Julhelgen 2012 Joulupyhät 2012Grundad 1890 - Perustettu 1890www.hangotidningen.fi www.hangonlehti.fi

HANGÖTIDNINGEN

HANGONLEHTI

JUL JOULU

Goda lässtunder!Hyviä lukuhetkiä!

J U L H E L G E N J O U L U P Y H ÄT T O R S D A G E N 2 0 D E C E M B E R 22 T O R S TA I 2 0 . J O U L U K U U TA

Nyt on ollut ja on jälleen se aika vuodesta, jolloin kirkot täyttyvät ja uskalletaan osoit-taa henkisyyttä ja hengelli-syyttä. Tutkimusten mukaan ihmiset ovat hyvin kiinnos-tuneita uskonnollisuudesta ja monet meilläkin tyytyväi-siä siitä suvaitsevasta ja avoi-mesta linjasta, joka koko ajan valtaa alaa kirkossamme. Henkiset ja uskonnolliset ar-vot ovat iso, tärkein osa ihmi-sen identiteettiä ja loppujen lopuksi ihmiset tavoittelevat aina niitä perusasioita, jotka merkitsevät mielekkyyttä ja mielenrauhaa. Kirkon esillä pitämät hyvät arvot välittä-misestä, läsnäolosta, vastuun kantamisesta ja Pyhän kun-nioittamisesta ovat edelleen keskeisiä.

Jouluna kyselemme, min-kälaiseen elämään tähti mei-tä johtaa. Löytyykö valoa tanssista tähtien kanssa vai seuraamalla pop ja urheilu-tähtiä? Välillä kuulemme pu-huttavan oikein megatähdis-tä ja hektiseen kulttuuriimme liittyy usein nopeastikin vaih-tuvat idolit ja esikuvat.

Tutuin tähti löytyy kuiten-kin oman joulukuusen latvas-ta. Se Betlehemin tähti, jon-ka evankelista Matteus kertoi johdattaneen itämaiset ku-ninkaat Jeesuksen seimen ää-reen. Mikä tähtitaivaan kon-junktio oli Matteusta inspiroi-nut viitisenkymmentä vuotta Jeesuksen kuoleman jälkeen jäänee salaisuudeksi. Idea oli kuitenkin selvä: tähden tuli johdattaa kuninkaallisetkin oikeiden ja kestävien arvojen luokse. Kuohuvan maailman keskellä tarvittiin silloinkin rauhan ja rakkauden, tasa-arvoisemman elämän, hy-väksymisen ja sovinnon sa-noman esilläpitoa.

Tämän joulun tähti voi ol-

Inför denna jul vill jag dela med mig tankar kring tre re-sor, tre rörelser. Det är fråga om både ett inre och ett yttre skeende. Det berör vårt högst personliga jag, likaväl som allas vår gemenskap med ju-lens Herre.

InåtJulhögtiden har ett mångskif-tande och varierande inne-håll. Mänskligheten har ge-nomgående fi rat brytningsti-derna under året. Ljuset, som ökar eller minskar, har varit ett viktigt fi rningsämne.

Bakom våra firningstra-ditioner fi nns ofta en myck-et skiftande, och inte alltför sällan oklar, historia. Men en sak är klar – den finns

Kyrkoherdens julhälsning Kirkkoherran joulutervehdys

Jultidens tre resor Joulun tähti

Anders Laxell.

där. När den rätt unga kyr-kan började fi ra Jesu födelse vid vintersolståndet tog man vara på traditionen med fi -rande av den oövervinnerli-ga solen – den som nu igen börjar skina allt starkare. Det här gick väl ihop med fi ran-det av Jesus som världens ljus som kommer till oss som, ” det folk som vandrar i mör-ker”. Från evangeliernas be-rättelser kommer i sin tur ju-lens stjärna – den som ledde österns vise till den nyfödde. Som vi ser fl ätas innehåll och traditioner ihop. Genom att söka sig inåt – bakom ytan kan man göra nya och nya upptäckter och insikter. Där-för blir vi heller aldrig ”färdi-ga” med julens budskap.

UtåtJulens glada budskap om fräl-saren som kommer är rik-tat till alla. Änglarna sjung-er sin lovsång öppet för alla och herdarna får höra att det handlar om en ”glädje för he-la folket”. Den kristna tro som är levande och stark är samti-digt alltid öppen och inneslu-tande. Det är en gemenskap som har plats för alla och en var. Men en gemenskap behö-ver människor som är bered-da att satsa sig själva för att gemenskapen skall fungera. Den som väljer att stå utanför

har svårt att uppleva gemen-skap. Den gemenskap som är inåtvärmande blir ofta trång och utestängande. Balans-gången är svår men nödvän-dig, om vi vill ta julens bud-skap på allvar.

UppåtJulens glädjebud förkunnas från himlen – det är inte ge-nom att se neråt som vi ser det oerhörda. Kristen tro handlar om att våga lyfta blicken och se Guds gåvor. I dag behöver vi uppmuntran till framtids-tro och hopp. Livet har en me-ning och ett innehåll även om det inte alltid är så lätt att se det. Herdarna såg och hörde, trodde och gick och fick se undret – Guds gåva till oss människor. De fi ck en ny in-fallsvinkel på sina liv – när de vände tillbaka från bar-net i krubban ”prisade och lovade” de Gud. Också idag ger mötet med samma Jesus livsmod och hopp – vi får och kan leva med blicken riktad framåt och uppåt.

Jag önskar dig en god och fridfull jul och ett gott nytt år!

Anders Laxell

kyrkoherde

la yllättäväkin hetki tai tilan-ne, kohtaaminen ja ihminen. Kirkkovuoden alkaessa jaoin lämmintä rokkaa ja tähtitort-tuja Vuorikadulla. Mukava tähtihetki, missä varsinaisia tähtiä olivat ne seurakunta-laiset, jotka olivat lumimyrä-kästä ja kipakasta pakkases-ta huolimatta lähteneet juh-limaan 120-vuotiasta Hangon kirkkoa.

Itsenäisyyspäivän juhlaju-malanpalvelus kuoroineen ja musiikkeineen kuului myös adventtiajan tähtihetkiin ja tätä kirjoittaessani on vie-lä kauneimmat joululaulut laulamatta ja joulukirkot pi-tämättä. Tämänvuotisen ad-venttiajan tähti onkin eittä-mättä ollut Hangossa monet kuohuvat ajat nähnyt kirk-komme, jota on kuluvana vuonna ehostettu, jonka urut perusteellisesti korjattu ja jonne saimme uudet upeat taidetekstiilit kasukoineen se-kä kirja- ja kalkkiliinoineen. Henkilökohtaisesti yhtään pienemmäksi tähdeksi ei ole jäänyt mielessäni myöskään se tuttu traktorikuski, joka auttoi kiireestään huolimat-ta isojen aurojen heittämän lumikasan siirtämisessä, että pääsin tielle ja kirkkoon.

Kun rupeaa oikein ajatte-lemaan, tähtiä ja tähtihetkiä kyllä löytyy. Tärkeintä lienee, ettemme käperry vain itsem-me ympärille vaan avaudum-me ja avarramme ajatteluam-me ja näkökulmia elämään. Kysymys on samasta, mikä uhkasi henkistä ja uskon-nollista elämää pari tuhatta vuotta sitten Rooman valta-kunnan Palestiinan provins-sissa. Sisäänpäin kääntynyt juutalaisuus ei tyydyttänyt Jeesusta, ei myöhemmin Paa-valia eikä evankelistoja. Kris-tinusko kasvoi sanomansa

mukaisesti ulos perinteisistä kuvioista. Rauhan, suvaitse-vaisuuden ja rakkauden sa-nomalle tuli tehdä tilaa eikä se ollut enää mahdollista si-säänpäin kääntyneen juuta-laisuuden ehdoilla. Siitä läh-tien on ihmisarvolle, rohkeu-delle, reiluudelle ja sovinnolle etsitty aina uusia teitä, välil-lä pahastikin kompuroiden, mutta aina kuitenkin evanke-liumin sanat tähtenä loistaen: ”Maan päällä rauha ihmisil-lä, joita hän rakastaa”.

Juuri nyt kaipaamme ki-peästi tähteä, koska emme kukaan oikein tiedä, mihin olemme menossa. Kaikki varteenotettavat pienemmät tähdet viittovat lopulta tuon suurimman ja loistavimman joulun tähden, Jeesus Nasa-retilaisen suuntaan. Nykyi-sen kuohuvan ajan keskellä kannattaa juhlia joulun syn-tymäpäiväsankaria oikein kunnolla. Hän voi olla vie-läkin se tähti, arvojohtaja ja hyvän elämän suunnannäyt-täjä, johon ei tarvitse pettyä.

Hyvää Joulua!

Heikki Rantala

rovasti

Heikki Rantala.

Jo perinteiseen tapaan, joulu-aattona 24.12. Hangon Suur-suolla avataan tallin ovet klo 10–12 kaikille joulutunnel-maan virittäytyville.

Kirkkoherra Anders Laxell pitää kaksikielisen jouluhar-

Enligt traditionellt koncept håller Stormossens stall öpp-na dörrar på julafton den 24.12 kl. 10–12 för alla som vill ta del av stallets julstäm-ning.

Kyrkohderde Anders Lax-ell håller en tvåspråkig julan-dakt kl. 10.30. Det går också envisa rykten om att julgub-ben skulle göra ett besök vid stallet under förmiddagen. Hangö udds ryttare bjuder på varm glögg åt gästerna vid stallet.

Publiken har fritt inträde till evenemanget.

Välkomna!

Minna Ruolanto

Hangö udds ryttare r.f.

Ta del av stallets julstämning

Tervetuloa tallin joulutunnelmaan

Emilia Hellman ja Turo -poni kutsuvat kaikki joulun viettoon tallille. (Kuva: Mia Maukonen)

Emilia Hellman och ponnyn Turo hälsar alla välkomna till Stormossens stall för att inleda julfi randet. (Foto: Mia Maukonen).

tauden klo 10.30. Olemme kuulleet, että myös joulupuk-ki ehtisi piipahtamaan tallil-la aamupäivän aikana. Han-koniemen ratsastajat tarjoaa joulutallin vieraille lämmintä glögiä.

Yleisöllä on tapahtumaan vapaa pääsy.

Tervetuloa!

Minna Ruolanto

Hankoniemen ratsastajat ry

Yksityistilaisuuksien ohella Ravintola HSF ei juuri ole tal-viaikaan ollut avoinna, mutta uudenvuodenaattona tähän on luvassa muutosta. Aatto-na on luvassa rento buffetil-lallinen, dj-musiikkia ja vuo-den vaihtuessa myös näyttävä ilotulitus. Joukko hankolaisia yrityksiä on mukana tuke-massa ilotulitusnäytöstä.

- Lisäksi meillä tulee muun muassa olemaan tinanvalan-taa sekä kilpailu jossa voi

Vid sidan om privata bok-ningar har HSF inte brukat hålla öppet vintertid, men på nyårsafton blir det en ändring på det. Då blir det nyårsfest med mingelvänlig buffetmid-dag, dj-musik och fyrverkeri vid tolvslaget som arrangeras som ett samarbete mellan en grupp Hangöföretag.

- Dessutom blir det bland annat stöpning av nyårs-lyckor och en tävling där vi lottar ut en övernattning på

HSF ordnar nyårsfest och fyrverkeriVanajanlinna. Tanken är att ordna en kul fest för var och en i avslappnade tecken, me-nar Toni Kallinen på HSF. Tanken är att tillställningen skall vara någonting för alla och envar. Vill man bara nju-ta av fyrverkerishowen går det också alldeles utmärkt.

Om konceptet visar sig lyckat kan det mycket väl tän-kas bli en tradition – och ett sätt att komma vidare med den mångomtalade förläng-

ningen av säsongen i Hangö.- Ett nyårslöfte kan jag gå

ut med för HSF:s del och det är att det mycket väl kan bli aktuellt med något nytt och välsmakande under 2013. Sommarsäsongen däremot öppnas offi ciellt hos oss den 15 juni – alltså om nästan ex-akt ett halvt år, berättar Kal-linen.

MH

HSF järjestää uudenvuodenjuhlat ja ilotulituksen

voittaa yöpymisen Vanajan-linnassa. Ideana on kerta kaikkiaan järjestää rennot ja kaikille suunnatut bileet, HSF:n Toni Kallinen kertoo. Tarkoituksena on tarjota jo-kaiselle viihtyisä tapahtuma, ja jos haluaa esimerkiksi vain tulla nauttimaan ilotulitus-esityksestä sekin käy vallan mainiosti.

Mikäli tapahtuma osoittau-tuu onnistuneeksi, siitä saat-taa hyvinkin tulla perinne –

ja samalla eräänlainen HSF:n lähtölaukaus jopa pidennet-tyyn kauteen.

- Yhden uudenvuodenlu-pauksen voin antaa jo nyt HSF:n osalta. Vaikuttaa ni-mittäin siltä, että jotain uutta ja maukasta on tiedossa vuo-den 2013 puolella. Kesän ava-jaisia vietetään meillä viral-lisesti 15. kesäkuuta, eli mel-ko tarkkaan puolen vuoden päästä, Kallinen kertoo.

MH

J U L H E L G E N J O U L U P Y H ÄT T O R S D A G E N 2 0 D E C E M B E R 33 T O R S TA I 2 0 . J O U L U K U U TA

viime vuoden tempaus. Lah-japaketteja vähempiosaisille lapsille ja nuorille kertyi täl-lä kertaa lähes viisisataa, kun nuorkauppakamarin edusta-jat viime viikon tiistaina kä-vivät tuomassa joulumieltä Hangon kaupungin sosiaali-toimistolle.

- Paketteja oli kampanjavii-kon aikana kertynyt yhteensä 484 kappaletta. Kentältä tul-lut palaute on jälleen kerran ollut todella positiivista, ja esimerkiksi Aktiasta todettiin että he ilman muuta haluavat toimia keräyspaikkana myös jatkossa. He saivat myös jou-lumieltä kun näkivät paket-timäärän kasvavan ihan sil-missä, Joulupuu-keräyksen projektipäällikkö Kristiina Remes totesi luovutustilai-suudessa.

Johtava sosiaalityönteki-jä Elisabeth Sundberg kiit-ti upeasta kampanjasta ja hämmästeli myös hankolais-ten halukkuutta auttaa. Näil-lä näkymin jokaiselle lapselle ja nuorelle pitäisi riittää aina-kin kaksi, mahdollisesti jopa kolme pakettia jouluksi.

- Se että nämä lahjat todel-lakin menevät paikalliseen avun tarpeeseen ja jaetaan sosiaalitoimen kautta on var-masti omiaan lisäämään hankolaisten halukkuutta osallistua, Remes uskoo.

Tasaisempi jakoLahjat jakautuivat tänä vuon-na entistä tasaisemmin eri ikäryhmien välille, eikä vii-

Hangö juniorhandelskam-mare ordnade i år för andra gången en julgransinsamling av julklappar. Den blev näs-tan lika populär som fjolår-ets. Inalles donerades näs-tan femhundra gåvopaket avsedda för mindre bemedla-de barn och unga. Represen-tanter för handelskammaren överlämnade pakteten förra veckans tisdag till socialby-rån och bidrog med julstäm-ning.

- Vi fi ck in 484 paket. Re-sponsen var igen verkligt po-sitiv. Hos Aktia konstaterade man att man helt självklart gärna fungerar som upp-samlingsplats också nästa år. Också där upplevde man julstämning när högen av gå-vopaket bara växte, säger in-samlingens projektchef Kris-tiina Remes.

Ledande socialarbetare Elisabeth Sundberg tacka-de för den lyckade kampan-jen och var överraskad över Hangöbornas hjälpvilja. Det verkar som om varje barn och ung nu kunde få hela två julklappar, kanske t.o.m. tre.

- Hangöbornas fl itiga delta-gande sammanhänger säkert med att gåvorna delas ut till ortsbor och genom socialby-rån, tror Remes.

Jämnare fördelningI år fördelade sig gåvorna jämnare mellan olika ål-dersgrupper och det blev inte

Nästan lika många paket i år som ifjolHjälpviljan i julgranskampanjen överraskade

Socialarbetare Marika Källström förvånar sig över den stora mängden julpaket.

överutbud på klappar till vis-sa åldersgrupper.

- Vi har så gott vi kunnat strävat att dirigera givarna att skänka gåvor som passar just de mest behövande även om många konstaterade att det inte spelar någon roll vilken ålder mottagaren har.

Gåvorna har i år varierat mera än i fjol. Både arran-görerna och socialbyrån blev förvånade över hur många stora gåvor som kom in. De flesta givarna hade också kommit ihåg att märka ut vilket slags mottagre gåvan passar för.

På grund av att det kom in så många gåvor planerar man redan nu att förhanssortera bättre för att socialbyråns ar-bete ska underlättas. Kanske kunde insamlingen också ti-digareläggas med en vecka. Tiden före jul och slutet av året hör till byråns mest brå-da tider. Det fi nns mer arbete än arbetare.

- Vi tar gärna emot syn-punkter så att vi kan utveckla kampanjen ytterligare, kon-staterade Remes.

Mikael Heinrichs/IS

Joulupuu-kampanja viime vuoden tasollaAuttamisen halua löytyi yllättävänkin paljon

Sosiaalityöntekijä Marika Källström hämmästelee joulupakettien suurta määrää luovutuksen yhteydessä viime viikon tiistaina.

me vuoden tapaista ajoittais-ta ylitarjontaa tietyissä ikä-ryhmissä päässyt syntymään.

- Olemme mahdollisuuk-sien mukaan pyrkineet myös ohjaamaan ihmisiä hankki-maan lahjoja juuri niille ikä-ryhmille joiden edustus on ol-lut suurin juuri sillä hetkellä, vaikka monet tänä vuonna totesivatkin että heille ei ole väliä minkä ikäiselle lapselle tai nuorelle he lahjan hank-kivat, Remes sanoi.

Tuomisten kirjo on tänä vuonna ollut viime vuotta suurempaa, ja myös todella isojen pakettien määrä yllätti sekä järjestäjät että sosiaali-toimen. Tällä kertaa pakette-ja ilman tekstiä sisällöstä tai lappua josta kävi ilmi kenelle lahja soveltuu oli myös huo-mattavasti vähemmän kuin viimeksi.

Pakettien suuresta mää-rästä johtuen ensi vuodelle onkin jo suunnitteilla tar-kempaa esilajittelua, jotta so-siaalitoimen työ helpottuisi. Mahdollisesti keräystä voitai-siin myös aikaistaa vielä yh-dellä viikolla. Joulunalusaika ja loppuvuosi kuuluu kuiten-kin kaikkein kiireisimpiin aikoihin myös heidän osalta. Töitä on enemmän kuin sen tekijöitä.

- Palautetta otetaan mie-lellään vastaan jotta voim-me kehittää kampanjaa ensi vuodeksi entistä paremmaksi, Remes totesi.

Mikael Heinrichs

Hangon toinen paikallisen nuorkauppakamarin järjes-tämä Joulupuu-lahjakeräys oli lähes yhtä suosittu kuin

Julklapparna samlades under julgranen.

Joululahjat kerättiin joulunpuun alle.

J U L H E L G E N J O U L U P Y H ÄT T O R S D A G E N 2 0 D E C E M B E R 44 T O R S TA I 2 0 . J O U L U K U U TA

Hangon ruotsinkielisen seurakunnan vs. kanttori Ro-land Näse – joka muun mu-assa toimi Hangon kuorojen ylistetyn Abba-Beatles  -kon-sertin kapellimestarina – oli jopa hieman yllättynyt tu-loksesta, sillä etenkin Björ-lingin nousu suosikkiesittä-jäksi oli hänen mielestään odottamatonta.

- Veikkaanpa että suurin osa vastaajista oli hieman varttuneempaa väestöä, sillä uskoisin että monet nykynuo-ret eivät edes tiedä kuka Jussi Björling oli, Näse toteaa.

Kyseinen tulkinta kappa-leesta ei kuulu Näsen omiin henkilökohtaisiin suosik-keihin, eikä hän oikeastaan pysty nimeämään yhtä tiettyä joulukappaletta joka nousisi muiden yläpuolelle.

- Hyviä kappaleita on niin monta, mutta toki ymmärrän että O helga natt / Oi jouluyö kuuluu monen ihmisen jou-lun rituaaleihin, Näse sanoo.

Last Christmas maan suosituinTekijänoikeusjärjestö Gram-exin tutkimuksen mukaan maamme soitetuin kotimai-nen joululaulu vuonna 2011 oli Katri Helenan Joulumaa kun taas kaikkien kappalei-den joukosta joulun ykkö-nen oli Wham! -yhtyeen Last Christmas. Tutkimus tehtiin kaupallisten radioiden soit-totilastojen perusteella. Jou-lumaa oli kaikkien kappalei-den vertailussa kolmantena, Chris Rean Driving Home for Christmas oli kakkosena.

Muita kymmenen kärkeen mahtuneita kotimaisia olivat muun muassa Suvi Teräs-niskan Hei mummo, Leevi and The Leavingsin Jossain on kai vielä joulu, Vesa-Mat-ti Loirin Sydämeeni joulun teen, Teleksin Joulun suojaan sekä Juice Leskisen Sika.

Last Christmasin ykkössija oli ylivoimainen. Se soi kaik-kiaan 423 kertaa kun toiseksi suosituin kappale soi 288 ker-taa. Bing Crosbyn jouluklas-

O helga natt visade sig bli klar etta i Hangötidningens läsaromröstning om alla ti-ders favoritjulsång. Det in-tressanta var att både svensk- och finskspråkiga röstade på den svenskspråkiga ver-sionens mest kända sånga-re, tenoren Johan Jonatan ”Jussi” Björling som sin favorit för just den låten. O helga natt är ursprungligen en fransk sång med titeln Le Cantique de Noël. Den kom-ponerades 1847 av fransman-nen Adolphe Adam och den ursprungliga texten skrevs av Placide Cappeau. Det är Augustin Kock som stått för den svenskspråkiga texten.

Björlings tolkning har un-der åren blivit bekant också för den fi nskspråkiga lyssnar-kretsen i och med att den ver-sionen antagligen spelats mer regelbundet än den fi nsksprå-kiga. I Sverige har psalmen (som inte ingår i den allmänt använda psalmboken) ofta röstats fram till alla tiders fa-vorit bland julsångerna.

Hangö svenska försam-lings tf. kantor Roland Nä-se – som bland annat fung-erade som kapellmästare för Hangökörernas gemensam-ma Abba-Beatleskonserter ti-digare i år – var till och med aningen överraskad av resul-tatet. Inte minst att det var just Björlings tolkning som folk röstat på.

- Man kan ju anta att en stor del av de som röstat är aningen äldre, eftersom jag kan tänka mig att många av dagens ungdomar inte ens känner till vem Jussi Björling var, konstaterar Näse.

Sången i fråga hör däre-mot inte till Näses personliga favoriter, men samtidigt har han svårt att nämna någon enskild sång som skulle resa sig klart och tydligt ur mäng-den bra julsånger.

- Det fi nns så många bra lå-tar, men visst förstår jag att folk gillar O helga natt och att den hör till jultraditionerna hos många, säger Näse.

HT:s julsångsenkät: HL:n joululauluäänestys:

O helga natt med Jussi Björling är favorit

Björlingin esittämä O helga natt on suosikki

Last Christmas mest speladI upphovsrättsorganisatio-nen Gramex undersökning kom det fram att Katri He-lenas Joulumaa är den mest spelade inhemska julsången medan gruppen Wham!:s Last Christmas var den allra mest spelade julsången i Finland under 2011. Undersökningen baserar sig på de kommersiel-la radiostationernas statistik från fjolåret. Joulumaa kom in på en tredje plats i sam-mandraget, medan Chris Re-as tolkning av Driving Home for Christmas blev tvåa.

Övriga inhemska låtar som kom in bland tio i topp var bland andra Suvi Ter-äsniskas Hei mummo, Leevi and The Leavings Jossain on kai vielä joulu, Vesa-Mat-ti Loiris Sydämeeni joulun teen, Teleks Joulun suojaan samt Juice Leskinens låt Si-ka.

Last Christmas var överläg-sen etta i jämförelsen då den spelades sammanlagt 423 gånger jämfört med 288 för den näst mest spelade. Bing

Crosbys evergreen White Christmas kom in på 15:e plats i statistiken.

