Turunsivistystoimialantoisenasteenopiskelijoidentieto‐javiestintätekniikanosaaminen2014

Yhteenvetoraportti

12.2.2015

1

Turunsivistystoimialan2.asteenoppilaidenTVT‐osaaminen2014 Keväällä 2014 toteutettiin verkkokysely, jonka avulla selvitettiin Turun kaupungin lukioiden ja ammatti-instituutin toisen vuoden opiskelijoiden tieto- ja viestintätekniikan (TVT) osaamista sekä käyttöä oppitunneilla ja oppimiseen liittyen. Kartoitus on osa Turun kaupungin kuntatason tieto- ja viestintätekniikan strategiassa määriteltyä TVT-opetuskäytön seurantaa. Kyselyn tuloksia hyödynnetään opetuksen suunnittelussa ja kehittämisessä. Kyselyn on toteuttanut Kasvatuksen ja opetuksen TVT-ryhmä ja Tietokone opetuksessa - TOP-keskus. Vastaajia: Ammatillinen koulutus 274 Lukiokoulutus 312 Yhteensä 586 Kartoitukseen vastattiin anonyymisti. Vastaajamäärä jäi kokonaisopiskelijamäärään nähden alhaiseksi, esim. lukiossa 27%. Oppilaitokset saavat myös käyttöönsä yksikkökohtaiset tulokset, jos vastaajia on vähintään 10. Seuraavaan on koottu kyselyn tulokset pääosin taulukkomuodossa. Loppuyhteenvetoon on nostettu esille kiinnostavia huomioita aineistosta sekä avoimista vastauksista. Vastausvaihtoehtojen selitykset:  OSAAN VARMASTI = taito on hallussa ja selviän itsenäisesti OSAAN MELKO HYVIN = osaan, mutta saatan tarvita apua silloin tällöin OSAAN VÄHÄN = osaan jonkin verran tai olen joskus kokeillut EN OSAA / TIEDÄ = asia on minulle vieras enkä osaa sitä vielä 

2

1. Perustaidot Osaan

osaan

varmasti

osaan melko

hyvin osaan vähän

en osaa /

tiedä

kirjautua oikealle kurssille Moodle-oppimisalustassa 66% 19% 7% 7%

käyttää näppäimistöä sujuvasti kahdella kädellä 68% 24% 6% 1%

muotoilla tekstiä tekstinkäsittelyohjelmassa (esim. lihavointi, kursivointi, fonttikoko) 89% 10% 1% 1%

kopioida, leikata ja liittää tekstiä tietokoneella (leikepöytä-toiminto) 87% 11% 1% 1%

tuoda tekstinkäsittelyohjelmassa kuvan tekstiin ja muuttaa sen kokoa ja paikkaa sekä

rivittää tekstiä sen ympärillä 71% 23% 6% 1%

luoda ja muokata taulukoita tekstinkäsittelyohjelmassa 51% 29% 16% 4%

tehdä oman esityksen (esim. PowerPoint tai Prezi) 76% 20% 3% 1%

tehdä yksinkertaisen laskentakaavion taulukkolaskentaohjelmassa (esim. Excel) 48% 27% 16% 8%

tehdä taulukon tiedoista pylväs-, ympyrä- tai viivadiagrammin 46% 27% 17% 10%

lisätä liitetiedoston sähköpostiin 90% 8% 2% 1%

etsiä oikean tallennuskansion tietokoneelta 88% 10% 2% 1%

kopioida ja siirtää tiedostoja kansiosta toiseen 86% 11% 2% 1%

etsiä tiedoston koneelta 85% 13% 2% 0%

käyttää pilvitallennuspaikkoja tiedostojeni tallentamiseen (esim. OneDrive, Dropbox) 44% 26% 15% 15%

jakaa pilvipalveluun tallentamiani tiedostoja muiden kanssa 39% 25% 16% 19%

Yhteensä 69% 19% 8% 5%

2. Mediataidot Osaan

osaan

varmasti

osaan melko

hyvin osaan vähän

en osaa /

tiedä

siirtää ottamiani kuvia laitteesta toiseen (esim. kamerasta tai tabletista tietokoneelle) 83% 14% 2% 1%

