MTV:n yriTys-yhdisTysperusTeTTiinkreiVinaikaan TyöpuheliMenkäyTTöä saarajoiTTaa FinnairinyleMMäT:yT-kierTeesTälaajarunko-nosTeeseen

3

2015

y k s i T y i s a l o j e n e s i M i e h e T j a a s i a n T u n T i j aT y T y

asiallaMarskin

[ tä s s ä N u M E r o s s A ]

32

2 YtY 3/2015

26

24MtV:n yritysyhdistyksen puheenjohtaja Lauri Lampiei kaipaa vastakkainasettelua vaan luottamusta.

FiNton sami suokas tietää kelloa katsomalla, mihin Finnairin pääkonttorin näköalatasanteelta näkyvä laajarunkokone on lähdössä.

6timo Filsin arkinenpuhelu isännöinti-yritykseen vaihtui neuvotteluksi uudesta työpaikasta.

4 Ajankohtaista

6 isännöitsijä on joka alan asiantuntija

11 Mikä ihmeen YtN?

12 sopimista vai sanelua?

24 tavoitteena luottamus

26 Yksi yhdistys selkeytti edunvalvontaa

28 työttömyyspäivärahastakin kertyy eläkettä

29 Webinaari tuo opiskelun kotisohvalle

30 Ytimestä: Ei vai sittenkin joo?

31 onko kaikki vain teatteria?

32 Maailmanpyörä: Hyvä johtaja muuntuu kulttuurin mukaan

35 YtYn yhteystiedot

14 juristipalsta: työpuhelimen käyttöä saa suitsia

16 Nuoret ja konkarit tarvitsevat ikäjohtamista

18 tyka-sopimus pitää ostovoiman ennallaan

19 Ei syyttelyä vaan tekoja

20 Motoristi ei tingi turvallisuudesta

21 tuulta ja aurinkoa YtY-golfissa

22 ilmastonmuutoksen torjuntaa ei voi enää siirtää

[ Pä ä k i r j o i t u s ]

YtY 3/2015 3

Suomi nouSuun, muttamillä hinnalla?

E lämme jälleen Suomessa mielenkiintoisia aikoja. Kesällä poliittiset päättäjät sälyttivät Suomen tulevaisuuden näkymät täysin ammattiyhdistysliikkeen niskaan. Yhteiskuntasopimusneuvotteluiden ollessa kesken he vihjailivat suoraan, millaista kurjimusta on luvassa, jos sopimukseen ei päästä.

työllisyys- ja kasvusopimuskin tarjosi jo johtavissa asemissa oleville suoran palkka-alen, mutta lisää pitäisi vielä saada.

Kun Suomen hallitus esitteli uusia visioitaan kilpailukyvyn ja talouden piristämiseksi, jouduin palauttamaan mieleen akavan julkaiseman graafin. Siinä kuvattiin työväestön palkkarakennetta ja sitä, miten pieni prosentti todellisuudessa ylläpitää hyvinvointiyhteiskuntaamme.

Riittääkö siis luottamusta ja sitoutumista myös työnantajapuolelta? Vai maksaako tämänkin lystin se marginaalinen osa työväestöstä, joka jo valmiiksi tekee pitkää päivää ilman työaikaseurantaa ja joustaa lähes kaikessa työnantajan suuntaan? Se jäänee nähtäväksi.

Suomessa laadukas koulutus on pääosin ilmaista ja sen saadakseen pitäisi myös sitoutua antamaan osansa yhteiskunnalle. mutta on hyvä muistaa, että kaikki eivät tästä herkusta nauti. Esimerkiksi lentäjäopinnot yksityisellä puolella maksavat noin 110 000 euroa. Ja aloituspalkat pyörivät 2 500 – 3 500 euron nurkilla kuukaudessa. Kauanko menee takaisinmaksussa ja missä menee kyseisen uravalinnan kannattavuusraja? työllistyminen kyseiselle alalle on Suomessa ollut käytännössä mahdotonta tai marginaalista.

moni onkin ottanut jalat alleen ja poistunut muille markkinoille kallis koulutus taskussaan. Suomen sisäinen ongelma yleisellä tasolla onkin, että se ei osaa houkutella edes omiaan jäämään.

Julkisuudessa on paljon puhuttu myös johtajuudesta. miten omasta mielestäsi on onnistuttu Suomen ja sen kansalaisten johtamisessa? Vaalilupaukset tuntuvat valuvan yksi toisensa jälkeen viemäriin. Se luottamus – sellaisestakin on joskus puhuttu.

Klassinen sanonta tuntuu toimivan monessa paikassa: ”Ken toiselle kumartaa, se toiselle...”. Poliitikoiden nenä hieman kyllä liikaa vilkuilee lounaaseen, joten mitä jää kansalle? no, se maksajan rooli – tietenkin.

akava oli valmis valitsemaan yhteiskuntasopimuksen kohdalla rakentavan linjan, mikä todennäköisesti olisi johtanut parhaimpaan tulokseen myös jäseniensä kannalta. Jos konsensus edes on mahdollista saavuttaa. toivon neuvottelijoillemme voimaa ja visiota tulevissa neuvotteluissa!

Pitkää ja lämmintä syksyä toivottaen,

Timo laihanenvarapuheenjohtaja

YksityisalojenEsimiehet ja Asiantuntijat

YTYn jäsenlehti3 / 2015

pääToiMiTTajaJaakko Kiiski

ToiMiTTajatuomo tarvas

Puh. 09 2510 1335

ToiMiTusRatavartijankatu 2

00520 helsinki

sähköposTiyty@yty.fi

koTisiVuTwww.yty.fi

lehden ToiMiTuskunTaanu aspiala, Jaakko Kiiski,

Kyllikki Kivijärvi, Pekka Potinkara,Enni nirhola, Kari Saarinen,tuomo tarvas, leena Vänni

kansikuVaheli hirvelä

ulkoasuViestintänetti oy, Jyväskylä

painoTaloForssa Print

painosMäärä9 800

Seuraava numeroilmestyy 22.10.2015

ilMoiTushinnaTja kooT

Takasivu 800 €217 x 230 mm

1/1 sivu 700 €217 x 280 mm

1/2 sivua pysty 400 €108 x 280 mm

1/2 sivua vaaka 400 €217 x 140 mm

1/4 sivua pysty 250 €54 x 280 mm

[ A j A N k o H tA i s tA ]

4 YtY 3/2015

oletko muistanut käydä katsomassa Youtubessa YtYn uuden Yhdessä onnistumme -videon? mitä tapahtuu, kun valmentajaa ja esimiestä uhataan perättömällä irtisanomi-sella ja vuosiloman peruutuksella?

Videon on YtYlle tuottanut time Films oy ja sen on ohjannut ja käsikirjoittanut niko kelkka.

https://www.youtube.com/watch?v=C_tq_Su8Kxo

YtYn suositteleminen on helppoa. Valitse nettisivuillamme

(www.yty.fi/suosittele) joko video- tai kuvakortti, täytä tiedot ja

lähetä kortti ystäväsi sähköpostiosoitteeseen. Voit lisätä korttiin

myös oman henkilökohtaisen tervehdyksesi.

kaikkien uusia jäseniä hankkineiden suosittelijoiden kesken

arvotaan 500 euron arvoiset lahjakortit yhdelle suosittelijalle ja

hänen suosittelustaan liittyneelle uudelle jäsenelle. Lisäksi

kaikkien suosittelukortin lähettäneiden kesken arvotaan kaksi

250 euron arvoista lahjakorttia.

Voittajat saavat valita lahjakortin neljästä vaihtoehdosta:

FinnishDesignshop.fi, Elämyslahjat.fi, Verkkokauppa.com tai

vapaavalintainen matkatoimisto.

Arvontaan voi osallistua ainoastaan video- tai kuvakortin

lähettämällä. seuraavan kerran voittajat arvotaan helmikuussa

2016. ●

Suosittele YTYä – voit voittaa satasia

Käy katsomassa YTY-video!

AURAlle ei – kuntoutustarjontaheikkenee

h allitus aikoo lakkauttaa työikäisten kuntouttamiseen tarkoi-tetun auRa-kuntoutuksen jo ennen kuin se on ehtinyt edes alkaa. auRa-kuntoutusten oli määrä käynnistyä vuoden 2016 alussa ja korvata aiemmat harkinnanvaraiset aSlaK- ja tYK-kuntoutukset. hallitusohjelmaan on kuitenkin kirjattu, että Kela ei saakaan auRa-kuntoutukseen tarkoitettua rahoitusta eli noin 21 miljoonaa euroa vuodessa. aSlaK on ollut ytyläis-tenkin suosiossa.

Päätös auRan loppumisesta näkyy jo tämän vuoden puolella. Syyskuun alusta alkaen käynnistyviksi tarkoitetut aSlaK-kurssit on peruttu.

Kuntoutuksen tarve ei häviä

aSlaK-kuntoutukset aloitettiin 1970-luvulla. Viime vuosina niiden painopisteenä on ollut työkyvyn ylläpitäminen ja työ-peräisten sairauksien ennaltaehkäiseminen.

Vuosittain aSlaK-kuntoutuksiin on osallistunut 13 000 –14 000 suomalaista.

– aSlaK on ollut Kelan suurin yksittäinen työikäisten kuntoutuksen kohderyhmä, suunnittelija leena penttinen Kelasta kertoo.

Kaikki Kelan työikäisille suunnatut kuntoutukset eivät pääty. lakisääteinen, ikääntyneille tarkoitettu tYK-kuntou-tus jatkuu, vaikka harkinnanvarainen tYK päättyykin. tYK-kurssille voi päästä, jos hakijan työkyky ja ansiomahdollisuudet ovat olennaisesti heikentyneet sairauden takia. ”tykkiä” käyt-tää yhteensä noin 3 000 suomalaista joka vuosi.

määrärahojen vähentäminen ei johdu ainakaan kuntou-tustarpeen vähentymisestä. Penttisen mukaan joka neljännel-lä suomalaisella on tarvetta jonkinlaiselle kuntoutukselle, yli 55-vuotiaista jopa 38 prosentilla. ●

olemme jälleen painattaneet YtY-tasku-

kalentereita. Pohjana on Akavan kalenteri,

johon on lisätty YtYn toimittamia sivuja.

kalenterissa on kätevä viikkoaukeama

sekä rengassidonta, jolloin valittu viikko

pysyy avattuna pöydällä.

jäsenet voivat tilata yhden kalenterin

maksutta niin kauan kuin niitä riittää. saat tilauslinkin

uutiskirjeen mukana syyskuussa. Voit tilata kalenterin myös

YtYn nettisivujen kautta tai puhelimitse jäsensihteeriltä.

Postitamme kalenterit marraskuussa. ●

Tilaa taskukalenteri

PUTTITORPPA

vko 21 /2016

YtY 3/2015 5

[ A j A N k o H tA i s tA ]

Tapahtumista lähetetään myös uutiskirjekutsu kohderyhmälle. Jos et saa koulutus-kutsuja, päivitäthän sähköpostiosoitteesi jäsenrekisteriimme tai tarkista roskapostikansiosi.

Lisätietoja ja ilmoittautuminen YTYn nettisivujen kauttawww.yty.fi/koulutuskalenteri

TapahTuMakalenTeriTyösuhdeilta: Työsuhteen ehtojen muuttaminen8.9. helsinkiWebinaari Urasuunnitelma B11.9.Viestintä ja vuorovaikutus15.9. turkuTyösuhdeilta: Työsuhteen ehtojen muuttaminen16.9. tampereRetki työhönottajan ajattelumaailmaan16.9. JoensuuWebinaari Kahvihuonepsykologiaa organisaatiomuutoksessa18.9.Muistikuva sinusta - miten imagosi tuo esiin ammattitaitoasi24.9. helsinki - täYnnä!Työsuhdeilta: Työsuhteen ehtojen muuttaminen29.9. ouluTyöpaikan ristiriidat - Konflikter på arbetsplats8.10. tammisaariWebinaari Ansioluettelo uuteen iskuun16.10.Webinaari Urasuunnitelma B19.10.

Perhe-elämää helpotta-via työkäytäntöjä ja työ-aikoja tuetaan jotenkin kahdella työpaikalla kol-mesta. suurin piirtein yhtä monella työpaikalla perhe ja yksityiselämä nähdään positiivisenavoimavarana.

Noin 44 prosent-tia suomalaisista on sitä mieltä, että jaksamista parantavia käytäntöjä tuetaan jonkin verran mutta vain 23 prosenttia oli sitä mieltä, että tuki-toimia on paljon.

Noin 45 prosent-tia vastaajista katsoi, että jaksamisongelmiin kiin-nitetään työpaikalla huo-miota hyvin vähän tai ei lainkaan. jonkin verran tai paljon huomiota jak-samisongelmat saavat 48 prosentilla työpaikoista.

tulokset ilmenevät työterveyslaitoksen (ttL) tekemästä kyselytutki-muksesta, johon osallistui yhteensä 4 540 suoma-laista. YtY oli eräs tutki-muksen tukijoista.

tutkimuksessa selvi-tettiin myös matkatyön-tekijöiden jaksamista. Matkatyön haasteistakerrottiin YtY-lehden numerossa 1/2015. ●

Tutkimus:Työn ja perheenyhteen-sovittaminensaa tukea

levin Villa hilla, himoksen Putti torppa ja Vierumäen Kuntokanto ovat jäsentenvuokrattavissa ympäri vuoden. talvikaudella Villa hillan ja Putti torpan vuokraan sisäl-tyy kaksi rinnekorttia vuokra-ajalle. Kuntokannossa käytössäsi on kaksi Sporttipassia.

tulevan talven ja kevään viikot 2–18 arvotaan 7. lokakuuta. Voit osallistua arvontaan tekemällä ennakkovarauksesi YtYn nettisivuilla olevien varauskalentereiden kautta6. lokakuuta mennessä. arvontaan voi osallistua useammallakin ennakkovarauksella.

