Museoon 2 / 2011

1

museoon!TA

MP

ER

EE

N K

AU

PU

NG

IN M

US

EO

PALV

ELU

T

2/2

011

TR1 Backlight 2011Tampereentaidemuseo MazzanoSaraHildénintaidemuseo Silja RantanenVapriikki Täyttä kaasua Pyynikillä

2 1

Tampereen kaupungin museoiden tiedotuslehti

Seuraava lehti ilmestyy tammikuussa 2012

Vastaava päätoimittaja: Toimi Jaatinen

Toimitusneuvosto: Toimi Jaatinen, Timo Lehtinen, Taina Myllyharju, Tähtitalvikki Poikajärvi, Matliisa Lehtinen

Toimitussihteeri: Tähtitalvikki Poikajärvi

Editointi:Tammisto Knuutila Tammisto Oy

Taitto: Timo Lehtinen

Painopaikka: Hämeen kirjapaino Oy 2011

Museoon –lehteä voi lukea myös netissä museoiden sivuilla.

Kansi:AivanMikhaylov,Playground2

Kuva:TimoLehtinen

MENESTYSTÄ JA TULEVAISUUDENUSKOA

Tässä lehdessä:1 Pääkirjoitus2 Täyttä kaasua Pyynikillä, pian myös Vapriikissa4 Vintagesta Fintageen8 Giotton talo ja muita teoksia – Silja Rantasen retrospektiivi10 Backlight 201112 Mazzano – 20 vuotta aikaa taiteelle14 Kortin lumo säilyy – Hyvää Joulua!18 Tutustu julkaisuihimme!20 Taiteesta vetovoimaa Vuorekseen24 Uutisia26 Näyttelykalenteri28 Tapahtumakalenteri35 Mustikerho

apriikin Tampere 1918 -näyttely sai kunniamaininnan Euroopan vuoden museo 2011 -kil-pailussa. Vuoden museona palkittiin Belgian Tongerenissa toimiva Gallialais-roomalainen museo. Viimeksi suomalainen museo, Kierikki-keskus Yli-Iissä, ylsi kunniamainintaan vuon-na 2003, mikä osaltaan kertoo kilpailun kireydestä. Loppukilpailuun pääsy on jo saavutus. Pirkanmaalta oli mukana 34 museota käsittäneessä loppukilpailussa Vapriikin ohella Auto- ja tiemuseo Mobilia, Poliisimuseo sekä Kotkasta Merikeskus Wellamo – kaikki suomalaiset ehdokkaat arvioitiin hyvin myönteisesti.

Tampere 1918 -näyttelyssä tuomaristo kiitti vaikuttavaa toteutusta, vaikean kokoelman oivaltavaa käyttöä, näyttelyn poikkeuksellisen korkeaa laatua ja kaikkia osapuolia kunnioittavaa lähestymistapaa. Myös laajaa yhteistyötä Tampereen yliopiston ja muiden toimijoiden kanssa arvostettiin.

Tuomariston mukaan näyttely on esimerkki siitä, miten vaikeaa historiaa voidaan käsitellä pohtimalla samalla ihmisten kohtaloita kriiseissä. Näyttely toimii inspiraationa ja lähtökohta-na eurooppalaiselle museoyhteistyölle sisällissotien käsittelyssä. Vapriikki onkin tällä hetkellä kansainvälisesti aktiivinen ja kysytty yhteistyökumppani ja asiantuntija tällä saralla. Keväällä ilmestynyt teos Tampere 1918 – A Town in the Civil War lisää osaltaan kansainvälistä kiinnostusta. Osallistuin 2008 Belgradissa kansainväliseen kongressiin, jonka aiheena oli museoiden rooli ja mahdollisuudet sovinnon rakentajina. Huomattava osa osanottajista oli Balkanilta ja kongres-sin tunnelma välillä erittäin kiihkeä, jopa vihamielinen. Vuosisatojenkaan takaisten sotien ja selkkausten syiden ja seurausten käsittely ei ole helppoa kaikille. Tässä on tarjolla sisällissodan historiaa käsittelevälle Pirkanmaan museoyhteistyöverkostolle sopiva kansainvälinen rooli.

Pirkanmaan museoilla menee muutenkin hyvin. Sastamalassa on avattu suomalaisen kirjan museo Pukstaavi, joka vahvistaa merkittävästi kaupungin brändiä sivistyneenä kulttuurikau-punkina. Mäntän Serlachius-museo Göstan laajennuksen suunnittelu alkaa arkkitehtikilpailun voittaneen barcelonalaisen MX_Sl architectural studion ehdotuksen pohjalta. Laajennettu Gösta avautuu jo vuonna 2014 ja nostaa Mäntän entistä mielenkiintoisempana kohteena kansainvä-liselle kulttuurikartalle. Samaan aikaan Tampereen taidemuseotilojen kehittämistä pohtimaan perustettu työryhmä miettii, miten Tampere voi vastata Mäntän ja muiden haasteeseen. Parhaim-millaan Tampere ja Mänttä ovat vuosikymmenen lopulla merkittävä pohjoiseurooppalainen taidemuseokeskittymä.

“Onnistuneissa lyyrisissä museoissa, niissä joiden perustamisen takana on sydämen palo, emme tunne lohtua siksi, että näemme siellä vanhoja esineitä, joita rakastamme, vaan koska siellä katoaa Ajan taju.” (Orhan Pamuk. Viattomuuden museo. Tammi 2010)”

Toimi JaatinenTuotantojohtaja

V

2 3

Aurinko paistoi kuin Pyynikinajossa. Ilmassa leijui pöly ja raskas makkaran käry. Korviahuumaava pärinä kantautui kauas Pyynikiltä. Takapyörät

heittelehtivät mutkissa henkeäsalpaavasti. Ajaisiko tänä vuonna joku ulos radalta? Vaikka ei kilpailulla loppujen lopuksi ollut niin väliä, kun iloisesti häli-

sevässä väkijoukossa tapasi paljon ystäviä ja tuttuja. Ja ajojen jälkeen saattoi hakea turvanarusta pyykkinarun mökin ja saunan välille, niin kuin muutkin akat.

MARJOMERILUOTO-JAAKKOLA

Täyttä kaasua Pyynikillä, pian myös Vapriikissa

Kaunis, mutta vaarallinen

Pyynikinajoista tuli aikanaan suurin toistuva yleisötapahtu-ma Tampereella. TT (Tourist Trophy) -moottoripyöräkilpailua ajettiin vuosina 1932–1939 ja 1946–1971 yhteensä 34 ker-taa. Autoja Pyynikillä nähtiin vuosina 1965–1967. Hämeen

Pyynikinalkuperäinen3,4kilometrinpituinenajoreitti,jokapidennettiinvuoden1962MM-osakilpailuunkoukkaamaanVaralankentänkautta.Lopullinenreittioli3,9kilometriäpitkä.

MoottoripyörämiesjasuksitehtailijaRaineLampinenNorton-merkkisenpyöränsäkanssaPyynikillävuonna1938.Pyynikinyleisökeksisuosikilleenomanlaulunkin:”Lampinen kurvissa / karvalakki korvissa / hampaat irvessä / suu virneessä.”KuvaEeroTroberg/Vapriikinkuva-arkisto.

MikeHailwoodjohtaajoukkoaSuomenGrandPrix-kilpailussavuonna1963.KuvaLauriKautia/Vapriikinkuva-arkisto.

DurchmaninkulmaPalomäentienjaPyynikintienristeyksessäoliyksiPyynininajojenradanvaativimmistakohdistaVaralanjaRosendahlinmutkienlisäksi.ErkkiKirveskoskijaErkkiVettenranta(takana)selvittelevätkurviaA-luokankilpailuissavuonna1938.KuvaEeroTroberg/Vapriikinkuva-arkisto.

moottorikerholaiset urakoivat apunaan toimijoita tampere-laisista urheiluseuroista, suojeluskunnasta, lotista, partio-laisista ja poliisista. Sodan jälkeen yhteistyökumppaniksi liittyi Sotainvalidien Tampereen osasto.

Järjestelyjä ja kilparadan turvallisuutta parannettiin vuosi vuodelta, mutta rataa pidettiin pintansa ja mutkaisuutensa takia vaarallisena. Ulkomaisia ajajiakin tuli Pyynikinajoihin vasta, kun rata saatiin kokonaan päällystettyä vuonna 1959. Kone- ja rengasrikot olivat yleisiä ja kolarit ja ulos-ajot saivat yleisön haukkomaan henkeään. Lienee ihme, että Pyynikinajoissa kuoli vain kolme kilpailijaa.

Vuosiksi 1962–1963 Pyynikinajoilla oli maailmanmesta-ruusosakilpailun arvo. MM-kisavuosina ajoihin osallistuivat maailman huippukuljettajat. Heistä tunnetuin oli englan-tilainen Mike ”The Bike” Hailwood, jota pidetään edelleen yhtenä moottoripyöräilyn legendaarisimmista kuskeista. Pyynikinajojen turvajärjestelyjä ei kuitenkaan parannuksis-ta huolimatta saatu kasvaneiden vauhtien vaatimalle tasol-le, ja MM-kisat siirtyivät Imatralle vuonna 1964.

Pyynikinajot säilyi vielä SM- ja kansainvälisenä kilpai-luna. Viimeisen kerran Pyynikillä kilpailtiin vuonna 1971. Vuonna 1991 radalla ajettiin vielä 70 kuski- ja pyörävete-raanien näytösparaatiajo, jota seurasi 20 000 katsojaa.

Täyttä kaasua Pyynikillä – Hämeen moottorikerhon matkassa 80 vuotta10.11.–3.6.2012 Vapriikissa.

Näyttely kertoo elämyksellisesti haasteellisen kilpailun historiasta, sen moottoripyöristä ja ajajista. Se esittelee myös Hämeen moottorikerhon muuta toimintaa motocrossista ja speedwaystä trialiin sekä monia hienosti entisöityjä moottoripyörä-kaunottaria. Pyynikinajojen järjestäjä, 30.11.1931 perustettu Hämeen moottorikerho viettää näyttelyn yhteydessä 80-vuotisjuhlavuottaan.

Tänä vuonna 80 vuotta täyttävä Hämeen moottorikerho syntyi järjestämään Pyynikinajoja. Ensimmäinen maantie-kilpailu kaasuteltiin 12. kesäkuuta 1932. Lähtö, maali ja varikko olivat Pyynikin näkötornilla. Rata oli aluksi soraa ja kenttäkiveystä eli mukulakiveä. Luokkia oli kolme: alokas-luokka, B-luokka (alle 350 kuutiosenttimetriä) ja C-luokka

(yli 350 kuutiosenttimetriä). Kilpailussa ajettiin 20 kierros-ta, yhteensä 68,5 kilometriä. Varalan mäessä sora pöllysi niin, ettei edessä ajavaa ollut nähdä ja ilta-aurinko häikäisi kilpailijoita, mutta loukkaantumisilta vältyttiin. Kansa otti ajot heti suosikikseen. Ensimmäisiä ajoja seurasi 5 105 maksanutta katsojaa ja pummilla puolet lisää.

Lähteenäkäytettyerityisesti:TimoKatajamäki:Pyynikinajot1932–1939,1946–1971,Pilotkustannus,2006,sekämuutamanvapriikkilaisen1950-luvullasyntyneenpojanmuistojaPyynikiltä.

TÄYTTÄKAASUAPYYNIKILLÄ–HÄMEENMOOTTORIKERHONMATKASSA80VUOTTAVAPRIIKISSA10.11.–3.6.2012

4 5

Löysin kirpputorilta hienot, mustat, täysnahkaiset varsikengät. Ne maksoivat euron, joten nappasin ne mukaani. Sain kuulla arvion, että kengät ovat 1930-luvulta. En ollut uskoa korviani, sillä niissä ei ollut lainkaan käytön jälkiä ja nahka oli hyvässä kunnossa. Sain selville, että kengät olivat tamperelaisen Attilan kenkäteh-taan valmistamat. Myöhemmin vaelsin Vapriikin kenkämuseon käytävillä samaisissa kengissä – ja yllätyin: vitriinissä oli tismal-leen samanlaiset kengät kuin minulla oli jalassani. Sain tietää omistavani vuosimallin 1935 Attilan varsikengät, ja askel keveni silmänräpäyksessä. Tuosta hetkestä lähtien vintage on ollut tär-keä osa elämääni.

Vintage (suomeksi vuosikerta) kattaa laajassa merkityksessään kaikki vanhat hyödykkeet, kuten autot, astiat, aterimet ja vaat-

teet. Vintage-harrastajiksi kutsutaan usein vanhaan tyyliin pukeu-tuvia henkilöitä. Syitä vanhoihin vaatteisiin sonnustautumiseen on monia. Uusia vaatteita ei ehkä pidetä eettisesti ja esteettisesti miellyttävinä. Vintage-vaatteet, joihin luetaan vähintään noin 30–40 vuotta sitten valmistetut vaatteet, on tehty kestämään. Ne ovat usein myös käytännöllisiä ja kauniita.

