Suomesta on tulossa terveysteknologian pikku jättiläinen

TEEMATERVEYSTEKNOLOGIA

EUROPA TEEMA 20161

2014europa4

2016EUROOPAN KOMISSION SUOMEN-EDUSTUSTON TEEMAJULKAISU

TEEMA

Terveysteknologia mullistaa taloutta ja yhteiskuntaa

EUROPA TEEMA 2016

EUROPA TEEMA 20162

TEEMATERVEYSTEKNOLOGIA

Terveysteknologia mullistaa taloutta ja yhteiskuntaa

MITÄ terveysteknologia sitten oikein tarkoittaa? Yhtäältä on kyse puolesta miljoonasta erilaisesta ammattikäyttöön tarkoitetusta laitteesta ja kojeesta, kuten röntgenlaitteista sekä kuvantamisen ja hammashoidon laitteista. Toisaalta alaan luetaan myös diagnostisia menetelmiä, lääkevalmisteita ja tukijärjestelmiä. Lisäksi digitalisaatio ja esineiden inter-net ovat mahdollistaneet kannettavat sovellukset kansalaisten omahoitoon ja terveyden seurantaan sekä etälääkärit, jopa etäkirurgian. Terveysteknologiaa ovat myös e-reseptit sekä mahdollisuus tarkistaa omat hoito- ja tutkimustiedot verkosta milloin hyvänsä.

Suomesta on tulossa terveystekno-logian pikku jättiläinen. Voimakkaasti kasvava ala työllistää jo yli 10 000 henkilöä, ja sillä toimii yli 300 yritystä. Vuonna 2015 Suomen terveystekno-logian vienti ylitti 1,9 miljardia euroa, mikä muodostaa suurimman lohkon korkean teknologian vientialoilla.

Suomen hallitus onkin nostanut terveysalan vauhdittamisen yhdek-si kärkihankkeistaan. Kesällä 2016 julkistettiin Terveysalan tutkimus- ja innovaatiotoiminnan kasvustrategian tiekartta vuosille 2016−2018. Strate-gian toimenpidelistalla esitetään muun muassa, että tutkimuksen ja yritysten

Euroopan ja Suomen väestö vanhenee ja talous tar-vitsee lisäpotkua. Terveysteknologia vastaa moneen haasteeseen, ja tässä TEEMA-julkaisussa tarkastel-laan aihetta muun muassa talouden, innovaatioiden ja terveydenhuollon näkökulmista. Kuulemme asian-tuntijoiden ja päättäjien näkemyksiä ja tutustumme Kuopiossa tutkimuksen ja yritysten yhteistyöhön inno-vaatioiden kehittämisessä sekä erikoissairaanhoidon uudenlaisiin ratkaisuihin.

yhteistyötä tiivistetään, rahoitusta kehi-tetään ja genomitietoa hyödynnetään.

Investointeja houkutellaan Suomeen

Euroopan unionin lainsäädäntö vai-kuttaa innovaatioiden kehittämiseen ja käyttöönottoon sekä suoraan että kansallisten lakien kautta. Lisäksi EU:n tutkimusrahoituksen painopisteet vaikuttavat osaltaan siihen, mille aloille jäsenmaiden yliopistot ja yritykset keskittävät voimavaroja. Terveystek-nologian kehittymistä edistää myös lääketieteellinen tutkimus, jota EU:n

TEEMATERVEYSTEKNOLOGIA

EUROPA TEEMA 20163

Horisontti 2020 -tutkimusohjelma ja Euroopan tutkimusneuvosto (ERC) rahoittavat merkittävästi. Suoran julki-sen tuen lisänä innovaatioiden kehittä-miseen ja kaupallistamiseen tarvitaan yksityistä rahoitusta ja edullista lainaa.

Suomen hallitus pyrkii houkuttele-maan ulkomaisia terveysalan investoin-teja Team Finland Health -kasvuohjel-man kautta.

Pohjois-Savoon on kasvanut merkit-tävä alan keskittymä, jota on kutsut-tu jopa uudeksi piilaaksoksi. EU:n terveyskomissaari Vytenis Andriukaitis vieraili Kuopiossa marraskuussa 2016 Kasvun karavaani -tapahtumissa, joista kerrotaan lisää tämän TEEMA-julkai-sun loppupuolella.

EU:n talous nousee innovaatioilla

Koko EU:n alueella terveydenhuollon kustannukset nousevat vuositasolla noin 1 300 miljardiin euroon, eli ne nielevät kymmenisen prosenttia jäsenmaiden bruttokansantuotteesta. THL:n mukaan vuonna 2014 Suomessa summa oli 19,5 miljardia euroa, mikä oli 9,5 prosenttia bkt:stä. Osuus on hienoisesti kasvanut koko 2000-luvun.

EU:n tilastoviraston Eurostatin ennusteen mukaan yli 65-vuotiaiden osuus EU-alueen väestöstä kasvaa nykyisestä noin 20 prosentista lähes 30 prosenttiin vuoteen 2080 mennessä. Suomessa Tilastokeskus arvioi heidän osuutensa nousevan nykyisestä 18 prosentista 28 prosenttiin jo vuoteen 2060 mennessä.

– Terveyspalvelujen järjestämisen tapa ja teknologian kehitys ovat koh-talon kysymyksiä terveyskustannusten hillitsemiseksi kaikkialla Euroopassa. Teknologian puolella kehitystä ruokkii toisaalta innovaatioiden paine, toisaalta terveydenhuollon kentän tarpeet, toteaa Tapani Piha, joka toimii rajat ylittävän ja sähköisen terveydenhuollon yksikön päällikkönä Euroopan komissiossa.

Korkean teknologian alat, joihin terveysteknologiakin kuuluu, työllistä-vät Euroopassa entistä enemmän väkeä. Eurostatin mukaan 2010-luvulla näille aloille on syntynyt noin 640 000 uutta työpaikkaa, mutta tilasto ei erittele ter-veysteknologian työllisyysvaikutusta.

Terveyskomissaari Vytenis Andriukaitis ja yksikönpäällikkö Tapani Piha tutustuivat Kuopion yliopistolliseen sairaalaan marraskuussa 2016.

Terveydenhuoltojärjestelmät kaipaavat uudistamista

Terveysteknologiaa vauhdittaa kaksi samanaikaista ilmiötä: länsi-maiden väestö ikääntyy ja digitalisaation mahdollisuudet kasvavat jatkuvasti. Lisäksi julkisen talouden kulukuurit Suomessa ja muualla Euroopassa pidentävät monien matkaa lääkärille, vaikka terveyspal-veluja tarvitsevat yhä useammat.

Elinajanodote on noussut, mutta se ei merkitse entistä terveempää vanhuutta. Euroopan unionissa 50 miljoonaa ihmistä kärsii useista kroonisista sairauksista, ja yli puoli miljoonaa työikäistä kuolee niihin joka vuosi. Tämä aiheuttaa EU-maiden talouksille vuositasolla noin 115 miljardin euron kustannukset. Näin todetaan marraskuussa 2016 jul-kaistussa Euroopan komission ja OECD:n raportissa Health at a Glance: Europe 2016. Raportin mukaan terveydenhuoltojärjestelmiä on uudistet-tava erityisesti kolmella osa-alueella.1) Terveydenhuoltojärjestelmiä on tehostettava. Ihmishenkiä voitaisiin

säästää investoimalla enemmän terveyden edistämiseen ja sairauk-sien ehkäisemiseen.