Katso lisää nettisivuiltamme www.yty.fi/varaukset

Loma-asuntojaarvotaan 7.10.

isännöitsijä on isännöitsijä on joka alan asiantuntija

6 YtY 3/2015

i sännöitsijä Timo Fils astuu sisään saliin, joka uhkuu arvokkuutta heti kynnykseltä lähtien. Seinillä roikkuu kullatuissa kehyksissä aatelis-herrojen muotokuvamaalauksia, seinäkelloja ja lampetteja, ikkunoissa on raskaat sametti-verhot, mosaiikkiparketti kiiltää ja huoneka-

lut ovat uusrenessanssikaudelta.huone ei ole mikä tahansa huone vaan ruokasali,

jossa marsalkka Mannerheim kestitsi parhaimmillaan nelikymmenpäisiä juhlaillallisia. nyt helsingin Kaivo-puistossa sijaitsevassa puutalossa sijaitsee mannerheim-museo, joka perustettiin vuonna 1951 marsalkan kuol-tua. Carl Gustav Emil mannerheim asui rakennuksessa vuodet 1924 – 51.

Filsille mahdollisuus päästä isännöimään manner-heim-museota oli unelmien täyttymys.

– olen viidennen polven stadilainen ja muistan, että kun olin pikkupoika, kävimme aina jouluaattona hietaniemen hautausmaalla ja kävelimme manner-heimin haudan ohitse. meidän sukuhaudaltamme on näköyhteys marskin haudalle, Fils selittää.

Marskin marmoria numeroimassa

timo Fils sai mannerheim-museon ”isännöintisalk-kuunsa” heti, kun hän aloitti helsinkiläisen Kantakau-pungin isännöinnin palveluksessa vuonna 2013. itse asi-assa pitkän rakennus- ja kiinteistöalan työkokemuksen tuoma valmius isännöidä museon kaltaisia vaativia eri-tyiskohteita takasi hänelle uuden työpaikan.

Fils läpäisi asiakkaan eli mannerheim-säätiön seu-lan. heillä oli tarkat vaatimukset, kuka saisi museota isännöidä.

– tätä kohdetta ei olisi annettu kenelle tahansa isännöitsijälle, Fils toteaa.

mannerheim-museon lisäksi Filsin vastuulla on 11 saman tahon omistamaa kiinteistöosakeyhtiötä, muun muassa useita senioritaloja, helsingissä ja Vantaalla, sekä viisi tavallista asunto-osakeyhtiötä.

isännöitsijä on isännöitsijältä vaaditaan mielipidettä niin putkiremontin kustannuksiin, naapurisovunluomiseen kuin reppureissaajien pyykinpesuunkin. Vaativa mutta heikosti arvostettuasiantuntijatyö tietää usein ympäripyöreitä työpäiviä, mutta ytyläiset isännöitsijät ovatylpeitä ammattitaidostaan. Alan työehtosopimus kuitenkin puuttuu.isännöitsijä on isännöitsijä on isännöitsijä on

joka alan asiantuntija

< Mannerheim-museo on timoFilsin silmäterä. Helsingin kaivo-puistossa sijaitseva museo toimi Marskin kotina vuoteen1951 saakka.

YtY 3/2015 7

Teksti tuomo tarvas Kuvat Heli Hirvelä ja tuomo tarvas

Mannerheim-museota ei

olisi kuka tahansa isännöitsijä

päässyt isännöimään. Asiakkaalla oli

tarkat vaatimukset.

– Mannerheim ostitämän kirjoituspöydän kirpputorilta Pariisista 1920-luvulla. Pöytä painaa pari sataa kiloa, timo Fils kertoo.

8 YtY 3/2015

Kun ei ole tessiä, ei ole

työaikaakaan. Sopivaa

hetkeä pitää pois ylityötunnit

ei meinaa löytyä.

syksyn aikana YtY lähestyy ammattiisännöitsijöitä postitse. kysymme, millaisen työpäivän sinä haluat. Näihin ongelmiin haemme ratkaisuja yhdessä isännöitsijöiden kanssa erilaisissa tilaisuuksissa ja tapaamisissa. käy myös liittymässä FacebookissaYtYn isännöitsijät -ryhmään! toivomme sinne vilkasta keskustelua. kerää kollegat yhteen ja kutsu YtYn asiamies Enni Nirhola mukaan tapaamiseen keskustelemaan juuri teille tärkeistä työelämän asioista. Lisätietoja:Enni Nirhola, enni.nirhola@yty.fi, 09 2510 1345

yTy panosTaaisännöiTsijöidenedunValVonTaan

mannerheim-museossa Fils on päässyt hoitamaan tehtäviä, joista moni isännöitsijä saa vain haaveilla. Jokin aika sitten museon iäkkäät asiakkaat valittivat, että portaikko on liian hämärä. Sisätilat on suojeltu, eikä museovirasto sallinut moderneja, kirkkaita katto-lamppuja. Fils muisti joskus nähneensä porraskaiteita, joiden alapinnassa kulkee ledvalonauha ja tällainen han-kittiin myös mannerheim-museoon.

Fils on myös päässyt nostamaan pois ja numeroi-maan mannerheimin entisen kylpyhuoneen lattiassa olevia Carraran marmorista valmistettuja laattoja.

Poikkitieteellistä asiantuntemusta

isännöitsijän työ on ”hyvin pitkälle poikkitieteellistä”, timo Fils arvioi. on tunnettava muun muassa hallin-toa, urakoiden rahoitusta, talotekniikkaa, arkkitehtuu-rin historiaa ja ennen kaikkea on oltava hyvät sosiaali-set taidot.

YtY 3/2015 9

– lisäksi pyrimme hinnoittelulla ohjaamaan siihen suuntaan, että kokoukset pidettäisiin virastoaikaan ja kyllä se on tehonnut. Kokouspalkkiot nousevat reilusti kello 19:n jälkeen. Jos kokous on kesken vielä 18.45, saatan tönäistä puheenjohtajaa olkapäähän ja sanoa, että vartin päästä alkaa mittari raksuttaa, Fils naurahtaa.

isännöitsijöille maksetaan kokouksista aina kokous-palkkio, mikä tuo lisäansiota. liukuma- tai ylityötunnit kompensoidaan yleensä vapaana.

– monesti on kiva pitää vaikka pitkä viikonloppu ja lähteä matkalle, Fils sanoo.

Fils muistuttaa, että isännöitsijän kannattaa tasata omaa työtaakkaansa delegoimalla juoksevia asioita kiin-teistösihteerille tai kirjanpitäjälle.

Isännöitsijä ei ole huoltomies

”tuletko korjaamaan tämän meidän vuotavan vessan-pöntön?” ”milloin ehdit tarkistamaan nämä patteri-venttiilit?”

Suomalaiset eivät vieläkään kunnolla tiedä, mitä isännöitsijät tekevät ja eivät tee. isännöitsijä ei ole huol-tomies tai talkkari vaan pikemminkin taloyhtiön toimi-tusjohtaja, joka huolehtii taloyhtiön valtuuttamana, että eri alojen ammattilaiset – sähköasentajat, putkimiehet, timpurit ja niin edelleen – korjaavat mahdolliset vahin-got. isännöinti on siis asiantuntijapalvelua.

timo Filsille on tuttua, että asukkaat eivät tunne työnjakoja.

– minulle tulee liikaa pyyntöjä, jotka eivät kuulu isännöitsijälle. Pyydän silloin soittamaan huoltoyhti-öön tai sanon, että vastuunjakotaulukon mukaan tämä kuuluu osakkaalle.

Yhteydenottoihin vastaaminen vaatii asiakaspalve-lutaitoja ja psykologista silmää.

– asiakkaalle on jäätävä tilanteesta aina hyvä mieli, Fils sanoo.

Vastuussa 30 taloyhtiöstä

tamperelaisisännöitsijä leena laksola on alallaan har-vinaisuus: Suomen isännöitsijöistä vain 30 prosenttia on naisia. laksolalla on isännöitävänään peräti 27 koh-detta ympäri tamperetta. haastatteluhetkellä keskike-sällä laksola vastasi tilapäisesti jopa 50 taloyhtiön asi-oista kollegan lomien takia. Se ei kuitenkaan järjestel-mällistä laksolaa hirvittänyt.

– lisäksi on osattava keskustella siivoojan kanssa eri pesuaineista, sekä tunnettava erilaisia ötököitä, joita asunnoista voi löytyä, Fils luettelee.

isännöitsijän työ muuttuu koko ajan. Viimeisim-män haasteen on tuonut supernosteessa oleva kansain-välinen asunnonvuokrauspalvelu airbnb.

airbnb:n myötä isännöitsijän on oltava valmis otta-maan kantaa täysin asioihin, jotka eivät ole tulleet aiem-min vastaan. Saako reppureissaaja esimerkiksi käyt-tää taloyhtiön pesutupaa? Entä saako omistaja käyttää airbnb:ssä mainosvalttinaan taloyhtiön ylellisiä yhteis-tiloja, jotka on tarkoitettu vain vakituisille asukkaille ja heillekin lisämaksusta?

– Vielä 61-vuotiaana isännöitsijä pääsee opettele-maan sosiaalisen median ihmeellisyyksiä, Fils naurahtaa.

Pitkä viikonloppu kuittaa ylityöt

Kiireisintä aikaa isännöitsijöille on kevät, sillä silloin suurin osa taloyhtiöistä järjestää sääntömääräisen yhtiö-kokouksensa.

– Samana päivänä saattaa olla kolme, neljäkin eri kokousta, ja päivät voivat venähtää 10 –12-tuntisiksi, timo Fils kertoo.

Ylipitkät työpäivät ovat tyypillinen ongelma isän-nöintialalla. Filsin mukaan Kantakaupungin isännöin-nissä pyritään kuitenkin eri tavoin tasaamaan kiirettä ja työkuormaa.

Viimeisimmän haasteen

isännöitsijälle on tuonut

asunnonvuokrauspalvelu Airbnb.

> Mannerheim-museo on isännöit-sijälle todellinenerikoiskohde. timoFils pääsi muun muassa etsimään sopivaa turva-vitriiniä marsalkansauvalle ja valtio-miessauvalle.

< senioritaloissa isännöitsijä voipäästä setvimään esimerkiksi asuk-kaiden terveys-ongelmia. tästäkatajanokan senio-ritalosta on osalla asukkaista jopanäkymä merelle,timo Fils kertoo.

Isännöitsijän on oltava

nöyrä, asiakaspalvelu-

taitoinen, ulospäin suuntautunut

ja työtä pelkäämätön.

laksola työskentelee Realia management oy:n tampereen toimiston suurasiakaspuolella. Yhteensä Realialla on tampereella töissä 17 isännöitsijää. Ennen Realiaa hän työskenteli itellassa kiinteistösihteerinä ja suoritti isännöitsijän työhön pätevöittäviä tutkin-toja. laksolan tärkeä yhteistyökumppani on Sato oyj, jonka kohteet ympäri tamperetta kuuluvat syntyperäi-sen ”manselaisen” työlistalle.

isännöitsijän työssä voi laksolan mukaan tulla vas-taan mitä tahansa.

> Leena Laksolan mukaan isännöinti-alalla on tarjolla paljon töitä, mutta kaikille kiireinen, rön-syilevä työei sovi.

– Soitto voi koskea häiritsevää naapuria, häätöä, tulipaloa, vesivahinkoa, remontin suunnittelua, uuden hellan toimituksesta sopimista ja niin edelleen, lak-sola luettelee.

miten tällaisen hallitun kaaoksen keskellä sitten oikein pärjää?

– on oltava nöyrä, asiakaspalvelutaitoinen, ulos-päin suuntautunut ja työtä pelkäämätön, laksola sum-maa.

”Tessille tarvetta”

tyypillisesti isännöitsijöiden vuosikalenterissa on väl-jempi vaihe kesällä, mutta vuokratalojen asioiden hoi-taminen pitää älypuhelimen kuumana tasaisesti läpi vuoden.

– normaali työaika ei riitä millään varsinkaan, kun tulevan vuoden budjetteja suunnitellaan syksyllä. Silloin voi tulla jopa 16 –17 tunnin päiviä. Välillä avaan tieto-koneen sunnuntai-iltana ja aloittelen töitä jo kotona, leena laksola kertoo.

aina ylitöitä ei niin vain saakaan kompensoitua, vaikka asiasta on sovittu työnantajan kanssa.

– Kun ei ole tessiä, ei ole työaikaakaan. meille on sanottu, että pidätte tunnit pois sopivan ajan tultua, mutta sitä sopivaa aikaa ei tunnu löytyvän, laksola sanoo.

laksola haluaisi saada isännöintialalle työehtosopi-muksen. isännöitsijän työ on laksolan mukaan ehdot-tomasti asiantuntijan työtä.

– tessistä on puhuttu niin kauan kuin minä muistan. hienoa, että YtY on ruvennut sitä aja-

maan.

Vastapainoksi vapautta

isännöintialalla on tarjolla paljon vapaita työpaikkoja. Kaikille ala ei kuitenkaan yksinkertaisesti sovi. laksolan kol-legaksi palkattiin jokin aika sitten ammattikorkeakoulusta valmistunut nuori mies vakituiseen työsuhteeseen, mutta pian hän irtisanoutui.

– hän olisi halunnut hoitaa yhden asian kerralla alusta loppuun. tässä työssä se on vaan mahdotonta.

hopun vastapainoksi laksola sanoo kuitenkin arvostavansa työnsä

vapautta. Jos keskellä päivää on hoidet-tava joku henkilökohtainen asia, kukaan

ei ala kysellä, minne se nainen hävisi.– mukavinta tässä työpaikassa on hyvä

työporukka! ●

10 YtY 3/2015

YtY 3/2015 11

mikä ihmeenYtn?

Teksti YtN Kuva Fotolia.com

Muun muassa palkankorotuksista neuvotteleva ammattijärjestö on jäsen-määrältään suomen kuudenneksi suurin.

kein 160 000, mikä tekee siitä Suomen kuudenneksi suurimman ammattijärjestön. Yksittäinen henkilö ei voi suoraan liittyä Ytn:ään, vaan jäsenyys Ytn-yhteisössä syntyy oman liiton jäsenyyden kautta.

toimialoista selvästi suurin on teknologiateollisuus 31 prosentin osuudella. Seuraavana tulevat kaupan ala (10 %) ja tietotekniikan palvelualat (7 %).

