Selvitys esteettömyysvaatimusten vaikutuksista

Selvitys esteettömyysvaatimusten

vaikutuksista asuinkerrostalorakentamiseen

Helsingin kaupunkisuunnitteluviraston julkaisuja 2008:12 Helsingin kaupunkisuunnitteluviraston julkaisuja 2008:12

Sarjassa aikaisemmin julkaistu:

2008:1 Kaupunkisuunnitteluviraston toimintasuunnitelma 2008–2010, Toiminnan perusta ja keskeiset tehtävät

2008:2 Liikenteen kehitys Helsingissä vuonna 2007

2008:3 Jätkäsaari, osayleiskaava, selostus

2008:4 Kaupungista seutu ja seudusta kaupunki - Helsingin maankäytön kehityskuva

2008:5 Kaupan kaavoitus Helsingissä osa 1 Päivittäistavarakauppa

2008:6 Kerrostalojen kehittäminen Helsingissä

2008:7 Lähiöprojektin toimintakertomus 2007

2008:8 Mahdollisuuksien piha! - kerrostalopihojen suunnittelukilpailu

2008:9 Huippukampuksen edellytykset Helsingissä

2008:10 Laajasalon raidevaihtoehtojen järjestelmätarkastelu 2008

2008:11 Sörnäistenrannan ja Hermanninrannan osayleiskaava

ISSN 0787-9024ISBN 978-952-223-263-2 (nid.)ISBN 978-952-223-264-9 (PDF)

SELVITYS ESTEETTÖMYYSVAATIM

USTEN

VAIKUTUKSISTA ASUIN

KERROSTALORAKENTAM

ISEENHelsingin kaupunkisuunnitteluviraston julkaisuja 2008:12

9 789522 232632

Selvitys esteettömyysvaatimusten vaikutuksista

asuinkerrostalorakentamiseen

© Helsingin kaupunkisuunnitteluvirasto 2008

Teksti: Kirsti Sivén & Asko Takala Arkkitehdit Oy / Asko Takala, Kaisa Savolainen, Kristiina Timonen, Eeva Saarelainen

Kansikuva: Kirsti Sivén & Asko Takala Arkkitehdit Oy / Eeva Saarelainen

Graafinen suunnittelu ja taitto: Kirsti Sivén & Asko Takala Arkkitehdit Oy / Eeva Saarelainen

Julkaisusarjan graafinen suunnittelu: Timo Kaasinen

Paino: Edita Prima Oy 2008

ISSN 0787-9024

ISBN 978-952-223-263-2 (nid.)

ISBN 978-952-223-264-9 (PDF)

Sisältö

Johdanto.............................................................................................................................................. . 5

1 Esteettömyysmääräykset asuntorakentamisessa............................................................. . 6

2 Selvitystyö prosessina, kyselylomakkeen sisältö............................................................. . 8

3 Yleisesti esteettömyydestä........................................................................................................ . 9

Esteettömyyden.huomionti.eri.kunnissa............................................................................................ . 9Esteettömyysmääräysten..vaikutus.kaavoitukseen.ja.rakennushankkeisiin...................................... . 9Esteettömyysmääräykset:.Mikä.on.tuttua.ja.mikä.herättää.kysymyksiä.tai.ongelmia?.................... .10

4 Rakennusluvan käsittelyprosessi kunnissa........................................................................ .11

Ulkopuolisen.tahon.selvitysten.käyttäminen..................................................................................... .13Määräysten.toteutumisen.seuranta................................................................................................... .13

5 Suomen rakentamis määräyskokoelman osa F1: Esteetön rakennus........................ .14

5.2.Tilat............................................................................................................................................... .16

6 Suomen rakentamis määräyskokoelman osa G1: Asuntosuunnittelu....................... .18

6.1.Asuinhuoneisto............................................................................................................................ .186.2.Rakennus,.tontti.ja.rakennuspaikka............................................................................................. .19

7 Käytännöt muissa Pohjoismaissa........................................................................................... .23

8 Taulukot............................................................................................................................................. .26

9 Johtopäätökset.............................................................................................................................. .27

Yleistä................................................................................................................................................. .27Kaavoitus............................................................................................................................................ .28Rakennusvalvonta.............................................................................................................................. .28Kustannukset...................................................................................................................................... .29

10 Toimenpide-ehdotukset............................................................................................................ .32

Asumiselle.välttämättömiksi.luokiteltavat.tilat.................................................................................. .32Käytännönläheisempi.lähestymistapa.mitoitukseen......................................................................... .32Esteettömyysluokitus......................................................................................................................... .34Yhteenveto......................................................................................................................................... .36

Lopuksi.................................................................................................................................................. .37

Liitteet................................................................................................................................................... .38

4

5

kennuttajaorganisaatioille. Lomake on jaettu kolmeen pääosioon, joista kahdes-sa ensimmäisessä on kartoitettu kuntien ja kaupunkien käytäntöjä esteettömyyttä käsittelevissä asioissa ja tilanteissa. Kol-mannessa on käyty läpi Suomen rakenta-mismääräyskokoelman osia F1 ja G1 tar-kemmin ja yksilöidymmin. Kaksi ensim-mäistä avokysymyksiin perustuvaa osaa kohdistettiin pääosin rakennuttajille ja järjestöille ja kolmas rakentamismäärä-yskokoelman soveltamista koskeva, yk-sittäisiin asioihin pureutuva täsmäkysy-mys-osio kohdistettiin erityisesti raken-nusvalvontojen lupakäsittelijöille, jotka työssään päivittäin käsittelevät kysymyk-siä rakennushankkeisiin ryhtyvien sekä suunnittelijoiden kanssa.

Selvitystyön on tehnyt Kirsti Sivén & Asko Takala Arkkitehdit Oy:n työryhmä arkkitehti Asko Takalan johdolla. Työryh-mään ovat kuuluneet arkkitehdit Kaisa Savolainen ja Kristiina Timonen sekä ark-kitehtiylioppilas Eeva Saarelainen. Työtä on ohjannut kerrostalojen kehittämistyö-ryhmän jäsenistä koostuva ohjausryhmä, jonka puheenjohtajana on toiminut Kau-punkisuunnitteluviraston asemakaava-arkkitehti Annukka Lindroos. Ryhmään ovat kuuluneet puheenjohtajan lisäksi projektipäällikkö Riitta Jalkanen ja arkki-tehti Selina Anttinen Kaupunkisuunnitte-luvirastosta, lupayksikön päällikkö arkki-tehti Juha Veijalainen Rakennusvalvonta-virastosta, tonttiasiamies Maria Mannisto kiinteistövirastosta, asuntoinsi nööri Sep-po Kauhanen ja kehittämisinsi nööri Ifa Kytösaho Talous- ja kehittämiskeskukses-ta sekä yliarkkitehti Aila Korpivaara Ym-päristöministeriöstä. Myös ylitarkastaja Erja Metsäranta Ympäristöministeriöstä on osallistunut ryhmän toimintaan.

Johdanto

©Jussi Tiainen

Kerrostalo on helsinkiläisten enemmistön asumismuoto. Vain 15 % maamme pää-kaupungin asuntokannasta on pientalois-sa ja tilanne jatkuu myös tulevaisuudes-sa. Jos väestön keski-iän nousuun, ikään-tyneiden osuuden kasvuun sekä ihmisten nopeasti vaihtuviin elämäntilanteisiin ha-lutaan tarjota nykyistä toimivampia muut-tuvia tarpeita paremmin tyydyttäviä rat-kaisuja, on kehitettävä nimenomaan ker-rostalotuotantoa. Tästä syystä vuonna 2005 koottiin Helsingissä laaja-alainen työryhmä analysoimaan kerrostaloraken-tamisen nykytilannetta ja yksilöimään ke-hittämistarpeita ja -menetelmiä.

Projektin aikana nousivat useaan ot-teeseen esiin vuonna 2005 voimaan tul-leet Suomen rakentamismääräyskokoel-man esteettömyyttä käsittelevät osat ”F1 Esteetön rakennus” ja ”G1 Asuntosuun-nittelu” sekä niiden tulkinnat.

Tämä raportti vertaa asuinkerrostalo-rakentamisen esteettömyyttä koskevia käytäntöjä ja säädösten tulkintoja kym-menen kyselyyn osallistuneen suomalai-sen kaupungin tai kunnan sekä kansain-välisesti Pohjoismaiden kesken. Samalla käydään läpi myös kerrostalojen ja pien-talojen rajanvetoa esteettömyysnäkökul-masta. Selvitys keskittyy uudisrakentami-seen eikä tarkastele tai vertaile korjaus-rakentamishankkeissa ja käyttötarkoituk-sen muutosten yhteydessä noudatetta-via määräyksiä ja niiden käytännön tul-kintoja. Selvityksessä tuodaan esille eri-laisia näkemyksiä esteettömyyttä koske-vien määräysten, ohjeiden ja käytäntöjen kehittämistarpeiden arvioimiseksi.

Selvityksen pohjatiedot on koottu ky-selylomakkeella, joka on toimitettu ra-kennusvalvontoihin sekä suurimmille, lä-hinnä Helsingin seudulla toimiville, ra-

6

1 Esteettömyysmääräykset asuntorakentamisessa

Invalidiliiton määritelmän mukaan ympä-ristö tai yksittäinen rakennus on estee-tön silloin, kun se on kaikkien käyttäji-en kannalta toimiva, turvallinen ja miel-lyttävä käyttää. Esteettömässä rakennuk-sessa kaikkiin tiloihin ja kerrostasoille on helppo päästä ja tiloja ja niissä olevia toi-mintoja on mahdollisimman helppo käyt-tää. Vaikka termin ”esteettömyys” pää-paino onkin rakennetun ympäristön es-teettömyydessä, esteettömyys on käsi-tettävä laajempana kokonaisuutena, jol-loin myös kaikkien kansalaisten sujuva osallistuminen työntekoon, harrastuk-siin, kulttuuriin ja opiskeluun ovat osa esteettömyyttä. Tämä merkitsee palve-lujen saatavuutta, välineiden käytettä-vyyttä, tiedon ymmärrettävyyttä ja mah-dollisuutta osallistua itseään koskevaan päätöksentekoon. (lähde: verkkoportaali ”www.esteetön.fi”)

”Esteettömyys” on suomenkieleen vakiintunut termi, jota käytetään myös lakiteksteissä. Rakentamismääräyksis-sä termillä kuvataan lähinnä liikkumisra-joitteisen ihmisen kulkemisen esteiden poistamista, mutta samaa termiä käyte-

tään myös muussa lainsäädännössä ai-van toisenlaisessa merkityksessä. Kuvaa-vampi sana rakennetun ympäristön koh-dalla olisikin termi ”saavutettavuus”, jo-ka on käytössä mm. englannin- ja ruot-sinkielessä (engl.accessibility, ruots. till-gänglighet).

Saavutettavuus merkitsee kohteen helppoa lähestyttävyyttä kaikenlaisille ihmisille, ei esimerkiksi pelkästään vam-maisten tai toimimisesteisten ihmisten näkökulmasta. Hyvä saavutettavuus on osa kokonaisvaltaista ympäristön esteet-tömyyttä.

Uudet Maankäyttö- ja rakennus laki (MRL) sekä Maankäyttö- ja rakennusase-tus (MRA) tulivat voimaan 1.1.2000. Niis-sä on annettu esteettömyyteen liittyviä uusia määräyksiä ja ajattelutapoja sekä suunnitteluun että rakentamiseen.

Uuden MRL:n (Maankäyttö- ja raken-nuslaki 117 §) mukaan rakennuksen tu-lee olla tarkoitustaan vastaava, korjat-tavissa, huollettavissa ja muunneltavis-sa sekä, sen mukaan kuin rakennuksen käyttö edellyttää, soveltua myös sellais-ten henkilöiden käyttöön, joiden kyky

Kesäkuussa 2008 julkaistussa RT-ohjekortissa esitetään

koottuna asuntosuunnittelua koskevia määräyksiä

ja ohjeita. Tässä kuvassa näkyvät tilavaraukset

kulkuväylällä olevan oven lähellä.

A määräys

B > 400 mm ohje (vanhan F2:n määräys)

C > 1500 mm ohje (vanhan F2:n määräys)

B > 700 mm ohje

C > 2000 mm ohje

A1, A2 ja D selvennyksiä

liikkua tai toimia on rajoittunut. MRA:ssa (Maankäyttö- ja rakennusasetus 53 §) sa-notaan myös, että asuinrakennuksen ja asumisen ja asumiseen liittyvien tilojen tulee rakennuksen suunniteltu käyttäjä-määrä ja kerrosluku sekä muut olosuh-teet huomioon ottaen täyttää liikkumi-sesteettömälle rakentamiselle asetetut vaatimukset.

MRA:n tarkoittama esteettömyys ei koske pelkästään rakennuksia, vaan se tulee huomioida myös rakennus-ten maastoon sijoittamisessa ja muus-sa maaston suunnittelussa aikaisempaa tarkemmin. Maankäyttö- ja rakennusase-tuksen 51 § kohdassa määritellään, että asuntorakennuksen sijoittelussa ja raken-nuksen tilojen järjestelyssä sekä muussa asuntosuunnittelussa on erityisesti otet-tava huomioon ympäristötekijät ja luon-nonolosuhteet.

Asetuksen mukaan asumiseen tarkoi-tettujen tilojen tulee olla tarkoituksenmu-kaisia ja viihtyisiä. Asuntosuunnittelulla tulee edistää asumiseen tarkoitettujen ti-lojen toimivuutta sekä soveltuvuutta eri-laisiin ja muuttuviin asumistarpeisiin.

RT 93-10923 Asuntosuunnittelu. Yleistä 2008. ©RTS 2008

7

Esteettömyyden yleisistä periaatteista on säädetty maankäyttö- ja rakennuslais-sa sekä rakennus- ja maankäyttölain ase-tuksessa ja näitä periaatteita täsmentä-vät rakentamismääräyskokoelman (Rak-MK) uudet säädökset F1 ”Esteetön ra-kennus” ja G1 ”Asuntosuunnittelu”, jot-ka tulivat voimaan vuonna 2005. Raken-tamismääräykset koskevat uudisrakenta-mista ja siihen verrattavissa olevaa kor-jausrakentamista. F1 ”Esteetön raken-nus” käsittelee rakennuksen saavutet-tavuutta ja tilojen mitoitusmääräyksiä ja -ohjeita. G1 ”Asuntosuunnittelu” täyden-tää F1:n määräyksiä tarkemmilla mitoi-tuksilla asuntosuunnittelun osalta. Nämä rakentamismääräyskokoelman osat viit-taavat osin toisiinsa ja käytännössä tois-ta ei voi lukea ja täysin ymmärtää ilman toista. Asuinrakentamisessa ja – suunnit-telussa voisi tilanteen kiteyttää niin, että RakMK G1 määrittelee kenelle tilan tu-lee soveltua ja RakMK F1 kertoo millai-sia tilojen tulee olla. Kaikilta osin viitta-us- ja täydennystarkoitus ei kuitenkaan toimi, kuten soveltamisen kirjo osoittaa. Viittausten ristiriitaisuudesta esimerkki: asuntojen kynnyskorkeudesta säädetään F1:ssä viitaten G1:seen, josta sitä ei löy-dy. Tämän selvitystyön lopussa ovat liit-teenä Suomen rakentamismääräysko-koelman osat F1 ja G1.

Mm. ympäristöministeriön kans-sa käydyissä on käynyt ilmi, että uudet määräykset koetaan osin tulkinnanvarai-siksi. Tilanne ei ole uusi, sillä aikaisem-minkin lakeja ja asetuksia on täydennet-ty ja selvennetty julkaisemalla ministeri-ön toimesta tai aloitteesta suppeampaa lakitekstiä täydentäviä tulkintaohjeita. Es-teettömyydestä on julkaistu vuonna 1998 suunnitteluopas ”Esteetön rakennus ja ympäristö – Kaikille soveltuva liikkumis- ja toimimisympäristö”. Oppaan on teh-nyt Rakennustietosäätiö ympäristömi-nisteriön asuntoja rakennusosaston toi-meksiannosta. Uusien määräysten tultua voimaan Rakennustietosäätiö ja säätiön toimikunta ”TK263 Esteetön rakennus ja

©Ympäristöministeriö

©Ympäristöministeriö

ympäristö 2006” saattoivat ympäristömi-nisteriön toimeksiannosta suunnitteluop-paan jälleen ajantasalle. Uusi suunnitte-luopas ”Esteetön rakennus ja ympäris-tö – Turvallinen toimia ja liikkua” ilmestyi vuonna 2007. Käytännön tilanteissa laki-teksti ja rakentamismääräykset kuitenkin kaipaavat edelleen tulkintaa ja selitystä, minkä vuoksi kaupunkien rakennusviran-omaiset ovatkin laatineet ko. rakentamis-määräyksille omia tulkintaohjeitaan.

Esimerkiksi Helsingissä on laadittu oma tulkintaohje (RakMK:n osista F1 ja G1, rakennuslautakunnan 12.7.2005 hy-väksymänä), jossa on määritelty Helsin-gin kaupungin rakennusvalvonnan nou-dattamia tapoja sellaisissa rakennusmää-räysten osissa, joiden tulkinnoissa on ol-lut tai on epäilty tulevan epäselvyyttä. Tulkintaohje löytyy Helsingin kaupun-gin rakennusvalvonnan internet-sivuilta, kohdasta Tulkinnat. Myös useiden mui-den kaupunkien rakentamismääräykset, tulkinnat ja ohjeet ovat jo nykyisin saata-vissa internet-sivuilta.

8

2 Selvitystyö prosessina, kyselylomakkeen sisältö

Selvitystyö käynnistettiin keväällä 2008. Tietojen keräämistavaksi päätettiin valita kyselylomake, joka toimitettiin kaupunki-en viranomaisille, esteettömyysasiamie-hille sekä suurimpien rakennuttajataho-jen edustajille lähinnä pääkaupunkiseu-dulla. Lomakkeen saivat ja kyselyyn vas-tasivat kaupungeista Espoo, Turku, Oulu, Pori, Tampere, Kuopio ja Vantaa. Vastaa-matta jättivät vain Lahti ja Jyväskylä, ja niiden vastauksia paikkaamaan pyydet-tiin Tuusula ja Hämeenlinna, joista sel-vitystyön tekijöillä oli omakohtaista ko-kemusta sekä kaavapuolelta että lupa-käsittelystä. Helsingin tulkinnat on otet-tu vastauksiin kaupungin omasta tulkin-taohjeesta ja Helsinki on työn tilaajana ollut edustettuna myös selvitystyön oh-jausryhmän kautta. Rakennuttajaorgani-saatioista ja järjestöistä kyselyyn vasta-sivat Asuntosäätiö, Helsingin kaupungin asuntotuotantotoimisto ATT, Avara Suo-mi Oy, Helsingin seudun opiskelija-asun-tosäätiö, Sato Oyj, Sosiaali- ja terveyden-huollon tekniikan ja rakentamisen insti-tuutti (Sotera) ja VVO-yhtymä Oyj. Kyse-ly lähetettiin myös Invalidiliitolle, jolta ei saatu vastausta.

Kyselylomake jaettiin kahteen pääosi-oon, jotta vastaajat helpommin osaisi-vat kohdentaa omat vastauksensa oikei-siin asioihin ja samalla kuitenkin näkisi-vät kyselyn kokonaisuutena. Aluksi loma-ke tehtiin ”kyllä” ja ”ei” vastauksiin pe-rustuvaksi, mutta sitä päätettiin ohjaus-ryhmän palautteen perusteella laajentaa enemmän avokysymys-malliseksi. Näin vastaaja saattoi halutessaan kertoa koke-muksensa perusteella laajemminkin esil-lä olleesta aiheesta.

Määräyskokoelman osat F1 ja G1 käytiin lomaketta tehtäessä läpi hyvin tarkasti ja niitä verrattiin sekä toisiinsa että käytännön asuntosuunnittelutyös-sä saatuihin kokemuksiin. Kyselylomak-keeseen valikoitui sellaisia osioita ja yk-sityiskohtia, joissa kokemuksen perus-teella on ollut tulkintaeroja. Myös sellai-set kohdat otettiin mukaan, joissa tulkin-

taeroja voidaan olettaa syntyvän, koska asuntosuunnittelua tekevä alan ammat-tilainenkaan ei välttämättä ole osannut antaa yksiselitteistä vastausta esimerkki-tapauksiin. Lomaketta täydennettiin vie-lä yleisemmällä osiolla, jonka tarkoituk-sena oli selvittää kuntien käytäntöjä es-teettömyysasioiden huomioimisesta lu-paprosessissa.

Selvitystyön toisessa vaiheessa ky-syimme esteettömyystulkinnoista Poh-joismaiden pääkaupunkien rakennusval-vontaviranomaisilta. Heille tehtiin oma, hieman suomalaista versiota lyhyem-pi lomake. Lomakkeen kieleksi valittiin englanti, jotta yksi lomake riitti ja samal-la kaikki vastaajat olivat kielen suhteen samalla lähtöviivalla. Aihepiireiltään tä-mä kysely oli laajempi suomalaiseen ver-rattuna ja käsitteli määräyksiä ja säädök-siä yleisemmällä tasolla. Tavoitteena oli saada enemminkin tietoa Pohjoismaiden lainsäädännöstä ja käytännöistä kuin pu-reutua yksittäisten lakipykälien tulkintoi-hin. Kysely toimitettiin Tukholman, Köö-penhaminan, Oslon ja Reykjavikin raken-nusvalvontaviranomaisille sähköpostitse.

Pohjoismaisesta kyselystä palautunei-ta vastauksia saatiin vain yksi, Kööpen-haminasta. Muut valittelivat resurssipu-lan estävän osallistumisen sinänsä mie-lenkiintoiseen tutkimukseen ja vertailu pohjoismaisten pääkaupunkien välillä ei kyselyn perusteella onnistunut. Helsingin tulkintaohjeen kaltaista helposti saatavil-la olevaa materiaalia esteettömyysvaati-musten soveltamisesta ei löytynyt mui-den Pohjoismaiden pääkaupunkien in-ternetsivustoilta. Jotta esteettömyysvaa-timuksien eroista saatiin kuitenkin jon-kinlainen käsitys, päädyttiin vertailu te-kemään yleisemmin Pohjoismaiden vä-lisenä aiheesta löytyvän kirjallisen mate-riaalin perusteella. Lisäksi vertailussa on ollut lähtötietona The Concortium of Eu-ropean Building Control (CEBC) julkaise-ma, vuonna 2007 tehty tutkimus ”BCR Building Control Report – Access for All in Europe”.

9

3 Yleisesti esteettömyydestä

Esteettömyys on ollut viime vuosina laa-jasti esillä sekä rakennusalan ammatti-laisten keskuudessa että myös maallik-kojen puheenvuoroissa ja kannanotois-sa. Asiasta on kirjoitettu artikkeleita ja mielipidekirjoituksia sekä lehdissä että internetissä. Epäkohdiksi koettuja asioi-ta on pyritty tuomaan esille tarmokkaas-ti ja usein yksilöidysti. Jatkossa ympäris-tön ja asunnon esteettömyydelle pitäisi saada ongelmia ja negatiivisia varauksia rohkaisevampi ja rakentavampi arvosisäl-tö. Tämä tarkoittaa, että esteettömyyden käsitettä tulisi pyrkiä laajentamaan liikku-misesteiden poistamisesta tarkoittamaan kaikille saavutettavaa ympäristöä. Useis-sa kaupungeissa ympäri Suomea onkin Helsingin tapaan perustettu työryhmiä ja projekteja asian edistämiseksi.

Esteettömyyden huomionti eri kunnissaSelvityksen mukaan kuntien rakennus-valvonnoissa ei tällä hetkellä koeta es-teettömyysasioiden olevan korostunees-

ti tai erityisen paljon esillä. Vain Tampe-reella asia on vastaajan mielestä ollut eri-tyisen usein esillä viranomaistyössä. Ra-kennuttajapuolen vastaajien enemmis-tön mielestä esteettömyyttä korostetaan nykypäivänä jopa hieman liikaa ja määrä-yksiä tulkitaan raskaimman mukaan, eri-tyisesti Helsingissä.

Kunnissa esteettömyyteen liittyviä eri-tyiskysymyksiä hoitavat yleensä esteet-tömyysasiamies, vammaislautakunta tai vammaisneuvosto. Esimerkiksi Turussa ja Espoossa on esteettömyysasiamies, jonka tehtävänkuvaan kuuluu neuvon-taa ja lupakäsittelyyn osallistumista yh-dessä lupakäsittelijöiden ja teknisen lau-takunnan (tv.) kanssa. Hämeenlinnassa ja Kuopiossa taas on vammaislautakun-nat, jotka antavat neuvoja ja lausuntoja esteettömyysasioissa. Vantaalla on vam-maisneuvosto, jonka kanssa rakennus-suunnittelijat käyvät läpi suunnitelman-sa silloin, kun se hankkeen koon tai sen erityispiirteiden vuoksi on tarpeen. Hel-singissä, Turussa ja Espoossa on myös kunnan oma esteettömyysohjelma, mut-

ta muilla kunnilla tällaista ohjelmaa ei ole tai se on vasta suunnitteluasteella.

