun pitäisi olla jälleen tehokas ja aloittaa lukuvuoden opintopisteiden kerääminen.

Kirjoittaja on Oulun yliopiston ylioppilaskunnan hallituksen jäsen, vastuunaan viestintä ja kulttuuri.

Aikaansaamisen salaisuus

Hallitus linjaa

teksti Tuija Patana

Eero Mannisesta järjestö- ja hallinto-sihteeri OYY:n uudek-si järjestö- ja hallintosihtee-riksi on valittu OYY:n edus-tajiston istuva puheenjohtaja Eero Manni-nen. Manninen on toiminut aiemmin yli-oppilaskunnan hallituksen pu-heenjohtajana sekä varapuheen-johtajana.

Manninen on lisäksi Oulun kaupunginvaltuuston Kokoo-muksen varavaltuutettu. Uuden pestin myötä Manninen lopet-taa luottamustoimensa OYY:n puheenjohtajana. Puheenjohta-jan tehtävät ottaa ainakin väliai-kaisesti vastaan varapuheenjoh-taja Janne Hakkarainen. Uusi puheenjohtaja OYY:lle valitta-neen OYY:n edustajiston koko-uksessa elokuussa.

Arkkitehtikillalta tauluja syöpä-osastolleOulun Arkkitehtikilta järjesti taulutempauksen Oulun yli-opistollisen sairaalan aikuisten syöpäosaston hyväksi.

Kilta lahjoitti syöpäosastol-le 93 taideteosta keskiviikkona 5. kesäkuuta pitämässään tem-pauksessa.

Arkkitehtikillan puheenjoh-taja Milja Tuomivaara ja arkki-tehtiopiskelijat Noora Lahden-perä sekä Elina Jaara veivät taulut oastolle.

Teokset ovat pääasiassa Ou-lun yliopiston opiskelijoiden itse maalaamia, piirtämiä, valo-kuvaamia tai rakentamia, mutta joukossa on myös muutama ul-kopuolisen taiteilijan teos. Työt oli käyty läpi ja joukosta on va-littu parhaiten sairaalan viihtyi-syyttä edistävät teokset.

”Teosten määrä yllätti todel-la positiivisesti, vaikka arva-sinkin että innokkaita lahjoit-tajia löytyy. Töitä kertyi niin runsaasti, että niistä saadaan osastolle näyttäviä sommitel-mia ja loogisia kokonaisuuk-sia”, Lahdenperä sanoo.

Oulun yliopisto keräsi paljon YOPALA-vastauksiaOulun yliopiston kandivaiheen suorittaneet opiskelijat vastasi-vat valtakunnalliseen opiskeli-japalautekyselyyn (YOPALA) huomattavasti keskimääräistä hanakammin. Oulussa vasta-usprosentti oli 36,2, kun kes-kimäärin vastaajia oli vain 25 prosenttia kyselyyn kutsutuista.

YOPALA:n tulokset vaikut-

tavat todennäköisesti vuodesta 2015 alkaen yliopistojen pe-rusrahoitukseen. YOPALA:n kautta jaettaneen silloin 3% perusrahoituksesta. Ison vasta-usprosentin uskotaan yleisesti olevan hyvä signaali, mutta ra-portti kyselyn tuloksistaa tulee viimeistään heinäkuun puoli-välin tienoilla.

Vr viilasi alennuskäytäntöjä opiskelijoilleVR:n opiskelija-alennuskäy-täntö on jatkossa hieman ny-kyistä mutkikkaampi. Aiempi 50 prosentin alennus muuttuu alennukseksi, joka vaihtelee vuoron kysynnän mukaan 45 ja 55 prosentin välillä.

Opiskelijajärjestöt eivät tun-nu suhtautuvat mahdollisiin pieniin heikennyksiin kovin-kaan voimakkaasti. ”Meille tärkeintä on voida jatkossakin luottaa siihen, että opiskelijan on mahdollista käydä opiskelu-paikkakunnaltaan kotona ilman, että siihen täytyy kuluttaa kuu-kauden lounasbudjetti”, opis-kelijajärjestöjen puheenjohtajat kommentoivat muutosta.

Toinen opiskelijaedustaja hallitukseenOulun yliopiston yliopistokol-legio on päättänyt lisätä toisen opiskelijajäsenen Oulun yli-opiston hallitukseen ensi vuo-den alusta alkaen. Uuteen hal-litukseen tulee siis yhteensä 6 ulkopuolista ja 6 yliopiston si-sältä valittavaa edustajaa. Hal-lituksen puheenjohtajuus (ja sen myötä äänienemmistö) on edelleen ulkopuolisilla.

Oulun yliopiston ylioppilas-kunta on ajanut kahta opiskeli-jajäsentä hallitukseen pitkään. Kollegion päätös tukee kolmi-kantaista hallintomallia entistä paremmin.

Kuusi yliopiston sisäl-tä valittavaa jäsentä valitaan 2+2+2-systeemillä, eli halli-tukseen valitaan 2 professoria, 2 keskiryhmän jäsentä (lehto-rit, hallintohenkilöstön jäsenet ym.) ja 2 opiskelijaa.

Kolmikantainen hallinto-malli toteutuu tällä hetkellä yleisesti suomalaisyliopistois-sa, ja Oulu oli pitkään poik-keus. Äänienemmistön jakau-tuminen ulkopuolisille ja yli-opiston sisäisille jäsenille sen sijaan vaihtelee, joskin Oulun malli on harvinaisempi. Ul-kopuolisten äänienemmistön puolestapuhujat perustelevat kyseisen mallin paremmuutta sillä, että ulkopuolelta tulevat uskaltavat toteuttaa tarvittaessa kipeitäkin ratkaisuja yliopiston sisältä valittavaa joukkoa te-hokkaammin.

LYHYET

Manninen valittiin OYY:n järjestö- ja

hallintosihteeriksi.