Ytn:n sopimuksissa on sovittu työsopimuslakia täydentävästi muun muassa sairausajan palkasta, loma-rahasta, perhevapaista, työaikojen joustavuudesta, vuosi-loman säästömahdollisuuksista, luottamusmiesjärjestel-mästä sekä neuvottelu- ja sovittelumenettelystä.

työpaikalla ylempien eduista neuvottelee luotta-musmies, luottamusvaltuutettu tai Ytn-yhteyshenkilö. luottamusmiesten ja yritysyhdistysten verkko kattaa kaikki teollisuus- ja palvelualat.

Edessä on vilkas neuvottelusyksy. loppuvuoden aikana on määrä sopia työllisyys- ja kasvusopimuksen jatkovuoden korotuksista muun muassa rahoitusalalla, teknologiateollisuudessa, iCt-alalla, tietotekniikan pal-velualalla sekä energiateollisuudessa. ●

Y lemmät toimihenkilöt Ytn ry on akavan yksityisen sektorin neuvottelu-järjestö, joka vastaa ylempien toimihen-kilöiden neuvottelu- ja sopimustoimin-nasta teollisuudessa sekä liike- ja palve-

lualoilla. Ytn neuvottelee työnantajaa edustavan Elinkeinoelämän keskusliiton EK:n jäsenliittojen kanssa valtakunnallisia ja yrityskohtaisia työehtosopimuksia. Esimerkiksi kullakin sopimusalalla palkankorotukset sovitaan erikseen.

Valtakunnallisia ja yrityskohtaisia sopimuksia Ytn:llä on tällä hetkellä yli 30. Yrityskohtaisia sopi-muksia on solmittu muun muassa Finnairin, Yleis-radion ja Finnveran kanssa.

Ytn:n toiminta alkoi vuonna 1973 ja nykyinen nimi otettiin käyttöön vuonna 2007. Ytn:llä on 22 jäsenliittoa, ja Yksityisalojen Esimiehet ja asiantuntijat YtY ry on niistä yksi. Jäseniä Ytn:ssä on yhteensä mel-

keskiVerTojäsen on…

• 39-vuotias mies

• työskentelee vakituisessa kokopäivä- työssä asiantuntijana teknologia- teollisuudessa uudellamaalla

• ansaitsee 4 844 euroa kuussa (mediaaniansio: 4 320 € / kk) työskennellen 40,4 tuntia viikossa

• saa tulospalkkaa kuukausipalkan lisäksi

• on 26 päivää vuodessa työmatkalla

Lähde: YTN

TärkeiMMäT TaVoiTTeeT:

• kaikkiin ylempiin toimihenkilöihin sovelletaan YtN:n solmimia kattavia työehtosopimuksia.

• kaikilla toimialoilla on ylempien toimihenkilöiden henkilöstöryhmä.

• YtN on luotettava, osaava ja arvostettu työehtosopimus- osapuoli.

• YtN on sisäisesti vahva, yhteisiin tavoitteisiin sitoutunut ja järjestödemokratiaa arvostava.

• YtN on vahva toimija yritystasolla ja sillä on hyvä ja ajantasainen yhteys jäseniin sopimusaloittain.

• jokainen ylempi toimihenkilö tietää YtN:n ajavan hänen etujaan.

SopimistaSopimistavai sanelua?

12 YtY 3/2015

Teksti Antti Leino, YtYn yhteiskuntasuhteiden päällikkö Kuva Fotolia.com

h allituksen ajama yhteis-kuntasopimus on nosta-nut suomalaisen sopimus-järjestelmän jälleen kerran pöydälle. tätä tekstiä kir-

joitettaessa neuvottelut ovat juuri loppuneet, ja yhteiskuntasopimus on mitä ilmeisimmin kaatunut. Kaikki osapuolet ovat myöntä-neet Suomen taloustilanteen olevan edelleen heikko, eikä lähitulevaisuudessa ole odotet-tavissa merkittävää helpotusta. tästä syystä olisikin ollut ensiarvoisen tärkeää päästä edes jonkinlaiseen ratkaisuun, jotta Suomen talo-utta, yrityksiä ja palkansaajien asemaa ei enti-sestään heikennetä.

Vastauksena muuttuvaan maailmaan Elinkeinoelämän Keskusliiton EK:n piiristä on väläytelty mahdollisuutta siirtyä koko-naan liittokierroksiin ensi vuodesta eteenpäin ja sitä myötä luoda pohjaa paikalliselle sopi-miselle. Julkisuudessa rummutetaan, kuinka konsensus on rikki ja nyt palkansaajien on luovuttava saavutetuista eduistaan valtion- ja yritysten talouden tasapainottamiseksi.

Jos liittosopimista katsotaan työnanta-jan näkökulmasta, vuosina 1968−2000 liit-tokierrokset ovat johtaneet keskimäärin pro-sentin suurempiin palkankorotuksiin kuin keskitetyt tulopoliittiset kokonaisratkaisut. Jos tähän ynnätään 2011 ja 2013 tupojen lähellä nollaa olevat korotukset ja viimei-simmät suuriin korotuksiin johtaneet liitto-

jotta asioista voidaan todella sopia, tarvitaan aitoja neuvotteluita, ei sanelua, YtYn yhteiskuntasuhteiden päällikkö Antti Leino kirjoittaa.

suomen työmarkkinajärjestelmän vahvuutena on Leinon mukaanaina ollut kyky päästä sopimukseen vaikeissa tilanteissa.

kierrokset vuosilta 2007 ja 2008, kontrasti on vielä isompi.

on siis vaikea ymmärtää, miksi liitto-kohtaiset sopimukset olisivat yrityksille parasta ja oikea tie kohti yrityskohtaisempaa tai paikallista sopimista. historian valossa lähes mikä tahansa sopimusmalli on kaikille osapuolille liittosopimista parempi.

Kuka sanoo viimeisen sanan?

Ehkä lausunnoissa on taustalla pelkkä EK:n valtapolitiikka. Kyse ei ole niinkään palkoista, vaan valtarakenteesta ja siitä, kuka sanoo vii-meisen sanan. työnantajat ovat huolissaan lakkoilusta eivätkä ymmärrä sitä, että Suo-messa työtaistelut ovat hyvin harvinaisia moniin kilpailijamaihin verrattuna. Yhteis-kuntasopimusneuvottelujen kariutuminen ei ainakaan edistä työrauhaa suomalaisilla työ-paikoilla.

liittokierroksilla työtaistelut ovat huo-mattavasti todennäköisempiä kuin keskite-tyillä sopimuskierroksilla, vieläpä täysin lail-lisesti. Suomen Yrittäjät edustaa pieniä ja keskisuuria yrityksiä huomattavasti EK:ta kattavammin. Silti EK on jälleen kerran se, joka sopii asioista myös pienten yritysten puolesta.

YtYn näkökulmasta liittokierrosten on-gelmana on etenkin työelämän kehittämi-nen. Viimeisimmissä kahdessa keskitetyssä sopimuksissa (2011, 2013) ei ole koskettu

YtY 3/2015 13

sopimiseen perustuvassa järjestelmässä näin todennäköisesti kävisikin. tunteeko edus-kunta suomalaisten yritysten ja palkansaa-jien arjen paremmin kuin työmarkkinajär-jestöt? tuskin.

nykyisestä konservatiivisesta hallitus-ohjelmasta voisi päätellä, että sukupuolten tasa-arvo on toteutunut Suomessa. näin ei kuitenkaan ole. miehen ja naisen eurot eivät vastaa toisiaan eivätkä varsinkaan yksityisellä sektorilla.

akava on pitkään ajanut työnantajalle perhevapaista johtuvien kustannusten jaka-mista naisten työelämäaseman parantami-seksi mutta turhaan. on hyvin vaikea kuvi-tella nykyisen eduskunnan ja hallituksen tekevän mitään asian edistämiseksi. täs-täkin syystä työmarkkinaosapuolia tarvi-taan. Väitän, että keskitetyt tulopoliittiset ratkaisut ovat 1960-luvulta lähtien olleet merkittävin tekijä hyvinvointivaltion kehit-tämisessä.

Tieto tuo itsevarmuutta

akava lähtee siitä, että paikallinen sopimi-nen on lähtökohtaisesti hyvä asia, kunhan se toimii tasapuolisesti. Julkisessa keskuste-lussa ongelma on se, että kukaan ei oikeas-taan tiedä, mitä paikallisella sopimisella oike-astaan tarkoitetaan. Eri osapuolet tarkoitta-vat sillä eri asioita.

Paikallinenkin sopiminen on sopimista, ei vain työnantajan sanelua. Jos luottamus-mies on täysin ajan tasalla yrityksen talou-dellisesta tilanteesta ja hänellä on selkeä sopi-musmandaatti neuvotella paikallisesti, asiat ovat hyvin. usein yritykset eivät kuitenkaan kerro luottamusmiehille kaikkea yrityksen tilanteesta, mikä johtaa epätasapainoon neu-votteluosapuolten välillä.

Yt-toimintakin on valitettavasti usein käytännön työelämässä ja yrityksissä pelkkä irtisanomismekanismi.

maailma ei siis ole edelleenkään valmis. historian perusteella voi kuitenkin onnek-semme todeta, että Suomen työmarkki-najärjestelmän vahvuutena on aina ollut kyky päästä sopimukseen vaikeissa tilan-teissa. toivokaamme, että yhteiskuntasopi-mus oli pelkkä kompastuminen, eikä lopul-linen tuomio siitä, miten Suomessa asioista sovitaan. ●

työelämän kehittämiseen juuri ollenkaan. monet ytyläiset toimivat aloilla, joissa työ-ehtosopimuksia ei ole ollenkaan. liittokier-rokset eivät tuo näille aloille minkäänlaisia uudistuksia.

Tasa-arvoon on matkaa

Jotkut vaativat työelämää koskevan lain-säädännön valmistelun siirtämistä pelkäs-tään poliittisille päätöksentekijöille eduskun-taan. Pelkkiin liittokierroksiin ja paikalliseen

Jotkut vaativattyöelämälakien

valmistelun siirtämistäpoliittisille päätöksen-

tekijöille eduskuntaan.Tunteeko eduskunta

suomalaisten yritystenja palkansaajien arjen

paremmin kuin työmarkkinajärjestöt?

Tuskin.

[ j u r i s t i PA L s tA ] Lakimiesten puhelinpalvelu (09) 2510 1350. Puhelinaika arkisin klo 8.30 –13.00

14 YtY 3/2015

Työpuhelimen käyttöäsaa suitsia

Teksti Anu Aspiala, neuvottelupäällikkö Kuva Fotolia.com

työnantaja saa valvoa työpuhelimen tai -tietokoneenkäyttöä ja rajoittaa sitä, mutta ei esimerkiksi valvoa,millä sivuilla työntekijä käy.

ä lypuhelin ja kannettava tietokone ovat asiantuntijoille varsin tavanomaisia työ-suhde-etuja. niiden yleistyttyä epätietoi-suutta on ollut siitä, minkä verran työnte-

kijä voi käyttää työnantajan välineitä esimerkiksi verk-kosurffailuun, sosiaalisen median päivittämiseen tai henkilökohtaisten asioiden hoitamiseen.

työntekijän keskeinen velvollisuus työnantajaa kohtaan on tehdä sovittua ja työnantajan määräämää työtä. työajallaan työntekijä työskentelee työnantajan direktio- eli työnjohto-oikeuden alaisuudessa. Direk-tio-oikeus tarkoittaa, että työnantajalla on lain takaama hyvinkin laaja oikeus määrätä siitä, missä ja miten työ-ajalla toimitaan.

Sen takia työnantajalla on oikeus edellyttää, että työvälineitä käytetään pelkästään työasioiden hoitoon, toisin sanoen työpuhelimella ei esimerkiksi lueta netti-lehtiä tai päivitetä twitteriä. määräykset ulottuvat myös tauoille. työnantaja voi päättää, että ruokatauollakaan ei saa soittaa yksityisiä puheluita.

Sivuhistoriaa ei saa tarkastaa

työnantaja voi valvoa verkkoselailua mekaanisesti tai teknisesti. Edellinen tarkoittaa, että työnantaja seuraa sivusta, millaisilla verkkosivuilla työntekijä käy. Jälkim-mäisellä tapauksella taas tarkoitetaan verkkoselailun tun-nistamistietojen seuraamista.

Verkkoselailun teknisen valvonnan kannalta laissa ei ole työelämää koskevia poikkeuksia, joten sovellet-tavaksi tulee perustuslain 10 §:n mukainen viestinnän luottamuksellisuus.

tietosuojaval-tuutettu on ohjeista-nut, että työntekijöiden verkkoselailusta muodos-tuvia tunnistamistietoja ei saa käyttää työntekijöiden valvon-taan, seuraamiseen ja tarkkailuun. työnantaja ei siis saa tutkia, millä verkkosivuilla työntekijä on surffaillut.

Yhteistoimintamenettelyssäkään ei voida valtuutetun mukaan sopia lain vas-taisesta teknisestä valvonnasta, tarpeettomien henkilötietojen käsittelystä tai viestinnän luotta-muksellisuuden loukkaamisesta.

työnantaja saa asettaa teknisiä estoja, jotka estävät työntekijöitä pääsemästä työnantajan laitteilla esimer-kiksi Facebookiin.

Tunnistetietoihin rajattu oikeus

työnantajalla on oikeus päättää, saavatko työntekijät soittaa yksityisiä puheluita työpuhelimista. työnantaja saa myös asettaa haluamansa puheluneston esimerkiksi palvelunumeroihin.

Puhelinmaksujen tarkastamisesta on säädetty tieto-yhteiskuntakaaressa. Sen mukaan teleyritys ei yleensä saa antaa puhelinlaskun puhelutietoja ulkopuolisille, mutta työnantajalla on liittymän tilaajana ja laskun maksajana oikeus laskun tietoihin tietyin rajoituksin.