muuttaa kuvan kokoa kuvankäsittelyohjelmassa 72% 18% 8% 2%

rajata kuvan kuvankäsittelyohjelmassa 80% 14% 4% 2%

kuvata videota videokameralla, kännykällä tai tabletilla 89% 9% 2% 1%

editoida ja koostaa videotiedostoja (esim. Windows Elokuvatyökalu, iMovie) 45% 21% 19% 15%

huomioida tekijänoikeudet (esim. toisten ottamien kuvien käyttö, musiikkitiedostojen

käyttö) 52% 29% 14% 4%

etsiä verkosta kuvia, joita minulla on lupa käyttää opiskelutöissäni 59% 26% 10% 4%

merkitä luvallisesti käyttämiini kuviin asianmukaiset lähdemerkinnät 57% 27% 11% 5%

luoda äänitiedoston ja editoida sitä 34% 23% 23% 20%

Yhteensä 63% 20% 10% 6%

3

3. Tiedonhaku ja -hallinta Osaan

osaan

varmasti

osaan melko

hyvin osaan vähän

en osaa /

tiedä

hakea tehokkaasti tietoa hakukoneilla (esim. Google tai Bing) 89% 11% 0% 0%

tarkentaa hakusanojani kunnes löydän etsimäni 80% 17% 2% 1%

rajata hakua operaattoreilla ja erikoismerkeillä (lainausmerkit, +/-) 46% 29% 14% 11%

etsiä ja tiivistää tekstistä olennaiset kohdat 62% 31% 6% 1%

koostaa keräämästäni tiedosta oman tuotoksen kopioimatta toisten tekstiä 67% 29% 4% 1%

arvioida eri tietolähteiden luotettavuutta 60% 35% 5% 0%

viitata digitaalisiin lähteisiin oikein 48% 37% 11% 4%

nettietiketin perussäännöt (käyttäytyminen internetissä) 77% 20% 1% 2%

Yhteensä 66% 26% 5% 3%

4. Tietoyhteiskuntataidot Osaan

osaan

varmasti

osaan melko

hyvin osaan vähän

en osaa /

tiedä

käyttää pikaviestimiä (esim. Lync, Skype, WhatsApp) 83% 11% 4% 2%

käyttää sosiaalisen median palveluja yhteydenpitoon toisten kanssa (esim.

Facebook, Twitter) 85% 10% 2% 3%

käyttää sosiaalisen median palveluja tiedonrakenteluun ja tuottamiseen (esim.

blogi, wiki, Google Drive, Office 365) 63% 22% 10% 5%

käyttää sosiaalisen median palveluja yhteistyövälineenä (esim. koulutyöt,

harrastukset) 74% 20% 4% 2%

valita opiskelutehtävääni parhaiten sopivat sovellukset ja verkkotyökalut 68% 26% 5% 2%

suojella omia henkilötietojani verkossa 72% 25% 3% 1%

toimia, kun kohtaan verkossa jotain uhkaavaa tai arveluttavaa 63% 29% 7% 1%

tunnistaa minuun kohdistuvia huijausyrityksiä verkossa 69% 26% 4% 1%

Yhteensä 72% 21% 5% 2%

4

5. Kuinka usein olet käyttänyt oppitunnilla seuraavia ohjelmia tai välineitä (tämän lukuvuoden aikana)?

lähes

päivittäin viikottain

pari kertaa

kuukaudessa harvemmin ei lainkaan

tekstinkäsittelyohjelmaa (esim. Word) 13% 25% 32% 24% 6%

esitysohjelmaa (esim. PowerPoint tai Prezi) 6% 12% 32% 39% 11%

taulukkolaskentaohjelmaa (esim. Excel) 6% 11% 19% 30% 33%

Moodlea 8% 21% 25% 32% 15%

jotain muuta oppimisalustaa/verkkoympäristöä (esim. Edmodo) 4% 4% 8% 24% 59%

OneDrive (SkyDrive) -tallennustilaa 4% 7% 17% 28% 43%

Office 365:n pilvityökaluja Word, Excel, PowerPoint, OneNote 7% 13% 20% 28% 32%

opetusverkon digi-tv-palvelua 2% 4% 6% 17% 70%

Tuubi-palvelua (tuubi.edu.turku.fi) 2% 4% 4% 10% 80%

TypingMaster-ohjelmaa Moodlessa (näppäilytaidot) 2% 5% 5% 12% 75%

verkkovälineitä pari- tai ryhmätyöskentelyssä 7% 13% 28% 30% 22%

tiedon rakenteluun tai esityksen valmisteluun yhteistä dokumenttia, jota

useampi kuin kaksi oppilasta muokkaa eri tietokoneilta käsin (esim.

