Akavalainen 5/2011

Akavalainen5 | 2011

Opetusministeri puolustaa säästöjä

Raamisopimus vauhdittaa työelämän kehittämistä

Lasikatto murtuu hitaasti

� Akavalainen 5 | 2011

Aikakauslehtien liiton jäsenPainopaikka Kirjapaino PunaMustaISSN-L 1795-8822, ISSN 1795-8822 (painettu)ISSN 2242-0983 (verkkolehti)

Ilmestymispäivä: 9.12.2011Seuraava lehti ilmestyy: 17.2.2012

Kannen kuva: Markku OjalaKuvassa: Jukka Gustafsson

AkavalainenJärjestö- ja tiedotuslehti, jonka osoitteellinen jakelu kattaa keskusjärjestö Akavan hallinnon ja aluetoimijat, akavalaiset luottamushenkilöt ja työsuojeluvaltuutetut, akavalaisten liittojen hallitusten ja hallinnon jäsenet sekä Akavan yhteistyökump-panit ja yhteiskunnalliseen päätöksentekoon osallistuvat intressipiirit.

Painos 11 000 kplLehti verkkojulkaisuna: www.digipaper.fi/akavalainen

Julkaisija ja kustantajaAkava ryRautatieläisenkatu 600520 Helsinkipuhelin 020 7489 [email protected]

Päätoimittaja Hannamaija HelanderToimitussihteeri Jaana ParkkolaToimituksen sihteeri Tarja PaajonenTaitto Aija Aalto

��

�8

17

Akavalainen 5 | 2011

“Älä palaa Suomeen pimeimpänä aikana.”Jyrki Kemppaisen neuvo paluumuuttajille sivu ��

4 Opetusministeri haluaa vahvistaa koulutuksen tasa-arvoa

8 Lyhyet

10 Osaamisen kehittämisellä voidaan pidentää työuria

12 Koulutuksen laatu korostuu resurssien pienentyessä

13 Monet koulutustaan vaatimattomimmissa töissä

LakiWoman

14 Raamisopimus lisää palkansaajien ostovoimaa

16 Akavan aikoo olla nykyistä vaikuttavampi ja näkyvämpi

17 Uudet johtajat tuovat vauhtia Akavaan

18 Joustavat työaikajärjestelyt on saatava lainsäädäntöön

19 Yrittäjäpalkinnon voittaja neuvoo työkseen uusia yrittäjiä

20 Lasikatto jarruttaa yhä naisjohtajien uraa

�� Työskentely ulkomailla voi viedä eläkkeen

24 Luovuuden johtaminen vaatii luottamusta ja rajoja

25 Presidenttiehdokkaat vastasivat työelämäkysymyksiin

26 Euroopassa tarvitaan elvytystä kiristysten sijaan

27 Hyvinvointi on nostettava kauppapolitiikan tavoitteeksi

�8 Suomen paras kesätyönantaja on itsessään

sosiaalinen innovaatio

29 Akavan opiskelijat kannustavat liittymään

Green Office -verkostoon

30 Sosiaalinen media auttaa henkilöstön edustajia

31 Akavalaisille tarjolla uusia työhyvinvointipalveluja

32 Tutkittua

33 Nimiä

34 Nytt från Akava

�Akavalainen 5 | 2011

Pääkirjoitus

Puheenjohtajan palsta

Raamisopimus on kelpo sopimus tässä taloustilanteessa. Se tuo työmarkkinoil-

le vakautta ja hillitsee työttömyyden kasvua. Ratkaisu kasvattaa palkansaajien ostovoimaa sopimuskauden kumpanakin vuonna.

Raamisopimuksella on myös itseisarvo. Se osoitti, että palkansaajat ja työnantajat pystyvät yhteistyöhön taloudellisesti hanka-lana aikana. Myös hallitus tukee sopimusta. Sen lupaamasta lähes 400 miljoonan euron tukipaketista hyötyvät etenkin palkansaa-jat.

Raamiratkaisussa on useita työelämän parannusesityksiä, joita olisi ollut lähes mahdotonta saada eteenpäin liittokohtai-sissa neuvotteluissa. Nyt pääsemme käsiksi esimerkiksi työaikojen kuormittavuuteen. Isyysvapaan pidentäminen puolestaan edis-tää tasa-arvoa. Täsmennykset yhteistoimin-talakien henkilöstösuunnitteluun tekevät työpaikkojen toiminnasta nykyistä avoimem-

paa. Elinikäisen oppimisen edistämiseksi maan hallitus on valmis sijoittamaan koulu-tukseen, mitä pidän erittäin tärkeänä.

En pidä mahdottomana, että sopimuk-selle tulee jatkoa, kun se päättyy kahden vuoden kuluttua.

Palkansaajat ovat nyt sitoutuneet kah-deksi vuodeksi työrauhaan ja maltillisiin palkankorotuksiin. Edellytän, että myös yritysjohdon palkat ja optiot pysyvät sääl-lisinä. Työtätekevän keskiluokan mitta voi täyttyä, jos yritysjohdon palkkioita ei suit-sita. Johdon palkkakehitys on viime vuosi-na eriytynyt yhä räikeämmin keskiluokan palkkakehityksestä. Yrityksissä on suuri joukko korkeasti koulutettuja asiantun-tijoita, joiden osaamisen varassa yritykset tekevät tulosta. Tulos ei synny muutaman johtajan voimin.

Hyvää joulun odotusta!Sture Fjäder

Raamisopimus on palkansaajien joululahja

S uomalaisia patistetaan paremmik-si. Meistä pitäisi tulla maailman

tervein kansa vuoteen 2015 mennessä ja Euroopan osaavimpia vuoteen 2017 mennessä. Ensin ruumis ja sitten pää toteuttaa antiikin sanontaa ”Terve sie-lu terveessä ruumiissa”.

Sanonnan mukainen järjestys on ollut ohjenuorana myös työsuojelu-työssä. Hyvä kunto auttaa jaksamaan työssä kuin työssä, mutta ei takaa tervettä sielua. Olisikin kätevää, jos mielenterveys varmistuisi pelkästään liikuntaseteleitä hyödyntämällä. Hen-kiseen työsuojeluun on kiinnitetty riittävästi huomiota vasta aivan viime vuosina, vaikka esimerkiksi työky-vyttömyyseläkkeistä vajaa kolmannes myönnetään mielenterveyden sairauk-sien perusteella. Työurien pidentämi-nen ei onnistu, vaikka terveys paranisi, kunto kohenisi ja eläkeikä nostettaisiin

Valetavoitesataan vuoteen, jos väki liukuu ennen-aikaisesti eläkkeelle henkisten ongel-mien takia.

Terveen sielun tavoittelussa työ-aikojen joustot ja hyvä johtaminen ovat avaintekijöitä. Jotta pysyy työ-elämässä markkinakelpoisena, uusia taitoja ja tietoja on hankittava koko työuran ajan – kaikissa ammateissa. Raamisopimuksessa on eväitä lisätä työssäkäyvien elinikäistä oppimista. Hyvä niin, sillä suomalaisten menes-tyminen maailmalla ei ole lihaksista, vaan aivoista kiinni.

Tavoitelistan lukusarjan alkuun tar-vitaan lisäys: tehdään meistä suomalai-sista ensin maailman realistisin kansa vuoteen 2013 mennessä. Työpaikoille ei tarvita valeterveitä eikä valeosaajia, vaan oikeasti terveitä ja osaavia ihmi-siä.

Hannamaija Helander

Lau

ra O

ja

Ida

Pim

eno

ff

Akavalainen 5 | 2011�

Hallituksen tavoitteena on nostaa suomalaiset maailman osaavimmak-

si kansakunnaksi vuoteen 2020 mennessä. Opetusministeri Jukka Gustafssonin mielestä osaavim-man kansakunnan asema edellyt-tää, että jokaiselle nuorelle taataan peruskoulun jälkeen jatko-opiske-lupaikka ja mahdollisuus tutkin-toon. Omaa osaamista on myös pystyttävä täydentämään koko elämän ajan.

Gustafssonin mukaan koulu-tuksella on keskeinen merkitys Suomen talouskasvulle ja hyvin-voinnille.

– Nykyisin puhutaan paljon tuottavuuden kasvusta, jonka merkitys korostuu, kun ikäluo-kat pienenevät. Tuottavuuden kasvu syntyy suurimmaksi osak-si osaamisen kasvusta. Saamme koulutuksella aikaan osaamista, jolla tähän tavoitteeseen päästään, Gustafsson kuvaa.

Osaavimman kansakunnan ta-voite on haastava myös siksi, että samaan aikaan koulutukseen ja tutkimukseen käytettäviä resurs-seja lisätään kaikkialla maailmas-sa. Miten Suomi aikoo siis tässä kisassa pärjätä?

Opinto-ohjausta kehitettävä Ministeri Gustafssonin mielestä suomalaisen koulutusjärjestelmän

keskeisimpiä haasteita ovat suuret keskeytysmäärät ja korkea-asteen pitkät valmistumisajat.

Hallitus on lisäämässä eri kou-lutusmuotojen tuloksellisuusra-hoitusta, jolla tähdätään koulu-tuksen laadun parantamiseen. Koulutuksen laatua mitataan muun muassa valmistuneiden määrillä, valmistumisajoilla ja työllistymisellä.

Gustafssonin mielestä opin-tojen ohjauksen ja työelämäyh-teyksien kehittäminen kaikilla koulutustasoilla on äärimmäisen tärkeää.

– Erityisesti peruskoulun päättävien nuorten työelämätun-temusta on vahvistettava. Tämä on opinto-ohjaajien ja koko kou-luyhteisön tehtävä. Monet lapset ja nuoret tietävät hyvin vähän eri ammateista ja työn sisällöstä, jolloin koulutusalavalintojen te-keminen on vaikeaa. Väärillä va-linnoilla on yksilölle dramaattisia vaikutuksia, mutta harhailu tulee myös yhteiskunnalle kalliiksi.

Joutuisampia opintopolkujaGustafsson pitää opetus- ja kult-tuuriministeriötä tärkeänä tekijä-nä työurien pidentämisessä.

– Meidän tehtävämme on no-peuttaa siirtymiä koulutusasteiden välillä ja vauhdittaa opintojen ete-nemistä kaikilla koulutusasteilla.

Edessä on suuria muutoksia sekä ammatillisten oppilaitosten että yliopistojen hakumenette-lyihin. Tavoitteena on helpottaa ensimmäistä opiskelupaikkaa ha-kevien asemaa. Ministerin mie-lestä on tärkeää, että joustavuutta saadaan aikaan myös yliopistojen sisällä tiedekuntaa tai yliopistoa vaihtaville.

Säästötavoitteista pidettävä kiinniAmmattikorkeakouluihin koh-distuvat sopeutussuunnitelmat ovat herättäneet tiukkaa vastus-tusta. Muun muassa Opetusalan Ammattijärjestö OAJ:n valtuus-to on ilmaissut, ettei se hyväksy opetus- ja kulttuuriministeriön ehdottamia rajuja muutostoi-menpiteitä. Gustafsson pitää kuitenkin säästötavoitteista tiu-kasti kiinni.

– Hallitusohjelmaneuvotte-luissa sovituista säästöistä ei voi tässä taloustilanteessa tinkiä. Toi-menpiteet eivät silti ole kiveenha-kattuja ja siksi selvitystyötä am-mattikorkeakoulujen keskuudessa parhaillaan tehdään, Gustafsson muotoilee.

Gustafsson on joutunut selit-telemään ammattikorkeakoulujen aloituspaikkojen karsimista. En-nen haastattelua hän vastasi edus-kuntatalon portailla kulttuurialan

Osaavimman kansakunnan asiallaOpetusministeri Gustafsson haluaa vahvistaa koulutuksen tasa-arvoa ja työelämäyhteyksiä.

�Akavalainen 5 | 2011

Mar

kku

Oja

la

ammattikorkeakouluopiskelijoi-den mielenilmaukseen. Hänen viestinsä oli, ettei kulttuurikou-lusta olla missään nimessä ajamas-sa ammattikorkeakouluissa alas, vaan koulutuspaikkojen on vas-tattava työpaikkojen määrää ny-kyistä paremmin.

Kaikilla aloilla vähennystarpei-ta ei ole, päinvastoin.

– Esimerkiksi lastentarhaopet-taja-, opetus-, hoiva- ja lääkärialan aloituspaikkoja tarvitaan kiistatta lisää. Kaupan ja teollisuuden puo-

lella ennustaminen on puolestaan vaikeampaa. On osattava katsoa tulevaisuuteen, millaista työvoi-maa tarvitaan.

Gustafsson uskoo teknologia-teollisuuden kilpailukyvyn ja me-nestymisen mahdollisuuksien säi-lymiseen. Teknologia-alan osaajia tarvitaan hänen mielestään edel-leen. Ministeri nostaa esiin myös kaivosteollisuuden orastavan kas-vun Lapissa, jonne on pidemmäl-lä aikavälillä odotettavissa tuhan-sia uusia työpaikkoja.

Ammattikorkeakouluille itsenäisyyttä

Ammattikorkeakouluissa on ta-pahtumassa merkittäviä, hallintoa ja rahoitusta koskevia muutoksia, jotka eivät ole koulutuspaikka-määrien tavoin saaneet julkisuut-ta. Kyse on kuitenkin isosta mur-roksesta.

– Tavoitteenamme on kan-sainvälisesti arvostettu ammat-tikorkeakoulu, joka on osaajien kouluttaja, alueellisen kilpailuky-vyn rakentaja ja innovaatioiden


kehittäjä. Uudistusprosessin ta-voitteena on luoda toiminnalliset edellytykset tällaiselle ammatti-korkeakoululle. Rahoitusjärjestel-mää on saatava dynaamisemmaksi ja korkeaan laatuun kannustavak-si. Tällä hetkellä rahoitus perustuu pitkälti opiskelijamääriin, kun sen pitäisi perustua valmistuneiden määriin ja opetuksen laatuun, Gustafsson peräänkuuluttaa.

Gustafsson pitää ammattikor-keakoulujärjestelmää ja sen alu-eellista vaikuttavuutta erittäin tär-keänä.

– Ammattikorkeakouluilla on laajaa yhteistyötä alueensa yri-tysten kanssa. Ammattikorkea-kouluissa on hyvä ja ajantasainen tieto esimerkiksi siitä, millaisia osaamis- ja palvelutarpeita alueen pienyrittäjillä on.

Kannusteita aikuiskoulutukseenGustafsson korostaa työnantajan vastuuta työntekijöiden lisä- ja täydennyskoulutuksesta. Raami-sopimuksessa sovitut osaamisen kehittämistoimenpiteet saavatkin ministeriltä tunnustusta. Aikuis-koulutukseen on suunnitteilla myös kokonaisvaltainen uudistus: aikuiskoulutustilit.

– Suomessa on mahdollisuus saada aikuisiällä koulutusta hyvin monesta paikasta: yliopistoista, täydennyskoulutuskeskuksista, vapaan sivistystyön puolelta ja niin edelleen. Tavoitteenamme on luoda aikuiskoulutukseen ti-lijärjestelmä, joka tukee aikuis-koulutuksen kysyntälähtöisyyttä ja ohjautumista kansalaisten yksi-löllisten tarpeiden mukaan, Gus-tafsson kertoo.

Koulutusoikeutta karttuisi suunnitelman mukaan henkilö-kohtaiselle tilille. Silloin moni, joka ei muuten aikuiskoulutuk-seen osallistuisi, saattaa innostua kouluttautumisesta. Tilimallin luomiseksi kerätään nyt koke-muksia niin kotimaasta kuin ul-komailta.

– On tärkeää, että saamme työmarkkinajärjestöt ja yritykset

mukaan kehittämään tätä järjes-telmää.

Tasa-arvo koulutuspolitiikan ytimeenTasa-arvo on yksi ministeri Gustafs-sonin tärkeimmistä ohjenuorista. Hänen mielestään kaikilla on olta-va sosioekonomiseen taustaan kat-somatta yhtäläiset mahdollisuudet oppia ja menestyä.