Erittely on annettava tilaajalle siten, että puhelin-numeron kolme viimeistä numeroa on peitetty tai muu-toin siten, ettei erittelystä voida tunnistaa viestinnän

YtY 3/2015 15

työsopimuslain mukaan työntekijän on korvattava työnantajalle aiheuttamansa vahinko, jos hän laiminlyö työsopimukseen tai lakiin perustuvia velvollisuuksiaan joko tahallaan tai huolimattomuuttaan. näyttövelvol-lisuus on työnantajalla, ja tätä on oikeuskäytännössä tulkittu tiukasti. Vahingonkorvausta ei voida tuomita työntekijän maksettavaksi, ellei työnantaja pysty näyt-tämään, että työntekijän toiminnasta on aiheutunut syy-yhteys ja todellinen vahinko.

Räikeimmillään työntekijän toiminta sosiaalisessa mediassa saattaa jossain tapauksessa täyttää rikoksen tunnusmerkit. Esimerkiksi esimieheen kohdistuva kun-nianloukkaus tai yrityssalaisuuden paljastaminen omilla, ei-julkisilla Facebook-sivuilla on yhtä lailla kiellettyä kuin julkisilla sivuilla tapahtuvakin. ●

toista osapuolta. työnantajalla on myös oikeus saada tie-toja puhelimella tehdyistä maksuista, esimerkiksi mat-kalipuista tai muista palveluista.

Täyskielto harvinainen

useimmiten työnantaja sallii laitteidensa käytön myös yksityiseen viestintään, tai ei nimenomaisesti kiellä sitä. täydellinen yksityiskäytön kieltäminen ei välttämättä ole työnantajankaan kannalta järkevää.

Jos työpaikalla on annettu työnantajan laitteiden käyttöä koskevia määräyksiä tai asiasta on sovittu työ-sopimuksessa, määräyksiä tulee noudattaa. Jos työnte-kijä ei näin tee, työnantaja voi antaa huomautuksen tai vakavammissa tapauksissa varoituksen. hyvin vakavissa tapauksissa työsuhde voidaan jopa päättää.

16 YtY 3/2015

tarvitsevat ikäjohtamistatarvitsevat ikäjohtamistatarvitsevat ikäjohtamistaNuoret ja konkarit

Teksti Mia Hemming Kuva Elise kulmala

työntekijät tarvitsevat eri asioita uransa alussa ja sen lopussa. tarpeisiin voidaan vastata ikäjohtamisella. Nykyään puhutaan jo työkaarijohtamisesta.

YtY 3/2015 17

tarvitsevat ikäjohtamista

i käjohtamisessa otetaan huomioon kunkin työn-tekijän osaaminen ja elämäntilanne. tradenomi Marianne lehtosen työpaikalla eli nokialaisella traktorimerkeille ja maatalouskoneille diesel-moottoreita valmistavalla aGCo Powerilla sovelletaan ikäjohtamisen periaatteita.

– Vastaan moottoritehtaan tuotekehityksen logistii-kasta ja materiaalihallinnasta, mikä vastaa koulutustani ja kokemustani, vuodesta 2013 nPi logistics manage-rina toiminut tamperelainen lehtonen selvittää.

lehtonen palasi perhevapailta vuonna 2012, yllä-tyksekseen osaamistaan vastaamattomaan materiaalival-vontatehtävään. Silloinen esimies perusteli päätöstä työn ja perheen yhdistämisen helpottamisella. Esimies toimi vastoin yrityksen arvoja ja periaatteita.

– Ennen perhevapaita työskentelin ostajana, ja pää-sin taas haastavaan työhön tuotuani tyytymättömyyttäni esille materiaalivalvonnan tehtävästä. nykyisin minun täytyy tuntea monta eri osa-aluetta, hallita projekteja ja aikatauluja, olla luova ja määrätietoinen.

Äiti harkitsee lyhennettyä työviikkoa

marianne lehtosen esikoinen aloitti juuri esikoulun ja kuopus on neljävuotias. lehtonen on miettinyt alle 30-tuntisen työviikon tekemistä, mutta pelkää stressaan-tuvansa, jos tavoitteet eivät vastaavasti kevene.

– harkitsen osa-aikaisuutta, kun esikoiseni aloit-taa koulun ensi syksynä.

Pienten lasten äidin liukumaan kertyy miinustun-teja. hän miettii, että esimerkiksi etätyöskentelyn mah-dollistaminen helpottaisivat aikatauluttamista.

– muuten esimerkiksi ilmoituksiini jäädä kotiin hoitamaan sairasta lasta on aina suhtauduttu ymmär-täväisesti.

Parhaillaan lehtonen kartoittaa eläkkeelle jäävän kollegansa tehtäviä sisällyttääkseen niitä työhönsä ja tarvittaessa jakaa niitä muille. lehtosen mielestä ikään-tyneille työntekijöille on kertynyt tietoa tuotteesta ja yrityksestä, nuorilla on puolestaan innovointienergiaa.

Joustoa elämäntilanteen mukaan

aGCo Powerilla henkilöstön keski-ikä on 38 vuotta, mutta joukossa on myös erittäin kokeneita henkilöitä. henkilöstöjohtaja petri laakkonen sai tietoa ikäjohta-

misesta vuonna 2011 teknologiateollisuuden hankkeen kautta. aluksi laakkosesta tuntui, ettei aGCo hyötyisi ikäjohtamisesta.

– Kun termiä avattiin ja ymmärsimme, että se ulot-tuu kaiken ikäisiin, otimme sen käyttöön, laakkonen selvittää.

ikäjohtaminen on aGCo Powerilla henkilöstön jaksamisesta huolehtimista ja panostusta työhyvinvoin-tiin.

– hankkeen alussa tehtiin meillä työhyvinvointi-tutkimus, joka uusittiin vuoden päästä, jonka mukaan ilmapiiri työpaikalla oli parantunut.

laakkosen mukaan yrityksessä on esimerkiksi hel-potettu työn ja perheen yhteensovittamista tehtävästä riippumatta niin sanottuja ruuhkavuosiaan eläville.

– Pyrimme myös joustamaan, jos lapsen hoidon järjestämisessä tulee ongelmia. Yhtälailla, jos vanhem-mat työntekijät huolehtivat iäkkäistä vanhemmistaan, ja hoitojärjestelyt eivät yllättäen sujukaan suunnitel-mien mukaan.

aGCon työntekijöitä on laakkosen mukaan ollut osa-aikatyössä ainakin opintojen ja sairauden tähden, osatyökyvyttömyyseläkkeellä ja osa-aikaeläkkeellä. toi-sinaan entinen työntekijä on kutsuttu eläkkeeltä joksi-kin aikaa töihin, jos hänellä on ollut erityisalan osaa-mista, johon ei ole löydetty nopeasti uutta työntekijää.

– aina eläkeläisemme ovat pyydettäessä tulleet takaisin, laakkonen kertoo.

Eri tarpeet pitkin työuraa

asiantuntija jarna savolainen työturvallisuuskeskuk-sesta puhuu ikäjohtamisen sijaan työkaarijohtamisesta, koska se on hänen mielestään käsitteenä ymmärrettä-vämpi.

– ikäjohtaminen mielletään turhan usein iäkkäi-den johtamiseksi, vaikka sillä tarkoitetaan kaikenikäis-ten johtamista, Savolainen sanoo.

työkaarijohtamisella voidaan pidentää työuria vai-kuttamalla työpaikan toimintatapoihin ja yksilön hyvin-vointiin, mikä tukee myös työpaikan tuloksellisuutta.

– Esimerkiksi teknologiateollisuuden hyvä työ–Pidempi työura -hankkeessa on pystytty todentamaan henkilöstökyselyillä ikäjohtamisen hyviä seurauksia.

muun muassa mahdollisuudet kehittää työtä ja omaa osaamista ovat tärkeitä työuran pidentämisen kannalta. työn muokkaaminen vastaamaan työkykyä ja omia vahvuuksia on edellytys työssä jaksamiselle.

– myös hyvä kunto auttaa jaksamaan ja voimaan hyvin, Savolainen lisää.

työuran loppuvaiheessa käytävissä kehityskeskuste-luissa täytyisi Savolaisen mukaan käynnistää viimeisien työvuosien suunnittelu ja valmistautuminen eläkkeelle siirtymiseen. uran alkuvaiheessa taas kannattaa käydä läpi uratoiveita ja keinoja niiden toteuttamiseksi. ●

< Marianne Lehto-nen ja Petri Laakko-nen oudoksuivat aluksi ikäjohtamista. kun he ymmärsivät sen tarkoittavan johtamista työn-tekijän elämän-tilanteen ja työ-kaaren mukaan, se alkoi tuntua heistä käyttökelpoiselta.

Mahdollisuudet kehittää työtä ja omaa

osaamista ovat tärkeitä työuran pidentämisen

kannalta.

Tyka-sopimuspitää ostovoimanennallaan

P alkkaratkaisu sitoo kaikkia niitä työ- ja vir-kaehtosopimusosapuolia, jotka ilmoittivat omille keskusjärjestöilleen vuonna 2013 solmineensa työllisyys- ja kasvusopimuk-sen mukaisen ratkaisun. YtYn jäsenkun-

nasta esimerkiksi Postin ylempien toimihenkilöiden ja liikennelentäjien työehtosopimukset eivät olleet mukana vuoden 2013 ratkaisussa.

neuvottelutuloksessa ovat mukana vain alat, joilla

Teksti Anu Aspiala Kuva Fotolia.com

työmarkkinajärjestöt hyväksyivät 15.kesäkuuta neuvotteluratkaisun työllisyys-ja kasvusopimuksen jatkosta. Palkka-ratkaisu on ns. sekalinjainen, eli palkkoja nostetaan 16 euroa kuukaudessa, mutta kuitenkin vähintään 0,43 prosenttia. samalla sovittiin työttömyysvakuutus-maksun korotuksesta.

on työ- tai virkaehtosopimus. Kaikilla sitä ei ole, esi-merkiksi kaupan alan ylemmillä toimihenkilöillä. YtYn jäsenkunnasta ”tessittömiä” jäseniä on arviolta noin puolet. akava pyrkii neuvotteluissa ajamaan yleiskoro-tusten ulottamista myös tessittömille aloille.

Ytyläisten ostovoima ei nouse

Palkkaratkaisussa palkankorotusten taitekohtana on 3 500 euron kuukausipalkka. Sitä pienempiin kuukausi-palkkoihin tulee 16 euron korotus. Vastaavasti sitä suu-remmat palkat kasvavat 0,43 prosenttia.

Käytännössä palkkaratkaisu tarkoittaa sitä, että suu-rimmalla osalla YtYn jäseniä ostovoima pysyy ennallaan tai jopa pienenee hieman. akavan laskelmien mukaan 5 000 euroa ansaitsevan ostovoiman muutos työttö-myysvakuutusmaksu huomioiden on -0,4 prosenttia.

Kesäkuussa saavutettu neuvottelutulos koski vain työllisyys- ja kasvusopimusta, ei hallituksen esittämää yhteiskuntasopimusta, jonka neuvottelut katkesivat elokuussa. ●

18 YtY 3/2015

YtY 3/2015 19

Ei syyttelyävaan tekojaAkava toivoi loppumetreille saakka, että

yhteiskuntasopimusneuvottelut olisivat

jatkuneet.

a kava on pettynyt siihen, että yhteiskun-tasopimukseen tähtäävät neuvottelut kariutuivat elokuussa.

– toivoimme loppumetreille asti, että neuvotteluasetelman ja sopimuksen

tasapainoisuus olisi saatu kaikkia tyydyttäväksi, akavan puheenjohtaja sture Fjäder kuvaili tunnelmia.

– hallitus haki viiden prosentin kilpailukykyhyp-pyä ja olimme valmiita yhtenä osana katsomaan myös sitä, jos muut esittämämme asiat olisivat olleet sopimuk-sessa mukana, Fjäder toteaa.

Fjäderin mukaan Suomi tarvitsee nyt käänteen, minkä takia akava suhtautui yhteiskuntasopimukseen vakavasti.

– Jotta saamme käännettyä työllisyyden kasvuun, tarvitsemme hyvin nopeita työelämän uudistamis- ja joustavoittamistoimia.

hallitus tarjosi noin miljardin euron veronalennuk-sia, jos yhteiskuntasopimus olisi toteutunut.

– ne olisivat olleet hyvät ostovoiman kannalta, Fjäder huomauttaa.

Yritysten kilpailukykyä parannettava

akavan tärkeimpiin tavoitteisiin yhteiskuntasopimuk-sen osalta kuului tasapainoinen sopimus, jossa maksu-mieheksi eivät joudu vain palkansaajat. akava toivoi myös uutta, aiempaa laajempaa muutosturvamallia, jonka rahoittamiseen myös työnantajat osallistuisivat.

akava on huolissaan hallituksen aikeista leikata ope-tuksen ja koulutuksen määrärahoja sekä tekesin rahoi-tusta. Suomi tarvitsee akavan mukaan kipeästi lisää rahaa tutkimukseen ja kehitykseen.

Korkeasti koulutettujen työttömyyden torjumi-seksi maahan tarvitaan Sture Fjäderin mukaan työstä työhön -malleja ja parempaa kilpailukykyä.

– meidän on hyvässä yhteistyössä työnantajien kanssa löydettävä nopeasti keinoja, joilla edistämme yri-tysten kilpailukykyä. Samalla pidämme huolen työnte-kijöiden jaksamisesta sekä heidän mahdollisuuksistaan innovoida uutta, Fjäder lisää.

– odottelu, syyttely ja sättiminen vievät Suomen tilannetta vain entistä pahempaan suuntaan.

Paikalliselle sopimiselle tilausta

Paikallista sopimista voisi akavan mukaan lisätä työpai-koilla. näin työaikoihin saataisiin nykyistä enemmän joustoja. Paikallisen sopimisen laajentaminen vaatisi kuitenkin Sture Fjäderin mukaan selkeitä pelisääntöjä ja henkilöstön edustajan aseman parantamista.

– luottamusmiesten pitäisi saada enemmän tie-toa organisaation nykytilasta ja toiminnasta. Kaikilla henkilöstöryhmillä on oltava oikeus edustukseen. tar-vitsemme edustukset ja tiedonsaantioikeudet kuntoon. Vain siten voi syntyä reilua sopimustoimintaa.

Yhteiskuntasopimusneuvotteluiden katkeamisesta ja huonoista talousuutisista huolimatta Fjäder rohkai-see suomalaisia uskomaan parempaan.