Hangötidningens omröst-ning som pågick under no-vember och december samla-de totalt ett trettiotal svar och rösterna föll ganska ojämnt. Sammanlagt 13 olika låtar samlade röster, men de tre främsta skiljde sig faktiskt ur mängden. De finsk- och svenskspråkiga versionerna av samma sång har naturligt-vis räknats ihop. Intressant nog fi ck O helga natts fi nsk-språkiga version inte ett enda omnämnande bland rösterna. Det är Sulo Saarits som i ti-den stått för den mest kända fi nskspråkiga inspelningen av låten.

Tre i topp i Hangö:1. O helga natt – Jussi Björ-ling2. Stilla natt / Jouluyö, juhlayö – ingen namngiven artist3. Himlen i min famn – fl era artister, bl.a. Julia Salmela

Mikael Heinrichs

O helga natt (suom. Oi jou-luyö) muodostui Hangon-lehden lukijoiden suosikiksi kun kysyttiin heidän jou-lulaulusuosikkiaan. Sekä su-omen- että ruotsinkielisten vastaajien kohdalla lukijat ovat arvostaneet korkeim-malle Ruotsin kaikkien aiko-jen tunnetuimman ”Jussin” eli oopperalaulaja, tenori Jo-han Jonatan ”Jussi” Björ-lingin tulkinnan kyseisestä kappaleesta. Laulu on alku-jaan ranskankielinen ja ni-meltään Le Cantique de Noël. Sen on säveltänyt vuonna 1847 Adolphe Adam ja alku-peräiset sanat on kirjoittanut Placide Cappeau. Ruotsin-kielisen version sanat on pu-olestaan kirjoittanut Augus-tin Kock.

Björlingin tulkinta on ollut tuttu myös Yleisradion joulun lähetyksissä jossa juuri tämä ruotsinkielinen versio on ol-lut kaikkein soitetuin. Ruo-tsissa kappale, myös virtenä tutuksi tullut, on useassa ää-nestyksessä nimetty ruotsa-laisten suosikiksi joululaulu-jen saralla.

sikko White Christmas päätyi sijalle 15.

Hangonlehden marras–joulukuussa toteuttama ky-sely keräsi kaiken kaikkiaan noin kolmisenkymmentä vas-tausta ja kirjo oli melkoista. Yhteensä 13 eri kappaletta sai ääniä, mutta kolmen kär-ki oli itse asiassa täysin omaa luokkaansa. Suomen- ja ru-otsinkieliset versiot lauluista on tietenkin laskettu yhteen. O helga natt -kappaleen suo-menkielinen versio ei tosin saanut yhtään mainintaa täs-sä kyselyssä. Sen tunnetuin levytys lienee Sulo Saaritsin aikanaan tekemä.

Kolmen kärki:1. O helga natt – Jussi Björ-ling2. Jouluyö, juhlayö / Stilla natt – ei nimettyä esittäjää3. Himlen i min famn – eri esittäjiä, mm. Julia Salmela

Mikael Heinrichs

Det finns så många bra låtar, men visst förstår jag att folk gillar O helga natt och att den hör till jultraditionerna hos många.

Roland Näse

Hyviä kappaleita on niin monta, mutta toki ymmärrän että O helga natt / Oi jou-luyö kuuluu monen ihmisen joulun ritu-aaleihin.

Roland Näse

I Hangö hör körernas julkon-serter till den årliga traditio-nen. (Arkivbild)

Hangossa jouluperinteisiin kuuluu kuorojen joulukon-sertit. (Arkistokuva)

J U L H E L G E N J O U L U P Y H ÄT T O R S D A G E N 2 0 D E C E M B E R 55 T O R S TA I 2 0 . J O U L U K U U TA

Fasta och nationella traditionerÄven om den ortodoxa julen avviker från exempelvis den lutherska firar de ortodoxa numera ungefär på samma sätt som majoriteten i vårt land. I Ryssland följer den ortodoxa kyrkan fortfarande den gamla julianska kalen-dern enligt vilken julen infal-ler 11 dagar senare. Eftersom den ortodoxa kyrkan i Fin-land är statskyrka följer den alltsedan 1920-talet samma kalender som Finland – den gregorianska.

- I början följde man två kalendrar men det blev be-svärligt då det kunde fi nnas både ortodoxa och luthera-ner i samma familj; fi randet inföll då på olika dagar, be-rättar religionslärare Kirsti Jeffery.

Även i övrigt följer de orto-doxa jultraditionerna samma modell som övriga fi nlända-res. Hon berättar också att man inte i Finland fi rar Fader Frost. Figuren skapades under Sovjettiden som ersättning för religion och jul.

Typiskt för ortodoxt julfi -rande är att man gärna bör fasta 40 dagar före jul liksom man gör före påsk. Hur man gör det är ändå en fråga mel-lan människan och den him-melska fadern.

- Vi diskuterar inte saken utan envar fastar på sitt eget sätt. Det kan handla om att

Hangossa on jo 1800-luvun lopulta lähtien toiminut pie-ni, mutta sitäkin aktiivisempi ortodoksikirkko. Palveluksis-sa saattaa useinkin olla pa-rikymmentä osallistujaa ja myös kirkkokuoro on noin kymmenhenkinen, vaikka kirkolla onkin Hangossa vain reilut 80 jäsentä. Suomes-sa harvinaista siperialais-ta arkkitehtuuria edustava puukirkko esiintyy erityisen hyvin edukseen talvisessa lu-mimaisemassa. Ortodoksi-enemmistön Venäjän jou-

Ortodox jul i Hangö med fi nska traditioner

Jultomtens förebild, den helige Nikolaus.

Den ortodoxa kyrkan i Hangö och julfi randetDen ortodoxa tron bredde ut sig med ryska soldater på 1800-talet då Finland lydde under den ryske tsaren. Hangökyrkan har däremot alltid varit en civil kyrka som fi ck sin början då de ryska badgästerna ville ha också andlig omsorg. Man började samla medel för kyrkan 1890 och grundstenen murades i augusti 1894. Kyrkan är ritad av den ryske arkitekten V.I. Barankejev. Kyrkan är kulturhistoriskt intressant bl.a. för att konstnären Ina Colliander, som har belönats med Pro Finlandia-med-aljen, har skapat fl era mosaikikoner till kyrkan. Största delen, 16 stycken befi nner sig under kupolerna. En ikon kan beskådas inne i kyrkan och en ovanför kyrkans yt-terdörr. Ikoner av Colliander fi nns också bl.a. i Nya Va-lamo kyrka.

På julafton, som är de ortodoxas sista fastedag, fi ras nattvardsgudstjänst kl. 14.

EV/IS

avstå från vissa maträtter men också att avstå från an-nat, berättar Jeffery.

- Viktigt är inte vad man äter eller dricker …

- … utan det som kommer ur munnen, säger kyrkans vaktmästare Mari Backman.

Enligt ortodox lära räknas julaftonen ännu till fasteti-den men i Finland äter man på traditionellt fi nländskt sätt sin julmiddag redan på julaf-tonen.

Lågan är en fortsättning på bönenNär man träder in i den gam-la kyrkobyggnaden märker man vilken viktig roll ljusen har. Jeffrey förklarar att de – och även kupolerna i kyrkans tak representerar brinnande böner.

- Vi menar att när män-niskan ber inför en ikon och tänder ett kyrkoljus så fort-sätter ljuset bönen även om människans tanke kan ha fl ugit sin kos.Vad är då julens centrala budskap för en ortodox?

- Kristus är född, tacka!, sä-ger Jeffery och Backman med en mun.

Hela idén med julgåvor är ur ortodox, teologisk synvin-kel den att vi ger varandra gå-vor eftersom vi inte mera kan ge dem till Jesus.

Elias Vartio/IS

Hangossa vietetään myös Ortodoksista joulua suomalaisin perintein

Hangon ortodoksinen kirkko ja joulunvietto Ortodoksinen usko levisi 1800-luvulla Venäjän keisari-kunnan alaisuudessa pitkälti sotaväen mukana Suomeen. Hangon ortodoksinen kirkko on sitä vastoin aina ollut si-viilikirkko, joka sai alkunsa siitä, kun kylpyläkaupungin venäläiset vieraat tahtoivat myös hengellistä huolenpitoa. Varoja kirkolle alettiin keräämään vuonna 1890 ja pe-ruskivi muurattiin elokuussa 1894. Kirkon arkkitehtuuri on venäläisen arkkitehdin V.I. Barankejevin käsialaa. Kirkko on myös kulttuurihistoriallisesti mielenkiintoinen senkin puolesta, että muun muassa Pro Finlandia -mita-lilla palkittu taiteilija, Ina Colliander on tehnyt useita mosaiikki-ikoneita kirkkoon. Näistä suurin osa, kuusi-toista kappaletta, on ns. liekkikupolien alla. Yksi ikoni on myös nähtävissä kirkon sisällä ja toinen kirkon ulko-oven yläpuolella. Hangon kirkon lisäksi Collianderin tekemiä ikoneita löytyy muun muassa Uuden Valamon kirkosta.

Jouluaattona – ortodoksien viimeisenä paastopäivänä – 24.12. vietetään ortodoksikirkossa ehtoollispalvelu klo 14.00.

EV

Från och med slutet av 1800-talet har Hangö haft en liten men aktiv ortodox för-samling. Ofta deltar upp till ett tjugotal personer i guds-tjänsterna och kyrkokören har ett tiotal medlemmar fast församlingen har bara drygt 80 medlemmar.

Den vackra träkyrkan är en prydnad för staden och en

glädje för ögat. Kyrkan repre-senterar den i Finland säll-synta sibiriska kyrkoarkitek-turen. Kyrkan gör sig speciellt bra i vintrigt snölandskap. Till det ortodoxa östra grann-landets jul och nyår hör Fader Frost, även om han inte har något med den kristna jultra-ditionen att göra. Hur fi rar de ortodoxa i Hangö sin jul?

Joulupukin esihahmo pyhä Nikolaos.

lun- ja uudenvuodenviettoon mielletään usein Pakkasukko mukaan, vaikka se ei millään tavalla kuulukaan jouluun tai kristillisiin perinteisiin. Mut-ta miten joulua vietetään-kään ortodoksien keskuudes-sa täällä, Hangossa?

Paastoa ja kansallisia perinteitäVaikkakin ortodoksisella jou-lulla on monia ominaispiir-teitä esimerkiksi luterilaiseen jouluperinteisiin nähden, viettävät ihmiset nykypäivä-

nä hyvin pitkälti samanlaista joulua kuin valtaväestö. Ve-näjällä ortodoksinen kirkko seuraa edelleen vanhaa juli-aanista kalenteria, jonka joh-dosta joulu ajoittuu 11 päivää edemmäksi. Suomen orto-doksinen kirkko on kuitenkin valtionkirkkona noudattanut samaa kalanteria kuten Suo-men valtio – gregoriaanista kalenteria – jo 1920-luvulta lähtien.

- Alkuvaiheessa noudatet-tiin kahta kalenteria, mutta se johti hulluun tilanteeseen,

kun perheessä saattoi olla se-kä luterilaisia että ortodok-seja, jolloin juhlat eivät osu-neet samalle päivälle, kertoo uskonnonopettaja Kirsti Jef-fery.

Muutoinkin joulunviet-to perustuu pitkälti suoma-laisiin kansallisperinteisiin. Esimerkiksi pakkasukolla – joka Neuvostoliitossa tehtiin uskonnon ja joulun korvik-keeksi – ei ole suomalaisten ortodoksien jouluperinteissä minkäänlaista sijaa, kertoo Jeffery.

Ortodoksisessa joulussa on pääsiäisen tavoin myös on hy-vä paastota 40 päivää. Se mi-ten ihminen alkavan paaston suorittaa on kuitenkin hä-nen ja kaikkivaltiaan välinen asia.

- Se on jokaisen ihmisen ja Jumalan välinen asia. Emme keskustele siitä, vaan jokai-nen noudattaa oma paasto-ohjemaansa. Se voi olla ruo-kapaasto, mutta se voi olla muutakin, kertoo Jeffery.

- Oleellisinta ei ole se mitä syö tai juo … , sanoo Jeffery

- …Vaan se mitä suusta tu-lee ulos, jatkaa kirkon vahti-mestari Mari Backman.

Ortodoksisen kirkon ope-tusten mukaan jouluaatto lasketaan vielä paastoaikaan, mutta useissa perheissä syö-dään joulupäivällinen kan-sallisten perinteiden mukaan jo silloin.

Liekki jatkaa rukouksiaKun astuu vanhaan kirkko-rakennukseen, voi helposti huomata kynttilöiden olevan tärkeässä roolissa. Jeffery se-littää tuohuksien – ja myös kirkon kupolien – edustavan palavaa rukousta.

- Me ajatellaan, että kun ihminen rukoilee ikonin edessä ja sytyttää tuohuksen – kirkkokynttilän – niin tuo-huksen liekki jatkaa rukous-ta, vaikka ihmisen ajatus on

jo saattanut mennä tiehensä. Mutta mikä onkaan sitten

joulun keskeinen sanoma, ortodoksilaisittain?

- ”Kristus syntyy, kiittä-kää”, kertovat Jeffery ja Back-man yhteen ääneen.

Koko idea joululahjojen antamisesta on siis se, että lahjat annamme toisillem-me, koska Jeesukselle emme enää voi niitä antaa, Jeffery opastaa.

Elias Vartio

En mosaikikon av Ina Colliander pryder framsidan av orto-doxkyrkan.

Ina Collianderin tekemä mosaiikki-ikoni koristaa kirkon etu-puolta.

Mari Backman är kyrkans vaktmästare. Mari Backman toimii kirkon vahtimestarina.

J U L H E L G E N J O U L U P Y H ÄT T O R S D A G E N 2 0 D E C E M B E R 66 T O R S TA I 2 0 . J O U L U K U U TA

Joulu, tuo perheen ja yhtei-söllisyyden suuri juhla-aika, voi monille merkitä hyvin yksinäistä aikaa. Kun kau-punki ja yhteiskunta hiljenee joulunviettoon jäävät monet yksin. Joulunkin aikaan ai-nakin muutamat tahot – lä-hinnä seurakunnat – pitävät oviansa auki.

Seurakuntien suuri juhlaHangossa lähinnä seurakun-nat vaikuttavat, täysin luon-nollisesti pitävän ovensa auki

Julen – gemenskapens stora högtid – kan för många va-ra en mycket ensam tid. Det mesta i samhället tar paus under julhelgen, men det fi nns några hus som även då håller dörrarna öppna.

Församlingarnas högtidI Hangö verkar det vara när-mast församlingarna som na-turligtvis har verksamheten igång även under julhelgerna. I Hangö svenska församling har man inte tillsvidare sett ett behov av att ordna ”de en-sammas jul” som ett särskilt tillfälle, berättar kyrkoherde Anders Laxell.

- Men varje gudstjänst, kon-sert och andakt som ordnas är ju för alla – både för dem som har familj och de som är en-samma, påpekar han.

Som ett speciellt trevligt inslag i julaftonen rekom-menderar Laxell att besöka kyrkan klockan 12.15 då det ordnas familjejulbön och där också gospelkörerna sjunger.

- Sedan kan man bli kvar och umgås – kanske hjälpa till med att plocka psalmböck-er och kolla ljusen , det bru-kar vara en varm och otvung-en samvaro bland de som är i kyrkan fram till följande jul-bön kl. 14, med en litet annan infallsvinkel, berättar Laxell.

- På annandag jul bjuder vi i år till ”hemma hos”-julguds-tjänst kl. 16 hos Ebba och An-ders Laxell på Tvärminnega-tan 21. Vi hoppas att det skall få bli en varm gemenskap –

Ensam jul i Hangö?

Yksinkö jouluna?

Gatumissionen i Hangö och Vänstugan i Ekenäs kommer att ordna julfester på varsin ort före julen. I Hangö håller t.ex. gatumissionen julfest idag, 20.12, kl. 15 och dit är al-la välkomna, berättar verksamhetsledaren Kauko Laak-samo. Efter det håller gatumissionen ännu öppet tills lör-dagen och håller sedan stängt över julhelgerna. Samma gäller Vänstugan i Ekenäs som ordnar sin traditionella julfest på fredag kväll klockan 18. i den gamla grillens lokaler på Torngatan. Julfesten har ordnats årligen allt se-dan föreningen grundades år 1995. Det är ett traditionell tillställlning som många väntar och ser framemot – en höjdpunkt för många, berättar verksamhetsledaren Ma-rianne Rosvall.

- Alla är välkomna, oberoende av politisk övertygelse, språk eller andra faktorer. Man behöver inte anmäla sig på förhand, man kommer som man är, berättar Rosvall.

EV

Föreningarna fi rar ikväll och imorgon

med något för både kropp och själ!

En jul för alla i EkenäsI Ekenäs fi nns det fl era stäl-len som har dörrarna öppna för alla dem som vill fi ra jul på ett litet annat sätt – eller kanske vill ha lite sällskap. Lite högre uppe på Tornaga-tan kommer missionskyrkan att ordna en ”jul för alla” på själva julaftonen 24.12.

- Dörrarna öppnas kl. 16 och sedan får man vara här så länge som man vill. Tan-ken med jul för alla är att den som inte orkar, har lust eller

råd, vill ha en annorlunda jul eller är ensam kan komma hit. Vi har öppna dörrars hus, berättar pastor Jonny Fors-ström från Ekenäs Missions-kyrka.

Programmet kommer att bestå av bl.a. en ordentlig tra-ditionell julmiddag, samvaro med mera. Jonny riktar ett varmt tack till alla sponsorer som gjort tillställningen möj-lig, nu för tredje året i rad.

- De ska också ha ett stort tack för att de har hjärta att ge de här varorna, säger Fors-ström.

Julen – en tuff tid för mångaAtt festen överhuvudtaget ordnas har väldigt personliga motiv för pastorn Jonny. Han och hans Sirpa har nämligen själva i tiderna levt ute på ga-tan som bostadslösa i över tio år.

- Då var julen en väldigt svår tid, då allting var stängt och inga människor fanns på gatorna. Då önskade man ba-ra att julen skulle vara förbi och att den skulle ta slut.

- Nu då vi har ett nytt liv och fått vårt liv i ordning, känns det naturligt att öppna

kyrkans dörrar på julaftonen och välkomna människor in för att fi ra jul.

Jonny noterar att juletiden för många även kan väcka gamla känslor och minnen, som svallar upp den här tiden om året. Det kan handla om skilsmässor eller föräldrar man förlorat. Att alla ska få vara med om en gemenskap är ändå julens djupare inne-börd anser Jonny.

- Det är bara att hoppa in och komma med i samling-arna. Det är julens djupare innebörd, tycker jag.

Hittills har 40 personer an-

mält sig till festen. Även hit kan man dyka upp spontant, men för att ha en aning om hur många dukningar som ska ordnas i den lilla kyrkan, ser gärna Jonny att man an-mäler sig själv eller sin grupp senast dagen innan. Fjolårets tillställning var lyckad och Jonny ser framemot festen även i år. Deltagare förväntas både från när och fjärran.

- Förra året kom det två bi-lar från Helsingfors. Det här blir jättetrevligt, människor får träffas och vara tillsam-mans.

Elias Vartio

Hangon katulähetys ja Tammisaaren ystäväntupa tule-va tahoillaan viettämään joulua tänään ja huomenna. Tänään iltapäivällä kello 15 Hangon katulähetys jär-jestää perinteisen joulujuhlansa kello 15, osoitteessa Gentoftenkatu 8. Tammisaaressa ystäväntupa järjestää perinteisen juhlansa huomenna perjantaina kello 18, Tornikadulla, vanhan grillin tiloissa. Tapahtuma on järjestetty sitten vuodesta 1995 alkaen ja se on perin-teinen juhla jota monet odottavat innolla, kertoo toi-minnan johtaja Marianne Rosvall.

- Kaikki ovat tervetulleita, kielestä, poliittisesta va-kaumuksesta tai muista asioista riippumatta. Tänne ei tarvitse ilmoittautua, vaan voi tulla sellaisena kun on, kertoo Rosvall.

EV

Yhdistykset viettävät joulua tänään ja huomenna

myös pyhien aikana. Esimer-kiksi Hangon ruotsinkielises-sä seurakunnassa ei kuiten-kaan ole toistaiseksi koettu tarpeelliseksi järjestää ohjel-maa nimenomaan yksinäisil-le. Kirkkoherra Anders La-xell kuitenkin muistuttaa, et-tä jokainen jumalanpalvelus on kaikille tarkoitettu – niin yksinäisille kuin perheellisil-lekin. Mukavina elementtinä joulunviettoon hän suositte-lee esimerkiksi jouluaaton palveluksia ja tapaninpäivä-nä tapahtuvaa kotijumalan-

palvelusta hänen kotonansa klo 16, osoitteessa Tvärmin-nenkatu 21.

Joulu kaikille TammisaaressaJälleen tänä vuonna Tammi-saaressa järjestetään joulu, joka on kaikille avoin. Vähän korkeammalla Tornikadulla, Ekenäs Missionskyrkan ti-loissa järjestetään taas ”jou-lu kaikille” -tapahtuma itse aattona.

- Ovet avautuvat kello 16 ja tällä voi olla niin pitkään kun haluaa. Tilaisuuden ideana on, että he jotka eivät jaksa tai joilla ei ole varaa, tai he jotka ovat yksinäisiä tai tah-tovat viettää erilaisen joulun, voivat tulla tänne. Meillä on avoimien ovien päivä, kertoo pastori Jonny Forsström, Ekenäs missionkyrkanin seu-rakunnasta.

Ohjelma tulee koostumaan mm. yhdessäolosta sekä kun-nollisesta joulupöydästä, jos-ta löytyy kaikki herkut aina rosollista kinkkuun. Jonny lä-hettääkin lämpimät kiitokset tapahtuman tukijoille, jotka ovat mahdollistaneet sen jär-jestämisen nyt jo kolmannen kerran.

Joulu – rankka aika monilleJonny Forsströmillä on hyvin henkilökohtaiset syyt pidetyn juhlan järjestämiseen. Hän ja

hänen vaimonsa Sirpa elivät nimittäin yli kymmen vuotta kodittomina kadulla.

- Silloin joulu oli vaikeaa aikaa. Kaikki oli suljettu ei-kä ihmisiä näkynyt kaduilla. Silloin toivoi vain, että joulu pian olisi ohi.

- Nyt kun meillä on uusi elämä ja asiat kunnossa, tun-tuu luonnolliselta avata kir-kon ovet jouluaattona ja toi-vottaa ihmiset tervetulleiksi tänne joulunviettoon.

Jonny myös muistuttaa, et-tä joulunaika voi monilla he-rättää paljon vanhoja kipeitä muistoja ja tuntoja, esimer-kiksi avioeron tai vanhempi-ensa menettämisen johdos-ta. Se, että kaikki kuitenkin voivat olla osa suurempaa yhteisöä, on Jonnyn mielestä kuitenkin yksi joulun syvem-mistä tarkoituksista. Hän ke-hottaakin ihmisiä tulemaan reippaasti kokoontumisiin mukaan, yhteiseen joulun-viettoon.

Tähän mennessä neljä-kymmentä henkeä on jo il-moittautunut jouluaaton juh-laan. Juhlaan voi kylläkin il-maantua myös ilmoittamatta, mutta koska kirkko on pieni Jonny toivoo ilmoittautumi-sia viimeistään päivää ennen tarvittavien ruokakattauksien arvioimiseksi.

Viime vuoden tilaisuus oli onnistunut ja jälleen tänä

vuonna Jonny odottaa vierai-ta sekä läheltä että kaukaa.

- Viime vuonna tuli kaksi autoa Helsingistä. Tästä tulee tosi mukavaa, ihmiset saavat

tavata toisiaan ja olla yhdes-sä.

Elias Vartio

Missionskyrkan på Torngatan i Ekenäs ordnar ett tillfälle dit alla är välkomna på julafton.Lähetyskirkko Tammisaaressa järjestää jouluaattona tilaisuuden, johon kaikki ovat tervetulleita.

Marianne Rosvall, verksamhetsledare för Vänstugan i Ekenäs.Tammisaaren ystäväntuvan toiminnanjohtaja Marianne Ros-vall.

J U L H E L G E N J O U L U P Y H ÄT T O R S D A G E N 2 0 D E C E M B E R 77 T O R S TA I 2 0 . J O U L U K U U TA

Alina Virtanen 2a

Ciia Backman 1b

Elias Granlund 3 a

Emily Sundberg 1b

Emma Forsström 3a

Iida Siggberg 3b

Matias Nevanperä 3b

Milja Högström 5bSini Kinnunen 1a

Hangonlehti julkaisee tällä sivulla muutamia Keskuskou-lun oppilaiden jouluaiheisia piirustuksia ja askartelutöitä.