– Haluan saada koulutukselli-sen tasa-arvon koulutuspolitiikan ytimeen. Meidän on käytävä sy-vällisempää ja periaatteellisempaa keskustelua siitä, miten koulutus-mahdollisuuksia voitaisiin jakaa ja kohdentaa nykyistä tasa-arvoi-semmin, Gustafsson vaatii.

Gustafssonin mukaan niin sa-nottua yhteiskunnallista kiertoa tapahtui Suomessa kiitettävästi 70–80-luvulle saakka, jonka jäl-keen se on pysähtynyt lähes täy-sin. Inhimillisiä voimavaroja ja lahjakkuutta jää käyttämättä. Muun muassa tuoreimman PISA-tutkimuksen mukaan ylempien sosioekonomisten ryhmien lapset ovat 1,5 vuotta edellä alimpien ryhmien lapsia. Gustafssonin mie-lestä ero on kansainvälisesti pieni, mutta tosiasiallisesti merkittävä.

– Itse odotan varhaiskasvatus-lain uudistukselta vastauksia tä-

hän ongelmaan. Lastentarhojen ja koulujen välille on saatava parem-pi jatkumo. Varhaiskasvatuslain parannuksilla ja moniammatilli-sella yhteistyöllä on mahdollista päästä riittävän varhaisessa vai-heessa kiinni lasten kasvukipui-hin. Myös tuntijakouudistuksella ja taitoja taideaineiden lisäämi-sellä voidaan saada myönteistä ke-hitystä aikaan.

Arvokkaat yhteydet työelämäänKolmikantayhteistyö on tuonut Gustafssonin mielestä koulutuk-seen paljon laadullisesti myön-teisiä asioita. Esimerkiksi uuden raamisopimuksen kolmen päivän koulusoikeus on tärkeä periaat-teellinen avaus ja vahvistaa aikuis-koulutuksen asemaa.

– Yhteistyö opetusministeri-ön, elinkeinoelämän, yrittäjien ja palkansaajien välillä on erittäin arvokasta. He näkevät etunenäs-sä, mitä työelämässä tapahtuu ja miltä tulevaisuus näyttää. Jatkuva vuoropuhelu on tärkeää – onhan koulutuksen yksi päätehtävä tuot-taa osaavaa työvoimaa työmarkki-noille.

Jaana Parkkola

Ministeri Jukka Gustafssonin mie-lestä koulutusmahdollisuuksien on oltava yhtäläiset kaikille. – Haluan saada koulutuksellisen tasa-arvon koulutuspolitiikan ytimeen.

Mar

kku

Oja

la

Virikepäivässä,

kaksi parhaassa.

Nauti

Haluatko Virikeseteli-edun työpaikallesi?

Me voimme ottaa asian puheeksi puolestasi – ilman että nimeäsi mainitaan. Käväise vain kotisivuillamme www.luottokunta.fi/virikeseteli vinkkaamassa, kuka teillä päättää henkilöstöeduista tai työhyvinvoin-tiin liittyvistä asioista. Me kerromme hänelle, miksi Virikeseteli olisi oiva ratkaisu myös sinun työpaikallesi.

Luottokunnan Virikeseteli kasvattaa työhyvinvointia: nauti liikunnanriemusta tai kulttuuri-iloista, mielesi mukaan. Mikä mukavinta, etu on 400 euroon saakka verovapaa

palkanlisä, josta ei joudu maksamaan tuloveroa.

Virike-ilmo_Pro_A4.indd 1 17.10.2011 13.10

8 Akavalainen 5 | 2011

Suomeen Euroopan paras työelämä vuonna 2017

n Kansallisen työelämän kehittämisstrategian tavoittee-na on parantaa työllisyysastetta, työelämän laatua, työ-hyvinvointia ja työn tuottavuutta. Strategian tavoittee-na on, että suomalainen työelämä edustaa eurooppalaista huippua vuonna 2017. Työelämän kehittämisstrategiaa laaditaan kolmikantaisesti ja sen valmistelusta vastaa työ- ja elinkeinoministeriö. Strategian on määrä valmistua huhtikuun 2012 loppuun mennessä.

Strategian tehtävänä on näyttää suuntaa työelämän kehittämiselle ja sen pohjalta voidaan käynnistää tarvit-tavia toimenpide- ja kehittämisohjelmia. Suurin haaste on kehittämistyön varmistaminen, jotta tavoitellut asiat toteutuisivat käytännössä. Tähän tarvitaan palkansaaja- ja työnantajajärjestöjä, joilla on jäsenistönsä kautta suora yhteys työpaikoille.

Työryhmä selvittää työvoiman käyttötapojen muutoksia

n Työ- ja elinkeinoministeriö on asettanut työryhmän, joka selvit-tää työmarkkinoiden ja yritys-toiminnan muutoksia ja niiden vaikutuksia työn tekemisen muo-toihin, työvoiman käyttötapoihin ja työaikakysymyksiin. Työryh-män toimikausi päättyy maalis-kuussa 2012.

– Hanke on erittäin laaja ja ai-kataulu hyvin tiukka. Aikataulu mahdollistanee aihepiirien arvi-oinnin, mutta toimivat kehittä-

misehdotukset vaativat rajatumpia ja erillisiä toimeksiantoja. Akava edellyttää, että kehittämistyö kat-taa myös julkisen sektorin työpai-kat, sanoo Akavan johtaja Maria Löfgren. Löfgren ja Tieteenteki-jöiden liiton toiminnanjohtaja Eeva Rantala toimivat työryh-mässä Akavan edustajina.

Akavan tavoitteena on karsia määräaikaisuuksien laitonta käyt-töä ja tukea sellaisia lakimuutok-sia, joilla lisätään määräaikaisten

palvelussuhteiden etukäteissuun-nittelua ja seurantaa yhteistoimin-nassa henkilöstön kanssa.

– Toinen meille tärkeä asia on työssä jaksamisen parantaminen kehittämällä joustavia työaikajär-jestelyjä. Myös työajan kuormit-tavuuden arvioimiseksi tarvitaan lainsäädäntömuutoksia, Löfgren toteaa.

Lisää joustavista työajoista ja työajan kuormittavuudesta voi lukea sivulla 18.

Työeläkeote kotiin jatkossa vain joka kolmas vuosi

n Vuodesta 2013 lähtien yksi-tyisalojen eläkelaitokset lähettä-vät vakuutetuille kirjallisen työ-eläkeotteen vain joka kolmas vuosi. Tällä hetkellä työeläkeote lähetetään vuosittain. Työntekijä voi tarkistaa eläkeotteensa myös sähköisenä eläkelaitoksen verkko-palvelussa.

Jos työntekijä huomaa tie-doissaan virheen, eläkelaitoksen on selvitettävä tietojen oikeelli-suus. Eläkelaitoksella on jatkos-sa velvollisuus selvittää tietojen oikeellisuus takautuvasti kuuden vuoden ajalta. Tällä hetkellä selvi-tysvelvollisuus on rajattu viiteen vuoteen.

Lyhyet

Työeläkeotetta koskevat sään-nökset sitovat vain yksityisten alojen työeläkelaitoksia. Vuodes-ta 2012 alkaen työeläkeotteella näkyvät kuitenkin myös julkisen puolen palvelussuhdetiedot.

Hallitus antoi esityksensä la-kimuutoksista lokakuussa ja nii-den on tarkoitus tulla voimaan 1.1.2012.

Del

any

Bre

nd

an/C

om

ma

Imag

e

�

Lyhyet


Väkivaltatilanteisiin varautumista on työpaikoilla parannettava

Kuntoutusmalli akateemisille pätkätyöläisillen Määräaikaisiin työsuhteisiin liittyvä epävarmuus on tutkimus-tenkin mukaan yhteydessä stressiin ja henkiseen pahoinvointiin. Kun-toutussäätiön ja Avire-Kuntou-tus Oy:n toteuttamassa TUULI-hankkeessa luotiin akateemisille pätkätyöläisille kuntoutustarpeen

arviointikeinoja ja varhaiskun-toutusmalli.

Kuntoutusmallissa paneu-dutaan työn kuormittavuuste-kijöihin, työuraa koskeviin ta-voitteisiin, stressinhallintaan, rentoutumisen opetteluun, voi-mavaroihin sekä unen laatuun ja

riittävyyteen. Hankkeeseen osal-listuneet kokivat, että kuntoutus kohensi heidän kykyään huolehtia omasta hyvinvoinnistaan, vahvisti henkisiä ja sosiaalisia voimavaroja sekä edisti työkykyä.

n Työterveyslaitoksen Kunta10-tutkimuksen mukaan kunta-alan työntekijöiden kokema väkivalta on lisääntynyt. Ilmiö on valitetta-van tuttu myös akavalaisten kes-kuudessa.

Väkivallan uhka ja väkivalta-tilanteet tulee työturvallisuuslain mukaan ehkäistä mahdollisuuk-sien mukaan ennalta. Työnanta-jan on muun muassa laadittava menettelytapaohjeet uhkaavien tilanteiden ennakoimiseksi ja tor-jumiseksi.

Akavalaisia on kuntasektoril-la töissä eniten opetus- sekä sosi-

aali- ja terveysaloilla, joilla lakia sovelletaan hyvin eri tavoin. Osa työnantajista on kirjannut yksi-tyiskohtaisia ohjeita esimerkiksi kynien ja muiden aseiksi sopivien esineiden näkyvillä pitämisestä, ovien lukitsemisesta ja selän kään-tämisestä asiakkaalle. Työnteki-jöille opetetaan myös itsepuolus-tustaitoja. Edelleen on kuitenkin työpaikkoja, joilla lain vaatima ohjeistus ja sen toimeenpano on puutteellista. Tämä asettaa työn-tekijät eriarvoiseen asemaan.

Oma haasteensa on se, että henkilökunta joutuu tietyissä ti-

Eye

byt

e / A

lam

y

lanteissa rajoittamaan väkivaltai-sen asiakkaan itsemääräämisoi-keutta ilman lakiin perustuvaa oikeutta. Tällaisia tilanteita syntyy erityisesti sosiaali- ja terveyden-huollon päivystävissä yksiköissä. Jos lääkäri tai sosiaalityöntekijä joutuu puolustaessaan omaa, työ-tovereiden tai muiden asiakkaiden turvallisuutta puuttumaan asiak-kaan väkivaltaiseen käytökseen kiinni pitämällä, on toimenpiteen oikeutusta perusteltava esimerkik-si rikoslain hätävarjelua ja pakko-tilaa koskevilla säännöksillä.

Tilanne on sekä potilaan että henkilökunnan oikeusturvan kan-nalta ongelmallinen, kuten myös eduskunnan oikeusasiamies on todennut. Sosiaali- ja terveysmi-nisteriön alaisuudessa kootaan parhaillaan yhteen sosiaali- ja terveydenhuollon asiakkaan it-semääräämisoikeutta rajoittavia säädöksiä. Tässä yhteydessä on mahdollista vahvistaa työntekijöi-den työturvallisuutta väkivaltati-lanteissa, erityisesti tarkentamal-la menettelytapaohjeita koskevaa kirjausta sekä puuttumalla oikeus-turvan aukkoihin.

Tarja Arkioasiamies

Tietoalan toimihenkilöt liittyivät Uuteen Insinööriliittoonn Tietoalan toimihenkilöt ry liittyi elokuun lopussa Uuteen Insinööriliittoon. Tietoalan toimihenkilöt kuuluivat aiemmin Toimihenkilöliitto ERTOon.


V aatimukset pitkistä työurista edellyttävät uudenlaista panostusta

aikuiskoulutukseen ja järjestel-mälliseen osaamisen kehittämi-seen. Tutkintoon johtava koulu-tus ei silti menetä merkitystään – se luo pohjan jatkuvalle, työ-uran aikana tapahtuvalle osaami-sen kehittämiselle.

Osaamisen kehittäminen ei ole synonyymi aikuiskoulutuk-selle, eikä se ole sama asia kuin henkilöstökoulutus. Osaamisen kehittäminen on laaja kokonai-suus, jolla tarkoitetaan henkilön osaamisen ja ammattitaidon ke-hittämistä koko työuran ajan. Oma osaamisen kehittäminen voi vaatia kevyttä päivittämistä, laa-jentamista, syventämistä tai toi-sinaan osaamista täytyy suunnata kokonaan uudelleen. Tarvitsem-me kaikkiin eri tilanteisiin koulu-tusmuotoja, aikaa sekä rahaa.

Lääke työurien pidentämiseenOsaamisen kehittäminen on kes-keinen keino parantaa tuottavuut-ta, lisätä innovaatioiden määrää, pidentää työuria ja lisätä työviih-tyvyyttä. Tavoitteet ja odotukset kohdistuvat paitsi työnantajaan ja valtiovaltaan myös vahvasti kaik-kiin akavalaisiin.

Viisi vuotta valmistumisen jälkeen 13 prosenttia akavalaisista kokee, että heidän työnsä on kou-lutukseen nähden vaativampaa. Tutkinnon tuottama osaaminen ei siis riitä – eikä voikaan riittää – edes työuran alkuvaiheessa,

Päivityksen tarpeessa?Osaamista pitää kehittää koko työuran ajan. Työnantajan täytyy antaa mahdollisuus ammattitaidon ylläpitämiseen ja kehittämiseen, mutta jokaisen on huolehdittava siitä myös itse.

vaan suunnitelmallista osaamisen kehittämistä tarvitaan alusta asti. Tarpeet vaihtelevat runsaasti uran eri vaiheissa ja erityyppisissä ura-poluissa.

Työantajilla tarkistuksen paikkaTyösopimuslain mukaan työn-antajan on pyrittävä edistämään työntekijän mahdollisuuksia ke-hittyä kykyjensä mukaan työural-laan etenemiseksi. Akavan vuon-na 2009 teettämän selvityksen mukaan 90 prosenttia akavalai-sista on sitä mieltä, että työnan-tajien tulisi panostaa enemmän työntekijöiden ammattitaidon ylläpitämiseen ja kehittämiseen. Kolmannes kyselyyn vastanneista akavalaisista ei ollut osallistunut lainkaan työpaikan järjestämään koulutukseen tammi–kesäkuussa 2009. Tärkeimpänä esteenä mai-nittiin työkiireet.

Lain mukaisten henkilöstö- ja koulutussuunnitelmien toteut-tamisessa on ryhdyttävä noudat-tamaan yhteistoimintalakia. Se velvoittaa työnantajan laatimaan yhteistoimintaneuvotteluissa hen-kilöstösuunnitelman ja koulutus-tavoitteet työntekijöiden amma-tillisen osaamisen ylläpitämisestä ja edistämisestä. Nyt yt-lakia ei tältä osin tunneta, eikä sitä myös-kään noudateta. Työ- ja elinkei-noministeriö teki vuonna 2010 yhteistoimintalain toimivuuden arviointitutkimuksen, jossa selvi-si, että 37 prosenttia yrityksistä ei ollut käynyt lainkaan lain mukai-sia vuosittaisia yt-neuvotteluja.

Jokaisen ravisteltava asenteitaanUseista tutkimustuloksista on käynyt ilmi, että sekä työntekijät että työnantajat pitävät hyödyl-lisinä koulutuksia, jotka kehittä-vät yhtä aikaa yksilön taitoja ja työpaikan toimintatapoja. Tämä näkyy myös täydennyskoulutus-muodoissa, joissa yhä enemmän haetaan ratkaisuja koko organi-saation kehittämiseen. Työnteki-jätkin haluavat usein koulutusta, joissa yhdistyvät korkea-asteen opetus, muodollinen koulutus, uudenlaiset ohjaustavat ja – mikä tärkeintä – koulutuksen saumaton yhteensovittaminen työpaikan ar-jessa tapahtuvaan oppimiseen.