– Vain tekemällä asiat menevät parempaan suun-taan, ei lyömällä hanskat tiskiin. ●

Teksti tuomo tarvas Kuva Akava

Akavan puheenjohtaja sture Fjäder.

20 YtY 3/2015

Asianmukaiseen ajoasuunkuuluu myös huomioliivi, Ducati-mies tuomo Heinonen muistuttaa.

motoristi ei tingi turvallisuudesta

Teksti ja kuva tuomo tarvas

Liikenne-alalta eläkkeelle jäänyt tuomo Heinonen oli toistakertaa järjestämässä motoristi-tapahtumaa ytyläisille.

P ilvisenä kesäkuun aamuna pa-rinkymmenen moottoripyö-rän letka lähti taittamaan tai-valta tuusulasta orimattilan, artjärven ja myrskylän kautta

kohti Porvoota ja haikon kartanoa. myö-hemmin päivällä saattue palasi eri reittiä takaisin tuusulaan. Viileästä säästä huoli-matta tunnelma oli korkealla.

– Keskinopeutemme oli 50– 60 kilo-metriä tunnissa. Sitä en voi hurjasteluksi sanoa, tapahtuman järjestäjiin kuulunut, YtYn helsinkiläinen seniorijäsen Tuomo heinonen huomauttaa.

heinonen jäi kaksi vuotta sitten eläk-keelle työskenneltyään noin 35 vuotta lii-kenne- ja kuljetusalalla. YtYn motoristita-pahtuma järjestettiin ensimmäisen kerran noin 10 vuotta sitten, ja tuomo heinonen oli jo tuolloin mukana. YtYn toiminnan-johtajan jaakko kiiskin näytettyä vihreää valoa tapahtuman uudelleen lämmittämi-seksi heinonen ryhtyi toimeen. heino-nen ei kuitenkaan suostu ottamaan kaikkea kunniaa vaan kiittelee myös YtYn asiamies enni nirholaa, jonka innostus edesauttoi

heinosen mukaan järjestelyiden ete-nemistä.

Viime vuoteen verrattuna suo-sio kasvoi: osanottajia oli vajaa 30.

– Pyöriä oli kaksikymmentä ja osalla kuljettajista oli puolisot mu-kana, heinonen kertoo.

YtY 3/2015 21

tuulta ja aurinkoaYtY-golfissa

Kaikki lähti pappa-Tunturista

tuomo heinonen on aktiivinen motoristi ja liikenneturvan auktorisoima moottori-pyöräkouluttaja. hänen innokkuutensa eri-laisessa järjestötoiminnassa tekee laiskem-mat kateelliseksi.

– olen mukana psoriasisyhdistyksessä ja avantouintiseura meriuimareissa. lisäksi hoidan puolisen tusinaa bussikuljetusta vuodessa muun muassa suunnistusseura Pihkaniskoille ja meriuimareille. Pidän myös noin 60 liikennealan koulutusta vuo-dessa, vaikka olen eläkkeellä, heinonen luettelee.

moottorikärpäsen pureman heino-nen sai jo 1960-luvulla, kun hän pääsi tes-taamaan teinipoikana veljeltään saamaansa ”pappa-tunturia”. Pari vuotta myöhemmin hän sai alleen Yamaha-kevytmoottoripyö-rän. Kului melkein 40 vuotta, ennen kuin heinonen eteni todelliseksi motoristiksi.

nykyään heinonen viettää vapaa-aikaansa Ducati monsterin selässä. italia-laispyörällä hän kiertää pääasiassa kotimaan maanteitä.

Turvallisuus ennen kaikkea

tuomo heinonen toivoo, että YtYn moto-ristitapahtuma saa jatkoa ensi vuonna. hänellä on kehitysideoita valmiina. luvassa olisi ainakin ennakoivan ajon koulutus ennen maantielle lähtemistä.

– Siinä käytäisiin läpi muun muassa turvallinen ajoasento, turvavälit, kaarre-ajo, nopeuden merkitys ja muut tärkeät elementit oman turvallisuuden takaami-seksi. Kunnon ajoasento voi pelastaa kul-jettajan hengen äkkijarrutustilanteessa. lii-kenneturvallisuus on ollut minulle aina lähellä sydäntä.

heinonen nauttii valtavasti yhteis-ajoista ja motoristitapahtumista. niissä tapaa hänen mukaansa ihmisiä hyvin aloilta ja erilaisista taustoista.

– Yhteinen nimittäjä on moottoripyö-rät. Jo pelkkä yhdessäolo on mukavaa.

omiksi suosikkireiteikseen Suomessa heinonen mainitsee esimerkiksi uuden-maan maaseutumaiset, vaihtelevamaastoi-set reitit etenkin Espoossa, Vihdissä, Kark-kilassa ja lohjalla.

– uusia reittejä löytyy kun jaksaa ajella ja nauttia harrastuksesta. ●

Golfkisassa palkittiin (vasemmalta) Petteri kähäri, Merja-Leena tamminen, kimmo Backman, Matti Miettinen,raili Peltonen, Asta Peltoniemi, Leena kainomaa ja terhi Nygren.

IF Vahinkovakuutusyhtiö lahjoitti kilpailuun

erikoiskilpailujen palkinnot

Pisin avaus, Virpi järvinen ja Panu kärjes

Lähimmäs lippua , Virpi järvinen ja Matti Miettinen

Tulokset (peruspisteet ja -lyönnit suluissa):

Miehet lyöntipeli, ilman tasoituksia

�. Matti Miettinen, Hyvinkää, HyG ...........78 (81)

�. Petteri kähäri, Espoo, GG ......................79 (82)

�. kimmo Backman, Lohja, stLG ..............79 (82)

�. Panu kärjes, Lohja, stLG ........................82 (85)

�. toni rintala, Hyvinkää, HyG ..................86 (89)

�. kari kauppinen, Vantaa, sHG ...............89 (92)

�. teuvo tuominen, Espoo, NGCC ...........90 (93)

�. Esa siltanen, Pirkkala, GPi ......................90 (93)

�. reijo karhu, oulu, oGk .........................91 (94)

Miehet pistebogey

�. Petteri kähäri, Espoo, GG ......................42 (39)

�. kimmo Backman, Lohja, stLG ..............37 (34)

�. Matti Miettinen, Hyvinkää, HyG ...........35 (32)

�. reijo karhu, oulu, oGk .........................34 (31)

�. otto Puttonen, Vantaa, VGC ................34 (31)

�. kai Lager, Espoo, ruG ............................33 (30)

�. jaakko kiiski, Helsinki, LeviG .................33 (30)

Naiset, lyöntipeli, ilman tasoituksia

�. Asta Peltoniemi, klaukkala, NGk .........89 (92)

�. terhi Nygren, salo, saG ..........................91 (94)

�. Merja-Leena tamminen, Pori, PGk ......94 (97)

Naiset, pistebogey

�. terhi Nygren, salo, saG ..........................36 (33)

�. raili Peltonen, Hyvinkää, HyG ...............36 (33)

�. Leena kainomaa, Espoo, ErG ...............35 (32)

�. tarja onnela, Helsinki, NG .....................31 (28)

�. Merja-Leena tamminen, Pori, PGk ......30 (27)

Navakka tuuli auringonpaisteen kera sekä kovat ja liukkaat vihe-riöt olivat keskustelun teemat YtYn golfareiden tavatessa kesä-kuun alussa söderkullassa Nevas Golfin kentällä.

K isaan osallistui kolmisenkym-mentä ytyläistä. Kenttänä oli Kettu+Karppi. muutamien perumisten jälkeen paikalla oli

58 pelaajaa, joista 11 oli naisia. olosuhteet olivat kohtalaisen vaativat tuulen ja gree-nien nopeuden vuoksi. Kierroksen jälkeen kentältä kerrottiin kisan CBa-tasoituksen olleen -3.

miesten pistesarjan voittaja petteri kähäri yllätti itsensäkin erinomaisella kier-roksellaan. hän totesi, että samalla kentällä pari viikkoa aikaisemmin tulos oli ollut 20 pistettä. Matti Miettinen oli puhtaassa lyöntipelikilpailussa paras, tosin vain lyön-nin erolla Kähäriin ja viime vuoden voit-tajaan kimmo backmaniin.

naisten puolella voittaja oli sama kuin viime vuonna. asta peltoniemi käytti vähi-ten lyöntejä, vaikka kentällä ei ollut päi-väänsä aivan tyytyväinen.

Järjestelyt onnistuivat kiitos Klubin sekä ravintolan. ●

Teksti ja kuva kari saarinen

22 YtY 3/2015

– kuolleella planeetalla ei ole työpaikkoja, totesi palkansaaja-keskusjärjestöjen ilmastonmuutos ja työ -seminaarin puheenjohtaja,Akavan asiantuntija Elina Moisio. seminaarissa etsittiin porukalla askel-merkkejä kohti Pariisin joulukuussa pidettävää ilmastokokousta.

Teksti uP / Mika Peltonen Kuva Fotolia.com

t oukokuussa järjestetyn seminaarin pää-puhujan, presidentti Tarja halosen mielestä ihmisten on varauduttava il-mastomuutokseen ja tehtävä kaikkensa sen hillitsemiseksi.

– Vaikutukset näkyvät jo ympäri maailmaa esi-merkiksi kuivuutena ja nälkänä tai myrskyinä ja rank-kasateina. tämä on pakottanut ihmiset hakeutumaan muualle.

Eurooppa ei presidentin mielestä voi eristäytyä val-tavan muuttoliikkeen alla, koska pakolaisia tulee jat-kossa entistä enemmän myös tänne.

ilmastonmuutoksen torjuntaaei voi enää siirtää

Presidentti halonen:halvempaa nyt kuin pakon edessä

halonen näki ilmastonmuutoksen hillinnässäkaksi vaihtoehtoa.

– toimet olisivat halvempia nyt kuin myöhemmin pakon edessä.

halonen muistutti, että ilmastonmuutoksen hal-linta on kaikkien yhteinen etu. hän puhui ilmasto-keskustelun ”pyhästä kolminaisuudesta”, johon kuu-luvat talouskasvu, sosiaalinen hyvinvointi ja ympä-ristö.

– avain kestävään talouteen on naisten ja mies-ten tasapuolinen osallistuminen kasvuun säällisen työn kautta, ja mahdollisuus hyötyä siitä reilun palkan sekä

YtY 3/2015 23

luotettavan sosiaaliturvan ja palveluiden kautta, halo-nen totesi.

Fjäder esittää ilmastonmuutosturvaa

Palkansaajakeskusjärjestöt korostavat, että palkansaajien äänen tulee kuulua kansainvälisissä ilmastoneuvotte-luissa. ne vaativat, että työ ja sen tekemisen edellytyk-set on tuotava ilmastonmuutoskeskustelun keskiöön, koska ilmastonmuutos muuttaa työtä ja elinkeinojen edellytyksiä.

akavan puheenjohtajan sture Fjäderin mukaan ilmatonmuutoksen torjunnassa on kaksi vaihtoehtoa.

– Voimme toimia ripeästi tai vasta silloin, kun on pakko.

Fjäderin mukaan on epätodennäköistä, että ilmas-ton lämpeneminen pystytään pysäyttämään nykyisillä keinoilla. hänen mielestään matkalla kohti vähähii-listä yhteiskuntaa tarvitaan oikeudenmukaista siirty-mää.

Suomalaista muutosturvaa voisi Fjäderin mielestä kehittää tilanteisiin, joissa tarvitaan uudelleenkoulu-tusta, osaamisen päivittämistä tai uuden, vihreän alan oppimista.

– ilmastonmuutosturva on tärkeä keino auttaa rakennemuutoksen kourissa kamppailevia aloja sekä ihmisiä, joiden työhön ilmastonmuutos vaikuttaa.

Palola kehottaa katsomaan peiliin

SttK:n puheenjohtaja antti palola kertoi seminaarissa olevansa kriittinen suomalaisen ay-liikkeen toimintaan ilmastonmuutoksen torjunnassa.

– asiasta on tullut maailmalta viestiä, mutta mei-

dän toiminnassamme torjunta on jäänyt lapsipuolen asemaan. nyt olisi peiliin katsomisen paikka, Palola kannusti.

– Kuinka monta kertaa suomalainen ay-liike on ottanut palkkaneuvotteluissa esille ilmastokysymyksen, Palola kysyi ja vastasi, ettei kertaakaan.

hänen mielestään neuvotteluissa pitäisi muistaa, että ilmastonmuutos vie työpaikkoja myös teollistu-neista maista. hän kaipasi suomalaisilta palkansaajilta solidaarisuutta muun maailman ihmisille.

– Emme saa sulkea rajoja. Ei kukaan lähde pako-laiseksi huvikseen, Palola muistutti.

Tavoitteena sitova ilmastosopimus

ilmastonmuutoksen hillintää pohditaan seuraavan ker-ran Pariisin ilmastokokouksessa joulukuussa.

Suomen pääneuvottelija harri laurikka kertoi seminaarissa, että jos sitovaa kansainvälistä sopimusta ei saada Pariisissa aikaan, maapallon lämpeneminen kiihtyy.

– tavoitteena on pudottaa lämpenemisvauhti kah-teen asteeseen nykyisestä kolmesta asteesta.

tavoitteet on asetettu vuoteen 2050.– Jos ne halutaan saavuttaa, pitäisi päästöjä vähen-

tää 60 prosenttia. tämä puolestaan edellyttää päästöt-tömän energian tuotannon nelinkertaistamista.

laurikan mukaan Pariisissa on tavoitteena tehdä kaikkia sitova ilmastosopimus. ongelmana on, että vir-kamiesten viime helmikuussa Genevessä rustaamana sopimusluonnosteksti paisui liian suureksi.

– Ennen Pariisia joudumme vielä järjestämään Bon-nissa virkamieskokouksen, jossa selkiytämme tekstiä. ●

24 YtY 3/2015

Tavoitteenaluottamus

Teksti ja kuva tuomo tarvas

kun Lauri Lampi alkoi kollegojensaVesa kankkusen ja jari jauhiaisenkanssa puuhata uutta yritysyhdistystäMtV:n ylemmille toimihenkilöille, he eivät aavistaneet, kuinkatarpeelliseksi se vielä tulisi.

