Metsän henki 4/2014

UPM Metsän lehti MetsänoMistajille 4/2014

Metsäkoneenkuljettajan kunnia-asia on hoitaa työnsä kunnolla.

ww

w.m

etsä

maa

ilma.

fi

sivu 34

metsänomistajanasialla

taiMien talviUni tUrvataan UPM:n taiMitarhalla s. 30

Menestyvän asiakassUhteen salaisUUs? s. 14

MetsätaloUden vaikUtUkset

s. 20

MH_4_14_s1-19.indd 1 25/11/14 16:16

2 metsän henki 4/14

Puut, jotka odottavat kesää,tietävät varmasti, että se on tulossa.

Ne kutsuvat tuulenlakaisemaan hartiansa kaikesta painostaja sateensulattamaan jään silmujen pinnalta.

Ne puhuvat auringolle,joka nousee vaarojen takaa.Ja näyttää että se viipyy joka päiväyhä kauemmin puitten yllä.

Eikä mikään ole niin varma kuin se, että jonakin hiljaisena kevätyönäparvi saapuvia lintuja istahtaa sen oksillekuin yhteinen sovittu merkki.

Ja mitä on tapahtunut, kun maailma aamulla herää?Avautuneista lehdistä kimpoavat metsän laulutniin kuin sade peilityynestä vedestä.Ja koko metsän läpi käy väristys: auringon virrassa kaikki hetket.

Kuva: Teemu TreTjakov / vasTavalo.firuno: Niilo rauhala

MH_4_14_s1-19.indd 2 25/11/14 16:16

metsän henki 4/14 3metsän henki 4/14 3

MH_4_14_s1-19.indd 3 25/11/14 16:16


paluu sukujuurille Aktiivisena metsänomistajana Esko With arvostaa kumppanuutta UPM:n kanssa.

22

4/2014

AsiAkkuuden monet kAsvot

2 metsäkuva

4 päätoimittajalta

5 pääkirjoitus

6 ledare

8 uutiset

13 laki – kalvila

19 vieraskynä

29 kysymys & vastaus: sukupolvenvaihdos

33 enemmän puuta vähemmillä päästöillä

32 tulevaisuuden upm bioverno

34 töissä metsässä: metsäkoneenkuljettaja

Soiden ennallistamista talkoovoimin

10

Vinkit talven varalle: www.metsämaailma.fi11

metsäalalla eri osapuolten roolit menevät helposti pää-laelleen. Onko metsäteollisuus-yritys puun myyjälle asiakas vai onko puun myyjä asiakas yritykselle? Yhtä lailla voi myös pohtia, onko kone- tai kuljetusyrittäjä puuta hankkivan yrityksen asiakas vai miten päin ne roolit nyt menivätkään. Tai onko oikeastaan niin, että korjuuyrittäjän tai metsänhoito-töitä tekevän yrittäjän asiakas onkin metsänomistaja eikä hä-nelle urakointimaksut maksava metsäteollisuusyritys.

Roolien pohtiminen ei hyödytä ketään. Tulosta syntyy vain, kun suhteet läpi koko ketjun toimivat. Pitkäjänteinen yhteistyö vie asioita eteenpäin. Se perustuu lupaukseen ja luottamukseen siitä, että asiat hoituvat.

Puunhankin-nassa hyvät ja toimivat suhteet metsänomistajien kanssa ovat kaiken A ja O. Ilman niitä tehtaidemme puuhuolto ontuisi pahasti.

Toimiva asiakassuhde yrittäjäverkoston kanssa on toinen toimintamme onnistumi-seen ratkaisevasti vaikuttava tekijä. Savotta on yhteinen, ja toiminnan jatkuva kehittäminen yhdessä hyödyttää molempia osapuolia.

Te, hyvät lukijat, olette asiak-kaitani. Toivon, että lehtemme on kiinnostava lukupaketti, jonka parissa viihdytte.

Tästä vuodesta kiittäen ja hyvää joulua toivottaen

aili piironen, päätoimittaja

MH_4_14_s1-19.indd 4 25/11/14 16:16

Pääkirjoitus

YksitYismetsät ovat puuhuollon perustauPM solMii vuosittain yli 20 000 puukauppaa yk-sityisten metsänomistajien kanssa. Nämä sopimukset ovat tehtaidemme puuhuollon ja tehtaiden tuotannon-suunnittelun perusta ja antavat eväitä liiketoiminnan kannattavuuden arvioimiseen.

luotettava Puuhuolto, vakaa tuotanto ja liike-toiminnan ennustettavuus ovat yhtiön toiminnan kul-makiviä joka päivä. Vakaa puuhuolto on myös tärkeä kriteeri uusia puunjalostukseen liittyviä investointeja suunniteltaessa. Jotta voimme luvata päättäjillemme kestävää puuvirtaa puunhankinnan puolesta jatkossa-kin, tarvitsemme hyvin toimivat, luotettavat asiakas-suhteet yhteistyöhön sitoutuneiden metsänomistaja-asiakkaidemme kanssa.

Meille on tärkeää vahvistaa entisestään pitkä-aikaisen yhteistyön perinnettä ja kehittää palveluam-me niin, että olemme kärkitoimija pitkäjänteisenä ja monipuolisesti sitoutuneena yhteistyökumppanina.

saaMaMMe Palautteen Perusteella pitkäjän-teinen yhteistyö – sopimusasiakkuus – hyödyttää metsänomistajaa. Se turvaa puun menekin erilaisina aikoina ja luottamuksen siihen, että metsänomistaja ei jää yksin, vaikka hän itse ei olisikaan perillä kaikista metsänhoitoon tai esimerkiksi sukupolvenvaihdoksiin liittyvistä yksityiskohdista. Metsän kierron aikana eteen tulee monenlaisia tilanteita niin metsien käsitte-lyyn kuin metsien hallintaan liittyen.

helPottaakseMMe MetsänoMistajan arkea olemme luoneet kattavan palveluvalikoiman, rat-kaisuja kaikkiin tilanteisiin. Kuuntelemalla jatku-vasti asiakkaitamme ja kehittämällä uusia palveluja pyrimme kohti nykyistä kokonaisvaltaisempaa palvelutarjontaa. Uusista palveluista viimeisimpiä esimerkkejä ovat UPM:n FSC®-metsäsertifiointi- palvelu ja nyt uutena myös UPM:n perustama PEFCTM-sertifiointiryhmänykyisenalueellisensertifioinninhallinnointimallinmuuttuessaensivuonna. Ne ovat vaivaton tapa hoitaa yksityismetsien asianmukainensertifiointi.

tehtaideMMe kilPailukyvyn Paran-taMiseksi tavoitteenamme on minimoida puun kuljetuskustannuksia ja samalla pienentää kuljetusten hiilijalanjälkeä. Siksi tehtaiden lähiympäristöstä hankittu lähipuu on meille tärkeää. Samalla toimintamme hyödyttää konkreet-tisesti ja monipuolisesti paikal-lista yhteiskuntaa. Kantoraha- ja palkkatulojen lisäksi yhden puukuutiometrin hankin-ta tuottaa tehtaan pihaan kuljetettuna noin 14 euroa verotuloja. Siten esimer-kiksi UPM:n investointien lähes miljoonan kuutio-metrin puunkäytön lisäys vaikuttaa merkittävästi kansan talouteen.

kaikkea tarvitseMaaMMe Puuta emme kuitenkaan saa aivan tehtaiden vierestä. Siksi meillä on eri paikkakunnilla noin 120 metsäpalvelutoimiston verkos-to, joka tarjoaa metsänomistajille lähi-palvelua ja -puukauppaa lähellä asuin-paikkaa tai tilan sijaintipaikkakuntaa.

vuosi lähestyy loPPuaan ja haluan kiittää kaikkia metsänomistajia ja yhteis-työkumppaneitamme hyvin sujuneesta vuodesta koko henkilöstömme puolesta. Toivon, että vuoden 2015 aikana voimme syventää yhteistyötä, joka tuottaa lisä-arvoa kaikille osapuolille.

”hyvää joulun aikaa ja menestystä tulevalle vuodelle!”

tero nieMinen

aluejohtaja Länsi-Suomen integraattialue

olli u

rpela

MH_4_14_s1-19.indd 5 25/11/14 16:16

UPM UPPgör årligen mer än 20 000 virkesavtal med privata skogsägare. De avtalen utgör bas för vår virkesförsörjning och fabrikernas produktionsplanering och ger oss en vink om lönsamhetsprognosen

för affärsverksamheten.

en tillförlitlig virkesför-sörjning, stabil produktion och förutsägbarhet gällande affärsverk-samheten är hörnstenar för verk-samheten i bolaget varje dag. En stabil virkesförsörjning är också ett

viktigt kriterium inför planeringen av virkesförädlingens nya investeringar.

För att vår virkesanskaffning skall kunna lova våra beslutsfattare ett hållbart vir-kesflöde också i fortsättningen behöver vi bra fungerande och stabila kundrelationer och ett gott samarbete med engagerade skogsägarkunder.

för oss är det viktigt att stärka traditionerna med långvarigt samarbete och utveckla våra tjänster så, att vi har en topposition som en långsiktig och mångsidigt engagerad samarbetspart-ner.

På basen av den respons vi får är det till nytta också för skogsägaren med långvarigt samarbete och avtals-kundförhållande. Detta säkerställer att virket har åtgång under olika tidspe-rioder och ger förtroende. Skogsägaren lämnas inte ensam, fastän han/hon inte själv alla gånger är insatt i all slags

skogsvård eller detaljer när det gäller generationsväx-ling. Under skogens omloppstid stöter man på många olika situationer, ärenden som gäller både skogens hantering och skogens förvaltning.

för att Underlätta skogsägarens vardag, har vi skapat ett täckande tjänsteurval, lösningar för alla situationer. Genom att ständigt lyssna på våra kunder och utveckla nya tjänster på basen av det vi hör strävar vi mot ännu mer heltäckande tjänsteutbud. Bland våra nyare tjänster finns t.ex. UPM:s FSC® -skogscertifieringstjänst och UPM:s PEFCTM-certi-fieringsgrupp, då nuvarande regionala certifieringens förvaltningsmodell ändrar nästa år. De tjänsterna är enkla och lämpliga sätt att sköta i privatskogarnas certifiering.

för att förbättra våra fabrikers konkurrensför-måga har vi som målsättning att minimera virkets transportkostnader och samtidigt minska transporter-nas kolavtryck. Därför är det närvirke som anskaffas i fabrikernas närområden viktigt för oss. Samtidigt ger vår verksamhet det lokala samhället konkret nytta och mångsidighet. Förutom rotpris- och löneinkom-ster ger anskaffningen av en kubikmeter virke trans-porterad till fabrikens plan ca 14€ i skatteinkomster. Därigenom har t.ex. UPM:s investeringar i ökad virkesanvändning med nära en miljon kubikmeter en märkbar inverkan på nationalekonomin.

allt det virke vi behöver får vi förstås inte enbart helt nära fabrikerna. Därför har vi ett nätverk av ca 120 skogsservicekontor på olika orter, där skogsägar-na erbjuds närtjänster och virkesaffärer antingen på bostadsorten eller på den ort där skogen finns. året närMar sig sitt slut och jag vill på hela per-sonalens vägnar tacka alla skogsägare och samarbets-partners för ett gott och bra löpande år. Jag hoppas, att vi under året 2015 kan fördjupa det samarbete som ger tilläggsvärde för alla parter.

virkesförsörjningen behöver De privata skogarna

”God jul och ett framGånGsrikt kommande år!”

ledare

läs mer om vår skoGsservicewww.skogsvärld.fi

tero nieMinen

regiondirektör Västra Finlands integratregion

olli u

rpela

MH_4_14_s1-19.indd 6 25/11/14 16:16

metsän henki 4/14 7

4/2014

ihminen hakee helppoutta ja luotettavuutta.

14Julkaisija: UPM Metsä PL 85, 33101 Tampere. Puh. 0204 16 121. www.metsämaailma.fi, www.upm.fi. Päätoimittaja: Aili Piironen. Toimitusneuvosto: UPM: Janne Kiiliäinen, Panu Kärkkäinen, Jarkko Leppimäki, Sami Oksa, Aili Piironen, Pekka Rajala, Paula Savonen, Zeeland: Sirpa Alhava, Miikka Leinonen, Lotta Vaija. Repro: Aste Helsinki Oy. Paino: Erweko Oy, Oulu. Paperi: UPM Finesse Premium Silk 150/115 g/m2. Painosmäärä: 52 000. 17. vuosikerta. ISSN 1798-8691 (painettu), ISSN 2341-6904 (verkkojulkaisu). Kannen kuva: Petri Blomqvist Metsäaiheiset piirroskuvitukset läpi lehden: Juha Ilkka. Metsän henki ilmestyy neljä kertaa vuodessa. Seuraava numero ilmestyy maaliskuussa.

