Akavalainen1 | 2 0 0 6T i e d o t u s l e h t i a k a v a l a i s i l l e v a i k u t t a j i l l e

Globalisaatio akavalaisten arjessaEdunvalvontaa pallon ympäriKitkaa maahanmuutossa

A k a v a l a i n e n 1 | 2 0 0 62

P ä ä k i r j o i t u s

AkavalainenRautatieläisenkatu 600520 Helsinkipuhelin 020 7489 400faksi (09) 142 595http://www.akava.fiTiedotus faksi (09) 148 1140Päätoimittaja Hannamaija Helanderhannamaija.helander@akava.fiToimitussihteeri Tarja Jantunentarja.jantunen@akava.fiToimituksen sihteeri ja taittoTarja Paajonen, tarja.paajonen@akava.fiKäännökset Mona HemmerIlmoitusmyynti AcaCom Media Oy,p. 020 743 9900, faksi 020 743 9909

Aikakauslehtien liiton jäsen

PainopaikkaUusimaa Oy

Seuraava lehti ilmestyy 28.2.2006Kannen kuva: Comstock/Kuvapörssi

4 Hyvä peruskoulutus huippututkimuksen takeena

6 Verkostot kulttuurituottajan työkaluna

7 Halikossa ei pelätä globalisaatiota

8 Väännöt paransivat työsuhteen ehtoja GE:ssä

10 Toimintaympäristö muuttuu

11 Tulevaisuuden menestyjä?

12 Suomi houkuttelevaksi

14 Globalisaatio haasta työntekijöiden edunvalvonnan

16 Akavalaiset liitot vaikuttavat maailmalla

18 Viisi visaista: Hyvä paha globalisaatio?

19 EU pyristelee mukana globaalin talouden kasvussa

21 Kolumni: Tietotyön portinvartijat

22 Globaalistuminen: ei mitään uutta auringon alla?

24 Kirkko luo paikallisen identiteetin

25 Ihmisarvoista elämää puolustettava

26 Jäsenet ulkomailla

28 Osaajien tulo Suomeen ei aina käy kitkatta

30 Ulkomaille työkomennukselle

32 Kirja-arvio: Globalisaatiogurut kilpasilla

32 Nytt från AKAVA

Akavalainen 1 |2006

Hannamaija Helander

ISSN 1795-8822

Pikkutytön reviirini laajeni huimasti, kun pääsin 12-vuotiaana kie-likurssille Englantiin. Myöhemmin matkasin valtameren taaksevaihto-oppilaaksi. Opiskeluaikaani värittivät muutama interrail-kuukausi sekä kolmen kuukauden yksinäinen reppureissu Aasiassaja Oseaniassa. Soitin matkalta kerran kotiin, puhelinkopista Aust-raliasta.

Avioiduttuani asuin kaksi vuotta Tanskassa ja melkein toi-sen mokoman Saksassa. Sähköpostit alkoivat kulkea. Kun palasinperheineni takaisin Suomeen, appivanhempani olivat muutta-neet Brysseliin ja kälyni Luxemburgiin. Nyttemmin perheellänion kummilapsi Intiassa.

Nykyään ei tarvitse enää itse liikkua saadakseen tietoa muis-ta maanosista. Eipä se silti vähennä liikkumista – päinvastoin.Turismi on levittäytynyt jo maapallon ulkopuolelle.

Myös saasteet, sähköpostit, linnut, sairaudet, rahat, aatteetja tavarat liikkuvat useimpien valtakuntien rajoista välittämättä.Vauraudenkin soisi levittyvän kehittyviin maihin. Intiaan pidäm-me yhteyttä yhä kirjeitse.

Informaatioteknologian myötä maapallo on kutistunut. Tie-toliikenteen huima kehitys tuo olohuoneisiimme maailman uu-tiset, miljoonat nettisivut tarjoavat erilaisia näkemyksiä ja satel-liittikuvien avulla voi tietokoneen ääressä istuen kiertää maapal-lon lintujen lailla. Internetin myötä tiedon tuottaminen ondemokraattisempaa – jos vain on pääsy internetiin.

