Svensk finanspolitik 2008

Finanssipoliittisen neuvoston

raportti Ruotsin hallitukselle

Finanssipoliittinen neuvosto

JäsenetLars Calmfors (pj)Torben Andersen (varapj)Karolina EkholmPer-Ola Eriksson Martin FlodénLaura HartmanAnn-Sofie KolmErik Åsbrink

KansliaThomas EisenseeAnn Öberg

Raportin sisältö

1. Finanssipolitiikka ja finanssipoliittinen kehysmenettely

2. Valtiovarainministeriön makrotaloudelliset prognoosit

3. Työllisyyspoliittiset uudistukset

4. Kiinteistö- ja omaisuusverotuksen uudistukset

5. Hallituksen päätösten perusteet

Raportin tärkeimmät johtopäätökset

• Hallitus toimii oikein varatessaan suuren budjettiylijäämän lähivuosina

• Mutta ylijäämätavoitteen uudellenmuotoilua tulee harkita

• Työtulojen veroalennukset ja työttömyyskorvausten leikkaukset kasvattavat työllisyyttä pitkällä tähtäimellä

• Mutta työttömyysturvan rahoitusuudistus ja kiinteistöverouudistus epäonnistuneita

Finanssipoliittinen kehysmenettely

• Pitkän ajan kestävyys on tärkein tavoite • Ylijäämätavoite ja menokatto ovat operationaalisia,

keskipitkän tähtäimen tavoitteita, joiden tarkoituksena on helpottaa kestävyystavoitteen saavuttamista

• Ylijäämätavoitteen tasoon tulee vaikuttaa:– tavoite sukupolvien välisen hyvinvoinnin jakaumalle– tavoite kansantalouden tehokkuudelle (verojen

tasaus)– varovaisuusperuste

• Väestön ikääntyminen luo menopaineita

Försörjningskvot, äldrekvot och yngrekvot (procent)

0

10

20

30

40

50

60

70

80

1900

1910

1920

1930

1940

1950

1960

1970

1980

1990

2000

2010

2020

2030

2040

2050

2060

2070

2080

2090

2100

2110

Försörjningskvot Äldrekvot Yngrekvot

Anm: Försörjningskvoten anger antalet personer 0-14 år och 65 år och äldre som andel av antalet personer 15-64 år. Äldrekvoten anger antalet personer som är 65 år och äldre som andel av antalet personer 15-64 år, medan yngrekvoten anger antalet personer 0-14 år som andel av antalet personer 15-64 år. Källa: SCB.

Hallituksen tulee paremmin perustella ylijäämätavoitteen tasoa

• Mikä painoarvo on eri perusteilla?• Tavoitekonflikteista tulee keskustella• Sukupolvianalyysien tarve

– kuinka eri budjettitulokset vaikuttavat sukupolvien väliseen jakaumaan?

Ylijäämätavoitetta tulee tarkastaa

• Hallituksen omien laskelmien mukaan on tavoite voimassa vuoteen 2015 asti

• Sen jälkeen ylijäämä pienenee ja kääntyy pikkuhiljaa alijäämäksi

• Ylijäämätavoite luotiin kun julkista taloutta piti vakauttaa

• Tänä päivänä täysin erilaiset mahdollisuudet tavoitteen hienosäätöön

Kultainen sääntö?

• Halllituksen tulee harkita ylijäämätavoitteen uudelleen muotoilua niin että se koskisi julkisen talouden kokonaissäästöjä. Tänä päivänä se koskee rahasäästöjä (finansiellt sparande)– kokonaissäästöt ovat rahasäästöjen ja nettoinvestointien summa– nykyinen ylijäämätavoite saattaa hillitä julkisia investointeja

• Neuvoston suositus: Julkinen selvitys– estoja väärinkäytölle tarvitaan– raja sille kuinka alhainen julkisen sektorin rahavarallisuus saa

olla

Den offentliga sektorns bruttoinvesteringar i Sverige, EU12 och USA (procent av BNP)

0

1

2

3

4

5

6

7

8

9

19

70

19

75

19

80

19

85

19

90

19

95

20

00

20

05

20

10

Sverige USA EU12

Anm: Data för 2007-2008 är prognoser. Data för EU12 före 1991 är exklusive tidigare Östtyskland. Källa: OECD Economic Outlook 2007/ 2.

Esimerkkejä kultaisesta säännöstä

• Iso-Britannia• Saksa• Useampi Yhdysvaltojen osavaltio• Ruotsin kunnat ja maakunnat (kunnallinen

balanssivaatimus)• Ruotsin valtio 1950-luvulla

– käyttöbudjetti juokseville menoille ja tuloille– pääomabudjetti investoinneille (lainarahoitus)

Menokatto ja kultainen sääntö

• Kultaisen säännön vallitessa tulisi myös menokatto uudistaa– Kustannukset menojen sijaan– Poistot investointimenojen sijaan

• Uudet budjetin tilinpitoperiaatteet– Täysi kirjanpitoperusteinen tilinpito nykyisen osittain

kassaperusteisen tilipidon sijaan.

