Metsän henki 3/2014

UPM METSÄN LEHTI METSÄNOMISTAJILLE 3/2014

Olosuhteiden mukaan, maisemaa kunnioittaen

ww

w.m

etsä

maailm

a.fi

sivu 26

SAARISAVOTTAPÄIJÄNTEELLÄ

METSÄNOMISTAJAN HENKILÖKOHTAINEN

OPAS S. 34

KESKI-SUOMI, METSIEN MAAKUNTA S. 14

KAIKKI HYÖTY IRTI PUUSTA

S. 20

2 METSÄN HENKI 3/14

SIENET OVAT TÄRKEITÄ KUMPPANEITA PUILLE.

SYKSYN AURINKOSYKSYN SAAPUESSA ALKAVAT sienten itiöemät nousta maasta kiihtyvään tahtiin. Suomalaisten sienikorin tutuimpia täytteitä ovat tatit, vahverot ja haperot, vaikka metsästä löytyy joukko muitakin sieniä – onhan Suomes-sa arviolta 2 000 suursienilajia. Ruokasieniä niistä on kuitenkin vain noin 10 prosenttia.

Metsät ovat ehtymätön ruoka-aitta. Vuosittainen koko-naissienisato Suomessa on keskimäärin 1,5 miljardia kiloa. Sienet ovat osa luonnon ihmisellekin tuottamia hyötyjä, ekosysteemipalveluja. Jokamiehen oikeudet antavat kaikille mahdollisuuden poimia niitä ja samalla nauttia myös muista ekosysteemipalveluista, kuten met-sän virkistyspalveluista.

Sienten rooli ekosysteemissä on merkittävä. Ne ovat usein lahottajia, eli ne muuttavat orgaanista ainetta takaisin kasveille käyttökelpoiseen muotoon. Sienillä voi olla myös hyvin erityinen kohde, jota ne lahottavat. Kää-vät lahottavat puuta ja esimerkiksi kuusenneulasnahikas lahottaa kuusenneulasia. Täyttyisikö maapallo ilman sitä neulasiin?

Sienijuuret eli mykoritsat hyödyttävät puita siirtämällä vettä ja ravinteita. Vastapalveluna ne saavat puulta sokereita. Tällaisia juurisieniä ovat esimerkiksi koivun juurisienet, kantarellit. Nimestä voi päätellä myös monen muun sienen symbioottisen suhteen: männyn- tai kuusenherkkutatti, haaparousku tai leppärousku.

Sienet ovat monipuolinen ryhmä. Jäkälät muodostuvat sienestä ja levästä, osa sienistä lahottaa kuollutta aines-ta, toiset eläviä puita. Osan sienistä kuten korvasienen näemme keväällä, pääosan vasta kesän ja syksyn aikana. Jos et halua etsiä sieniä metsästä, yhden sienen – hiivan – voit löytää kaupan hyllyltä läpi vuoden.

KUVA: EEMELI PELTONEN / VASTAVALO.FITEKSTI: SAMI OKSA

Rakkaalla lapsella on monta nimeä. Keltavahveroa eli kantarellia (Cantharellus cibarius) on kutsuttu vanhoissa sieniopaskirjoissa myös ruskosieneksi tai keltasieneksi.

METSÄN HENKI 3/14 3METSÄN HENKI 3/14 3


Heikki Porrin metsissä KASVAA LÄHIPUUTA Raumalle, Poriin ja Juupajoelle.

22

3/2014

METSÄSTÄ HYVIN VOINTIA MONIPUOLISESTI

2 METSÄKUVA

4 PÄÄTOIMITTAJALTA

5 PÄÄKIRJOITUS

6 LEDARE

8 UUTISET

13 LAKI – KALVILA

19 VIERASKYNÄ

29 KYSYMYS & VASTAUS: MYRSKYTUHOT

30 TASAINEN VIRE PUUKAUPPAAN

32 TULEVAISUUDEN VANERI

33 OPTIMOITUA PUUN KULJETUSTA

Syksyn tapahtuma-tarjontamme: www.metsämaailma.fi

11

Bioverno palkittiin Euroopan parhaiden kestävän energian projektien kilpailussa. 10

SUOMALAINEN METSÄ KASVAA

kovaa vauhtia, viimeisimpien inventointitulosten mukaan 104 miljoonaa kuutiometriä vuodessa. Myös tämänvuotinen kasvukausi on lisännyt puuva-rojamme melkoisesti. Kostea alkukesä ja heinäkuun helteet ovat vauhdittaneet kasvua.

Tässä lehdessä kerromme Keski-Suomen metsistä, niiden kasvusta ja käytöstä. Siellähän lähes 80 prosenttia alueen pinta-alasta on metsätalouden piirissä. Se on myös hyvä esimerkki siitä, miten paljon ak-tiivinen metsien käyttö tarjoaa alueella työtä ja toimeentuloa yksityisille ihmisille, verotuloja kunnille sekä monipuolisia vir-kistysmahdollisuuksia kaikille.

Kurkistamme myös tehdas-alueen sisälle: miten monipuo-lisesti metsänomistajalta ostettu ja tehtaalle toimitettu puu

voidaan hyödyn-tää. Esimerkkinä on UPM:n Kau-kaan tehdasalue, missä sinne toimitettu puuraaka-aine – tukit, kuitupuu ja energiapuu – käy-tetään viimeistä kuidunpätkää myöten. Tähteistäkin valmiste-taan tuotteita, kuten esimerkiksi uusiutuvaa dieseliä mänty-öljystä. Sama periaate toimii kaikkialla UPM:ssä: mitään ei heitetä hukkaan, vaan kaikelle keksitään käyttöä.

Metsien hyvinvoinnista huo-lehtimisen ja niiden aktiivisen hyödyntämisen vaikutus on siis laaja. Metsänomistajan kannat-taa olla siitä ylpeä ja nauttia metsästään ja puun myynnistä saamastaan kantorahatulosta monipuolisesti.

Nautinnollisia lukuhetkiä. AILI PIIRONEN, päätoimittaja

PÄÄKIRJOITUS

METSÄNOMISTAJA PÄÄTTÄÄKULUVA VUOSI JÄÄ historiaan erityisesti metsiä ja metsätaloutta koskevan lainsäädännön uudistamises-ta. Uusi metsälaki tuli voimaan vuoden 2014 alusta. Se antaa metsänomistajalle aikaisempaa vapaammat kädet käyttää metsäomaisuuttaan omien tavoittei-densa mukaisesti. Metsätuholain muutos täsmensi metsäalan toimijoiden vastuuta metsätuhojen ehkäi-semisessä. Myönteisen metsien hyvää terveydentilaa turvaavan tarkoituksen lisäksi lakimuutos toi muka-naan lisähaasteita jo ennestään vaativaan havukuitu-puun varastohallintaan keväällä ja alkukesästä.

METSÄNHOITOYHDISTYKSIÄ KOSKEVA LAKIUU-DISTUS tulee voimaan vuoden 2015 alusta. Lain tavoitteena on oikaista sekä puukaupan että erityi-sesti palvelutuotannon kilpailuvääristymät. Uusi laki muuttaa yhdistysten roolia niin, että niiden erityisase-ma lakisääteistä jäsenmaksua saavana organisaationa loppuu. Metsänhoitoyhdistysten valmistautuminen uuteen tilanteeseen on näkynyt lukuisina pienempien yhdistysten sulautumisina isommiksi kokonaisuuk-siksi. Useimmilla paikkakunnilla metsänhoitoyhdis-tysten metsäammattilaiset eivät kuitenkaan häviä, vaan palvelevat edelleen metsänomistajia.

LAKIMUUTOKSESSA METSÄNHOITOYHDISTYSTEN JÄSENYYS muuttuu vapaaehtoiseksi, ja sen johdosta yhdistysten jäsenmäärän arvioidaan supistuvan. Tu-levaisuudessa siis metsänomistaja päättää itse, kuka hoitaa hänen metsäasioitaan. Ammattilaisia kannat-taa hyödyntää metsänhoito- ja puukauppa-asioissa. UPM:ltä löytyvät kaikki palvelut ja ammattilaiset, jotka toimivat paikallisesti noin 120 toimipisteessä.

AJANTASAINEN METSÄVARATIETO ON aina perusta metsän käytön hyvälle suunnittelulle. Laatupalkin-

-velu on erittäin hyvä väline kaikille metsänomistajille oman metsävaratietonsa katselemiseksi ja hyödyn-tämiseksi. Kannattaa siis käydä tarkistamassa omien

UPM toimijaksi, jolla on oikeus katsella tietoja.

METSÄALALLA ON TÄMÄN vuoden aikana virinnyt selkeästi aikaisempaa kirkkaampi tulevaisuudenusko, ja biotalous on yhteiskunnassa laajem-minkin päivän muotisana. Erityises-ti sellutehtaiden ja sahojen tuotanto

on käynyt täysillä, mikä on näkynyt myös vientitilastoissa ja kansantaloutemme kipeästi kaipaamissa vientituloissa. Tu-levaisuuden uskosta konkreet-tisena esimerkkinä ovat UPM:n julkistamat investoinnit Kymin ja Pietarsaaren sellutehtaille, joista jälkimmäinen on jo pääosin toteutettukin. Lisäksi UPM kehittää sahateollisuuttaan uudistamalla Alholman sahaa Pietarsaa-ressa. Metsäteollisuuden investointien yhteydessä kilpailukykyisen puuraaka-aineen tasainen saatavuus on aina tär-keimpiä kulmakiviä. Metsien aktiivinen käyttö on näin sekä metsänomistajan että puunjalostajan yhteinen etu.

”METSÄALALLA ON

TÄMÄN VUODEN

AIKANA VIRINNYT

SELKEÄSTI AIKAISEM-

PAA KIRKKAAMPI

TULEVAISUUDEN USKO.”

JANNE SEILO

Aluejohtaja Pohjanmaan integraattialue

OLLI U

RPELA

ÅRET 2014 GÅR till historien speciellt med tanke på den nya lagstiftningen för skog och skogsbruk. Nya skogslagen togs i bruk från årets början och ger nu

skogsägarna friare händer att an-vända sin egen skog enligt egna

syften. Lagen om bekämp-ning av skogsskador komplet-terar skogslagen när det gäller skogsbranschens aktörers

ansvar att förhindra skador på skogen. Förutom det positiva

med att säkerställa en välmående skog ger lagförändringen ytter-ligare utmaningar för den redan

krävande virkeslagringen av barr-veden under vår och försommar.

NYA LAGEN GÄLLANDE skogs-vårdsföreningar träder i kraft genast i

början av 2015. Lagen har som syfte att korrigera olägenheter gällande konkur-renssituationen både inom virkeshandeln och i synnerhet utbudet av tjänster. Den nya lagen ändrar föreningarnas roll på så sätt, att dess särställning som medlems-avgiftsmottagande organisation upphör. Skogsvårdsföreningarnas förberedelser inför den nya situationen har märkts bl.a. då många mindre föreningar smält sam-

försvinner ändå inte skogsvårdsföreningarnas skogs-fackmän, utan de kommer fortfarande att betjäna skogsägarna.

I SAMBAND MED lagändringen blir medlemskap i en skogsvårdsförening frivilligt och följden av detta antas bli färre medlemsantal. I framtiden kommer alltså skogsägaren själv att besluta vem som har hand om hans/hennes skogsärenden. Det lönar sig att vända sig fackmän i ärenden som gäller skogsvård och virkeshandel. UPM har ett heltäckande utbud av tjänster och ett omfattande nätverk av lokala fackmän på ca 120 orter.

UPPDATERADE UPPGIFTER OM skogstillgångar utgör alltid grunden för en bra planering hur skogen an-vänds. Skogscentralens kvalitetsprisbelönta MinSkog.

-ägare att läsa och utnyttja sina egna uppgifter om skogstillgångar. Det lönar sig alltså att gå in och gran-

UPM som aktör med rätt att använda uppgifter.

INOM SKOGSBRANSCHEN HAR under detta år en alltmer klarare tro på framtiden kommit fram och ute i samhället har ordet bioekonomi blivit ett allt mer synligt modeord. Särskilt cellulosafabrikernas och sågarnas produktion har varit i full gång, vilket har synts också i exportstatistiken och den exportinkomst som vår nationalekonomi så nödvändigt behöver. Ett konkret exempel på framtidstro är UPM:s meddelade om investeringar i Kymi och Jakobstads cellulosa-fabriker. Merparten av investeringarna har också redan verkställts. Dessutom utvecklar UPM sin såg-industri genom att förnya Alholmens såg i Jakobstad. Då det gäller skogsindustrins investeringar är en av de viktigaste hörnstenarna en jämn och konkurrens-kraftig tillgång på virkesråvara. Fördelarna med ett aktivt skogsbruk ligger därför både i skogsägarens och virkesförädlarens intresse.

SKOGSÄGAREN BESTÄMMER

”INOM SKOGS-

BRANSCHEN HAR

UNDER DETTA ÅR

EN ALLTMER KLARARE

TRO PÅ FRAMTIDEN

KOMMIT FRAM.”

LEDARE

LÄS MER OM VÅR SKOGSSERVICE

JANNE SEILO

Regiondirektör Österbottens integratregion

OLLI U

RPELA

METSÄN HENKI 3/14 7

3/2014

KESKI-SUOMEN METSÄTALOUS ULOTTUU METSÄSTÄ TEHTAALLE.

14

Julkaisija: UPM Metsä PL 85, 33101 Tampere. Puh. 0204 16 121. www.metsämaailma.fi, www.upm.fi. Päätoimittaja: Aili Piironen. Toimitusneuvosto: UPM: Janne Kiiliäinen, Panu Kärkkäinen, Jarkko Leppimäki, Sami Oksa, Aili Piironen, Pekka Rajala, Paula Savonen, Zeeland: Sirpa Alhava, Miikka Leinonen, Lotta Vaija. Repro: Aste Helsinki Oy. Paino: Erweko Oy, Oulu. Paperi: UPM Finesse Premium Silk 150/115 g/m2. Painosmäärä: 52 000. 16. vuosikerta. ISSN 1798-8691 (painettu), ISSN 2341-6904 (verkkojulkaisu). Kannen kuva: Ari Mäkelä. Metsäaiheiset piirroskuvitukset läpi lehden: Juha Ilkka. Metsän henki ilmestyy neljä kertaa vuodessa. Seuraava numero ilmestyy joulukuussa.

Metsän henki on UPM Metsän asiakas- ja sidosryhmälehti. UPM:n metsän-omistaja-asiakkaille lehti postitetaan asiakasrekisterissä olevien tietojen perusteella.

