UUNO“Brain drain”: where is your bright mind going? p.26

Generation G p.27OULUN YLIOPPILASLEHTI · 5/2013

53. vuosikerta · www.ylkkari.fi

Opiskelijat taikoivatradion tyhjästä s.14

Kuormittavat opinnot s.4

Wappu kuvina s.12

2 | Oulun ylioppilaslehti Ylkkäri

@ylkkari

Intro

ERÄS KEVÄÄN KUUMISTA peru-noista ylioppilaskunnan edun-valvontatyössä on ollut opintojen kuormittavuus. Seuraavalta au-keamalta voit lukea ajankohtaista tietoa siitä, kuinka kuormittavina opiskelijat kokevat opintonsa.

Mutta ennen kuin jatkat pää-juttujen lukemista, pysähdy het-keksi ja mieti tätä: voiko oppi-aineessasi vaikuttaa opintojen työmäärään?

Nimittäin tarkoitus on, että voi. Yliopistomme laatujärjes-telmän pitäisi taata se.

Koulutusohjelmissa koulu-tusohjelman vastuuhenkilö pitää huolen siitä, että opiskelijoiden ääni kuuluu opetussuunnitel-maa ja osaamistavoitteita laa-dittaessa. Päätöksenteon avuksi

hän käyttää opetuksen kehit-tämistyöryhmää (OKTR) tai koulutusohjelmatoimikuntaa (KOTK). Elinten olemassaolo vaihtelee oppiaineittain.

Minua kiinnostaa tietää, teh-däänkö siellä mitään?

Opetussuunnitelmaa laaditta-essa on tärkeää ymmärtää, että opiskelija on opetuksen laadun sekä opintojen kuormittavuuden asiantuntija. Yhteisessä tiedeyh-teisössä kaikki jäsenet ovat mu-kana laatutyössä.

On yksi asia olla mukana jäl-leen yhdessä lukuisista työryh-mistä tai vastata jälleen yhteen palautekyselyyn, mutta täysin toista on tehdä päätöksiä, jotka vaikuttavat. Ovatko OKTR:t ja KOTK:t valtaa pitäviä elimiä,

vai otetaanko muutosehdotuk-sia kuuleviin korviin? Näkyykö opiskelijoiden keräämä ja anta-ma palaute yhtään missään?

Ja kuka kantaa vastuun?Kysymys on yhä relevantim-

pi, mitä nopeampia muutoksia yliopiston rakenteissa tapahtuu. Yliopiston uudet hallintoraken-teet ja johtosäännöt on tarkoitus

lyödä lukkoon toukokuun lo-pussa hallituksen kokouksessa ja oletusarvoista on, että myös koulutuksen laatuun suoraan vaikuttavat elimet saavat aidon vaikutusvallan.

Tällä hetkellä OKTR:t ja KOTK:t ovat parhaimmillaan toimivia, suurimmaksi osaksi le-vällään ja joissain oppiaineissa olemassa vain paperilla. Nykyi-set johtosäännöt eivät velvoita koulutusdekaaneja nimittämään sellaisia, eikä tehtäviä ole kuvat-tu suuremmin juuri missään.

Kuormittavuuden, opinto-ohjauksen ja opetuksen ongel-mia pitää pystyä ratkomaan opiskelijalähtöisesti. Tämä vaa-tii johtosääntöpohjaisen koulu-tusohjelmakohtaisen laadunval-

vontaelimen. Onko se OKTR vai KOTK, sillä ei lienee väliä, kunhan se toimii. Se, jos mikä on hyvä investointi.

OULUN YLIOPPILASLEHTI

5/138.5.2013

53. vuosikerta

ISSN-L 0355-9238ISSN 0355-9238 (Painettu)ISSN 1798-9922 (Verkko)

www.ylkkari.fi

KUSTANTAJAOulun yliopiston ylioppilaskuntaErkki Koiso-Kanttilan katu, X1 ovi, 2. krs, 90570 OULUtoimitus@oyy.fi

PAINO Botnia Print, KokkolaPainomäärä 86 500 kpl

TOIMITUS Päätoimittaja Ville Koivuniemi, 040 526 7821, paatoimittaja@oyy.fi, Toimittaja Mikael Heikkinen, 040 550 3927, toimitus@oyy.fi. Uuno Coordinatoruunoproject@oyy.fi.

KANSI Nestori Törmä

LEHDEN TEKIJÄT Anna Vuorinen, Maija Pylväs, Harri Filppa, Jenni Kinnunen, Marko Pyhähuhta, Saga Skiftesvik, Sanna Häyrynen, Margarita Khartanovich, Bianca Beyer, Maria Yarandaykina, Liisa Hildinger, Heidi Niemelä, Nestori Törmä, Juho Karjalainen, Hanna Sarkkinen, Heli Härönen, Jaana Isohätälä,

ILMOITUSMYYNTI Suoramarkkinointi Mega OyMaija-Liisa Kokko044 773 6616

Valtakunnalliset ilmoituksetPirunnyrkki Oy020 7969 580

Toimitus ei vastaa tilaamattomasta materiaalista. Lehden vastuu rajoit-tuu ilmoituksen hintaan.

Seuraava Ylkkäri ilmestyy 12.6.2013. Deadline materiaaleille on 3.6.2013

facebook.com/oulunylioppilaslehti

issuu.com/oulunylioppilaslehti

twitter.com/ylkkari

Tässä numerossa

Kuormittavuusongelmat ratkottava opiskelijalähtöisesti

Kirjoittaja on OYY:n koulutus-poliittisen sihteerin sijainen.

Linjan takaa

teksti Juho Karjalainen

Näkyykö opiskelijoi-

den keräämä ja antama palaute yhtään missään?”

”

Oululaisista lääketieteen opiskeli-joista koostunut Makrologi 4000 -joukkue vei Amazing Oulu -kau-punkisuunistuksen voiton. Voittaja-joukkue luotti rentoon meininkiin ja urheilutaustaansa.

Makrologi 4000 Amazing Oulun valtias s.11

YLKKÄRI KERÄSI Oulun yliopiston opiskelijoilta opintojen su-juvuuteen ja kuormittavuuteen liitttyvää palautetta. Palaut-teen keskeinen anti on selvä: moni asia sujuisi paremmin, jos koulutusohjelmien vastuuhenkilöt osaisivat ja viitsisivät jakaa opintoihin liittyvää kuormaa tasaisemmin.

Oulun yliopiston koulutusrehtori Olli Silvénin mukaan yksi käytännöllinen ratkaisu etenkin kurssien sisältöjen päällekkäi-syyksien sekä toisaalta kurssien kuormittavuuden kaitsimi-seen olisi tehdä kurssikokonaisuuksista nykyistä huomatta-vasti isompia.

”Esimerkiksi Luulajasta (Luulajan teknillisestä yliopistosta) voisi ottaa mallia. Siellä on huomattavasti vähemmän kursse-ja kuin meillä, mutta ne ovat laajempia. Kun kokonaisuudet ovat laajempia, kurssin vetäjä joutuu siitä ihan eri tavalla vas-tuuseen”, Silvén huomauttaa.

Silvén: laajemmat kurssikokonaisuudet sujuvoittaisivat opiskelua s.4

Opiskelijat loihtivat radiokanavan tyhjästä s.14

Oululaisopiskelijat laittoivat viikon kestäneen radiokanava Rattoradion talkoilla pys-tyyn. Pääosin toteutuksesta vastasivat oululaiset teekkarit, mutta mukaan oli kerätty ihmisiä muilta opiskelualoilta ja yliopiston ulkopuoleltakin. ”Jos meitä rattoradiolaisia yhdistäviä piirteitä haetaan, niin yksi tulee ainakin mieleen. Me emme osaa sanoa ei”, AamuRatto-ohjelman juontaja Tuukka Kivilahti sanoo.

oulunylioppilaslehti

5/2013 | 3

Intro

Sisällys

Ajankohtaista4 Epätasainen kuorma5 Sujuva mutta kuormittava6 Uudet auskut valtasivat Norssin7 Keskeinen sijainti sai kiitosta11 Rento meininki toi voiton Amazing Oulu -kaupunkisuunnistuksessa

Matkalla8 Opiskelijan kukkarolle sopiva kohde

Wappu12 Opiskelijawappu linssin takaa14 Talkoilla kyhätty radio

Kampuksella19 Akvaariosta totta syksyllä20 Kampuksen kasvot22 Ajankohtaiset lastarit24 Haarukassa25 Näytät hyvältä tänään

Kolumnit8 Poliittinen eläin: Häpeä kuluttaja!18 Tunteiden turbulenssissa: Työkipuja18 Hallitus linjaa: Opiskelu on opiskelun (kesä)työtä

Uuno26 Hi, 5 Facts About Erasmus Work Placement26 ”Brain drain”: where is your bright mind going?27 Generation G

Arviot24 Miina Supinen: Orvokki Leukaluun urakirja25 Slap Betty: 9472021 Suede: Bloodsports

Sarjakuvat3 Rakas Päiväkirja18 Lyhyempi oppimäärä

Rakas

päiv

äkir

ja

OULUN JOUKKOLIIKENTEEN TULEVAISUUDESTA päättä-misestä näyttää kehkeytyvän melkoinen farssi. Ku-kaan ei näytä tietävän, saako Oulu päättää asiasta itse vai tehdäänkö päätös ympäryskuntien kanssa yhdessä.

Tuon farssin ivaaminen on helppoa kuin heinänte-ko, joten keskitytään olennaiseen: siihen miksi jouk-koliikenteen palvelutason parantaminen olisi koko kaupungin etu.

Joukkoliikenne on nykytasollaan Oulussa huono vitsi. Sitä on selitetty joukkoliikenteen näkökulmas-ta hankalalla asukasmäärällä tai kaupunkirakenteella, talvipyöräilyinnokkuudella ja vaikka millä. Saahan sitä selittää, mutta todellisuudessa Oulu tukee linja-autoilua verraten huonosti. Samankokoisiin suoma-laiskaupunkeihin verrattuna etenkin linja-autoliikenne toimii Oulussa erittäin heikosti – ja on vieläpä kal-liimpaa kuin muualla.

JOUKKOLIIKENTEEN PARANTAMINEN veisi Oulun lä-hemmäs sellaista Pohjois-Suomen pääkaupunkia, jol-

laiseksi sen johto haluaa itseään brändätä. Toimiva joukkoliikenne on vetovoimatekijä, joka lisää opis-kelijoiden ja vaikkapa turistienkin halukkuutta tulla Ouluun.

Surkuhupaisinta on, että joukkoliikenteen palvelu-tasoa silminnähden parantava malli maksaisi Oululle vuositasolla ainoastaan reilut 3 miljoonaa euroa ny-kyistä enemmän. Summa on noin 0,26 prosenttia Ou-lun budjetoiduista toimintamenoista.

NÄILLÄ LEVEYKSILLÄ naureskellaan aina pääkaupunki-seutulaisille, jotka juoksevat linja-autopysäkille ja ki-

roilevat, kun bussi menee nenän ohi ja seuraavaa saa odottaa neljä minuuttia.

Tuolle karikatyyrille nauraminen on luonnollista, mutta itse asiassa se kuvastaa samalla sitä, mikä ou-lulaisessa joukkoliikenteessä on konkreettisesti vialla.

Tavoite pitäisi olla nimenomaan tasolla, jossa lin-ja-autosta myöhästyjä selviäisi erheestään kiroilulla. Oululainen joukkoliikenteen käyttäjä ei ehdi käyttää myöhästyessään aikaa kiroiluun, kun pitää alkaa jär-jestellä asioita, jotka menivät bussin mukana ohi. Seu-raava auto kun harvoin tulee neljän minuutin päästä.

ESIMERKIKSI TOIMITTAJILTA TIVATAAN usein politiik-kaa koskevissa jutuissa tietoa siitä, minkä puolu-

een puolueohjelma on lähimpänä omaa sydäntä. Olisi populistista kysyä Oulun päättäjiltä, kuin-ka monella löytyy bussikortti lompakosta – hy-vän ja perustellun päätöksen joukkoliikenteestä voi tehdä ilmankin. Mutta se joka väittää ny-kyisen tason olevan hyvä, ei ole elämäänsä lin-ja-autoaikataulujen mukaan järjestellyt.

Kirjoittaja on itse syyllistynyt pu-heissaan ja kirjoituksissaan populis-

miin niin monesti, että on seonnut jo laskuissa.

PÄÄKIRJOITUS • Ville Koivuniemi • ville.koivuniemi@oyy.fi

Parempi joukkoliikenne on ennen kaikkea vetovoimatekijä

Oululainen joukkolii-kenteen käyttäjä ei

ehdi käyttää myöhästy-essään aikaa kiroiluun, kun pitää alkaa järjes-tellä asioita, jotka menivät bussin mukana ohi.”

”

”Lajunen: OY:n kannalta on tärkeää, että täällä

on muutakin elämää kuin opet. ja tutkimusta, myös muualla kuin kampuksen ulkopuolella. #OYYfi”

OulunYlioppilaslehti @ylkkari twiittasi Oulun yliopiston Missä mennään -tilaisuudesta 24. huhtikuuta

Kurssien kuvaukset ova t usein ympäripyöreitä,

mah tailevia tai vääristeleviä; kurs sin sisältö ei vastaa sitä

todel lista asiaa mistä kurssilla kuullaan.

Ajankohtaista

Epätasainen kuormaOpiskelijan pitäisi voida suorittaa yksi opintopiste keskimäärin 27 tunnin työpanoksella. Olisi myös kohtuullista, että opintojen aiheuttama kuorma jakautuisi tasaisesti lukuvuodelle. Jos koulutusohjelman opintojaksojen kuormittavuutta ei ole käyty läpi, kuorma jakautuu usein epätasaisesti.

OPISKELUN KUORMITTAVUUS vaihtelee yksilöiden mutta myös koulutusalojen välillä. Oulun yliopistolla ongelma tie-dostetaan, mutta koulutusreh-tori Olli Silvénin mukaan sekä valta että vastuu ovat pitkälti koulutusohjelmilla itsellään.

”Näissä tapauksissa joissa on selvästi joko yli- tai alikuormaa, syy löytyy usein opintojaksois-ta, joiden kuormittavuuteen ei ole kiinnitetty huomiota.”

Ei oppi ojaan kaada -logii-kalla voisi ajatella, että liika kuorma koituisi lopulta opis-kelijan hyödyksi opittujen asioiden muodossa. Silvénin mukaan opintokokonaisuuk-sien laatu on avainasemassa, eikä iso kuorma takaa sitä, että opinnoista olisi automaattisesti hyötyä tulevaisuudessa.

Kuormalaskuri antaa suuntaaMatematiikan didaktiikan yli-opisto-opettaja ja luokanopetta-

jakoulutusten harjoittelukoordi-naattori Vesa-Matti Sarenius on kiinnostunut kuormittavuudes-ta siinä määrin, että on luonut laskurin, jolla sopivaa kuormaa voi laskea.

Opiskelun tavoitevauhti on 60 opintopistettä vuodessa. Sen saavuttaminen pitäisi onnis-tua opiskelijalta 1600 tunnin työpanoksella sisältäen kaiken omaehtoisen opiskelun. Sen pohjalta voidaan laskea, että yhden opintopisteen eteen saisi kulua 27 tuntia työtä.

Sareniuksen mukaan ongel-ma ei ole yleensä siinä, että opis-kelijoita vaadittaisiin vuodessa yli 1600 tunnin työpanos. Sen sijaan koulutusohjelmavastaavat eivät tee välttämättä tarpeeksi hyvää työtä jaksottaakseen opin-tojen kuormaa tasaiseksi.

”Lisäksi on tapauksia, joissa kurssien vetäjillä on jokin oma suosikkitapa kurssin suoritta-miselle. Jos opiskelija haluaa

käyttää vaihtoehtoista tapaa, saattaa vetäjä ikään kuin ran-gaista häntä suhteettoman ko-valla työmäärällä.”

Toinen kuormittavuutta lisää-vä tekijä on, että kurssin suorit-tamiseen vaadittavia tehtäviä ei kerrota kurssin alussa.

Kuormittavuuden mittaami-seen Sareniuksella on yksi keino ylitse muiden. ”Itse aina kurssin jälkeen ihan kysyn opiskelijoil-ta, että paljonko heillä meni mi-hinkin suoritukseen aikaa.”

Alikuormakin on ongelmaYlikuorman lisäksi joissain tapauksissa opiskelijoita kiu-saa myös kurssien alikuormit-tavuus. Alikuormittavuuden todentaminen ei ole helppoa. Monessa tapauksessa kurssin suorittaminen voi olla joillekin opiskelijoille helppoa siksi, että he omaavat kurssi vaatimat tai-dot jo ennestään.

”Mutta on meillä näitäkin ongelmia, että jo kerran opittu asia kerrataan jollain toisella

kurssilla”, Silvén sanoo.

Silvénin mukaan yksi lääke sekä kuormittavuuden tasoitta-miseen että päällekkäisyyksien välttämiseen voisi olla opin-topistemäärillä mitattuna ny-kyistä huomattavasti laajemmat kurssikokonaisuudet. Silloin kurssien vetäjät joutuisivat ot-tamaan vastuuta isommista ko-konaisuuksista.

Palautteeseen ei aina reagoidaYksi keskeisistä ongelmista kuormittavuuteen puuttumiseen on, että huonot käytännöt eivät korjaannu. Palautetta kyllä kerä-tään, mutta kaikki eivät halua tai osaa ottaa siitä opiksi. ”Palaute-järjestelmän keskeinen ongelma on, ettei pystytä näyttämään, miten palautetta on käytetty hy-väksi”, Sarenius sanoo.

