Akavalainen 3/2011

Akavalainen3 | 2011

Paikallinen sopiminen onnistuu yhteisellä tahdolla

Fjäder: Akavasta aktiivisempi vaikuttaja

Syrjintä on osaamisen haaskausta

� Akavalainen 3 | 2011

Aikakauslehtien liiton jäsenPainopaikka Kirjapaino PunaMustaISSN 0789-6263

Ilmestymispäivä: 17.6.2011Seuraava lehti ilmestyy: 23.9.2011

Kannen kuva: Kimmo TorkkeliKuvassa: Kalle Kiili

AkavalainenJärjestö- ja tiedotuslehti, jonka osoitteellinen jakelu kattaa keskusjärjestö Akavan hallinnon ja aluetoimijat, akavalaiset luottamushenkilöt ja työsuojeluvaltuutetut, akavalaisten liittojen hallitusten ja hallinnon jäsenet sekä Akavan yhteistyökump-panit ja yhteiskunnalliseen päätöksentekoon osallistuvat intressipiirit.

Painos 11 000 kplLehti verkkojulkaisuna: www.digipaper.fi/akavalainen

Julkaisija ja kustantajaAkava ryRautatieläisenkatu 600520 Helsinkipuhelin 020 7489 [email protected]

Päätoimittaja Hannamaija HelanderToimitussihteeri Maria SalminenToimituksen sihteeri Tarja PaajonenTaitto Aija Aalto

”On inhimillisesti väärin ja kansantaloudellisesti haaskausta, etteivät erilaisia vähemmistöjä edustavat voi toimia työelämässä osaamisensa ja pätevyytensä mukaan.” vähemmistövaltuutettu Eva Biaudet sivu �0

�0

�8

4

Akavalainen 3 | 2011

4 Paikallisen sopimisen kulttuuri vaatii lisäoppia puolin ja toisin

8 Lyhyet

11 Tulevaisuuden työelämä pohditutti liittokokouksessa

12 Puheenjohtaja Sture Fjäder haluaa selkiyttää työnjakoa Akava-yhteisössä

14 Talouslinjaukset polttelevat Euroopan palkansaajia

15 LakiWoman

16 Akavalaiset luottavat edunvalvontaansa ja sen tulevaisuuteen

18 Ulkomaalaisille opiskelijoille paremmat yhteydet työelämään

�0 Syrjintä työelämässä koskee korkeasti koulutettujakin

24 Kanneoikeudella kiinni naisten perusteettomiin pätkätöihin

27 Laatu ja tuloksellisuus saatava korkeakoulujen rahoitusperusteisiin

�8 Työntekijöiden protestihenki nousee Intiassa

30 Taidealan korkeakoulutus teemana Turun Floora-juhlassa

31 Työn iloa jäljitettiin työhyvinvointiseminaarissa Seinäjoella

32 Tutkittua

33 Ajankohtaista

35 Nytt från Akava

Rit

va S

iikam

äki

Ro

deo

Co

mm

a

�Akavalainen 3 | 2011

Pääkirjoitus

Puheenjohtajan palsta

T ätä kirjoittaessani hallitusohjelmaneu-vottelut ovat kesken. Akava, sen jä-

senjärjestöt ja neuvottelujärjestöt ovat jo yli vuoden ajan tehneet työtä saadakseen omat tavoitteensa seuraavaan hallitusohjelmaan. Uskon, että hallitusohjelma on myönteinen akavalaisille ja luo hyvän pohjan Akava- yhteisön tulevaisuuden vaikuttamistyölle.

Akava on uudistamassa strategiaansa tä-män vuoden aikana. Akavan omistajat eli jäsenjärjestöt päättävät, mitkä ovat Akavan tehtävät, tavoitteet ja suunta. Haluan, että strategiaprosessin myötä Akavasta tulee aiempaa yhteisöllisempi ja osallistavampi.

Jo nyt on selvää, että tulevaisuudessa Akava keskittyy yhä enemmän yhteiskun-tapolitiikkaan kuitenkaan unohtamatta työelämään liittyviä asioita. Akava on juu-riltaan työmarkkinajärjestö ja on sitä vas-takin.

Kiitokset kaikille toimijoille, jotka ovat yhdessä tehneet ansiokkaasti työtä akava-laisten tavoitteiden puolesta, oli työ sitten yhteiskuntapoliittista vaikuttamista tai yk-sittäisten akavalaisten edunvalvontaa työ-paikoilla.

Haluan myös uutena puheenjohtajana kiittää siitä, että minulle lankesi tämä teh-tävä palvella akavalaisia jäseniä ja heidän jäsenjärjestöjään. Muut puheenjohtajaeh-dokkaat tekivät puheenjohtajakisan aikana Akavan kehittämisestä hyviä ehdotuksia, jotka aion ottaa huomioon. Akavan pu-heenjohtajuus tekee nöyräksi, mutta uskon yhteistyön ja yhdessä tekemisen voimaan.

Rentouttavaa kesälomaa!

Sture Fjäder

Tulevaisuus tehdään yhdessä

Maan talous kasvoi koko 2000-luvun, mutta kasvu perustui kulutukseen,

jonka moottorina oli holtiton lainanotto. Siihen syyllistyivät sekä valtio että kansa-laiset.

Maan hallinto on byrokraattinen ja kor-ruptoitunut. Terveydenhoito on kallista ja tehotonta ja koulutusjärjestelmä kehno. Kuntia on liikaa ja ne ovat velkaisia. Maa ei ole houkutellut investointeja. Koska nuo-risotyöttömyys on noussut 40 prosenttiin, koulutetut nuoret suuntaavat ulkomaille.

Neljännes maan työvoimasta kuuta-mourakoi ja kolmannes maan taloudesta on harmaata. Pimeää työvoimaa on mistä ammentaa: työttömien lisäksi maassa on miljoona laitonta maahanmuuttajaa. Ainoa kukoistava bisnes on kuittibisnes.

Tulevaisuuden uhkakuva? Ei, vaan nyky- Kreikka.

Tilastot konkretisoituivat, kun kävin Euroopan palkansaajajärjestöjen kongres-

Liian harmaata

sissa Ateenassa. Matkalla lentokentältä ho-tellille taksia ajoi Englannissa opiskellut keski-ikäinen diplomi-insinööri. Hän oli työttömäksi jäätyään ollut taksikuskina va-jaan vuoden eikä uskonut enää pääsevänsä koulutustaan vastaavaan työhön. Taksimat-kaa ei voinut maksaa luottokortilla. Kuitin sai vain pyytämällä – haluamalleen sum-malle.

Kreikka on varoittava esimerkki siitä, miten harmaa talous nakertaa vuosien saa-tossa talouden perustan. Voisiko samoin käydä Suomessa? Tuskin, mutta meilläkin harmaan talouden suitsiminen on tarpeen, sillä valtio menettää sen takia verotulo-ja jopa 5 miljardia euroa vuodessa. Ei ole tuiki harvinaista, että Suomessa joutuu to-distamaan kuititonta kaupankäyntiä tai sen yritystä.

Rehellisyys maan perii. Muut maat pe-rivät Kreikan.

Hannamaija Helander

Lau

ra O

ja

Ida

Pim

eno

ff


K alle Kiili toimii YTN:n luottamusmiehenä No-kian Tampereen yksikös-

sä, jossa hänen oma tehtävänsä on Senior Engineerin työ luotet-tavuustestauksessa. Hän edustaa noin 900 ylempää toimihenkilöä. Kiilillä on tiuhaan Espoon-päi-viä ja kokouksia pääkonttorissa yrityksen uuden strategian ja yt-neuvottelujen myötä.

– On aika rallia tämä kevät, semmoinen sataviisikymmentä prosenttia työajasta menee luot-tamusmiehen hommiin. Toimin-taa piisaa, mutta se sopii minulle. Tässä näkee koko yrityksen ken-tän. Se tekee luottamusmiehen tehtävästä kiinnostavan ja palkit-sevan.

Reissuamisessa on puolensa ja tekniikka antaisi myöten moniin uusin kokouskäytäntöihin, mutta tärkeät neuvottelut on paras käy-dä kasvokkain.

– Toisen näkemykset on help-po torjua tai jättää huomiotta, jos ei tarvitse katsoa silmiin. On oleel-lista, että on läsnä eikä lähde mi-hinkään ennen kuin asia on selvä.

Kahvikuppi kaikille yhtä kallisNokiassa paikallisella sopimisella määritetään lähinnä palkankoro-tuksia. Viimeksi tehtiin syksyllä sopimus ylempien toimihenki-K

imm

o To

rkke

li

– Kun on sopimisen kulttuuri ja tahtoa sopia, sopu löytyy joka asiassa, luottamusmies Kalle Kiili painottaa.


Siinä on se juju, että pitää esittää vaihtoehtoja ja neuvotella. Selkeät raamit liittotasolta on hyvä pohja, joka helpottaa neuvottelemista. Silti on hyvä, että toimialan ja yri-tyksen tilanne voidaan ottaa huo-mioon paikallisessa sopimisessa.

Joustavuus vaatii vastavuoroisuuttaEsimerkiksi joustavat työaikajär-jestelyt toimivat niin kauan kuin molemmat osapuolet katsovat hyötyvänsä järjestelystä. Harvan asiantuntijan työtulos syntyy ole-malla tietyssä paikassa tiettynä ai-kana.

– Ajatuksia tupsahtelee missä vaan ja milloin vaan. Ylisääntely tai numerojohtaminen ei sovi täl-laiseen työhön.

Harvempi asia mustavalkoinenKiili korostaa, että kaikki on suh-teellista ja mittaristoja on moneen lähtöön. Isona haasteena on aset-taa selkeät mittaristot korotusta-voitteille ja -tasolle, kun työeh-tosopimuksen ehdoista poiketaan paikallisesti sopien.

Sovituista asioista ja perusteis-ta pitää viestiä ymmärrettävästi. Kiilin edustettavat ovat olleet tyy-tyväisiä paikalliseen sopimiseen, tuoreimpaankin sopimukseen.

Arvostelevia äänenpainoja on tul-lut talon ulkopuolelta, jos jostain.

Nokiassa ei ole pitkälle me-nevää yksilöllisyyttä paikallisessa sopimisessa, sillä kokonaisuuden hallitseminen vaatii tietyt mallit ja vakiokäytännöt. Luottamus-miehen työ olisi mahdotonta, jos isolla edustettavien joukolla oli-si yksilölliset sopimukset. Lakien määrittämää suojaa ei voi tieten-kään heikentää paikallisella sopi-misella, vaan se kuuluu kaikille työntekijöille ja aloille.

Sopimisen kulttuuri tärkeä Nokia on niin iso tekijä teknolo-giateollisuudessa, että se vaikuttaa alan työehtosopimusten kehityk-seen. Paikallinen sopiminen puo-lustaa silti paikkaansa. Henkilös-töasioissa Nokialla on vastuullinen ja asiallinen linja. Pulmakohtana Kiili mainitsee vapaa-ajalla tapah-tuvan matkustamisen, vaikka siitä on ”vanha sopimus”. Hän katsoo, että tilanne korjaantuu vasta työ-ehtosopimuskirjauksella.

– Yrityksen koko ei ratkaise, toimiiko paikallinen sopiminen, vaan tahto. Johdon pitää ymmär-tää, että paikallinen sopiminen on mahdollisuus edesauttaa liiketoi-mintaa, toteaa Kiili.

Ritva Siikamäki

Paikallinen sopiminen:

Tahto, osaaminen ja luottamus tarpeen

– Kun molemmilla osapuolilla on tahtoa löytää ratkaisu,sopimus syntyy tiukassakin tilanteessa, painottaa Kalle Kiili.

löiden palkankorotuksista yritys-kohtaisena sopimuksena. Vaikeat neuvottelut ajautuivat pattitilan-teeseen, joka kuitenkin ratkesi yh-teisellä tahdolla.

Ratkaisuksi tuli neliosainen palkankorotusmalli, jossa osa alan 1,5 prosentin korotuksesta mak-settiin euromääräisenä eränä, osa suoritusarvioon perustuvana. Li-säksi kuoppakorotuksilla saatiin nostettua palkkoja, jotka olivat palkkaikkunan alarajalla tai ulko-puolella.

– Euromääräinen korotus ei tehnyt eroa pieni- ja isompituloi-sen välille, mutta samalla laillahan ne hinnat nousevat kaikille. Täl-laiset inflaatiota pienemmät ko-rotustasot ovat maailmanmitassa vähän erikoisia, sillä kovimmassa vedossa olevissa yrityksissä on ko-vat palkankorotukset.

Aito sopiminen hyödyttää molempia osapuolia– Kun oikein yritetään ja haetaan yhdessä ratkaisua, johon molem-mat osapuolet voivat olla tyytyväi-siä, sopimus kyllä syntyy. Kaikki-en pitäisi vähän voittaa. Tarvitaan luottamusta, ei voi katsella sem-moisten lasien läpi, että onkohan tuolla ketunhäntä kainalossa.

– Sanotaan, ettei tarvitse olla kummoinen, että toista moittii.

Akavalainen 3 | 2011�

T yösuhdejohtaja Pekka Kähkönen on ollut ke-hittämässä Itellassa mit-

tavaa palkka- ja työaikamalliuu-distusta, joka toteutettiin vuosina 2004–2005. Tuottavuuden ja-koon pohjautuva malli palkittiin innovatiivisuudestaan Itellan In-nomoves-tunnustuksella vuonna 2009 ja se on herättänyt kiinnos-tusta kansainvälisestikin.

Iso asennemuutos ja haasteItellan juuret ovat postilaitoksen virkamieshenkisessä ajattelussa, jota leimasivat elämänmittaiset urat samassa talossa. Uuden palk-kausjärjestelmän rakentaminen ja käyttöönotto vaati melkois-ta muutosta ajattelussa – samoin paikallisen sopimisen käyttöön-otto. Nyt Itellassa on jopa paikal-lisen sopimisen valtakunnallinen pääluottamusmies.

Kähkösen mukaan Itellan eri toimialoilla on omia erityispiir-teitään, jopa kulttuureita. Yritys-kaupat ovat tuoneet oman maus-teensa. Koko yrityksen kattava

paikallinen sopimus olisi mah-doton monista syistä. Käytössä on satoja paikallisia sopimuksia, joiden kulmakivenä ovat tarkat arviointikäytännöt. Esimerkiksi kuljetustoimialalle on kuitenkin mahdotonta viedä tuottavuuspalk-kamallia lakisääteisten seikkojen takia. Rahoitusalan tehtävissä on käytössä palkkakeskustelumalli.

Itellassa tuottavuuden jakoon pohjautuva palkkamalli on nähty tärkeänä keinona kannustaa. Li-säksi työaikamalli auttaa mukaut-tamaan toimintaa kausivaihtelujen mukaan.

Maailmantalouden romahdus toi takapakkia– Tuottavuuspalkkamallin kans-sa jouduttiin valitettavasti otta-maan askel taaksepäin toimialan jouduttua taantuman myllerryk-siin. Maailmantalouden voima-kas arvaamattomuus on hankala elementti palkkausjärjestelmässä. Volyymien pienentyessä tuloksel-lisuuteen perustuva mittaristo ei tuottanut merkittävästi jaettavaa,

Itellassa pitkälle menevää paikallista sopimista

YTN:ssä ristiriitaisia kokemuksia

joten edunvalvontatavoitteiden edistäminen kävi vaikeaksi mo-lemmille osapuolille. Ratkaisua jouduttiin hakemaan valtakun-nansovittelijalta ja Itellassa siirryt-tiin tavoitepalkkamalliin, joka on aiempaa yksinkertaisempi.

Ylempien tes melko tuoreYlempien toimihenkilöiden ken-tässä tuloksellisuuden mittariston määrittäminen on haastavaa, ja paikallinen sopiminen on Itellan ylempien toimihenkilöiden koh-dalla nuorempi ilmiö kuin muis-sa työntekijäryhmissä. Ylempien toimihenkilöiden ensimmäinen työehtosopimus, jonka piirissä on noin tuhat henkilöä, tehtiin Itellassa viitisen vuotta sitten, ja heidän kentässään on käytös-sä tulospalkkiojärjestelmä. Yh-teinen harjaantumattomuus on vaikuttanut varovaiseen etene-miseen paikallisessa sopimisessa ylempien henkilöstöryhmässä, mutta yhteistyö on hyvää ja pai-kallisen sopimisen kehittämiseen on tahtoa.