Osoitteen- ja tilausmuutokset: [email protected], www.metsämaailma.fi > yhteystiedot > yhteydenottopyyntö tai puh. 0204 16 121. Metsänomistaja-asiakkaat voivat olla yhteydessä myös omaan metsäasiakasvastaavaansa.

14

KAUKAAN TEHDASINTEGRAATTI PÄHKINÄNKUORESSAAhkeran kierrätyksen tavoitteena on energia- ja raaka-ainetehokkuus.

TAIMESTA TUKIKSI SUUNNITELMALLISESTI Kokemäkeläinen Heikki Porri luottaa metsäomaisuutensa asiantuntijan hoiviin.

MINIMOI MYRSKYTUHOTSuunnitelmallisesti hoidettu, hyvinvoiva metsä kestää myrskyjäkin paremmin.

Löydät Metsän henki -lehteen liittyviä aineistoja myös näistä kanavista:

W W W. M E T S Ä M A A I L M A . F I

Metsän henki painetaan Suo-messa valmis-tetulle UPM:n

paperille.

Jyväskylän vaneritehdas juhlii 100-vuotista taivaltaan.

PEFC/02-31-120


PAAHDE-LIFE-HANKKEESSA TEHDÄÄN TÖITÄ paahde-ympäristöjen ja niiden uhanalaisten lajien hyväksi. Tavoitteena on parantaa paahteisten elinympäristöjen verkostoa metsäluonnon monimuotoisuuden turvaami-seksi.

Hanke on Suomessa historiallinen: samassa hank-keessa hoidetaan ensimmäistä kertaa valtion, yksityis-ten maanomistajien ja yritysten maita. Töitä tehdään 69 Natura 2000 -alueella ympäri Suomea, merenrantanii-tyillä, dyyneillä, harjuilla, nummilla ja muissa paah-deympäristöissä. Tuli pääsee jälleen riehumaan valvotusti paahdeympäristöjen uhanalaisten ja harvinaistuneiden lajien, kuten hämeenkylmä-kukan ja kangasajuruohon suojelemiseksi.

UPM on mukana tässä Metsähallituk-sen koordinoimassa hankkeessa yhdessä Hämeen ammattikorkeakoulun, Pohjois-Savon ELY-keskuksen, Suomen Metsä-keskuksen ja WWF Suomen kanssa. Hanke käynnistyi 1.8.2014 ja kestää 31.7.2020 saakka. Puolet hankkeen budjetista kattaa EU. Lue lisää: www.metsa.fi

HISTORIALLINEN PAAHDE-LIFE-HANKE: LUVASSA TULTA JA VALOA

U U T I S E T

UPM Metsän keski tetyt toiminnot muuttivat TampereelleAIEMMIN VALKEAKOSKELLA työskennel-lyt UPM Metsän väki on muuttanut uu-siin toimitiloihin Tulli Business Parkiin, osoitteeseen Åkerlundinkatu 11.

Tampereen metsäpalvelutoimisto palvelee metsänomistajia entisessä osoitteessa Järvensivuntie 1A. Kaikki yhteystietomme www.metsämaailma.fi

Tutustu UPM MetsämobiiliinUPM METSÄMOBIILI tuo metsäsi asian-tuntijan ja UPM Metsän toimistojen yhteystiedot saatavillesi vaivattomasti. Älypuhelimesi paikannuksen avulla voit etsiä lähimmän metsäasiakasvastaa-van yhdellä klikkauksella. Voit valita, soitatko, lähetätkö sähköpostia vai ajatko ajo-ohjauksen avulla toimistolle. Kokeile sovellusta älypuhelimellasi metsämobiili.fi

UPM BioVerno, uusiutuva diesel, tulee jakeluun SuomeenUPM ON SOPINUT Lappeenrannan biojalostamossa tuotettavan UPM Bio-Vernon myymisestä NEOT:lle (North European Oil Trade). NEOT toimii öljytuotteiden ja biopolttoaineiden tukkukauppiaana. Suurten suomalais-ten huoltamoketjujen, ABC:n, St1:n ja Shellin, polttoaineet tulevat NEOT:lta. www.upm.fi

UPM:n vuonna 2013 julkaisemassa luontojulisteessa Harjujemme kasveja on kuvattu

tyypillisiä paahderinteiden kasveja. Julisteita voi noutaa eri

puolella Suomea sijaitsevista toimistoistamme. Toimistojemme

yhteystiedot löydät helposti osoitteesta

www.metsämaailma.fi


lue l i sää: W W W. M E T S Ä M A A I L M A . F I

UPM Metsältä monipuoliset palvelut metsän-omistajillePUUKAUPPAPALVELUT

METSÄPALVELUT

MUUT EDUT

www.metsä maailma.fi

AJOKORTTILUONNONHOIDON

UPM

ältäääätätältältäläet ttet eteeetsännnänänäsäsäsätstsetete ---

LUTTUTULUL

UPM ON OTTANUT käyttöön uuden sähköisen tavan kerrata metsätöiden ympäristövaikutuksia ja kiinnittää sekä oman henkilöstönsä että yrittä-jiensä henkilöstön huomiota ympäristönäkökul-miin metsässä toimittaessa. Raivaussahatöitä, maanmuok kausta ja kannonnostoa tekevä henki-löstö on koulutettu kevään ja alkukesän aikana. Oppeja kerrataan ja testataan nyt sähköisen Luonnonhoidon ajokortti -sovelluksen avulla. Henkilöstö saa testilinkin ja opetusmateriaalin sähköpostilla ja pystyy testin kysymyksiin vas-taamalla testaamaan oman tietämyksensä tason. Tieto testin suorittamisesta tallentuu myös UPM:n järjestelmään. Nyt saatavan palaut-teen pohjalta sovellusta kehitetään edelleen ja laajennetaan koskemaan myös muita työlajeja. Tavoitteena on sekä luonnon että metsänomista-jan näkökulmasta laadukas työn jälki.

www.metsämaailma.fi

Lue tuore puukauppakatsaus:

Hämeenkylmä-kukka on yksi uhanalaisista lajeista, joiden elinympäristöjä hoidetaan Paahde-LIFE-hankkeessa.

UPM

www.metsämaailma.fi > Metsäkirjasto > videoartikkelitwww.youtube.com/upmmetsa

Katso UPM:n metsä-aiheisia videoita:


U U T I S E T

UUSIUTUVA, MÄNTYÖLJYSTÄ VALMISTETTAVA UPM BioVerno -diesel voitti matkustukseen liittyvien projektien sarjan EU:n Sustainable Energy Europe 2014 -kilpailussa. Kilpailussa palkittiin Euroopan parhaat kestävän energian projektit, jotka edistävät energiatehokkuutta, uusiutuvaa energiaa tai vähäpäästöistä liikennettä.

Palkinto myönnettiin UPM BioVernolle, koska se käyttää in-novatiivisesti oman selluntuotannon tähdettä eli mäntyöljyä raaka-aineena kehittyneiden biopolttoaineiden tuotannossa ja sillä vähennetään kasvihuonepäästöjä. Tuotanto tukee paikal-lista taloutta ja lisää omavaraisuutta liikenteen polttoaineissa.

www.upm.fi

UPM BIOVERNO VOITTI EU:N KESTÄVÄN ENERGIAN PALKINNON

UPM BioVernon raaka-aineena käytetään sellun-tuotannon tähdettä mäntyöljyä.

UPM BONVESTA KIINNOSTI ERÄMESSUKÄVIJÖITÄ KAINUUSSA , RIIHIMÄELLÄ JA KOLILLARUNSAS JOUKKO METSÄSTYKSEN, kalastuksen ja retkeilyn ak-tiivisia harrastajia kokoontui toukokuun lopun ja kesäkuun alun viikonloppuina Kainuun erämessuille, Riihimäen erämessuille ja Kolin erämessuille. Tapahtumien yhteiskävijämäärä lähenteli 85 000:ta. UPM Bonvesta oli mukana kaikissa tapahtumissa. Esillä olivat erityisesti metsästäjiä ja kalastajia kiinnostavat Bonvesta-kohteet. Suomussalmen Piispajärven tonteissa huomio-ta herätti mahdollisuus liittyä tonttikaupan yhteydessä paikallisen metsästysseuran jäseneksi. Kalastajille tarjolla oli unelmatontteja Pudasjärven Korpijoella ja Taivalkosken Niskakoskella, joissa molemmissa tontit sijaitsevat aivan kosken äärellä.

Tutustu UPM Bonvestan metsätila- ja tonttitarjontaan www.bonvesta.fi

UPM

UPM


UPM:N VAHVA PANOSTUS työturvallisuuden vahvistamiseen tuottaa tuloksia. Yhtiön työtapaturmien (poissaoloon johtaneet tapa-turmat miljoonaa työtuntia kohden) määrä väheni vuosina 2012 ja 2013 yhteensä 60 %. Poissaoloihin johtaneiden tapaturmien määrä UPM:n toimipisteissä kautta maailman väheni vuoden 2011 yli 550 tapaturmasta 200:aan vuonna 2013.

Tulosten takana on Työturvallisuuden ryhtiliike 2012–2014 -ohjel-ma, jonka kautta työturvallisuuden parantamisen eteen työskentelee koko UPM:n organisaatio. Avainelementtejä ovat johdon sitoutu-minen, henkilöstön aktiivinen osallistuminen, yhteiset tavoitteet ja toimintamallit sekä kannustaminen.

Metsässä työskenneltäessä tyypillisiä tapaturmia työympäristön moninaisuudesta johtuen ovat erilaiset liukastumiset, kompastumi-set ja kaatumiset. Niiden ehkäisyyn sekä turvavarusteiden käyttöön olemme kiinnittäneet erityistä huomiota ja saaneet siten vähennet-tyä tapaturmien määrää merkittävästi.

Työturvallisuuden ryhtiliike kattaa oman henkilöstömme lisäksi myös yrittäjämme ja heidän henkilöstönsä.

www.upm.fi

lue l i sää: W W W. M E T S Ä M A A I L M A . F I

60 PROSENTTIA

SYKSYN MENOVINKIT

Metsän aarteita – taidetta UPM-Kymmenen Kulttuuri säätiön kokoel-mista JyväskylässäJYVÄSKYLÄN KESKUSTASSA SIJAITSEVASSA Keski-Suomen museossa esitellään ”Metsän aarteita” 19.9.–7.11.2014. UPM-Kymmenen Kulttuuri-säätiön taidekokoelman helmistä, maalauksis-ta, grafiikasta, valokuvista ja veistoksista koot-tu näyttely esittelee metsän ympärille syntyneen teollisuuden syntysijoja ja sen rakentajia, jotka ovat osaltaan mahdollistaneet hienon taideko-koelman synnyn. Näyttelyssä on esillä yli 40 taiteilijan teoksia, muun muassa koivuviilulle maalattu Robert Lucanderin teos Kullervo (2002) sekä harvoin esillä ollut Helene Schjerfbeckin teos Figurstudie (1884).

100 vuotta vanerin valmistusta SäynätsalossaHUGO PARVIAINEN PERUSTI aikoinaan vaneri-tehtaan, koska hän koki, että koivuraaka-aine piti käyttää tarkemmin hyödyksi. Koivukeppien ja -lankkujen sahauksessa syntyi liikaa jätettä.

Säynätsalon historia tehdasyhdyskuntana alkoi jo vuonna 1897, kun Johan Parviainen osti saaren ja käynnisti siellä sahatoiminnan. Vuonna 1914 hänen poikansa Hugo käynnisti vaneritehtaan, joka 40-luvulla siirtyi Enso- Gutzeitille, 1990 Schaumanille ja 2004 UPM:lle. Nyt Jyväskylän tehdas on yksi kuudes-ta UPM:n vaneritehtaasta Suomessa ja siellä valmistetaan pinnoitetun ja pinnoittamattoman WISA-koivuvanerin lisäksi UPM:n innovaatioon perustuvaa UPM Gradaa, lämpömuovattavaa puumateriaalia.

Vaneritehtaan sorvaussali 1930-luvun puolivälissä.

UPM

UPM

VÄHEMMÄN TYÖ TAPATURMIA KAHDESSA VUODESSA


KONEYRITTÄJIEN JA HEIDÄN KULJETTAJIENSA METSÄLAKI-KOULUTUKSETVUODEN ALUSTA VOIMAAN tulleen metsälain sallimien uusien metsänkasvatusmenetelmien käyttöönotto met-sissä vaatii ammattitaitoista, lain yksityiskohdat tunte-vaa henkilöstöä. Uusia menetelmiä käyttöönotettaessa korjuuyrittäjät ja heidän henkilöstönsä ovat avainasemas-sa. UPM on kevään aikana kouluttanut ja perehdyttänyt omien yrittäjiensä henkilöstöä lakiin ja käytännön asioihin, jotka on huomioitava esimerkiksi pienaukkohakkuussa tai kun työskennellään alueella, missä metsänomistaja haluaa toteuttaa eri-ikäisrakenteista metsänkasvatusta.

U U T I S E T

UPM

KAIPOLAN VOIMALAITOKSELLA TEHTIIN historiaa menneen lämmityskauden aikana. Osana BEST-tutkimus-ohjelmaa UPM testasi röntgeniä metsäenergian laadun mittauksessa.

Röntgen asetti kokonaan uuden tason metsäenergian laadun mittaukselle. Kun hakekuljettimesta otetaan yli 90 röntgenkuvaa minuutissa, kertyy yhdestä metsäener-giakuormasta yli 3 000 kuvaa, joiden perusteella laatu on mahdollista määrittää – välittömästi. Uunikuivatukseen perustuvan kosteuden määritys on vihdoin saanut haasta-jan. Lisäksi röntgen tunnistaa kivet ja muun palamattoman aineksen, kuten raudan.

BEST on Tekesin rahoittama tutkimusohjelma, jossa ovat mukana kaikki merkittävät metsä- ja energiayritykset sekä kaikki keskeiset tutkimuslaitokset.

RÖNTGEN– METSÄENERGIAN LAADUN MITTARI

Noin 50 henkilöä kesätöissä UPM MetsälläERI PUOLILLA SUOMEA, pääasiallisesti metsäasiakasvastaavien ja metsäasiantuntijoiden apuna on kesän aikana työsken-nellyt noin 50 henkilöä. Toukokuussa ennen töiden alkua kesätyöntekijät perehtyivät turvallisiin työmenetelmiin sekä UPM:n ja UPM Metsän toimintaan.

Markkinoinnin ja viestinnän kesäapuna työskenteli Susanna Rauhala, jonka tekemiä juttuja voi lukea muun muassa www.metsä-maailma.fi:stä.