”Usein voi sanoa, että on sitä parempi, mitä isompi joukko ihmisiä katsoo, että kurssikoko-naisuudet toimivat. Mutta siinä-kään ei voi yleistää. Meillä on myös pieniä koulutusohjelmia, jotka toimivat erittäin hyvin”, Silven toteaa.

Tulevaisuudessa palautteel-la ja siihen reagoimisella lienee enemmän vaikutusta yliopisto-jen toimintaan. Valtakunnallinen opiskelijapalautekysely YOPA-LA kerää tästä keväästä lähtien kansallisesti vertailukelpoista palautetta opetuksen laadusta. ■

Sareniuksen kommentit kuormit-tavuudesta ovat peräisin OYY:n järjestämästä opintojen sujuvuu-teen liittyneestä seminaarista, jossa Sarenius piti alustuksen opintopistemäärien ja kuormi-tuksen vastaavuudesta.

4 | Oulun ylioppilaslehti Ylkkäri

@ylkkari

Vain muutamat

opettajat kehittävät

opetustaan palautteen

perusteella.*?%&#!

OPINTOJEN KUORMITTAVUUS • tekstit Ville Koivuniemi • kuvitus Mikael Heikkinen

oulunylioppilaslehti

5/2013 | 5

Tentit kasaantuvat

lähelle toisiaan. Pitäisi

lyhyessä ajassa pystyä

omaksumaan suuria

määriä tietoa tenttiä

varten.

Kurssien kuvaukset ova t usein ympäripyöreitä,

mah tailevia tai vääristeleviä; kurs sin sisältö ei vastaa sitä

todel lista asiaa mistä kurssilla kuullaan.

Sujuva mutta kuormittava Oulun yliopiston logopedian koulutusohjelman käyrät ja käppyrät piirtävät kuvan täydellisestä opinahjosta: pudokkaita ei ole ja opintopisteitä ropisee paremmalla tahdilla kuin muualla. Kolikolla on kääntöpuoli: opiskelijat kokevat opiskelunsa kuormittavampana kuin muiden alojen opiskelijat.

OULUN YLIOPISTON LOGOPEDIAN koulutusohjelma on opintojen sujuvuuden ja kuormittavuuden näkökulmasta yksi ristiriitaisim-mista. Jos katsotaan opiskelijoi-den keskimääräistä tahtia opin-topisteiden suorittamisessa tai vuosittaisten pudokkaiden mää-rää, koulutusohjelma ei kalpene vertailussa kenellekään tai mil-lekään. Päinvastoin, se on opin-tojen sujuvuuden näkökulmasta Oulun yliopiston eliittiä.

Mutta tarinalla on toinenkin puoli. Erittäin monet logope-dian opiskelijat kokevat, että opiskelun kuorma hätyyttelee kohtuuden rajoja.

”Olemme tätä palautetta an-taneet kurssipalautteissa ja muu-tenkin. Vastaus on, että opiskelu on raskasta”, logopedien aine-järjestö Communican puheen-johtaja Heta Toivola sanoo.

Logopedian professori ja Humanistisen tiedekunnan tut-

kimusdekaani Matti Lehtihal-meksen mukaan jokaisen kurs-sin kuormittavuus on laskettu tarkasti.

”Yksi opintopiste vastaa 27 tunnin työpanosta. Tämä on se meidän kriteeri.”

Moni jättää palautteen antamattaLehtihalmeksen mukaan he ovat kyllä saaneet kriittistä palautet-ta opiskelijoilta palautepäivillä, mutta kaikista kriittisintä pa-lautetta antaneiden kolmannen vuosikurssin 30 hengen ryhmäs-tä palautetta antamaan tavoitet-tiin vain kuusi opiskelijaa. ”En tietenkään sano, että loput eivät voisi tuntea tulleensa kuormite-tuiksi”, Lehtihalmes sanoo.

”Osa opiskelijoista ajattelee, että kunhan pääsee pois. Joil-lain on kuihtunut into antaa pa-lautetta”, Heta Toivola arvelee.

Yhtenä esimerkkinä opinto-pisteisiin nähden kuormittavas-ta kurssista logopedian opiske-lijat mainitsevat Omien asiak-kaiden ohjattu kuntoutus -kurs-sin jatko-osan. Neljän opinto-pisteen kurssissa opiskelijat pi-tävät 25 kappaletta 45 minuutin terapiajaksoja asiakkaalleen. Terapiajaksojen pitoon kuuluu niiden suunnittelu, pitäminen, raportointi ja keskustelut tera-pioiden etenemisestä ohjaajan kanssa.

”Siinä on laskettu, että 108 tunnissa ehtii jakson käydä”, Lehtihalmes sanoo. Toivolan mukaan opiskelijoiden kanssa käydyt keskustelut osoittavat, että suurin osa käyttää kurssin suorittamiseen enemmän aikaa.

Ylkkärin tekemän pienimuo-toisen kyselyn mukaan suurin osa logopedeistä arvioi käyttä-vänsä opiskeluun yli 40 tuntia viikossa. Yli kolmannes vastan-

neista arvioi käyttävänsä aikaa jopa 50 tuntia tai enemmän. Ero muihin Ylkkärin kyselyyn vas-tanneihin on selvä. Erityises-ti siinä mielessä ero on huima, että vähimmillään logopedian opiskelija uskoi opiskelevansa 30 tuntia viikossa, kun monella muulla alalla osa opiskelijoista ilmoitti opiskelevansa reilusti alle kaksikymmentä tuntia vii-kossa. Lehtihalmes muistuttaa, että yliopistossa opiskellaan vuosittain pienempi määrä viik-koja, mikä lisää kuormaa niille viikoille, jolloin on opetusta.

”Meillä on se velvoite, että opintojen pitää vastata vuodessa 1600 tuntia. Kyllähän opiskelu on raskasta”, Lehtihalmes sanoo.

Keskusteluyhteys on olemassaToivola haluaa korostaa, että moni asia kyllä toimii hyvin. Ja

keskusteluyhteys opiskelijoiden ja ohjaajien välillä on olemassa. Mutta etenkin moneen muuhun alaan verrattuna opintojakso-jen läpäisyn minimivaatimukset ovat moninkertaiset.

”Kyllähän sitä aina miettii kriittistä palautetta antaessaan, että valitetaanko tässä turhas-ta. Mutta kyllä meillä sellai-nen yleinen tunne on, että iso osa meistä kokee opiskelun to-della kuormittavaksi”, Toivola sanoo.

Kuorma näkyy myös opin-topsykologin sekä esimerkiksi Oulun yliopiston ylioppilaskun-nan koulutuspoliittisen sihtee-rin vastaanotolla. Logopedian opiskelijat edustavat siellä muita isompaa osuutta. ”Pitää siinäkin muistaa, että meidän opiskelijat ovat tulevia terapeutteja ja siten ovat tiedostavampia kuin monen muun alan opiskelijat”, Lehti-halmes muistuttaa. ■

Opintopistemäärät eivät vastaa kurssien sisältöjä. Opettajat eivät ole tarpeeksi yhteistyökykyisiä eivätkä ota palautetta vastaan asiallisesti. Tiedotuskäytänteet ovat toimimattomat.

Suurin ongelma on se, että

poikkeuksetta lähes kaikki

kurssit ovat työläitä ja saatuihin

opintopisteisiin nähden ylikuormittavia.

+(µx-]

Käytän opiskeluun

mielestäni aivan liian vähän

vähän aikaa, koska jaksamiseni

on koko opintojen ajan ollut

koetuksella.

Ylkkäri keräsi palautetta opintojen sujuvuudesta ja kuormittavuudesta Oulun yliopiston opiskelijoille suunnatulla kyselyllä. Logopedit valittiin esimerkiksi alla olevaan juttuun, koska heidän edustuksensa vastauksissa oli verraten suurin. Ongelmakohtia kuormituksessa esiintyy luonnollisesti monissa koulutusohjelmissa.

JOS LAITAMME KÄTEMME SYDÄMILLEMME ja keski-verto-opiskelijan tehokkaaseen opiskeluun käytetyt tunnit laskimeen, 1600 tuntia työtä vuodessa jää todella monella toteutumatta.

Mutta samaan hengenvetoon pitää kysyä, mikä on tarkoituksenmukaista ja mikä kohtuullista? Opiskelu ja moni palkkatyö ovat luonteeltaan erilaisia. Kun 40 tunnin työviikkoa pakertava duunari sulkee työpaikan oven, hän usein vaihtaa myös ajatuksissaan vapaalle. Vaikkapa tenttiin valmistautuva opiskelija sen sijaan jäsentelee oppimaansa mielessään myös lenkillä tai tiskatessa. Onko se opiskeluaikaa? Ei tietenkään, mutta ei se täydellistä vapaa-aikaakaan ole.

Palkkatyön ja opiskelun vertaaminen toisiinsa ei ole muutenkaan relevanttia. Opiskelija tekee työtä itsensä hyväksi, työntekijä työnantajansa hyväksi.

ALIKUORMITUKSESSAKIN ON TOKI RISKINSÄ. Jos opin-tojen kuorma ei ole isossa kuvassa riittävä ja liian moni opiskelija menee sieltä mistä aita on matalin, alikuorma kusee koko porukan muroihin. Jos alalle nimittäin pääsee paljon huonot tiedot ja taidot omaavia valmistuneita, työnantajan suhtautuminen tuleviin val-mistuviin heikkenee.

Mutta tämän uhkakuvan suhteen pitää muistaa, että käytännössä kaikki on kiinni ennen kaikkea opintojden laadusta, ei kuormasta.

PERUSONGELMA 1600 TUNNIN ohjearvon kanssa on lomien suuri määrä. Kun opiskeluun käytettävää tehokasta aikaa on vain kolmisenkymmentä viikkoa vuodessa, yhden viikon kuorma on laskennallisesti hirmuinen: noin 53 tuntia viikkoa kohden.

Mutta tuota ohjearvoa ei lueta kaikkialla kuin piru raamattua. Sitä pidetään ohjearvona, jossa kyseinen tuntimäärä siivittää opiskelijan kuin opiskelijan käy-tännössä hyvään arvosanaan kurssista.

JOS JOKU HALUAA MENNÄ sieltä mistä aita on matalin, hän selviää luultavasti paljon vähemmällä. Olen-naista on, että alisuorittaminen on lähinnä alisuorit-tajan ongelma. Koulutusohjelman tehtävä on pitää huolta siitä, että valmistuvalla on riittävä ja vertailu-kelpoinen osaaminen alansa asiantuntijana. Ei siitä, onko hän käyttänyt opiskeluihinsa ”vaadittua” 8100 tuntia tehokasta opiskeluaikaa. ■

Opiskelija opiskelee itselleen

KOMMENTTI • Ville Koivuniemi • ville.koivuniemi@oyy.fi

6 | Oulun ylioppilaslehti Ylkkäri

@ylkkari

OPETTAJAKSI OPETTELEMASSA • teksti Heidi Niemelä

Uudet auskut valtasivat NorssinOpetusharjoittelu on tulevalle aineenopettajalle ainutlaatuinen kokemus.

UUDET OPETUSHARJOITTELIJAT eli auskut saapuivat Oulun nor-maalikoululle eli Norssille maa-liskuun lopussa. Vuoden alussa alkaneet pedagogian teoriaopin-not olivat jokaisella valmiina, ja nyt oli aika päästä kokeilemaan opettajan työtä käytännössä. Neljä viikkoa harjoittelun alka-misen jälkeen Norssin yläkou-lun ja lukion opetusharjoittelun koordinaattorit Sari Eskola ja Hellevi Kupila ovat sitä mieltä, että uusien auskujen harjoittelu on lähtenyt käyntiin hyvin.

”Opiskelijat ovat olleet kiin-nostuneita ja innostuneita opis-kelemaan tulevaa ammattiaan, aineenopettajan työtä. Tilan-puutetta on kyllä ollut, sillä koululla on opetussuunnitel-man siirtymävaiheen takia sekä

maisteri- että kandidaattivai-heen harjoittelijoita”, Eskola ja Kupila kertovat.

Pedagogisten opintojen ja opetusharjoittelun aikataulu muuttui vuoden 2013 alussa. Perusharjoittelu tehdään nykyi-sin keväällä ja syventävän har-joittelun jaksot kestävät koko tulevan syyslukukauden. Ai-neenopettajakoulutuksen vas-tuuhenkilöt Raimo Kaasila, Emilia Manninen ja Vesa-Matti Sarenius kasvatustieteellisestä tiedekunnasta kertovat syystä muutokseen: ”Tärkein syy tä-hän muutokseen on ollut opin-tojen sujuvoittaminen. Lisäksi haluttiin sovittaa ainelaitosten ja pedagogisten opintojen aika-tauluja paremmin yhteen.”

Kaasila, Manninen ja Sa-

renius lisäävät, että vanhan ja uuden opetussuunnitelman mu-kaan opiskelevien opiskelijoi-den päällekkäisyys siirtymä-vaiheessa on tuonut haasteita ja kysynyt lisää henkilöstöresurs-seja. Nämä samat haasteet ovat tuttuja myös Norssilla. ”Ohjaa-villa opettajilla on ollut ohjat-tavinaan kahden harjoitteluryh-män harjoittelijoita. Onneksi päällekkäisyys on vain tämän kevään ongelma”, Eskola ja Kupila Norssilta pohtivat.

Mielenkiintoista ja antoisaaIntensiivinen tuntien seuranta, tuntisuunnitelmien laatiminen ja aivan oikeaa opettaminen ovat luoneet jokaiselle auskulle

Norssi-rutiinin. Ruotsin ja sak-san kielen ausku Miia Pitkänen ja äidinkielen ja kirjallisuuden ausku Daniela Lehtola ovat viihtyneet Norssilla hyvin. Har-joittelu on ollut erittäin antoisa, ja osoittautunut paljon muka-vammaksi kuin kumpikaan osa-si ennalta odottaa.

”Viihdyn Norssilla todella hyvin”, Pitkänen kertoo. Leh-tola kiteyttää Norssi-tunnel-mansa: ”Tämä on ehdottomasti ollut koko pedagogisten opinto-jen parasta aikaa!”

Pitkäselle aineeopettajan ura oli luonteva valinta, sillä hän piti jo koulussa kielistä ja halu-si ehdottomasti sosiaalisen työn. Lehtolalle opettajan työ taas on ollut hyvä vaihtoehto, johon ai-emmin lukiossa tehdyt sijaisuu-

det innostivat. Norssi on pitkäl-ti vastannut kummankin tytön ennakko-odotuksia ja työtä on ollut juuri niin paljon kuin heille oli ennakkoon luvattu. Lehtolan mielestä työ on käytännössä ol-lut todella mielenkiintoista ja an-toisaa. Sekä Lehtola että Pitkä-nen olisivat kuitenkin toivoneet teoriaopinnoista enemmän työ-kaluja käytännön harjoitteluun.

”Mielestäni osasta kursseis-ta oli kuitenkin oikeasti hyötyä, kuten ainedidaktiikasta”, Pitkä-nen pohtii.

Parasta harjoittelussa on ollut innostus opettamiseen. Pitkänen hehkuttaa pienryhmätyöskente-lyä ja hyvää ohjaajaa. Myös ope-tettava luokka saa kehuja: ”He ovat todella aktiivisia ja heillä on erittäin hyvä luokkahenki!”

Työrauha- ja kurinpitogallup

Ajankohtainen keskustelu koulujen työrauhasta ja kurinpidota herätti ajatuksia myös kandidaatti-vaiheen

auskuissa. Galluppiin vastasi 35 Oulun normaalikoulussa harjoittelevaa tulevaa aineenopettajaa.

1. Millainen koulujen työrauha on Suomessa mielestäsi nykyään?

”[Työrauha] riippuu koulusta ja luokasta, itselläni

ei ole kokemusta kovin huonoista ympäristöistä.”

Ei ole epäsel-

vää, koska mitään ei saa tehdä.”

”

2. Mitkä ovat mielestäsi opettajan suurimmat haasteet työrauhan säilyttäjänä?

• ”Kunnioituksen puute.”

• ”Saada häiriköivät oppilaat kuriin, jotta he eivät häiritse muiden opiskelua. Opettajalla ei ole tarpeeksi keinoja puuttua oppitunnilla riehumiseen.”

• ”Hyvän ja kannustavan luokkailmapiirin luominen.”

• ”Oppilaiden levottomuus ja välinpitämättömyys. Mobiililaitteet.”

3. Onko opettajien ja op-pilaiden työskentelyturval-lisuus mielestäsi nykyisin uhattuna?

”Varmaan tosi tapaus-

kohtaista. On hyviä luokkia ja

kouluja ja sitten niitä, joissa

ongelmia on.”

4. Ovatko opettajan kurinpidolliset valtuudet mielestäsi epäselviä?

”Niistä ei puhuta tarpeeksi, koska

pelko on että ne korostuvat liikaa.

Niitä voi kuitenkin tarvita jossain

vaiheessa.”

Ajankohtaista

oulunylioppilaslehti

5/2013 | 7

Keskeinen sijainti sai kiitostaVIIME SYKSYNÄ Linnanmaal-le muuttanut Oulun yliopiston ylioppilaskunta (OYY) juhli tu-paantulijaisiaan 23. huhtikuuta pitämällä toimistollaan avoimi-en ovien päivän. Juhlallisuudet avasivat Oulun yliopiston reh-tori Lauri Lajunen sekä OYY:n hallituksen puheenjohtaja Valle Uimonen ja OYY:n edustajiston puheenjohtaja Eero Manninen.

”Olen kiertänyt paljon maa-ilman yliopistoja. Yhdysval-loissa Student Unionien sijain-tia keskellä kampusta on pi-detty parhaana ratkaisuna. Sitä se on varmasti myös Oulussa. Kun itse aloitin Oulun yliopis-ton johdossa, ensimmäisiä suu-ria tekojani oli nopeuttaa tila-ohjelmaa siltä osin, että Oulun yliopiston hallinto saatiin Lin-nanmaalle”, Lajunen sanoi.