Metsän henki on UPM Metsän asiakas- ja sidosryhmälehti. UPM:n metsän-omistaja-asiakkaille lehti postitetaan asiakasrekisterissä olevien tietojen perusteella.

Osoitteen- ja tilausmuutokset: [email protected], www.metsämaailma.fi > yhteystiedot > yhteydenottopyyntö tai puh. 0204 16 121. Metsänomistaja-asiakkaat voivat olla yhteydessä myös omaan metsäasiakasvastaavaansa.

14

20

26

30

metsätalous säteilee moneen suuntaanEsimerkkejä UPM:n puuhankinnan vaikutuksista.

metsäsuunnitelmaPerusteellinen suunnitelma on metsänomistajan käytännön käsikirja.

taimien talviuniUPM:n taimitarhalla kuusentaimien hyvinvoinnista huolehditaan ympäri vuoden.

Löydät Metsän henki -lehteen liittyviä aineistoja myös näistä kanavista:

W W W. M E T S Ä M A A I L M A . F I

Metsän henki painetaan Suo-messa valmis-tetulle UPM:n

paperille.

Uskollisessa asiakassuhteessa luottamus on kovaa valuuttaa.

PEFC/02-31-120

MH_4_14_s1-19.indd 7 25/11/14 16:16


UPm on saavUttanUt kärkiaseman täysin pistein (100) CDP:n vuoden 2014 Climate Performance Leadership -indeksin A-listalla. UPM oli ainoa paperi- ja metsäteollisuusyhtiö maailmassa, joka saavutti A100-tason.

A-listalla on 187 yhtiötä, jotka ovat esimerkillisellä toiminnallaan pyrkineet hillitsemään ilmastonmuutosta. Nimetyt yritykset on valinnut kansainvälinen, kestävää taloutta edistävä kansalaisjärjestö CDP. Yritystiedot on koottu 767 sijoittajan pyynnöstä. Tämän ryhmän hallin-noimat varat muodostavat yhteensä yli kolmanneksen koko maailman sijoituspääomasta.

Lue lisää www.upm.fi

UPM niMitetty yhdeksi MaailMan johtavista ilmastonmUUtosta vastaan toimivista yhtiöistä

U U t i s e t

PEFCTM-ryhmäsertifiointiinsPecta sertifiointi on auditoinut UPM:n metsien hoitoon ja käyttöön liittyvän toiminnan ja myöntänyt yhtiölle PEFC-ryhmäsertifikaatit, joista toinen on UPM:n omille metsille. Toiseen voidaan liittää metsänomistaja-asiakkaidemme tiloja. Lisätietoja metsäasiakasvastaaviltamme. Metsänomistajaliittojen toiminnan lakatessa ensi vuoden alusta liittojen hallinnoimat alueelliset sertifikaatit lakkaavat. Metsäteollisuus ry, Suomen Sahat ja MTK perustavat Kestävän metsätalouden yhdistyksen, jonka hallinnoimiin alueellisiin PEFC-sertifiointiryhmiin metsänomistajat voivat tulevaisuudessa myös liittyä joko suoraan tai eri toimijoiden kautta.

UPM suunnittelee painopaperi-kapasiteetin vähennystä Euroopassa UPm sUUnnittelee vähentävänsä Euroopan painopaperi-kapasiteettiaan pysyvästi noin 800 000 tonnilla Ranskassa, Suomessa ja Isossa-Britanniassa. Suunnitelman mukaan Suomessa suljetaan SC-paperikone Jämsänkoskella ja pääl-lystettyä aikakauslehtipaperia valmistava kone Kaukaalla Lappeenrannassa. Suunniteltujen sulkemisten henkilöstö-vaikutukset tarkentuvat yhteistoimintaneuvottelujen päätyttyä. Koneiden suunniteltu sulkeminen ei vaikuta merkittävästi UPM:n puun käyttöön Suomessa. www.upm.fi

MH_4_14_s1-19.indd 8 25/11/14 16:17


lue l i sää: w w w. m e t s ä m a a i l m a . f i

UPM Metsältä monipuoliset palvelut metsän-omistajillePuukauPPaPalvelut•maksutonneuvottelu/tilakäynti•metsänomistajantarpeethuo

mioivattoimenpideehdotukset• korjuunsuunnittelujatoteutus• tarvittavatmetsänkäyttöilmoi

tukset• rahaliikenne• energiapuu

metsäPalvelut• yksilöllinenmetsäsuunnitelma•metsänomistajanjametsän

tarpeethuomioivattoimenpideehdotukset

•metsänhoitotoimenpiteidensuunnittelujatoteutus

•metsänhoitotyöttaimitoimituksistaistutukseenjataimikonhoidostahakkuisiin

• lakijaasiantuntijapalvelutveroneuvonnastasukupolvenvaihdoksentoteuttamiseen

• UPMYhteismetsät• luonnonhoitojavapaaehtoinen

suojelu• sertifiointi

muut edut• omametsäasiakasvastaava•metsämaailma.fiverkkopalvelu• asiakaslehtiMetsänhenki•metsäisettapahtumatympäri

vuoden

KysylisäälähimmältäUPM:nasiantuntijalta020416121taiwww.metsä maailma.fi

TEHDÄÄNYHDESSÄTOIVEIDESIMETSÄ.

saa kiitosta sijoittajilta

uPm Bonvestan metsävaratiedon laatu

UPm

suomalaismetsä sijoituskohteena kiinnostaa niin suomalaisia kuin myös ulko-maalaisia sijoittajia. UPM Bonvestan sijoit-tajakohteet ovat erityisen kiinnostavia, koska kauppaan liittyy pitkäaikainen puukauppa- ja metsäpalvelusopimus. Sijoittajilta kiitosta saa myös UPM Bonvestan suomalaisittainkin poikkeuksellisen korkealaatuinen metsävara-tieto, joka on osa metsätilojen myyntimateriaa-lia. Tästä keskusteltiin vilkkaasti Oregonissa Yhdysvalloissa Who Will Own the Forest -konferenssissa sekä Lontoossa International Timberland and Agriland Investment -konfe-renssissa syyskuussa. Metsäkiinteistökaupassa Suomen ulkopuolella on melko harvinaista, että kohteen myyjä tarjoaa metsä varatiedot ostajaehdokkaan käyttöön.

www.metsämaailma.fi

Lue tuore puukauppakatsaus:

sHU

tteRstoC

kmetsamobiili.fi

Kokeile Metsämobiilia älypuhelimellasi:

MH_4_14_s1-19.indd 9 25/11/14 16:17


u u t i s e t

suomenselän lintutieteellinen yhdistys ja Keu-russeudun Luonnonystävät ovat tehneet UPM:n kanssa yhteistyötä soiden ennallistamisessa jo neljä vuotta. Elokuun viimeisen viikonlopun perinteeksi Keuruun Pihlajavedellä muodostuneet ennallistamistalkoot järjes-tettiin tällä kertaa Isonevalla. Päätalkoopäivä oli lauantai 30.8., jolloin vietettiin myös Suomen luonnon päivää. Isonevalla suomalaisen suoluonnon puolesta ahkeroi juhlapäivänä ennätykselliset 35 henkilöä ja sunnuntaina-kin suolla heilui vielä 17 hengen porukka.

Lapioilla, kuokilla, moottorisahoilla, lekoilla ja lennok-kailla jutuilla varustautunut talkoojoukko rakensi ojan-

Suota ennalleen suomen luonnon päivänä

Mat

ti a

alt

o

tekSti: Matti aalto, SuoMen luonnonSuojeluliittokuvat: hannu huovila / vaStavalo.fi ja Matti aalto

penkkojen männyistä ja turpeesta yhteensä 14 jämäkkää patoa metsänkasvulle liian märän suon ojiin. Kuten kolmena edellisenäkin vuonna, talkookohde oli UPM:n mailla ja yhtiö maksoi tukea talkookuluihin. Maukkaita talkooruokia kokkaili tällä kertaa Reijo Lähteenmäen porukka soppatykkeineen. Suolla yhteisteltassa yöpy-neet kiittelivät erityisesti iltapalan runsasta lettumäärää.

Kun padot nostavat Isonevan vuosikymmeniä kuivana olleille rimmikoille jälleen vettä, odotetaan suolle ensi kesäksi pesimään erityisesti kahlaajalintuja. Myös monet muut valtakunnallisesti harvinaistuneet ja Isonevalta kadonneet suolajit, kuten riekko ja keltavästäräkki, mahdollisesti palaavat Isonevan lajistoon.

Ennallistettu Isoneva osaltaan suodattaa turveliejustaan valtakunnallisessakin julkisuudessa olleeseen Martinjär-veen laskevia vesiä ja tasaa virtaamia alapuolisissa ve-sistöissä. Lisäksi ennallistettu suo sitoo ilmastonmuutos-ta aiheuttavaa hiilidioksidia pois ilmakehästä, kun veden nousu pysäyttää turpeen lahoamisen ja rahkasammalten kasvu alkaa kerätä suurempaa hiilivarastoa suolle.

Lauantain talkoiden päätteeksi osa porukasta retkeili elokuun 2012 talkookohteella Kuolemaistensuolla. Toimivien patojen lisäksi retkeläiset näkivät suolla riekkoparin, joka on yksi tärkeimmistä ennallistamal-la autettavista kohdelajeista. Vaikka kahden vuoden takaiset padot toimivat Kuolemaistensuolla hyvin, olivat talkoolaiset varmoja, että Isonevan padoista tuli vielä parempia. Vedenpinnan nousua ja luonnon kehittymistä Isonevalla seurataan mielenkiinnolla. Upeasta luonnosta, mukavasta seurasta ja kauniista säästä nauttinut talkoo-väki jäi innolla odottamaan ensi kesän suotalkoita.

MH_4_14_s1-19.indd 10 25/11/14 16:17


lue l i sää: w w w. m e t s ä m a a i l m a . f i

UPm silvestan

vinkit talven varalle

VeroillatVuoden alussa järjestämme eri puolilla Suomea veroiltoja. Katso paikkakunnat ja ajankohdat www.metsämaailma.fi

Lue Metsämaailmassa asiantuntijablogeja www.metsämaailma.fi esimerkiksi Johanna Haapalan ”Myrsky repii puita, taivas salamoi” ja Matti Maajärven ”Miksi lahopuut kannattaa säästää”.

Testaa, mikä metsälintu olet www.metsämaailma.fi

UPm

työhyvinvointihanke nuorensi metsureiden valtimoikää 4 vuotta

hakkuuTyöMaaLLe TurVaL LisesTi huoMio-asu pääLLäkorjuuyrittäjämme ja -kuljettajamme ovat tehneet vuoden 2014 aikana enene-vässä määrin vaaratilanneilmoituksia ja turvallisuushavaintoja. Yksi huomio useissa kirjauksissa on, että korjuutyömailla vieraile-villa metsänomistajilla on valitettavasti vain harvoin yllään huomioliivi. Vaarallisen usein myös soitto kuljettajalle on jäänyt tekemättä, vaikka lähestytäänkin motoa tai ajokonetta.

Korjuukoneen kuljettajilla on syystä aihetta huoleen. Maastonvärinen asu ei erotu metsäs-sä, eikä työhönsä keskittynyt moton tai ajo-koneen kuljettaja helposti huomaa kulkijaa.

Lue lisää www.metsämaailma.fi

uPm silvesta käynnisti vuonna 2012 pitkäjänteisen työhyvinvoinnin kehittämishankkeen yhteistyössä Pohjola Terveyden ja Työterveyslaitoksen kanssa. Hankkeen aikana tapaturmat vähenivät selkeästi. Vuonna 2012 tapaturmien määrä oli noin 60 prosenttia vuoden 2011 tasoa alhaisempi, ja vuonna 2013 määrä putosi edelleen 20 prosenttia edellisvuodesta.

Osalla kohderyhmästä työkyvyn tukemistoimien vaikuttavuutta ar-vioitiin seurantakartoituksen ohella myös seuraamalla valtimoikää ja elimistön stressitilaa.

”Kohdennettu terveysvalmennus nuorensi metsureiden valtimoikää keskimäärin neljä vuotta”, iloitsee UPM:n johtava työterveyslääkäri Tero Kemppainen. ”Myös palautuminen parani. Muutokset yllä-pitävät työkykyä, vähentävät monien sairauksien vaaraa ja tukevat metsureiden jaksamista.”