@ylkkari

Kampuksella

PÄÄLLÄ PYöRIMISEN OPPIMINEN on yksi Hannu Rytkyn viimeaikaisia huippuhetkiä.

”Tunne on mahtava. Päällä pyöriessä pai-novoima on aivan päinvastainen kuin yleen-sä. Voi pyöriä itsensä ympärillä tavalla, jo-hon ei ole tottunut. Normaalit ihmiset eivät pyöri päällään”, tanssija miettii naurahtaen.

Vaikka voisi luulla, että breikkaajat pyö-rivät päällään tuon tuostakin, kaikkien re-pertoaariin taito ei kuulu. Rytky treenasi lii-kettä vuosia.

Kovasta harjoittelusta ja tuhansista tois-toista huolimatta breakdance on Rytkyn mielestä enemmän taidetta kuin suoritus. Kantavana ajatuksena ei ole se, että pitäisi olla aina vain parempi, vaan tärkeintä on it-seilmaisu.

”Tanssiin pitää liittää tunnetilaa ja antaa jotain omasta persoonastaan, löytää oma tyyli tanssia. Kun tulee ulos kuorestaan ja uskaltaa esiintyä, kehittyy myös ihmisenä.”

Huhtikuun lopussa Rytky voitti street-tanssien SM-kilpailuissa breakdancen ryh-mämestaruuden. Kilpailutilanteessa ryhmän eli crew’n jäsenet tanssivat vuorotellen ja yrittävät lyödä vastustavan ryhmän taidoil-

laan. Tanssijat eivät esitä valmista koreogra-fiaa, vaan liikkeet tulevat mieleen esiinty-mishetkellä.

”Jokaisella on tietty paletti omia liikkeitä, joita on treenannut. Kilpailussa ne pitää osa-ta yhdistää sulavasti ja musiikkiin sopivasti. Breikkaaja on sitä parempi, mitä sujuvam-min hän tanssii liikkeensä”, Rytky kuvailee.

Vastustavaa ryhmää voi vähän näpäytellä ja manipuloida, mutta tanssilattian ulkopuo-lella ei haasteta riitaa. Rytkyn mukaan laji kehittyi newyorkilaisnuorten keskuudessa nimenomaan sen takia, ettei tarvitsisi tapel-la. Tanssimalla voi antaa kunnian sille, joka sen ansaitsee.

Ala-asteen kolmannelta luokalta asti jat-kunut harrastus on iso osa Rytkyn elämää.

”Breikki on niin erilaista, ettei ole toista samankaltaista lajia. Kiinnostus säilyy, kun ihmiset keksivät uusia juttuja, ja laji kehit-tyy koko ajan.”

Uuden oppiminen ja pienet onnistumiset saavat Rytkyn harjoittelemaan uudestaan ja uudestaan. Pitkän harjoittelun jälkeen vai-kean liikkeen sujuminen on hänen mukaan-sa yhtä juhlaa.

Toistoja, tunnetta ja taidetta Viidennen vuoden arkkitehtuurin opinnot syksyllä aloittava breikkaaja Hannu Rytky, 22, haluaa sekä harrastuksessaan että tulevassa työssään olla omaperäinen ja kehittää uutta.

KAMPUKSEN KASVOT • tekstit ja kuvat Sanna Häyrynen

Pysähdykset eli freezet ovat breakdancen ominaispiirteitä. ”Oudoimmat liikkeet ovat parhaita”, tietää Hannu Rytky.

KIINNI OLEVAN OVEN TAAKSE Verbaarioon – Verba ry:n kil-tahuoneelle – kurkistaessa voi yllättyä. Hämärässä tilassa kak-si henkeä naputtelee tietoko-neilla töitään ja kolme torkkuu huoneen sohvilla. Kiltahuoneen meininki on silminnähden rau-hallinen, ja yliopiston työnteki-jöiden valittamasta melusta ei ole tietoakaan.

Näin ei kuitenkaan ole aina ollut.

“Viime syksynä piti laittaa ovi kiinni kun möly häiritsi käy-tävän toimistoissa töitä tekeviä.

Kiltiksen fiilis ei tämän johdos-ta kuitenkaan ole laskenut, ovi riittää pitämään porun sopivalla tasolla”, paljastaa yhtenä Verban kolmesta fuksivastaavasta toi-miva Kalle Parviainen.

Kahdeksankymmenen uuden opiskelijan sisäänotolla syksyi-sin kasvavan ainejärjestön tila on käynyt vuosien mittaan ah-taaksi.

“Sen verran paljon on kävi-jöitä, että suurempaa kiltahuo-netta vuosittain kysellään, mut-ta eipä sellaista ikinä ole tarjol-la. Kaikki tilat on käytössä”,

Käydessään sisään Humus-kuppilan pohjoisnurkalta väliovesta, löytää itsensä kielitieteiden käytävältä. Vieressä on humanistien suurimman ainejärjestön, Uusien kielten opiskelijoiden yhdistyksen, Verba ry:n kiltahuone.

Verbaarion kielikolmio

KILTAHUONEKIErrOS • teksti ja kuvat Mikael Heikkinen

Verban hallituslaiset Henri Savilampi (vas.) ja

Kalle Parviainen esittelivät kiltahuonetta ja sen ir-

taimistoa. Hyllyistä löytyy lautapelien ja pehmolelu-

jen lisäksi vuosijuhlarahoil-la hankittuja sarjakuvia.

Laura Kämäräinen piipahti Verbaariossa lukemassa

lehteä.


6/2013 | 19

Verban liikunta- ja viestintävas-taava Henri Savilampi harmit-telee. Sama tilan pienuus kos-kettaa kaikkia yliopiston uuden puolen ainejärjestöjä.

Ajanviettoa virastoajan puitteissaVähät neliöt unohtaen, nykyi-sessä Verbaariossa on paljon hyviä puolia. “On kiva olla toi-sessa kerroksessa ikkunoiden kanssa, eikä missään kellarissa. Viereisestä Humus-kuppilasta on hyvä kantaa kiltahuoneelle

kahvia, vaikkei kuppeja saisi kahvilan tiloista oikeasti pois viedäkkään”, näkee Parviainen. “Ja sisäpihan toisella puolella ikkunanaapurina meillä on Tii-ma (historian opiskelijoiden ai-nejärjestö).”