Sekä Uimonen että Manni-nen korostivat erityisesti OYY:n saavutettavuutta Linnanmaalla. ”Tämä on askel kohti ammatti-maisempaa edunvalvontaa. Ai-omme tehdä tästä paikan, josta opiskelijat saavat sellaisen ku-van, että tänne voi tulla koska

tahansa”, Uimonen lupasi.Tilaisuuden tarkoitus oli esi-

tellä erityisesti OYY:n toimis-ton keskelle valmistuvaa 80 neliön tilaa, joka on tarkoitettu kaikkien opiskelijoiden oleske-lutilaksi. Tilassa oli esillä mais-

tiaisia siitä, miltä tila näyttää remontien valmistuessa lopul-lisesti kevään aikana. Tilaan on suunniteltu myös jatkuvaa tai-denäyttelyä. Tällä hetkellä esil-lä on taiteilija Essi Olkkosen teoksia. ■

Paraati muistutti vaihdosta, harjoittelusta ja kotikansain-välistymisestä

OULUN YLIOPISTON ylioppilas-kunnan (OYY) toimiston tu-paantulijaisia edelsi kansainvä-listen opiskelijoiden vappupa-raati. Paraati kulki yliopiston eteläpäädystä Saalastinsalilta aina pohjoiseen kasvatustietetei-lijöiden kahvila Olohuoneeseen, josta se nousi yläkertaan ja suun-tasi kohti OYY:n toimistoa.

Paraatiin osallistuneet teki-vät pysähdyksen keskusaulassa, jossa kaikki paraatiin osallistu-neet levittivät ohikulkijoille fly-ereita, joissa kannustettiin kan-sainvälistymään.

”Tarkoitus oli levittää ilosa-nomaa opiskelijavaihdosta, ul-komailla tapahtuvasta harjoitte-lusta ja kotikansainvälistymises-tä”, paraatista vastannut opiske-lijoiden kansainvälisistä asioista vastaavan KV-jaoston puheen-johtaja Marko Määttä totesi.

KV-jaoston lisäksi tapahtu-maan osallistuivat ESN (Eras-mus Student Network) Finlan-din paikallisjaosto ESN OYY, Oulun yliopiston kansainvälis-ten tutkinto-opiskelijoiden yh-distys Niso (Network of Inter-national Students) ja OYY. ■

OYY:n hallituksen puheenjohtaja Valle Uimonen (vas. ylh.), Oulun yliopiston rehtori Lauri

Lajunen ja OYY:n edustajiston puheenjohtaja Eero Manninen avasivat OYY:n toimiston

keskitilan virallisesti 23. huhtikuuta.

Oppituntien seuraaminen ja opettajien erilaisten työskente-lytapojen seuraaminen on ollut Pitkäsen mielestä todella muka-vaa. Norssilla oppilaat ovat tot-tuneen opetusharjoittelijoihin ja suhtautuvat heihin pääsääntöi-sesti hyvin. ”Opetusharjoittelijat ovat tärkeä osa koulumme kas-vatus- ja opetustyötä”, Eskola ja Kupila Norssilta kertovat.

Ei työtä ilman tulosta

Harjoittelu on luonnollisesti tuonut esiin myös opettajuuden haasteet. Lehtola pohtii opet-taja-oppilas -asetelmaa ja työ-rauhan säilymistä tulevaisuudes-sa: ”Luokan haltuunottaminen ja monenlaisten oppilaiden kanssa työskenteleminen muodostavat varmasti haasteita. Olisi tärkeää taata työrauha kaikille.”

Pitkästä mietityttää työ-rauhan ja opettajan auktorite-tin vähentymisen lisäksi myös yhteydenpito oppilaiden van-hempiin. ”Nykyään vanhemmat vaativat koululta enemmän ja ovat entistä kiinnostuneempia eri opetusjärjetelyistä. Toisi-naan koulu ja opettaja joutuvat myös arvostelun kohteiksi.”

Pedagogiset opinnot ja ope-tusharjoittelu ovat tunnettuja pit-kistä päivistään, ja myös Pitkä-nen ja Lehtola ovat joutuneet jär-

jetelemään aikataulujaan niihin sopiviksi. Lehtolalla on osa-aika-työ ja hän kertookin, että opiske-lun ja työn yhdistäminen on toi-sinaan ollut melko vaativaa.

”Hankalinta on varmaan ol-lut se, kun kaikki aikataulut ovat selvinneet niin myöhään. Työvuorojen suunnittelua var-ten tarkat päivät ja kellonajat pitäisi tietää vähintään kuu-kautta aiemmin”, Lehtola tii-vistää. Opinnot jatkuvat vielä toukokuussa ja takaisin Nors-sille auskut palaavat elokuun puolella, joten kesätyöaika jää tavallista lyhyemmäksi.

Sekä Pitkänen että Lehtola ovat joutuneet tekemään komp-romisseja kesätöihin liittyen. ”Lupauduin tekemään iltavuo-roja vielä elokuussa harjoittelun ohella, ja se takasi minulle ke-sätyön”, Pitkänen sanoo. Myös Lehtola tekee kesällä töitä niin paljon kun vain pystyy, ja sen li-säksi pitäisi kerryttää opintopis-teitäkin.

Kovasta työstä huolimatta Lehtola suosittelee pedagogisia opintoja kaikille niitä harkitse-ville. ”Tämä on ollut todella kas-vattava ja hieno kokemus. Ope-tusharjoittelussa pääsee tutus-tumaan uusiin ihmisiin ja löytä-mään oman sosiaalisen puolensa. Lisäksi käteen jää paljon esiinty-miskokemusta”, hän kertoo. ■

6. Koetko kurinpidon haasteena tulevassa ammatissasi opettajana?

• ”Kyllä kurinpitäminen tulee varmasti olemaan yksi opettajan työni haasteista.”

• ”On tympeää ajatella valmistuvansa ammattiin, jossa joutuu oikeu-teen siksi, että tekee työtään. Mutta, jos pitää mennä käräjille, niin sitten mennään - hyvällä omallatunnolla.”

5. Pitäisikö opettajien kurinpidosta koulussa olla mielestäsi selvemmät säännöt?

• ”Jotkin säännöt olisivat hyvät. Toki sääntöjä varten pitäisi saada tehdäkin jotain, jos mitään ei saa tehdä niin ei sääntöjäkään tarvita enempää kuin yksi.”

• ”Kaipaan selkeitä toimintaohjeita vaikeita tilanteita varten!”

OYY:N TOIMISTON TUPAANTULIJAISET • tekstit Ville Koivuniemi • kuvat Mikael Heikkinen

8 | Oulun ylioppilaslehti Ylkkäri

@ylkkari

Matkalla OPISKELIJABUDJETILLA MAAILMALLA • tekstit ja kuvat Heidi Niemelä

Opiskelijan kukkarolle sopiva kohdeBudapest on keväisessä lempeydessään loistava opiskelijan matkakohde. Aurinko hellii kun Pohjolassa palellaan vielä, kaupungin kauneus hivelee silmää, ruoka on maukasta ja hintataso edullinen. Nähtävää riittää, mutta rentoutumisvaihtoehdot ovat myös vähintään yhtä houkuttelevia.

BUDAPESTIN HALKI VIRTAA To-nava, joka jakaa kaupungin itäiseen Pestiin ja läntiseen Budaan. Pest on alavaa tasan-koa kun Buda taas on korkea ja kukkulainen. Kaupungin aivan vilkkain ydinkeskusta sijaistee Pestin puoleisella rannalla.

Kaupungissa on yli 1 700 000 asukasta ja siellä on myös erinomainen ja edullinen julki-nen liikenne. Metrolinjoja on kolme (M1, M2 ja M3) ja rai-tiovaunut ja bussit ovat liik-keellä jatkuvasti. Esimerkiksi lentokentältä pääsee vaivatto-masti bussilla ja metrolla aivan kaupungin keskustaan.

Näe parhaat

Budapestissä riittää nähtävää moneksi päiväksi. Mahdollisesti suosituin kaupungin nähtävyyk-sistä on Budan linna (Budai Vár), joka seisoo jylhänä Linna-vuoren eteläkärjessä. Linna on toiminut värikkään ja monivai-heisen historiansa aikana usean

eri hallitsijan kotina, ja nykyisin siinä toimii muun muassa Unka-rin kansallisgalleria. Historian havinan sijaan Linnavuoren pa-rasta antia on kuitenkin miele-tön näköala Tonavalle ja Pestiin, jossa joen ylittävät sillat, par-lamenttitalo ja Pyhän Tapanin kirkko hallitsevat maisemaa.

Unkarin parlamenttitalo (Országház) sijaitsee Pestin puolella ja on yksi kaupungin tunnetuimmista monumen-teista. Uusgoottilainen raken-nus vihittiin käyttöön Unkarin 1000-vuotisjuhlien kunniaksi vuonna 1896. Rakennukseen ja sen kiehtovaan historiaan pää-see tutustumaan ohjatulla kier-roksella, joita on useasti päi-vässä, useilla eri kielillä. Taide-historiallisen glamourin lisäksi kierroksella voi nähä Unkarin ensimmäisen hallitsijan pyhän Tapanin kruunun ja kruunun-jalokiviin. Tiedonnälkäisten kannataa suunnata myös Unka-rin kansallismuseoon (Magya Nemzeti Múzeum), missä uus-

klassisessa rakennuksessa kan-sakunnan historia kivikaudelta Neuvostovallan kukistumiseen on koottu samojen seinien si-sään. Varauksesta on mahdol-lista saada ohjattu kierros myös vieraalla kielellä.

Ostoskatu Váci utca Pestissä toivottaa shoppailijan tervetul-leeksi. Aamu kymmenestä ilta kahdeksaan voi tutustua Eu-roopan suosituimpiin merkki-liikkeisiin, ostaa tuliaisia kym-menistä souvinier-kaupoista ja nauttia lounasta viihtyisissä kahviloissa. Käänny Váci ut-can pohjoispäässä Daek Ferenc utcalle ja tutustu sympaattisiin myyntikojuihin, laadukkaisiin paikallisiin nahkakäsitöihin, posliiniin ja suussa sulaviin herkkuihin.

Kun pakottava rentoutumi-sen tarve iskee, pitää suunnaksi ottaa Széchenyin kylpylä. Bu-dapestin tunnetuimpaan kyl-pylään pääsee helposti suoraan keskustasta ensimmäisellä met-rolinjalla. Ensimmäinen metro-

linja itsessään on jo näkemisen arvoinen, sillä se kulkee aivan kadun alapuolella ja se avattiin jo vuonna 1896. Széchenyissä odottavat historiallisen kaunis rakennus, lämpimät altaat ja kansainvälinen tunnelma. Kyl-pylässä kannattaa kuitenkin varautua muun muassa siihen, että sekä naisille että miehil-le on yhteiset puku- ja pesu-tilat. Mukaan kannattaa ottaa varvassandaalit ja oma pyyhe. Erilaisuudestaan huolimatta bu-dapestiläinen kylpylä on koke-mus, jota ei kannata jättää vä-liin mistään hinnasta.

Öinen Budapest ja Tonava valoineen lumoaa matkailijan. Budapestin kaupungin alueella Tonavan yli kulkee yhdeksän maantiesiltaa, joista kolme on aivan ydinkeskustan alueella: Ketjusilta Linnavuoren edus-talla ja Elisabethin silta ja Va-pauden silta siitä seuraavina etelään päin. Öinen kävelyretki Tonavan rannassa on elämys, sillä sillat ova upeita yövalais-

Faktaa

• Budapest on Unkarin pääkaupunki

• Virallinen kieli: unkari. Budapestissä ja keskustan alueella turisti selviää englannilla ongelmitta.

• Aikavyöhyke UTC +1.

• Unkarin rahayksikkö on Unkarin forintti. EUR 1 = HUF 300

• Unkarilaiset saapuivat nykyisen Budapestin alueelle noin 800-luvulla.

• Alueella kehittyneet kaupungit yhdistyivät Budapestiksi vuonna 1872.

• Helppokäyttöisiä unkarinkielisiä fraaseja:

» Köszönöm = Kiitos

» Bocsánat! = Anteeksi!

» Szia/ Sziaztok = Hei, terve

(yhdelle) / Hei, terve

(usealle)

• Julkisen liikenteen lippuja voi ostaa metroasemilta ja postitoimistoista (myös lentokentällä).

• Lentokentältä pääsee keskustaan bussilla 200E ja metrolla M3 Köbánya-Kispestin metroasemalta.

Budan linna on Budapestin ainoa ”pakollinen” nähtävyys. Linnavuoren

eteläkärjessä seisova linna on toiminut usean hallitsijan kotina.

Budapestin useat sillat on öisin valaistu, kuten kuvan

Vapauden silta.

Unkarilaiseen tyyliin kuuluu, että ravintoloiden edustalla

olevat sisäänheittäjät houkuttelevat turisteja

sisään. Kuva rauniobaari Szimplakertistä.

oulunylioppilaslehti

5/2013 | 9

Kirjoittaja oli kunnallisvaalien Uuden Oulun ääniharava numero yksi. Hän toimii myös Oulun yliopiston ylioppilaskunnan edaattorina.

VAATETEHDAS ROMAHTI pari viikkoa sitten Bang-ladeshissä. Noin 400 ihmistä kuoli tehtaan ro-mahduksessa – tehtaassa, jossa tuotetaan vaatteita meille länsimaalaisille kuluttajille. Sadat alipalkatut työntekijät maksoivat hengellään meidän kulutus-juhlistamme. Valitettavasti he eivät ole ensimmäiset eivätkä viimeiset, jotka maksavat kulutuksemme laskun terveydellään ja elämällään.

Harva tulee shoppaillessaan ajatelleeksi, missä oloissa mikäkin huivi on valmistettu. Harva miettii, voiko paita olla eettisesti ja ekologisesti tuotettu, jos se maksaa vitosen. Harva kysyy itseltään, tar-vitsenko minä todellakin nämä kahdennetkymme-nennet housut.

Kyllä, syyllistän sinua kuluttaja! Minä syyllistän juuri sinua, jonka vaatekaappi pursuaa vaatteita made in Bangladesh ja hyllyt turhaa tavaraa made in China. Syyllistän myös itseäni. Myös minun kaap-pini pursuaa vaatteita ja laatikot turhaa roinaa, ja aina joskus huomaan taas eksyneeni henkkamaukalle.

Suhtaudun yleensä ottaen kriittisesti kuluttajien syyl-listämiseen ja vastuuttamiseen tuotannon eettisyy-destä. Lainsäädännön ja sääntelyn tulisi olla sellaista, että ihmisiä ja luontoa riistävä tuotanto ei yksinker-taisesti olisi mahdollista ja laillista. Vastuuta ympä-ristöstä ja työntekijöiden työoloista ei saisi jättää yk-sittäisten kuluttajien harteille. Monilla kuluttajilla ei myöskään ole varaa valita, vaan on ostettava halvinta tarjolla olevaa. Kyse on liian isoista asioista jätettä-väksi yksilöiden omantunnon kysymyksiksi.

Emme kuitenkaan elä täydellisessä maail-massa, vaan maail-massa, jossa tuotan-toketjujen kansainvä-linen sääntely on riit-tämätöntä ja monien maiden lainsäädäntö täynnä porsaanreikiä. Siksi emme kuluttajina voi paeta vastuuta. Emme varsinkaan, jos suurin osa ostamistamme tuotteista on turhia. Emmekä etenkään silloin, jos meillä on tietoa ja rahaa valita toisin. Isolla osalla suomalaisia olisi mahdollista valita toisin. Halu vain puuttuu.

Vaikka politiikka, lainsäädäntö ja kansainvälinen sää-tely ovatkin avainasemassa maailman muuttamisessa, voi eettiselläkin kuluttamisella muuttaa tuotantoa. Kuluttaminenkin on valintojen tekemistä, kuluttami-nenkin on politiikkaa. Jos tarpeeksi moni kuluttaja jättää epäeettisesti tuotetun tuotteen kaupanhyllylle. Jos riittäävän moni boikotoi epäeettisiä tuotteita myyviä kauppoja. Jos riittävän moni jakaa tietoa epä-kohdista. Jos riittävän moni lähettää palautetta jälleen-myyjälle. Silloin myös tuotantoketjut voivat muuttua.

Uskon, että hienoinen syyllistäminen ja kuumot-taminen ei ole pahaksi. Syyllisyyden ja häpeän tunteesta voi seurata epäkohdan tiedostaminen, joka taas on avain poliittiseen ajatteluun. Poliittinen ajattelu taas on portti poliittiseen toimintaan ja po-liittinen toiminta muuttaa maailmaa. Häpeä voi siis muuttaa maailmaa!

Häpeä voi siis muut-

taa maa-ilmaa!”

”

Poliittinen eläinHanna Sarkkinen

Häpeä kuluttaja!

tuksessaan, kuten koko kau-punkikin.

Nälkään ja janoon

Budapestissä ei tarvitse tun-tea nälkää eikä janoa. Ravin-toloita ja baareja löytyy toinen toistaan parempia, eikä niitä keskustassa tarvitse juuri etsiä: sisäänheittäjät nappaavat var-masti kiinni jokaiseen turistiin. Päällekäyviä sisäänheittäjiä ei tarvitse säikähtää, mutta kan-nattaa kuitenkin pitää mielessä, että hyvä ravintola täyttyy kyllä itsestään.

Ráday utcan ravintolaka-dulla Kálvin Terin metroase-man vieressä ei valinnanvara lopu kesken. Katu on kuuluisa hyvästä ravintola- ja kahvila-valikoimastaan. Yksi loistava vaihtoehto on baari ja ravinto-la Púder, jonka uniikki tunnel-

ma ja herkullinen ruoka taka-vaat mukavan olon. Ravintolan mielenkiintoisesta sisustuksesta ovat vastanneet budapestiläiset taiteilijat.