Esteettömyysmääräysten vaikutus kaavoitukseen ja rakennushankkeisiinEnnen kuin kaupungissa päästään konk-reettisesti rakentamaan, tulee maan ol-la kaavoitettua. Uudet esteettömyysmää-räykset vaikuttavat myös kaavavaiheen sisältöön ja tavoitteisiin. Tutkimuksessa kysyttiin vastaajien mielipidettä siitä, ra-jaavatko määräykset kaavoittamista tai rakennushankkeita tai jopa estävät nii-den etenemistä. Rakennusvalvontojen edustajien enemmistön mielipiteen mu-kaan määräykset eivät estä rakentamista ja kaavoittamista, mutta ne koettiin jon-kin verran hankaloittaviksi ja rajaaviksi. Maasto-olosuhteet nousivat esiin useissa vastauksissa vaikeimpana asiana, mutta tässäkin on eroja eri kaupunkien kesken. Esimerkiksi Kuopiossa maasto on paikoin sellaista, ettei määräysten mukaan yksin-

©Arkkitehtitoimisto Harris-Kjisik Oy

10

kertaisesti voi rakentaa; jos kaikki määrä-ykset huomioitaisiin, pitäisi jättää koko-naan rakentamatta. Oulussa taas maas-ton muodot ovat loivia ja määräysten noudattamisessa ei koeta olevan vaike-uksia. Turussa maan painuminen asettaa omat rajoituksensa esim. sisäänkäyntien esteettömyyden saavuttamiselle ja ylläpi-dolle. Määräykset koetaan myös rajaavi-na tai estävinä käyttötarkoituksen muu-tos- ja korjausrakentamisessa.

Rakennuttajatahojen vastauksista nousee selkeästi esille kaksi ongelmallis-ta tilannetta: katuun kiinni rakentaminen ja suurten korkeuserojen maastot. Näissä tapauksissa uusien aikaisempaa tiukem-pien esteettömyysmääräysten koetaan hankaloittavan ja jopa estävän rakenta-mista. Esimerkiksi pääkaupunkiseudulla tonttimaan vähäisyyden sekä kalleuden vuoksi rakentaminen suuntautuu entis-tä vaativampiin maastoihin. Tämä mer-kitsee huomattavia maaston muokkauk-sia ja kallioiden räjäytyksiä esteettömyy-den tavoitteiden saavuttamiseksi. Paikoi-tellen hyvinkin rajun tonttimaan tasaami-sen koetaan olevan ristiriidassa luonnol-lisen ympäristön ja maasto-olosuhteiden säilyttämispyrkimysten kanssa. Myös erityisasuntojen, esim. opiskelija-asun-tojen, rakennuttajat kokevat määräyk-set selkeästi muita rajoittavampina, mi-kä selittynee kohteiden väliaikaisemmal-la asumismuodolla. Rakennuttajien mu-kaan esteettömyyden muitakaan kaava-määräyksiä sivuavia vaikutuksia ei aina ole osattu ottaa kaavavaiheessa oikeal-la tarkkuudella ja riittävässä laajuudessa huomioon.

Esteettömyysmääräykset: Mikä on tuttua ja mikä herättää kysymyksiä tai ongelmia?Esteettömyyttä käsitellään paljon ja mo-nin tavoin julkisuudessa. Silti kuntien lupaviranomaisten mielestä esteettö-myyttä koskevien määräysten tuntemuk-sessa on paljon parannettavaa, myös am-

mattisuunnittelijoilla. Kaikkein heikoim-milla ovat rakennushankkeeseen ryhty-vät kertarakentajat, joiden kanssa lähes kaikki rakennusvalvonnat käyvät neu-vovia keskusteluja. Useampi rakennus-valvonnan edustaja kertoi, ettei kunnal-ta löydy esim. ohjevihkoja kertarakenta-jien avuksi. Yhtä moni toteaa, että ohje-vihkoista saattaisi olla apua sekä raken-nushankkeeseen ryhtyville kertarakenta-jille että viranomaisille. Lupaviranomais-ten mielestä tieto määräyksistä ja vaati-muksista on mennyt parhaimmin perille suunnittelijoille, jotka tuntevatkin määrä-ykset aika hyvin. Myös ammattirakennut-tajat ovat perillä vaatimuksista kohtuulli-sesti. Toisaalta useampi lupaviranomai-nen kuitenkin mainitsee, että ammatti-laiset yrittävät yleensä alittaa minimin ja suunnitelmat sisältävät paljon perus-virheitä. Maalaisjärjen käyttöä perätään myös suunnittelijoilta!

Ammattirakennuttajat kokevat it-se tietävänsä määräyksistä ihan kohtuul-lisesti, vaikka yllätyksiltä ei aina vältytä-kään. Heitä kiusaavat eri kuntien käytän-töjen väliset eroavaisuudet; se, mikä yh-dessä kunnassa hyväksytään, ei mene-kään läpi, kun sitä ehdottaa naapurikun-nassa. Toisinaan uusi tulkinta tulee yllä-tyksenä myös kohteen lupakäsittelijäl-le. Tieto tulkinnasta ei siis kaikkialla kulje edes kunnan sisällä.

Asuinkerrostaloja koskevista esteettö-myysmääräyksistä eniten kysymyksiä ja palautetta rakennusvalvonnoille tuot-tavat kulkuväyliin niin sisällä kuin ulko-nakin kohdistuvat vaatimukset. Vapaan kulkuaukon ja ovileveyksien määräykset mietityttävät. Tulkintoja siitä, mitä ovia vaatimukset koskevat, on useita erilaisia kunnasta riippuen. Pientaloissa ongelmat keskittyvät sisäänkäynteihin ja siihen, vaaditaanko märkätiloihin pyörähdysym-pyrä vai riittääkö varautuminen esteettö-män wc-tilan aikaansaamiseksi. Raken-nuttajatahot kokevat ulkotilojen luiska-vaatimukset hankalissa maasto-olosuh-teissa paikoin vaikeiksi ja jopa kohtuut-

tomiksi. Käytännössä määräysten täyttä-minen saattaa tarkoittaa jopa koko ton-tin maaston tasaamista ja luonnontilai-sen ympäristön häviämistä.

Kustannuksia lisääviksi määräyksiksi rakennuttajatahot kokevat wc- ja märkä-tilojen laajuusvaatimukset, jonka myös rakennusvalvonnat ottavat esille. Ra-kennuttajatahojen kannalta myös kat-toja pihaterassirakenteet ja tilojen ylei-nen ”tehottomuus” lisäävät kustannuk-sia. Rakennuttajan näkökulmasta aputi-lojen suhteellinen osuus kokonaisneliöis-tä on viime vuosina kasvanut. Yhteisten tilojen ja yleisten alueiden tekemistä kai-kille käyttäjille sopiviksi pidetään positii-visena ja välttämättömänä. Asuntojen ja yhteistilojen sisäovien kynnyksettömyys on myös hyvä asia ja se on koettu käy-tännössä jopa helppona ja edullisena to-teuttaa.

11

©Arkkitehtitoimisto Harris-Kjisik Oy

Kuntien rakennuslupakäsittelyprosessit eroavat toisistaan jonkin verran. Myös ra-kennusluvan myöntävä luottamuselin tai viranomainen vaihtelee kunnittain. Pien-talojen lupia viedään harvemmin raken-nuslautakunnan käsittelyyn suuremmis-sakaan kaupungeissa, mutta eroja on myös kerrostalojen lupakäsittelyssä. Kai-kissa kaupungeissa suunnitelmat pyri-tään käymään ennen luvan sisään jättä-mistä yhdessä läpi suunnittelijan (sekä ra-kennushankkeeseen ryhtyvän) ja lupavi-ranomaisen kanssa. Piirustuksista katso-taan ja tarkistetaan esteettömyyteen liit-tyviä asioita, kuten kulkuväylien leveyk-siä ja kaltevuuksia sekä tontin kulkuteitä ja kaavamääräysten toteutumista. Esteet-tömyyden ohella erityisesti paloturvalli-suus korostuu sitä enemmän, mitä suu-rempaan kaupunkiin ja mitä pienemmälle tontille hanketta ollaan toteuttamassa.

Tavallisen asuinkerrostalon tai pienta-lon lupahakemusten yhteydessä ei yleen-sä vaadita erillistä varsinaista esteettö-myysselvitystä, mutta asioita kirjataan lomakkeisiin tai piirustuksiin. Espoos-sa pääsuunnittelija täyttää luvan liitteek-si esteettömyysselvityslomakkeen, jonka toinen osa täydennetään kohteen valmis-tuessa. Näin lomake toimii myös seuran-

4 Rakennusluvan käsittelyprosessi kunnissa

tatarkoituksessa. Porissa pääsuunnitteli-jan oma esteettömyysarvio kirjataan ylös ja liitetään lupaan. Oulussa selvitystä ei järjestelmällisesti vaadita, mutta joissain tapauksissa isomman hankkeen yhtey-dessä pääsuunnittelijaa on pyydetty te-kemään vapaamuotoinen selvitys. Myös Turussa isoissa hankkeissa on tehty selvi-tys ja lupaehdoksi on toisinaan kirjattu si-sä- ja ulkotilojen esteettömyyskatselmus ennen rakennuksen käyttöönottoa. Kos-ka Turun seudulla maa painuu huomat-tavasti, asuinrakennusten lupahakemuk-seen liitetään sisäänkäyntileikkaus mit-toineen ja siirtymälaattoineen. Helsingis-sä esteettömyyden toteutuminen esite-tään luvan yhteydessä 1:200 pihasuun-nitelmalla. Tuusulassa ja Tampereella ei vaadita erillistä selvitystä ja Hämeenlin-nassa selvityksen tekeminen on hyvin ta-pauskohtausta.

Helsingin vaatimus pihasuunnitel-masta koskee myös pientaloja ja siten ”esteettömyysselvitys” tehdään myös pientaloihin kerrostalojen tapaan. Muis-sa kunnissa rakennusviranomaisten mu-kaan selvitystä ei vaadita pientaloista lu-kuun ottamatta Kuopiota, jossa maaston-muodoista johtuen selvitys tulee joissain tapauksissa tehtäväksi myös pientaloon.

12

Kunnilla on erilaisia käytäntöjä esteettömyyden selvittämiseksi lupahakemusvaiheessa. Helsinki vaatii esteettömyydeen toteutumisen esittämisen

1:200 pihasuunnitelmalla. Kuvassa pienennös 1:200 pihapiirustuksesta kallioisessa Viikinmäessä..

©Kirsti Sivén & Asko Takala Arkkitehdit Oy

13

Ulkopuolisen tahon selvitysten käyttäminenEsteettömyysmääräysten kohdistues-sa ensisijaisesti liikkumisesteiden pois-tamiseen saattaa käytännön suunnitte-lutyössä tulla eteen määräyksiin nähden ristiriitaisia tavoitteita. Liikkumisesteisel-le soveltuva ei välttämättä ole aina paras mahdollinen ratkaisu kaikille muille eri tavoin liikkumisrajoitteisille. Esimerkik-si näkövammaiselle henkilölle, erilaiset maan- ja lattiapinnan korotukset ja uri-tukset ovat tarkoituksenmukaisia kulke-misen helpottamiseksi: tällä ei tarkoiteta kynnyksiä tms. tasoeroja, vaan maanpin-nan tai lattian apuvälineen avulla tunnis-tettavia kohoumia ja nyppylöitä. Nämä saattavat puolestaan rajoittaa heikompi-voimaisen kävelytelineen käyttäjän kul-kua. Tämä ei luonnollisestikaan tarkoi-ta, etteikö heikosti näkevä myös hyötyisi esteettömyysmääräysten mukanaan tuo-mista asioista yleensä.

Koska määräyksissä ei pystytä otta-maan huomioon kaikkia erityisryhmiä, saattaa hankkeissa olla tarpeen käyttää asiantuntijoita antamaan tarkentavia lau-suntoja. Tällaisia erillisiä ulkopuolisen tahon laatimia esteettömyysarvioita tai -lausuntoja pyydetään kuitenkin harvoin asuinkerrostalo- tai pientalohankkeissa. Tarvittaessa kunnan esteettömyysasia-mies, vammaisneuvosto tai vastaava or-ganisaatio ottaa kantaa joko normaalin lupaprosessin aikana tai erikseen pyydet-täessä. Pääsääntöisesti lausuntopyynnöt kuitenkin kohdistuvat julkiseen ja liikera-kentamiseen. Vain Tampere ilmoittaa, et-tei ulkopuolisia esteettömyysarvioita pyy-detä lainkaan. Kiistanalaisissa tai epäsel-vissä tapauksissa suunnittelijan tai raken-nushankkeeseen ryhtyvän on mahdollis-ta halutessaan käyttää myös ulkopuoli-sia esteettömyyden arvioijia. Lupaviran-omainen tekee kuitenkin aina lopullisen päätöksen lupahakemuksesta.

Määräysten toteutumisen seurantaSekä kerrostalo- että pientalorakenta-misessa määräysten toteutumisen seu-ranta on hyvin niukkaa lukuun ottamat-ta Helsingin käytäntöä asuinkerrostalo-hankkeissa. Helsingissä rakennusval-vonnan järjestämänä pidetään säännöl-lisiä seurantakokouksia työmaalla ja ra-kennustyön kulkua seurataan mm. es-teettömyysasioissa koko hankkeen to-teutusvaiheen ajan. Vastaavanlaista käy-täntöä ei ole muissa Suomen kunnis-sa, mutta esimerkiksi Espoossa käyte-tään pääsuunnittelijan täyttämää esteet-tömyysselvityslomaketta, jota täydenne-tään hankkeen valmistusvaiheessa. Mm. Espoossa ja Vantaalla voi viranomaisen myös pyytää tarvittaessa paikalle. Seu-rannan pääpaino on normaalisti käyt-töönotto- ja loppukatselmusvaiheessa, joissa todetaan toteutunut tilanne ja ver-rataan sitä lupapiirustuksiin, lupapäätök-seen ja mahdollisiin lupaehtoihin. Julki-nen rakentaminen on tarkemman seu-rannan alla, mutta asuinkerrostalotyö-mailla esteettömyyttä tarkastetaan (mui-den määräysten ohessa) lähinnä pistoko-kein. Rakennuttajatahoista useampi tote-aakin, että yllätyksiä on tullut vielä vas-taanottovaiheessa ja että ”käyttöönotto-tarkastuksessa on helppo olla viisas”.

14

Rakentamismääräyskokoelman osas-sa F1 määritellään esteettömän raken-nuksen periaatteet. Määräykset ja ohjeet koskevat kaikkia julkisia rakennuksia ja asuinrakennuksia ja asumiseen liittyviä tiloja siltä osin, kuin asuntosuunnittelua koskevassa asetuksessa RakMK osa G1 edellytetään. Tässä luvussa käydään läpi tontin ja rakennuspaikan sekä rakennuk-sen saavutettavuuteen liittyviä rakennus-määräysten tulkintoja.

5.1 SaavutettavuusF1: 2.1 KulkuyhteydetF1: 2.2 TasoerotTontin kulkuväyliin liittyviä määräyksiä esitetään sekä rakentamismääräysko-koelman osassa F1 että osassa G1. Rak-MK F1:n kohdassa 2 Saavutettavuus / 2.1 Kulkuyhteydet sanotaan, että liikkumi-

5 Suomen rakentamismääräyskokoelman osa F1: Esteetön rakennus

sesteisen käyttöön soveltuvalta autopai-kalta sekä tontin tai rakennuspaikan ra-jalta tulee olla pyörätuolin tai pyörällisen kävelylaitteen käyttäjälle soveltuva kulku-väylä määräyksissä tarkoitettuun raken-nukseen ja tiloihin. Ohje täydentää, että tällainen kulkuväylä on helposti havaitta-va, pinnaltaan tasainen ja luistamaton se-kä riittävän kova. Pientalotontilla kulku-väylät ja sisäänkäynti on tehtävä esteet-tömäksi silloin, kun se maaston muodot ja korkeuserot huomioon ottaen on mah-dollista. RakMK G1 mukaan myös leikki-paikoille ja oleskeluun tarkoitetuille alu-eille johtavien ja muiden asumista palve-levien välttämättömien kulkuyhteyksien on sovelluttava liikkumisesteisille.

Kyselyn perusteella käytäntöön on va-kiintunut suositus tai joissain tapauksis-sa vaatimus siitä, että esteetön kulkuyh-

teys on oltava nimenomaan rakennuksen pääsisäänkäynnille. Asiaa käsitellään tar-kemmin luvussa 6.2, kohdassa ”Sisään-käynnit” selvityksen sivulla 21.

Kulkuväylien pintamateriaali

Kyselyyn vastanneista rakennusviran-omaisista puolet sanoo, ettei pintamate-riaalien valinnoille ole rajoituksia tai et-tei näihin materiaaleihin juuri kiinnitetä huomiota. Kukaan vastaajista ei rajoita tai sulje pois joitain materiaaleja, vaan asiaa lähestytään ns. maalaisjärjellä ja maasto-olosuhteet huomioon ottaen.

Kulkuväylien kaltevuus

Kulkuväylien kaltevuuksissa tulee enem-män hajontaa. Määräyksen kohdassa (F1) 2.2.3 sanotaan, että luiska saa olla kaltevuudeltaan enintään 1:12,5 (8 %) ja


As. Oy Helsingin Auringonkukan pääsisäänkäynti on hoidettu esteettömäksi kaksipuoleisella hissillä. Näin on asuntojen yksityisyyden

parantamiseksi alimman kerroksen lattiataso saatu nostettua katutasosta lähes puolikerrosta ylemmäksi.

15

pituudeltaan yhtäjaksoisena enintään 6 metriä, jonka jälkeen edellytetään vähin-tään 2 metriä vaakasuoraa välitasannet-ta. Ilman välitasanteita luiska saa olla kal-tevuudeltaan enintään 1:20 (5 %). Samat luiskavaatimukset pätevät myös ulkona ja jos ulkotilassa olevaa luiskaa ei voida pitää sisätilassa olevaan luiskaan verrat-tavassa kunnossa, kaltevuutta tulee loi-ventaa. Käytännössä tämä kunnossapi-tovaatimus edellyttää kattamista tai läm-mittämistä.

Näihin luiskien ja maanpinnan kalte-vuustavoitteisiin ei aina päästä, kuten to-detaan mm. Porissa, Hämeenlinnassa ja Tampereella. Kuopiossa maasto-olosuh-teet ovat paikoin sellaiset, ettei vaadi-tun kaltaisia luiskia voida toteuttaa, kun taas Oulussa luiskaaminen ja maanpin-nan kaltevuudet eivät aiheuta ongelmia. Vantaalla on otettu kanta, että hyvin jyr-killä tonteilla riittää saattoliikenteen pää-sy rakennuksen sisäänkäynnille. Raken-nettavilta luiskilta Vantaalla edellytetään kuitenkin aina määräysten mukaista kal-tevuutta.

Tulkinnat pientalojen osalta

Pientaloissa luiskiin ja maanpinnan kalte-vuuksiin suhtaudutaan vähemmillä vaati-muksilla. Suurimmassa osassa kunnista pientaloissa riittää, kun sisäänkäyntiin on esitetty luiska varauksena. Helsingissä on ainoana kuntana esitetty mittoja lat-tiatason ja maanpinnan välisistä korkeus-eroista ja ilmoitettu, että suurempi kor-keusero kuin 500mm sallitaan vain eri-tyisistä syistä. Luiskien välitasannevaa-timuksista voidaan myös perustelluista syistä joustaa pientaloissa, ja rakentajille sekä suunnittelijoille annetaan lisäksi oh-jeita luiskan sijoittamisesta esim. pihan puolelle osaksi terassirakenteita. Pienta-lojen osalta luiskia tai luiskavarauksia ei vaadita lainkaan Porissa, Tampereella ja Vantaalla.

Kuvassa Jite-erikoissarana. Esimerkiksi Vantaalla vaa-

ditaan lupapiirustuksiin merkintä erikoissaranan käy-

töstä, jos 9M-oven ovilevy jää rajoittamaan muuten

vapaata oviaukon leveyttä.

Esteettömyysasioiden merkitseminen lupapiirustuksiin

Lupapiirustuksiin merkitään vaihtelevas-ti esteettömyysasioita, eikä merkintöjen tarkkuudessa ole selkeää vaatimustasoa. Poikkeuksetta kuviin piirretään pyöräh-dysympyrät märkätiloihin ja lähes yhtä usein myös eteisiin. Vantaalla pyörähdys-ympyrät jopa mitoitetaan esiin piirustuk-seen. Ovileveyksiä ei vaadita esiin piirus-tuksiin Helsingissä, mutta esim. Kuopi-ossa ovileveydet vaaditaan esitettäväksi. Hämeenlinnassa piirustuksiin tulee mer-kitä esiin viittaus rakentamismääräysko-koelman määräysten noudattamiseen.

Määräyksissä ei vaadita hissiä tai nos-tolaitevarausta pientaloihin, mistä johtu-en niihin ei aiheudu suoraa vaatimus-ta myöskään esteettömän wc- ja pesu-tilan järjestämiseksi. Pientaloissa pyö-rähdysympyröiden esittämistä kerrosta-loja vastaavalla tavalla vaaditaan kuiten-kin esimerkiksi Porissa. Hämeenlinnassa-kin pientalojen wc-tiloihin piirretään pyö-rähdysympyrät, mutta halkaisijaksi riit-tää näissä tapauksissa 1300mm. Kuopi-ossa pyörähdysympyröitä ei tarvitse esit-tää pientaloissa, mutta ovileveydet tulee merkitä kuviin kerrostalojen tapaan. Van-taalla samoja piirustusmerkintöjä suosi-tellaan myös pientaloihin, vaikka vaati-mus ei suoraan koske hissittömiä kerros-taloja ja pientaloja. Tampereella pienta-loissa ei esteettömyysasioita merkitä ku-viin lainkaan.

©JELD-WEN Suomi Oy

©JELD-WEN Suomi Oy

16

tai terassille sellaisissa tapauksissa, joissa kerros toimii selviytymiskerroksen tavoin.

Kaksi- tai useampikerroksisen kerros-taloasunnon, jossa sisäänkäyntikerrokses-ta poikkeavan tason tai tasojen tekemistä esteettömäksi ei vaadita missään kunnas-sa, mutta sitä suositellaan mm. Helsingis-sä. Nostinvarausta tällaisessa tapauksessa suosittaa Helsingin lisäksi myös Kuopio.

Hygieniatilat

Määräyksen (F1) kohdassa 3.2.2 ohjeis-tetaan, että asuinhuoneiston wc-pesuti-la soveltuu pyörätuolin ja pyörällisen kä-velytelineen käyttöön esimerkiksi silloin, kun tilaan sijoitetaan pesuallas ja wc-is-tuin siten, että wc-istuimen toiselle puo-lelle jää 800mm vapaa tila ja wc-istui-men, pesualtaan ja muiden kalusteiden eteen jää ainakin pyörätuolin kääntymis-ympyrän mitoittama vapaa tila. Kaikkein kirjaimellisimmin tämän ohjeen istuimen viereen jätettävästä vapaasta tilasta ovat tulkinneet Hämeenlinna ja Tuusula, missä märkätiloissa riittää, että tilassa päästään kohtuudella liikkumaan. Istuimen vierelle ei vaadita 800mm vapaata tilaa, mutta ti-la tulee mitoittaa pyörätuolilla käytettä-väksi. Tämä osoitetaan piirtämällä tilaan pyörähdysympyrä.

Yleisin käytäntö on, että asunnon yh-dessä märkätilassa vaaditaan istuimen vierelle ohjeen mukainen vapaa tila pyö-rähdysympyrämitoituksen lisäksi. Näin toimitaan mm. Tampereella ja Turussa. Pientaloissa istuimen vierustan vapaan tilan vaatimusta eivät esitä Pori, Kuo-pio, Tuusula, Hämeenlinna ja Tampere. Oulussa vapaata tilaa suositellaan myös pientaloihin. Tuusulan lupakäsittelijä to-teaa, että pyörähdysympyrä on käytän-nössä aika usein esitetty suunnittelijoi-den toimesta myös pientaloissa.

Pyörähdysympyrän ja kalusteiden, esi-merkiksi wc-istuimen ja pesualtaan, leik-kaaminen kaksiulotteisessa pohjapiirus-tuksessa hyväksytään vaihtelevasti. Tiu-kimmin asiaan suhtautuvat Hämeenlinna, Turku ja Kuopio, missä ympyrä ei kerros-

5.2 TilatF1: 3.1 YleistäF1: 3.2 HygieniatilatRakMK F1:n mukaan rakennuksen pää-asiallisen käyttötarkoituksen mukaisten tilojen sekä niiden kiinteän kalustuksen, varusteiden ja laitteiden tulee olla myös liikkumis- ja toimintaesteisten henkilöi-den käyttöön soveltuva. Asuinrakennuk-sen tilojen soveltuvuudesta liikkumis- ja toimintaesteisille säädetään asuntosuun-nittelua koskevassa asetuksessa (RakMK G1). Asuinhuoneistossa, johon pääsy ker-rostalossa RakMK G1 kohdan 4.2.1 mu-kaan edellyttää hissiä, tulee olla käymälä- ja pesutila, joka on varustettavissa myös pyörätuolin ja pyörällisen kävelytelineen käyttäjää varten. Kohta 4.2.1 taas mää-rittää hissin tarpeen kerrostaloihin, joissa käynti huoneistoihin on sisääntulon ker-rostaso mukaan lukien kolmannessa tai sitä ylemmässä kerroksessa.

Selviytymiskerros

Selviytymiskerros tai -taso on käsite, jo-ta laki määräyksineen ei tunne, mutta jo-ka on käytännössä tullut mukaan useam-pikerroksisten pientaloasuntojen esteettö-myyden tulkintaan ja hallintaan. Selviyty-miskerrosajattelussa sisäänkäynnistä teh-dään esteetön tai esteettömyyteen varau-dutaan luiskavarauksella. Usein esteetön sisäänkäynti tehdään esim. pihan puolelta terassitasoja apuna käyttäen. Sisääntulo-kerroksesta tulee löytyä riittävän tilava es-teetön wc-tila sekä peseytymis- ja keitto-mahdollisuus. Varsinaisen keittiön ei tar-vitse olla tässä tasossa tai kerroksessa.