Luentotauoilla Verbaario täyttyy juttelemaan saapuvista opiskelijoista, mutta huoneen neljä yliopistoverkossa ole-vaa tietokonetta mahdollistavat myös opiskelun ja töiden teke-misen. Iltapäivällä kiltis hilje-nee kun yliopiston väliovet me-nevät lukkoon.

Kolmen kielen ainejärjestö

Verba ry:n hallitus on kookas 15-henkisellä kokoonpanollaan. Suuri koko johtuu osaltaan sii-tä, että saman nimikkeen alla on useampia toimijoita. Verban jä-senistö koostuu englantilaisen, pohjoismaisen sekä germaanisen filologian opiskelijoista, ja kul-lakin pääaineella on esimerkiksi omat koulutuspoliittiset vastaa-vansa. “Viime vuonna hallituk-seen otettiin kaikki halukkaat. Lopulta hallituksessa oli yli 20

henkeä, joka oli jo liian iso mää-rä”, Parviainen miettii.

Fuksit ovat lähteneet loista-vasti mukaan ainejärjestötoi-mintaan. “Seitsemän hallitus-laista on syksyllä aloittaneita”, kertovat Savilampi ja Parviai-nen, molemmat fukseja itsekin.

Englantilaisen filologian opiskelijat ovat enemmistö, ja kielten kuppikuntaisuutta on Parviaisen ja Savilammen mie-lestä havaittavissa. “Eri kielillä on luonnollisesti omat kurssin-sa ja luentonsa.”

Vaikka kielet jäsenistöä hie-man jakavatkin, kielimuuria ei kiltahuoneella ole: “Suomea keskenämme puhutaan”, Parvi-ainen letkauttaa.

Humus-kuppilaa ja Juliniaa kauemmas ei verbalainen kuu-leman mukaan vaella. “Tänä keväänä luentoja on ollut myös Kemian käytävällä, muuten ei ole oman alueen ulkopuolelle tarvinnut lähteä.”

Luokanopettajien Olohuone-kahviossa Savilampi kuitenkin myöntää vierailleensa. “Sieltä saa Coca-Colaa, kun Humuk-sessa on Pepsiä.” ■

Hevi-osaston kevyellä puolellaHelmi Määttä, 23, tykkää tarjota pekoniin tottuneille kavereilleen maukasta ruokaa kasviksista.

TUOREET MANSIKAT, omasta maasta noste-tut uudet perunat ja itse kasvatetuista yrteis-tä surautetut tahnat kuuluvat Helmi Määtän kesäruokasuosikkeihin. Myös marjametsälle pääseminen ja grillaus siintävät haaveissa.

”Rosvopaistia haluaisin tehdä! Se oli-si kunnon operaatio, kun kaivaisi kuopan ja hauduttelisi. Varsinaista kasvisruokaa”, Määttä repeää nauramaan.

Lukioaikoina hän oli vegaani, mutta ny-kyään hyvä pihvikin on kaikkiruokaiselle Määtälle nautinto.

Hedelmät ja vihannekset ovat silti tär-keimmät raaka-aineet, ja Määttä loihtii keit-tiössään pääasiassa kasvisruokaa.

Ruoka-aiheisia lehtiä, kirjoja ja blogeja lukeva kokkailija ammentaa inspiraationsa väreistä.

”Minulle on tärkeää, miltä ruoka näyt-tää. Haluan, että ateriassa on erilaisia kom-ponentteja, ei vain yhtä mössöä tai kuutioi-ta”, Määttä toteaa.

Sunnuntaibrunssit ovat olleet Helmi Mää-tän kevään kohokohtia. Kaveriporukalla on katettu pöytään itse leivottua leipää, crois-santteja, kakkuja, rahkoja ja smoothieita.

Illallismenukin Määtältä onnistuu. Yleensä

tarjolla on seisovan pöydän antimia tai kol-men ruokalajin illallinen. Äskettäin hän teki seurueelleen alkupalaksi kurpitsakeittoa vuo-henjuustokreemillä, pääruuaksi linssipaistosta sekä parsaa ja jälkiruuaksi pannacottaa.

Helmikuussa Määttä hoiti kaverinsa häis-sä 120 vieraan kestityksen. Kokki oli juhli-en jälkeen onnellinen, sillä kaikki sujui hy-vin ja ruokia kehuttiin.

”Edeltävänä yönä en nukkunut ollen-kaan, vaan hämmensin kattiloita”, Määttä muistelee.

Myös ravitsemustiedettä Kuopiossa opis-kelevaa lääkisläistä kiinnostaa, miten ruoka-valiolla voi edistää terveyttä ja parantaa elä-mänlaatua. Hyvä maku ei hänen mielestään poissulje terveellisyyttä. Ravitsemustietä-myksestä huolimatta ruoka ei ole Määtälle vain molekyylejä, vaan suuri nautinto.

”Ravintoasioiden miettimiseen voisi up-poutua loputtomiin. Tärkeää on huomata, että ruuan suhteen voi ottaa ihan rennosti. Kaikki ei ole niin pilkun päälle”, karppaus-ta ja raakaruokailuakin kokeillut entinen ve-gaani pohtii. Kun ruokavalio on pääpiirteis-sään kunnossa, herkutteluhetkinä ei tarvitse miettiä rajoja.

Kahdeksanvuotiaana Helmi Määtän bravuuri oli muksujen makaroni-makkarapata. Viidennen vuotensa lääketieteen opiskelijana syksyllä aloittava Määttä tekee enää harvoin samaa ruokaa kahta kertaa.

Kiltisfakta

Kiltahuoneen haltija: Uusien kielten opiskelijoiden yhdistys Verba ry

Huoneeseen mahtuu enintään: “Parikymmentä henkeä vielä menee.”