Ylemmät toimihenkilöt YTN ry:n pu-

heenjohtaja Heikki Kauppi sanoo,

että paikallinen sopiminen toimii hy-

vin – kun se on todellista sopimista.

Osaamista tarvitaanPaikallinen sopiminen -käsitettä käy-

tetään välillä laajasti, välillä kapeasti

määritellen. Kauppi rajaa yksilöllisen

sopimisen pois käsitteestä ja erotte-

lee työehtosopimuksissa sovittujen

paikallisten erien jakamisen ja muun

paikallisen sopimisen, sillä kokemuk-

set näistä ovat keskenään erisuuntai-

sia.

– Tes-tasolla sovituista paikalli-

sista eristä on YTN:ssä voittopuo-

lisesti kielteisiä kokemuksia. Se on

työläs tapa jakaa pieniä summia.

Mutta muu paikallinen sopiminen

on hyvä juttu, kunhan pöydän kum-

mallakin puolella on osaava osa-

puoli, jolla on valtuudet päättää

asioista.

– Jos tes-tasolla määritetään

paikallisesti sovittavien erien vä-

himmäis- ja enimmäistasot, voi-

daan huomioida yritysten ja toi-

mialan olosuhteita. Pulmia syntyy

kuitenkin, jos palkansaajan vähim-

mäistaso onkin työnantajan enim-

mäistaso tai jos työnantaja tulkitsee

koko korotuksen olevan paikallista


Julkisen sektorin puolella pitkät perinteet

Julkisella puolella paikallista sopi-

mista on tehty jo pitkään. Neuvot-

telujohtaja Risto Kangas Julkisalan

koulutettujen neuvottelujärjestö Ju-

kosta arvioi, että paikallinen sopimi-

nen korostuu ja monipuolistuu yhä

julkisella sektorilla.

Ikävä kaiku alkuvaiheissa– Kuntasektorilla paikallinen sopi-

minen alkoi huonojen tähtimerkki-

en alla, kun paikallisen sopimisen

erin toteutettiin lama-aikana erilaisia

säästöratkaisuja. Tilanne on muuttu-

nut. JUKO ei tee leikkaussopimuksia.

Sopimisen kulttuuri on vakiintunut

ja osapuolet ovat oppineet toimi-

maan uudella tavalla. Parannettavaa

on toki edelleen.

Tyypillisiä ongelmia ovat tulkin-

taerimielisyydet palkankorotusten

kohdentamisesta, esimerkiksi jär-

jestelyeriä kohdennetaan väärin pe-

rustein ja sovittuja asioita jätetään

joskus huomioimatta.

– Organisaatiouudistukset, esi-

merkiksi kuntaliitokset, tuovat palk-

kojen ja palkkausjärjestelmien har-

monisointipulmia, joita hoidetaan

paikallisesti. Tehy-pöytäkirjan kai-

kuina on ollut myös hämminkiä pai-

kallisten erien kohdentamisessa.

Luottamusmiehet tärkeä voimavara– Valveutunut, koulutettu luottamus-

miesporukka on avainasemassa, kun

sovitaan paikallisesti. Luottamus-

miesten ajankäyttö- ja palkkioso-

pimusten on oltava kunnossa. Jat-

kuvuus luottamusmiestoiminnassa

olisi toivottavaa. On hyvä, että indi-

vidualismin keskellä on vielä innos-

tusta yhteisten etujen puolustami-

seen.

– Ay-liikkeen pitää arvostaa luot-

tamusmiesten työtä. On tärkeää,

että asiat hoituvat mallikelpoisesti

paikallistasolla. Luottamusmiehet

tuovat kentän äänen – sitä kannat-

taa kuunnella liitoissa, neuvottelu-

järjestöissä ja keskusjärjestöissä.

Ritva Siikamäki

Rit

va S

iikam

äki

erää. Esimerkiksi 0,2 prosenttia ei

ole kovin kummoisen keskustelun

väärti.

Jotta paikallinen sopiminen voi

toimia, luottamusmiesten on saata-

va tarpeelliset tiedot mm. tehtävien

vaativuusluokituksista ja tulokselli-

suusmittareista. Jos luottamusmies

edustaa kovin isoa joukkoa, tietojen

merkitys korostuu. Osaamiseen liit-

tyviä puutteita on Kaupin mukaan

varsinkin pienissä yrityksissä ja työ-

paikoissa – puolin ja toisin.

Suhdannealtis malliHankaluutena on, että paikallinen so-

pimus on irtisanottavissa työrauhan

vallitessa. Se on siis herkkä heikenty-

mään. Johdon vaihdokset ja taantu-

matilanteet tahtovat viedä paikallisen

sopimuksen vaaravyöhykkeeseen.

– Paikallinen sopiminen edellyttää osaamista ja luottamusta, työsuhde-johtaja Pekka Kähkönen Itellasta korostaa.

8 Akavalainen 3 | 2011

Lyhyet

Kesäduunitietoa neuvontapuhelimesta

n Kesätyöntekijöille tarkoitet-tu Kesäduuni-info on maksuton neuvontapalvelu, joka aloitti päi-

Tämänvuotiset AMK-päivät Seinäjoella

n Ammattikorkeakoulujen reh-torineuvosto ARENE ry:n jär-jestämiä AMK-päiviä vietettiin 11.–12. toukokuuta Seinäjoen ammattikorkeakoululla. Ammat-tikorkeakoulukentän arviointiin ja kehittämiseen keskittyvien AMK-päivien pääteemana oli se, miten hyvinvointia voidaan edistää am-mattikorkeakoulujen toiminnalla. Lisäksi keskusteltiin ammattikor-keakoulujen rahoituksen uudista-misesta ja korkeakouluverkoston supistamisesta.

Avajaispuheessaan ARENEn puheenjohtaja Vesa Saarikoski korosti ammattikorkeakoulujen olevan mainettaan parempia ja toivoi, että tämä otettaisiin pa-remmin huomioon ammattikor-keakouluverkostoa arvioitaessa. Hän totesi, että ammattikorkea-koulututkinto työllistää usein paremmin kuin yliopistotutkin-to. Saarikoski esitteli tilastotie-toja, joiden mukaan esimerkiksi tutkintoja yhtä opettajaa kohti valmistuu ammattikorkeakou-

lussa enemmän kuin yliopistos-sa.

Saarikoski katsoi, että ammat-tikorkeakoulut ovat sitoutuneet rahoitus- ja hallintomalliuudis-tukseen ja pyrkivät lisäämään muun muassa laadun huomioon ottamista. Työ kuitenkin vaatii Saarikosken mukaan lisää resurs-seja.

Ensi vuonna Helsingissä jär-jestettäviä AMK-päiviä isännöi ammattikorkeakoulu Arcada.

Plu

gi

vystyksen toukokuun alussa nu-merossa 0800 179 279 ja jatkaa elokuun puoliväliin asti.

Puhelinpalvelu on avoinna ar-kipäivinä klo 9–15. Neuvontaa annetaan suomeksi, ruotsiksi ja englanniksi. Kesätyöntekijöille on tarjolla apua myös verkossa osoit-teessa www.kesaduuni-info.fi. Nettisivuilta löytyy muun muassa kesäduunarin muistilista.

Neuvontapalvelun tarjoavat palkansaajakeskusjärjestöt Akava, SAK ja STTK.

– Toukokuun loppuun men-nessä on tullut kaikkiaan sata yh-teydenottoa. Kesätyössä askarrut-tavia asioita ovat olleet esimerkiksi oikea palkkataso, oikeudet erilai-siin työehtosopimusten mukaisiin lisiin ja vuosilomalain mukaisten lomakorvausten saamisoikeus. Lisäksi kysyjät ovat tiedustelleet työsopimuksista muun muassa sitä, vaaditaanko työsopimukselta määrämuotoa, voiko määräaikai-sen työsopimuksen saattaa päät-tymään jotenkin, ja sovelletaanko työsuhteeseen koeaikaa, Kesäduu-nipuhelimen neuvoja Joonas Tut-ti kertoo.

Neuvojen saamiseksi ei vaadita ammattiliiton jäsenyyttä. Palve-luun voi soittaa myös nimettö-mänä.

�

Lyhyet


Vakuutusalan asiantuntijat ja esimiehet voivat valita luottamusvaltuutetunn Vakuutusalan asiantuntija- ja esimiestehtävissä työskentelevil-lä ylemmillä toimihenkilöillä ei ole omaa työehtosopimusta. Siksi heillä ei myöskään ole TESin mu-kaista luottamusmiestä.

– Aiemmin lähdettiin siitä, että vakuutusalan henkilöstöä edustaa STTK:hon kuuluvan Vakuutusväen Liiton luottamus-mies neuvotteluissa. VvL:n työ-ehtosopimuksen soveltamisalaan kuitenkin kuuluvat vain jäsenet. Lain mukaan työntekijät, joilla ei ole työehtosopimuksessa tar-koitettua luottamusmiestä, voi-vat henkilöstöryhmittäin valita edustajakseen luottamusvaltuu-tetun, Ylemmät Toimihenkilöt YTN:n finanssialan asiamies

Ville-Veikko Rantamaula ker-too taustaa.

YTN pitää tärkeänä, että va-kuutusalalla toimivat korkeasti koulutetut käyttäisivät oikeuttaan valita itselleen oma, ylempiä toi-mihenkilöitä edustava luottamus-valtuutettu. Ilman omaa luotta-musvaltuutettua asiantuntijoille ja esimiehille on tarjolla vain si-vustakatsojan rooli vakuutusalan edunvalvonnassa.

– Tapiola-ryhmässä ollaan va-litsemassa luottamusvaltuutettuja kolmeen yhtiöön, Vahinko-Tapi-olaan, Henki-Tapiolaan ja Eläke-Tapiolaan. YTN:llä on jokaiseen oma ehdokas, ja valinnan tuloksia odotetaan kesäkuussa, sanoo Ran-tamaula.

Menestyksekkäälle YTN Summit -seminaarille kaavaillaan jatkoan Ylemmät Toimihenkilöt YTN järjesti huhtikuussa luottamus-miehille, yritysyhdistystoimijoille ja työsuojeluvaltuutetuille Sum-mit-seminaarin, joka keräsi kaik-kiaan 300 osallistujaa. Seminaa-ripäivänä kuultiin korkeatasoisen asiantuntijakaartin ajankohtaisia puheenvuoroja työelämästä, ja työpajoissa vaihdettiin ajatuksia erilaisista työelämäkysymyksistä, muun muassa matka-ajan korvaa-

Kysy työttömyysturvasta Suomi24:ssä

n Työ- ja elinkeinoministeriö, Kela ja Työttömyyskassojen Yh-teisjärjestö TYJ kokeilevat yhteis-tä neuvontapalvelua Suomi24-keskustelupalstalla.

Kysy työttömyysturvasta asiantuntijoilta -palstalla vastaa-vat Teppo Työkkäristä, Kirsi Ke-lasta ja Tiina Työttömyyskassasta.

Nimimerkkien takana on joukko työttömyysturva-asiantuntijoita eri puolilta Suomea. Kohderyh-mänä ovat erityisesti työttömäksi joutumassa olevat tai vasta työttö-mäksi jääneet henkilöt.

Huhtikuun alussa avattu kes-kustelupalsta on avoinna kesä-kuun loppuun. Kokeilun pohjal-

ta harkitaan vastaavan palvelun tarjoamista jatkossakin. Kysyntää vaikuttaisi olevan: toukokuun lo-pussa palstalle oli lähetetty jo yli kaksi tuhatta viestiä.

www.suomi24.fi/kysytyöttömyys-turvasta

Ro

deo

misesta ja yleisimmistä työsuhde-ongelmista.

Ensi kertaa järjestetty, koko YTN-kentän edustajille suunnat-tu yhteistapahtuma oli menestys, ja osallistujat kiittivät laajalti sen tarjoamaa mahdollisuutta tavata väkeä YTN:n eri taustaryhmis-tä ja aloilta. YTN suunnittelee vastaavaa seminaaritapahtumaa muutaman vuoden päähän.

An

ton

in H

alas

www.suomi24.fi/kysyty�tt�myysturvasta


Lyhyet

n Palkansaajalomajärjestöt A-lo-mat, SAL ja T-lomat ovat perusta-massa uutta organisaatiota, jonka keskeisenä tehtävänä on kehittää työikäisille suunnattua kuntore-monttitoimintaa. Uudistamisel-la halutaan vastata yhteiskunnan

Kuntoremontti uudistuu

ja työelämän muutoksiin sekä työurien pidentämisen tarpee-seen.

Kuntoremonttitoiminnan ke-hittäminen on aloitettu Raha-au-tomaattiyhdistyksen rahoittamana hankkeena, jonka ohjausryhmään

Uudessa eduskunnassa aiempaa vähemmän korkeasti koulutettujan Eduskunnassa on akavalaisten liittojen toimittamien tietojen mukaan 65 akavalaista eri puo-lueiden edustajina. Yhteensä 93

kansanedustajalla on ylempi kor-keakoulututkinto, mikä on hie-man vähemmän kuin edellisessä eduskunnassa (104). Suuria ryh-

miä ovat opettajataustaiset ja yh-teiskuntatieteellisen tutkinnon suorittaneet kansanedustajat.

kuuluvat palkansaajalomajärjestö-jen ohella RAY, Liikunnan ja kan-santerveyden edistämissäätiö LI-KES, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, Työterveyslaitos sekä Elin-keinoelämän keskusliitto EK.

Mallia uuteen kuntoremont-tiin haetaan kuudessa kohteessa eri puolilla maata järjestettävillä pilottijaksoilla, joille voi hakea www.kuntoremontti.fi -verkkosi-vuston kautta. Pilottijaksot ovat matkakuluja lukuun ottamatta osallistujille maksuttomia.

A-lomat tarjoaa edelleen tänä vuonna akavalaisille entisen mal-lin mukaisesti tuettuja kuntore-monttilomia, joita järjestetään ke-sän ja syksyn 2011 aikana.

A-lomat jatkaa muuta toi-mintaansa entisellään. Akavalais-ten liittojen jäsenet voivat edel-leen vuokrata lomaosakkeita ja -mökkejä entiseen tapaan. Tiedot mökeistä ja varauskalenteri ovat osoitteessa www.a-lomat.fi > Mö-kit.

Lisäksi A-lomien kautta voi hakea tuetuille perhelomille. Per-heet voivat hakea syksyn perhelo-mille 12.8.2011 mennessä.

Paras kesätyönantaja -kilpailu käynnissä

n Akavan opiskelijavaltuuskunta AOVA järjestää tänäkin vuonna Suomen paras kesätyönantaja -kil-pailun. AOVA haluaa kilpailulla kiinnittää huomiota työpaikkojen hyviin käytäntöihin sekä välittää

opiskelijoille tietoa työelämään liittyvistä oikeuksista ja velvolli-suuksista.

Sekä kesätyöntekijät että työnantajat voivat jättää ehdo-tuksia vuoden 2011 parhaak-

si kesätyönantajaksi syyskuun loppuun saakka. Sähköiset kil-pailulomakkeet ovat osoitteessa www.paraskesatyonantaja.fi

Plu

gi

10

www.paraskesatyonantaja.fi

www.kuntoremontti.fi


Liittokokous suuntasi tulevaanAkavan kevätliittokokouksen avajaisteemana oli tulevaisuuden työelämä. Varsinaisessa liittokokouksessa katseet kohdistuivat seuraavaan nelivuotiskauteen ja äänestykseen uudesta puheenjohtajasta.

Puheenjohtaja Matti Viljanen osoitti pitkän työmarkkinauransa päät-

teeksi kiitokset Akavan liittokokoukselle, akavalaisille toimijoille ja

Akavan henkilöstölle.

