Sipilä Sosilaalinen investointi työelämässä - mitä se on?

1

Sosiaalinen investointi – mitä se on? Jorma Sipilä, Tampereen yliopistoTyöterveyspäivät 23. lokakuuta, 2012

Motto”Vanha hyvinvointivaltio yritti suojella ihmisiä markkinoilta – sosiaalinen investointivaltio sen sijaan pyrkii tukemaan heidän integroitumistaan markkinoihin” (Jenson & Saint-Martin 2003, 79).

2

Käänteen 90-lukulaiset motiivit• Hyvinvointivaltion talous

– Valtioiden velkaantuminen– Taloudellisen kasvun hidastuminen– Työttömyyden lisääntyminen– Väestön vanhenemiseen liittyvät menot– Verotusnäkymät

• Uusliberalismi poliittisena ja taloudellisena umpikujana• Idea aktiivisesta ja tulevaisuuteen orientoituneesta

sosiaalipolitiikasta, joka sopisi paremmin yhteen taloudellisen kehityksen kanssa

3

Mitä sosiaalinen investointi on?

• Sosiaalipoliittinen ohjelma voidaan nähdä kulutuksen sijasta investointina

• Investoinnin tehtävänä inhimillisen ja sosiaalisen pääoman kasvattaminen

• Sosiaalinen ulottuvuus: inkluusio –toimintakykyä ja mahdollisuuksia kaikille

• Toimijoina valtio ja kunta, koska SI edellyttää verotuloja – samalla sen kipupiste

4

Työvoiman mobilisointia…• Koulutusta• Varhaiskasvatusta• Naisten ansiotyötä• Päivähoitoa• Työelämään palaamista• … etuuksia lapsille, opiskelijoille, työssäkäyville

äideille, maahanmuuttajille, työttömyydestä, sairauslomalta ja vanhempainvapaalta palaajille…

5

…seurauksena julkisten kulutusmenojen supistuminen

• Köyhyys ei katoa toimeentuloturvalla: köyhille selviytymisen välineet

• Syrjäytymisen torjunta tuottavana investointina –estetään lapsien kasvaminen kansalaisiksi jotka tarvitsevat kohtuuttoman suuren osuuden julkisista palveluista, mutta eivät maksa veroja

• Ideaan ei esimerkiksi mahdu, että valtio ja kunta tukevat ”toisen polven maahanmuuttajien” eristymistä kotiin

• Vanhuus: toimintakykyä, fyysisen ja psyykkisen kunnon ylläpitämistä

6

Mitä sosiaalinen investointi ei ole?

• Ovatko kaikki sosiaalimenot sosiaalista investointia? – Miltei jokainen sosiaalimenoerä voidaan perustella

kustannusten vähenemisellä muualla – Esimerkkejä epäsuorista perusteluista:

• Työeläkkeet motivoivat ihmisiä ansiotyöhön• Syrjäytymisen ehkäiseminen vähentää todella moninaisia

kustannuksia ja lisää verotuloja• Huolenpito vanhuksista vähentää sairaanhoitomenoja

• Kaikkien sosiaalimenojen ei tarvitse olla investointeja– Sosiaaliselle kulutukselle on eettiset perusteensa– Jos esimerkiksi ikääntyneiden hoiva lopetettaisiin, olisiko

se hyvä sosiaalinen investointi?

Pohjoismaat mallina• Sosiaalinen investointi Britannian kolmannen tien

johtoajatuksena– Riskien vähentäminen ja niiden yksilöllisen käsittelykyvyn

lisääminen; investointi tietoyhteiskuntaan, yhteisöihin ja asuinympäristöihin; ”ei oikeuksia ilman velvollisuuksia”

• Sosiaalinen investointi Pohjoismaiden historiallisena salaisuutena – Pohjoismaat sosiaalisen investoinnin ykkösinä

• Universalismin aikaansaannoksia– Sosiaalisen investoinnin ja universalismin yhteys erityisesti

koulutuksessa ja perhepolitiikassa– Talouden ja hyvinvoinnin kehitystä tukevien yhteiskunnallisten

suhteiden syntyminen: luottamus ja rationaalisen politiikan mahdollisuus

8

Perhepolitiikan menotOECD-maissa (% BKT:sta

suhteutettuna 0-14-vuotiaiden määrään)

9

0,00,51,01,52,02,53,03,54,04,55,0

1991

1998

2003

Julkiset koulutusmenotOECD-maissa (% BKT:sta)

012345678

Scand

inavia

Centra

l

Southe

rn

Easter

nUSA

Canad

aJa

pan UK

1991

19982003

10

Poliittinen näkökulma• Sosiaalinen investointi edellyttää politiikalta

pitkäjänteisyyttä• Se vaatii kehyksen

– Pitää olla yhteiskunta, joka uskoo yhteiseen tulevaisuuteensa

– yhteiskunnan tukema vahva valtio, joka ohjaa verotuloja inklusiivisesti toteutettuun sosiaaliseen investointiin

• Pohjoismaat ovat vähentäneet sosiaalista investointia jo hyvinäkin talousvuosina– Suomen valtion tuottavuusohjelma edustaa kaikessa

valikoimattomuudessaan sosiaalisen investoinnin vastakohtaa

11

Teoreettinen näkökulma• Sosiaalinen investointi: keskustelua julkisen tehtävän

ytimestä– Kansainvälinen kiinnostus, myönteinen poliittinen

vastaanotto– Ei ongelmaton, mutta silti tarpeellinen käsite – Pureutuu eurooppalaisen hyvinvoinnin keskeisiin

mahdollisuuksiin ja riskeihin• Tapahtuneiden menetysten kompensointi ei riitä

sosiaalipolitiikan lähtökohdaksi• Ihmisen toimintakyky on kiistaton arvo – ei vain

talouden, vaan myös hyvinvoinnin näkökulmasta• Osallisuus on inhimillisesti välttämätöntä, myös

demokratian kannalta

12

Lopuksi

• Kannattaako tästä puhua – eikö politiikka ole jo riittävän talouskeskeistä muutenkin?– Elämää on työelämän ulkopuolellakin– Hyödyllistä työtä tehdään muuallakin kuin

työmarkkinoilla• Kannattaa, sillä ”talouspuhe” on aivan liian

kapea-alaista• Investoinnilla ihmiseen on pitkäjänteisempi ja

laajempi merkitys kuin investoinnilla materiaan

14

Kohti kestävää hyvinvointi-politiikkaa