2) Terveydenhuoltojärjestelmien on oltava saatavilla helpommin. Edulli-semman terveydenhuollon lisäksi EU-maiden tulisi parantaa perus-terveydenhuollon saatavuutta ja lyhentää odotusaikoja.

3) Terveydenhuoltojärjestelmien on oltava joustavampia. Väestön ikääntyminen, kroonisten sairauksien lisääntyminen ja budjettirajoi-tukset edellyttävät terveydenhuoltopalvelujen organisointia uudella tavalla. On kehitettävä perusterveydenhuoltoa ja sähköisiä palveluja sekä järkeistettävä lääkekustannuksia.

Vieraillessaan Kuopiossa marraskuussa 2016 terveyskomissaari Vyte-nis Andriukaitis ihaili erikoissairaanhoidon uusia keksintöjä, mutta hän korosti myös perusterveydenhuollon merkitystä EU-maissa.

– Elämäntapaan liittyvät sairaudet ovat valtava haaste, johon tör-mätään juuri perusterveydenhuollossa. Silloin kansalaista palvelevat eri mobiiliratkaisut ja digitaalitekniikkaan perustuvat sovellukset tarjoavat oivat mahdollisuudet seurantaan, ohjaukseen, hoitoon ja ennaltaehkäi-syyn, komissaari sanoi.

EUROPA TEEMA 20164

- EU:N TERVEYDENHUOLTOJÄRJESTELMÄT -

Lisätietoa:

Tilastot Euroopan komissio

MAA-KOHTAISET

SELVITYKSET KOMISSION

YHTEENVETO

VAPAA-EHTOINEN

KOKEMUSTEN- JA TIEDON-

VAIHTO11/

TU

LITRAAV.

V.

IT

v.

SAATAVUUS

HOITOON PÄÄSY ESTYY KUSTANNUSTEN, ETÄISYYDEN TAI ODOTUSAIKOJEN VUOKSI:

TERVEYDENHUOLTO KOHTUUHINTAAN KAIKILLE

PERUSTERVEYDENHUOLLON PAREMPI SAATAVUUS

LYHYEMMÄT ODOTUSAJAT

HYVÄTULOISET KESKITULOISET PIENITULOISET

TAVOITTEET

KÄYTTÄÄ ENSIAPUPOLIKLINIKKAA KOSKA PERUSTERVEYDENHUOLTOA EI OLE SAATAVILLA

TERVEYSMENOISTA PERITÄÄN SUORAAN POTILAILTA

KANTOKYKY

TEHOSTETAAN SAIRAALOIDEN TOIMINTAA JA LÄÄKKEIDEN KÄYTTÖÄ

TUETAAN INNOVOINTIA JA EDISTETÄÄN PITKÄN AIKAVÄLIN INVESTOINTEJA

MYYDYISTÄ LÄÄKKEISTÄ RINNAKKAIS-VALMISTEITA

PALVELUT ORGANISOITAVA PAREMMIN, KEHITETÄÄN SÄHKÖISIÄ JA MOBIILIPALVELUJA

SAIRAALAJAKSOKESKIMÄÄRIN

VRK

VRK V. 2000)4

TAVOITTEET

TERVEYSMENOTASUKASTA KOHTI

VUOTUINEN KASVU

+3,1% +0,7%

201

TAUDIT

UK: 84% | LU: 9%

11/

Raportti onensimmäinen

askel EU:nkoordinointi-prosessissa

VUODESSA

74,1 80,9

78,1 83,6

1,5 % 3,6 % 6,4 %

TEEMATERVEYSTEKNOLOGIA

EUROPA TEEMA 20165

KOKO EU:N alueella terveydenhuol-lon kustannukset nousevat vuositasolla noin 1300 miljardiin euroon, ja yli 65-vuotiaita on jo viidennes väestöstä.

Tapani Piha katsoo tilannetta ja pohtii ratkaisuja aitiopaikalla, rajat ylittävän ja sähköisen terveydenhuol-lon yksikön päällikkönä Euroopan komissiossa. Hän korostaa, ettei terveysteknologian käyttöönotossa ole kyse vain säästöpaineista vaan myös kansalaisten itsemääräämisoikeudesta ja halusta ottaa elämä omiin käsiin. Erilaisten tietoteknisten sovellusten ja laitteiden avulla ihmiset pystyvät olemaan oman hoitonsa herroja ja elämään yhä pitempään ja itsenäisem-min kotona.

– Nyt on meneillään valtava suku-polvimuutos, sillä keski-ikäiset ja tuoreet eläkeläiset ovat tottuneet ja halukkaita käyttämään tietotekniikkaa. Myös iäkkäämmät voivat hyödyntää sovelluksia, kun ne muokataan heille soveltuviksi, Piha sanoo.

Vaikka e-terveystyökalujen kliinisestä vaikuttavuudesta on toistaiseksi niukasti tutkimusta, Pihan mukaan tulokset viittaavat siihen, että jokseenkin samoilla kustannuksilla saadaan vähintään sama hoitotulos. Syntynyttä säästöä on toistai-seksi mahdoton laskea tarkasti, koska las-kelmissa ei pystytä ottamaan huomioon toimintaympäristön muutoksen – kuten sairaaloiden sulkemisen – tai potilastyy-tyväisyyden kustannusvaikutusta.

Teknologia uudistaa terveysalaa Euroopassa

Terveydenhuollon arvioidaan kahmai-sevan entistä suuremman osuuden EU-maiden bruttokansantuotteesta. Väestön vanheneminen ja kroonisten sairauksien lisääntyminen luovat pai-neita terveysteknologialle, jolta odo-tetaan yhä kustannustehokkaampia innovaatioita.

TEEMATERVEYSTEKNOLOGIA

Vuonna 2015 elinajanodote oli Suomessa pojilla 78,5 ja tytöillä 84,1 vuotta. Luvut ovat puolisen prosenttiyksikköä korkeammat kuin EU:n keskimääräiset luvut, jotka eivät kuitenkaan ole yhtä tuoreita eivätkä yhtä tarkkoja kuin Suomen tilastot.

Tapani Piha

TEEMATERVEYSTEKNOLOGIA

EUROPA TEEMA 20166

”Vanhasta järjestelmästä luovuttava”

Terveysteknologia ei merkitse vain lääketieteellisiä laitteita ja tietoteknisiä sovelluksia, vaan kyse on laajasta aluees-ta, johon kuuluvat myös diagnostiset ja hoitomenetelmät, lääkevalmisteet, kuntoutus- ja ehkäisytoimenpiteet sekä organisaatiot ja tukijärjestelmät.

– Viime kädessä on kyse ihmisistä ja heidän halustaan ja kyvystään soveltaa uusia innovaatioita ympäristössään. Terveysteknologian hyödyntäminen onnistuu vain, kun koko organisaatio noudattaa muutosta, Piha muistuttaa.