Oikein Hyvää Joulua kai-kille lukijoillemme!

Keskuskoulus julhälsning

Hangötidningen publicerar på denna sida några av Keskus-koulus elevers julteckningar och pyssel.

En riktigt God Jul till alla våra läsare!

Keskuskoulun joulutervehdys

J U L H E L G E N J O U L U P Y H ÄT T O R S D A G E N 2 0 D E C E M B E R 88 T O R S TA I 2 0 . J O U L U K U U TA

Peter Lundqvist och John-ny Karlsson är bara två av de många hobbyfotografer i Hangö som för det mesta gör en lokaltidningsredaktör som fotar vid sidan om att man in-tervjuar grön av avund. Anta-let hobbyfotografer som har en allt mer professionell ap-proach till sin hobby har ökat närmast explosionsartat de senaste åren.

I takt med att de olika ka-nalerna att dela med sig av si-na bilder ökar, hittar förstås allt fl er fi na bilder sin publik och inspirerar nya fotografer. Flickr, Picasa, Pinterest, Ins-tagram … listan kan antagli-gen göras hur lång som helst, men en sak är säker. Alla dessa nätverk är en starkt bi-dragande orsak till det ökan-de intresset för bilden och det man kan berätta utan att skriva ner ett endaste ord.

- Jag började fota med en riktig systemkamera unge-fär i 20-årsåldern. Den ka-meran saknade helt medve-tet alla automatinställningar. Jag valde helt en modell som krävde att man skulle lära sig vad man sysslade med, berät-tar Lundqvist som övergick till en digital systemkamera år 2008 då han skaffade en Nikon D300.

Han summerar drivkraften med tre ord: något slags täv-lingsinstinkt.

- Då någon har frågat mig varför jag fotar har jag svarat att för att lära mig att ta bil-der som de fl esta andra inte kan ta.

För Karlssons del kom det avgörande skedet för ganska exakt ett år sedan i novem-ber 2011 då han skaffade sin första digitala systemkamera. Efter det har det varit full fart framåt – och lärorikt.

- Det kommer nya grejer hela tiden. Då jag började bestämde jag mig för att jag skulle lära mig alla delom-råden: porträttfotografering, naturfotografering, nattfoto-grafering … Jag är mycket fascinerad av vad allt man kan göra med långa expone-ringstider. Fast man skulle tro att man är fullärd kom-mer Peter alltid med någon-ting nytt – och jag kan ju inte vara sämre. Så han är en klar drivkraft för mig.

Då Lundqvist skaffade sin första digitala systemkamera kamera sade försäljare till honom att den kameran ha-

Jakten på den perfekta bildenFotofrälsta Hangöbor sporrar och sparrar varandra

// Checklista för en ny fotograf- Fråga dig själv vad du vill uppnå med ditt fotogra-ferande?- Hur mycket vill du satsa? - Skaffa en kamera med så få fi nesser som möjligt.- Kanske bara ett fast objektiv med stor bländare.- Läs på (tidningar, böcker, internet).- Pröva dig fram, experimentera.- Tänk på bildvinkeln.- Fota i Raw-format.- Se till att ha tillräckligt många backup-kopior på dina digitala bilder.

de sådana funktioner att man nästan kan göra proffsarbete med den.

- Jag kommer ihåg att jag började fundera på vilka de funktionerna kunde vara. Nå-gonstans i bakhuvudet fanns redan då tanken om att jag en vacker dag skall klura ut hur man kan få tillbaka det man lagt ner på sin hobby. Tänk om man kunde tjäna lite på sidan om, säger Lund-qvist som deltagit i en del fo-totävlingar och vunnit hyfsa-de priser – och i år skaffade fo-nummer för att kunna fota yrkesmässigt som bisyssla.

Trots det delar man mer än gärna med sig av sin kunskap. Om någon frågar hur man ta-git en bild berättar man – och kunskapen sprider sig.

Hur ofta frågar folk er om fototips?

- Det är nog varje vecka för min del, folk har till exempel frågat mycket om mörkerfoto-grafering. Då man lär sig de manuella funktionerna med kameran så öppnar det helt nya världar. Stjärnfotografe-ring är en grej folk varit in-tresserade av, säger Johnny.

- För min del är det kan-ske mera så att jag tipsar och kommenterar, har du tänkt på det och det … Kanske inte så att folk direkt frågar, säger Lundqvist.

Att det är frågan om en prylsport är ganska klart, men enligt de här fotografer-na är det trots allt inte kame-ran i sig som avgör.

- Man får ofta höra kom-mentarer i stil med ”du måste ju nog ha en jävligt bra ka-mera då du tar sådär fi na bil-der”. Det är kanske det sista man vill höra som fotograf, intygar Karlsson.

- Det är ungefär samma sak som att man säger till en kock som gör bra mat att han eller hon måste ha en jäkligt fi n spis, kontrar Lundqvist och nämner ljuset som en helt av-görande faktor.

- Då du ser en bra bild, fi nns det så gott som alltid en gemensam nämnare som gör bilden ”bra”. Det är ljuset. I något skede får man som fo-tograf en aha-upplevelse och kommer till insikt. Det är me-ra fast i ljuset än kameran i sig. Ju dyrare kamera du har, desto mer lättanvänd är den. Folk tror tvärtom, men med

en dyrare kamera kan man mera fokusera på att söka det bästa ljuset, säger Lundqvist.

Att framkallaI och med digitaliseringen av fotograferandet har termen framkallning så gott som ra-derats, men visst finns det fortfarande fog för den ter-men också. I dag sker fram-kallningen på datorn med hjälp av bildbehandlingspro-gram som till exempel Pho-toshop eller gratisprogram-met Gimp.

- För mig är de inte ba-ra kameran det gäller, utan bildbehandlingen är oerhört viktig. Allt är tillåtet enligt mig, jag är ingen purist. I själva verket tror jag inte att jag har en enda bild som inte behandlats på något vis, säger Lundqvist.

Går en misslyckad bild att rädda med lyckad efterbe-handling?

- Det går nog, man kan gö-ra förvånansvärt mycket i ef-terhand. Jag har till exempel en fågelbild jag tagit som såg ut att vara helt sönderbränd, men efter att jag jobbade med den och lyckades ta fram fär-gerna blev den faktiskt riktigt okej, säger Lundqvist.

Hur mycket hänger en bra bild på fotografen och ut-rustningen, hur mycket spelar efterbehandlingen in?

- För min del handlar det ungefär om 50-50, säger Karlsson.

- För mig är det myck-et mera än så. Jag har nån gång sagt att mina bilder till 10 procent består av valet av motiv, fem procent själva fo-tandet och efterbehandlingen utgör 85 procent, säger Lund-qvist.

- Att ta en tekniskt bra bild kräver inte lika mycket som att behärska alla bitar och de-lar i Photoshop. Det är den bi-ten som äter upp tiden, med-ger Karlsson.

- Bildkomposition är ett område som jag ibland kan ha svårt med. En skola säger till exempel ”gå närmare” medan en annan säger ”gå längre bort”. Det är alltid en utmaning, menar Lundqvist.

Bildvinklar är också oer-hört viktiga. Båda två medger att de ofta kan gå omkring och fundera på olika bild-vinklar och ser saker och ting som färdiga foton innan de ens riggat kameran.

- Du ser klart mera av värl-den och kommer till helt nya insikter också om din egen hemort. Man märker saker som man inte tidigare ens tänkt på, säger båda.

Att ständigt gå och bära kameran på sig är förstås in-te möjligt, men också det är vanligare nu än för fem år se-dan. Och visst grämer det ib-land då kameran blivit hem-ma vid fel tillfälle.

- Men skulle man precis he-la tiden gå omkring med ka-meran får man ganska snabbt en dårstämpel över sig på en

liten ort, säger Lundqvist och skrattar.

- Det har ändrat de senaste åren, nu är det knappast nå-gon som desto mer reagerar om man till exempel ställer sig på bron och plåtar på, in-tygar Karlsson.

Just nu har båda fotogra-ferna var sitt större projekt på gång. De är förtegna över vad det egentligen handlar om, men går med på att lätta aningen på locket – men bara aningen.

- Jag har en fotobok på gång, en Hangöbok som ing-en annan har sett. Jag berät-tar inte desto mera ännu i det här skedet, men lovar att det blir en helt annorlunda bok. Det är frågan om ett projekt som i sin helhet omfattar kanske 3–4 år, säger Lund-qvist.

- Och jag sysslar just nu med ett projekt som kombi-

nerar foto och fi lm, berättar Karlsson.

Hur mycket tid lägger ni på er hobby i veckan?

- En intressant fråga fak-tiskt, men jag skulle säga omkring tio timmar. Det kan bestå av allt möjligt, bild-behandling, genomgång av gamla bilder med mera, säger Karlsson. Men jag måste nog ut varje vecka och fota.

- För min del kan det ib-land gå långa perioder utan att jag fotar, men däremellan studerar jag böcker eller lär mig till exempel nya fi nesser i Photoshop.

På webben hittar du Pe-ter Lundqvists foton på www.500px.com/hankoman och Johnny Karlssons bilder på www.flickr.com/johnny-karlsson.

Mikael Heinrichs

Early morning in Hanko-bilden är tagen den 18 augusti i å r med en Nikon D5100 och ett Sigma 150-500 mm objektiv. Bild/Kuva: Johnny Karlsson.

Nattbilden från Boulevarden är tagen med Nikons D4 och Nikons 14-24mm/F2.8 objektiv. Jag tog totalt nio exponeringar som jag fogade samman i Adobe Photoshop CS6. Efter lite vidare justeringar i Ph otoshop korrigerade jag sen bl.a. vitbalansen i A dobe Lightroom 4. Det var nästan beckmörkt när bilden togs, så använde mig av stativ. Bild/Kuva: Peter Lundqvist.

Early morning in Hanko -kuva on otettu 18.8.2012 Nikon D5100 -kameralla ja Sigma 150-500 mm -objek-tiivilla.

J U L H E L G E N J O U L U P Y H ÄT T O R S D A G E N 2 0 D E C E M B E R 99 T O R S TA I 2 0 . J O U L U K U U TA

Peter Lundqvist ja Johnny Karlsson ovat kaksi Han-gon monista valokuvausta harrastavista ihmisistä. Pai-kallislehden toimittaja, joka yleensä joutuu kuvaamaan haastattelun ohella, saattaa-kin tuntea pientä kateutta heitä kohtaan. Viime vuosi-en aikana ammattimaisesti valokuvausharrasteeseensa suhtautuvien määrä on kas-vanut räjähdysmäisesti.

Kun kuvien levittämis-mahdollisuudet eri medioi-den kautta lisääntyvät, yhä enemmän hyviä kuvia pää-see sille ja inspiroivat uusia valokuvaajia. Flickr, Picasa, Pinterest, Instagram … lis-tan voisi luultavasti pidentää loputtomiin, mutta varmaa on, että kaikki nämä verkos-tot vaikuttavat voimakkaasti kuvien yhä lisääntyvään suo-sioon. Kertoa voi käyttämättä ainuttakaan sanaa.

- Aloin kuvata oikealla järjestelmäkameralla noin 20-vuotiaana. Valitsin tietoi-sesti kameran, josta puuttui-vat kaikki automaattiasen-nukset. Valitsin kameran, jo-ka vaati käyttäjältään osaa-mista, Lundqvist kertoo.

Hän siirtyi digitaaliseen järjestelmäkameraan vuonna 2008 ja hankki silloin Nikon D300 -kameran.

Valokuvausintoansa hän selittää parilla sanalla: jon-kinasteinen kilpailuvietti.

- Kun joku kysyi minulta miksi aloitin valokuvaami-sen, taisin vastata ottaakseni sellaisia kuvia joihin useim-mat eivät pysty, Lundqvist sa-noo.

Karlsson hankki ensim-mäisen digitaalisen järjestel-mäkameransa melko tark-kaan vuosi sitten. Sen jälkeen hän on edennyt kovaa vauh-tia ja oppinut valtavan paljon.

- Uusia laitteita tulee koko ajan. Aloittaessani päätin, et-tä opettelisin kaikki eri osa-alueet: muotokuvat, luonto-kuvat, yökuvaukset… Minua kiinnostaa kovasti kaikenlai-set aikaansaannokset pitkillä valotusajoilla. Vaikka uskoi-sikin, että osaa kaiken, Peter on aina kertomassa jostakin uudesta aluevaltauksesta. En-kä minä voi olla häntä huo-nompi. Hän inspiroi minua opettelemaan uutta.

Lundqvistin ostaessa en-simmäisen digijärkkärinsä myyjä kertoi kameralla ole-van tarpeeksi toimintoja, jot-ta sillä voitaisiin saavuttaa ammattimaista jälkeä.

- Muistan pohtineeni, mi-tä toimintoja ne voisivat olla. Jossakin jo silloin oli ajatus että voisin jopa tienata jotain pientä siinä sivussa, Lund-qvist sanoo.

Hän on osallistunut joihin-kin valokuvakilpailuihin ja voittanut ihan kivoja palkin-toja. Tänä vuonna hän hank-ki y-tunnuksen jotta voisi va-lokuvata osa-aikaisesti.

Siitäkin huolimatta hän mielellään jakaa tietojaan myös muille. Jos joku kysyy, miten hän on jonkun kuvan ottanut, hän kertoo – ja tieto leviää eteenpäin.Miten usein ihmiset pyytä-

Tavoitteena täydellinen valokuvaHangon valokuvausharrastajat innoittavat ja avustavat toisiaan

// Uuden valokuvaajan muistilista:- Mieti, mihin valokuvaamisellasi pyrit.- Paljonko olet valmis panostamaan?- Hanki mahdollisimman selkeä kamera ilman turhia hienouksia.- Ehkä vain yksi kiinteä objektiivi, jossa suuri aukko.- Opiskele omatoimisesti (lehdet, kirjat internet).- Kokeile.- Mieti kuvakulmaa.- Valokuvaa Raw-formaatissa.- Katso, että sinulla on riittävästi varmuuskopioita di-gikuvistasi!

vät vinkkejä?- Viikoittain. Ihmiset ovat

muun muassa kyselleet ko-vasti valokuvauksesta pime-ällä. Kun oppii kameransa manuaaliset toiminnot, avau-tuvat aivan uudet maailmat. Ihmiset ovat olleet kiinnostu-neita muun muassa tähtitai-vaan valokuvaamisesta, John-ny kertoo.

- Minun kohdallani ehkä asiat toimivat siten, että it-se vihjaan ja kommentoin: ”Oletkohan ajatellut tuo-ta taikka tuota?”, Lundqvist kertoo.

Tietenkin kyseessä on va-rusteita vaativa harraste. Haastattelemani valokuvaa-jat ovat kuitenkin sitä mieltä, ettei kamera ratkaise tulosta.

- Usein kuulee sanottavan: ”Kyllä sinulla varmaan on to-si hyvä kamera kun otat noin hienoja kuvia”. Tuollaista va-lokuvaaja ei todellakaan ha-lua kuulla, Karlsson sanoo.

- Tuo on miltei sama juttu kuin jos hyvää ruokaa laitta-valle kokille sanoisi, että hä-nellä varmaan on hyvä liesi, Lundqvist lisää.

Hän kertoo, että valo on useasti se kaikkein tärkein muuttuja.

- Kun näet hyvän kuvan, valo yleensä on se yhteinen tekijä, joka tekee kuvasta hy-vän. Jossain vaiheessa valo-kuvaaja saa ahaa-kokemuk-sen ja ymmärtää tämän. Valo on kameraa tärkeämpi. Mitä kalliimpi kamera, sitä help-pokäyttöisempi se yleensä on. Ihmiset luulevat asian olevan päinvastoin, mutta kalliim-malla kameralla voit parem-min keskittyä etsimään par-hainta valoa, Lundqvist se-littää.

KehittäminenKun valokuvaaminen digita-lisoitui, kuvien kehittäminen on miltei jäänyt unohduksiin, mutta kyllä hän termiä käy-tetään edelleen. Tänä päivänä kuvat tallennetaan ja jälkikä-sitellään tietokoneella. Apuna ovat kuvankäsittelyohjelmat kuten esimerkiksi Photoshop tai ilmaisohjelma Gimp.

- Mielestäni kameran ohel-la kuvien jälkikäsittely on ai-van ehdottoman tärkeä osa kokonaisuutta. Minusta kaik-ki on sallittua, en ole millään tavalla puhdasoppinen. Itse asiassa uskon, ettei minulla ole ainuttakaan käsittelemä-töntä kuvaa, Lundqvist sanoo.

Voidaanko näennäises-ti epäonnistunutta kuvaa pelastaa?

- Kyllä voi. Jälkikäsittelys-sä voi tehdä hämmästyttävän paljon. Minulla on esimerkki-nä ottamani lintukuva, joka näytti aivan palaneelta. Kun käsittelin sitä ja onnistuin palauttamaan kuvan värit, kuvasta tuli ihan hyvä, Lund-qvist kertoo.

Paljonko lopputulos riip-puu valokuvaajasta, varus-teista ja jälkikäsittelystä?

Karlsson kertoo, että hänen kohdallaan on kyse noin 50-50 -tilanteesta.

- Minulla asia on toisin.

Olen joskus sanonut, et-tä kymmenen prosenttia on kiinni aiheen valinnasta, vii-si itse kuvaamisesta ja loput 85 prosenttia on jälkikäsitte-lyn tulosta, Lundqvist sanoo.

- Teknisesti onnistuneen kuvan ottaminen ei vaadi yh-tä paljon kuin Photoshopin kaikkien toimintojen hallin-ta. Se vaatii kaikesta eniten aikaa, Karlsson myöntää.

Lundqvist puolestaan ker-too, että kuvan asettelu on hänelle joskus vaikeaa. Jotkut ammattilaiset neuvovat me-nemään lähemmäs aihetta, toiset päinvastoin. Aiheen ra-kentaminen on aina haaste.

Kuvakulmatkin ovat hyvin tärkeitä. Kummatkin myön-tävät usein miettivänsä eri kuvakulmia. He muodosta-vat mielessään kuvan jo en-nen kuin ottavat kameransa esille.

- Opit näkemään ympäris-töä ja ymmärrät aivan uusia asioita kotipaikkakunnastasi. Huomaa asioita, joita ei aiem-min ole tullut ajatelleeksi, he sanovat.

Tietenkään kameraa ei ali-tuisesti pysty pitämään mu-kanaan joskin nykyään en-tistä useammin. Toki harmit-taa, jos kamera on sattunut jäämään kotiin, juuri kun si-tä olisi tarvittu.

- Mikäli kamera aina olisi mukana, pikkupaikkakun-nalla voisi helposti joutua hullun maineeseen, Lund-qvist nauraa.

Karlsson puolestaan va-kuuttaa, että tämä asia on viime vuosina muuttunut. Nykyään harva reagoi, jos nakkaa kameran esille missä tahansa tilanteessa.

Kummallakin valokuvaa-jalla on isohko hanke me-neillään. He eivät halua ker-toa tarkkaan, mistä on kyse. Kuitenkin he valaisevat asiaa ihan vähän.

- Olen tekemässä valoku-vakirjaa, erilaista Hankokir-jaa. En tässä vaiheessa kerro sen enempää, mutta kirjasta tulee ihan erilainen. Hanke kokonaisuudessaan on ehkä-pä 3–4-vuotinen, Lundqvist sanoo.

- Minun hankkeessani yh-distyvät puolestaan valokuva ja elokuva, Karlsson kertoo.

Paljonko aikaa käytätte harrasteeseenne viikossa?

- Mielenkiintoinen kysy-mys. Uskoisin, että kymmen-kunta tuntia. Työhön sisältyy kaikenlaista: kuvien käsitte-lyä, vanhojen kuvien selai-lua ynnä muuta. Joka viikko käyn myös ulkona kuvaamas-sa, Karlsson sanoo.

- Minun kohdallani voi ku-lua pitkiä ajanjaksoja kuvaa-matta, mutta silloin tutkin valokuvauskirjallisuutta tai opettelen Photoshopin uusia hienouksia.

Mikael Heinrichs/IS

Bulevardin yökuva on otettu Nikon D4 -kameralla ja Nikonin 14-24mm/F2.8 -objektiivilla. Otin yhteensä yhdeksän kuvaa eri valotuksilla jotka liitin yhteen Adoben Potoshop CS6:lla. Pienen hienosäädön jälkeen korjasin vielä valkotasapainoa Adobe Lightroom 4 - ohjelmassa. Kuvaushetkellä oli lähes pilkkopimeää, joten käytin jalustaa.

Peter Lundqvist & Johnny Karlsson.

J U L H E L G E N J O U L U P Y H ÄT T O R S D A G E N 2 0 D E C E M B E R 1 01 0 T O R S TA I 2 0 . J O U L U K U U TA

Julen infaller inte enbart un-der den mörkaste tiden av året, utan för en del även under den jäktigaste helgen, som ger an-ledning till oro och ångest.

Här är tre personliga historier om utmattning och depression.

Han gick in i väggen. En framgångsrik klädföretagare med rötterna i Hangö. I tjugo års tid hade Janne Gröning jobbat intensivt i branschen – livet var för intressant för att sova bort det. Han kunde vara på resande fot i 250 dagar om året och ofta blev nattsömnen bara några timmar långa.

- Klädbranschen var så in-tressant att jag jobbade 20 timmar i dygnet.

Det var också den tiden då han inte missade en fest.

Efter en konkurs 1992 för-sökte han börja om på nu ku-la, men 90-talet var en svår tid. Janne som verkar stortri-vas vid havet började några år senare också jobba på båt. Det verkade som en rätt så idealisk lösning, för då kunde man jobba två veckor i sträck och sedan vara två veckor i skärgården. Men det var inte helt så lätt.

- En 50-åring är för gam-mal för att jobba på färja, det är ett tufft och hårt jobb, man ska göra det som ung.

År 1998 knäcktes kamelens rygg. Hans vänner sade att ”nu ska du ta det försiktigt så att du inte slår huvudet i väg-

Tre historier om burn

Janne Gröning, skärgårdsfotograf, företagare, blivande eko-odlaregen”. På den tiden tog Janne inte ändå åt sig av varningen – visst gick han på högvarv men det var han också van med, tänkte han.

- Problemet är att, när man kommer in i en burnout är att man inte märker det själv. Jag hade dessutom alltid gjort det jag varit intresserad av, min hobby har ofta blivit min bu-siness, förklarar Janne.

Tunnan rinner överJanne gör jämförelsen med människans orkande och en tunna – visserligen rym-des det en hel del i tunnan, men i något skede rinner det över om man inte är försik-tig. Denna gång hade tunnan verkligen runnit över. Han be-rättar att han gick så mycket på övervarv att han varken kunde se på tv eller sova. I nästan ett års tid sov han bara två timmar om natten. Kraf-terna hade försvunnit, redan vid frukosten var orken slut. Janne förstod ingenting. Han som alltid varit positiv och tyckt sig ha energi för nästan två män, var nu helt matt och kraftlös.

Janne vill ändå påminna

att det fi nns skillnader mel-lan burnout och burnout och depression. Janne hade inga krafter, men han blev inte de-primerad.

- Många får självmordstan-kar, men sådant tänkte jag inte på. Fast jag inte såg nå-got ljus i ändan av tunneln, så visste jag att det fanns där.

Då allt detta skedde, kunde varken Janne eller någon an-nan förklara om vad som var på gång. I dag har läkarna ändå bättre kännedom om saken, tror Janne.

- På 90-talet var det ca. 300 000 som åt medicin, idag är det nästan 800 000. Det är ganska hemskt.

Även Janne var en av dem som fi ck ett medicinrecept då i slutet av 90-talet. För just honom passade medicinerna inte alls. Han kan inte helt sä-ga om det var sjukdomen el-ler medicinernas som var or-saken, men självkännedomen var av följande slag.

- Nerverna tog på käften. Det kändes som man hade brinnande myror under hu-den.

Vägen tillbaka gick via naturenJanne berättar att han alltid lyssnat på sin inre röst – det har alltid medfört honom stor lycka och det var också där-för han aldrig förblev i ingen-jörsyrket trots sin utbildning. I november 1998 började hans inre röst säga något mystiskt åt honom. ”Nu ska du hämta kameran” löd rösten. Åter en gång förstod Janne ingenting, men rösten blev bara högre och högre ”hämta kameran” och till slut blev han tvungen att söka fram en gammal ka-mera. Ett par veckor senare var han ute i naturen med en kompaktkamera. I nio måna-der var han sjukskriven och i nio månader levde han ett ensamt liv i naturen, i social isolation.