Lue lisää www.upm.fi ja www.metsahyvinvointi.fi

UPm

MH_4_14_s1-19.indd 11 25/11/14 16:17


UUsia toimistojakesän ja syksyn aikana toimistomme ovat muuttaneet uusiin tiloihin Härmässä, Jalasjärvellä, Kouvolassa, Kot-kassa, Nivalassa, Pyhäjärvellä ja Valkeakoskella. Kan-kaanpäässä uuden toimiston avajaiset ovat 11.12.2014.

Ajantasaiset yhteystiedot löytyvät osoitteesta www.metsämaailma.fi

u u t i s e t

upm

uPm on Päivittänyt Oulujärvessä sijaitsevan Ärjänsaaren hoito- ja käyttösuunnitelman. Suunnitelma esiteltiin yleisölle 28.8.2014. Tilaisuuteen saarelle saapui noin 60:n asiasta kiin-nostuneen joukko keskustelemaan suunnitelmasta. Suunnitel-ma sisältää uuden laiturin rakentamisen, yhteistyön Kajaanin ammattikorkeakoulun kanssa sekä metsäsuunnitelman.

Kajaanin ammattikorkeakoulun kanssa on sovittu alueen vapaa-ajankäytön kehittämiseen liittyvästä hankkeesta, ja opiskelijat ovat jo aloittaneet siihen liittyvien opinnäytetöiden tekemisen.

Metsäsuunnitelma sisältää suunnitelman pienaukkohakkuista ja yläharvennuksista saaren keskiosissa. Tällä pyrittäisiin muuttamaan nykyinen tasaikäisrakenteinen talousmetsäalue eri-ikäisrakenteiseksi metsäksi. Metsäsuunnitelman yksityis-kohtainen suunnittelu jatkuu.

Lue lisää www.upm.fi

ÄrjÄnsaarenhoito- ja käyttö-suunnitelma Päivitetty

UPm:n nettovelka alimmalla tasolla 15 vuoteen”uPm:llä oli vahva kolmas vuosineljännes tuloksellisen kannattavuusohjelman ja kaikkien liiketoimintojen erittäin hyvän toiminnan tehokkuuden ansiosta. Olen erityisen tyyty-väinen rahavirtamme kehitykseen sekä taseeseemme, sillä ne luovat edellytykset sekä osingon kasvattamiselle että kyvyl-lemme viedä yhtiön muutosta eteenpäin,” kommentoi toimi-tusjohtaja jussi Pesonen UPM:n tulosta. Vuoden yhdeksän ensimmäisen kuukauden liikevoitto ilman kertaluonteisia eriä nousi 617 (476) miljoonaan euroon eli 8,4 (6,4) prosenttiin liikevaihdosta tuloksellisen kannattavuusohjelman ansiosta, ja kasvuhankkeet etenivät UPM Biorefining, UPM Paper Asia ja UPM Raflatac -liiketoiminta-alueilla.

Pekka Korhonen esittelee Ärjänsaaren metsäsuunnitelmaa.

upm

Nivalan toimiston avajaisia vietet-tiin 9.11. UPM Silvestan metsuri ahti mykkänen antoi metsän-hoitovinkkejä metsänomistaja irma Laitiselle.

UPM Raflatac -liiketoiminta vaikutti osaltaan yhtiön vahvaan kolmanteen vuo-sineljännekseen.

MH_4_14_s1-19.indd 12 25/11/14 16:17


Omistan kaksi metsätilaa, jotka molemmat ovat kokonaan metsätalouskäytössä. Kuusikko-nimi-

sen tilan ostin vuonna 2002, hankintameno 100 000 euroa. Männikkö-nimisen tilan ostin vuonna 2003, ja sen hankintameno oli 80 000 euroa. Hankintame-noista laskettu metsävähennyspohja oli yhteensä (0,6 x 180 000 €) siis 108 000 euroa. Olen käyttä-nyt siitä metsävähennystä ensimmäisen tilakaupan kautta tulleen määrän, 60 000 euroa. Tarkoitukseni on nyt myydä Kuusikko-tila tyttärelleni käypään hintaan. Voinko tilan myynnin jälkeen käyttää jäljellä olevan metsävähennykseni (48 000 €) Männikkö-tilalta kertyvistä puun myyntituloista?

kalvila: Tässä tilanteessa käytettyä metsävähennystä jää teille Kuusikko-tilan myynnin jälkeen niin paljon ”varastoon”, että ette voi enää tehdä metsävähennystä Männikkö-tilan metsätuloista, vaikka tila kuuluu teidän metsänomistajakohtaisten metsävähennystilojenne pii-riin. Tämä ”varastoitumisilmiö” johtuu siitä, että yli 10 vuotta omistamanne ja harjoittamaanne metsätalouteen kuuluvan metsäkiinteistön myynti omalle lapsellenne on luovutusvoiton osalta verovapaa eikä verovapaaseen luovutusvoittoon lisätä käytettyä metsävähennystä siten, että se samalla vähentäisi aiemmin tekemienne metsävä-hennysten yhteismäärää. Käytettävissä olevan metsävä-hennyksen määrä määräytyy siten, että verovelvollisen verovuonna ja aikaisempina verovuosina tekemien met-sävähennysten yhteismäärä vähennettynä määrällä, joka on lisätty metsän veronalaiseen luovutusvoittoon, ei saa ylittää 60:ta prosenttia verovelvollisen verovuoden lopussa omistamien metsävähennykseen oikeuttavien metsien yhteenlaskettujen hankintamenojen määrästä. Kuusikko-tilan myynnin jälkeen teillä jäisi metsävähen-nykseen oikeuttavien metsien hankintamenoksi Männik-kö-tilan 80 000 euroa, josta metsävähennyspohja on 60 prosenttia eli 48 000 euroa. Käytettyä metsävähennystä varastossa oli jo yli metsävähennyspohjan, 60 000 euroa. Todettakoon metsävähennyskiinteistöistä vielä se, että veronalaisissa myynneissä metsän luovutus-voiton määrää laskettaessa luovutusvoittoon lisätään tehdyn metsävähennyksen määrä, kuitenkin enintään määrä, joka vastaa 60:ta prosenttia luovutettavan metsän hankintamenosta.

heikki kalvila

LakipalvelupäällikköUPM Metsä

Meitä on kaksi sisarusta ja olemme suunnittelemassa metsätilan sukupolven-

vaihdosta, jossa isämme omistama metsätila siirrettäisiin lahjanluonteisella kaupalla yksin-omistukseen minulle ja sisareni saisi kauppahin-nasta niin sanotun sisarosuuskorvauksen. Miten sisarosuuskorvausta verotetaan?

kalvila: Usein sukupolvenvaihdoksessa tilan ostajan sisarusten perintöoikeudellisten hyvitys-vaateiden toteuttaminen edellyttää luovutuksen tekemistä osittain vastikkeellisena, jolloin ostaja suorittaa esimerkiksi osan kauppahinnasta sisa-ruksilleen niin sanottuna sisarosuuskorvauksena. Jos vanhemmat määräävät kauppakirjalla kaupan ehtona kauppahinnan tai osan siitä suoritettavaksi muille lapsilleen, myyjänä vanhemmat määräävät kauppahinnan tavalla, joka tarkoittaa sitä, että van-hemmat ottavat tulon vastaan. Tällainen ostajan, vanhempiensa kanssa tekemän tilakaupan perus-teella, sisaruksilleen maksama sisarosuuskorvaus katsotaan verotuksessa myyjän saamaksi kauppa-hinnaksi, johon myyjälle sovelletaan luovutusvoit-toverotusta koskevia säännöksiä. Ostajan sisaren saama sisarosuuskorvaus lahjaverotetaan hänen osuutensa myyjältä, tässä esimerkissä isältään, saamana lahjana. Todettakoon vielä, että tällaisessa lahjanluonteissa kaupassa ostaja saa (verotettavaa) lahjaa alihintaisuuden vuoksi ja myyjä huomioi si-sarosuuskorvauksella (lahja ostajan kanssasisarille) sisarusten tasapuolisuutta kohtuusnäkökulmat huo-mioon ottaen. Kiinteistökaupassa ostaja maksaa kauppahinnasta 4 prosenttia varainsiirtoveroa.

Suunnittelen metsätilan liittämistä yhteismetsään. Miten liitettävän metsätilan

tieoikeudet ja tiekunnan tiemaksut järjestetään liitettäessä alue yhteismetsään?

kalvila: Maanmittaustoimituksessa, jossa kiinteistön alue liitetään yhteismetsään, siirretään liitettävän kiinteistön tieoikeudet ja tierasitteet kohdistumaan yhteismetsään. Samalla tiekunnan tiemaksut siirtyvät yhteismetsän maksettavaksi sille tulevan tieosakkuuden mukaisesti.

Laki

& a

sia

ntu

nti

jaH

eiKK

i Ka

lVil

a

21

Lau

ra v

esa

3

MH_4_14_s1-19.indd 13 25/11/14 16:17


TeksTi: Thomas Freundlich kuviTus: laura Ylikahri

kultainen kumppanuusasiakassuhTeiden menesTYksekkäässä Ylläpidossa ikuiseT ToTuudeT kohTaavaT digiTalisoiTuneen maailman mahdollisuudeT.

MH_4_14_s1-19.indd 14 25/11/14 16:17


Ihminen hakee helppoutta ja luotettavuutta. Asioiden pitää hoitua. Ei sitä voi koko ajan juosta jonkun perässä vahti-massa”, Kari Siitari kiteyttää onnistuneen asiakassuhteen perusolemuksen.

Siitari on pitkän uran logistiikan suunnittelussa tehnyt yrit-täjä ja etä metsänomistaja 40 vuoden ajalta. Niin omassa työs-sään kuin metsänomistajan roolissa hän on joutunut pohtimaan paljon sitä, miten asiakassuhteita rakennetaan ja ylläpidetään.

”Ei asiakassuhteiden perusluonne ole nykymaailmassa muuttunut mik-sikään. Ihmiset tekevät töitä paineen alla ja omat kiireet painavat päälle. Jos kontaktiverkostosta löytyy joku, jonka kohdalla voi luottaa siihen, että kaikki hoituu, niin kyllä hän saa homman hoitaakseen. Tällainen asiak-kuussuhde myös säilyy”, Siitari sanoo.

Tekemisen ylpeys”Sitä kunnioittaa, jos näkee, että ihminen tekee tosissaan työtä. Hieno esimerkki on, jos metsänkorjuuyrittäjä soittaa, että käypä katsomassa, nyt tuli kyllä hieno. Ei tämä kuulu hänen velvollisuuksiinsa, mutta hän kokee ammattiylpeyttä työstään ja olettaa, että saa hyvää palautetta. Jos olisi kolhinut puita, niin pikemminkin olisi hiljaa ja toivoisi, että asiakas ei huomaa.”

MH_4_14_s1-19.indd 15 25/11/14 16:17


Toisenlaisiakin esimerkkejä löytyy, jopa koomisia. Siitari kertoo muutostaan vastarakennettuun paritaloon. ”Vaatehuo-neessa vaatetanko oli liian lyhyt, mutta asentaja oli asetellut sen täsmälleen keskelle kiinnikkeitä niin, että se pysyi paikallaan, jos siihen ei koskenut. Siinä oli tiedetty ihan tarkkaan, että homma ei toimi, ja luikittu karkuun. Jotenkin monesti oletetaan, että jos asiakas ei tajua valittaa, niin tämä menee läpi.”

Putoilevat vaatetangot ja väärään suuntaan kylpyhuoneissa valuvat suihkuvedet liittyvätkin kenties isompaan rakenteelliseen haasteeseen, joka nivoutuu koko globalisoituvaan maailmantalo-uteen. Kun toimitusketjut pilkotaan entistä pidemmiksi, yksittäi-seltä ammattilaiselta edellytetään yhä harvemmin sitä, että tämä ottaa henkilökohtaisesti vastuun työnsä jäljestä.

”Ennen tekijä joutui seisomaan työnsä edessä ja toteamaan, että minä olen tämän tehnyt”, Siitari sanoo. ”Kun homma on ulkoistettu alihankkijan alihankkijalle, pahimmillaan kukaan ei tunnusta edes olleensa paikalla. Kuitenkin suorittavassa ketjussa laadukkaille tekijöille löytyy aina kysyntää. Hyvät pärjäävät varmasti.”

UUsi maailmanjärjestys”Markkinasta on tullut enemmän ostajan ehdoilla toimiva ja tavallaan myyjälle raadollisempi”, sanoo Petri Parvinen,

Aalto-yliopiston myynnin johtamisen professori ja Suomen Metsäyhdistyksen hallituksen puheenjohtaja. ”Saatavissa oleva hintavertailutieto on aiempaa läpinäkyvämpää, ja toimiva maail-manlaajuinen logistiikka tarjoaa enemmän vaihtoehtoja jopa isompien teollisten toimitusten niin sanottuun massakustomoin-tiin. Tämä ei sinänsä ole paha asia eikä kenenkään vika, mutta asiakkailla ei välttämättä ole enää samanlaista tarvetta kiinnittyä yksittäiseen tavarantoimittajaan kuin aiemmin”, Parvinen jatkaa.