AKI M

ÄKELÄ

UPM


Olen saanut isältäni lahjana osuuksia yhteis-metsään. Lahjakirja on julkisen kaupanvahvis-

tajan vahvistama. Kun yhteismetsäosuudet luovutettiin minulle kiinteistöstä erillisenä, miten saamani yhteis-metsäosuudet kirjataan nimiini?

KALVILA: Teidän tulee hakea lainhuutoa yhteismetsä-osuuksien saannolle. Lainhuudatus tarkoittaa omistus-oikeuden saannon kirjaamista lainhuuto- ja kiinnitysre-kisteriin ja tällä tavoin omistusoikeussaannon julkiseksi saattamista. Kiinteistönmuodostamislain mukaan kiinteistöstä erillisenä luovutettu osuus yhteismetsään siirretään luovutuksensaajan kiinteistöön tai, jollei siirtäminen ole mahdollista, muodostetaan tilaksi (niin sanotuksi haamutilaksi). Samoin voidaan yhteisalue-osuus siirtää kiinteistönomistajan hakemuksesta hänen omistamaansa toiseen kiinteistöön. Toimenpiteisiin sovelletaan, mitä lohkomisesta säädetään. Yhteismet-säosuudet merkitään ja kuuluvat näin kiinteistölle ja omistusoikeus yhteismetsäosuuksiin välittyy kiinteistö-omistuksen kautta.

Tarkoitukseni on ostaa metsäkiinteistö. Kaup-paan liittyisi ehto tiettyjen tilan myyjän pantti-

vakuuksin turvattujen velkojen siirtämisestä ostajan nimiin, ns. kolmikantasopimuksella myyjän, velkojan ja ostajan välillä. Miten tällainen myyjän velkoja-pankille tehtävä maksusuoritus vaikuttaa metsätilan ostajan verotukseen?

KALVILA: Jos kiinteistökaupassa on esimerkiksi sovittu, että ostaja sitoutuu rahassa suorittamansa kauppahin-nan ohella ottamaan vastattavakseen myyjän velkoja, katsotaan luovuttajan hyväksi tuleva, tämän velkojalle sovittu suoritus luonteeltaan vastikkeeksi kiinteistöstä. Velkavastuun siirtämisessä pidetään velan pääoma- arvoa kauppahinnan osana. Kiinteistökaupassa luovu-tuksensaajan on maksettava varainsiirtoveroa 4 pro-senttia kauppahinnasta tai muun vastikkeen arvosta. Metsätilan ostajalle metsävähennyspohjaa muodostuu 60 prosenttia metsän hankintamenosta. Metsän hankin-tamenoon luetaan metsän osuus kiinteistön kauppahin-nasta tai muusta vastikkeesta, kuten myös metsän osuus varainsiirtoverosta.

HEIKKI KALVILA

LakipalvelupäällikköUPM Metsä

Lahjoitin noin 10 vuotta sitten metsätilani tyttärelleni ja pidätin silloin luovutuksessa

itselleni elinikäisen hallintaoikeuden metsätilaan. Suunnittelen nyt hallintaoikeudesta luopumista. Jos luovutan hallintaoikeuden vastikkeellisesti, oikeuttaako hallintaoikeudesta maksettu kauppa-hinta metsävähennykseen?

KALVILA: Luovutuksessa metsätilaan pidättämän-ne hallintaoikeus on ns. rajoitettu esineoikeus, jonka nojalla oikeuden haltijalla on oikeus toisen omistaman metsätilan käyttöön tietyissä suhteissa. Hallintaoikeus on irtainta omaisuutta, eikä siitä luopumisesta maksettu kauppahinta muodosta ostajalle metsävähennysoikeutta.

Omistan veljeni kanssa (½ ja ½) puolik-si kiinteistön, johon kuuluu 480 osuutta

yhteismetsään. Kiinteistö on ns. haamutila eikä sillä ole omia tiluksia. Suunnittelen yhteismet-säosuuksien siirtoa lapsilleni. Voinko luovuttaa kiinteistöstä omistusosuuttani vastaavan määrän yhteismetsäosuuksia ilman veljeni suostumusta?

KALVILA: Kiinteistön yhteisomistajat voivat vain yhdessä luovuttaa yhteisalueosuuksia yhdessä omistamaltaan kiinteistöltä. Kiinteistölle kuuluvien yhteisalueosuuksien luovuttamisen katsotaan kos-kettavan kiinteistöä kokonaisuudessa, kuten olisi esimerkiksi määräalan luovutus emätilasta. Yhteis-omistajan määräämisvalta sen sijaan rajoittuu mää-räosaiseen omistusoikeuteen. Haamutila voidaan jakaa jakotoimituksessa, joita ovat lohkominen ja halkominen, jolloin kullekin yhteisomistajalle voi-daan muodostaa yksinomistukseen omat haamutilat ja merkitä niihin heidän omistusosuuttaan vastaa-vat määrät yhteismetsäosuuksia. Näin haamutilan määräämisvalta, kuten yhteismetsäosuuksien luovuttaminen, kuuluu kyseisen haamutilan yksin-omistajalle. Haamutilan, jolla ei ole omia maa- ja vesialueita, jakaminen hoituu ilman maastotöitä. Tarvittavia haamutiloja maanmittaustoimisto voi muodostaa jo yhteismetsän perustamis- tai alueen liittämistoimituksen yhteydessä.

LAKI &

ASIA

NTU

NTI

JAH

EIK

KI K

ALV

ILA

4

3

2

1

LAU

RA V

ESA

isältäni lahjana osuuksia yhteis-jakirja on julkisen kaupanvahvis-

Kun yhteismemm tsäosuudet luovutettiin erillisenä, miten saamani yhteis-

aan nimiini?

IKKI KALVILA

ipalvelupäällikköM Metsä

Lahjoitin noin 10 vuotta sitten metsätilani tyttärelleni ja pidätin silloin luovutuksessa

itselleni elinikäisen hallintaoikeuden tSuunnittelen n t h ll

3

TEKSTI: THOMAS FREUNDLICH KUVAT: UPM

METSÄ-MAAKUNTAKESKI-SUOMESSA YHDISTYVÄT AKTIIVINEN METSÄTALOUS

JA MONIPUOLINEN PUUTA KÄYTTÄVÄ TEOLLISUUS.


eski-Suomi tunnetaan metsien maakuntana, ja maineelle on todellakin katetta. Keski-Suomessa metsien peittävyys on poikkeuksellisen suuri, ja liki 80 prosenttia alueen pinta-alasta on metsätalouden piirissä.

Metsäteollisuus on Keski-Suomen tärkein teollisuuden toimiala. Alueen viennistä yli 40 prosenttia tulee metsäteollisuudesta. Tämä mahdollistaa myös aktiivisen metsätalouden, ja alueen kantorahatulot ovat olleet lähes 200 miljoonaa euroa vuodessa. Huomattavan suuri osa – liki 70 prosenttia – alueen metsistä on yksityismetsiä.

”Metsätaloudella ja -teollisuudella on Keski-Suomessa valtava merki-tys”, sanoo Metsäkeskuksen Keski-Suomen aluejohtaja Helena Reiman. ”Alueella on hyvät metsävarat, merkittävä metsäteollisuus, aktiivinen toimintaympäristö ja moni-ilmeinen luonto.”

Keski-Suomi onkin olosuhteiltaan erittäin otollista aluetta metsäta-loudelle. Maan eteläosassa ja lounaisessa Vakka-Suomessa maisema on

keskimäärin peltomaisempaa, kun taas Lappi on olosuhteiltaan karua. Myös soita on Keski-Suomessa suhteellisen vähän verrattuna esimer-

kiksi Pohjanmaan alueeseen.


16 METSÄN HENKI 3/1461616161616161666616161616166161616616666161616616161161161161661616161616161116161616161666166161616161666666666666116616666616166616616616116666166661616661616661616166661666166166161616116616166161616616666661616616161616166666616666666161666666616661666661666666166616166666666666616166666666666616661666666611111116666666616116666661611666666666666666616666666666666666666666666666166666666166666666616666616666666666661116666666666666666166666666 METSMETMETSMETSMEMETSMEMMMETSMETSMETSMETSETSETSMETSMETTTSTSMETSTSTSETSETSTSMETSETSSMMMMEMETETSETETEETSMETSMETTMETTSMETMETSMETSMETSMETSSMETSMETSTSSSMMMMEMMMMMMMMMMMMMMMETSMEEEEEMETSEEEETSTTETSTTTTSTTTTMETSSSSTSSSTSTSETSSSSMMMMETSMETSMMETSMETSMMMMMMETMETSMMMMMEEEEEEEEEEMETTSMETSTTTSMETSETSTSMETSSSSETSSTSSSTSSMETMEMMMMMETSMMETSMETMMEMMETSMETSETSEETSEETEEEMETSMETTTTMETSETSTMETMETTMETMETSSSSSSSSTSMMETMETMETMMMETMMMMMMEMEEMEETSEEMEEMETSMETTTTSTSTSMETMETTTSETSETSMETSSMMMETSMMMETSMMETMMMMETSMMMMEEEEEEETMETSMETSETTSTTTTTTTTTMETSSMETSSSTSMETSSMETSSMMMETSMMMMETSMETSMMMETMMMMMMEEMEEEEEEETSETSTTETSTSETTTTTETSSSSSSSSSETSMMMMMMMMMMETSEEETSMETSEMEMETSTMETTTTTTTTMETSSSETSSTSMMETSMMETSMMMMMMETEEEEEMETTTTTTTTSSSSSSSSSSMETSMMETSMMMMMETMMMMMMMETMETSMEEEEEEMETTETTTTTSSSSSSSMMMMMETSMMMMMMMMETSEETSEEEETSTTMETMETSMETSSSSMETSSTSSSMMMMMMMMMMMMETEEEEEEMEETTTTSTETTSSTSSSSSTSTSETSSSETSMMMETSMMMETSEEEEETTTTTETSSSSSSSSSSSMMMMMMMMMMMEMEEEETTTTTTTTMETSSSSSMMMMMEEEEEEEEETSETTTTTTTTTTSSSSSSSMMMMMETSEEEEEEEEETTTTTTTSSMMMETMMMETSMEEEEEEEEEETTTTSSSSSMMMMMMMMMMMEEETEEEEETTSSSSSSTSMMMMMMMMMMMMEEEEEEEETTTTTTTSSSSMMMMMMMMMEEEEEETTTTTTTTTTTSSSSSSMMMMMMEEEETTTTTTTTTSSÄÄÄÄÄN HÄÄÄÄÄÄÄN HÄÄNÄÄÄNÄÄÄNÄNNÄN HÄN HÄNNÄNÄN HN HÄN HÄN HÄN HÄN HÄN HÄN HÄN HN HN HN HN HN HÄN HN HHÄN HÄÄÄÄÄN HÄÄÄÄÄNÄN HÄN HÄNÄNÄNÄNÄNÄN ÄNÄN HN HÄN HN HN HÄN HÄN HÄÄÄÄÄÄNÄÄÄNÄNÄNÄNÄNÄN ÄNÄNNÄNÄNN ÄN HN HÄN HÄÄNÄÄÄÄÄÄÄÄÄÄÄNNÄNNÄNN HN HÄN HN HN HÄN HÄN HÄÄÄÄNÄNNNNÄN HHÄNÄÄÄÄNÄNÄÄNÄÄÄÄN HÄNÄNÄN ÄÄÄÄÄNÄNÄNN HN ÄÄÄÄÄÄÄÄNÄÄÄNÄNÄNÄNN HÄNÄÄNÄÄÄNÄNÄÄÄÄNÄÄNNNÄNÄNNÄN HNÄN HÄÄÄÄÄÄÄÄÄÄNÄÄÄNÄÄNÄNÄNÄNÄNNN HN HÄÄÄN ÄÄNN HNNNNNN HHÄN HÄÄÄÄÄNNNNN HÄN HNN ÄN HÄÄÄÄÄÄÄÄÄÄÄÄÄN HÄNNNNN HÄÄÄÄÄÄÄÄÄÄÄÄÄÄÄÄN ÄÄNNNNÄÄÄÄÄÄÄÄÄÄÄÄN HÄÄN NNÄNÄÄÄÄNÄÄÄÄÄÄÄÄÄÄÄNNN HHÄÄÄÄÄÄÄÄÄÄNÄN ÄNN HHHÄÄÄÄÄNÄÄÄÄÄNÄNÄÄNÄÄÄÄÄÄÄÄÄÄÄNNNN HHHN HÄÄÄÄÄÄÄÄÄÄNNNÄN HHHHHÄÄÄÄÄÄÄÄÄÄÄÄÄNNN HHHHHHHHHÄÄN HÄÄÄÄÄÄNNN HHHHHHHHHHÄÄÄÄÄÄÄÄÄÄÄÄÄNNNNN HHHHHHHHHHÄÄÄÄÄÄÄÄÄNNNNNNN HHHHHHHHHHHHHÄÄÄÄÄÄNÄNNNNN HHHHHHHHHHHHHHÄÄÄÄÄÄÄNNNNN HHHHHHHHHHENENEENENENENENNKINENKIENNNENNKNKKKIKIKIKIKIKIKIKIKKKKIENENENENENEENKNNENNENNKKKIKKIKKNKIKINNENNKIKKKIENKIKIIIIINNKNKKKIKKKKKIENKIIIIENENENKIKKENKKKKKIINNNKIKKKIKKKKIKIKIIENNNNKKKKKIKKKKKKKIINNNNNNENNNKKKKKKKKKINKNKINNNNNENNNNNKKKKKKKKKIEENNKKNKKKKKKIKEENNKIKKKENKIKKKKKENNNNKKKKKKKKKKIIEENNNENNKKKKKKKKENKKKKIENNNNNNNNNNNNNENENKKKKKKKKIEEENNNNNNNENKNKNKNKKKKKKKKKKKKKIIEEEEEEEEENENENNNNKNNNKNNNNNKKKNKKENKKKKKKKKEEEEEEEENKNKNNNNKNNNNENKKKKKKKKKKENKEENNNNNNNNNKKKKKENEEENENEENNNNNKNKKKKKKKKKKIEEEEEENKKKKKKKKKKKEEEEENNNNNNKKKKKKKKKKIIENNNKKKKKKKKKKII 3/143/143/143/143/14/1433/143/3/3/143/143///1/3/1//143//113/1/ 43/14443/14143/1433/3/3/143/13/143/13/143/143/1/13/14/143/1///3/13////1/14/144443/1443/3/3333/3/143/143/143/1/13/14/11113/143/14/1444443/333/143/143/143/1/143/143/1411143/14414143/143/3/13/14/14/143/14/14/14143/11441444414/143/14//1/11444443/143/3//14/3/14443/14/14333//3/114444444/144443/143/1433/143/143/143/143/14///1///144444444433333//1///1/14/144443/143/1433/ 4414333/3/144444444443333333/13//11144444443/14433333 11114444443/1333//1114443/14444443/33/3/143 144444443/14333333 444433333333 44433333//11444444433/////11144444/14444333333//3/// 444444433333/ 44444444/////////

Metsäteollisuudella on myös kerran-naisvaikutuksia alueen muuhun teolli-suuteen, esimerkiksi metsäkoneiden ja muiden laitteiden valmistukseen.