Jokainen akavalainen tarvitsee osaamisen kehittämisessä myös uudenlaista ajattelua ja asennet-ta. Akavan teettämässä kyselyssä selvisi, että yli puolet akavalaisis-ta katsoo, ettei heillä ole tarvetta omaa ammattitaitoa ylläpitävään tai kehittävään aikuiskoulutuk-seen. Tulosta voidaan pitää huo-lestuttavana, sillä samaan aikaan kolmannes kyselyn vastaajista oli sitä mieltä, että he tarvitsisivat li-säkoulutusta selviytyäkseen hyvin nykyisistä työtehtävistään.

Rahoitus ja koulutusmuodot vaativat kehittämistäHallitusohjelmassa luvataan sel-vittää aikuiskoulutuksen julkisen rahoituksen uudistamista. Halli-tuksen tavoitteena on vastata kan-salaisten yksilöllisiin koulutus-tarpeisiin koulutustileillä. Näin ainakin osa valtion aikuiskoulu-

11Akavalainen 5 | 2011

tukseen käyttämistä resursseista ohjattaisiin tulevaisuudessa yksi-löiden kautta koulutuksen järjes-täjälle. On erittäin tärkeää, että osaamisen kehittämiseen saadaan rahoitusmuotoja, jotka vähen-tävät yksilön osaamisen kehittä-misen riippuvuutta välittömistä työnantajan intresseistä. Akavalle on tärkeää, mahdollisille koulu-tustileille kertyisi tulevaisuudessa

rahaa myös työ- ja virkaehtosopi-musten perusteella.

Akava toivottaa tervetulleeksi uudet, kehitteillä olevat koulu-tusmuodot: erityispätevyydet ja oppisopimustyyppisen täyden-nyskoulutuksen. Akavalaisen asi-antuntijan osaamisen kehittymi-selle on tyypillistä, että käytäntöä pyritään yhdistämään teoreetti-seen tietoon ja halutaan ottaa etäi-

syyttä arkityöhön, jotta osaami-nen syventyisi ja laajenisi. Moni meistä ei kuitenkaan kaipaa aka-teemista jatkotutkintoa. Meidän on kehitettävä uusia koulutus-muotoja, jotka rakentavat siltaa kiireisen arkityön, ohjauksen ja teoreettisen tiedon välimaastoon.

Ida Mielityinenkoulutuspoliittinen asiamies

Del

any

Bre

nd

an/C

om

ma

Imag

es

Osaamisen kehittämisellä voidaan lisätä työviihtyvyyttä ja pidentää työuria.


A kava antoi lokakuus-sa lausunnon opetus- ja kulttuuriministeriölle

koulutuksen ja tutkimuksen ke-hittämissuunnitelmasta. Akava korosti lausunnossaan koulutuk-sen laadun parantamista.

– Haluamme, että suomalai-nen osaaminen on kansainvälistä huippua. Akavan tärkein tavoite koulutuspolitiikassa onkin kou-lutuksen laadun parantaminen. Kun resurssit niukentuvat, laadun merkitys korostuu, painottaa kou-lutuspoliittinen asiamies Ida Mie-lityinen.

– Koulutusmäärien tarkaste-leminen on yksi kulmakivi laa-dukkaan koulutuksen turvaa-miseksi. Suomessa pitää tarjota vetovoimaista koulutusta vahvois-sa korkeakouluyksiköissä. Korkea-koululaitosta tulee kehittää koko-naisuutena. Laadukasta koulutusta voidaan tarjota, kun opetushenki-löstöä on riittävästi suhteessa opis-kelijamääriin ja aloituspaikkamää-rät vastaavat työelämän tarpeita.

Aloituspaikkoja vähennettäväAkava otti lausunnossaan kantaa eri koulutusalojen aloituspaikka-määriin. Useilla aloilla on tarvet-

Koulutuksen laatuun on tartuttava

Suomi ei voi pärjätä kansainvälisessä kilpailussa korkeasti koulutettujen osaajien määrällä, vaan osaamisen laadulla.

ta aloituspaikkojen vähentämi-seen, mutta on myös aloja, joilla koulutuspaikkoja on syytä lisätä vuoden 2009 tasoon verrattuna. Osalla aloista – kuten kulttuu-rialalla – suunnitellut leikkaukset ovat taas ylimitoitettuja. Akavan esitykset perustuvat Akavan jäsen-liittojen näkemyksiin aloituspaik-kamääristä.

Akavalaisten liittojen näkemyk-sen mukaan yliopistokoulutuksen aloituspaikkamäärää pitäisi niiden edustamilta aloilta vähentää noin seitsemällä prosentilla eli 1500 paikkaa. Ammattikorkeakoulutuk-sessa aloilla, joita akavalaiset liitot edustavat, aloituspaikkamäärän las-kun pitäisi olla tuntuvampi, noin 16 prosenttia eli 4 500 paikkaa. Kova vähentämispaine on suuril-la koulutusaloilla, kuten kaupan ja tekniikan aloilta.

Työmarkkinajärjestöjen ja oppilaitosten yhteistyötä lisättäväAkava pitää erittäin tervetullei-na avauksia lisätä työmarkkina-järjestöjen ja oppilaitosten välistä yhteistyötä. Järjestöillä on työelä-mästä runsaasti osaamista, josta opiskelijat hyötyisivät.

– Jos halutaan lyhentää opin-

toaikoja, opiskelijoiden työelä-mäyhteyksiä ja harjoittelua on ke-hittävä voimakkaasti, Mielityinen sanoo.

Yliopistojen rahoitusmalli ratkaisevassa asemassaYliopistojen rahoitusmalli on kes-keinen koulutuksen laadun pa-rantamisessa. Samoja peruspe-riaatteita tulisi noudattaa myös ammattikorkeakoulujen rahoitus-mallin kehittämisessä. Näin vah-vistettaisiin korkeakoululaitoksen kehittämistä kokonaisuutena.

Opetus- ja kulttuuriministeri-ön työryhmä antoi ehdotuksensa yliopistojen rahoitusmalliksi mar-raskuussa.

– On hyvä, että malli palkit-see yliopistoja opiskelijoiden val-mistumisesta kohtuuajassa, ja että rahoitus perustuu suoritettuihin tutkintoihin eikä tutkintotavoit-teisiin. Tämän tulee kuitenkin ta-pahtua laadusta tinkimättä, mikä ehdotuksen pohjalta voi tuottaa vaikeuksia. Ehdotuksessa toteutuu yksi Akavan pitkäaikainen tavoi-te, kun työllistyminen on nostettu yhdeksi yliopistojen rahoitukseen vaikuttavaksi indikaattoriksi, Mie-lityinen iloitsee.

Jaana Parkkola

Kun resurssit niukentuvat, koulutuksen laadun merkitys korostuu.

Ala

my

1�Akavalainen 5 | 2011

K U V I T U S : SA M U L I S I I R A L A © 2 011

Kun resurssit niukentuvat, koulutuksen laadun merkitys korostuu.

E ri koulutusalojen välillä on melko suuria eroja sii-nä, miten koulutus vastaa

työn vaativuutta. Professioaloilta, kuten lääketieteistä, farmasiasta, psykologiasta tai liikuntatietees-tä tutkintonsa suorittaneet koke-vat, että työ on usein vaativampaa kuin koulutuksen tarjoama osaa-minen.

Sen sijaan monien generalisti-alojen koulutus antaisi valmiudet suoriutua nykyistä huomattavas-ti vaikeammistakin työtehtävistä. Vaatimattomampiin työtehtäviin päädytään yleisimmin maatalous-metsätieteellisen, humanistisen, terveystieteiden, luonnontieteelli-

sen ja yhteiskuntatieteellisen alan koulutuksesta. Maatalous-metsä-tieteellisen alan suorittaneista jopa kolmannes ilmoittaa työn olevan vähintään osittain koulutustasoa vaatimattomampaa.

Syynä koulutustasoa vaatimat-tomampien tehtävien tekemiselle on melkein puolessa tapauksista se, että koulutustasoa vastaavien töiden saaminen valmistumisen jälkeen ei ole onnistunut. Varsin yleistä on myös ennen valmistumista saadus-sa työtehtävässä jatkaminen tai se, että nykyisiin tehtäviin on ajaudut-tu muun koulutuksen kautta. Vajaa viidennes koulutustasoa vaatimat-tomampia töitä tekevistä vastaajis-

ta ilmoittaa tekevänsä näin omasta tahdostaan.

Tulokset käyvät ilmi Aarresaari -verkoston vuosittain toteutta-masta kyselystä, jossa tarkastellaan viisi vuotta sitten yliopistosta val-mistuneiden sijoittumista työelä-mään. Kyselyllä selvitetään myös tyytyväisyyttä saatuun opetukseen ja suoritettuun tutkintoon.

Lisätietoa tutkimustuloksista: www.akava.fi/aarresaaritutkimus

Heikki Taulutyövoimapoliittinen asiamies

Monet koulutustaan vaatimattomammassa työssä

Työmarkkinoiden raamisopimuksesta tuli riittävän kattava, joten hallitus toteuttaa lupaamansa toimet. Sopimus hillitsee työttömyyden kasvua ja lisää palkansaajien ostovoimaa.

Raamisopimusneuvottelut olivat maan hallituksen

aloite. Se lupasi tukea maltillista palkkaratkaisua,

koska sillä saadaan talouteen ja työmarkkinoille

ennakoitavuutta.

Hallitus aikoo kompensoida palkansaajille vuo-

den 2012 työeläkemaksun noususta 0,2 prosent-

tiyksikön suuruisen osuuden ansiotuloverotusta

keventämällä. Toimenpiteen kokonaiskustannus

on 120 milj. euroa. Hallitus peruu myös työttö-

myysvakuutusmaksun korotuksen, joka olisi ollut

palkansaajille 0,2 prosenttiyksikköä. Kädenojen-

nuksena työnantajille hallitus alentaa yhteisöve-

roa 1,5 prosenttiyksikköä eli 0,5 prosenttiyksikköä

enemmän kuin vuoden 2012 varsinaisessa budjet-

tiesityksessä.

Maan hallitus on sitoutunut työelämän kehittä-

miseen liittyvien asioiden eteenpäinviemiseen ja

rahoittamiseen. Laatupaketti sisältää valtion rahoi-

tusta vuodelle 2012 yht. 177 milj. euroa.

1�

Raamisopimuksen kokonaispituus on lähtökohtai-

sesti 25 kk. Siihen kuuluu kaksi palkankorotusjak-

soa, joista ensimmäinen kattaa 13 kk, jolloin sopi-

muskorotus on 2,4 %. Toinen palkankorotusjakso

on 12 kk ja sopimuskorotus 1,9 %. Yhteensä raamis-

opimuskauden eli 25 kk:n keskimääräinen nousu on

2,1 % per vuosi.

Lisäksi maksetaan 150 euron kertaerä tammi-

kuussa 2012 tai silloin, kun raamin ensimmäinen

jakso alkaa.

Sopimuskorotuksella tarkoitetaan palkankoro-

tusten lisäksi kaikkia kustannusvaikutteisia muu-

toksia työehdoissa, kuten työajan lyhennykset,

luottamusmiespalkkioiden korotukset ja matka-

ajan korvaustason parannukset. Näin ollen ns.

tekstimuutosten kustannusvaikutukset vähentävät

palkkojen sopimuskorotuksia.

Sopimus reiluksi kahdeksi vuodeksi

Hallitus tukee raamisopimusta

Raamisopimus on kelpo paperi


Näin edetäänRaamiratkaisun työelämän kehittämisasiat neuvotellaan pääosin kolmikantaisissa työryhmissä, joissa siis

ovat palkansaajakeskusjärjestöjen, työnantajien ja hallituksen edustajat. Useimpien työryhmien määräaika

on ensi vuoden aikana.

Lisätietoa raamisopimuksesta: www.akava.fi/raamisopimus

Akavan puheenjohtaja arvioi sopimusta sivulla 3.

Yt-lakien henkilöstösuunnitelmiin tulee

täsmennyksiäAkava pitää tärkeänä yt-lakien koulutussuunnitel-

mien saamista osaamisen kehittämisen välineeksi

työpaikoilla. Sitä varten on luotava hyvät toimin-

tamallit.

Yt-lakien henkilöstösuunnitelmia on tarkoitus

täsmentää. Keskusjärjestöt laativat yhteisen mal-

lin valmistelun pohjaksi 31.5.2012 mennessä seu-

raavista asioista:

Henkilöstösuunnitelmasta pitää tehdä keskei-

nen työnantajan ja henkilöstön välisen yhteis-

toiminnan työkalu. Tavoite on, että henkilöstö-

suunnitelman laatimisen yhteydessä työpaikoilla

käydään yhdessä läpi mm. työvoiman käyttöön ja

osaamiseen sekä työ- ja perhe-elämän yhteenso-

vittamiseen liittyviä kysymyksiä.

Myös joustavien työaikajärjestelyjen käyttöä

halutaan edistää. Esimerkkeinä joustavista työ-

aikajärjestelyistä ovat mm. osa-aikatyömahdolli-

suudet sekä akavalaisille tärkeät työaikapankit ja

etätyö. Keskusjärjestöt selvittävät lisäksi työaika-

pankkien käytön sopimusalakohtaiset esteet ja

laativat suunnitelman niiden poistamiseksi.

Sekä toteutuneiden että tulevien määräaikais-

ten työsopimusten määrää, käyttötapoja ja perus-

teita käsitellään yhteistoiminnassa työpaikoilla.

Sijaisten tarve arvioidaan ennakkoon vuosittain.

Tämän jälkeen käynnistetään kolmikantavalmis-

telu edellä mainittujen asioiden

sisällyttämiseksi yhteistoimintalakien henkilös-

tösuunnitelmaan. Työryhmän esitykset tehdään

30.11.2012 mennessä.

Raamisopimuksella halutaan edistää henkilöstö-

ryhmien mahdollisuuksia kehittää omaa osaamis-

taan.

Tarkempia neuvotteluja käydään yhteistoimin-

talainsäädännön henkilöstö- ja koulutussuunni-

telmien kehittämiseksi. Myös aikuiskoulutustuen

käyttöä ja koulutusrahaston toimintaa aiotaan sel-

vittää. Työmarkkinaosapuolet tarkastelevat asiaa

yhteistyössä hallituksen selvitys- ja lainsäädäntö-

hankkeiden kanssa 30.4.2012 mennessä.

1�

Työelämän kehittämiseen puhtia

Raamiratkaisussa on useita työelämän parannuk-

sia, joita olisi ollut lähes mahdotonta saada eteen-

päin liittokohtaisissa neuvotteluissa. Ratkaisu ei

sisällä heikennyksiä palkansaajille.

Vuorotteluvapaajärjestelmä säilyy elinvoimaise-

na, koska hallitus peruuttaa esittämänsä leikkauk-

set. Isien perhevepaat pitenevät kahdella viikolla

ja niiden käyttö joustavoituu merkittävästi vuoden

2013 alusta.

Hallitus teettää kolmikantaisen selvityksen palk-

kakartoitusten toimivuudesta ja kehittämisestä.

Ehdotukset jatkotoimenpiteistä on tehtävä ensi

vuoden toukokuun loppuun mennessä.

Työsuojelua koskevaa lainsäädäntöä täsmenne-

tään niin, että työaikojen kuormitustekijät ja niiden

vaikutus työkykyyn ja työssä jaksamiseen selvite-

tään etukäteen. Asia valmistellaan kolmikantaises-

ti 30.11.2012 mennessä.

Työttömyysturva paranee ja sen rahoitus var-

mistetaan, mikä on taantumassa erittäin tärkeää.

Tavoite on yksinkertaistaa ja selkeyttää työttö-

myysturvajärjestelmää.

Valtio osallistuu lomautuspäivärahojen rahoi-

tukseen rahoittamalla ansiopäivärahan peruspäi-

värahaa vastaavan osuuden. Jos joutuu lomaute-

tuksi täysien työpäivien ajaksi, työttömyyspäiviltä

maksetaan korvaus ilman sovittelua. Jos lomau-

tetaan osapäiviksi, sovittelun työaikaraja nousee

vastaavasti 75:stä 80 prosenttiin alan enimmäis-

työajasta.