Liittokokousavajaisten juontaja Maisteri

Frangén antoi riehakkaassa niksishow’ssaan

käytännönläheisiä selviytymisvinkkejä

tulevaisuuden työelämän tyrskyihin.

Puheenjohtajaehdokkaat Heikki Pälve (vas.), Salla Luomanmäki,

Heikki Kauppi ja Sture Fjäder esittäytyivät Akavan liittokokoukselle

sekä paneelikeskustelussa että omilla puheenvuoroillaan.

Liittokokouksen puheenjohtajavaali ratkesi

ensimmäisellä äänestyskierroksella Sture

Fjäderin hyväksi.

kuva

t: L

aura

Oja

11

Laaja oppimäärä Akavaa

Sture Fjäder luonnehtii työuraansa 25 viime vuodelta akavalaiseksi korkeakouluksi. Syventävät opinnot alkoivat toukokuussa, kun liittokokous äänesti Fjäderin Akavan puheenjohtajaksi.

Kaikki tuttua ja kuitenkin uutta. Kevätliittokokouksen päätyttyä Sture Fjäder suuntasi Akavatalolle ensi kertaa puheenjohtajana.

Lau

ra O

ja

S ture Fjäder aloittaa uudet tehtävät rauhallisin mielin. Laaja kokemus antaa itseluottamusta, ja tulokkaan kelpaa jatkaa työtä Matti Viljasen

tekemältä pohjalta. Työtehtävät ovat tuttuja, työpaik-ka samoin.

Hän ei myönnä, että Akavan puheenjohtajuus olisi ollut hänelle pitkäaikainen haave. Hommaan ei toki pääse, jos sitä ei itse halua.

– Tiedän, mihin olen ryhtynyt. Akavan 34 jäsen-järjestön näkemysten kokoaminen yhteiseksi tahdok-si saattaa olla mutkainenkin tie. Julkisuudessa on saa-tava ääni kuuluviin päivittäisessä kilpailussa satojen muiden toimijoiden kanssa. On huolehdittava yh-teyksistä eri tehtävissä toimivien yhteiskunnallisten vaikuttajien suuntaan. Työtä riittää, ja sehän minulle sopii, tuumii Fjäder.

Työnjako kirkastettavaFjäder korostaa, ettei puheenjohtajuus ole yhden mie-hen show. Hän toivoo keskustelua Akava-yhteisön työskentelytapojen uudistamisesta. Meneillään oleva Akavan strategiaprosessi on tehtävä ripeästi valmiiksi ja esiteltäväksi marraskuun liittokokoukselle.

– Työnjako Akavan keskusjärjestön, neuvotte-lujärjestöjen ja jäsenjärjestöjen välillä ei ole mie-lestäni tarpeeksi kirkas. Akavan tehtävät on mää-riteltävä selkeämmin, ja sitten on aika arvioida resurssipuolta. Jos nykyresursseilla jatketaan, toi-mintaa on nähdäkseni fokusoitava yhä enemmän.


1�Akavalainen 3 | 2011

Fjäder aikoo selvittää, voitai-siinko joitakin Akavan toimiston hoitamia mandaatteja siirtää myös neuvottelujärjestöjen kontolle. Asiaa täytyy ruotia myös jäsenjär-jestöjen kanssa. Keskusjärjestön ja jäsenliittojen kannattaa tehdä yhdessä vaikuttamistyötä silloin, kun intressit ovat yhteiset. Usein ne ovat.

– Toimintamallien uudista-miseen tarvitaan Akava-yhtei-söltä keskinäistä luottamusta. Itse luotan täysin siihen, että tuleepa akavalainen asiantunti-ja sitten keskusjärjestön tai jon-kin jäsenliiton taholta, hän tekee parhaansa kaikkien akavalaisten eteen – ei vain oman järjestönsä puolesta. Akavalaiset työelämä-asiat sekä julkisella että yksityi-sellä sektorilla ovat hyvin pitkälti samoja: esimerkiksi työajat, työn ja perheen yhteensovittamisen haasteet, työlainsäädännön rik-komukset ja määräaikaisuuksiin liittyvät kysymykset.

Asiantuntijankin syytä tunnustaa väriäAkavan kehitystä pitkään seuran-neena Fjäder on perillä keskus-järjestön vahvuuksista ja tietää henkilöstön olevan asiantuntevaa ja sitoutunutta. Hän mainitsee esimerkkinä Akavan laajan asi-antuntemuksen monilla yhteis-kuntapolitiikan alueilla, kuten työelämä- ja koulutuskysymyk-sissä. Hän arvostaa muun muassa Akavan tutkimustoimintaa, jonka tuloksia on saatu hyvin esiin julki-sessa keskustelussa.

Fjäder haluaa saada Akavan toimimaan proaktiivisemmin po-litiikkaan ja poliitikkoihin päin. Hänen mukaansa Akavan on tä-hän asti yleensä ollut tapana toi-mia etäisemmässä asiantuntijaroo-lissa ja ilmoittaa kantansa sitten, kun sitä kysytään. Nyt on omak-suttava suora vaikuttaminen.

– Akavan tulee aina olla puo-luepoliittisesti sitoutumaton. Siitä huolimatta Akavan vaikuttamis-työtä tekemään tarvitaan enem-män ihmisiä, joilla on poliittista

taustaa ja omia sidosryhmiä puo-lueissa. Kovan luokan asiantun-tijakin hyötyy siitä, että hän on osa poliittista apparaattia: häntä kuunnellaan siellä, missä päätök-set todella tehdään. Puoluekan-nalla ei ole väliä, Akava tarvitsee yhteyksiä joka suuntaan.

Fjäderin oma verkosto eri teh-tävissä toimiviin yhteiskunnal-lisiin vaikuttajiin on laaja. Sen vaalimiseen hän omistaa aikaansa puheenjohtajanakin.

Kolmikanta pitää pintansaFjäder aloittaa tehtävässään sa-maan aikaan, kun hallitusneu-vottelut ovat vielä kesken. Pu-heenjohtaja on joka tapauksessa vakuuttunut, että kolmikannalla on kysyntää uudellakin hallitus-kaudella. Esimerkiksi työura-asiat palaavat laajempaan kolmikanta-valmisteluun, ja työmarkkinajär-jestöillä on siinä vastuullinen paik-ka. Tuloksia on tultava.

Akava on mukana palkansaa-jakeskusjärjestöjen yhteistyössä Fjäderinkin johdolla. Hän muis-tuttaa, että Akavan pitää olla yh-teistyössä aloitteellinen ja esittää uusia vaihtoehtoja palkansaajien etujen ajamiseksi.

– Suomalainen ay-liike on saanut vähän perusteettomasti ei-liikkeen leimaa. Vaikkapa työ-urakeskustelussa palkansaajakes-kusjärjestöt ovat olleet aloitteelli-sempia kuin työnantajataho.

Käsitykset ahneesta, vain omien jäsentensä hyväksi toimivasta ay-liikkeestä mietityttävät Fjäderiä.

– Akavan on tässä oltava valppaana, sillä tarvitsemme hy-väksyntää koko yhteiskunnassa. Meidän olisi löydettävä ratkaisu-ja parantamaan myös niiden ih-misten tilannetta, jotka eivät ole osa edunvalvontakoneistoamme ja joilla ei todellakaan mene hy-vin. Akavan sisäiseen olemukseen kuuluvat oikeudenmukaiset ja hu-maanit arvot, Fjäder sanoo.

Hän katsoo, että Akavan ja jäsenjärjestöjen pitää avata entis-täkin paremmin sitä, mitä ne oi-keasti tekevät jäsenen hyväksi.

– Korkeasti koulutetuille on sinnikkäästi vietävä viestiä, että omassa ammattiliitossa on tuki ja turva, kun eturistiriitoja kuiten-kin väistämättä tulee.

Hengähdyspaikkana HankoTyössään Fjäder toteaa olevansa nopea ja ratkaisukeskeinen. Kär-sivällisyys ei riitä, jos ongelman ympärillä pyöritään toista tuntia sen sijaan, että ryhdyttäisiin etsi-mään siihen ratkaisua.

– Tarvitsen ympärilleni ihmi-siä, jotka hillitsevät vauhtia ja ke-hottavat harkitsemaan asiaa vielä kertaalleen. Haluan tehdä töitä avoimessa ilmapiirissä, jossa jokai-nen uskaltaa sparrata ja kyseen-alaistaa sekä ideoida vaihtoehtoja. Haluan kannustaa ja olla alaiste-ni tuki loppuun saakka. Uskallan luottaa, ja odotan muilta vasti-neeksi luotettavuutta.

Seurallinen ja puhelias mies näyttää viihtyvän järjestötyön pyörteissä kuin kala vedessä. Hän kuvaa työtään elämäntavaksi, joka vie monet ilta- ja viikonloppuva-paat. Omalla ajalla kallisarvoista on rauha ja hiljaisuus.

– Vaikka en erakko olekaan, on mieluisinta päästä vapaa-ajan asunnolle Hankoon, käydä me-rellä, tehdä pihatöitä – olla vaan. Hanko on aina vain rakkaampi. Siellä ovat juureni jo monen su-kupolven takaa, Fjäder herkistyy.

Kotiseuturakkauteen yhdistyy myös keräilyharrastus. Fjäderin kokoelmassa on muun muassa tu-hansia Hanko-aiheisia postikortte-ja toista maailmansotaa edeltävältä ajalta sekä Hanko–Hyvinkää -rau-tatiehen ja Hangon satamaan liit-tyviä postilähetyksiä leimoineen.

Tänä kesänä hän keskittyy kunnon kohottamiseen. Vuosi sitten polvensa pahoin loukannut Fjäder suuntaa tarmonsa pyöräi-lyyn, kun juokseminen ja pallo-pelit eivät lääkärin mukaan tule kyseeseen. Vaihdepyörä jää varas-toon, sillä Fjäder taittaa lenkkinsä Jopolla – tietysti Hangossa val-mistetulla menopelillä.

Maria Salminen


E uroopan palkansaajien keskusjärjestö ETUC lin-jasi toukokuun kongres-

sissaan tärkeimmät tavoitteen-sa seuraavalle nelivuotiskaudelle. Linjauksissa heijastuu vahvasti monien maiden vaikea nuoriso-työttömyys. Nuorten vaikeudet löytää koulutusta vastaavaa työtä ovat yleinen ongelma Euroopassa. Järjestö puoltaa nuorille takuuta koulutukseen tai töihin.

Maahanmuuttajien tilanne herättää yhtä lailla huolta. Useissa maissa kahdet työmarkkinat ovat jo tosiasia, ja Suomessakin on sa-moja viitteitä. Sekä nuoret että maahanmuuttajat ovat ay-järjes-täytymisen näkökulmasta haasta-via ryhmiä.

Kunnon työolosuhteiden osalta ETUC ottaa esille erityi-sesti työajat, joita koskevaa di-rektiiviä yritetään uudistaa EU-tason työmarkkinajärjestöjen neuvotteluissa. Muita toiminnan painopisteitä ovat muun muassa stressin ja työpaikkakiusaamisen ehkäiseminen sekä työergono-mian edistäminen.

Vihreät ja vähähiiliset työpai-kat ovat suuri kysymys tulevaisuu-dessa. ETUC korostaa tutkimuk-sen ja innovaatioiden merkitystä, jotta ilmastonmuutosta pystytään torjumaan. Eurooppa ei saisi jää-dä tällä rintamalla kovaa vauhtia etenevän Kiinan jälkeen.

Kiinan lisäksi Intia, Brasilia ja muut nousevat talousmah-

dit asettavat muitakin haasteita eurooppalaisille työntekijöille. Globalisaatiota halutaan saada reilummaksi, mutta protektio-nismia ja eristäytymistä ei Atee-nassa vaadittu. Myös arabimaat ja Itä-Eurooppa painottuvat ETUCin ulkosuhteissa lähi-vuosina. Venäjän ay-järjestön puheenjohtaja oli yksi Ateenan kongressin pääpuhujista.

Talouslinjauksissa vielä etsikkoaikaMonissa kysymyksissä palkansaa-jien eurooppalaista keskusjärjestöä voi pitää asioiden edistäjänä. Ta-louspolitiikkaan läheisesti liittyvissä kysymyksissä järjestö sen sijaan ve-täytyi Ateenassa puolustusasemiin.

Euroopan palkansaajille talouslinjaukset kiperä kysymys

Ateenassa jäätiin poteroihin

Euroopan palkansaajien keskus-järjestö linjasi huippukokouksessaan Ateenassa lähivuosien tavoitteita. Talouspolitiikkaan liittyvä keskustelu korosti eroja porskuttavan pohjoisen ja rapautuvan etelän välillä. Akava vaati EU:lta lisää panostuksia osaamismenoihin.

Ségol eurooppalaisen ay-liikkeen ykköstehtäväänETUCin uudeksi pääsihteeriksi kongressissa valittiin ranskalainen Bernadette Ségol. Palvelualojen euroop-

palaisesta liitosta UNI-Europasta ETUCiin siirtyvä Ségol on ensimmäinen nainen sihteeristön johdossa.

ETUCin hallituksen puheenjohtajana ruotsalaista Wanja Lundby-Wediniä seuraa Ignacio Fernández Toxo

Espanjan CCOO:sta.

Vuonna 1973 perustettuun ETUCiin kuuluu 83 eurooppalaista työntekijäkeskusjärjestöä 36 maasta sekä

12 sektorikohtaista eurooppalaista liittoa. Suomalaiset jäsenjärjestöt ovat Akava, SAK ja STTK.

Dan

iele

Mel

li/E

TU

C


Sen mielestä julkiseen sektoriin ei saa koskea valtion- ja paikallis-hallintojen budjettivajeiden takia. Eläkkeitä on suojeltava. Parhail-laan vahvistettavaa EU:n talouspo-litiikkaa pitäisi ETUCin mukaan oikeastaan heikentää. Suomessa ja monissa muissa maissa keskeistä kysymystä työurien pidentämisestä ei otettu tavoitteisiin.

Kongressin valmistelujen aika-na Akava korosti sitä, ettei pelkkä torjunta-asenne ilman omia rea-listisia vaihtoehtoehdotuksia vie asioita eteenpäin. Todellisia vaih-toehtoja ei kuitenkaan tahdot-tu saada aikaan. Taustalla piilee

vaikea tilanne monessa ETUCin jäsenjärjestön maassa. EU-Eu-rooppa on jakautunut vahvana porskuttavaan pohjoiseen ja ra-pautuvaan etelään. Jälkimmäistä piinaavat sekä kotimaisten uudis-tusten puute että kilpailukyvyttö-myys maailmantalouteen kytkey-tymisessä.

Akava painotti osaamispanostuksiaAkava korosti Ateenan kongres-sissa, että korkea osaaminen on eräs tärkeimmistä lääkkeistä työ-paikkojen saamiseksi ja Euroopan selviytymiseksi globaalitaloudessa. Akava vaati EU:n budjetin osaa-mismenojen tuplaamista lähivuo-sien aikana. Koulutus-, tutkimus- ja innovaatiotoiminnat ovat vain kymmenesosa EU:n budjetista.

Kansalliset tutkimustavoitteet on myös reivattava uudelle tasolle. EU:n virallinen taso tutkimusme-noille on 3 prosenttia bruttokan-santuotteesta. Tähän on yltänyt vain pari jäsenmaata, kun taas esimerkiksi Kiina lisää tutkimus-menojaan valtavaa tahtia, ja Etelä-Koreassa osuus bruttokansantuot-teesta lähestyy neljää prosenttia.

EU-maat eivät saa riittävästi irti panostuksistaan osaamiseen. Nyt tutkimus- ja kehitysresurssien käyttö on sekä EU-maiden välillä että niiden sisällä liian hajanais-ta, esimerkiksi päällekkäistä työtä tehdään luvattoman paljon.

Markus Penttinenkansainvälisten asioiden päällikkö

ETUC-kongressiin Ateenassa 16.–19.5.2011 osallistui kaikkiaan tuhatkunta kokousvierasta.