Teollisuudenalan murros on näkynyt Keski-Suomessakin, mutta alueen yri-tykset tähyvät jo tulevaisuuteen uusilla tuotteilla. ”Kesän alussa uutisoitu suun-nitelma mittavasta tehdasinvestoinnista Äänekoskelle tuo merkittävän piristys-ruiskeen koko aluetaloudelle ja vien-nille”, Keski-Suomen maakuntajohtaja Anita Mikkonen toteaa.

KYSYNTÄÄ KAIKILLE PUULAJEILLEUPM:n toiminnot on Keski-Suomessa järjestetty integraatiksi, mikä tarkoittaa, että samalla alueella on toisiaan täydentäviä eri tuotantolaitoksia. Alueella toimivia UPM:n puuta käyttävia tehtaita ovat Kaipolan ja Jämsänkosken paperitehtaat, Korkea-kosken saha ja Jyväskylän vaneritehdas.

”Toimintojen keskittämisen myötä voimme optimoida hankin-nan puuvirtoja tehokkaammin”, kertoo UPM:n Keski-Suomen integraattialueen johtaja Matti Toivakainen.

Kolmannes UPM:n puunhankinnasta integraattialueella käytetään alueen omilla laitoksilla, ja kolmannes toimi-tetaan UPM:n muille tehtaille alueen ulkopuolelle. Loput toimitetaan muille käyttäjille, lähinnä paikallisille kuusisa-hoille. UPM hankkii myös merkittävästi metsänenergiaa, muun muassa Jäm-sänkoskella ja Kaipolassa sijaitseville omille voimalaitoksilleen.

Monipuolinen puunjalostus merkit-see jatkuvaa kysyntää kaikenlaiselle puulle. ”Esimerkiksi Euroopan suurin paperitehdaspaikkakunta Jämsä käyttää valtavan määrän kuusikuitua, ja Korkeakosken mäntysaha tar-joaa paljon mahdollisuuksia lähialueen laadukkaan mäntytukin kasvattajille. Vaneritehtaillamme on aina tarvetta hyvälaatuiselle ja järeälle koivutukille”, Toivakainen toteaa.

MAALLA JA VESILLÄUPM:n Keski-Suomen integraattialueella teollisuus on järjes-täytynyt valtapuulajien mukaan. ”Jämsän ympäristö ja Pelloksen vaneritehtaan ohjausalue ovat kuusivaltaisia, pohjoisemmat

Helena Reiman Anita Mikkonen

1

METSÄSTÄ TEHTAALLE

Puukaupan suunnittelu tulee ajankohtaiseksi, kun met-sänhoidolliset tai muut tar-

peet sitä edellyttävät tai kun ostajan yhteydenotto saa metsänomistajan heräämään puukauppaan. Metsän-omistaja voi myös itse ottaa yhteyttä ostajaan tai puukauppaa valmistele-viin metsänhoitoyhdistyksiin.

yleensä kahden vuoden pystykaupalla.

kysynnän ja leimikon laadun mukaan.

tai uittoon tapahtuu tehtaiden puutilausten perusteella. Puutavaralajista riippuen puut yleensä jo kulkevat saman-aikaisesti hakkuun kanssa.

PUUKAUPPA ASKEL ASKELEELTA

2Sääolosuhteet, kohde ja puu-tavaralajit määrittelevät sen, missä aikataulussa puu poiste-

pystytään yleensä korjaamaan nopeam-min kuin talvikohteet sääolosuhteiden aiheuttaman epävarmuuden vuoksi.

kertynyt puumäärä ja korjuun onnistuminen todetaan siten, että tehdään mittausasiakirjat ja hakkuu todetaan päättyneeksi.

-töksensä.


METSÄN HENKI 3/14 17EMEMMETSMETSMETMETSMETMETSEETSETSMEMETMEMETMETSMETSSTSTSETSSSMMMETSMEMETSMETETSMEEMEMETTSMETSTSMETSETSMETSSMMMEMETMETSMETSMETMMMMETSMMMMMMMMETSMEEEEEEEEEEMETTTTTTTTTTTTMETSMETSTSSSMETSETSTSSMMMMMETSMMMMETSMMMMMMMMMMMETSEMEMEMEEEEEEMETETTTMETTTTTTTTSTSTSTSSSETSSETSMMMETMETSMMETSMETMMMMMMMMMMMETSEMEMEEEEEMETSTMETTTTTTTTTTMETSSSSTSMETSETSSTSETSSSMETSSMMMETSMETSMMMMETSMMMMMMMMMMMETMMEMEMEEEEEEETSETTTETTTTTTTTMETMETSSSSETSSTSSTSSSSMETMMETSMMMMMEMMMMMMMMMMMMMEEEEEEMEEETTMETTTTTETTTETSTTSSMETSSMETSSSMETSSTSMETMMMMETSMETSMETMMMMMMMMMEEEEEEETSEETSTSTSMETTETMETTTTTTTSTSSMETSSSTSMETMMETSMMMMETMMMMMMMMMMMEEEEEEEEEEEEMETTTTSMETTTTTTSSSSSSTSSSSMMMMMMMMMMMEEEMEEEEEETTTTTSMETSTMETSSSSTSTSSSSSSMETSMETMETMMMETMMMMMEEEEMEEEEEETMETSETMETSSSSSMETSTMMETMMMMMMMMMMEMETEEEEEEEETTTMETSTTTTTTTTSMETSSSSSSSSMETSMMMMMMMMMMMMEMEEEMEEEETTTTTTTTTTTTSSSSMETSMMMMMMMMMMMETSMEEEEEEEETTMETTTSSSSSMETSMETSMETMMMMMMMMMMMEEEEMEEEEETSTTTTTSSSSSSSSMMMMMMMEMMMMMMMETSMMETSMMEEEEEEEEEMETTTTTSMETSSSTSSSSMETSMMMMMMMMMETSMMMEEEEETSETSTTTMETTSMETSSSTSSSMMETSMMMEMMMMMETMEEMEEEEEETTTSMETTTSTSSSSMMEMMMMMMMEEMEEEEETTTSSSMMMMMMMMMEEEEEEEETTTTTTSSMMMMMMMMMMMEEETTTTSTSSMMMMMMMMMMMMMMMMMMMEEEETSSSSSÄN HÄNÄÄNÄÄÄN HÄN HÄÄNÄN HÄN HÄN HÄNÄÄNÄÄN HN HNÄNN HÄN HÄN HÄN HÄN HN HÄN HN HÄN HÄN HÄN HÄN HÄN HÄÄN HÄN HÄÄÄNÄNÄÄN HÄÄN HÄN HÄNÄNÄN HÄN HÄNÄN HN HÄN HÄN HÄN HHN HÄÄÄNÄÄÄÄNÄNÄÄÄÄÄÄN HÄN HÄN HÄNNNN HÄNN HNNN HÄN HÄN HN HHÄN HHHÄÄÄÄNÄÄÄÄÄÄÄN HÄÄÄNÄN HÄN HÄN HNÄNÄNÄNN HÄN HÄÄNÄN HÄÄÄÄÄNÄNÄÄÄNÄÄNÄÄNÄNN HÄNÄNÄNNNN HN HN N HHN HÄÄNÄN HÄÄNÄÄN HÄÄÄÄN NNÄN HÄNÄNN HHÄN HÄNÄÄÄÄNÄÄÄNÄÄÄÄÄN NNNNN HNNN HNN HÄNN HN HNÄNÄNÄN HÄNÄNÄN HÄNÄNÄÄÄÄNÄÄÄN HÄÄÄNÄNNNNN HNNNN HHÄN HÄÄÄÄÄÄNÄÄÄNÄÄÄÄÄÄÄÄNNNNNNNNÄNNNNN HNN HÄNNÄN NNNÄNÄÄÄÄÄÄÄÄÄÄNNNNNNNNNNNNNNNN HHNÄN HÄN HÄÄÄÄÄÄÄÄÄÄÄÄÄÄNNÄNNNNNNNÄNÄNNÄÄÄÄÄÄÄÄÄÄÄÄÄN HÄNÄÄÄÄÄNN HÄNN HN HNNÄNNNNNÄN HHHN HN HHHÄÄÄÄÄÄÄÄÄNÄÄNÄÄÄNÄÄÄNNNNNNNNN HHHHHHHHHHHÄÄÄÄÄÄÄÄÄÄÄÄÄÄN HÄN ÄÄÄN HNNNÄNN HÄN HÄNÄN HHHHHHHHHHHHHHÄÄÄÄÄÄÄÄÄNÄÄÄÄÄÄÄÄNNNNN HHHHHHHHHHÄNÄÄÄÄÄÄN HÄÄNÄÄÄNNNNNÄNÄN HHÄN HÄÄÄÄÄNNNN HHHHÄNÄÄNÄÄÄÄÄNÄÄNÄNÄÄÄNNNNÄNN HHHHHHHHÄÄNÄÄÄNÄÄÄÄÄNNNNNNNNNN HHHHN HHHÄÄÄÄÄÄÄÄNNNNNNNNNNNNNNNNNNNÄN HHHHHHHÄÄÄÄÄÄNÄÄÄÄÄÄÄÄNNNN HNNÄNNNNNN HHHHN HÄÄÄÄÄÄÄÄÄÄÄÄÄÄN HÄÄNNNNNN HN NNNNNN HHHHHHÄÄÄÄÄÄÄÄÄN HÄÄÄÄNNNNNNNNNNÄNNN HHHHHHÄÄÄÄÄÄÄÄÄNÄÄÄNNNNNNNNNNNNN HHHHHHHÄÄÄÄÄÄÄÄÄÄÄÄÄÄNNNNNNNNÄNNN HÄÄÄÄÄÄÄÄÄÄÄÄÄÄÄNNNNNNNNNNNNNNNNNN HHHHENKIEENKENKIENKINKINKENNKIENKNKNKNKENKNKKIKIKENKKKKIEENEENKENENKNKENKNKENKNNKNKNNKNKENKNKENKKKINKNKKKKNKKIEEENENEEEEENENKNENKENNENKNKNKNNKKIKIKIKKIKNKNKKKNKIIIEEENENENENENKENKENNNKNKNNKNNKNKIENKNKNKENKKKNKKKKKKKNKIIIIENENEEENNKNNKENKNKNKKNKKNKKKKKKIIIIEENENENEEEENNKNKNKNKNKNKNKKNKKKKKKKIIIIENENENENNNNKINKNKNKINKNKNNKKKKNKKKKKKKIIIIIEENNNNNNKNKINKENKKKKKKKINKKKKKKKKKIIIIENNNNNNKNKKKKKKKKIIIENNNNKNNKENKKKKINNNNNKIKKKKKKKIIIENENNNNNKNNNKNKKNKKKKIEEENENNNNENNNNKKKKIIIIEEEEEENNNNKINNNNNENKKKKIIIIENKIENKEEEEEENNNNNKNNNNKNKKKKENKKKKIIIENEENKIENKEENKIKKKNKKKIIIIKIEENKIEENEEEENNNNN IIIIEENKIEENNKKKIEEEEEEEENKINNNNNNNNNNNKKKIEEEEEEEENNNNNNNNNNNNENKIKKIEEEEENNNNNNNNNNNNKKKKKIIIEEEEEENNNNNNNNNNNKKKKKI 3/143/143/3/3/33/3/143/143/1/3/3/143/143/13/143//144//13/1433/ 43/14/143/143/14333/33/3/14/143/143/14////3/14//143/14/11/13/141/1/1/143/144/1443/143//143/3/3//3/1/1/14/13/143/14333/3/3///14/1/113/13/143/143/143/143333/14/14/3//11111113/14/143/14333/143/3/////13/143/14/141443/143/143/33//////3//11111113/13/1443/143/3//////14////111143/33/3/1433////////11113/143/143/143/143/144/14/1433/133/14////114113/144443/3/3///1//1/113/14/13/143/1433333333///14//141141/144433/33333/33/33/33/14////111/1/144443/3333/33/3/143/14////143/1111113/143/14443/143/33333/3///3////14111143/14433/33/33////111111/1414444433333 1143/14444333//1111443/143/33333////1444333333333///////111144433///////14443/3333//////////14444/////////////// 171777717171171717777171771717111111177777717177171777177777711171711771777777771717171771771717177771717171711777777777777777111111771777777717777717171117177777177777777177171717177171771771777771717117771777777717117177777171777177171711717177177777771771717171711171717777777777777771717111771777777777117777777777777117717777717177777777717177777177717777177777777117777777111777777777177777111777771117777777777171177777777777177777717777711717777711177777777777177777771717111717777117771111777111777

alueet puolestaan mäntyvaltaisia, mikä sopii hyvin Pietarsaaren ja Kaukaan tehtaidemme puutarpeisiin”, Toivakainen kertoo.

Lukuisat eri toimituspisteet merkitsevät sitä, että puun kuljet-tamisessa tarvitaan monia eri kuljetusmuotoja. Erityispiirteenä UPM uittaa paljon puuta Savon suunnalta Kaukaan sellutehtaalle Lappeenrantaan sekä Pelloksen vaneritehtaalle Mikkelin Ris-tiinaan. Puuta hankitaan myös kesäaikaisella saaristokorjuulla, erityisesti Päijänteellä.

”Suurin pullonkaula tällä hetkellä on junavaunukapasiteetin riittävyys varsinkin talviaikaan, jolloin kuusikui-dun kuljetukset ovat suurimmillaan”, Toivakainen toteaa.

Keskusteluissa logistisista haasteista myös tieverkko nousee usein esiin. Val-tatie 4 on keskeinen liikenneväylä niin alueen kuin koko Suomenkin kuljetus-ten kannalta. ”Kuljetusmäärien kasvaes-sa on tärkeää huolehtia liikenneväylien kunnosta niin, että elinkeinoelämän ja vientiteollisuuden kilpailukyky säily-tetään”, toteaa maakuntajohtaja Anita Mikkonen.

Matti Toivakainen

”NUORTEN METSIEN KUN-

NOSTA HUOLEHTIMINEN

ON KAIKEN A JA O.”HELENA REIMAN

3Kauppa jatkuu usein esimerkiksi energia-puun korjuulla noin

vuoden ku luessa. Metsäpalve-luna toteutettavat jälkityöt on helpointa sopia samalla, kun puukauppakin tehdään.