Kuitenkin samaan aikaan tutkimuksissa on huomattu, että sel-laiset yritykset menestyvät, jotka pystyvät tarjoamaan asiakkail-leen enemmän kuin pelkästään halvimman listahinnan. ”Tämä lisäarvo asiakkaalle voi olla pitkän tähtäimen kumppanuutta, toimitusten elinkaaren hallintaa, fiksusti räätälöityjä tuote- ja palvelupaketteja tai kykyä koota ja hallita usean toimittajan kon-sortioita asiakkaan tarpeiden täyttämiseksi”, Parvinen sanoo.

”Ostajienkin päätöksenteossa on hirmuinen paine siihen, että aina pitäisi valita se halvin vaihtoehto,” Kari Siitari toteaa. ”Ei halvinta kannata ostaa, vaan se, joka on lopputuloksen kannalta paras. Tämä arvo pitää vain osata selittää oikein.”

Vaihtamalla parempi?Maailmassa, jossa kasvava kansantalous ei tuo loputtomasti lisää kakkua jaettavaksi, keksinnöt ja informaatio nousevat arvoon

kari siitari

hyvän yhteys henkilön kanssa

asioi mielellään vuodesta

toiseen, kun tietää, että homma

hoituu varmasti.”

MH_4_14_s1-19.indd 16 25/11/14 16:17


arvaamattomaan. ”Asiakkaillekin nälkäinen oppiminen on tätä päivää. Moni ajattelee, että toimittajaa vaihtamalla voi oppia jotakin tai saada uusia virikkeitä omaan toimintaan”, Parvinen jatkaa.

Toisaalta asiakassuhteissa on myös opittu huomaamaan, että netin ja globalisaation aikakaudella kehen tahansa ei voikaan luottaa. ”Savuverho on jo hälventynyt. Strategisissa kumppa-nuuksissa ja vaikkapa lähimaihin tapahtuvissa ulkoistuksissa on erittäin tärkeää, että osapuolet ovat aidosti samalla aaltopituudel-la”, Parvinen toteaa.

”Tuntuu, että nuorempi sukupolvi on aiempaa herkempi vaihtamaan ja kokeilemaan,” Kari Siitari sanoo. ”Esimerkiksi telealalla taistellaan nuorten kohderyhmästä. Ehkä tapahtuu niin, että nämä vaihtavat helpommin palveluntarjoajaa sitten myös vanhempina. Vai mahtavatko kuitenkin laiskistua?”

Jatkuvuutta yli sukupolvienHenkilökohtaisilla suhteilla on suuri merkitys asiakassuhteen yllä pidossa. ”Kun oman ikäpolven edustajat ja tutut yhteyshen-kilöt jäävät eläkkeelle yrityksessä, jonka asiakkaana on ollut vuosikaudet, siinä on mahdollinen epäjatkuvuuskohta”, Siitari sanoo. ”Yrityksille tässä kohtaa on vahdin paikka, koska suku-polvenvaihdoksissa pitkäaikainenkin asiakas helposti hakeutuu

muualle, jos ei tulekaan uuden yhteyshenkilönsä kanssa yhtä hyvin toimeen.”

Siitarin mukaan ihminen on ensisijaisesti lojaali toiselle ihmiselleennemminkuinfirmalle.”Josomakontaktihenkilö lähtee, ei siinä välttämättä koe samaa sitoutumista. Hyvän yhteys henkilön kanssa sen sijaan asioi mielellään vuodesta toiseen, kun tietää, että homma hoituu varmasti.”

tieto = menestys?Digitalisoituminen kaikissa muodoissaan on mullistanut maailmantalouden parin viime vuosikymmenen aikana. Yrityk-set haravoivat valtavia datamääriä asiakas- ja liiketoimintatie-doistaan. Mutta luoko data lisäarvoa? Auttaako se ymmärtämään asiakkaan tarpeita paremmin?

Lisääntynyt tietomäärä edellyttää ainakin sen aktiivisempaa hyödyntämistä. ”Kyllä nykyään pitäisi olla itsestään selvää, että myyjän on syytä edes googlailla asiakas huolellisesti ennen yhteydenottoa. Yleistiedon pitää olla hallussa ennen asiakkaan kohtaamista.”

Toisaalta tietomassat sinänsä eivät ole avain liike-elämässä menestymiseen. ”Se, mitä kaiken tämän keskellä kaipaisin enem-män, on systemaattinen kyky reagoida markkinoilta tuleviin signaaleihin”, Parvinen sanoo. ”Big datasta puhutaan paljon,

MH_4_14_s1-19.indd 17 25/11/14 16:17

ja valtavista tietokannoista rutistellaan informaatiota. Paljon tärkeämpää on kyky toimia reaktiivisesti – se, että on hyvä myynti- tai asiakaspalvelukontakti, jolla pystytään reagoimaan johonkin heikkoon signaaliin. Tähän kannattaa satsata enemmän kuin tiedon ongintaan.”

Parvinen toivoo myös laajempaa kykyä tehdä arvolaskentaa asiakkaan puolesta. ”Ei kyse ole siitä, kuka pystyy vokotte-lemaan asiakasta paremmin, vaan kuka osaa luoda yhteisen järjestelyn, jolla on todellista tuottavuusarvoa. Lisäksi tämä pitää pystyä käymään konkreettisina numeroina läpi asiakkaan kanssa. Tuottavuusarvon laskemiseen pitäisi olla työkalut, ja on sellaisia kehitettykin.”

Parvisen mukaan pohjimmiltaan johtamisessa on digiaikanakin kyse kahdesta asiasta: päätöksistä ja viestinnästä. ”Päätösten tekeminen ei ole muuttunut miksikään. Viestintä sen sijaan on muuttunut melko lailla erilaisten digitaalisten kanavien myötä. Kaikki ajattelevat, että päätöksenteko ja sen pohjalla oleva analyysi jotenkin muuttuvat perustavasti. Aivan samasta asiasta on kyse kuin ennenkin – siitä, että joudutaan tekemään vaikeita valintoja epätäydellisen tiedon perusteella.”

Metsä ja puutJokainen on törmännyt toiseen suureen asiakaspalvelun ikuisuus-kysymykseen ravintolassa tai viimeistään viallista kenkäparia vaihtaessaan: myyjä tai asiakaspalvelija ei ymmärrä liiketalou-dellista kokonaisuutta, jonka osana toimii.

”Usein ruvetaan vänkäämään taloudellisesti täysin mer-kityksettömistä pikkuasioista. Ei myyjän tehtävä ole myydä asiakkaalle kahden euron kahvikupillista, vaan tarjota sellainen asiointikokemus, että asiakas tulee ravintolaan vuodesta toi-seen,” Siitari sanoo.

Harjoittelijan kohdalla tämän vielä ymmärtää, mutta asiakasta voi hämmästyttää se, miten kaikki kokeneetkaan yrittäjät eivät välttämättä hahmota asiaa – saati, että osaisivat kouluttaa oman henkilöstönsä sen mukaisesti. Menestyvimmät palveluyritykset sen sijaan vaalivat järjestelmällisesti tekemisen kulttuuria, joka

paitsi ylläpitää välitöntä asiakastyytyväisyyttä myös tukee yri-tyksen omaa menestystä vuodesta toiseen.

Verkossa ja lähelläEntä mihin tulevaisuus vie? Muuttuuko kaikki, ei mikään, vai jotain siltä väliltä?

”Iso tulevaisuuden haaste on varmasti se, miten luoda netin yli hoidettavassa asiakassuhteessa ihmistä tyydyttävä inhimillinen vuorovaikutus. Verkossa osataan kyllä hoitaa hommia nytkin, mutta siellä ei osata olla niin inhimillisiä kuin livenä. Tässä on vielä paljon psykologiaa kehitettävänä, että miten se onnistunut verkkoasiakaspalvelu oikeasti tehdään,” sanoo Petri Parvinen.

Muualla kuin netissä kyse saattaa yhä olla sangen yksinkertai-sista inhimillisistä perusasioista. ”Myynnissä ja asiakaspalvelus-sa pitää olla ihmisiä, jotka osaavat ottaa kontaktia ihmiseen. Tätä ei välttämättä pysty edes opettamaan. Pitää tulla ihmisten kanssa toimeen. On hienoa, kun asiakkaana voi luottaa siihen, että hom-ma vain toimii”, Kari Siitari tiivistää.

petri parvinen

ei kyse ole siitä, kuka pystyy

vokottelemaan asiakasta

paremmin, vaan kuka osaa luoda

yhteisen järjestelyn, jolla on

todellista tuottavuusarvoa.”


MH_4_14_s1-19.indd 18 25/11/14 16:17


vier

ask

ynä

ma

tti p

elto

la

kyllä voi ja vieläpä hyvä sellainen. Metsäalalla asiakassuhteet ovat jopa poikkeuksellisen monimuo-toisia. Puunmyyjä palvelee teollisuutta asiakkaanaan, mutta vastaavasti hän itse on usein teollisuuden asiakkaana ostaessaan metsänhoitopalveluita.

kummassakin tapauksessa käytetään kone-yrittäjien tuottamia palveluita, joissa palvelun saajana on vuoroin teollisuus, vuoroin metsänomistaja.

vaikka puunkorjuupalveluissa koneyrittäjien asiakkaana on teollisuus, kuten UPM, niin toimit-taessa pääasiassa muiden kuin asiakkaan mailla on olennaista korjuun laadukas toteutus niin katkonnan kuin korjuun jäljenkin osalta. Näin luodaan pohjaa puukaupan sujuvuudelle tulevaisuudessa.

perinteisesti metsätalouden toimijat ovat ottaneet varsin hyvin toistensa ja ympäröivän yhteis-kunnan intressit huomioon. Näin he ovat panostaneet siihen, että heidän toimintansa on yleisesti hyväksyttä-vää ja sille on pitkäaikaiset toiminta-edellytykset.

teollisuus on sekä osaava että vaativa asiakas, ja sanonnan mukaan-han asiakas on aina oikeassa. Tällöin asiakas saa mitä tilaa, mutta vain sen, jolloin palve-luntuottajan kehittämis- ja kehittymismahdol lisuudet jäävät hyödyntämättä. Puunkorjuupalveluiden kehittäminen vaatiikin toteutuakseen koneyrittäjien ja asiakkaiden hyvää yhteistyötä.Tulevaisuudessa moniasiakkuuksien yleistyessä myös koneyrittäjien mahdollisuudet palveluidensa kehittämiseen para-nevat.

voidaan kysyä, miten näitä asiakkuuksien ja kumppanuuksien kehittämistä johdetaan. Kun toi-mitaan suuressa organisaatiossa, tämä vaatii selkeää yrittäjäpolitiikkaa tuekseen. Muuten on vaarana, että lyhytnäköisyys ja osaoptimointi valtaavat alaa, jolloin oman tuloksen teossa unohdetaan kumppanille aiheutuvat kulut ja omatkin pitemmän aikavälin edut. Puunkorjuussa tämä tarkoittaa toimia, joilla hillitään esimerkiksi korjuun kausivaihtelua ja koneiden siir-tokustannuksia, ja toimia, joilla ala säilyy nuorison mielessä varteenotettavana uravaihtoehtona.

yhtä selvää on, että aika ajoin kumppaneiden kil-pailukykyisyys joudutaan varmistamaan. Hyvän yrit-täjäpolitiikan mukaista on tehdä se selkein ja reiluin pelisäännöin, joita noudatetaan ja joita ei muuteta prosessin kuluessa. Pääomavaltaisessa toiminnassa aikahorisontin tulee olla riittävä, sillä ajantasaisen kaluston ylläpito vaatii investointeja, joita epävakaa

toimintaympäristö ei mahdollista. Muutoinkin ennustettavuus on tärkeää, jotta kumppanille jää riittävä sopeutumisaika lopputu-lokseen varautumiseen. Myös-kään tiedonkulun avoimuutta kumppaneiden kesken ei voine liikaa korostaa.

puunkorjuu lienee kilpailukykyisin osa met-sätalouttamme, mikä vuosikymmenten yhteistyöllä on saavutettu. Tästä on hyvä pitää kiinni, mutta se ei tule itsestään. Saavutetun kilpailukyvyn ylläpitämi-nen ja kehittäminen vaatii elinvoimaista ja kannat-tavaa yritystoimintaa. Vain kannattava koneyritys voi kehittää toimintaansa sekä palvella asiakkaitaan paremmin ja monipuolisemmin.

Voiko asiakas olla myös yhteistyökumppani?