Selvityksen kaupungeista esimerkiksi Helsingissä ja Vantaalla suositellaan sel-viytymiskerroksen toteuttamista useam-pikerroksisiin pientaloihin. Turussa ohja-taan pientalorakentajia siten, että pienta-lon sisäiset yhteydet mahdollistaisivat vä-hintään avustettuna pääsyn yhteen sel-viytymiskerroksena käsitettävään osako-konaisuuteen, josta löytyy asuinhuone ja saniteettitila. Hämeenlinnassa vaaditaan myös 800mm kulkuaukko parvekkeelle

Helsingin kaupungin tulkintaohjeen mu-

kaan: ”Suosituksena on, että sisäänkäynti-

kerroksesta löytyy peseytymis-, ruuanlaitto-

ja nukkumismahdollisuus (myös olohuonet-

ta voidaan käyttää tilapäiseen yöpymiseen).

Lisäksi on hyvä tutkia mihin tarvittaessa

voidaan sijoittaa pystyhissi tai pyörätuoli-

porrashissi ja tehdä tarvittavat tilavaraukset

sekä suunnitella esim. välipohjan rakenne

siten, että pystyhissin kuilun tarvitsema tila

voidaan tarvittaessa puhkaista välipohjaan

ilman kantavien rakenteiden muutoksia.”


17

Asunnon kylpyhuoneita, jotka ovat täydennettävissä liikkumis- ja toimimisesteisille.

Gaius-tuoteperhe on suunniteltu erityisesti ikääntyville ja liikuntarajoitteisille ihmisille

ja tuotteet soveltuvat sekä koteihin että julkisiin tiloihin ja sairaaloihin. Itsenäinen sel-

viytyminen ja mahdollisen avustajan ergonomiset työskentelyasennot ovat huolellisten

tutkimusten tulosta. Kuvan Gaius Original kylpyhuoneratkaisun ovat kehittäneet arkki-

tehdit Kirsti Pesola ja Liisa Sievänen.

taloasunnoissa saa leikata kiinteästi pai-koilleen asennettuja kalusteita. Pesuko-neen kohdalla Hämeenlinnan vaatimus on selkeästi sama eli leikkaamista ei sal-lita laitteen kohdalla, kun taas Kuopiossa ympyrä saa leikata pesukoneen, jos pyy-kinpesu on järjestettävissä tästä huolimat-ta. Turussa vaatimus tiukkenee, kun siir-rytään yhteisiin tiloihin. Niiden saniteetti-tilat tulee olla vapaita kaikista ylimääräi-sistä esteistä. Yleisin tulkinta on hieman lievempi. Ympyrä saa leikata kiintokalus-teita joko kokonaan tai osittain, myös wc-istuimen ja pesukoneen kohdalla. Allas-kaappi tulkitaan tällöin irrotettavaksi ja pesukone siirrettäväksi. Esimerkiksi wc-istuimen alle yleensä mahtuvat pyörätuo-lissa istuvan jalkaterät tilassa käännyttä-essä. Pientalojen kohdalla tilavaatimukset ovat kerrostaloja vastaavia esim. Porissa ja Hämeenlinnassa, mutta esim. Tampe-reella pientaloilta ei vaadita istuimen vie-reen 800mm vapaata tilaa.

Määräyksen (F1) kohdassa 3.2.2 vaa-ditaan wc-istuimen taakse 300mm vapaa tila, kun puhutaan wc-tiloista, joissa is-tuimelle on mahdollista siirtyä sen mo-lemmilta puolilta. Ohje tarkentaa toispuo-leisesti käytettävän wc-tilan mitoittamis-ta sekä antaa edelläkin jo mainitun esi-merkin liikkumisesteiselle soveltuvasta wc-tilasta asuinhuoneistossa. Istuimen taakse vaadittava vapaa tila jää määräyk-sessä vähän irtonaiseksi yksityiskohdak-si, jonka vaatimisesta ja toteuttamisesta saattaa olla epäselvyyksiä, mutta lähin-nä julkisen rakentamisen puolella. Kyse-lyyn vastanneista kaupungeista yksikään ei vaadi 300mm irrotusta asuntojen wc-istuimien taakse, mikä kertoo siitä, että asuntojen osalta tilannetta pidetään suh-teellisen selkeänä.

Lomakkeessa kysyttiin vielä täydentä-vänä kysymyksenä, sallitaanko kunnas-sa pienempi vapaatila istuimen taakse, esim. ”Gaius” -kylpyhuonejärjestelmän mukainen 150mm? Kaikki kunnat vasta-sivat sallivansa tämän, kun ratkaisu on perusteltu ja osoitettu toimivaksi.

RT 09-10884 Esteetön liikkumis- ja toimimisympäristö ©RTS 2006

©Väinö Korpinen Oy

18

Tarkempia määräyksiä ja ohjeita asunto-jen osalta sisältävä RakMK osa G1 kos-kee kaikkia asuinrakennuksia, mikäli koh-dittain määräyksessä tai ohjeessa ei muu-ta sanota. Jo edellä on käyty läpi esteet-tömän kulkutien ja märkätilan rakentami-sen ja soveltuvuuden vaatimuksia. Myös asuntojen yhteisten tilojen tulee soveltua tarkoitukseensa ottaen huomioon myös liikuntaesteisille soveltuva käyttö, Rak-MK G1määräyksen kohdan 3.2.2 mu-kaan. Tätä määräystä edellytetään hissil-listen asuinkerrostalojen yhteistiloilta, ku-ten kerhohuoneilta, saunatiloilta ja varas-toja jätetiloilta ja niihin johtavilta kulku-yhteyksiltä. Tässä luvussa käydään tar-kemmin läpi tämän RakMK:n osan G1 määräyksiä ja niiden tulkintoja eri Suo-men kaupungeissa esteettömyysmäärä-ysten näkökulmasta.

6.1 AsuinhuoneistoG1: 3.3 Ovet ja kulkuaukot

Ovien vapaa kulkuaukko

Määräyksen kohdassa 3.3 käsitellään ovien vapaan kulkuaukon mitoitusta. Määräystekstin mukaan huoneiston ul-ko-ovelta asuinhuoneisiin ja muihin asu-mista palveleviin välttämättömiin tiloihin johtavien ovien ja kulkuaukkojen vapaan leveyden tulee olla vähintään 800mm.

6 Suomen rakentamismääräyskokoelman osa G1: Asuntosuunnittelu

Sama koskee rakennuksessa ja piha-alu-eella asumista palveleviin välttämättö-miin tiloihin johtavia ovia ja kulkuaukko-ja. Ohjeessa vielä tarkennetaan, että vält-tämättöminä asumista palvelevina tiloi-na pidetään wc- ja pesutilaa sekä asun-tosaunaa. Kerrostalossa tähän tulevat li-säksi vielä irtaimistovarastot, lastenvau-nujen ja ulkoiluvälineiden säilytystilat, ta-lopesula, talosauna sekä muut mahdol-liset asukkaiden yhteiseen käyttöön tar-koitetut tilat. Oven vapaa leveys tarkoit-taa kulkuaukon todellista leveyttä myös avatun ovilevyn kohdalla.

Saunatilat

Kyselyyn vastanneista kunnista kaik-ki paitsi Tampere vaatii asuinhuoneis-ton saunan oven vapaaksi kulkuaukoksi 800mm. Avautuvalla sivuovella varuste-tut ovet sallittaisiin kaikkialla, mutta yh-dessäkään kunnassa vastauksen anta-neella lupakäsittelijällä tai heistä koos-tetulla ryhmällä ei ole ollut käsittelyssä hakemusta, jossa saunoihin olisi esitetty vasikallisia ovia (ks. kuva s.31). Käytän-nössä 9M-levyinen puitteeton saunan ovi täyttää vapaan aukon vaatimuksen oven auetessa 90 astetta. Huonosti suunnitel-tu vedin saattaa haitata kulkua tai rajata oven avautumista. Perinteinen umpiovi on ovilehdeltään sen verran paksumpi, että vapaan aukon vaatimus täyttyy 9M

RT-ohjekortin mukaan 9M/890 mm leveän oven vapaa kulkuaukko.

kokoisella ovella vain silloin, kun ovi au-keaa vähintään 130 astetta.

Helsingissä tulkintaohje suosittelee sekä asuntosaunaan että yhteisiin sau-natiloihin nostettavia lauteita jne, jotta pyörätuolilla olisi mahdollista päästä si-sään saunatilaan. Pyörähdysympyrää ei vaadita saunan sisään eikä lauderatkai-suja tarkastella lupakäsittelyn yhteydes-sä tarkemmin. Vain vapaa oviaukko käy-dään läpi suunnitelmista.

Pientalojen saunanoven vapaan aukon vaatimuksessa on vaihtelua. Esimerkik-si Tampereella vaade ei koske pientalo-asuntojen saunatiloja, mutta toisaalta Po-rissa, Oulussa ja Vantaalla myös pienta-loissa saunanoven vapaan aukon on olta-

RT 93-10923 Asuntosuunnittelu. Yleistä 2008. ©RTS 2008

Kynnyksetön kattoterassi yhteistilassa. As. Oy Helsingin

Loppukiri., Arabianranta.

Askelmallinen kattoterassi. As Oy Helsingin Myrskylintu,

Aurinkolahti.


©Jussi Tiainen

19

va vähintään 800mm. Tuusulassa hyväk-sytään minimissään 8M ovi pientalosau-naan, mutta sen tulee olla myöhemmin levennettävissä. Hämeenlinnassa oviau-kon vaatimukset suhteutetaan saunan pinta-alaan: suuren saunan oviaukon tu-lee täyttää vapaan kulkuaukon vaatimus, pienen saunan ovelle ei aseteta vaati-muksia.

Parvekkeet ja kattoterassit

Ovien vapaan kulkuaukon vaatimus ei määräysten mukaan koske asuinhuo-neiston parveketta tai terassia, sillä niitä ei pidetä asumiselle välttämättömänä ti-lana. Helsingin alkuperäisessä tulkintaoh-jeessa vielä vaadittiin esteetöntä kulkua asuntoparvekkeelle, mutta tähän tehtiin korjaus Ympäristöministeriön vaatimuk-sesta. Kyselyyn vastanneista kunnista lä-hes jokainen vaatii kuitenkin parvekkeen ja terassin oven tehtäväksi vapaan kulku-aukon vaatimusten mukaisesti. Vain Tu-russa ja Vantaalla vaatimus noudattelee Ympäristöministeriön kantaa ja parveket-ta ei pidetä asunnolle välttämättömänä tilana, mutta Vantaalla suositellaan oven tekemistä leveämpänä.

Tampereella ja Oulussa vaatimus on tiukempi myös silloin, kun parveke tai te-rassi sijaitsee muualla kuin sisääntuloker-roksessa monitasoisessa asunnossa.

Kattoterassille käynnin toteuttami-nen kynnyksettömänä vaatii käytännös-sä alemman kerroksen tekemistä nor-maalia korkeampana, jotta terassin latti-aan saadaan riittävä lämpöeristekerros ja tarvittavat vedenpoistot. Terasseille salli-taan kynnykset käytännössä kaikkialla ja ainoaksi erottavaksi tekijäksi muodostuu luiskan vaatimus. Esimerkiksi Tuusulassa vaaditaan irtoluiska toteutettavaksi, kun taas esimerkiksi Vantaalla, Helsingissä, Hämeenlinnassa ja Espoossa riittää tila-varaus myöhemmin toteutettavalle luis-kalle. Kuopion rakennusvalvontaviran-omainen toteaa, että valveutunut suun-nittelija osaa ottaa asian huomioon ilman erillistä vaatimista.

Kulku muihin tiloihin

Vapaan oviaukon vaatimus koskee siis kaikkia asunnon asuinhuoneiden ovia niin kerrostaloissa kuin pientaloissakin. Kun kysymyksessä on vaatehuone, jota siis ei määräyksessä ole listattu asun-non asumiselle välttämättömiin tiloihin, tulkinnat eroavat kaupunkien kesken. Pori vaatii leveämpää kulkuaukkoa aina, Turku, Vantaa ja Hämeenlinna silloin, kun vaatehuone on asunnon tai kerroksen ai-noa vaatesäilytystila. Helsingissä tällai-sessa tapauksessa suositellaan 800 mm vapaata kulkuaukkoa, mutta tällöinkään sitä ei vaadita. Tampereella, Oulussa ja Tuusulassa vaatehuoneen ovelle ei asete-ta kulkuaukkovaatimuksia lainkaan, mut-ta Tuusulassa on mietitty 8M-oven mini-mimittaa vaatehuoneisiin.

Pientaloissa yleinen vaatimus on 800 mm:n kulkuaukko yhteen vaatehuonee-seen tai asunnon ainoaan vaatesäilytys-tilaan. Ne kunnat, jotka eivät vaadi va-paata kulkuaukkoa kerrostaloissa, eivät vaadi sitä myöskään pientaloissa. Tuusu-la mainitsee, että pientaloissa on sallittu 7M-oviaukkoja.

Kerrostaloissa asukkaiden yhteisti-lat ja irtaimistovarastot vaaditaan kai-kissa kyselyyn osallistuneissa kunnissa esteettömiksi. Pääsääntöisesti käytän-nössä väestönsuojan suojaoven kynnys upotetaan siten, että kulku tilaan on es-teetön riippumatta siitä, missä käytössä tila rauhanaikana on. Vähintään luiska-uksen ovelle vaatii esim. Kuopio, mutta esimerkiksi Tuusulassa tällaista vaadet-ta ei ole. Turussa vaaditaan irtaimisto-varastona käytettävän tilan ovien eteen ja käytävien risteyskohtiin pyörähdys-ympyrämitoitusta. Pori ja Hämeenlinna vaativat käytäviltä riittävää leveyttä liik-kumiselle tiloissa, mutta tarkkaa mittaa ei anneta edes pyörähdysympyrän muo-dossa. Ulkokautta käytettäviin asukkai-den aputiloihin kuten jätehuoneisiin ja varastoihin täytyy järjestää esteetön kul-ku kaikissa kyselyyn vastanneissa kun-nissa.

6.2 Rakennus, tontti ja rakennuspaikkaG1: 4.2 KulkuyhteydetMääräyksen mukaan kerrostalotontin ja rakennuspaikan rajalta sekä liikun-taesteiselle tarkoitetulta autopaikalta ra-kennukseen johtavan ja leikkipaikoille ja oleskeluun tarkoitetuille alueille johtavi-en ja muiden asumista palvelevien vält-tämättömien kulkuyhteyksien on sovel-luttava liikkumisesteiselle.

Pientalotontin ja rakennuspaikan rajalta sekä autopaikalta asuntoon maan-tasokerroksessa johtava kulkuyhteys ja sisäänkäynti rakennetaan myös liikunta-esteiselle soveltuvaksi, jos se maaston muodon ja korkeuserot huomioon otta-en on mahdollista.

Selvitykseen osallistuneiden mieles-tä esteettömyysmääräyksiä edellyttävien asuinkerrostalojen ja niiden ulkotilojen vaatimukset tunnettiin pääsääntöisesti hyvin. Tulkinnat piha-alueiden ja kulku-väylien vaatimuksista vaihtelivat kunnit-tain. Pientalotontteja koskevien määräyk-sien tulkinnat aiheuttivat suurimman ha-jonnan.

Pientalotulkinnat

Lain mukaan pientalolla tarkoitetaan omakoti-, pari- ja rivitaloja, joissa ei yleen-sä ole kahden eri asunnon tiloja päällek-käin. Eri kunnille on kuitenkin muodos-tunut omia tulkintoja pientaloista ja sen mukana pientalotonteista (AP).

Helsingin rakentamisjärjestyksen 22 §:ssä todetaan, että pientalotontilla tar-koitetaan tontteja, joille on rakennettu jo-ko yksi tai useampia omakotitaloja (eril-lispientalo), paritaloja (erillispientalo) tai korkeintaan yksi kolmiasuntoinen rivita-lo. Helsingissä pientalolla käsitetään siis yhden tai kahden asunnon rakennukset sekä enintään kolmen asunnon rivita-lot, kun Porissa voi pientalossa olla viisi asuntoa. Turussa ja Tampereella asunto-jen määrää ei pientaloissa ole rajoitettu ja Oulussa kaikki rivitalot ovat pientaloja.

Määritelmät ja tulkinnat ovat kaupun-

20

geittain joko tapauskohtaisesti ratkaista-via tai yleisesti sovittuja jopa kymmeniä vuosia käytössä olleita periaatteita. Ylei-sesti määrittelyä ohjaa kaavoitus: esimer-kiksi Hämeenlinnassa käytäntönä on ol-lut, että AO-korttelissa voi olla enintään kahden asunnon pientaloja ja AP- ja AK-kortteleissa kolme asuntoa tai enemmän käsittäviä rakennuksia, jolloin ne eivät ole pientaloja. Kerroslukua ei pientaloissa ole rajattu (muuten kuin kaavalla aluekohtai-sesti), eikä yli kolmekerroksisiin pientaloi-hin missään kunnassa ole vaadittu hissiä. Hämeenlinna ainoana vaatii hissivarauk-sen, Helsingissä sitä suositellaan.

”Hybridit” eli pientalojen, rivitalojen ja kerrostalojen asuntotyyppejä sekoittavat rakennukset

Uusien talotyyppien kehittämisen myötä on jouduttu miettimään, mitä määräyksiä kussakin kohteessa tulee noudattaa. Ny-kyisin näissä tilanteissa kunnat ja kuntien rakennustarkastajat ovat tehneet tapaus-kohtaisia tulkintoja. Kaikissa kunnissa ei tosin vielä tunneta tai ei ole kokemusta ns. hybridiasuinrakennuksesta, jossa se-koittuvat pien-, rivi- ja kerrostalojen asun-totyypit, tai asumiseen liittyy tai sekoit-tuu muita käyttötarkoituksia. Kaavoitus ei ehkä vielä ole mahdollistanut tällaisen rakennustyypin käyttöä, eikä tyypin mää-rittelyyn ja määräysten tulkintaan ole täl-tä osin jouduttu.

Kaavoitus ei ole esteenä hybridira-kennusten toteuttamiselle, sillä tontti voidaan merkitä kuuluvaksi asuinraken-nusten korttelialueeseen (A). A-merkin-nän käyttäminen tulee kysymykseen sil-loin, kun kaavalla halutaan tehdä mah-dolliseksi eri talotyyppien rakentaminen samalle tontille. Kerrosluvun, kerrosalan ja rakennusalan osoittamisen lisäksi saat-taa tällöin olla tarpeen kaavalla luonneh-

tia tarkoitettua rakennustapaa esimerkik-si määräämällä asuntokohtaisista piha-alueista.

Jos kaavassa ei vielä ole otettu huo-mioon eri tyyppisten asuinrakennusten sekoittamista, tulkitaan hybridi-raken-nukset tällöin yleensä kaavan mukaisesti joko pientaloiksi tai kerrostaloiksi, riippu-en siitä, mihin korttelityyppiin rakennus-paikka kuuluu. AK-kortteliin ei esim. Tuu-sulassa sallita kuin kerrostalo, joten eri asuntotyyppejä sekoittava hybridi on täl-laisessa korttelissa kerrostalo. Hämeen-linnassa suunnitelmat viedään poikkeus-käsittelyyn, jos kohteeseen halutaan so-veltaa muita kuin kerrostaloa koskevia määräyksiä. Ongelmallisimpia tulkittavia ovat rakennukset, joissa yhdistyvät rivita-lotyyppiset asunnot ja selkeät kerrostalo-asunnot. Tällöin yleensä tulkitaan myös rivitaloasunnot kerrostaloasunnoiksi.

Esimerkki pientalojen hybridisovelluk-sesta on rakennus, jossa kaksi asuntoa on osin päällekkäin ja molemmilla asun-noilla on oma sisäänkäynti. Myös perin-teinen rintamamiestalo on hybridi, jos ra-kennuksen ylä- ja alakerroissa on erilliset asunnot. Määräykset mahdollistavat kah-den asunnon tilojen sijoittamisen pääl-lekkäin myös pientaloissa, vaikka tällai-sia ratkaisuja ei kovin laajalti ole toteutet-tu nykypäivän asuntotuotannossa.

Turussa on kokemusta eri talotyyp-pejä sekoittavista ratkaisuista esimerkik-si Port Arthurin alueella ja kahden asun-non sijoittaminen kokonaan tai osittain päällekkäin pientaloissa on Turussa edel-leen mahdollista. Amurin alueella Tampe-reella on myös vanhoja esimerkkejä täl-laisesta rakentamisesta ja vastaava on nykyisinkin mahdollista, kunhan asun-tojen lukumäärä rajoittuu kahteen. Hel-singissä kahden asunnon päällekkäisyyt-tä on toteutettu esimerkiksi Puu-Vallilas-

Esimerkki pientalosta, missä kaksi eri asuntoa sijaitse-

vat osittain päällekkäin. 1:250.©Kirsti Sivén & Asko Takala Arkkitehdit Oy

21

ja ensimmäisen kerroksen lattiataso ha-lutaan yleensä nostaa hieman normaalia sokkelikorkeutta enemmän, jotta kadulta ei näe suoraan sisään alimman kerrok-sen asuntoon. Tämä johtaa siihen, että kadunpuoleisen sisäänkäynnin edustal-le tulee useampia porrasaskelmia ja si-säänkäynnistä on vaikea saada esteetön. Jo 300mm tasoero tuottaa 1:20 kalte-vuudella tehtävän luiskan pituudeksi täy-det 6 metriä. Jos korkeuseroa on enem-män, luiska pitenee ja siihen tarvitaan vä-litasanne. Jyrkempi luiska tulee kattaa tai lämmittää.

Usein esteetön kulku olisi helpointa järjestää pihan, toisen porrashuoneen tai jopa yhteisen sisäänkäyntihallin kautta. Pääsääntöisesti kaikkien kyselyyn vas-tanneiden kuntien käytännöt sallivat täl-laisen ratkaisun. Ainoastaan Tuusulassa pääsisäänkäynnin tulee aina olla estee-tön ja Hämeenlinnassa ja Kuopiossa ei sallita toisen porrashuoneen kautta kul-kemista.

Kaikki kunnat, joissa esteetön kulku voidaan järjestää pihan kautta, painotta-vat lisäksi, että kulkureitin tulee olla help-

po myös sitä kautta toteutettuna. Tällöin esitetään usein myös vaatimus liikkumi-sesteisten autopaikkojen sijoittamiseksi pihan puolelle. Helsingissä ja Vantaalla on voimassa suositus, jossa rakennuk-sen kaikista sisäänkäynneistä tehdään es-teettömiä. Vantaan tulkintaohjeessa mai-nitaan lisäksi, että pääsisäänkäynneissä luiskan rakentaminen on ensisijaisempaa kuin esteettömän sisäänkäynnin järjestä-minen esim. pihanpuolelta. Jos luiskasta tulisi pääsisäänkäynnissä kohtuuttoman pitkä, voidaan sallia käynnin järjestämi-nen muuta kautta.

Määräysten mukaan pientaloton-tin tai rakennuspaikan rajalta sekä auto-paikalta asuntoon maantasokerrokses-sa johtavalta kulkuyhteydeltä ja sisään-käynniltä edellytetään esteettömyyttä, jos se maaston muodon ja korkeuserot huomioon ottaen on mahdollista. Kyse-lyn kunnista vain Hämeenlinna vaatii si-säänkäynnin esteetöntä toteutusta myös pientaloissa. Luiskaan varautuminen riit-tää Porissa, Turussa ja Oulussa, Kuopi-ossa sitä suositellaan. Vantaalla kulkurei-tin autopaikalta asuntoon tulee olla es-teetön, kun samalla tontilla on useampi asuinrakennus ja niillä on yhteinen pysä-köintialue. Luiskan kaltevuudesta ollaan Vantaalla valmiita tinkimään, jotta esteet-tömän sisäänkäynnin rakentamisen kyn-nys saataisiin pienemmäksi ja toteutuk-sia aikaiseksi. Jyrkempäänkään luiskaan ei tällöin vaadita katosta tai lämmitystä.

Helsingin esteettömän pientalon suunnitteluohje suosittaa esteetöntä si-säänkäyntiä myös pientaloihin. Luiskan maksimikaltevuudeksi suositellaan 1:20 ja jos tasoero valmiin lattian ja ympäröi-vän maanpinnan välillä on korkeintaan 500mm, luiskan voi tehdä yhtenäisenä ilman välitasannetta. Luiska suositellaan myös suunniteltavaksi rakennuksen ark-kitehtuuriin sopivaksi.

Lain sanamuodosta johtuu, että pien-talojen sisäänkäynneiltä edellytetään es-teettömyyttä, jos se maaston muodot ja korkeuserot huomioon ottaen on mah-

sa ja Puu- Käpylässä jo sata vuotta sit-ten. Kielteisesti pientalo-hybrideihin suh-taudutaan kuitenkin Hämeenlinnassa ja Tuusulassa. Hämeenlinnassa kaksi asun-toa päällekkäin muodostaa pääasiallises-ti kerrostalon ja lähtökohtaisesti tällainen ei ole mahdollista pientalossa. Tuusulas-sa pientaloille kaavoitetuissa kortteleis-sa ei sallita rakennettavaksi kahta asun-toa päällekkäin ja kaavaan tulisikin mer-kitä korttelityypiksi A, jotta tällainen oli-si mahdollista.