Office 365, Google Drive)

5% 7% 14% 27% 46%

blogia (esim. blog.edu.turku.fi tai Blogger) 4% 5% 8% 14% 69%

wikiä (esim. Wikispaces) 5% 9% 16% 23% 47%

pikaviestimiä (esim. Lync, Skype) 12% 4% 9% 15% 60%

yhteisöpalveluita (esim. Facebook, Twitter) 25% 14% 14% 18% 28%

reaaliaikaista etäyhteyttä (esim. etäluento äänen ja kuvan kera) 4% 5% 6% 10% 75%

kosketustaulua (esim. SmartBoard, Promethean) 12% 10% 10% 18% 50%

koulun tablet-tietokonetta (esim. iPad, Windows-tablet) 5% 5% 12% 18% 59%

digikameraa 4% 6% 10% 24% 56%

dokumenttikameraa 10% 8% 11% 21% 49%

omaa laitetta opiskeluun (esim. kännykkä, tablet-tietokone) 22% 20% 28% 19% 11%

oppikirjaan liittyviä sähköisiä oppimateriaaleja 5% 10% 15% 29% 41%

edu.turku.fi-sivustolla olevia sähköisiä oppimateriaaleja 5% 5% 10% 21% 58%

muualta verkosta löytyviä sähköisiä oppimateriaaleja 6% 7% 14% 31% 41%

oppimispelejä 4% 3% 10% 24% 59%

peli- ja virtuaaliympäristöjä (esim. Kodu, Minecraft, Second Life) 6% 3% 7% 9% 75%

Yhteensä 7% 9% 15% 22% 47%

5

7. Mitä seuraavista opettajasi ovat käyttäneet eniten oppitunnilla? Rastita 3 eniten käytettyä.

6

8. Oletko osallistunut sähköisesti toteutettuihin kokeisiin tai osakokeisiin tämän lukuvuoden aikana (esim. Moodle-tentti)?

9. Onko oppilaitoksessasi järjestetty viimeisen 2 vuoden aikana tietotekniikan peruskurssi opiskelijoille?

10. Onko sinulle tarjottu mahdollisuutta suorittaa jokin kursseista/opintokokonaisuuksista kokonaan verkkokurssina?

7

11. Ovatko opettajasi kannustaneet käyttämään omia laitteitasi oppitunneilla opiskeluun?

12. Jos sinulla olisi mahdollisuus päättää, niin käytettäisiinkö oppilaitoksessasi...?

13. Mitä mieltä olet tietokoneella tai verkossa tehtäviksi annettavista kotitehtävistä? Merkitse kaikki kohdat, jotka vastaavat omaa mielipidettäsi:

8

14. Onko sinulla kotona tietokone ja nettiyhteys käytettävissäsi?

15. Onko sinulla kotona tablet-laite ja nettiyhteys käytössäsi?

16. Kuinka usein tuot oman kannettavasi tai tablettisi kouluun?

9

17. Jos et tuo lähes päivittäin, miksi et? Voit valita useita vaihtoehtoja.

18. Onko sinulla käytössäsi älypuhelin, jonka nettiyhteyttä saat käyttää vapaasti?

19. Oletko kohdannut nettikiusaamista?

10

20. Kuinka monta tuntia päivässä käytät nettiä tietokoneella, tabletilla tai puhelimella (keskimäärin)?

21. Käytätkö vapaa-aikanasi sosiaalista mediaa yhteydenpitoon kavereiden kanssa?

22. Mitä verkkosivustoja käytät eniten vapaa-aikanasi? Mainitse 1-5 kpl. Ks. loppuyhteenveto 23. Mainitse lopuksi, miten tietokoneita voitaisiin käyttää nykyistä paremmin oppimisessa:

Ks. loppyhteenveto

11

24. Olen

25. Oppilaitos:

12

26. Koulutusala (vain ammatti-instituutin opiskelijat täyttävät):

13

Yhteenveto 

OPISKELIJAN TAIDOT 

 

Tieto‐  ja  viestintätekniikan  taidot  oli  kyselyssä  ryhmitelty  perustaitoihin,  mediataitoihin,  tiedonhakutaitoihin  ja 

tietoyhteiskuntataitoihin.   