Miten sinne pääsee: HU228, Humuksen vieressä.

Pääasialliset käyttäjät: Kaikki käy, fukseista n:nen vuoden opiskelijoihin.

Käytön aktiivisuusaste: Päivittäin.

Varustelu: Tietokoneita, jääkaappi, mikroaaltouuni, kahvin- ja vedenkeitin.

Erikoisuus: Kiltahuoneelta löytyy vuosi-juhlarahoilla hankittuja sarja-kuvakirjoja. Muumikrapula-haalarimerkki on Verban tekemä. Ainejärjestön nimi, ‘verba’, on latinan sanaa tai sanontaa tarkoittavan sanan ‘verbum’ monikkomuoto.

Verba ry:n kiltahuonetta esitel-leet Savilampi ja Parviainen ot-tavat lepiä järjestön sohvanurk-kauksessa samalla kun englanti-laista filologiaa opiskeleva Mikko Kujala on työn touhussa tietoko-neella. ”Harmillisesti näistä ei voi tulostaa. Koneet ovat yliopiston verkossa, mutta lähin tulostin on jossain kaukana”, Kujala kertoo.


@ylkkari

Kampuksella

SAMI RAJAKYLÄPätkärunoilijaJohnny Kniga 2013. 186 s.

KEIJO ON TöISSÄ KELASSA. Hän-tä kuumottaa. Eniten runot, toi-seksi naiset. Tai ehkä sittenkin toisinpäin. Keijolla on tupakkaa, olutta, pervoja fantasioita, työ-ahdistusta. Ei uskoisi Kelan se-dästä, joka päivisin pyörittää pa-pereita. Kymmenen vuoden ajan Keijo on yrittänyt ilmaista itse-ään kirjallisesti, lähettänyt käsi-kirjoituksia kustantamoille, mut-ta vastaukset ovat olleet kieltei-siä. Taina Latvalalle ja Riikka Pulkkiselle on annettu liikaa lii-an aikaisin – ulkonäköäkin.

Pätkärunoilija on Prisman asiakaspalvelutehtävissä työs-kentelevän tradenomin, Sami Rajakylän (s. 1979) esikoiste-os. Se sisältää pätkän keski-ikää lähestyvän, vyötäröltä pyöris-tyneen Keijon taiteilijaelämää. Rajakylä antaa tarinan levitä välillä runoiksi, välillä aforis-meiksi, joita Keijo postaa net-tifoorumiin. Kirjailija luo pää-henkilöstään osin säälittävän reppanan, osin nasevia poliitti-sia mielipiteitä laukovan ajatte-lijan, joka suomii Norjan jouk-komurhaa, ihmiskunnan lisään-tymistä, runoilijoiden tuotantoa ja Vasemmistoliiton toimintaa.

Keijo luo parhaiten huono-kuntoisena ja krapulasta selvitty-ään: ”Keijo pelkäsi tavallista ih-mistä. Sitä jota vituttivat pomo, hallitus, lapset, duuni, ex-vaimo, Mats Sundin, neekeri ja naapu-rin äijä. Se kirjoitteli anonyyme-jä mielipiteitä keskustelupalstal-le. Sen pipossa luki ”HULLU” ja sen mielestä saunan takana oli vielä tilaa.” Rajakylän debyyt-ti on ronskiudessaan rehellinen, mutta laadultaan epätasainen. Se olisi kaivannut vielä yhden tii-vistämiskierroksen.

Jenni Kinnunen

KIrjA

Rajakylän debyytti

on ronskiu-dessaan rehel-linen, mutta laadultaan epä-tasainen.”

”

Miten päädyit opiskelemaan hammaslääkäriksi?

Isoveljeni on suu- ja leu-kakirurgi, niin hän suositteli hammaslääkistä. Minulla ei ol-lut mitään hajua, minne haen opiskelemaan. Kirjoitusten jäl-keen vain lomailin, kunnes isä alkoi vihjailla, että milloin alat lukea pääsykokeisiin. Pääsin sitten heti sisään, mutta kävin ensin vuoden armeijassa. Olen tykännyt opinnoista ainakin toistaiseksi. Työllisyystilanne-kin on hyvä, kaikki saavat kyl-lä töitä.

Tennis on ykkösharrastuksesi. Kuinka paljon pelaat?

Käytännössä joka päivä. Välillä tulee pakosta joku päi-vä taukoa mutta keskimäärin pelaan 15 tuntia viikossa. Par-haimmillaan olen pelannut 24 tuntia viikossa. Talvella tree-naan Hukassa ja kesäisin Hieta-saaressa. Sain innostuksen ten-nikseen korkeakoululiikunnan tenniskurssilta. Olen käynyt

säännöllisesti yksityistunneilla ja välillä osallistun kansallisiin kisoihin.

Tykkäätkö kokkailla kotona?

Kyllä kokkailen – tortilloja, makaronilaatikkoa, lasagnea. Leivon mielellään myös sämpy-löitä. Joskus pienempänä olen tehnyt jopa täytekakkupohjan.

Oletko koskaan karpannut, raakaruokahifistellyt tai muuten noudattanut jotain tiettyä ruokavaliota?

Silloin kun karppausbuumi tuli, tuli mentyä mukaan. Olin jonkun aikaa syömättä leipää ja välttelin muitakin hiilarei-ta, mutta sitten huomasin, ettei elämä muuttunut miksikään, ja niin loppui se homma.

Millä herkuttelet?Porkkanapiirakka on aivan

ykkösherkku. Myöskään jääte-löä ei voi ikinä syödä liikaa.

Onko joku ruoka, joka ei

niin sanotusti uppoa?Kotiruoka on aina hyvää,

mutta kouluruoka ei yleensä maistu. Hernekeitto on sellai-nen, jota en syö missään nimes-sä. Ihmettelen sitä, että Suo-messa pitää joka toinen viikko opiskelijaravintoloissakin syöt-tää hernekeittoa. Armeijassa oli joka torstai hernekeittoa, niin ehkä siitä tuli se antipatia.