Hissitön kerrostalo

RakMK osan G1 kohdan 4.2.1 mukaan kerrostalossa, jossa käynti asuinhuoneis-toihin on sisääntulon kerrostaso mukaan lukien kolmannessa tai sitä ylemmässä kerroksessa, porrasyhteys asuinhuoneis-toihin on varustettava pyörätuolin ja pyö-rällisen kävelytelineen käyttäjälle sovel-tuvalla hissillä. Hissittömien kerrostalo-jen rakentaminen on viime vuosina vä-hentynyt, mutta hybridityyppisiä raken-nuksia kehiteltäessä hissittömyys nousee jälleen esiin.

Hissittömän kerrostalon poistumistie-portaan määräyksestä löytyy kohta, joka on mietityttänyt suunnittelijoita useaan otteeseen. Portaita ja luiskia käsitellään varsinaisesti määräyskokoelman osassa F2 ”Rakennuksen käyttöturvallisuus”, ja siihen viitataan osissa F1 ja G1 koskien kulkuyhteyksiä. Osan F2 kohdan 2.1.1 oh-jeen mukaan hissittömässä kerrostalossa ainoana kulkutienä toimivassa portaassa tulee olla välitasanne. Tämä johtaa siihen, ettei puolipyöreää porrastyyppiä voi käyt-tää tällaisissa tapauksissa lainkaan, vaik-ka portaan malli olisi laajasäteinen. Kyse-lyn perusteella välitasanteetonta poistu-mistieporrasta ei sallita enää kaksikerrok-sisissa hissittömissä kerrostaloissa Poris-sa tai Tampereella, mutta muualla ratkai-sua voidaan käyttää.

Sisäänkäynnit

Kaupunkimaisessa rakentamisessa ker-rostalo sijoitetaan usein kiinni katulinjaan

©Jussi Tiainen

22

Esimerkki suoraan katulinjaan rakennettavasta esteettömästä sisäänkäynnistä.


dollista. Tällöin joudutaan usein tulkitse-maan nimenomaan maaston haasteel-lisuutta, useimmin rinnetonteilla. Poris-sa käytäntönä on, että tontin korkeus-erot tulkitaan liian suuriksi silloin, jos tar-vittava luiska ei mahdu tontille. Turussa ratkaisevaa on, voidaanko autopaikat to-teuttaa rakennuksen tasalle vai ei. Hä-

meenlinnassa tontin ei tarvitse olla edes kovin jyrkkä, jotta sisäänkäyntiin sallitaan portaat, mutta tällöinkin sisätiloilta vaadi-taan esteettömyyttä.

Tulkinta maaston muodoista ja luis-kien mahdollisuuksista jää kaikissa kun-nissa lupaviranomaisen vastuulle. Tulkin-nan tekijöinä ovat poikkeuksetta raken-

nustarkastajat tai muut luvan myöntä-vät tahot ja esimerkiksi Hämeenlinnas-sa on päätöksentekoon otettu mukaan Vammaisneuvosto, jota konsultoidaan lupavalmistelun yhteydessä. Yhdessä-kään kunnassa asiaan ei ole otettu kan-taa kaavavaiheessa tai tontinluovutuk-sen yhteydessä.

23

Kaikissa Pohjoismaissa lainsäädäntö asettaa esteettömyysvaatimuksia raken-tamiselle. Vaatimukset vaihtelevat jonkin verran, mutta vaateet kohdistuvat poh-jimmiltaan samankaltaisiin asioihin ku-ten rakennuksen saavutettavuuteen, kul-kureitteihin sekä huoneistojen sisätiloi-hin. The Concortium of European Buil-ding Control (CEBC) on julkaissut vuonna 2007 tutkimuksen ”BCR Building Control Report – Access for All in Europe”, johon seuraavat tiedot pääosin perustuvat.

Esteettömyydestä puhuttaessa ter-mi saavutettavuus (engl.accessibility) kuvaa määräysten tavoitteita paremmin kuin Suomessa käyttöön vakiintunut ter-mi esteettömyys. Esteettömällä ympäris-töllä ja rakennuksella tarkoitetaan Suo-messa määräysten puitteissa pääasialli-sesti liikkumisesteisen ihmisen liikkumi-sesteiden poistamista. Tulevaisuudessa esteettömän ympäristön tulisi kattaa laa-jemmin eri aistien ongelmat, minkä esi-merkiksi Tukholman kaupunki on huomi-oinut omissa ohjeissaan. Kaupungin ra-kennusvirasto edellyttää, että kaikki ylei-set alueet, rakennukset ja rakennuspai-kat tulee olla saavutettavissa ja käytettä-vissä liikkumisesteisten ohella myös niillä henkilöillä, joilla on normaalia heikompi hahmottamiskyky. Tämä tarkoittaa käy-tännössä värejä, kontrasteja, ääniä jne. Ongelmalliseksi tilanteen tekee se, että kaikki ei sovi kaikille: se mikä helpottaa toista voi haitata tai jopa estää toista.

Määräyksissä esteettömyys on otettu huomioon kaikissa Pohjoismaissa saman-kaltaisesti. Esimerkiksi luiskan maksimi-jyrkkyys vaihtelee vertailumaissa Suo-men tapaan 1:12 ja 1:20 välillä. Luiskan minimileveydeksi on Ruotsissa ja Tans-kassa säädetty 1300 mm, mutta muissa vastaavaa määräystä ei ole.

Yhteistä kaikille Pohjoismaille on se, että hissi vaaditaan tietyn kerrosluvun täyttyessä. Ruotsissa on tiukin vaatimus ja siellä hissi on rakennettava, jos ker-roksia on kaksi tai enemmän. Suomes-sa ja Tanskassa on sama vaatimus kol-

7 Käytännöt muissa Pohjoismaissa

me- tai useampikerroksiseen rakennuk-seen, Norjassa ja Islannissa raja on nel-jännen kerroksen kohdalla. Kaikissa ver-tailumaissa vaaditaan hissikorilta vähin-tään 1,1 x 1,4 metrin kokoa. Suurinta hissiä vaatii Islanti, jossa korin pitää olla kooltaan 1,1 x 2,1 metriä.

Ovien vapaa kulkuaukko on oltava 800 mm sekä Suomessa, Ruotsissa et-tä Islannissa. Tanskassa ovien on oltava vähintään 9M -ovia, mutta sovellusoh-jeen mukaan 77 cm:n vapaa kulkuauk-ko riittää. Kynnys saa olla korkeintaan 25 mm sekä Norjassa että Tanskassa. Eteis- ja käytävätiloihin vaaditaan pääsääntöi-sesti pyörähdysympyrä, ja käytävälle on asetettu myös minimileveyksiä. Tanskas-sa käytävän minimileveys on 1300 mm ja Norjassa riittää 900 mm. Norjassa kuiten-kin vaaditaan lisäksi, että eteis- ja käytä-vätiloissa tulee olla 1500 mm:n pyöräh-dysympyrä.

Huoneistojen sisätiloja koskevis-sa määräyksissä on eroja. Suomessa ja Tanskassa edellä mainitut ovien minimi-leveydet koskevat myös huoneistojen si-sätiloja, mutta esimerkiksi Norjassa ei minimileveyttä ole asetettu. Wc:n koolle on myös asetettu rajoituksia ja lähes kai-kissa maissa vaaditaan, että huoneistos-sa on liikkumisesteiselle soveltuva wc.

Ruotsissa selviytymiskerroksessa on oltava vähintään

20 m²:n suuruinen olohuone, jota pidetään riittävän

isona, jotta sinne voidaan tarvittaessa sijoittaa vuode.


KÖK13,5m2

21,0m2

2,0m2

ENTRÉ2,0m2

HALL7,5m2

WC/D3,0m2

GE4,5m2

24

Kooste muutamista kerrostaloja koskevista esteettömyysmääräyksistä Pohjoismaiden osalta

Perustuu The Consortium of European Building Control (CEBC) vuonna 2007 julkaisemaan tutkimukseen "BCR Building Control Report - Access for All in Europe"

Maa Saavutettavuus Eteiset, käytävät Huoneiston sisätilat Märkätilat etc.

luiskan maksimijyrkkyys 1:12,5 pyörähdysympyrä 1300mm oven vapaa-aukko 800mm jos tulee hissi, 1 wc invana

Suomi ei minimileveyttä 3krs tai enemmän - hissi

oven vapaa-aukko 800mm hissikorin minimi 1.1x1.4m

luiskan maksimijyrkkyys 1:12 asunnoissa 1100mm 2krs tai enemmän - hissi inva wc vaaditaan, min. 1.7x1,9

Ruotsi rampin minimileveys 1.3m yhteistiloissa 1300mm hissikorin minimi 1.1x1.4m wc:n oven vapaa aukko 800mm

oven vapaa-aukko 800mm

tasanne mini.1300 leveä minimileveys 1300mm oven minimileveys 900mm wc-tilassa 1.1m vapaa tila

Tanska luiska maksimi 1:20 3krs tai enemmän - hissi

rampin minimileveys 1.3m hissikorin minimi 1.1x1.4m

oven leveys min 900mm

määräykset voimassa kun käytävät min.900mm ei minimi ovimittaa, suos.900mm wc-tilan pitää olla soveltuva

Norja asuntoja on enemmän kuin 4 pyörähdysympyrä tulee olla, liikuntaesteiselle

mitta 1500mm 4krs tai enemmän ja minimimittasuositus 2.2x2.5

rampit 1:20, lyhyinä 1:12 12 as. tai enemmän - hissi

minimi pääoven leveys 1000mm hissikorin minimi 1.1x1.4m

kynnys maks.25mm

Islanti oven vapaa-aukko 800mm Poistumistieovet min.900mm 4krs tai enemmän - hissi wc-tilan pitää olla soveltuva

hissikorin minimi 1.1x2.1m liikuntaesteiselle

25

Oveen liittyviä esteettömyysvaatimuksia Tanskassa. Bygnings-

reglement 1995, om tilgængelighedskravene. Center for Lige-

behandling af Handicappede.

Tanskassa pitää wc-istuimen edessä olla 1100 mm:n vapaa tila, ja lisäksi 1500 mm:n pyörähdysympyrä. Bygningsreglement 1995, om tilgæn-

gelighedskravene. Center for Ligebehandling af Handicappede.

©Arkitekterne Bahn, DK





26

Kunta Kunnassa oma

rakennusten

esteettömyyttä

koskeva ohjelma

tai linjauksia.

Kunnassa

esteettömyys-

asiamies. (tai

vastaava virka/

organisaatio)

Kunnalla on omia

kirjallisia esteet-

tömyyteen liittyviä

rakentamis-

ohjeita.

Ovien/oviaukkojen

leveydet on

merkittävä

lupapiirustuksiin.

Eteis- ja

märkätiloihin on

merkittävä

pyörähdysympyrät

lupapiirustuksiin.

Wc-istuimen viereen

vaaditaan aina 800 mm

vapaa tila.

(asuinkerrostalot)

Espoo kyllä kyllä kyllä ~ ~ ~

Helsinki kyllä kyllä kyllä ei ~ ~

Hämeenlinnaei

vammais-

neuvostoei kyllä

kyllä

märkätiloihinei

Kuopioei

vammaislauta-

kuntaei kyllä ei ei

Oulu

esteettömyys-

strategia työn allaei ei ei ~

määräysten

edellyttämissä

tapauksissa vaaditaan

Pori ei ei ei kyllä kyllä ~

Tampere ei kyllä ei ei kyllä yleensä kyllä

Turkukyllä kyllä ~ kyllä kyllä

Yhdessä asunnon

saniteettitilassa

Tuusula ei ei ei kyllä kyllä ei

Vantaa

~vammais-

neuvostokyllä kyllä

kyllä märkätiloihin,

kun määräykset

edellyttävät

määräysten

edellyttämissä

tapauksissa vaaditaan,

muuten suositellaan

~ = Kysymykseen ei ole saatu yksiselitteistä vastausta tai vastausta lainkaan.

Kunta Asuinhuoneiston

saunan oven

vapaan

kulkuaukon on

aina oltava 800

mm.

Vapaan

kulkuaukon

800 mm

vaatimus

koskee myös

parveke/

terassiovia.

Asunnon

kattoterassille saa

olla kynnys

/askelma.

Asunnon

vaatehuoneessa

oltava 800 mm

vapaa oviaukko.

Vähintään kolme-

kerroksiseen

pientaloon

vaaditaan hissi tai

hissivaraus.

Asuinkerrostalon

esteetön sisäänkäynti

voi olla pihan puolelta.

(jos kadun-

puoleinen pääsis.käynti

esteellinen)

Espoo ~ ~ kyllä ~ ~ ~

Helsinki kyllä ei enää kyllä ei ~ ~

Hämeenlinna

riippuu saunan

koosta

kyllä, jos

parveke/terassi

on

selviytymis-

kerroksessa

kyllä, jos jälkeenpäin

voi tehdä

luiskan

ei, jos asunnossa on

muuten

säilytystilaa

ei kyllä

Kuopio

kyllä kyllä kylläkyllä yhteen

vaatehuoneseenei kyllä

Oulu kyllä kyllä kyllä ei ei kyllä

Pori kyllä kyllä kyllä kyllä kyllä kyllä

Tampere ei kyllä kyllä ei ei kyllä

Turkukyllä ei kyllä

kyllä yhteen

vaatehuoneseenei kyllä

Tuusula ~ kyllä kyllä ei ei ei

Vantaakyllä

ei, mutta

suositellaan

kyllä, mutta ei

suositellaei ei kyllä

~ = Kysymykseen ei ole saatu yksiselitteistä vastausta tai vastausta lainkaan.

8 Taulukot

27

9 Johtopäätökset

YleistäKyselyn vastauksista saatu mielikuva es-teettömyyden vaatimusten vaikutuksis-ta on moniulotteinen. Määräysten perus-ajatusta, ”rakennetaan kaikille” – henkeä, pidetään hyvänä ja yleinen mielipide on, että nyt alkuun saatua positiivista kehi-tystä tulee jatkaa. Kritiikkiä annetaankin eniten toisistaan eriävistä tulkinnoista se-kä paikoin liian tiukoiksi koetuista vaati-muksista.

Suunnittelijoiden suurin kritiikki koh-distuu määräysten tekstin epäselvyyteen ja osin ristiriitaiseen sisältöön. Määräys-ten tultua voimaan niitä tunnuttiin tulkit-sevan jopa ylireagoiden. Nyt käytäntö näyttäisi asettuneen lähemmäs lain tar-koittamaa henkeä.

Määräysten perusongelma on, että niissä pystytään huomioimaan vain sen hetkiset tarpeet ja jo rakennetusta saa-dut kokemukset. Kun rakennusten ja ta-lotyyppien innovaatioita ei aina kyetä en-nakoimaan lakitekstissä, syntyy väistä-mättä tulkintatarvetta. Myös lakitekstin yleispätevyys aiheuttaa kyselyssä ilmen-neitä ongelmia. Kaikki määräykset eivät sellaisinaan ole toteutettavissa kaikkialla, ja uudet tilanteet synnyttävät uusia tul-kintoja, toisinaan jopa kummallisia uu-sia vaatimuksia. Osassa kunnista on osa määräyksistä jopa jätettävä yksinkertai-sesti huomioimatta, jotta rakentaminen on ylipäätään mahdollista.

Esteettömän asumisen positiivisen kehityksen jatkumisen turvaaminen vaatii määräysten läpikäymistä laajal-la rintamalla. Tätä selvitystä laajemmin asiaan pureutuu Ympäristöministeriön ”normitalkoot” – ohjelma, joka on käyn-nistynyt alkukesästä 2008. ”Normital-koiden” selvitystyön tulokset, tarkem-pi sisältö tai aineisto ei ole ollut Esteet-tömyysselvityksen tekijöiden käytettä-vissä, mutta selvityksen perusteella tul-taneen tarkentamaan nykyisiä määräyk-siä ja selventämään tulkintoja. Ennakko-tietojen mukaan esteettömyysmääräyk-siä ei ole koettu ”normitalkoisiin” vas-tanneiden joukossa erityisen haasteel-lisiksi tai suuria lisäkustannuksia aihe-uttaviksi.

Vaikka viime vuosina esteettömyy-teen ja saavutettavuuteen onkin panos-tettu tiedottamisen saralla paljon, on ra-kentamisen ammattilaisilla vielä paljon opittavaa kertarakentajista puhumatta-kaan. Kaavoittajilta toivotaan lisää ra-kentamismääräysten tuntemusta ja ra-kennusvalvonnoilta yhtenäisyyttä mää-räysten soveltamiseen. Yhteistyö ja dia-logi kaikkien osapuolten kesken liene-vät avainsanoja tilanteen parantamises-sa. Kaavoittajien ja rakennusvalvontojen edustajien yhteistyötä pitäisi lisätä, jot-ta käytännön ongelmat kohtaisivat kaa-voituksessa asetettavat puitteet riittä-vän ajoissa. Koulutus ja tiedon jakami-

nen ovat myös tärkeässä roolissa, myös yksittäistä omakotirakentajaa tulee aut-taa arvioimaan omaa rakennusprojekti-aan eri näkökulmista.

Monen muun yleisesti hyväksytyn asi-an lailla esteettömyyden voimakas koros-taminen ja esillä pitäminen saattaa aihe-uttaa myös vastareaktioita. Yhteisen jul-kisen ympäristön ja rakennusten esteet-tömyydestä huolehtimista pidetään it-sestään selvänä ja sama myötämielisyys koskee myös asuinkerrostalojen yhteis-ten tilojen käytettävyyttä. Mutta määrä-ysten lähestyessä asumisen intiimeintä tasoa puuttumalla asuntojen sisätiloihin, asukkaiden yksityisten ja henkilökohtai-sina pidettyjen valintaoikeuksien piiriin, kohdataan enemmän vastustusta. Asun-tosuunnittelussa voimistunut asukkaiden kuuleminen ja oman suunnittelu- ja pää-tösvallan lisääminen näkyy uudistuotan-nossa pientalounelmien ohella myös esi-merkiksi ns. loft-asuntojen suosiona; va-pautena tehdä oman mielen mukaan, muiden määräilemättä ja valvomatta, omien taloudellisten voimavarojen mu-kaan ja muunnellen. Tällöin ei määräys-ten ”pyörätuolinäkökulmaa” useinkaan koeta läheiseksi. Suunnittelun ohjauk-sessa ja valvonnassa esteettömiä ratkai-suja onkin perusteltava monista näkökul-mista ja elämäntilanteista: on tarjottava käytettävyysporkkanoita määräyspiiskan sijaan.

Pääkaupunkiseudulla uusista rakennettavista alueista esimerkiksi Viikinmäki on esteettömyyden toteuttamisen kannalta hyvin haasteellinen.

As.Oy Helsingin Topaasin erillistalojen sijoittaminen maastoon on tutkittu tarkasti alueleikkauksin.

©Huttunen-Lipasti-Pakkanen Oy

28

KaavoitusRakennuspaikkojen maastomuodot ovat selvityksen perusteella suurimpia haas-teita esteettömälle rakentamiselle – eri-tyisesti yhdistettynä luonnonarvojen säi-lyttämispyrkimyksiin. Asuinkerrostalo-jen osalta lakiteksti maaston muotojen huomioimisesta on pientalo-kohtaa sel-keämpi. Pientalotonttien erilaiset olosuh-teet on pyritty ottamaan huomioon, mut-ta lakitekstissä asia on ilmaistu hyvin tul-kinnanvaraisesti. Esteettömyyttä vaadi-taan, jos maasto-olosuhteet sen salli-vat. Kerrostalojen kohdalla taas joudu-taan usein maaston rankkaan käsitte-lyyn esteettömän pihatilan aikaansaa-miseksi. Ristiriitaisuutta aiheutuu mää-räysten noudattamisessa myös sellai-sissa olosuhteissa, joissa jalkakäytävän tms. kulkuväylän kaltevuudet katualueel-la tai puistossa heti tontin ulkopuolella ovat jyrkempiä kuin tontin väyliltä vaa-ditaan. Tällöin tontillakin voitaisiin har-kita sallittavaksi katualueen normiston noudattaminen esimerkiksi pysäköinti-paikalle asti.

Maasto-olosuhteet tulisi tutkia ja kor-keuserojen vaikutukset arvioida nykyis-tä tarkemmin jo kaavoitusvaiheessa, jol-loin voitaisiin antaa tarkempia kortteli-kohtaisia ohjeita ja ottaa huomioon ta-voitellun rakennustyypin käyttömahdol-lisuudet – esimerkiksi viitesuunnitelmia käyttäen. Kerrostalotonteilla voisi kaava-määräyksissä ja rakennustapaohjeissa ol-la tarkempia esimerkiksi maasto-olosuh-teisiin perustuvia esteettömyysvelvoittei-ta, kuten mitkä sisäänkäynneistä tulee ja voidaan järjestää esteettömäksi. Tarkem-malla tutkimisella voitaisiin osoittaa myös sellaisia luonnontilaisena säilytettäviä pi-han oleskelualueosia, joilta ei edellytetä maastonmuokkausta edellyttävää saa-vutettavuutta. Kaavaan merkittynä tieto kulkisi tontinluovutukseen niin, että ra-kennushankkeeseen ryhtyvällä olisi suo-raan tiedossa hankkeelle tässä mielessä osoitetut vaatimukset. Erityisesti pienta-lorakentajille tieto olisi arvokas.

Perinteinen väljä pientalorakentami-nen ei tulevaisuudessa enää ole mahdol-lista Helsingissä, vaikka kaupunkiin onkin kaavoitettu viime vuosina runsaasti pien-talotontteja. Pieneneville tonteille on ke-hitelty kaupunkipientalo- eli ”Town Hou-se” – talotyyppejä, joilla vierekkäiset talot rakennetaan kiinni toisiinsa ja toisinaan myös katulinjaan.

Määräysmielessä mitään kerrostalo-tyyppiä ei ole kielletty, mutta esteettö-myysajattelu on supistanut muutaman tyypin käyttöä. Kaupunkikuvallisesti käyt-tökelpoisten ja mittakaavallisesti miellyt-tävien 3-kerroksisten pienkerrostalojen puuttumista nykykaavoista ja toteutuk-sista lähes kokonaan perustellaan tiu-kentuneiden hissivaatimusten aiheutta-milla suhteellisilla lisäkustannuksilla ver-rattuna suurempiin ja korkeampiin talo-tyyppeihin. Nykymääräyksillä on erilaisia hybridiasuintaloja toteutettu vielä suh-teellisen vähän, mutta rakennustyyppien kehittely voisi mahdollistaa pientalomai-sen ympäristön tuottamisen suuremmal-la kerrostalomaisella tehokkuudella. Esi-merkiksi kahdella päällekkäisellä asun-nolla voidaan ratkaista 3-kerroksisen ra-kennus pientalomaisin asunnoin. Alem-mat asunnot voisivat tällöin olla esteet-tömiä, mutta ylemmille voitaisiin sallia pientalojen tapaan myös muita ratkaisu-ja ja vain varautumista saavutettavuuden parantamiseen.

RakennusvalvontaTehty kysely on tuonut vahvistusta sil-le ennakkokäsitykselle, että määräyksis-sä on paljon tulkinnanvaraa ja että tulkin-noissa on erittäin suuria eroavaisuuksia ja ristiriitaisuuksia kuntien välillä. Mää-räysten tulkinnanvaraisuus on ”pakotta-nut” kuntien rakennusvalvonnat luomaan omat tulkintaohjeensa, jotta määräysten soveltaminen kunnassa yhtenäistyy. Sa-malla on herätty kuntien välisten tulkin-tojen yhtenäistämistarpeeseen. Esimer-kiksi Turun seudulla on parhaillaan käyn-

Hybridiasuinrakennuksissa sekoittuvat pien-, rivi- ja

kerrostalojen asuntotyypit tai asumiseen liittyy tai se-

koittuu muita käyttötarkoituksia. As.Oy Espoon Jatu-

linniityssä on yhdistetty kaksikerroksisia rivitaloasun-

toja kerrostaloon, jossa lisäksi ylimmissä kerroksis-

sa on kattoterassi.


29

nissä hanke, jonka tarkoituksena on yhte-näistää useamman eri kunnan määräys-ten tulkinnat sekä rakennustapaohjeet.

Rakennustietosäätiön esteettömyys-opas havainnollistaa kuvin ja mitoin hy-viä ratkaisumalleja. Oppaan heikkous on kuitenkin se, että määräykset ja ohjeet ovat erottelematta. Uusi ohjekirja voisikin yhtenäistää nykyisen lain tulkinnat koko maan kattavasti ja Turun seudulla tehtä-vä työ toimisi varmasti hyvänä pohjana tälle hankkeelle.

Kustannukset Väistämättä tulee eteen myös jatkuvas-ti toistuva kysymys kustannuksista – mi-tä esteettömyys maksaa? VTT:n tekemän tutkimuksen ”Asuntotuotannon laatu-kustannukset 1994–2005” (Vainio, Kau-ranen, Sallinen, Mikkola 2006) mukaan esteettömyysmääräykset ovat vaikutta-neet sekä rakenteellisiin että tilallisiin rat-kaisuihin. Esimerkiksi märkätilojen kyn-nyksettömyys on johtanut ontelolaatta-välipohjissa kololaattojen käyttöön, kun aikaisemmin märkätiloihin tehtiin korote-tut pintalaatat kaatojen jne. aikaansaami-seksi. Pesutiloja mitoittava 1500mm pyö-rähdysympyrä on kasvattanut rakenta-miskustannuksiltaan kalliimpien pesuti-lojen suhteellista osuutta asunnon koko-naisneliöistä. Piha-alueille on tullut lisää maatöitä sekä rakenteita, kuten luiskia ja kaiteita. Hissivaatimus on puolestaan vähentänyt 3-kerroksisten asuinkerros-talojen toteuttamisia. Tutkimuksen mu-kaan esteettömyyden kustannuslisä on ollut tutkittavalla aikavälillä yhteensä n. 11,57e/htm² (euroa/huoneistoneliö).