- Att fotografera var oerhört terapeutiskt – i synnerhet då jag gjorde det i naturen, be-rättar han.

Då hade han inte ännu nå-gonsin hört om foto- och na-turterapi som hade använts redan i fl era år i USA.

- Dag för dag började det kännas bättre. Mot våren ha-

Vägen tillbaka till livet

Lifecoachen Sanna Mämmi, som arrangerar mindfulnes-skurser även i Hangö, träffar både i arbetet och på fritiden många rädda och trängda människor som inte ser ett slut på sina plågor. Det är ändå en lättnad att man med bara ett ögonblick av när-varo kan lindra en annans plågsamma tillstånd. Sanna berättar att ångesten är svår också bland de unga.

- Det verkar som om unga människor skulle bränna ut sig på en mycket kort tid. Far-ten ökar. Jag tar emot förtviv-lade budskap från människor under 35 år: ”Livet krossar mig”, berättar Mämmi.

Speciellt nu då många fö-retag samarbetsförhandlar fi nns det många människor som fruktar att deras ekono-mi ska säcka ihop.

- Många fruktar men jag ser detta också som en möj-lighet. Vi får en möjlighet att skåda in i framtiden på ett nytt sätt, en möjlighet att för-ändra den.

- Det är hemskt att mista jobbet, men man kan klara allt, påminner hon.

Egen erfarenhetSanna vet vad hon talar om då hon pratar om arbetslöshet och att gå miste om saker och ting. Kring år 2005 miste hon på en kort tid allt som folk brukar förknippa med lycka. Hon miste sin hälsa, sitt par-förhållande, sitt hem och sin utkomst.

- Alla kriterierna på lycka som folk nämner då man frå-

Sanna Mämmi, redaktör, företagare, och Mindfulness CFMgar dem försvann under en tid av fyra månader.

Detta är inget man öns-kar någon. Men också dessa olyckor hade en positiv sida.

- När man har förlorat allt startar man från rent bord.

Skriv ner drömmarnaDe följande åren var hårda för Sanna men i något skede sökte hon sig till lifecoaching. Där fi ck hon som uppgift att skriva ner sina önskningar på papper. Inte sådant man vill undvika utan goda saker – dem mår man bra av.

- Jag kunde hålla på och skriva två, tre timmar. Det var som om någon hade slängt mig en livboj i ett stormande hav som var jag själv, berät-tar hon.

Utöver skrivandet började hon meditera. Jogamedita-tion var inte hennes grej men föreställningsmeditation gav henne något. Hon lade märke till vilken stark effekt det har att lugna sin kropp genom rätt slags andning.

- På så sätt frigör sig krop-pen från obehagliga tankar och känslor.

Lugnet och lyssnandet till den egna kroppen är centra-la saker om man vill utöva mindfulness – eller konsten om medveten närvaro – i sitt eget liv. Enligt Mämmi byg-ger metoden framför allt på kroppsmedvetande, på sam-hörigheten mellan kropp och själ.

- Man stillar sig för att upp-fatta kroppens signaler. Vi har en mängd medvetna och

omedvetna saker i vår kropp. Dem försöker vi undkomma genom att syssla med annat.

Som lifecoach önskar hon att människorna skulle vara mera du med sig själva. Själv-kännedom är en säkrare väg till lycka.

- Om du försöker förverk-liga saker utifrån, krossas drömmarna fort för de bär inte. Man måste hitta sig själv och fungera i lugn och ro både på jobbet och i par-förhållandet. När du är lugn kan du t.ex. inse att huset för en miljon inte är den viktiga grejen eller att ditt nuvarande arbete inte är det du helst vill syssla med.

Sanna påminner om att även sådana människor som är du med sig själva kan drab-bas av problem av olika slag. Den väsentliga skillnaden är att man inte ska vara rädd för problem utan leva med dem.

- Man ska stanna upp och stilla sig. Man ska sätta sig över problemen och be sitt hjärta om råd.

- Om ditt hjärta säger att du vill leva som en luffare på stranden resten av ditt liv, varför inte göra det? Du kom-mer ändå inte att stå ut med detta så länge, säger Sanna vänligt.

Hon uppmanar folk att verkligen lyssna till sig själva. Ofta planerar man nämligen livet enligt vad föräldrarnas eller samhällets förväntning-ar.

- Men om det känns illa i kroppen och du ändå tvingar dig till det i tio års tid blir du

ju sjuk, konstaterar Sanna.

Slutet gott, allting gottDe många kriserna fi ck San-na att gå igenom verkligt svå-ra upplevelser. Idag verkar hon både klok och lycklig.

- Jag är ganska förvånad. Nu lever jag så som jag dröm-de om i mina anteckningar 2009. Allt har förverkligats ännu bättre. Människan vet nog vad hon vill om hon ba-ra stannar upp och ser på sitt liv på ett nytt sätt och litar på sina drömmar. Om man inte tror på dem förverkligas de inte. Jag hade ingenting och kunde önska vad jag ville.

Slutligen ber jag Sanna om goda råd för fest och vardag.

Hon konstaterar för det för-sta att man ska ta det lugnt inför julen.

- Den största lyckan är att du får tillbringa tid med fa-miljen och umgås med den. Varför kunde man inte ta sig den tiden även till vardags? Vad hindrar dig att äta mid-dag med vännerna varje dag? Man kunde tänka efter vad man kunde överföra från jul-helgen till vardagen, säger hon.

Sanna Mämmi har vid si-dan av sin wellnessverk-samhet skrivit två böcker: Elämänvoimaa – 7 askelta hyvään eleämään (Miner-va, 2012) samt Ystäväkirja – Kaikki mitä ystäväni halua-vat kertoa minusta (Tammi, 2009).

Elias Vartio/IS

Vägen från botten kan bara leda uppåt

Sanna Mämmi, tidigare radiopersonlighet, jobbar efter en personlig burnout med att förhindra o ch hjälpa andra ur samma situation.

Janne Gröning har även i Hangö hittat motiv till sina bilder.

J U L H E L G E N J O U L U P Y H ÄT T O R S D A G E N 2 0 D E C E M B E R 1 11 1 T O R S TA I 2 0 . J O U L U K U U TA

nout och depression

Med utbrändhet (på engelska burn out) avses ett psykiskt stresstillstånd som uppstår på grund av långvarig arbetsbelastning. Dess centrala symptom är utmattning, cynism (känslan av arbetsglädje och av att arbetet är viktigt har försvunnit) samt att yrkesstolt-heten försvinner. Tröttheten är en allmän psykisk och fysisk trötthet som inte försvinner genom daglig vila eller vila under veckoslut. När tillståndet förvärras känner man sig inte utvilad ens efter en längre semester. I Finland har man ingen enhetlig diagnos för utmatt-ningssyndromet och det räknas inte heller som en psykiatrisk störning. Vården består av att man lindrar stressen i arbetet.

Depression däremot är en psykisk störning och en vedertagen diagnos. Det fi nns kri-terier som man har kommit överens om, bland annat att tillståndet har varat minst två veckor. Typiska symtom är nedstämdhet, försvagad förmåga att känna glädje, ointresse. Dessutom kan patienten lida av sömnlöshet, förändringar av matlusten, koncentrations-svårigheter, självförebråelser och tankar på döden. Vården består av samtalsterapi och vid behov även depressionsmedicin.

Utmattningssyndrom och depression är således olika saker. Ett förlängt och obehandlat utmattningssyndrom kan emellertid leda till depression.

En tredje term som kan vara bra att känna till är anpassningsstörning. När livet bjuder på olika stressfaktroer (i parförhållanden, arbetslivet osv) kan följden vara anpassnings-störning med symptom som nedstämdhet eller ångest. Kriterierna för depression uppfylls ändå inte utan det är antingen fråga om en lindrigare eller kortvarigare reaktion än vid verklig depression. Många människor som själva anser att de har upplev

t en burn out passar in i den här diagnoskategorin.

Källa: Utvecklingschef Kristian Wahlbeck, Föreningen för Mental Hälsa i Finland.

Depression och utmattningssyndromde jag fotat 5 000 foton, säger han.

Inte samma person längre – ångrar ingetJag frågar ännu Janne om han tror att han är samma person som han varit, eller om det är något i det gamla honom som han saknar.

- Nej, det fi nns ingen åter-vändo till det gamla, värde-ringar har ändrat radikalt. Du är tvungen att fundera om på livet. Man ska leva i nuet – inte i det förfl utna.

Det är inte ändå bara värde-ringarna som ändras – män-niskokroppen gör det också.

- Du klarar inte av stress på samma sätt som tidigare; kroppen har fått stryk. Men som tur lär man sig och vet när det kommer emot. Det är ändå inte alla som lär sig, jag har en bekant som fått tre–fy-ra burnouts.

Janne tror att många som genomgått en burnout börjat ett nytt liv med att göra helt nya saker.

- Ofta naturnära saker. Många blir terapeuter. Vissa återvänder till sina gamla liv – men det är svårt.

Själv är Janne Gröning idag – ett drygt decennium efter burnouten – en helt annan man än den han brukade va-ra. Nu kan han ta det lugnt, han behöver inte längre var-ken vara på alla fester eller för den delen vara bland de sista som går hem. Efter att ha rest världen över: Hong Kong, In-dien och många andra stäl-len, har han äntligen hittat ett ställe där han trivs oerhört bra – på Keistiö i Iniö, i Par-gas skärgård.

- Jag är egentligen glad över min burnout. Det blev en to-talvändning i mina värde-ringar – och det är jag glad över. Jag har brutit loss från ekorrhjulet.

Janne säger att han inte ångrar någonting. Han trivs med det han har just nu, tyck-te om det som han gjorde ti-digare men saknar inget från sitt gamla liv.

- Jag har en massa positiva saker i mitt nya liv.

Inför den stundande julen frågar vi några goda råd för vardag och fest.

- Ta en dag i sänder, lev i nuet. Vardagen är det vikti-

gaste vi har. Det enkla livet ger egentligen mest, om du le-ver ett sådant liv dy trivs med.

Enligt honom är också en-kel mat det bästa som fi nns och överlag blir det enkla en allt större sak i framtiden. Ett sista råd har naturfotografen Janen Gröning som i framti-den ämnar sysselsätta sig med ekologiska odlingar.

- Gå ut i naturen. Naturen är det viktigaste vi har – det är därifrån allt kommer.

Janne Grönings andra kar-riär som fotograf har också varit mångsidig och fram-gångsrik. Han har bl.a. bild-satt fl era böcker och dvd:n Vi-valdis fyra årstider som han bildsatte har sålt både guld och platina. Innan sitt liv som naturfotograf hade Gröning – som fått en ingenjörsutbild-ning – även gjort en fram-gångsrik och lång karriär inom klädbranschen. Speci-ellt efter att han blev heldags fotograf, har han även delat med sig av sina erfarenheter både i media och vid olika ut-bildningstillfällen.

Elias Vartio

Att bli kraftlös och deprime-rad är inte något som bara händer dem som blivit en-samma eller dem som utmat-tats i det allt mera hektiska arbetslivet. Även många unga människor kan råka ut för det i en form eller annan. En av dem är Minna Lindberg, en framgångsrik ungdomspoliti-ker och författare till boken diagnos F32.1. Det mesta i bo-ken har skrivits under den tid då hon var som sjukast. Det kändes viktigt för henne att anteckna det hon kände, ef-tersom hennes mående varie-rade mycket kraftigt. Då hon mådde bra ena dagen, kän-des det overkligt att hon da-gen innan hade varit tvungen att springa ut från mötet för att kräkas. Det var viktigt att få det dokumenterat, svart på vitt.

- Jag har efteråt insett hur viktig det var. Skrivandet var ett sätt att bearbeta saker, att sätta ord för känslor.

Våren 2009 sökte hon för-sta gången hjälp, då hon hade fått betydliga sömnsvårighe-ter. Läkaren gav recept till de-pressionsmedicin, men även en diagnos – depression. Det var först på hösten som hon hämtade hjälp från en psyki-ater. Det att hon överhuvud-taget gjorde det berodde på en mycket hängiven mamma som bokat tid och övertygade Minna att söka hjälp. Att söka hjälp överhuvudtaget hade en hög tröskel.

- Jag tänkte att jag klarar mig själv. Jag hade också för-domar mot terapi.

Hennes förhållning till te-rapi har ändå förändrats

Minna Lindberg, nybliven pedagogie magister, ungdomspolitiker, författaremärkbart sedan dess.

- Nu tycker jag att alla bor-de gå i terapi en tid. Oberoen-de av vilken livssituation man är i så hjälper det att få en an-nan människas refl ektion.

I efterhand har hon även ifrågasatt både sin och sam-hällets förhållning till diag-nosen depression. Själv hade hon svårt att söka hjälp på grund av att hon inte kunde hitta någon enskild orsak till sitt illamående – det handla-de om väldigt många små sa-ker, som hade hopats över en lång tid. Sättet som vårdsys-temet reagerade på var även märkvärdigt.

- Om man har en fysisk skada, t.ex. ett brutet ben, får man direkt en remiss till spe-cialvård, men jag fick bara ett papper med en diagnos i handen.

I stödsystemets limboÄven för övrigt gav samhäl-lets stödsystem en hel mera att önska. Folkpensionsan-staltens stödsystem visade sig vara en verklig limbo i ordets rätta betydelse, då Minnas tillstånd inte ville passa in i stödbeskrivningarna. Å ena sidan fi ck hon inte stöd för rehabiliterande psykoterapi, för att hon ansågs vara för sjuk. Å andra sidan var hon inte heller tillräckligt sjuk för att anses vara arbetsoförmö-gen och berättigad till sjuk-dapenning då hon hade lyck-ats delta i sju föreläsningar under en termin. Visserligen har man rätt att klaga över besluten, men det kan ta över ett år innan klagomålet blir behandlat. Hon var således tvungen att bl.a. betala för

terapin själv. I denna situation hade

Minna turen med sig, hon hade goda vänner som stödde och föräldrar som kunde stå för hennes terapikostnader. Men då de inte betalade peng-arna för sjukvården direkt till apoteket eller terapeuten ut-an till Mias eget konto, bör-jade skatteverket till råga på allt kräva gåvoskatt för peng-arna. Sakerna blev utredda i sinom tid, men då kändes allt detta som ett stort bakslag för Minna.

- Som politiker tycker jag att systemet är helt sjukt.

Man kan bara fråga sig, att om en kapabel person som känner till sina rättigheter och har relativt goda kontak-ter i samhället har det svårt; hur omöjligt kan det vara för en person som saknar detta stödnätverk?

Om att bryta mönster – ge betänketidSedan Minna skrivit boken diagnos F32.1 har hon även fått chansen att fungera som talare i ett seminarium i Öst-erbotten som handlade om att bryta mönster.

- Där deltog olika slags människor som ville bryta sina mönster, både de som drabbats av bl.a. alkoholism eller burnout samt deras an-höriga.

- Det går inte att bryta ett mönster som man inte aktivt är medveten om, noterar hon.

Ett mönster hon själv bru-tit har varit hennes benägen-het att alltid tacka ja till för-troende och att leva upp till-förväntningar. Detta tror hon kan vara en av orsakerna till

Minna Lindberg påminner om att rutiner är viktiga för både unga och vuxna. Julen kan vara en svår tid för vissa. - Det är en lång paus då man inte kan gömma sig bakom e-post och arbete. Det händer inget. Plötsligt måste du umgås med dig själv.

varför det gick så långt som depression i hennes fall.

- Jag har haft en osund pliktkänsla. Vissa saker har jag gjort bar för att ”det är min plikt”, oberoende om det är min plikt som studeran-de, medborgare eller syster. Jag gjorde mycket som bara förväntades – saker som tog mera än det gav. Andra skul-le ha tagit en andningspaus, men jag körde bara på som en ångmaskin.

Enligt Minna handlar detta väldigt mycket just om en va-na. Om man slutför ett upp-drag, blir man lätt tillfrågad på nytt. Kan man beakta den-na problematik då man söker människor till uppdrag el-ler tillfrågar någon att ställa upp, frågar jag Minna.

Minna funderar en stund på den svåra frågan och sva-rar sedan, att det är viktigt att ge människor tillräckligt med betänketid.

- Det är svårt att gå från en person som ställer upp till att säga nej. Men om jag får tid att fundera efter och sedan återkommer, då där det inget problem.

- Det är viktigt att ställa frågan så att man ger ett al-ternativ, inte bara kräva ett ja eller nej och aldrig ge dem en ny chans.

SysterdöttrarnaEfter krisen som depressionen gav anledning till har Minna lärt sig att prioritera annor-lunda. Helt enkelt att tänka lite mera egoistiskt, lite mera

på sig själv. Hon håller inte längre upp kompisrelationer bara för att hon borde, eller tar på sig uppgifter och del-tar på möten, bara för att hon borde. Idag är Minnas liv me-ra späckat som verkligen ger henne något i utbyte, både då det gäller verksamhet och re-lationer. Ett exempel på detta är hennes två systerdöttrar. Det är en relation som hon värnar högt. Det är en rela-tion som ger mera än det tar.

- Jag har haft det svår att se mig som en del av framtiden. Men jag vill vara en del av de-ras uppväxt och framtid.

Elias Vartio

Diagons F32.1

J U L H E L G E N J O U L U P Y H ÄT T O R S D A G E N 2 0 D E C E M B E R 1 21 2 T O R S TA I 2 0 . J O U L U K U U TA

➛ ➛ Jucci Hellström är för de flesta ett bekant namn. Alla känner vi ju till Hunks-Jucci, eller hur? Till vardags är det däremot arbetet som personlig tränare med ett tju-gotal egna kunder som gäller. Under 2012 har han dock lagt ner en hel del tid på ett täm-ligen färskt intresse – nämli-gen teatern. Den nya karriä-ren fi ck sin början i samband med att Svenska Teatern i Helsingfors satte upp Play Me år 2009. Den gången tillfrå-gades Jucci om han var in-tresserad av en roll och under 2012 har han stått på scenen i två storproduktioner: den två-språkiga versionen av Disneys Aladdin på Alexandersteatern i Helsingfors och Åbo Svenska Teaters musikalsatsning Hair.

- Det var i samband med Play Me som jag för första gången stod på teaterscenen och jag märkte att jag tyckte om det. Det är ju inte som att jag har någon utbildning in-om området, men är förstås van att uppträda efter närma-re tjugo år. Mitt motto är att jag kan ingenting, men klarar av vad som helst. Det att jag också har deltagit i hårmode-visningar säger en hel del, sä-ger Jucci med ett fl in.

Älskar att stå framför publikSteget från teater och hår-modevisning till musikalens värld är dock ganska stort – men inte heller det har visat sig vara ett hinder för en mål-medveten man som enligt sig själv är ”dålig på att vara då-lig på någonting”. Han med-ger att han som yngre ville söka in till Teaterhögskolan, men var alldeles för blyg.

- Mina kompisar såg frå-gande på mig då de fi ck höra att jag skulle vara med i en musikal, men inte kan man väl vara sämre än de andra. Man är knappast någon Celi-ne Dion precis, men tillsam-mans med de andra klarar jag nog av att hålla tonen.

I de tidigare produktioner-na har rollerna varit främst talroller, men i Hair är Juc-ci dansare och sångare. Att göra det ena eller det andra gick väl an – men att kombi-nera båda två var en annan femma.

- Noter är inte min grej, utan jag började med att sit-ta bredvid någon som också sjöng bas och lärde mig utan-till hur det skulle låta. Men jag har faktiskt planer på att börja ta sånglektioner nu. Ef-ter att ha varit med om Hunks där har man uppträtt hur som helst, var som helst och hur trött som helst är det här med teater en ren lyx.

I och med att föreställning-arna av Aladdin och repetitio-nerna till Hair – båda två pjä-ser där Jucci blivit tillfrågad om han vill medverka – gick på varandra blev det en hel del bråda dagar i höst. Inte minst med tanke på att det

PERSONER �Jucci har många strängar på sin lyraTeaterscenen den senaste erövringen

egentliga jobbet också borde skötas.

- Det blev ibland helt enkelt för mycket med tre månader utan en enda ledig dag. För tillfället är jag fyra dagar i veckan i Åbo med teatern och tre i Helsingfors med mina kunder.

Jucci var i tiderna med och grundade dansgruppen Hunks som senare lade till Scandinavian i namnet. Någ-ra år senare grundade han tillsammans med en annan av medlemmarna ett före-tag som erbjöd personlig trä-narservice och i dag har han dessutom ett alldeles eget fö-retag i branschen.

- Planer fi nns på att slå oss ihop med en annan kompis och att istället för att åka runt till olika gym där kunderna tränar skaffa en egen studio. Från hösten har jag också haft kunder i Åbo.

Fritidsproblem finns med andra ord inte, men frågan är om Jucci inte vantrivs me-ra med att vara sysslolös än att stressa på.

- Då jag var sjukledig för ett år sedan i och med en knäoperation höll jag på att bli galen redan de två första dagarna då jag inte fi ck göra någonting.

Mångsidig bakgrundJuccis bakgrund inom idrot-ten är minst sagt mångsidig. Kampsporten kom in i bil-den redan som sexåring, kort därefter fotbollen. Då grenar-na var som fl est kunde det bli träningar i tre olika grenar per dag: från handboll till friidrott för att avrunda med fotboll.

- Jag tror att jag har prö-vat på alla grenar som fanns i Hangö på den tiden, bara bas-keten blev borta. Då ameri-kansk fotboll kom till Hangö ville man ju pröva på det ock-så. Jag blev aldrig riktigt bra, men jäkligt roligt var det.

I samband med fl ytten till Helsingfors blev det gymträ-ning på grund av problem med ryggen. Via gymet hit-tade Jucci en ny gren att tes-ta på, nämligen kroppsbygg-ningen.

- Det var kanske inte det allra smartaste valet jag gjort, eftersom bodybuildingen inte är det hälsosammaste som fi nns, medger han såhär i ef-terhand.

Efter en tid var det kropps-byggningen som blev den vik-tigaste grenen – till och med det viktigaste i livet – ända tills ett ödesdigert benträ-ningspass satte stopp för den karriären.

- Då hände det värsta som kan hända en idrottare. Knä-na gick sönder och efter det gick jag in i en svår depres-sion som bland annat tog sig uttryck i ett livligt festande och personliga problem. Men jag halkade lyckligtvis in på tränarbanan och på den vä-gen är jag fortfarande. Som tränare blir man aldrig full-lärd, utan det är frågan om en ständigt pågående utveck-lingsprocess.

Ett exempel på tränaranla-gen kom redan i de tidiga ton-åren då alla killar på Back-gränd i Hangö spelade fotboll och man till och med spe-lade en egen serie. Jucci var spelande tränare för sitt lag – och vid lämpliga tillfällen tipsade han Hickens junior-tränare om lovande spelare.

- Man lusläste ju Buster på den tiden och jag var just den där spelande tränaren, skrat-tar Jucci som senare studera-de hälsopromotion vid Solval-la i två år och efter det bland annat gått på Personal Train-ing School i Stockholm och tagit PTA-kurser i Finland.

Som personlig tränare har Jucci fortfarande fl era stam-kunder som varit med ända sedan han började i bran-schen.

- Som personlig tränare är man kanske mera psykolog än något annat, man måste lära sig känna människan för att det skall fungera. Man skall känna till styrkor och svagheter och kunna motive-ra. Jag har både kunder som tycker om att träna och såda-na som verkar avsky det.

Att träna endast hemma är oftast ingen vidare bra lös-ning, men redan att anställa en personlig tränare kan vara en fungerande motivations-faktor för vissa. Om man be-talar för en personlig tränare så tränar man också.

- Jag kan ge kunden alla nycklar, men om viljan inte fi nns så blir det ingenting av det hela. Jag är oerhört ambi-tiös och kräver mycket, men kan också vara ganska snäll i början.

Hangö en oasFör Jucci är Hangö alltid en trygg oas dit han kan åter-vända – precis som familjens stuga i Ingå skärgård. Då han kommer bort från betongen släpper också stressen för ho-nom.

- Jag märker direkt på bus-sen tillbaka mot Helsingfors att stressen och ångesten smyger sig på någonstans i Esbo … Min mamma bor fortfarande i Hangö och jag försöker också hinna dit lite nu och då, men det har bli-vit en tid sedan sist. Vi har en standardpromenad till Bel-

levue och Kapellhamnen vi brukar ta varje gång jag är dit.