”Puunkorjuu lienee kilPailukykyisin osa metsätalouttamme.”

matti peltola

toimitusjohtaja koneyrittäjien liitto

MH_4_14_s1-19.indd 19 25/11/14 16:17

kestävä

metsä-talouslukuinaUPM:n PUUnhankinta ja metsätalous vaikuttavat Suomessa moneen asiaan. Kaiken perustana ovat yhtiön omat ja yksityisten metsän omistajien kestävästi hoidetut metsät. Sosiaalisesta, taloudellisesta ja ympäristönäkökulmasta tarkasteltuna UPM:n toiminta tuottaa vuosittain merkittäviä määriä työtä, sopimuksia, euroja ja verotuloja sekä monimuotoista metsää. Mutta kuinka paljon?

20 Metsän henki 4/14

infografiikka: tero harsunen kuvat: uPM

14 m3/ha lahopuuta U

PM:n

uudistuskypsissä metsissäa

870milj. euroa

puun käyttö 2013

UPM

:n tehtaiden

18 milj. m³

TALOUDELLINEN NÄKÖKULMA

1000

puukauppaa joka työtunti

10

puutavara-autolastia

puuta tehtaille päivittäin

14 €

/m³

30 000 ha raivaussa

hatöitä v

uode

ssa

SO

SIA

ALI

NEN

NÄKÖKULM

A

120

700UPM

metsä-

ammatt

i-

laista

3000

metsäpalvelutoimistoa

YMPÄRISTÖ

NÄKÖ

KU

LMA

25 milj. UPM:n toimittamaa puuntainta vuodessa

istutusta UPM:n toimesta

vuodessa

10 000 ha

22 000 arvokasta elinympä-ristöä ja suojelukoh-detta yhtiön mailla

Vuosittain 300 000 säästöpuuta jää metsiin UPM:n hakkuualueille

820 000 ha PEFC-sertifioitua metsä yhtiön omistuksessa

1 milj.ha yksityismetsiä yhtiön hoidossa

460 000 ha FSC-sertifioitua metsää yhtiön omistuksessa ja hoidossa

Sopimusta metsästysoikeuk-

sista yhtiön mailla 1410

metsästysseuran kanssa

2000

yrittäjän verkosto370

koulutuspäivää omalle ja yrittäjien henkilöstölle

MH_4_14_s20-36.indd 20 25/11/14 16:18


14 m3/ha lahopuuta U

PM:n

uudistuskypsissä metsissäa

870milj. euroa

puun käyttö 2013

UPM

:n tehtaiden

18 milj. m³

TALOUDELLINEN NÄKÖKULMA

1000

puukauppaa joka työtunti

10

puutavara-autolastia

puuta tehtaille päivittäin

14 €

/m³

30 000 ha raivaussa

hatöitä v

uode

ssa

SO

SIA

ALI

NEN

NÄKÖKULM

A

120

700UPM

metsä-

ammatt

i-

laista

3000

metsäpalvelutoimistoa

YMPÄRISTÖ

NÄKÖ

KU

LMA

25 milj. UPM:n toimittamaa puuntainta vuodessa

istutusta UPM:n toimesta

vuodessa

10 000 ha

22 000 arvokasta elinympä-ristöä ja suojelukoh-detta yhtiön mailla

Vuosittain 300 000 säästöpuuta jää metsiin UPM:n hakkuualueille

820 000 ha PEFC-sertifioitua metsä yhtiön omistuksessa

1 milj.ha yksityismetsiä yhtiön hoidossa

460 000 ha FSC-sertifioitua metsää yhtiön omistuksessa ja hoidossa

Sopimusta metsästysoikeuk-

sista yhtiön mailla 1410

metsästysseuran kanssa

2000

yrittäjän verkosto370

koulutuspäivää omalle ja yrittäjien henkilöstölle

MH_4_14_s20-36.indd 21 25/11/14 16:18


TeksTi: Johan Svenlin kuvaT: MatS SandStröM

paluusukujuurille

eSko With oSti vuoSia Sitten MetSää iSänSä kotikyläStä Ja ryhtyi aktiiviSekSi MetSänoMiStaJakSi. Päivä MetSätöiSSä Silloin

tällöin on oPettanut PalJon MetSänhoidoSta. tuottoiSa MetSä vaatii PalJon työtä. With on Saanut kullanarvoiSia

neuvoJa uPM:n MetSäaSiakaSvaStaavalta.

MH_4_14_s20-36.indd 22 25/11/14 16:18


Within suvun juuret ovat syvällä Purmon mullassa. Kirjalliset dokumentit kertovat suvun asuttaneen mä-keä jo 1560-luvulla. Todennäköisesti pitkään ennen sitäkin.

”Isäni oli vielä elossa, kun tämä talo ja suhteellisen suuri metsäpalsta tulivat myyntiin. Isäni toivoi, että me ostaisimme talon. Hän eli lapsuutensa täällä, mut-ta oli yksi harvoista kyläläisistä, jotka lähtivät opiske-lemaan toiselle paikkakunnalle. Olen itse kasvanut Rovaniemellä, opiskellut geologiksi Oulussa ja elänyt aikuisikäni pääkaupunkiseudulla.”

YhteistYökumppanilla on väliäKolmikon omistuksessa oleva metsäpalsta alkaa Hans Within kotitalon kulmalta. Miehet ovat tunte-neet toisensa lapsuudesta asti.

”Tapasin leikkiä Eskon ja Lassin kanssa kesäisin, kun he olivat täällä Purmossa. Pidimme yhteyttä myös talvisin, vaikka he asuivat toisella paikkakunnalla.”

Hans on asunut koko elämänsä suvun kotimäellä ja työskennellyt maanviljelijänä ja metsäurakoitsija-na. Yli 35 vuoden ajan Hans With ajoi metsäkoneita ensin Oy Wilhelm Schaumann Ab:lle ja myöhemmin UPM:n alihankkijana. Eläkkeelle jäätyään Hans myi

Keltainen talo tien vieressä, noin kilometrin verran Pur-mon puukirkolta”, kuvailee Esko taloaan puhelimessa. Esko With seisoo ovensuussa toivottamassa meidät terve-tulleeksi. Vantaalainen Esko With on tyypillinen suomalai-

nen metsänomistaja: hän on kaupunkilainen ja maan-tieteellinen etäisyys omaan metsään on pitkä. Eskon tapauksessa matkaa metsään on yli 400 kilometriä. Epätavallista Eskon tarinassa on, miten hänestä tuli

metsänomistaja. Pian kaksikymmentä vuotta sitten Esko, hänen veljensä Lassi ja heidän serkkunsa

Hans With ostivat ensimmäisen yhteisen metsäpalstansa.

”Meille tämä oli vaihtoehto osak-keisiin sijoittamisen tai pankkitilille

säästämisen sijaan. Minulle metsä on merkinnyt huvista hyötyä. Metsä on mielessäni päivittäin, ja minusta on jännittävää seurata metsän kasvua.”

Kolmikko ei ole investoinut ra-hojaan tuntemattomaan maahan.

paluusukujuurille

Katso myös video!

titta på videon

Tämä on QR-koodi, jonka avulla pääset katsomaan videon. Lataa puhelimeesi ilmainen QR-koo dien luku-sovellus, avaa ohjelma ja skannaa koodi puhelimellasi.

”Tämä on tyypillinen purmolainen metsä. Vanhaa metsää täällä ei juuri ole. Vielä 1800- luvun lopussa täältä kaadettiin puuta tervanpolttoon. Metsäpalstoillam-me sijaitsee kaksi vanhaa terva-hautaa. Sataman ja sahan lähei-syydestä seurasi edelleen metsän harventuminen 1900- luvun alussa”, kertoo Esko With.

MH_4_14_s20-36.indd 23 25/11/14 16:18

metsäkoneet lukuun ottamatta yhtä traktoria ja metsä-perävaunua.

”Olin tehnyt elämäntyöni metsäkoneiden parissa ja päätin myydä koneet, vaikka olisin voinut jatkaa töiden tekemistä ystävien ja sukulaisten metsissä. Minun ikäiselleni miehelle riittää kuitenkin oman metsän hoito.”

Toistakymmentä vuotta sitten Esko, Lassi ja Hans With perustivat osakeyhtiön, ja vuosien varrella kolmikon omistuksessa oleva metsäala on kasvanut. Tällä hetkellä With Skog Ab:n omistuksessa on viisi metsäkiinteistöä, joista kolme sijaitsee Purmossa ja kaksi Vetelissä. Kaikki metsäkiinteistöt kuuluvat samaan UPM:n hankinta-alueeseen.

”Meistä oli luontevaa valita UPM yhteistyökumppaniksi. Metsä sijaitsee noin 30 kilometrin päässä UPM:n Pietarsaaren tehtailta ja logistiikka toimii tällä alueella hy-vin. Metsänomistajana on etua, jos ostaja on lähellä ja tunnet heidät henkilökohtaisesti.”

Esko With arvostaa myös UPM:n tarjoamaa laajaa palveluvalikoi-maa. ”Meillä on kattava sopimus, joka

sisältää puiden istutuksen, raivauksen, lannoituksen ja metsänhoitosuunnitel-

man. Osan istutuksista ja raivauksista hoidamme itse, erityisesti lähimpänä koti-

taloa sijaitsevilla metsäpalstoilla. Metsässä työskentelemiseen kannustaa pieni korvaus. Metsätyöt

tarjoavat hauskoja tehtäviä, jotka eivät vaadi aiempaa kokemusta tai erityisosaamista.”


”kattava sopimuksemme sisältää puiden

istutuksen, raivauksen , lannoituksen

ja metsänhoitosuunnitelman.”

esko with

MH_4_14_s20-36.indd 24 25/11/14 16:19


Yhdessä UPM:n Ähtävän toimipisteen metsäasiakas-vastaavan Tor-Björn Wiklundin kanssa kolmikko käy säännöllisesti läpi metsämaiden tilanteen.

”Toki on jossain määrin ongelmallista asua kaukana omistamastaan metsästä. Järjestelmä on rakennettu niin, että viranomaiset ja palvelut ovat lähellä metsää eivätkä lähellä urbaania metsänomistajaa. Siksi on hyvä, että on mahdollisuus olla säännöllisesti henkilökohtaisesti yhte-ydessä Tor-Björniin ja muihin UPM:n ihmisiin. Käytän-nön kysymykset ovat moninaisia, kunnostusojituksesta puiden kaatamiseen ja aikataulukysymyksiin. Pyrimme varautumaan kaikkeen ja käytämme metsänhoitosuunni-telmia lokikirjoina.”

Tapaamispaikkana meTsäLassi With asuu Suomussalmella ja osallistuu joka vuosi muutaman viikon ajan metsän raivaus- ja harvennus-töihin. Mieluiten kevättalvella, kun aurinko lämmittää ja mukaan voi ottaa termospullon – silloin voi nauttia kahvitauosta metsän siimeksessä.

”Ensimmäinen harvennus on aina erityislaatuinen tilaisuus, koska saan olla valitsemassa, mikä taimi saa jatkaa kasvamista. Meille omistajille metsätöistä on tullut sosiaalinen tapahtuma. Kun moottorisahojen äänet hiljenevät ja kuulosuojaimet laitetaan sivuun, tapaamme keskustella metsästä ja muusta maailmanmenosta.

Syksyisin Esko viettää kaikki viikonloput Purmossa hirvenmetsästyksessä. Hän on kuulunut paikalliseen metsästysseuraan yli kymmenen vuoden ajan. Tänä vuonna hirvenkaatokiintiö käsitti 25 hirveä, mikä mer-kitsee satoja ajokilometrejä syksyn aikana, mutta mitä mies ei tekisi tärkeän harrastuksen eteen.

”Olen aina ollut kiinnostunut metsästyksestä ja nautin luonnossa olemisesta. Hirvijahdin kautta olen tutustunut kylän asukkaisiin ja saanut oppia ja harjoitella paikallis-ta murretta.”

Eskon suunnitelmissa ei ole muutto Purmoon. Hän on tyytyväinen, että voi säännöllisesti matkata metsä-palstalleen ja mökilleen ja osallistua metsästysseuran toimintaan.

”Perheeni, lapset ja lapsenlapset asuvat pääkaupunki-seudulla ja haluan asua lähellä heitä.”

Esko ja Lassi ovat siirtäneet osan osak-keistaan seuraavalle sukupolvelle.

”He ovat kiinnostuneita metsästä, mutta heidän elämäntilanteensa on tällä hetkellä sellainen, että aika on kortilla. Aktiivinen metsänhoito puolestaan vaatii aikaa.”