Märkätilojen kasvanut koko ei käy-tännössä ole kasvattanut asuntojen ko-konaisneliöitä, minkä vuoksi kyseisten ti-lojen koon kasvaminen tuntuu erityises-ti pienissä asunnoissa, joissa halvat ”pe-rusneliöt” ovat korvaantuneet kalliimmil-la ”märkätilaneliöillä”. Suurin haittateki-jä esteettömyydestä onkin ollut se, että asunnot kärsivät yleisestä ahtaudesta,

Esimerkkikylpyhuone kolmena eri aikakautena.

Helsingin Asuntotuotantotoimistolta saatujen keskimääräisten rakentamiskustan-

nusten (märkätilan lattia 135e/m2 ja seinät 120e/m2) perusteella on laskettu esiin

vertailuluvut eri tyypeille. Tyyppi C = 100% kuvaa tilannetta ennen uusien määrä-

ysten voimaan tuloa. Kun tilaan tuodaan LTO-koje, kasvavat kustannukset teoreetti-

sesti laskien 23%. Saunan oven leventäminen uusien esteettömyysmääräysten mu-

kaisesti ei enää nosta kustannuksia tämän jälkeen kuin 3%.

Vertailuvut tyyppi C = 2761 e = 100 %

tyyppi B = 3389 e = 123 %

tyyppi A = 3469 e = 126 %


30

Terassitaloilla voidaan luoda monimuotoista ja vaihtelevaa kaupunkikuvaa ja saada asuntoihin pientalomaisia ul-

kotiloja. Kattoterassin toteuttaminen ilman tasoeroa vaatii 3 metrin kerroskorkeuden ylittämistä, jotta terassin al-

la oleva huonetila täyttää 2500 mm:n minimikorkeuden. Tässä ratkaisussa kerroskorkeus on 3,3 m. Uudet ener-

giataloudelliset tavoitteet saattavat kasvattaa rakennepaksuutta edelleen.

©Arkkitehtitoimisto ALA Oy

©Arkkitehtitoimisto ALA Oy

31

kun samanaikaisesti väliovet ovat kasva-neet ja käytävät leventyneet.

On huomattava, että pesutilojen suu-rentumiselle on muitakin syitä kuin es-teettömyysmääräykset. Vanhemmas-ta kerrostalotuotannosta on vaikea löy-tää pienasuntoa (kokoluokkaa yksiö tai kaksio), jossa olisi asuntokohtainen sau-na. Nykyisin suurimmasta osasta asunto-ja löytyy oma sauna, myös kaikkein pie-nimmistä. Yleiseen ahtauteen vaikuttaa osaltaan myös asuntojen neliöhinta: pin-ta-alaa ei lisätä, koska asunnon kokonais-hinta kasvaa yli ostajien hintakaton ny-kyisellä asuntomarkkinoiden hinnoittelu-tavalla.

Toinen märkätilojen kokoa viimevuo-sina kasvattanut seikka on ilmanvaihto. Asuntokohtaiseen ilmanvaihtoon ja läm-möntalteenottoon siirtyminen on tuonut mukanaan paitsi alaslaskuja, kotelointe-ja, kanavia myös itse ilmanvaihtolaitteis-ton, joka yleensä sijoitetaan kerrostalo-asunnon pesutiloihin. Lämmöntalteen-otolla varustettu koje tuottaa sekä melua että kondenssivettä, joten laitteen luon-nollisin sijoituspaikka on märkätila. Sitä ei voi sijoittaa asuinhuoneeseen ja vaate-huoneeseenkin vaaditaan erityisratkaisu-ja. Kerrostaloasunnossa on harvoin eril-listä kodinhoitotilaa, erillis-wc on yleen-sä vain suurimmissa asunnoissa. Nykyi-sin markkinoilla olevat ilmanvaihtolait-teet eivät useinkaan mahdu pesukone-kuivausrumpu yhdistelmän päälle, joten ne sijoitetaan yleensä pesutornivarauk-sen viereen, mikä on kasvattanut märkä-tilan pinta-alaa huomattavasti enemmän kuin esimerkiksi saunan oven leventämi-nen.

Kustannukset lienevät myös syy sii-hen, etteivät välioviin tarkoitettu erikois-sarana tai ns. vasikallinen saunanovi ole kiistattomista eduista huolimatta yleisty-neet. Saunan oven leveysvaatimus oli-si mahdollista ratkaista käytännöllises-ti ja toimivasti käyttämällä vasikallista eli avautuvalla sivuosalla varustettua ovea, mutta yksikään lupakäsittelijä ei vielä ol-

lut törmännyt tällaiseen ratkaisuun. Sa-ranaratkaisu taas mahdollistaisi myös vanhojen olemassa olevien 9M ovien muuttamisen esteettömiksi vain heloi-tusta muuttamalla.

Kattoterassien kohtuuhintainen ra-kentaminen onnistunee yleensä vain sallimalla askelmat. Jos terassi toteute-taan puutrallein tavallisen loivan kermi-katon (ns. tasakatto) päälle, lisäkustan-nuksia tavalliseen (käyttämättömään) ta-sakattoratkaisuun nähden tulee lähinnä kaideratkaisuista. Sisä- ja ulkotilan ero kasvaa suureksi ilman tavallisesta poik-keavia rakenneratkaisuja; lähes kynnyk-setön kattoterassirakenne saavutetaan vain nostamalla alapuolisen kerroksen kerroskorkeutta, mikä puolestaan lisää tilavuuden myötä rakennus- ja ylläpito-kustannuksia. Tasoerot lisääntyvät edel-leen lämmöneristemääräysten kiristyes-sä ja eristeiden paksuuntuessa. Pysyvät ja siirrettävät luiskavaraukset ovat taval-lisissa asuinhuoneistoissa käyttökelpoi-sia vain hyvin pienissä nousuissa. Vaih-toehtona on esitetty myös sopivia tason-vaihtolaitteita. Ne saattaisivat helpottaa pääsyä askelmaa korkeammalle noste-tuille terasseille – kevyet siirrettävät lait-teet helpottaisivat myös vanhojen teras-sien käyttöä.

Esimerkki siitä, kuinka esteettömän ja helppokäyttöisen asuinympäristön ra-kentamista rasitetaan toiminnallisesti hankalilla lisäkustannuksilla, on liikenne-melun torjunta. Jos melua voidaan torjua lähempänä syntypaikkaa, eli kulkuväyliä rajaavilla meluaidoilla, madalletaan piho-jen ja parvekkeiden käyttökynnystä sa-malla kun vältytään asemakaavaan kir-jattavilta asuinrakentamista rasittavilta lii-kennemelua koskevilta ääneneristysvaa-timuksilta, jotka johtavat esimerkiksi yk-sinkertaisten ja helppokäyttöisten mata-lakynnyksellisten parvekeovien korvaa-miseen kalliimmilla ja enemmän käsiä vaativilla sisään-ulosaukeavilla korkea-kynnyksisillä äänieristysovilla.

Kuvassa SunSaunan vasikallinen saunanovi. Avautuva

sivuosa mahdollistaa tarpeeksi leveän kulkuaukon ja

ovilehti on pienen kokonsa ansiosta helppo käsitellä.

Kylpyhuoneissa ei usein oven sivuilla ole paljon tilaa

ja leveää ovilevyä on avatessa väistettävä. Kapea ovi

taas mahdollistaa oven avaamisen läheltä. Pariovi olisi

käytettävä myös muualla, auki oleva ovi veisi vähem-

män tilaa ja esimerkiksi makuuhuoneissa irtokalusteet

voisi sijoittaa vapaammin.

©Sun Sauna Oy

32

10 Toimenpideehdotukset

Asumiselle välttämättömiksi luokiteltavat tilatAsumiselle välttämättömäksi katsottavi-en tilojen luokittelu muuttuu yhteiskun-nan ja yksilön tarpeiden ja tottumusten mukana; fyysisten perustarpeiden tyy-dyttämiseen (hygienia, ruoanvalmistus, lepo) tarkoitettujen huonetilojen luettelo elää erilaisten elintason kasvusta ja kult-tuurisista muutoksista syntyvien ja pois-tuvien tilatarpeiden myötä.

Suunnittelumitoituksessa suositeltava ”mahtuminen suurimman, ulottuminen pienimmän” -periaate huomioi myös asu-misen ergonomian ja turvallisuudentun-teen. Suurin osa tasossa liikkumisen es-teistä on seurausta kokonaiskustannuk-silla perustelluista tiukoista pinta-alakäy-tännöistä, ja ne poistuisivat luontevasti ny-kykäytäntöä 10 % väljemmillä ratkaisuilla: huoneistoilla, huoneilla ja kulkuaukoilla.

Märkätiloista wc- ja pesutila ovat raken-tamismääräyskokoelman mukaan asumi-selle välttämättömiä tiloja, joten niiden va-rustaminen ja suunnittelu tilallisesti riittä-vän väljäksi ja liikkumisesteisellekin sovel-tuvaksi on välttämätöntä kerrostaloissa.

Rakentamismääräykset eivät edelly-tä asuntoihin saunaa. Tavallisessa pie-nessä kerrostaloasunnossa ei liikuntara-joitteinen henkilö yleensä pysty viemään apuvälineitä saunaan tilan pienen koon vuoksi, vaikka nykymääräyksissä saunan ovelta vaaditaankin esteettömyyttä. Kun ”saunasuomalaisten” osuus väestöstä on mm. maahanmuuton vuoksi muuttu-massa, kerrostalojen saunaosastoja voi-taisiin kehittää jälleen talosaunapohjal-ta, jolloin asuntoihin saataisiin lisää tilaa ja vähemmän kalliita märkätilaneliöitä. Myös esteettömän saunan toteuttami-nen olisi käytännössä helpompaa. Sau-naosasto voisi toimia muutaman asun-non keskinäisenä yhteistilana, jolloin sen käyttö olisi vapaampaa kuin sellaisessa perinteisessä tilanteessa, jossa yksi sau-naosasto palvelee koko talon asukkaita.

Määräysten mukaan parveketta ei tul-kita asumiselle välttämättömäksi tilaksi, eikä sinne kulkemisesta ole kirjattu mi-

tallisia vaatimuksia. Parveke on kuitenkin asunnon lähimpänä välittömänä ulkoti-lana paikka, jonka pitäisi olla jopa pihaa helpommin saavutettavissa liikkumises-teisellekin. Parvekeovien kynnyksissä on vielä esteettömyyteen liittyviä käytännön ongelmia. Rakennusteknisesti on vaikea toteuttaa hyvin matalakynnyksistä, toi-mintavarmaa ja kohtuuhintaista parveke-ovea, joka täyttäisi tavallista suuremmat lämmön- ja ääneneristysvaatimukset.

Käytännönläheisempi lähestymistapa mitoitukseenSuunnitelmien esteettömyyden arviointia ja ohjausta tulee uudistaa – määräysten mukainen tasopiirustus ei aina takaa käy-tettävää lopputulosta. Pesutilasta ei tee esteetöntä pohjakuvaan piirretty pyöräh-dysympyrä, jos muut asiat eivät ole kun-nossa: wc-paperirullaan ei ylety, bidee-suihkun hana on liian kaukana jne. Toi-saalta pesutila ei välttämättä ole esteelli-nen, vaikka pohjapiirustuksessa pyöräh-dysympyrä leikkaa kalusteita tai wc-is-tuinta. Kalusteiden irrotettavaksi tulkitse-minen ja tekeminen myös ”pienentäisi” tilan ilmettä ja toisi käytettävyyttä kool-taan kasvaneisiin tiloihin.

Määräyksissä käytettävät mittayksi-köt ja –tarkkuudet olisi kohdistettava tar-koituksenmukaisesti: millimittoja käytet-täisiin siellä, missä ”millilläkin on merki-tys”, sentti- ja desimetrien / M-mittojen käyttö linjattaisiin rakentamista koske-vien laatutoleranssien ja suunnittelukäy-täntöjen mukaisesti. Esimerkiksi kynnyk-sissä tarkat vaatimukset ovat kohdallaan, mutta wc-istuimen sijainti seinästä voi-taisiin antaa käytännöllisemmässä sent-timetri-muodossa ja mitoitusperiaatteel-la: asentajan on luontevampaa ennakoi-da muutaman kuukauden kuluttua asen-nettavan wc-istuimen paikkaa sijoitta-malla viemäriliitoksen keskilinja lattiava-lua odottamaan tietyn mitan päähän sei-nästä, kuin yrittää ennakoida vielä tilaa-mattoman istuimen leveyden perusteella vierelle jäävän vapaan tilan mittoja.

33

Esimerkki rakennuskohteesta, jossa asuntokohtaisten saunojen sijasta oli muutamaa asuntoa palveleva talo-

sauna. Osassa asuntoja on saunavaraus vaatehuoneena.


Määräykset eivät vaadi parvekeoven kynnykseltä 20 mm korkeutta, vaikka tätä asuinkerrostaloissa usein tavoitel-

laan suositusten perusteella, toisinaan määräykseksi luullen. Valitettavasti riittävän matalan kynnyksen saavut-

taminen on kuitenkin mahdotonta nykyisillä kohtuuhintaisilla perustuotteilla, vaikka ulkopuolen lattiapintaa kuin-

ka yritettäisiin nostaa puutralleilla. RT-kortin mukainen ratkaisu edellyttää puutrallien sijasta käytettäväksi jotain

levyrakennetta (tai ohutta ritilää), sillä materiaali on piirretty tavallista trallilautaa ohuemmaksi. Kun ovi aukeaa

ulospäin ja ovilehdessä on tiivisteet ja huullos, tulee ovilehden alareuna käytännössä osumaan tralleihin, jos nii-

den yläpinta on yhtä korkealla kuin sisäpuolen lattia. Tilanne on sama niin yksi- kuin kaksilehtisillä parvekeovilla.

20 mm kynnys saavutetaankin vain erikoistiivisteillä, esim. laskeutuvalla tiivistekynnyksellä. Jos tulevaisuudessa

parvekkeen ovelle esitetään 20 mm enimmäiskynnyskorkeutta, tulee varmistua vaatimuksen yhteensovittamises-

ta energiataloutta, meluntorjuntaa ja kosteudenhallintaa käsitteleviin rakentamismääräyksiin.

Kaksilehtinen parvekeovi. Yksilehtinen parvekeovi.


34

EsteettömyysluokitusTyön yhteydessä tehdyssä selvityksessä vastaajilta pyydettiin mielipiteitä ja ehdo-tuksia esteettömyysmääräysten kehit-tämistarpeista. Suurin osa vastanneis-ta kannatti ns. ”nollatoleranssin” sijas-ta harkinnanvaraisuutta. Myös määräys-ten porrastaminen sai kannatusta. Selvi-tyksen perusteella yhdeksi varteenotet-tavaksi vaihtoehdoksi nousee ajatus es-teettömyysluokituksen käyttämisestä. Toimivan luokituksen edellytys on kritee-reinä käytettävien määräysten läpikäynti ja arviointi asumisen kehittämisen koko-naistavoitteiden kannalta.

Luokitus voisi helpottaa esim. maas-to-olosuhteiden huomioimista johdon-mukaisesti kaavapäätöksistä rakennuslu-pa- ja rakentamisvaiheisiin. Pientaloton-tit voitaisiin kirjata jo kaavassa tiettyyn esteettömyysluokkaan, mikä selkeyttäi-si tontin luovutusta ja kertoisi tulevalle rakennusratkaisulle asetettavista vaati-muksista. Kerrostaloissa esteettömyys-luokitus voisi koskea rakennustyyppiä ja käyttäjäryhmää (esim. opiskelija-asunnot ja asuntohotellit) tai jakaa (esim. käyttö-tarkoitusmuutoksen alaisen ja/tai suojel-tavan)rakennuksen sisätilat eri astein to-teutettaviin esteettömyyden luokkiin.

Luokituksesta voitaisiin mahdollisesti myös kehittää asunnonhankkijan apuväli-ne huoneiston ja tontin saavutettavuuden arviointiin energia-luokituksen tapaan.

Esteettömyyden jakaminen luokkiin käytössä olevan energialuokituksen ta-

voin antaisi mahdollisuuden ottaa huo-mioon maasto-olosuhteiden ohella myös entistä tarkemmin esimerkiksi eri ikäluok-kien tarpeet. Tontin hankkijalla ja raken-nushankkeeseen ryhtyvällä olisi tiedos-saan heti alussa esteettömyyteen liittyvä vaatimustaso. Luokitus selventäisi myös kysynnän myötä yleistynyttä, mutta var-sin sekavasti käytettyä senioritalo-nimi-kettä, ja auttaisi tuomaan markkinoille myös oikeasti esteettömiä vaihtoehtoja. Kaavoittajalle tarjoutuisi mahdollisuuksia talotyypistön luovempaan sekoitteluun ja uudenlaisen kaupunkirakenteen kehittä-miseen.

Piha-alueille voitaisiin luoda raken-nuspaikan säilytettäväksi hyväksyttyihin maaston muotoihin ja luontoarvoihin pe-rustuva vastaava luokitus. Piha-alueilla voisi säilyttää kalliomäen koskemattoma-na, vaikka siellä olisi istuskelupenkki nä-köalojen katselua varten vaikeampikul-kuisen reitin päässä, jos toisaalla on osoi-tettu riittävästi saavutettavia ja käytettä-viä oleskelu- ja leikkipaikkoja. ”Jokaiselle jotakin” -hengessä ulkotiloista ja pihois-ta saataisiin monipuolisempia ja mielen-kiintoisempia kuin ” jos en minä, niin et sinäkään”-tyyppisillä vaatimuksilla.

Luokituksen kehittäminen on oma selvitystyö, jonka aikaansaamiseksi tu-lisi asettaa laaja-alainen työryhmä. Työ-ryhmä voisi hyödyntää tähän mennessä tehtyjä selvityksiä, kuten esimerkiksi so-siaali- ja terveysministeriön tuella tehdyn SuRaKu -hankkeen ohjeistoa.

35

Esteettömyysluokitus voisi olla esimerkiksi maastollisista lähtökohdista seuraavan-lainen:

Ei vaatimuksia, luokka DLuokkaan kuuluisivat erittäin haastavat pientalotontit, joiden kohdalla esteettömyys ja saavutettavuus on hyvin vaikea toteuttaa. Noudattelee periaatteessa nykymäärä-ysten lievintä pykälää, jossa pientalolta ei vaadita edes esteetöntä sisäänkäyntiä ton-tin muodoista johtuen.

Minimitaso, luokka CVarautuminen esteettömyyteen: toimivat ja muunneltavat tilat, tilavaraukset luiskille, porrasnostimille ym. käytännön esteettömyyssovelluksille.

Luokkaan kuuluisivat periaatteessa kaikki pientalot, joiden maasto-olosuhteissa es-teettömyys on mahdollista toteuttaa helposti ja kohtuukustannuksin nyt tai tulevai-suudessa. Myös kerrostalohankkeessa asunnonosat tai osa asunnoista, esimerkiksi kattokerrosten terassiasunnot, kaksikerroksisten asuntojen sisäänkäyntitasosta poik-keavat kerrokset tai hybridien rivitaloasuntotyyppiset asunnot, joihin on oma sisään-käynti suoraan pihalta (pientalomainen, mutta kerrostaloon kuuluva asunto).

Perustaso, luokka B Nykyhetken kaltainen esteettömyys:

Luokkaan kuuluisivat kaikki kerrostaloasunnot, pois lukien kaavan sallimat yksittäi-set C-luokkaan kuuluvat poikkeamat. Esteettömiä asuinhuoneita tulisi olla minimis-sään yksi ja muilta asuinhuoneilta sallittaisiin minimitaso eli varautuminen esteettö-myyteen. Parveke luettaisiin mukaan välttämättömiin asuintiloihin, mutta sauna voi-taisiin jättää pois.

Täysi esteettömyys, luokka A Nykytilannetta täydellisempi esteettömyys.

Luokkaan kuuluisivat suurin osa palveluasunnoista, senioriasunnoista jne. Kaavassa voidaan tilanteen niin vaatiessa osoittaa myös vaatimus siitä, että osa peruskerros-talotuotannonkin asunnoista pitää toteuttaa tähän luokkaan. Täydellisempi esteettö-myys tarkoittaisi myös konkreettisten varusteiden, hahmottamista helpottavien väri-en, akustisten elementtien jne. mukaan tuomista.

Merkintä + luokan kirjaimen perässä voisi tarkoittaa lisäksi muiden aistien erityistä huomioimista. Esimerkiksi induktiosilmukan käyttövelvoite, puhuva hissiopastaja tai tuntoraidat lattiapinnoitteessa voisivat olla tällaisia lisäominaisuuksia.

36

Yhteenveto

Esteettömyys pitäisi ajatella osana laajempaa saavutettavuuden käsitettä. Vaatimukset —keskittyvät nyt enimmäkseen fyysisten liikkumisesteiden poistamiseen, mutta tavoitteiden asettelussa tulisi arvioida lopputulos kaikkien liikkumisrajoitteisten kannalta.

Esteettömyysmääräysten tarkistamisessa pitäisi katsoa tulevaisuuteen: —

Tavoitteeksi tulee asettaa sellaiset esteettömyysmääräykset, jotka • mahdollistavat ja edistävät myös asumisviihtyisyyttä, kaupunkikuvaa ja rakentamisen kestävyyttä parantavien uusien asuinrakennus- ja asuntotyyppien suunnittelun, samoin kuin matala-tiivis-kaupunkirakenteen toteuttamisen.

Esteettömyysmääräysten ja kestävään rakentamiseen liittyvän lainsäädännön • (energiamääräykset, kosteudenhallinta ym.) on oltava yhteen sovitettavissa.

Esteettömyysmääräysten vaikutuksia tulevaisuudessa lisääntyvään • korjausrakentamiseen ja käyttötarkoituksenmuutoksiin tulee tutkia ja arvioida.

Tulee asettaa työryhmä, joka tutkii esteettömyysmääräysten porrastamista —esteettömyysluokituksella.

Esteettömyysmääräyksissä käytettävän mitoituksen tulee olla lähtökohdiltaan ja —tarkkuudeltaan käytännönläheisempi. Myös asumiselle välttämättömäksi luokiteltavat tilat pitäisi määritellä uudelleen asuntokohtaisten apu- ja ulkotilojen suhteen.

Kaavoituksen ja rakennusvalvonnan yhteistyötä pitäisi lisätä esteettömyysmääräysten —soveltamisessa. Myös kaavoituksen ja rakennussuunnittelun yhteistyötä ja vuorovaikutusta esteettömyyskysymysten osalta tulee lisätä.

Kaavoitusvaiheessa pitäisi tontin maasto-olosuhteita tutkia sillä tarkkuudella, että —voidaan todeta mahdolliset ongelmat esteettömyysmääräysten toteuttamiselle. Mikäli määräysten toteuttaminen vaikeassa maastossa aiheuttaa kohtuuttomia toimenpiteitä, voidaan sallia esteettömyysmääräyksistä poikkeavia ratkaisuja. Tonttien luontaisia ominaisuuksia ja luontoarvoja ei tulisi tuhota esteettömyysvaatimusten vuoksi.

Esteettömyysmääräyksiä tulisi kokonaisuutena selkeyttää ja määräyksiin liittyviä —ristiriitaisuuksia poistaa. Osa määräyksistä on liian yleisluonteisia, mikä aiheuttaa erilaisia tulkintoja ja osa ohjaa liian tarkasti yhteen ratkaisuvaihtoehtoon.

37

Lopuksi

Tämä selvitys tarkastelee esteettömyyttä rakentamismääräysten ja ohjeiden kaut-ta. Se painottuu esteettömän ympäris-tön saavutettavuuden arviointiin mahtu-misen ja pääsemisen näkökulmasta. Saa-vutettavuuden ulottumistarpeita ei juuri käsitellä, sillä sitä koskevia virallistettuja mitallisia ja kirjattuja vaatimuksia ei ole.

Saavutettavuuden toteutuminen asuinrakentamisessa edellyttää rakenta-vaa asennetta ja yhteistyötä kaikkien asu-mistahojen kesken kaavoituksesta toteu-tukseen ja ylläpitoon asukkaiden hyväk-si. Luonteva esteetön ympäristö kaikille ja kaikkialla ei synny vain tiedottamalla ja opastamalla. Asukkaiden, suunnitteli-joiden ja rakentajien asuinpaikkakunnas-ta riippumaton tasavertaisuus edellyttää rakentamismääräysten ja ohjeiden uu-delleen tarkastelun ja kehittämisen lisäk-si kelvollisia työvälineitä näiden sovelta-miseen suunnittelijoille, toteuttajille ja ar-vioijille.

Esteettömyyttä koskevat määräykset ovat osa rakentamista koskevia erilaisia hyvää tarkoittavia yksittäisiä toiveita, ta-voitteita, lakeja, määräyksiä ja rajoituksia, joiden yhteensopivuutta on niiden laati-joiden toimesta yhä harvemmin mietitty. Lopullisesta yhteensovituksesta vastaa-vat yksittäiset suunnittelijat pääsuunnit-telijan johdolla ja toteutuksesta rakenta-jat työmaalla rakennushankkeisiin ryhty-vien tilauksesta ja rahoittamana. Kustan-nuspaineissa tehtäviä lopullisia arvovalin-toja ohjaavat määräysten ja ohjeiden hie-rarkia, joka kaipaa selkeyttämistä ja uu-delleenarviointia.