• Nykyisessä järjestelmässä tendenssejä mielivaltaisiin poikkeuksiin normaalista budjettiharkinnasta tiettyjen investointien kohdalla

Selontekoa julkisen sektorin taloudellisesta tilasta tulee parantaa

• Budjettiarviot eivät sisällä kunnon selontekoa julkisen sektorin nettovarallisuuden kehityksestä

• Mahdotonta muodostaa kokonaiskäsitystä julkisen talouden tilasta

Finanssipolitiikan vakauttava rooli

• Aikaisemmin ei selvästi muotoiltuja periaatteita• Kevään budjettiarvio

– Keskuspankilla on päävastuu suhdannevakauttamisesta

– Finanssipolitiikan tulee normaalisti vaikuttaa automaattisten vakauttajien kautta

– Aktiivinen finanssipolitiikka vain tietyissä tilanteissa

• Selvennyksen tarve– Suuret suhdannehäiriöt– Aktiivisen finanssipolitiikan tulee tuottaa lisäarvoa

rahapolitiikan vaikutuksille

Suuret ylijäämät tärkeitä lähivuosina?

• Tällä hetkellä erittäin suuret ylijäämät• Kestävyyslaskelmien epävarmuus luo vahvoja

varovaisuusperusteita yli yhden prosentin ylijäämille vuoteen 2015 asti

• Yhden prosentin rahasäästö riittää juuri pitämään rahavarallisuuden vakiona suhteessa BKT:hen (noin 20 prosenttia)

• Turvallisuusmarginaalin suuruus on puhtaasti poliittinen kysymys

• Luonnollinen sopeutus tulisi olla eläkeiän nosto eliniän kasvun myötä

Hållbarhetsindikator (S2) och implicit överskottsmål för olika scenarier (procent av BNP)

S2 Minsta hållbara

finansiella sparande

år 2009 2009-2015

Budgetpropositionen 2008 0,1 -

BP08 utan teknisk justering -3,8 -0,7

Högre standard i offentlig sektor -0,4 3,8

Högre standard i vård och omsorg -0,3 3,5

Större effekt av arbetsmarknadsreformer -4,3 -1,1

Mindre effekt av arbetsmarknadsreformer -3,3 -0,5

Minskning av arbetstid -2,1 1,4

Ökning av pensionsåldern -5,0 -2,0

Källa: Finanspolitiska rådet baserat på Finansdepartementets kalkyler i Budgetpropositionen för 2008.

Valtiovarainministeriön makrotaloudelliset ennusteet

• Ei huonompia kuin muiden ennusteentekijöiden – muttei myöskään parempia

• BKT-kasvu ja ylijäämät yleensä aliarvioitu• Helpompi saavuttaa ylijäämätavoitteet• Riski että nykyisen kehysmenetelmän edut

liioiteltuja

Työllisyyspoliittiset uudistukset

• Neuvoston toimeksianto: Ovatko hallituksen asettamat tavoitteet työllisyyden ja työtuntien kasvulle saavutettu?

• Emme ota kantaa sille ovatko toimenpiteet toivottavia – työllisyys vs tulonjako

• Arviointi aikaisemman tutkimuksen ja mallilaskelmien perusteella

Yleinen johtopäätös

• Liian aikaista kiittää uudistuksia positiivisesta työmarkkinakehityksestä – mahdotonta tietää!

• Työllisyyden kasvu 2007-2008 johtuu suurimmaksi osaksi suhdanteesta

• Mahdollinen työttömyyden kasvu seuraavassa laskusuhdanteessa ei toisaalta myöskään tarkoita että uudistukset epäonnistuneita

Työtuntien komponentit

* * *Arbetad tid Arbetskraft Sysselsatta I arbete Arbetad tid

Befolkning Befolkning Arbetskraft Sysselsatta I arbete

Työtuntien komponentit

Tabell 6.1 Arbetskraftsutbudets komponenter, 1987–2007, 16-64 år

Arbetskraft/

Befolkning

(%)

Sysselsatta/

Arbetskraft

(%)

I arbete/

Sysselsatta

(%)

Arbetad tid/

I arbete

(tim/ vecka)

Arbetad tid/

Befolkning

(tim/ vecka)

Båda könen

1987 83,2 97,9 81,9 36,3 24,2

1992 81,6 94,8 82,9 36,5 23,4

1997 76,8 92,0 85,4 36,8 22,2

2002 78,0 96,0 82,9 36,6 22,7

2005 78,6 94,0 83,7 36,6 22,6

2006 78,7 94,6 83,9 36,5 22,8

2007 79,3 95,4 84,6 36,3 23,2

Källa: Arbetskraftsundersökningarna

Priorisoitujen ryhmien tilanne työmarkkinoilla

• Nuoret, ikääntyneet, alhaisesti koulutetut, maahanmuuttajat

1. Kaikkien komponenttien kehitys

2. Suhteessa väestön keskimääräiseen kehitykseen

3. Vertailu 1999-2001 ja 2005-2007 välillä

Positiivinen luku = nykyinen noususuhdanne parempi kuin edellinen kyseiselle ryhmälle

2005-2007 parempi kuin 1999-2001 nuorille ja alhaisesti koulutetuille

ikääntyneet maahan-muuttajat

alh. koulutetut nuoret

työvoima/väestö -1,8 1,9 2,0 -1,0

työlliset/työvoima -1,0 -2,4 -0,6 1,4työssä/työlliset -0,2 -0,3 0,6 1,5työtunnit/työssä -0,9 -0,4 1,8 4,9

työtunnit/väestö -3,9 -1,2 3,8 7,2

Miksi mielenkiintoista?