 

Perustaitoihin liittyvät kysymykset koskivat tietokoneen peruskäyttöä, kuten tiedostonhallintaa, yleisimpiä toimisto‐

ohjelmia, sähköpostia, pilvipalveluja  ja näppäilytekniikkaa. Vastaajat kokivat hallitsevansa perustaidot melko hyvin; 

osaan varmasti ‐vastausten keskiarvo oli 69 %. Muihin vastauksiin nähden hieman pienempi määrä opiskelijoista arvioi 

hallitsevansa taulukoiden ja laskentakaavioiden sekä pilvipalveluiden käytön itsenäisesti. Edellä mainituissa kohdissa 

esiintyi myös oppilaitos‐ ja alakohtaista vaihtelua.   

 

Mediataitoihin  liittyvissä  kysymyksissä  opiskelijat  arvioivat  osaamistaan  kuvan‐,  videon‐  ja  äänenkäsittelyssä  sekä 

tekijänoikeustuntemustaan. Noin 63 % kyselyyn vastanneista koki hallitsevansa mediataidot varmasti; kokonaisuutena 

kuitenkin  muita  taitoalueita  huonommin.  Äänitiedoston  luomisen  ja  muokkaamisen  osasi  varmasti  vain  34  % 

vastaajista. Myös videoiden koostaminen ja muokkaaminen hallittiin hieman heikommin. Tekijänoikeuksiin liittyvissä 

kysymyksissä esiintyi vaihtelua, mutta vain 52–59 % vastaajista osasi asian varmasti.   

 

Tiedonhakutaidot koettiin avointen vastausten perusteella olennaisiksi. Pääsääntöisesti vastaajat arvioivat osaavansa 

tiedonhakuun  liittyvät  taidot hyvin. Hieman muita  taitoja haasteellisimmiksi osa opiskelijoista arvioi hakukoneiden 

käytön operaattoreiden ja erikoismerkkien avulla sekä digitaalisiin lähteisiin viittaamisen.   

 

Suurin  osa  vastaajista  koki  hallitsevansa  tietoyhteiskuntataidot  hyvin  ja  parhaiten  eri  taitoalueista.  Kysymyksissä 

opiskelijoita pyydettiin arvioimaan osaamistaan sosiaalisen median välineiden käytössä ja kykyään toimia turvallisesti 

verkossa. Tässäkin kategoriassa eri taitojen välillä esiintyi melko suuria vaihteluja.   

 

 

 

 

 

 

 

   

14

OPETUSKÄYTTÖ 

 

Kouluihin  hankittujen  laitteiden  ja  tarjolla  olevien  ohjelmien,  välineiden  ja  sähköisten  oppimateriaalien  käyttö  ei 

kyselyn  perusteella  ollut  kovin  yleistä.  Vain  hyvin  pieni  osa  vastaajista  ilmoitti  itse  käyttäneensä  oppitunneilla 

kysymyksissä esitettyä välineistöä  tai ohjelmaa  lähes päivittäin. Suurin osa arvioi, ettei ollut käyttänyt oppitunnilla 

useimpia  välineitä  tuskin  lainkaan  tai  vain  harvoin.  Vastauksissa  esiintyi  kuitenkin  oppilaitoskohtaisia  ja  saman 

oppilaitoksen oppilaiden  välisiä  eroja. Opettajien oppitunnilla  käyttämistä ohjelmista  ja  laitteista  yleisimpiä olivat 

esitysohjelmat, tekstinkäsittelyohjelmat, Moodle, taulukkolaskelmaohjelma, kosketustaulu ja dokumenttikamera.   

 

Sivistystoimialan  tieto‐  ja  viestintätekniikan  suunnitelman  yhdeksi  kehittämiskohteeksi  on  kirjattu  tietotekniikan 

peruskurssi:  ”[…]  kaikki  Turun  toisen  asteen  oppilaitokset  tarjoavat  opiskelijoille  tietotekniikan  peruskurssin 

lukuvuodesta  2013–2014  alkaen.” Opiskelijoista  57 %  vastasi,  että  oppilaitoksessaan  on  järjestetty  tietotekniikan 

peruskurssi  viimeisen  kahden  vuoden  aikana.  Tässä  suhteessa  opiskelijat  ovat  eriarvoisessa  asemassa.  Avoimissa 

vastauksissa ei kuitenkaan muutamaa poikkeusta  lukuun ottamatta toivottu  lisää nimenomaan peruskursseja, vaan 

ylipäänsä tietokoneiden opetuskäytön lisäämistä ja tehostamista: 

 

Tietokoneiden käyttöä pitäisi mielestäni suosia paljon enemmän kuin tällä hetkellä. Olisi hyvä, että opettajat 

kannustaisivat ja ohjaisivat oppilaita tietotekniikan käyttöön. Toivon, että tehtäviä ja kokeitakin suoritettaisiin 

netissä ‐ näin säästettäisiin mm. paperin kulutuksessa. 