Alemmalla tieverkolla ja metsäautoteiden kunnolla on suuri merkitys puuhuollon varmistamisessa. ”Huolestuttavasti panos-tukset näihin ovat olleet riittämättömiä. Toiveena on, että jat-kossa metsäteollisuuden vaatimukset voidaan huomioida entistä paremmin tällä alueella”, Matti Toivakainen sanoo.

MUUTTUVA METSÄMetsätaloudella ja -teollisuudella on Keski-Suomessa pitkät perinteet. Metsien laadussa on kuitenkin tapahtunut dramaattinen muutos vuosikymmenien kuluessa. Metsävarojen voimakkaasta hyödyntämisestä huolimatta puuston keskitilavuus on viimeisen 50 vuoden aikana kasvanut 1,6-kertaiseksi.

UPM Metsän integraattialueet.


LÄNSI-SUOMEN INTEGRAATTIALUE

KESKI-SUOMEN INTEGRAATTIALUE

Jyväskylä

Jokilaakso

KorkeakoskiITÄ-SUOMEN

INTEGRAATTIALUE

POHJANMAAN INTEGRAATTIALUE

”Kehitys on ollut huimaa”, Metsäkeskuksen Helena Reiman toteaa. ”Kun katsoo esimerkiksi 1950-luvun hiihtokilpailujen taustalla näkyvää metsää, se on aivan erilaista kuin nykyään.”

Puuston keskitilavuuden voimakas kasvu on seurausta sodan-jälkeisten vuosikymmenien määrätietoisesta metsänhoidon kehit-tämisestä. 1900-luvun alun harsintahakkuiden jälkeiset metsät ovat nyt parhaassa kasvuvaiheessa.

Hakkuita olisi kuitenkin mahdollista lisätä vielä paljon. Metsäntutkimuslaitoksen arvio suurimmasta kestävästä hakkuu-mahdollisuudesta Keski-Suomen Metsäkeskuksen alueella on tällä hetkellä noin 6,5 miljoonaa kuutiometriä. Viimeisen viiden vuoden aikana hakkuiden keskiarvo on ollut noin 5 miljoonaa kuutiometriä. ”Nämä laskelmat perustuvat kestävään hakkuu-määrään, jossa taataan seuraaville sukupolville yhtä suuret mahdollisuudet metsän tuotolle”, Reiman tähdentää.

Metsien kehittymisen myötä suurin kestävä hakkuumahdolli-suus kasvaa entisestään. Vuonna 2020 kestäväksi hakkuumää-räksi Keski-Suomessa arvioidaan jo 7,1 miljoonaa kuutiometriä. Puuston tilavuuden ja kasvun lakipiste on näköpiirissä 20–30 vuoden kuluessa.

Kehitys ei kuitenkaan ole automaattista. ”Metsät eivät kehity, ellei aktiivista ja täysipainoista metsänhoitotyötä jatketa”, Rei-man muistuttaa.

OMA METSÄ KULLAN KALLISKeski-Suomen metsänomistajat ovat muuhun Suomeen verrat-tuna varsin aktiivisia metsän käyttäjiä ja hoitajia. Viiden viime vuoden aikana 82 prosenttia metsäaloista on myynyt ainespuuta, mikä on selvästi enemmän kuin valtakunnallinen keskiarvo. Myös taimikon hoitoa tehdään aktiivisesti ja metsänomistajien neuvontapalveluita käytetään paljon.

”Metsänomistajan on hyvä olla täällä. Puuta kysytään ja alueella on paljon toimijoita puun ostajista isoihin ja aktiivisiin metsänhoitoyhdistyksiin sekä yksityisiin metsäpalveluyrityk-siin”, toteaa Reiman.

Toki kehitettävääkin löytyy. ”Nuorten metsien kunnosta huoleh-timinen on kaiken A ja O. Metsiä perustetaan hyvin, mutta varhais-hoidossa olisi parannettavaa. Kaikkia metsänhoidon toimenpiteitä tarvitaan, myös oikein kohdistettuja hakkuita”, Reiman sanoo.

”Metsä on niin arvokas luonnonvara – niin taloudellisesti kuin virkistysarvoiltaan – että sitä kannattaa hoitaa parhaalla mahdollisella tavalla”, Reiman jatkaa. ”Suomalainen vieraantuu vauhdilla metsästä, eivätkä kaikki metsänomistajat edes tiedä, missä heidän metsänsä ovat, saati miten niitä pitäisi hoitaa. Met-säammattilaisten onkin tärkeä tulla niin lähelle metsänomistajaa, että tämä voi itse hahmotella, miten hoitaa metsäomaisuuttaan mahdollisimman hyvin.”

SATA VUOTTA VANERIAUPM:N JYVÄSKYLÄN VANERITEHDAS viettää tänä vuonna merkkipäiväänsä. Säynätsalossa sijaitsevalla tehdasalueella aloitettiin vanerin tuotanto vuonna 1914. Sata tuhatta kuutiometriä vaneria vuodessa tuottava tehdas työllistää 240 henkilöä.

Jyväskylän vaneritehtaan tuotteita ovat pinnoittamattomat ja pinnoitetut perusvanerit koivusta ja kuusesta sekä erikois-vanerit, kuten komponentit. Pääkäyttökohteet ovat raken-taminen, betonointi sekä parketti- ja huonekaluteollisuus. Tuotemerkkejä ovat UPM:n WISA-vanerit sekä uusi lämpö-muovattava puumateriaali UPM Grada. Tehtaan tuotanto menee lähes kokonaan vientiin.

Tehtaan käyttämä puu pyritään aina hankkimaan lähi-alueilta. ”Kotimainen puu on ominaisuuksiltaan ylivoimaista, mikä näkyy myös lopullisen tuotteen laadussa. Käytämme paljon laadukasta koivutukkia, mutta myös järeälle kuusitu-kille on paljon kysyntää UPM:n havuvaneritehtailla Pellokses-sa”, kertoo Jyväskylän vaneritehtaan johtaja Tero Hannonen.

YLIVOIMAINEN LUJUUS-PAINOSUHDEVanerin historia ulottuu Egyptin faaraoiden aikaan, mutta sen teollinen valmistus sai alkunsa 1850-luvulla. Ohuista

viiluista ristiin liimaamalla valmistetun puulevyn perusidea on säilynyt muuttumattomana, mutta tuotantotehokkuudessa ja vanerin ominaisuuksissa on edetty huimasti.

Vanerin valttina on myös ekologisuus. Materiaalin lujuus-painosuhde on verrattavissa alumiiniin, mutta sen valmistuk-sessa tarvittava energiamäärä on tästä vain murto-osa.

”Kansainvälisille asiakkaillemme on tärkeää paitsi vanerin ensiluokkainen laatu myös se, että sen valmistuksessa käytetty puu on lähtöisin kestävästi hoidetuista metsistä,”

Hannonen sanoo. Suomessa metsät on perinteisesti sertifioitu PEFC™-sertifioinnilla, mutta maailmalla yhä useampi asiakas haluaa myös FSC®-sertifioituja tuotteita – myös vaneria. ”FSC-sertifiointi PEFC:n rinnalla voi avata kiinnostavia mahdollisuuksia myös yksittäiselle metsänomistajalle,” Hannonen sanoo.

Tero Hannonen



VIE

RASKYN

ÄER

NST

F. D

OC

HN

AL

GLOBAALISTI TOIMIVA SAKSALAINEN metsärahasto alkoi sijoittaa Suomeen viitisen vuotta sitten. Kahden metsää omistavan yhtiön hoidosta verrattuna sijoituk-siin muissa maissa on vuosien varrella saatu paljon kokemuksia. Niiden pohjalta on koottu seuraava kokoelma hyviä syitä sijoittaa suomalaiseen metsään.

SUOMI TARJOAA TURVALLISEN sijoitusympäristön. Maassa vallitsee vakaa politiikka ja hyvä oikeustur-va. Liiallista byrokratiaa ei ole, ja metsälainsäädäntö on moderni – vail-la liikoja rajoituksia. Talousmetsän markkinahinta perustuu Suomessa tavallisesti mahdolliseen, kestävään tuottoarvoon. Esimerkiksi Keski- ja Etelä-Euroopassa hankintahintaa nostaa ja sijoituksen tuottoa alentaa maapohjan ”preemio”.

VIIME VUOSINA SUOMESSA on ollut myynnissä pienten, 30–50 hehtaarin tilojen ohessa myös useam-man tuhannen hehtaarin metsäalueita, jotka sopivat metsärahastojen kaltaisille sijoittajille. Useimmilla myytävillä tiloilla on hyvä tieverkosto, tilan tiedot on dokumentoitu laadukkaasti ja niillä on harjoitettu kestävää metsätaloutta.

SIJOITTAJILLE ERITYISEN KIINNOSTAVAA on, että sekä suunnittelusta että käytännön operatiivisesta toi-minnasta huolehtivat pätevät metsäyhtiöt tai metsän-hoitoyhdistykset. Palveluntarjoajilla kuten UPM:llä on kattava organisaatio: kokeneet paikalliset metsä-ammattilaiset ja yrittäjät sekä erinomainen logistiik-ka. Palveluntarjoajat pystyvät ottamaan suunnitte-lussa huomioon asiakkaan erityistarpeet, mikä tekee heistä arvokkaita kumppaneita. Suomen toimivat puumarkkinat ovat laajuudeltaan noin 60 miljoonaa kuutiometriä vuodessa. Suurin osa puukaupasta on pystykauppaa, ja korjuusta huolehtivat yrittäjät. Tuk-

ki- ja kuitupuun hinta riippuu kysynnästä ja korjuu-olosuhteista: harvennus, päätehakkuu, maaston laatu, puuston määrä. Suuria määriä myyvät pitkäaikaiset puuntuottajat kuten metsärahastot voivat saada myös lisähintaa esimerkiksi FSC®

METSÄN TYYPILLISEN RAKENTEEN tai ikäluokka-jakautuman sekä ammattimaisen kestävän hoidon ansiosta voi metsän arvo nousta keskipitkällä tai

pitkällä aikavälillä. Se varmistaa sijoituksen arvon. Suomessa on myös mahdollista vakuuttaa met-

Tämä voi usein olla rahastosijoit-tajalle merkityksellinen tekijä.

METSÄN RYHMÄSERTIFIOINTI, myös FSC, on mahdollista kohtuullisin kustannuksin. Se kannattanee puusta saatavan mahdollisen lisähin-nan vuoksi. Osalle sijoittajista myös sijoituskohteen ”vihreys” on tärkeää.

SUOMESSA PUUKAUPASTA SUORITETAAN yleensä ennakkomaksu arvioidun määrän mukaan. Loppu-erä maksetaan hakkuun ja mittauksen jälkeen. Näin myyjä saa rahat nopeammin käyttöönsä kuin monessa muussa maassa. Suomen metsämarkkinoiden suhteel-lisen laajuuden takia metsän myynti sujuu yleensä melko kivuttomasti.

LOPUKSI VOIDAAN TODETA, että sijoitus suoma-laiseen talousmetsään on melko vähäriskinen ja suhteellisen kiinnostava erityisesti sijoittajille, joiden sijoitushorisontti on keskipitkä tai pitkä, eli sijoit-tajille, joiden silmissä ei kiilu vain ”quick dollar”. Avaimet menestykseen ovat oikea hankintahinta ja ennen kaikkea hyvä yhteistyö oikein valitun, hyvän kumppanin kanssa, joka huolehtii metsänhoidosta ja ostaa puuta säännöllisesti.

MIKSI SUOMEN METSÄT KIINNOSTAVAT ULKOMAISIA SIJOITTAJIA?

”SUOMI TARJOAA

TURVALLISEN SIJOITUS-

YMPÄRISTÖN.”

ERNST F. DOCHNAL

ToimitusjohtajaFGF Rautalampi Forest Holding OyFGF Ylöjärvi Forest Holding Oy


Kuori biopoltto-laitokseen

Sahanpuru sellutehtaalle

Haketettu tukin pintaosa sellutehtaalle

Kuusikuitupuu paperitehtaalle

Tukin sisus sahataan lankuiksi, laudoiksi tai rimoiksi

Havutukki

Valkolipeä

Sellutehdas

Talteenotto

Kaukolämpöä ja sähköä Lappeenrannan asukkaille

Mäntyöljy biojalostamolle

Uusiutuvaa dieseliä öljy- ja biotuotetukkukaupalle sekoitettavaksi ja sieltä edelleen huoltoasemille jakeluun

Kuorinta ja haketus

HaihdutusPoltto, sooda-kattila

Metsäenergiaa (kannot, oksat ja latvukset) sekä turvetta

Biojalostamo

Kaukolämpöä ja sähköä

Sähköä ja höyryä

Kaukaan Voima Oy:n biovoimalaitos

Sähköä ja höyryäsellutehtaan kuivaus-

linjoille ja paperitehtaalle

Koivusellu

Havusellu

Biovoimalaitos tuottaa sähköä ja höyryä koko tehdasalueelle ja lämpöä ja sähköä Lappeenrannan Energialle

Keittolipeän valmistus

Mustalipeä

Puun rungon järeät osat, tukit, sahalle tai vaneritehtaalle

Havusellun varastosäiliö

Keitto

PesuValkaisu

Lehtipuusellun varastosäiliö

Kuorimo

Havu- ja lehtikuitupuusekä sahaukseen kelpaamaton puu sellutehtaalle

Kuivattu liete

Biologisella jäteveden puhdistamolla puhdistetaan jäte-vedet. Jätevedestä eroteltu liete poltetaan biovoimalaitoksella.


Hiomo

Sähköä ja höyryä paperitehtaaseen

Saha ja kuivaamo

Havusellu paperi-tehtaaseen

Hiokepaperitehtaalle

Sähköä ja höyryä koko tehdasalueelle

Havusellu

Sellun kuivauskoneet

Kuitupuu sellu- tai paperitehtaalle

Koivusellu ja osa havusellustakuivaukseen

Kuivatun sellun varastointi ja lähetys asiakkaille paino-, tarra-, erikois- ja hygienia-paperien valmistukseen

Kaksi paperikonelinjaa

Paperin varastointi ja lähetys asiakkaille aikakauslehtiin ja mainospainotuotteisiin

Valmis sahatavara asiakkaille rakentamiseen, jatkojalostukseentai huonekaluteollisuuteen

Integraatin tavoite on raaka-aine- ja energiatehokkuus

INFOGRAFIIKKA: OSMO PÄIVINEN

KAUKAAN TEHDASALUEELLA JALOSTETAAN vuosittain yli 5 miljoonaa kuutiometriä puuta selluksi, paperiksi, sahatavaraksi ja energiaksi. Puu-raaka-aine ja kaikki tuotannon tähteet hyödynnetään mahdollisimman tarkasti. Alueen kiinteästä jätteestä hyötykäytetään 90 %. Soodasakka ja tuhka ovat aineksia, joita ei pystytä hyödyntämään tehdasalueella. Niitä voidaan kuitenkin käyttää maanrakennuksessa ja tuhkaa myös metsän lannoituksessa. Uusia käyttökohteita tutkitaan jatkuvasti.