A kavan järjestötutkimukses-sa 2011 lähes puolet aka-valaisten liittojen jäsenistä

katsoo, että Akava on onnistunut hyvin tai kiitettävästi edunvalvon-nassa. Vuonna 2006 tätä mieltä oli joka viides.

– Etujensa ajamiseen ovat tyy-tyväisimpiä alle 35-vuotiaat aka-valaiset ja yksityisellä sektorilla työskentelevät. Akavalle hyvän tai kiitettävän arvosanan antoivat use-ammin naiset kuin miehet, Aka-van järjestöyksikön johtaja Risto Kauppinen kertoo.

Hän arvioi, että myönteinen kehitys voi olla tulosta Akavan entistä aktiivisemmasta tavasta ajaa korkeasti koulutettujen asiaa omilla kannanotoilla. Tupo-kau-den päättyminen lienee tuonut edunvalvonnan konkreettisemmin lähelle jäsenkuntaa. Se on antanut Akavalle paremman mahdolli-suuden viedä eteenpäin korkeasti koulutettujen erityiskysymyksiä, ja Akavan asiantuntemus on pääs-syt paremmin esille.

Akavalaiset yhä tyytyväisempiä edunvalvontaansa

Uusi järjestötutkimus osoittaa, että Akava yhdessä jäsen- ja neuvottelujärjestöjensä kanssa on jäsenistön mielestä menestynyt edunvalvonnassa neljän viime vuoden aikana huomattavasti aikaisempaa paremmin.

Vaikuttavuuden kasvuun uskotaanNeljännes akavalaisista uskoo oman keskusjärjestönsä vaikutus-vallan kasvuun lähivuosina. Luot-tamus Akavan kasvavaan vaikut-tavuuteen on vankistunut, sillä edellisessä järjestötutkimuksessa näin ajatteli 18 prosenttia vastaa-jista.

– Oma jäsenkunta luottaa Akavan vaikuttavuuden lisään-tymiseen enemmän kuin mui-den palkansaajakeskusjärjestöjen.

Akavalaisten lukumäärä kasvaa, ja heidän merkityksensä Suomen menestyksen rakentamiselle on suuri, koska he työskentelevät työelämän avainpaikoilla. Tämän joukon näkemyksiä on yhä vaike-ampi ohittaa yhteiskunnallisessa päätöksenteossa, toteaa Kauppi-nen.

Tärkeimpänä Akavan työ-markkinapoliittisena tehtävänä akavalaiset pitävät palkkausjär-jestelmien kehittämistä siten, että palkkataso heijastaa paremmin

Akavalaisten edunvalvonnan onnistuminen jäsenten mielestä

0

Kiitettävä tai hyvä Tyydyttävä Heikko

20 40 60 80 100

2011 46 % 44 % 11 %

2006 19 % 49 % 32 %

2002 18 % 48 % 34 %


Akavalaiset yhä tyytyväisempiä edunvalvontaansatyön vaatimaa osaamista ja vas-tuuta sekä työn tuloksia. Naiset painottavat palkkausjärjestelmi-en kehittämistä, perusteettomi-en palkkaerojen poistamista ja tasa-arvon edistämistä työelämäs-sä enemmän kuin miehet. Yksi-tyisellä sektorilla työskentelevil-le ostovoiman kasvattaminen on tärkeämpää kuin palkkausjärjes-telmien kehittäminen.

Koulutuspolitiikassa jäsenistö odottaa Akavalta toimintaa ennen kaikkea koulutuksen laadun pa-rantamisen puolesta. Akavan ta-louspoliittisena päätavoitteena he pitävät julkisten palvelujen laadun ja tason edellyttämän rahoituksen varmistamista.

Järjestäytyminen merkitsee turvaaRisto Kauppisen mukaan uusi jär-jestötutkimus vahvistaa aiempien selvitysten tuloksia siitä, että palk-ka- ja työsuhdeturva yhdessä an-siosidonnaisen työttömyysturvan

kanssa ovat jäsenistölle merkittä-vimmät syyt kuulua akavalaiseen liittoon. Lähes yhtä tärkeänä vai-kuttimena jäsenyydelle pidetään sitä, että se antaa yleistä turvaa.

Työnantajien ja työntekijöi-den väliset erimielisyydet ovat tehokkaimmin ratkaistavissa työ-paikoilla neuvotellen, uskoo kaksi kolmesta akavalaisesta. Joka vii-des kannattaa valvontakeinojen lisäämistä ammattiliitoille. Ny-kyiset oikeudelliset keinot eivät ole toimivia, mistä kertoo sekin, että vain yksi sadasta akavalaisesta pitää tuomioistuimeen lähtemistä itselleen mahdollisena vaihtoeh-tona.

Työpaikkatason neuvottelu-ja mutkistaa esimerkiksi se, että vastaajista reilun neljäsosan työ-paikalla ei ole luottamusmiestä tai vastaavaa henkilöstön edustajaa. Näiden vastaajien osuus oli lähes sama vuoden 2006 järjestötutki-muksessa. Tilanne on huonoin yksityisen sektorin palvelualoilla.

Näillä aloilla joka toisen vastaajan työpaikalla ei ole luottamusmies-tä.

Tuloksista pohjaa suunnitteluunAkavan järjestötutkimus selvittää akavalaisten liittojen jäsenkunnan näkemyksiä työelämästä, työmark-kinoista ja akavalaisesta järjestö-toiminnasta sekä niihin kohdistu-via odotuksia. Tutkimustuloksia käytetään Akavan toiminnan ar-vioinnissa ja suunnittelussa.

Vuoden 2011 järjestötutkimus pohjautuu tammikuussa tehtyyn kyselyyn. Kysely lähetettiin työ-voimaan kuuluville Akavan jäsen-järjestöjen jäsenille, joita oli yh-teensä 3 800. Vastanneiden osuus tästä joukosta oli 25 prosenttia.

Maria Salminen

Akavan järjestötutkimus 2011: www.akava.fi/jarjestotutkimus

Akavan lähivuosien tärkeimmät tehtävät jäsenkunnan mielestä

Erittäin tärkeä Melko tärkeä

Työmarkkinoilla:

Palkkaus vastaamaan paremmin osaamista, vastuuta ja työn tuloksia

Työkyvyn ylläpitäminen ja työssä jaksamisen edistäminen

Eläke-etuuksien säilyttäminen

Koulutuspolitiikassa:

Koulutusmäärien ennakoinnin parantaminen

Koulutuksen laadun parantaminen

Korkeasti koulutettujen koulutusmahdollisuuksien kehittäminen

Talouspolitiikassa:

Julkisten palvelujen laadun ja tason edellyttämän rahoituksen varmistaminen

Huolehtiminen siitä, ettei palkansaajien tuloverotus kiristy

Huolehtiminen talouden kasvun ja työllisyyden nopeasta noususta

48 % 34 %51 % 31 %46 % 33 %

30 % 41 %23 % 44 %21 % 38 %

34 % 34 %35 % 32 % 25 % 38 %

0 20 40 60 80 100

www.akava.fi/jarjestotutkimus


T ällä hetkellä Suomen korkeakouluissa opis-kelee noin 13 000 ul-

komaalaista tutkinto-opiskelijaa. Vuonna 2008 suomalaisissa kor-keakouluissa oli 275 englannin-kielistä koulutusohjelmaa.

Korkeakouluissa kannetaan huolta ulkomaalaisten tutkin-to-opiskelijoiden taloudellisesta pärjäämisestä, koska heidän on vaikeampaa löytää edes hantti-hommia rahoittamaan opinto-jaan. He eivät myöskään kuulu suomalaisen sosiaaliturvan pii-riin. Lisäksi harjoittelupaikkojen saaminen on erityisen hanka-laa, mikä taas uhkaa viivästyttää opintoja.

Merkittäviä työllistymisen esteitä ovat paikallisten työelä-mäkontaktien, verkostojen ja työelämätuntemuksen puute. Työelämän pelisääntöjä on vai-kea oppia, jos ei pääse mukaan peliin.

Lisää ulkomaalaisia tutkinto-opiskelijoita tavoitellaanOpetus- ja kulttuuriministeriö on korkeakoulujen kansainvälis-

Työnhakijan suomalaisuus voi usein olla yliarvostettu meriitti

Jos ulkomaalaisten tutkinto-opiskelijoiden työllistymisestä Suomessa ei pidetä parempaa huolta, suomalaisen yhteiskunnan kustannuksella koulutetut osaajat menetetään muiden maiden työmarkkinoille. Helsingin yliopiston VALOA-hanke on osaltaan hakemassa tilanteeseen tolkkua.

tymisstrategiassaan asettanut ta-voitteeksi, että korkeakouluissa opiskelevien ulkomaalaisten tut-kinto-opiskelijoiden määrä kasvaa 20 000:een vuoteen 2015 men-nessä. Korkeakoulujen kansain-välistymisen katsotaan edistävän

yhteiskunnan ja elinkeinoelämän monipuolistumista, kansainvälis-tä verkostoitumista, kilpailu- ja innovaatiokykyä sekä kansalais-ten hyvinvointia, osaamista ja si-vistystä.

Helsingin yliopiston urapalve-luiden koordinoima valtakunnal-linen VALOA-hanke haastaa or-ganisaatiot rohkeaan rekrytointiin ja tukee Suomessa opiskelevien ulkomaalaisten tutkinto-opiskeli-joiden työllistymistä Suomeen.

Kielikoulutus ja rekrytoinnin kehittäminen tarpeenTutkimusten mukaan opiskeli-jat ovat halukkaita ja motivoi-tuneita jäämään Suomeen, jos sopivaa työtä tai jatko-opiske-lumahdollisuuksia on tarjolla. Kielitaidon on todettu tukevan maahanmuuttajien työllistymis-tä, joskin suomen kielen osaa-mistarpeet korkeasti koulutettu-jen työmarkkinoilla ovat hyvin alakohtaisia. Korkeakouluissa ei kuitenkaan järjestetä riittävästi työelämässä vaadittavaan kieli-taitoon tähtääviä suomen kielen opintoja.

Valtakunnallinen ESR-osarahoit-

teinen VALOA-hanke käynnistyi

syksyllä 2009 tukemaan Suomes-

sa opiskelevien kansainvälisten

tutkinto-opiskelijoiden työllisty-

mistä Suomeen. Hankkeen tavoit-

teena on edistää korkeakoulujen

sekä työnantajien välistä yhteis-

työtä, edistää kansainvälisten

tutkinto-opiskelijoiden tunnetta-

vuutta työelämässä sekä tuottaa

menetelmiä ja malleja kansain-

välisten opiskelijoiden uraohja-

ukseen ja palveluihin.

VALOA-hanke etsii yhteistyö-

kumppaneita ensi syksynä alka-

vaan markkinointikampanjaan.

www.valoa-hanke.fi

www.valoa-hanke.fi


VALOA-hankkeen järjestä-mässä työpajassa työnantajat ovat keskustelleet työtehtäväkohtaisis-ta kielitaitovaatimuksista. Heidän mukaansa organisaatioissa me-nestymiseen tarvitaan muutakin kuin suomalaisuutta ja suomen kieltä. Kyse on enemmänkin rek-rytointiprosessien kehittämisestä ja työyhteisöjen asenteiden muut-tamisesta. Jos työnantaja käyt-tää rekrytoinnissaan aina samoja valintakriteerejä ja liian tiukkoja kielitaitovaatimuksia, se kaven-taa ajattelua ja rajoittaa mahdol-lisuuksia löytää uusia, entistä pa-rempia toimintamalleja.

Vuorovaikutusta lisättävä ja tuettavaSuomessa tarvitaan näkyvää kam-panjointia, jolla tuetaan rehellistä ja oikeudenmukaista rekrytointia. Työnantajat eivät välttämättä tie-dosta, miten paljon laajaa osaa-mista ja kulttuurista pääomaa jää

Suomessa nyt käyttämättä. Tuli-si luoda pysyviä rakenteita, jotta työnantajien työvoimatarpeet ja oikeanlainen asiantuntijuus saa-taisiin kohtaamaan helpommin.

Ulkomaalaiset tutkinto-opis-kelijat on opittava näkemään asiantuntijoina ja osaajapoten-tiaalina kansainvälistyvässä yh-teiskunnassa ja yritysmaailmassa. Heille on erittäin tärkeää saada ensimmäinen kontakti työelä-mään jo opintojen aikana. Kor-keakoulujen on panostettava enemmän opiskelijoiden opinto-jen aikaiseen ohjaukseen ja tule-vaisuudensuunnitteluun. Lisäksi tarvitaan tiiviimpää yhteistyötä työnantajien ja korkeakoulujen välille.

Heidi Laynesuunnittelija/kouluttaja, Helsingin yliopiston urapalvelut/VALOA-hanke

“The thing we always worry whi-

le we are studying here: they give

you good education but there’s no

job. Especially for foreigners who

want to compete for some profes-

sional jobs it is not that easy. And

Finnish language is the first re-

quirement. You must speak or at

least understand.

But I don’t think they are that rea-

dy to give us a job. Once I got

their education they need to have

some confidence: they should try

me. I feel like there’s no place for

me. They let me finish my educa-

tion and then I have to look for ot-

her countries. Then what’s the be-

nefit?”

– vastaajakommentti VALOA-hankkeen

tuottamassa Beyond Study Struggles

and Opportunities -selvityksessä

Maisterit mopin varressa

perjantaina 1�.�.�011 klo 10.�0–11.4�, Porin kaupungintalon piha

Millaista on korkeasti koulutettujen maahanmuuttajien

työelämä Suomessa? Ajatuksia ja kokemuksia aiheesta

jakavat Akavan puheenjohtaja Sture Fjäder, työministeri,

kansanedustajan avustaja Nasima Razmyar ja diplomi-

insinööri Yuan Karppanen.

Piipahda myös Akavan ständillä Eetunaukiolla 13.–15.7. klo 10–17.

Tervetuloa!

Akava SuomiAreenalla Porissa 13.–15.7.2011

Kar

in S

med

s/G

ori

lla

Akavalainen 3 | 2011�0

Syrjintä ei katso koulutusta

Perustuslain mukaan Suomessa ei saa syrjiä ketään. Pykäliä poljetaan joka päivä lukuisilla työpaikoilla, eikä esimerkiksi korkea koulutus takaa suojaa syrjintää vastaan.

Nimesi on Mohammed, joten et saa kutsua työ-haastatteluun. Työnanta-

ja kieltäytyy palkkaamasta sinua, koska toimistossa pitäisi tehdä erityisjärjestelyjä näkövammasi vuoksi.

Kukaan ei tiedä, kuinka yleis-tä työelämän syrjintä on, sillä vain osa tapauksista tulee viranomais-ten tietoon.

– Syrjintä rikkoo tietysti oi-keustajuamme ja lakejamme, mut-ta on myös inhimillisesti väärin ja kansantaloudellisesti haaskausta, etteivät erilaisia vähemmistöjä edustavat voi toimia työelämässä

osaamisensa ja pätevyytensä mu-kaan. Suomella ei ole varaa tällai-siin asenteisiin, sanoo vähemmis-tövaltuutettu Eva Biaudet.

Vähemmistövaltuutetun toi-mistoon tulee vuosittain noin tuhat yhteydenottoa. Vähem-mistövaltuutetun mandaatti ei kuitenkaan ulotu työsuhteeseen liittyvään syrjintään. Valtuu-tettu ei voi puuttua myöskään seksuaalivähemmistöjen tai vammaisten syrjintätapauksiin. Vähemmistövaltuutetun vas-tuulla on vain etniseen alkupe-rään liittyvä, muualla kuin työs-sä tapahtuva syrjintä.

Vähemmistöt nippuun

Biaudet’n mukaan nykyinen lain-säädännön hajanaisuus hankaloit-taa yhdenvertaisuuden edistämis-tä työelämässä. Hänen mielestään vähemmistövaltuutetun tulisi voi-da käsitellä myös työelämän kan-teluja, ja muitakin kuin etniseen taustaan liittyviä. Mallia voisi ot-taa muista Pohjoismaista, joissa lakeja on yhdistetty ja valvontaa yhtenäistetty viime vuosina.