Lomakorvausten jaksotuksesta luovutaan

1.1.2013 alkaen, joten työttömäksi jäävä saa työttö-

myyspäivärahaa heti työttömyyden alettua mah-

dollisen omavastuuajan jälkeen.

Hallitus on valmis myötävaikuttamaan osaa-

misen kehittämiseen verokannustein, joita voivat

olla esimerkiksi yritysten taseeseen tehtävä koulu-

tusvaraus ja palkansaajien verovähennysoikeus.

Hallitus selvittää myös työntekijän mahdolli-

suutta osallistua vuosittain osaamista lisäävään

koulutukseen kolmen päivän ajan. Asiaa valmis-

telee kolmikantainen työryhmä, jonka on saatava

työnsä valmiiksi 31.5.2012 mennessä.

Osaamisen kehittämisen malleista neuvotellaan



A kavan liittokokous hy-väksyi marraskuun lo-pussa Akavan strategian

vuosille 2012–2019. Akavan pu-heenjohtaja Sture Fjäderin mie-lestä strategian viesti on selvä: on aika keskittyä vaikuttamiseen.

– Toimintaa pitää tarkentaa. Akavan on kiinnitettävä aiempaa enemmän huomiota yhteiskun-nalliseen päätöksentekoon ja sii-hen, miten Akavan tavoitteet pää-töksissä näkyvät. Vaikuttamistyö ja poliitikkojen lobbaaminen ovat uuden strategian myötä päätehtä-viämme, Fjäder korostaa.

Fjäder muistuttaa, että Akava ei pysty tähän yksin – jäsenliitot tarvitaan vaikuttamistyöhön tii-viisti mukaan.

– Teemme työtä kaikkien aka-valaisten eteen. Siitä kertoo myös Akavan missio: Menestystä ja tur-vaa yhdessä.

Syke mitataan jatkuvastiAkava on määritellyt, millaista yhteiskuntaa ja työelämää se ha-luaa rakentaa. Strategiassa ote-taan esimerkiksi kantaa Suomen talous-, koulutus- ja sosiaalipo-litiikkaan. Akavan vuosittaiset toimintasuunnitelmat laaditaan strategian pohjalta, mutta anturit

Nyt keskitytään vaikuttamiseen

Akava aikoo olla jatkossa nykyistä vaikuttavampi ja näkyvämpi. Se haluaa olla vahvasti mukana rakentamassa Suomen ja akavalaisten hyvinvoinnin kasvua, toteaa Sture Fjäder.

ovat tiukasti kiinni myös Pasilan ulkopuolisessa maailmassa.

– Seuraamme esimerkiksi jat-kuvasti miten Suomen hallitus-ohjelma etenee ja suuntaamme painopisteet sen mukaan. On tär-keää olla vaikuttamassa oikeissa paikoissa oikeaan aikaan, Fjäder kertoo.

Esimerkkeinä ajankohtaisista aiheista Fjäder mainitsee ammat-tikorkeakoulu-uudistuksen sekä kunta- ja palvelurakenneuudistuk-sen.

Toiminnan vaikuttavuutta arvi-oidaan Akavan päättävissä elimissä jatkuvasti. Lisäksi eri sidosryhmille tehdään säännöllisesti kyselytutki-muksia, joilla selvitetään Akavan onnistumista.

Ay-liikkeen ei tarvitse olla ei-liikeFjäder näkee, että Akavalla on nyt ainutlaatuinen tilaisuus olla muka-na rakentamassa toimivaa ja teho-kasta yhteiskuntaa.

– Haluamme olla enemmän kuin perinteinen ay-liike. Aina ei tarvitse sanoa ei.

Työelämän kehittäminen on mahdotonta, ellei ole työpaikkoja. Fjäder mielestä Akavan on oltava elinkeinopoliittinen toimija, joka

on mukana luomassa yritystoi-mintaa Suomeen.

– Hyvinvoinnin ja työpaikko-jen luomiseen tarvitaan kasvuyrit-täjyyttä ja hyvää elinkeinopolitiik-kaa, ei poteroihin vetäytymistä. Kannustavuutta voidaan lisätä esi-merkiksi verotuksella ja osaamisen kehittämisellä, Fjäder esittää.

Yhteinen ponnistusAkava haluaa olla myös aiempaa avoimempi ja osallistavampi kes-kusjärjestö. Avoimuus näkyy käy-tännössä esimerkiksi siinä, että Akavan hallituksen kokoukset tu-levat avoimiksi kaikille jäsenjärjes-töille. Myös tammikuussa nimi-tettävät uudet toimikunnat voivat ottaa toimintaansa mukaan edus-tajia useammasta liitosta.

Fjäder kiittää jäsenliittojen aktii-visuutta strategian valmistelussa.

– Oli ilahduttavaa, että niin moni oli mukana. Jotta yhteiset tavoitteemme saavutetaan, on tär-keää, että liitot ovat mukana ker-tomassa Akavan yhteisistä asioista jäsenille.

Lisätietoa Akavan strategiasta 2012–2019: www.akava.fi/strategia

Jaana Parkkola

Ida

Pim

eno

ff

17Akavalainen 5 | 2011

Pekka Piispasen työ Akavan yh-teiskuntapolitiikasta vastaavana johtajana alkaa vuoden alussa. Maria Löfgren aloitti työelämä-asioiden johtajana marraskuussa.

Verkosto-osaaja ja innokas puolimaratoonariPekka Piispanen siirtyy Akavaan Työeläkevakuuttajat TELAsta, jossa hän on toiminut johtajana vastuualueinaan yhteiskuntasuh-teet ja viestintä. TELAa ennen hän työskenteli silloisessa Teolli-suuden ja Työnantajien Keskus-liitossa ja sitä ennen politiikan parissa.

Työkokemuksistaan Piispanen mainitsee erityisesti Sauli Niinis-tön erityisavustajana toimimisen tämän valtiovarainministerivuo-sina. Kokemus oli Piispaselle op-pikoulu, josta hän näkee olevan paljon hyötyä myös Akavan joh-tajan paikalla.

– Talous- ja elinkeinopolitiik-ka sekä verotusasiat tulivat silloin erittäin tutuiksi, kuten poliittinen päätöksenteko ja verkostot myös laajemmin, Piispanen summaa.

Tulevassa työssään Piispanen näkee tärkeimpänä tehtävänään yhteiskunnallisen vaikuttamisen.

– Akavan talous- ja koulutus-poliittisten tavoitteet on saatava näkymään nykyistä paremmin yhteiskunnallisessa keskustelussa ja päätöksenteossa. Erittäin tärke-ää on päästä vaikuttamaan asioi-hin riittävän aikaisessa vaiheessa, Piispanen painottaa.

Tulevassa työssään hän tulee seuraamaan tarkasti, miten kou-lutukseen, osaamiseen ja vero-linjauksiin liittyvät asiat etenevät Suomen hallitusohjelman toteu-tuksessa.

– Poliittisten päättäjien lisäksi Akavan tavoitteet on tuotava esiin

Katse eteenpäinUunituoreen strategian lisäksi uudet johtajat tuovat vauhtia Akavaan.

myös laajemmalle yleisölle, jolloin mediayhteistyö korostuu.

Entä mikä on Piispasen lääke työssä jaksamiselle?– Työn ja muun elämän tasapai-no on äärimmäisen tärkeää. Tässä työssä se voi ajankäytön suhteen olla ajoittain haasteellista. Erityi-sesti juokseminen, luonnossa liik-kuminen ja lukeminen ovat itsel-leni tärkeitä rentoutumiskeinoja, tänäkin vuonna kolme puolima-ratonia juossut Piispanen kertoo.

Luottamuksen rakentaja ja vapaatyylin hiihtäjäPiispasen johtajakollega Maria Löfgren vastaa Akavassa työelä-mäasioiden edunvalvonnasta, jo-hon kuuluvat muun muassa työ-elämän lainsäädäntö, työelämän kehittäminen, sosiaalipolitiikka ja tasa-arvoasiat. Löfgren siirtyi teh-täväänsä Akavan lakimiehen pai-kalta. Aiemmin hän on työsken-nellyt Suomen Ekonomiliitossa ja yrityslakimiehen tehtävissä.

Piispasen tavoin myös Löfgren korostaa yhteiskunnalliseen kes-kusteluun ja lainsäädäntöön vai-kuttamisen tärkeyttä. Työelämän

luottamuksen rakentaminen on hänelle ykkösasia.

– Tarvitsemme työelämässä nykyistä enemmän turvallisia ja yksilöllisiä ratkaisuja. Tämä ei onnistu ilman molemminpuo-lista, työnantajan ja työntekijän välistä luottamusta. Vuorovai-kutuksen on oltava kunnossa. On muistettava, että projektit ja hankkeet eivät tee töitä, vaan ih-miset.

Kaksi ala-asteikäistä lasta pitä-vät huolen siitä, että Löfgrenillä ei ole vapaa-ajalla aikaa ajatella töitä.

– Kun heiltä ehdin, on pak-ko päästä juoksemaan tai hiih-tämään. Ja hiihtämään nimen-omaan vapaalla tyylillä.

Jaana Parkkola

Uuden strategian myötä myös Akavan toimisto-

organisaatiota on muutettu. Uudet yksiköt ovat

yhteiskuntapolitiikka, työelämäasiat, kansainvä-

liset asiat, viestintä, järjestö ja hallinto sekä toi-

mistopalveluyksikkö.

Työssä jaksamisesta on pidettävä huolta, tähdentää Akavan uusi johtajakaksikko.

Lau

ra O

ja


J oustamattomat ja ylipitkät työpäivät sekä muut työ-ajan kuormitustekijät es-

tävät työurien pidentämisen. Työntekijät uupuvat ja jäävät pois työelämästä liian usein en-nen vanhuuseläkkeelle siirty-mistä. Tilanne vain pahenee, jos vanhuuseläkkeelle pääsy siirtyy myöhemmäksi, mutta työssä jak-samista ei tueta.

Työaikalainsäädännön ja työ-ehtosopimusten laadulliset keinot ovat usein riittämättömät, jot-ta työaikajoustot voitaisiin ottaa käyttöön. Akava vaatii lainsää-däntöön muutoksia, jotka antavat työntekijälle mahdollisuuden siir-tyä lyhyempään työaikaan erityi-sesti sosiaalisten ja terveydellisten syiden vuoksi. Myös työaikapank-kijärjestelmä on kirjattava lainsää-däntöön.

Työaikojen kuormitusteki-jöiden selvittäminen ja arviointi ovat edellytyksenä onnistuneelle työaikasuunnitellulle. Esimerkiksi jatkuva säännöllisen työajan yli-tys, vapaa-ajan käytön rajoitukset, toistuva työhön liittyvä matkusta-minen ja muut palautumisen es-teet vaarantavat työntekijän terve-yden. Niiden aiheuttamien riskien poistamiseen on ryhdyttävä suun-nitelmallisesti.

Joustavat työajat saatava mukaan lakipykäliin

Yhteistoiminta- ja työsuojelulain- säädäntöä on täsmennettävä, jotta työaika- suunnittelua ja työajan kuormit- tavuuden arviointia voidaan kehittää.

Suunnitelmallisuudella hyötyjä

Joustavat työaikajärjestelyt yllä-pitävät työkykyä ja toimivat par-haiten, mikäli ne organisoidaan ja otetaan käyttöön henkilöstön kanssa yhdessä suunnitellen. Aka-van tavoitteena on saada jousta-vien työaikajärjestelyjen käytön periaatteet ja seuranta osaksi työ-paikan henkilöstösuunnitelmaa. Jos keskusjärjestöjen raamisopi-muksen kattavuusehto täyttyy, ta-voitetta päästään toteuttamaan.

Myös työaikaseuranta on vält-tämätöntä, jotta työpaikoilla voi-daan ottaa käyttöön yksilöllisiin tarpeisiin jalostetuttuja, joustavia työaikajärjestelyjä. Työaikaseuran-ta on puutteellista yli kolmannek-sella ylemmistä toimihenkilöistä.

Työsuojeluvaltuutettu kaikilleTyöntekijöiden yhteisesti valit-seman työsuojeluvaltuutetun li-säksi toimihenkilöillä on oike-us valita keskuudestaan erikseen heitä edustava työsuojeluvaltuu-tettu. Työsuojelulainsäädäntö ei sen sijaan anna ylemmille toimi-henkilöille oikeutta oman työ-suojeluvaltuutetun valintaan. Työsuojelulainsäädäntö laahaa täl-tä osin työsopimuslain ja yhteis-

toimintalainsäädännön jäljessä. Ylempien toimihenkilöiden työ-aikasuojelun kehittäminen edel-lyttää, että myös heillä on oikeus valita keskuudestaan tähän henki-löstöryhmään kuuluva työsuojelu-valtuutettu.

Maria Löfgrenjohtaja, työelämäasiat

Neuvottelut työaikadirektiivistä käynnissä n Työaikadirektiiviä yritetään jäl-

leen uudistaa eurooppalaisten työ-

markkinaosapuolten välisissä neu-

votteluissa. Palkansaajien edustaja

ETUC ajaa neuvotteluissa muun mu-

assa ylempien toimihenkilöiden työ-

aikasuojelun parantamista. ETUC ta-

voittelee työntekijäkohtaista työajan

seurantaa nykyisen työsuhdekohtai-

sen seurannan tilalle. Akavan mie-

lestä tämä rajoittaisi työntekijän si-

vutoimimahdollisuuksia sekä siirtäisi

vastuuta enimmäistyöajasta työnte-

kijän itsensä kannettavaksi. Akava

kannattaa enimmäistyöaikoja koske-

via tiukennuksia, mutta haluaa, että

työntekijäkohtaisen enimmäistyö-

ajan käytännön ongelmat tuodaan

esiin ja että asiaa ei vietäisi neuvot-

teluissa eteenpäin.

Eri

c G

evae

rt /

Ala

my



A kavan yrittäjäpalkinnon tavoitteena on tuoda esiin akavalaisen, korkeasti

koulutetun yrittäjyyden merkitys-tä suomalaiselle yhteiskunnalle. Palkinnolla halutaan myös muis-tuttaa, että Akava toimii myös korkeasti koulutettujen yrittäjien ja ammatinharjoittajien edunval-vojana.

– Palkinnon voittanut Pekka Jussila on sekä omassa yritystoi-minnassaan että luottamustehtä-vissään tehnyt hartiavoimin töitä akavalaisen yrittäjyyden edistä-miseksi. Tarvitsemme hänen kal-taisiaan innostavia, idearikkaita ja yrittäjähenkisiä ihmisiä yhä enemmän, Akavan yrittäjäpalkin-totyöryhmän sihteeri, lakimies Jaana Meklin kannustaa.

Yrittäjyyden siemenet tarvitsevat kasvuapua Jussila työskentelee toimitusjoh-tajana perustamassaan Hermia Yrityskehitys Oy:ssä, joka tarjo-aa asiantuntijapalveluja kasvua tavoitteleville teknologia-alan yrityksille ja yrittäjiksi aikoville. Hermia Yrityskehitys on auttanut useita satoja alkuvaiheen yrityksiä toiminnan käynnistämisessä, in-novaatioiden kaupallistamisessa, verkostojen rakentamisessa ja ra-hoituksen hankkimisessa.

Jussila näkee suomalaisessa yri-tysten tutkimus- ja kehitystyössä on paljon tehottomuutta.

– Tutkimus- ja kehitystyöhön sysätään paljon rahaa, mutta tämä ei näy uusina työpaikkoina. Putki ei toimi, Jussila harmittelee.

Paras lääke tähän on Jussilan mielestä pääoman suuntaaminen


Uutta yrittäjää neuvoo parhaiten toinen yrittäjäAkavan ensimmäinen ammatinharjoittaja- ja yrittäjäpalkinto annettiin diplomi-insinööri Pekka Jussilalle.

siemenrahoitusmarkkinoille eli aloittavien yritysten rahoitukseen. Lisäksi tarvitaan ihmisiä, jotka ymmärtävät asian päälle.