De gamla kompisarna bör-jar alla ha familj, vilket gör det svårt att pricka in gemen-samma träffar, men kontak-ten via till exempel Facebook fungerar bra.

- Julen har alltid varit en oerhört viktig högtid för mig.

Släkten från min mammas sida har alltid brukat samlas på holmen i Ingå skärgård. Traditionerna är viktiga.

Julmaten är inte heller nå-got han rynkar på näsan åt – trots att lådorna inte är hans grej. Julskinkan och mormors julgröt hör däremot till.

- Jag är ingen oresonlig hälsofreak, utan kan nog

också äta skräpmat någon gång. Man behöver ju inte överdriva till jul heller och bara man kommer ihåg att röra på sig går det bra.

Hair på ÅST ges ännu sam-manlagt 45 gånger ända fram till den 23 mars.

Mikael Heinrichs

Som tränare blir man aldrig fullärd, utan det är frågan om en ständigt på-gående utvecklings-process.

Jucci HellströmPersonal Trainer

Jucci Hellström har stigit på teaterscenen med besked. I år blev det två roller – men vem vet vad framtiden för med sig.

Jucci Hellström on lähtenyt ryminällä teatteriin. Tänä vuonna ohjelmassa oli kaksi roolia – kuka tietää mitä tulevaisuus tuo mukanaan.

J U L H E L G E N J O U L U P Y H ÄT T O R S D A G E N 2 0 D E C E M B E R 1 31 3 T O R S TA I 2 0 . J O U L U K U U TA

HENKILÖT �

➛ ➛ Jucci Hellström on useimmille hankolaisille ta-valla tai toisella tuttu hen-kilö. Kaikkihan tunnemme Hunks-Juccin, eikö totta? Hä-nen varsinainen työnsä on kuitenkin henkilökohtaisena valmentajana toimiminen pa-rillekymmenelle omalle asi-akkaalleen.

Vuonna 2012 hän on kui-tenkin omistautunut melko uudelle harrasteelle: teatte-rille. Uusi ura aukesi Helsin-gin Svenska Teaternin Play Me -esityksen myötä vuonna 2009. Tuolloin häneltä tie-dusteltiin, onko hän kiinnos-tunut roolista. Vuoden 2012 aikana hän on osallistunut kahteen suurempaan teatte-rituotantoon: Disneyn Alad-dinin kaksikieliseen versioon Helsingin Aleksanterin teatte-rissa sekä Åbo Svenska Teate-rin Hair-musikaaliin.

- Play Me:n myötä esiinnyin ensimmäistä kertaa näyttä-möllä ja huomasin pitäväni siitä. Minullahan ei ole alan koulutusta mutta olen tie-tenkin jo kahdenkymmenen vuoden ajan tottunut esiinty-mään. Mottoni on, etten osaa mitään, mutta pystyn mihin vaan. Siitä kielii varmasti sekin, että olen osallistunut useaan hiusmuotinäytökseen, Jucci virnuilee.

Rakastaa esiintymistäAskel teatterista ja hiusmuoti-näytöksistä musikaalin maa-ilmaan on silti melko suuri, mutta sekään ei ole osoittau-tunut määrätietoiselle mie-helle esteeksi. Omasta mie-lestään Jucci on ”huono ole-maan huono missään”. Hän toki myöntää nuorena haa-veilleensa Teatterikorkeakou-lusta, mutta oli silloin aivan liian ujo.

- Kaverit ihmettelivät kun kuulivat, että olen mukana musikaalissa, mutta enhän minä voi olla muita huonom-pi. En tietenkään ole mikään Celine Dion, mutta yhdessä muiden kanssa pystyn kyllä laulamaan ihan pätevästi.

Edellisissä produktioissa hänellä on enimmäkseen ol-lut puherooleja, mutta Hai-rissa Jucci tanssii ja laulaa. Jommankumman tekeminen sujuisi vaivatta, mutta niiden yhdistäminen olikin ihan eri asia.

- Nuotit eivät ole minun juttuni vaan aloitin istumal-la jonkun toisen bassoa lau-lavan vieressä ja näin opin ulkoa kappaleet. Nyt olenkin jo alkanut suunnittelemaan varsinaiseen lauluopetuk-seen osallistumista. Hunksi-en myötä olen oppinut esiin-tymään tilanteessa kuin ti-lanteessa, missä tahansa ja kuinka väsyneenä tahansa. Siihen verrattuna teatterityö on silkkaa luksusta.

Koska Aladdinin esitykset ja Hairin harjoitukset osui-vat päällekkäin, syksy tie-si kiireistä aikaa. Varsinkin, koska oikeasta työstäkin piti huolehtia.

Musikaalirooli oli sopiva haaste Jucille”En osaa mitään, mutta pystyn mihin vaan”

- Kolme kuukautta ilman ainuttakaan vapaapäivää oli jo liikaa. Tällä hetkellä vietän neljä päivää viikosta Turussa ja kolme Helsingissä asiak-kaitteni parissa.

Jucci oli aikanaan muka-na perustamassa tanssiryh-mä Hunksia. Ryhmä lisäsi myöhemmin nimeensä Scan-dinavian-sanan. Muutamia vuosia tämän jälkeen hän perusti erään toisen ryhmän jäsenen kanssa henkilökoh-taista valmennusta tarjoavan yrityksen. Tänään hänellä on lisäksi aivan oma alan yrityk-sensä.

- Olemme erään toisen ys-tävän kanssa suunnitelleet yhdistää voimamme ja hank-kia oman studion sen sijaan, että kiertäisimme asiakkai-den käyttämiä saleja. Tästä syksystä alkaen minulla on ollut asiakkaita myös Turus-sa.

Jucilla ei siis ole vapaa-ajan ongelmia – mutta kuten mies itse toteaa hän ei osaa olla te-kemättä mitään.

- Ollessani vuosi sitten sai-raslomalla polvileikkauksen takia olin tulla hulluksi jo kahtena ensimmäisenä päi-vänä kun mitään en saanut tehdä!

Monipuolinen taustaJucin urheilutausta on vähin-tään kirjava. Kamppailula-jit astuivat kuvaan jo hänen ollessa kuuden ikäinen ja pi-an sen jälkeen jalkapallo tuli mukaan kuvaan. Aikaan, jol-loin hän harrasti eniten laje-ja hänellä saattoi olla kolmen lajin harjoitukset päivässä: ensin käsipalloa ja sen jäl-keen yleisurheilua ja päivän päätteeksi vielä jalkapallo-harkat.

- Olen varmaan kokeillut kaikkia Hangossa tuohon aikaan tarjolla olleita lajeja paitsi korista. Kun amerik-kalainen jalkapallo tuli Han-

koon halusin kokeilla sitäkin. Minusta ei koskaan tullut oi-kein hyvää missään lajissa, mutta hauskaa oli.

Helsinkiin muuttaessaan hän aloitti salitreenit selkä-vaivojensa takia. Salitreenin kautta Jucci keksi itselleen uuden lajin, kehonrakennuk-sen.

- Ehkä en silloin tehnyt ko-vinkaan järkevää valintaa: bodybuilding ei nimittäin ole kaikkein terveellisin laji, hän tuumii näin jälkikäteen.

Jonkun ajan päästä kehon-rakennuksesta tuli kuitenkin hänen päälajinsa – ja jopa elämän tärkein asia – kunnes kohtalokas jalkatreeni päätti hänen uransa.

- Silloin tapahtui pahin asia, mikä urheilijalle saat-taa tapahtua. Molemmat pol-vet hajosivat. Sen jälkeen va-josin melko syvään masen-nukseen, joka muun muassa johti kovaan bailaamiseen ja henkilökohtaisiin ongelmiin. Onneksi löysin valmentajan uran jossa toimin edelleen. Valmentajana kukaan ei kos-kaan tule täysin oppineeksi vaan kyse on alati jatkuvasta kehitysprosessista.

Hänen valmentajankyvyt ilmenivät jo teini-iässä. Kaik-ki Hangon Mäkikujan kundit pelasivat jalkapalloa ja heillä oli jopa oma sarjansa. Juc-ci toimi joukkueensa pelaa-javalmentajana. Tilaisuuden tullen hän vihjasi Hikkenin juniorivalmentajalle lupaa-vista pelaajista.

- Tuohon aikaanhan luin innokkaasti Busteria ja mi-nähän olin tasan tarkkaan tuo pelaava valmentaja, Jucci naurahtaa.

Myöhemmin hän opiskeli kaksi vuotta terveydenedis-tämistä Solvallassa. Sen jäl-keen hän on muun muassa opiskellut Tukholman Per-sonal Training Schoolissa ja osallistunut PTA-kursseihin

Suomessa.Hänellä on edelleen kanta-

asiakkaita aivan valmennus-uransa alkuajoilta.

- Henkilökohtaisen val-mentajan on ehkä ensi sijas-sa oltava psykologi. On opit-tava tuntemaan asiakkaansa jotta asiat onnistuisivat. On tunnettava heidän vahvuu-det ja heikkoudet ja on myös osattava motivoida asiakasta. Minulla on sekä harjoittelusta pitäviä asiakkaita että niitä, jotka tuntuvat kammoksuvan harjoittelua.

Kotona harjoittelu ei yleen-sä ole kaikkein toimivin rat-kaisu, mutta jos palkkaa hen-kilökohtaisen valmentajan jo se tuntuu toimivan moti-vaationa joidenkin ihmisten kohdalla. Jos kerran palkkaa personal trainerin, niin tulee myös harjoiteltua.

- Voin antaa asiakkaille kaikki avaimet mutta jos jo-ku ei itse halua tehdä mitään, niin siitä ei myöskään tule yhtään mitään. Olen erittäin kunnianhimoinen ja vaativa, mutta alussa osaan myös olla hyvinkin kiltti.

Hanko on keidasJucille Hanko on aina ollut turvallinen keidas jonne hän voi palata – aivan kuten per-heen mökille Inkoon saaris-tossa. Kun hän pääsee pois suurkaupungin betoniviida-kosta hän myös rentoutuu.

- Jo istuessani bussissa matkalla takaisin Helsinkiin huomaan, että stressi ja ah-distus alkavat hiipiä kehooni jossakin Espoon tienoilla. Äi-tini asuu edelleen Hangossa ja pyrin myös aika ajoin kä-väisemään täälläpäin. Edel-lisestä kerrasta on nyt tosin jo vierähtänyt tovi. Kun käyn äidin luona, teemme yleen-sä perinteisen kävelylenkin muun muassa Bellevuen ran-nalle ja Kappelisatamaan.

Vanhoja kavereitakin hän yrittää tavata Hangossa käy-dessään, mutta suurimmalla osalla alkaa jo olla omat per-heensä. Tämä hankaloittaa tapaamisten järjestämistä, mutta yhteyttä pidetään Fa-cebookin kautta. Se toimii-kin hyvin.

- Joulu on myös aina ollut minulle hyvin tärkeää ai-kaa. Äidin puoleinen suku kokoontuu yleensä Inkoon saaristoon. Perinteet ovat tär-keitä.

Jucci ei nyrpistä nenäänsä jouluherkuille vaikka laati-kot eivät olekaan hänen suo-sikkejaan. Joulukinkku ja iso-äidin joulupuuro sen sijaan maistuvat.

- En ole mikään terveys-friikki; voin hyvin välillä nauttia roskaruokaakin. Eikä joulunakaan tarvitse liioitel-la. Kunhan muistaa likkua, kaikki on ihan ok.

ÅST esittää Hair-musikaa-lin vielä 45 kertaa aina maa-liskuun 23. päivään saakka.

Mikael Heinrichs/IS

Valmentajana kukaan ei koskaan tule täysin oppineeksi vaan kyse on alati jat-kuvasta kehitysprosessista.

Jucci HellströmPersonal TrainerJucci på ÅST.

Jucci valmistautuu ÅST:ssä.

HUNKS-promobild. (Foto: Sami Vaskola)

HUNKS-promokuva. (Kuva: Sami Vaskola)

J U L H E L G E N J O U L U P Y H ÄT T O R S D A G E N 2 0 D E C E M B E R 1 41 4 T O R S TA I 2 0 . J O U L U K U U TA

vuonna 1998. Hänen ystävän-sä kehottivat häntä ”ottamaan varovaisesti, jotta et iske päätä-si seinään”. Janne ei siihen ai-kaan kuitenkaan paljoakaan välittänyt varoituksista, elihän hän täysillä kierroksilla, mutta tähän hän oli myös tottunut.

- Ongelma on, että kun pa-laa loppuun, niin sitä ei edes huomaa itse. Olen sitä paitsi aina tehnyt sitä mikä on mi-nua kiinnostanut, minun har-rastuksen on usein muuttunut päätoimekseni, Janne selvittää.

Rajansa kaikellaJanne tekee vertauksen ihmi-sen jaksamisen ja tynnyrin välille. Tynnyriin kylläkin mahtuu melko paljon, mutta jossakin vaiheessa se läikkyy yli, ellei ole varuillaan. Tällä kertaa oli mitta sitten todella-kin tullut täyteen. Janne ker-too loppuun palaessaan käy-neen niin ylikierroksilla, ettei hän kyennyt edes television katseluun tai nukkumiseen. Lähes vuoden ajan hän saat-toi nukkua vain kaksi tuntia yössä. Voimat olivat kadon-neet, jo aamupalan aikaan oli puhti poissa. Janne ei ym-märtänyt mitään. Hän oli ai-na ollut positiivinen ja oman-

Hangossakin mindfullness (tietoisuustaito)  -kursseja järjestävä Lifecoach Sanna Mämmi näkee sekä työssään että vapaa-ajallaan paljon pelokkaita ja ahdistuneita ih-misiä, jotka eivät näe tuskalle loppua. Huojentavaa on kui-tenkin se, että jo hetken läs-näololla voi helpottaa toisen tilaa. Sanna kertoo ahdistuk-sen olevan suurta myös nuor-ten keskuudessa.

- Näyttää siltä, että nuo-ret ihmiset polttaisivat itsen-sä loppuun hyvin lyhyessä ajassa. Vauhti kiihtyy. Saan aika epätoivoisia viestejä al-le 35-vuotiailta, ”että elämä kaatuu tuskassa päälle”, ker-too Mämmi.

Varsinkin nyt yt-neuvotte-luiden aikoina, on paljon ih-misiä jotka pelkäävät talou-

Kolme tarinaa loppuun palamisestaPohjalta on hyvä ponnistaaSanna Mämmi, toimittaja, yrittäjä, Mindfullness CFM

tensa romahtavan. - Monet pelkäävät, mutta

näen sen myös mahdollisuu-tena. Meille annetaan mah-dollisuus kurkistaa tulevai-suuteen uudella tavalla, mah-dollisuus muuttaa se muuksi kuin mitä se nyt on ollut.

- Työpaikan menetys on kauhea asia, mutta kaikesta selviää, muistuttaa Mämmi.

Omakohtaista kokemusta Sanna tietää mistä hän pu-huu, kun hän kertoo työttö-myydestä ja menettämisestä. Häneltä itseltään katosi muu-tama vuonna 2005 kaikki ne asiat joilla ihmiset määrit-televät onnensa. Muutaman kuukauden sisällä häneltä meni terveys, parisuhde, koti ja toimeentulo.

- Kaikki ne onnenmääreet, joita ihmiset kysyttäessä ar-vostaa, minulta meni kaikki neljässä kuukaudessa.

Vastaavaa kohtaloa tuskin toivoisi kenellekään, mut-ta tässäkin pilvessä oli ho-peareunansa.

- Kun on menettänyt kai-ken, lähtee tyhjältä pöydältä.

Haaveet paperilleSeuraavat vuodet olivat San-nalle rankkoja, mutta jossa-kin vaiheessa hän hakeutui lifecoachauksen piiriin. Sii-nä hän sai kerran tehtäväksi tehdä listaa asioista, joita elä-mältään tahtoi. Hän jatkoi tä-tä myös omin päin.

- Keväällä vuonna 2009 aloin kirjoittamaan päivittäin paperille asioita joita halu-sin. En asioita joita en halua,

vaan pohtimaan hyviä asioita - niistä tullee hyvä olo.

- Saatoin kaksi, kolmekin tuntia kirjoittaa, mitä toivon, kun minulle ei ollut muuta tekemistä. Se oli kuin pelas-tusrengas minulle. Se oli kuin joku olisi heittänyt myrskyä-vään mereen pelastusren-kaan, joka olin minä itse, Sanna kertoo.

Kirjoittamisen lisäksi San-na alkoi myös harjoittaa me-ditaatiota. Joogameditaatio ei ollut hänen heiniänsä, mut-ta mielikuvameditaatiolla oli hänelle annettavaa. Hän huomasi kuinka vahva asia oli kehon kanssa rauhoittu-minen oikean hengityksen avulla.

- Tätä kautta kehosta pur-kautuu asioita.

Rauhoittuminen ja oman kehon kuunteleminen ovat-kin keskeisiä asioita, jos tah-too harjoittaa mindfullnessia – tai tietoisuustaitoa – omas-sa elämässään. Mämmin mukaan menetelmä ennen kaikkea perustuu kehotietoi-suuteen; kehon ja mielen yh-teyteen.

- Se on hiljentymistä kuun-telemaan oman kehonsa vies-tejä. Kehoissamme on paljon tiedostettuja ja tiedostamat-tomia asioita, joita pyrimme pakoon oheistoiminnalla.

Lifecoachina hän toivoisi-kin ihmisten olevan enem-män sinut itsensä kanssa. It-sensä paremmin tunteminen on varmempi tie onneen.

- Jos toimit ulkokautta, yleensä unelmat murene-

vat ennen pitkää, sillä ne ei-vät kanna kauhean pitkälle. Täytyy löytää oman minän ja rauhan kanssa tekeminen se-kä työssä että parisuhteessa. Kun sinulla on rauha, saa-tat huomata esimerkiksi, että se miljoonatalo ei olekaan se juttu tai että työ, jota teet, ei olekaan se mitä haluat tehdä.

Sanna muistuttaa, että myös sellaiset ihmiset, jotka ovat sujut itsensä kanssa voi-vat kokea erilaisia ongelmia elämän eri osa-alueilla. Rat-kaiseva ero on kuitenkin, se että ongelmia ei pelätä, nii-den kanssa eletään.

- Pitää pysähtyä, pysäyttää itsensä. Vetää itsensä asioi-den ulkopuolelle, kysyä mitä sydän sanoo.

- Jos sun sydän sanoo, että haluat viettää rantapummina koko loppuelämäsi, miksi et vain tekisi sitä? Et sä kauhe-an pitkään siellä kuitenkaan jaksa, Sanna sanoo hyvän-tuulisesti.

Jälleen kerran Sanna ke-hottaa ihmisiä kuuntelemaan itseään. Hänen mukaansa usein suunnitellaan elämä sen pohjalta, mitä vanhem-mat tai yhteiskunta meille määrittelee tavoitteeksi.

- Mutta jos se kehossa tun-tuu pahalta ja silti teet sitä vaikka kymmenen vuotta, niin sinähän sairastut, San-na toteaa.

Loppu hyvin – kaikki hyvinKriisi monella elämänalueel-la sai Sannan käymään erit-täinkin rankkoja kokemuk-

sia läpi. Tänä päivänä hän vaikuttaa kuitenkin sekä vii-saalta että onnelliselta.

- Olen aika ihmeissäni. Nyt elän sitä unelmaa mitä kir-joitin ylös vuonna 2009. Se toteutuu vielä voimakkaam-pana. Kyllä ihminen tietää mitä haluaa jos vain osaa pysähtyä ja katsoa elämään-sä uudestaan – uskoa omiin unelmiinsa. Jos ei niihin us-ko, ne eivät toteudu. Minulla ei ollut mitään, pystyin toivoa mitä vaan.

Viimeiseksi kysymme San-nalta hyviä neuvoja juhlaan ja arkeen.

Hän toteaa ensinnäkin, et-tä joulun alla on aikaa ottaa rauhallisesti.

- Suurin onni on sitä, kun istut perheen kanssa ja jutte-let. Miksi ei niitä hetkiä voi-si ottaa myös arkeen? Mikä estää sen, että teillä voisi ol-la ystävien kanssa illallinen vaikka joka päivä? Voisi miet-tiä, mitä sieltä juhla ajasta voisi ottaa mukaan omaan arkeen, Sanna päättää.

Sanna Mämmi toimii ny-kyisin hyvinvointikoulutta-jana ja on myös kirjoittanut kaksi kirjaa: Elämänvoimaa – 7 askelta hyvään elämään (2012, Minerva Kustannus) sekä Ystäväkirja – Kaikki mi-tä ystäväni haluavat kertoa minusta (2009, Tammi). Hän tarjoaa säännöllisesti myös muun muassa stressinhallin-takursseja Hangossa.

Elias Vartio

Takaisin elämään luonnon kauttaJanne Gröning, luontovalokuvaaja, yrittäjä, tuleva ekoviljelijä

Liika oli liika, seinä tuli vas-taan. Menestynyt Hangosta lähtöisin oleva vaatealan yrit-täjä oli kohdannut voittajan-sa, oman jaksamisensa rajat. Kahdenkymmenen vuoden ajan Janne Gröning oli työs-kennellyt aktiivisesti alalla. Elämä oli intensiivistä. Se oli liian mielenkiintoinen nuk-kumista varten. Matkustus-päiviä saattoi olla 250 vuodes-sa ja usein yöunet jäivät vain

muutaman tunnin mittaisiksi.- Vaateala oli niin mielen-

kiintoinen, että työskentelin 20 tuntia vuorokaudessa.

Myös juhlat olivat tärkeä osa elämää, eikä Janne usein-kaan jäänyt hauskoista pirs-keistä paitsi. Vuonna 1992 tuli kuitenkin konkurssi. Hän yrit-ti uudestaan, mutta 90-luku oli vaikeaa aikaa. Janne joka on intohimoinen meren suh-teen, alkoi työskentelemään

matkustajalaivalla. Se vai-kutti ihanneratkaisulta, sillä kahden viikon työrupeamaa seuraisi aina kaksi viikkoa vapaata, jonka voisi viettää esimerkiksi saaristossa. Se ei kuitenkaan ollut niin helppoa.

- Viisikymmentävuotiaana on liian vanha työskentele-mään laivalla. Se on kova ja rankka työ, joka sopii nuo-remmille paremmin.

Kamelinselkä katkesi sitten

nut energiaa muidenkin edes-tä. Nyt hän oli kuitenkin täy-sin uupunut ja voimaton.

Janne tahtoo muistuttaa, et-tä on kuitenkin olemassa ero-ja burnoutin sekä burnoutin ja masennuksen välillä. Jannelta olivat voimat ehtyneet, mutta hän ei ollut masentunut.

- Monet saavat itsemurha-ajatuksia, mutta sellaisia en miettinyt. Vaikka en nähnyt putken päässä valoa, tiesin sen olevan siellä.

Kun Janne sairastui työuu-pumukseen, ei hän saati ku-kaan mukaan pystynyt oikein kertomaan mistä oli kyse. Tä-nään lääkäreillä on kuiten-kin enemmän tietoa asiasta, Janne uskoo.

- 1990-luvulla noin 300 000 söi lääkkeitä, mutta tänään luku on melkein 800 000. Se on aika kauheata.

Myös Janne sai lääkitys-määräyksen 90-luvun loppu-puolella. Juuri hänelle anne-tut lääkkeet eivät kuitenkaan ollenkaan sopineet. Hän ei osaa sanoa johtuivatko oireet lääkityksestä vai sairaudesta, mutta silloisia tuntemuksiaan hän kuvailee seuraavasti.

- Hermosto otti köniinsä. Tuntui siltä, kun ihon alla oli-

si ollut palavia muurahaisia.

Yksin luonnossaJanne kertoo aina kuunnel-leensa omaa sisäistä ääntän-sä. Se on aina tuonut hänel-le onnea ja se oli syy siihen, miksi hän ei koskaan jatka-nut insinöörinä koulutukses-taan huolimatta. Marraskuus-sa 1998 alkoi hänen sisäinen äänensä kertomaan hänelle kummia. ”Hae kamera” sanoi ääni. Jälleen kerran Janne oli ymmällään, mutta ääni hänen sisällänsä vain kasvoi vahvem-maksi – ”hae kamera”. Lopulta hänen oli haettava vanha ka-mera ja muutama viikko myö-hemmin hän liikkui luonnois-sa kompaktikameran kanssa. Yhdeksän kuukauden ajan hän oli sairaslomalla ja yhdeksän kuukautta hän eleli yksinäis-tä elämää luonnossa, pitkälti muista ihmisistä eristettynä.