90 %Tehdasalueen kierrätysaste on

KAUKAAN TEHDAS-INTEGRAATTI

NÄIN TEHOKKAASTI

TOIMII


TEKSTI: MILLA MAJANDER KUVAT: JUSSI PARTANEN

TAIMESTATUKKIPUUKSI

METSÄNOMISTAJA HEIKKI PORRI ON LUOTTANUT OMAISUUTENSA

METSÄASIANTUNTIJAN HOIVIIN. KUMPPANUUDESTA VERSOAA PAITSI

ONNISTUNUTTA PUUKAUPPAA MYÖS HUOLETONTA MIELTÄ.

lähtien. Metsäasiakasvastaava Esko Lahtinen on tänä aikana vastannut Porrin kahdeksankymmenen hehtaarin metsän hyvinvoinnista ja kasvusta monin eri tavoin ja toimenpitein.

”Hyvin hoidetussa metsässä kasvaa hyvälaatuista puuta. Se takaa maanomistajalle tuottoa. Kun metsä hoidetaan ajallaan, molemmat osapuolet hyötyvät”, Lahtinen kiteyttää metsänhoitosopimuksen hyödyt.

HYVILLÄ MÄNNYN MAILLAMetsäomaisuus vaatii suunnitelmallista hoitoa, jotta puusto kasvaisi ja tuottaisi arvokasta tukkipuuta. Metsänomistaja voi solmia UPM:n kanssa metsänhoi-tosopimuksen, jonka olennainen osa on ajan tasalla oleva metsänhoitosuunnitelma. Suunnitelma laadi-taan kymmeneksi vuodeksi kerrallaan.

Metsätie halkoo vihreää kultaa. Silmä niittää suo-malaista sielunmaisemaa vasemmalta ja oikealta. Edessä Kokemäen Pil-kistössä siintää Heikki Porrin ikioma metsä. Metsä, jonka Porri on

perinyt ja jonka hän haluaa omille jälkipolvilleen jäävän. Metsä voi hyvin, kiitos hyvän metsänhoito-suunnitelman.

”Tuossa näyttää kasvavan hyvää tulevaa tukki-puuta”, Porri osoittaa tyytyväisenä kohti luotisuoria mäntyjään.

Hänellä on voimassa oleva metsänhoitosopimus UPM:n kanssa, ollut jo 2000-luvun puolivälistä



”KUN METSÄ HOIDETAAN AJALLAAN,

MOLEMMAT OSA-PUOLET HYÖTYVÄT.”

ESKO LAHTINEN

”Siinä voidaan ottaa huomioon metsänomistajan omat toiveet ja tavoitteet”, Lahtinen kertoo.

Porri ja Lahtinen istahtavat tarkastelemaan ajantasais-ta tulostetta metsästä ja sen eri osien vaiheista. Vuosien mittaan miehet ovat tulleet toisilleen tutuiksi. Kumpikin osapuoli hyötyy yhteistyöstä: Porri saa olla turvallisin ja huolettomin mielin, kun omaisuus on hyvissä käsissä. UPM:lle taas tärkeää on tehtaiden puuhuolto, ovathan Porrin metsät lähellä UPM:n tehtaita, Rauman paperi-tehdasta ja Porissa sijaitsevaa Seikun sahaa.

”Kunhan vaan hinnasta sovitaan”, Porri lohkaisee hymyillen liikekumppanilleen.

Tässä hoidetaan metsää. Metsäsoppi-palvelussa voi jokainen metsänomistaja seurata oman metsänsä hoidon tilannetta ja etenemistä.

Metsää on ympärillä silmänkantamattomiin, mutta lähempi tarkastelu metsäammattilaisen kanssa paljastaa sen kerrokset ja syvemmän olemuksen. Porrin metsässä on käynnissä kasvun eri vaiheita. On eri ikäistä taimik-koa, nuoria männiköitä ja uudistuskypsääkin metsää. Istutuksen jälkeen suoritetaan varhaisperkaus, minkä jälkeen siirrytään taimikonperkaukseen. Hoidettuja kasvatusmetsiä kannattaa myös lannoittaa, jotta metsä antaisi taloudellisesti paremman tuloksen. Suurimman hyödyn lannoituksesta saa siinä vaiheessa, kun puusto on järeytymässä tukkikokoon. Harvennusten pitää myös olla tehtynä ajallaan.

”Vuonna 2008 tällä paikalla on vielä ollut tukkimetsä. Ensin alueella tehtiin ennakkoraivaus, jossa kitukasvui-nen aluspuusto poistettiin. Sen jälkeen puusto hakattiin. Seuraavana vuonna alueelle tehtiin kaivinkoneella mät-täät, joille puolitoistavuotiset kuusentaimet istutettiin”, kertoo Lahtinen taimikossa.

Kuusenpaakkutaimet ovat kasvaneet hyvin, joskin koivut menevät alkuvaiheen kasvussa ohitse.

”Koivut poistetaan varhaisperkauksessa lähes kaikki, jotta kuusi pääsee kunnolla kasvamaan. Puut saavat kasvaa 5–8 metrin mittaisiksi, minkä jälkeen tehdään taimikonperkaus, jos siihen on tarvetta. Ensiharvennus


tehdään puuston ollessa 25–30 vuotta vanhaa. Puustoa harvennetaan vielä yhdestä kahteen kertaa ennen uudis-tamista. Meneehän siihen aikaa”, Porri toteaa viitaten puun kasvuaikaan. Taimen kasvaminen myytäväksi tukkipuuksi kun kestää 60–80 vuotta.

MERKITTÄVÄ LÄHIPUUKAUPPALahtinen käy aika ajoin paikan päällä Porrin metsässä tekemässä kartoituskäyntejä ja havainnoi vuosittain metsälle tarpeelliset toimenpiteet. Etenkin myrskyjen jälkeen tuulikaadot pitää kartoittaa. Kaikki tieto päivite-tään UPM:n sähköiseen metsäsuunnittelujärjestelmään. Metsäsoppi-verkkopalvelusta voi metsänomistaja halu-tessaan tarkastella ajantasaisia tietoja.

”Metsäsopista näkee kuvioittain tiedot puustosta ja maapohjasta, hakkuu- ja metsänhoitotyöehdotukset ja kehitysennusteen. Palvelu sisältää myös metsävero-osion, jonne voi kirjata metsätalouden verokirjauksia ja lähettää veroilmoituksen Verohallintoon sähköisesti”, Lahtinen kertoo.

UPM tarjoaa puukauppapalveluiden lisäksi muun muassa metsäsuunnittelua, metsän uudistamiseen liittyvät palvelut, taimikonhoitoa, metsälannoitusta ja esimerkiksi sukupolvenvaihdokseen liittyviä asiantun-tijapalveluita. Toimivat asiakassuhteet lähellä tehdasta takaavat UPM:n laitoksille toimitusvarmuuden.

”Puun hankinta saadaan pidettyä tasaisena sopimus-asiakkaiden ansiosta. Reilusti yli puolet puuraaka-aineesta ostetaan sopimusasiakkailta. He ovat meille siis tärkeitä kumppaneita”, Lahtinen summaa.

Laki velvoittaa päätehakkuun jälkeen uudistamaan metsän. Puukaupan yhteydessä metsänomistajan kanssa tehdäänkin sopimus uusien taimien istuttamisesta. Luontaista uudistamista käytetään karuimmilla kasvu-

paikoilla. Porrin metsässäkin on siemenpuiden avulla syntyneitä laadukkaita taimikoita. Kyseisestä metsästä kuusikuitua on päätynyt Raumalle paperitehtaalle, tukkeja Seikun sahalle Poriin ja mäntytukkeja Korkea-kosken sahalle Juupajoelle.

Metsätalous on murroksessa suurten ikäluokkien vanhetessa. Uusilla sukupolvilla ei välttämättä ole edellytyksiä ottaa vastuuta metsänomistajina. Tällaisissa tilanteissa UPM:n tarjoamiin asiantuntijapalveluihin kannattaa tarttua.

METSÄSTÄ KOTIINKymmenen kilometrin päässä metsän siimeksestä asuvan Porrin pariskunnan pihassa on komeankokoinen klapikasa. Arvatenkin omakotitalon viisi tulisijaa ja sauna lämpiävät oman metsän puilla, jotka taimikon-hoidon yhteydessä polttopuiksi syntyivät. Oma metsä antaa lämmön lisäksi luontoelämyksiä isovanhemmille ja kuudelle lapsenlapselle.

”Käymme sienestämässä, marjastamassa, teemme metsään retkiä lastenlasten kanssa ja samalla otamme valokuvia. Kasvua on mukava seurata ja hoidettua met-sää on sitä paitsi ilo jo katsella”, Riitta Porri sanoo.

Myös hänellä on Joroisissa metsää, jota UPM hoi-taa. Pariskunta seuraakin aktiivisesti metsiensä hoitoa nettipalvelun kautta. Sukupolvien jatkumosta kumpikin haluaa pitää kiinni.

Erkkilä-nimisen tilan metsä on ollut Porrin suvun hal-lussa jo toista vuosisataa. Heikki Porrin isoisä osti maan vuonna 1880, ja samassa suvussa vihreä kulta saa jatkaa kasvamistaan ja ilon tuottamista.

”Näin saisi jatkua tulevaisuudessakin, hyvän asian-tuntijan huomassa. Koen sen tärkeäksi”, Heikki Porri toteaa.

Heikki ja Riitta Porrin lapsenlapset Vivian Forsström (vasemmal-la) ja Amanda Henttinen ovat isovanhempien apulaisina. Sauna lämpenee tietysti omasta metsästä hakatuilla klapeilla.

Omakotitalon viisi tulisijaa ja sauna lämpiävät niin ikään oman metsän puilla.

26 METSÄN HENKI 3/1426262626262626222226666266666266 MMMETSMETSMETSMMETSMETSMMETSMETSMMETSMM ÄN HÄN HÄN HÄN HÄN HNNN HN HN HN HÄN HNÄN HN HÄN HN HNNNNNN ENKENKIENKENKNKENENENENKKKNKNKNKENN 3/143/13/13/14//3/143/143/14/13/1/3//3//

SAARISAVOTTA ON MUUTEN MELKO TAVALLINEN

PUUNKORJUUTYÖMAA, MUTTA KULJETUKSET VAATIVAT

ERITYISOSAAMISTA JA -KALUSTOA.

TEKSTI: PÄIVI STENROOS KUVAT: ARI MÄKELÄ

TUO PUUT KUIVINA MANTEREELLEKYMI 6

Katso video saari-hakkuusta. Mukana myös ilmakuvaa.

KATSO VIDEO

Tämä on QR-koodi, jonka avulla pääset katsomaan videon. Lataa puhelimeesi ilmainen QR-koo dien luku-sovellus, avaa ohjelma ja

skannaa koodi puhelimellasi.

Tavaran pitää liikkua ripeästi myös Maakeskestä eteenpäin, sillä 42-metriselle lautalle mahtuu kerrallaan 3–4 autokuormallista puuta.

Kärppäsaaria on kaksi: isompi kuuluu Päijänteen kansallispuistoon, pienempi on metsätalouskäytössä ja lisäksi omistajansa mökkisaarena. Pienemmässä Kärppäsaaressa tehtiin kesällä kasvatushakkuu. Hakkuualue oli pienehkö, noin 6 hehtaaria.

Pudotuspaikan ympäristössä on useita metsätalous-käytössä olevia saaria. Pienemmän Kärppäsaaren hakkuusopimus on vuodelta 2012, töihin siellä päästiin kesällä 2014, kun lähiympäristöstä oli saatu koottua riittävä määrä muita saarikohteita.

Padasjoen Maakeskessä sijaitseva vanha uittoyhdistyksen pudotus paikka palvelee nykyistenkin saarihakkuiden tarpeita. Sitä kautta kulkevat lähiympäristön saarityömai-den koneet, tarvikkeet, työntekijät ja puu.

oli pienehkö, noin 6 hehtaaria.

Maakesken ja Kärppä saaren välinen noin kymmenen kilometrin matka taittui hinaajalla ja lautalla noin kahdessa tunnissa. Saaripuun kuljetukset noudattelevat laivaväyliä.


Kymi 6 -hinaaja lauttoineen ja kuormineen alkaa olla Päijän-teellä jo tuttu näky, sillä Kone-Yijälä tekee saaripuunkorjuuta omalla kalustollaan jo viidettä vuotta. Silti päät kääntyvät edelleen, kun noin 200 mottia puuta seilaa lauttakyydissä ohi.

Kannattaa katsoakin, sillä useasta lohkosta koostuva lautta on Kone-Yijälän omaa suunnittelua, ja hinaajakin on varta vasten tehtäväänsä varten paranneltu.

”Systeemiä lähdettiin kehittämään UPM:n toiveesta, että puut pitäisi saada Päijänteellä saarista kuivina pois”, kertoo yrittäjä Antti Yijälä.

SUUNNITTELUA, SUUNNITTELUA JA SUUNNITTELUASaarisavotta lähtee liikkeelle hakkuusopimuksen tekemisestä. UPM:n metsäasiakasvastaavalle Jarmo Rajalalle saarileimikoita tulee työn alle säännöllisesti, koska hänen toimipaikkansa on Padasjoella, Päijänteen rannalla. Rajala tarkistaa ensin, mitä kaavoitus määrää kohteen käytöstä, ja sen jälkeen on aika hankkiutua saareen katsomaan paikkoja.

Pienen Kärppäsaaren hakkuutyöt veivät kaksi päivää. Ensimmäisenä päivänä hoidettiin hakkuut kahdella motolla, seuraavana päivänä tilalle tuotiin ajokoneet, puut siirrettiin lautalle ja ajettiin mantereelle.

Järveltä katsoen maisema on hakkuiden jälkeen ennallaan, sillä saaren rannoille jätettiin koskematon suojavyöhyke. Näin toimitaan kaikissa saarissa, mutta kansallis-puiston kupeella maiseman säilyminen oli erityisen tärkeää. Hakkualueesta rajat-tiin pois myös rannassa ollut rehevämpi tervalepikkö, kalliot, niemenkärki ja mökin ympäristö, josta tosin kaadettiin yhteistuu-min omistajan kanssa joitakin suuria puita.