Budapestin yöelämästä voi nauttia rauniobaari Szimpla-kertissä. Useat baaritiskit, her-kullinen pubiruoka, vesipiiput, live-esiintyjät sekä baarin hä-märät ja sokkeloiset nurkka-ukset painuvat varmasti mie-leen. Baari on sisustukseltaan pummiromanttinen: pöydät ja tuolit, sohvat ja bussinpenkit, hammaslääkärituoli ja lasten-vaunut ovat kuin itsestään kul-keutuneet paikoilleen. Katossa roikkuvat metallikoristeet, tie-tokoneennäytöt ja kasvit anta-vat ehdottomasti oman pikantin tunnelmansa kokonaisuuteen. Szimpla on erityisesti nuorten turistien suosiossa, ja paikka on liki täysi arki-iltoinakin. ■

Budapestin julkinen liikenne toimii hyvin ja on edullista käyttää.

Pyhän Luukkaan kappeli, Yliopistokatu 7:Messu sunnuntaisin klo 10.

Opiskelijoiden ja suvivirren kevätjuhlamessu su 26.5. klo 10, tule laulamaan Suvivirsi luku-vuoden päätteeksi, kirkkokahvit.

English Service sunnuntaisinklo 16, joka englanninkielisenämessuna su 9.6. klo 16 (saarna myös suomeksi).

Kastellin kirkko, Töllintie 38:Tuomasmessu la 18.5. klo 18.

Tervetuloa mukaan!

Yliopistopastori Ari Savuojayliopistolla huone TF101,p. 040 5245919,yliopistopastori@oulu.fi

Parisuhdeneuvonta:ajanvaraus ma-pe klo 9–12,lisäksi ke klo 13–16p. (08) 561 8700, 044 316 1557

Palveleva puhelin:klo 20–24 p. 01019 0071Palveleva netti: www.palvelevanetti.fi

Punainen RistiKontti

< Music< Drink

Food >Sport >

SportitVanhaPaloasema

Uusi ajanviettopaikka urheilun ystäville!

Kauppurienkatu 24 A | OULUPuh. 044 788 6190

www.sportit.fi

Avoinna: mA–tO 15–01, Pe 15–04LA 14–04, SU 15–01

Avoinna ti-su klo 10-17

Ainolan puisto www.ouka.fi/ppm

Gaudeamus igitur -ylioppilastutkinnon historiaa

POHJOIS-POHJANMAAN

M U S E O

oulunylioppilaslehti

5/2013 | 11

”PANOSTIMME SIIHEN, että mei-ninki on hyvä – mutta ei liian vakava”, Amazing Oulu -suun-nistuksen mestarijoukkueen Jo-hannes Palander tiivistää voi-ton avaimet. Hyvän meiningin lisäksi joukkue onnistui hyvin etenkin urheilullisilla rasteil-la. ”Ultimatessa taidettiin tehdä pohja-aika, ja kanoottirastilla myös”, Palander kertoo.

Voiton vieneeseen Makrolo-gi 4000 -joukkueeseen kuului-vat Palanderin lisäksi Jere Jy-ränki, Tomi Rantala ja joukku-een kapteeni Juho Huhtala.

Suunnistus alkoi lauantai-aamuna 4. toukokuuta sateisessa säässä. ”Sade oli vaan hyvä lisä. Se ei kyllä meidän joukkuetta haitannut”, Jyränki tuumi.

Rasteilla sai pisteitä sekä suorituksista että hyvästä tun-

nelmasta. Suorituksiin joukkue arvioi saaneensa lisäpotkua ur-heilutaustoistaan. Palander ja Huhtala ovat harrastanet kiipei-lyä, Jyränki juoksua ja Rantala tennistä. ”Vaikka en kyllä heti keksi, mitä hyötyä tennikses-tä olisi voinut noilla rasteilla olla”, Rantala naurahtaa.

Hyvä tunnelma joukkueesta huokui heti maaliintulon jäl-keen. Energiaa riitti muun mu-assa puussa kiipeilyyn ja po-seeraamiseen Oulun kaupungin joukkueiden ryhmäkuvissa sau-nan päälle.

Sumopainia, melontaa ja suklaanmaisteluaAmazing Oulu oli kasvanut ta-pahtumana viime vuodesta ja rasteilla pääsi tutustumaan ek-soottisiin harrasteisiin Oulun eri kaupunginosissa. Mukaan mahtui esimerkiksi sumopainia, melontaa, suklaanmaistelua, miekkailua ja krikettiä. Use-at joukkueet arvioivat pyöräil-leensä nelisenkymmentä kilo-metriä päivän aikana.

Amazing Oulu on Oulun

yliopiston ylioppilaskunnan (OYY) vuosittain järjestämä kaupunkisuunnistus, joka lai-naa ideansa Amazing Race tv-formaatilta. Kilpailijat suunnis-tavat siis neljän hengen joukku-eissa ympäri kaupunkia kierrel-len vihjeiden perusteella rastilta rastille polkupyörillä. Rasteilla on tehtäviä, joilta saa taidon ja joukkuehengen ilmenemisen perusteella pisteitä.

Neljäkymmentä joukkuet-ta kerännyt suunnistus oli tänä vuonna osa Oulun juhlavuotta, ja Oulun kaupunki osallistui tapahtuman sponsorointiin mo-nen muun sponsorin mukana. Kaupungin mukanaolo ava-si osallistumismahdollisuuden myös muille kuin OYY:n jä-senille. Mukana olikin esimer-kiksi Oulun yliopiston johdon

joukkue sekä kaksi Oulun kau-punginvaltuuston joukkuetta.

Tapahtuman toteutuksesta vastasi erityisesti koko OYY:n hallitus sekä puolitoista kuukaut-ta tapahtumaa toteuttanut pro-jektisihteeri Mariko Palomaa.

Lääketieteen opiskelijoista koostunut Makrologi 4000 vei voiton selvästi. Toiseksi tuli Vauhtihirmut ja viimeisen pal-kintopallipaikan vei Suharit.

Voittajajoukkueen jäsenet uskoivat osallistuvansa suun-nistukseen myös ensi vuonna. Kehitysehdotuskin oli jo mieles-sä. ”Enemmän voisi olla vielä äksöniä”, Huhtala sanoi. ”Joo, jotain vähän pelottavaa vaan li-sää”, Jyränki lisäsi. ”Mutta tul-laan varmaan tsekkaamaan ensi vuonnakin, mikä on meininki”, Jyränki lisäsi. ■

Rento meininki toi voiton Amazing Oulu -kaupunkisuunnistuksessaAmazing Oulu -kaupunkisuunnistus keräsi 160 innokasta kilpailemaan leikkimielisessä tapahtumassa

Sade oli vaan hyvä

lisä. Se ei kyllä meidän joukku-etta haitannut.”Jere Jyränki Makrologi 4000 -joukkueen jäsen.

”

OYY kiittää Amazing Oulu 2013 -yhteistyökumppaneitaan: Oulun evl.-lut. seurakunta, Vauhtipuisto, Go Arctic, Suklaayhdistys ry, Disquitos ry, Oulun Miekkailuseura ry, Arktos ry, Ouluntullin ensiapuryhmä, Boulistit ry, Krikettikoulu, Baby Beast ry, Pohjois-Suomen Maantieteellinen seura, Kulttuuritalo Valve, Tietomaa, Liikuntakeskus Hukka, Pelibunkkeri, Kaupunginteatteri, Teatteri Rio, Oulun Laskuvarjokerho, Olvi Teho Sport, Uniresta, Roberts, PSOAS

Tapahtuma oli osa uuden Oulun juhlavuotta 2013

Tomi Rantala, Jere Jyränki, Johannes Palander ja Juho Huhtala luottivat suunnistuksessa ennen kaikkea rentoon tunnelmaan. Anna Jokimäki, Eveliina Jaurakkajärvi, Eeva Ervasti ja Annika Einola osallistuivat kaupunkisuunnistukseen Viidakon tähtöset -teemaa mukaillen.

Henni Huohvanainen (vas.) ja Mira Vähäsarja pääsivät mittelemään voimiaan Amazing team -joukkueensa sisäisessä sumopainiottelussa. Joukkueen kapteeni Huohvanainen vei voiton.

Soopa ry:n joukkueen Sonja Viljamaa testasi mäkihyppy-simulaattoria Tietomaan vapaaehtoisella rastilla.

Voittajajoukkueella riitti energiaa vielä maaliintulon jälkeen muun muassa puuhun kiipeämiseen.

AMAZING OULU -KAUPUNKISUUNNISTUS • teksti ja kuvat Ville Koivuniemi Heli Härönen / Ylioppilaskamerat ry

ILMOITUS

ILMOITUS

12 | Oulun ylioppilaslehti Ylkkäri

@ylkkari

Wappu Ylkkäri seurasi opiskelijawappua vappuaattona kameran linssin takaa.

1 Oulun teekkarikiltojen puheen-johtajat viettivät vappuaattoa legendaarisen Ykän kyydissä. Yhdysvalloissa, Michiganin Pon-tiacissa kasattu auto tilattiin alun perin Oulun kaupungin palo-kunnan käyttöön. Noin vuonna 1928 valmistunut autovahnus on ollut Oulun yliopiston ylioppilas-kunnan tai teekkarien hallussa syksystä 1960 alkaen.

2 Oulun yliopiston humanistisen killan puheenjohtaja Minna Pätsi piti juhlapuheen vappukansalle ennen Franzénin lakitusta. Pätsi muisteli kulunutta vuotta, johon kuului muun muassa OYY:n muutto Linnanmaalle sekä Oulun yliopiston rakenteellista kehittä-mistä. Pätsi kehotti opiskelijoita äänestämään OYY:n edustajisto-vaaleissa ensi syksynä.

3 Franzén sai ylioppilaslakin päähänsä vappuaattona puo-len päivän jälkeen. Lakki viihtyi Franzénin päässä kymmenisen minuuttia.

4 Franzénin puisto täyttyi laki-tuksen seuraajista, vaikka sää ei ollut suosiollinen.

5 Oulun Ympäristörakentajakil-lan sauna matkasi vappukulku-een mukana muiden kulkuneu-vojen lomassa.

6 Minna Ruusu ja Joonas Suu-tari olivat ensimmäiset hyiseen veteen pulahtamaan päässeet teekkarit. ”Ei se kylmä sää haittaa, kun fiilis on hyvä”, Ruusu kommentoi kylmään veteen sukeltamista ennen h-hetkeä.

7 Optiemin eli tuotantotalout-ta opiskelevien teekkareiden ensimmäisen vuoden opiskelijat pääsivät kastautumaan ensim-mäisenä, koska keräsivät fuksi-kisan ja fuksijäynäkisan yhteen-lasketuissa pisteissä isoimman potin. Optiemin fuksijäynä, jossa he uskottelivat Toripolliisin tarvitsevan laihdutusleikkausta liian painonsa tähden, sai paljon julkisuutta vapun alla.

1 5

6

7

8

9

2

3

4

OPISKELIJAWAPPU • tekstit Ville Koivuniemi • kuvat Mikael Heikkinen ja Ville Koivuniemi

oulunylioppilaslehti

5/2013 | 13

MENOT • 8.5. – 11.6. • Seuraava Ylkkäri on ilmestyy 12.6. Ilmoita menot 3.6. mennessä osoitteeseen menotpalsta@oyy.fi

Ylkkäri seurasi opiskelijawappua vappuaattona kameran linssin takaa.

10

11

12

8 Joonas Suutari oli kerännyt tuotantotalouden opiskelijoista parhaat pisteet fuksipassiin, johon kootaan erinäisiä suo-rituksia ennen oikeutta tulla teekkariksi. Siitä syystä Suutari sai kunnian olla ensimmäinen veteen kastautunut fuksi. ”Aika helpolla ne pisteet tulivat. Olin vain mukana suurin piirtein kai-kissa fuksitapahtumissa.”

9 Iso joukko sekä opiskelijoita että muutakin väkeä kokoon-tui seuraamaan useita tunteja kestänyttä fuksiuittoa Oulun Ainolanpuiston kupeeseen.

10 Ylioppilaskunta muutti pois omistamistaan tiloista Rauha-lan pihapiiristä, mutta vappuna Rauhala toimi edelleen opiskeli-javapun keskuksena.

11 Jotta tulevien teekkareiden pulahdus sujuisi kuin rasvattu, OTY:n isäntä Olli Vuolteenaho ja emäntä Nemanja Vukota valeli-vat liukumäkeen öljyä.

12 Liukumäen kulma oli niin jyrkkä, että sitä tuskin hyväksyt-täisiin EU-standardien puolesta leikkipuistoon. Kastautumista valvoi kaksi pintapelastajaa.

YOPALA pyytää opiskelijoilta palautettaToukokuussa toteutetaan ensim-mäinen valtakunnallinen opis-kelijapalautekysely, YOPALA. Kyselyllä valmistaudutaan tu-levaan rahoitusuudistukseen: vuodesta 2015 lähtien opetus- ja kulttuuriministeriö jakaa kolme prosenttia yliopistojen perusra-hoituksesta opiskelijapalautteen perusteella. Jopa 50 miljoonan euron kohtalo riippuu siis opis-kelijapalautteesta.

YOPALA-kysely lähetetään kaikille vastikään kandidaa-tiksi valmistuneille tai kolme vuotta opiskelleille lääketieteen opiskelijoille. Kyselyn moniva-lintakysymyksissä selvitetään opiskelijoiden hyvinvointia, työelämänäkymiä ja tyytyväi-syyttä opintoihin. Kysely pal-jastaa yliopistojen vahvuudet ja kipukohdat ja antaa mahdol-lisuuden vertailla tuloksia suo-malaisten ja kansainvälisten yliopistojen välillä. Myös opis-kelijat voivat kyselyn päätteek-si verrata vastauksiaan aiempi-en kyselykierrosten tuloksiin.

YOPALA-kyselyä on koor-dinoinut Suomen yliopistot UNIFI ry:n työryhmä, jonka pu-heenjohtaja on Oulun yliopiston koulutusrehtori Olli Silvén. Kil-pailutuksen perusteella kyselyn toteuttajaksi valittiin kokenut saksalainen korkeakoulutuksen ja tutkimuksen konsulttiyritys CHE Consultant GmbH.

SYL julkaisi artikkelikokoelman kaupallistumisestaSuomen ylioppilaskuntien liitto (SYL) julkaisi huhtikuun puo-livälissä Tiedosta kauppatava-raa? -artikkelikokoelman, jossa esitetään näkökulmia koulutuk-sen kaupallistumiseen ja kan-sainvälistymiseen”. Kokoel-massa asiantuntijat analysoivat koulutuksen kaupallistumista ja kansainvälistymistä sosiaalisen, taloudellisen ja kansainvälisyy-den näkökulmista

Kokoelman lähtökohtana oli vuoden 2012 toimintasuunnitel-maprojekti, jonka mukaan SYL laati tilanneanalyysin koulutuk-sen kaupallistumisen nykytilasta.

Artikkeleissa sivutaan muun muassa lukukausimaksujen so-

siaalisia ja taloudellisia vaiku-tuksia, kansainvälisten opiske-lijoiden lukukausimaksuja sekä koulutuksen ja tutkimuksen fi-losofista käsitteellistymistä.

Julkaisutilaisuudessa oli läs-nä noin 20 koulutuspolitiikan toimijaa. Tilaisuudessa käydys-sä keskustelussa kiiteltiin koko-elman ajankohtaisuutta sekä ar-tikkelien analyyttisiä ja ajattelua avaavia näkökulmia. Artikkeli löytyy netistä SYL:n verkkosi-vuilta osoitteesta syl.fi.

Caio muuttuu kesäkuussa tilausravintolaksiKaijonharjussa sijaitseva opis-kelijaravintola Caio lopettaa toi-mintasa nykymuodossaan. Tilal-le tulee tilausravintola. Paikan omistavan Unirestan mukaan tap-piota tuottava Caio on liian kau-kana Unirestan ydintoiminnasta.

Uniresta on yrittänyt myydä Caioa syksystä asti. Koska paik-kaa ei ole saatu myytyä, Unires-ta päätti muuttaa toimintaansa. Caion nykyisille työntekijöille on tarjottu töitä Unirestalta.

Yliopisto järjestää Tiedepäivän syyskuussaOulun yliopisto osallistuu uuden Oulun juhlavuoteen järjestämäl-lä Tiedepäivän 10. syyskuuta. Tiedepäivällä yliopisto haluaa esitellä tutkimustoimintaansa ja Linnanmaan kampuskaupunkia kiinnostuneille oululaisille.

Oulun yliopiston tutkijoiden ja opiskelijoiden ohjaamissa yli 60 työpajassa koululaisryhmil-lä on mahdollisuus tutustua tie-teeseen ja sen tekemiseen toi-minnallisesti kokeilemalla itse. Työpajoja pidetään kaikilta yli-opiston tieteenaloilta. Niissä voi muun muassa testata älyvaattei-ta, rakentaa robotteja, tunnistaa luita tai sieniä ja skannata ja tut-kia omat hampaansa.

Tiedepäivän iltana Linnan-maalla järjestetään ohjelmaa sekä aikuisille että lapsiperheille. Sään salliessa taivaalta voi tarkkailla miehittämättömiä lentäviä aluk-sia eli robottikoptereita. Aikui-sille on tarjolla luentoina tiiviitä tietopaketteja oululaisia kuntalai-sina koskevista aiheista, kuten lii-kenteen hiilijalanjäljestä.

LYHYET

OULUN YLIOPISTON URHEILUSEURA RY Sääntömääräinen vuosi-

kokous pidetään keskiviikkona 16.5.2013 klo 16.30 Kajaanintie 34 A:n

tv-huoneessa. Esillä sääntömääräiset asiat.