- Valokuvaaminen oli hy-vin terapeuttista. Varsinkin kun sain tehdä sen luonnos-sa, eristyksissä yhteiskunnas-ta, Gröning kertoo.

Silloin hän ei ollut vielä kuullut valokuvaus- ja luon-toterapiassa joka oli jo käy-tössä Yhdysvalloissa.

- Päivä päivältä alkoi tun-

Entinen radiopersoona Sanna Mämmi auttaa ihmisiä löytämään itsensä.

Janne Gröning esittelee kaakelille painettua työtänsä.

J U L H E L G E N J O U L U P Y H ÄT T O R S D A G E N 2 0 D E C E M B E R 1 51 5 T O R S TA I 2 0 . J O U L U K U U TA

Masennuksen ja voimattomuu-den voi joutua kohtaamaan hyvin erilaiset ihmiset. Se ei olekaan asia joka vain tapah-tuu työelämässä loppuun aja-neille ihmisille, tai yhteiskun-nan yksinäisiksi jääneille. Yk-si heistä on Minna Lindberg, kokenut nuorisopoliitikko ja keväällä ilmestyneen Diagnos F32.1 -teoksen tekijä. Kyseinen kirja pohjautuu pitkälti hä-nen omiin kokemuksiinsa ja suurin osa siitä on kirjoitettu hänen ollessa vakavasti ma-sentunut ja lääkityksen alla. Hänelle oli tärkeää laittaa asi-oita paperille, koska eri päivi-en olotilat saattoivat vaihdella rajusti. Hyvänä päivänä saattoi tuntua todella epätodelliselta, että hän vain päivää aikaisem-min olisi juossut kokouksesta ulos oksentamaan. Oli tärkeä saada asiat muistiin paperille.

- Olen vasta jälkeenpäin ymmärtänyt kuinka tärkeää se oli. Kirjoittaminen oli ta-pa työstää asioita, tapa löytää tunteille oikea sana.

Ensimmäisen kerran hän haki apua keväällä 2009, uni-vaikeuksien johdosta. Lääkä-ri antoi masennuslääkkeitä, mutta antoi myös diagnoosin: masennus. Vasta syksyllä hän haki tilaansa hoitoa psykiat-rin vastaanotolta. Siitä, että hän ylipäätänsä haki hoitoa oli pitkälti kiittäminen hä-nen äitiänsä joka varasi ajan ja ylipuhui Minnan hakemaan apua. Avun hakemiselle oli korkea kynnys.

- Olen aina ajatellut, että pärjään itse. Minulla oli myös ennakkoluuloja terapiaa koh-taan.

Nyt hänen suhtautumisensa terapiaan on kuitenkin muut-tunut huomattavasti.

a ja masennuksesta

Työuupumuksella (englanniksi burnout, ruotsiksi utmattningssyndrom) tarkoitetaan psy-kologista stressitilaa, joka syntyy pitkäaikaisen työhön liittyvän kuormituksen yhteydessä. Sen ydinoireita ovat uupumusasteinen väsymys, kyynistyminen (työn ilon ja työn merki-tyksen tunteen katoaminen) ja ammatillisen itsetunnon heikkeneminen. Työuupumuk-seen liittyvä väsymys on yleistynyttä psyykkistä ja myös fyysistä väsymystä, joka ei häviä päivittäisellä levolla, viikonloppuina eikä tilanteen vaikeutuessa edes pidemmän loman aikana. Yhtenäistä määritelmää työuupumukselle ei kuitenkaan Suomessa ole asetettu, eikä se ole psykiatrinen häiriö. Hoitona on työstressin lieventäminen.

Masennustila (eli depressio) sen sijaan on psykiatrinen häiriö ja vakiintunut diagnoosi. Masennustilalle on olemassa sovitut kriteerit, muun muassa että tilan kesto on ainakin kaksi viikkoa. Tyypillistä on alakuloisuus, mielihyvän menetys, kiinnostuksen puute. Li-säksi oireina saattaa olla unettomuutta, ruokahalun muutoksia, keskittymiskyvyttömyyt-tä, itsesyytöksiä, kuolemaan liittyviä ajatuksia. Hoitona on keskusteluhoito ja tarvittaessa myös masennuslääke.

Työuupumus ja masennustila ovat siis eri asioita. Pitkittynyt, hoitamaton työuupumus

voi toki johtaa masennustilaan. Kolmas termi joka voi olla hyvä tuntea on sopeutumishäiriö. Kun elämässä on erilaisia

rasitustekijöitä (parisuhteessa, työelämässä jne.) saattaa seurauksena olla sopeutumishäi-riö, jossa oireina on masennusta tai ahdistusta. Masennuksen kriteerit eivät kuitenkaan täyty, eli kyseessä on joko lievempi tai lyhyempi reaktio kuin masennustilassa. Monet ihmi-set jotka itse kuvaavat kokeneensa loppuun palamisen sopivat tähän diagnoosikategoriaan.

Lähde: Kehitysjohtaja Kristian Wahlbeck, Suomen Mielenterveysseura.

Masennus ja työuupmus

Diagnoosina F32.1Minna Lindberg, kasvatustieteiden maisteri, nuorisopoliitikko, Diagnos F32.1 -kirjan tekijä

- Nyt minun mielestä kaik-ki voisivat hyvin olla hetken terapiassa. Elämäntilantees-ta riippumatta on hyvä saa-da kuulla toisen ihmisen nä-kemys.

Näin jälkikäteen hän on myös kyseenalaistahtanut se-kä oman että yhteiskunnan asennoituminen masennus-diagnoosia kohtaan. Hänelle itselleen tuntui vaikealta ha-kea apua, koska häneltä puut-tui kunnon syy pahoinvoin-tiin. Yhden tai muutaman asi-an sijaan, pahoinvointi johtui todella monista pienistä asi-oista, jotka olivat vain kerty-neet ja kasvaneet ajan mit-taan. Myös terveydenhuollon suhtautuminen asiaan oli ta-vallaan merkillinen.

- Jos on fyysisesti loukkaan-tunut, esimerkiksi murtanut jalkansa, niin silloin saa sa-man tien lähetteen erikoissai-raanhoitoon. Minä sain vain kouraani paperin, josta ilme-ni diagnoosini.

Tukijärjestelmän limbossaMuutenkin yhteiskunnan tar-joama turvaverkko antoi pal-jon ajattelemisen ja toivo-misen aihetta. Tukiviidakko osoittautui varsinaiseksi lim-boksi, sillä Minnan olotila ei oikein tahtonut sopia mihin-kään tukikategoriaan. Ensin-näkin hänelle ei myönnetty tukea kuntouttavassa psyko-terapiassa käymiseen, kos-ka hänen katsottiin olevan siihen liian sairas. Toisaalta häntä ei myöskään pidetty ai-van tarpeeksi työkyvyttömä-nä sairauspäivärahan saami-seksi – olihan hän onnistunut jopa käymään seitsemällä lu-ennolla lukukauden aikana. Oikeudenmukaisessa hyvin-

vointivaltiossa ihmisillä on toki oikeus valittaa päätök-sistä, mutta asian käsittelyyn saattaa mennä ihan hyvin jopa kokonainen vuosi. Hän sai tästä johtuen vastata itse muun muassa terapian aihe-uttamista kustannuksista.

Tilanteessa Minnalla oli onnea, sillä hänellä oli mon-ta hyvää ystävää, jotka tukivat häntä ja vanhemmatkin aut-toivat maksamaan terapiakus-tannukset. Vanhemmat saavat verovapaasti kustantaa kasva-tukseen ja sairaudenhoitoon liittyviä kustannuksia lapsen-sa puolesta, mutta koska Min-nan vanhemmat maksoivat rahat suoraan kauan sitten itsenäistyneen tyttärensä tilil-le, alkoivat kaiken kukkuraksi myös veroviranomaiset vaati-maan lahjaveron maksua. Asi-at kyllä sittemmin ratkesivat, ja verovirastokin antoi suulli-sen lupauksen, että kaikki on kunnossa. Tapahtuessa nämä asiat tuntuivat hyvin kovilta kolauksilta.

- Poliitikkona pidän järjes-telmää ihan sairaana.

Onkin hyvä kysyä, että mi-käli oikeutensa tunteva, Min-nan kaltainen kyvykäs ja verkostoitunut henkilö koh-taa tällaisia vaikeuksia, mikä mahtaakaan olla yksilön laita, jolta puuttuvat nämä tukiver-kostot?

Kaavoista ja tavoista vapautuminenKirjoitettuaan kirjan Diagnos F 32.1. on Minna myös saa-nut toimia puhujana Pohjan-maalla, luennon aiheena oli kaavoista vapautuminen. Ti-laisuuteen osallistui erilaisia ihmisiä, jotka tahtoivat pääs-tä aikaisemmista kaavoistansa eroon. Paikalla oli alkoholiste-

ja, loppuun palaneita ja monia muita sekä näiden omaisia.

- Omasta käyttäytymismal-lista ei voi vapautua, ellei ole ensin sen olemassaolosta tie-toinen, Minna muistuttaa.

Eräs hyvin pinttynyt tapa tai elämäntyyli, josta hän on tullut tietoiseksi on hänen ta-pansa jatkuvasti hyväksyä eri luottamustehtäviä sekä pyrki-mys ihmisten odotusten täyt-tämiseen. Tämä tapa oli ehkä yksi syistä miksi pahoinvointi kehittyi aina masennukseen asti hänen kohdallaan

- Minulla oli epäterve velvol-lisuuden tunne. Tein joitakin asioita, vain koska minulla oli velvollisuus tehdä niin, riip-pumatta siitä olinko velvolli-nen tekemään sen opiskelija-na, kansalaisena tai siskona. Tein paljon asioita, jotka vei-vät enemmän kuin antoivat. Muut olisivat ottaneet hengäh-dystauon, mutta minä jatkoin vain eteenpäin höyryveturin lailla.

Tässä oli Minnan mukaan pitkälti juuri kyse tavasta. Jos yhdestä tehtävästä suoriutuu, kysytään samaa ihmistä hel-posti myös muihin tehtäviin. Kysyn Minnalta, mikäli tätä tavallista ongelmaa voi miten-kään ottaa huomioon, kun eri tehtäviin haetaan ihmisiä tai kuin jotakuta pyydetään mu-kaan. Minna miettii asiaa het-ken ja sanoo oikean harkinta-mahdollisuuden ja riittävän ajan olevan tärkeitä.

- On vaikea muuttua osal-listuvasta ihmisestä, sellaisek-si joka sanoo ei. Mutta jos saan harkintataikaa, silloin ongel-mia ei yleensä synny.

- Kun asettaa kysymyksen, on tärkeää oikeasti antaa vaih-toehtoja, eikä vain vaatia juuta tai kieltäytymistä, sitten että

mahdollisuus ei koskaan tule uudestaan.

SiskontyttäretMasennuksen aiheuttama kriisi sai myös Minnan muut-tamaan arvojansa. Hänestä tuli yksinkertaisesti, terveel-lä tavalla hieman itsekeskei-sempi ja itsekkäämpi. Hän ei enää lupautunut eri tehtäviin ja pitänyt yllä joitakin kave-risuhteita vain koska näin on hyvä tehdä. Minnan tämän-hetkisen elämän täyttävät pi-

Pohjoismaiden nuorisoneuvoston entinen puheenjohtaja Minna Lindberg muistuttaa, että rutiinit ovat tärkeitä sekä lapsille että aikuisille. Tästä johtuen joulu saattaa olla joille-kin vaikeata aikaa.- Silloin on pitkä tauko, jolloin ei voi piilou-tua työn ja sähköpostin taakse. Mitään ei tapahdu. Yhtäkkiä joudut kohtaamaan itsesi.

kemminkin sellaiset asiat, jot-ka antavat hänelle arvoa. Yksi tällainen asia, on esimerkiksi hänen kaksi siskontytärtään. Tässä on kyse siteestä, jota hän arvostaa todella paljon. Se antaa enemmän energiaa kuin mitä se vie.

- Minulla on vaikeuksia nähdä itseni osana tulevai-suutta. Mutta haluan olla osa siskontyttärieni kasvua ja tu-levaisuutta.

Elias Vartio

tumaan paremmalta. Kevää-seen mennessä olin kuvannut 5 000 otosta.

Ei enää sama ihminen – mutta ei kaipaa mitäänKysyn vielä Jannelta, mikäli hän uskoo vielä olevansa sa-ma henkilö kuin ennen ja on-ko jotakin, mitä hän kaipaa vanhassa Jannessa.

- Entiseen ei ole paluuta, elämänarvot ovat muuttu-neet radikaalisti. Täytyy miet-tiä elämää uudelta kantilta. Pitää elää nykyhetkessä – ei menneessä.

Myös kehossa tapahtuu muutoksia loppuun palami-sen myötä.

- Et enää kestä stressiä yhtä hyvin kuin aikaisemmin, ke-ho on saanut turpiinsa. On-neksi myös oppii tunnista-maan sen kun raja on tulossa vastaan. Kaikki eivät kuiten-kaan opi, tunnen yhden, jo-ka on läpikäynyt kolme–neljä burnoutia.

Jannesta tuntuu, että työ-uupumuksen läpikäyneet ih-miset usein aloittavat uuden elämän, joka eroaa reilusti aikaisemmasta. Usein aletaan tekemään työtä ihmisten tai

luonnon parissa esimerkiksi terapeutteina.

- Eräät palaavat vanhoihin elämiinsä, mutta se on vai-keata.

Janne itse on tänään, mon-ta vuotta loppuun palamisen jälkeen täysin eri mies kuin mitä hänellä oli tapana olla. Nyt hän voi ottaa rauhallisesti eikä hänen tarvitse enää olla jokaisessa juhlassa mukana. Matkustettuaan paljon kau-kaisia maita ja mantuja on hän vihdoin löytänyt itselleen paikan jossa hän viihtyy ää-rimmäisen hyvin, Keistiössä, Iniössä, Paraisen saaristossa.

- Olen oikeastaan onnelli-nen burnoutistani. Se aiheut-ti täydellisen muutoksen elä-mänarvoihini – ja siitä olen hyvin iloinen. Olen irtautu-nut oravanpyörästä.

Janne ei myöskään kadu mitään. Hän viihtyi hyvin vanhassa elämässään, mut-ta ei kuitenkaan kaipaa siel-tä kuitenkaan mitään. Elämä maistuu nytkin hyvältä.

- Minulla on ihan liikaa positiivisia asioita nykyisessä elämässäni.

Näin joulun kynnyksellä, kysyn Jannelta hyviä neuvoja arkipäivään ja juhlaan.

- Ota päivä kerrallaan, elä hetkessä. Arkipäivä on tär-keintä mitä meillä on. Yksin-kertainen elämä antaa oike-astaan eniten, jos elät sellais-ta elämää jossa viihdyt.

Myös yksinkertainen ruo-ka on Jannen mieleen ja hän uskookin kaiken yksinkertai-sen suosion olevan suuressa kasvussa. Vielä yhden vinkin luontovalokuvaaja ja tuleva ekoviljelijä antaa lukijoille.

- Lähde luontoon. Se on tär-keintä mitä meillä on – kaik-ki mitä meillä on tulee sieltä.

Janne Gröningin ura valo-kuvaajana on myös ollut me-nestyksekäs ja monivivahtei-nen. Tähän asti fi lmikame-ralla kuvannut Gröning on kuvittanut useita kirjoja ja myös saavuttanut sekä kul-ta- että platinalevyt kuvitta-millaan Sibelius- ja Vivaldile-vyillä. Erityisesti ryhdyttyään ammattivalokuuvaajaksi, hän on kertonut avoimesti koke-muksistaan sekä mediassa et-tä eri koulutustilaisuuksissa.

Elias Vartio

Pimeään vuodenaikaan sijoittuva joulu on pyhistä kenties myös se kiireisin ja toisille mahdollisesti myös ahdistusta aiheuttava. Tässä kolmen henkilön tarina, siitä kuinka he kohtasivat masennuksen tai loppuun palamisen ja miten he löysivät tiensä takaisin elämään.

J U L H E L G E N J O U L U P Y H ÄT T O R S D A G E N 2 0 D E C E M B E R 1 61 6 T O R S TA I 2 0 . J O U L U K U U TA

Jag var en av dem som tätt följde Nelonens version av sångtävlingsformatet Voice of Finland (VoF). Även om jag sällan hade möjlighet att följa med direktsändning-en, brukade jag spana in alla härliga prestationer av de väldigt begåvade artisterna åtminstone i efterskott. Att sedan ännu få intervjua Mikko Sipola innan finalen och sedan få se honom vinna hela tävlingen, var något som gjorde mig personligen väldigt glad. Efter årsskif-tet ser jag både fram emot en ny säsong med VoF och att äntligen ta mig till en av Sipolas livespelningar.

Mikko Sipola & Voice of Finland1.

I september publicerade hamnen en utredning som hade beställts från Åbo Universitet, angående det nya svaveldirektivets inverkan på hamnens verksamhet och konkurrenskraft. Rapporten var intressant läsning – de nya begränsningarna som träder i kraft 2015 kommer på kort sikt att vara en stor utmaning för Finland, men även en stor möjlighet för Hangö hamn. Härifrån har vi nämligen den överlägset kortaste sjövägen från Fin-land till kontinentala Europa – något som exempelvis Svenska Orient Linien lagt märke till, då de tog över rutten Hangö-Rostock tidigare i höst. Sjön är alltså på vår sida, nu gäller det bara att hoppas att elektrifiering-en av Hangö – Hyvingebanan och andra nödvändiga infrastrukturprojekt tar fart på fastlandet.

SvaveldirektivetRikkidirektiivi2.

Jag har under det gångna året fått intervjua många in-tressanta och fascinerande människor. Intervjun med Sofi Oksanen, var ändå något som skapade ett speciellt intryck. Dels handlade det om den upplevda tidspres-sen – 15 minuter för en intervju kan kännas magert. Framför allt var det ändå hennes jordnära personlig-het och stora rutin på att ge intervjuer som gjorde in-tryck – det fanns inte ett spår av divalater hos den framgångsrika författaren. Som ett sent julklappstips kan det ju även nämnas att hennes senast roman ”Kun kyyhkyset katosivat”, borde utkomma även på svenska i början av nästa år. I detta sammanhang är det väl också på sin plats att än en gång notera vilket livligt kulturliv Hangö, sin lilla storlek till trots, har.

ArbetsplatsernaTyöpaikat

I maj stängde Lappviks enda restaurang – och matbuti-ken stängde redan för ett par år sedan. I juni blev FNs-teel och Koverhar offer för eurokrisen då ingen finan-siering längre hittades. Matteuseffekten verkar fungera även här: ”Var och en som har, han skall få, och det i överflöd, men den som inte har, från honom skall tas också det han har.” Man kan få otroligt förmånliga lån i dagsläget, men det är bara få som unnas dem. I december stängde också arbetskraftsbyråns kontor i Hangö. Servicen sägs bli bättre, men först gäller det att pendla till Karis. Två trevliga undantag i denna dystra trend är ändå värda att noteras i detta sammanhang: beslutet att anställa Mick Lindström som egnahems-gårdskarl till Lappvik samt Anne Ekholms sommarra-dio South FM var båda två fina initiativ. Mera av sådant vill jag se!

Sofi Oksaneni Hangö/Hangossa3.

4.

Landskapet är vitt, vacker och behagligt. Om snöfallet inte är alltför fuktigt är också vädret oerhört fräscht för en vinterpromenad. Ännu roligare är det även som vux-en att ta sig pulkabacken för nedförsåkning. Jag antar att det också skulle vara lika kul att ta ett varv i skidspå-ret, men det har jag inte ännu hunnit pröva på.

ÅRET SOM GICK Elias Vartio/IS

Snön – Lumi5.

Kuuluin niihin, jotka tiiviisti seurasi Nelosen Voice of Finland -formaatin lähetyksiä. Joskin minulla harvem-min oli mahdollisuus seurata suoraa lähetystä, seurasin vähintäänkin jälkikäteen lahjakkaiden artistien kaik-kia ihania suorituksia. Henkilökohtaisesti iloitsin, kun pääsin haastattelemaan Mikko Sipolaa ennen finaalia. Sitten pääsin seuraamaan, miten hän voittikin koko kilpailun. Vuodenvaihteen jälkeen odottelen VoF:in uutta kautta sekä Sipolan live-esitysten kuuntelua.

Syyskuussa satama julkaisi Turun yliopistolta tilaa-mansa selvityksen uuden rikkidirektiivin vaikutuksis-ta sataman toimintaan ja kilpailukykyyn. Selvitys oli mielenkiintoinen. Uudet rajoitukset astuvat voimaan vuonna 2015 ja muodostavat lyhyellä tähtäyksellä Suo-melle suuren haasteen. Direktiivi saattaa myös tarjota Hangon satamalle suuren mahdollisuuden. Täältä on ylivoimaisesti lyhin matka Euroopan mantereelle. Tä-män on esimerkiksi Svenska Orient Linien huomioinut ottaessaan syksyllä Hanko–Rostockin reitin haltuunsa. Meri on siis puolellamme. Nyt voidaan vaan toivoa, että Hanko–Hyvinkää -radan sähköistäminen ja muut tärke-ät infraprojektit käynnistyvät.

Olen kuluvan vuoden aikana päässyt haastat-telemaan useita mielen-kiintoisia ihmisiä. Sofi Oksasen haastattelu oli kuitenkin aivan poikkeuk-sellisen kiinnostava. Vii-dentoista minuutin haas-tatteluaika saattaa tuntua liian lyhyeltä. Mutta vai-kutuksen teki silti kirjaili-jan maanläheinen persoo-nallisuus ja hänen mittava kokemuksensa haastatelta-vana. Menestyskirjailijalla ei ollut minkäänlaisia dii-van elkeitä. Myöhäisenä joululahjavihjeenä mainit-takoon, että hänen uusin romaaninsa ”Kun kyyhky-set katosivat” ilmestynee ruotsiksi ensi vuoden alus-sa. Tässä yhteydessä on kai paikallaan uudestaan no-teerata pienen Hangon ri-kasta kulttuurielämää.

Lappohjan ainoa ravintola suljettiin toukokuussa ja ruokakauppa lakkautettiin jo pari vuotta sitten. Kesä-kuussa FNsteel ja Koverhar joutuivat eurokriisin uh-reiksi kun yrityksille ei enää löytynyt rahoitusta. Mat-teuksen efekti näyttää pätevän tässäkin suhteessa: Kellä on, hänelle annetaan ja paljon, mutta keltä puuttuu, häneltä viedään se vähä, mikä hänellä on”. Tänä päivä-nä saatavana on uskomattoman halpoja lainoja, mutta niitä ei kaikille suoda.Joulukuussa työvoimatoimiston Hangon konttorikin suljettiin. Palvelun väitetään paranevan, mutta sitä en-nen on sukkuloitava Karjaalle. Synkälle trendille löytyy silti kaksi poikkeusta: päätös palkata Mick Lindström Lappohjan omakotitalkkariksi sekä Anne Ekholmin ke-säradio South FM ovat kumpikin hienoja aloitteita. Ha-luaisin lisää tuollaista!

Maisemat ovat valkoisia, kauniita ja miellyttäviä. Ellei lumi ole kovin mär-kää, talvisää tuntuu usko-mattoman raikkaalta ja sopii talviselle kävelylen-kille. Sitäkin hauskem-paa aikuiselle olisi lähteä pulkkamäkeen. Otaksun, että olisi myös hauskaa lähteä hiihtoladullekin. Sinne en ole vielä ehtinyt.

J U L H E L G E N J O U L U P Y H ÄT T O R S D A G E N 2 0 D E C E M B E R 1 71 7 T O R S TA I 2 0 . J O U L U K U U TA

KULUNUT VUOSI Mikael Heinrichs/IS

Ekonomiska situationenTaloudellinen tilanne1.

Bokslutet för år 2011 som fastställdes i början av april i år blev alla tiders bästa för Hangö med ett överskott på 2,3 miljoner euro. Just då såg allting ännu lovande ut, men knappt tre månader senare såg det mesta ut att raseras då FNsteel meddelade att bolaget går i kon-kurs. Ännu i slutet av maj andades man – åtminstone utåt – en viss optimism i och med att masugnen skulle förnyas, men antagligen gick det redan då att ana vad som komma skulle.Då man arbetade fram budgeten för 2013 uppdagades det att också stadens ekonomi skulle få sig en rejäl törn – år 2012 blev betydligt sämre än man budgeterat eller förutspått då man ändrat budgeten.