Mitä ruokia (jää)kaapistasi löytyy aina?

Tuoremehua ja maitoa. Juon maitoa tosi paljon. Yleensä kaapista löytyy myös itse teh-tyä leipää. En tykkää kaupan leivistä.

Mikä on eksoottisinta, jota olet syönyt?

Pietarinkala Israelissa. Oltiin niillä seuduilla viime keväänä ja kuultiin tarinoita siitä jär-vestä, mistä Raamatun mukaan Pietari pyydysti niitä kaloja.

Käytkö paljon ravintoloissa ja kahviloissa?

En lähde yksin, enkä yleen-sä kaksinkaan, vaan mieluum-min pienellä porukalla. Valitsen yleensä varmoja vaihtoehtoja, en helposti lähde kokeilemaan uusia ruokia tai paikkoja.

Mitä tykkäät tästä ruokapaikasta?

Tämä on aivan kiva ja viih-tyisä paikka. Nyt kun tämä on uusittu, ulkoasu on parantunut valtavasti. Ei ole enää niin hal-van paikan näköinen. Täällä tu-lee käytyä välillä pitsalla.

Maistuiko ruoka?Kokonaisuudessaan oli tosi

täyttävä ateria. Burgerikastike oli hyvä valinta tähän hamppa-riin. Ranskalaisissa olisi voinut olla enemmän suolaa.

Anna kokonaisarvosana tälle paikalle asteikolla 1–5.

Voisin antaa jopa nelosen. Tämä on yleisnäöltään aika siistissä kunnossa. Jos jostain pitää verottaa, niin kesällä tääl-lä on aika lämmin. ■

”Leivon leivät itse”Hammaslääkäriksi opiskeleva Arttu Lohi lähti ammatinvalinnassaan isoveljensä jalanjäljille. Tämä kesä on ensimmäinen, kun Arttu voi työskennellä hammaslääkärinä. Vapaa-ajallaan mies suuntaa tenniskentille – toisinaan myös kilpailemaan. Kaikkiruokaiseksi ei Arttua voi kutsua, sillä harva ruoka on hänen mielestä hyvää. Kaikista vastenmielisintä on kuitenkin hernekeitto.

HAArUKASSA • teksti ja kuva Maija Pylväs ArVIOT

Hammaslääkäriksi opiskeleva Arttu Lohi testasi Da Maxin hampurilaisaterian.

Haarukassa

Arttu Lohi

Ikä: 23 vuotta.

Opiskelee: Hammas-lääketiedettä, syksyl-lä alkaa 5. vuosi.

Kotoisin: Simosta.

Asuu: Oulun Intiössä.

Harrastukset: Tennis, pyöräily.

Lautasella: DaMax-burgeriateria.

Kahvila

Ravintola Da Max

Missä: Kauppurienkatu 5.Mitä: Pizzaa, kebabia, hampurilaisia, salaatteja.Muuta: Ravintola uusittiin viime vuonna, jolloin ruokalistalle lisättiin hampurilaisateriat.

Toimittaja testasi: Kanasalaatin.Arvio: Ihan hyvä ja hyvänkokoinen annos mutta ei mikään pakko-saadauudelleen-setti. Yli-määräiset kehut kuiten-kin paikan vuohenjuusto-burgerille!

Tähdet asteikolla 1–5:

****


6/2013 | 21

JOPA DAfT PUNKIA elektronisem-min alkaa HIM-yhtyeen Tears On Tape, mutta bändin kahdek-sannen studiolevyn syna-avaus ei kerro ihmeempiä levyn sisällöstä, sillä heti tuon minuutin jälkeen palataan tutuille ja turvallisille linjoille. Tässä vaiheessa tunnel-ma sitten lässähtääkin. HIM on niin moneen kertaan kuultu ja nähty, että moinen totaalinen yl-lätyksellisyyden puute saa kai-

paamaan vaikka edes sitä elekt-roa pelastajakseen. Levyn turhat intermezzot eivät tähän auta.

Kappalemateriaalista löy-tyy sieltä täältä lupaavan rosoi-sia hetkiä, mutta valitettavasti suurimmat säröt on säästellen aseteltu kappaleiden introihin, joiden jälkeen palataan ruo-tuun. Paikoin alaviritetyt kitarat käyvät näin vuoropuhelua val-litsevien lempeämpien sävyjen ja leppoisten pop-melodioiden kanssa, ja välillä tuntuu siltä kuin HIM pyrkisi ryminähetkil-lään olemaan jotenkin todellista olemustaan rankempi.

Kansanturvametallillaan HIM kuitenkin onnistuu vuodesta toi-seen säilyttämään suosionsa, mistä kertoo sekin, että yhtyeen basisti Migé Amour voitti vast-ikään pidetyssä YleX:n äänes-tyksessä Suomen parhaan basis-tin tittelin. Aika hyvin mieheltä, joka on soittanut 16 vuotta pelk-kiä kahdeksasosia.

Marko Pyhähuhta

ArVIOT

RANSKAN ELEKTROgURUJEN Thomas Bangalterin ja Guy-Manuel de Homem-Christon Daft Punk on varmasti useim-mille musiikin ystäville tuttu. Homework-esikoisestaan (1997) asti kansainvälistä suursuosiota nauttinut duo on kuitenkin tä-hän asti tehnyt vain kolme levyä, ja edellisestäkin on vierähtänyt kahdeksan vuotta. Uutuutta on siis jo kovasti odoteltu, mutta yl-lätyksen se monelle aiheuttaa.