– Nyt uuden kasvuyrityksen toimintaa ovat usein kehittämässä entiset suuryritysten johtajat, jot-ka ovat ikänsä olleet isojen yhti-öiden palveluksessa. Tarvittaisiin osaajia, jotka ymmärtävät aloit-televan liiketoiminnan haasteita ja osaavat neuvoa ihan perusteita: miten käydään kauppaa, peritään velkoja ja keskustellaan verotta-jan kanssa. Uutta yrittäjää neuvoo parhaiten toinen yrittäjä.

Yrittäjyyden sanansaattajaJussila on edistänyt akateemista yrittäjyyttä aktiivisesti myös am-mattiliittoympyröissä. Hän on muun muassa ollut mukana käyn-nistämässä Tekniikan akateemi-set TEKiin yrittäjyysvaliokuntaa, jonka tehtävänä on vastata akatee-miseen kasvuyrittäjyyteen liitty-viin haasteisiin.

– Yrittäjyysajattelun sovitta-minen ammattiliiton toimintaan vaatii oman jumppansa. Myös TEKissä oli aluksi vastustusta, mutta nyt yrittäjyysvaliokun-ta nähdään tärkeänä osana liiton toimintaa. TEK tekee hyvää tut-kimusta teknologia-alan yrittäjyy-destä, mistä on iso apu työpaikko-jen luomisessa.

Jussilan kädenjälkeä nähdään myös Tampereen teknillisessä yliopistossa, jossa hän on ollut mukana järjestämässä liiketoi-mintasuunnittelukursseja ja yri-tystallitoimintaa.

Jaana Parkkola

Aloittelevat yrittäjät tarvitsevat käytönnön apua, jota parhaiten osaavat antaa ne, jotka ovat itse käyneet samat vaiheet läpi, sanoo Pekka Jussila.

Jaan

a Pa

rkko

laAkavalaiset yrittäjätn Akavassa on ammatinharjoittajia ja yrittäjä-

jäseniä noin 24 000.

n Akavalainen yrittäjyys on yleisintä sosiaali-

ja terveysalalla. Lisäksi yrittäjiä on mm.

tekniikan ja luonnontieteen sekä kaupallisella

ja yhteiskunta tieteellisellä alalla. Taide- ja

kulttuuri-alojen yrittäjien määrä on kasvussa.

n Akavalaisista yrittäjistä 62 % toimii

päätoimisina ja 38 % sivutoimisina.

n Akavalainen yrittäjyys on tyypillisimmillään

kokopäiväistä yrittäjyyttä ilman palkattuja

työntekijöitä. Naisilla yksinyrittäjyys on

yleisempää kuin miehillä.

Akavalainen 5 | 2011�0

K eskuskauppakamarin sel-vitys naisten asemasta suomalaisten pörssiyh-

tiöiden johtotehtävissä on karua luettavaa. Keskuskauppakamarin varatoimitusjohtajan Leena Lin-nainmaan sanoja lainaten tulos on ”kansainvälisesti vertailtuna pohjanoteeraus”: naiset puuttuvat lähes täysin pörssiyhtiöiden liike-toimintajohdosta.

Johtotehtävissä työskentelevät naiset vastaavat yleensä tukitoi-minnoista henkilöstö-, viestintä-, lakiasiain- tai talousjohtajana.

– Jos naisia ei nosteta linjajoh-toon, on turha odottaa, että naisia nähtäisiin toimitusjohtajina lähiai-koinakaan, Linnainmaa korostaa.

Suomalaisten pörssiyhtiöiden toimitusjohtajat saivat ainoan naisvahvistuksensa aivan äskettäin, kun Nina Kopola aloitti Suomisen toimitusjohtajana joulukuun alus-sa.

Naisten lasikatto on lujaa tekoa

Yksityisellä sektorilla ja kunnissa naisjohtajat ovat edelleen selvänä vähemmistönä.

Naisten osaaminen vajaakäytössäKeskuskauppakamarin selvitys auttaa puuttumaan niihin käytän-nön työelämän ongelmiin, jotka vaikeuttavat naisten uralla etene-mistä yritysmaailmassa. Julkinen keskustelu pyörii usein pörssiyh-tiöiden hallituspaikkojen jakautu-misen ympärillä, mutta yhtä tär-keää on ottaa huomioon naisten asema operatiivisessa johdossa.

– Yrityksen mahdollisuudet saavuttaa tavoitteet tai jopa ylit-tää ne kasvavat, kun käytössä on paras mahdollinen osaaminen. Toistaiseksi naisten osaaminen on vielä vajaakäytössä, toteaa Akavan asiamies Tarja Arkio.

Arkio uskoo, että tasa-arvo-asioiden näkyvä edistäminen voi parhaimmillaan vahvistaa pörs-siyhtiöiden brändiä ja lisätä hou-kuttavuutta sijoituskohteena, erityisesti yksityisten sijoittajien

keskuudessa. Pörssiosakkeiden kotitalousomistajista naisia on jo kolmannes.

– Vastuullinen kuluttaminen yleistyy, ja tämä heijastuu myös arvopaperimarkkinoille. Sijoitta-jien ostopäätöksiin vaikuttaa esi-merkiksi se, miten yritys kohtelee henkilöstöään tai huolehtii ympä-ristöstään. Naisten urakehityksen edistäminen kertoo siitä, että yri-tys ottaa tasa-arvoasiat vakavasti.

Kiintiöpaikkoja harkittavaNaisten osuus pörssiyhtiöiden hallituksissa on kehittynyt suotui-sasti. Tätä on edesauttanut lista-yhtiöiden hallinnointikoodi, joka velvoittaa, että hallituksessa on ol-tava molempia sukupuolia.

Vuonna 2004 hallituksen tasa-arvo-ohjelmassa asetettiin tavoit-teeksi, että valtioyhtiöiden halli-tuksissa on oltava naisia vähintään 40 prosenttia. Tavoite saavutettiin

Mar

ek S

zwer

yn /

Ala

my

�1Akavalainen 5 | 2011

Hyvää joulua ja onnea uudelle vuodelle!

Tänä jouluna Akava lahjoittaa tuhannelle malawilaiselle oppilaalle

koulutarvikkeet koko vuodeksi Unicefin Kouluja Afrikkaan

-hankkeen kautta.

nopeasti muutamassa vuodessa. Sen sijaan muissa pörssiyhtiöissä 40 prosentin rajapyykki on vielä kaukana.

– Akavan kanta on, että mikäli tavoitteeseen ei muuten päästä, on harkittava kiintiöiden käyttöönot-toa, Arkio sanoo.

Tasa-arvosuunnitelmilla tuloksiaLinnainmaan mukaan syinä nais-ten vähyyteen yhtiöiden johtopai-koilla voidaan pitää muun mu-assa asenteita, naisten liiallista itsekriittisyyttä, verkostoitumisen vähäisyyttä ja koulutusvalintoja. Toimitusjohtajiksi edenneet mie-het ovat tyypillisesti suorittaneet kaupallisen tai tekniikan alan tut-kinnon.

– Koulutusvalinnat tuovat hi-taita muutoksia naisten työmark-kina-asemaan. Viime vuonna jo puolet kauppatieteistä valmistu-neista oli naisia, teknisiltä aloilta valmistuneista yli joka viides. Sil-ti toimitusjohtajan tuolia ei tuli-si lähtökohtaisesti osoittaa vain tietyn koulutustaustan omaaval-le. Osaamisen laaja-alainen hyö-

dyntäminen voi tuoda yllättäviä, myönteisiä tuloksia, Arkio pohtii.

Keskuskauppakamarin mieles-tä naisten johtopaikkoja voidaan parhaiten lisätä laatimalla yrityk-siin konkreettiset tasa-arvosuun-nitelmat ja lisäämällä avoimuutta yritysten johtopaikkojen sukupuo-lijakauman kertomisessa.

– Elinkeinoelämän vastuus-kunnan EVAn laatimat suosituk-set naisten aseman parantamiseksi kannattaisi ottaa jokaisessa yrityk-sessä käyttöön, Linnainmaa suo-sittelee.

Akavalaisten naisten tilanteessa parannettavaaYksityisellä sektorilla työskentele-vistä korkeasti koulutetuista nai-sista 18 prosenttia toimii johtajana tai ylemmässä virkamiesasemassa, miehistä 34 prosenttia.

Valtiosektorilla korkeasti kou-lutetuista naisista 20 prosenttia työskentelee johtotehtävissä tai ylimpinä virkamiehinä, kun mie-hillä osuus on 19 prosenttia. Val-tiolla miesten ja naisten osuus joh-totehtävissä tasoittui vuoden 2010 alusta, kun miesvaltaisesti johdet-

tu yliopistosektori siirtyi yksityi-sen sektorin puolelle.

Kirkon piirissä tasa-arvo on edennyt, kun Irja Askolasta tuli Suomen ensimmäinen naispiis-pa. Myös Suomen kirkon pappis-liiton Eija Nivala tekee historiaa liiton ensimmäisenä naispuheen-johtajana.

Kuntasektorilla naisten osuus johtotehtävissä ei juuri ole kas-vanut. Kunnalla työskentelevistä korkeasti koulutetuista naisista seitsemän prosenttia toimii joh-totehtävissä tai ylimpinä virka-miehinä, kun miehillä osuus on 18 prosenttia.

– Tällä hetkellä meillä ei esi-merkiksi ole yhtään naista kym-menen suurimman kaupungin johdossa, Arkio huomauttaa.

Naisten vähyys myös ammat-tiliittojen hallituksissa on saanut julkisuutta. Arkion mielestä pei-liin pitää katsoa.

– Tasa-arvotyötä on jatkettava myös Akavan omassa organisaati-ossa. Vaikka jäsenkunnasta puo-let on naisia, Akavan hallituksen jäsenistä vain joka neljäs on nai-nen.

Jaana Parkkola

Mar

ek S

zwer

yn /

Ala

my

Co

mm

a Im

age

Akavalainen 5 | 2011��

K un Euroopan yleisra-dio-unioni EBU teki muutama vuosi sitten

silloin Ylen päällikkönä työs-kentelevälle Jyrki Kemppaisel-le houkuttelevan tarjouksen, mielessä eivät päällimmäisinä risteilleet ulkomaan pestin vai-kutukset sosiaaliturvaan ja elä-kekarttumaan.

Pitkän linjan urheilutoimit-tajan ja yleläisen sydän roihusi tehtävälle, jossa hän pääsi puo-lustamaan arvokisojen lähetysoi-keuksien säilyttämistä julkisilla televisioyhtiöillä.

Fiksusti ulkomailleTyöskentely ulkomailla voi viedä oikeuden sosiaalietuuksiin. Ikäviltä yllätyksiltä säästyy, kun asioista ottaa ajoissa selvää.

Sveitsin opetuksetMuuttokuorma Sveitsiin lähti syk-syllä 2008. Suomeen Kemppainen palasi lokakuussa 2010.

Mikäli kysymys olisi ollut pel-kästään perheenpään urasta, Ge-nevessä olisi asuttu pitempään. Puoliso ja lapset, jotka ovat nyt 8- ja 5-vuotiaita, halusivat takai-sin kotiin.

– Vaimon halu jatkaa omaa työtään ja lasten koulunkäyn-ti painoivat vaakakupissa eniten, Kemppainen sanoo.

Koska molemmat olivat otta-neet virkavapaata, työhönpaluu

sujui kitkatta. Kemppainen sai Ylessä uusia, kansainvälisten ur-heilulähetysoikeuksien neuvot-teluihin liittyviä vastuita, joissa pääsi hyödyntämään EBU-koke-mustaan. Ulkomailla työskente-ly antoi perspektiiviä kotimaisen työkulttuurin arviointiin.

– Suomessa asiat sujuvat mut-kattomasti. Kun turhia hierarki-oita ei ole, asiat etenevät. Ihmi-set ovat puhelun tai sähköpostin päässä, joten kysyminen ja sopi-minen on helppoa.

Reilu vuosi paluun jälkeen Kemppainen istuu Suomen Lii-

Jyrki Kemppaiselle parin vuoden pesti Sveitsissä antoi uutta osaamista ja perspektiiviä. Palaaminen oli vaikeam-paa kuin lähteminen.

Mar

kku

Oja

la

��Akavalainen 5 | 2011

kunnan ja Urheilun toimistossa ja muistelee expat-kokemuksiaan Nuoren Suomen pääsihteerin pal-lilla.

Yleisenä linjanvetona hän to-teaa, että lähteminen oli monin verroin helpompaa kuin palaami-nen.

– Kun olet selvinnyt alun vai-keuksista ja päässyt kiinni uuteen kulttuuriin ja työ sujuu jo tehok-kaasti, paluupäätöksen tekeminen on todella iso juttu. Siinä joutuu puntaroimaan, mitä elämältä oi-keasti haluaa.

Älä tule marraskuussaKemppainen kertoo mielellään muutamia vinkkejä akavalaisille, jotka harkitsevat työrupeamaa ul-komailla. Ensimmäiseksi on otet-tava selvää sosiaaliturvasta, ettei tule ikäviä yllätyksiä, jos esimer-kiksi itse tai perheenjäsen sairas-tuu komennuksen aikana. Asema-maan eläkekäytäntöihin on myös perehdyttävä.

– Onneksi EBU:n henkilös-töosasto hoiti asioita puolestani. Sveitsiläinen byrokratia ja rans-kankieliset lomakkeet olivat yh-distelmä, jota itse en olisi hans-kannut.

Myös palatessa on huolehdit-tava siitä, ettei sosiaaliturvaan tule katkoksia. Vakuutusten ja muiden virallisten sopimusten vuoksi hen-kilön on oltava kirjoilla Suomessa.

Kemppainen antaa Kelalle täyden kympin. Asiointi sujuu verkossa myös ulkomailta. Puhe-linpalvelu on ystävällistä ja asian-tuntevaa.

Tärkeimpänä neuvona paluu-muuttajille Kemppainen kuiten-kin sanoo, että älä tule marras-kuussa.

– Mikäli mahdollista, ajoita kotiintulo vuoden alkupuolelle tai kevääseen. Vuoden pimeimpä-nä aikana paluu voi tuntua todella raskaalta.

Eri maiden eläke-käytännöissä eroja Eläketurvakeskuksen Tiina Aho-nen ja Kerstin Appel ratkovat

päivittäin ulkomaille lähtevien ja maailmalta palaavien suomalais-ten eläkeoikeuksia.

Mitä useammassa maassa suo-malainen työuransa aikana ehtii työskennellä, sitä haasteellisem-paa on eläkkeen määrän arviointi ja hakeminen. Eri maiden käytän-nöt vaihtelevat.

– Eläke voi muodostua eri-laisista lakisääteisistä tai ammat-ti-, ala- tai työnantajakohtaisista eläkkeistä, joiden maksaminen Suomeen ei ole itsestään selvää ja joiden hakemismenettelyt vaihte-levat, Eläketurvakeskuksen asian-tuntijat sanovat.

Appel kehottaakin lähtijää sel-vittämään tulevan työnantajansa kanssa paikalliset eläkekäytän-nöt. Hakemisvaiheessa on syytä varautua pitkiin prosesseihin ja joskus pettymyksiinkin. Vaikka olisi kuinka säntillisesti hoitanut maksunsa kohdemaassa, ei ole varmaa, että sieltä koskaan mak-setaan eläkettä Suomeen.

Esimerkiksi Venäjällä ei ole so-siaaliturvasopimusta Suomen kans-sa. Norjasta eläkettä voi useimmis-sa tapauksissa saada aikaisintaan 67-vuotiaana. Tanskan eläkeikä on nousemassa 67 vuoteen, ja Ruotsin kanssa voi tulla tenkkapoo työky-vyttömyystilanteessa.