Metsän kannattavuus ja tuotto inves-tointikohteena riippuu siitä, miten metsää hoidetaan. Eskon mieleen on jäänyt eko-nomisti Pasi Holmin analyysi:

”Jos metsäsi on 100 000 euron arvoi-nen, mutta et ole hoitanut sitä 30 vuoteen, ei metsä ole tuottanut senttiäkään. Mutta jos metsää on hoidettu keskivertosuoma-laiseen tapaan ja puuta on myyty vuosien varrella, olet tienannut 70 000 euroa. Jos sen sijaan on hyödynnetty metsäasiakas-vastaavan palveluksia ja metsää on kaadettu kaikkien taiteen sääntöjen mukaan, on metsä tuottanut noin 140 000 euroa vajaan 30 vuoden aikana. Vaikka pal-velut maksavat, on se metsänomistajan näkökulmasta kannattavaa.”

Kolmikon yrityksen tavoitteena on hidas kasvu. Uusien metsäpalstojen hankkiminen ei ole poissuljettua, jos kaikki edellytykset täyttyvät.

”Metsää myydään usein perheen tai suvun sisällä, naapureiden tai ystävien kesken. On harvinaista, että metsää tulee julkiseen myyntiin. Pidämme silmämme ja korvamme auki ja arvioimme huolella kaikki myyntiin tulevat kohteet.”

”En tunne metsiä yhtä hyvin kuin omia taskujani, mutta olen kulkenut metsissäni satoja kilometrejä ja selviän ilman tuol-laista GPS-laitetta”, toteaa Esko With.

”Oy With Skog Ab on keskivertoa suurempi metsänomistaja Pedersören alueella, mikä tarkoittaa sitä, että kauppoja tehdään joka vuosi. Molemmille osapuolille on hyväksi, että olemme jatkuvassa dialogissa”, sanoo Tor-Björn Wiklund.

MH_4_14_s20-36.indd 25 25/11/14 16:19


UPM Metsäsuunnitelma - Hoitotoimet 0-5 v Tulostettu 9.10.2014

405�357 EUREF-FIN 1:6000 406�944

6�867�621

6�866�662

6�86

7�62

16�

866�

662

405�357 © Maanmittauslaitos lupa nro 39/MYY/2014, © AF_AL080010-V 406�944

Omistaja: Testikäyttäjä Pekka

UPM Metsäsuunnitelma - Hakkuut 0-5 v Tulostettu 9.10.2014

405�357 EUREF-FIN 1:6000 406�944

6�867�621

6�866�662

6�86

7�62

16�

866�

662



UPM MetsäsUUnnitelMa aUttaa MetsänoMistajaa tekeMään tavoitteellisia Päätöksiä. sUUnnitelMan

PerUstana ovat MetsänoMistajan oMat tavoitteet ja Maastokäynnein tarkastetUt tiedot.

TeksTi: Päivi stenroos kuvaT: ari Mäkelä

on metsänomistajan käytännön käsikirja

metsäsuunnitelma

näille kuvioille ehdotetaan ensiharvennusta suunnitelman ensimmäisellä viisivuotiskaudella. Kuvioiden puusto on kasvanut sen verran järeäksi ja tiheäksi, että puuston kilpailu alkaa vaikuttaa kasvuun. Ensiharvennus antaa parhaille yksilöille lisää kasvutilaa, ja jos sitä ei tehdä ajoissa, syntyneitä vahinkoja ei ehkä myöhemmin saada korjattua.

Kaikki metsäsuunnitelmassa esitetyt toimenpiteet saa halutessaan vireille ottamalla yhteyden omaan metsäasiakasvastaavaansa.

UPM:n metsäpalveluasiakkaiden käytössä on myös verkkometsäsuunnitelma. Sen tietoja ylläpidetään eli puustotietoihin päivitetään UPM:n toteuttamat hoito ja hakkuutoimet sekä puuston laskennallinen kasvu vuosittain.

ENSIHARVENNUS

MH_4_14_s20-36.indd 26 25/11/14 16:19


UPM Metsäsuunnitelma - Hoitotoimet 0-5 v Tulostettu 9.10.2014

405�357 EUREF-FIN 1:6000 406�944

6�867�621

6�866�662

6�86

7�62

16�

866�

662



11.0

UPM Metsäsuunnitelma - Hakkuut 0-5 v Tulostettu 9.10.2014

405�357 EUREF-FIN 1:6000 406�944

6�867�621

6�866�662

6�86

7�62

16�

866�

662



Metsänomistaja päättää, että haluaa UPM Metsäsuunnitelman ja

ottaa yhteyden metsäasiakasvastaavaan-sa. Suunnitelman tilaamisesta keskustel-laan ja sovitaan.

Suunnitelmaa tekevä metsäalan asiantuntija selvittää asiakkaan toiveet ja tavoitteet.

Asiantuntija jakaa metsätilan ilmakuvien perusteella kuvioihin.

Kuhunkin kuvioon valitaan kehitysvai-heeltaan ja puulajistoltaan yhtenäisiä alueita. Työssä voidaan käyttää hyväksi Suomen Metsäkeskuksen Metsään.fi-palveluun kerättyä metsävaratietoa, jos metsänomistaja näin haluaa ja tiedot ovat saatavissa.

Asiantuntija käy kuviot läpi maastossa ja arvioi käyntiensä

perusteella puuston tilan, puuntuotanto-potentiaalin ja seuraavan kymmenvuotis-kauden aikana tarvittavat toimenpiteet. Metsänomistaja voi halutessaan sopia osallistumisesta maastokäyntiin.

Työn tuloksena on suunnitelma, joka antaa kokonaiskuvan asiak-

kaan metsien tilasta. Siinä on jokaiselle kuviolle kymmenen vuoden toimenpide-suunnitelma: suositellut metsänhoito-, hakkuu- ja metsänparannustoimet.

Metsäasiakasvastaava luovuttaa suunnitelman asiakkaalle, ja se

käydään yhdessä huolellisesti läpi. Met-säsuunnitelmakansion kartat, graafit ja taulukot kertovat monipuolisesti kuvioi-den nykytilasta, toimenpide-ehdotuksista ja metsätilan kehitysennusteista.

Metsäsuunnitelma ohjaa kymme-nen vuoden ajan metsänomistajaa

ajoittamaan hakkuut ja hoitotoimet tavoitteidensa mukaisesti kokonaisuuden kannalta parhaalla tavalla. Suunnitelma on jaettu kahdeksi viisivuotiskaudeksi.

Seuraavalle kymmenvuotis kaudelle tehtävä uusi suunnitelma on

metsäpalvelu asiakkaalle alkuperäistä suunnitelmaa edullisempi, koska lähtötie-dot ovat jo olemassa. Metsäasiantuntija tarkastaa kuvioiden tilanteen maasto-käynneillä myös päivitystä tehtäessä.

Tällainen siitä sitten tulee”, sanoo UPM Metsän metsävaratietopäällikkö Janne Uuttera ja nostaa esiin tukevan metsäsuunnitelmakansion. ”Tämä on metsänomistajalle kattava oman metsäomaisuuden käsikirja ja huoltokirja, joka kertoo, mitä kymmenen seuraavan vuoden kuluessa kannattaa tehdä.”

Metsäsuunnitelman perustana ovat metsän-omistajan omat tavoitteet ja odotukset, joten ne käydään tarkasti läpi. Kun metsänomistajalla on taloudellisia tavoitteita, suunnitel-massa maksimoidaan kunkin kasvupaikan mahdollistamaa tuottoa. Suunnitelmassa on sijansa myös erityistavoitteille. Kun metsän-omistaja esimerkiksi haluaa säilyttää kotitalonsa ympäristön hak-kaamattomana, tieto kirjataan jo valmisteluvaiheessa. Tavoitteena on suunnitelma, jota noudattamalla metsänomistajalla on kymme-nen vuoden kuluttua toiveidensa mukainen metsä, joka on vuosien varrella tuottanut tuloja tasapainoisesti.

”Metsäsuunnitelman perusteella metsänomistajan on helppo va-lita toteutettavat toimenpiteet ja ajoittaa ne niin, että tulot ja menot asettuvat järkevästi: hakkuutuloilla päästään rahoittamaan hoitotoi-mia ja metsät pysyvät kasvukunnossa”, Uuttera sanoo.

1

2

3

4

5

6

7

8

Metsäsuunnitelma kertoo, että näillä kuvioilla tarvi-taan nopeasti taimikonhoitoa ja -kunnostusta. Parhaita havupuuntaimia häiritsevät lehtipuut poistetaan, mutta aukkopaikkoihin kannattaa jättää lehtipuusekoitus, joka tuottaa hyvin ja lisää metsän monimuotoisuutta.

TAIMIKONHOITO MITeN MeTsäsuuNNITelMA syNTyy?

MH_4_14_s20-36.indd 27 25/11/14 16:19

Jatkuvuutta vuosikymmeniksiUsein tuore metsäsuunnitelma aktivoi metsänomistajaa. Se antaa kokonaiskuvan metsäomaisuu-den tilasta ja varmistaa toisaalta, ettei mikään kuvio pääse jäämään oman onnensa nojaan. Hoitotyöt on edullisinta toteuttaa, kun ne tehdään ajoissa, ja siten niistä saadaan paras

hyöty.Vuosien mittaan metsäsuunnitel-

ma tuo metsänhoitoon jatkuvuutta ja ohjaa metsän kestävään käyttöön. Kun suunnitelman kymmenvuotis kausi on

päättymässä, on aika tehdä maastotyöhön perustuva päivitys ja määritellä seuraavan kymmenvuotiskau-den toimenpiteet. Näin suunnitelma pysyy tuoreena ja metsä säilyy tuottavana myös tuleville sukupolville.

”Metsänomistajasukupolven vaihtuessa metsäsuun-nitelma on aivan ehdoton työkalu. Sen merkitys ko-rostuu edelleen siinä tapauksessa, että uusi sukupolvi ei enää asu metsänsä lähellä”, Uuttera toteaa.

metsä menee verkkoonYhä useampi metsäomistaja hyödyntää metsänhoi-dossa verkkosovelluksia. Sopimusasiakkailleen UPM tarjoaa verkkometsäsuunnitelmaa, joka laajentaa pe-rinteisen metsäsuunnitelman käyttömahdollisuuksia – sen tietoja ylläpidetään, sen kautta tavoittaa helposti

asiantuntijan ja sitä voi käyttää aina, kun on internetin ulottuvilla.

”Verkkometsäsuunnitelman kautta voi lähettää asiantuntijalle havainto-jaan tai vaikka valokuvan metsäkoh-teesta ja kysyä neuvoja ja komment-teja. Järjestelmään voi myös tallentaa omia muistiinpanoja metsänhoidolli-sista asioista tai esimerkiksi parhaista sienipaikoista”, Uuttera kertoo.

Verkkometsäsuunnitelmaan kuuluu myös metsävero-osio, johon voi kirjata metsätalouden tuloja ja menoja sekä lähettää kausiveroilmoituksen sähköisesti suoraan verottajalle. Uusia palveluja on kehitteillä sitä mukaa kuin metsänomistajien tarpeet muuttuvat.

”MetsäsuunnitelMan perusteella on helppo valita ja ajoittaa toteutettavat toiMenpiteet.”

JANNE UUTTERA

VERKKOMETSÄSUUNNITELMA

Verkkometsäsuunnitelma toimii tabletilla. Jos sitä käyttää maastossa, GPS-paikannus helpottaa oikeit-ten kohteiden löytämistä ja kuvioiden tunnistamista.