RAM on sukellus 1970- ja 80-lukujen funk- ja discomei-ninkeihin sekä aikuisrockiin; samalla DP tekee irtioton ko-nemusiikista, sillä levy on tehty studiossa ihka oikeiden soitta-jien kanssa ilman tietokoneita. Rumpukonetta kuuluu jonkin

verran, mutta vocoderia sitäkin enemmän. Esimerkiksi kakkos-raitana toimivan disco-slovarin letkeä intro suorastaan huutaa haudan takaa laulajakseen Bar-ry Whitea, ja kovin vanhaksi jipoksi käynyt koneääni tuottaa pettymyksen.

Samalla konstilla on muu-tettu Instant Crush -raidalla oi-keasti äänessä oleva Strokesin Julian Casablancas tunnistamat-tomaksi. Herää kysymys, miksi kutsua levylle vieraita, jos hei-dän tilallaan voisi olla kuka ta-hansa? Muista vieraista mainit-takoon Pharrell Williams, jonka äänellä ei sentään pelleillä, sekä itselleen kunnianosoituksena tehtyyn biisiin monologi-intron lausuva Giorgio Moroder.

Levy on suurimmaksi osaksi oikein huoletonta kuunneltavaa vaikkapa kesän automatkoille, vaikka ainakin kotiolosuhteissa se vaikuttaa armottoman yli-pitkältä. Biisien keskimitta on lähempänä kuutta minuuttia, mikä tällaisessa musiikissa on 13 biisin kokonaisuudelle lii-kaa. Huippuhetket eivät myös-kään loista yhtä kirkkaina kuin kaksikon kahdella ensimmäi-sellä levyllä. Plussaa on toki se, että trendien perässä Daft Punk ei taatusti juokse.

Marko Pyhähuhta

LEVYT

DAfT PUNKRandom Access Memories

Mitkä ovat tyylisi kulmakivet?

Niitit, hapsut, musta nahka ja Converset.

Miten pukeutumisesi muuttuu kesän tullen?

Kesällä tykkään pukeutua vä-rikkäämmin ja asuihini ilmestyy juuri niitä inkkarihapsusulkajut-tuja. Näytän kesäisin ehkä vä-hän rentummalta kuin talvella.

Millaisissa vaatteissa et viihdy?

Liian asialliset vaatteet ei-vät jotenkin iske. Jos laitan jalkaani korkkarit, pitää asussa olla jotain rentoa tasapainotta-massa kokonaisuutta. Tiukoista paidoistakaan en aina ihan hir-veästi tykkää – riippuen viimei-sen viikon aikana vedettyjen majoneesipizzojen määrästä.

Kenen pukeutumista ihailet ja miksi?

Äkkiseltään mieleeni tulee Tickle your fancy -blogin pitä-jä Sara. Hän yhdistelee värejä ja tyylejä tosi kivasti ja keksii asuihin aina jotain uutta.

Mistä asioista pidät eniten omassa ulkonäössäsi?

Apua, kamala kysymys! Eh-käpä näistä thaimaalaiselta äi-diltäni perityistä tummista piir-teistä.

Mikä on vaatekaappisi aarre? Entä häpeäpilkku?

H&M:n viime kevään Fashi-on against aids -malliston mus-ta hapsuhihainen mekko on aika ihana ja erikoinen, eikä niitä saa enää mistään.

Häpeäpilkku... Thaimaan ka-tumarkkinoilta tulee usein os-tettua jotain ihan uskomattomia vaatteita ihan vain siksi, koska ne ovat halpoja. Suomeen pa-latessa sitten herää todellisuu-teen, oliko ostos löytö vai hel-

lepäissään tehty erehdys.

Mistä hankit yleensä vaatteesi?

Tykkään Gina Tricotin vaat-teista ehkä eniten. Myös Thai-maasta on just hauska ostaa vaatteita, sillä samanlaisia ei tule heti Suomessa kadulla vastaan.

Kirppareista tykkään myös. Niillä minun pitäisi käydä use-ammin.

Olet alusvaateliikkeessä töissä. Mikä on suomalais-naisten pahin alusvaatteisiin liittyvä synti?

Naiset valitsevat usein liian ison ympärysmitan ja liian pie-nen kupin. He siis pitävät itse-ään todellista isompana ja pie-nirintaisempana. Painijaselkäi-sistä topeista näkyvät rintalii-vien olkaimet eivät myöskään näytä hyvältä. ■

Sita Salminen pitää suosittua Starry Eyes -blogia osoitteessa colours-and-carousels.blogspot.fi

He [naiset] siis pitävät

itseään todel-lista isompana ja pienirintai-sempana.”

”

Thaimaalais-rovaniemeläis-oululainen Sita Salminen, 20, aloittaa syksyllä toisen vuoden suomen kielen opiskelijana. Hän työskentelee opintojen ohessa alusvaatemyyjänä ja tietää, mikä on suomalaisnaisten yleisin rintaliivi-moka.

Inkkarihapsut tuovat kesän

Sita Salminen pukeutuu kesällä värikkäämmin ja omien sanojensa mukaan ”rentummin” kuin talvella.

NäYTäT HYVäLTä TäNääN • teksti Saga Skiftesvik

Tiina Kuusisto

HIMTears On Tape

Listen to soul……And blues, and funk, and R’n’B with John Legend &

Co. at Porijazz (13.07 - 21.07). Working as a volunteer,

you get free admission to the concerts and might even

lay your hands on some spare tickets for your friends!

The only difficulty is a slightly unconventional online

application. You need to go on www.porijazz.fi (in

Finnish) > Jazzinfo > toimitsijat, and you will find a note

in English that will lead you to the application form. Uff!

Deadline is mid-June. Hurry up!

Embrace in Tango

True to their motto “Tango is a dance therapy for the

soul”, tango-lovers meet in Seinäjoki (10.07-13.07)

to celebrate their passion. If you speak

some Finnish, you are welcome to

join the event as a volunteer and

attend all the dance courses,

performances, concerts,

and contests absolutely for

free. Just send e-mail to

[email protected]. No

deadline.