YLIOPISTON KAMARIORKESTERIKeväinen iltasoitto, mm. Sibeliuksen, Kajanuksen Tigerin ja Brahmsin

parissa. Yliopiston Saalastinsalissa Linnanmaalla.

Tiistaina 21.5. klo 19:00, Liput 5e, opiskelijat 3e.

oulunylioppilaslehti

5/2013 | 15

Talkoilla kyhätty radio Oululaisopiskelijat loivat lähes tyhjästä viikon mittaisen radioprojektin – Rattoradion. Se on tietysti osoitus siitä, että amatöörit voivat saada aikaan tyhjästä vaikka mitä. Mutta ennen kaikkea se on osoitus siitä, että talkoohenki ja yhteisöllisyys elävät opiskelijaelämässä.

Tuukka Kivilahti (vas.), Outi Toivonen ja Juho Juopperi juonsivat AamuRatto-lähetystä. Kuvassa aalloille on lähtenyt

väärä kappale, mutta tilanteeseen suhtaudutaan huumorilla.

RATTORADIO • teksti Ville Koivuniemi • kuvat Nestori Törmä

16 | Oulun ylioppilaslehti Ylkkäri

Rattoradion päätoi-mittaja Outi Toivonen antoi toimittajille paljon päätäntävaltaa ohjelmien teossa. Joitain linjauk-sia hän kuitenkin teki. Esimerkiksi alkoholin tuominen studioon sai täyskiellon.

H artela Forumin isoon re-monttiin menevät tilat Ou-lun Myllytullissa kertovat, että suutarin lapsella ei ole

kenkiä. Tilat ovat silmämääräisesti sellai-sessa kunnossa, että syytä remonttiin olisi ollut jo aiemmin. Mutta tämä ei ole tarina rakennusbisneksestä. Tämä on tarina sii-tä, että yhteisöllisyyttä ja talkoohenkeä on vielä olemassa. Tämä on tarina oululais-ten opiskelijoiden kunnianhimoisesta pro-jektista: Rattoradiosta.

”EI HIRVITÄ HIRVEESTI”, Rattoradion pää-toimittaja Outi Toivonen vastaa. Suora lähetys on käynnissä, mutta AamuRatto-ohjelman juontajat vastailevat musiikin soidessa kysymyksiin. Jos jännitystä on ilmassa, niin se ei ainakaan näy ulospäin.

”Olen antanut toimittajillemme paljon valtaa siinä, millaista ohjelmaa he teke-vät. He ovat aikuisia ihmisiä ja tietävät hyvän maun rajat. Sellaisen linjan vedin, että alkoholin suhteen studiossa on nol-latoleranssi”, Toivonen jatkaa. Radion toimittajat ottavat linjauksen nurisematta vastaan. He haluavat tehdä hyvää radiota. Myöhemmissä lähetyksissään he kuiten-kin kuittailevat linjauksesta nimit-tämällä Toivosta ”Outi nollato-leranssi Toivoseksi”.

On torstai 25. huhtikuu-ta ja suora lähetys on ol-lut päällä maanantaista alkaen. Toivonen itse on juontanut suoraa lähetys-tä kellon ympäri. Se näkyy ehkä Toivosen kasvoilta, mutta ei studion tunnelmassa. Paikan päällä studiossa ovat myös AamuRa-ton toinen juontaja Tuukka Kivilahti ja tuottaja Juho Juopperi. Hyvä tunnelma näkyy siinä, miten kolmikko suhtautuu pieniin vastoinkäymisiin. Niukasta budje-tistaan johtuen Rattoradio käyttää musiik-kinaan fyysisiä cd-levyjä. Toivonen ojen-taa Juopperille levyn, joka laitetaan soi-maan. Kappale ei ole oikea, koska joku on laittanut väärän levyn koteloon. Väärän kappaleen annetaan soida ja tilanteelle nauretaan makeasti.

MENNÄÄN AJASSA TAAKSEPÄIN. Rattoradi-on juuret juontavat viime vuoteen. ”Vuosi sitten Tampereen Rakkauden Wappuradi-on Jimmy Turunen heitti idean, että hei-dän radio-ohjelmaansa voisi edelleenlä-hettää Ouluun”, Tuukka Kivilahti sanoo.

”Minä olin sitten myöhemmin OTY:n (Oulun Teekkariyhdistys) kokouksessa, jossa minut määrättiin suunnittelemaan Oululle omaa radiota Tytti Lahden kanssa. Sanoin pitkään tekeväni vain juttuja, mut-ta jossain vaiheessa myönnyin päätoimit-tajaksi”, Toivonen jatkaa.

Idea viikon mittaisesta suorasta lähe-tyksestä vahvistui pikkuhiljaa. Lopul-ta kasassa oli peräti yli 50 talkoolaista ja päätös pyörittää Rattoradiota vappua edel-tävän viikon tiistaista seuraavan viikon tiistaihin eli vappuaattoon.

”Syyskuusta asti olin tehnyt paljon esivalmisteluja. Tammikuussa ajattelin laittaa työtunteja ylös, mutta se olisi ollut hullua. Silloin kun on tuntunut turhaut-tavalta, olen kutsunut toimituspalaverin koolle. Nyt fiilis on niin mahtava, että kaikki tuntuu vaivan arvoiselta”, Toivo-nen sanoo.

Toivosen peräänkuuluttama hyvä fiilis huokuu koko projektista. Studio on pys-tytetty Hartela Forumin pian remonttiin meneviin toimistohuoneisiin. Pöydät ovat vanhat ja kuluneet, tuolit muovisia, cd-

levyjä on saatu lahjoituksina ja lainattu oman toimituksen väeltä seka Oulun kau-punginkirjastosta.

Studiossa on seitsemän eri tietokonetta – kaikki lainassa. Sponsoreilta on saatu mainoksia vastaan 5600 euroa riihikui-vaa, mutta se menee luonnollisesti juok-seviin kuluihin kuten teostomaksuihin ja siihen, että radiota voi kuunnella nettira-dion lisäksi Oulun alueella myös radio-aalloilla. Radion tekijät tietävät olevansa amatöörejä, mutta siitä koko hommassa on kyse. He laittavat itsensä likoon ja te-kevät omalle yhteisölleen niin hyvää oh-jelmaa kuin osaavat.

TOIVONEN KOROSTAA, että vaikka radion idea ja toteutus ovat paljolti oululais-ten teekkareiden harteilla, myös monen muun alan opiskelijat sekä radion teosta kiinnostuneet, jo valmistuneet ovat osal-listuneet talkoihin paljon. Yksi esimerkki istuu Toivosen ja Kivilahden kanssa stu-diossa. Tuottajana häärivä Juho Juopperi on valmistunut IT-tradenomi, jonka pitää sännätä aamuradion päälle palkkatöihin. Sama tilanne on myös Kivilahdella. Hän suostui aamuradioon siitä käytännölli-

sestä syystä, että iltapäivällä täytyy mennä niin ikään palkkatöihin.

Radion mainokset ova lä-hes poikkeuksetta pikkutuh-mia ja vihjailevia. Kahvi-lan mainoksessa puhutaan kuppikokojen testaamisessa ja juhlatilan mainoksessa rasvatuista lauteista. Pikku-

tuhmaa tai vähintään ronskia huumoria sisältävää on myös

monen ohjelman sisältö. Esimer-kiksi AamuRatto mainostaa itseään

nettisivuilla lauseella ”Parasta aamuka-kalla nautittuna!”. AamuRaton yleisöksi oletetaan työssäkäyviä, joten ohjelman si-sältö on silti ehkä vähemmän roisia kuin vaikkapa yöohjelmien.

Radiokanavat panostavat usein aa-muohjelmiinsa. Vanhan yleistyksen mu-kaan radiokanava on yhtä kuin sen aa-muohjelma loppupäivän mennessä omalla painollaan. AamuRaton kolmikkoa yleis-tys naurattaa. ”Mä luulen, etttä me ollaan tiimi, joka panostaa ohjelmaan vähiten. Ehkä me olemme rikkoneet kaikki radi-oon liittyvät yleistykset”, Toivonen sanoo.

Toivonen pyytää Kivilahtea ja Juopperia hoitamaan yhden juonnon ilman häntä ja lähtee haukkaamaan happea. Univel-ka painaa, mutta toisaalta viikon päästä koko projekti on ohi. Tämän jutun kuvan-nut Nestori Törmä on yksi Rattoradio-projektiin osallistuneista ja pitää yllään Rattoradio-t-paitaa. ”Varo kun menet tuonne ulos tuossa paidassa”, Toivonen varoittaa Törmää. Radio on pyörinyt vas-ta päivän, mutta opiskelijoiden yöelämäs-sä Rattoradio-paita yllään kulkeville tul-laan jo juttelemaan.

RATTORADIO KERÄSI NOPEASTI paljon kan-nattajia ja kommentoijia sosiaaliseen me-diaan Facebook-sivulleen ja IRC-kanaval-leen. Toimittajat seurasivat molempia ja reagoivat muun muassa sosiaalisessa me-diassa esitettyihin kappalevalintoihn.

”Vaikka puhutaan, että talkoohenki on yhteiskunnassa kadonnut, ei se opiskelija-piireissä sitä ole. Ei todellakaan. Mutta jos meitä rattoradiolaisia yhdistäviä piirteitä haetaan, niin yksi tulee ainakin mieleen. Me emme osaa sanoa ei”, Kivilahti sanoo.

Kivilahden ilmeestä voi kuitenkin päätel-lä, ettei hän varmaan olisi halunnutkaan sanoa ei. ■

Ehkä me olemme rikkoneet

kaikki radioon liittyvät yleistykset.

Outi Toivonen, Rattoradion

päätoimittaja

” Suoramarkkinointi Mega Oy on v.1986 perustettu, Suomen johtava puhelimitse tehtävään markkinointiin erikoistunut yritys. Toimimme 17 paikkakunnalla ja kuulumme Helsingin pörssissä listattuun Talentum Oyj:hin.

Edustamme emoyrityksemme lisäksi yli 70 muuta toimeksiantajaa.

DUUNIIN KESÄKSI TAI VAIKKA HETI!

Palkkaamme kesäksi 20 uutta kykyä ja tulevaisuuden tähteä

keräämään kannuksia ja kehittymään myynnin ammattilaiseksi

lue lisää: www.sm-mega.fi – täytä avoin työhakemus tai soita ja kysy lisää!Veijo tai Jaakko, puh. 045 7731 3859 • Kirkkokatu 17 C, 5. kerros, 90100 Oulu

Tarjoamme sinulle palkitsevan työn mukavassa työporukassa laadukkaiden tuotteiden parissa, modernit ja helppokäyttöiset työvälineet sekä varman ja kannustavan palkkauksen. Tehtävänäsi on markkinoida hyödyllisiä tuotteita tai palveluita niitä tarvitseville kuluttajille.

Jos olet yli 16-vuotias, omaat sujuvan supliikin ja haluat menestyä voit hyvinkin olla etsimämme henkilö. Aikaisempaa kokemusta et välttämättä tarvitse, sillä annamme työhön tarvittavan koulutuksen.

Mahdollisuus työskennellä päivä- tai iltavuorossa elämäntilanteesi mukaan.

VARMISTA PAIKKASI HETI!

18 | Oulun ylioppilaslehti Ylkkäri

@ylkkari

Kampuksella

Lyhyempi oppimäärä Harri Filppa / www.ylkkari.fi/lyhyempioppimaara

EPÄVARMOJEN AIKOJEN USVA leijailee työelämän ympärillä. Teknologia ei vedä, tehtaat hiljenevät, Euroopan talouskriisi ahdistaa. Sievästi epämää-räinen ala johtaa nöyryyttäviin hetkiin pankkikont-torissa. Yliopistotutkinnon suorittaneilla vaikuttaa olevan varsin köykäinen tilanne: vakituista virkaa ei löydy mistään, ja esimerkiksi tuntiopettajan työ on pilkottu vuoden mittaisiin jännitysnäytelmiin, joihin ei voi laisinkaan luottaa.

Taloon pääsy ei takaa jatkoa, olipa sinne mennyt opinnäytetyötä tai harjoittelua varten, tai oikeasti töihin. Kaikesta on taisteltava muutosmyönteisesti.

Helsingin Sanomat uutisoi 22.4. artikkelissaan nuo-risotyöttömyyden olevan kasvussa. Pohjois-Pohjan-maan alueella nuorisotyöttömien määrä on kasvanut vuodesta 2006 122,0 %, joka absoluuttisena muu-toksena tarkoittaa 695 henkilöä. Työ- ja elinkei-noministeriön mukaan Suomessa oli helmikuussa noin 38 000 alle 25-vuotiasta työ-töntä työnhakijaa.

Pahin tilanne on Uudellamaalla, ja jutussa kerrottiinkin Nokian tyhjäksi jättämästä Salosta, jossa oli kovin synkkää. Kainuussa nuorisotyöttömyys on pitkään laskenut, mutta nyt tilastot ovat sielläkin kääntyneet huonompaan.

Missä on vika? Siinäkö, että nuoret eivät enää suostu tekemään ”paskaduunia” pienellä palkalla? Jos maisteri on valmis tarttumaan mopinvarteen saadakseen edes jonkinlaisen toimeentulon kesäksi, voidaan mielestäni puhua hyvin motivoituneesta työntekijästä. Näitä paikkoja ei pakon edessä oleva hakija edes saa, sillä häntä pidetään ylikouluttautu-neena ja mahdollisesti ylimielisenä lusmuna, joka ei töitä osaa tehdä.

Onko tässäkään mitään järkeä? Ilmaista työvoimaa, tai vähintään puoli-ilmaista, otetaan kyllä avosylin vastaan. Jokuhan ne tunnit tekee alemmalla hinnalla ja tulee samalla varmistaneeksi sen, että seuraa-vankin on siihen tyydyttävä. Jonottajia riittää.

Etelässä on havaittu nomadeita, jotka parkkeeraavat koneensa kanssa kahvilaan koko päiväksi. Saat-taapa toimistohotellissa odottaa pieni vuokrakop-pikin. Tätä toimintaa kutsutaan joustavaksi sopeutu-miseksi työelämän haasteisiin.

Yrittäjäksikö tässä pitäisi ryhtyä, muuttaa maasta, vaihtaa sukupuolta? Tarjolla on vain pätkäputkia tai parhaassa tapauksessa uskomattoman harvinainen urakkamunkki. Sitten täytyykin jo downshiftata burn outin kolkutellessa. Enää ei auta edes se, että papereista löytyvät pedagogiset opinnot. Ellet sitten ole erityisopettaja – kaipaavia kouluja on työ- ja elinkeinotoimiston listassa reilut toista sataa. Lää-käreistä en viitsi edes puhua.

Tunteiden turbulenssissaJenni Kinnunen

Työkipuja

Etelässä on havaittu

nomadeita, jotka parkkeeraavat koneensa kanssa kahvilaan koko päiväksi.

”

Kirjoittaja opettelee käyttämään sanoja musiikin lailla.

KUNNON KESÄOPINTOTARJONTAA on vaadittu vuosikymmeniä. Keskustelu kolmannesta luku-kaudesta konkretisoituu opiskelijallekin viimeis-tään, kun kesälle täytyy löytää tekemistä. Yli-opisto tarjoaa opetusta pääsääntöisesti vain 30 viikkoa vuodessa. Mitä jää vapun ja Vulcanalian väliin, jos työpaikka on jäänyt saamatta?

Kesäopinnot ovat opiskelijoille tärkeä kei-no edistää opintoja ja monipuolistaa tutkintoa esimerkiksi avoimen yliopiston kursseilla. Ke-säopiskelu on myös toimeentulon lähde, kun kesätöitä ei syystä tai toisesta ole. Ympärivuo-tinen opiskelu olisi taatusti tehokasta, mutta kaikilla opiskelijoilla ei ole tähän tasapuolisia mahdollisuuksia.

Laadukkaat ja sujuvat opinnot ovat yliopistomme päätavoitteita. Siksi tie-dekunnille on jaettu kaksi miljoonaa euroa strategiarahaa, joka on tarkoi-tettu muun muassa kesäopintojen, omaopettajatoiminnan ja kieli-opintojen rahoittamiseen.

Satsaukset maksavat itsensä takaisin helposti. Tiedekunnat saavat yli 3 000 euroa jokaisesta 55 opintopistettä suorittaneesta opiskelijasta. Kesällä opiskeli-ja voi hyvinkin saada suoritet-tua ne muutamat puuttuvat nopat ja rästikurssit.

Valitettavasti eri tiedekunnissa kesä-opiskelumahdolli-suudet ovat aivan erilaisia. Osa tiede-kunnista on esimer-killisesti panostanut kesäopintotarjon-

taan, mutta osa on tuottanut pettymyksen. Kii-tosta ansaitsevat etenkin humanistinen, talous-tieteellinen ja luonnontieteellinen tiedekunta. HuTK satsasi alun perin 10 000 euroa kesäyli-opiston kurssitarjontaan mutta kysynnän vuok-si tuplasi summan. LuTK on budjetoinut 45 000 euroa omien kurssiensa järjestämiseen.

Jotkin muut tiedekunnat ovat olleet nihkeitä. Kesäopintoihin investoidut summat ovat olleet suppeita, ja niillä on tuettu lähinnä pakollisia kielikursseja pienelle opiskelijamäärälle. Avoi-mia opintoja ei juuri ole haluttu rahoittaa.

Jatkossa yliopisto tarvitsee selkeät ohjeet siitä, miten kesäopintojen järjestäminen etenee. Kaikkien tiedekuntien täytyy turvata kattavat

kesäopiskelumahdollisuudet, ja päätöksiä tulee tehdä jo syksyllä. Opiskelijoita täy-

tyy kannustaa kesäopintoihin, eikä nii-den suorittaminen saa vaatia turhaa byrokratiaa, lupalappujen kiikuttelua ja ilmoittautumista jopa kuukausia etukäteen.