28 mETsäN hENki 4/14

MH_4_14_s20-36.indd 28 25/11/14 16:19


kysy

mys

& v

ast

aus

Asi

An

tun

tijA

nA

Min

nA

iko

nen

Valtaosalla metsätiloja omistus siirtyy perheen tai suVun sisällä. miten sukupolVenVaihdos alkaa? Suunnittelu kannattaa aloittaa ajoissa asiantuntijan kanssa. Alkuvaiheessa kartoitetaan tilanne, mitkä ovat luopujan ja jatkajan sekä muiden perheen-jäsenten toiveet, tarpeet ja mahdollisuudet sukupol-venvaihdoksen suhteen. Alussa myös arvioidaan järjesteltävä omaisuus. Näiden tietojen pohjalta asiantuntija kertoo eri vaihtoehdot sekä niiden vero- ja muut seuraamukset. UPM Laki- ja asiantuntijapal-velusta saa apua sukupolvenvaihdoksen suunnitteluun ja toteutukseen.

mitä Vaihtoehtoisia ratkaisuja omistajanVaihdokseen on? Metsätilan omistajanvaihdos voidaan luopujan elin-aikana toteuttaa kaupalla, lahjalla tai lahjanluonteisel-la kaupalla. Normaalissa kaupassa kauppahinta on yli ¾ käyvästä arvosta. Lahjanluonteisessa kaupassa se on enintään tai alle ¾, jolloin käyvän arvon ja kaup-pahinnan erotus katsotaan lahjaksi, josta määrätään maksettavaksi lahjavero. Mikäli omistajanvaihdosta ei toteuteta elinaikana, voi metsänomistaja määrätä omaisuutensa jakautumisesta ja saajista testamentilla.

miten Varmistaa osapuolten tasapuolinen kohtelu?Mahdollista on esimerkiksi myydä metsätila yhdel-le lapselle lahjanluonteisella kaupalla ja lahjoittaa kauppahintaa muille lapsille tai luovuttaa metsätila yhdelle ja yhtä aikaa muuta samanarvoista omai-suutta muille lapsille. Tasapuolisuus toteutuu, minkä lisäksi vältytään tilan pirstomiselta ja yhteisomistuk-sen haasteilta. Yhdelle perilliselle elinaikana annettu lahja voidaan myös määrätä ennakkoperinnöksi tai tehdä jakoa tasoittavia määräyksiä testamentilla.

mitä hyötyä tai haittaa on hallintaoikeuden pidättämisestä luopujalle? Hallintaoikeus pidätetään luopujalle yleensä silloin, kun metsätila lahjoitetaan. Tällöin metsätilan tuotto kuuluu lahjanantajalle koko hallintaoikeuden ajalta. Lahjansaajalle puolestaan määräytyy pienempi lahjavero. Kannattaa huomata, että metsävähennystä ei voida tehdä tänä aikana, koska omistus- ja hallinta-

oikeus on eri henkilöillä. Elinikäinen hallintaoikeus voi aiheuttaa haasteita metsän hoidossa siinä tilan-teessa, jos haltijan oma toimintakyky heikkenee. Suositeltavampaa onkin pidättää metsätilaan määräai-kainen hallintaoikeus.

siirtyykö käyttämätön metsäVähennysoikeus luopujalta uudelle omistajalle? Siirtyy, mikäli metsätila luovutetaan vastikkeetta eli tila lahjoitetaan tai se siirtyy perintönä. Jos luopuja lahjoittaa vain osan metsistä tai metsätila myydään lahjanluonteisella kaupalla, jatkajalle siirtyy osa käyttämättä olevasta metsävähennyksestä. Kaupan yhteydessä ostaja saa uutta metsävähennysoikeutta 60 prosenttia metsän hankintamenosta.

kannattaako yhteismetsää harkita? Metsätilan liittäminen yhteismetsään voi olla erin-omainen ratkaisu. Yhteismetsäosuuksia voidaan lahjoittaa nuoremmalle polvelle tasapuolisesti ja jakaa perinnönjaossa tiloja pirstomatta. Samoin yh-teismetsä voi olla ratkaisu kuolinpesille ja yhtymille, joissa yhteisten asioiden hoitaminen ja päätöksenteko koetaan vaikeaksi. Kaukana metsätiloistaan asuvalle yhteismetsä voi myös tuoda kaivattua vaivattomuutta ja helppoutta.

minna ikonen

lakipalveluasiantuntija UPM Metsä

MH_4_14_s20-36.indd 29 25/11/14 16:19


PM Kymmenen Joroisten tai-mitarhalla vilkkain kasvukausi on jo ohi, mutta vilskettä riittää silti. Kymmenet miljoonat taimet vaativat huolenpitoa.

Joroisissa on kasvatettu puun-taimia 34 vuoden ajan. Siinä

ajassa tarhalta on lähtenyt maailmalle satoja miljoo-nia taimia, jotka ovat kaikki olleet ainutlaatuisia.

”Jokainen taimi on oma yksilönsä, kahta saman-laista ei ole”, taimitarhapäällikkö Anne Immonen sanoo.

Kun Immosta kuuntelee, selviää taimienkasvatuksen vuosikymmenten aikana hankittu viisaus: taimia ei voi tehtailla, ne pitää kasvattaa.

”Olemme luonnon kanssa tekemisis-sä. Se on haasteellista, mutta se tekee tästä myös mielenkiintoisen. Sa-manlaista vuotta ei ole, ja talvet ovat varsinkin viime vuosina olleet hyvin haastavia.”

Tänä vuonna myös kesä oli poikkeuksellisen haas-teellinen. Osaavan henkilökunnan ansiosta tarhalla selvittiin kuitenkin niin kylmän kesäkuun hallaöistä kuin heinäkuun läkähdyttävistä helteistäkin.

Juuri ammattitaitoinen henkilökunta ja vuosikym-menten aikana kertynyt tietotaito ovat tärkeimmät tekijät laadukkaita puuntaimia kasvattaessa. Nykyai-kaiset laitteet tukevat kokonaisuutta.

Joroisten tarhalla taimista huolehtii yli 30 työn-tekijää. Henkilökunnan vaihtuvuus on pientä, sillä ammatin kunnollinen oppiminen vie vuosia.

”Kun työyhteisö on pieni ja tuotanto suurta, jokai-sen täytyy osata hommansa.”

Talvi suunniTellaanTaimitarha näkyy asiakkaille silloin, kun valmiit tuotteet lähtevät maailmalle keväällä, kesällä ja syksyllä, mutta tuotantokausi on tätäkin pidempi. Se käynnistyy maaliskuulta ja päättyy marraskuun

puoleenväliin.Tuotantokausi päättyy lumetuk-

seen, jossa kymmenet miljoonat taimet – tai lapset, kuten Immonen niitä kutsuu – peitellään talviunille. ”Näin tehdään, koska luojan lumeen ei nykyisin voi luottaa. Suomalaiset kasvit ovat tottuneet suojaavaan lumipeitteeseen”, Immonen sanoo.

Keinolumipeite takaa taimille stabiilit olosuhteet. Se suojaa sekä kovilta pakkasilta että porottavan kevätauringon aiheuttamilta ahavavaurioilta.

Eikä taimitarhalla olla täysin toimettomia silloin-kaan, kun lapset ovat talvilevolla. ”Talvella tehdään suunnitelmat valmiiksi. Meillä on täällä paljon raken-nuksia ja koneita. Ne kaikki huolletaan talven aikana. Kun tuotantokausi alkaa, ei enää suunnitella, silloin toimitaan.”

TeksTi: Lari VesanderkuvaT: Upm

u

”Jokainen Taimi on oma yksilönsä, kahTa samanlaisTa ei ole.”

anne immonen

maksavat itsensä takaisinlaadukkaaT TaimeT

HyVin teHty UUdistaminen Voi LyHentää metsän kiertoaikaa jopa kymmeneLLä VUodeLLa. taimet oVat

UUdistUstyössä aVainasemassa. niitä Upm kasVattaa VUosikymmenten kokemUkseLLa

ja UUsinta tietotaitoa Hyödyntäen.

MH_4_14_s20-36.indd 30 25/11/14 16:19


Keinolumipeite takaa taimille stabiilit olosuhteet. Se suojaa sekä kovilta pakkasilta että porottavan kevätauringon aiheuttamilta ahavavaurioilta.

Lisäksi talvella työntekijät pitävät kesälomiaan pois. Kesällä siihen ei ole mahdollisuutta, sillä tarha pyörii käytännössä vuorokauden ympäri.

KaiKen alKu on siemenKuusentaimet lähtevät tarhalta 20–25-senttisinä. Taimet ovat silloin 1–1,5-vuotiaita, mutta niiden tarina on alkanut jo paljon aikaisemmin. Kaiken alku on siemen, joka on valittu juuri tilattua metsää ja sen olosuhteita varten.

”Taimet lähtevät eri puolille maata. Meillä pitää olla täsmennetyt alkuperät. Pitää tietää, mitkä taimet käyvät Keski-Suomeen, mitkä Etelä-Suomeen ja mitkä Ristijärvelle”, Immonen sanoo.

”Siemenvarastomme on kuin viinivarasto. Tiedäm-me eri vuosien olosuhteet. On osa ammattitaitoamme löytää asiakkaillemme hyviä eriä.”

Tässä mielessä taimien kasvattaminen on mit-tatilaustyötä, jota ei voi tehdä kunnolla kiireessä tempoillen. Tänä keväänä kasvatettavista taimista on saatu tilaustiedot viime vuoden lopulla. Ja vuoden 2017 taimia aletaan tehdä jo ensi kesän aikana. ”Tällä tavalla asiakkaan kysyntä ja tarjontamme kohtaavat.”

Samalla myös metsäjätin valtava tietotaito ja osaa-minen kerääntyvät tuotteeseen. Taimitarhalla haetaan myös koko ajan uutta tietoa. ”Teemme kokeiluja, jotta voimme kehittyä. Teemme yhteistyötä Metsäntutkimus-laitoksen kanssa. Sitä kautta saamme entistä parempia ja biologisesti toimivampia taimia”, Immonen kertoo.

Yhtiön suuri koko ja omat metsät mahdollistavat sen, että uudet menetelmät tutkitaan perusteellisesti myös käytännössä. Kun asiakkaalle tarjotaan palvelu, takana on huolellinen testaus. Vasta varmasti toimiva menetel-mä otetaan tuotantoon.

uudistus maKsaa itsensä taKaisin”Metsikön perustaminen ja uudistaminen on tärkeä vaihe. Tavoitteenamme on, että asiakkaamme onnistuvat siinä kerralla”, Immonen sanoo.

Onnistumisesta metsänomistajat saavat iloita pitkään, sillä sen vaikutukset ulottuvat vuosien päähän. Metsän uudistamiseen laitetut eurot maksavat itsensä ajan mit-taan moninkertaisina takaisin.

”Maanmuokkaus on tosi tärkeää, jotta homma on-nistuu. Ylipäätään metsän uudistamisessa ei kannata säästää, sillä se vaikuttaa metsän kiertoaikaan. Jos uu-distaminen hoidetaan kunnolla, kiertoaika voi lyhentyä jopa 10 vuotta. Sillä on hirveän suuri taloudellinen merkitys.”

Jokaisen kuusen takana on aina kasvutarina, oli kyse sitten laajasta metsästä tai vaikkapa joulupuusta, jonka ympärille perhe aattona kerääntyy. ”1,5–2-metrisen kuu-sen takana voi olla kymmenen vuoden kasvutarina, joka on alkanut siemenvalinnasta”, Immonen toteaa.

”Ja onhan se suomalainen peruskuusi se oikea joulukuusi. Siinä on juuremme ja historiamme. Se on kaikessa karuudessaan kaunis puu, eikä sitä tuoksua korvaa mikään.”

MH_4_14_s20-36.indd 31 25/11/14 16:19


mäntyöljystäpuhtaampaa ilmaaSuomalainen kekSintö, upm BioVerno, muuttaa liikennettä Vähemmän SaaStuttaVakSi.

tehokkain keino hidastaa ilmastonmuutoksen etenemistä on vä-hentää liikenteen hiilidioksidipäästöjä, sillä liikenne on suurin yksittäinen saastuttaja. Euroopassa ja erityisesti Suomessa on myös kasvanut huoli öl-jyriippuvuudesta. Julkisessa keskustelussa nousee jatkuvasti esille tarve vankempaan energiaomavaraisuuteen.

Jotain pitäisi siis tehdä. UPM:n vastaus on BioVerno, sataprosenttisesti puupohjainen biopolttoaine, jota valmiste-taan sellunvalmistuksen tähteestä, mäntyöljystä. Suomalai-nen keksintö syntyi kuin tilauksesta, sillä Euroopan unioni on asettanut tavoitteeksi lisätä uusiutuvien ja vähemmän saastuttavien liikennepolttoaineiden käyttöä 10 prosentilla vuoteen 2020 mennessä. Suomessa tavoite tehtiin tuotakin tiukemmaksi: 20 prosentin lisäys samassa ajassa.

”Kun UPM lähti 2008 kehittämään uutta kotimaista bio-polttoainetta, halusimme tehdä sen puupohjaisesta materiaalista. Sen tulisi vähentää hiilidioksidipäästöjä merkittävästi”, kertoo Sari Mannonen, UPM Biopolttoaineiden myynti- ja markkinointijohtaja.

Tuotekehitysprojekti onnistui loistavasti, sillä UPM BioVernoa käytettäessä hiilidioksidipäästöt vähenevät 80 prosenttia perinteiseen polttoaineeseen verrattuna.

UPM BioVernon ehdoton plussa on myös se, että se käy kaikkiin diesel-autoihin sellaisenaan.

”Plussalistalle lisään myös sen, että BioVernon valmistus ei kilpaile ruoantuotannon kanssa, kuten perinteiset biopolttoaineet. Siinä käytetään meidän oman selluntuotantomme tähteitä.”

tekSti: Kirsi riipinen kuVat: upm

Iso InvestoIntI LappeenrantaanUPM päätti runsaat kaksi vuotta sitten investoida Lappeenrantaan Kaukaan tehtaiden alueelle biojalos-tamon, jossa yhtiöllä on lähellään saha, paperi- ja sellutehdas, tutki-muskeskus – ja raaka-ainetta.