Y ritysyhdistys tarvitsee alkumetreil-leen muutaman aktiivisen ihmisen, jotka huolehtivat, että toiminta läh-tee käyntiin ja tiedotus pelaa. Sen jälkeen toiminta on helppo käyn-nistää täydellä teholla.

mtV:n työntekijäyhdistys mtY ry perustettiin lokakuun alussa 2014. Perustajia oli kolme, mutta nyt yritysyhdistykseen kuuluu melkein sata jäsentä. Jäsen-määrä on kasvanut kovaa vauhtia.

– tilausta on selkeästi ollut uudenlaiselle ammat-tiyhdistykselle, puheenjohtaja lampi iloitsee.

Suurin osa jäsenistä liittyi viime vuoden lopulla. Se ei ole sattumaa, sillä kulunut reilu vuosi on ollut mtV:ssä suurten muutosten aikaa. Viime elokuussa

YtY 3/2015 25

alkoi tapahtua. mtV:n johto perusti uusia yrityksiä, ulkoisti toimintoja ja siirsi työntekijäryhmiä organisaa-tiolokerosta toiseen. toimet herättivät epätietoisuutta ja levottomuutta henkilöstön keskuudessa.

Epävarmuus toi jäsenvyöryn

mtV:n ytyläisillä on kymmeniä erilaisia työtehtäviä. lauri lampi toimii itse palvelupäällikkönä. Yritysyhdis-tyksen perustajat eivät halunneet rajata liian tarkkaan, ketä jäseniksi kelpuutetaan ja ketä ei.

– lähdimme jo nimestä. Emme halunneet siihen päällikkö- tai esimies-sanaa. haluamme pystyä edusta-maan kaikki halukkaita, lampi selittää.

Kun yritysyhdistys oli perustettu, lampi, Kank-kunen ja Jauhiainen rekisteröivät mtY:n, avasivat sille verkkosivut, tekivät viestintäsuunnitelman ja ottivat käyttöön edellisten yt-neuvotteluiden jälkeen peruste-tun Facebook-ryhmän. Kun mtV tiedotti lokakuun lopussa jälleen uusista muutoksista, yhdistys oli valmis aloittamaan jäsenten rekrytoinnin ja käynnistämään toimintansa.

– neljäkymmentä liittyi heti lokakuun tiedotusti-laisuuden jälkeen, lampi kertoo.

mtV:stä tulevat ensimmäisenä mieleen Kymme-nen uutiset ja suositut verkkosivut, mutta lampi pai-

< – Ajamme moder-nia edunvalvontaa, jossa työntekijöiden ja työnantajan edut eivät ole ristiriidassa vaan jossa haetaanyhteisiä tavoitteita,MtY:n puheen-johtaja Lauri Lampitoteaa.

Tilausta on selkeästi

ollut uudenlaiselle ammatti-

yhdistykselle.

nottaa, että mtV on lähtökohtaisesti asiantuntija- ja tilaajaorganisaatio, etenkin viimeisimpien yt-neuvot-teluiden jälkeen.

– tekemistä toteutetaan entistä enemmän erilaisten alihankintajärjestelyiden kautta ja kumppanien kanssa. taloon jää sellaista erityisosaamista, joka tällaiseen yri-tykseen kuuluu, lampi arvioi.

Ei virallista neuvotteluasemaa

Perustajajäsenet etsivät jo ennen perustamista liitto-tason taustaorganisaatiota ja parhaaksi osoittautui Ylem-mät toimihenkilöt Ytn ry.

– Emme halunneet edetä itsenäisenä yhdistyksenä ilman taustatukea. Kymmenet mtV:n työntekijät kuu-luivat jo valmiiksi joihinkin Ytn:n jäsenliittoihin kuten YtYyn, ja heidän oli helppo liittyä mtY:n jäseniksi, lauri lampi selittää.

– Ytn:stä saimme muun muassa hyödyllisen poh-jan sääntöjen laatimiseksi, lampi lisää.

mtY:llä ei toistaiseksi ole virallista asemaa työnan-tajan silmissä toisin kuin pitkään taloissa toimineilla pai-kallisyhdistyksillä: toimihenkilöitä edustavalla ammatti-liitto Prolla ja journalistien Journalistiliitolla. Ytn, joka periaatteessa neuvottelisi mtY:n puolesta, ei osallistu-nut yt-neuvotteluihin.

lauri lammen mukaan eräs mtY:n päätavoitteista kuitenkin on saavuttaa luottamus työnantajan silmissä.

– Ensisijainen tavoitteemme on saada avoin kes-kusteluyhteys työnantajan kanssa ja virallinen neuvot-teluasema työntekijöiden edustajana mtV oy:n neu-vottelutilanteissa. tällä hetkellä niitä ei ole.

Yt-lounaat auttoivat

Pahin myllerrys sai mtV:ssä päätöksensä – ainakin tois-taiseksi – viime toukokuussa, kun suuret yt-neuvotte-lut päättyivät. uudessa organisaatiomallissa on kaksi yritystä, mtV oy ja mediahub helsinki oy, joissa on noin 300 työntekijää. Jälkimmäiseen kuuluvat journa-listit ja edelliseen kaikki muut työntekijät.

henkilöstön epävarmuuden torjumiseksi mtY järjesti yt-neuvotteluiden aikana joka viikko yt-loun-aat, joissa kerrottiin mahdollisimman avoimesti, missä mennään. lauri lampi pitää lounasinfoja onnistuneina.

– neuvottelijoiden tueksi oli Ytn nimennyt meille juristin ja asiamiehen neuvotteluiden ajaksi. lisäksi yk-sittäiset mtY:n jäsenet saivat apua kukin omasta liitos-taan omissa tilanteissaan, lampi sanoo. ●

Vinkkejä yriTysyhdisTyksenperusTajille

u. Yhdistyksen perustamiseen tarvitaan vähintään kolme henkilöä, mutta suositeltavaa on, että heitä on enemmän. Näin kaikki vastuut eivät kasaannu samoille ihmisille.

v. Perustamiskokouksessa hyväksytään muun muassa yhdistyksen nimi ja säännöt, valitaan hallitus, sovitaan jäseneksi liittymisestä ja tehdään yhdistyksen perustamiskirja.

w. Yhdistys kannattaa rekisteröidä ripeästi. rekisteröi- mättömän yhdistyksen hallituksen jäsenet ovat henkilö- kohtaisessa vastuussa kaikesta rahaliikenteestä.

x. Yhdistyksen tavoite, kohderyhmä ja toimintatavat on syytä määrittää tarkkaan sekä sopia, miten tiedotus hoidetaan.

y. Luottamusvaltuutettu voi toimia yhdistyksen puheenjohta- jana, mutta se ei välttämättä ole järkevää. kaksoisroolista voi syntyä eturistiriitoja, kun sama ihminen allekirjoittaa yhdistyksen julkilausumat ja neuvottelee työnantajan kanssa.

z. Apua voi aina kysyä YtYstä jo ennen yhdistyksen perustamista.

Lähde: Lauri Lampi, Patentti- ja rekisterihallitus

F innairin ylemmät toimihenkilöt ja insinöö-rit löivät viime vuonna hynttyyt yhteen ja perustivat uuden yritysyhdistyksen, Finton. Finnairissa työskentelee lähes 900 ytyläistä. heistä yli 700 on lentäjiä,

mutta Finto edustaa 155:ttä suunnittelussa, asian-tuntijoina ja esimiehinä työskentelevää. Erilaisia titte-leitä on kymmeniä. Finnair on ytyläisten suurin yksit-täinen työnantaja. Suurin yhdistysfuusion tuoma muu-tos on luottamusmies sami suokkaan mukaan se, että työehto- ja paikallisten sopimusten määrä väheni.

– Ennen meillä oli kaksi eri työehtosopimusta ja kuusi eri paikallista sopimusta, nyt vain yksi tessi ja kaksi paikallista sopimusta, Suokas toteaa.

Finnair on ulkoistanut entistä enemmän toimintoja talon ulkopuolelle. Suokas tuli taloon vuonna 1998. Sil-loin Finnairilla oli noin 12 500 omaa työntekijää, nyt enää noin 4 500.

ulkoistukset ovat ehkä hivenen yllättäen lisänneet Finton jäsenmäärää.

– Rakennemuutoksen takia suorittavaa työtä te-kevien työntekijöiden määrä on vähentynyt, mutta sa-masta syystä esimerkiksi suunnitteluun, valvontaan ja asiantuntijatehtäviin on palkattu lisää työntekijöitä, Suokas selittää.

Asiantuntemusta kellon ympäri

Erilaisten työtehtävien määrä tekee edunvalvonnasta vaativaa, sillä eri työtehtävien erityispiirteet täytyy ottaa huomioon. Esimerkiksi vuorotyötä tekevien finnairilais-ten toimihenkilöiden määrä on kasvanut. Säännöllisen vuorotyön tekeminen on melko harvinaista ylempien toimihenkilöiden keskuudessa.

Esimerkiksi Finnairin lennonvarmistuskeskuksessa

Finnairin ylempien uuden yritysyhdistyksen luottamusmies

sami suokas arvioi, että tilannetaju, sosiaaliset taidot ja rohkeus

ovat neuvottelijan tärkeimpiä ominaisuuksia.

Teksti ja kuva tuomo tarvas

Yksi yhdistys selkeytti edunvalvontaa

Finnairin ylemmät toimihenkilöt

26 YtY 3/2015

helsinki-Vantaalla on tietyt ruuhka-huippunsa, jolloin tarvitaan enemmän työ-

voimaa. niitä ovat esimerkiksi joulu, pääsi-äinen ja hiihtolomaviikot.

– meillä on käytössä 52 viikon tasoitusjakso. Se tarkoittaa, että työtunteja voidaan sopimuksen

puitteissa kohdentaa paremmin lentoliikenteen kausi-vaihteluiden tarpeiden mukaisesti. tunnit tasataan 52 viikon aikana.

Yt-kierteestä laajarunkonosteeseen

Finnairilla on jo monta vuotta ollut lähes jatkuva yt-prosessi käynnissä

nyt tornitalossa Finnairin pääkonttorissa lentoase-man vieressä kuitenkin katsotaan tulevaisuuteen luotta-vaisin mielin. Syynä on massiivinen, peräti 19:n a350-tyypin laajarunkokoneen tilaus ranskalaiselta airbusilta.

Tilannetajua ja määrätietoisuutta

neuvotteluvälit työantajan suuntaan ovat Sami Suokkaan mukaan luontevat ja luottamukselliset. Kuten ylemmille toimihenkilöille voi helposti käydä, Suokaskin on joutunut välillä neuvot-teluihin kaksoisroolissa: hän on edustanut yhtä aikaa henkilöstöä ja työnantajaa. Viimeksi niin kävi viime vuonna yt-neuvotteluissa.

– Sellaisissa tilanteissa on vain jäävättävä itsensä.

Suokkaan mukaan sosiaaliset taidot ovat rat-kaisevan tärkeitä neuvottelutilanteissa.

– tarvitaan tilannetajua, on osattava lukea ti-lannetta ja ihmisiä. Pelkkä sopimustekstin osaami-nen ei riitä. on myös oltava korrekti, vaikka olisi asi-asta eri mieltä, sekä rohkea ja uskaltaa sanoa, jos ei halua jotain asiaa. mikään aihe ei saa olla niin kipeä, ettei uskaltaisi ottaa sitä esille, Suokas arvioi.

laadittavien sopimusten täytyy olla juridisesti mahdollisimman yksiselitteisiä.

– molempien osapuolten on tulkittava sopimusta samalla tavalla. ●

Syksyn aikana neljä ensimmäistä konetta aloittaa liiken-teen Shanghaihin ja Pekingiin.

matkustamoihin palkataan sata uutta työntekijää, ja töitä on tarjolla myös ylemmille toimihenkilöille.

– Ensimmäisen kerran vuosiin ovi ei käy vain ulos-päin, Suokas kuvailee.

on väkeä töissä ympäri vuorokauden, sillä Finnairin len-toja lähtee ja saapuu koko ajan ympäri maailman.

Vuorotyö lisää henkistä ja fyysistä rasitusta ja riit-tävät palautumisajat eri vuorojen välillä ovat välttämät-tömiä. Finnairissa on paikallisesti sovittu minimilepo-ajoista työvuorojen välillä sekä siitä, montako työvuo-roa saa tehdä peräkkäin.

< sami suokaskiittelee YtYltäsaamaansa tukea.FiNto on saanutapua esimerkiksi sopimuspohjienlainopillisuudentarkistamiseen.

YtY 3/2015 27

28 YtY 3/2015

työeläkettä karttuu työansioiden lisäksi tietyiltä palkattomilta

ajoilta. sosiaalietuudet kerryttävät yleensä eläkettä.

työttömyyspäivärahastakinkertyy eläkettä

62 vuotta täyttävän, ansiopäivärahan lisäpäivillä olevan henkilön on syytä hakea vanhuuseläkettä ajoissa. tällöin eläke voidaan myöntää varhennettuna ilman vähennystä. tämä etuus on käytössä ennen 1958 syntyneillä.

Varhennusvähennyksellä vähentämätöntä vanhuuseläkettä ei myönnetä takautuvasti, vaan aikaisintaan seuraavan kalenterikuukauden alusta lukien. Mikäli haluaa siirtyä ansiopäivärahan lisäpäiviltä vanhuuseläkkeelle 62 vuotta täyttäessään, on hakemus tehtävä siis jo viimeistään edellisen kuun aikana.