Vintage-harrastuksen ei tarvitse rajoittua vain vanhojen vaatteiden keräilemiseen. Pukeutuminen on enää vain yksi – joskin näkyvin – osa harrastustani. Vintage on mi-nulle kokonaisvaltaista kulttuuriperinnön arvostamista

ja ylläpitämistä. Vanhalla kulttuurilla on oma paikkansa myös nykymaailmassa.

Pukeudun 1920–1930-lukujen tyylin mukaisesti päivittäin. Kotiani ko-ristaa moni vintage-huonekalu, ja kirpputoreilta löydän alati täydennystä. 1920- ja 1930-luvut ovat mielestäni ehdottoman viehättäviä vuosikymme-niä. Esimerkkejä ajan kauneudesta löytyy niin arkkitehtuurin, kirjallisuu-den, taiteen kuin muotoilunkin alalta. Kauniiden esineiden vaalimisen lisäksi vintage-harrastus on kierrättämistä. Vanha esine otetaan käyttöön ja sille annetaan mahdollisuus elää uudelleen. Tähän ajatukseen perustuu

monen fintagelaisen harrastus.

Vintagea Ladyn tyyliin

VapriikissavintagenhurmaavoinauttiaLadyntyyli-näyttelyssä.LadyOstapeckinmuotokuvatjaglamouriahenkivätamerikkalaisetmuotipu-vut1840–1950-luvuiltaluovatnäyttelyynainutlaatuisentunnelman.

AmerikansuomalainenvalokuvaajaLadyOstapeck(s.1918)onintohimoinenkirpputorienjahuutokauppojenkiertäjä.Eriaikakausienvaat-teetjamonenmoisetesineetlintuhäkeistäjakipsipatsaisiinovatvallanneethänenkotinsaFlyCreekinkylässäNewYorkinosavaltiossa.

LadyOstapeckinuravalokuvaajanaalkoi1960-luvulla.Hänolilöytänytkirpputorilta1900-luvunalunKoronaView-merkkisenpaljekame-ran.Sillähänopettelikuvaamaanvanhanaikaisia,pehmeitämuotokuvia.LadyOstapecksaiajatuksenkäyttääkuvienrekvisiittanakeräämiäänhistoriallisiaasujajamuitaesineitä.Syyllisyystarpeettomientavaroidenhaalimisestavaihtuityytyväisyyteen.

Huolellavalittupukujaympärillesommitelturekvisiittaauttoivatkuvattavaksitulleenhenkilönsiirtymäänunelmiensaaikakauteen.Muoto-kuvasaiihmisennäkemäänitsensäuudellatavalla,arvostamaanitseään.

”Haluan tarjota ihmisille hetken todeksi tullutta unelmaa”,LadyOstapeckontodennut.Yhdysvalloissa edelleenasuvaLadyOstapeckon lahjoittanut osanupeastapukukokoelmastaanHaiharanmuseosäätiölleTampereelle.

VapriikinLadyntyyli-näyttelyssävoitutustuakokoelmanhelmiinjakiehtovanvalokuvaajanelämäntarinaan.

LASSIPATOKORPI

Vintagesta Fin-tageen

LADYNTYYLI–MUOTOKUVAAJALADYOSTAPECKINAMERIKANPUKUJAJAPOTRETTEJAVAPRIIKISSA18.3.2012ASTI

KirjoittajaontamperelainenopiskelijajaFintage-yhdistyksenpuheenjohtaja.

Fintage oli aluksi vain inter-netissä toiminut keskustelupals-ta suomalaisille vintage-harras-tajille. Fintage ry perustettiin vuoden 2011 alussa vintage-kulttuurin ylläpitämiseksi. Finta-gen tärkeimpänä tehtävänä on saattaa harrastajat yhteen. Tam-pereella fintagelaiset kokoontu-vat joka toinen viikko Fintagen ompeluseuraan kunnostamaan vaatteita tai luomaan vanhan mallin mukaan uutta. Kesäisin kokoonnumme vintage-henki-sille piknikeille. Hyvä esimerkki toiminnasta on muotinäytös, jol-la Fintage sävähdytti Ladyn tyyli -näyttelyn avajaisissa.

6 7

Kenkämuseon kokoelma täydentyy, mukaan PARIKAT, CHOKLATIT, LUNDSTENIT, SARÉNIT JA LAXIT

Tampereen museoilla on merkittävä suomalaista kenkäteollisuutta edustava kokoelma, jonka ke-ruun aloitti Kenkä- ja Nahkamiesten kerho 1937. Kokoelmassa on näytteitä 1800-luvun lopusta tähän päivään. Kokoelmaa on kartutettu aktiivisesti 1960-luvun vaihteesta lähtien. Näkökulma on ollut paljolti Tampere-keskeinen, olihan Tampere pitkään kenkäteollisuuden keskus.

Alalla tapahtunut muutos johti siihen, että vähitellen museo laajensi keruutaan kattamaan koko suomalaisen kenkäteollisuuden. 2000-luvun alussa kokoelman täydennys oli ajankohtainen myös siksi, että silloin suunnitteilla oli Vapriikin kenkämuseo, joka avattiin vuonna 2003. Nyt kokoel-maa täydennetään jälleen ja näyttelyn ajankohtaisosiota uudistetaan 2000-luvun vitriinillä.

ANNE-MARILEHTO

Käyttökengistä huippudesigniin…

Kokoelmaa kartutettiin ottamalla yhteyttä tällä hetkellä toi-miviin suomalaisiin kenkätehtaisiin sekä muutamiin mai-neikkaisiin suunnittelijoihin. Tehtaita pyydettiin valitsemaan tuotannostaan näytteitä, jotka parhaiten kuvastavat niiden tämänhetkistä tuotantoa. Lähes kaikki tehtaat lahjoittivat Kenkämuseon kokoelmiin muutaman kenkäparin. Jalkineissa näkyy suomalaisen kenkäteollisuuden tämän päivän menes-tymisen valtit: erikoistuminen ja korkea tietotaito. Näyttelyyn saatiin pohjoismaisiin sääoloihin sopivia jalkineita, muotijal-kineita, työ- ja turvajalkineita sekä yksilöllisiä terveysjalkineita.

6

Kokoelmaa täydennettäessä haluttiin tuoda esille myös suunnittelijan työn merkitys ja selvittää suunnitteluprosessin eri vaiheet. Tässä tehtiin yhteistyötä Hämeen ammattikorkeakoulun Wetter-hoffin jalkinealan opiskelijoiden kanssa. Heidän tehtävänään oli selvittää jalkinesuunnittelijan työnkuvaa ja haastatella viittä tällä hetkellä kansainvälisesti menestyneintä jalkinesuunnitteli-jaamme: Aki Choklatia, Janne Laxia, Julia Lundstenia, Minna Parikkaa ja Hanna Sarénia. Suun-nittelijat tulivat innolla mukaan ja kertoivat, kuinka heidän unelmansa olivat toteutuneet, miten he luovat mallistoja omissa yrityksissään tai omilla tuotemerkeillään. Kenkiä valmistetaan sekä Suomessa että ulkomailla ja useilla mallistoilla on kansainväliset markkinat.

… ja katumuotiin

Näyttelyssä pyörii myös filmi, jossa voi nähdä tamperelaista kenkämuotia vuodelta 2011 – saapikkaita, canvas-tennareita, balleriinoja ja korkokenkiä. Niitä on kuvattu Hämeenkadulla ja Tampere-talossa.

Miestenjuhlakengät,2010.AkiChoklatinmalleissayhdistyvätklassineneleganttisuusjatuoremuotokieli.

MinnaParikantunnetuinmalliRaquel,2007.Parikansuunnittelematkengättunnetaanleikkisästäjanaisellisestailmeestä.

JuliaLundsteninFINSK-malli,puutajakalannahkaa,2009.ErikoisetkorotovattyypillisiäLundsteningraafisillejaveistoksellisillekengille.

HannaSarén&WhiteMoment,yhteistyöntuloksenasyntyneet”sneakersit”,2010.

JanneLaxinsuunnittelematrennotkaupunkijalkineet,2009.

KENKÄMUSEOVAPRIIKISSA

8 9

Kuvataiteilija Silja Rantanen (s. 1955) esittäytyy Sara Hildénin taidemuseon syyskauden näyt-telyssä. Esillä on taitelijan tuotantoa laajalti li-ki kolmen vuosikymmenen ajalta. Näyttely on Rantasen ensimmäinen takautuva näyttely ja myös ensimmäinen kotimaassa järjestettävä laaja katselmus sitten vuoden 1996 Ars Fenni-ca -palkintonäyttelyn.

Näyttely esittelee kaikki Rantasen tai-teen keskeiset teemat ja sisältää maalauk-sia, piirustuksia, kolmiulotteisia teoksia sekä luonnosaineistoa. Mukana on muun muassa 2000-luvun merkittävin teoskokonaisuus Tai-teilija ja katsoja. Siihen kuuluu yhteensä seit-semän versiota. Ne ovat sisä- ja ulkokuvia Pa-lais de Tokyon aulassa olleesta Loris Cecchinin interaktiivisesta veistoksesta. Näyttelyssä on mukana myös teoksia, joita ei ole esitelty näyt-telyissä aiemmin. Lukkarinrakkautta arkkitehtuuriinSilja Rantanen käsittelee taiteellisessa tuotan-nossaan maalaustaiteen peruskysymyksiä, ku-ten värin ja pinnanjaon problematiikkaa. Maala-usten muotokieli koostuu usein arkkitehtonisista muodoista ja tiloista: viivoista, tasoista ja ympy-röistä. Toisinaan lähtökohta on esteettisesti tai rakenteellisesti kiinnostava esine, joka voi yhtä hyvin olla arkinen pullapitko kuin eksoottinen kiinalainen kaappi.

Silja Rantanen on opiskellut arkkitehtuuria Helsingin teknillisessä korkeakoulussa sekä maalausta Suomen Taideakatemian koulussa.

Arkkitehtuuriopinnot vaikuttavat vahvasti hänen taiteensa taustalla – taitelija kertookin tuntevansa yhä lukkarinrakkautta arkkiteh-tuuriin. Arkkitehtuurista Rantanen omaksui funktionalismin perusidean: muodon kaune-uden ja tarkoituksenmukaisuuden yhteyden. Myöhemmin hän perehtyi sen soveltamiseen kuvataiteessa. Hän oppi abstrahoimaan, sillä yksinkertainen muoto kiinnosti figuuria enem-män. Taiteellinen kiinnostus keskittyi jo tuolloin tilallisuuteen. Rantasen teosten esikuvia ovat muun muassa antiikin tai esimerkiksi Nepalin arkkitehtoniset elementit.

Taiteilija työstää aiheitaan sarjoina. Hän on kertonut, että tällä tavoin aiheeseen tutustuessa sen käsittelyyn tulee irtonaisuutta ja keveyttä.

Silja Rantanen on työskennellyt opettajana Taideteollisessa korkeakoulussa ja professorina Kungliga Konsthögskolanissa. Vuodesta 2009 hän on toiminut Kuvataideakatemian maalaus-taiteen professorina.

GIOTTON TALO JA MUITA TEOKSIASiljaRantasenretrospektiiviSaraHildénintaidemuseossa

SILJA RANTASEN RETROSPEKTIIVI SARA HILDÉNIN TAIDEMUSEOSSA 17.9.2011–20.1.2012

SiljaRantanen,Kupolinleikkausjasegmentti,1983,öljykankaal-le180x140cm,Helsingintaidemuseo/Harkonmäki-kokoelma.KuvaHannaKukorelli

SiljaRantanen,Giottontalo,1983.öljykankaalle,180x140cm,Helsingintaidemuseo/Harkonmäki-kokoelma.KuvaHannaKukorelli

SiljaRantanen,Arkadi/Seinäjafresko,1985,öljykankaalle,185x145cm.Kuopiontaidemuseonkokoelma.KuvaKuopiontaidemuseo/HannuMiettinen

10 11

TR1 Taidehallin ja Taidekeskus Mältinrannan näyt-telyissä osa teoksista tutkailee teemaa klassisen kuvajournalismin keinoin, kun taas toiset taiteilijat lähestyvät aihetta käsitteellisemmin.

– Mukaan valitut projektit käyvät visuaalista vuoropuhelua kolmella tasolla. Globalisaatiota havainnoidaan ympäristön, ruoan tuotannon ja liikkuvuuden näkökulmista. Siirtoväestön elämää kuvataan sekä kaupunkimaisessa pakolaisleirissä että suomalaisessa yhteiskunnassa. Kolmantena osiona näyttelyssä luodaan katsaus nomadiin yksi-löön. Taiteellisella tasolla näyttelyn teokset pohtivat kysymyksiä vieraantumisesta ja eksotiikasta sekä kontrollista ja ideologioiden vallasta, kertoo Back-light-näyttelyistä vastaava Ulrich Haas-Pursiainen Valokuvakeskus Nykyajasta.

Moniääninen Venäjä – identiteetti ja kaipuu Tampereen taidemuseossa on esillä venäläisen

nykyvalokuvan katsaus, teoksia tulee yli 20 taitei-lijalta. Osa projekteista liittyy suoraan Backlight-teemaan, osa Tampereen museoiden vuoden 2011 Venäjä-teemaan.