• Meidän kuvaus eroaa kevään 2008 budjettiarvion kuvauksesta

1.Suhteutamme ryhmän kokoon ja väestön keskimääräiseen kehitykseen

2.Hieman eri periodit

• ”Objektiivinen” ja kattava kuvaus työmarkkinatilanteesta vaikeaa

• Tärkeää työllisyyspoliittisten tavoitteiden kannalta

Työtuloverotuksen ja työttömyyskorvauksen alennukset tarkoituksenmukaisia

• Uudistukset kasvattavat työllisyyttä merkittävästi pitkällä tähtäimellä

• Vaikutukset työvoimaan osallistumiseen eivät ole yhtä yksiselkoiset mutta positiiviset

• (tasapaino)työttömyys laskee yhden prosenttiyksikön

Toteutettu veronalennusmalli (JSA) tehokkaampi kuin vaihtoehdot

• JSA tarkoituksenmukainen jos tavoitteena työllisten määrän kasvu

• Nykyinen malli parempi kuin porrastaminen• Mutta liian monimutkainen konstruktio• Valtioeron tulorajan nostaminen edullista (duuret

dynaamiset vaikutukset) mutta tuloerojen kasvu• Onko jäljellä ”tulopoliittista saumaa”?

Beräknad självfinansieringsgrad och fördelningseffekt av olika reformerSjälvfinansieringsgrad Fördelningseffekt (P90/P10)

Utan reform - 2,92

J obbskatteavdrag I 0,71 2,86

J obbskatteavdrag I I 0,69 2,84

J obbskatteavdrag I med utfasning 0,40 2,82

Borttagande av värnskatt 0,56 2,94

Höjd inkomstgräns för statlig skatt 0,80 2,99

Källa: Beräkningar av Konjunkturinstitutet på uppdrag av Finanspolitiska rådet

Ei enempiä selektiivisiä veronalennuksia

• Suunnatut veronalennukset eri kohteille: • ryhmille (nuoret, ikääntyneet, pitkäaikaistyöttömät

ja -sairaat) • Toimialoille (hushållsnära tjänster)

• Hyvät tarkoitukset, mahdollisesti työllisyyttä kasvattavat

• Mutta rajanveto-ongelmat ja verojärjestelmää monimutkaistavat

• Hallituksen tulee olla hyvin restriktiivinen uusien selektiivisten veronalennusten suhteen

Epäonnistunut työttömyysturvan rahoitusuudistus

• Maksujen differentoinnilla Todennäköisesti positiiviset, mutta pienet, työllisyyttä lisäävät vaikutukset

• Mutta maksujen keskimääräinen nousu on voimakkaasti alentanut työttömyyskassojen jäsenmäärää

• Seuraavassa laskusuhdanteessa moni ilman kunnon valuutusturvaa

Uudistuksilla epäedulliset yhteisvaikutukset

• Korotettujen kassamaksujen tarkoituksena rahoittaa työveron alennusta

• Vastakkainen vaikutus– Työttömillä alemmat maksut

• Miksei pienempi veronalennus ilman kassamaksujen korotusta?

• Pakollinen kassajäsenyys mahdollinen ratkaisu– Poliittisesti toteutettavissa?

Sairasvakuutuksen uudistuksella pienet vaikutukset

• Uuditukset kasvattavat työssä olevien määrää• Mutta suunnattu liian kapeasti yksilöiden

insentiiveihin• Todennäköisesti liian heikot taloudelliset

insentiivit työnantajille

Epäonnistunut kiinteistöveron uudistus

• Verolla oli pienet negatiiviset sivuvaikutukset• Uudistus vastoin vuoden 1990/91

verouudistuksen periaatteita • Epäsuosii investoiteja liiketoimintaan • Kasvattaa varallisuuseroja• Tutkimusperuste puuttuu, laskelmia jälkikäteen• huomattava kontrasti hallituksen ambitioille

perustaa politiikka tutkimustuloksiin

Raportin tärkeimmät johtopäätökset

• Hallitus toimii oikein varatessaan suuren budjettiylijäämän lähivuosina

• Mutta ylijäämätavoitteen uudellenmuotoilua tulee harkita

• Työtulojen veroalennukset ja työttömyyskorvausten leikkaukset kasvattavat työllisyyttä pitkällä tähtäimellä

• Mutta työttömyysturvan rahoitusuudistus ja kiinteistöverouudistus epäonnistuneita