 

Hakemalla  sekä  tuottamalla  tietoa.  Opettelemalla  tietotekniikan  ja  teknologian  sanastoa,  käsitteitä  ja 

toimintaa.  Opetella  erilaisten  ohjelmien  käyttöä  monipuolisesti.  Lisätä  tietotekniikka  niin,  että  se  on 

arkipäivästä, helppoa ja vaivatonta. 

 

Opettajat voisivat siirtää opetustaan enemmän koneille, jolloin olisi hyöyllistä hankkia sopiva laite opetukseen. 

Opetusmateriaali (kirjat yms.) voisi olla sähköisenä. Opetusmateriaalin pääsisi käsiksi helposti omalla koneella 

tai muulla  laitteella  esim.  jossain moodlen  tapaisessa  toimivassa  palvelussa,  johon  opettaja  voisi  lisätä 

opetuksen aiheisiin  liittyviä  kiinnostavia  linkkejä  ja  lisämateriaaleja. Kotitehtävät  voisivat  liittyä enemmän 

tiedonhakuun  tai  opetukseen  liittyvien  asioiden  lukemiseen  ja  olennaisten  asioiden  poimimiseen  ja 

ymmärtämiseen eri lähteistä. Kaikille voisi olla pakollisena myös erikseen tunteja, joissa opetetaan yleiset asiat 

koneen  käytöstä  ja  ohjelmista  (esim.  kyselyssä  mainittuja  asioita)  sekä  tiedon  kriittistä  hakua  netistä, 

tietoturvallisuutta, tekijänoikeuksia yms. 

 

TVT‐suunnitelmassa myös  suositellaan,  että  toisen  asteen  oppilaitosten  opiskelijoita  edellytettäisiin  suorittamaan 

vähintään yksi kurssi etä‐ tai verkkokurssina. 52 % vastanneista  ilmoitti saaneensa mahdollisuuden suorittaa  jonkin 

kurssin/opintokokonaisuuden  kokonaan  verkkokurssina,  joten  etä‐  ja  verkkokurssien  tarjonnassa  on  vielä 

kehitettävää. 

 

15

Sähköisiin kokeisiin, kuten Moodle‐tenttiin, ei kyselyyn vastanneista lukuvuoden aikana ollut osallistunut kuin noin 30 

% vastaajista. Vastaajista vain alle puolet kertoi opettajansa kannustaneen käyttämään omia  laitteita oppitunneilla 

opiskeluun pari kertaa kuukaudessa tai useammin. 

 

Vastaajista 53 % käyttäisi tietokonetta ja tietotekniikkaa opetuksessa saman verran kuin tähän asti. Käyttöä lisäisi 33 

% vastaajista ja vähentäisi 10 % vastaajista. Loput 4 % jättivät avoimen vastauksen. Monet olivat tyytymättömiä verkon 

ja  laitteiden toimimattomuuteen sekä  laitteiden määrään  ja koulujen tämänhetkiseen varustelu‐ ja toimintamalliin. 

On kuitenkin huomattava, että kaupungin WLAN‐projekti oli vielä kyselyn ajankohtana kesken. 

 

Koulu tarjoaisi opiskeluun koneet, joita jokaisen on helppo käyttää. Eli esimerkiksi vaikka jokaisessa luokassa 

olisi  kannettavat  tietokoneet  käytettävissä,  joista  ne  saa  helposti  kannettua  omalle  pulpetille.  Saisi myös 

käyttää omaa konetta, jos kantaa sen mukanaan 

 

Annettaisiin käyttöön omat tabletit jokaiselle oppilaalle. Tabletti kätevämpi kuljettaa ja sopivamman kokoinen 

kuin esim kannettava tietokone. Jokainen oppilas tietenkin olisi vastuussa omasta tabletista. 