Asuinrakennusten ja koko asuinympä-ristön esteettömyyden kehittäminen on nähtävä osana yleisempää tavoitetta eli käytettävän, ymmärrettävän ja toimivan ympäristön ja yhteiskunnan rakentamis-ta kaikille.

©Jussi Tiainen

38

Kyselylomake

1. YLEISIÄ NÄKÖKOHTIA ASUNTORAKENTAMISEN ESTEETTÖMYYSKYSYMYKSIIN

– Kuinka suuri ja esilläoleva asia (asuinrakennukset/uudistuotanto) esteettömyys on kunnassa/kaupungissa yleensä?

– Onko kunnassa omia esteettömyyttä koskevia linjauksia tai ohjelmia?Miltä osin vaatimukset koetaan ongelmallisina? Mikä erityisesti koetaan positiivisena?o Noudatetaanko kunnassa ”nollatoleranssia” esteettömyysmääräyksissä? o Pitäisikö toleranssia laajentaa tai vaiheistaa?

– Löytyykö kaupungista esteettömyysasiamies (tai vastaava virka/organisaatio)?

– Rajaavatko tai estävätkö esteettömyysmääräykset ja -ohjeet rakennushankkeita tai kaavoitusta?

– Kuinka hyvin detaljikaavoitusvaiheessa on ennakoitu rakentamisvaihetta koskevat esteettömyysmääräykset ja -ohjeet? Entä yleisten puisto- ja katualueiden suunnittelussa?

– Kuinka paljon rakennushankkeeseen ryhtyvät tuntevat esteettömyysasioita tai hankkivat niistä oma-aloitteisesti tietoa?

– Onko tietoa riittävästi ja/tai helposti saatavilla vai tulevatko esteettömyysvaatimukset tulkintoineen rakennushankkee-seen ryhtyville yllätyksinä? Onko kerta- ja ammattirakennuttajissa eroa?

– Mikä esteettömyysmääräyksissä ja -ohjeissa tuottaa eniten kysymyksiä tai palautetta? Mikä määräyksistä koetaan ongelmallisimpana?

– Aiheuttaako joku määräys tai ohje selkeästi muita enemmän taloudellisia seuraamuksia? Onko esimerkkejä?

2. KUNNAN LUPAKÄSITTELY

– Kuinka rakennusvalvonnasta ohjeistetaan suunnittelijaa tai rakennushankkeeseen ryhtyvää suunnittelutyön alussa esteettömyysasioissa?

o Onko olemassa esim. kunnan omia kirjallisia ohjeita?o Onko kaikki materiaali saatavissa internetin kautta?o Onko olemassa kirjallisuusluetteloita tai aiheeseen liittyviä linkkejä?

– Käydäänkö suunnitelmat läpi yhdessä suunnittelijan ja rakennusvalvonnan käsittelijän kanssa ennen lupapiirustusten ja hakemusten sisäänjättöä? Mihin asioihin kiinnitetään erityistä huomiota?

– Vaaditaanko esteettömyydestä erillistä selvitystä ja jos vaaditaan, missä muodossa?

– Koskeeko esteettömyysselvityksen teko myös pientaloja?

– Pyydetäänkö/vaaditaanko erillisiä ulkopuolisia esteettömyysarvioita (esim. asiamies, vammaisneuvosto, vanhusasian neuvottelukunta)?

– Voiko suunnittelija / rakennushankkeeseen ryhtyvä käyttää ulkopuolista esteettömyyden arvioijaa perustellessaan määräyksistä / ohjeista poikkeamista?

Liitteet

39

– Miten määräysten toteutumista seurataan rakennusvalvonnan puolelta?o Työmaavaiheo Käyttöönotto

3.1. MÄÄRÄYKSET F1

2 SAAVUTETTAVUUS (tontti ja rakennuspaikka)

– Miten kunnassa/kaupungissa tulkitaan kulkuyhteydet tontin rajalta rakennuksen pääsisäänkäynnille? o Mitkä pintamateriaalit sallitaan?o Edellytetäänkö pihan kulkuyhteyksiltä (maasto) aina 1:20 (5 %) kaltevuutta?o Edellytetäänkö luiskilta aina 1:20 kaltevuutta, jos luiska ei ole katettu tai lämmitetty?o Vaaditaanko samaa myös pientaloissa?

– Vaaditaanko piirustuksiin merkintöjä esteettömyysasioista? Riittääkö viittaus RakMK:n noudattamiseen – vai pidetään-kö noudattamista itsestään selvänä?

o Merkitäänkö ovien/oviaukkojen leveydet? Onko mainittava erikoissaranoiden käytöstä O9 kanssa, jos ovilevy jää rajoittamaan muuten vapaata oviaukon leveyttä?o Piirretäänkö pyörähdysympyrä eteiseen ja/tai märkätilaan?o Vaaditaanko samaa myös pientaloissa?

3 TILAT (rakennus)

– Vaaditaanko wc-tilassa istuimen viereen aina 800mm vapaa tila?o Vaaditaanko samaa myös pientaloissa?

– Saako pohjapiirustuksessa esitettävä pyörähdysympyrä leikata kalusteita? Myös pesukoneen?o Vaaditaanko samaa myös pientaloissa?

– Tuleeko istuimen takana olla 300mm tyhjä tila myös asunnoissa? Miten suhtaudutaan 150 mm varaukseen

(esim. Sotera ja Gaius-kylpyhuonejärjestelmä)?o Vaaditaanko samaa myös pientaloissa?

3.2. MÄÄRÄYKSET G1

3 ASUINHUONEISTO (rakennus)

– Vaaditaanko asuinhuoneiston saunan oven vapaaksi kulkuaukoksi aina 800mm? Sallitaanko ”vasikka”?o Myös pientaloissa?

– Koskeeko vapaan kulkuaukon vaatimus 800mm myös parveke/terassiovia?o Entä jos parveke/terassi on asunnon toisessa (ylemmässä) kerroksessa?

– Jos asunnossa on kattoterassi, saako terassille olla kynnys/askelma?o Entä jos kattoterassi on asunnon ainoa ulkotila?o Jos kattoterassille on kynnys, vaaditaanko tähän luiska?o Voidaanko luiska esittää varauksena? Tuleeko luiska tällöin tehdä varastoon käyttövalmiiksi?

– Vaaditaanko asunnon vaatehuoneen ovelta sama vapaan oviaukon leveys? o Jos vaaditaan, riittääkö, jos asunnon yhdessä vaatehuoneessa on vapaa oviaukko min. 800mm?

40

o Jos asunnossa on muuta vaatesäilytystilaa, voidaanko tällöin vaatehuoneen ovi tehdä kapeampana?o Entä pientaloissa?

– Vaaditaanko väestönsuojan suojaoveen rauhanajan kulkua varten luiskaus tai vaaditaanko suojaoven kynnys upotetta-vaksi (tilanteessa jossa suojaan on sijoitettu esim. irtaimistovarastoja)?

– Vaaditaanko irtaimistovarastotilaan pyörähdysympyrän tila tai käytäville tietty leveysmitta?

– Tuleeko ulkokautta käytettävien aputilojen, esim. jätehuone tai irtaimistovarastot, ovien täyttää myös esteettömyysvaatimukset?

4 RAKENNUS, TONTTI JA RAKENNUSPAIKKA

– ”Pientalon määritelmä”o Kuinka monta asuntoa rivitalossa voi olla, jotta se katsotaan edelleen pientaloksi? o Onko määritelmä kaupungin ohje, kirjataanko tulkintaohje kaavaan vai ratkaistaanko asia tapauskohtaisesti?

Kuka tekee päätöksen?o Vaaditaanko kolme kerrosta tai enemmän käsittävään pientaloon hissi tai hissivaraus?

Riittääkö porrasnostin tai – varaus?

– ”Hybridit” eli pientalojen, rivitalojen ja kerrostalojen asuntotyyppejä sekoittavat rakennukseto Vaaditaanko hissi tai muu nostin tai niiden varaus, jos tehdään kolmikerroksinen pienkerrostalo, jossa alimmas-

sa kerroksessa on yksitasoinen asunto ja sen päällä on kaksitasoinen asunto, jonka sisäänkäynti on alemmassa kerroksessa?

o Voidaanko välitasanteeton puolipyöreä/pyöreä porras toteuttaa kaksikerroksiseen hissittömään kerrostaloon vai vaaditaanko portaaseen aina välitasanne?

o Jos AK-kortteliin tehdään ”hybridi”-rakennus, tulkitaanko rakennukset aina kerrostaloiksi määräysmielessä? o Pitääkö kaksikerroksisessa kerrostaloasunnossa ylempikin kerros tehdä esteettömäksi, vaikka asunnon sisällä olisi

porras? Vaaditaanko tällöin portaaseen nostin tai -varaus?o Voidaanko AP-kortteliin rakentaa kaksi asuntoa päällekkäin tai osin päällekkäin?

-Sisäänkäynnito Jos kerrostalon pääsisäänkäynti on esteellinen (portaat kadulta), voidaanko esteetön kulkuyhteys järjestää pihan

puolelta tai jopa toisen porrashuoneen kautta?o Vaaditaanko esteetön sisäänkäynti myös pientaloihin? Jos vaaditaan, voidaanko toteuttaa irtoluiskalla, joka otetaan

41

käyttöön tarvittaessa? Voiko tällainen luiska olla kaltevampi kuin 1:12,5?o Milloin pientalotontin maasto-olosuhteet voidaan tulkita sellaisiksi, ettei esteettömyyttä enää vaadita? Kuka tekee ko.

tulkinnan?– Haluatko antaa muita esteettömyyteen liittyviä kommentteja?

POHJOISMAIDEN KYSELYLOMAKE

1. GENERAL ASPECTS

– How massive / actual and outstanding issue is the (housing) accessibility in Your city nowadays?– What kind of accessibility laws and injunctions you have in general?– Do you have special representative / commissioner to take care of accessibility issues in the city?– How are these accessibility issues taken care of in town planning? What about street and park / green area planning?– How much do the builders know about the accessibility demandings or how unprompted and spontaneous they are to find out this information/legislation? – Are there some particular instructions of accessibility which are confusing builders more than the others? What are tho-se?

2. GETTING THE BUILDING LICENCE

-How does the building permit authority advise for example architects in accessibility issues? Do you have some instructive material (or links) to give?

– Which are the focus points in the construction plans and do You check these factors in advance or at the time you are processing applications?– Does the building permit authority require specific accessibility debriefing? Documentation form?– Are these debriefings / documentations required in one family houses, too?– Do you check the implementation of accessibility demands during construction/ in completed project?

3. INJUNCTIONS

What kind of injunctions do You have concerning accessibility or universal planning?– Requirements for the streets? Parks? Lots?– -Requirements for the entrée of the apartment block? What about in one family houses?– Requirements for the stair hall (in apartment building)? – Requirements for the apartment?

- kitchen / other cookery facilities? - living rooms? - bedrooms? - balconies? - toilets? - bathing rooms? - other spaces?

– Are these required in one-family houses, too?– How about in the situations, where one family houses and apartment blocks are mixed?

- semi-detached? - small house but two apartments are situated on top of one another? - mixed otherwise?

42

2

.

F1Y

MPÄ

RIS

TÖ

MIN

IST

ER

IÖ, A

sunt

o- ja

rak

ennu

sosa

sto

S UO

ME

N R

AK

EN

TA

MIS

MÄ

ÄR

ÄY

SKO

KO

EL

MA

Est

eetö

n ra

kenn

us

MÄ

ÄR

ÄY

KSE

T J

A O

HJE

ET

200

5

Sisä

llys

1 Y

LE

IST

Ä

1.1

Sove

ltam

isal

a 1.

2 V

asta

vuor

oisu

uden

tunn

usta

min

en

2 SA

AV

UT

ETT

AV

UU

S2.

1 K

ulku

yhte

ydet

2.

2 Ta

soer

ot

3 T

ILA

T3.

1

Yle

istä

3.

2 H

ygie

niat

ilat

3.3

Kok

oont

umis

tilat

3.

4 M

ajoi

tusti

lat

MER

KK

IEN

SEL

ITY

S

Mää

räyk

set,

jotk

a ov

at tä

llä p

alst

alla

tällä

isol

la k

irjas

inko

olla

, ova

t sito

via.

Ohj

eet,

jotk

a ov

at o

ikea

lla p

alst

alla

pie

nellä

kir-

jasi

nkoo

lla, s

isäl

tävä

t hyv

äksy

ttävi

ä ra

tkai

suja

.

Selo

stuk

set,

jotk

a ov

at o

ikea

lla p

alsta

lla k

ursi

voi-

tuin

a, a

ntav

at l

isät

ieto

ja s

ekä

sisä

ltävä

t vi

ittau

k-si

a sä

ädök

siin,

mää

räyk

siin

ja o

hjei

siin

.

3

1 YL

EIS

TÄ

1.1

Sove

ltam

isal

a

1.1.

1 M

äärä

ys

Mää

räyk

set j

a oh

jeet

kos

keva

t hal

linto

- ja

palv

elur

aken

nuks

ia, s

ekä

mui

ssa

rake

nnuk

siss

a ol

evia

liik

e- ja

pa

lvel

utilo

ja. T

yötil

oja

sisä

ltävi

ä m

uita

rake

nnuk

sia

mää

räyk

set j

a oh

jeet

kos

keva

t työ

n lu

onne

huo

mio

on

otta

en. N

ämä

mää

räyk

set j

a oh

jeet

kos

keva

t asu

inra

kenn

uksi

a ja

asu

mis

een

liitty

viä

tiloj

a si

ltä o

sin,

kui

n as

unto

suun

nitte

lua

kosk

evas

sa a

setu

kses

sa (R

akM

k G

1) e

delly

tetä

än n

iiden

sove

ltum

ises

ta li

ikku

mis

este

i-si

lle.

Selo

stus

EU:n

ty

öpai

kkad

irek

tiivi

ssä

(89/

391/

EEC

) sä

ädet

ään

liikk

umis

este

iste

n ty

önte

kijö

iden

huo

mio

on o

ttam

ises

ta.

Mitä

näi

ssä

mää

räyk

sissä

ja o

hjei

ssa

on s

anot

tu p

yörä

l-lis

estä

käv

elyt

elin

eestä

tark

oitta

a ne

lita

i kol

mip

yörä

istä

kä

vely

n ap

uväl

inet

tä (

käyt

össä

myö

s ni

mity

kset

rol

laat

-to

ri ja

käv

elyp

yörä

).

Mitä

näi

ssä

mää

räyk

sissä

ja o

hjei

ssa

on s

anot

tu w

c- ja

pe

sutil

asta

, ko

skee

kui

vakä

ymäl

ää j

a ke

mia

llise

en t

ms.

järj

este

lmää

n pe

rust

uvaa

käy

mäl

ää.

Rake

nnuk

sen

käyt

tötu

rval

lisuu

tta k

oske

vass

a as

etuk

ses-

sa (

RakM

k F2

) sä

ädet

ään

mm

. lui

skis

ta, p

orta

ista,

kai

-te

ista

ja k

äsijo

htei

sta

puto

amis

en j

a ha

rhaa

nast

umis

en

estä

mis

eksi

sek

ä m

uide

n tu

rval

lisuu

sris

kien

väh

entä

mi-

sest

ä.

Maa

nkäy

ttö- j

a ra

kenn

usla

ki 1

17 §

3 m

om.

Rak

ennu

ksen

tul

ee o

lla t

arko

itust

aan

vast

aava

, kor

jatta

viss

a,

huol

letta

viss

a ja

muu

nnel

tavi

ssa

sekä

, se

n m

ukaa

n ku

in r

a-ke

nnuk

sen

käyt

tö e

delly

ttää

, sov

eltu

a m

yös

sella

iste

n he

nkilö

i-de

n kä

yttö

ön, j

oide

n ky

ky li

ikku

a ta

i toi

mia

on

rajo

ittun

ut.

Maa

nkäy

ttö- j

a ra

kenn

usas

etus

53

§ 1

- 3 m

om.

Hal

linto

- ja

pal

velu

rake

nnuk

sen

sekä

muu

ssa

rake

nnuk

sess

a ol

evan

sel

lais

en l

iike-

ja

palv

elut

ilan,

joh

on t

asa-

arvo

n nä

kö-

kulm

asta

kai

killa

on

olta

va m

ahdo

llisu

uspä

ästä

, sek

ä nä

iden

ra

kenn

uspa

ikan

tul

ee s

ovel

tua

myö

s ni

iden

hen

kilö

iden

käy

t-tö

ön, j

oide

n ky

ky li

ikku

a ta

i muu

toin

toim

ia o

n ra

joitt

unut

.

Asu

inra

kenn

ukse

n ja

asu

mis

een

liitty

vien

tilo

jen

tule

e ra

-ke

nnuk

sen

suun

nite

ltu k

äyttä

jäm

äärä

ja k

erro

sluku

sekä

muu

t ol

osuh

teet

hu

omio

on

otta

en

täyt

tää

liikk

umis

este

ettö

mäl

le

rake

ntam

iselle

ase

tetu

t vaa

timuk

set.

T

yötil

oja

sisäl

tävä

n ra

kenn

ukse

n su

unni

ttelu

ssa

ja r

aken

ta-

mis

essa

tule

e ty

ön lu

onne

huo

mio

on o

ttae

n hu

oleh

tia s

iitä,

ett

ä m

yös

1 m

omen

tissa

tar

koite

tuill

a he

nkilö

illä

on t

asa-

arvo

n nä

köku

lmas

ta r

iittä

vät m

ahdo

llisu

udet

työn

teko

on.

43

4

Es

teet

töm

än li

ikku

mis

- ja

toim

imis

ympä

ristö

n pe

rust

eis-

ta j

a kä

yttö

tark

oitu

ksel

taan

eri

lais

ten

tiloj

en s

ovel

tu-

vuud

esta

vam

mai

sten

ja v

anhu

sten

käy

ttöön

ann

etaa

n oh

jeita

RT-

ohje

korti

stos

sa.

1.2

Vas

tavu

oroi

suud

en tu

nnus

tam

inen

1.2.

1 M

illoi

n nä

issä

ohj

eiss

a ta

i sel

ostu

ksis

sa o

n an

nettu

tiet

oa k

äyte

ttävi

ssä

olev

ista

SFS

-sta

ndar

deis

ta, n

iiden

si

jast

a vo

idaa

n va

stav

uoro

isen

tunn

usta

mis

en p

eria

atte

en m

ukai

sest

i käy

ttää

myö

s m

uual

la E

uroo

pan

talo

-us

alue

esee

n ku

uluv

assa

maa

ssa

tai T

urki

ssa

voim

assa

ole

vaa

turv

allis

uust

asol

taan

vas

taav

aa E

N- t

ai m

uu-

ta st

anda

rdia

.

5

2 SAA

VU

TE

TT

AV

UU

S

2.1

Kul

kuyh

teyd

et

2.1.

1 M

äärä

ys

Osa

n ra

kenn

ukse

n au

topa

ikoi

sta

tule

e so

veltu

a py

örät

uolin

käy

ttäjä

lle. N

ämä

paik

at tu

lee

sijo

ittaa

rake

n-nu

ksee

n pä

äsyn

kan

nalta

sis

äänk

äynt

iin n

ähde

n ta

rkoi

tuks

enm

ukai

sest

i ja

ne

tule

e m

erki

tä l

iikku

-m

ises

teis

en tu

nnuk

sella

.

Ohj

e Li

ikku

mis

este

isen

käy

ttöön

sov

eltu

va a

utop

aikk

a on

le-

veyd

eltä

än v

ähin

tään

360

0 m

m j

a pi

tuud

elta

an v

ähin

-tä

än 5

000

mm

.

Näi

ltä a

utop

aiko

ilta

sekä

tont

in ta

i rak

ennu

spai

kan

raja

lta o

n ol

tava

pyö

rätu

olin

ja p

yörä

llise

n kä

vely

teli-

neen

käy

ttäjä

lle so

veltu

va k

ulku

väyl

ä m

äärä

yksi

ssä

tark

oite

ttuun

rake

nnuk

seen

ja ti

loih

in.

Rak

ennu

kses

sa to

isiin

sa to

imin

nalli

sest

i yht

eyde

ssä

ole

vien

taso

jen

ja ta

sant

eide

n vä

lillä

tule

e ol

la p

yö-

rätu

olin

ja p

yörä

llise

n kä

vely

telin

een

käyt

täjä

lle so

veltu

va si

säin

en k

ulku

väyl

ä.

Ohj

e K

ulku

väyl

illä

kään

tym

istil

aa ja

tilo

issa

liik

kum

ista

mi-

toitt

aa s

ekä

ulko

- et

tä s

isäk

äyttö

ön s

ovel

tuva

n py

ö-rä

tuol

in p

yörä

hdys

ympy

rä,

jonk

a ha

lkai

sija

on

1500

. A

suin

huon

eist

ossa

voi

käy

ttää

myö

s vä

him

mäi

smitt

aa

1300

mm

. Asu

nnon

wc-

ja

pesu

tiloi

ssa

tarv

itaan

150

0 m

m p

yörä

hdys

ympy

rän

tila

pyör

ätuo

lin j

a py

öräl

lisen

kä

vely

telin

een

käyt

täjä

n av

usta

mis

ta v

arte

n.

Liik

kum

ises

teis

elle

sov

eltu

va k

ulku

väyl

ä on

hel

post

i ha

vaitt

ava,

pin

nalta

an ta

sain

en ja

lui

stam

aton

sek

ä rii

t-tä

vän

kova

. Ove

t ova

t hel

posti

auk

eavi

a.

2.1.

2 M

äärä

ys

Asu

inra

kenn

uksi

a lu

kuun

otta

mat

ta

pyör

ätuo

lin ja

pyö

rälli

sen

käve

lyte

linee

n kä

yttä

jille

sov

eltu

vien

si-

sään

käyn

tien

ja tu

ulik

aapp

ien,

käy

tävi

llä s

ijaits

evie

n ov

ien

ja a

ukko

jen

sekä

liik

kum

ises

teis

ille

sove

ltuvi

-en

hyg

ieni

atilo

jen

ovie

n va

paan

leve

yden

on

olta

va v

ähin

tään

850

mm

. Kul

kuvä

yläl

tä h

allin

to-,

palv

elu-

, lii

ke- j

a ty

ötilo

ihin

joht

avie

n ov

ien

vapa

an le

veyd

en o

n ol

tava

väh

intä

än 8

00 m

m. K

ynny

kset

saa

vat o

lla

enin

tään

20

mm

kor

keita

.

Selo

stus

Asui

nrak

ennu

ksis

sa o

vien

ja

kulk

uauk

koje

n va

paak

si le

veyd

eksi

sä

ädet

ään

asun

tosu

unni

ttelu

a ko

skev

assa

as

etuk

sess

a vä

hint

ään

800

mm

(Rak

Mk

G1)

.

Kul

kuvä

yläl

lä e

i sa

a ol

la e

ikä

siih

en s

aa r

ajau

tua

kulk

ukor

keud

en v

ähim

mäi

smita

n 21

00 m

m a

litta

via

suoj

aam

atto

mia

ulo

kkei

ta ta

i mui

ta tö

rmäy

svaa

raa

aihe

utta

via

rake

nnus

osia

eik

ä pu

toam

isva

araa

aih

eutta

-vi

a ta

soer

oja.

O

hje

Teks

tiopa

stuk

sen

teho

stam

isee

n kä

ytet

ään

ääni

- ja

va-

losi

gnaa

leja

sekä

aud

iovi

suaa

lisia

vie

stin

täjä

rjest

elm

iä.

Hav

ainn

oinn

in

teho

stam

iske

inoj

a ov

at

vala

istu

ksen

ko

hdis

tam

inen

sekä

vär

i-, m

ater

iaal

i- ja

pin

taku

viok

ont-

rast

ien

käyt

tö.

44

62.

2 T

asoe

rot

2.2.

1 M

äärä

ys

Toim

inna

llise

sti t

oisi

insa

yht

eyde

ssä

olev

ien

kerr

osta

soje

n vä

lillä

tule

e ol

la p

yörä

tuol

in ja

pyö

rälli

sen

käve

lyte

linee

n kä

yttä

jälle

sov

eltu

va h

issi

tai m

uu k

iinte

ästi

asen

nettu

pyö

rätu

olin

ja p

yörä

llise

n kä

ve-

lyte

linee

n kä

yttä

jälle

sov

eltu

va h

enki

löid

en n

osto

on t

arko

itettu

lai

te,

elle

i yh

teyt

tä o

le m

ahdo

llist

a jä

rjest

ää to

isiin

sa li

ittyv

illä

luis

killa

ja t

arvi

ttavi

lla l

uisk

ien

välit

asan

teill

a. M

illoi

n ke

rros

kork

eude

n m

ittai

nen

tai t

ätä

suur

empi

taso

ero

järje

stet

ään

porra

syht

eyde

llä, l

iikku

mis

este

etön

yht

eys

on j

ärje

s-te

ttävä

his

sillä

.

Selo

stus

Hen

kilö

iden

kul

jetu

ksiin

tark

oite

ttuje

n he

nkilö

- ja

tava

-ra

henk

ilöhi

ssie

n

suun

nitte

luss

a ja

ra

kent

amis

essa

no

udat

etaa

n EU

:n h

issid

irek

tiivi

ä (9

5/16

/EY)

. Dir

ektii

-vi

ssä

on s

ääde

tty m

yös

hiss

ien

suun

nitte

lusta

otta

en

huom

ioon

vam

mai

set k

äyttä

jät.