Hän mainitsee esimerkkinä tilanteen monissa organisaatioissa, joissa digitaali-

sen työnkulun ohella säilytettiin paperi-nen työnkulku. Vanhasta järjestelmästä tulee Pihan mukaan luopua kokonaan, jotta uudesta teknologiasta saadaan hyöty irti. Toimintatapa tulee miettiä täysin uusiksi.

Tosin lääkäreiden vastaanotoista ei voida kokonaan luopua, sillä fyysistä läs näoloa tarvitaan edelleen monissa ta-pauksissa. Joidenkin arvioiden mukaan lääkärikäynneistä kuitenkin 50–70 pro-senttia voitaisiin hoitaa etänä. Tekno-logia tarjoaa entistä enemmän keinoja, joilla potilaan tutkiminen ja diagnoosin tekeminen onnistuvat sähköisesti vaik-kapa ylähengitystieongelmissa.

Kuntoutuskin onnistuu etäyhteyden kautta. Esimerkiksi Helsingin terveys-

Hallinnollisen sote-uudistuksen rinnalla Suomessa etenee myös var-sinaisen terveydenhoidon mullistus. Kansalaisen vastuu oman tervey-tensä ylläpidosta ja tarkkailusta kasvaa, mutta toisaalta teknologia tarjoaa hänelle yhä kätevämpiä mit-taustapoja, ohjeita ja diagnooseja.

Omat hoitotiedot ja reseptit löytyvät jo nyt Kanta-palvelusta.

Vuonna 2018 Suomessa jokaisen terveystiedot löytyvät ODAsta eli omahoito ja digitaaliset arvopalve-lut -järjestelmästä. Sähköinen pal-velukokonaisuus tukee omahoitoa mutta ohjaa myös tiedon äärelle ja tarvittaessa hoitoon tai palveluun. Ohjelma tekee päätelmiä yhtääl-tä asiakkaan antamien tietojen ja toisaalta lääketieteellisen aineiston,

lainsäädännön ja käytäntöjen pe-rusteella. Perustana on Duodecimin toimittama Tietämyskanta.

ODA on hallitusohjelman kärki-hanke, jota nyt toteuttaa 14 kuntaa ja sairaanhoitopiiriä. Hanke on käynnistynyt Kuntaliiton kautta, ja sitä isännöi Espoo.

Ruotsissa avataan vuoden 2017 aikana hieman samantyyppinen Hälsa för mig -palvelu. Henkilö voi koota sähköiselle tililleen erilaista terveystietoa itsestään. Palvelua hallinnoivat terveysviranomaiset, mutta tekninen kehitystyö ja käyttö toimivat vapaaehtoispohjalta.

Mindtrek-teknologiatapahtu-massa Tampereella syksyllä 2016 Numminen ja ruotsalaishanket-ta esitellyt Helene Richardsson visioivat, miten kansalainen pystyy tulevaisuudessa tutkimaan tilillään kaikkea hyvinvointiinsa liittyvää tietoa ruokailutottumuksista lii-kuntatuloksiin ja lääkeresepteihin. Haasteina kehitystyössä ovat erityi-sesti tietoturva ja henkilötietojen suojaaminen. Kaikki eivät myös-kään voi tai halua hoitaa terveyt-tään digitaalisesti, joten perinteiset puhelinpalvelut ja vastaanotot säilyvät – toistaiseksi.

Omat terveystiedot

verkkotilillä

viraston kokeilussa osa ikäihmisistä osallistuu videoituun tuolijumppaan. Myös verenohennuslääkettä käyttävien potilaiden veren hyytymistekijöitä ja diabetesta sairastavien hoitotasapainoa voidaan nykyään seurata sähköisen viestinnän kautta. Kanta-palvelu on tuonut sähköiset terveystiedot kaikkien suomalaisten ulottuville.

Piha pitää Suomea edelläkävijänä terveysteknologian saralla. Meillä tun-nistetaan teknologian hyödyt ja otetaan uusia tuotteita rohkeasti käyttöön. Kaikenikäiset ovat valmiita käyttämään uutta tekniikkaa.

Jatkuu sivulla 7.

Projektipäällikkö Jari Numminen esittelee ODA-hanketta, joka yhdistää asiakkaalla ja ammattilaisilla olevat tiedot sekä sosiaali- ja terveydenhuollon näkökulmat.

TAPANI PIHA:

On tuhlausta arvioida uuden lääkkeen hyödyt ja haitat 28 kertaa, kun se hoituisi yhdellä arvioinnilla.

TEEMATERVEYSTEKNOLOGIA

EUROPA TEEMA 20167

Terveyspalveluja yli rajojen

Sähköinen asiointi lisääntyy tulevaisuu­dessa myös jäsenmaiden välillä. Piha ar­vioi, että rajat ylittävä sähköinen resepti on todellisuutta muutamien maiden välillä jo keväällä 2018, jonka jälkeen mukaan tulevien maiden määrä kasvaa vuosittain. Tähän liittyy terveyspalvelu­jen rajat ylittävä käyttö ja potilastietojen sähköinen vaihtaminen.

Pihan työympäristö, Euroopan ko­mis sion terveyspääosasto, keskittyy rajat ylittävien sähköisten palvelujen kehittä­miseen, johon kuuluvat e­resepti, potilas­yhteenveto ja harvinaisista sairauksista kärsivien potilaiden etähoito. Suomi on e­reseptissä edelläkävijä, mutta potilas­yhteenveto ei ole täällä käytössä.

Kuopiossa vieraillut terveyskomis­saari Vytenis Andriukaitis korosti yritysten ja julkisen terveydenhuollon toimijoiden sekä eri ammattiryhmien yhteistyön merkitystä – eli voimavaro­jen yhdistämistä EU­lainsäädännön hengessä. Hän kertoi, että eurooppalai­sessa ERN­osaamisverkostossa (Euro­pean Reference Networks) eri maiden terveysalan ammattilaiset ja osaamis­keskukset tiivistävät yhteistyötään. Projektissa mukana olevissa sairaaloissa otetaan käyttöön ja kokeillaan uusia teknologioita, joilla haetaan parannus­ta ja tehokkuutta sairaaloihin.

– Sairaalan ja yritysten yhteistyöllä saadaan uusia innovaatioita nopeammin käytäntöä palveleviksi tuotteiksi, hän totesi.

Suomalaisia terveydenhuollon yksiköitä osallistuu ERN­verkostoihin. Niiden hankkeet viitoittavat tietä laajemmalle rajat ylittävän etälääketie­teen käytölle, mutta monissa maissa lainsäädännön epäselvyys ja etähoidon kustannusten korvausten puuttuminen aiheuttavat ongelmia. Piha on kuitenkin tyytyväinen siitä, että EU:n jäsenmailla on positiivinen asenne digitaalisten terveyspalvelujen kehittämiseen ja halu tehdä työtä yhdessä.

Arviointia yhteistyössä

Keskeinen osa jäsenmaiden yhteistyös­tä on terveysteknologioiden arviointi HTA (Health Technology Assessment). Työtä on tehty parikymmentä vuotta 28 EU­maan verkostossa (EUnetHTA). Mukana ovat myös Sveitsi ja Norja.