 

Koneita olisi enemmän ja ne toimisivat paremmin. 

 

Haittapuolena nähtiin muun muassa  se, että  sosiaalisen median  käyttö  vie  aikaa opetukselta  ja muistiinpanot on 

edelleen mukavampi tehdä käsin: 

 

mielestäni käsin kirjottamalla oppii parhaiten, enkä ainakaan  itse koe tarvetta  tietokoneen käyttöön  lukio‐

opinnoissa. 

 

Minusta  tietokoneita  ei  tulisi  käyttää  oppimisessa  enempää  kuin  on  välttämätöntä,  usein  oppilaat  eksyy 

opiskeluun  kuulumattomille  sivustoille  ja  sen  seurauksena  oppilaat  jotka  haluaisivat  edetä  opiskelussa, 

joutuvat odottamaan muita. 

 

   

16

KOULUN ULKOPUOLELLA 

 

Lähes kaikilla  (98 %) vastaajilla on käytettävissään  tietokone  ja nettiyhteys kotona. Hieman yli puolet  ilmoitti, että 

heillä on myös mahdollisuus tuoda kone kouluun. Noin kolmasosalla vastaajista oli kotonaan käytössä nettiyhteydellä 

varustettu  tablet‐laite  ja  88  %  nettiyhteydellä  varustettu  älypuhelin.  Peräti  65  %  vastaajista  ei  kuitenkaan  tuo 

kannettavaansa tai tablettiaan kouluun. Syiksi ilmoitettiin muun muassa että laitetta ei haluta kantaa mukana (59 %), 

oppitunneilla ei juurikaan tarvita tietokonetta (45 %), laite ei ole sopiva (27 %) ja oman laitteen käyttöön ei ohjata tai 

kannusteta (22 %). Myös avoimissa vastauksissa pohdittiin omien laitteiden käyttöä monelta eri kannalta: 

 

Tietokone tulisi mahdollistaa kaikille, tällä hetkellä se tulee hankkia itse eivätkä kaikki halua tehdä niin suurta 

panostusta. 

 

En pidä joidenkin opettajien tavasta olettaa, että kaikilla on käytössä älypuhelin, koska niin ei ole.   

 

Älypuhelin sopii käyttöön koulussa paremmin, mutta opettajat eivät suosi omien laitteiden käyttöä. 

 

Tabletin,  tietokoneen  ja  älypuhelimen  käyttö  opiskelijoiden  keskuudessa  on  runsasta.  Yleisin  keskimääräinen 

päivittäinen netin käyttöaika tietokoneella, tabletilla tai puhelimella oli 2‐4 tuntia. Sosiaalista mediaa yhteydenpitoon 

kavereiden kanssa käytti enemmistö vastaajista useita kertoja päivässä. Nettikiusaamista koki kohdanneensa 11 % 

vastanneista. 

 

Avointen vastausten perusteella opiskelijoiden  sosiaalisen median välineiden käyttö vapaa‐ajalla oli yleistä, mutta 

monet opetuskäyttöön tarkoitetut sovellukset ja välineet olivat ainakin osalle vastaajista vieraita tai ainakaan niitä ei 

ole hyödynnetty riittävästi. 

 

Avointen kysymysten perusteella eniten vierailluksi verkkosivustoksi osoittautui Facebook. Muita vastaajien useimmin 

mainitsemia sivustoja olivat YouTube sekä erilaiset uutissivustot, lehdet ja blogit.   

 

275205

1288985

514560

7976

30182

8248

0 50 100 150 200 250 300

Facebook

UUTISET, LEHDET

Wilma

PIKAVIESTIMET YM.

SÄHKÖPOSTI

WIKIPEDIA, WIKIT

TV‐, MUSIIKKI‐ ja…

Vapaa‐ajalla käytetyt verkkosivustot

mainintoja

17

TULEVAISUUS 

 

Kyselyyn  vastanneet  antoivat  runsaasti  kehitysideoita,  miten  tietokoneita  voisi  käyttää  nykyistä  paremmin 

oppimisessa. Tietokoneen käytön  lisäämistä  ja tietotekniikan opetuksen  lisäämistä kannattavissa vastauksissa esille 

tulivat mm. projektit,  ryhmätyöt,  tiedonhaku  ja esitykset. Tieto‐  ja  viestintätekniikkaa hyödyntäviä  kotitehtäviä  ja 

opetuskäytön  lisäämistä ehdotettiin paljon. Toisaalta myös tietokoneiden opetuskäytön nykyisen tilan säilyttämistä 

tai vähentämistä pidettiin tarpeellisena, sillä opiskelijat totesivat käyttävänsä vapaa‐aikanakin liikaa erilaisia laitteita. 