Stay in Oulu

‘Cause in Oulu there are lots of

festivals too: QStock (26.07 - 27.07)

and 9 independent, smaller festivals a.k.a. “Oulu

August”, e.g. Air Guitar World Championship. They love

hiring foreigners. Wink, wink! The information about “Oulu

August” festival is available only in Finnish. But if you are

interested, write to [email protected]. To apply for

QStock send an email to [email protected]. Or wait until the

page is translated (but no longer than till 24.06!). You

work 7h/day at info points or artist gates. Your schedule is

arranged according to your concert preferences. Isn’t that

awesome? So, what are you waiting for?

Be classy(cal)

Savonlinna festival (05.07-03.08) offers a few jobs for

English speakers in the press office but mostly searches for

Finnish-speaking volunteers. Suit up and go to the castle to

enjoy classical concerts and opera for free during the press

rehearsals. Apply until 24.06.

Try next year

Unfortunately, some exciting summer festivals have

already stopped receiving the applications. Sodankylä’s

Midnight Sun Film Festival (12.06-16.06) started in early

April. But if you try next year, fun and free movies are

guaranteed! Provinssirock festival (14.06-16.06) seems

to be just as seductive with its rock gigs, world famous

bands, free T-shirts, food, parties and accommodation. If

you apply before the end of May 2014, you can definitely

paint Seinäjoki red next year (during your free time and

2-hours shifts). Oh, and can you dance? Then apply

to Kuopio Dance festival (13.06-19.06) and watch the

performances for free. They start hiring volunteers from

February 2014 onwards. Good luck!

Hi, 5 Opportunities to become a festival volunteer in summer

HI, 5 • by Bianca Beyer

More specifically, I want to start an ar-

gument about the right to start an argu-

ment. One of the assumptions underpin-

ning Uuno is that a significant number of

students at the University of Oulu are non-

Finns. They may be exchange students

over for a semester or two, participants in

an International Master’s Degree

Programme or individuals who

have chosen to build a life in Fin-

land permanently. I belong to the

latter of these categories.

Recently I was involved in a debate on

diversity with a number of educational pro-

fessionals. After a difference of opinion last-

ing twenty minutes or so, I was told that

their view was more valid because Finland’s

education system is officially acknowledged

as the best in the world. End of!

Here’s a radical idea: what would hap-

pen if we were to genuinely listen to one

another? And not because of possible re-

wards but because we acknowledge that

our own way of doing things is simply one

reality out of many! Wouldn’t it be only

for the better if non-Finns had the right to

speak up and be taken seriously?

FINE POINT • by Ashley Last

I wANT TO STArT AN ArgUMENT!UUNO

Got an idea? Contact [email protected]

Oulu student life in English

NEw OULU. SMArT OULU. gLOBAL OULU • text Margarita Khartanovich • pics City of Oulu

”Working as a volunteer means “free entrance” to a festival and

“behind the scenes” experience!

I want my OuluWhat is a city/town for you? Is it just a place with bright lights, lots of buildings and roads where you have to co-exist with other humans for this or that reason? When we live in one city for quite a while, we absolutely stop noticing it. It turns into a blurry background to our life, and we boil over when it takes centre stage and complicates our routine with construction works, slippery roads, scary explosions on Rotuaari and buses that come late.

PERHAPS, YOU REMEMBER a fa-mous episode of TV Show “Late Night with Conan O’Brien” in which American comedian Louis CK talks on the miracles of mod-ern life that we all take for grant-ed. “Now we are living in an amazing, amazing world, and it’s wasted on the crappiest genera-tion of just spoilt idiots that don’t care.” And then he continues with a hilarious example of such a careless attitude: “People come back from flights and tell you their story. And it’s like a horror story: “First we didn’t board for 20 minutes, and then we made on the plane and they made us sit there for 40 minutes!” Oh, re-ally? What happened next? Did you fly through the air incredibly like a bird? Did you part take in the miracle of a human flight, you not contributing zero?”

Jokes aside, we can really be blamed for treating a city in a shabby way. We don’t even try to realize how tremendous a task it is for a city to provide all the necessary infrastructure and services to its citizens. An-other sad matter is that we don’t give a chance to smaller towns or our native towns. We believe the grass is greener on the other side and dream to escape all our problems by moving to a dif-ferent, bigger city. Oulu young generation tends to flee to Tam-pere, Turku, Helsinki or some-where abroad. And they hardly ever give any fulsome praise to the town they left behind which seems a bit strange to me as I think Oulu to be one of the best towns in Finland.

I can guess that the reason for such breach of justice is that

they have lost touch with the city completely! Thus, they ap-pear to turn a blind eye to the changes coming over Oulu for a few years. But let’s look at the upside of the town, and hopeful-ly after reading this article you will put the magazine aside with the feeling that you want to stay in Oulu after graduation and live here “happily ever after”. As Charles Baudelaire, French poet, once said, “The shape of a city changes faster, alas, than the desires of the human heart”.

“Oulu is a state of mind”Isn’t it amazing that a town first known for tar and salmon has evolved into a growing modern centre of science and technol-ogy? And its potential to evolve


6/2013 | 23

furthermore is huge due to the fact that Oulu has one of the most youthful age structures in Europe – the average age of peo-ple living in Oulu is 34.5 years.

As Italian novelist Italo Calvino put it, “Cities, like dreams, are made of desire and fears.” And Oulu authorities are dreaming to make it “the Capi-tal of Northern Scandinavia”. How realistic is that? By now the City of Oulu has got several international acknowledgements for being “innovative and smart city”. Firstly, Oulu made it onto a Fortune magazine list of the seven best new global cities for start-ups. Secondly, last year it was awarded for being the most intelligent community in Eu-rope, and was ranked among the Top7 globally. Thirdly, the TV channel CNBC ranked Oulu as one of the “15 Surprising Glob-al Technology Cities”. Not to mention, that already in 90-s the Wired Magazine ranked Oulu as the ”Silicon Valley of Finland”.