Eläkkeiden hakemiseen liittyvät yksityiskohdat kannattaa tarkistaa aina suoraan omasta eläkevakuutusyhtiöstä. ●

piTkäaikaisTyöTön eläkkeelle jo 62-VuoTiaana

Teksti kari saarinen Kuva Fotolia.com

S aamme tänne YtYyn usein kysymyksiä, miten mahdollinen työttömyys vaikuttaa tulevaan eläkkeeseen. Suosittelemme eläkeasioissa otta-maan yhteyttä työnantajan eläkeyhtiöön tai

Eläketurvakeskukseen. Siellä on paras osaaminen elä-keasioissa.

työttömyysjaksolta kysymys koskee yleensä viimei-siä vuosia ennen eläkkeen alkamista. laitan tähän yksin-kertaistetun esimerkin.

tällä hetkellä palkasta kertyy eläkettä 18 – 52-vuo-tiaalla 1,5 prosenttia ja 53 – 62-vuotiaalla 1,9 prosent-tia. niin sanottua 4,5 prosentin superkarttumaa saa 63 – 67-vuotiaana. uuden, 2017 voimaan tulevan lain mukaan eläkekertymä pysyisi 1,5 prosentissa, mutta 53 – 62-vuotiailla kertymä olisi 1,7 prosenttia.

työttömyyspäiväraha-aikana eläkettä kertyy saajan iästä riippumatta 1,5 prosenttia palkasta. tällöin pal-kaksi lasketaan 75 prosenttia työttömyyttä edeltävän kuuden kuukauden keskimääräisestä palkasta.

on jonkin verran etuuslajikohtaisia eroja, miten työeläke karttuu palkattomina aikoina, kuten työttö-myyspäivärahasta, sairaus- ja kuntoutuspäivärahasta sekä vanhempainrahasta. Eläkkeeseen verrattavaa etuutta karttuu myös alle kolmivuotiaan lapsen hoidon sekä tut-kintoon johtaneen opiskelun ajalta. Etuutta karttuu sekä opiskelusta että lapsenhoidosta saman kiinteän euro-määrän mukaan (713,68 € / kk, 2015). Summa tarkis-tetaan vuosittain. lapsenhoito- ja opiskeluajoilta kart-tuvan eläkeosuuden kustantaa valtio. ●

ANSIOKÄSITTEETPalkattoman ajan etuuden määrää laskettaessa työansio (etuuden peruste) määritellään jokaisessa etuuslajissa omalla tavallaan.

Eläkettä karttuu palkattoman ajan etuuden perusteesta vain siltä ajalta, jolta etuutta on maksettu etuudensaajalle itselleen, edunvalvojalle tai muulle taholle etuudensaajan sijaan. työnantajalle maksettu etuus ei kerrytä eläkettä.

ETUUSANSIOIDEN KOHDENTUMINENEtuudet maksetaan yleensä jälkikäteen etuudensaajalle. Etuusansio kartuttaa eläkettä sinä vuonna, johon etuuspäivät kohdistuvat. ●

YtY 3/2015 29

Webinaareihin osallistumista eivät

etäisyydet estä. Netissä pidettäviin

koulutuksiin ja seminaareihin osallistu-

minen on vaivatonta.

Y tY järjestää syksyn aikana jäsenilleen kuusi webinaaria. niiden aiheet vaihtelevat ura-suunnitelman tekemisestä ansioluettelon päivittämiseen ja organisaatiomuutosten hal-

litsemiseen. Webinaareista vastaa tJS opintokeskus ja ne kuuluvat YtYn jäsenkoulutusten sarjaan.

Periaatteessa verkkokoulutuksiin voisi osallistua rajattomasti väkeä, mutta teknisen toimivuuden takaa-miseksi järjestäjä on halunnut rajoittaa osallistujien mää-rän sataan..

Seurailija vai innokas keskustelija?

Webinaareihin voi osallistua vaikkapa omasta työpis-teestä tai olohuoneen sohvalta. tJS opintokeskuksen kulttuurisihteeri, kouluttaja inka ukkola suosittelee etsimään mahdollisimman rauhallisen paikan, jossa ei ole paljon taustahälyä.

Verkkokoulutuksessa voi jättäytyä kuunteluoppi-laaksi tai osallistua ahkerasti keskusteluun ja kommen-toida aihetta. ukkola rohkaisee kaikkia osanottajia ahke-raan keskusteluun.

ukkola kehuu YtYn luomaa käytäntöä, jossa verk-kokoulutukseen osallistuvat voivat ennakkoon lähettää kysymyksiä asioista, joita he haluaisivat tietää.

– luennoista tulee aina parempia, jos vähän tietää, mitä osallistujat odottavat, ukkola sanoo. ●

Katso koko alkusyksyn koulutus-kalenteri sivulta 5!

Teksti tuomo tarvas Kuva Fotolia.com

Webinaarituo opiskelunkotisohvalle

MiTen webinaariinosallisTuTaan?

u. ilmoittaudu koulutukseen YtYn kotisivun koulutus- kalenterin kautta.

v. Ennen koulutusta saat sähköpostiisi linkin sekä tunnukset, joilla pääset webinaarin verkkoalustalle. tarkista tarkemmat laitevaatimukset YtYn koulutus- kalenterista.

w. kirjaudu sisään hyvissä ajoin. Näin sinulle jää aikaa tutustua verkkoseminaarialustaan ennen kuin luento alkaa. osanottajalistassa näkyy vain etunimi, ei koko nimeä.

x. Headsetin käyttäminen on suositeltavaa varsinkin avokonttorissa. Näin kouluttajan puhe ei häiritse muita, kädet ovat vapaana muistiinpanojen tekemistä tai kommentointia varten ja keskusteluun osallistuminenkin on helpompaa. tarkista mikrofonin toimivuus ennen webinaaria.

y. Luentoa voi kommentoida kirjoittamalla tai ”viittaamalla” digitaalisesti. klikkaamalla valikosta ”raise hand” (nosta käsi) osanottaja voi ilmoittaa kiinnostuksensa kommentoida myös suullisesti, ja kouluttaja voi myöntää hänelle puheen- vuoron ja avata linjan.

z. Webinaarit kestävät noin tunnin.

P alkansaajajärjestöjen väitetään usein tiedotusvälineissä sanovan kaik-keen kaikkeen ei. sen takia niitä haukutaan vanhanaikaiseksi ei-liikkeeksi. toki myös työnantajapuolen järjestöt osaavat sanoa ei, mutta jostakin syystä media mielellään tuo esille palkansaajapuolen sanoman ein.

järjestäytymistä on perinteisesti kuvattu sanalla liike: on palkansaajaliikettä, ay-liikettä ja niin edelleen. Liike-sana voidaan ymmärtää monella eri tavalla. itse ymmärrän sen kuvaavan suurta joukkoa koskevaa muutosta, erityisesti positii-vista muutosta. Harva meistä kuitenkaan kokee enää olevansa osa jotakin lii-kettä ollessaan liiton jäsen. jokainen on liiton jäsen, jotta saa tarpeen tullen apua omalle työuralleen.

sana liike kalskahtaakin monen korvaan vanhanaikaisena. Erityisesti kun sen etuliitteeksi lisätään ”Ei”, on yhdistelmä valmis otsikoksi. Myönteinen muutos onkin muuttunut kielteiseksi. Miksi näin on? Mediassa on helppo syyttää van-hanaikaista ja negatiivista Ei-liikettä, kun yritykset kaatuvat ja yhteiskunnalla menee huonosti, vaikka syy olisikin aivan jossain muualla. kaikki se hyvä, mitä saadaan aikaiseksi, unohtuu.

Entäpä jos palkansaajajärjestöjen toiminta tuotaisiinkin mediassa esille joo-liik-keenä? sen sijaan, että kerrottaisiin, että Ei-liike oli kaataa työllisyys- ja kasvu-sopimuksen jatkokauden, tuotaisiinkin esiin, että joo-liike mahdollisti sen jat-

kon, mikä luonnollisesti on kaikkien etu. ja sen sijaan, että hoettaisiin, että Ei-liike on hankala työehtosopi-musneuvotteluissa, muistutettaisiinkin, että joo-liike varmistaa, että työpaikoilla vallitsee työrauha ainaisen kinastelun sijaan. Esimerkiksi näille asioille, omasta asemasta huolimatta, voivat kaikki pääsääntöisesti sanoa joo! olisiko tämä positiivisempi ja paremmin tätä päivää kuvaava uutisointitapa?

Vaikka liike kenties onkin vanhanaikainen ilmaus, on järjestäytymiselle ja yhtei-sen joon sanomiselle edelleen tarvetta. keväiset hallitusneuvottelut näyttivät, että palkansaajajärjestöjä ja erityisesti kattavaa jäsenistöä, tarvitaan sanomaan joo muun muassa työttömyysturvan säilyttämiselle sekä työajan säädylliselle turvaa-miselle. tätä palstaa kirjoittaessa, ei ole vielä tiedossa mitä tapahtuu yhteiskun-tasopimusneuvottelujen kariuduttua. siitä voi kuitenkin olla varma, että tapah-tuupa mitä tahansa, kenen hyväksi tahansa, Ei-liike löytyy median otsikoista. ●

Enni Nirholaasiamies

Ei vai sittenkin joo?

Olisiko tämäpositiivisempi

ja paremmin tätäpäivää kuvaava uutisointitapa?

[ Y t i M E s tä ]

30 YtY 3/2015

YtY 3/2015 31

onko kaikkivain teatteria?

Teksti tuomo tarvas Kuva Fotolia.com

Yt-neuvotteluiden lopputuloson päätetty jo ennen kuin ensimmäisiä kokouspullia on syöty. Näin kokee jopa kolme neljäsosaa YtN:läisten alojen luottamusmiehistä. Edustajat saavat myös liian vähän tietoa yrityksen tilasta ja tulevaisuu-desta.

t unne siitä, että yt-neuvot-teluja on joka puolella, ei ole pelkkä myytti. Seitse-mässä Ytn:läisessä työ-paikassa kymmenestä on

vähennetty henkilöstöä kahden viime vuo-den aikana. noin puolet yksityisen sektorin luottamusmiehistä on joutunut hoitamaan irtisanomis- ja lomautustilanteita.

Selvästi yleisin tapa vähentää henki-lökuntaa ovat tuotannolliset ja taloudel-liset syyt. Julkisella sektorilla tilanne on toinen: siellä yleisintä on vähentää mää-räaikaisten määrää tai olla jatkamatta hei-dän sopimuksiaan. Eläkkeelle siirtyneiden tilalle ei liian usein palkata palkattu uusia työntekijöitä. näin käy etenkin julkisen alan organisaatioissa.

tiedot ilmenevät akavan luottamus-miesbarometristä, jonka tulokset julkistet-tiin keväällä. Barometriä varten oli haasta-teltu 835:ttä Ytn:n ja Jukon luottamus-miestä 2015. he edustavat lähes 170 000:ta ylempää toimihenkilöä.

Roolit jaettu, juoni päätetty

Vaikutelma yt-neuvotteluista jo ennakkoon sovittuna teatterina saa tukea Ytn:n teke-mästä yt-tutkimuksesta. Sen mukaan luot-

tamusmiehistä 76 prosenttia uskoo, että tosiasialliset päätökset on tehty jo ennen yt-neuvotteluiden alkamista. Suurin piir-tein yhtä moni kokee, että henkilöstön vaikuttamismahdollisuudet henkilöstön vähentämistä koskevissa neuvotteluissa ovat huonot.

Vain neljännes ylempien toimihenki-löiden edustajista pitää henkilöstön vai-kuttamismahdollisuuksia hyvinä ja kohta-laisina 44 prosenttia vastaajista.

Varsin synkkää kieltä kielii tieto, jonka mukaan ainoastaan viisi prosenttia edusta-jista arvioi neuvottelujen ilmapiirin olleen hyvä. Jonkinlaista painostusta on kokenut vajaa neljännes luottamusmiehistä neuvot-teluiden aikana.

Ytn:n yt-tutkimukseen osallistui vuo-den 2014 lopulla 448 henkilöstön ja 67 työnantajien edustajaa.

Tiedonsaanti kangertelee

luottamusmiehelle tai -valtuutetulle pitäisi olla itsestään selvää, että hän saa viimeisintä, ajantasaista tietoa yrityksen taloudellisesta tilanteesta ja kehitysnäkymistä. näin ei kui-tenkaan ole. Yksityisen sektorin työpaikoilla vain kuusi luottamusmiestä kymmenestä ar-vioi, että tiedonsaanti on säännöllistä. lain mukaan luottamusmiehen pitäisi saada mai-nitut tiedot vähintään kaksi kertaa vuodessa.

luottamusmiehet pahoittelivat va-paissa vastauksissaan, että mitään tietoa ei saa, jos sitä ei osaa kysyä tai pyytää.

”työnantaja ei ymmärrä, että jos tie-täisin enemmän, voisin jakaa oikeaa tietoa jaolla suureksi avuksi myös työnantajalle”, eräs luottamusmies kirjoitti.

Ytn:n pääsihteerin, Teemu hanka-mäen mukaan nykyinen yt-neuvottelu-tapa on lähtökohtaisesti epätasapainoinen. Sen takia yt-lakia pitäisi hänen mielestään muuttaa.

– Yt-neuvottelut ovat nyt enimmäk-seen yksipuolista sanelua. Ei se ole yhteis-toimintaa, hankamäki sanoo akavan tie-dotteessa. ●

FM Marjut Nieminen onkansainväliseen yhteistyöhönerikoistunut valmentaja.Hänen erikoisalaansa ovatesimiestaidot, asiakastyö,monikulttuurinen presentaatioja vuorovaikutuksenparantaminen.

Lisätietoja:www.internationalskills.net

[ M A A i L M A N P Y Ö r ä ]

Vaikka globalisaatio tasoittaa kulttuuri-eroja ja madaltaa arvorakenteita, hyvä johtaja

ja esimies huomioivat alueelliset, usein varsin suuretkinerot johtamiskulttuureissa. Menestyneet naisjohtajat

voivat kohdata väheksyntää erilaisen johtamiskäsityksenvuoksi etenkin Aasiassa ja Etelä-Amerikassa.

Hyvä johtaja muuntuukulttuurin mukaan

Teksti Marjut Nieminen Kuva Fotolia.com

a asian ja Etelä-amerikan maissa arvostetaan valtaa ja asemaa enemmän kuin Suomessa, jossa teot, tulokset ja käyttäytyminen

määrittävät sen, saako johtaja osakseen myös kunnioitusta. Pelkkä johtajan titteli ei tuo Suomessa mukanaan arvovaltaa ja hyväk-syntää.

organisaatioiden rakenteet ja vastuut on useimmiten selvästi määritetty, mutta hie-rarkkinen valta ei ole Suomessa ehdotonta. Parhaissa asiantuntijaorganisaatioissa kaik-kien ammattitaito on käytössä eikä valtaa tai aloitteellisuutta kahlehdita jyrkkiin käs-kysuhteisiin.