– Ehdotus uudeksi yhdenver-taisuuslaiksi on jätetty oikeusmi-nisteriöön odottamaan seuraavaa hallitusta. Toivottavasti uusi hal-

Co

mm

a

�1Akavalainen 3 | 2011

n Yhdenvertaisuuslaissa kielletään

syrjintä iän, etnisen tai kansallisen al-

kuperän, kansalaisuuden, kielen, us-

konnon, vakaumuksen, mielipiteen,

terveydentilan, vammaisuuden, su-

kupuolisen suuntautumisen tai muun

henkilöön liittyvän syyn perusteella.

Työsopimuslaissa kielletään työn-

tekijöiden ilman hyväksyttävää pe-

rustetta eri asemaan asettaminen iän,

terveydentilan, vammaisuuden, kan-

sallisen tai etnisen alkuperän, kansa-

laisuuden, sukupuolisen suuntautu-

misen, kielen, uskonnon, mielipiteen,

vakaumuksen, perhesuhteiden, am-

mattiyhdistystoiminnan, poliittisen

toiminnan tai muun näihin verratta-

van seikan vuoksi.

Sukupuolten välisestä tasa-arvos-

ta säädetään naisten ja miesten väli-

sestä tasa-arvosta annetussa laissa

(tasa-arvolaki). Yhdenvertaisuuslain

ja työlainsäädännön noudattamis-

ta valvovat työsuojeluviranomaiset.

Tasa-arvolain noudattamista valvoo

tasa-arvovaltuutettu.

Yhdenvertaisuuslainsäädännön

uudistusta valmisteltiin lähes neljän

vuoden ajan. Oikeusministeriö tote-

si viime syksynä, että uudistuksen

toteuttaminen jää odottamaan uutta

hallituskautta.

Uudella lainsäädännöllä halutaan

tehostaa syrjinnän vastaista työtä ja

laajentaa yhdenvertaisuuslain sovel-

tamisalaa sekä muuttaa nykyisin pel-

kästään etnistä syrjintää käsittelevän

vähemmistövaltuutetun virka kaiken-

laista syrjintää käsitteleväksi yhden-

vertaisuusvaltuutetun viraksi.

Yhdenvertaisuuslain noudatta-

misen valvonta työelämässä kuului-

si edelleen työsuojeluviranomaisille

ja sukupuolisyrjinnän valvonta tasa-

arvovaltuutetulle. Nykyiset tasa-ar-

volautakunta ja syrjintälautakunta

yhdistettäisiin yhdenvertaisuuslauta-

kunnaksi.Lähteet: oikeusministeriö, työ- ja elinkeinoministeriö

Vähemmistövaltuutettu Eva Biaudet kummastelee Suomeen pesiytynyttä erilaisuuden pelkoa.

litus ottaa ehdotuksen käsittelyyn ja pohtii nykyistä tarkoituksen-mukaisempaa mandaattia, Biau-det patistelee.

Biaudet’n linjoilla on myös Setan pääsihteeri Aija Salo. Hän toivoo Suomeen yhdenvertai-suusvaltuutettua, jolle annetaan valtuudet puuttua seksuaaliseen suuntautumiseen liittyviin syrjin-tätapauksiin työelämässä.

– Lakiin on kirjattava syrjin-täkielto sukupuoli-identiteetin ja sukupuolen ilmaisun perusteella. Tällä hetkellä sukupuolivähem-mistöjen syrjintäsuoja on puut-teellinen, Salo täsmentää.

Valvonta on haasteAkavan lakimies Paula Ilveskivi arvioi, että yhdenvertaisuustoimi-kunnan laatima lakiehdotus vaa-tii vielä huolellista jatkovalmiste-lua. Hän viittaa loppuraporttiin, johon lakiehdotusta valmistelleet tahot jättivät lukuisia eriäviä mie-lipiteitä.

Muiden työmarkkinajärjestö-jen tavoin Akava haluaa säilyttää rajan työsuojeluviranomaisten ja lakiehdotuksessa määritellyn yh-denvertaisuusvaltuutetun tonttien välillä.

– Valvonta on haaste, koska syrjinnän muodot ovat moninai-sia ja toteen näyttäminen voi olla hankalaa. Tapaus voi kuulua esi-merkiksi työsopimuslain, tasa-ar-volain tai yhdenvertaisuuslain pii-riin, Ilveskivi perustelee.

Valvonnan haastavuutta li-sää se, että Suomessa on noin 240 000 työpaikkaa.

– Jos työelämän valvonta siir-tyisi työsuojeluviranomaisilta yh-denvertaisuusvaltuutetulle, val-tuutetun toimistoon pitäisi saada huomattavat resurssit, katsoo Il-veskivi.

Yleistyksen riskitIlveskivi korostaa, ettei lainsää-dännön yksinkertaistaminen tai

valvonnan yhtenäistäminen saa olla itsetarkoitus.

– Käytännön ongelmia voi syntyä, jos erilaisia työelämän il-miöitä pyritään ottamaan haltuun tulkinnanvaraisin yleislain sään-nöksin.

Yhdenvertaisuustoimikunnas-sa työmarkkinajärjestöjen yhtei-nen kanta oli, ettei valtuutetulla pitäisi olla oikeutta käydä keskus-teluja yhdenvertaisuuslain vapaa-ehtoisesta noudattamisesta. Sen sijaan yhdenvertaisuusvaltuutetul-la voisi olla mahdollisuus keskus-tella työpaikoilla silloin, kun hän osallistuu asiantuntijana työsuoje-luviranomaisten tarkastukseen.

– Työmarkkinajärjestöt eivät kannata valtuutetulle rinnakkais-ta roolia työsuojeluviranomaisten kanssa. Tästä aiheutuisi turhaa päällekkäisyyttä. Työsuojeluviran-omaisilla on myös laajat kontak-tit ja asiantuntemus, joita ei pidä lakiuudistuksen yhteydessä hävit-tää, Ilveskivi toteaa.

Arkijärkeä vaatimuksiinAkavan kansainvälisten asioiden asiamies Liisa Folkersma on huo-lissaan muualta Suomeen tullei-den korkeasti koulutettujen tilan-teesta.

– Työelämä avautuu vaikeas-ti ulkomaalaiselle, vaikka muista maista tulleiden opiskelijoiden määrä kasvaa jatkuvasti. Kun Suomi kuitenkin haluaa menestyä globaalissa kilpailussa ja olla kan-

Yhdenvertaisuus on monen pykälän alla

Työelämän tasa-arvo

kuuluu usean eri lain piiriin.

Virtaviivaistamisehdotus

jäi pöydälle viime syksynä.

Leh

tiku

va

��

sainvälinen, pitäisi tätä resurssia osata hyödyntää.

Folkersman mielestä esimer-kiksi kielitaitovaatimuksia pitäisi tarkastella kriittisesti.

– Totta kai lääkäri tarvitsee hyvää käytännön suomen taitoa, mutta it-firmassa pärjää varmas-ti englannillakin. Perusteettoman tiukkoja kielitaitovaatimuksia ei tule käyttää syrjinnän välineenä. Täydellistä suomen kirjakielen hallintaa ei kaikilla aloilla tarvita. On myös hyvä huomioida mui-den kielten ja kulttuurien tunte-mus.

Folkersma huomauttaa, että jos kielitaitoa edellytetään, pitää myös tarjota opiskelumahdolli-suuksia. Tällä hetkellä suomen kielen kursseja ja ammatillista täydennyskoulutusta järjestetään vähemmän kuin olisi tulijoita.

– Koulutukseen kannattaisi satsata, koska yhteiskunnan näkö-kulmasta kaikkein kallein vaihto-ehto on pitää akateemiset osaajat joko työelämän ulkopuolella tai vähäistä koulutusta edellyttävissä töissä.

Nollatoleranssi kouluunEva Biaudet muistelee maaliskuis-ta alkuperäiskansojen kokousta Kanadassa. Hän kertoo Ottawan integraatiota edistävän järjestön johtajasta, joka Suomessa käydes-sään oli ihmetellyt kaduilla kuule-miaan rasistisia huutoja ja hauk-kumista.

– Kyllä minua hävetti. Torjuva ilmapiiri ja aggressiiviset asenteet ovat niin yleisiä, että ulkomaalai-nen törmää niihin jo parin päivän vierailulla!

Vähemmistövaltuutetun mie-lestä suvaitsevaan ilmapiiriin kasvattaminen on myös koulun tehtävä. Hän suosittelee, että jo-kaiseen kouluun laaditaan yhden-vertaisuussuunnitelma.

– Suunnitelmaan kirjataan nollatoleranssi – ketään ei saa syr-jiä mistään syystä, ja kaikkiin ta-pauksiin puututaan. Kouluissa on puhuttava nykyistä enemmän ih-misoikeuksista.

Miksi erilainen pelottaa?Biaudet ihmettelee, mistä Suo-meen pesiytynyt erilaisuuden pel-ko kumpuaa. Hänestä on kum-mallista, että jotkut kokevat esimerkiksi maahanmuuttajat uh-kaksi, vaikka heitä on alle kolme prosenttia koko väestöstä.

– Maahanmuuttajilta vaadi-taan nopeaa integroitumista suo-malaiseen yhteiskuntaan, mutta kansalaisena oleminen voi olla käytännössä mahdotonta.

Biaudet’n mukaan Suomessa on pakolaisia, jotka eivät voi saa-da pankkitiliä, koska heillä ei ole alkuperäistä henkilöllisyystodis-tusta. Pankkitilin puute taas on konkreettinen este työssäkäynnil-le, sillä laillisesti toimiva työnan-taja tuskin maksaa palkan kätei-sellä.

Paula Launonen

Tiedottaja Isra Lehtinen, Suomen Islamilainen Neuvosto (SINE) ry

”Muhammed ei pääse haastatteluun””Osa korkeasti koulutetuista mus-limeista on työssä, joka ei vastaa heidän koulutustasoaan. Koulu-tustaan vastaavan työn saaminen on huomattavasti vaikeampaa kuin niin sanotun valtaväestön edustajalla.

Syrjintää esiintyy huivia käyttä-viä naisia kohtaan, muualta muut-taneita kohtaan ja niitä kohtaan, joiden nimi kertoo heidän olevan muslimi. Suomen kielen hyvä osaaminen on usein tarpeen kou-lutetuilla aloilla, mutta toisaalta osa koulutetuista on kansainväli-sissä yrityksissä, joissa englanti on työkieli. Siksi pelkkä puutteellinen suomen kieli ei välttämättä estä työtehtävästä suoriutumista.

Tarvitaan lainmuutos, jolla kielletään kaikenlainen syrjintä eri syrjintäperusteilla missä tahansa ti-lanteessa. Lain lisäksi tarvitaan val-vonta- ja muita keinoja, jotta laki toteutuu.”

Etninen tausta, uskonnollinen vakaumus, seksuaalinen suuntautuneisuus tai vamma voi kaataa urasuunnitelman.

Lisätietoa

Tietopaketti yhdenvertaisuudes-

ta, mukana myös suunnitteluopas

työpaikoille sekä syrjinnästä va-

paa alue -julistautumislomake:

www.yhdenvertaisuus.fi

Ehdotus uudeksi yhdenvertai-

suuslaiksi ja siihen liittyväksi

lainsäädännöksi. Lausuntotiivis-

telmä yhdenvertaisuustoimikun-

nan mietinnöstä:

www.om.fi/1274105530751

Työsuojelupiiri ja akavalainen ammattiliittosi auttavat

Mikäli koet työpaikallasi syrjintää, ilmoita

siitä esimiehellesi. Mikäli syrjivä taho on esi-

miehesi, ota yhteyttä hänen esimieheensä.

Jos ratkaisua ei löydy, käänny työpaikkasi

työsuojeluvaltuutetun tai luottamusmiehen

puoleen. Mikäli asia ei ratkea työpaikalla, ota

yhteyttä työsuojelupiiriin tai omaan ammat-

tiliittoosi.

Lisätietoa:

www.tyosuojelu.fi/fi/syrjintaselvitys


��Akavalainen 3 | 2011

Ism

o H

elén

Puheenjohtaja Riku Virtanen, Kynnys ry:

”Työnantaja ei halua mukauttaa””Vammaisten työllistyminen on muuhun väestöön verrattuna haasteellisempaa ja työttömyys-prosentti on selvästi korkeampi. Työnantaja voi sanoa suoraan, että emme ota sinua, koska et pää-se kulkemaan työpaikalle.

Lainsäädäntö asettaa työn-antajalle velvoitteen tehdä koh-tuullisia mukautuksia, mutta tätä velvoitetta ei ole sanktioitu, joten sen noudattaminen on melko ole-matonta. Toisaalta muutkaan ta-hot eivät tee mukautuksia, sillä edellä mainitun näennäisvelvoit-teen vuoksi ensisijainen vastuu on työnantajalla.

Yhdenvertaisuuslakia tulisi muuttaa eduskunnassa, mutta la-kihanke on juuttunut työryhmä-vaiheeseen. Tiedotusta on vuosia tarjottu, ja sitä tarjotaan edelleen. Erilaisia selvityshenkilöitä liittyen vammaisten ihmisten työllistymi-seen on vuosien mittaan ollut lu-kemattomia, mutta hyöty on ollut marginaalinen.”

Pääsihteeri Aija Salo, Seta ry:

”Esimies voi tehdä paljon””Onneksi vain osa seksuaalivä-hemmistöön kuuluvista eli ho-moista, lesboista ja biseksuaaleista kokee suoraa syrjintää esimerkiksi työhönotossa tai urakehityksessä. Virallisesti tapauksia on vähän, koska työntekijät eivät aina uskal-la tuoda kokemuksiaan esiin, eivät tunne oikeuksiaan tai eivät tiedä, keneen ottaa yhteyttä.

Sukupuolivähemmistöihin kuuluvat ihmiset (muun muassa transsukupuoliset, transvestiitit ja intersukupuoliset) kohtaavat työ-elämässä samantyyppisiä ennak-koluuloja. Lisäksi he törmäävät esteisiin esimerkiksi työnhaussa. Sukupuolenkorjauksen läpikäy-neiden on joskus vaikeaa saada entisiltä työnantajilta työtodistus-ta uudella nimellä, vaikka se voi olla hyvin tärkeää uuden työn ha-kemisessa.

Hyvän ilmapiirin luomisessa auttaa, jos edes yksi työntekijä tai esimies osaa puhua seksuaalisen suuntautumisen ja sukupuolen

moninaisuudesta luontevasti ja puuttua esimerkiksi asiattomaan vitsailuun. Monella työpaikalla seksuaalinen suuntautuminen, su-kupuoli-identiteetti ja sukupuolen ilmaisu on otettu mukaan yhden-vertaisuussuunnitelmaan.”

Puheenjohtaja Antti Karanki, Trasek ry:

”Lapin yliopisto huomioi trans-ihmiset””Lainsäädännössä ei huomioida transihmisiä, eikä heitä näin ol-len hoksata ottaa mukaan, kun työpaikoilla tehdään yhdenvertai-suussuunnitelmia.

Myönteinen poikkeus on esi-merkiksi Lapin yliopiston syrjin-nän vastainen suunnitelma, jos-sa transsukupuoliset ihmiset on huomioitu.

Syrjinnän vakavuus vaihtelee epäasiallisuudesta vakavimpiin tapauksiin työpaikasta ”ulossa-vustamiseen” tai jopa laittomiin irtisanomisiin. Osa työnantajista voi kokea transsukupuolisen tai sukupuolen korjauksessa olevan henkilön riskiksi ja rekrytoi mie-luiten jonkun toisen, vaikka trans- henkilö olisi jopa paras hakija.

Ammattiliittojen ja ammat-tiyhdistysten pitäisi ottaa ohjel-maansa sukupuolivähemmistöjen ja transihmisten tasa-arvon ja yh-denvertaisuuden edistäminen.”