– Suomalaislääkärin kirjoit-tama työkyvyttömyyslausunto ei välttämättä mene Ruotsissa läpi, Appel sanoo.

Saksan vai Suomen säännöillä?Myös Kelan Maini Kihlman ke-hottaa varautumaan yllätyksiin. Hän ottaa esimerkiksi perheen, jonka isä lähtee työkomennuk-selle Saksaan suomalaisen firman lähettämänä. Suomalaiset sosiaa-lietuudet säilyvät, mikäli isällä on Eläketurvakeskuksen myöntämä lähetetyn työntekijän todistus, ja äiti pysyy kotona.

Tilanne muuttuu, mikäli äiti päättää mennä töihin paikalliseen yritykseen.

– Isän työn kautta on oikeus lapsilisään Suomesta ja äidin työn

Muuttolinnun muistilista

n Kun lähdet, ota yhteys Kelaan ja

Eläketurvakeskukseen.

n Säilytä työtodistukset, sosiaali-

turva- ja eläkemaksutositteet.

n Kun palaat, ilmoittaudu Kelaan ja

tee muuttoilmoitus maistraattiin.

n Kun aikanaan haet eläkettä, olet

sitä vahvemmilla, mitä paremmin

pystyt dokumentoimaan ulko-

mailla maksetut eläkemaksut.

n Varaudu siihen, että ulkomailla

työskentely voi nakertaa ison

aukon sosiaaliturvaasi.

Tietoa sosiaaliturvasta ulkomailla työskennellessäKela: puh. 020 692 207,

www.kela.fi > Maasta- ja maahanmuutto.

Tietoa eläketurvan karttumisesta ulkomailla työskennellessäEläketurvakeskus: puh. 010 751 4216,

[email protected], www.etk.fi, www.tyoelake.fi

perusteella Saksasta. Tällöin on ratkaistava, kummasta maasta lap-silisä ensisijaisesti maksetaan, ja jos toisen maan lapsilisä on suu-rempi, voi se maksaa erotusta.

Kihlmanin mielestä suomalai-set ovat tuudittautuneet uskoon, että sosiaaliturva pysyy ennallaan, kun Suomen kansalaisuus säilyy. Hän kehottaa lähtijöitä ottamaan yhteyttä Kelan ulkomaanyksik-köön hyvissä ajoin ennen muut-toa. Ilmoittautuminen on tärkeä muistaa takaisin tullessakin.

– Tee heti muuttoilmoitus maistraattiin ja ota yhteys Kelaan. Näin varmistat, ettei sosiaalitur-vaasi tule aukkoja.

Paula Launonen


Luovuuteen voi johtaa luotsaamalla

Akavan luovuuden johtamisen seminaaria Musiikkitalossa sävytti hillitty, mutta innostunut tunnelma. Monipuolinen puhuja- ja kommentaattorijoukko toi osaavia näkökulmia ja ideoita.

Johda luovuuteen

Luovan johtamisen konsultti Tuomas Auvinen peilasi luovien työntekijöiden johtamista men-neen ajan työnkuviin ja toiminta-kulttuureihin sekä johtamisoppei-hin. Luova luokka on laajentunut perinteisten kulttuuri- ja taidea-lojen ulkopuolelle. Yhä useam-pi asiantuntija yhä useammalla eri toimialalla käyttää työssään luovuutta, joten käskemiseen, kontrollointiin ja korjaamiseen perustuva johtaminen saa jäädä historiaan. Luovuutta ei itse asi-assa voi johtaa, vaan luovuuteen pitää johtaa. Auvinen nimittää luovaksi hiekkalaatikoksi sopivaa vastuun ja vapauden yhdistelmää, jossa ei kuitenkaan voida luopua kaikista pelisäännöistä.

Luovuus syntyy yksilöissäNeogamesin toimitusjohtaja KooPee Auvinen kuvailee pelitoi-mialaa nuoreksi ja vientivoittoi-seksi. Toimiala on kasvanut Suo-messa kovalla vauhdilla ja nyt sen yritysten liikevaihto on noin 165 miljoonaa euroa vuodessa. Tosin ala lähti lentoon vasta voitettuaan yleisen hyväksynnän. Muun mu-assa viihdekäyttäjien ja harrastaja-kehittäjien innostus oli yksi alan nousun alkusykäyksistä: yksilöt muodostivat ensin ryhmiä ja pe-rustivat yrityksiä niiden pohjalta.

KooPee Hiltusen mielestä luo-van alan toiminnasta ja yritysten johtamisesta vallitsee kummal-lisia käsityksiä. Esimerkiksi pe-

lialan yrityksissä meno ei ole kuin lastenhuoneessa eikä niiden joh-tamista hoideta tikkareilla. Alalla työskentelee aikuisia, osaavaa po-rukkaa, jota voi johtaa olemalla ihminen ihmiselle. Luova ympä-ristö on tärkeä, mutta vähempi-kin riittää kuin, että perustetaan hervoton hanke, rahdataan satoja tuhansia tonneja betonia ja ni-metään se luovuus- tai innovaa-tiokeskukseksi. Kun on kipinää ja taitoa tehdä, toimitilaksi käy mikä tahansa tila, vaikkapa vanha vero-toimisto. Esimerkiksi painimatto riittää inspiraationlähteeksi.

Jätä yrittämättä, jos haluat epäonnistuaLuovan alan liiketoiminnan pi-tää olla kannattavaa, jotta voi teh-dä luovaa työtä. Kannattavuuden pitää sallia kokeilujen tekeminen, myös kaupallistamatta jäävien tuotteiden kehittäminen. Hiltu-sen mielestä epäonnistumista ei ole: matkan varrella syntyy uusia ajatuksia ja kokemukset opetta-vat, vaikka tuote ei lähtisi lentoon. Täydellinen epäonnistuminen on, ettei edes yritä.

Kaunis sointi vaatii järjestelmällistä työtä Musiikkitalon johtaja Helena Hiilivirta oikoi taidealoihin liit-tyvää oletusta boheemista ja aje-lehtivasta menosta. Hän kuvaili Musiikkitalon hallintomallia, jos-sa toimitilat ja käyttöajat on jaet-tu tarkkoihin osuuksiin lukuisten

Kulttuuripoliittinen ohjelma, johtamiskulttuuri, Richard Florida, luova

luokka, taylorismi, Sydänmaalakka, 3 K, 3 I, 3 L, hiekkalaatikko, vastuu ja vapaus, innostaa, luotsata, visio, Angry Birds, kasvuala, 165 milj. euroa, liiketoiminta, kannattavuus, 350 000 tonnia betonia,

painimatto, yksilöt, harrastajakehittäjät, lastenhuone, tikkari, prosentit tilasta ja ajasta, sinfoniaorkesteri, sellisti, intendentti, loistava Lintu, partituuri, harjoitukset, tes, järjestelmällisyys, harpisti, luppoaika, 15

sekuntia, karisma, auktoriteetti, nyanssimerkinnät, yhteistyö, luottamus.

Tuomas Auvisen mukaan huono johtaminen tappaa luovuuden. Taustalla kommentaattorit ylitarkastaja Ismo Suksi sosiaali- ja terveysministeriön työsuoje-luosasto; markkinointiarkkitehti Minna Ritoluoma, Toinen Helsinki; apulaispäällikkö Juha Mustonen, ulkoasiainministeriön Pohjoismaisen yhteistyön sihteeristö ja asiakkuuspäällikkö Jaana Immanen, Aldata Solution Finland Oy

KooPee Hiltunen ihmetteli, miksi luova työ ei voisi eikä saisi olla kannattavaa liiketoimintaa. Tilaisuu-den juontaja, toimittaja Maarit Poussa kuuntelee.

Rit

va S

iikam

äki

Rit

va S

iikam

äki


eri toimijoiden kesken. Yksittäi-nen esityksen, kuten sinfoniaor-kesterin konsertin, taustalla on tiukka raami, joka muodostuu ai-kataulusta, ohjelmasta ja kustan-nuksista sekä järjestelmällinen ja tarkkaan aikataulutettu harjoitte-lujakso. Soittajilla on oma työeh-tosopimus, joka määrittää harjoi-tuskäytännöt ja työsuhteen ehdot. Kun yhteiset pelisäännöt ovat sel-keät, soittajat voivat keskittyä esi-tykseen ja tulkintaan.

Orkesterin ja kapellimestarin yhteistyö ratkaiseeHiilivirran mukaan kapellimesta-rien johtamistyyli on kehittynyt viime aikoina. Asemaan ja aukto-riteettiin nojaava tyyli on vähen-tynyt. Aiemmin harjoittamisessa

Paneelikeskustelussa käsitel-tiin laajasti presidentin val-taoikeuksia ja asemaa arvo-

johtajana, mutta työelämäasioista ja kolmikannastakin päästiin kes-kustelemaan.

Paavo Lipponen onnitteli pal-kansaajajärjestöjä raamiratkaisun syntymisestä ja totesi, että kolmi-kantainen sopiminen säilyttää jat-kossakin asemansa.

Sauli Niinistö puolestaan pohti, nojaudutaanko Suomessa aina vaikeina aikoina kolmikan-taan ja hyvinä aikoina paikalliseen

sopimiseen, mutta ei itse antanut kysymykseensä vastausta. Niinistö muistutti, että kolmikannassa on tärkeää muistaa roolit työmarkki-najärjestöjen ja hallituksen välillä.

Timo Soinin mielestä on tär-keää kehittää työelämän laadullisia tekijöitä ja huolehtia työpaikkojen säilymisestä Suomessa. Soini en-nusti, että perussuomalaisten ääni kuuluu tulevaisuudessa vahvasti myös palkansaajajärjestöissä.

Pekka Haavisto muistutti, että presidentti ajaa arvojohtajana omalta osaltaan myös työelämän

kehittämistä. Haavisto kiinnittäi-si erityisesti huomiota työelämän tasa-arvoon, työssä jaksamiseen ja Soinin tavoin työpaikkojen säily-miseen Suomessa.

Itsekin yrittäjänä toimiva Paa-vo Väyrynen kannattaa lämpi-mästi työehtosopimuksia, mutta toivoo, että sopimusneuvotteluis-sa kuultaisiin yrittäjiä nykyistä enemmän.

Eva Biaudet antoi palkansaa-jajärjestöille kritiikkiä siitä, ettei työelämän tasa-arvo-ongelmia ole saatu vieläkään ratkaistua. Biaudet’n mielestä yhdenvertai-nen työelämä on yksi hyvinvoin-tivaltion perusedellytyksistä.

Jaana Parkkola

Helena Hiilivirta muistutti, että sin-foniaorkesterin kaunis sointi vaatii kurinalaista harjoittelua, selkeät toimintamallit ja yhteiset pelisään-nöt – osaamisen lisäksi.

saattoi esiintyä kovia, jopa jul-mia, piirteitä. Soittajissa on val-tava lahjakkuuspotentiaali, joka pääsee täydellisenä esiin osaavan kapellimestarin johdolla. Kun uusi kapellimestari kohtaa orkes-terin ensikertaa harjoituksissa, en-simmäiset 15 sekuntia ratkaise-vat, millaisessa sävyssä yhteistyö käynnistyy. Vaikka kapellimestari ei tekisikään vaikutusta, soittajat hoitavat työnsä. Huippusuoritus edellyttää kuitenkin, että molem-min puolin vallitsee luottamus ja kunnioitus.

Ritva Siikamäki

Presidentti työelämän arvojohtajanaAkavan, SAK:n ja STTK:n Uudenmaan aluetoimikunnat järjestivät presidentinvaalipaneelin: Suomalaisen työn tulevaisuus – arvoja vai ahneutta?

Vanhalla ylioppilastalolla käydys-sä paneelissa olivat mukana Eva Biaudet, Pekka Haavisto, Paavo Lipponen, Sauli Niinistö, Timo Soi-ni ja Paavo Väyrynen. Keskustelua juonsi Tarmo Ropponen.

Jaan

a Pa

rkko

la

Rit

va S

iikam

äki


E uroopan palkansaajien keskusjärjestön ETUCin sihteeristön jäsen Vero-

nica Nilsson ei usko Euroopan unionin tuomiopäivään nykyisis-tä vaikeuksista huolimatta. Hän katsoo, että unioni tekee kaikken-sa estääkseen euron romahduksen ja löytääkseen ratkaisut.

– Vaihtoehto euron pelasta-miselle on yleinen katastrofi. Pe-lastuskuurin hinta on kuitenkin kova, Nilsson toteaa.

Hän puoltaa toisenlaisia lääk-keitä kriisin hoitoon. Kaikkea ei saa lastata työntekijöiden makset-tavaksi. Budjettien kiristys- ja ku-ristustoimenpiteitä on tehty liikaa. Euroopan keskuspankin korkoja on pidetty liian ylhäällä. Ottamal-la käyttöön eurojoukkovelkakirjat ja ylikansallinen varainsiirtovero, niin sanottu transaktiovero, saa-taisiin varoja esimerkiksi elvyttä-viin investointeihin.

Keynes kunniaanNilsson nostaa kunniapaikalle John M. Keynesin, yhden maail-man tunnetuimmista taloustietei-lijöistä.

– Keynes puolusti investointe-ja ja kulutusta ylläpitäviä toimen-piteitä talousvaikeuksien aikana. Kiristykset pienentävät ensin ky-syntää, sitten työllisyyttä ja näin

Kulutuksen kannalla

Euroopassa on tilausta elvytystoimille pelkkien kiristysten sijaan.

talousongelmat pahenevat enti-sestään. Kreikan esimerkki osoit-taa, että kuristuslinja ei toimi.

Nilsson myöntää, että on vai-kea vastata kysymykseen, mistä saataisiin varat julkisiin investoin-teihin ja kulutuksen ylläpitoon. Joka tapauksessa esimerkiksi Kreikalle olisi pitänyt antaa so-peutumisaikaa ja veloille pidempi maksuaika.

Palkansaajia kuunneltava paremmin

Nilsson pitää epäoikeudenmu-kaisena väitettä, että palkansaajat eivät ole kyenneet tarjoamaan us-kottavia vaihtoehtoja päätetyille eurooppalaisille talouslinjauksil-le.

– Keynesiläinen lähtökohta jo sinällään tuo uskottavuutta.

Lisäksi palkansaajaliike on teh-nyt monia käytännön ehdotuksia, esimerkiksi esitykset eurojoukko-velkakirjojen ja varainsiirtoveron käyttöönotosta.

Nilsson arvostelee palkansaaja-järjestöjen liian vähäistä merkitys-tä talouslinjauksien ja -päätösten muodostamisessa. Ay-puolen ei tarvitse välttämättä nousta pää-töksenteon osapuoleksi talous-politiikassa, mutta sitä olisi syytä kuunnella tarkemmin. ETUCilla on nykyisin säännöllisiä tapaami-sia Euroopan keskuspankin ja val-tionvarainministereiden kanssa. Lisäksi se tapaa kolmikantaisesti pääministereitä niin sanotussa so-siaalisessa huippukokouksessa.

Vaikuttamisen perinteet vaihtelevat Tapaamisten ja kokousten rinnal-la ETUC on järjestänyt monia talouspolitiikkaa koskevia mie-lenosoituksia. Pohjoismaiset pal-kansaajajärjestöt eivät ole osallis-tuneet niihin samalla innolla kuin Etelä- ja Keski-Euroopan ay-toi-mijat. Nilsson ei pidä tätä miten-kään kummallisena, sillä kussakin maassa on omat tapansa vaikut-taa.

– Jos Pohjolassa alettaisiin teh-dä yhtä mittavia leikkauksia kuin etelässä, kansa lähtisi mitä toden-näköisimmin kaduille. Viime ai-kojen mielenosoituksilla ei ole muutettu talouslinjauksia, mutta ne ovat näkyneet hyvin tiedotus-välineissä ja tuoneet esiin ay-liik-keen näkemyksiä, Nilsson huo-mauttaa.