Käyttäjälle sopivaa teknologiaaYksi terveysteknologian kehittämisen syy on väestön ikääntyminen, mutta monet vanhukset itse eivät osaa käyttää digitaalisia apuvälineitä. Jotta teknologiasta saataisiin hyötyä sekä vanhustyöhön että ikäihmisille itselleen, suomalaiset alan järjestöt toteuttivat vuosina 2010–2014 laajan KäKäTe-projektin. Nimi tulee sanoista käyttäjälle kätevä teknologia, eli hankkeessa selvitettiin millaisia teknisiä apuvälineitä vanhukset tarvitse-vat ja haluavat käyttää.

Ilmeni, että monet vanhukset olivat kyllä valmiita opettelemaan uusia laitteita ja tietokoneen käyttöä, jos he saivat rauhassa kokeilla niiden toimintaa. Myös monet yritykset halusivat testauttaa omia tuotteitaan ikääntyneillä, joilta saatiin arvokasta palautetta tuotekehitykseen. Euroo-pan väestön harmaantuminen luokin laajat markkinat terveysalan inno-vaatioille, kun ne suunnitellaan käyttäjän tarpeista lähtien.

KäKäTe-projektin yhteistyöverkostoon kuului asiantuntijaorganisaa-tioita, järjestöjä, kunnallisia toimijoita, oppilaitoksia, vanhuspalvelujen tuottajia ja yrityksiä. Ydinhankkeen rahoitti RAY.

TEEMATERVEYSTEKNOLOGIA

EUROPA TEEMA 20168

Arviointitoimintaa ohjaavan politiikan johtaminen kuului helmikuuhun 2016 saakka Pihan yksikölle.

HTA:n tavoitteena on ollut tuottaa jäsenmaille yhteisiä, tieteellisesti tehtyjä arviointeja hoitomenetelmistä, lääke-valmisteista ja lääkinnällisistä laitteista, jotta samaa työtä ei tarvitsisi tehdä joka maassa erikseen. Käytännössä on tuotettu vasta menetelmiä kansallisten arviointien tueksi, ja varsinaisia yhteisiä arviointeja on tehty vain kourallinen.

– On niukkojen resurssien tuhlausta arvioida esimerkiksi jonkin uuden lääk-keen hyödyt ja haitat 28 kertaa, kun se voitaisiin hoitaa yhdellä arvioinnilla. Monissa maissa ei käytännössä ole tarpeeksi osaavia ihmisiä. Ongelmana on, että joidenkin maiden lainsäädäntö edellyttää silti kansallista arviointia, Piha kommentoi.

Tänä vuonna alkoi vuoteen 2020 ulottuva verkoston kolmas yhteistoimin-takausi (EUnetHTA Joint Action 3). Sen keskeinen tehtävä on testata yhteisiä arviointeja ja niiden käyttöä kansallisella tasolla. Samalla komissio selvittää julki-sen kuulemisen kautta, miten jäsenmaat ja sidosryhmät haluaisivat järjestää arviointityön jatkossa. Kommentteja odotetaan terveydenhuollosta vastaavilta viranomaisilta ja päätöksentekijöiltä mutta myös potilasjärjestöiltä, tekno-logiayrityksiltä, lääketehtailta ja vakuutuslaitok-silta. Aikaa vastauksiin on 13.1.2017 saakka.

– Tapetilla on yhteisen arvioin-nin lisääminen, projektimuotoisesta työstä luopuminen ja arviointityön järjestämi-nen jonkinlaisen pysyvän organisaation alaisuuteen, jos konsensus löytyy. Ko-missio on tehnyt ehdotuksia vaihtoehtoisista malleista, mutta mitään suosikkia ei ole vielä olemassa, Piha kertoo.

Talousvaikutusten laskeminen haastavaa

Arviointityössä lasketaan myös terveys-teknologioiden kustannusvaikutuksia. Yksittäisen teknologiaratkaisun kustan-nusten ja hyötyjen sekä mahdollisten

säästöjen arviointi on helpompaa kuin isoissa ja monimutkaisissa muutoksissa.

Uuden tuotteen käyttöönottajat odottavat kuitenkin taloudellisia laskel-mia voidakseen arvioida, missä ajassa teknologinen hankinta kuoletetaan. Vaikutusten arvioinnissa haasteena on nopea muutos. Teknologiset innovaa-tiot kehittyvät niin vauhdikkaasti, että arvioinnin valmistuessa sovellus on jo korvautunut uudella versiolla.

– Laskelmia tehdään silti paljon, koska säästöt ovat yksi tavoite parem-man laadun ja potilasystävällisyyden ohella. Joskus kustannusvaikutukset ovat ilmeisiä, toisinaan ne näyttävät ristiriitaisilta, ja ajoittain niitä on mah-doton arvioida, Piha huomauttaa.

EU:n tutkimusohjelmassa on kehitet-ty MAST-malli, joka soveltaa arviointia digitaalisiin terveysteknologioihin. Mallia on käytetty useissa EU:n tutki-musohjelman rahoittamissa sähköisen terveyden hankkeissa, kuten Renewing Health ja United4Health -projekteissa. Koska teknologiat ovat uusia, luotettavia tutkimuksia on vielä vähän.

– Vaikka yksittäisten säh-köisten teknologioiden hyödyistä on

vielä niukasti tietoa, useat laajemmat selvitykset ovat arvioineet digitali-soitumisen hyödyt merkittäviksi. En ole nähnyt selvitystä VR:n sähköisen lipun tai verkkopankkien hyödyistä, mutta silti niitä ei kukaan kiistä, Piha naurahtaa.

Hän viittaa vuonna 2014 julkais-tuun katsausartikkeliin, jonka mukaan useimmat julkaistut tutkimukset osoit-tivat terveysteknologian tuovan selviä terveys- ja taloushyötyjä.

Piha uskoo, että digitalisoituminen etenee tulevina vuosina vauhdikkaasti myös terveydenhuollossa ja muuttaa sitä radikaalisti. Digitalisoituminen voi mul-listaa rajat ylittävien terveyspalveluiden kysynnän, tarjonnan ja markkinat.

TEKSTI: RITVA-LIISA SANNEMANN

EUROPA TEEMA 20169

SUOMEN korkean teknologian vien-nistä suurimman lohkon on vallannut terveysteknologia. Sen viennin 6,6 pro-sentin kasvusta on kiittäminen in vitro -diagnostiikkaa (IVD), joka kasvatti osuuttaan 16 prosentilla, sekä digitaa-lisia sovelluksia, joiden vienti kasvoi neljällä prosentilla.

IVD:ssä on kyse ensisijaisesti tekni-sestä näyteanalytiikasta, jota tehdään koeputkessa tai lasimaljassa eli elävän organismin ulkopuolella. Esimerkiksi geenitestausmenetelmät hyödyntävät IVD-työkaluja. Digitalisaatio puoles-taan tuo kannettavia laitteita ja mobii-lisovelluksia kansalaisten omahoitoon ja terveyden seurantaan.

– Juuri tällaiset innovatiiviset digi-taaliset ratkaisut ovat avainasemassa sellaisten säästöjen toteuttamisessa, joita Suomi hakee terveydenhuollossa. On merkittävää, että terveysteknologian innovaatiot ja onnistumiset osuvat juuri niille alueilla, joita hallitus pitää suurimpina haasteina eli vientiin ja terveydenhuollon kustannuksiin, toteaa Terveysteknologian Liiton toimitusjoh-taja Saara Hassinen.