Paula Launonen

Fred

rika

Bis

trö

m

Erilaisuus on iso este


– Entinen työnantajani on asian-tuntijaorganisaatio, jonka menes-tys perustuu henkilöstön ammat-titaitoon ja hyvinvointiin. Siksi minäkin odotin osaamiseni arvos-tamista ja palkitsemista toistaisek-si voimassa olevalla työsuhteel-la sekä edes työehtosopimuksen mukaisella vähimmäispalkalla. En olisi jäänyt tekemään alipalkattuja lyhyitä pätkiä, jos olisin tiennyt, etten tule niidenkään jälkeen va-kinaistetuksi.

Näin toteaa Reija, joka on haastanut entisen työnantajansa käräjäoikeuteen perusteettomasta määräaikaisuuksien ketjuttamises-ta ja irtisanomisesta sekä työehto-sopimusta alhaisemman palkan maksamisesta. Työnantaja kiistää syyllistyneensä mihinkään edellä mainituista.

Reija työskenteli Suomen suu-rimman ammattikorkeakoulun koulutussihteerinä neljässä mää-räaikaisessa työsuhteessa, jotka pi-simmillään olivat vuoden mittai-sia. Kahta viimeistä työsopimusta tehtäessä oli puhetta työsuhteen mahdollisesta vakinaistamisesta määräajan jälkeen.

Nyt riitti!

Iloiset perhetapahtumat tuovat usein naiselle murheita työuralla. Eräs pätkätyö- ja palkkaepäkohtia kohdanneista korkeasti koulutetuista naisista on Reija. Hän sai tarpeekseen epäoikeudenmukaisuuksista ja ryhtyi hakemaan oikeutta.

Pätkät perusteltiin toiminnan vakiintumattomuudella Toisin kävi. Viimeinen määrä-aikaisuus päättyi heinäkuuhun 2010, jolloin Reija oli kahdek-sannella kuulla raskaana. Hänen käsityksensä on, että raskaus vai-kutti työnantajan päätökseen olla jatkamatta ja vakinaistamatta työ-suhdetta.

– Osaamiseni on monipuolista ja myös entisen työnantajani tun-nustamaa. Neljän palvelusvuoden jälkeen tunsin hyvin organisaati-on ja sen prosessit. Työtä olisi var-masti riittänyt tehtäväksi jollakin työnantajan monista koulutus-aloista tai tukipalveluissa. Am-mattikorkeakoululaissa säädetty avoimen ammattikorkeakoulun toiminta jatkuu edelleen, ja ne koulutusohjelmat, joiden parissa työskentelin, ovat yhä olemassa. Hoitamiini tehtäviin tarvitaan edelleen tekijöitä.

Reija lisää, että työnantaja pe-rusteli hänen määräaikaisuuksiaan toiminnan epävarmuudella, vaik-ka tosiasiassa kyse on pysyväis-luonteisesta, yleiseen hallintoon liittyvästä työstä.

Reija oli jäänyt työnantajansa palveluksesta äitiysvapaalle kerran aiemminkin, ensimmäisen mää-räaikaisuutensa aikana. Tuolloin hänelle palkattiin sijainen mää-räaikaisella työsopimuksella, jota työnantaja perusteli Reijan äitiys-loman sijaisuudella vaikka määrit-teli sen puoli vuotta pidemmäksi kuin Reijan määräaikainen työ-suhde olisi edellyttänyt. Reijaa avustavat lakiasiantuntijat pitävät muun muassa tätä seikkaa osoi-tuksena tehtävän pysyvästä luon-teesta.

Liitolta upea tukiPätkätyö oli jatkuvaa epätietoi-suudessa oloa. Lukuvuoden päät-täjäisten aikaan jännitys työpaikal-la tiheni: lomille lähtöä tekeviltä esimiehiltä odotettiin tietoa, onko uutta työsuhdetta tarjolla taas elo-kuussa.

Reija sai alempaa palkkaa kuin työehtosopimuksen mu-kainen vähimmäispalkka olisi ollut. Hän haki palkankorotus-pyynnölleen tukea työpaikan ju-kolaisilta luottamusmiehiltä ja ammattiliitoltaan. Työnantaja


vetosi omiin palkkaluokituksiin-sa eikä nähnyt perusteita koro-tukselle. Yksi esimiehistä moitti Reijaa ”ulkopuolisten” sotkemi-sesta asiaan.

Reija on ollut opiskeluajois-taan lähtien Tradenomiliiton jäsen ja kiittää liittoaan ja erityisesti sen lakimiespalveluja hienosta tuesta. Syksyllä 2010 TRAL ohjasi Rei-jan tapauksen asianajotoimiston hoidettavaksi. Asianajaja tieduste-li työnantajan halukkuutta sopia tapaus kohtuullisin korvauksin, mutta halukkuutta ei ollut. Niin-pä Reija asianajajineen päätyi nos-tamaan kanteen. Oikeuskäsittelyn ajankohdasta ei ole toukokuuhun 2011 mennessä tullut tietoa.

Osaamisen arvostus – katin kontit!

Reija arvostelee työnantajia kor-keasti koulutettujen naisten osaa-misen väheksymisestä. Pätkätöitä tarjotaan perusteettomasti, palk-kataso on paikoin naurettavan matala, ja samalla toimenkuvat saattavat olla käsittämättömän laajoja.

– Kaltaiseni ”vain” ammatti-korkeakoulututkinnon suoritta-nut nainen näyttää olevan työnan-tajasektorin mielestä alikoulutettu kaikkeen vähänkään vaikuttamis- ja päätöksentekomahdollisuuksia sisältävään työhön, vaikka opin-not kuinka olisivat johtamispai-notteiset kuten minulla.

Reijan mielestä on turhaa kau-histella, että korkeasti koulutetut suomalaisnaiset syyllistyvät tuot-tavan työvoiman haaskaukseen ja jättäytyvät työttömyysloukkuun hoitaessaan lapsiaan kotona ko-tihoidon tuella. Naisten työttö-myyden syynä ovat ennen kaikkea perusteettomat pätkätyöt ja irti-sanomiset sekä raskauden ja van-hemmuuden vuoksi syrjiminen – ei kotihoidon tuki.

– Jos työnantajat toimisivat kuten niiden kuuluisi, kotoa työ-markkinoille palaavilla äideillä olisi työpaikka, johon tulla.

Maria Salminen

Mistä mahtaa johtua, että alle 35-vuotiaista akavalaisista naisista peräti 25 prosenttia työskenteli määräaikaisissa palvelussuhteissa viime vuonna, kun kaikkien palkansaajien joukosta määräaikaisten osuus oli 13 prosenttia?Kuvan henkilöt eivät liity haastattelussa kerrottuun tapaukseen.

Ro

deo

Akavalainen 3 | 2011��

E dellinen hallituskausi toi yliopistoille runsaasti li-sää autonomiaa. Samalla

kasvoi paine asettaa yliopistojen toiminnalle tavoitteita ja mitata tavoitteiden saavuttamista. Ope-tus- ja kulttuuriministeriö pe-rusti viime keväänä ryhmän ke-hittämään mallia, jonka pohjalta valtion budjettirahoitus jaetaan yliopistojen kesken. Ryhmä koos-tuu virkamiehistä ja yliopistojen edustajista. Eduskunnan hyväk-syttyä uutta rahanjakomallia kos-kevan asetuksen malli otetaan käyttöön vuonna 2013.

n Lain mukaan määräaikaisten pal-

velussuhteiden käyttö on sidottu pe-

rustellun syyn vaatimukseen.

Kaikista palkansaajista 13 pro-

senttia työskenteli määräaikaisissa

palvelussuhteissa vuonna 2010. Aka-

valaisista 12 prosenttia teki määräai-

kaistyötä. Akavalaisista alle 35-vuoti-

aista naisista vastaava osuus vuonna

2010 oli peräti 25 prosenttia. Lähel-

lekään vastaavia eroja ei ole muissa

ikäryhmissä tai miehillä. Näin suuri

ero ei selity sillä, että tähän ryhmään

kohdistuisi tavallista enemmän pe-

rusteltuja syitä.

Akavan käsityksen mukaan nuor-

ten naisten ajautuminen määräai-

kaisuuksiin johtuu pitkälti siitä, ettei

työnantaja halua sitoutua työntekijöi-

hin, jotka todennäköisesti tulevat jos-

sain vaiheessa raskaaksi, jäävät per-

hevapaalle ja hoitavat sairasta lasta

kotona. Näin toimiessaan työnantaja

syyllistyy sukupuoliseen syrjintään.

Tasa-arvoisuuden vaatimus esiin-

tyy lähes kaikkien eturyhmien juhla-

puheissa perusarvona. Keinot sen

toteuttamiseksi ovat jääneet vali-

tettavan latteiksi. Akavan mielestä

nuorten naisten laittomien määräai-

kaisuuksien karsimiseksi ei riitä ylei-

nen tasa-arvovelvoite, vaan tarvitaan

juuri tähän tarkoitukseen kohdennet-

tuja toimia. Tällainen olisi esimerkiksi

Akavan vaatima 6+6+6 -perhevapaa-

malli, jossa vain isille kohdennettuja

perhevapaita lisättäisiin.

Kohdennetut toimet eivät kuiten-

kaan saa johtaa siihen, että myös isät

olisivat vaarassa joutua syrjinnän

kohteeksi. Työnantajan riski jäädä

kiinni laittomuuksista järjestön nos-

taman kanteen vuoksi estäisi tämän

ja ohjaisi jo ennalta työnantajaa käyt-

tämään määräaikaisuuksia tilanteis-

sa, joissa niille on perusteltu syy.

Yhteistoiminta työpaikalla ratkaisevaaLainsäädännöllä on kiistatta suu-

ri merkitys työpaikkojen moraalis-

ten normien kehittymisessä ja nii-

hin sitoutumisessa. Vaikka laki ohjaa

toimintakulttuuria tehokkaimmin,

perusteettomien määräaikaisuuksi-

en karsimiseksi tarvitaan myös peh-

meämpiä keinoja. Tällöin avainase-

massa ovat jatkuva kollektiivinen

vuoropuhelu ja yhteistoiminta työn-

antajan ja henkilöstön välillä.

Määräaikaisuuksien käyttöä ja

työvoiman tarpeen vaihteluita on

mahdollista oppia arvioimaan ja

suunnittelemaan jo ennalta, kunhan

työpaikan toimintatavat ovat avoimia

ja läpinäkyviä ja perustuvat riittävän

kattaviin työpaikkaa koskeviin tietoi-

hin. Tämä edellyttää myös ajantasais-

ta ja perusteiltaan yhdenmukaista

määräaikaisuuksien käytön seuran-

taa. Akavan vaatimus on, että mää-

räaikaisuuksien ennakoinnin ja seu-

rannan vaikuttavuutta parannetaan

täsmentämällä yhteistoimintalain-

säädäntöä.

Lain edellyttämät toimintatavat

kuuluisivat myös niille työpaikoille,

joissa määräaikaisuuksia käytetään

räikeästi väärin. Ne työpaikat, joissa

väärinkäytöksiä ei ole, ovat todennä-

köisesti jo omaksuneet oikeat toimin-

tatavat tai pystyvät ne helposti omak-

sumaan.

Maria Löfgrenlakimies

Pätkätöiden käyttöön kuria kanneoikeudella

Akava vaatii järjestöille kanneoikeutta, jotta ammattiliitot voivat

nykyistä tehokkaammin puuttua työmarkkinoiden laittomuuk-

siin, kuten laittomiin määräaikaisuuksiin. Järjestökanteessa

taloudellinen riski jää liitolle eikä työntekijä leimaudu etujensa

ajamisen vuoksi. Työntekijän riski jäädä kokonaan vaille työtä ja

suuret oikeudenkäyntikulut pakottavat nykyisellään sietämään

työnantajan laitonta pykälätulkintaa.

Korkeakoulujen on kiinnitettävä enemmän huomiota siihen, että vastavalmistuneiden osaaminen vastaa työmarkkinoiden tarpeita ja että opiskelijat ylipäätään valmis-tuvat. Korkeakoulujen toimintaa voidaan ohjata tähän suuntaan rahoituksen avulla.

Dav

id T

roo

d/G

ori

lla


Akava valmis antamaan panoksensa työhönKorkeakoulut eivät toimi irral-lisina saarekkeina, vaan ne ovat syvällisesti ja monipuolisesti vuo-rovaikutuksessa ympäröivän yh-teiskunnan kanssa. Rahoitusmal-li on eräs keskeisimmistä tavoista ohjata korkeakoulujen toimintaa. Se myös merkittävä arvokannan-otto siihen, mistä korkeakoulujen pitää kantaa vastuuta ja mistä nii-tä tulee palkita.

On käsittämätöntä, että tätä oleellisen tärkeää kehittämistyö-tä on ryhdytty tekemään ilman työmarkkinajärjestöjä. Työuri-en pidentämiskeinoja pohtineen Ahtelan ryhmän suositukset ni-menomaan velvoittivat OKM:ää ottamaan työmarkkinatoimijat ra-hoitusmallivalmisteluun mukaan.

Yhtenäiset linjat yliopistoja AMK-rahoitukselleNyt perustettu työryhmä käsit-telee ainoastaan yliopistojen ra-

hoitusmallin uudistamista. Kor-keakoulujen kehittäminen eri koulutusaloilla ja maakunnissa edellyttää korkeakoulusektorin sisäisen yhteistyön tiivistämistä ja tarkempaa koordinaatiota. Tiivis yhteistyö olisi pohja selvälle työn-jaolle ja tutkintojen erilaisille si-sällöille ja tavoitteille.

Akavan mielestä yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen rahoi-tusmallien perusperiaatteet pitäisi yhdenmukaistaa erityisesti siinä, kuinka suuri osuus rahasta jaet-taisiin laadun, sen kehittämisen ja tuloksellisuuden perusteella. Ra-hoitusmallin on palkittava paitsi niitä, jotka toimivat jo erinomai-sesti, myös niitä, jotka kehittävät ja parantavat toimintaansa erityi-sen hyvin.

Opintoaikojen lyhentämi-nen on nähty eräänä keinona pi-

Korkeakoulujen rahoitus:

Laatua saa, kun laadusta maksaa

Myös työelämän asiantuntemusta tarvitaan, kun korkeakoulujen rahoitukseen etsitään keinoja, joilla taata koulutuksen laatu ja koulutettujen parempi työllisyys. Korkeakoulujen laadukas tutkimus- ja opetustyö on edellytys Suomen menestykselle.

Akavan kannanotto korkeakoulu-

jen rahoitus- ja ohjausjärjestel-

män uudistamisesta 2013 eteen-

päin: www.akava.fi/linjaukset

dentää työuria. Rahoitusmallin avulla korkeakoulut saadaan ke-hittämään esimerkiksi opiskelija-valintojaan ja opintoprosessejaan.

Vankat perusvalmiudet auttavat työllistymäänKorkeakoulujen on kannettava entistä enemmän vastuuta opis-kelijoiden työllistymisestä. Ra-hanjakokriteereiksi on otettava valmistuneiden työllistyminen ylipäätään ja lisäksi se, miten hy-vin he työllistyvät koulutustaan vastaaviin tehtäviin.

Työllistymisongelmat koske-vat eri aloja eri tavoin. Korkea-koulujen pitää tunnistaa vastuun-sa markkinoidessaan koulutusta. Opetussuunnitelmien kehittä-misen keskeiseksi tavoitteeksi on asetettava se, että kaikissa korkea-koulututkinnoissa opiskelijat saa-vat alansa substanssitiedon lisäksi erittäin laajat perusvalmiudet toi-mia monenlaisissa asiantuntija-tehtävissä.

Ida Mielityinenkoulutuspoliittinen asiamies


G lobaalit tuotantoketjut, kansainvälinen työnja-ko ja yritysten sijoittu-

minen painottuvat yhä useam-min Intiaan kuin Kiinaan. Intian vahvan kasvupotentiaalin kääntö-puolena ovat koulutuksen ja inf-rastruktuurin valtavat puutteet, laajalle levittäytynyt korruptio, hyväksytyt tuloerot sekä epätasa-arvo.

Maan 1,2 miljardista asuk-kaasta puolet elää alle kahdella dollarilla päivässä. Työvoimasta lähes 60 prosenttia työskentelee maataloudessa. Lukutaitoisia on 65 prosenttia ja kymmenesosa osaa englantia.