Opiskelijoiden vastuu on panos-taa kesäopintoihin eikä jättää tent-tejä väliin ilmoittamatta kuuluste-lijalle. Opiskelijoiden täytyy myös vaatia monipuolista kesäopintotar-

jontaa, joka tarkoittaa oman alan kursseja, kieliopintoja ja

avoimia opintokokonai-suuksia – ei vain kirja-tenttejä. ■

Kirjoittaja on Oulun yliopiston ylioppilas-kunnan hallituksen jäsen, vastuunaan koulutuspolitiikka ja kansainväliset asiat.

Opiskelu on opiskelijan (kesä)työtä

Hallitus linjaa

teksti Jaana Isohätälä

Kampuksella

oulunylioppilaslehti

5/2013 | 19

OULUN YLIOPISTO OTTAA käyt-töön tenttiakvaarion syksyllä 2013. Se on joustava tenttimis-muoto, jossa opiskelija varaa itselleen tenttimisajan haluama-naan ajankohtana verkossa.

Kuusitoistapaikkaisessa ak-vaariossa tentin tekijöitä valvo-taan videokameralla. Akvaario ei suoranaisesti korvaa mitään nykyisiä tenttejä, vaan on lisä-palvelu, jonka opettajat voivat halutessaan ottaa käyttöön.

”Tästä on kyllä hyötyä sekä

tenttiä tekeville opiskelijoille että tentin laativille opettajille. Opettaja laatii kysymyspatteris-ton, josta kone arpoo kysymyk-sen opiskelijalle”, tenttiakvaario-työryhmän sekä Oulun yliopis-ton ylioppilaskunnan hallituksen jäsen Jaana Isohätälä kertoo.

Akvaarioon liittyvät käytän-nöt suunnitellaan syksyn aika-na. Siitä johtuen aluksi tenttejä voi tehdä ainoastaan paperille. Myöhemmin tenttiä voi myös tietokoneen avulla.

Päätös tenttiakvaariosta nui-jittiin pöytään Oulun yliopiston koulutusneuvoston kokoukses-sa. Neuvosto päätti sijoittaa ak-vaarion toteuttamiseen 20 000 euroa.

OYY on janonnut tenttiak-vaariota osaksi opiskelujen su-juvoitumista jo pitkään. Tent-tiakvaario on ollut OYY:n kou-lutuspolitiikkaan liittyvien tem-pausten ja mielipidekirjoittelun kestoaihe viime vuosina.

OYY järjesti ikään kuin

muistutukseksi ja kiitokseksi tenttiakvaarion tulosta tempa-uksen, jossa opiskelijat pää-sivät tekemään leikkimielisen tentin akvaariota muistuttavaan tilaan Linnanmaan kampuksen keskusaulassa. Todellisuudessa akvaario sijoitetaan näillä nä-kymin Luna-kirjaston vierei-selle 2S-käytävälle nykyisen KO150-huoneeseen. Ensim-mäiset oikeat tentit akvaarios-sa päästäneen tekemään siis jo ensi syksynä. ■

Tästä on kyllä hyötyä

sekä tenttiä tekeville opis-kelijoille että tentin laativille opettajille.”

Jaana Isohätälä, OYY:n hallituksen jäsen

”

Akvaariosta totta syksyllä

Miikka HolpainenMatematiikka, 3. vuosi

”Tuntuu ideana hyvältä. Itse tar-

vitsen hiljaisen tilan tentin tekoon,

siinäkin mielessä tenttiakvaario

on tervetullut. Lisäksi se vähen-

täisi stressiä, kun tenttejä voisi ai-

katauluttaa omaehtoisesti. Uskon,

että tulisin sitä käyttämään.”

Miltä ajatus tenttiakvaariosta kuulostaa?

Henna-Liisa KaihovirtaLogopedia, 2. vuosi

”Tenttiakvaario on tosi tervetul-

lut. Sen avulla pystyy esimerkiksi

tiivistämään tenttiaikataulujaan.

Meidänkin opintoihin toisi var-

masti lisää joustavuutta. Uskon,

että tulisin sitä käyttämään.”

Iiris VesalaMatematiikka, 1. vuosi

”Kuulostaa todella hyvältä. Va-

paavalintainen aika tentin teke-

miseen toisi hyötyä opiskeluun.

Esimerkiksi hylätyn tentin voisi

uusia aikaisempaa nopeammin.

Luulen, että tulisin akvaariota

käyttämään.”

Arkkitehtiosasto luultavasti Luna-kirjaston paikalleOULUN YLIOPISTON arkkitehti-osaston sijoituspaikka Linnan-maan kampuksella ei ole vielä täysin varmaa, mutta mitä to-dennäköisimmin se sijoitetaan nykyisen Luna-kirjaston sekä osittain konetekniikan osaston nykyisiin tiloihin.

Asia selvisi Oulun yliopiston Missä mennään -tilaisuudessa 24. huhtikuuta. Tulevaisuuden kampuksen esittelemiseen kes-kittyneessä tilaisuudessa esitel-tiin lyhyesti myös konkretiaa siitä, millaisia muutoksia Oulu yliopiston tilaryhmä on suunni-

tellut seuraavan viiden vuoden varalle.

Arkkitehtiosaston vaihtoeh-toisena paikkana on spekuloi-tu myös nykyistä eläinmuseota, mutta Ylkkärin tietojen mukaan Luna-kirjaston tilat ovat todennä-köisemmät. Sijoituksen päättää lopulta Oulun yliopiston hallitus.

LINNANMAAN KAMPUSVISIOON seuraavan kolmenkymmenen vuoden näkökulmasta voi tu-tustua osoitteessa:http://www.oulu.fi/yliopisto/

tulevaisuudenkampus

TENTTIAKVAARIO • tekstit Ville Koivuniemi • kuvat Mikael Heikkinen

MUUTOKSIA KAMPUKSELLA • teksti Ville Koivuniemi

Valmistuessaan tenttiakvaario muistuttaa enemmän tietokoneluokkaa kuin kalamaljaa. Oulun yliopiston ylioppilaskunta järjesti tenttiakvaarion kunniaksi tempauksen, jossa tenttimistä pääsi kokeilemaan leikkimielisesti Linnanmaan kampuksen keskusaulassa sijainneessa lasikopissa.

20 | Oulun ylioppilaslehti Ylkkäri

@ylkkari

Kampuksella

TIMO KAUSTINEN OLI pyöräilemässä, kun hä-nelle soitettiin rahisevalta puhelinlinjalta. Hän erotti sanan Turkki ja meinasi lyödä luurin korvaan, kunnes muisti hakeneensa edustustoharjoitteluun.

”Olin kirjoittanut hakemukseen, etten osaa puhua turkkia, en ole koskaan käynyt Turkissa enkä tiedä maasta juuri mitään, mutta olen no-pea oppimaan. Pääsin kuin pääsinkin harjoit-teluun Suomen suurlähetystöön Ankaraan.”

Asunnon etsiminen Suomesta käsin oli hankalaa, joten Kaustinen päätyi hintavaan vuokra-asuntoon suurlähetystöalueelta.

”Hieman yllättäen asunnon mukana tuli myös espanjalainen kämppäkaveri, joka työskenteli YK:ssa konsulttina. Kämppis oli vähän eloisampi tapaus ja jatkuvasti liiken-teessä. Hän myös järjesti maahan saavuttua-ni kattoterassillamme sangriakutsut”, Kaus-tinen muistelee.

Suurlähetystön tarkoituksena on edustaa Suomea Turkissa, vahvistaa maiden välistä vuorovaikutusta sekä valvoa Suomen kan-salaisten etua. Harjoittelijana Kaustinen sai avustaa diplomaattista henkilökuntaa päivittäi-sissä asioissa. Lisäksi hän kirjoitti taustamuis-

tioita ulkoasiainhallinnon käyttöön sekä auttoi suurlähetystön kulttuuri- ja tiedotusasioissa.

Työnkuvaan kuului myös asemamaan ti-lanteen seuraaminen. Merkittävät poliitti-set tapahtumat sattuivat aivan vieressä, kun naapurimaa Syyriassa oli sota käynnissä.

”Olin samassa työhuoneessa syyrialai-sen kaverin kanssa. Hän soitteli läheisilleen kotiin, ovatko nämä elossa. Uutisia ei ollut vara jättää lukematta. Suomessa taas ei ta-pahtunut oikein mitään sen suurempaa, pait-si kissa hyppäsi joutsenen selkään”, Kausti-nen hymähtää.

Työssä turkin kielen taidosta olisi ollut etua, mutta englannilla pärjäsi hyvin.

”Riitti, kun puhui mikähäkkistä. Omasta mielestäni en ole kovin hyvä englannissa, mutta eivät diplomaatitkaan olleet sen pa-rempia.”

Kaustinen suosittelee ehdottomasti har-joittelua ulkomailla. Vaikka välillä oli han-kalaakin, reissu oli kokemisen arvoinen.

”Menin Turkkiin vaikka en osannut kieltä, enkä koe itseäni suureksikaan herrasmiehek-si. Mutta siellä vain hengailin diplomaattien kanssa ja hyvin pärjäsin”, Kaustinen tuumaa.

Ankarassa diplomaattiseurassa Kansainvälisestä urasta haaveileva historioitsija sai viime syksynä arvokkaan kokemuksen työharjoittelusta suurlähetystössä.

KAMPUKSEN KASVOT • tekstit ja kuvat Sanna Häyrynen

N:nnen vuoden aate- ja oppihistorian opiskelija Timo Kaustinen, 27, valmistelee ulkoministeriöön liittyvää gradua.

oulunylioppilaslehti

5/2013 | 21

Yllätyksenä yrittäjäksiTiina Ronkainen äimistelee päivittäin, kuinka hienoa on nähdä oman firman konkreettinen kehitys.

MUUTAMA VUOSI SITTEN yrittäminen ei kiin-nostanut Tiina Ronkaista. 26-vuotias Ronkai-nen on sittemmin huomannut, että yrittäminen sopii hänen järjestelmälliselle luonteelleen.

”Tykkään, kun langat ovat omissa käsis-säni. On itsestäni kiinni, toimiiko homma.”

Disturb,fi-nimisen vaatteita myyvän verkkokaupan Ronkainen perusti poikaystä-vänsä kanssa reilu pari vuotta sitten. Verk-kokaupan kylkeen avattiin myymälä viime syksynä, ja sen jälkeen kasvu on ollut pe-rustajan mukaan räjähdysmäistä.

Yrittäjyys ja International Business -maisteriohjelmassa opiskelu ovat solahta-neet Ronkaiselta hyvin yhteen.

”Omaa yritystä on voinut käyttää esi-merkkinä koulutöissä, joten teoria ja käy-täntö ovat tukeneet toisiaan. Vaatii moti-vaatiota keskittyä yhtä paljon opiskeluun ja työntekoon”, hän sanoo.

Aiemmin ranskan kielestä filosofian mais-teriksi valmistunut Ronkainen saa verkkokau-pan kansainvälistämistä käsittelevän kauppa-tieteen gradunsa toukokuussa ulos. Kieliopin-noista on ollut liiketoiminnassa hyötyä.

”Pari viikkoa sitten olin työmatkalla Pa-riisissa. Oli tärkeää pystyä kommunikoimaan

paikallisten kanssa heidän omalla kielellään.”Yrittäjän työpäivä alkaa yleensä aamu-

seitsemältä sähköpostien lukemisella. Salit-reenin jälkeen hän työskentelee myymälässä kuuteen asti ja jatkaa paperitöitä muutaman tunnin. Tähän mennessä Ronkainen ei ole vielä yrittäjänä lomaillut.

”Yksittäisiä vapaapäiviä tulee kyllä pi-dettyä. Sormet syyhyävät päästä koko ajan hommiin, joten lomaan keskittymisestä tuskin tulisi mitään”, Ronkainen epäilee nauraen.

Yrittäjyydestä haaveilevia opiskelijoita Tiina Ronkainen kehottaa verkostoitumaan opiskelukavereiden kanssa ja hankkimaan paljon tietoa.

”Typeriä kysymyksiä ei ole olemassakaan. Jos mieltä askarruttavan asian jättää kysymät-tä, voi käydä huonosti. Esimerkiksi yllätyk-senä tuleva muutaman tuhannen jälkivero on pienelle yritykselle iso juttu”, hän varoittaa.

Vaikka kannattaa olla realistinen, silti täytyy pitää unelmistaan kiinni ja olla myös vähän hullu. Tiina Ronkainen on monet ker-rat nauranut poikaystävänsä kanssa, etteivät he alun perin tienneet ollenkaan, mihin läh-tivät mukaan, kun laittoivat kaupan pystyyn.

Viime syksynä avatun Disturb-myymälän omistaja Tiina Ronkainen tuskailee, että tuotteet eivät kohta enää mahdu varastoon. ”Onneksi se on positiivinen ongelma”, hän hymyilee.

22 | Oulun ylioppilaslehti Ylkkäri

@ylkkari

Kampuksella

OULUN VARHAISKASVATUKSEN ylioppilaat ry:n, eli tuttavallisem-min Lastarien, hallitus on kilta-huoneellaan aloittamassa arviol-ta pitkäksi venähtävää kokousta. Tuoleja on järjestelty pitkin sei-niä kehämuodostelmaan yhdek-sänjäsenistä hallitusta varten. Kehän keskelle jää noin pari ne-liötä tyhjää tilaa.

“Puheenjohtajan paikka on tässä hyllyn alla, ei saa olla liian pitkä tai ei mahdu istumaan!”, vitsailee Lastarien puheenjoh-taja Henna Määttä. Tilanpaljou-desta ei siis voida puhua – lasta-riopiskelijat kutsuvatkin huonet-taan kopiksi.

“Kopilla ei tule vietettyä ai-kaa, tämä tila kun on suurin-piirtein snooker-pöydän kokoi-nen. Usein hallituksen koko-ukset pidetäänkin iltapäivällä kahviossa jotta niitä on helppo tulla seuraamaan”, kertoo Las-tarien yhteistyö- ja fuksivastaa-va Susanna Maununiemi.

“Käsitän kiltahuoneen tilak-si, joka on avoin kaikille opis-kelijoille rentoutumista ja opin-toasioista keskustelua varten. Tällä hetkellä koppi on ainoana lukollisena tilana meillä varasto-käytössä”, Maununiemi jatkaa.

“Tilanpuutteen vuoksi ollaan sekaisin kasvatustieteen päässä. Luokanopettajaopiskelijoiden

Olohuone-kahvilassa pyöritään, mutta fuksit eivät tiedä ketkä on “omia”. Ei ole sopivaa tilaa tutustua.”

“Kokoukset pyritään pitä-mään jossain muualla koska täällä ei mahdu istumaan. Ja happi loppuu!”, naurahtaa vara-puheenjohtaja Diana Jusola.

Kopin neliöiden rajallisuus ei kuitenkaan estä Lastareita ole-masta toimiva ainejärjestö: “Jä-senistömme on suhteellisen iso ja aktiivinen – esimerkiksi hallituk-seen halukkaita löytyy aina fuk-sista lähtien. Tänä vuonna hal-lituksessa on myös maisterivai-heen opiskelija”, Määttä kertoo.

“Tämä on harvinaisempaa sen takia, että jo kandin tutkin-nolla saa alalta hyvin töitä ja moni tekee työn ohessa maiste-ritutkintoaan, eikä ehdi ainejär-jestön hommiin vaikuttamaan.”

Poikkitieteellistä tekemistäVuonna 2015 ainejärjestön kol-mikymppisiä juhlistavien Las-tarien toiminta on poikkitieteel-listynyt vuosien aikana. “Aikaisemmin olimme kes-kittyneet tänne kasvatustieteen puolelle, mutta nyt on alettu te-kemään yhteistyötä ja järjestä-mään tapahtumia teekkareiden

ja luonnontieteilijöiden kans-sa”, Määttä kertoo.

Vakavaakin sisältöä löytyy: Universitas-rahoituksen kautta järjestetty seikkailupedagogii-kan kurssi oli Lastareiden käsi-alaa alusta loppuun.

“Jäsenistön haluja ja toiveita on kartoitettu, ja toimintaa ryh-dytty suunnittelemaan sen mu-kaan. Esimerkiksi askarteluiltoja on jo kerran ehditty järjestämään. Toiminnan on tarkoitus liittyä jollakin tavalla meidän alaan, että siitä on hyötyä jälkeenpäin”, puheenjohtaja tarkentaa.

“Koulutuspoliittinen vastaa-va järjesti kyselyn opiskelujen sujuvuudesta, jaksamisesta ja hallituksen toiminnasta. Kyse-lystä tehtiin koonti joka käytiin kehittämisiltapäivänä läpi. Mu-kana oli myös opettajia.”

Ajan hermolla tapahtumistaLastentarhanopettajiksi opis-kelevat vaikuttavat olevan hy-vin hereillä alastaan ja yleisesti perillä asioista. Mistä innostus kumpuaa?

“On paljon opiskelijoita jot-ka ovat jo lastenhoitajia tai so-sionomian puolelta tulleita ja haluavat opiskella lisää”, ker-too Maununiemi.

“Opettajan työnkuvaan kuu-luu seurata yhteiskunnan tapah-tumia ja olla kriittinen. Opetta-jalehtiä ilmestyy tiuhaan ja siel-tä näkee ajankohtaista keskuste-lua. Luennoitsijat nostavat kiin-nostusta herättäviä asioita esille. Omien pohjatietojen puuttuessa haetaan tietoa ja perehdytään asioihin.”