Tietokoneiden runsas käyttö ja altistus näyttöruudulle koettiin toisinaan haitalliseksi. 

 

Mielstäni ei tarvitsisi käyttää tietokoneita niin paljoa opetuksesta koska a) niiden toimimiseen 

ei aina voi luottaa b) se rasittaa silmiä ja minulle aiheuttaa ainakin välillä voimakasta pää‐ ja 

silmäsärkyä c) koko päivä kuluu seuratessa välkkyvää ruutua, ei olla aivoille hyväks d) syntyy 

illuusio  siitä  ettei  enää  selviä  ilman  konetta/älypuhelinta.  Hyviä  asioita  ovat  nettivideot  ja 

animaatiot,  sekä  TOIMIVA  smart  taulu  (ei  todellakaan  ole  itsestäänselvyys)  helpottaa 

opettamista ja dokumenttikamera on hyvin hyödyllinen. 

 

Moni opiskelija toivoi parempia laitteita. Vastauksista kävi ilmi, että laitteiden toimimattomuus aiheutti turhautumista 

ja vaikutti selvästi oppituntien sujuvuuteen. Ratkaisuksi ehdotettiin mm. opiskelijoille jaettavia laitteita, joista jokainen 

opiskelija kantaisi itse vastuun. 

 

Kaikille oppilaille tulisi jakaa omat laitteet, jotta niitä voitaisiin oikeasti kannustaa käyttämään. 

Näin ollen sähköistä materiaalia voisi käyttää enemmän ja myös läksyjä/kokeita voitaisiin tehdä 

sähköisesti.  Nyt  tietotekniikan  käyttö  perustuu  lähinnä  omaan  aktiivisuuteen  (oppilaan  tai 

opettajan). 

 

Kehitysideoista  ilmeni,  että  opettajien  ja  opiskelijoiden  osaamiseen  olisi  kiinnitettävä  enemmän  huomiota. Moni 

opiskelija olisi  kyselyn perusteella  valmis  siirtymään  sähköisiin oppimateriaaleihin  kirjojen  sijaan.  Lisäksi  koneiden 

käytön  toivottiin  perustuvan  omaan  halukkuuteen  eikä  tietotekniikkaa  haluttu  väkisin  sovittaa  osaksi  opetusta. 

Vastaajat myös huomioivat, että TVT soveltuu eri tavoin eri oppiaineisiin. 

 

Opettajien tulisi luotettavasti osata käyttää opetuksessa käytettävää tietotekniikkaa. 

 

Tietokoneilla voidaan paremmin ohjata ihmisiä niissä asioissa missä he tarvitsevat apua. Niillä 

saavutettaisiin myös  tilanne  jossa palaute  tehtävistä  tulee välittömästi, asia  joka on  todettu 

olevan  olennainen  osa  ihmisen  kiinnostusta.  Tietokoneita,  erityisesti  pelejä,  pitäisi  käyttää 

enemmän opetuksessa, kunhan tietokoneiden opetus ohjelmisto on erikseen tehty ko. aiheelle. 

(Matematiikka, Äidinkieli, Kemia jne) 

 

18

Tietokoneet pitää tuoda opetukseen siten, että ne todella tuovat jotakin uutta siihen, eivätkä 

vain  kömpelösti  korvaa  vanhoja  työtapoja.  En  aio  vaihtaa  kirjaani,  vihkoani  ja  kynääni 

tietokoneeseen, sillä muistiinpanojen teko onnistuu mielestäni paljon paremmin ns. perinteisin 

menetelmin.  Sen  sijaan,  jos  tietokoneiden  avulla  voidaan  saavuttaa  jotain  aivan  uusia 

oppimismenetelmiä,  kuten  esimerkiksi  internettiä  hyödyntävää  tutkivaa  oppimista  tai 

interaktiivisia esitystapoja, on vaihtaminen järkevää. Pelkkä tekstin siirto paperilta näytölle on 

turhaa ja jättää tietoteknisen kehityksen tuoman potentiaalin täysin hyödyntämättä. 