As of 1 January 2013, “New Oulu” is the fifth largest city in Finland, with the number of resi-dents totalling 190,891. More than ever Oulu seems to be “hard shell” aiming to build a northern network of partners, an operational and economic hub of Northern Finland. It is a no-

brainer that in order to stand out you’d better specialise in certain areas. And the City of Oulu has banked on five big piggies: in-formation technology, content and media, wellness, biotech and environmental technology. Was that the right choice though?

Extra-terrestrial Intelligence There is plenty of technology born in Oulu on board the satel-lites that are being sent to Mars. And what if the first language the aliens will try to communi-cate with the humankind will be Finnish?

Oulu definitely has some-thing up its sleeve to impress the Extra-terrestrial Intelligence with. It’s been a global leader in wireless IT technology. Ac-cording to Executive Direc-tor of Business Oulu Juha Ala-Mursula, it is the first in R&D spending per capita in Finland, headquarters for Europe’s larg-est technology park; it has a true testing and piloting laboratory, and second largest university in Finland. There are 14 000 ICT jobs in the region.

The latest achievement of Oulu innovation infrastructure is a “Cave Virtual Lab” repre-senting a modern 3D environ-

ment where people can walk around freely. Another example is Oulu Technology Park (later Technopolis Plc.), which is the first technology park in Nordic countries. And finally, the Oulu’s unique Living Lab infrastructure provides companies and organi-zations an opportunity to easily collect users’ feedback on their products, services or ideas.

Smart City

“To change life, we must first change space,” said French writer Henri Lefebvre. And that’s what Smart City is about – smart infrastructures, smart economy, smart mobility, smart environment, smart living, smart governance, smart people, and smart communities.

Mika Rantakokko from Oulu Center for Internet Excellence claims, “Oulu’s innovation en-gine is like the DNA in the body”. He underlines that it is “based on the long tradition of co-operation between education and research institutes, compa-nies, public sector as well as enthusiastic and innovative indi-viduals”.

This means that Oulu is “Smart City” indeed, able to offer cost savings to the city in provision of services while citi-

zens enjoy innovative solutions and at the same time contrib-ute to the development of new services. For example, not so long ago, the city introduced “OmaOulu Citizen Portal10” providing a single login access to 50 municipal online services, and “Oulu Inspires Innovation Strategy” drawing attention to the importance of human enthu-siasm as a source of innovation.

Oulu = New Amsterdam?Last year the city of Amster-dam won the World Smart Cit-ies Award as it proved to be “the place where good living condi-tions, innovation, creativity and an efficient government are pri-orities”. And the city of Oulu wants to take it as an example for its future development.

On June 18 Ms. Katalin Gallyas from the City of Am-sterdam will give a speech at Eurocities Knowledge Society Forum that will take place in Oulu this year.

If you want to learn more about the city you are living in and your perspectives if you choose to stay here, then you should definitely attend the event. Most of its presentations are open for everyone interested

– you just need to register on-line in advance.

“We expect to have some students and researchers as par-ticipants of the event and the project in general,” says Anne Rännäli-Kontturi, International Affairs Manager, City of Oulu. “Students are future Smart City developers, and therefore the event will give them some food for thought as well as contacts for the future career.”

So, what is Oulu for you? Do you understand the direction where it is going in its develop-ment? And would you like to join in? As Anne Rännäli-Kont-turi put it “to combine stronger competiveness with sustainabil-ity Oulu has no other choice but to do its best to keep up with the Smart City development and to create new businesses based on this idea”.

Here I’d like to recall the time when MTV first appeared and only young generation could fully appreciate the idea. Young people were both the driving force and consumers of music television. They stood the ground of their beloved channel by demanding it from Cable TV providers “I want my MTV”. Perhaps, it’s high time we par-ticipated in the changes and said, “I want my Oulu!” ■

Eurocities Knowledge Society forum

17–19 June, 2013

Open Events

June, 18 (Oulu City Hall)

• 9.30 – 11.15 (room 120) WG Smart Cities (Professor Timo Ojala, Oulu University)

• 9.30 – 11.15 (room 111) WG Open Data (Tanja Lahti, City of Helsinki)

• 11.15 – 13.00 (room 120) WG Cyber Security (Aku Hilve, Ministry of Finance of Finland)

• 11.15 – 13.00 (room 111) WG e-Inclusion (Outi Tarvainen, City of Oulu)

• 14.00 – 16.15 Plenary session: Sustainable Digital Economy in the Age of Smart Cities, Arctic Smart City, Open Innovation in Amsterdam, Productivity with Internet of Things.

June, 19 (Oulu Theatre)

• 11.00 – 13.00 Plenary session: KSF members City Examples on Open Innovation, Mechanisms towards successful Open Innovation

Registration (in English), max. 80 people: eurocities-oulu-summerksf.eventbrite.com/

Asuminen on meillä helppoa, et kanna huolta pihatöistä etkä

asunnon kodinkoneista ja aikaa jää vaikka auringonottoon Ou-

lun hiekkarannoilla. Saat meiltä hyvin varustellun ja helppohoi-

toisen kodin.

Ja jos asunto ei vastaa enää tarpeitasi, voit aina vaihtaa

asuntoa, elämäntilanteesi mukaan.

WWW-sivuiltamme löydät paljon tietoa Sivakka-yhtymän

ajankohtaisista asioista ja tapahtumista. Miten Sivakka huoleh-

tii asukkaistaan – käy katsomassa asumisen tarinat!

LÖYDÄ ITSESI WWW-SIVUILTAMME JA KLIKKAA MEILTÄ KOTI. Aina voit myös soittaa, vastaamme kysymyksiisi mielellämme.

KATSO LISÄÄ OULUNSIVAKKA.FI

KOTI SE ON OPISKELIJANKIN PARAS PAIKKA!

Sivakka-yhtymä Oy | Myllytullinkatu 4, 90130 OULU

Puhelinpalvelu: (08) 3148 190

PLUSM

ARK

KESKITY ELÄMÄSSÄ OLENNAISEEN

Documents

YLKKÄRI 6/2013