Markus Penttinenkansainvälisten asioiden päällikkö

Ruotsalainen Veronica Nilsson toimii Euroo-

pan palkansaajien keskusjärjestö ETUCin sih-

teeristössä, joka vastaa järjestön johtamisesta.

Hän on työskennellyt aiemmin muun muassa

taloudellisen yhteistyön ja kehityksen järjestö

OECD:n ay-komiteassa.

Veronica Nilssonin mielestä palkansaajia tulisi kuunnella eu-rooppalaisessa talouspolitiikassa nykyistä tarkemmin.

ET

UC


K auppapolitiikan sanasto ei puhuttele kovin mo-nia, eikä ihme: investoin-

tien suoja, kotimainen sääntely, julkiset palvelut, suosituimmuus-periaate, toimitusmuodot, luon-nollisten henkilöiden liikkuvuus, palveluntarjoajat, DDA, NAMA, GATS ja niin edelleen.

Kauppapolitiikka vaikuttaa kuitenkin olennaisesti palkan-saajien ja koko yhteiskunnan hy-vinvointiin. Päätöksiä tehdään tulleista ja yritysten markkinoille pääsystä, mutta myös työntekijöi-den liikkuvuudesta, työehdoista, julkisista palveluista ja maatalous-tuista.

Parhaimmillaan yhteisiin ja läpinäkyviin sääntöihin perustu-va vapaa kauppa lisää kehitystä, tervettä kilpailua, hyvinvointia ja työpaikkoja. Euroopan parlamen-tin sanoin ”kauppapolitiikka ei ole itsessään päämäärä”, vaan aino-astaan keino lisätä hyvinvointia. Tämän soisi näkyvän yhä enem-män myös käytännön kauppapo-litiikassa.

Ei ainoastaan elinkeinoelämän asiaLissabonin sopimuksen myö-tä kauppapolitiikasta neuvottelee pitkälti Euroopan komissio. Eu-roopan parlamentti määrittelee neuvotteluille kehykset ja hyväk-syy lopulliset sopimukset. Vaikka aiheesta järjestetään julkisia kuu-lemistilaisuuksia, sopimustekstit ovat pitkälti salaisia ennen neu-votteluiden päättymistä. Tämä vaikeuttaa neuvotteluprosessiin osallistumista.

Kauppapolitiikan tavoitteeksi on selkeämmin nostettava hyvinvoinnin ja työpaikkojen luonti.

Euroopan komissio haastettiin tämän vuoden alussa oikeuteen salaisista tapaamisista suuryri-tysten edustajien kanssa EU–In-tia-vapaakauppasopimusneuvot-teluiden yhteydessä. Muutaman suuryrityksen etu ei automaatti-sesti merkitse koko yhteiskunnan etua. Vapaata kauppaa ei voi ajaa hinnalla millä hyvänsä

Vaikka vetovastuu kauppaneu-votteluista on siirtynyt EU-tasolle, myös kotimaassa tehdään kauppa- ja vientipolitiikkaa. Suomen hal-litusohjelmassa luvataan valmis-tella taloudellisten ulkosuhteiden ohjelma. Ohjelman valmistelussa on toistaiseksi kuultu lähes yksin-omaan elinkeinoelämän edustajia. Elinkeinoelämän rooli on toki mer-kittävä, mutta samalla on pidettävä tärkein päämäärä eli hyvinvoinnin lisääminen keskeisesti esillä.

Avoin keskustelu hyödyttää kaikkiaKauppapolitiikka ja investoinnit on tuotava laajemmin julkiseen keskusteluun. Kansalaisjärjestöil-lä ja palkansaajilla on annetta-vaa sekä kauppapolitiikkaan että vienninedistämiseen. Ihmisoi-keuksien, ympäristön, säällisten palkkojen, työolojen tai verotuk-sen polkeminen ovat koko yhteis-kunnan tappio ja vääristävät ta-loudellisesta näkökulmasta myös kilpailua.

Myös kauppapolitiikassa voi-daan välttyä monilta ongelmilta, jos paikallinen yhteiskunta ja työ-olosuhteet tunnetaan hyvin. Esi-merkiksi Coca Cola Companyn yhteiskuntasuhteiden johtaja Ed-ward Potter on kertonut, että hän käyttää palkansaajien maailman kattojärjestö ITUCin raporttia työntekijöiden oikeuksien tilasta kouluttaessaan oman yrityksensä henkilöstöä.

Liisa Folkersmakansainvälisten asioiden asiamies

Kauppapolitiikka vaikuttaa kaikkiin

Vastuullinen ja läpinäkyvä kaup-papolitiikka lisää palkansaajien ja koko yhteiskunnan hyvinvointia.

Co

mm

a Im

age


T amperelainen Uuden Tehtaan konehuone De-mola on valittu Suomen

parhaaksi kesätyönantajaksi 2011. Uuden Tehtaan toiminnasta vas-taa innovaatioyhtiö Hermia Oy. Voittajan valitsi Akavan opiskeli-javaltuuskunta AOVAn raati, jon-ka puheenjohtajana toimi työmi-nisteri Lauri Ihalainen.

– Kesätöillä on iso merkitys omalle alalle työllistymisessä. Ke-sätyöpaikan hyvät käytännöt vai-kuttavat opiskelijoiden osaamisen kehittymiseen, työkokemukseen ja työllistymiseen jatkossa. Nyt palkittu Demola on tästä hyvä esi-merkki, Ihalainen kiittelee.

Ei vain CV-merkintäRaadin mielestä Demola edustaa uutta työn tekemisen muotoa, jos-sa hyvä työilmapiiri, oppiminen, vastuunanto ja työntekijöiden tu-keminen ovat keskeisiä. Demo-lassa eri alojen opiskelijat, am-mattilaiset ja tutkijat kehittävät demotuotteita ja -palveluita yri-tyksille.

Uuden ajan konehuone näyttää työelämän malliaSuomen parhaaksi kesätyönantajaksi valittu Uuden Tehtaan Demola on itsessään sosiaalinen innovaatio.

Demolan konemestari Ville Kairamo kertoo, että Demolassa kesätyöntekijät toimivat aktiivi-sesti oman alansa asiantuntijoina ja ovat tiiviissä vuorovaikutukses-sa eri alojen osaajien ja yritysten kanssa.

– Monialaiset ja kansainväliset projektitiimit kootaan mukaan valittujen opiskelijoiden osaami-sen ja kiinnostuksen perusteella. Kesätyö Demolassa ei tarkoita vain palkkaa ja CV-merkintää. Opiskelijat tulevat Demolaan op-pimaan uutta, tekemään haastavia projekteja sekä luomaan verkos-toja ja mahdollisuuksia tulevalle työuralleen, Kairamo sanoo.

Malli tulevaisuuden työpaikastaVoittajan valinnutta raatia miellyt-ti erityisesti Demolan kyky vastata työmarkkinoiden muutokseen.

– Suomalainen työkulttuu-ri muuttuu radikaalisti. Työnan-tajien on kiinnitettävä aiempaa enemmän huomiota johtamiskult-tuuriin ja työn mielekkyyteen. Ne

ovat tekijöitä, joilla työnantajat kilpailevat osaavasta työvoimasta, sanoo AOVAn puheenjohtaja Ted Apter.

Raati kiitti Demolaa myös sii-tä, että työn tulosten immateri-aalioikeudet pysyvät innovaation kehittäneellä opiskelijatiimillä. Suurin osa projektien tuloksista lunastetaan heti yritysten käyt-töön.

– Demola on ymmärtänyt, millaisia mahdollisuuksia aidon vastuun antaminen tarjoaa nuo-rille. Tähän suuntaan työelämä jatkossa kehittyy, Apter toteaa.

Samaa mieltä ovat kesätyönte-kijät, jotka ilmoittivat Demolan kisaan.

– Demola edustaa minulle vi-siota siitä, mitä työnteko voi lä-hitulevaisuudessa olla muillakin kuin vain teknisten innovaatioi-den sektoreilla. Tästä syystä voisi sanoa, että Demola itsessään on melkoinen sosiaalinen innovaa-tio, totesi yksi Demolan mukaan ilmoittaneista kesätyöntekijöistä.

Opiskelijat innovaatiotyön voimavaranaVille Kairamon mukaan Demolan saama palkinto on heille merkit-tävä, koska sitä ovat ehdottaneet juuri opiskelijat eli tulevaisuuden huippuosaajat.

– Kokemukset osoittavat, että opiskelijoilla on valtava innovaa-tiopotentiaali, jolla voidaan saa-daan aikaan tuloksia lyhyessäkin ajassa. Demolassa myös kokeneet asiantuntijat innostuvat ja oppivat nuoremmiltaan. Demolalle ja sen projektikumppaneille opiskelijat ovat innovaatiotyön olennaisin voimavara.

Jaana Parkkola

Her

mia

Oy

Demolan monialaisissa ja kansainvälisissä tiimeissä kesätyöntekijät oppivat uutta, tekevät haastavia projekteja sekä luovat verkostoja ja mahdollisuuksia tulevalle työuralleen.


WWW.JAMK.FI/AOKK

KEHITY KOULUTUSSUUNNITTELIJANA(8 op)

Aika:

A kavan opiskelijavaltuus-kunta AOVA hyväksyi syksyllä opiskelijatoimin-

nan ympäristöohjelman, jonka toimenpiteet on otettu koko Aka-van opiskelijayhteisössä käyttöön.

Akavan opiskelijatoiminnan ympäristövaikutuksia tarkastel-laan ohjelmassa ilmastonmuutok-sen torjumisen, luonnon moni-muotoisuuden ja luonnonvarojen säästämisen näkökulmasta. Käy-tännön toiminnassa ympäristö-kysymykset otetaan huomioon esimerkiksi antamalla aineettomia lahjoja, valitsemalla ympäristöys-tävällisiä kokouspaikkoja ja suo-simalla kokousruokailussa lähi- ja luomuruokaa. Lisäksi kokoukset järjestetään paperittomina.

Korkeakoulukiertueet ovat yksi suurimmista ympäristön kuormittajista Akavan opiskelija-toiminnassa. Ympäristöohjelman myötä kiertueilla muun muassa suositaan ympäristöystävällisiä hotelleja ja kierrätetään kiertue- ständillä syntyvät jätteet. Jatkossa myös jaettavan rekrytointimateri-aalin eettisyyteen ja ekologisuu-teen kiinnitetään huomiota.

AOVA kannustaa liittymään Green Office -verkostoon WWF:n Green Office on toimis-toympäristöön räätälöity ympäris-töohjelma. Kun organisaatio ottaa Green Officen käyttöön, sille laa-ditaan käytännönläheinen ympä-ristöohjelma, joka sisältää monia arjessa helposti tehtäviä valintoja ja toimintamalleja.

AOVA ei opiskelijayhteisö-nä voi hakea omaa Green Office -merkkiä, joten se kannustaakin Akavaa ja sen jäsenjärjestöjä liitty-

Tervetuloa paperittomat kokoukset!Ammattiyhdistysliikkeen on kannettava vastuuta ympäristön tilasta, painottavat Akavan opiskelijat.

mään Green Office -verkostoon. Opiskelijat haluavat omalla toi-minnallaan vaikuttaa aktiivisesti Akava-yhteisön käytäntöihin esi-merkiksi tulostamisen, energian-kulutuksen ja kierrätyksen suh-teen.

AOVAn mielestä ympäristön-suojelun tulisi olla osa ammat-tiliittojen perustehtävää. Näin ammattiyhdistysliike toimisi esi-merkkinä kaikille suomalaisille, jotta he kiinnittäisivät huomiota omaan toimintaansa ja sen ym-päristövaikutuksiin. Ensiaskel voi

olla jo se, että muistaa sammuttaa valot, kun poistuu työhuoneesta.

Elina Havuopiskelija-asiamies


TJS Opintokeskuksen Reilu Peli -verkosto on tuore esimerkki siitä, miten sosiaalinen media taipuu asiantuntijaverkoston käyttöön. Verkostossa pureudutaan sähköi-sen yhteistyön voimin epäasialli-seen kohteluun työelämässä.

Ihana kamala sosiaalinen media Verkossa pidetään yhteyttä, tun-nustetaan päivän kuulumiset ja vinkataan kiinnostavista, ja tur-hemmistakin, asioista tärkeille ihmisille ja verkostoille. Sosiaali-nen media on jokapäiväistä puu-haa, mutta se on silti edennyt takkuisasti ammatilliseen käyt-töön. Organisaatioissa ei vielä-kään mielletä sitä hyödylliseksi työvälineeksi.

Keskusteleva kulttuuri on lä-pinäkyvää, mikä voi tehdä sekä organisaatiot että yksittäiset käyt-täjät varovaisiksi, sillä verkossa jaettu kommentti kuuluu aiem-paa laajemmalle yleisölle. Kieltä-misen tai kieltäytymisen sosiaali-sen median käytöstä on voitava keskustella rakentavasti. On hyvä

Sosiaalinen media henkilöstön edustajalle oiva apu

Kun sosiaalista mediaa käytetään suunnitelmallisesti ja tarvelähtöisesti, se tarjoaa hyvän vuorovaikutuskanavan työntekijöille ja työnantajille.

muun muassa pohtia, miten tasa-painottelu yksityisen ja työroolin välillä verkossa onnistuu; millais-ta verkkojulkisuutta työnantaja voi odottaa työntekijältä tai missä asemassa on sopivaa puhua työ-hön liittyvistä asioista.

Muutakin kuin FacebookVaikka sosiaalinen media otetaan usein kivuttomasti organisaation viestintä- tai markkinointistrate-gian osaksi, työntekijöiden oma-ehtoista sosiaalisen median käyt-töä on suitsittu tomerammin. Työn kannalta tärkeisiin verkos-toihin osallistuminen saattaa vie-läkin kaatua työpaikan käyttöra-joituksiin.

Epäilyksistä huolimatta työyh-teisöjen kannattaa tutkia sosiaali-sen median välineitä ja mahdol-lisuuksia. Mukana oleminen on tilaisuus seurata ja osallistua am-matillisesti kiinnostaviin keskus-teluihin sekä rakentaa ja ylläpitää verkostoja organisaatioiden sisällä, välillä ja yli.

Tietointensiivisessä työssä ver-kostot ja ajankohtaisten keskuste-

lujen seuraaminen ovat välttämät-tömiä osaamisen ylläpitämiseksi. Ahkerat some-käyttäjät todennä-köisesti imevät tätä pääomaa ver-kosta jo nyt. Myönteisesti suhtau-tuvat organisaatiot voivat tuoda sen myös suunnitelmalliseen, yh-teiseen käyttöön.

Reilulla pelillä avoimeen oppimiseenReilu Peli -verkosto käynnistyi keväällä 2011. Luottamusmiehil-le, työsuojeluvaltuutetuille ja asia-miehille rakennettiin sosiaaliseen mediaan vuorovaikutteinen, ma-talan kynnyksen yhteistyöverkos-to.

Reilu Peli -verkoston kehittä-miseen on osallistunut TJS Opin-tokeskuksen lisäksi joukko akava-laisten ja STTK:laisten liittojen asiamiehiä ja asiantuntijoita. Ver-kostoa on tutkittu VTT:n sosiaali-sen median käyttöä tarkastelevassa Openrisk -hankkeessa. Tutkimus-yhteistyökumppanina Reilu Peli -verkostossa on Oulun yliopiston Tietojenkäsittelytieteiden laitos.

Suvi Pihkalatutkija, Oulun yliopisto

Reilu Peli -verkosto on tarkoitettu liittojen asiamiehille, luottamushenkilöille

ja työsuojeluvaltuutetuille. Verkostoon voi liittyä rekisteröitymällä verkoston

sivuilla Ning-yhteisöpalvelussa. Lisätietoja: www.reilupeli.net


U udistamisella halutaan vastata työelämän muu-toksiin ja työurien pi-

dentämisen tarpeeseen.– Ensi vuonna akavalaiset ha-

kevat terveyttä ja työhyvinvointia tukevat palvelut PHT:lta, ei A-lo-milta. Ensimmäiset jaksot tulevat haettaviksi vuoden 2012 keväällä, A-lomien toiminnanjohtaja Mer-vi Luostarinen kertoo.