Luennoilla on puhuttu paljon myös Alppilan ruokalakohtauk-sesta ja opettajan irtisanomisesta.

”Tapaus herättää kovia tun-teita – tavallisista tallaajista tulee kädenkäänteessä ammattikas-vattajia. Keskustelu on tottakai hyväksi, mutta faktahan se on että yläkoulusta puuttuu todella tärkeitä työkaluja huonosti käyt-täytyviin opiskelijoihin puuttu-miseen ja ennaltaehkäisevään toimintaan”, Määttä harmittelee.

“Ei-sanasta on tullut todella hankala. Nykyään vanhemmat neuvottelevat kaikesta lapsen kanssa. Lapsi saa liikaa vastuu-ta ikäänsä nähden, kuin mitä pystyy käsittelemään. Neuvot-telutaidot on hyvä oppia, mut-ta kaikesta ei voi neuvotella. Aikuisella on vastuu omasta lapsestaan”, pohtii kansainväli-syyden ja kestävän kehityksen vastaava Laura Ketonen.

“Rakkautta ja kuria sopivassa suhteessa”, huikkaa Jusola. ■

Pienistä tiloista ponnistavan varhaiskasvatuksen opiskelijoiden ainejärjestö kuhisee tekemistä ja toimintaa

Ajankohtaiset lastarit

KILTAHUONEKIERROS • teksti ja kuvat Mikael Heikkinen

Kiltisfakta

Kiltahuoneen haltija: Oulun varhaiskasvatuksen ylioppilaat ry

Huoneeseen mahtuu enintään: 30 henkeä päällekkäin lastattuna. Mukavasti ollessa 10 henkeä maksimissaan.

Miten sinne pääsee: KK206, Humuskuppilan vieressä.

Pääasialliset käyttäjät: Hallituslaiset kokouksia varten, varaston käyttäjät.

Käytön aktiivisuusaste: Harvoin, varastona.

Varustelu: Kahvinkeitin, mikro- aaltouuni.

Erikoisuus: Maunonkadulta Musiikkikas-vatuksen tiloista pelastetut lastentarhaopettajaopiston maskit.

Hallitus valmiina kokoukseen. Yllä Tytti Kuosmanen (vas.), Riikka Makkonen, Outi Partanen, puheenjoh-

taja Henna Määttä ja Laura Ketonen. Alla Susanna Maununiemi (vas.) ja Diana Jusola.

oulunylioppilaslehti

5/2013 | 23

Tietoa tuoreimmasta numerosta, arkistonja blogit löydätosoit-teesta

YP on myös Facebooki

ssa

Eikä maksa paljon: vuosikerran (kuusi numeroa) hinta kestotilauksena on 36 euroa ja opiskelijoille vain puolet tästä.

Tilaukset

Sijoita ajatteluun!YhteiskuntaPolitiikka on hyvinvointitutkimuksen avoin foorumi, jossa kuuluu ajattelun ääni. YP:n jutuilla on taipumusta saada julkisuutta, herättää uteliaisuutta, virittää keskustelua ja käynnistää toimenpiteitä.

www.thl.fi/yp ◆ puh. 03 4246 5304 ◆ asiakaspalvelu@kustantajapalvelut.fi

Palkka nousee eläkeikään astiPaljonko omaishoito säästää?

Tupakan orjatTerveys kaikissa politiikoissa

Nuorten rahapelihaitat

Terveyden ja hyvinvoinnin laitosPL 3000271 Helsinkiwww.thl.fi

Tutkittua tietoa, uusia avauksia

YHTEISKU

NTA

POLITIIKKA

2/2013

YHTEISKUNTAPOLITIIKKA2/2013

thl.fi/yp

SATO Vuokraus ja myyntiPuh. 0201 34 4400Hallituskatu 20, 90100 OuluPuhelujen hinnat: kiinteästä verkosta 8,28 snt/puh+7 snt/min, matkapuhelimesta 8,28 snt/puh+17 snt/min. Ulkomaan puhelut hinnaston muk. koti kuten haluat

Etsitkö kotia?sato.fi

OULUN YLIOPISTON YLIOPPILASKUNTA on 12 300 opiskelijan julkisoikeudellinen yhteisö. OYY toimii jäsenistönsä etu- ja palvelujärjestönä, joka työllistää tällä hetkellä yhdeksän työntekijää.

Ylioppilaskuntamme hakee joukkoonsa

JÄRJESTÖ- JA HALLINTOSIHTEERIÄ

Vakituiseen työsuhteeseen 27.5.2013 alkaen tai sopimuksen mukaan. Toimessa on neljän kuukauden koeaika. Pohjapalkka on 1783,25 euroa kuukaudessa. Lisäksi palkkauksessa otetaan huomioon mahdolliset kokemus- ja koulutuslisät. Toimi on kokopäiväinen, 37,5 tuntia viikossa. Työsuhteeseen sovelletaan ylioppilaskuntien työehtosopimusta.

TARJOAMME haasteellisen, monipuolisen sekä vastuullisen työn opiskelijajärjestön ytimessä.

Järjestö- ja hallintosihteerin toimi on loistava tilaisuus päästä kehittämään nuorekasta organi-

saatiotamme. Järjestö- ja hallintosihteerin tehtävänä on mm. järjestötoiminnan suunnittelu ja

koordinointi, sekä järjestöyhteistyö. Lisäksi tehtäviin kuuluvat järjestöjen neuvonta ja koulutus,

järjestöviestintä, ylioppilaskunnan kulttuuritoiminnan koordinointi sekä sidosryhmäyhteistyö.

Järjestö- ja hallintosihteeri vastaa myös ylioppilaskunnan tapahtumien, kuten vuosijuhlien ja

lukukauden avajaistapahtuman järjestämisestä.

JÄRJESTÖ- JA HALLINTOSIHTEERI vastaa pääsihteerin alaisuu-

dessa osaltaan ylioppilaskunnan hallinnosta. Työ sisältää käy-

tännön järjestelyjä ja monipuolisia kokoussihteerin tehtäviä,

sekä itsenäistä valmistelutyötä.

EDELLYTÄMME sinulta perehtyneisyyttä järjestötoimintaan

ja yhdistyslakiin, järjestöhallinnon kokemusta ja osaamis-

ta, hyvää suomen ja englannin kielen suullista ja kirjallista

taitoa, erinomaisia sosiaalisia- ja vuorovaikutustaitoja sekä

paineensieto- ja organisointikykyä. Lisäksi järjestö- ja hallin-

tosihteerin on oltava sitoutunut, aloitteellinen, sekä vas-

tuuntuntoinen. Perehtyneisyys ylioppilaskunnan toimintaan

ja akateemiset opinnot katsotaan hakijalle eduksi.

HAKEMUKSET ansioluetteloineen toimitetaan PDF-muodossa

sähköpostitse osoitteeseen hakemukset@oyy.fi. Hakemus-ten tulee olla perillä viimeistään torstaina 16.5.2013 klo 14.00, otsikkoriville maininta ”järjestö- ja hallintosihteeri”.

Myöhässä tulleita hakemuksia ei oteta huomioon. Osa haki-

joista kutsutaan haastatteluihin, jotka järjestetään viikolla 21.

Lisätietoja: Pääsihteeri Ilari Nisula,

040 523 1822, paasihteeri@oyy.fiJärjestö- ja hallintosihteeri Joni Vatjus-Anttila,

040 525 5562, jhs@oyy.fiHallituksen puheenjohtaja Valle Uimonen,

040 523 1821, hpj@oyy.fi

24 | Oulun ylioppilaslehti Ylkkäri

@ylkkari

Kampuksella

MIINA SUPINENOrvokki Leukaluun urakirjaWSOY 2013. 134 s.

MUSIIKKIOPISTON KÄYNYT poi-ka haaveilee Sibelius-lukiosta ja konserttipianistin ammatista. ”Kuvitteletko todella, että pää-set pitkälle vain koska olet hei-lutellut rytmimunaa savolaisessa musiikkileikkikoulussa?” vastaa ammatinvalintapsykologi Or-vokki Leukaluu. Tulevaisuuden ammatti ihmetyttää työelämässä oleviakin, omien mieltymysten ja taloudellisten haasteiden risti-tuli tuskastuttaa. Miina Supisen (s. 1976) luoma hahmo Orvokki Leukaluu pelastaa ja antaa käy-tännönläheisiä ohjeita personal traineriksi, puutarhuriksi ja pul-lapomoksi.

Urakirja kurvaa ammatin-valintaohjaukseen parodian ja komiikan keinoin. Yleisradi-ossa viime vuonna lähetetyssä Uraradiossa kuulijoiden työelä-mäongelmiin vastannutta Leu-kaluuta esitti Miitta Sorvali. Hänen lukemanaan ohjeet ovat olleet varmasti vielä hersyväm-piä! Varsinaista hupia syntyy, kun Leukaluu tekee omia joh-topäätöksiään varsin ilmiselvän tapauksen suhteen. Mutta onhan Facebookin naispomo Sheryl Sandbergkin kehottanut ajattele-maan uraa tikapuiden sijaan kii-peilytelineenä.

Oli virkistävää pitkästä ai-kaa lukea teosta, joka oli kevyt, helppo ja huvittava huolimatta lievästä kiireessä luodun hajus-ta. Kaikki te, jotka yliopistossa pohditte pääaineen vaihtamis-ta tai täyskäännöksen tekemis-tä, ehkäpä tärinäinsinöörin tai opettajan ammattia, ottakaa Su-pisen kirja kauniiseen käteen ja viihtykää. Joulukuusikauppias-kin on ammatti, eikä lainkaan hävettävä sellainen.

Jenni Kinnunen

KIRJA

Joulukuusi-kauppias-

kin on ammatti, eikä lainkaan hävettävä sellainen.”

”

Miksi lähdit opiskelemaan luokanopettajaksi?

Luokanopettajan ammatti on ollut pitkäaikainen haavee-ni. Lukion jälkeen lähdin kui-tenkin opiskelemaan ravitse-mustiedettä Kuopioon. Siihen aikaan treenasin aika paljon ja terveellinen ravitsemus alkoi kiinnostaa.

Toisaalta minua houkutteli myös muutto uuteen kaupun-kiin. Kun valmistuminen alkoi lähetä, tuli sellainen fiilis, että haluan opiskella lisää. Tällä het-kellä luokanopettajan työ tuntuu enemmän sellaiselta, jonne me-nisin mielelläni joka aamu.

Oletko koskaan karpannut, raakaruokahifistellyt tai muuten noudattanut jotain tiettyä ruokavaliota?

En oikeastaan. Joskus on opintojen takia pitänyt olla muu-tama päivä gluteenittomalla ruo-kavaliolla tai pussikeittodieetillä.

Syön terveellisesti, mutta muis-tan myös herkutella. Syöminen ei saa olla liian stressaavaa. En esimerkiksi kannata herkkulak-koja vaan kohtuullisuutta. Yk-sittäinen ruoka itsessään ei ole paha, kokonaisuus ratkaisee.

Onko joku ruoka, joka ei niin sanotusti uppoa?

En tykkää maksaruuista. Se haju on niin kauhea, että vältte-len silloin ruokaloita.

Millä herkuttelet?Otan kahvilassa palan juus-

tokakkua tai ostan suklaata.

Saanko asiantuntija-lausunnon seuraavaan: Onko pakko syödä aamupalaa, jos ei taho?

Omasta mielestäni aamupala ei ole välttämättömyys, jos se ei maistu. Aika monella se kuiten-kin parantaa ateriarytmiä ja nä-länhallintaa. On ristiriitaisia tut-

kimuksia siitä, onko aamupalan syömisellä merkitystä esimer-kiksi painonhallinnan kannalta.

Mikä on eksoottisinta, jota olet syönyt?

Ei tule mieleen mitään hirve-än eksoottista. Lapsenakin kun reissattiin, söimme siskoni kans-sa vain ranskalaisia. Kreikkalai-sesta ruuasta tykkään tosi paljon.

Käytkö paljon ravintoloissa ja kahviloissa?

Käyn lempikahvilassani use-amman kerran viikossa, näen siskoa ja kavereita. Toisinaan käyn yksinkin, saatan vaikka-pa lukea siellä tenttiin. Lem-pikahvilani on vähän kuin toi-nen olohuoneeni. Ravintoloissa käyn harvemmin, ehkä kerran kuukaudessa.

Oletko kahviaddikti, tarvitko sen joka-aamuisen kahvikupposen?

En tarvitse. Se mitä kahvilas-sakin juon, on mieto latte. Kah-viloissa parasta on tunnelma.

Mitä tykkäät tästä lounaskahvilasta?

Ihan viihtyisä paikka. Kiva, että on liikennettä ympärillä, niin on jotain mitä katsella. Kierrätys-kalusteet ovat kiva idea.

Maistuiko aamupala?Muuten oli hyvää, mut-

ta puuro oli aika heikkoa. Smoothie oli tosi hyvä. Jos sai-si oikein hifistellä, täällä olisi tuoreita leipiä. Asiakaspalvelu oli tosi ystävällistä.

Anna kokonaisarvosana tälle paikalle asteikolla 1–5.

Kolmonen, koska puuro ja melko hidas palvelu alentavat arvosanaa. Tällaisia kahviloita ei ole Oulussa montaa, joissa saa aamupalaa. Voisin tulla tän-ne joskus lounaallekin. ■

”Lempikahvilani on toinen olohuoneeni”Ravitsemusterapeutiksi valmistunut ja luokanopettajaksi opiskeleva Helga Skiftesvik alkoi opiskella uuteen ammattiin ennen kuin ensimmäiset maisterin paperit olivat taskussa. Vaikka ravintoasiat kiinnostavat, opettajan työ tuntuu enemmän omalta. Vapaa-ajallaan tämä nainen suuntaa kuntonyrkkeilemään tai vaihtoehtoisesti rentoutumaan lempikahvilaansa.

HAARUKASSA • teksti ja kuva Maija Pylväs ARVIOT

Luokanopettajaksi opiskeleva Helga Skiftesvik testasi kahvilaravintola Tuban aamupalan.

Haarukassa

Helga Skiftesvik

Ikä: 24 vuotta.

Opiskelee: Teknologia-painotteisessa luokan-opettajakoulutuksessa, 2. vuosi. Aikaisemmalta koulutukseltaan TtM ja ravitsemusterapeutti.

Kotoisin: Oulusta.

Asuu: Oulun keskustassa.

Harrastukset: Kuntonyrkkeily, jumpat, kahviloissa käyminen.

Lautasella: Tuban aamupalaa.

Kahvila

Kahvila-ravintola Tuba

Missä: Mannenkatu 2.Mitä: Aamupalaa, lounasta kasvispainotteisella ruokalistalla, kahvia jne.Muuta: Kierrätyshenkinen, lähi -ja luomutuotteita suosiva kulttuurikuppila.

Toimittaja testasi: Tuban aamupalan (leipä, puuro, smoothie, tuoremehu, kahvi/tee).Arvio: Smoothie oli tosi hyvää mutta puuro aika mautonta. Plussaa siitä, että aamupala tuotiin pöytään, vaikka puuro hieman viipyikin. Viihtyisä ja tilava paikka.

Tähdet asteikolla 1–5:

***

oulunylioppilaslehti

5/2013 | 25

ARVIOT

POHJOISESSA SUOMESSA on aina syntynyt kovia rock-bändejä, joiden tinkimätön tekeminen ja armoton energia kristallisoituvat varsinkin livetilanteissa. Yksi tämän hetken merkillepantavim-pia ryhmiä tällä saralla on kemi-läinen Slap Betty, jonka kotiseu-turakkaasti nimetty esikoinen 94720 on levytetty osin viime-vuotisen Nuclear Explosion -li-vebändikilpailun pääpalkintona olleella studioajalla.

Myös levyllä Slap Bettyn vahvuudet manifestoituvat,

mutta hieman yllättäenkin se paljastaa keikkahurmiossa hel-posti huomaamatta jääviä lieviä vajavaisuuksia. Rock’n’rollia bändiltä ei puutu, se on sano-mattakin selvää, mutta albumi-ympäristössä kaipaisi paahtoon jo hieman enemmän nyansseja ja selkeitä suvantojakin. Keu-lamies Teemu Ylinikan rähinäi-nen laulu kuulostaa näin taltioi-tuna myös yllättävän yksiulot-teiselta.

Tiukkahan tämä combo on kuin saunassa istuviksi muova-tut farkut, ja rytmiryhmä sekä taustalaulut toimivat juuri niin kuin pitää. Ennestään kovaksi havaittu ykköskitaristi Juhana Länttä on varmasti Suomen ko-vimpia kepittäjiä, ja hevahtavat lickit sooloissa tuovat muka-vaa lisäväriä katurock-menoon kuulostamatta turhalta tilutte-lulta. Biisikatalogista esiin nou-sevat rauhallisempi Drunk not Dead sekä levyn päättävä, Ke-mille omistettu epärakkauslau-lu Wondertown.

Marko Pyhähuhta

HARVA USKALSI ODOTTAA mar-raskuussa 2003 hajonneelta Su-edelta uutta levyä vielä kohutun ja mainetta niittäneen vuoden 2010 hyväntekeväisyyskeikan-kaan jälkeen. Melko tarkkaan kolme vuotta myöhemmin bän-di kuitenkin palaa entisessä ko-koonpanossaan uutuuslevyllä tarjoten samalla uskomatto-man päänsisäisen aikamatkan 1990-luvulle. Autenttinen Sue-de-soundi on jälleen totta: Brett Anderson vetää kuulaasti (kuin silloin ennen) ja bändi vastaa ää-nensä uudelleen löytäneen voka-listin haasteeseen painokkaasti.