Terveysalan innovaatiot lähtevät terveydenhuollon tarpeista. Tavoitteena on parantaa potilasturvallisuutta ja en-nen kaikkea lisätä toiminnan tarkkuutta ja nopeutta. Nopeus mahdollistaa esimerkiksi leikkaustoiminnassa siirty-

misen päiväkirurgiaan, jolloin saadaan merkittävää säästöä hoitopäiväkuluissa.

Isoja ja pieniä toimijoita

Suomessa toimii yli 300 yritystä terveys-teknologian alalla, joka työllistää yli 10 000 ihmistä. Alalle on viime vuosina tullut kosolti uusia startup-yrityksiä, mutta tarkkaa lukua niiden työllisyys-vaikutuksesta ei ole. Liitossa arvioidaan, että alalle työllistyminen on saattanut moninkertaistua, kuten toimialan vientikin, joka on viisinkertaistunut viimeisen 20 vuoden aikana.

Suomen terveysteknologian tuotteis-ta valtaosa kehitetään ja tehdään koti-

Suomi on saanut terveysteknologian pikku jättiläisen maineen. Alan viennin arvo on noussut tasaisesti jo pitkään, ja se ylitti 1,9 miljardia euroa vuonna 2015. Myös alan kauppatase oli lähes 900 miljoonan euron verran plussan puolella.

TEEMATERVEYSTEKNOLOGIA

Terveysteknologiasta tuli

Suomen kasvun veturi

VELI MÄKELÄ:

Suomen menestys on kiinni pienten yritysten kasvusta ja rohkeudesta tarttua terveysteknologian tarjoamiin mahdollisuuksiin.

EUROPA TEEMA 201610

TEEMATERVEYSTEKNOLOGIA

maassa. Vaikka toimiala on vaikuttanut bruttokansantuotteeseen myönteisesti, markkina on vielä pieni ja terveystek-nologian osuus bkt:stä jää vajaaseen prosenttiin. Alan tuotannosta vientiin menee 95 prosenttia, ja suurimmat vientialueet ovat Yhdysvallat, Eurooppa ja Aasia.

Sitran mukaan toimialan vienti muodostuu edelleen varsin perinteisistä laitteista, kuten potilaiden monitoroin-ti-, röntgen- ja kuvantamislaitteista sekä hammashoidon laitteista. Vienti on muutaman vahvan tukijalan, kuten Planmecan ja GE Healthcaren, varassa. Nopean kasvun vaiheeseen päässeitä nuoria yrityksiä on toistaiseksi vähän.

Terveysteknologian Liiton puheen-johtaja Veli Mäkelä on todennut, että tulevaisuudessa Suomen menestys on kiinni juuri pienten yritysten kasvusta ja rohkeudesta tarttua terveysteknologian tarjoamiin mahdollisuuksiin.

– Kehityksen kannalta tärkeää on myös alan yritysten yhteistyö yliopisto-jen ja yliopistosairaaloiden kanssa. Tuore esimerkki onnistuneesta yhteistyöstä on 3-D-tekniikkaa hyödyntänyt kasvojen-

siirto, joka tehtiin äskettäin Hyksissä, ensimmäisenä Pohjoismaista. 3-D-tek-nologian potentiaali saattaa olla valtava juuri kirurgiassa, Hassinen huomauttaa.

Liitossa katsotaan, että myös ikään-tyminen ja kansantaudit, kuten diabetes ja sydän- ja verisuonisairaudet, luovat mahdollisuuksia terveysteknologialle.

Valviralla keskeinen viranomaisrooli

Terveysteknologian innovaatioiden taloudellisten hyötyjen mittaaminen on osoittautunut hankalaksi. Johta-ja Jussi Holmalahti Valvirasta on

esittänyt, että Suomeen tulisi luoda toiminta ympäristö innovaatioiden kaupallistamista ja tuotteiden hyötyjen osoittamista ja mittaamista varten. Ter-veydenhuollon pitäisi hänen mukaansa toimia yhteistyössä teknologiayritysten kanssa ja luoda menettely innovaatioi-den arvon määrittämiselle.

Valviralla on valvontaorganisaationa merkittävä rooli terveysteknologiassa. Se varmistaa muun muassa laiteturval-lisuuden ja toimii viranomaistahona ter-veydenhuollon asiakastietojärjestelmiin liittyvässä toiminnassa. Valvira on myös kansallinen linkki suomalaisen teolli-suuden ja EU-lainsäädännön välillä.

TEEMATERVEYSTEKNOLOGIA

EUROPA TEEMA 201611

Terveysteknologia on alana moni-muotoinen. Sen piiriin kuuluu lähes 500 000 terveydenhuollon ammat-tilaisille tarkoitettua laitetta. Lisäksi ala käsittää muun muassa diagnostisia menetelmiä, lääkevalmisteita ja tukijär-jestelmiä.

Hallitus vauhdittaa terveysalaa

Suomen hallitus on nostanut terveys-alan vauhdittamisen yhdeksi kärki-hankkeistaan. Se uskoo, että sote- ja maakuntauudistuksen toteuttamisessa tarvitaan uusia innovatiivisia ratkaisuja, jotka lisäävät tuottavuutta ja vaikut-tavuutta. Uudistuksessa perustetaan yhteishankintayksikkö, joka hoitaa kes-kitetysti kilpailutukset. Tavoitteena on suunnata viisi prosenttia hankinnoista innovatiivisiin kohteisiin.

Hallitus julkisti kesällä Terveysalan tutkimus- ja innovaatiotoiminnan kasvustrategian tiekartan vuosille 2016−2018. Strategiassa on listattu tusina toimenpiteitä, joilla terveystek-nologiaa tuupataan vauhtiin.

Listalla esitetään muun muassa tut-kimuksen ja yritysten välisen yhteistyön tiivistämistä, rahoituksen kehittämistä, genomitiedon hyödyntämistä, lainsää-dännön uudistusta ja julkisten hankinto-jen tekemistä innovaatioita edistävästi.

Maahan halutaan myös alueelli-sia osaamiskeskuksia. Hallitus on jo päättänyt kansallisen syöpäkeskuksen ja genomikeskuksen perustamisesta sekä biopankkien yhteistyön tehostamisesta. Valmisteluun on varattu 17 miljoonaa euroa.

Ihmisen koko perimästä eli genomis-ta saatavaa tietoa voidaan hyödyntää sairauksien todentamisessa, hoidossa ja ehkäisyssä. Genomitiedon käyttö tulee yleistymään lähivuosina, ja siihen sisältyy suuri liiketoimintapotentiaali. Sosiaali- ja terveysministeriö asetti lokakuussa työryhmän valmistelemaan genomikeskusta. Ensimmäisenä toi-menpiteenä on genomitiedon käyttöä sääntelevän lainsäädännön valmistelu.