Näyttely esittelee nuoren sukupolven näkemyk-siä elämästä ja yhteiselosta monikulttuurisessa,

erilaisista ryhmistä koostuvassa maassa. Näkökul-missa käsitellään muuttoliikettä ja liikkuvaa elä-mäntapaa niin maalla kuin kaupungeissakin sekä maaseudun ikävöintiä. Näyttelyssä tarkastellaan sitä, mikä yhdistää ja erottaa luontoa ja sivilisaa-tiota, kuinka perinteiset nomadit ja nykyvaeltajat elävät eri ympäristöissä.

– Keskiössä on ihmisen kuuluminen johonkin ja kaipuu jonnekin toisaalle, Haas-Pursiainen luonnehtii.

Itäinen naapurimaamme on monikulttuuri-nen ja -muotoinen yhteisö, jossa eri väestöryhmät elävät rinnakkain. Uusien alueiden asuttamiseksi väestönsiirtoja tehtiin niin tsaarien kuin Neuvosto-liitonkin aikaan. Nyky-Venäjä on edelleen ajankoh-tainen ja kiinnostava kohde kysymyksille muutto-liikkeestä ja identiteetistä sekä näiden vaihteluista.

– Suurena ja moniäänisenä valtiona Venäjän on nähdäkseni luotava uusi konsepti kansalliselle identiteetille. Sama projekti on menossa Euroopan unionin tasolla eurooppalaisen identiteetin vahvis-tamiseksi. Molemmissa tapauksissa on kyseessä ha-lutun elämänalueen rakentaminen – kaipuun piiri. Uuden identiteetin rakennus on nuorten käsissä – ja valokuvaus on nykyään kenties tärkein identiteetin visuaalinen rakentaja, Haas-Pursiainen arvioi.

MIKÄ BACKLIGHT?

Kansainvälinen valokuvatapahtuma, järjestetty vuodesta 1987 lähtien, tänä vuonna yhdeksännen kerran.

Organisoijana Valokuvakeskus Nykyaika.

Tänä vuonna pääyhteistyökumppanina Tampereen taidemuseo.

Rahoittajina Tampereen kaupunki, opetusministeriö ja Pirkanmaan taidetoimikunta.

Backlight 2011Teemana muuttoliike ja liikkuva elämänmuoto

Valokuvatapahtuma Backlight jatkaa yhteiskunnallisten teemanäyttelyidensä sarjaa: tänä syksynä aiheena on Migration and Nomadic Living in 21st Century – miltä näyttää

muuttoliike ja liikkuva elämänmuoto valokuva- ja mediataiteen keinoin esitettynä.

TR1 Taidehalli ja Tampereen taidemuseo täyttyvät korkealuokkaisesta valokuvataiteesta 17. syyskuuta – 30.lokakuuta. Backlight-näyttelyitä on syksyn aikana

myös Taidekeskus Mältinrannassa ja Galleria Rajatilassa.

BACKLIGHT11,TR1TAIDEHALLIjaTAMPEREENTAIDEMUSEO17.9.–30.10.2011näyttelyitämyösTAIDEKESKUSMÄLTINRANNASSAjaGALLERIARAJATILASSA

SergeyGozmin

AlenaZahandarova

OksanaYushko

12 13

MazzanoRomananpittoreskissakeskiaikaisessapikkukaupungissaRoomanlähettyvilläsijaitseeVäinöTannerinsäätiöntaiteilijaresi-denssi,jokaonylikahdenkymmenenvuodenajantarjonnuttyösken-telypaikanjatukikohdanlukuisillesuomalaisillekuvataiteilijoillejakirjailijoille.

Tampereentaidemuseonloppusyksynnäyttelyesitteleetämänateljeetoiminnaninnoittamanasyntyneitävalokuvia,maalauksia,installaatioita,videoitajapiirustuksialähdeskahdeltakymmeneltätaiteilijalta.AlkuvuodestaAmosAnderssonintaidemuseossaesilläollutMazzano-näyttelynähdäänTampereellatäydennettynälukuistenpirkanmaalaistenMazzanossatyöskennelleidentaiteilijoidenteoksil-la.

TampereentaidemuseonMazzano-näyttelyeioleAmosAnders-sonintaidemuseossaalkuvuodestaesilläolleennäyttelyntoisinto.Mukanaonosittainsamojateoksia,muttamyössamojentaiteilijoi-denmuitatöitäTampereenkaupungintaidekokoelmastasekäheidänuusintatuotantoaan.Näyttelyäonlisäksilaajennettupirkanmaalais-tenMazzanossatyöskennelleidentaiteilijoidenteoksilla.TampereentaidemuseossaonvirolaisenLiinaSiibinohellamukanasuomalai-sistataiteilijoistaStigBaumgartner,NannaHänninen,PetraInnanen,TiinaMielonen,JanNeva,AnttiOikarinen,AnnaRetulainenjaKatjaTukiainen.Pirkanmaalaisiataiteilijoitaedustavatmm.MarjaPirilä,ViggoWallensköld,PetriNuutinen,MarkkuArantilajaEijaIsojärvi.Matkalla... jossainMazzanoviipyileesiellätyöskennelleidentaiteilijoidenmuistoissajavaikutelmissapersoonallisenapikkukaupunkina,jossaerityisenvai-kutuksenovattehneetmuinaistenetruskihautojenmustatsuuaukotsekälähistönValledelTreja-laaksonluonnonpuisto.

Mazzanonmiljööeikuitenkaannäynäyttelynteoksissayhdistä-vänätekijänä,aiheinataisisältöinä.NäyttelynkuraattorinTimoVal-jakanmukaanyhteisenäjuonteenaeritaiteilijoidenteoksissakulkeelähinnäajatusmatkallaolosta.VäinöTannerinsäätiönstipendienturvinMazzanossatyöskennelleettaiteilijatsaattoivattutustuamyöslaajemminRoomanjaItaliantaideaarteisiinjanähtävyyksiin.

Kulttuurihistoriallisestaperspekiivistähuolimattanäyttelyonen-nenkaikkeamonipuolinennykytaiteennäyttely,jokaheijastaasentaiteilijoidenajankohtaisiataiteellisiapyrkimyksiä.Mazzano-näyttelynteoksissanousevatesiinetenkinaikaan,tilaanjaidentiteetinmuo-dostumiseenliittyvätkysymykset.

JanNevanMazzanonkeskiaikaisiakaupunkinäkymiäjarenes-sanssimestareidenklassisiateoksiakuvaavissapiirustuksissahisto-riallinenperspektiivisuodattuuhenkilökohtaisenajallisentulkinnanlävitse.

TilallisuusonkeskeinenelementtiAnttiOikarisenTampereentaidemuseonnäyttelyävartentekemissäteoksissa.NannaHänniseltänähdäänNewYorkinpilvenpiirtäjistäjaWorldTradeCenterinterrori-iskuistalähtökohtansasaaneitaarkkitehtonisiavalokuvia.

ViggoWallensköldinPelikortit-maalaussarjassaandrogyynistenhahmojenkauttapeilataansukupuoliroolienristiriitaisuuttajaidenti-teetinmuodostumisenkysymyksiä.

TyttöyteenjanaiseksikasvamisenjännitteisiinpureudutaanKatjaTukiaisenTampereentaidemuseoontekemässäinstallaatiossajaPetraInnasenklassiseenPunahilkka-satuunperustuvassainstallaa-tiossajavideoteoksessa.IdentiteetinkysymyksetovatpinnallamyösMarjaPirilänherkissähenkilökuvissa.

Mazzano – 20 vuotta aikaa taiteelle ”Pieni keskiaikainen Mazzanon kaupunki kiilteli mustan harmaana tammikuun kosteassa kylmyydessä. Etruskihautojen aukot ammottivat kukkulan rinteessä eri

tasoissa, sisällä tyhjiin ryöstetyissä haudoissa oli vain hakkujen jättämät jäljet seinissä, heitä ei enää ollut täällä. Yöllä piazzalla roihusi rovio, villisikamakkara kypsyi,

viini virtasi, oli kotieläinten suojelupyhimysten juhla. Tanssin paikallisen etruskiprinsessan kanssa kylän pelimannien soittaessa, hauskaa...”

Jan Neva, 2010

VIRPINIKKARI

MAZZANO–20VUOTTAAIKAATAITEELLETAMPEREENTAIDEMUSEOSSA25.11.2011–5.2.2012

MarjaPirilä,Minäolen/jokatytölläonsiivet,2009,pigmenttivedospaperille,145x112cm

NannaHänninen,SunsetonSkyscraperinNewYork,2010,DigitalC-print/Diasec,80cmx100cm

CharlottaBoucht,MazzanoRomano,Borgomedievale,2009

14 15

Ensimmäinen joulukortti lähetettiin Englannissa vuonna 1843. Toki sitä ennenkin oli lähetty jou-lutervehdyksinä muun muassa käyntikortteja. Joulukortti valtasi nopeasti Euroopan, ja Sak-sassa syntyi laaja korttiteollisuus. Aluksi kortit annettiin joko kädestä käteen tai kuoreen suljet-tuina postin kuljetettaviksi. Varsinainen joulu-postikortti tuli markkinoille 1870-luvulla.

Suomessa joulukorttien lähettäminen alkoi yleistyä 1880-luvulla yläluokan parissa. Kortit oli valmistettu ulkomailla. Ne olivat korkeata-soisia painotöitä, joissa oli kohopainatuksia, pitsireunoja ja kultakoristeita. Kuva-aiheet eivät välttämättä liittyneet jouluun, mutta korteissa alkoi jo esiintyä painettuja joulutervehdyksiä.

1900-luvun alussa joulukortti ei ollut enää säätyläisten yksinoikeus, vaan kaikille kansan-ryhmille niin kaupungeissa kuin maaseudul-lakin alkoi tulla mahdolliseksi muistaa tuttuja joulukorteilla. Saksalainen massatuotanto laski korttien hinnat kohtuullisiksi. Saksalaisten kuva-aiheiden rinnalla yleistyivät vähitellen pohjoismaiset ja suomalaiset, kansalle tutum-mat teemat. Korttien valmistustekniikka yksin-kertaistui ja korttikoot vakiintuivat.

Joulukortin matkassa

1920-luvulla tulivat suosioon valokuvakortit. Kotimainen suunnittelu suosi kansallista iden-titeettiä vahvistavia aiheita. Seuraavalla vuosi-kymmenellä Korvatunturi-ideologia siirtyi kort-tien kuva-aiheisiin kristillisten aiheiden rinnal-le. Kotimainen suunnittelu tuttuine teemoineen eli kulta-aikaansa 1950-luvun lopulle, jolloin Suomen kaupan avautuminen Eurooppaan al-koi näkyä myös joulukorttivalikoimassa. Ulko-maiset kortit alkoivat vallata korttimarkkinoita. Seuraavilla vuosikymmenellä kotimainen suun-nittelu ja kansalliset aiheet eivät olleet lainkaan muodissa.

1970-luvun lopulla alettiin jälleen kaivata tuttuja, suomalaiseen jouluun liittyviä aiheita ja kotimaista suunnittelua. Uusi suunnittelija-kaarti alkoi luoda suomalaista sielunmaisemaa koskettavia joulukortteja jokaiseen makuun. Myös aikaisempien vuosikymmenien tunnettu-jen suunnittelijoiden, kuten Martta Wendelinin ja Rudolf Koivun, suosituimpia kortteja alettiin painaa uudelleen. Ne luovat tänä vuonnakin suomalaiseen jouluun nostalgista tunelmaa.

Tietoliikenneyhteyksien kehittyessä alettiin 2000-luvun taitteessa pelätä perinteisen pos-titse lähetettävän joulukortin siirtyvän histori-aan kätevän nettikortin ja tekstiviestin käytön lisääntyessä. Näin ei ole kuitenkaan käynyt. Yli 50 miljoonaa joulukorttia putoaa yhä jou-lun alla postilaatikoihin tuomaan suomalais-ten joulunviettoon hyvää mieltä.

Kortti kertoo tarinaa

Joulukorttien kuva-aiheita on lukuisia. Perusaiheita kuitenkin ovat joulun kristilliset tapahtumat, kuten Jeesus-lapsen synty, pyhä perhe, paimenet, tietäjät ja enkelit. Tosin alun perin Jeesuksen syntymän ilmoittavat enkelit ovat ajan saatossa muuntuneet moniin jou-lun toimiin osallistuviksi enkelilapsiksi. Lahjojen tuojana ensimmäisissä saksalaisissa korteissa oli merenkulkijoiden suojeluspy-himys, Myran piispa Pyhä Nikolaus, joka muuntui saksalaisille tutummaksi Weihnacht- manniksi.

Suomalainen joulupukki on saanut piirteitä kansanuskomustraditioon liittyvästä hedel-

RITVAPALO-OJAKortin lumo säilyy

Hyvää Joulua!