Viime vuoden tilinpäätös hyväksyttiin huhtikuun alus-sa. Se oli kaikkien aikojen paras. Ylijäämää oli kertynyt 2,3 miljoonaa euroa. Tuohon aikaan tulevaisuus näytti valoisalta. Vajaat kolme kuukautta myöhemmin näytti siltä, että kaikki luhistuu: FNsteel ilmoitti yhtiön me-nevän konkurssiin. Vielä toukokuun lopussa viestittiin – ainakin ulospäin – pientä optimismia. Masuuni uu-distettaisiin. Mutta jo tuolloin saattoi varmasti aavistaa mitä tulossa oli. Ensi vuoden budjettiesitystä laaditta-essa havaittiin myös, että kaupungin talous tulisi kärsi-mään aikamoisen tällin: kuluvasta vuodesta tulisi huo-mattavasti ennakoitua, jopa vielä muutettua budjettia, kehnompi.

South FM2.På den positiva sidan måste nämnas Anne Ekholms och hennes personals enorma satsning på en pigg, fräsch och fördomsfri sommarradiokanal i Hangö. Staden är som gjord för ett sådant här koncept och det kändes också som att många av företagarna tog kanalen till sig och gjorde skönt avslappnade reklamer på radiovågor-na.Som det ser ut just nu kan det mycket väl bli en fortsätt-ning nästa sommar och då man garanterat samlat på sig både goda och mindre lyckade erfarenheter vet man säkert vad man kan göra bättre – och vad som fungerar precis som det var.

Myönteisenä asiana mai-nittakoon Anne Ekhol-min ja hänen porukkansa valtava panostus pirteään, raikkaaseen ja ennakko-luulottomaan kesäradio-kanavaan. Tällainen kon-septi sopii todella hyvin juuri Hankoon. Tuntui myös, että monet yrittäjät ottivat konseptin omak-seen ja mainostivat yrityk-siään mukavan rennosti.Tällä hetkellä näyttää sil-tä, että kesäradio saattaa hyvinkin saada jatkoa en-si kesänä. Menneen kesän kokemuksiin nojaten toi-mijat varmaan tietävät, mitä voitaisiin tehdä en-tistäkin paremmin ja mi-kä toimii muuttamatta.

HangötidningenHangonlehti3.

För Hangötidningens del var 2012 ett verkligt omväl-vande år. Året inleddes med att tidningen fick en delvis förnyad grafisk utformning med nya vinjetter och av-delningar. Under sommaren tackade också en av Han-götidningens långvariga medarbetare, allas vår Biggan, för sig i samband med att hon fyllde 77 år den 7.7. Och hösten förde med sig en ytterligare stor omvälvning i och med att KSF Media köpte upp Hangötidningen av Förlags Ab Lindan som tog över verksamheten i slutet av 2006 och då slog ihop Kustens morgon med ”gamla” HT. Det har varit mycket nytt – och ett oerhört lärorikt år för oss alla.

Hangonlehden kannalta vuosi on ollut todella mullista-va. Vuoden alussa lehden graafinen ulkonäkö muuttui osittain. Lehteen ilmaantui uusia vinjettejä ja osastoja. Kesällä lehden monivuotinen avustaja, meidän kaikki-en Biggan, luopui täyttäessään 7. heinäkuuta kunnioi-tettavat 77 vuotta.Syksyllä tapahtui kaikista suurin muutos: KSF Media osti Hangonlehden Kustannus Oy Lindanilta, joka oli ottanut lehden haltuunsa vuoden 2006 lopussa ja yh-disti silloin Rannikon Aamu -lehden ”vanhaan” Han-gonlehteen. Olemme kokeneet paljon uutta ja vuosi on ollut meille kaikille opettavainen sekä työteliäs.

Villa Orrmanrenoveringen - remppa4.

Efter sju sorger och åtta bedrövelser fick Villa Orrman äntligen sin efterlängtade uppsnofsning då man målade fasaden och ungefär samtidigt kunde avsluta byggarbe-tena på Havsgatan som ställde till det på innergården och terrassen.Det finns knappast ett charmigare café i Hangö där man i lugn och ro kan fixa en intervjustund och mysa med en kopp kaffe och hembakt.

Pitkän odotusajan jälkeen Villa Orrman sai lopulta kai-vatun kunnostuksensa. Julkisivu on maalattu ja mel-kein samoihin aikoihin pihapuolta ja terassia häirin-neet Merikadun rakennustyöt vietiin päätökseen.Hangosta ei löydy sen viehättävämpää kahvilaa. Siellä saattaa rauhassa järjestää haastattelun kahvikupin ja ko-tileivotun leivän ääressä.

Kari Ketonen& Sun City5.

För undertecknad kändes det oerhört stort att Sun City valde att satsa på en erfaren och meriterad tränare som dessutom har en gedigen spelarbakgrund som quarter-back i ryggen. Om någon skall klara av att få ut det bästa ur lovande duon Joakim Lindholm och Sebastian Berndtsson är det just Ketonen som kan göra det.Dessutom har Ketonen tillfört en hel del nytänkande till föreningen som går in i en avgörande fas. Hur länge orkar de ”nya pionjärerna” ännu satsa – och hålls stom-men intakt också efter den kommande säsongen som ser ut att bli en utmaning åtminstone logistiskt med tanke på långa resor?

Minulle tuntui tärkeäl-tä, että Sun City päätti panostaa kokeneeseen ja meritoituneeseen valmen-tajaan, jolla kaiken lisäksi on vankka pelinrakenta-jatausta. Ketonen on var-masti juuri oikea valmen-taja, joka pystyy kehittä-mään lupaavaa Joakim Lindholmia ja Sebastian Berndtssonia kaikkein parhaiten.Lisäksi Ketonen on tuo-nut uuteen vaiheeseen siirtyvään seuraan melko lailla uutta ajattelua. Kau-anko ”uuden tulemisen pioneerit” jaksavat vielä panostaa? Pysyykö jouk-kue kasassa tulevinakin kausina? Ensi kausi on jo matkojenkin osalta haas-tava, sillä alustavan ohjel-man mukaan vierasmat-kat tulevat olemaan aivan eri maata kuin aikaisem-min.

J U L H E L G E N J O U L U P Y H ÄT T O R S D A G E N 2 0 D E C E M B E R 1 81 8 T O R S TA I 2 0 . J O U L U K U U TA

Chomphu ja Mia Fält Hangon talvisissa tunnelmissa.

De finska mattraditionerna gäller långt hos Mia Fält och hennes mamma Chomphu. Mamman gillar finländsk julmat. Hon fl yttade till Fin-land från Thailand för 25 år sedan efter en uppväxt på den thailändska landsbygden. Där fanns det ingen sill, morots-låda eller gravlax.

- Jag jobbade i åtta år som köksbiträde i Satamaruokala och lagade ibland också thai-mat där. Jag lämnade ändå matlagningen då några gäs-ter yttrade sig ganska fult om maten och vågade sedan inte mera pröva på att tillreda de-sto mer exotiska rätter. Men min tilltro till min kokkonst kom tillbaka när Mia och jag nu har arrangerat popup-ser-vering under restaurangda-gen några gånger, säger hon.

Den positiva responsen ef-ter första restaurangdagen värmde verkligen och serve-ringen fi ck en fortsättning i november då restaurang Aroi Dee öppnade dörrarna i HUS utrymmen på Västfjärdsvä-gen. En fortsättning utlovas i februari då man igen arrang-erar en ny restaurangdag.

- Själv gillar jag ännu star-kare kryddad mat än den vi serverade på restaurangda-gen, säger Chomphu.

- Fast min tolerans mot chi-li säkert är högre än vad folk i medeltal har kan jag inte äta mat som är tillredd enligt mammas smak utan att få tå-rar i ögonen, avslöjar Mia.

Efter den goda feedbacken är det inte helt uteslutet att familjen grundar en thaires-taurang även om saken inte är aktuell just idag.

Finskt julbord med thai-inslag”Sillen och lådorna är verkligen goda”

Magen gillar thaimatUnder julen är det ändå de fi nländska mattraditionerna som gäller. Julmat såsom po-tatis-, morots- och kålrots-låda samt sillar och gravlax spelar en viktig roll på jul-bordet.

- Jag tycker verkligen myck-et om den fi nländska julma-ten men äter gärna ris till allt. Men lufi sk är jag inte så förtjust i, berättar mamman.

Hon medger också att den första bekantskapen med gravlaxen ledde till att fi sken snabbt hamnade i stekpan-nan.

Man blandar inte i allmän-het thailändsk och fi nsk mat-kultur; på julbordet serveras bägge sorterna skilt för sig. Först julmaten, sedan thai-maten.

- Mamma brukar skoja och säga att magen känns tom ef-ter att ha fått fi nsk mat; den vill också ha thaimat, berät-tar Mia.

Denna jul fi nns det också thailändsk korv, köttbullar och den från tidigare år be-kanta Som Tam-salladen på julbordet. Enligt det modifi e-rade receptet består salladen av bl.a. morot, tomat, torka-de räkor, vitlök, chili och an-dra kryddor. Egentligen borde den innehålla grön papaya i stället för morot men den är enligt Mia svår att få tag på i Finland. Moroten ger salladen en fi n färg.

Salladen har visat sig vara populär. I fjol serverades den också på julbordet hos Mias pojkväns föräldrar. Också an-dra vänner och bekanta har frågat efter receptet.

En del av ingredienserna importerar familjen själv el-ler så skickar släkten dem, men t.ex. i Lojo får köpa man en del av de behövliga ingre-dienserna. Ungefär varannan månad handlar man tillbehör i en vietnamesisk matbutik i Helsingfors.

När jag frågar vad som är viktigast i thaimat får jag ett kort och kraftigt svar: chili-pastan, som i Finland också går under namnet currypas-ta.

Den pasta som man får i matbutiken duger ändå inte för den är för odryg. Den är just inte eldig alls jämförd med den motsvarande thai-ländska såsen.

Andra viktiga ingredien-ser är t.ex. vitlök, fi sksås och socker eller söt sojasås. Till nästan alla maträtter serve-ras ris.

En social begivenhetIbland tycker man att famil-jerna i vårt land samlas till gemensam måltid bara under vissa högtider av vilka julen antagligen är den viktigas-te. Samvaro kring maten är mycket vanligare i thailändsk kultur.

- De thailändska familjer-na äter oftare tillsamman än man vanligtvis gör i Finland. Man lagar större mängder mat och bjuder också vänner och bekanta. Den sociala si-dan är synnerligen viktig, be-rättar Mia.

I Thailand är julen inte speciellt viktig utom på turist-orterna. Nyåret är däremot en riktigt stor högtid.

Mikael Heinrichs/IS

Chompu och Mia Fält i vintrig Hangömiljö.

På grund av årets långa julhelg utkommer På grund av årets långa julhelg utkommer årets sista Hangötidning idag. årets sista Hangötidning idag.

Den första tidningen 2013 utkommer 3.1.Den första tidningen 2013 utkommer 3.1.

Pitkien joulupyhien takia vuoden viimeinen Pitkien joulupyhien takia vuoden viimeinen Hangolehti ilmestyy tänään. Hangolehti ilmestyy tänään.

Vuoden 2013 ensimmäinen lehti ilmestyy 3.1.Vuoden 2013 ensimmäinen lehti ilmestyy 3.1.

J U L H E L G E N J O U L U P Y H ÄT T O R S D A G E N 2 0 D E C E M B E R 1 91 9 T O R S TA I 2 0 . J O U L U K U U TA

Suomalaiset ruokaperinteet ovat melko korkeassa kurs-sissa Mia Fältin ja hänen äitinsä Chomphun luona. Äiti pitää suomalaisesta jou-luruoasta, vaikka on muut-tanut Thaimaasta Suomeen 25 vuotta sitten ja varttunut thaimaalaisella maaseudulla – jossa ei ollut sillistä, pork-kanalaatikosta tai graavilo-hesta tietoakaan.

- Olin kahdeksan vuoden ajan keittiöapulaisena Sata-maruokalassa ja tein joskus myös thai-ruokaa siellä. Jä-tin kuitenkin ruoanlaiton kun muutama asiakas sanoi melko rumasti ruoasta, enkä sen jälkeen enää uskaltanut kokeilla eksoottisempaa lä-hestymistapaa. Mutta usko-ni palasi kun olemme Mian kanssa pitäneet pop up  -ra-vintolaa nyt muutaman ker-ran, hän sanoo.

Positiivinen palaute ensim-mäisen ravintolapäiväkokei-lun jälkeen lämmitti todella – ja jatkoakin seurasi viimek-si marraskuussa jolloin Aroi Dee -niminen ravintola avasi ovensa päiväksi HUS:n tiloissa Länsiseläntiellä. Jatkoakin on luvassa, sillä helmikuussa on jälleen ravintolapäivän vuoro.

- Itse tosin syön mielellä-ni vielä väkevämpää ruokaa kuin mitä tarjosimme ravin-tolapäivän yhteydessä, äiti sanoo.

- Vaikka minullakin on varmasti keskimääräistä kor-keampi sietokynnys chilille, en pysty syömään äidin maun mukaan valmistettua ruokaa ilman että minulle tulee tippa linssiin, Mia vakuuttaa.

Saadun palautteenkin mu-kaan vakituisen thairavin-tolan perustaminenkaan ei ole täysin poissuljettu ajatus, vaikka ei juuri tänä päivänä ajankohtainen olekaan.

Suomalainen joulupöytä thaimaalaisin maustein”Sillit ja laatikot ovat todella hyviä”

Kuai Tiao on Chomphun oma suosikkiannos ja sisältää riisi-nuudelia, lientä, lihapullia ja kasviksia.- Tätä syödään usein vanhempieni luona, ja tämä on yksi äiti bravuureista, Mia kertoo. (Kuva: Mia Fält).

Som Tam  -salaatti. - Tällä kertaa meillä oli kaapissa vihreää papaijaa, joten käytimme sitä ja lisäsimme vähän porkkanaa, jotta salaatti saisi väriä, Mia kertoo. (Kuva: Mia Fält).

Vatsa kaipaa thairuokaaJouluna suomalaiset perinteet nousevat kuitenkin kunniaan ruokapöydässä. Jouluruoat ku-ten peruna-, porkkana ja lant-tulaatikot sekä sillit ja graa-vilohet ovat kaikki tärkeässä roolissa.

- Pidän todella paljon suo-malaisesta jouluruoasta, mut-ta syön mielelläni riisiä kai-ken kanssa. Ja lipeäkala ei oi-kein maistu, äiti kertoo vaikka myöntääkin että ensimmäinen kosketus graaviloheen johti siihen että kala löytyi melko nopeasti paistinpannulta.

Thaimaalaista ruokape-rinnettä ei yleensä sekoiteta suomalaiseen ruokaan, vaan joulupöydässä molemmat ovat edustettuina yksikseen. Ensin jouluruoka, sitten thai-ruoka.

- Äitini tapaa vitsailla että suomalaisen ruoan jälkeen vatsa on vielä nälkäinen ja haluaa myös thairuokaa, Mia kertoo.

Tänä jouluna pöytään tu-lee myös thaimaalaista mak-karaa, lihapullia sekä jo ai-emmilta vuosilta tuttua ”Som Tam”  -salaattia johon tulee mukautetun reseptin pohjalta muun muassa porkkanaa, to-maattia, kuivattuja katkarapu-ja, valkosipulia, chiliä ja mui-ta mausteita. Oikeastaan pork-kanan sijaan salaattiin kuuluu vihreää papaijaa, mutta sitä on vaikea löytää Suomesta, Mia kertoo. Porkkana antaa kuitenkin mukavasti väriä.

Salaatti on osoittautunut suosituksi, sillä sitä oli tarjolla viime jouluna myös Mian poi-kaystävän vanhempien joulu-pöydässä – ja muutkin ystävät ja tuttavat ovat kyselleet sen perään.

Osa raaka-aineista tuodaan itse tai sukulaisten kautta maahan, mutta esimerkiksi Lohjalta saa jonkin verran tar-

vittavia ainesosia. Ja Helsin-gissä olevasta vietnamilaises-ta ruokakaupasta hankitaan noin joka toinen kuukausi ty-kötarpeita.

Kun kysyn mikä on kaik-kein tärkein ainesosa thairuo-assa, saan napakan ja nopean vastauksen: chilitahna, joka Suomessa myös kulkee joskus nimellä currytahna.

Kaupan hyllyn tahna ei kui-tenkaan miellytä, sillä sitä saa kuulemma lusikoida ruokaan sen verran runsaasti. Tulisuut-ta ei ole nimeksikään verrattu-na aitoon thaimaalaisen vas-taavaan kastikkeeseen.

Muita tärkeitä ainesosia ovat esimerkiksi valkosipuli, kalakastike ja sokeri tai makea soijakastike. Riisi tai nuudelit ovat myös läsnä lähes ruoassa kuin ruoassa.

Sosiaalinen tapahtumaAika ajoin tuntuu hieman siltä että Suomessa perheet kokoon-tuvat yhteiseen suurempaan ateriaan vain tiettyinä juhla-pyhinä, joista muun muassa joulu on ehkäpä se kaikkein tärkein. Tällainen yhdessäolo on kuitenkin huomattavasti tavallisempaa thaimaalaises-sa kulttuurissa.

- Thaimaalaiset perheet syövät enemmän yhdessä kuin mitä Suomessa yleensä teh-dään. Ruokaa tehdään aina isompi satsi ja kutsutaan myös ystäviä ja tuttuja kylään ruo-kailemaan, sillä sosiaalinen puoli on erittäin tärkeä, Mia sanoo.

Thaimaassa joulu ei sinäl-lään ole turistipaikkojen ohel-la kovinkaan tärkeää aikaa vuodesta, mutta sen sijaan uusi vuosi on sitäkin isompi juttu.

Mikael Heinrichs

Kuai Tiao är Chomphus egen favorit. Rätten innehåller risnud-lar, buljong, köttbullar och grönsaker.- Den rätten äter man ofta hos mina föräldrar och den är en av mammas bravurer, berättar Mia. (Foto: Mia Fält)

Som Tam-sallad.- Den här gången fanns grön papaija i skåpet så vi använde den och satte till lite morot för att ge salladen lite färg, berät-tar Mia. (Foto: Mia Fält)

Med tack för gott samarbete och en önskan om God Jul och Gott Nytt År!

Kiittäen kuluneesta vuodesta toivotamme Hyvää Joulua ja Onnellista Uutta Vuotta!

Hyvää Joulua ja Onnellista Uutta Vuotta!God Jul och Gott Nytt År!

t. ö.God Jul och Gott Nytt Årönskas våra kunder

Hyvää Joulua ja Onnellista Uutta Vuottakaikille asiakkaillemme

FLEXLIFT OYFLEXLIFT OYPienkoneurakointia - Småmaskins entreprenörPienkoneurakointia - Småmaskins entreprenör

Kiinteistöhuolto - FastighetsserviceKiinteistöhuolto - Fastighetsservice

Önskar/ToivottaaÖnskar/Toivottaa

God Jul ochGott Nytt år 2013!

Hyvää Joulua jaOnnellista

Uutta Vuotta 2013!

Hyvää Joulua ja Hyvää Joulua ja Onnellista Uutta Vuotta 2013Onnellista Uutta Vuotta 2013

God Jul och Gott Nytt År 2013God Jul och Gott Nytt År 2013

Hyvää Joulua ja Onnellista Uutta Vuotta

God Jul och Gott Nytt År

J U L H E L G E N J O U L U P Y H ÄT T O R S D A G E N 2 0 D E C E M B E R 2 02 0 T O R S TA I 2 0 . J O U L U K U U TA

Hangöbon och globetrottern Joakim Eriksson är igen ute på långresa. Han sade upp sig från sitt jobb i höst och gav sig i mitten av oktober iväg på cykel med målet någonstans vid Medelhavets stränder. Ef-ter en dryg månad blev det en radikal ändring i planerna – och planet till Nya Zeeland. Hangötidningen fick tag på Eriksson på andra sidan klo-tet och ställde några frågor.

Du är igen ute på långre-sa, nu med cykel. Varför just det valet av transport-medel?

- Under mina tidigare resor har jag ofta sett intressanta platser och vackra landskap passera genom bussfönstret för at sedan landa i en (mer eller mindre) turistig stad. Det kändes att jag behövde ännu mera frihet att själv kunna välja vart jag tar mig. Mitt knä skulle inte ha klarat av att gå, att ta bilen skulle bli för dyrt (och skulle knappast hålla ihop) och jag är kan-ske för feg för att lifta jorden runt. Med cykeln är det inga buss- eller tåg tidtabeller som styr eller begränsar min resa, utan det är endast jag själv. Dessutom är ju utmaningen i sig själv rätt spännande. Går det faktiskt för någon såhär oatletisk att ta sig an detta?

Du hade ursprungligen en plan på att ta dig ner ge-nom Centraleuropa till Ita-lien och senare i vår upp via de baltiska länderna – men det blev en helom-vändning, varför det?

- Fördröjningar och lite då-lig planering gjorde att jag småningom insåg att sen-hösten är fel årstid för detta i Europa. När man hostat sig genom nätterna i fl era veckor och aldrig blir bättre då man svettas ute i kylan dagarna i ända så kan det vara värt att se njutningen i det hela. Funderade (man har ganska mycket tid för att fundera då man trampar hela dagarna) i en vecka på att göra ändring-ar i planerna. Främst på att ta tåg eller buss till lite varmare delar av Europa men när en kompis föreslog att jag skulle komma till Nya Zeeland och lockade med att det är som-mar så lät det intressant. Någ-ra googlingar senare hade jag hittat ett förmånligt fl yg och redan samma vecka satt jag på planet.

Hänvisningen till Frodo fanns ju med från början och Sagan om ringen-fi l-merna spelades ju till en stor del in i NZ – fanns tanken om Nya Zeeland med hela vägen trots allt?

- Nej. Meningen var nog he-la tiden att resan skulle bör-ja och sluta hemma vid yt-terdörren. Det var egentligen den enda saken jag var osäker på innan jag bokade mitt fl yg men jag hamnade offra den

Eriksson nu i Nya Zeeland – på cykelPå resande fot ✺

För resedagbok i enklare format på Facebook

ideologin då det blev svårt att njuta av resa i ett kallt Euro-pa. Citatet ” It’s a dangerous business, Frodo, going out your door” var nog mera en slump. Ju mera jag rest desto mera inser man hur ofarlig plats världen egentligen är – fast många tycker man måste vara tokig eller modig för att åka iväg till länder som lig-ger utanför charterradarn. Så gott som alla människor i alla länder är trevliga, hjälpsam-ma och gästvänliga. Har man oturen att råka ut för någon som inte är det så kan det lika gärna ske i Åbo som i Nairobi. Resandet tar nog effektivt kål på alla fördomar.

Hur ser den nya resepla-nen ut, hur länge stannar du i NZ?

- Tre månader får man stanna här utan visum och något sådant hade jag aldrig tid att skaffa så i slutet av fe-bruari fl yger jag tillbaka till Zürich och därifrån cyklar jag hem, antagligen via Öst-europa. Fast det är ju bara en plan så man vet ju aldrig.

Vilka oväntade händelser har du råkat ut för resans lopp, förutom då att det blev ett raskt miljöombyte?

- Jag var inte förberedd på att man kan hamna trampa i nerförsbacke p.g.a. hård mot-vind. Att jag dragit en inne-bandyträning i Wellington var oväntat. Det fi nns tydli-gen en grupp på ca 40 inne-bandyspelare här och då jag helt av en slump råkade stöta på några dem i en storstad på 400  000 så slutade det med att jag skall leka innebandy-coach.

Vad har varit det bästa så här långt under den här resan?

- Att jag efter två månader ännu tycker det är roligt när

jag vaknar på morgonen och trampar iväg. Ibland hinner det ju förstås ändra redan fö-re eftermiddagen …

Många bekanta följer med din resa via FB, var det ett självklart val att skapa en sida där och berätta om re-sans gång?

- Jag fi ck fl era förfrågning-ar om att skriva en reseblogg men jag ville inte ta någon press på mig att hålla den up to date. Jag vägrar också publicera något strunt som varje gång skulle börja med ”I dag gjorde jag …” och för att få ihop bra texter tillräck-ligt ofta så skulle det väl sluta med att jag bara skulle kunna cykla varannan dag. På Face-book får man ju in en bild el-ler kort text på nolltid.