Biojalostamo on saatu valmiiksi, ja kun se saadaan syksyn aikana täy-teen toimintaan, se alkaa tuottaa 120

miljoonaa litraa UPM BioVerno -dieseliä vuodessa. Huoltoasemilla Bio Vernoa sekoitetaan dieselin jouk-koon. Mitä pikemmin EU:n ja Suomen asettamat uu-siutuvien polttoaineiden käytön tavoitteet lähenevät, sitä suurempi osa dieselpolttoaineesta on uusiutuvia, kuten UPM BioVernoa.

Nouseeko tankillisen hinta silloin reippaasti?”Uusi teknologia tietysti maksaa, mutta viime

kädessä jakelijat päättävät, mikä on polttoainelitran hinta tankkaajalle.”

UPM on investoinut 175 miljoonaa euroa uuteen biojalostamoon. Ainakin aluksi investoinnin tulos eli UPM BioVerno suunnataan kotimarkkinoille, mutta tulevaisuudessa aiotaan tutkia myös ulkomaille menoa.

Tuotekehityskään ei lopu tähän. Yrityksessä tutki-taan nyt muun muassa, miten metsätähteitä eli käy-tännössä oksia ja puunkuorta voisi käyttää uusiutuvan dieselin raaka-aineena.

”Tarkoitus on, että voisimme hyödyntää puuta mahdollisimman tehokkaasti. On tärkeää, ettei metsää kaadeta lisää polttoaineen raaka-ai-neeksi vaan että se syntyy tähteenä”, Mannonen huomauttaa.

UPM BioVernon ainutlaatuisuus on huomattu myös kansainvälisesti, sillä se nappasi Euroopan unionin Sustainable Energy Europe 2014 -kilpailun ykkössijan. Kilpailussa

palkittiin Euroopan parhaat kestävän energian pro-jektit, jotka edistävät energiatehokkuutta, uusiutuvaa energiaa tai vähäpäästöistä liikennettä.

Lappeenrannassa Kaukaan tehtaalla ympyrä on sulkeutumassa. Noin 140 vuotta sitten siellä toimi lankarullatehdas, jossa jäi puuta käyttämättä. Tuol-loin alueelle keksittiin rakentaa sellutehdas tähteitä varten. Nyt rullatehtaan tiloissa toimii UPM:n labora-torio ja biojalostamon valvomo. Rullatehtaan viereen rakennetussa uudessa tuotantolaitoksessa sellutehtaan tähteet muuttuvat biopolttoaineeksi.

”tarkoituS on, että VoiSimme hyödyntää puuta mahdolliSimman tehokkaaSti.”

sari mannonen

sari mannonen

MH_4_14_s20-36.indd 32 25/11/14 16:19


enemmän puuta vähemmillä päästöilläSuuren hyötykuorman tavoitteena on ympäriStö yStävälliSempi, turvalliSempi ja tehok kaampi kuljetuS ratkaiSu, joka SääStää myöS tieverkoStoa.

Orpe kuljetus ja UPM aloittivat lokakuun alussa yli 76 tonnin puutavara-auton testausajon. Liikenteen turvallisuusvirasto Trafin myöntämällä luvalla yksi suuri ajoneuvoyhdistelmä ajaa puuta UPM:n tehtaille pääteitä pitkin välillä Kotka–Kuusankoski–Savonlinna–Lap-peenranta–Ristiina–Kuusankoski.

Kokeiluyhdistelmällä on pituutta 31 metriä, mikä on kuusi metriä enemmän kuin nykyisin liikenteessä olevat suurimmat puutavara-autot. Kokonaismassa saa olla testin alussa 88 tonnia ja marraskuun alusta 94 tonnia. ”Yhdistelmä on hiukan pidempi ja hiukan painavam-pi, mutta ajettavuus ei poikkea nyky-yhdistelmistä. Auto liikkuu liikennevirrassa muun raskaan liikenteen tapaan”, toteaa Orpe Kuljetuksen toimitusjohtaja Seppo Ora.

Auton testausajot kuuluvat tutkimushankkeeseen, jonka tavoitteena on kehittää normaaliin päätieliiken-teeseen sopiva, turvallinen, ympäristöystävällinen ja tehokas ajoneuvoratkaisu puutavaran kuljetukseen. Monivuotisessa hankkeessa yhteistyötä tekevät Metsäte-ollisuus ry, Metsäteho, Oulun yliopisto, UPM, Metsä-hallitus, Orpe Kuljetus ja raskaan kaluston valmistajia.

Vähemmän ajoa metsäteillä”Reitistö on suunniteltu tuotantolaitosten ja satamater-minaalin väliseksi. Puutavaralajit kootaan tehdaskentille välivarastoihin, joiden välillä yhdistelmä ajaa puita meno-paluukuljetuksina ja toimittaa puut oikeaan käyt-

töpaikkaan. Näin saamme vähennettyä yksittäisten puu-tavaraerien keräilyä tienvarsivarastoista, jolloin puuta-vara-autojen käynnit vähenevät alemmalla tieverkolla”, kertoo kehitysasiantuntija Janne Kukkura UPM:ltä.

Testattava ajoneuvo liikkuu ainoastaan lupaehtojen mukaisella reitillä. Lupaprosessin aikana varmistettiin, että reitistön tiet ja sillat soveltuvat suurelle yhdistelmäl-le. Reitin ulkopuolella yhdistelmä saa kulkea ”katkaistu-na” kahteen osaan.

KustannustehoKKuutta Uuden yhdistelmän kuormaan mahtuu neljä puunippua normaalin kolmen sijaan.

”UPM:n tehtaiden vuosikäytön perusteella voidaan laskea, että tehtaillemme virtaa puuta noin 900–1000 rekkakuormallista. Tavoitteenamme on kehittää kulje-tuslogistiikkaa niin, että valtateillä liikkuvien ajoneu-vojen lukumäärä ja tyhjänä ajaminen vähenevät. Tämä alentaa päästöjä kuljetettavaa yksikköä kohti ja parantaa kustannustehokkuutta”, Kukkura sanoo.

Kokeiluyhdistelmän kehitystyössä on kiinnitetty eri-tyishuomio turvallisuuteen. ”Vaikka massa on suurem-pi, niin teknisillä ratkaisuilla on saatu aikaan nykyisiä puutavara-autoja vakaampi ja ketterämpi yhdistelmä. Jokainen uutta yhdistelmää ajava kuljettajamme on käynyt käyttö- ja hallintakoulutuksen ja totutellut uuteen ajoneuvoon suljetulla alueella ennen maantielle siirty-mistä”, kertoo Seppo Ora.

“TavoiTTeena on vähenTää valTaTeillä liikkuvien ajoneuvojen lukumäärää ja Tyhjänä ajoa.”

janne kukkura

tekSti: päivi mäki kuva: riku Tuppurainen

MH_4_14_s20-36.indd 33 25/11/14 16:19

JYRI PALOJÄRVEN AMMATINVALINTA TAPAHTUI KUIN LUONNOSTAAN. HÄN ON LIIKKUNUT METSÄSSÄ KOKO ELÄMÄNSÄ.

METSÄKONEENKULJETTAJAN ON TULTAVA TOIMEEN ITSENSÄ KANSSAYKSINÄINEN METSÄKONE MÖYRYÄÄ

tihkusateisessa keskisuomalaisessa metsässä. Se on vaikuttava näky: yli 20 000 kiloa painava Ponsse Scorpion nappaa ketterästi puun juuriltaan, karsii oksat, katkoo tukit ja jättää ne maahan juuri oikeanpituisina.

Koneen ohjaimissa istuu Jyri Palo-järvi. Hän asuu aivan tässä lähellä, Multian Väätäiskylällä. Ja nyt hän hyp-pää ulos valtakunnastaan tervehtimään vieraita, joita ei hänen ammatissaan kovin usein työmaalla tapaa. Metsä-koneen kopissa työmiehen seurana on useimmiten vain radio ja joskus harvoin samalla alalla toimiva kaveri puhelimen välityksellä.

”Täällä saa olla oman itsensä herra, kun tekee työnsä hyvin”, Palojärvi kertoo maan tasalle päästyään. ”Itsensä kanssa on tultava toimeen niin kuin metsäalal-la yleensäkin. Koko ajan ei voi kysyä apua, vaan ongelmia on ratkottava itse. Ja tietysti vastuutakin on jonkin verran, ollaan sitten isäntien tai yhtiön mailla.”

Palojärvi on usein tekemisissä isän-tien eli yksityisten metsänomistajien

kanssa. Aina ennen työn aloittamista hän soittaa metsänomistajalle ja kysyy, miten työ pitäisi hoitaa, jotta lopputu-los olisi mieluinen.

”Isäntiä pitää kuunnella, koska ollaan heidän metsässään ja rahapus-sillaan. Ja sitten kun työ tehdään niin hyvin kuin itse osataan, niin yhteistyö toimii.”

Välillä Palojärvi toimii myös väli-kätenä, kun metsänomistajat tulevat pyytämään kuskilta jotakin ylimääräis-tä harvennustyötä, josta ei ole sovittu. Silloin Palojärvi kehottaa ottamaan yhteyttä suoraan UPM:ään.

Metsätilalta kotoisin oleva Palojärvi on pienestä pitäen tottunut liikkumaan metsässä. Hän on myös nähnyt läheltä, miten harvennushommia tehdään. Siksi ammatinvalintakin tapahtui oikeastaan luonnostaan. Palojärvi tuli harjoitte-luun multialaiselle Veljekset Lehtomäki Oy:lle vuonna 2006 ja on edelleen sillä tiellä.

”Metsäkonepuoli työllistää Multialla paljon. Tiesin, että Väätäiskylällä on UPM:n maita, j a pyrin harvennusket-

TEKSTI: janne arola KUVA: petri Blomqvist

34 METSÄN hENKI 4/14

työPaikkana metsä:

juun. Se on mennyt ihan nappiin, mitä olen suunnitellut.”

Hyvällä ilmalla Palojärvi ottaa usein termospullosta kahvia ja istahtaa metsäkoneen rappusille tauolle. Niinä hetkinä tulee mietittyä omaa työym-päristöä: metsässä liikkuvia eläimiä, kauniita aamuja, puhdasta ilmaa. Liikenteen hajuja ei näissä hommissa tarvitse haistella.

Vaikka kuski on metsässä yksin, työn jälkeä seurataan tarkasti. Joka päivä UPM saa raportin Palojärven koneella tehdystä työstä. Neljännesvuosittain paikalla käy tarkastaja toteamassa, että työn jälki on riittävän hyvää.

Työn laatu on Palojärvelle kunnia-asia. Kun on kasvanut metsätilalla ja lapsesta asti seurannut metsän kas-vamista ja kehittymistä, on sen arvon oppinut tunnistamaan.

”Kuskilla on vastuu. On tiedettävä, milloin on liian pehmyttä, ettei rytyyte-tä sitä mehtää hajalle. Metsän myyjälle metsä voi olla hyvinkin tärkeä, joten minulle on tärkeää hoitaa työni kun-nolla.”

MH_4_14_s20-36.indd 34 25/11/14 16:19

”IsäntIä pItää kuunnella,

koska ollaan heIdän met

sässään ja rahapussIllaan.”

metsäkoneenkuljettajajyri palojärvi, veljekset lehtomäki oy


MH_4_14_s20-36.indd 35 25/11/14 16:20

UPM Metsäveropalvelulla saat ammattilaisten tekemän metsävero- ilmoituksen luotettavasti ja vaivattomasti. Lue lisää www.metsämaailma.fi

Metsät ovat tulevaisuuden vihreää varallisuutta, joka säilyy sukupolvel-ta toiselle. Hyvin hoidettu metsä on turvallinen ja pitkäaikainen sijoitus. Jotta metsästä aikanaan saisi par-haan mahdollisen tuoton, on siitä pidettävä hyvää huolta nyt. UPM:n kanssa metsänhoito on helppoa. Sinun ei tarvitse tietää kaikkea, sillä kokeneet metsäasiakasvastaa-vamme auttavat ja opastavat sinua oikeanlaisten hoitotoimenpiteiden käynnistämisessä. Ota yhteyttä osoitteessa www.metsämaailma.fi

TEHDÄÄN YHDESSÄ TOIVEIDESI METSÄ

PIDÄ HUOLTAVIHREÄSTÄ

PERINNÖSTÄ

UPM METSÄ

MH_4_14_s20-36.indd 36 25/11/14 16:30

Documents

Metsän henki 4/2014