Toisaalta joka kymmenes vii-me vuosien opiskelijaikäluokkien nuorista opiskelee korkeakoulus-sa. Pelkästään insinöörejä valmis-tuu Intiassa vuosittain 300 000.

Bangalore – koko maailman it-keskus Intian bruttokansantuotteesta 5 prosenttia tulee informaatio-tekniikan alalta. Alan keskus on kymmenen miljoonan asukkaan Bangalore, joka on ollut 1990-lu-vulta lähtien sekä kansainvälisen ulkoistamiskehityksen että maan sisäisen muuttoliikkeen polttopis-teessä. It-ala työllistää Bangalores-sa suoraan satoja tuhansia työnte-kijöitä, välillisesti jopa miljoonia.

Kaupungissa on 17 000 it-yri-tystä, joista suuria on vain 100.

Alihankintaketjun päätepisteessä

Mitta täynnä loputonta joustamista Intiassa alhaiset palkat, pitkät työpäivät ja vähäiset vaikutusmahdollisuudet nostavat työntekijöiden protestihenkeä, ja ay-toiminta hakee uomaansa. Toimivimpana ay-mallina pidetään demokraattisesti valittavia työpaikkakohtaisia ammattiliittoja, jotka työnantaja tunnustaa.

Pienet yritykset luovivat globali-saation pyörteissä luottaen pitkiin asiakassuhteisiin. Intialaistyöpai-koilla joustavuus ja ulkoistami-nen on viety äärimmilleen, usein yksittäiseen työntekijään saakka. Monet yritykset työllistävät py-syvillä työsuhteilla vain 30–40 prosenttia työntekijöistä ja loput henkilöstöstä työskentelee joko välitysyrityksen kautta tai ”kon-sultteina”. It-alalla erityisesti nai-set tekevät työtä usein kotoa kä-

sin, mutta välitysyritys saattaa silti viedä kolmanneksen palkasta.

Koulutetun parempi asema suhteellinen juttuKorkeasti koulutetun työnteki-jän palkka takaa intialaisittain vä-hintään keskiluokkaisen elämän-tavan. Työviikot ovat kuitenkin pitkiä ja tulostavoitteet korkealla. Usein jopa puolet palkasta mää-räytyy yrityksen voiton mukaan. Huonoina aikoina työntekijöi-


den palkat joustavat. Työnantajat katsovat yleisesti, ettei palkka- tai työehtoneuvotteluita tarvita, kun lainmukaiset minimiehdot täyte-tään. Säännöllisiä viikkotyötunte-ja on periaatteessa 48, mutta ku-kaan ei valvo itsensä työllistävien työaikoja.

Valtaosa monikansallisista yri-tyksistä toimii Intiassa erityista-lousalueilla. Alueilla on erityisesti elektroniikka- ja tekstiiliteollisuut-ta. Ne ovat juridisesti ”valtioita

Vuonna 1991 käynnistettyjen mittavien talousuudistusten jälkeen Intian talouskasvu on ollut nopeaa alhaisten työvoimakustannusten, kasvavien kotimarkkinoiden, globa-lisaation ja teknologisen kehityksen ansiosta. It-vallankumous on parantanut elintasoa lähinnä suurissa kaupungeissa. Maatalous puolestaan työllistää lähes 60 prosenttia työvoimasta, mutta tuottaa vain 15 prosenttia Intian bruttokansantuotteesta.

Akavalla, sen viidellä jäsenjärjes-

töllä ja Suomen Ammattiliittojen

Solidaarisuuskeskus SASKilla on

käynnissä Intiassa toimivien yri-

tysten yhteiskuntavastuuseen liit-

tyvä hanke. Akavan ja jäsenjärjes-

töjen edustajat vierailivat kevään

opintoja tarkastusmatkallaan In-

tiassa useilla työpaikoilla. Hank-

keen tutkimusraportti julkaistaan

syksyllä 2011.

mattiliittoja, kun taas intialaiset ja pidempään maassa toimineet yritykset yleensä hyväksyvät yh-teistyön. Niillä työpaikoilla, jotka kieltäytyvät tunnustamasta am-mattiliittoja ja kieltävät henkilös-töedustajavaalien järjestämisen, toimii tavallisesti useita hajanai-sia ja populistisia ammattiliittoja. Lakkoja ja protesteja on vaikeaa ratkaista, kun työntekijöitä edus-tavaa virallista neuvotteluosapuol-ta ei ole keskustelemaan työnanta-jan kanssa.

Työn tuottavuuden ja työn-tekijöiden sitoutumisen kannata toimivimmaksi malliksi on todet-tu työpaikan vaaleissa demokraat-tisesti valittavat ammattiliitot, jotka työpaikan johto tunnustaa. Työntekijöitä edustavan vahvan liiton perustaminen tukee pai-kallisyhteisöä ja toteuttaa mitä parhaimmalla tavalla yrityksen yhteiskuntavastuuta. Tähän on ylletty esimerkiksi Intian länsiran-nikon kaupungin Punen monissa yrityksissä.

Liisa Folkersmakansainvälisten asioiden

asiamies

valtiossa”, joissa monet lait eivät päde ja tuotteet on pitkälti va-pautettu veroista. Intian poliisilla ei ole pääsyä alueille, työsuojelu-tarkastajista puhumattakaan.

Protesteja nouseeIntian työelämään ennustetaan jatkossa lisää levottomuuksia ja väkivaltaa. Intian virallinen in-vestointipolitiikka ja erityista-lousalueiden suosiminen aiheut-taa eripuraa.

Erityisesti hiljattain maahan tulleet monikansalliset yritykset yrittävät usein toimia ilman am-

Co

mm

a

Co

mm

a


Akava Varsinais-Suomi -aluetoimikunta juhlisti 13.5.2011 kevättä Flooran

päivän tilaisuudessaan, jonka tee-mana oli taidealan korkeakoulutus.

Varsinais-Suomi on perintei-sesti ollut monipuolisen ja vahvan taidealan ja humanistisen koulu-tuksen aluetta. Turun yliopisto ja Åbo Akademi ovat monialaisia humanistisia yliopistoja. Turun ammattikorkeakoulun Taideaka-temia tarjoaa taiteilija-ammattei-hin valmistavaa koulutusta.

Flooran päivän keskustelu-aiheena oli tällä kertaa taide: ”Taiteilijaksi korkeakoulututkin-nolla?” Varsinais-Suomen taide-toimikunnan pääsihteeri Henri Terho pohti kysymystä yhdessä Turun kaupunginhallituksen pu-heenjohtaja Minna Arven, ohjaaja Juha Malmivaaran, kirjailija-toi-mittaja Roope Lipastin, kirjailija Niina Revon, kuvataiteen koulu-tuspäällikkö Taina Erävaaran ja valokuvauksen opiskelija Hertta Kiisken kanssa.

Koulutus tukee taiteen tekemistäUseimmilla taiteenaloilla on mah-dollisuus suorittaa korkeakoulu-

Koulutus ei tee taiteilijaa, mutta antaa tekemiselle väylän

Yliopistouudistus myllertää myös ylintä taideopetusta. Turun Flooran päivän juhlassa pohdittiin taiteilijoiden koulutuk-seen liittyviä kysymyksiä.

tutkinto, yhtenä poikkeuksena on kirjoittaminen. Repo totesi, että koulutus ei tee ihmisestä taitei-lijaa. Lipasti taas piti yliopistos-sa opiskeluaan erittäin tärkeänä pohjana omalle työlleen. Mal-mivaaran mielestä oppi ei mene koskaan hukkaan, vaikka ei pää-sisikään toteuttamaan juuri tai-teilijana koulutustaan. Koulutus on väylä taiteen tekemiselle, sanoi Erävaara.

Taiteen ammattikoulutuksen kysyntä on suuri. Koulutuksen määrä suhteessa työmarkkinoihin on kuitenkin vaikeasti määritel-tävissä. Taiteilijakoulutukseen on tullut uusia koulutusohjelmia ja koulutuslaitoksia. Taiteilijoiden koulutustaso on kasvanut, muo-dollisen tutkinnon merkitys li-sääntynyt sekä koulutus laajentu-nut määrällisesti ja sisällöllisesti. Erävaaran mielestä Taideakatemi-aan tarvitaankin jatkokoulutusta. Kiiski totesi, että taidealalle ha-keutuvilla on motivaatio kohdal-laan, he ovat optimistisia työmah-dollisuuksien suhteen ja haluavat toteuttaa itseään taiteen kaut-ta. Taiteilijaksi tullaan työnteon myötä.

Uraauurtava lahjoitusprofessuuriTurun kaupunki on tehnyt lahjoi-tuksen professuurista, jonka tar-koituksena on kouluttaa kulttuu-rin ja hyvinvoinnin tutkimuksen sekä terveyden edistämisen asian-tuntijoita työyhteisöihin, joissa tarvitaan monipuolista ammatil-lista osaamista. Kyseessä on ainut-laatuinen professorin tehtävä Suo-messa, ja Euroopassakin vastaavia on vain muutama. Kulttuurinen terveystutkimus toimii monella tieteenalalla ja soveltaa useita me-netelmiä.

Erävaara painotti, että taide on merkityksellistä. Taiteen tulisi kulkea mukana läpi elämän päi-väkodista vanhainkotiin, tällöin opittaisiin käyttämään kulttuuria, lisäsi Repo.

Hän muistutti taiteen kuulu-van kaikille, ja näin se toisi lisää töitä taiteilijoille. Malmivaara lai-nasi ohjaaja Jouko Turkkaa lop-pukaneetissaan: ”Naiset kulkisivat pitkissä mustissa hameissa, jollei Teatterikorkeakoulua olisi.”

Erja-Maija Roine, Akava Varsinais-Suomi

Jere

Lah

ti

Keskustelijoina Turun Flooran päivän tilai-suudessa olivat Turun kaupunginhallituksen puheenjohtaja Minna Arve (vas.), ohjaaja Juha Malmivaara, kuvataiteen koulutus-päällikkö Taina Erävaara, valokuvauksen opiskelija Hertta Kiiski Turun ammattikorkea-koulun Taideakatemiasta, kirjailija-toimittaja Roope Lipasti sekä kirjailija Niina Repo.

�1Akavalainen 3 | 2011

III pohjoismainen konferenssi korkeasti koulutetuista yrittäjistä

27. syyskuuta 2011

Hanasaaren kulttuurikeskusHanasaarenranta 5, Espoo

Korkeasti koulutettujen pohjoismaiset keskusjärjestöt järjestävät kolmannen kerran konferenssin tietointensiivisestä yrittäjyydestä. Tavoitteena on keskus-tella ja vaihtaa kokemuksia tietointensiivisten yritysten määrän kasvattamisesta Pohjoismaissa.Ei osallistumismaksua, seminaaripäivän tarjoilut ovat maksuttomia. Seminaarissa työkielenä skandinaaviska ja suomi (tulkkaus suomeksi ja ruotsiksi).

Ilmoittautuminen seminaariin: www.akava.fi/nordisktseminarium Konferenssi järjestetään Pohjoismaisen ministerineuvoston tuella.

korjattu110601_Akavalainen3_2011_III pohjoismainen konferenssi.indd 1 6/1/2011 11:27:52 AM

T ämä teologi, kirjailija Martti Lindqvistiltä lai-nattu kiteytys todettiin

osuvaksi Akava Pohjanmaa- ja Etelä-Pohjanmaa -aluetoimikun-tien työhyvinvointiseminaarissa toukokuussa. Henkilöstövalmen-taja, psykoterapeutti ja työnoh-jaaja Riitta Malkamäen johdolla käydyssä keskustelussa pohdittiin onnellisuuden ja hyvinvoinnin näkökulmia monelta kantilta.

Onnellisia ihmisiä eri puolil-la maailmaa yhdistävät yllättävän samankaltaiset tekijät, jotka ei-vät ole riippuvaisia yhteiskunnan rakenteista tai yksilön asemasta. Korkealle nousevat yhteisöllisyys, auttavaisuus, kiitollisuuden tai-dot, ongelmanratkaisutaidot sekä

arvot ja elämänikäiset päämäärät. Myös optimismi tai kyky nähdä vaihtoehtoja ja kokea flow-elä-myksiä ovat tärkeitä voiman läh-teitä.

Työyhteisössä johtaminen on se tekijä, joka voi tehdä työn ilon mahdolliseksi. Itsensä ja organi-saation johtaminen on palveluteh-tävä, jonka tarkoituksena on aut-taa jokaista onnistumaan omassa työssään ja yltämään tavoitteisiin-sa. Tähän palvelutehtävään kuu-luu toisinaan hankaliakin asioita, joihin joutuu puuttumaan. On-nistumisen mahdollistaminen si-sältää esimerkiksi resursseja, osaa-mista ja toimivaa tiimityötä. Kun kaikki työyhteisössä pitävät huol-ta omasta osuudestaan onnistumi-

sen mahdollistavassa yhteispelissä, työn ilon ainekset ovat koossa.

– En ole pitkän urani aika-na vielä kohdannut ihmistä, joka ei pohjimmiltaan haluaisi tehdä työtään hyvin. Usein esteitä vain on kovin paljon. Työn ilo syntyy onnistumisesta. Hyvä olo, hyvin-vointi ja hymy tarttuvat ympäris-tössään laajemmallekin. Työelä-mässä on realiteetteja ja rajoitteita, mutta me ihmiset olemme ne luo-neet ja voimme niihin myös vai-kuttaa, sanoo Riitta Malkamäki.

Kiireiden puristuksessa -työ-hyvinvointiseminaari järjestettiin 21.5.2011 Seinäjoen Halkosaa-ressa.

Työn iloa tartuttamaanHyvä työ on sellaista, josta lähtiessä on enemmän energiaa kuin sinne mennessä.

�� Akavalainen 3 | 2011

Tutkittua

Maistereiden työurista laaja tutkimus

Esimiehillä avaimet työurien pidentämiseenn Työterveyslääkäri Marjo Sinokki tarkasteli väitöstyössään työpaikan sosiaalisen tuen vaikutus-ta työntekijöiden tervey-teen sekä työilmapiirin vaikutusta mielentervey-teen. Tutkimuksen mu-kaan vähäinen sosiaalinen tuki ja huono työilmapii-ri vaikuttivat haitallisesti

terveyteen. Työpaikan so-siaalisiin tekijöihin tulee siksi kiinnittää erityistä huomiota, kun pyritään parantamaan työnteki-jöiden terveyttä.

Unihäiriöt lisääntyi-vät työntekijöillä, jotka saivat niukasti tukea työ-paikalla. Todennäköisyys joutua jopa työkyvyttö-

myyseläkkeelle lisääntyi, jos esimies ei tukenut alaisiaan. Alkoholin-käyttösairaudet eivät kuitenkaan näyttäneet lisääntyvän huonon työ-ilmapiirin takia. Sosiaali-sen tuen puute ja huono ilmapiiri työpaikalla lisä-sivät mielialalääkkeiden ja unilääkkeiden käytön

todennäköisyyttä. Huo-no työilmapiiri lisäsi sekä masennuksen että ahdis-tuneisuushäiriöiden to-dennäköisyyttä.

Tutkimuksessa käytet-tiin kansallisesti edustavaa Terveys 2000 -aineistoa 30–64 -vuotiaista työssä-käyvistä suomalaisista.

Osaaminen ja eteneminen tärkeää nuorille esimiehille n Katriina Hyvösen psy-kologian väitös osoitti, että nuorten esimiesten tyypillisimmät henkilö-kohtaiset työtavoitteet olivat ammatillinen osaa-minen, uralla etenemi-nen, työssä jaksaminen ja viihtyminen sekä uusi

työ tai yrittäjyys. Sen si-jaan työn jatkuvuutta, organisaation menestys-tä tai palkkaa kuvattiin harvemmin tärkeimpä-nä työtavoitteena.