1800-luvunlopun,kuoressapostitettavassakortissaonkohopaina-tustajakultakoristelua.KorttienlähettäminenolituolloinSuomessavainyläluokanharrastus.

Vuonna1900lähetettykorttisisältääkannanotonSuomenpuolestakeisariNikolaiIIannettuaasetuksen,jokakielsiSuomenvaakunankäytönvuodesta1901alkaen.

1900-luvunalunsaksalaisessajoulukortissaonjakamatonosoitepuoli,jossatervehdyskirjoitettiinkuvapuolelle.Kuva-aiheessaesiintyvätsekäPyhäNikolausettäenkeli.

Ruotsalaisen,satukirjojenkuvittajaElsaBes-kowkuvasitonttuasuisetlapsetratsasta-maanmuinaiseenjoulunviettoperinteeseenkuuluvallapukilla.

Valokuvakortittulivatsuosioon1900-luvunalussa.Tässäylelli-sessäsaksalaisessakortissajoulukuusionsilloisentavanmukaanasetettupöydälle.

Pohjalaistaelämääkuvaavassakortissahulmuaavastaitse-näistyneenSuomenlippu.AdolfLuomanen(1886–1959)suun-nittelipostikorttejakymmenittäin.

Suomalaistajoulusaunaperinnettäesittäväkorttion1920-luvulta.SekuuluuVilhoMustan(1886–1932)harvinaiseenjaarvos-tettuunkorttisarjaan.

16 17

mällisyyden ja uuden sadon suojelijasta nuuttipukista, saksalaisesta joulu-ukosta ja ruotsalaisesta tontusta. Lopulta amerik-kalainen Santa Claus alkoi muovata jou-lupukin muotoa ja olemusta. Ruotsalaista alkuperää oleva joulutonttu sulautui helposti suomalaiseen joulukorttitaitee-seen, kuuluivathan tontut suomalaiseen kansantarustoon. Korvatunturi-ideologia toi tontut joulupukin apulaiseksi, ja joulu-pukin reen eteen valjastettiin porot. Näin pukki menetti tehtävänsä joulun tapahtu-missa, mutta elää edelleen joulukoristee-na, suosittuna olkipukkina.

Joulun viettoon liittyvät kuva-aiheet ovat olleet suosiossa jo 1800-luvun lopulta lähtien. Joulukuusi ja kynttilät, las-ten joulunodotus, jouluevankeliumin luku, joulukirkossa käynti, rekiajelu ja joululeikit ovat olleet kestosuosikkeja. 1950-luvulla myös suomalainen talvimaisema, metsän eläimet, joulukoristeet ja -kukat sekä ulko-kuusi alkoivat kilpailla suosiosta perinteis-ten aiheiden kanssa. Oman lisänsä ovat eri aikoina tuoneet ajankohtaiset teemat, kuten kansallisen identiteetin korostus 1900-luvun alussa, autoilun alku 1920-lu-vulla, sotatapahtumat 1940-luvun alussa ja olympialaiset 1952.

Ylh.vas.MarttaWendelinin(1893–1986)aloitusvuoden1920tuotantoonkuuluikansallispu-kuisialapsiakuvaavasarja.Kesk. Ahkeratjoulutontutjoulutouhuissaan1920-luvunkortissa.Joulutontuntekitunne-tuksirakastettujatuotteliasruotsalainentaitelijaJennyNyström(1854-1946).Oik. Joulukirkossakäyntioli1930–50-luvuillayksisuosituimmistakuva-aiheista.EeliJaatisen(1905–70)tuotantoolivarsinmonipuolinenjalaaja.

Korvatunturi-ideologiatoijoulupukillevetojuhdaksiporonjaapulaisiksitontut.ArnoldTilgmann(1902–1978)olierittäintuotteliaskorttitaiteilija.

Kokoelma kasvaa ja kiinnostaa

Tampereen museoiden korttikokoelmassa on runsaasti joulu-kortteja. Korttien keruu alkoi vuonna 1904 Hämeen museossa. Kunnallisen museotoimen perustamisen jälkeen 1969 postikort-tikokoelma alkoi kertyä lähinnä kaupunginmuseoon. Joulukor-teista järjestettiin näyttely vuonna 1979. Siinä yhteydessä kortit tutkittiin ja teemat täydennettiin. Yli 12 000 korttia sisältävä kokoelma järjestettiin vuonna 1983. Siinä joulukorttiryhmä oli laajin, noin 3000 kappaletta. Tänään määrä on huomattavas-ti suurempi. Kokoelman järjestelyssä on kiinnitetty huomiota korttien ikään, kuva-aiheeseen ja taiteilijaan. Kokoelmasta on tunnistettu noin 200 suomalaista korttisuunnittelijaa. Vapriikki valmistuttaa myös itse kortteja.

Yleisön kiinnostus museon korttikokoelmaan on kasvanut ja postikortit erilaisten ilmiöiden kertojina ovat yhä kysy-tympiä. Vapriikissa onkin otettu lähivuosien tavoitteeksi saattaa korttikokoelma internetin kautta kaikkien kiinnostu-neiden katsottavaksi.

1930-luvunkortissatietäjätsaapuvatkumartamaanvastasyntynyttäkuningasta.Satu-teostenkuvittajaRudolfKoivu(1890–1946)loilaajanvalikoimanpostikortteja.

Alh.vas.Joulupukinlahjojenkantajanaontässäkortissasuomalaiseenkansanuskomukseenliittyväpukki.GunnarForsström(1894–1958)kuuluiSuomentuotteliaimpiinkorttitaiteilijoihin.Kesk. Funkistyylisessäkortissaenkelitoivottaarauhallistajoulua.VeliKalima(1894–1968)tunnetaanIKL-aiheisistajauskonnollisistakorttisarjoistaan.Oik. 1940-luvunkortissalapsienkelisoittaakirkon-kelloja.MarttaWendelin(1893–1986)oneittämättätun-netuinsuomalainenpostikorttitaiteilija.Hänenkorttejaanjulkaistaanjatkuvasti.

MarttaWedelininkortissasuomalainenjoulupukkiesiintyyaidoimmillaannurinkäännettyineturkkei-neen,ryhmysauvoineenjatuohikontteineen.

Tyypillisessä1960-luvunulkomaisessajoulukor-tissajoulutunnelmaaluojoulutähti,jokavastatuollointekituloaansuomalaiseenjouluun.

1970-luvunkortissaonperinteistenjouluaiheidenmodernijahauskatoteutus.Osmo”Omppu”Omenamäki(s.1944)onjulkaissut1500erilaistakorttiaihetta.

Lapset,linnutjajoululyhdekuuluvatjouluntunnelma-aiheisiin.1980-luvunkortinsuunnittelijaMarjaliisaPitka-ranta(s.1941)onsuunnitel-lutyli2000postikorttia.

Suomalaisentalvenidyllionollutvuosikymmeniäsuosikkiaihe.Vuonna2010lähetetynkortinonsuun-nitellutJaanaAalto.Hänentuotantonsakäsittäänoin2000postikorttia.

Alh.vas.KristillisenjoulunsuosituinaiheonMariajaJeesus-lapsi.Herkänkortinsuunnit-telijaonAiriKari(1897–1981).Hänentuotannossaoli20-30korttiaihetta.Kesk. Sadunomaisessametsässäkeijumainenenkelituojoulunvalonmetsäneläimille.GuniWahlroos-Saarela(s.1917)suunnitteliuransaaikananoin200postikorttia.Oik. Kansanperinteenkotitontustamuuntunutjoulutonttuluotalliinjoulumieltä.KorttikuuluuPirkkoRopposen(s.1930)1950-luvunkotitilaneläimiäkuvaavaansarjaan.

MelkoharvinaiseensarjaankuuluvassakortissajoulukuusenhakuunonliitettySuomenautoistuminen.PaulJerima(1892–1954)piirsipostikortteja1920–1930-luvuilla.

18 19

TUTUSTU JULKAISUIHIMME!Museot julkaisevat vuosittain useita kirjoja, joiden teemat liittyvät

näyttelyihin. Tampereen museoiden ja Tampereen Taidemuseon julkaisusarjoissa ilmestyi vuonna 2010 12 uutta kirjaa. Tänäkin

vuonna on jo ilmestynyt useita kiinnostavia teoksia ja syksyn aikana on luvassa lisää. Kirjoja myyvät museokaupat, mutta myös hyvin

varustellut kirjakaupat. Tutustu uutuuksiimme!

KARHUN VUOSI

Kunmuinaisetsuomalaisetelivätmetsässä,karhunsyntymänjakuolemankiertorytmittikalenterivuotta.Karhunvuosi–kirjanensimmäisessäosassaedetääntalvestasyksyynjauuteentalveen,karhunsyntymästäsenrituaa-liseenkaatoonjapeijaisiin.Toinenosakoostuuerialojenkarhuasiantuntijoidenartikkeleista.Kaikkiakirjoittajiayhdistääkarhunjaihmisenerityislaatuisensuhteenpohdinta.MatkaavärittävätpalkitunluontokuvaajanAnttiLeinosenupeatkarhukuvat.

Karhun vuosi, toimittanut Marjo Meriluoto-Jaakkola. 192 s. Tampereen museoiden julkaisuja 109, Tampere 2010, 35€. ISBN: 978-951-609-457-4, ISSN 1237-5276.

MATLIISALEHTINENJATÄHTITALVIKKIPOIKAJÄRVI

LADYN TYYLI

Ladyntyyli-kirjatarjoaatilaisuudentutustua1840–1950-lukujenamerikkalaisiinmuotipukuihin.Amerikansuo-malainenvalokuvaajaLadyOstapeckonkerännytvuosikymmenienkuluessapukukokoelman,jonkahelmiäonkoottukirjansivuille.PukujenhurmaatäydentävätLadyOstapeckintunnelmallisetmuotokuvatjaomaleimaisentaiteilijanelämäntarina.

Ladyn tyyli, kirjoittaja Katri Pyysalo. 92 s. Tampereen museoiden julkaisuja 120, Tampere 2011, 18,50 €. ISBN: 978-951-609-496-3, ISSN 1237-5276.

TAMMERKOSKI JA KOSKEN KAUPUNKI

Tammerkoskisyntyinoin7500vuottasitten,jakaupunkisenrannalleperustettiinvuonna1779.UusitietoteostarjoaatuoreitanäkökulmiaTampereenhistoriaanjanyky-päiväänjaasettaasamallakaupunginpaikalleenmaailmassajamaailmanhistoriassa.

Kaupunkikuvankehitys,koulutusjaeteenpäinvievätinnovaatiot,koskenrannatteollisuudenjatyönnäyttämönä,luonto,jääkiekkojarockovatosakirjanmonipuo-listasisältöä.KirjoittajatovatarvostettujaTampereenhistorianjanykypäiväntunti-joita.Näyttäväjasuurimmaltaosaltaennennäkemätönkuvituskertookaupunginjasenasukkaidenelämästäkiehtovallatavalla.

Tammerkoski ja kosken kaupunki. Toimittaneet Mari Lind, Kimmo Antila ja Antti Liuttunen. 324 s. Tampereen museoiden julkaisuja 115, Tampere 2011, 42 €. ISBN 978-951-609-494-9, ISSN 1237-5276

LUOKAAMME UUSI MAAILMA! Agitaatioposliini ja nuori Neuvostoliitto

Luokaammeuusimaailma–kirjaesitteleeperusteellisesti1920-30-luvunavantgardististaposliinitaidettajasitäluoneitataiteilijoita.Seavaamyösuusianäkökulmia1920-luvunLeningradiin,vallankumouksenkehtoon.KirjaonkiintoisateoskaikilleVenäjänvallankumouksesta,nuorenneuvostomaanalkutaipaleestataivenäläisestäavantgardestajaposliinitaiteestakiinnostuneille.

Luokaamme uusi maailma! Agitaatioposliini ja nuori Neuvostoliitto. Toimittanut Marjo-Riitta Saloniemi. 176 s. Tampereen museoiden julkaisuja 119, Tampere 2011, 42€. ISBN: 978-951-609-488-8, ISSN 1237-5276

OTTOPOIKIA JA TYÖLÄISTYTTÖJÄYhdeksän tarinaa Tampereelta

PauliKallionjaTiituTakalonsarjakuvateoskertooyhdeksäntarinaaihmisistähistorianvirrassa.SamallasekuvittaaTampereenkehitystäkylästäkaupungiksi.Rautakaudenottopoika,teollisenvallankumouksenaikainentyöläistyttöjamuuthistoriallisethahmotvievätlukijankuvitteellisellematkalleyli230-vuotiaanTammerkoskenkaupunginhistoriaan.

Ottopoikia ja työläistyttöjä, käsikirjoitus Pauli Kallio, kuvat Tiitu Takalo, 62 s. Tampereen museoiden julkaisuja 117, Tampere 2011, 14€. ISBN: 978-951-609-481-9, ISSN 1237-5276.