Kun aasialaisjohtaja saapuu ulkomaan-komennukselle Suomeen johtamaan glo-baalia projektia, hän yllättyy ensimmäiseksi suorasukaisesta kommunikaatiosta. toinen kummastus koskee johtamista: suomalaisia asiantuntijoita ei ole tapana käskyttää eikä kovistella.

Johtajan suuri valta

useampi vuosikymmen sitten alankomaalai-nen antropologi Geert hofstede tutki kult-tuuri- ja organisaatioeroja eri puolilla maail-

maa, kun hän oli iBm:n palveluksessa. Yhä vielä kansainvälisessä yhteistyössä ja esimies-valmennuksissa viitataan hänen vuonna 1981 julkaisemiinsa tutkimuksiin, kun verrataan eri maiden johtamismenetelmiä.

Korkean hierarkian maita ovat esimer-kiksi Kiina, intia, meksiko ja Venäjä. Euroo-pan maista muun muassa Ranskassa, Saksassa ja isossa-Britanniassa on jyrkempi hierarkia kuin Suomessa. näissä maissa johtajilla on paljon valtaa, ja eriarvoisuutta pidetään luon-nollisena. Pohjoismaissa on matala hierarkia, ja sen vuoksi työntekijät arvostavat itsenäi-syyttä ja oikeudenmukaista kohtelua.

Käsitys johtajan vallasta ja arvovallasta eroaa yhä edelleen eri maiden välillä. Suo-messa on matala hierarkia, minkä vuoksi esi-merkiksi teknologiayrityksissä nuori asian-tuntija saa ja osaa tehdä itsenäisiä päätöksiä.

Sen sijaan korkean hierarkian maissa kunnioitetaan sekä ikää ja asemaa että iän ja kokemuksen tuomaa arvovaltaa. aasialainen tai eteläamerikkalainen luottaa esimerkiksi suomalaisvirastossa vanhempaan asiakasneu-vojaan enemmän kuin nuoreen naiseen.

lisäksi aasialainen asiakas olettaa, että suomalaisessa virastossa on selkeät säännöt ja vastuut siitä, kuka voi hoitaa mitäkin teh-tävää. Esimerkiksi ristiriitatilanteessa hän voi vaatia johtajan paikalle, koska olettamuksen mukaan vain johtaja osaa ratkaista ongelman.

Suomalainen nainen johtajana

hofsteden mukaan uskonto vaikuttaa kai-kissa maissa miehen ja naisen väliseen valta-

32 YtY 3/2015

Suomessa • johtajia on helppo lähestyä. • Alaiset odottavat, että heidän mieli- pidettään kysytään.

Aasiassa, Afrikassa ja Etelä-Amerikassa • johtajia on vaikea lähestyä. • Alaiset odottavat, että heille osoitetaan heidän tehtävänsä.

Tee näin • Perehdy yhteistyö- kumppanin kulttuuriin. • opeuta johtamis- tapasi korkean tai matalan hierarkian mukaan. • Mieti myös, miten johdat diginatiiveja ko. kulttuurissa. • osoita alaisena ulkomaalaiselle johtajalle hänen statuksensa edellyttämää kunnioitusta.

suhteeseen. Perinteisen käsityksen mukaan miehellä ja naisella on erilaiset tehtävät. Kor-kean hierarkian maissa miehillä on yleensä enemmän yhteiskunnallista valtaa kuin nai-silla. Sekä asenteet että käytäntö ovat muut-tuneet viime vuosikymmeninä, mutta silti esimerkiksi arabimaissa yhteistyökumppani luottaa mieluummin suomalaiseen mieheen kuin nuoreen suomalaisnaiseen.

Kun suomalaisnainen on asiantuntija tai johtotehtävissä oman alansa kansainvälisessä yhteisprojektissa, häntä aliarvioidaan usein vain sen vuoksi, että hän on nainen. Esimer-kiksi iäkkään intialaismiehen on usein vaikea hyväksyä naisen antamia ohjeita.

Korkean hierarkian maissa nainen on yleensä vastuussa kotiin liittyvistä tehtävistä ja mies hoitaa suhteet perheen ulkopuolella. Vaikka kiinalaisnainen olisikin päätöksen tekijä, silti inpatriaattiperheen mies hoitaa Suomessa esimerkiksi asunnon vuokrauksen ja muut viralliset asiat.

luottamuksen syntyminen vaatii kor-kean hierarkian maissa yleensä huolellisen taustatyön ja pitkän ajan. Jos kysymys on tärkeästä yhteistyöstä, sitä perusteellisemmin nainen joutuu rakentamaan omaa uskotta-vuuttaan.

aasiassa verkostoituminen on välttämä-töntä, ja naiselle verkostoituminen on elin-ehto.

Nuoret diginatiivit

tutkija hofsteden hierarkiakäsityksen on viime aikoina asettanut kyseenalaiseksi 1980-luvun jälkeen syntynyt diginatiivien (digital natives) sukupolvi. he eivät ole yhtenäinen joukko, ja siksi heitä luonnehditaan monella tavalla. heistä käytetään myös nimityksiä milleniaali, X- ja Y-sukupolvi.

Diginatiivit ovat joustavia, itsenäisiä

ja kärsimättömiä. he vaativat palautetta ja hakevat elämyksiä. he ovat moniarvoisia ja monikulttuurisia. Diginatiiveja ei käsketä eikä komennella, vaan heitä ohjataan, tue-taan, innostetaan ja suostutellaan.

Johtaminen ja suhde työhön kansain-välisessä ympäristössä alkaa olla ehkä pian enemmän ikäkysymys kuin kulttuurisidon-nainen tekijä.

Vielä tässä vaiheessa diginatiivien joh-tamiskäsitykset ovat leimallisia Euroopassa, Pohjois-amerikassa ja australiassa. aasiassa, Etelä-amerikassa ja afrikassa on edelleen val-lalla autoritäärisempi johtamismalli.

Johtamismenetelmät ovat yhdenmukais-tuneet ja maantieteelliset kulttuurierot ovat kaventuneet parin vuosikymmenen aikana. Suomalaisen esimiehen kannattaa silti edel-leen kunnioittaa paikallisia tapoja ja arvoja, koska kulttuurikitkaa ja sen aiheuttamia tur-hia riskejä on viisasta välttää.

arvojen ja tapojen muuttuminen kestää yleensä vähintään yhden sukupolven ajan. ●

lisätietoa:http://geert-hofstede.com/countries.html

https://www.whitehouse.gov/sites/default/files/docs/millennials_report.pdf

YtY 3/2015 33

Jäsenedut.fiYtYn jäsenet saavat alennusta Jäsenedut.fi -palvelun sadoista tuotteista ja palveluista. Jos haluat alennushinnat käyttöösi, toimi näin:

• mene osoitteeseen www.jasenedut.fi • Rekisteröidy • Jos haluat tarjouksia sähköpostiisi 1–2 kertaa kuussa, tilaa Jäsenedut.fi -uutiskirje

Esimerkkejä tämän hetken tarjouksista:

Tekniikan historia 4 nroa tutustumishintaan 19,90 € (norm. 43,60). tekniikan historia kertoo keksinnöistä, jotka muuttivat maailmaa Suomessa ja maailmalla ja siitä, miten uudet koneet ja laitteet ovat muokanneet ihmisten elämää. Kuusi kertaa vuodessa ilmestyvän lehden tekemisestä vastaa tekniikka&talouden toimitus.

Zalando.fi 10 % alennus normaalihintaisista tuotteista. Zalando.fi on Suomen suurin muodin verkkokauppa, joka tarjoaa laajan valikoiman tuotteita niin naisille, miehille kuin lapsillekin.

polarn o.pyret ympäristöystävälliset eCo-tuotteet -15 %. Polarn o. Pyret on ruotsalainen lastenvaatebrandi, joka tunnetaan korkeasta laadusta, persoonallisesta designista sekä käytännöllisistä vaatteista.

kodin1.com 10 euron alennus 100 euron ostoksista, koskee myös alehintaisia tuotteita. Kodin1.com on Suomen laajin ja monipuolisin kodin ja sisustamisen verkkokauppa.

Taloon.com-verkkokaupasta Timburgin autotallit ja katokset 300 euron alennuksella. taloon.com on rautakauppa netissä, josta saat rakennustarvikkeet, ikkunat, ovet, lVi- ja sähkötarvikkeet, kylpyhuone-kalusteet, valaisimet, piharakennukset ja monet muut tuotteet kodin ja pihan rakentamiseen ja remontointiin sekä sisustamiseen.

hifistudio.fi 10 % alennus ostoskorin loppusummasta verkkokaupassa, myös jo alennetuista tuotteista. hifiStudion verkkokauppa palvelee kellon ympäri, lisäksi liikkeet helsingissä, turussa, oulussa, tampereella, Kuopiossa ja Jyväskylässä.

hobby hall -10 % normaalihintaisista tuotteista. hobby hall tarjoaa verkkokaupassaan ja myymälässään laadukkaan valikoiman kodinsisustusta, kodinkoneita, elektroniikkaa sekä vapaa-ajan tuotteita.

prima-mausteista 15 % alennus koko ostoskorin loppusummasta. Prima-mausteiden valikoimasta löydät korkealaatuiset, Suomessa pakatut mausteet, ainutlaatuiset maustesekoituksemme, pähkinät, herkut ja kaikkea keittiöön sekä hyvinvointiin. ●

- rahanarvoisia jäsenetuja

Työyhteisön hyvinvoinnin johtaminen on esimiehen tärkeimpiä tehtäviä. Mitkä asiat vaikuttavat tieto-työläisen hyvinvointiin ja miten niitä johdetaan?

Tervetuloa Akavan esimie-saamuun oppimaan uusia työhyvinvointijohtamisen taitoja ja vaihtamaan ko-kemuksia alueesi esimies-ten kanssa.

Esimies, osaatko johtaa

työ-hyvinvointia?

• Helsinki, ke 23.9.2015 klo 9–11

• Turku, ke 7.10.2015 klo 7.30–10

• Tampere, to 29.10.2015 klo 7.30–10

• Hämeenlinna, ti 10.11.2015 klo 7.30–10

Akava järjestää tilaisuudet yhteistyössä

Työturvallisuuskeskuksen kanssa.

Lisätietoja ja ilmoittautu-minen osoitteessawww.akava.fi/esimiesverkosto

YTY_Akava_ Esimies osaatko johtaa työhyvinvointia_ 270x140 mm TA 20082015.indd 124.8.2015 13:10:52

34 YtY 3/2015

jäsenyysasiaT johTo

edunValVonTa

yksiTyisalojen esiMieheT ja asianTunTijaT yTy rypostiosoite Ratavartijankatu 2, 00520 helsinkikäyntiosoite asemapäällikönkatu 12 b

puhelin 09 2510 1310 sähköposti yty@yty.fi henkilökohtaiset etunimi.sukunimi@yty.fi

www.yty.fi

YtY 3/2015 35

jäsensihteeriTiina lappalainenPuh. 09 2510 1310

neuvottelupäällikköanu aspialaPuh. 09 2510 1340

toimistopäällikkökyllikki kivijärviPuh. 09 2510 1320

asiamiespekka potinkaraPuh. 09 2510 1375

jäsenpalvelupäällikkökari saarinenPuh. 09 2510 1330

asiamiesenni nirholaPuh. 09 2510 1345

yhteiskuntasuhteidenpäällikkö antti leino Puh. 09 2510 1325

toiminnanjohtajajaakko kiiskiPuh. 09 2510 1360

[ Y H t E Y s t i E D o t ]

TyösuhdeasiaT Puh. 09 2510 1350, päivystys arkipäivisin klo 8.30 – 13.00 Sähköposti: tyosuhdeneuvonta@yty.fi

ViesTinTä- ja urapalVeluT

päälakimiesheikki Meskanen

työsuhdeasiamies heikki kähkönen

työsuhdeasiamies anna Tapio

viestintä- ja ura-asiantuntijaleena Vänni(perhevapaalla)

viestinnän asiantuntijaTuomo TarvasPuh. (09) 2510 1335

Vakuutamme jäsenemmeakavalaisessa iaEt-kassassa,

joka maksaa ansiosidonnaista päivärahaa työttömille,

lomautetuille ja omaehtoisessa tai työvoimapoliittisessa

koulutuksessa oleville sekävuorottelukorvausta.

työttömyyskassan jäsenmaksusisältyy YtYn jäsenmaksuun.

postiosoite:Ratavartijankatu 2,

00520 helsinki

käyntiosoite:Ratavartijankatu 2 B, 4.krs

www.iaet.fi

palvelunumero:09 4763 7600

ma-to klo 10 – 15 jape klo 10 – 13

Pidä tietosi ajan tasalla

Voit tarkastella ja päivittääjäsentietojasi YtYn nettisivujen

jäsenosiossa. toivomme, ettäpäivität tietosi, kun jokin

seuraavista muuttuu:

• sähköpostiosoite

• puhelinnumero

• työnantaja

• tehtävänimike

Postiosoitetiedot päivittyvätautomaattisesti Postin tieto-kannasta. Jos haluat paperi-

postin muuhun kuinviralliseen kotiosoitteesi,ilmoitathan siitä meille.

Ikäviin asioihin voi ja kannattaa varautua. Henkivakuutus turvaa toimeen-tulosi, jos jäät yksin pitämään huolta perheestäsi. Saat mielenrauhaa jo

muutamalla eurolla kuussa. Mitäpä jos hoitaisit asian kuntoon saman tien!Katso hinta ja osta vakuutus 10 % edullisemmin:

ONKIN YHTÄKKIÄ NOLLA?Entä jos toisen euro

010 19 19 19

henkivakuutuskuntoon.fi Vakuutuksen myöntää Keskinäinen Vakuutusyhtiö Kaleva

* Vakuutus- ja rahoitusneuvonta FINEn tekemä hintavertailu 11/2013.

K-PLUSSAA IFIN VAKUUTUKSISTA

Suomen

EDULLISIN*