Matalakaan ranta ei ole este saari-puunkorjuulle. Lautan syväys lastattuna on metri ja hinaajan 1,7 metriä, joten sopiva lastauspaikka löytyy useimmista saarista.

Lastauspaikka oli alku jaan ajateltu saaren pohjois-rannalle. Hakkuiden alkaessa Päijänteen suurim-malta selältä eli Tehinselältä puhalsi niin voimakas pohjoistuuli, että suunnitelmia muutettiin. Uusi lastauspaikka löytyi saaren suojaiselta puolelta, ja työt saatiin hoidettua tuulesta huolimatta.


”Mieluiten menen sinne yhdessä metsänomistajan kanssa, jos mahdollista”, Rajala sanoo.

UPM:n metsäasiakasvastaava huolehtii suunnittelun niin pitkälle, että korjuuyrittäjä tietää paikalle tullessaan tarkasti, mitä leimikolla on tarkoitus tehdä. Korjuu-kartalle merkitään etukäteen hakkuukuviot, suojavyö-hykkeet ja muut säästettävät kohteet sekä isommissa saarissa ajoreitit.

”Myös lastauspaikka merkitään kartalle, mutta kyllä yrittäjä tai hinaajan kippari viime kädessä katsoo, mihin lautta kannattaa ajaa”, Rajala naurahtaa.

Hyvä ennakkosuunnittelu on myös yrittäjän työssä saarisavotan onnistumisen edellytys. Lauttaa käytetään paitsi puun kuljetukseen myös koneiden siirtämiseen kohteesta toiseen. Tähän kuvioon pitää sovittaa vielä

työntekijöiden vuoronvaihdot, eikä tarvikkeita sovi unohtaa matkasta.

”Jos saaressa huomaa, että jotain puuttuu, aika vaikeahan sitä on lähteä hakemaan”, Yijälä toteaa.

OLOSUHTEIDEN MUKAAN, MAISEMAA KUNNIOITTAENTarkkoihinkin suunnitelmiin tarvitaan joskus joustoa. Kone-Yijälä tekee saarihakkuita toukokuusta marras-kuulle, ja tähän väliin mahtuu monenlaista keliä.

”Kovalla tuulella ja sumulla järvelle ei kannata lähteä, mutta muuten töitä tehdään kahdessa vuoros-sa”, Yijälä kertoo.

Saarisavotoille ovat valikoituneet ne työntekijät, joilla on kokemusta vesillä liikkumisesta.

”Puunkorjuu ei juuri eroa mantereella tehtävästä työstä, mutta työmatkat ovat saarikorjuussa haasteel-lisempia. Meillä onkin kiinnitetty erityistä huomiota venematkojen turvallisuuteen”, Yijälä kertoo.

Puun kuljettaminen mantereelle tuo saarisavotoille lisäkustannuksia mantereella tehtäviin hakkuisiin verrattuna. Siksi saaripuun hintakin on alhaisempi eikä ihan pieniin saariin kannata mennä lainkaan.

”Metsänomistajat tuntuvat ymmärtävän nämä hin-takysymykset hyvin, ja jos saaressa olevaa metsäänsä haluaa hoitaa, niin onhan siellä joka tapauksessa tehtävä hakkuita”, Rajala toteaa.

Korjuuyrittäjälle saarihakkuut ovat vuoden kiertoa tasaava tehtävä.

”Monena keväänä olisi voinut olla hiljaista-kin ilman saaripuuta, saaret kun ovat tyypillisesti kelirikkoleimikkoja: ne ovat usein kantavaa maata ja mantereella käyttämämme vanhat pudotuspaikat hyvin pohjattuja”, Yijälä sanoo.

Metsänomistajia askarruttaa usein myös saarihak-kuiden vaikutus maisemaan. Siksi rantaviivan puut jätetään paikoilleen.

”Tavoitteena on, että hakkuiden jälkeen saari näyt-tää järveltä katsoen lähes samalta kuin ennenkin”, Rajala sanoo.

”PUUNKORJUU EI JUURI EROA

MANTEREELLA TEHTÄVÄSTÄ

TYÖSTÄ, VAIN TYÖMATKAT

OVAT HAASTEELLISEMPIA.”

ANTTI YIJÄLÄ

28828282882828288282828 METSMETSMETSMETSMETSMETSMETSMETSSETSÄÄÄÄNÄNÄN HÄN HÄN HÄNN HÄN HENKIENKIENKENKNKKINKKIKKENKNKKIKIKIKIKIKIIIIIIKI 3/143/1433/1433//13/13/3/3////1/3/143/143/143/143/143/1433/143/143/14333/13/13/3/3/3/1///113/143/143/14333/3/13/13/1/1//////////13/11113/143333/3/3/3///1////////3/11113/14333/1333//1//1/////////1/11113/14333333/1/////1//////111433333333/1//////////1//1/1133333/13333/1/1//////////111333/3333//////1/13/133333////3/1133333//////333///13/113/133333///3/13/1133333///////11133333/133//////1/1/11/1133333333333////3/1/1/13/1333333333/1//////1113/1333333////1/1/1/////1/11/11333333///3333////11133///////1/14333///111//////////

Kuormatraktori ajaa saaresta pienemmälle lastauslautalle ja pur-

kaa siitä puut varsinai-selle kuljetuslautalle.


KYS

YMYS

& V

AST

AU

SA

SIA

NTU

NTI

JAN

A J

AN

NE K

IILIÄ

INEN

MITEN MYRSKYTUHOIHIN VOI VARAUTUA? Hyvinvoiva metsä kestää myrskyjä pa-remmin kuin uudistuskypsä tai lahottaja-sienien ja tuholaisten vaivaama metsä. Aktiivinen metsänhoito ylläpitää puuston elinvoimaisuutta, joten ajallaan suoritetut metsän-hoito- ja hakkuutoimenpiteet ovat myös myrskyyn varautumista.

Tehtävissä hakkuissa on mahdollista varautua myrskytuuleen siten, että pyritään välttämään hakkuun rajauksia, jotka paljastavat tuulille alttiin metsänreunan. Erityisesti vanha kuusikko on herkkä tuulituhoille.

MISTÄ JOHTOLINJOJEN VIERIMETSÄN-HOIDOSSA ON KYSYMYS? Uusi sähkömarkkinalaki velvoittaa sähköverkko-yh tiöitä ylläpitämään verkkoa niin, että se toimii mahdollisimman luotettavasti. Käytännössä tämä tarkoittaa, että jakeluyhtiö voi kaataa ja poistaa puita sähkölinjan vierimetsästä.

Hyvin hoidettu vierimetsä tuo metsänomistajalle sekä taloudellista että maisemallista hyötyä. Metsän-omistaja saa kantorahatulon kaadetuista puista. Vieri-metsän hoidon yhteydessä on hyvä toteuttaa myös muut lähimetsän hakkuu- ja hoitotarpeet.

KORVAAKO METSÄVAKUUTUS MYRSKYTUHOJA? Metsävakuutusten tasoja on monia. Suppeammillaan metsävakuutus on palovakuutus. Kattavimmissa on mukana myös myrskytuhojen korvaaminen. Erityi-sen tärkeää on tutustua vakuutusten korvausmääriin – millaiset enimmäiskorvausmäärät vakuutuksessa on ja korvaako vakuutus esimerkiksi oman metsän tukkipuuston arvon.

MITEN TULISI TOIMIA MYRSKYN JÄLKEEN? Jos metsässäsi on myrskyn vastikään kaatamia tai vaurioittamia puita, arvioi omatoimisesti tuhon laa-juutta ja ota yhteyttä UPM:n metsäasiakasvastaavaan, joka kartoittaa myrskytuhot ja sen myötä syntyneet hakkuutarpeet. Aiotusta puunkorjuusta on tehtävä metsänkäyttöilmoitus Metsäkeskukseen, mutta tämä hoituu vaivattomasti metsänhakkuusopimuksen

yhteydessä. Tärkeää on, että myrskypuiden korjuu aloitetaan välittömästi, jotta sinistäjäsienet eivät pilaa puutavaraa eivätkä hyönteistuhot leviä ympäröiviin metsiin seuraavien vuosien aikana. Vakuutusyhtiöstä kannattaa varmistaa mahdollisimman nopeasti, mikä on menettely korvaushakemusten osalta.

PITÄÄKÖ TUULEN KAADOT KORJATA POIS METSÄSTÄ?Yksittäisiä tuulenkaatoja ei aina kannata korjata, sillä korjuukustannukset ovat monesti hyötyjä suuremmat. Kaatuneet puut ovat lisäksi arvokkaita metsän moni-muotoisuuden kannalta. Jos vahingoittuneita puita on enemmän, tuhojen riski kasvaa.

Laki metsätuhojen torjunnasta velvoittaa metsän-omistajaa poistamaan metsästä tuulenkaadot, jos niitä on kuusella yli 10 kiintokuutiometriä hehtaarilla tai männyllä yli 20 kiintokuutiometriä. Tällöin rajojen ylimenevä puumäärä on poistettava metsästä laissa säädettyihin määräaikoihin mennessä.

MITÄ NEUVOJA MYRSKYPUU-SAVOTTAAN? Myrskypuiden korjuu on vaarallisimpia metsätöitä ja vaatii aina ammattilaista. Myrskyn kaatamat puut kannattaa korjata hakkuukoneella, koska koneen käyttö lisää työturvallisuutta huomattavasti. Jos myrskytuhopuu on sähkölinjalla tai on riski, että puu kaatuu linjalle, on otettava yhteys sähköyhtiöön.

JANNE KIILIÄINEN

päällikkö, yksityismarkkinoiden ja puuhuollon tuki UPM Metsä


akkuut ovat osa hyvää met-sänhoitoa, jolla varmistetaan metsien hyvinvointi ja tuotto myös tulevaisuudessa. ”Met-sänomistaja saa metsästään parhaan tuoton, kun hoito- ja hakkuutoimet tehdään oikea-aikaisesti ja laadukkaasti.

Puun myyntiä ei kannata ajoittaa vain senhetkisiin kantohintoihin tuijottaen. Pitkällä aikavälillä tuot-tavampaa on hakata silloin, kun metsän hyvinvointi sitä vaatii”, UPM Metsän puukauppapäällikkö Janne Kiiliäinen opastaa.

”Metsiemme aktiivinen käyttö ja puukaupan hyvä tasainen vire on kaikkien etu. Viimeaikaiset metsä-teollisuuden investoinnit takaavat puulle menekkiä, joten metsänomistajalla on hyvät mahdollisuudet hoitaa metsät kuntoon ja nauttia metsän tuotosta”, Kiiliäinen sanoo.

PUUKAUPPA ON HELPPOA Puukauppa alkaa yhteydenotolla UPM:n metsä-asiakasvastaavaan, joka toimii metsänomistajan yhteishenkilönä kaikissa metsään liittyvissä asiois-sa. ”Metsänomistaja saa metsäasiakasvastaavalta asiantuntevat neuvot siitä, mitä metsässä tulisi tehdä ja milloin. Tarjoamme metsänomistajalle avaimet käteen -palveluna puukaupan ja metsänhoitotoimet hakkuun jälkeen, esimerkiksi metsänuudistamisen, taimikon hoidon tai vaikkapa lannoituksen. Kaik-

ki hoituu helposti yhdellä sopimisella”, Kiiliäinen kertoo.

Metsänomistajalla voi olla valmis ehdotus hakat-tavasta metsikkö-kuviosta, josta puukauppaa aletaan hieroa. Jollei näin ole, on hyvä sopia metsäasiakas-vastaavan kanssa metsäkäynti, jonka yhteydessä kartoitetaan metsän hakkuutarpeet. Suunnittelussa

TEKSTI: PÄIVI MÄKI KUVAT: UPM

PUUKAUPPAA KANNATTAA KÄYDÄ SUUNNITELLUSTI

JA OIKEA-AIKAISESTI. SIITÄ HYÖTYY NIIN

METSÄNOMISTAJA KUIN METSÄKIN. UPM:N KANSSA

PUUKAUPPA ON HELPPOA JA KANNATTAVAA.

ASIANTUNTEMUSTA

JA APUA PUU KAUPPAAN

HEtämetsän-omistaja Leena Vepsä ja UPM:n Markus Männistö puukauppoja suunnittelemassa.


mukana kan-nattaa pitää mahdollinen metsäsuunnitel-ma tai Metsään.

-

--

-

-

Kiiliäinen muistuttaa.

--

-pakumppanin kanssa puukauppa onnistuu.

VOIT TUTUSTUA METSÄÄN.FI

-palveluun maksutta viikon ajan. Samalla voit antaa suostumuksesi metsätilasi tietojen selailuun ja siirtoon, jolloin voimme yhdessä huolehtia metsäsi hyvinvoinnista.

PUUKAUPPAA EI KANNATA lykätä, jos metsä vaatii hakkuuta. Kiertoajan lopulla puuston arvokasvu saattaa kääntyä jopa negatiiviseksi, jolloin tukkia siirtyy kuitu- tai energiapuuksi. Viivyttely harvennushakkuissa johtaa metsän riukuuntumiseen ja altistaa metsän myrsky- ja lumi tuhoille. Asiantuntijamme opastavat hakkuiden oikeassa ajoituksessa ja neuvovat, miten metsäsi voi hyvin.

SAAT KAIKKI METSÄPALVELUT saman katon alta. Metsäpalvelu räätälöidään aina metsänomistajan haluamaan laajuuteen – se voi olla yksittäinen työ tai kokonaisratkaisu. Ota yhteyttä metsäasiakasvastaavaasi.

”JOKAINEN PUU-

KAUPPAKOHDE ON

OMANLAISENSA JA

YKSIKKÖHINTOIHIN

VAIKUTTAVAT MONET

TEKIJÄT.”

JANNE KIILIÄINEN

ETSI LÄHIN ASIANTUNTIJASI

www.metsämaailma.fi.

YHTEYSHENKILÖSI TAVOITAT MYÖS

puhelimitse numerosta 020 416 121.


VANERI TAIPUU MONEEN TARPEESEEN UPM WISA® -VANERIT JA -VIILUT OVAT TUNNETTU

LAATU TUOTE YMPÄRI MAAILMAN. LUJUUS, KESTÄVYYS

JA PINTAOMINAISUUDET TEKEVÄT VANERISTA

YLIVOIMAISEN MATERIAALIN MONESSA KÄYTÖSSÄ.