VUODEN NUORI TAITEILIJA 2011 ANNA TUORI

TaidemaalariAnnaTuorintuotantoakattavastiesitteleväjulkaisukoostuukorkeatasoisistateoskuvistajakahdestaasiantuntija-artikkelista.HelsinginyliopistonestetiikanväitöskirjaansavalmistelevaSaaraHacklinlukeeartikkelissaanTuorinteoksiafilosofinjafenomenologinsilmin.Julkaisuntoisessaartikke-lissakolumnisti-käsikirjoittajaJyrkiLehtolapuolestaanetsiivastaustakysymykseen“MiksiAnnaTuorimaalaa?”.JulkaisungraafisestasuunnittelustavastasivatADLiisaSeppojataiteilijaAnnaTuori.Visu-aalinenilmesyntyitaiteilijanjataittajantiiviistäyhteistyöstä,jokalaajensijulkaisunosaksinäyttelyäjatavallaanjopasenjatkumoksi.Kannennukkapinta,punaisetsilkkinauhat,ovaalitkurkistusreiätmaalauk-siinsekäonomatopoeettisetäänteetpuhuttelevatlukijanesikielellisiäjamoniaistisiatasoja,kutenuseatTuorinmaalauksetkin.

Vuoden nuori taiteilija 2011 Anna Tuori, toimittanut Laura Köönikkä. Suomi-englanti. Tampereen taide-museon julkaisuja 147, Helsinki 2011, 45€. ISBN 978-951-609-476-5.ko totta? Is this for Real?

ONKO TOTTA? IS THIS FOR REAL?

Tampereentaidemuseon80-vuotisjuhlajulkaisuesitteleemuseontaidekokoelmaajamuseorakennuksenhistoriaatäysinuudellatavalla.SekäjuhlanäyttelynettäkirjanteksteistävastaatamperelainenFinlandia-palkittukirjailijaJohannaSinisalo.Hänontarinoinutmuseonhistoriaanliittyviämeheviä,hulvattomiajatraagisiakintarinoita,joitakokoelmantututjavähäntuntemattomammatteoksetkuvittavat.Teoksetovataitoja,muttahistoriaväärennettyä.Lukijapohtiijakyseenalaistaajatkuvastilukemaansa–osaatkoitseerottaaOnkototta?KirjanlopussaonJohannaSinisalonnäyttelyävartenkirjoittamaennenjulkaisematonnovelliEttä hän muistaisi Waksanderia.

Onko totta? Is this for Real? Käsikirjoitus Johanna Sinisalo, toimittanut Virpi Nikkari. 104 s. Suomi-englanti. Tampe-reen taidemuseon julkaisuja 148, Sastamala 2011, 20€. ISBN 978-951-609-489-5, ISSN 0782-3746.

SUBODH GUPTA

SubodhGuptan(s.1964)taideliittyyolennaisestiintialaiseenperinteeseenjayhteiskunnanmuutokseen.Hänenmaalauksensa,veistoksensa,installaationsajaperformanssinsaesittelevätintialaistaelämäntapaatunnistettavallajarikkaallakuvakielellä.GuptantuotantoaesitteleväänjulkaisuunartikkelinovatkirjoittaneetprofessoriAlexanderDumbadzeWashingtoninyliopistostajataidekriitikkoTimoValjakka.

Subodh Gupta. Toimittanut Riitta Valorinta ja Virpi Nikkari 111 s. Sara Hildénin taidemuseon julkaisu 87, Tam-pere 2011, 25€. ISBN: 978-951-609-477-2, ISSN 0357-3001

20 21

Vuoreksen asuinalueesta halu-taan tehdä viihtyisä pikkukau-punki, jossa tasokas arkkiteh-tuuri, ekologisuus ja asumisen innovaatiot luovat edellytykset uudenlaiselle asumiskulttuurille. Taiteelle on alueen omaleimai-suuden rakentamisessa varattu poikkeuksellisen merkittävä rooli. Vihdoinkin taide on Tampereella saamassa sille kuuluvan paikan osana laadukkaan asuinympäris-tön suunnittelua.

Vuorekselle laadittiin vuosina 2005–2007 oma kunnianhimoi-nen taideohjelma, jonka ideoin-tiin osallistui joukko paikallisia asiantuntijoita – niin taiteilijoita kuin virkamiehiäkin. Luonto valikoitui itseoikeutetusti taiteen yhteiseksi teemaksi.

Taideohjelmaa toteutetaan monen eri toimijan voimin. Mu-kana on niin julkista kuin yk-sityistäkin rahaa. Keskeisessä roolissa ovat konsultit, jotka ide-oivat taideprojekteja ja toimivat yhteyksien luojana ja neuvonan-tajina julkisen tahonja yksityisten rakennusliikkeiden ja taiteilijoi-den välillä.

Ensimmäiset teokset valmiina Taiteilija Tuula Lehtisen ja arkki-tehti Lasse Kosusen perustama Frei Zimmer Oy koordinoi Vuo-reksen puistokadun ja keskustan taidehankkeita. Ensimmäiset teokset ovat valmistuneet Vuo-reksen länsikortteliin tänä ke-sänä. Visura Oy:n kerrostalon porraskäytävän ikkunoihin tulee Tuula Lehtisen suunnittelema Kotimetsä. YIT/ VTS-kotien kerrostalon julkisivu saa Pertti Kukkosen betoniveistossarjan Variksen peli ja Sanni Sepän teos valmistuu SRV-kiinteistön edes-sä olevaan lasivitriiniin.

Vuoreksen asuntomessuille useita taideprojekteja koordinoi alueen toinen konsultti, WSP Finland taiteilija Marjukka Korho-sen johdolla. Taiteilija Tuomo Ro-senlund puolestaan on ideoinut taidetalosarjan, joka messujen aikaan levittäytyy paitsi Vuorek-seen myös Tampereen keskus-taan. Arkkitehtiopiskelijoiden pa-riinkymmeneen miniatyyritaloon kutsutaan taiteilijoita suunnittele-maan teoksia.

Meluseinä- ja melukaidekil-pailun voittaja Suojelusenkeli tullaan toteuttamaan Vuoreksen keskuspuiston sillalle. Suun-nittelusta vastaa kuvataiteilija Paavo Räbinä avustajanaan Jaakko Reiman ja koodaajana VALOA Design Oy. Sillan kan-tava taiteellinen idea on melu-kaiteen valaistus: värillisessä lasiseinässä valo liikkuu sillalla kulkijan seurana. Kuvanveistä-jä Pekka Jylhä on suunnitellut Automiehenkadun sillan me-lukaiteen. Teräksestä leikatun kasviaiheisen kaiteen peilihiottu pinta heijastelee ympäristöään ja muuttuu näin jatkuvasti.

Parhaillaan työn alla on ensi kesänä valmistuva Kirjailijan-puisto. Sinne rakennetaan kuvanveistäjä Pertti Kukkosen suunnittelema reunamuuri, jonka pintaan upotetaan arvostettujen tamperelaisten nykyrunoilijoiden Risto Ahdin, Kari Aronpuron, Kirsi Kunnaksen ja Mirkka Re-kolan runoja.

Varauksia taiteelle on myös Vuoreksen keskusaukiolla ja kes-kuspuistossa, joita suunnittelee maineikas saksalainen suunnitte-lutoimisto Atelier Dreiseitl.

Taiteesta on tulossa merkittä-vä vetovoimatekijä Vuorekseen. Odotukset ovat korkealla.

Taiteesta vetovoimaa Vuorekseen

SIRPAJOENNIEMI

TuulaLehtinen,Kotimetsä

PerttiKukkonen,Variksenpeli

PaavoRäbinä,Suojelusenkeli

PekkaJylhä,Automiehenkadunsillankaide

22 23

Pirkanmaan maakuntamuseon arkeologit tekivät mielenkiintoisia löytöjä tutkiessaan viime toukokuussa yhtä Suomen arkeologisesti mielenkiintoisinta kohdetta, Kangasalla sijaitsevaa Sarsaa ja erityisesti Huutijärven asuinpaikan

eteläreunaan tulevan maakaasuputkilinjan aluetta.

Historiallisenajanrakennukseenliittyvääkellarikuoppaadokumentoitiinsamanaikaisestikunkaivutyötäviimeisteltiin.KuvaPMM/KirsiLuoto

Arkeologien parissa Sarsa tunnetaanyhtenäklassisistakivi-javarhaisme-tallikautisista asuinpaikkakomplek-seista,jollatutkimuksiaontehtyjolikisadanvuodenajan.

Tänä keväänä kaivaukset kestivättoukokuunalustakesäkuunpuoliväliinjatyöllistivätyhteensäkahdeksanarke-ologiataialanopiskelijaa.

YLLÄTYSLÖYTÖJÄarkeologisiltakaivauksiltaHuutijärvellä

Hyvin säilynyttä esihistoriaaTutkimusalueen itäpäätä kaivettaessa arkeo-logit kokivat iloisen yllätyksen havaitessaan myös esihistoriallisten kulttuurikerrosten ole-van hyvin säilyneitä paikalle tuodun sekoit-tuneen kerroksen alla. Luonnollisen, raudan värjäämän punaisen maannoksen alta pal-jastui merkkejä kivikaudelle ja varhaismetal-likaudelle ajoittuvasta ihmisen toiminnasta. Paikalla sijainneen asuinpaikan värjäämästä maakerroksesta löydetyt saviastian palaset, palanut luu ja kvartsiset esineet ja iskokset ajoittivat kerrostuman kolmen-neljän vuositu-hannen taakse. Hyvin säilyneet, koristellut sa-viastian kappaleet, mielenkiintoinen kvartsi-aineisto sekä muutamat kivilajiesineet, kuten liuskekärjen katkelma ja pieni taltta, kertovat ihmisen eläneen paikalla pitkään. Asuin-paikka on aikanaan sijainnut aivan vesistön partaalla: sekoittuneen, paikalle tuodun maa-kerroksen alta paljastui alueen luonnollinen maanpinta muinaisrantatörmineen.

Esihistorialliset kulttuurikerrokset olivat säilyneet yllättävän hyvin alueella, jolla maankäyttö on kuitenkin ollut voimakasta. Lisäksi kulttuurikerrokset olivat runsaslöytöisiä. Oman lisäarvonsa toi historiallisen ajan rakennuksen jäänteiden löytyminen.

Huutijärven esimerkki osoittaa, että arkeologisesti hyvin säilyneitä ja tutkimuksellisesti mielen-kiintoisia jäännöksiä on mahdollista löytää myös alueilta, joilla niiden tuhoutumista yleensä pide-tään säilymistä todennäköisempänä.

Kestikievarin paikka?Kaivausalueen länsipäästä paljastunutta tummanruskeaa hiekkaa kaivettaessa kävi selväksi, että kyseessä oli historialliselle ajalle ajoittuva kulttuurikerros. Maakerroksesta löydettiin punasaviasti-an kappaleita, ikkunalasin ja tiilen palasia, palamatonta luuta ja metalliesineiden katkelmia. Näi-den lisäksi löydettiin myös muutamia täysin ehjiä esineitä, muun muassa kaksiosainen korunappi ja kolme rahaa, joista kaksi voitiin ajoittaa 1700-luvulle. Kyseessä oli mitä ilmeisimmin uudelle ajalle ajoittuva asuinrakennuksen pohja. Syvemmälle kaivettaessa esiin saatiin tiiliä ja suurehkoja kiviä sisältävä kuopanne, joka tulkittiin rakennukseen kuuluneen kellarin jäännökseksi.

On mahdollista, että tänä kesänä esiin kaivetut jäännökset liittyvät kestikievaritoimintaan, sillä historiallisten karttojen perusteella Huutijärvellä on pari sataa vuotta sitten sijainnut kestikievari. Vanhojen karttojen seikkaperäisempi tarkastelu antaa toivon mukaan lisätietoa kievarin sijainnista.

Kaivuutyöaloitettiinpoistamallakaivinkoneellasekoittunut,1950-luvuntierakennuksenyhteydessäpaikalletuotumaakerros.KuvaPMM/MariLuukkonen

KIRSILUOTO

Esihistoriallisetkulttuurikerroksetkaivettiinlastoilla

kymmenensenttiäpaksuissakerrok-sissa.KuvaPMM/

KirsiLuoto

24 25

Chrysler Windsor DeLuxe museoajoneuvoksiTampereen museot kunnosti autokokoelmastaan vuoden 1951 Chrysler Windsor DeLuxen, jota tullaan käyttämään kaupungin edustusautona. Tampereen kaupungin museokokoelmassa on 60 moottoriajoneuvoa. Näistä Chrysler Windsor on ensimmäinen, joka on rekisteröity museoajo-neuvoksi. Auto on harvinainen, kahdeksalle hen-gelle rekisteröity malli, jota valmistettiin vain 152 kappaletta. Suomeen sitä tiedetään varmuudella vuonna 1951 tuodun kaksi kappaletta. Tämä dollarihymy tulee olemaan erityistilaisuuksissa ja tapahtumissa museon omassa käytössä; lisäksi pormestari käyttää autoa arvovieraiden vierailu-jen yhteydessä. Auton ensimmäiset esiintymiset elokuussa keräsivät jo runsaasti huomiota. Tam-pereella edustetaan tyylillä!