Sopivasti kymmenen bii-sin mittainen levy koostuu laa-

dukkaista ja tarttuvista biiseistä vailla joutavaa täyteainetta, ja niin herkemmät kuin mahtipon-tisemmat raidat värisyttävät sel-käpiitä hämmentävänkin kosket-tavalla tavalla. Monitahoinen ja sävykäs materiaali kolahtaa yhä toistuvien kuunteluiden jälkeen joka kerta uudelleen, ja kappa-leista jokainen tuntuu vuorollaan nousevan esiin. Menevämmis-tä biiseistä Snowblind kohoaa samaan kastiin Trash-klassikon kanssa, joskin hieman tummem-pisävyisenä, mikä ei sekään ole lainkaan huono asia. Hit Me te-kee sitten saman kevyemmin.

Tila, ylisanat ja tähdet tun-tuvat ikävä kyllä loppuvan kesken, kun yrittää ruotia le-vyä, joka kuuluu heittämällä jokaisen koskaan brittipopis-ta tykänneen ihmisen hyllyyn sekä kokonaisuutena Sueden ehdottomaan parhaimmistoon. Always-kappaleen kertosäkeen ”I will always be near” onkin yhtäkkiä helppo uskoa Sueden feenikslintumaisen ylösnou-semuksen edessä, ja muutaman päivän kuuntelulla voisinkin lätkäistä levynkanteen tarrat ”vuoden albumi” ja ”vuositu-hannen comeback”.

Marko Pyhähuhta

LEVYT

SUEDEBloodsports

SLAP BETTY94720

Miten kuvailet tyyliäsi?Ajaton, tyylikäs ja sopivasti

omaleimainen. Pyrin yhdistele-mään vaatteita yllättävällä ta-valla.

Millaista palautetta saat yleensä tyylistäsi?

Palautetta tulee vastakkai-sen sukupuolen edustajilta oi-keastaan vain sillon, kun vaa-tekappaleet eivät sovi yhteen. Palaute ei haittaa minua. Lappi-laiseen mentaliteettiin kuuluu, että asiat sanotaan suoraan.

Olet aktiivisesti mukana opiskelijapolitiikassa. Onko olemassa jokin stereotyyppinen opiskelijapolitiikkotyyli?

Kokoomus-opiskelijoihin liitetään pikkutakki ja kaulus-paita. Vaatteet ovat todella vä-rikkäitä, varsinkin eteläisem-mässä Suomessa. Punainen pikkutakki ja keltaiset housut -yhdistelmäkin on nähty.

Vaatteet saattavat myös olla melko tyyriitä. Kehuin vast-ikään erään miehen kauluspai-

taa. Hän kertoi sen maksaneen 90 euroa.

Minulla pitäisi olla ykkö-set päällä, jos haluaisin näyttää heidän seurassaan normaalilta.

Eroavatko arki- ja juhlatyylisi toisistaan?

Pukeudun juhliin aina etike-tin mukaan. Kaapistani löytyy kaikenlaisia asuja hyvin istu-vasta frakista lähtien. Frakki on muuten todella mukava päällä. Se ei purista mistään. Tosin sen pukeminen on oma suorituk-sensa. Ekalla kerralla minulla meni kolme varttia, että sain frakin ylle ja kunniamerkit ja nauhat oikeille paikoilleen. Vä-lillä piti ottaa puhelua kaverille ja kysyä ohjeita.

Miten pukeudut, kun olet yksin kotona?

Laiskuuttani en yleensä jaksa vaihtaa vaatteina, joten hengaan kotonakin farkuissa. Vietän to-sin aika vähän aikaa kotona.

Miten pukeuduit teininä?Yhteisön paine oli kova.

Päällä oli Micmacin farkut, Airwalkin skeittikengät ja Stockerin huppari. Oma tyyli alkoi löytyä yläasteella.

Mikä on vaatekaappisi häpeäpilkku?

Ne ala-asteella ostetut Stockerin hupparit. Niitä voi käyttää korkeintaan autonren-kaita vaihtaessa.

Millainen tyyli kiinnittää huomiosi kadulla?

Pääni kääntyy, kun ihminen säteilee hyvää oloa ja itsetun-toa. Siihen ei tarvita viimeistä huutoa olevia vaatteita tai it-sensä korostamista.

Jos vastaan tulee mies, jonka tyyli muistuttaa etäisesti omaa-ni, saatan poimia häneltä vink-kejä omaankin pukeutumiseeni.

Mitä vaatteita aiot hankkia kesäksi?

Lähden töihin Tukholmaan. Jaan kuorma-autolla leipää pai-kallisiin kauppoihin. Olen ol-lut samoissa hommissa kerran aiemminkin ja tiedän, että va-paa-aika jää vähiin. Pärjään siis työnantajani antamilla kamp-peilla. ■

Pohjoismaisen filologian opiskelijan Kim Rantalan, 23, vaatekaapin helmi on hyvin istuva frakki. Rantalan mukaan frakki on todella mukava asu – kunhan sen saa ensin puettua oikeaoppisesti päälleen.

Asu etiketin mukaan

Kim Rantala työskenteli viime lukuvuoden Suomen ylioppilaskuntien liitossa opiskelijoiden edunvalvojana. Tämän lukuvuoden Rantala on opiskellut aktiivisesti. Hän aikoo valmistua ruotsin ja englannin kielen opettajaksi parin vuoden kuluttua.

NÄYTÄT HYVÄLTÄ TÄNÄÄN • teksti ja kuva Saga Skiftesvik

What is Erasmus Work Placement?In a nutshell, it is a wonderful opportunity to get

necessary training and gain extra credits for your

degree. It is a part of the Erasmus programme also

known and appreciated by employers. So, if you want to

add an international merit to your CV and perceive your

home country and working life there from a totally new

perspective, then apply for the grant! You will not only

get financial support but also important credibility to

chase down the employer of your dreams.

Who can get it?

If you are a Bachelor’s or Master’s Degree student at the

University of Oulu, then you are a lucky dog! First, that’s the

best place on Earth (no objections, I suppose). Secondly,

you are eligible for the EU financial support to do your

internship abroad. Well, if you haven’t taken part in this

program yet. Only 8 lucky ones will be able to get the

€1800 grant this year. First come, first served! So, hurry up

and search for a job through a large variety

of sources starting from the University

coordinators and Aarresaari to EURES

and European Youth Portal.

Where to go?

The truth is that it takes independence,

initiative and flexibility to work abroad.

The working cultures and practices may

differ significantly from Finnish standards.

This new situation calls for an open mind and the

ability to adapt to new surroundings and to appreciate

cultural differences. That is why Finnish employers value

candidates that have worked abroad! Pack your bags

and get your butt to the South (or further North if that is

what you want). And for your information, the majority

of Finnish students prefer going to Spain through this

program. Can you make a guess why?

How to apply?

The application process is quite easy compared to many

other programs you might have come across. Simply, write

a convincing motivation letter where you explain why you

are the one to “hit the Jackpot”. Attach your CV, transcript

of records as well as confirmation of work placement

and certificate from your department (assuring that this

placement is accredited). And that’s it! Just wait for the

University’s decision to get your grant.

Are you in doubts yet?

As you might know already, a work experience is a “must-

have” of a trendy ambitious student in the times of ours.

That’s what makes this internship so valuable. You study,

you work, you get credits, experience and money! Not

to mention the networks you might build during your

stay abroad. And, who knows, maybe this internship will

become your full-time job one day. Last but not least is

that you won’t lose your KELA support. So, start looking

for opportunities and check out University Outgoing

Exchange website section for more info!

Hi, 5 Facts About Erasmus Work Placement

HI, 5 • by Maria Yarandaykina

What an extraordinary season it is – with

the sun shining brightly and your spirits high!

And how very handy that May offers us such

a great variety of reasons for taking a break

from studies. Your conscience will stay clear,

my “partners-in-crime”!

Well, how can you ignore Mother’s Day

on the 12th of May, for example? Make sure

you have all the weapons necessary

to prove that you are a good son or

daughter: a card, flowers and your

mom’s favourite treat.

Then, of course, it’s impossible not to

celebrate the International Day for Biologi-

cal Diversity on the 22nd, as you do care

about environmental protection and the

sustainable use of natural resources. Raise

your cup of tea for “swimming against the

stream of consumption”, fellow!

More “tea drinking” will be required

on the 9th (Europe Day) and on the 3rd

(World Press Freedom Day). And don’t for-

get the Day of Finnishness on the 12th by

paying tribute to Mr. J.V. Snellman who

you all know for sure. Bazinga! Back in the

days he made the Finnish language count

(instead of Swedish), improved the Finnish

educational system and also made Finland

get its own currency.

So, kippis to Spring time!

NERD ALERT • by Liisa Hildinger

HERE COMES THE SUNUUNO

Got an idea? Contact us!uunoproject@oyy.fi

Oulu student life in English

“Brain drain”: where is your bright mind going?

The number of globally mobile students has nearly doubled over the past 10 years, from 2.1 million in 2001 to 4.1 million in 2011. Of course, Anglophone and western European countries attract the highest numbers of international students but new hosts like Finland are ready to enter the “prestige war”.

In addition to direct costs, the host countries benefit from an immense amount of intellectual capital from the brightest young people. Studying abroad has be-come a sort of a “norm” in the EU. It is said to encourage Eu-ropeans to be mobile and to cre-ate a more flexible workforce and a European identity. How-ever, mobile students represent but a minority among student populations. In most European countries, their number is con-siderably less than 10%.

Student “brain circulation”In theory, learning mobility is supposed to develop internation-al and intercultural knowledge, skills and values in students, and thus to ensure that students are better prepared to live and work in a more interconnect-ed world. The truth is that now competition, commercialization, self-interest, and status building increasingly characterize stu-dent “brain race”. What is more is that internationalization ap-pears to ignore the local context, which goes against its funda-mental purpose – “wid-ening students’ glob-al knowledge and

awareness by immersing them-selves in unfamiliar languages and cultures”.

As you might have noticed, multilingualism seems not to operate in Finland as very few students know the local lan-guage and mostly remain with-in “English as a lingua franca bubble”. The growing domi-nance of English in non-Anglo-phone countries does come at a price. Perhaps, a new program “Erasmus for All” (to be intro-duced in 2014) will be more successful. It aims to make it “easier and more attractive” for non-European Union (EU) stu-dents and researchers to study and work in Europe. It might also help to increase the stay rates, and who knows maybe in a few years there will be anoth-er Silicon Valley somewhere in Finland built with Indian brain-power just like in the USA.

Academic careers

If you fancy an Academic ca-reer, beware of the risk of be-coming “perpetual postdocs” moving across borders from one project to the next.

International postdoc exploita-tion is a real problem as these individuals are too-often over-worked and undersupported. The relative short-time hori-zons and uncertainty of fund-ing models result into institu-tions hiring temporary staff rather than permanent academ-ics. Moreover, worldwide there seem to be more terminally trained academics than perma-nent jobs are available.

On the other hand, stable ac-ademic careers, attractive sala-ries, academic freedom, and unfettered access to the latest scientific and intellectual ideas are still out there. And if you are lucky to find yourself in the flow of transnational aca-demic mobility, then you are sure to enjoy the exchange of ideas, diffusion of knowledge, and cross-cultural and cross-na-tional understanding. All of this could lead to other positive out-comes—such as, research that is more responsive to scientific and societal problems that are salient to more regions of the world.

So, good luck and move on! ■

IN THE SPOTLIGHT – ACADEMIC MOBILITY • text by Margarita Khartanovich

Erasmus Placement

will provide an invaluable dimension

to your studies and eventual

diploma.

oulunylioppilaslehti

5/2013 | 27

A DAY WITH FINNS – STUDENT MOBILITY, GLOBALIZATION AND INTERNATIONALIZATION • text by Bianca Beyer • illustration by Mikael Heikkinen

Generation

GDoing “Exchange” – and what’s then: Master’s abroad, working in a different country afterwards? There seems to be no bottom to it. Welcome to “Generation G”! G (the modern “Gipsy”) stands for you and me, students and young adults on their merry-go-round journey with an unpredictable final destination.

“LIFE IS A JOURNEY”, they say, and our generation must have taken it too literally and even turned it into its own motto. Once you are in a vicious cir-cle of “gipsying”, you cannot simply return to your old “set-tled” life. People of Generation G are not on an excursion; they are on a constant journey.

Globalization and interna-tionalization seems to be a must nowadays. If you browse home-pages of the European Commis-sion, you will find so many pos-sibilities to leave your country and go somewhere else. Several programs and projects like Er-asmus or the European Youth Center support gaining cultural skills. Young people who don’t use their chance to participate in learning mobility are considered to be “disadvantaged”.

“Exploring new places, cul-tures and languages broadens your perspective – and the best time to do it is when you are a student”, says Marcelo Gold-mann (25), doctoral student at the University of Oulu. He left Mexico for living in Bolivia, then Germany, and currently he is in Finland. His personal in-ternationalization seems to have been planned thoroughly, which is contrary to Denys Iablonskyi, 25-year-old Ukrainian and also a doctoral student.

“I was very patriotic. I want-ed to support my country, work

for it and help establishing a more stable society,” he remem-bers. After his beliefs crashed due to a failure of the Orange Revolution, he was forced to seek for PhD positions else-where. “I guess internationaliza-tion is an unavoidable progress nowadays”.

So, do we conquer the world, feel at home on a con-tinent rather than in a country, or are we just floating around like a rootless plant gone with the wind? Is it in our hands to control where to go and what to do? Or are we unknowingly remote-controlled by decision makers who praise internation-alization as the one and only value to achieve?

Two sides of the coin

That fact is that opinions are di-vided. In Britain, for example, the UK Independence Party ad-vertises against free mobility. Several countries claim the true reason for their crisis is the im-migrants who take the jobs. The Independent however reminds of the “two-way street” that in-ternationalization implies and of millions of Brits who are living and working abroad.

Swapping work forces, sending the skilled people where they are needed – these are well-known advantages. We also appreciate the added value

to our lives: open-mindedness, foreign languages and cultural diversity. And we are free to choose a country with the most suitable social welfare system. But is it all shiny and good?

The biggest victim of inter-nationalization might be a fam-ily. Not only yours left behind and that you see less and less. No, what about your own one? According to a recent research in the UK the average family size has decreased to 2.4 per-sons. People get married less frequently. Seems logical – how can you settle down if you are born to move around?

Karoliina Huhtanen, a 28-year-old Finn from Noor-markku, is facing those obsta-cles now. After having trav-elled around a lot and spending several months in Moscow and St. Petersburg, she is moving to Oslo. She has decided for a new family with her Norwegian love, and the biggest challenge is leaving her “old” one behind.

Feeling at home?

Marcelo agrees that it becomes more difficult to adapt to a new country the older you get. You have to find new friends, create a new home, and it takes more and more time. Denys, howev-er, and also 21-year-old Finnish Camilla Reuter from Tampere are still in an “adventure seek-

ing” phase. Denys will search for a post-doc position soon, and naturally he will have to change the location every few years. This is an unavoidable requirement in his job but he is also looking forward to see-ing new places at least “for the next ten years”.

Camilla is, like him, still searching for a home. Although she says that “Home is where you’re now, not where you come from”, this feeling seems to vanish quickly when an ur-gent need to change places af-ter a couple of months pops up. Let’s define her as our true “G”, the most restless one among all interviewees. Finland, Germa-ny, Russia, Sweden, Iceland – she seems not quite have found her place yet. Maybe hers is just not a single one.

“Our parents had everything in their hometown, job, food and friends – they were happy there,” Denys assumes. But with more options comes more pressure, if you stay in your little bubble forever while the world around you is moving, you might miss opportunities, job offers, experience and ad-ventures. “You need to go with the flow,” he concludes.

And in the end…

Where will this flow take us? Will Europe become a melting

pot like the USA or just a huge diversified place full of mixed nations and cultures? Or will everyone return eventually back to his or her roots (the starting point)?

People I talked with seem to be optimistic. Marcelo sees himself staying in Finland; he feels at home here. Denys does not know yet where the wind will take him but he finds it un-likely that he might come back to Ukraine. Camilla will prob-ably keep on changing places, and Karoliina hopes for a hap-py ending in Norway.

The European Commission has noted a high fluctuation re-cently, from non-EU states to the EU, the other way round, and also a constant swap between the Member States themselves. All in all, more than 5 million people moved around in 2011, and the trend is increasing.

Due to modernization it has become easy to travel, to access countries, and also to stay in con-tact with the friends you gain all over the globe. You can follow them on Facebook and Twitter; you can book a flight and meet them on the weekends. Every-thing is changing rapidly, and you are just a part of it. Enjoy al-most unlimited chances you are offered but don’t forget to pull the break in the right moment if you don’t fancy being a gipsy until – well, the very end. ■

Asuminen on meillä helppoa, et kanna huolta pihatöistä etkä

asunnon kodinkoneista ja aikaa jää vaikka auringonottoon Ou-

lun hiekkarannoilla. Saat meiltä hyvin varustellun ja helppohoi-

toisen kodin.

Ja jos asunto ei vastaa enää tarpeitasi, voit aina vaihtaa

asuntoa, elämäntilanteesi mukaan.

WWW-sivuiltamme löydät paljon tietoa Sivakka-yhtymän

ajankohtaisista asioista ja tapahtumista. Miten Sivakka huoleh-

tii asukkaistaan – käy katsomassa asumisen tarinat!

LÖYDÄ ITSESI WWW-SIVUILTAMME JA KLIKKAA MEILTÄ KOTI. Aina voit myös soittaa, vastaamme kysymyksiisi mielellämme.

KATSO LISÄÄ OULUNSIVAKKA.FI

KOTI SE ON OPISKELIJANKIN PARAS PAIKKA!

Sivakka-yhtymä Oy | Myllytullinkatu 4, 90130 OULU

Puhelinpalvelu: (08) 3148 190

PLUSM

ARK

KESKITY ELÄMÄSSÄ OLENNAISEEN