Investointeja houkutellaan Suomeen

Suuri osa terveysalan sääntelystä tulee Euroopan unionin kautta. EU:n asetuk-set ja direktiivit vaikuttavat innovaa tioi-den kehittämiseen ja käyttöönottoon

suoraan ja kansallisten lakien kautta. Tapetilla on terveydenhuollon laitteita ja in vitro -diagnostiikkaa koskevan sääntelyn uudistamistyö.

Suomessa on koettu tarpeelliseksi vaikuttaa tehokkaammin EU-tasolla ja hyödyntää tutkimuksen rahoitus-hankkeita, kuten Horisontti 2020 -tutkimusohjelmaa. Suomen Akatemia ja Tekes ovat toimineet aktiivisesti suomalaisen terveysalan tutkimuksen puolesta EU:n organisaatioissa.

Vaikka Suomella on hyvät edelly-tykset olla mukana terveysalan kansain-

välisessä kasvussa, puutteena on ollut osaamisen heikko markkinointi maail-malla. Hallitus on asettanut tavoitteeksi ulkomaisten investointien houkuttele-misen Suomeen Team Finland Health -kasvuohjelman kautta.

Finpron hallinnoiman ohjelman tavoitteena on Suomen tunnettuuden rakentaminen terveysalan tutkimuksen, koulutuksen, innovaatioiden ja liiketoi-minnan edelläkävijänä ja kiinnostavana investointikohteena.

TEKSTI: RITVA-LIISA SANNEMANN

Terveysteknologia on alana moni-muotoinen. Sen piiriin kuuluu lähes 500 000 terveydenhuollon ammatti-laisille tarkoitettua laitetta. Lisäksi ala käsittää muun muassa diagnostisia menetelmiä, lääkevalmisteita ja tuki-järjestelmiä.

EUROPA TEEMA 201612

TEEMATERVEYSTEKNOLOGIA

KASVUN KARAVAANI rantautui talviseen Itä-Suomeen, kun EU:n terveysasioista vastaava komissaari Vytenis Andriukaitis vieraili seuru-eineen Kuopiossa 10.–11.11.2016. Viime vuonna Tampereelta käynnisty-nyt karavaani on pysähtynyt aiemmin Vaasassa, Oulussa, Rovaniemellä, Joensuussa ja Espoossa. Tavan mukaan Kasvun karavaaniin sisältyi sekä paikal-lisen osaamisen esittelyä että asiantun-tijaseminaari, joka kokosi auditoriolli-sen kuulijoita.

Kuopion tapahtumien teemana oli terveysteknologia, joka on nousemassa yhdeksi alueen uusista kasvun mootto-reista. Tällä hetkellä terveysteknologia

Komissaari innostui savolaisesta

terveysteknologiastaTerveysteknologiasta on tullut Pohjois-Savon kasvun moottori. Uusi Kaarisairaala ja yritys-ten innovaatiot tekivät vaikutuksen EU:n ter-veyskomissaariin hänen vieraillessaan Kuopiossa marraskuussa.

työllistää Pohjois-Savossa noin 500 ihmistä, mutta Kuopion alueen kauppa-kamari ja Kuopion Yrittäjät julkaisivat hiljattain kunnianhimoiset tavoitteet kahdensadan uuden yrityksen ja jopa 20 000 uuden työpaikan luomiseksi terveysteknologia- ja hyvinvointialoille vuoteen 2040 mennessä.

Kuopioon syntymässä uusi Piilaakso

Itä-Suomen yliopiston terveystieteiden tiedekunnan dekaani Hilkka Soininen puhui seminaarissa Savilahden alueen Piilaaksosta, joka koostuu Kuopion yli-opistollisesta sairaalasta (KYS), yliopis-

KUVA: KARI MATTI ANTERO PUUSTINEN (KYS, KAARISAIRAALA)

TEEMATERVEYSTEKNOLOGIA

EUROPA TEEMA 201613

Kasvun Karavaanin järjestivät Euroopan komissio, Euroopan parla-mentti, työ- ja elinkeinoministeriö, eduskuntatiedotus, Pohjois-Savon liitto, Kuopion kaupunki, Kuopio Innovation, Kuopion alueen kauppa-kamari ja Itä-Suomen yliopisto.

Esitellessään KYSin automatisoitua lääkehuoltoa sairaalan apteekkari Toivo Naaranlahti korosti erin-omaista yhteistyötä paikallisten toimijoiden kanssa; sen ansiosta KYS on saanut käyttöön toiveidensa mukaista automaatiota.

tosta ja lukuisista terveysteknologia-alan yrityksistä.

– Kuopiossa on hyvät edellytykset uusille innovaatioille ja kasvavalle terveysteknologian yritystoiminnalle, mutta tarvitaan asennemuutosta ja uusia toimintatapoja kaupallistamisen edistämiseksi terveysteknologiassa. Digitalisaatio on tullut voimakkaana myös käytännön työhön terveydenhuol-lossa, mutta parempia, yhteensopivia ratkaisuja tarvitaan.

Yritysten ja julkishallinnon joustavaa yhteistyötä painottivat myös seminaarin paneelikeskustelijat ja Andriukaitis. Kuopion toimintaympäristössä, jossa ”kaikki tuntevat toisensa”, yhteistyön todettiin toimivan verrattain hyvin.

Monet pohjoissavolaiset terveys-teknologiayritykset tekevät yhteistyötä KYSin Living Lab -testilaboratorion kanssa. Laboratoriossa ne voivat testata tuotteitaan ja palveluitaan aidossa sai-raalaympäristössä. Living Lab -projekti on osa KYSin ja Kuopion kaupungin terveysteknologiahanketta, jota vetää

Kuopio Innovation. Tärkeä osa projek-tia on helpottaa paikallisten yritysten pääsyä kansainvälisille markkinoille.

Kaarisairaala teki vaikutuksen

Kuopion yliopistollisen sairaalan (KYS) laajennusosa Kaarisairaala teki vaiku-tuksen Andriukaitisiin. Kaarisairaala otettiin käyttöön keväällä 2015, ja siellä sijaitsevat leikkaussalit, teho-osasto, vastasyntyneiden teho-osasto ja synny-tyssalit. Komissaari arvioi sen kuuluvan Euroopan sairaa-loiden kärkikastiin monestakin syystä.

Komissaari pääsi tutustumaan Kaari-sairaalassa käyttöön otettuihin, kuopio-laisen NewIcon Oy:n kehittämiin älylääke-kaappeihin. Andriu-

kaitis piti tällaista fiksua automaatiota hyvänä esimerkkinä kokonaisvaltaisesta suunnittelusta, ja totesi sen muistut-tavan, että myös Euroopan pienissä maissa on huippuosaamista.

– Komissaari keksi nopeasti so-velluskohteita ja ongelmanratkaisuja. Älylääkekaapit esimerkiksi vapautta-vat hoita jien työpanosta varsinaiseen hoitotyöhön, opastavat lääkejakelussa ja varmistavat jakelun oikeellisuut-ta. Tämä lisää potilasturvallisuutta,

Itä-Suomen yliopiston terveys-tieteiden tiedekunnan dekaani Hilkka Soininen puhui Kuopion terveyslaaksosta.

NewIconin markkinointijohtaja Jori-Matti Savolainen.