TampereentaidemuseonjaHiekantaidemuseon80-vuotisjuhlaillallinen30-luvuntyyliinFinlaysoninPalatsissa12.8.2011.

Lähde seikkailulle Pirkan-maan museomaailmaan – mainio Museokompassi auttaa perille!

Museokompassi löytyy internetistä: www.mu-seokompassi.fi. Se on maakunnan museoiden yhteinen museoportaali, josta museot ja niiden perustiedot löytyvät helposti ja hauskasti. Mu-seoita voi hakea aihepiirin, kunnan tai sanahaun avulla. Jokaisella museolla on oma infosivu, jos-sa museo esitellään lyhyellä tekstillä ja valokuvin. Lisäksi kerrotaan museon yhteystiedot, aukiolo-ajat, pääsymaksut, palvelut ja esteettömyys. Si-vuston kartan avulla löydät vaivattomasti perille museoihin.

Museokompassi on osa Pirkanmaan maakun-tamuseon Museot verkossa -hanketta, jonka on mahdollistanut Pirkanmaan Liiton maakunnan kehittämisraha. Portaalin suunnittelusta ja tieto-jen säännöllisestä päivittämisestä vastaa Pirkan-maan maakuntamuseo.

Taidetta jakokaapeissa IIIKaupungilla kulkijoita jo pari vuotta ilahduttanut Taidetta jakokaapeissa -projekti uudistuu kol-mannen kerran. Nuo välttämättömät, parhaim-millaankin harmaat, mutta useimmiten epäsiistit kadunkalusteet saavat jälleen uuden ilmeen, kun niiden pintaan vaihdetaan syyskuun aikana upo-uudet plekseille tulostetut kuvat taideteoksista. Jakokaappien määrä on kasvanut viidellä, joten mukana on kaikkiaan kaksikymmentä kaappia Tampereen ydinkeskustan alueella.

Projektin toteuttavat yhteistyössä Tampereen nykytaiteen museo ja Tampereen Sähköverkko Oy.

Tampereen taidemuseo juhli 30-luvun hengessäTampereen taidemuseon ja Hiekan taidemuseon yhteisiä 80-vuotissyntymäpäiviä vietettiin juhlail-lallisten merkeissä Ravintola Finlaysonin palat-sissa 12.8.2011. Juhlan teema oli luonnollisesti 30-luku ja suuri osa juhlijoista pukeutunut aika-

kauden tyyliin. Tilaisuutta varten teetettiin kaksi erilaista pinssiä, Gabriel ja Kustaa, joiden aiheina ovat museon ensimmäinen johtaja ja museon pe-rustaja. Pinssejä on myös myynnissä molempien museoiden museokaupassa.

UUTISIAUUTISIA

Vas.TuotantojohtajaToimiJaatinen,pormes-tariTimoP.Nieminen,museonjohtajaKimmoLevä,kokoelmapäällikköRitvaPalo-OjajaentinenkaupunginjohtajaPekkaPaavola.KuvaReettaTervakangas.

TessaOjala,Mummonkengissä,2011

26 27

Mediamuseo Rupriikki

Verkon punontaa -Internetin historiaa Näyttelyssäesitellääntietoverkkojenjanetti-ilmiöidenih-meellistämaailmaa.RetropeliharrastajaviihtyymuseonGa-meCabinetinäärellä!

Muumilaakso

Tanssiva MuumilaaksoMuumilaaksossaonesilläperusnäyttelynlisäksimyösvaihtuvanäyttely.Nytonvuorossayli30teoksenTanssivaMuumilaakso,jokakäsitteleeliikettäjatanssillisuuttaToveJanssoninmuumitaiteessa.

Sara Hildénin taidemuseo

Silja Rantanen17.9.2011–22.1.2012Syyskaudennäyttelyesitteleesuomalaisennykytaiteenkes-keisenvaikuttajan.SiljaRantanen(s.1955)käsitteleetai-teellisessatuotannossaanmaalaustaiteenperuskysymyksiäkutenvärinjapinnanjaonproblematiikkaa. Tampereen Taidemuseo

Kaipuuta kohti - venäläistä nykyvalokuvaa17.9.–3.11.2011YksiBacklight2011-valokuvatapahtumankolmestapäänäyt-telystä.Esillä22taiteilijannäkemyksiäelämästäjayhteis-elostamonikulttuurisessa,erilaisistaryhmistäkoostuvassavaltiossa.Keskeisenäteemanaihmisenkuuluminenjohonkinjakaipuujonnekintoisaalle.Body and Movement / Keho ja liike – irlantilais-ta nykytaidetta17.9.–3.11.2011KolmennuorenDublinissaasuvannaistaiteilijanAnneMareeBarryn,VeraKlutenjaRhonaByrnenvideoteoksia,kineettisiäveistoksiajavalokuvia.Kehollisuusjaliikenousevatesiinteostenaiheissamonintavoin:notkeidencheerleadereidenharjoituksissa,marioneteiksimuuttuneissaihmiskäsissäjavuoristoratojenvauhdinhurmassa.

Mazzanon aika 25.11.2011–5.2.2012ItalianMazzanossatyöskennelleidensuomalaistaiteilijoidenteoksiauutenalaajanakokonaisuutena.Mukanamm.TiinaMielonen,MarjaPirilä,KatjaTukiainen,EijaIsojärvi,ViggoVallensköldjaAnttiOikarinen.

Taidemuseonalakerrassaesillä Markus Kåhren vide-oinstallaatio Ravintola Pidot.TeosviittaaPlatoninkuuluisaanPidot-dialogiin,jossakreikkalaisetoppineetkeskustelevatrakkaudesta.KåhreonkorvannutheidätomanaikammeoppineillakutenClaesAnderssonillajaLapinyli-opistonrehtoriMauriYlä-Kotolalla.Hämyisäksiravintolaksimuuttuneessanäyttelytilassaheselvittävätrakkaudenole-mustataiteilijalle.

TR1 Taidehalli

VIMMA–Modusry10v.PirkanmaamuotoileeIV6.8.–11.9.2001perustettuPirkanmaanmuotoilu-jataideteollisuusalanyhdistysModusryesitteleejuhlanäyttelyssäänpirkanmaa-laistamuotoiluajataidekäsityötä.

Kaj Frank muotoilupalkinto 2010 Marja Suna6.8.–11.9.NäyttelyesitteleemonipuolisestiMarjaSunanuraasuomalai-senmuotoilunjavaateteollisuudenparissa.HänettunnetaanmyösKalevalaKorullesuunnittelemistaankorusarjoista.

Siirtolaisuus ja nomadi elämäntapa17.9.–30.10.YksiBacklight2011-valokuvatapahtumankolmestapää-näyttelystä.Neljätoistataideprojektiaavaanäkökulmiamm.globaaliinliikkumiseenjatuotantoonsekäpakolaisuuteen,maahanmuuttoonjavapaaehtoiseennomadismiin.

Aamulehden 130-vuotisjuhlanäyttely 5.11.–4.12.Aamulehtitäyttäätänävuonna130vuottajaluvassasiiskunnonkekkerit!Näyttelyssäesilläviikonkuvatsekähisto-riallisestalehtikuva-aineistostatoteutettuvideoinstallaatio”Tamperelaisenelämää”.IlahduttavaakatseltavaanäyttelyyntoteuttaakaupunkilehtiMoro.NäyttelyhuipentuuAamulehdenjärjestämäänkansanjuhlaanVäinöLinnanaukiolla.ModusMarket 10.–11.12.ModusMarketillavoitavatatekijöitäjatehdäsamallako-timaisialahjahankintojailmanvälikäsiä.Korkeatasoisistavalikoimistalöytyymm.lelujajalasia,korujajakeramiikkaa,tekstiilejä,asusteita,sisustustuotteitasekäkuvataidetta.Myösmuseokauppojentarjonnastasaamontamielenkiintois-tajoululahjaideaapeltileluistajoulukoristeisiin.

Copyright Tampere17.12.2011–15.1.2012ProfessoriTimoVuorikoskenjavalokuvataiteilijaJariArffma-ninyhteisnäyttely,jossaesilläonTampere-aiheisiateoksia.

Vapriikki

Ladyn tyyli –muotokuvaaja Lady Ostapeckin Amerikan pukuja ja potretteja18.3.2011–maaliskuu2012Amerikkalaisianaistenmuotipukujajaasusteita1840–1950-luvuiltasekäLadyOstapeckinfantasiavalokuvia.

Ottopoikia ja työläistyttöjä - yhdeksän sarjakuvaa Tampereelta TiituTakalo&PauliKallio2.4.–4.9.2011Kotimaisetsarjakuvataiteentamperelaisethuippunimet,kä-sikirjoittajaPauliKalliojataiteilijaTiituTakaloovatlaatineetyhdeksänsarjakuvatarinaaTampereenhistoriasta.Luokaammeuusimaailma!

Agitaatioposliinia Pietarin Eremitaasista27.5.–30.10.2011VapriikinLuokaammeuusimaailma-näyttelytuonähtävillelaajankokoelmanagitaatioposliiniasuoraanPietarinEremi-taasista.Tervetuloatutustumaan1920-luvunLeningradiin,vallankumouksenkehtoon,kiehtovanagitaatioposliininseu-rassa!

Chemnitz – ystävyyskaupungin teollista histo-riaa2.9.–30.9.NäyttelyesitteleeTampereenystävyyskaupunginteollistamenneisyyttä

Lotta Svärd 90 vuotta13.9.–2.10.2011

Täyttää kaasua Pyynikillä - Hämeen moottori-kerhon matkassa 80 vuotta 10.11.–3.6.2012TäyttäkaasuaPyynikilläkertooelämyksellisellätavallaPyy-nikinajojenhistoriasta,senmoottoripyöristäjaajajista.Näyt-telyesitteleemyösHämeenmoottorikerhonmuutatoimintaamotocrossistajaspeedwaystätrialiinjatarjoaanähtäväksimoniahienostientisöityjämoottoripyöräkaunottaria.

Luonnontieteellinen museoNäyttelyssävoitutustuaelämänhistoriaan,alueenluonnonmonimuotoisuuteeneriaistienavullataiseurataajankohtai-sialuontoilmiöitä.Vuoden luontokuvat201010.11.2011–8.1.2012.

NÄYTTELYKALENTERI NÄYTTELYKALENTERIAika leikkiä - Lelulaatikon aarteitaLeikkikalujenjaleikinhistoriastakertovanäyttelyesitteleeulko-jakotimaisialeikkikaluja.NukkemuseossaMiekkamiehiä ja fantasiamaail-man sotureita - tinasotilaista miniatyyripeleihin27.10.2011–21.10.2012

Tampere 1918Tamperesisällissodanpyörteissä

Tammerkoski ja kosken kaupunkiTampereenhistoriakylästäkaupungiksi.

InnovaatiotPaikallisenteknisenosaamisenhistoriaajanykypäivää.

Kenkämuseo

Suomen Jääkiekkomuseo

Teräsmies Teppo Numminen – Neljän vuosikymmenen puolustaja14.9.2011–2.9.2012JääkiekkomuseoesitteleekiekkoilijaTeppoNummistakuvinjaesineinneljänvuosikymmenenajalta.

SEURAAMYÖSMUSEOIDENNETTISIVUJA!

28 29

MUUMILAAKSO

Muumilaaksossajärjestetäänkerrankuussalauantainateemapäivä,jonkaaikanaMuumilaaksonasukkaisiintu-tustutaanmm.työpajojenjaluentojenkautta.Teemapäivientarkempiohjelmawww.tampere.fi/muumi24.9.Muumihahmot ja Tove Janssonin piirustustyyli29.10.Muumitalon sisustustyylit ja muotoiluhistoria26.11.Muumilaakson marraskuu ja suomalaisuus 17.12. Muumilaakson joulu

Tampereen päivänä2.10. ilmainen sisäänpääsy

RUPRIIKKI

SyyskuuVirkkaa koukuttava mediahahmo!SyyskuustaalkaenperjantaisinRupriikissakilisevätvirkkuu-koukut.MediamuseoRupriikinaihepiiriinliittyenvoitullavirk-kaamaantuttujahahmojamediamaailmasta.UutisankanlisäksivoitkokeillaPasila-sarjanhahmontaiAngryBirds-pelisuosikinvirkkaamistataidoistajaviitseliäisyydestäriippu-en.Museostalöytyytarvittavamääräkoukkuja,lankoja,kahviajakeksejä.Työpajaonilmainenjatoimiimuseonilmaisensisäänpääsyniltapäivänäperjantaisinkello15–17!TyöpajanjärjestävätRupriikkijaMoniääninenmuseohanke.

LokakuuTampereen päivänä2.10. ilmainen sisäänpääsy

Virkkaa koukuttava mediahahmo!Perjantaisinklo15–17.

MarraskuuVirkkaa koukuttava mediahahmo!Perjantaisinklo15-17.

Mediataideiltakeskiviikkoisin9.11.,16.11.,23.11.klo17-19KuvataiteilijaJussiKoitelanluotsaamissailloissatarkastel-laanmediataiteenajankohtaisiailmiöitä.Jokakeskiviikkouusiteemajakeskustelunalustaja.