 

Jätettäisiin  taakse  kirjamaailma,  tai  ainakin  niin  ettei  opiskelijan  tarvitsisi  hankkia  kirjaa 

itselleen  mikäli  ei  välttämättä  halua.  Oppikirja  voisi  löytyä  myös  internetistä/Moodlesta. 

Helpompi käyttää ja on aina mukana, eikä myöskään voi hajota. 

 

Sähköisistä kokeista  ja ylioppilaskirjoituksista oli mielipiteitä puolesta  ja vastaan. Esseen kirjoittamiseen  tietokone 

koettiin  soveltuvaksi  hyvin;  toisaalta  taas  osa  vastaajista  suhtautui  esimerkiksi matematiikan  sähköisiin  tehtäviin 

epäilevästi. 

 

   

19

LOPUKSI 

 

Alhaiseksi  jääneen  vastausprosentin  takia  kyselyn  tuloksia  ei  voi  pitää  yleistettävinä, mutta  ne  antavat  kuitenkin 

suuntaa toisen asteen opiskelijoiden TVT‐taidoista ja ‐asenteesta. 

 

Eri perustaitojen osaan varmasti  ‐vastausten keskiarvo oli 67,5 %, osaan melko hyvin  ‐vastausten 21,5 %  ja 11 % 

puolestaan  ilmoitti,  että  osaa  vain  vähän  tai  ei  lainkaan.  Tärkeistä  perustaidoista  vastaajat  kokivat  hallitsevansa 

heikoiten erilaiset verkkolähteisiin ja lähdeviittauksiin, tekijänoikeuksiin, videonkäsittelyyn, taulukkolaskentaan sekä 

tiedonhaun tulosten rajaamiseen liittyvät taidot. 

 

Opiskelijoiden  mukaan  opettajat  käyttivät  kouluihin  hankittuja  laitteita  ja  ohjelmistoja  käytettiin  vähän  ja 

yksipuolisesti.  Sen  sijaan opiskelijat olivat  itse  käyttäneet TVT:aa monipuolisemmin, mutta harvakseltaan. Asenne 

tieto‐  ja  viestintäteknologiaa  kohtaan oli pääosin positiivinen, mutta  sen  soveltuvuutta opetuskäyttöön pohdittiin 

myös kriittisesti ja rakentavasti. Olennaisena opiskelijat kokivat sen, että teknologiaa ei pidä väkisin käyttää, vaan sen 

tulee asettua luontevasti osaksi opetusta. Tämä vaatii niin opettajien kuin opiskelijoidenkin taitojen kohentamista sekä 

toimivia, opetuskäyttöön soveltuvia laiteratkaisuja.   

 

Ajankohtaisen BYOD‐asian (Bring Your Own Device) suhteen on huomattava, että omien laitteiden käyttö oppitunneilla 

oli  vastausten  perusteella  melko  vähäistä.  Vaikka  BYOD‐malli  on  vahvistettu  erityisesti  lukioissa  vallitsevaksi 

toimintatavaksi, peräti 65% vastanneista  (lukio 59% / ammatti‐instituutti    70 %)  ilmoitti, että ei tuo omaa  laitetta 

ollenkaan  kouluun.  Oman  laitteen  kuljettamista  ei  koettu  mielekkääksi  opettajien  asenteiden  ja  erityisesti 

hyötysuhteen vuoksi: laitetta ei haluta kantaa mukana eikä sille välttämättä löydy koulussa käyttöä.   

 

Jos tietokoneen voisi huoletta ottaa kouluun mukaan, sitä käytettäisiin aktiivisesti ja hyödyllisesti oppitunneilla 

niin, että siitä olisi oikeasti jotain lisähyötyä kirjoihin verrattuna. Työskentely koneella pitäisi saada yhtä 

sujuvaksi ja nopeaksi kuin paperille tehtynä, ja esim. fysiikassa ja matikassa kaavat tulisi saada helposti 

käyttöön. Tällä hetkellä itseni kohdalla on ongelmana se, että tietokoneella työskentely vie tuplasti aikaa 

verrattuna normaaliin, ja on paljon työläämpää kuin käsin kirjoittaminen. 

 

 

 

 

 

 

Tietokone opetuksessa – TOP‐keskus 2015 

http://edu.turku.fi/top‐keskus/osaamiskartoitukset/