KUVA: NEWICON

EUROPA TEEMA 201614

mikä on avainasemassa, kun sairaalan lääkehuollon prosesseja tehostetaan. Turvallisuudesta ei saa tinkiä, summasi NewIconin markkinointijohtaja Jori-Matti Savolainen.

Hänen mukaansa on myös tärkeää, että EU-hankkeissa otetaan käyttöön tuotteita, jotka on valmistettu Euroo-pan unionissa. Esimerkiksi 35-paikkai-sella lasten tehohoito-osastolla Andriu-kaitisille esiteltiin siilinjärveläisen Medivarstan valmistamat kattokiinnit-teiset työasema- ja leikkaussalivarsis-tot, joiden ansiosta toimenpiteille jää enemmän tilaa.

Terveysmatkailun rooli kasvaa

Yritysten esittelemät tuotteet kuvas-tavat terveysteknologian laajaa alaa. Esimerkiksi Hapella Oy näytti uuden keksintönsä, hengitysharjoituslaitteen, toimintaa. Service Point Oy puolestaan esitteli osaamistaan lääketeollisuuden serialisointiprojekteissa. Helmikuusta 2019 alkaen nimittäin EU:ssa jokai-sessa reseptilääkkeen pakkauksessa on oltava sarjanumero, joten tuhan-siin lääkkeiden tuotantolinjoihin eri puolilla Eurooppaa on lisättävä serialisointijärjestelmä. Pakkausten jäl-jitettävyys heikentää lääkeväärennösten markkinoita.

Andriukaitis on taustaltaan sydän-kirurgi, ja häntä kiinnosti erityisesti apulaisylilääkäreiden Helena Jäntin ja Antti Kivelän esittelemä Heart2Save-kännykkäsovellus. Sillä pystytään mit-

taamaan ja lähettämään sydänfilmi matkapuhe-limella nopeasti ensihoi-don yksikköön ja siten saamaan potilas entistä nopeammin hoitoon. Komissaari ihaili myös TelesPron kehittämiä tekstiilejä, jotka estävät potilaan lämmönmenetys-tä esimerkiksi leikkauksen aikana.

Useimpia EU-maita vaivaavat potilasjonojen ja terveydenhuollon kustan-nusten kasvu. Komissaaria kiinnosti, miten jonojen purkaminen ja kustannus-ten hillitseminen onnistuu Suomessa ja miten sitä autetaan teknologialla. Suoraa vastausta tähän ei kuitenkaan löytynyt.

Samaan aikaan myös terveysmatkailu ja -vienti ovat lisääntyneet Suomessa-kin. Hankepäällikkö Helena Länsimies kertoi kansainvälisestä FinnHealth-terveysmatkailun osaamiskeskittymästä, jossa KYS yhdessä Kuopion seudun yritysten kanssa tarjoaa terveysmatkai-lupalveluja ulkomaalaisille potilaille ”kotoa kotiin”.

– Suomen turvallisuus, puhtaus ja korkea asiantuntemus ovat valttejamme, hän totesi.

Komissaaria kiinnosti, miten KYSissä ratkaistaan mahdolliset kulttuurisista eroavaisuuksista aiheutuvat näkemyserot.

– Tapaus kerrallaan, potilaan tarpeet huomioiden, omaa brändiämme raken-taen, Länsimies tiivisti.

Elämäntavat ja ikääntyminen haastavat terveydenhuollon

Komissaari Andriukaitis totesi, että ter-veysteknologiaa on KYSissä sovellettu modernilla tavalla erikoissairaanhoi-toon, mutta sitä tarvitsee myös perus-terveydenhuolto. Siinä törmätään erityisesti elintapasairauksiin, joiden ehkäisyyn ja seurantaan teknologia avaa uusia mahdollisuuksia.

Yksi väestön ikääntymiseen liit-tyvä terveyshaaste on muistisairauk-sien lisääntyminen. Niiden syntyä ja hoitomahdollisuuksia tutkitaan laajasti, ja ratkaisujen löytäminen edellyttää kansainvälistä yhteistyötä erilaisten toimijoiden välillä.

Soininen totesi, että maailmassa dementian kustannukset olivat vuonna 2010 noin prosentin verran bruttokan-santuotteesta, ja osuus kasvaa kaiken aikaa. Vain puolet potilaista saa diag-noosin ja hekin 20 kuukauden viiveellä ilmenneistä oireista.

– Alkavatko tutkimukset liian myö-hään? Tehokas varhainen diagnostiikka on välttämätöntä.

Soininen kertoi EU-rahoitteisesta 4,2 miljoonan euron PredictND-projektista, jossa tutkitaan hermostoa rappeuttavia sairauksia. Nelivuotisen tutkimus-projektin tarkoituksena on kehittää väli-neitä ja keinoja useiden neurodegenera-tiivisten sairauksien, kuten Alzheimerin taudin ja dementian hoitoon. Seitsemän maan projektiin osallistuvat Suomesta VTT, Combinostics Oy sekä Itä-Suo-men yliopisto.

KYSin projektipäällikkö Juhani Kouri esitteli Kaari-sairaalaa terveyskomissaari Andriukaitisille.

TEEMATERVEYSTEKNOLOGIA

EUROPA TEEMA 201615

Suomalaisyritykset saaneet EU-rahoitusta

Seminaarissa puhuttiin myös rahasta. Andriukaitis kertoi, että EU:n inves-tointistrategia on ollut tehokas: tänä vuonna EU-alueella on kahdeksan miljoonaa työpaikkaa enemmän kuin vuonna 2013.

– Euroopan unioni elvyttää ja vah-vistaa Euroopan kilpailukykyä ja edistää investointeja, jotta uusia työpaikkoja syntyisi.

Euroopan strategisten investointien rahaston ESIRin (engl. EFSI) kautta jo yhdessä vuodessa on saatu käyttöön noin 154 miljardia euroa 27 jäsenvaltiossa. ESIRin tarkoitus on osana komission investointiohjelmaa tarjota lupaaville innovatiivisille yrityksille mahdollisuus edulliseen lainoitukseen ja sitä kautta toiminnan käynnistämiseen tai kansain-välistämiseen. Rahoitussopimuksia on syntynyt yli kaksisataa, työpaikkoja noin 100 000. Lähes 290 000 pk-yritystä on hyötynyt ESIR-rahoituksesta.

Monet ESIRin ansiosta käynnisty-neet projektit liittyvät terveysteknolo-gian innovaatioihin, joskin Euroopan investointipankin (EIP ) ja siihen kuu-luvan ESIRin tukemat hankkeet ovat usein mittavia: vanhoja teollisuusalueita uudistetaan, rakennetaan tuulivoima-loita tai uusiutuvaan energiaan pohjau-tuvia tuotantolaitoksia. Keväällä 2016 EIP myönsi kuopiolaiselle NewIconille kahdeksan miljoonan euron rahoituk-sen lääkelogistiikan kehittämiseen ja innovointiin. Kansainvälistyvä NewIcon hakee rahoitusta kasvuun myös joukko-rahoituksella.