Ker

rosta

lon

his

siva

atim

ukse

sta

sää

detä

än

asun

to-

suun

nitte

lua

kosk

evas

sa a

setu

kses

sa (R

akM

k G

1).

Sillo

in k

un o

lem

assa

ole

vass

a ra

kenn

ukse

ssa

ei o

le h

is-

siä

tai s

iihen

ei v

oida

sitä

jälk

ikät

een

rake

ntaa

, saa

ttaa

rake

nnet

tava

ksi

sove

ltua

henk

ilöid

en k

ulje

tuks

een

tar-

koite

ttu k

aita

- ta

i m

inih

issi

tai

EU:n

kon

edir

ektii

vin

(98/

37/E

Y) m

ukai

nen

tapa

usko

htai

sesti

sove

ltuva

pyö

-rä

tuol

in

ja p

yörä

llise

n kä

vely

telin

een

käyt

täjä

lle t

ar-

koite

ttu p

ysty

suor

aan

nos

tava

kor

illin

en la

ite. L

isäk

si

on p

yörä

tuol

in k

äyttä

jälle

tar

koite

ttuja

por

taan

siv

us-

taa

pitk

in n

osta

via

laitt

eita

, jo

iden

käy

ttö p

yörä

llise

n kä

vely

telin

een

käyt

täjä

n ku

ljetu

ksee

n ed

elly

ttää

tark

oi-

tuks

een

sove

ltuva

a al

usta

a ja

riit

tävä

sti s

uoja

avaa

kai

-de

rake

nnet

ta.

Porta

asee

n as

enne

ttava

ist

uim

ella

va-

ruste

ttu h

enki

löno

stin

sove

ltuu

ylee

nsä

käyt

täjä

n ta

r-pe

en m

ukai

sena

rat

kaisu

na h

uone

isto

n ta

i m

uun

tilan

si

säis

een

liike

ntee

seen

.

His

sien

rak

enta

mis

ta j

a as

enta

mist

a ko

skee

tur

valli

-su

uden

ja

este

ettö

myy

den

kann

alta

sta

ndar

di E

N 81

-70

:200

3. H

issi

en v

alin

nasta

sek

ä ra

kenn

uste

n hi

ssik

ui-

luje

n ja

kon

ehuo

neid

en m

itois

ta a

nnet

aan

ohje

ita R

T-oh

jeko

rtist

ossa

2.2.

2 M

äärä

ys

Pyör

ätuo

lin, p

yörä

llise

n kä

vely

telin

een

sekä

avu

stav

an h

enki

lön

tilan

tarp

eelle

mito

itetu

n hi

ssin

kor

in

tule

e ol

la v

ähin

tään

110

0 m

m le

veä

ovis

ivul

taan

ja sy

vyyd

eltä

än 1

400

mm

.

Ohj

e Py

örät

uolin

ja

pyör

ällis

en k

ävel

ytel

inee

nkä

änty

mis

-m

ahdo

llisu

uden

hel

potta

mis

eksi

mito

itettu

his

siko

ri on

le

veyd

eltä

än v

ähin

tään

134

0 m

m ja

syvy

ydel

tään

väh

in-

tään

140

0. J

os k

ulku

auko

t ova

t vi

erek

käis

illä

sivu

illa,

ko

rin m

itat o

vat v

ähin

tään

140

0 m

m x

140

0 m

m. V

as-

takk

aisi

lla s

ivui

lla o

leva

t hi

ssin

kul

kuau

kot

mah

dolli

s-ta

vat p

ysäh

tym

isen

mm

. ker

rost

en v

älis

ille

taso

ille

(ns.

läpi

kulk

uhis

si).

Vam

mai

sten

ja

vanh

uste

n pa

lvel

ukes

kuks

issa

, pal

velu

-ta

lois

sa, h

oito

- ja

huo

ltola

itoks

issa

tarv

itaan

his

siko

rien

kool

ta p

yörä

llise

n kä

vely

telin

een

ja p

yörä

tuol

ien

sekä

av

usta

jien

sam

anai

kais

een

kulje

ttam

isee

n so

veltu

vaa

mito

itust

a. O

saan

his

seis

tä t

arvi

taan

paa

rikul

jetu

ksee

n so

veltu

va m

itoitu

s.

7

His

sin

ovi

auko

n le

veyd

eksi

suo

site

llaan

väh

intä

än

900

mm

pyö

rätu

olin

ja

pyör

ällis

en k

ävel

ytel

inee

n kä

änty

mis

en h

elpo

ttam

isek

si h

issi

n ed

usta

lla.

His

sin

tai m

uun

nost

olai

tteen

pyö

rätu

olin

käy

ttäjä

l-le

so

veltu

va

halli

ntal

aitte

isto

si

joite

taan

90

0...1

100

mm

kor

keud

elle

kor

in t

ai a

lust

an l

at-

tiast

a.

2.2.

3 M

äärä

ys

Luis

ka s

aa o

lla k

alte

vuud

elta

an e

nint

ään

8 %

(1:

12,5

) ja

pitu

udel

taan

yht

äjak

sois

ena

enin

tään

kuu

si

met

riä, j

onka

jälk

een

kulk

uväy

lällä

ede

llyte

tään

vaa

kasu

oraa

väh

intä

än 2

000

mm

pitu

ista

väl

itasa

n-ne

tta. I

lman

väl

itasa

ntei

ta ja

tkuv

a lu

iska

saa

olla

eni

ntää

n 5

% (

1:20

) ka

lteva

. Jos

ulk

otila

ssa

olev

aa

luis

kaa

ei v

oida

pitä

ä si

sätil

assa

ole

vaan

luis

kaan

ver

ratta

vass

a ku

nnos

sa, k

alte

vuut

ta v

asta

avas

ti lo

i-ve

nnet

aan.

O

hje

R

aken

nuks

en s

isää

nkäy

nnill

e jo

htav

a ta

i rak

ennu

k-se

n si

säis

een

liike

ntee

seen

tar

koite

ttu

8% e

nim

-m

äisk

alte

vuud

essa

ole

va l

uisk

a so

veltu

u yl

eens

ä va

in a

lle m

etrin

tas

oero

lle l

uisk

an k

okon

aisp

ituu-

den

vaat

iman

tila

ntar

peen

vuo

ksi.

960

mm

kor

kui-

nen

nous

u va

staa

14

met

rin l

uisk

aa v

älita

sant

ei-

neen

.

Hal

linto

-, pa

lvel

u- ja

liik

etilo

ja s

isäl

tävi

en ra

kenn

uste

n au

lois

sa ja

mui

ssa

sisä

isen

liik

ente

en ti

lois

sa

porr

asas

kelm

at o

n m

itoite

ttava

ete

nem

iltää

n vä

hint

ään

300

mm

pitu

isik

si s

ekä

nou

suilt

aan

enin

tään

16

0 m

m k

orke

iksi

.

Aul

ojen

, m

uide

n si

säis

en l

iiken

teen

sek

ä ul

kotil

ojen

lui

skie

n ja

por

taid

en m

olem

mill

e si

vuill

e on

as

enne

ttava

hel

ppok

äyttö

iset

ja tu

rval

liset

käs

ijoht

eet.

Joht

eide

n tu

lee

jatk

ua y

hten

äisi

nä m

yös

väli-

tasa

ntei

den

osuu

della

.

Ohj

e K

ahde

n pä

älle

kkäi

sen

käsi

joht

een

sopi

vat

kork

eu-

det o

vat n

oin

900

mm

ja

700

mm

. Joh

teet

on

tar-

peen

ulo

ttaa

noin

300

mm

yli

luis

kien

ja p

orta

iden

al

kam

is-

ja

päät

tym

isko

htie

n se

kä

muo

toill

a ja

ki

inni

ttää

site

n, e

ttä k

iinni

take

rtum

inen

est

etää

n.

45

8

3 TIL

AT

3.1

Yle

istä

3.1.

1 M

äärä

ys

Rak

ennu

ksen

pää

asia

llise

n kä

ytön

muk

aist

en ti

loje

n se

kä n

iiden

kiin

teän

kal

ustu

ksen

, var

uste

iden

ja

laitt

eide

n tu

lee

olla

myö

s liik

kum

is- j

a to

imim

ises

teis

ten

henk

ilöid

en k

äyttö

ön so

veltu

via.

Selo

stus

Asui

nrak

ennu

ksen

tilo

jen

sove

ltuvu

udes

ta l

iikku

-m

is- j

a to

imim

ises

teis

elle

sää

detä

än a

sunt

osuu

nnit-

telu

a ko

skev

assa

ase

tuks

essa

(Ra

kMk

G1)

.

3.2

Hyg

ieni

atila

t

3.2.

1 M

äärä

ys

Pyör

ätuo

lin ja

pyö

rälli

sen

käve

lyte

linee

n av

ulla

liik

kuvi

en k

äyte

ttävi

ssä

tule

e ol

la ta

rpee

llise

ksi k

at-

sotta

va m

äärä

sek

ä its

enäi

sest

i toi

miv

ille

että

avu

stet

tavi

lle li

ikku

mis

este

isill

e m

itoite

ttuja

ja v

arus

tet-

tuja

wc-

ja p

esut

iloja

. Tila

t on

varu

stet

tava

liik

kum

ises

teis

en tu

nnuk

sella

ja n

iiden

tule

e ol

la s

ijoitu

k-se

ltaan

käy

ttäjä

n ta

i avu

staj

an s

ukup

uole

sta

riipp

umat

tom

ia. T

älla

isiin

tilo

ihin

tule

e ol

la p

ääsy

suo

-ra

an a

ulas

ta, k

äytä

väst

ä ta

i muu

sta

vast

aava

sta

tilas

ta.

Ohj

eM

illoi

n ra

kenn

ukse

ssa

on w

c- p

esut

ilary

hmiä

erik

-se

en k

umpa

akin

suku

puol

ta v

arte

n, k

uhun

kin

näis

tä

on t

arko

ituks

enm

ukai

sta

sijo

ittaa

myö

s lii

kkum

i-se

stei

sille

sove

ltuva

wc-

ja p

esut

ila.

Mill

oin

yksi

ttäis

estä

liik

e, p

alve

lu-

tai t

yötil

asta

ei

ole

toim

inna

llist

a yh

teyt

tä r

aken

nuks

en l

iikku

mi-

sest

eisi

lle ta

rkoi

tettu

ihin

wc-

ja p

esey

tym

istil

oihi

n,

ao. t

ilan

yhte

ytee

n si

joite

taan

pyö

rätu

olin

ja p

yörä

l-lis

en k

ävel

ytel

inee

n kä

yttä

jälle

sov

eltu

va w

c- ja

pe-

sutil

a.

Rak

ennu

ksis

sa, j

oiss

a on

kiin

teis

tön

valv

onta

järje

s-te

lmä

asen

neta

an t

urva

häly

tysy

htey

s lii

kkum

ises

-te

iste

n w

c- ja

pes

utilo

ista

val

vont

aan.

Selo

stus

Asui

nhuo

neis

ton

liikk

umis

este

isel

le

sove

ltuva

n

käym

älä-

ja

pe

sutil

an

vaat

imuk

sesta

sä

ädet

ään

as

unto

suun

nitte

lua

kosk

evas

sa a

setu

kses

sa (R

akM

k G

1).

3.2.

2 M

äärä

ys

Mik

äli w

c- ja

pes

utila

on

tark

oite

ttu k

äyte

ttävä

ksi s

iirty

mis

een

pyör

ätuo

lista

wc-

istu

imel

le s

en k

um-

mal

taki

n pu

olel

ta, s

e on

suu

nnite

ltava

site

n, e

ttä w

c-is

tuim

en k

umm

alla

kin

puol

ella

on

vähi

ntää

n 80

0 m

m v

apaa

ta ti

laa

pyör

ätuo

lia ja

pyö

rälli

stä

käve

lyte

linet

tä v

arte

n. P

esua

ltaan

sijo

ituss

einä

n si

säm

itan

tule

e tä

llöin

olla

väh

intä

än 2

500

mm

ja

wc-

istu

imen

sijo

ituss

einä

n si

säm

itan

vähi

ntää

n 22

00 m

m.

Wc-

istu

in s

ijoite

taan

taka

a 30

0 m

m ir

ti se

inäs

tä. I

stui

n va

rust

etaa

n kä

änty

villä

käs

ituill

a.

Ohj

e K

un

mol

emm

inpu

olis

esti

käyt

että

viss

ä ol

evas

sa

wc-

ja p

esut

ilass

a w

c-is

tuim

en to

isel

la si

vulla

ole

va

vapa

a til

a on

väh

intä

än 9

00 m

m, s

iihen

voi

sijo

ittaa

9m

yös

suih

kun

ilman

sui

hkua

llast

a. W

c-is

tuim

en s

i-jo

ituss

einä

n si

säm

itta

on t

ällö

in v

ähin

tään

230

0 m

m. W

c-is

tuim

elle

siir

tym

isee

n ku

mm

alta

kin

puo-

lelta

wc-

istu

inta

sov

eltu

vien

wc-

ja

pesu

tiloj

en s

i-ja

sta

ja o

hella

voi

daan

sijo

ittaa

yks

ipuo

lises

ti k

äy-

tettä

viss

ä ol

evia

läh

ekkä

isiä

wc-

ja p

esut

iloja

kak

-si

ttain

pei

likuv

ina.

Tilo

jen

sisä

mita

t ov

at t

ällö

in

vähi

ntää

n 27

00 x

150

0 m

m. P

esua

llas

ja w

c-is

tuin

si

joite

taan

lyhy

ille

sivu

ille

vast

akka

in; w

c-is

tuim

en

sivu

lle ta

rvita

an v

apaa

ta ti

laa

800

mm

. K

un ti

loje

n si

säm

itat

ovat

väh

intä

än 2

200

x 19

00 s

ijoite

taan

pe

sual

las

pitk

älle

siv

ulle

ja w

c-is

tuin

lyhy

elle

site

n,

että

ist

uim

elta

ul

ottu

u pe

sual

taan

ha

naan

. Se

kä

edel

lä

mai

nitu

ssa

että

w

c-is

tuim

en

mol

emm

ilta

puol

ilta

käyt

että

viss

ä ol

evis

sa w

c- ja

pes

utilo

issa

ti-

lan

ja p

esua

ltaan

koo

sta

sekä

vie

mär

ijohd

on p

aika

s-ta

riip

puen

pes

ualta

an t

akar

euna

si

joite

taan

no

in

200

mm

etä

isyy

delle

sei

näst

ä rii

ttävä

n ja

lkat

ilan

varm

ista

mis

eksi

.

Asu

inhu

onei

stos

sa w

c- p

esut

ila s

ovel

tuu

pyö

rä-

tuol

in j

a py

öräl

lisen

käv

elyt

elin

een

käyt

töön

es

imer

kiks

i si

lloin

, kun

tila

an s

ijoite

taan

pes

ualla

s ja

wc-

istu

in si

ten,

että

wc-

istu

imen

tois

elle

puo

lel-

le jä

ä 80

0 m

m v

apaa

tila

, joh

on v

oi s

ijoitt

aa s

uih-

kun

ilm

an s

uihk

ualla

sta;

ja w

c-is

uim

en, p

esua

ltaan

ja

mui

den

kalu

stei

den

etee

n jä

ä ai

naki

n py

örät

uolin

kä

änty

mis

ympy

rän

mito

ittam

a va

paa

tila.

3.2.

3 M

äärä

ys

Liik

kum

is- j

a to

imim

ises

teis

ille

tule

e jä

rjest

ää p

ääsy

uim

ahal

lien,

kyl

pylä

rake

nnuk

sien

, kun

tout

us- j

a ho

ito-

ja h

uolto

laito

sten

, pa

lvel

utal

ojen

ja

pal

velu

kesk

uste

n ui

ma-

alta

asee

n. N

äiss

ä ra

kenn

uksi

ssa

myö

s sa

una-

, pes

uhuo

ne- j

a pu

kuhu

onet

iloja

on

suun

nite

ltava

liik

kum

is- j

a to

imim

ises

teis

ille

sove

ltu-

viks

i.

Ohj

e K

erro

stal

okiin

teis

tön

asuk

kaill

e yh

teis

iä sa

una-

, pe

suhu

one-

ja p

ukuh

uone

tiloj

a se

kä u

ima-

alla

stilo

ja s

uunn

itella

an li

ikku

mis

- ja

toim

imis

es-

teis

ille

sove

ltuvi

ksi.

Rak

ennu

ksis

sa, j

oiss

a on

kiin

teis

tön

valv

onta

järje

s-te

lmä

asen

neta

an t

urva

häly

tysy

htey

s lii

kkum

ises

-te

iste

n sa

una-

ja

pesu

huon

e- j

a pu

kuhu

onet

ilois

ta

valv

onta

an.

Selo

stus

Uim

a-al

taas

een

siirt

ymis

een

esim

. its

enäi

sesti

su

ihku

pyör

ätuo

lilla

sov

eltu

u ve

denp

aine

ella

toi

mi-

va la

skev

a/no

stava

siirt

oalu

sta,

kok

o vä

hint

ään

900

x

1400

mm

.

46

103.

3 K

okoo

ntum

istil

at

3.3.

1 M

äärä

ys

Kat

som

oide

n, a

udito

rioid

en, j

uhla

-, ko

kous

- ja

ravi

ntol

asal

ien,

ope

tuss

alie

n ja

-luo

kkie

n ja

vas

taav

ien

koko

ontu

mis

tiloj

en o

n so

vellu

ttava

myö

s lii

kkum

is-

ja t

oim

imis

este

iste

n kä

yttö

ön.

Näi

hin

tiloi

hin

asen

netu

ssa

ääne

ntoi

stoj

ärje

stel

mäs

sä t

ulee

olla

myö

s te

le/in

dukt

iosi

lmuk

ka t

ai m

uu ä

änen

siirt

ojär

-je

stel

mä.

Mill

oin

koko

ontu

mis

tila

on v

arus

tettu

kiin

teill

ä is

tuim

illa,

pyö

rätu

olip

aikk

oja

on s

ijoite

ttava

lii

k-ku

mis

este

ettö

mie

n si

sään

tulo

väyl

ien

muk

aan

eri i

stui

nriv

eille

.

3.4

Maj

oitu

stila

t

3.4.

1 M

äärä

ys

Hot

ellir

aken

nuks

issa

ja m

uiss

a va

staa

viss

a m

ajoi

tusr

aken

nuks

issa

sek

ä ra

kenn

uksi

ssa,

jois

sa o

n ho

i-to

- ja

huol

topa

lvel

uide

n oh

ella

myö

s m

ajoi

tust

iloja

, tul

ee ta

rpee

n m

ukaa

n ol

la p

yörä

tuol

in ja

pyö

rälli

-se

n kä

vely

telin

een

sekä

avu

stav

an h

enki

lön

tilan

tarp

een

muk

aan

mito

itettu

ja m

ajoi

tust

iloja

.

2

G1Y

MPÄ

RIS

TÖ

MIN

IST

ER

IÖ, A

sunt

o- ja

rak

ennu

sosa

sto

SUO

ME

N R

AK

EN

TA

MIS

MÄ

ÄR

ÄY

SKO

KO

EL

MA

Asu

ntos

uunn

ittel

uM

ÄÄ

RÄ

YK

SET

JA

OH

JEE

T 2

005

SISÄ

LLY

S

1

YL

EIS

TÄ

1.1

Sove

ltam

isal

a

2 A

SUIN

HU

ON

E2.

1 V

ähim

mäi

skok

o ja

muo

to

2.2

Väh

imm

äisk

orke

us

2.3

Ikku

nat

2.4

Suhd

e ym

päris

tön

rake

nnuk

siin

ja y

mpä

ristö

ön

2.5

La

ttian

suhd

e m

aanp

inta

an

3 A

SUIN

HU

ON

EIS

TO

3.1

Väh

imm

äisk

oko

3.2

Tila

t ja

varu

stus

3.

3 O

vet j

a ku

lkua

ukot

4 R

AK

EN

NU

S, T

ON

TT

I JA

RA

KE

NN

USP

AIK

KA

4.1

Ker

rosk

orke

us

4.2

K

ulku

yhte

ydet

4.

3 M

uut t

ilat,

rake

nnel

mat

ja a

luee

t

MER

KK

IEN

SEL

ITY

S

Mää

räyk

set,

jotk

a ov

at tä

llä p

alst

alla

isol

la k

irjas

inko

olla

, ova

t sito

via.

Ohj

eet,

jotk

a ov

at o

ikea

lla p

alst

alla

pie

nellä

kirj

asin

kool

la,

sisä

ltävä

t hyv

äksy

ttävi

ä ra

tkai

suja

.

Selo

stuk

set,

jotk

a ov

at o

ikea

lla p

alsta

lla k

ursi

voitu

ina,

ant

a-va

t lis

ätie

toja

sek

ä si

sältä

vät v

iitta

uksia

sää

döks

iin, m

äärä

-yk

siin

ja o

hjei

siin.

47

3

1 YL

EIS

TÄ

1.1.

Sov

elta

mis

ala

1.1.

1 M

äärä

ys

Mää

räyk

set j

a oh

jeet

kos

keva

t asu

inra

kenn

uksi

a ja

sek

ä nä

iden

tont

tia ja

rake

nnus

paik

kaa.

Mää

räyk

set j

a oh

jeet

ko

skev

at m

yös

mui

ssa

rake

nnuk

siss

a si

jaits

evia

asu

inhu

onei

stoj

a ja

asu

inhu

onei

ta se

kä n

äihi

n li

ittyv

iä a

sum

is-

ta p

alve

levi

a m

uita

tilo

ja ja

alu

eita

.

Mää

räyk

set j

a oh

jeet

kos

keva

t lom

a-as

unno

n kä

yttö

tark

oitu

ksen

muu

ttam

ista

pys

yvää

n as

umis

een.

Selo

stus

Pelk

ästä

än k

esäa

ikai

seen

käy

ttöön

tar

koite

ttu l

oma-

asun

tora

kenn

us

on

mah

dolli

sta

rake

ntaa

po

iket

en

asui

nrak

ennu

ksel

le

aset

etui

sta,

m

m.

ener

giat

alou

tta

kosk

evis

ta sä

ädök

sist

ä.

Maa

nkäy

ttö- j

a ra

kenn

usla

ki 1

17 §

3 m

om.

Rak

ennu

ksen

tul

ee o

lla t

arko

itust

aan

vast

aava

, ko

rjat

ta-

viss

a, h

uolle

ttavi

ssa

ja m

uunn

elta

viss

a se

kä,

sen

muk

aan

kuin

rak

ennu

ksen

käy

ttö e

delly

ttää,

sov

eltu

a m

yös

sella

is-

ten

henk

ilöid

en k

äytt

öön,

joid

en k

yky

liikk

ua ta

i toi

mia

on

rajo

ittun

ut.

Maa

nkäy

ttö- j

a ra

kenn

usas

etus

51

§ 1

ja 2

mom

.:

Asu

inra

kenn

ukse

n si

joitt

elus

sa

ja

rake

nnuk

sen

tiloj

en

järj

este

lyss

ä se

kä m

uuss

a as

unto

suun

nitt

elus

sa o

n er

ityi-

sest

i ote

ttava

huo

mio

on y

mpä

rist

ötek

ijät j

a lu

onno

nolo

suh-

teet

. Asu

inhu

onee

n tu

lee

saad

a ri

ittäv

ästi

luon

nonv

aloa

. A

sum

isee

n ta

rkoi

tettu

jen

tiloj

en t

ulee

olla

tar

koitu

ksen

-m

ukai

sia j

a vi

ihty

isiä

. A

sunt

osuu

nnitt

elul

la t

ulee

edi

stää

as

umis

een

tark

oite

ttuje

n til

ojen

toi

miv

uutta

sek

ä so

veltu

-vu

utta

eri

laisi

in ja

muu

ttuv

iin a

sum

ista

rpei

siin

.

Maa

nkäy

ttö- j

a ra

kenn

usas

etus

52

§ 1

mom

.:

- -

- T

yötil

ojen

suu

nnitt

elus

sa n

ouda

teta

an s

ovel

tuvi

n os

in

asun

tosu

unni

ttel

ulle

as

etet

tuja

as

uinh

uone

tta

kosk

evia

va

atim

uksia

. - -

-

Maa

nkäy

ttö- j

a ra

kenn

usas

etus

53

§ 2

mom

.:

A

suin

rake

nnuk

sen

ja a

sum

isee

n lii

ttyv

ien

tiloj

en t

ulee

ra

kenn

ukse

n su

unni

teltu

käy

ttäjä

mää

rä ja

ker

rosl

uku

sekä

m

uut

olos

uhte

et

huom

ioon

ot

taen

tä

yttä

ä lii

kkum

is-

este

ettö

mäl

le r

aken

tam

iselle

ase

tetu

t vaa

timuk

set.

Maa

nkäy

ttö- j

a ra

kenn

usla

ki 1

25 §

4 m

om.:

- -

- L

upaa

ede

llytt

ävän

ä kä

yttö

tark

oitu

ksen

muu

toks

ena

pide

tään

muu

n oh

ella

lom

a-as

unno

n kä

ytön

muu

ttam

ista

pysy

vään

asu

mise

en. -

- -

4

Mitä

näi

ssä

mää

räyk

sissä

ja o

hjei

ssa

on sa

nottu

pyö

-rä

llise

stä k

ävel

ytel

inee

stä

tark

oitta

a ne

lita

i kol

mip

yö-

räis

tä k

ävel

yn a

puvä

linet

tä (k

äytö

ssä

myö

s nim

ityks

et

rolla

atto

ri ja

käv

elyp

yörä

).