Raha-automaattiyhdistys on tukenut PHT:n pilottihanketta, jossa on kehitetty uutta, kuntore-montin korvaavaa palvelua. Mu-kana on ollut asiantuntijaosaamis-ta monelta taholta.

Myös perhelomatoiminta siir-tyy A-lomilta PHT:lle. Uutta per-helomakonseptia kehitetään par-haillaan.

– Tavoitteena on tarjota pal-veluja, jotka tukevat perheiden hyvinvointia, antavat eväitä van-hemmuuteen ja lisäävät perheiden sisäistä yhteenkuuluvuutta.

– A-lomat jatkaa yhteistyötä Perhelomat ry:n kanssa, ja esimer-

Akavalaisille uusia työhyvinvointipalvelujaPalkansaajalomajärjestöt A-lomat, SAL ja T-lomat ovat perustaneet Palkansaajien hyvinvointi ja terveys PHT -järjestön, jonka keskeisenä tehtävänä on kehittää työikäisille suunnattua kuntoremonttitoimintaa.

kiksi juuri nyt on käynnissä haku perhelomajaksoille Huhmarin lo-makeskukseen, Luostarinen muis-tuttaa.

Intervac-kodinvaihdosta hyviä kokemuksia– A-lomien mökit ja lomaosak-keet säilyvät edelleen meillä, ja akavalaiset voivat vuokrata niitä jäsenetuhintaan. Osassa mökeistä on tehty isohkoja korjauksia, jot-ka lisäävät mökkien viihtyvyyttä, kertoo Luostarinen.

A-lomat jatkaa kansainvälisen Intervac-kodinvaihtojärjestelmän edustajana Suomessa. Intervacin ideana on, että perheet, pariskun-nat ja yksityishenkilöt vaihtavat asuntoja keskenään ja pääsevät matkoillaan tutustumaan uudella tavalla muihin maihin ja kulttuu-reihin.

– Kodinvaihto tapahtuu käte-västi internetissä pientä jäsenmak-sua vastaan. Vaihtoja voi tehdä lä-hestulkoon maailman jokaiseen kolkkaan. Pitkään kodinvaihdos-

sa mukana olleiden suomalais-ten kokemukset ovat olleet hyvin myönteisiä.

Tietoa uudistuksista verkostaAkavalaiset löytävät tietoa uusista ja vanhoista palveluista A-lomien ja PHT:n tulevilta verkkosivuilta.

– Toiminnan muutoksen myötä A-lomien tiedotusrooli ko-rostuu ja siksi olemme uusimassa myös verkkosivujamme. Lisäksi lisäämme tiedotustoimintaa A-lo-mien jäsenjärjestöille ja sitä kautta kaikille akavalaisille, Luostarinen lupaa.

– Meille on tärkeää, että muu-tosten myllerryksessä akavalaiset löytävät PHT:n uudet palvelut ja myös kaikki vanhat palvelut, joita A-lomat tarjoaa. Tässä tiedotus-työssä olemme tietysti kiitollisia, kun ammattiliittojen lehdistä ja verkkosivuilta löytyy tilaa tiedo-tusaineistollemme.

Lisätietoja: www.a-lomat.fi

Helena Jaakkola

A-lomien mökit ja lomaosakkeet ovat edelleen akava-laisten käytettävissä jäsenetuhintaan. Lisäksi luvassa on uusia työhyvinvointipalveluja.

Co

mm

a Im

age

�� Akavalainen 5 | 2011

Tutkittua

Työssä jatkaminen pidempään kiinnostaa; eläketurvan riittävyys epäilyttää

Lapsena saadut voimavarat suojelevat työuupumukselta

n TSuomalaisten halu jatkaa työelämässä yli 63-vuotiaana on yhä lisään-tynyt, mutta rinnalla kul-kee huoli työelämän liian kovasta tahdista ja vaati-

n Lapsena saadut voima-varat suojelevat työuupu-mukselta

Lapsuuden ja nuo-ruuden kokemukset vaikuttavat työuraan ja jaksamiseen vuosikym-meniäkin myöhemmin, osoittaa Työterveyslai-

toksen ja Rotterdamin Eramus-yliopiston tut-kimus. Hyvä sosioeko-nominen asema lapsuu-dessa, koulumenestys ja korkea koulutustaso suo-jelevat työuupumuksel-ta. Sen sijaan lapsuuden epäsuotuisat olosuhteet

voivat heikentää työhy-vinvointia.

Nuoruusiän huonoja lähtökohtia voi paika-ta myöhemmin työelä-mässä, jos työ on mie-lekästä ja monipuolista. Tutkimuksen mukaan laadukkaat työolot, hyvä

ja innostava työ sekä me-nestys työelämässä vai-kuttavatkin enemmän työhyvinvointiin kuin työuraa edeltävät koke-mukset.

muksista. Myös luotta-mus eläketurvan rahoi-tuksen riittävyyteen on laskussa. Tiedot käyvät ilmi TNS Gallupin Työ-eläkevakuuttajat TELAl-

le tekemästä tutkimuk-sesta.

Tärkeimpänä työssä jaksamista parantavana asiana pidetään mahdol-lisuutta vaikuttaa omaan

työhön ja sen sisältöön. Myös johtaminen ja työ-elämän joustot vaikutta-vat siihen, miten pitkään työelämässä halutaan ja voidaan jatkaa.

Eläkeläisten toimeentulo parantunut 2000-luvulla

n Eläketurvakeskuksen tekemän tutki-muksen mukaan keskimääräinen eläke on noussut huomattavat 2000-luvulla. Keskimääräinen kokonaiseläke nousi vuosina 2000–2010 reaalisesti 20 pro-senttia. Vanhuuseläkkeellä olevien kes-kimääräinen eläke nousi 26 prosenttia eli samaa tahtia palkkojen kanssa.

Nousuun vaikuttaa se, että uudet eläkkeet ovat olleet päättyneitä eläkkei-tä huomattavasti korkeampia. Vaikka

kansaneläkkeen merkitys on nyt vähäi-sempi, on senkin taso kohonnut. Elä-keläisten toimeentulo on kohentunut myös verotuksen keventymisen ansi-osta.

Sen sijaan työkyvyttömyyseläkkeel-lä olevien asema on heikentynyt. Nyt työkyvyttömyyseläkkeelle jäävien eläk-keet ovat keskiansioihin suhteutettuna pienentyneet viisi prosenttia kymme-nen aikana.

n Työterveyslaitos on vertaillut kuntatyön-tekijöiden masennus-lääkkeiden käyttöä ennen ja jälkeen eläk-keelle jääntiä. Masen-nuslääkkeiden käyttö väheni 23 prosenttia

Masennuslääkkeiden käyttö vähenee neljänneksen eläkkeelle jäädessä

ensimmäisenä eläke-vuotena viimeisiin työ-vuosiin verrattuna. Eni-ten vanhuuseläkkeelle jäämisestä hyötyivät ne työntekijät, joilla oli ol-lut terveydellisiä ongel-mia työssäoloaikana.

Työelämän laadun kehittäminen ja ikä-johtaminen ovat tär-keitä, mikäli halutaan, että työntekijät jaksavat työssä pidempään. Jot-ta ikääntyvät työntekijät jaksavat olla työssä vie-

lä eläkeiän kynnyksellä, heidän hyvinvointiinsa pitää kiinnittää erityistä huomiota.

Del

any

Bre

nd

an/C

om

ma

Imag

e

Wärtsilän Ylemmät Toimihenkilöt vuoden yritys-yhdistys

n Ylemmät Toimihenkilöt YTN on valinnut vuoden yritysyhdis-tykseksi Wärtsilän Ylemmät Toi-mihenkilöt ry:n. Yhdistyksellä on noin 1000 jäsentä yhtiön toimi-pisteissä Vaasassa, Turussa ja Hel-singissä. Ylemmillä toimihenki-löillä on Wärtsilässä päätoiminen pääluottamusmies, joka toimii myös toimihenkilöiden työsuoje-luvaltuutettuna. Yhdistys on vai-kuttanut aktiivisesti muun muassa siihen, että vapaa-aikana matkus-tamisen korvauksista sekä hälytys- ja vuorotyökorvauksista on saatu paikallisesti sovittua.

n Filosofian maisteri Pekka Piis-panen on valittu Akavan yhteis-kuntapolitiikasta vastaavaksi joh-tajaksi. Hän aloittaa tehtävässään tammikuun alussa. Akavassa laki-miehenä toiminut Maria Löfgren aloitti marraskussa Akavan työelä-mäasioista vastaavana johtajana. Tarkempi esittely Piispasesta ja Löfgrenistä sivulla 17.

n Akavan tutkimuspäällikkö, val-tiotieteen lisensiaatti Eugen Koev nimitettiin marraskuussa pääeko-nomistiksi. Hän raportoi Pekka Piispaselle. Valtiotieteiden maiste-ri Vesa Vuorenkoski aloitti Akavan elinkeinopoliittisena asiamiehenä lokakuussa. Hän hoitaa tehtävää Mats Nymanin työvapaan ajan.

n Julkisalan koulutettujen neu-vottelujärjestö JUKOn yliopisto-sektorin neuvottelupäälliköksi on valittu oikeustieteen maisteri Vesa Laine. Hän aloittaa työnsä joulu-kuussa.

n Yksityisalojen Esimiehet ja Asi-antuntijat YTY valitsi puheenjoh-tajakseen Juha Harjusen kaudelle 2012–2013. Harjunen työskente-lee Elisa Oyj:ssä ratkaisuasiantun-tijana.

n Diakoniatyöntekijöiden Liit-to valitsi puheenjohtajakseen diakonissa, esh Merja Korpelan. Kaksivuotinen kausi alkoi välit-tömästi valinnan jälkeen marras-kuussa. Korpela on työskentelee Helsingin seurakuntayhtymässä päihdeprojektissa ja vs. toimin-nanohjaajana.

n Suomen Ekonomiliitto SEFE valitsi Kasperi Launiksen lii-ton puheenjohtajaksi kaudek-si 2012–2013. Launis on SEFEn suurimman ekonomiyhdistyksen, Helsingin Ekonomien, puheen-johtaja. Hän on työskennellyt myös SEFEn koulutuspoliittisena asiamiehenä.

n Suomen kirkon pappisliitto va-litsi puheenjohtajakseen Alavies-kan kirkkoherran Eija Nivalan. Nivala on ensimmäinen nainen, joka on valittu Pappisliiton pu-heenjohtajaksi liiton 93-vuotisen historian aikana. Puheenjohta-juuskausi on kolme vuotta ja alkoi välittömästi valinnan jälkeen mar-raskuussa.

n Suomen Työterveyshoitajaliit-to valitsi liiton puheenjohtajak-si kaudelle 2012–2013 palvelu-päällikkö, työterveyshoitaja Heidi Teinosen. Teinonen työskente-lee palvelupäällikönä Satakunnan Työterveyspalvelut liikelaitoksessa Porissa.

Akavalainen 5 | 2011 ��

Nimiä

Kai

Wid

ell

Mer

ja L

aaks

amo

Terh

i Ves

iluo

ma

Hel

i Hir

velä

Dtl


Minister Gustafsson vill stärka utbildningens kontakter till arbetslivet

Ordföranden

n Regeringens mål är att göra Finland till världens mest kunniga nation före år 2020. Enligt under-visningsminister Jukka Gustafs-son är utgångspunkten för detta ambitiösa mål att varje ung per-son ska garanteras en studieplats och möjlighet till examen efter grundskolan. Den egna kompe-tensen ska också kunna komplet-teras genom hela livet.

Enligt Gustafsson är det yt-terst viktigt att studiehandled-ningen och kontakterna till arbetslivet utvecklas på alla ut-bildningsnivåer. Regeringen ökar resultatfinansieringen för olika utbildningsformer i avsikt att för-bättra utbildningens kvalitet. Ut-bildningens kvalitet mäts bland annat i antalet utexaminerade, studietider och sysselsättning.

Gustafsson vill få in jämlikhet i utbildningen i utbildningspoli-tikens kärna. Han anser att alla, oberoende av socioekonomisk bakgrund, ska ha lika möjligheter till studier och framgång.

Ramavtalet är ett bra avtal i den rådande ekonomiska situationen. Det stabiliserar arbetsmarknaden och dämpar ökningen av arbetslösheten. Lösningen ökar lön-tagarnas köpkraft under avtalsperiodens bägge år.

Ramavtalet har också ett värde i sig. Det visade att löntagarna och arbetsgivar-na kan samarbeta även i ekonomiskt svåra tider. Också regeringen stöder avtalet. Det stödpaket på nästan 400 miljoner euro som regeringen utlovat gagnar framför allt löntagarna.

Ramavtalet innehåller många förslag till förbättring av arbetslivet som varit närmast omöjliga att nå i förbundsspeci-fika förhandlingar. Nu kommer vi till ex-empel åt den belastning som arbetstiderna orsakar. Förlängningen av faderskapsle-digheten främjar å sin sida jämlikheten. Preciseringarna i samarbetslagarnas per-sonalplanering gör verksamheten på ar-betsplatserna öppnare än för närvarande.

Regeringen är redo att främja livslångt lä-rande och satsa på utbildning, vilket jag själv anser mycket viktigt.

Jag anser det inte heller omöjligt att avtalet får en fortsättning då det går ut om två år.

Nu har löntagarna förbundit sig till arbetsfred och måttfulla löneförhöjning-ar för två år framöver. Jag förutsätter att även företagsledningens löner och optio-ner hålls rimliga. Den arbetande medel-klassens mått kan vara rågat om inte före-tagsledningens arvoden tyglas. Skillnaden mellan ledningens och medelklassens lö-neutveckling har under de senaste åren blivit allt mer iögonfallande. Företagen har ett stort antal högutbildade experter på vilkas kompetens deras framgång vilar. Man når inga resultat med bara några di-rektörer.

Jag önskar er en trevlig väntan på ju-len!

Sture Fjäder

Lau

ra O

ja

Nytt från Akava

Ramavtalet är en julklapp till löntagarna

n Enligt Ida Mielityinen, Akavas utbildningspolitiska ombudsman, förutsätter kraven på förlängda yr-kesbanor en ytterligare satsning på vuxenutbildning och systematisk kompetensutveckling.

Kompetensutvecklingen är en omfattande helhet som innebär utveckling av kompetensen och yrkesskickligheten under hela yr-kesbanan. Utvecklingen av den

Förlängda yrkesbanor med hjälp av kompetensutvecklingegna kompetensen kan kräva en mindre uppdatering, utvidgning eller fördjupning, och i vissa fall måste man rikta sin kompetens mot helt nya områden.

Arbetsgivarna spelar en viktig roll i de anställdas kompetensut-veckling. Därför är det viktigt att man börjar följa samarbetslagen vid verkställandet av personal- och utbildningsplanerna. Enligt

lagen måste arbetsgivaren vid samarbetsförhandlingarna utar-beta en personalplan och utbild-ningsmål med syfte att främja och upprätthålla arbetstagarnas yrkes-kunnande. För tillfället känner man inte till dessa bestämmelser i samarbetslagen och följer dem därför heller inte.

Akavalainen 5 | 2011 ��

Yllättävän moni meistä saattaa olla

Monelle suomalaiselle on kertynyt aika tavalla arkista omaisuutta, jota ei tule ajatelleeksi suurena varallisuutena, saati sijoituksena. Mielestämme se on kuitenkin sitä tärkeintä varakkuutta, josta kannattaa pitää hyvää huolta, turvata ja vastuullisesti kasvattaa. Osoitteessa op.fi /varallisuus voit itse helposti laskea, oletko sinäkin kenties ihan tietämättäsi salavarakas. Tai varaa saman tien numerosta 0100 0500 aika asiantuntijamme juttusille niin katsotaan yhdessä sinulle sopiva ratkaisu.

Documents

Akavalainen 5/2011