Snart blir det dags att fi ra jul och nyår på ett helt nytt ställe, vilka är dina planer för ”the holidays”? Nån hälsning du vill framföra till dem som inte läser FB?

- Min kompis Matt har tre veckor semester över jul och nyår (javisst, det är semester-tider på södra halvklotet, det fattade jag inte heller innan jag kom hit). De tre veckorna ska vi tillsammans utforska södra ön i Nya Zeeland. Jag har överlåtit detaljplaneran-det till honom, eftersom det ändå är hans semester. Så ex-akt var jag fi rar jul och nyår har jag faktiskt ingen aning om ännu. Jag vet bara att det blir första gången jag fi rar jul i shorts.

Hälsningen till dem som inte följer Facebook: Ni lever i det förgångna!

Du hittar Jocke Erikssons reseberättelse på Facebook med direktadressen www.fa-cebook.com/OutYourFront-Door.

HT-HL

Ju mera jag rest desto mera inser man hur ofarlig plats världen egentligen är – fast många tycker man måste vara to-kig eller modig för att åka iväg till län-der som ligger utanför charterradarn. Så gott som alla människor i alla län-der är trevliga, hjälpsamma och gäst-vänliga.

Det blev för mycket av det här. Tätä tuli nähtyä aivan liikaa.

Helt andra breddgrader. Eriksson har landstigit på Nya Zee-land.Täysin toisilla leveysasteilla. Eriksson Uudessa Seelandissa.

Tairua, Nya Zeeland. Cyklar bakom en erfaren ”hare” som nyss avslutat en cykelfärd från Los Angeles till Alaska.Tairua, Uusi Seelanti. Edessä kokenut ”jänis” joka oli äskettäin pyöräillyt Los Angelesista Alaskaan.

Cykeln packad och klar för avfärd.

Pyörä pakattu ja valmis lähtöä varten.

J U L H E L G E N J O U L U P Y H ÄT T O R S D A G E N 2 0 D E C E M B E R 2 12 1 T O R S TA I 2 0 . J O U L U K U U TA

Hankolainen maailmanmat-kaaja Joakim Eriksson on taas tien päällä. Hän sanou-tui syksyllä irti työstään ja lähti lokakuun keskivaiheilla pyöräretkelle päämääränään Välimeren rannat. Runsaan kuukauden kuluttua mat-kasuunnitelmat kuitenkin muuttuivat perusteellisesti ja hän istuutui Uuden Seelan-nin koneeseen. HL sai yhtey-den toisella puolella maapal-loa oleilevaan Erikssoniin.

Miksi lähdit matkaan pyö-rällä?

- Aikaisemmilla matkoil-lani olen usein havainnut mielenkiintoisia paikkoja ja kauniita maisemia bussin ikkunasta. Sen jälkeen olen päätynyt johonkin turistiry-säkaupunkiin. Tunsin kai-paavani lisää vapautta valita reittejäni. Polveni eivät olisi kestäneet jalkapatikointia, autolla matkustaminen olisi ollut liian kallista (eikä au-tokaan olisi kestänyt pitkää matkaa). Olen ehkä pelkuri, kun en uskalla lähteä peuka-lokyydissä maailman ympä-ri. Pyöräillessä mitkään bus-si- tai juna-aikataulut eivät määrää tai rajoita matkaani vaan pelkästään minä itse. Haastekin on aika jännittävä. Selviytyykö näin epäatleetti-nen yksilö haasteesta?

Alkuperäinen suunnitel-masi oli pyöräillä Keski-Euroopan halki Italiaan ja keväällä palata Balti-an maitten kautta kotiin. Muutit mielesi. Miksi?

- Viivästykset ja heikohko suunnittelu aiheuttivat sen, etten ymmärtänyt myöhäis-syksyn olevan Euroopassa huono aika tempaukselleni. Kun on yskinyt öitään viik-kokaupalla eikä yskä parane ja päivät pitkät hikoilee kyl-mässä jääkin miettimään, onko tässä järkeä. Mietin vii-kon (polkiessa ehtiikin miet-

Eriksson pyöräilee – nyt Uudessa SeelannissaMatkapäiväkirja löytyy Facebookista

tiä) suunnitelmien muutosta. Ensiksi ajattelin astua junaan tai bussiin Euroopan lämpi-mille seuduille. Mutta kaveri kun ehdotti Uutta Seelantia ja kertoi siellä olevan kesä kiin-nostuin ajatuksesta. Muuta-mia googlauksia tämän jäl-keen löysin edullisen lennon ja istuin kuin istuinkin lento-koneessa jo samalla viikolla.

Frodo-sitaatti löytyy myös matkakuvauksesta Face-bookissa ja Tatu sormus-ten herrastahan kuvattiin Uudessa Seelannissa – oli-kohan maa kuitenkin mie-lessäsi jo lähtiessäsi?

- Ei. Tarkoituksena oli koko ajan, että matka alkaisi koti-ovelta ja päättyisi kotiovelle. Se olikin ainut asia, joka sai minut epäröimään ostaessa-ni lentolipun. Jouduin kui-tenkin luopumaan ajatukses-ta kun huomasin, etten voi-nutkaan nauttia matkastani kylmässä Euroopassa. Sitaat-ti ”It’s a dangerous business, Frodo, going out your door” olikin sattumaa. Mitä enem-män olen matkustanut, sitä enemmän ymmärrän miten vaaraton paikka maailma oi-keasti on. Monien mielestä-hän ihmisen on oltava hul-lu tai rohkea matkatakseen charteralueiden ulkopuolelle. Melkein kaikki ihmiset mel-kein kaikissa maissa ovat mu-kavia, avuliaita ja vieraanva-raisia. Jos satut kohtaamaan jonkun, joka ei ole sellai-nen, se voi tapahtua yhtä hy-vin Turussa kuin Nairobissa. Matkustaminen kyllä naker-taa tehokkaasti kaikkia en-nakkoluuloja.

Miltä näyttää uusi matka-suunnitelmasi? Kauanko viivyt Uudessa Seelannis-sa?

- Täällä voi oleskella kolme kuukautta ilman viisumia ei-kä minulla ollut aikaa viisu-min hankintaan. Helmikuun

lopussa lennän Zürichiin ja sieltä pyöräilen kotiin, luul-tavasti Itä-Euroopan halki. Mutta tämähän on pelkkä suunnitelma eikä siitä voi ol-la täysin varma.

Mitä odottamatonta mat-kan aikana on sattunut sen ohella, että vaihdoit äkkiä maisemia?

- En ollut valmistautunut siihen, että kovassa vastatuu-lessa joutuisin polkemaan alamäkeäkin. Odottamaton-ta on myös, että pääsin ve-tämään salibandytreenejä Wellingtonissa. Täällä ilmei-sesti toimii noin 40 hengen salibandyn harrastajaryhmä. Sattumalta tapasin heistä joi-takin 400 000 asukkaan kau-pungissa. Tapaaminen joh-ti siihen, että pääsin leikki-mään salibandyvalmentajaa.

Mikä on toistaiseksi ollut matkan parasta antia?

- Vielä kahden kuukauden jälkeen olen iloinen herä-tessäni ja lähtiessäni polke-maan. Välillä mieliala toki saattaa vaihtua ja keskipäi-vällä…

Tuttavat seuraavat mat-kaasi Facebookista. Oliko itsestäänselvyys luoda sivu Facebookin ja kertoa mat-kan vaiheista?

- Useat kehottivat kirjoitta-maan matkablogia mutta en halunnut ottaa siitä painei-ta ja pitää sitä ajan tasalla. En myöskään suostu julkai-semaan mitään roskaa, joka aina alkaisi sanoilla ”Tänään minä tein…” Jos mielii laatia hyviä tekstejä tarpeeksi usein en lopuksi ehtisi pyöräillä kuin joka toisena päivänä. Facebookiin voi nopeasti lait-taa kuvan tai lyhyen tekstin.

Pian vietät joulua ja uutta vuotta ihan uudessa pai-kassa. Mitkä ovat suunni-telmasi joulun ja uuden vuoden pyhien varalle. Ha-luatko lähettää tervehdyk-sen niille, jotka eivät lue Facebookia?

- Kaverillani Mattilla on kolmen viikon loma joulu-na ja uutena vuotena. (Kyllä, etelämantereella on loma-ai-ka. En ymmärtänyt sitä tänne saapuessani). Kolmen viikon aikana tutustumme yhdessä Uuden Seelannin eteläsaa-reen. Olen luovuttanut seik-kaperäisten suunnitelmien laatimisen hänelle; onhan kyseessä hänen lomansa. Ei ole vielä aavistustakaan, mis-sä vietän joulua. Tiedän vaan, että tämä on ensimmäinen jouluni shortseissa.

Tervehdys Facebookia il-man oleville: Elätte mennei-syydessä!

Löydät Jocke Erikssonin matkakertomuksen Faceboo-kista osoitteessa www.face-book.com/OutYourFrontDoor.

HT-HL

Tien päällä ✺

Mitä enemmän olen matkustanut, sitä enemmän ymmärrän miten vaaraton paikka maailma oikeasti on. Monien mielestähän ihmisen on oltava hullu tai rohkea matkatakseen charteraluei-den ulkopuolelle. Melkein kaikki ihmi-set melkein kaikissa maissa ovat muka-via, avuliaita ja vieraanvaraisia.

Efter en hel dag av uppförsbacke är det på sin plats att njuta av utsikten nära Gimmelwald i Schweiz.Kun on puskenut ylämäkeen koko päivän, on täysin oikeutettua nauttia hieman näköalasta Gimmelwaldin lähellä Sveitsissä.

J U L H E L G E N J O U L U P Y H ÄT T O R S D A G E N 2 0 D E C E M B E R 2 22 2 T O R S TA I 2 0 . J O U L U K U U TA

God Jul och Gott Nytt År till alla kunder, vänner

och släktingar!Hyvää Joulua ja

Onnellista Uutta Vuotta kaikille asiakkaille,

ystäville ja sukulaisille!

Agneta Sundqvist

FiskareKalastaja

Ravintola-Pizzeria Amigos

Hyvää Joulua jaHyvää Joulua jaOnnellista Onnellista

Uutta Vuotta!Uutta Vuotta!

God Jul ochGod Jul ochGott Nytt År!Gott Nytt År!

God Jul och Gott Nytt År 2013!

Hyvää Joulua ja Onnellista Uutta Vuotta

2013!

Autohuolto Kuutti Ky

Hyvää Joulua ja Onnellista Uutta

Vuotta 2013!

God Jul och Gott Nytt År 2013!

Hyvää Joulua ja Onnellista Uutta

Vuotta 2013!

God Jul och Gott Nytt År

2013!

Autokorjaamo V. Heikkola

Hyvää Joulua ja Hyvää Joulua ja Onnellista Onnellista

Uutta Vuotta!Uutta Vuotta!

God Jul och

Gott Nytt År!

toivottaa/önskar

Autoliike Pertti Kuokkanen Oy

G tG t

AutomaalaamoKarit Oy

Hyvää Joulua jaOnnellista Uutta

Vuotta 2013

God Jul ochGott Nytt År

2013

Hyvää Jouluaja Onnellista Uutta Vuotta

2013

God Jul ochGott Nytt År 2013

Köpmansg. 5 KARIS, tel. 231 410

God Jul och Gott Nytt År

2013

Hyvää Joulua ja Onnellista Uutta

Vuotta 2013

ch År

Hyvää Joulua jaOnnellista Uutta Vuotta!

God Jul och Gott Nytt År!

FysioterapeuttiFysioterapeut

Hanna Laaksonen 050-44 99 511 050-44 99 511 � � www.gaiasgar www.gaiasgarden.fi den.fi

Fridfull Fridfull Juletid... Juletid...Rauhallista Rauhallista Joulunaikaa... Joulunaikaa...

� � � � � � � � � � � � � � � �

God Jul och Gott Nytt År 2013! Hyvää Joulua jaOnnellista Uutta

Vuotta 2013!

Hangon Peltityö - Hangö Plåtarbete

God Jul och Gott Nytt År

Hyvää Jouluaja Onnellista Uutta Vuotta

God Jul &Gott Nytt År!

Hyvää Joulua &Onnellista Uutta

Vuotta!

Esplanaden 128, Hangö019-248 1810, fax 019-248 6344

Hangö Motorpunkt Ab

God Jul och Gott Nytt År 2013!

Hyvää Joulua ja Onnellista Uutta Vuotta

2013!

Tumma taivas jouluyönä, tähdet tuikkii valovyönä. Ilmassa on ripaus taikaa. Rauhallista joulunaikaa!

Hoitohuone Vanilla kiittää asiakkaitaan

kuluneesta vuodesta ja toivottaa hyvää joulua ja onnea uudelle vuodelle!

Olen lomalla 24.12.–6.1.

Rakennus- ja puu-sepänpalvelut

Hyvää Jouluaja Onnellista Uutta Vuotta

God Jul och

Gott Nytt År

Oy

Hyvää Joulua ja Onnellista

Uutta Vuotta 2013 God Jul och Gott Nytt År 2013

toivoo/önskarErikoishammasteknikko

SpecialteknikerJorma Alatalo

Juridisk byråLakiasiaintoimisto

B-E Wickholm Kb Ky

God Jul och Gott Nytt År

Hyvää Joulua jaOnnellista Uutta

Vuotta

KIRPPIS ANKKA LOPPIS ANKA

God Jul oGott Nytt År

till alla kunder!

Hyvää Joulua jaOnnellista Uutta Vuotta

kaikille asiakkaille!

STÄNGT - SULJETTU 17.12.12 – 6.1.2013 17.

KYLMÄKONEHUOLTOSAARINEN KY

Hyvää Joulua ja Onnellista Uutta

Vuotta 2013!God Jul och Gott Nytt År 2013!

God Jul o Gott Nytt År

Hyvää Joulua ja Onnellista Uutta Vuotta

Hyvää Joulua ja Onnellista Uutta Vuotta kaikille asiakkaille ja

yhteistyökumppaneille!

God Jul och Gott Nytt År

till alla kunder och samarbetspartners!

Måleriaffär - Maalausliike

R.Fredriksson

God Jul ochGott Nytt År

Hyvää Jouluaja Onnellista Uutta Vuotta

God Jul och

Gott Nytt År!Hyvää Joulua ja Onnellista Uutta Vuotta!

PESULA IIRA TVÄTTERI

Hyvää Joulua ja Onnellista

Uutta Vuottakaikille asiakkaille ja

yhteistyökumppaneille!

God Jul och Gott Nytt År till alla kunder

och samarbetspartners!

God Jul och Gott Nytt År

Hyvää Jouluaja Onnellista Uutta Vuotta

www.pizzeriauno. Avoinna: su-to 10–22, pe-la 10–03.30

Hyvää Joulua ja

OnnellistaUutta Vuotta 2013

GodJul och Gott Nytt År 2013

Sini-Kulma Blå-Hörnan0400 015 773

SORVAUKSET T:MI OMETAhjokuja 14, Hanko

019-248 6154, 040-742 1793

HYVÄÄ JOULUAJA ONNELLISTA

UUTTA VUOTTA!GOD JUL OCH

GOTT NYTT ÅR!

GlasklarJulhälsning!

LasinkirkasJoulutervehdys!

Tammilasi Oy Ab

Hangon Timpuripojat

Jorma Aavamäki

Hyvää Joulua jaOnnellista Uutta

Vuotta 2013

God Jul och Gott Nytt År

2013

Hyvää Joulua ja Onnellista Uutta Vuotta

Tmi Hannu Halkosaari

Hyvää Joulua ja Onnellista Uutta

Vuotta 2013 !God Jul och

Gott Nytt År 2013 !

TAXIErik Nyberg

God Jul ochGott Nytt År

Hyvää Jouluaja Onnellista Uutta Vuotta

TAXI Jonas Westerholm

Sjundeå Stenhuggeri KbSiuntion Kivenhakkaamo Ky

En Fridfull Jul Rauhallista Joulua

J U L H E L G E N J O U L U P Y H ÄT T O R S D A G E N 2 0 D E C E M B E R 2 32 3 T O R S TA I 2 0 . J O U L U K U U TA

God Jul och God Jul och Gott Nytt År!Gott Nytt År!

Hyvää Joulua ja Hyvää Joulua ja Onnellista Uutta Vuotta!Onnellista Uutta Vuotta!

HANGON TB-HUOLTO KY

Hyvää Joulua ja Onnellista Uutta

Vuotta 2013!God Jul och

Gott Nytt År 2013!

God Jul och Gott Nytt ÅrHyvää Joulua ja Uutta Vuotta

Jag tackar mina kunder för det gågna året och önskar alla en

God Jul och Gott Nytt ÅrKiitän asiakkaitani kuluneesta

vuodesta ja toivotan kaikilleHyvää Joulua ja

Onnellista Uutta Vuotta

Taxi K. Grönbergnne

HangöborGod Jul

ochGott Nytt År !

önskarHangö svenska socialdemokrater

God Jul och

Gott Nytt År

Hyvää Joulua

ja Onnellista

Uutta Vuotta

Kiitämme kaikkia asiakkaitamme ja yhteistyö-kumppaneitamme kuluneesta vuodesta ja toivotamme

Hyvää Joulua ja menestyksellistä Uutta Vuotta.Perinteisten joulutervehdysten ja joululahjojen sijasta olemme lahjoittaneet niihin varatut rahat stipendeiksi Hangon kouluille.Vi tackar alla våra kunder och samarbetspartners för

det gångna året och önskar God Jul och Ett Framgångsrikt Nytt År.

I stället för de traditionella julhälsningarna och julgåvorna skänker vi de reserverade medlen till stipendier i Hangös skolor.

Kiinteistöjen huolto ja siivousFastighets service och städning

– Talonmiestyöt – Gårdskarlsarbeten

0400-486 074

God Jul och Gott Nytt ÅrHyvää Joulua ja Uutta Vuotta

Toivotamme Hyvää Joulua ja Onnellista Uutta Vuotta asiakkaillemme ja yhteistyökumppaneille

Vi önskar alla kunder och samarbetspartner en God Jul och ett Gott Nytt År

Joulukorttien sijasta olemme tänä vuonna tukeneet

Joulupuu keräystä Hangossa.

I stället för att sända julkort understöder vi i år

Joulupuu insamlingen i Hangö.

God Jul och Gott Nytt ÅrHyvää Joulua ja

Onnellista Uutta Vuotta

Vi tackar alla våra kunder och samarbetspartners för det gågna året och önskar

God Jul och ett Framgångsrikt Nytt År!Kiittämme kaikkia asiakkaitamme ja yhteistyö-

kumppaneitamme kuluneesta vuodesta ja toivotamme Hyvää Joulua ja Menestyksellistä Uutta Vuotta!y

Hangö FotocentralHanko FotokeskusH. GranholmBangatan 28 Ratakatu

God Jul och Gott Nytt År 2013!Hyvää Joulua ja Onnellista

Uutta Vuotta 2013!

Valoisaa Joulua ja Onnellista Uutta Vuotta!Ljus Juletid och Gott Nytt År!

Vjl Hangon LVI-huolto OyVla Hangö VVS-service Ab

Hyvää Joulua &Onnellista Uutta Vuotta!

God Jul &Gott Nytt År!

RAUHALLISTA JOULUA JA MENESTYKSELLISTÄ UUTTA VUOTTA!

SUOMEN VAPAASATAMAJoulutervehdysten sijaan olemme tukeneet tänä

vuonna Hyvä Joulumieli –keräystä.

FRIDFULL JUL OCH ETT FRAMGÅNGSRIKT NYTT ÅR!

FINLANDS FRIHAMNIstället för julhälsningar har vi år understött

Jul i Sinnet –insamlingen.

Hyvää Joulua ja Onnellista

Uutta Vuotta 2013!

Olemme tänäkin vuonna käyttäneet joulukortteihin

varaamamme rahat Hyvä Joulumieli -keräykseen.

Genencor International Oy, Hangon tehdas

Vi Önskar Eren God Jul och

ett Gott Nytt År 2013!

I stället för att skicka julkort, deltar vi även i år i

Hyvä Joulumieli -insamlingen.

Genencor International Oy, Hangö fabrik

J U L H E L G E N J O U L U P Y H ÄT T O R S D A G E N 2 0 D E C E M B E R 2 42 4 T O R S TA I 2 0 . J O U L U K U U TA

Jäsenet toivottavatMedlemmar önskar

Rauhaisaa Joulua jaMenestyksellistä Uutta Vuotta 2013!

Fridfull Jul ochFramgångsrikt År 2013!

SALON MIAVuorikatu-Berggatan 210400-996365 SALON CAMILLAEsplanaadi 86019-2481988

Parturi-Kampaamo CAM-INVuorikatu-Berggatan 15-17019-2487448 KAMPAAMO EVABulevardi-Boulevarden 9019-2486004 Parturiliike FORUMEsplanaadi 120019-2483555

SALON GILLAHalmstadsg.-Halmstadink. 20019-2481783

HARMONIEVuorikatu-Berggatan 8040-7010613 SALON ZAXHalmstadsg.-Halmstadink. 11019-2487220 SALON KUTRISETHangöbyv.-Hangonkylänt.18019-2486408

SALON MANDYVuorikatu-Berggatan 12-14019-2482666 Parturiliike MICAEsplanaadi 92019-2484639

Parturi-Kampaamo Mari HartikainenEsplanaadi 92 045-1139904 PIA’S HÅRGALLERITredjeövergången-Kolmas-ylikäytävä 11019-2483191

BELLEZZAItäinen puistotie-Östra allén 1040-7672135 KAMPAAMO TUULA & RAIJABulevardi-Boulevarden 5019-2481926 STUDIO FE-MALEBulevardi-Boulevarden 10040-575 2616

Ekenäs, Hangö, Karisnordea.fi

Välkommen på julglögg Fredagen 21.12. kl. 10–16.

Nor

dea

Ban

k Fi

nlan

d A

bp God Jul &

Gott Nytt År!

Tammisaari, Hanko, Karjaanordea.fi

Tervetuloa jouluglögille Perjantaina 21.12. kl. 10–16.

Nor

dea

Ban

k Fi

nlan

d A

bp

Hyvää Joulua&

Onnellista Uutta Vuotta!

Rauhallista Joulua jaRauhallista Joulua jaOnnellista Uutta VuottaOnnellista Uutta Vuotta

En Fridfull Jul och Gott Nytt ÅrEn Fridfull Jul och Gott Nytt År

t./ö. Hangon ULA-Taxi - Hangö ULA-Taxi Ab019-106910

HUS önskar alla sina medlemmar och vänner en Fridfull Jul och

ett Gott Nytt År!HUS toivottaa Rauhallista Joulua ja

Hyvää Uutta Vuotta kaikille jäsenilleen ja ystävilleen!

aH

Aktia HankoNycanderinkatu 18, 10900 Hanko

Ajanvaraus 0800 0 2470, www.aktia.fi

Hyvää Joulua ja

Onnellista Uutta Vuotta

Näkee jokaisessa asiakkaassaan ihmisen.

© M

oo

min

Cha

ract

ers

™

KiinteistövälitysFastighetsförmedling

God Jul & Gott Nytt År!God Jul & Gott Nytt År!Hyvää Joulua &Hyvää Joulua &

Onnellista Uutta Vuotta!Onnellista Uutta Vuotta!

Shop Keepers önskar-toivottaaHyvää Joulua ja Onnellista Uutta Vuotta

Kiitos kaikille asiakkaillemme kuluneesta vuodesta

God Jul Och Gott Nytt ÅrVi tackar alla kunder för året som gått

044 9677326 Hanko

Vuorikatu 8-10 BerggatanPuh./ Tel. 019-248 1022 På Boulevarden Bulevardilla

AnemoneKukkakauppa Blomsteraffär

Harmonie, Vuorikatu 8, 10900 Hankoinfo@milametsola.fi, www.milametsola.fi

SKY-kosmetologi

Kauneudenhoitopalvelut lähellä sinua!

040 703 7910

Anna lahjaksi elämyksiä!Anna lahjaksi elämyksiä!

Ge upplevelser som gåva!Ge upplevelser som gåva!

LEFFALIPPUJA!! BIOBILJETTER!!

www.kino-olympia.fi

KINODigital

3Dcinema

Aktia HangöNycandergatan 18, 10900 Hangö

Tidsbokning 0800 0 2470, www.aktia.fi

God Juloch

Gott Nytt År

© M

oo

min

Cha

ract

ers

™

Ser en människa i varje kund.