SARA HILDÉNIN TAIDEMUSEO

Taidetorstait 29.9.,20.10.,24.11.ja12.1.Sisäänpääsysenioreillejatyöttömille1€,opastusklo14

YleisöopastuksetSiljaRantasennäyttelyssäsunnuntaisinklo13.00.

Lokakuu

Tampereen päivänä2.10.ilmainen sisäänpääsy

TAMPEREEN TAIDEMUSEO

LokakuuYleisöopastuksetsunnuntaisinklo15.00.Mukaannäyt-telylipunhinnalla.

La24.9.klo15.00The Fiddle Case – irlantilaista kansanmusiikkiaTerveisetIrlanninvillistälännestä!TheFiddleCase-yhtyeenkolmetaitavaamuusikkoaovatkaikkikotoisinlänsiranni-kolta,jokatunnetaanirlantilaisenkansanmusiikinkehtona.Mukaankuuntelemaannäyttelylipunhinnalla.

Tampereen päivänä2.10.ilmainen sisäänpääsy

Lauantaina1.10.klo14.00ja16.00 Valokuvaustyöpa-joja nuorilleKuvataiteilijaPauliinaPesonenohjaanuorillesuunnattujatyö-pajojaKaipuutakohti-näyttelyssä.Osallistuminenonmaksu-tonta.JärjestääMuseopalvelutjaTAITE.

Lauantaina8.10.klo15.00Opastus ja viittomakielinen tulkkaus Kaipuuta kohti -näyttelyyn.Mukaannäyttelylipunhinnalla.

TR1

SyyskuuBacklight 2011 keskustelutilaisuudetTR1Taidehallissalauantaisinklo14-16:24.9.alustajanaPekkaNiskanen

LokakuuTampereen päivänä2.10.ilmainen sisäänpääsy

Backlight 2011 keskustelutilaisuudetTR1Taidehallissalauantaisinklo14–16:8.10.taiteilijaJPKaljonen22.10.tutkijaKariYli-Annala29.10.taiteilijaTatuEngeströmjaSakariTervo

TALLIPIHA

Syyskuu11.9.suklo11–16SadonkorjuujuhlatVanhankaupungintunnelmaa.Myynnissäsadonkorjuutuottei-takutenkuivakukkia,lankoja,hilloja,hunajaajalaadukkaitakäsitöitä.KahvilassaTonnyHernesniemenmodernejaklassik-kokuviaTampereelta.Pelimannimusiikkiaklo12–16.Hevosa-jelua,ponitalutusta.Myymälätjakahvilaavoinna.Terassiltaherkkuja,mm.loimutettualohta(säävaraus).Vapaapääsy.LokakuuTampereenpäivänä1.–2.10.laklo10–17,suklo10–18Suuri käsityöläistapahtumaSuurijoukkovieraileviakädentaitajiajataiteilijoitatöineenjataitoineen.VanhassatallissaLasikiltary:nmyyntinäyttely:tiffany-jasulatuslasitöitä,korujajalasimaljoja.KahvilassaTonnyHernes-niemenmodernejaklassikkokuviaTampereelta.Eläväämusiikkiaklo12–16.Hevosajeluajaponitalutustaklo11–17.Kädentaitajienmyymälätjatyöhuoneetavoinna.Kahvilastajaterassiltaherkkuja,mm.loimutettualohta(säävaraus).

Marras- ja joulukuu26.11.–23.12.Tallipihan joulukylä(suljettu6.12.)Tallipihamuuttuutunnelmalliseksijoulukyläksi.Viehättävätmyymälämmejakahvilaavoinnajokapäiväklo10–18.Vanhassatallissaseimi,aasijalampaita.Talliavoinnaklo10–17.30.Joulukaruselli 26.11.–18.12.klo10.30–17.30.Katetullatalviterassillavoitlämmitellähehkuvillajuomilla,viiniglögilläym.herkuilla.Viikonlopunjoulutoreillavieraileviakädentai-tajia.Hevosajelua,ponitalutustala-suklo11–17.Tallitonttuvieraileejoulutoreillaklo12–16.

TAPAHTUMAKALENTERI TAPAHTUMAKALENTERI

KuvatTallipiha


30 31

VAPRIIKKI

SyyskuuKeskiviikkona7.9.SienetKlo17opastusTampereenluonnontieteelliseenmuseoonpääsylipunlunastaneille.Klo18luento:ympäristösihteeriLasseKosonen:Sieneen,sieneen,tamperelaiset!Sienettutuiksikärpässienestäsuppilovahveroon.Yhteistyössä:TampereenSieniseurary.Luennolleonvapaapääsy.

10.9.Euroopan rakennusperintöpäivän kultturi-ympäristövaellusKaukajärveltäPispalanharjulle.LisätietojalähtöajastajalähtöpaikastaVapriikinnettisivuilta.

Sunnuntaina11.9.klo14Venäläinen Tampere -kaupunkikävely KaupunkikävelyllätutustutaanTampereeseenvenäläistenkaupunkina.KierrosalkaaVapriikinsisääntuloaulastajapäättyyLenin-museoon.KierroksenlopuksipääseeLenin-museoonlastenlipunhinnalla(3€).Lenin-museoonavoinnaklo16asti.Muistahyvätjalkineetjasäänmukainenvaatetus!Kävelykierrokselleonvapaapääsy.Sunnuntaina4.9.ja18.9.klo14 Leninin jalanjäljillä -draamaopastus Luokaamme uusi maailma! -näyttelyynKierroksellakerrotaanelävästäsanomalehdestä,lukutaito-kampanjasta,kolhooseistasekäuudenlaisistaelämäntavois-ta.Opastuspääsylipunlunastaneille.OppaanaJekaterinaPotanina.

Keskiviikkoluennotklo18VapriikinauditoriossaEnnenluentojaklo17opastusLuokaammeuusimaailma-näyttelyyn.Opastuspääsylipunlunastaneille.21.9.klo18MuseojohtajaAimoMinkkinen:Lenintutuksitunnissa28.9.klo18MuseojohtajaAimoMinkkinen:1900-luvunalunPietarinsuomalaisetvallankumouksellisetLuennoillevapaapääsy.YhteistyössäTampereentyöväen-opistonkanssa.

Sunnuntaina25.9.DesignTampere -viikon tapahtuma VapriikissaKlo12–15Museoravintolassavenäläistyylinensunnuntailounas(13,20€/8,70€)Klo12–15MusiikkiamuseoravintolassaAntonMorozov(klarinetti/saksofoni)jaAlexShumihin(piano):VanhojaiskelmiäjaletkeääjazziaKlo14OpastusLeidintyyli-näyttelyynpääsylipunlunasta-neille.Klo15.30KuvataitelijaLarsHolmström:VenäläisenavantgardenvaikutustaiteeseeniLuennollevapaapääsy.

Sunnuntaina25.9.Designtori Veturihallissaklo11–18TampereenneljäsDesigntorijärjestetääntyhjilläänolevassaVeturihallissaVapriikkiavastapäätä.Vapaapääsy.Torillavoitehdälöytöjäsuomalaistensuunnittelijoidenaarteistasekäuusimmistamallistoista.

LokakuuTampereen päivänä2.10. ilmainen sisäänpääsy:Vapriikkiavoinnaklo10–18.Museokaupassatarjouksia.MuseoravintolaValssinlounasklo12–15(13,20/8,70€).

Launtaina8.10.jasunnuntaina9.10.Ura Rossija! Eläköön Venäjä! VapriikinVenäjä-viikonlopputarjoaaopastetunkierroksen,venäjänalkeiskurssinjavenäläisentapakulttuuriinperehdyt-tävänpajan.Dobroposhalovat!Tervetuloa!Viikonlopunaika-naLuokaammeuusimaailma-näyttelyjulkaisuVapriikissaerikoishintaan.JulkaisutarjouskoskeemyösviikonloppunaLenin-museossavierailleita.Lauantaina8.10.Klo12.30–13.30A,B,V–VenäjänkielenalkeitaPajassakäydäänläpikyrillisetaakkosetjaharjoitellaanter-vehtimisfraaseja.Dobroposhalovat!VenäjänkielensaloihinperehdyttääSallamariKuusela.Vapaapääsy.Klo15Venäjä-viikonlopunerikoisopastusLenin-museossa(Hämeenpuisto28)Pääsyliput:5/3€.Opastuspääsymaksunlunastaneille–eierillistäopastusmaksua.

Sunnuntaina9.10.Klo13 Lenininjalanjäljillä-draamaopastusLuokaammeuusimaailma-näyttelyynKierroksellakerrotaanelävästäsanomalehdestä,lukutaito-kampanjasta,kolhooseistasekäuudenlaisistaelämäntavoista.Opastuspääsylipunlunastaneille.OppaanaJekaterinaPotanina.Klo14–15Zazdorovje–kippis–Venäläinentapakulttuuritutuksi.Venäjänkielenjakulttuurinpikakurssillatutustutaanvenäläi-seentapakulttuuriinjaetikettiin,perehdytäänvenäläisiinpöytä-tapoihinjanostetaanmaljoja.KurssinvetääSallamariKuusela.Klo15.30–17.30Valkoinenposliinieloon–posliininmaalauksentyöpajaTyöpajassaohjaavatpitkänlinjanposliininmaalaritSirkkuHiekkasalmijaMirjaKomusaariPirkanmaanPosliininmaa-laajatry:stä.Essumukaan.Pajaanvoiilmoittautuaetukäteenpuh.0356566966,pajamaksu10€sis.pääsynVapriikinnäyttelyihin.Yhteistyössä:Porcellana/OyAndersMederAb.

Keskiviikkona19.10.klo10jasunnuntaina23.10.klo14Lastenkierros luonnontieteellisessä museossa.Osallistuhauskallekierrokselle,jossatutustutaanPirkan-maaneläimiin.Kierrosonsuunnattu3-10-vuotiaille.Lauantaina15.10.jalauantaina22.10.klo14 Добро пожаловать – Tervetuloa!VenäjänkielinenopastusLuokaammeuusimaailma-näyt-telyyn.OppaanaIrinaKupchik. В субботу 24.9,15.10и22.10 в 14.00 музей приглашает на экскурсию ”Mы новый мир построим!”. Экскурсовод Ирина Купчик предлагает вспомнить старые добрые времена, окунувшись в атмосферу революции и послереволюционного времени. Экскурсия на русском языке.

Sunnuntaina23.10klo14 Leninin jalanjäljillä -draama-opastus Luokaamme uusi maailma -näyttelyynKierroksellakerrotaanelävästäsanomalehdestä,lukutaitokam-panjasta,kolhooseistasekäuudenlaisistaelämäntavoista.Opas-tuspääsylipunlunastaneille.OppaanaJekaterinaPotanina.

Keskiviikkoluennotklo18Vapriikinauditoriossa:Ennenluentojaklo17opastusLuokaammeuusimaailma-näyttelyyn.Opastuspääsylipunlunastaneille.5.10.Museonjohtaja,kamarineuvosKari-PaavoKokki:Saleistajakeittiöistä–posliininkulttuurihistoriaa.12.10.KriitikkoOtsoKantokorpi:Vallankumouksenjataiteentörmäys19.10.ToimittajaNilsTorvalds:Kompuroivamodernisaatio–VenäjänkivinentiejaposliininsirpaleetLuennoillevapaapääsy.YhteistyössäTampereentyöväen-opistonkanssa.

TAPAHTUMAKALENTERI TAPAHTUMAKALENTERISunnuntai30.10. Kultakuumetta!Lasten museosunnuntai Yli5-vuotiaille,alle17-vuotiaatmaksutta,aikuiset3€Klo14ja15.30opastuksetSuomenJääkiekkomuseoonHyppääkiekkolegendaLasseOksasenkentälliseenjasiirryvuosikymmententakaiseenjääkiekkomaailmaan!Ohjelmassavauhdikkaitatarinoita,tietoajatekemistäsekäainutlaatuisiajääkiekkohistoriallisiaesineitä.KierroksellamukanamyösVapriikinopasToniJärvinen.Klo14ja15.30Upeitaunelmia–hulmuaviahelmojaPerhekierrosLadyntyyli-näyttelyyn.Kierroksellaastummeentisajantunnelmaan,ihailemmekauniitapukuja,kuulemmetarinoitatanssiaisistajapääsemmekurkistamaantaikastudionkulisseihin.OppaanadraamaopasSinikkaMeurman.Klo14–16AnsaitseomamitalisiPajassavalmistetaanomamitalimetallista.Pajatoimiinonstop-periaatteella,eiennakkoilmoittautumista.PajanvetääopettajaMirvaJuntunenNäpsä-käsityökoulusta.Klo14jaklo15.30PitsinlumoaPajassajokainenaskarteleekauniinpitsirusetin,jonkavoikiinnittääkoristamaanhienointaleninkiä.Kestonoin60min.Suosituksenatoivotaan,ettäalle7-vuotiaatosallistuisivatpajaanvanhemmankanssa.EnnakkoilmoittautuminenpaikanpäälläVapriikinneuvontaan.PajanvetääkuvataiteilijaNooraWesterbergKlo14–16.30Hymyä!Kuvautalapsesihänenlempiasussaantaihulluttelelapsenkanssakameranedessä.ValokuvauspisteessäVapriikinkuva-arkistonvalokuvaajakuvaalapsetjalapsenmieliset.Lapsetvoivatmyösleikkiävalokuvaajaaleikkistudiossa.ValokuvatvoinoutaamyöhemminVapriikinkuva-arkistosta.Lastenkuvaamiseentarvitaanhuoltajankirjallinenlupa.Yhteistyössä:Vapriikinkuva-arkisto,Tampereenkaupunginkulttuuripalvelut.