VANERI ON MYÖS EKOLOGINEN VALINTA.

VANERIN MERKITTÄVIMMÄT KÄYTTÖKOHTEET ovat rakentamisessa ja kuljetusvälineissä. Sadan vuoden kokemuksen tuoma luotettavuus ja tuot-teen laatu vakuuttavat asiakkaat eri puolilla maailman. WISA-tuotemerkki on ollut käytössä 1960-luvulta lähtien. UPM:n vanerintuotannosta lähes 90 prosenttia menee vientiin.

Myös tulevaisuudessa vanerin käytön pääajurit ovat rakentaminen ja kuljettaminen. UPM Plywoodin sidosryhmäsuhdejohtaja Markku Herrala listaa kolme globaalia kehitystrendiä, jotka puoltavat vanerin käyttöä.

”Kaupungistuminen, elintason nousu ja jatkuva korjausrakentami-sen tarve luovat raamit rakentamisen kasvulle. Tässä vanerilla on kaksi erillistä roolia, rakennusmateriaalina ja rakentamisen apuvälineenä, kuten betonoinnin valumuotteina.”

”Toinen trendi liittyy maailmankaupan kasvuun ja siirtymiseen logistiikkaketjuissa pienempiin määriin ja lyhyempiin matkoi-hin. Maantiekuljetusten lisääntyminen lisää vanerin käyttöä muun muassa rekkojen perävaunujen lattioissa ja pakettiautojen tavaratiloissa.”

”Kolmantena vanerin kysyntään vaikuttaa maailmanlaajuisen energiakaupan ja erityisesti nesteytetyn maakaasun markkinoiden kasvu. Nykyaikaisten kaasutankkereiden säiliöiden eristys-laatikoihin koivuvaneri on ainoa hyväksytty materiaali”, Herrala kertoo.

Koivuvaneria käytetään, kun tarvitaan erityistä lujuutta tai kaunista ja sileää pintaa. Havuvaneri puolestaan on kevyempää ja edullisempaa, ja sen käyttökohteet ovat usein rakentamisessa.

”Painon, lujuuden ja hinnan suhde on vanerilla ylivoimainen verrattuna esimerkiksi teräkseen. Kun tarkastellaan näitä ominaisuuksia yhdessä, on vaneri erittäin kilpailukykyinen materiaali”, Herrala toteaa.

TEKSTI: PÄIVI MÄKI KUVA: UPM

”Jatkuvasti kasvava ympäristötietoi-suus tukee markkinoiden kehitystrendejä.

Kaikki WISA-tuotteemme ovat saatavissa myös FSC®- tai PEFC™

Kestävästi tuotettu ja uusiutuva raaka-aine on vain yksi osa vanerin ekologisuutta. Vaneri on kestävä ja pitkäikäinen tuote, joka toimii hiilivarastona niin kauan kuin tuotetta käytetään. Koivuvanerikuutioon on varastoituneena noin 1000 kilogrammaa hiiltä. Lisäksi vaneria voidaan käyttää uudelleen samassa

tai eri tarkoituksessa. Esimer-kiksi betonoinnissa valumuotteja käytetään uudelleen jopa satoja kertoja. Elinkaarensa lopussa vanerituotteet voidaan käyttää hiilineutraalina energianlähtee-nä.

Vaneria ja viilua käytetään myös parketeissa, huonekaluis-

sa, pakkauksissa, hevoskuljetuskärryissä, leluissa ja monissa muissa käyttökohteissa. UPM:n vaneriliike-toiminnan tuote- ja sovelluskehityksessä tehdään jatkuvaa kehitystyötä innovatiivisten käyttöratkaisu-jen eteen. Uusimpia tuotesovelluksia ovat liimattavat rekkojen perävaunulattiat, joissa uusi liimaratkaisu korvaa ruuvit asennuksessa. Uusi rakenne tuo lisää lujuutta ja kestävyyttä. Toinen merkittävä tuoteuutuus on lämpömuovattava puumateriaali UPM Grada, joka tuo uusia mahdollisuuksia muun muassa huonekalu-valmistajille.

Lue lisää wisa.fi

MARKKU HERRALA

”JATKUVASTI KASVAVA YMPÄRISTÖ-

TIETOISUUS TUKEE MARKKINOIDEN

KEHITYSTRENDEJÄ.”


PUUVIRTOJEN KULKU ON OPTIMOINNIN TULOSLÄHIN TEHDAS EI OLE AINA

SOPIVIN PAIKKA KATKOTULLE PUULLE.

HANKINNASSA OPTIMOIDAAN

KOKONAISUUDEN KANNALTA

PARAS PUUTAVARALAJIEN KÄYTTÖ,

KULJETUSMUOTO JA TOIMITUSALUE.

RAAKAPUUN TOIMITUKSET KANNOLTA käyttöpaik-koihin ovat monivaiheinen prosessien ketju. Puun kuljetuslogistiikan suunnittelu alkaa siitä, että puun hankinta kohdistetaan oikeaan maantieteeseen, ja päättyy tehtaan puukentälle. Tällä välillä jokaiselle puuerälle on valittava optimiketju korjuun, varastoin-nin, kuljetusten ja käyttöpaikan suhteen.

”Puun hankinnan ja kuljetusten ohjauksessa hyödynnetään matemaattisia optimointimalleja ja karttajärjestelmää satelliittipaikan-nuksineen. Suunnittelun lähtökohti-na ovat tuotantolaitosten puuntarve, puuvarannot, varastot, korjuu- ja kuljetuskalusto ja leimikoiden korjuuajat”, kertoo UPM Metsän korjuupäällikkö Pekka Lepikko.

Hankinnan kokonaissuunnitte-lussa pitkän aikavälin tavoitteet tarkentuvat kuukau-sittaisiin tavoitelukuihin, jotka rantautuvat integraat-tialueille. Siellä kuljetussuunnittelijat tarkentavat tarjontamäärät ja käytettävät resurssit, jonka jälkeen keskitetysti tehtävä optimointi antaa viikkotason ohjelman. Lopulta käsissä on tarkasti määritellyt puutavaralajikohtaiset toimitusmäärät, kuljetusmuo-dot, reititys ja aikataulut.

”Kuljetusten optimoinnissa tärkeässä roolissa ovat meno-paluukuljetukset, joilla pyritään välttämään puutavara-autojen tyhjänä ajoa”, Lepikko sanoo.

”Keski-Suomessa teemme tiivistä yhteistyötä kolmen muun integraattialueen kanssa. Puuta kulkee oman alueen tehtaiden lisäksi muiden integraattien tehtaille. Alueellamme on käytössä auto-, juna-, uitto- ja aluskuljetusta sekä saaripuiden korjuukalustoa”, operaatioasiantuntija Marko Minkkinen kuvailee.

”Hakkuu- ja ajokoneista päivittyvät järjestelmään tarkat puutavaralajittaiset tiedot. Samoin autokuljetus päivittää varastot reaaliajassa. Näin meillä on käytös-sä oikea tieto varastoista ja puut löytyvät juuri sieltä, missä ne ovat”, Minkkinen kertoo.

Paikalliset korjuu- ja kuljetussuunnittelijat huoleh-tivat operatiivisesta ohjauksesta alueellaan ja ovat päivittäin yhteydessä metsässä ja tien päällä työsken-televien sopimusyrittäjien kanssa.

”Sopimusyrittäjämme korjuussa ja kuljetuksessa ovat tärkeässä roolissa, jotta kuljetusten optimointi toimii. Viikko-ohjelmaa tulee noudattaa ja tiedot kirjata oikein eri vaiheissa. Suunnitteluprosessin ta-voitteena on saada kustannustehokkaasti oikeanlaiset puut oikeaan aikaan oikeaan paikkaan”, Minkkinen tiivistää.

AUTORINKI HOITAA KULJETUKSET UPM Metsän avainyrittäjä Ari Kulju hoitaa puun kuljetuksia Jämsän ympäristössä. Kuljulla on

alihankkijoina yhdeksän puuta-vara-autoa, ja puuta kulkee noin 400 000 mottia vuodessa.

”Määrittelemme kuljetusten oh-jausjärjestelmään etukäteen käy-tettävissä olevat autot ja ajotunnit. Perjantaisin saamme joka autoon seuraavan viikon kuljetusohjel-

man, jossa on näkyvillä suunnitellut määrät, aika-taulut, lähtöpisteet ja määränpäät. Viikko-ohjelmaan voin kotikoneella tehdä tarvittavia muokkauksia ja tarkentaa varastopaikat”, Kulju kertoo.

”Voisi sanoa, että roolini on liikutella puuta känny-källä. Paikallistuntemus on eduksi etenkin kelirikko-aikaan. Osataan hakea hyvissä ajoin puut tien päästä pois”, sanoo Kulju.

”VOISI SANOA, ETTÄ

ROOLINI ON LIIKUTELLA

PUUTA KÄNNYKÄLLÄ.”

ARI KULJU

TEKSTI: PÄIVI MÄKI KUVA: UPM

UPM:n sopimusyrittäjät korjuussa ja kuljetuk-sessa ovat tärkeässä

roolissa, jotta kuljetus-ten optimointi toimii.

”TYÖ ON PALKITSEVINTA

SILLOIN, KUN OLEN VOINUT

TARJOTA TIETOTAITONI

METSÄNOMISTAJAN KÄYTTÖÖN

JA METSÄ ON ANTANUT HYVÄN

TUOTON.” METSÄASIANTUNTIJA

ROBERT LINDQVIST, UPM


METSÄASIANTUNTIJA ROBERT LINDQVIST NAUTTII TYÖSTÄÄN, JOSSA HÄN VOI TARJOTA TIETOA

METSÄNOMISTAJILLE JA SEURATA KONKREETTISESTI ERILAISTEN METSÄPALSTOJEN KEHITYSTÄ.

TYÖSUHDE-ETUNA RAITIS ILMAROBERT LINDQVIST LIIKKUU tottuneesti metsässä. Hän istuu sammaleisella kivellä, niin kuin se olisi osa kodin si-sustusta, ja kertoo rauhallisella äänellä työstään. Edes paikalle osuneet hyttyset eivät näytä häiritsevän metsäasian-tuntijaa. Tosin silloin tällöin kuuluu läimähdys ja kuiskaamalla lausuttu voimasana.

Metsäasiantuntijan tehtävänä on opastaa metsänomistajia hoitamaan metsää parhaalla mahdollisella tavalla.

”Työ on palkitsevinta silloin, kun olen voinut tarjota tietotaitoni metsänomis-tajan käyttöön ja metsä on antanut hyvän tuoton. Metsänomistajat ovat sanoneet, että saadut neuvot ovat olleet arvokkaita ja ne ovat tulleet oikeaan aikaan. Toki se on sitä, mitä meiltä odotetaan, mutta on erityisen mukavaa, jos on toimittu yli odotusten ja metsänomistaja pystyy näkemään, mitä hyötyä toiminnastamme on ollut.”

Lindqvist on työskennellyt metsäalalla eri tehtävissä pian 30 vuotta. Viimeiset

pari vuotta metsäasiatuntijana ovat tuo-neet lisää variaatiota ja monia erilaisia työtehtäviä.

”Tyypillistä työpäivää ei pysty määrittelemään. Yhtenä päivänä teen toimistotöitä UPM:n konttorilla Ähtäväl-lä, toisena päivänä kuljen metsäpals-talla katsomassa, miten metsä voi ja mitä sille pitäisi tehdä. Opin koko ajan uusia asioita.”

Metsäasiantuntijan työ vaatii kattavaa tietoa paitsi metsästä myös luonnosta ja ympäristönhoidosta. Lindqvist käyttää työssään hyväksi met-sänhoitosuunnitelmia ja monia erilaisia mittareita.

”Viime vuosina ympäristön huomioonottaminen on tullut entistä tärkeämmäksi, ja metsäasiantuntijoilta vaaditaan vankkaa tietoutta ympäristö-kysymyksistä.”

Myös vuorovaikutustaitoja tarvitaan entistä enemmän.

”Kukaan ei voi sooloilla metsänhoi-tokysymyksissä. Vanha myytti metsä-

TEKSTI: JOHAN SVENLIN KUVA: MATS SANDSTRÖM


TYÖPAIKKANA METSÄ:

Katso myös video!

TITTA PÅ VIDEON

Tämä on QR-koodi, jonka avulla pääset suoraan oheiseen

video linkkiin. Lataa puheli-meesi ilmainen QR-koo dien

luku sovellus, avaa ohjelma ja skannaa koodi puhelimellasi.

miehistä, jotka pärjäävät yksin, ei päde enää, vaan kaikkien prosessissa mukana olevien osapuolten on pidettä-vä yhteyttä ja kuultava toisiaan.”

Lindqvistin mukaan metsänhoidon koneellistuminen ja tietokoneet ovat helpottaneet työtä.

”Voin käyttää tietokonetta metsässä ollessani ja päivittää kaikki tiedot viiveettä. Toki tiedonvaihto metsänhoi-don, puunkorjuun ja logistiikan välillä voisi olla vieläkin tehokkaampaa.”

Neljä vuodenaikaa tuovat yhden lisäulottuvuuden työhön.

”Saan seurata luonnon muuttumista kaikkina vuodenaikoina, mikä tuo työhön lisää vaihtelua. Saan kokea luonnon kauneuden lähes päivittäin ja nauttia raittiista ilmasta. Metsä on myös vapaa-ajanharrastukseni. Metsästän ja järjestän opastettuja kierroksia kotiseutuni vaellusreiteil-lä. Vaimoni tapaa sanoa, että asun metsässä”, toteaa Lindqvist hymyssä suin.

Oletko kiinnostunut lisäämään metsäomaisuuttasi?

Katso myytävät metsätilat www.bonvesta.fi

LÄHIPALVELUA METSÄSI HYVÄKSITiesitkö, että apu on lähellä, kun metsäsi sitä kaipaa? UPM Metsä tarjoaa sinulle yli

200 asiantuntijan voimin palvelut metsänomistuksen ja metsänkierron kaikkiin vaiheisiin.

Autamme sinua huolehtimaan metsäomaisuutesi tuotosta ja hyvinvoinnista.

Voit vapaasti valita asiointipaikkasi asuinkuntasi, metsäsi sijainnin tai sen mukaan, missä

satut juuri nyt olemaan. Löydät meidät helpoiten älypuhelimellasi osoitteesta metsämobiili.fi

Sovi maksuton tapaaminen jo tänään. Ota yhteyttä osoitteessa

www.metsämaailma.fi/fi tai soita numeroon 020 416 121.

TEHDÄÄN YHDESSÄ TOIVEIDESI METSÄ

UPM METSÄ

Documents

Metsän henki 3/2014