Mitä

näi

ssä

mää

räyk

siss

ä ja

ohj

eiss

a on

san

ottu

käy

-m

äläs

tä, k

oske

e m

yös

wc-

ja p

esut

ilaa,

kui

vakä

ymäl

ää

ja k

emia

llise

en t

ms.

järje

stelm

ään

peru

stuv

aa k

äym

ä-lä

ä.

Näm

ä m

äärä

ykse

t ja

ohj

eet

kosk

evat

myö

s ko

kovu

otis

een

käyt

töön

maj

oitu

selin

kein

on h

arjo

ittam

ista

var

ten

tark

oite

ttuja

rake

nnuk

sia.

Ohj

e A

suin

huon

e on

huo

netil

a, jo

ka o

n en

sisij

aise

sti t

arko

itet-

tu j

atku

vaan

asu

mis

käyt

töön

. A

suin

huon

eena

ei

pide

tä

esim

erki

ksi

etei

stä,

käy

tävä

ä, k

ylpy

huon

etta

tai

muu

ta

sella

ista

huo

netil

aa.

Kei

ttiö

on a

suin

huon

e, j

oka

on e

nsis

ijais

esti

ruoa

nval

-m

istu

sta

ja

ruok

ailu

a va

rten.

K

eitti

ön

asem

asta

vo

i as

uinh

uone

isto

ssa

olla

myö

s m

uu r

uoan

valm

istu

ksee

n ta

rkoi

tettu

tila

.

Asu

inke

rros

talo

on

vähi

ntää

n ka

ksik

erro

ksin

en,

usei

ta

asui

nhuo

neis

toja

kä

sittä

vä

asui

nrak

ennu

s, jo

ssa

eri

asui

nhuo

neis

toih

in k

uulu

via

tiloj

a on

pää

llekk

äin.

Pien

talo

ja o

vat

erill

ispi

enta

lot

sekä

kyt

kety

t pi

enta

lot,

kute

n riv

italo

t ja

muu

lla ta

voin

kyt

kety

t pie

ntal

ot. P

ien-

talo

ssa

eri

huon

eisto

ihin

kuu

luvi

a til

oja

ei y

leen

sä o

le

pääl

lekk

äin.

Huo

neal

a on

huo

neen

ala

, jo

nka

rajo

ina

ovat

huo

netta

ym

pärö

ivie

n se

inie

n pi

nnat

tai n

iiden

aja

teltu

jatk

e.

Huo

neis

toal

a on

ala

, jo

ta r

ajaa

vat

tois

aalta

huo

neis

toa

ympä

röiv

ien

sein

ien,

tois

aalta

huo

neis

ton

sisäl

lä o

levi

en

kant

avie

n se

inie

n ja

mui

den

rake

nnuk

selle

väl

ttäm

ättö

-m

ien

rake

nnus

osie

n hu

onei

ston

puol

eise

t pin

nat.

Huo

neko

rkeu

s on

koh

tisuo

ra m

itta

huon

een

latti

apin

nas-

ta se

n ka

ttopi

ntaa

n.

Ker

rosk

orke

us

on

kahd

en

pääl

lekk

äise

n la

ttiap

inna

n ko

htis

uora

etä

isyy

s.

48

5

2 ASU

INH

UO

NE

2.1

Väh

imm

äisk

oko

ja m

uoto

2.1.

1 M

äärä

ys

Asu

inhu

onee

n ko

on ja

muo

don

tule

e hu

onee

n ai

ottu

käy

ttö ja

kal

uste

ttavu

us h

uom

ioon

otta

en o

lla t

arko

ituk-

senm

ukai

sia.

Asu

inhu

onee

n hu

onea

lan

tule

e ku

itenk

in a

ina

olla

väh

intä

än 7

m2.

Huo

neal

aan

ei lu

eta

1600

mm

mat

alam

paa

tilaa

.

2.2

Väh

imm

äisk

orke

us

2.2.

1 M

äärä

ys

Asu

inhu

onee

n hu

onek

orke

uden

tule

e ol

la v

ähin

tään

250

0 m

m. P

ient

alos

sa m

aini

ttu v

ähim

mäi

skor

keus

on

2400

m

m. A

suin

huon

een

vähä

isen

osa

n hu

onek

orke

us v

oi o

lla e

dellä

san

ottu

a pi

enem

piki

n, e

i kui

tenk

aan

alle

220

0 m

m.

Jos h

uone

en si

säka

tto p

oikk

eaa

vaak

asuo

rast

a, h

uone

kork

eus m

äärit

etää

n hu

onea

lan

kesk

ikor

keut

ena.

2.3

Ikku

nat

2.3.

1 M

äärä

ys

Asu

inhu

onee

ssa

tule

e ol

la ik

kuna

, jon

ka v

aloa

ukko

on

vähi

nään

1/1

0 hu

onea

last

a. Ik

kuna

n si

joitu

ksen

ja m

uun

järje

stel

yn t

ulee

olla

val

oisu

uden

ja

viih

tyis

yyde

n ka

nnal

ta t

arko

ituks

enm

ukai

nen.

Huo

neen

ikk

unan

tai

osa

n si

itä tu

lee

olla

ava

ttavi

ssa.

Asu

inhu

onee

n ik

kuna

n tu

lee

olla

väl

ittöm

ässä

yht

eyde

ssä

ulko

ilmaa

n. L

uonn

onva

lo o

saan

huo

neis

ton

asui

n-hu

onei

sta

saad

aan

kuite

nkin

järje

stää

tois

en, v

alok

atte

ella

tai m

uulla

val

oa lä

päis

eväl

lä r

aken

nuso

salla

raj

atun

til

an k

autta

.

2.4

Suhd

e ym

päri

stön

rak

ennu

ksiin

ja y

mpä

rist

öön

2.4.

1 M

äärä

ys

Etäi

syyd

en a

suin

huon

een

pääi

kkun

an e

dess

ä sa

mas

sa t

ai n

aapu

rikiin

teis

töss

ä ol

evaa

n va

stap

äise

en r

aken

nuk-

seen

tule

e ol

la v

ähin

tään

yht

ä su

uri k

uin

vast

apäi

sen

rake

nnuk

sen

kork

eus

huon

een

latti

atas

olta

mita

ttuna

, elle

i as

emak

aava

sta

muu

ta jo

hdu.

Pää

ikku

nan

edes

sä tu

lee

kuite

nkin

olla

väh

intä

än 8

met

rin e

täis

yyte

en a

sti r

aken

-ta

mat

onta

tila

a. P

ient

alos

sa s

aa m

aini

ttu e

täis

yys

tont

illa

tai

rake

nnus

paik

alla

olla

viih

tyisy

yden

vaa

timuk

set

huom

ioon

otta

en p

iene

mpi

kin.

2.4.

2 M

äärä

ys

Asu

inhu

onee

n su

unni

ttelu

ssa

tule

e ot

taa

huom

ioon

ilm

ansu

untie

n ja

ym

päris

tön

mah

dolli

sten

häi

riöid

en v

aiku

-tu

s sek

ä ik

kuna

näky

mät

Ohj

e A

suin

huon

e ta

rvits

ee

käyt

töta

rkoi

tust

aan

vast

aava

sti

suor

aa a

urin

gonv

aloa

. Asu

inhu

onee

n ik

kuna

sta

avau

tu-

villa

näk

ymill

ä on

mer

kity

s viih

tyis

yyde

n ka

nnal

ta.

2.5

Lat

tian

suhd

e m

aanp

inta

an

2.5.

1 M

äärä

ys

Asu

inhu

onee

n la

ttian

tul

ee o

lla p

ääik

kuna

sein

än k

ohda

lla o

leva

n m

aanp

inna

n yl

äpuo

lella

. O

sa h

uone

isto

n as

uinh

uone

ista

voi

daan

kui

tenk

in m

aini

tulta

osi

n sij

oitta

a vä

häis

essä

mää

rin m

aanp

inna

n al

apuo

lelle

.

6

3 ASU

INH

UO

NE

IST

O

3.1

Väh

imm

äisk

oko

3.1.

1 M

äärä

ys

Asu

inhu

onei

ston

huo

neis

toal

an tu

lee

olla

väh

intä

än 2

0 m

2.

3.2

Tila

t ja

varu

stus

3.2.

1 M

äärä

ys

Asu

inhu

onei

ston

tilo

jen

ja p

ohja

ratk

aisu

n tu

lee

olla

aio

ttu k

äyttä

jäm

äärä

, asu

ntoj

en y

htei

set t

ilat j

a kä

yttö

tarp

ei-

den

muu

toks

et h

uom

ioon

otta

en a

sum

isen

kan

nalta

tark

oitu

ksen

muk

aisi

a. A

suin

huon

eist

ossa

tule

e ol

la ri

ittäv

äs-

ti til

aa le

poa,

ole

skel

ua ja

vap

aa-a

jan

viet

toa,

ruo

kailu

a ja

ruo

anva

lmis

tust

a, h

ygie

nian

hoi

toa

sekä

asu

mis

een

liitty

vää

vältt

ämät

öntä

huo

ltoa

ja sä

ilyty

stä

varte

n.

Asu

inhu

onei

stos

sa ta

i sen

käy

töss

ä tu

lee

olla

asi

anm

ukai

set t

ilat v

aate

huol

toa

ja ir

taim

isto

n sä

ilyty

stä

sekä

pol

-ku

pyör

ien,

last

enva

unuj

en ja

ulk

oilu

välin

eide

n sä

ilyty

stä

varte

n.

3.2.

2 M

äärä

ys

Tila

t tul

ee v

arus

taa

niid

en k

äytö

n ed

elly

ttäm

illä

kalu

stei

lla, v

arus

teill

a se

kä te

knis

illä

asen

nuks

illa.

A

suin

huon

eist

ossa

tule

e ku

itenk

in a

ina

olla

käy

mäl

ä se

kä ri

ittäv

ä pe

rusv

arus

tus h

enki

löko

htai

sen

hy

gien

ian

hoito

a ja

ruoa

nval

mis

tust

a va

rten.

3.2.

3 M

äärä

ys

Asu

inhu

onei

stos

sa, j

ohon

pää

sy k

erro

stal

ossa

koh

dan

4.2.

1 m

ukaa

n ed

elly

ttää

hiss

iä, o

n kä

ymäl

ä- ja

pes

utila

n ol

tava

var

uste

ttavi

ssa

myö

s py

örät

uolin

ja

pyör

ällis

en k

ävel

ytel

inee

n kä

yttä

jälle

. A

sunt

ojen

yht

eist

en t

iloje

n tu

lee

sove

ltua

tark

oitu

ksee

nsa

otta

en h

uom

ioon

myö

s liik

kum

ises

teis

elle

sove

ltuva

käy

ttö.

Selo

stus

Liik

kum

ises

teise

lle s

ovel

tuva

sta

asui

nhuo

neis

ton

wc-

ja

pesu

tilan

mito

ituks

esta

sää

detä

än e

stee

tönt

ä ra

kenn

usta

ko

skev

assa

ase

tuks

essa

(Rak

Mk

F1).

3.3

Ove

t ja

kulk

uauk

ot

3.3.

1 M

äärä

ys

H

uone

isto

n ul

ko-o

velta

asu

inhu

onei

siin

ja m

uihi

n as

umis

ta p

alve

levi

in v

älttä

mät

töm

iin ti

loih

in jo

htav

ien

ovie

n ja

kul

kuau

kkoj

en v

apaa

n le

veyd

en tu

lee

olla

väh

intä

än 8

00 m

m. S

ama

kosk

ee r

aken

nuks

essa

ja p

iha-

alue

ella

as

umis

ta p

alve

levi

in v

älttä

mät

töm

iin ti

loih

in jo

htav

ia o

via

ja k

ulku

aukk

oja.

Ohj

e Tä

ssä

tark

oite

ttuna

muu

na a

sum

ista

pal

vele

vana

väl

ttä-

mät

töm

änä

tilan

a pi

detä

än k

äym

älää

, pes

utila

a ja

asu

n-to

saun

aa s

ekä

kerr

osta

loss

a irt

aim

isto

n, l

aste

nvau

nuje

n ja

ulk

oilu

välin

eide

n sä

ilyty

stila

a, ta

lope

sula

a ja

talo

sau-

naa

sekä

muu

ta k

iinte

istö

llä a

sukk

aan

käyt

töön

tark

oite

t-tu

a til

aa.

Ove

n va

paal

la le

veyd

ellä

tark

oite

taan

täss

ä ku

lkua

ukon

to

delli

sta

leve

yttä

myö

s ava

tun

ovile

vyn

kohd

alla

.

49

74 R

AK

EN

NU

S, T

ON

TT

I JA

RA

KEN

NU

SPA

IKK

A

4.1

Ker

rosk

orke

us

4.1.

1 M

äärä

ys

Ker

rost

alon

ker

rosk

orke

uden

tule

e ol

la v

ähin

tään

300

0 m

m.

4.2

Kul

kuyh

teyd

et

4.2.

1 M

äärä

ys

Ker

rost

alos

sa,

joss

a kä

ynti

asui

nhuo

neis

toih

in o

n si

sään

tulo

n ke

rros

taso

muk

aan

luki

en k

olm

anne

ssa

tai

sitä

yl

emm

ässä

ker

roks

essa

, por

rasy

htey

s as

uinh

uone

isto

ihin

on

varu

stet

tava

pyö

rätu

olin

ja p

yörä

llise

n kä

vely

telin

een

käyt

täjä

lle s

ovel

tuva

lla h

issi

llä. M

ikäl

i käy

nti r

aken

nuks

een

on k

erro

stas

ojen

väl

issä

, sis

äänt

ulon

ker

rost

ason

a on

pi

dettä

vä n

äist

ä al

empa

a. H

issi

yhte

yden

on

lisäk

si u

lotu

ttava

ulla

kolle

ja k

ella

riker

roks

een,

mik

äli n

iissä

on

asu-

mis

ta p

alve

levi

a til

oja.

Ohj

e Pa

lvel

utilo

jen

este

etön

tä p

ääsy

ä ko

skev

a va

atim

us v

oida

an

täyt

tää

myö

s ra

kenn

usra

sitte

ella

, jok

a an

taa

oike

uden

tilo

jen

käyt

täm

isee

n m

uulla

lähe

llä si

jaits

eval

la k

iinte

istö

llä.

Ker

rost

alot

ontin

tai r

aken

nusp

aika

n ra

jalta

sek

ä lii

kkum

ises

teis

elle

tark

oite

tulta

aut

opai

kalta

rak

ennu

ksee

n jo

hta-

van

kuin

myö

s le

ikki

paik

oille

ja o

lesk

eluu

n ta

rkoi

tetu

ille

alue

ille

joht

avie

n ja

mui

den

asum

ista

pal

vele

vien

väl

ttä-

mät

töm

ien

kulk

uyht

eyks

ien

on so

vellu

ttava

liik

kum

ises

teis

elle

.

Pien

talo

tont

in ta

i rak

ennu

spai

kan

raja

lta s

ekä

auto

paik

alta

asu

ntoo

n m

aant

asok

erro

kses

sa jo

htav

a ku

lkuy

htey

s ja

si

sään

käyn

ti ra

kenn

etaa

n m

yös l

iikku

mis

este

isel

le so

veltu

vaks

i, jo

s se

maa

ston

muo

don

ja k

orke

user

ot h

uom

ioon

ot

taen

on

mah

dolli

sta.

Selo

stus

Liik

kum

ises

teis

elle

sov

eltu

vista

kul

kuyh

teyk

sist

ä se

kä t

a-so

eroj

en

järje

stel

yihi

n so

pivi

sta h

issei

stä

ja lu

iski

sta

sää-

detä

än

este

etön

tä

rake

nnus

ta

kosk

evas

sa

aset

ukse

ssa

(Rak

Mk

F1).

4.2.

2 M

äärä

ys

Asu

inhu

onei

stoi

hin

ja a

sum

ista

pal

vele

viin

väl

ttäm

ättö

miin

tilo

ihin

joht

avan

por

taan

ja lu

iska

n tu

lee

olla

hel

ppo-

kulk

uine

n ja

var

uste

ttu ta

rpee

llisi

lla k

aite

illa

ja k

äsijo

htei

lla. S

ama

kosk

ee to

ntin

tai r

aken

nusp

aika

n vä

lttäm

ättö

miä

ul

kois

ia k

ulku

väyl

iä.

Ker

rost

asoj

en v

älis

en p

orta

an t

ulee

olla

kat

ettu

. K

erro

stal

ossa

, jo

ssa

ei o

le h

issi

ä, k

erro

s-ta

soje

n vä

lisen

por

taan

tul

ee l

isäk

si s

aada

riit

tävä

sti

luon

nonv

aloa

ja

siin

ä tu

lee

olla

väh

intä

än y

ksi

välit

asan

ne

kerr

osta

sant

eide

n vä

lillä

.

Selo

stus

Luis

kist

a, p

orta

ista,

kai

teist

a ja

käs

ijoht

eista

sek

ä m

uusta

ra

kenn

ukse

n kä

yttö

turv

allis

uude

sta

sääd

etää

n ra

kenn

ukse

n kä

yttö

turv

allis

uutta

kos

keva

ssa

aset

ukse

ssa

(Rak

Mk

F2).

4.2.

3 M

äärä

ys

Porr

askä

ytäv

ät j

a ke

rros

tasa

ntee

t on

mito

itetta

va s

iten,

että

hen

kilö

iden

ja

tava

roid

en k

ulje

tus

on j

ärje

stet

tävi

ssä

ilman

koh

tuut

onta

vai

keut

ta. T

avar

anku

ljetu

s vo

idaa

n jä

rjest

ää m

yös

hiss

illä,

joka

on

riittä

vän

tilav

a tä

hän

tark

oi-

tuks

een.

Hen

kilö

itä o

n vo

itava

kul

jetta

a po

rras

huon

een

kaut

ta m

yös s

illoi

n, k

un m

ahdo

lline

n hi

ssi e

i ole

käy

tettä

viss

ä.

84.

3 M

uut t

ilat,

rake

nnel

mat

ja a

luee

t

4.3.

1 M

äärä

ys

Leik

kipa

ikoi

lle ja

ole

skel

uun

tark

oite

ttuih

in ti

loih

in ja

tälla

isill

e al

ueill

e tu

lee

asun

nois

ta p

ääst

ä va

ivat

to-

mas

ti ja

turv

allis

esti.

Aut

opai

kat,

ajo

auto

paik

oille

, jät

ehuo

ltotil

ojen

sijo

itus j

a hu

olto

-ajo

pih

a-al

ueel

la o

n jä

rjest

että

vä si

ten,

että

niis

tä a

sum

isel

le ja

pih

a-al

ueen

muu

lle k

äytö

lle a

iheu

tuva

häi

riö jä

ä vä

häis

eksi

.

Maa

nkäy

ttö-

ja r

aken

nusl

aki 1

55 §

1 m

om.:

A

suin

rake

nnuk

sen

yhte

ytee

n tu

lee

järj

estä

ä ri

ittäv

ästi

ulko

tilaa

le

ikki

paik

koja

ja

ol

eske

lual

ueita

va

rten

. N

e on

tu

rval

lises

ti er

otet

tava

lii

kent

eelle

va

ratu

sta

alue

esta

. T

iloje

n ri

ittäv

yytt

ä ar

vioi

taes

sa

void

aan

otta

a hu

omio

on

myö

s lä

hiym

päri

stön

ta

rjoa

mat

vas

taav

at

tilat

ja

alue

et s

ekä

kiin

teis

töje

n yh

teis

et

järj

este

lyt.

Maa

nkäy

ttö-

ja r

aken

nusa

setu

s 56

§.:

Kiin

teis

tön

jäte

huol

toa

palv

elev

ien

tiloj

en j

a ra

kenn

elm

ien

jär-

jest

ämis

essä

tul

ee o

ttaa

huo

mio

on r

aken

nuks

essa

har

joite

ttava

n to

imin

nan

laat

u se

kä m

ahdo

llisu

us jä

tteen

ker

äysv

älin

eide

n si

joit-

tam

isee

n se

n m

ukaa

n ku

in a

siast

a er

ikse

en s

ääde

tään

. Tar

vitta

es-

sa n

ämä

tilat

ja r

aken

nelm

at o

n ai

datt

ava

tai m

uuto

in s

uoja

ttav

a pa

lova

aran

ja y

mpä

rist

öhai

ttoje

n vä

lttäm

isek

si.

Tekijät:..Kirsti Sivén & Asko Takala Arkkitehdit Oy / Asko Takala, Kaisa Savolainen, Kristiina Timonen, Eeva Saarelainen

NimikeSELVITYS ESTEETTöMYYSVAATIMUSTEN VAIKUTUKSISTA ASUINKERROSTALORAKENTAMISEEN

Sarjan.nimikeHelsingin kaupunkisuunnitteluviraston julkaisuja 2008:12

Sarjanumero. 2008:12. Julkaisuaika. 28.11.2008..Sivuja. 52. Liitteitä. 0..ISBN. 978-952-223-263-2 (nid). ISSN. 0787-9024.. 978-952-223-264-9 (pdf)..Kieli.koko.teos. FIN. Yhteenveto. FIN.

TiivistelmäTämä selvitys täydentää Helsingin kaupungin useamman hallintokunnan yhteistä kerrostalojen kehittämisprojektia. Koska projektin aiemmissa vaiheissa on useaan otteeseen noussut esille vuonna 2005 voimaan tulleet Suomen rakentamismääräyskokoelman esteettömyyttä käsittelevät osat (F1 Esteetön rakennus ja G1 Asuntosuunnittelu) ja niiden tulkinnat, myös ympäristöministeriö on yhtenä selvitystyön tilaajana.

Rakennus- ja maankäyttölainsäädännössä asetetun ympäristön esteettömyyden takaamiseksi on rakentamismääräyskokoelmaan kirjattu lähinnä fyysistä, mitattavaa esteettömyyttä koskevia vaatimuksia; määräyksiä ja ohjeita, jotka on käytännössä laadittu nykyisen asuinympäristön hyvien ja huonojen ratkaisujen ja kokemusten perusteella.

Selvityksessä vertaillaan kerrostalorakentamisen esteettömyyttä koskevien säädösten soveltamista ja tulkintoja kyselyyn osallistuneiden suomalaisten kaupunkien ja kuntien kesken. Vertailussa käydään läpi myös kerrostalojen ja pientalojen rajanvetoa esteettömyysnäkökulmasta. Lisäksi pyydettiin eräiden rakennusalan toimijoiden näkemystä nykyisistä esteettömyysvaatimuksista. Selvitystä täydentää Pohjoismaiden osalta kirjallisuuspohjainen vertailuosuus.

Kerrostaloasumisen kehittäminen samanaikaisesti sekä kaikille sopivaksi että kaiken sallivaksi asuinmuodoksi on tehtävä, jonka tavoitteenasettelussa on harkittava esteettömän yleispätevyyden ja yksilöllisten erikoisratkaisujen suhdetta. Suunnittelijat ja toteuttajat kohtaavat näitä tilanteita jatkuvasti. Rakentamismääräysten käytännön tulkinta on osa rajankäyntiä, eikä esteetöntä asuinympäristöä koskevan osaamisen ja ymmärryksen vaihtelu ja ennakoimattomuus sitä helpota, kuten tästä selvityksestä ilmenee.

Selvityksen pohjalta arvioidaan asuinkerrostalojen esteettömyyttä koskevien määräysten, ohjeiden ja käytäntöjen kehittämistarpeita.

AsiasanatHELSINKI, KERROSTALOT, KEHITTÄMINEN, ASUMINEN, ASUNNOT, LÄHIYMPÄRISTö, PIHAT, SUUNNITTELU, ESTEETTöMYYS

Kuvailulehti

Selvitys esteettömyysvaatimusten

vaikutuksista asuinkerrostalorakentamiseen

Helsingin kaupunkisuunnitteluviraston julkaisuja 2008:12 Helsingin kaupunkisuunnitteluviraston julkaisuja 2008:12

Sarjassa aikaisemmin julkaistu:

2008:1 Kaupunkisuunnitteluviraston toimintasuunnitelma 2008–2010, Toiminnan perusta ja keskeiset tehtävät

2008:2 Liikenteen kehitys Helsingissä vuonna 2007

2008:3 Jätkäsaari, osayleiskaava, selostus

2008:4 Kaupungista seutu ja seudusta kaupunki - Helsingin maankäytön kehityskuva

2008:5 Kaupan kaavoitus Helsingissä osa 1 Päivittäistavarakauppa

2008:6 Kerrostalojen kehittäminen Helsingissä

2008:7 Lähiöprojektin toimintakertomus 2007

2008:8 Mahdollisuuksien piha! - kerrostalopihojen suunnittelukilpailu

2008:9 Huippukampuksen edellytykset Helsingissä

2008:10 Laajasalon raidevaihtoehtojen järjestelmätarkastelu 2008

2008:11 Sörnäistenrannan ja Hermanninrannan osayleiskaava

ISSN 0787-9024ISBN 978-952-223-263-2 (nid.)ISBN 978-952-223-264-9 (PDF)

SELVITYS ESTEETTÖMYYSVAATIM

USTEN

VAIKUTUKSISTA ASUIN

KERROSTALORAKENTAM

ISEENHelsingin kaupunkisuunnitteluviraston julkaisuja 2008:12

9 789522 232632

Documents

Selvitys esteettömyysvaatimusten vaikutuksista