MarraskuuKeskiviikkoluennotklo18Vapriikinauditoriossa:2.11.VTTIlmariSusiluoto:Ajetaantandemilla:PutinvaiMedvedev–venäläisestähuumorista16.11.TulkkiInnaPatrakova:Kaikkeaeivoitulkata23.11.MA(Oxf)ErkkiSeppänen:Venäläinenrocklyriikkanyt–sanoittajanhuomioitaLuennoilleonvapaapääsy.YhteistyössäTampereentyöväen-opistonkanssa.

Eeva-MariaKyheröinen Eeva-MariaKyheröinen LasseKosonen LasseKosonen HämeenmoottorikerhoStinaRiikonen StinaRiikonenNikitaMatilda


32 33

PÄIVIENAIKANASENIORITPÄÄSEVÄTEUROLLAMUSEOONJAVOIVATHALUTESSAANOSALLISTUAMAKSUTTOMAANNÄYTTELYOPASTUKSEEN.OPASTUKSIINOVATTERVETULLEITAMYÖSMUUTMUSEOVIERAAT.

SENIORIPÄIVÄT

Tampereen taidemuseo tiistaina, opastusklo1420.9.Backlight2011-valokuvatapahtuma18.10.Backlight2011-valokuvatapahtuma13.12.Mazzano–20vuottaaikaataiteelle19.1.Mazzano–20vuottaaikaataiteelle

Muumilaakson Toven torstait, opastusklo141.9.,6.10,3.11.ja1.12.

Sara Hildénin taidemuseon Taidetorstait, opastusklo1429.9.,20.10.,24.11.ja12.1.

TR1 Taidehalli torstaina, opastusklo1422.9.Backlight2011-valokuvatapahtuma13.10.Backlight2011-valokuvatapahtuma17.11.Venäläistäkuvajournalismia13.1.CopyrightTampere:TimoVuorikoskenmaalauksiajaJariArffmaninvalokuvia

Rupriikki torstaina, opastus klo1322.9.,13.10.,17.11.ja13.1.

Vapriikki perjantaina, opastusklo12Perjantai23.9.Luokaammeuusimaailma-näyttelyPerjantai21.10.Luonnontieteellinenmuseo.OppaanaFTTomiKumpulainenPerjantai11.11.Ladyntyyli-näyttely.OppaanatutkijaKatriPyysaloPerjantai9.12.KuviaTampereelta-tutustuminenVapriikinkuva-arkistoon.OppaanamuseoamanuenssiRiittaKela.Kuva-arkistoonilmainensisäänpääsy.

TAPAHTUMAKALENTERI TAPAHTUMAKALENTERIKultt Tour Pirkanmaan nuorten kulttuuriviikot VapriikissaNuortentapahtumapäivinäalle17-vuotiaatmaksuttaVapriikkiinYhteistyössä:Tampereenkaupunginnuorisopalvelut.Lauantaina5.11.Klo14KouluttajaAnneHelistö,SuomenFashionStudioOy:Tyylintaikaa-viestitäviisaastiLuentokestäänoin1,5hKlo16opastusLadyntyyli-näyttelyynLauantaina19.11.Klo14luento:SuomenMoottoriliittory:npuheenjohtajaJuhaniHalme:KaksipyöräisenomistaminenjaharrastusmahdollisuudetKlo16opastusTäyttäkaasuaPyynikillä-moottoripyöränäyttelyyn

Museopedagogiikka kulttuurihistoriallisessa museossa -koulutus7.11.Koulutuksessatutustutaankulttuurihistoriallisenmuseonmahdollisuuksiintoimiaoppimisympäristönäkoululuokalle.Kohderyhmänäovatopettajat,päivähoidonhenkilökuntajamuutasiastakiinnostuneet.Lisätiedot:www.tampere.fi/taidekaari.

Torstailuennot Talo Pompeijissa – suomalaiset tutkijat kertovatVapriikinauditoriossa10.11.Klo17MarcusLucretiuksentalo.TutkijatohtoriEeva-MariaViitanen.Helsinginyliopisto.17.11.Klo17PankkiiriCaeciliusJucunduksentalo.FTyli-opistolehtoriArjaKarivieri,Tukholmanyliopisto.24.11.klo18Vessa,vesiposti,keittokomerojahuone:Pom-peijinasuinmukavuudet.FMHeiniYnniläHelsinginyliopisto.1.12.klo17Pompeijinpuutarhat.FMSamuliSimelius,Helsinginyliopisto.

JoulukuuSunnuntaina11.12.klo15.30 LuciajuhlaTampereenRudolfSteiner-koulun3a:noppilaatesiintyvät.Vapaapääsy

Lauantaina26.11.klo10–14Teiskolaisemäntien perinteiset joulumarkkinatYhteistyössä:Pohjois-Teiskonmaa-jakotitalousseura

Tulossa keväällä 2012:Talvi vintage -viikonloppu28.–29.1.2012Yhteistyössä:AtelieriO.Haapalanuusviktoriaaninenvalokuvaa-mo,Fintagery,HämeenKosmetologikoulu,SwingTeamRy.Tarkempiohjelmavalmistuusyksyn2011aikana.

HelsinginyliopistonPompeji-projekti AtelieriO.HaapalaEsaKylänpää


Venäläisiä elokuvia VapriikissaYhteistyössä:Suomi-Venäjä-SeuraKaikkiinelokuviinonvapaapääsy.

Lauantaina24.9.klo15.30Tyylihaukat(Стиляги)Kesto:1h55min.Kiellettyalle7-vuotiailta.

Lauantaina1.10.klo15.30TampereenpäivänkunniaksiPlusyksi(Плюс один)Kesto:1h36min.Kiellettyalle7-vuotiailta.

Lauantaina15.10.klo15.30Mustalaisleirimuuttaataivaaseen(Табор уходит в небо)Kesto:1h41min.Kiellettyalle15-vuotiailta.

Sunnuntaina16.10.klo15,väliaikaAnnaKarenina(Анна Каренина)Kesto:1h17minja1h8min

Lauantai22.10.klo15Moskovaeiuskokyyneliin,väliaika(Москва слёзам не верит)Kesto:1h8minja1h12min.Kiellettyalle11-vuotiailta.

Sunnuntaina23.10.klo15.30PanssarilaivaPotjomkin(Броненосец Потёмкин)Kesto:1h9min.Kiellettyalle11-vuotiailta.

CentralPartnership

Telesto2008

34 35

Hau!Olen museoiden opaskoira Musti. Minulla on oma kerho, jonne ovat tervetulleita kaikki 7-12-vuotiaat tytöt ja pojat, jotka halu-avat olla ensimmäisten joukossa nuuskimassa tiensä uusiin näyt-telyihin! Luvassa on jännittäviä opastuksia, hauskoja työpajoja ja paljon muuta. Tule mukaan!

Mustin museot: Amurin työläismuseokortteli, Muumilaakso, Sara Hildénin taidemuseo, Tampereen Kivimuseo, Tampereen taidemuseo, Vapriikki, Mediamuseo Rupriikki ja TR1. Mukana toiminnassa museopedagoginen yksikkö TAITE.

Kuinka liityt:Musti-kerhoon voi liittyä maksamalla vuosimaksun 20€ Vapriikin kassalle. Kerholaisilla on oma Musti-passi, jolla pääsee ilmaiseksi kaupungin museoihin sekä kerhon tapahtu-miin. Liittymislahjana saat myös hienon kerhopaidan.

Kerhotapaamiset keväällä 2010Tammikuu: vierailu Poliisimuseoon 13.1. klo 16.30 ja 17.30

Helmikuu 20.2. Mediamuseo Rupriikki: Filmityöpaja

Maaliskuu 21.3. Vapriikki: Filmin katselu ja lasten museopäivä

Huhtikuu 25.4. Tampereen taidemuseo: Vuoden nuori taiteilija

Toukokuu 23.5. Maakuntamuseon arkeologit vievät kerholaiset maastoretkelle.

Tiedustelut puh. 03 5656 6966, [email protected]

Kerhotapaamiset syksyllä 2011:

22.9. Mediamuseo Rupriikki, virkataan Angry birds -hahmo15.10. Tampereen taidemuseo, Backlight12.11. klo 16-18 Muumilaakso 11.12. Joulujuhla Vapriikissa

TAPAHTUMAKALENTERIKANSALLINEN AUDIOVISUAALINEN ARKISTOTAMPEREEN ESITYSSARJA SYKSY 2011ArthouseCinemaNiagara,KehräsaariMaanantaisinklo18.30

Pääsyliput5,-/näytös,alle12-vuotiailta2,-/näytös.Lipun-myyntialkaaesityspäivänäklo16.00.Oikeusohjelmanmuutoksiinpidätetään.www.kava.fiwww.elokuvakeskus.fi

Ohjelmisto:26.9.IanMacNaughton&TerryHughes:MONTYPYTHONHOLLYWOODISSA(MontyPythonLiveattheHollywoodBowl,Iso-Britannia,1982)-K7-81min3.10.VolkerSchlöndorff:PELTIRUMPU(DieBlechtrommel,Saksa/Ranska/Jugoslavia/Puola,1979)-K15-146min10.10.CarlTheodorDreyer:VIHANPÄIVÄ(Vredensdag,Tans-ka,1943)-S-95min17.10.MartinScorsese:TAKSIKUSKI(TaxiDriver,USA1976)-K15-105min24.10.GeorgeFranju:VALOKEILAMURHAAJAAN(Pleinsfeuxsurl’assassin,Ranska,1960)-K15-93min31.10.LuisBunuel:NEITSYTSAARI(TheYoungOne,Meksiko/USA,1960)-K15-96min7.11.VictorFleming:TUULENVIEMÄÄ(GonewiththeWind,USA1939)-K11-222min14.11.KingVidor:SOTAJARAUHA(Guerraepace–WarandPeace,Italia/USA,1955)-S-n.211min21.11.StanleyKubrick:BARRYLYNDON(Iso-Britannia,1975)-K15-187min28.11.LouisMalle:PRETTYBABY(USA,1978)-K15-110min5.12.StanleyKubrick:EYESWIDESHUT(USA/Iso-Britannia,1999)-K15-158min12.12.SofiaCoppola:MARIEANTOINETTE(USA/Ranska/Ja-pani,2006)-S-125min

SyksynKAVA:nsarjaontuttuuntapaankorkeataosinen.Ensimmäisetkuusielokuvaatarjoavatnaurua,jännitystä,historiallistadraamaajavimmaistaNewYorkinsykettä.

Kuusiviimeistäelokuvaavoidaanluokitellapukudraamoik-si,vaikkaniidensisällötpoikkeavatkinkovastitoisistaan.TähänpienimuotiseenteemasarjaansisältyvätTuulenviemää,jokakuuluuelokuvahistoriantunnetuimpienelo-kuvienjoukkoonjavielä70vuodenkuluttuakinjaksaaihastuttaa.MukanaovatmyösStanleyKubrickinkaksimestariteosta,massiivinenSotajarauha,LouisMallenensimmäinenamerikkalainenohjausjaSofiaCoppolantyylikäsMarieantoinette.

PukudraamatliittyvätVapriikinnäyttelyynLadyntyyli.

KuvatKansallinenaudiovisuaalinenarkisto

36 37

LOjuliste.indd 2 14.3.2011 10:48:44

38

TAMPEREEN TAIDEMUSEOwww.tampere.fi/taidemuseo

[email protected] (03) 5656 6577

Puutarhakatu 34 Aukioloajat ti-su 10-18

MUUMILAAKSOwww.tampere.fi/muumi


Hämeenpuisto 20 Aukioloajat ti-pe 9-17, la-su 10-18

SARA HILDÉNIN TAIDEMUSEOwww.tampere.fi/sarahilden


SärkänniemiLaiturikatu 13

Aukioloajat ti-su 11-18

RUPRIIKKI JA TR1www.tampere.fi/mediamuseo


Finlaysonin alueVäinö Linnan aukio 13

Aukioloajat ti-pe 9-17, la-su 11-18Perjantaisin vapaa pääsy

VAPRIIKKIwww.tampere.fi/vapriikki


Tampellan alueAlaverstaanraitti 5

Aukioloajat ti-su 10-18

TAMPEREEN KIVIMUSEOwww.tampere.fi/kivimuseo

puhelin (03) 5656 6046Hämeenpuisto 20

Aukioloajat ti-pe 9-17, la-su 10-18

Documents

Museoon 2 / 2011