Työstä saadut palk-kiot, kuten palkka, työn jatkuvuus, etenemismah-

dollisuudet ja työstä saa-tu arvostus sekä niiden parantuminen, edistivät organisaation menesty-miseen liittyviä henkilö-kohtaisia työtavoitteita. Myös ammatillisen osaa-misen kehittämistavoit-teet lisääntyivät palkkioi-

den kohenemisen myötä. Kokemukset riittämättö-mistä palkkioista työhön kohdistettuihin ponnis-teluihin nähden suunta-sivat uuden työn etsimi-seen tai yrittäjyyteen.

Ulkomaan työmatkat koettelevat työntekijän yksityiselämää ja jaksamista, mutta tuovat mielekkyyttä

n Työterveyslaitoksen tuore tutkimus Kan-sainvälisten työmatkojen kuormittavuus sekä terve-ys- ja hyvinvointivaiku-tukset osoitti ulkomaan työmatkojen olevan sekä kuormittava tekijä että voimavaratekijä. Mitä useammin työntekijä matkustaa työmatkalle ulkomaille, sitä suurem-pana hän kokee työnsä vaatimukset ja työstä ko-

tiin kantautuvan ristirii-dan. Työpäiviä venyttävät matkat koettelevat perhe-elämää ja suhteita ystä-viin. Ulkomaan työmat-koihin liittyy kuitenkin voimavaratekijöitäkin, kuten työn kehittävyys ja omaan työhön liittyvä päätäntävalta.

Mitä enemmän työn-tekijä oli tehnyt ulko-maan työmatkoja edel-lisvuoden aikana, sitä

enemmän hän kärsi stressistä, uupumusas-teisesta väsymyksestä ja vaillinaisesta palautumi-sesta. Matkojen lisään-tyessä työn määrälliset ja laadulliset vaatimukset kasvoivat. Matkat toivat muun muassa aikapainet-ta ja lisäsivät työmäärää. Työmatkoilla työpäivien pituus oli keskimäärin 10,3 tuntia. Yli 12 tun-nin työpäivät eivät olleet

harvinaisia. Ulkomailla paljon matkustavat teki-vät usein myös pidempää työpäivää Suomessa.

Tutkimuksessa seurat-tiin työssään matkustavia työntekijöitä vuoden ajan kolmella kyselyllä puolen vuoden välein. Ensim-mäiseen kyselyyn vastasi 1 516 työntekijää ja vii-meiseen 1 046. Tulokset koskevat ensimmäisen kyselyn vastauksia.

n Yliopistojen Aarresaa-ri-verkosto on julkaissut tutkimuksen ja teoksen Kunhan kuluu viisi vuot-ta - ylemmän korkeakou-lututkinnon suorittanei-den työurat (toim. Antero Puhakka ja Visa Tuomi-nen).

Maisterit sijoittuvat työmarkkinoille pääsään-töisesti hyvin. Viisi vuot-ta valmistumisen jälkeen vain kaksi prosenttia oli työttömänä. Noin kol-mannes oli kokenut työt-tömyyttä valmistumisen jälkeen. Määräaikaiset

palvelussuhteet ovat eten-kin naisten ongelma. Va-kituinen työsuhde oli viisi vuotta valmistumi-sen jälkeen 79 prosentilla miehistä, 66 prosentilla naisista.

Tutkimus perustuu valtakunnalliseen kyse-

lyyn, joka suunnattiin vuonna 2003 valmistu-neille viisi vuotta valmis-tumisen jälkeen. Siihen vastasi 6 692 henkeä, yli puolet (54 prosenttia) kaikista vuonna 2003 valmistuneista.

Akavalainen 3 | 2011 ��

Ajankohtaista

SEFElle uusi puheenjohtaja

n Suomen Ekonomiliitto SEFEn kevätliittokokous valitsi liiton puheenjohtajaksi hallituksen jä-senen, KTM Esa Vilhosen hal-lituksen loppukaudelle 21.5.—31.12.2011.

Akava myönsi vuoden 2011 ansiomerkitn Akavan hallitus on myöntänyt vuoden 2011 Akavan ansiomerkit tunnustuksena Akavan, Akava-yhteisön ja yhteiskunnan hyväksi tehdystä työstä. Akavan talous-poliittisen yksikön johtaja Pekka Immeli sai hopeisen ansiomerkin kultaisin lehvin. Hopeisten an-siomerkkien saajat ovat kehittä-mispäällikkö Ari Impivaara, Uusi

Insinööriliitto UIL, puheenjohta-ja Olli Luukkainen, Opetusalan Ammattijärjestö OAJ, puheen-johtaja Pertti Porokari, Uusi Insi-nööriliitto UIL ja johtaja Hannu Saarikangas, Uusi Insinööriliitto UIL.

Akavan järjestötoimikun-ta myönsi maaliskuun kokouk-sessaan vuoden 2011 pronssiset

ansiomerkit ja pronssiset ansio-merkit hopeisin lehvin. Jäsenlii-tot tai aluetoimikunnat luovut-tavat nämä ansiomerkit saajilleen omien tilaisuuksien yhteydessä keväällä. Akavan pronssisten an-siomerkkien saajat vuonna 2011: www.akava.fi/ajankohtaista

Kunta-alan Lappeenranta-seminaari elokuussa

n Kunta-alan yhteistoiminta- ja kehittämisseminaari järjestetään 18.–19.8.2011 Lappeenrannassa.

Seminaarin keskeiset teemat liittyvät hyvinvointivaltion pe-rusteisiin ja tulevaisuuteen, Y-su-kupolven tulemiseen työmarkki-noille ja siihen, miten nämä asiat heijastuvat kunnallisiin työyh-teisöihin, johtamiseen ja työelä-män kehittämiseen. Käytännön esimerkein käsitellään sitä, mi-ten vastata tuottavuuden, tulok-sellisuuden ja työelämän laadun haasteisiin.

Seminaari on tarkoitettu kun-tien henkilöstöhallinnon, joh-tamisen ja yhteistoiminnan ke-hittäjille, päättäjille ja tekijöille. Tapahtumaan odotetaan satoja työnantajan edustajia, luottamus-miehiä, työsuojeluvaltuutettuja sekä muita yhteistoimintaelimien jäseniä.

Kunta-alan tuloksellisuus-yhteistyö tiivistyyn KT Kuntatyönantajat ja kun-ta-alan pääsopijajärjestöt ovat jat-kaneet tuloksellisuusyhteistyötä seuranta- ja asiantuntijaryhmissä. Yhteistyön merkeissä järjestetään 17.8.2011 Helsingin Kuntatalos-sa asiantuntijaseminaari, jonka teemoina ovat kunta-alan talous-kysymykset ja tuottavuuden mit-taaminen.

Lisäksi seminaarissa tarkastel-laan palkitsemisen kannustetta-

vuutta pyrittäessä tulokselliseen toimintaan. Seminaarin alustajina toimivat alan asiantuntijat Valtion taloudellisesta tutkimuskeskukses-ta, Tampereen yliopistosta ja tek-nillisestä yliopistosta, Aalto-yli-opistosta sekä Kuntaliitosta.

Lisäksi lokakuussa pidetään korkean tason seminaari, jonka lopullinen ohjelma valmistuu elo-kuussa.

Nimityksiä La

pp

een

ran

nan

kau

pu

nki

/Rai

mo

Su

om

ela

Lisätiedot tapahtumasta Lappeen-rannan kaupungin verkkosivuilta: www.lappeenranta.fi

www.akava.fi/ajankohtaista

��Akavalainen 3 | 2011�4 Akavalainen 3 | 2011

Akava Helsinki Pride 2011 -tapahtumassa

Homona töitä -Pitääkö työelämässä jaksaa yksin? Tule apuun luottamusmies!

Keskiviikkona ��.�. klo 1�–�1 Le Bonk -ravintolassa, Yrjönkatu �4, Helsinki

- Tutkija, YTT Tuula Juvonen: Mitä on elää kaapissa/avoimena suuntautumisestaan

- Paneelikeskustelu: Miten ay-liike voi edistää seksuaalivähemmistöjen oikeuksia työelämässä?

Keskustelua vetää pääluottamusmies Sinikka Torkkola, Tieteentekijöiden liitto.

Akavan hallitus on perustanut Akavan ammatinhar-joittaja- ja yrittäjäpalkinnon, joka oli tarkoitus myön-tää ensimmäistä kertaa vuonna 2010. Aikataulusyistä palkinnon myöntäminen siirtyi kuitenkin vuodelle 2011. Palkintotyöryhmä hakee nyt ehdotuksia palkin-non saajaksi. Vuonna 2010 toimitetut ehdotukset ote-taan huomioon ilman erillistä ilmoitusta.

Palkinnon tavoite on tuoda esille yrittäjyyden suurta merkitystä akavalaisille ja akavalaisen yrittäjyyden merkitystä suomalaiselle yhteiskunnalle, talouskas-vulle ja hyvinvoinnille. Akava toimii myös korkeasti koulutettujen yrittäjien ja ammatinharjoittajien edun-valvojana.

Palkinnon saaja voi olla akavalaisen jäsenjärjestön yksi tai useampi jäsen tai poikkeuksellisesti muu henkilö tai ryhmä, joka on toiminut merkittävällä tavalla akavalaisen yrittäjyyden hyväksi. Palkinto myönnetään tunnustuksena ansiokkaasta yrittäjyy-destä, toimimisesta akavalaisen korkeasti koulutetun ammatinharjoittamisen ja yrittäjyyden hyväksi tai niiden toimintaedellytysten vahvistamiseksi.

Akavan jäsenjärjestöt tai niiden jäsenet sekä Akavan elinkeinopoliittinen toimikunta jaostoineen voivat tehdä ehdotuksia palkinnon saajista.

Ajankohtaista

Ehdotuksesta tulisi käydä ilmi ainakin seuraavat seikat:n Millä tavalla ehdotettu ammatinharjoittaja tai yrittäjä on ansioitunut yrittäjyydessä ja/tai toimimisessa akavalaisen yrittäjyyden tai sen toimintaedellytysten hyväksi? n Minkä akavalaisen liiton jäsen ehdotettu ammatinharjoittaja tai yrittäjä on?n Palkittavaksi ehdotetun yhteystiedot, mahdol- linen verkkosivuosoite ja y-tunnus, mahdollisuuk- sien mukaan ansioluettelo sekä yhteystiedot henkilöstä, joka antaa asiassa lisätietoja.

Vapaamuotoiset ehdotukset perusteluineen pyyde-tään toimittamaan Akavan yrittäjäpalkintotyöryh-män sihteerille Jaana Meklinille �.�.�011 mennessä joko sähköpostilla [email protected] tai kirjeitse osoitteeseen Akava ry, Rautatieläisenkatu 6, 00520 Helsinki.

Palkinnoksi on valittu suomalaista taidetta. Akava julkistaa palkinnon saajan liittokokouksensa yhtey-dessä 30.11.2011.

Palkinnon ohjesääntö sisältää tarkemmat tiedot, minkälaisiin seikkoihin palkinnon saajaa valittaessa erityisesti kiinnitetään huomiota. Ohjesääntö: www.akava.fi/yrittajapalkinto

Ehdota Akavan ensimmäisen ammatinharjoittaja- ja yrittäjäpalkinnon saajaa

Ro

deo

www.akava.fi/yrittajapalkinto

��Akavalainen 3 | 2011�4 Akavalainen 3 | 2011Akavalainen 3 | 2011

Nytt från Akava

��

Lokala avtal kräver kompetens och förtroende

Ordföranden

n – Om båda parter vill hit-ta en lösning får man till stånd ett avtal även i ansträngda lä-gen, poängterar Kalle Kiili. Han är förtroendeman för De Högre Tjänstemännen YTN vid Noki-as Tammerforsenhet. Våren är en hektisk tid för Kiili tack vare sam-arbetsförhandlingarna, men han trivs med att vara med där det händer och att ha många järn i elden. På Nokia ingås detaljerade lokala avtal främst om löneförhöj-ningar, om vilka man gör upp på

basis av de ramar som slagits fast på förbundsnivå. Enligt Kiili är det bra att läget inom branschen och företaget kan tas i beaktande med hjälp av avtal på lokal nivå, även om Nokia naturligtvis har inflytande när det gäller de stora dragen i teknologiindustrins kol-lektivavtal. För att uppnå ett avtal krävs förtroende och kompetens på bägge sidor.

Betydelsen av kompetens och förtroende för att lokala av-tal verkligen ska bottna i sam-

förstånd understryks också av anställningschef Pekka Kähkö-nen på Itella, ordförande för YTN Heikki Kauppi och för-handlingsdirektör Risto Kangas på Förhandlingsorganisationen för offentliga sektorns utbildade FOSU. Enligt Kangas har lokala avtal redan länge förekommit på den offentliga sidan. Han bedö-mer att lokala avtal inom den of-fentliga sektorn kommer att få fortsatt ökad betydelse och bli mångsidigare.

Akavamedlemmarna mycket nöjdare med intressebevakningen än tidigaren

Framtiden skapas tillsammansn I skrivande stund är förhandlingarna om regeringsprogrammet i full gång. Aka-va samt dess medlemsorganisationer och förhandlingsorganisationer har redan i ett års tid arbetat för att få med sina egna mål i regeringsprogrammet. Jag tror att reger-ingsprogrammet kommer att bli gynn-samt för Akavamedlemmarna och skapa en god grund för det kommande arbetet inom Akavasamfundet.

Akava kommer att revidera sin strategi senare i år. Akavas ägare, dvs. medlems-organisationerna fastställer Akavas upp-gifter, målsättningar och inriktning. Jag vill att Akava i och med strategiprocessen ska bli alltmer inriktat på samarbete och delaktighet.

Redan nu står det klart att Akava i framtiden kommer att fokusera allt mer på samhällspolitiken, dock utan att glömma

n I Akavas organisationsenkät 2011 ansåg nästan hälften av för-bundets medlemmar att Akava har lyckats bra eller berömligt i sin bevakning av medlemmarnas intressen. År 2006 var endast var femte av den åsikten.

En fjärdedel av Akavamedlem-marna tror att deras centralorga-nisation kommer att få ökat in-flytande under de närmaste åren. Förtroendet för att Akavas infly-

tande kommer att växa har ökat eftersom endast 18 procent av re-spondenterna delade denna upp-fattning i föregående enkät.

Förbundets medlemmar an-ser att Akavas viktigaste arbets-marknadspolitiska uppgift är att utveckla lönesystemen så att löne-nivån bättre återspeglar den kom-petens och det ansvar som arbe-tet kräver samt arbetets resultat. Inom utbildningspolitiken vill

man framför allt att Akava arbe-tar för att förbättra utbildningens kvalitet. I fråga om Akavas hu-vudsakliga ekonomipolitiska mål lyfte respondenterna fram vikten av att säkerställa finansieringen av den offentliga servicen och kvali-teten på den.

Organisationsenkäten 2011 besvarades av 3 800 Akavamed-lemmar i januari.

de arbetslivsrelaterade frågorna. Akava är i grunden en arbetsmarknadsorganisation och kommer att vara det även framöver.

Ett stort tack till alla aktörer som till-sammans har gjort ett förtjänstfullt arbete för våra gemensamma mål, vare sig det har gällt samhällspolitisk påverkan eller bevakning av enskilda Akavamedlemmars intressen på arbetsplatserna.

Som ny ordförande vill jag också tacka för att uppgiften att betjäna Akavas med-lemmar och dess medlemsorganisationer föll på just mig. Under valkampanjen kom de övriga kandidaterna med goda förslag om hur Akava ska utvecklas som jag tänker ta fasta på. Att vara ordförande för Akava gör en ödmjuk, men jag tror på samarbete och gemensamma insatser.

Ha en skön semester!Sture Fjäder

Lau

ra O

ja

Olet liian nuorimurehtimaaneläkkeestäsi.Tänään on paras päivä hoitaa asia kuntoon. Tehdään yhdessä eläketoiveitasi vastaava säästösuunnitelma. Tutustu mahdollisuuksiin ja sovi aika tapaamiseen osoitteessa op.fi /paraspaiva.Kysy lisää Osuuspankista tai soita 0100 0500.

Yhdessä hyvä tulee.

Documents

Akavalainen 3/2011