Suomeen on loppuvuoteen 2016 mennessä saatu 525 miljoonaa euroa ESIR-lähtöistä EIP-rahoitusta neljään suurhankkeeseen: Äänekosken uusi biotuotetehdas, YIT:n Tripla-kaupunki-keskus Pasilassa sekä SATOn ja VVO-Yhtymän energiatehokkuusprojektit. Lisäksi Euroopan investointirahasto (EIR) ja Pohjola Pankki ovat allekir-joittaneet takuusopimuksen lisätäkseen luotonantoa innovatiivisille pienille ja keskisuurille yrityksille Suomessa ja Baltiassa. Seuraavan kahden vuoden aikana lainarahaa myönnetään 150 miljoonaa euroa. Koko EU:ssa inves-tointirahasto on solminut yli kaksisataa rahoitussopimusta, joiden arvioidaan hyödyttävän lähes 400 000 pk- ja midcap-yritystä.

Komissaari ja europarlamentaarikot tutustuivat Technopoliksessa Games for Health -verkoston pelillisiin innovaatioihin ja palveluihin, jotka mahdollistavat terveysteknolo-gian hyödyntämisen muun muassa kuntoutuksessa, omahoidossa ja sairauksien ennaltaehkäisyssä. Esit-telemässä oli neljä sovelluskehittäjää. Komissaari ei jättänyt kokeilematta yhtäkään sovellusta ja kyseli kaiken-laista, kuten mepitkin. Näin kuopio-laisten yritysten innovaatiot saivat vaikutusvaltaista tuulta alleen.

Kamina Dimensionin heiluvassa pelituolissa ohjainkahvoilla ohjat-tiin peliä ja samalla vahvistettiin keskivartalon lihaksia ja tasapainoa, Neuronin labyrinttipeliä ohjattiin tasapainotyynyllä istuen, Myontecin älyshortsit kuormittivat lihaksia ja vakauttivat tasapainoa, 3D-talon virtuaalilasien avulla pääsi tutkimaan ihmisen aivoja. Lisäksi kokeiltava-na oli pelitapahtuma Health Game Jameissa kesäkuussa 2016 luotu peli, jolla treenattiin hiirityöskentelyssä kipeytynyttä kättä.

Tylsät harjoitteet kiinnostaviksi

Kaupungin, oppilaitosten ja Techno-polisin omistama Kuopio Innovation Oy on reilut seitsemän vuotta tukenut paikallisia yrityksiä tarjoamalla rahoitus- ja liiketoimintaneuvontaa sekä koordi-noimalla kehittämishankkeita. Yhtiön verkostotoiminnan piirissä on myös Games for Health Finland.

Kuopio Innovationin asiantuntijat Arto Holopainen ja Kalevi Voutilai-nen kertoivat terveyspeleistä. Ne ovat tulleet osaksi kuntoutusta tehden siitä hauskempaa mutta silti vaikuttavaa.

– Tylsä kymmeniä kertoja toistuva harjoite muuttuu pelin keinoin kiinnos-tavaksi, ja harjoitteet tulevat tehdyksi myös kotona, vakuuttaa Holopainen, joka toimii myös Suomen telelääketie-teen ja eHealth seuran puheenjohtajana.

Voutilainen kertoi, että pienillä startup-yrityksillä ei kehitystyöltään ole aikaa perehtyä EU:n avustusmuotoihin ja rahoituksen hankintaan. Siksi komis-saarin ja europarlamentaarikkojen vie-railusta toivottiin apua innovaatioiden levittämisessä rahoittajien ja käyttäjien

tietoisuuteen. – Kaikki

apu yhteistyö-kumppanien löytämiseksi Euroopasta on erittäin tärkeää, hän sanoi.

Hyvä kunto pelaamalla!

TEEMATERVEYSTEKNOLOGIA

TEEMATERVEYSTEKNOLOGIA

EUROPA TEEMA 201616

Paneelissa keskusteltiin muun muassa yliopistosairaaloiden keskinäisen ja yritysten kanssa tehtävän yhteistyön lisää-misestä. Medfilesin toimitusjohtaja Tuija Keinonen (puhumassa) toivoo Kuopioon lisää kansainvälisiä yritysten pilotti-hankkeita. Hän uskoo, että toimiva infrastruktuuri, puhtaus ja korkean osaamisen hightech houkuttaa muuta maailmaa. Kansan edustaja Sari Raassina rohkaisi kaikkia toimijoita ajattelemaan isosti. Panelistit vasemmalta: Tekesin kehitys-johtaja Anssi Pulkkinen, Raassina, Keinonen, Soininen, palvelualuejohtaja Markku Tervahauta ja Rocsolen hallituksen puheenjohtaja Anssi Lehikoinen.

Euroopan komission Suomen-edustusto

www.facebook.com/euroopankomissiosuomessahttp://twitter.com/eukomissiowww.youtube.com/eukomissiowww.storify.com/eukomissiowww.instagram.com/eukomissiohttp://euronautti.wordpress.comwww.facebook.com/eurooppasalihttp://twitter.com/eurooppasali

Päätoimittaja Sari ArtjokiMalminkatu 16, 00100 Helsinki PL 1250, 00101 Helsinkip. +358 9 6226 544http://ec.europa.eu/finlandS-posti: etunimi.sukunimi@ec.europa.eu

– Ymmärrän, mitä tuki innovatii-visille yrityksille merkitsee ja annan kaiken tukeni tälle kunnianhimoiselle ja tarpeelliselle investointistrategialle. Euroopan täytyy uudistua tulevaisuut-taan varten, komissaari sanoi.

Markkinointitaitoja tarvitaan lisää

Puheenvuoroissaan europarlamentaari-kot Miapetra Kumpula-Natri, Henna Virkkunen ja Sirpa Pietikäinen pitivät suomalaisten terveysteknologiayritysten suurimpana haasteena tuotteiden ja palvelujen kaupallistamista ja markki-nointia.

Tuleville innovaattoreille pyritäänkin nyt opettamaan yrittäjyyden perusteet jo peruskoulussa. Seminaarin moderaat-tori, kuopiolaistunut kirjailija-opettaja Tim Walker kertoi Me & MyCity -pro-jektista, joka on peruskoulun kuuden-sille ja yhdeksänsille luokille suunnattu yrityskylän muodossa toimiva yhteis-kunnan, talouden, työelämän ja yrittä-jyyden oppimiskokonaisuus. Maailman parhaana koulutusinnovaationa palkittu Yrityskylä toimii valtakunnallisesti kah-deksalla alueella ja tavoittaa yli 45 000 oppilasta lukuvuodessa.

Vierailunsa perusteella Andriukaitis uskoo suomalaisten terveysteknologia-yritysten tulevaisuuteen. Vientikynnys

on kuitenkin korkea, koska näky-vyyttä on vaikea saada. Komissaari lupasi avittaa muun muassa paikallista automaa tio yritystä kasvattamaan tunnettuuttaan muualla Euroopassa ja esitellä pohjoissavolaista osaamista ko-missiossa. Hän muistutti, että menes-tymistä kannattaa siivittää hakemalla EU-rahoitusta esimerkiksi Horisontti 2020 -ohjelmasta.

Katso myös videokooste komissaarin Kuopion-vierailusta!

TEKSTI: ANNA-LIISA PEKKARINEN

KUVAT: ANNA-LIISA PEKKARINEN

KARI MATTI ANTERO PUUSTINEN

SHUTTERSTOCK