Kun tieto eri maiden ihmisistä ja pulmista kasvaa, se lisän-nee ymmärrystä ihmisten kesken. On myös mahdollista, ettätieto yksipuolistuu. Vahvat saavat äänensä paremmin kuuluviinkuin heikot.

Tässä vuoden 2006 ensimmäisessä Akavalaisessa keskitytäänkokonaan globalisaatioon. Olemme halunneet päästää ääneenniin globalisaation vastustajia kuin kannattajiakin, niin tutkijoitakuin riviakavalaisiakin. Tarkoituksena on antaa lukijoille monisä-vyinen kuva globalisaatiosta, jotta ymmärrys kasvaisi.

Pienenevä pallo

A k a v a l a i n e n 1 | 2 0 0 6 3

P u h e e n j o h t a j a n p a l s t a

Risto Piekka

Jokainen akavalainen törmää jollain lailla globalisaatioon, vaik-ka ilmiö voi tuntua kaukaiselta. Meistä jokainen kuitenkintekee päivittäin globalisaatioon vaikuttavia tekoja ja päätök-siä, vaikkapa vain ruokakaupassa. Myös maailmalla pääte-tään asioista, jotka puolestaan vaikuttavat AKAVAn jäsenis-töön halusimmepa sitä tai emme.

AKAVAn tavoite on, että globalisoituvassa maailmassaSuomi kehittyy yhä avoimemmaksi ja moniarvoisemmaksiyhteiskunnaksi, jonka kansalaiset voivat viettää laadukastaelämää.

Tämän toteuttamiseksi ensinnäkin globalisaation hal-lintaa tulee edistää kehittämällä maailmanlaajuisia, sitoviasopimusjärjestelmiä. Niiden tulisi koskea erityisesti työelämänperusoikeuksia, kansainvälistä kauppaa, investointeja, työvoi-man liikkuvuutta ja ympäristökysymyksiä.

Toiseksi meidän pitää kehittää suomalaista yhteiskun-taa ja talouselämää yhä enemmän tiedon,taidon ja osaamisen varaan. Siten pystym-me turvaamaan suomalaisen elämänlaadunja tarjoamaan sitä myös muualta tuleville.

Globalisoituvassa maailmassa työn-tekijöiden edunvalvonnan haasteet kove-nevat. Yritysten kansainvälistyessä myöskansainvälisen palkansaajaliikkeen pitäävahvistua. Globaalien työmarkkinoiden laa-jentuessa ja syventyessä palkansaajajär-jestöjen kannattaa verkostoitua ja rakentaavahva ja aktiivinen edunvalvontajärjestelmäglobaalilla tasolla.

Globalisaatio koskettaa meitä kaikkia

Historiallisesti globalisaation taloudelliset hyödyt ovatolleet erittäin merkittäviä. Suomi on siitä parhaita esimerk-kejä. Lähtökohtaisesti globalisaatiosta hyötyvät eniten juuripienet kansakunnat.

Globalisoituva talous mahdollistaa ei vain yksittäistenyritysten tai ihmisen rikastumisen, vaan koko maailmanhyvinvoinnin kasvattamisen. Ei silti, että kaikki hyötyisivätsiitä väistämättä, jotkut eivät ehkä ollenkaan. Globalisaatiostaon sekä hyötyä että haittaa riippuen maasta tai ammatti-alasta. Kuitenkin kokonaisuudessaan ilmiö on myönteinen jahyvin laaja. Se kattaa esimerkiksi niin tiedonvälityksen kuinliikenteenkin.

Vaikka globalisaatiosta puhutaan ennen kaikkea kansain-välisessä liiketoiminnassa, globalisaatiolla on myös vankka po-liittinen ja valtiollinen ulottuvuutensa. Yksittäisten maidenon otettava taloudelliset tosiasiat huomioon, jotta ne voivat

pitää taloudellisen perustansa kun-nossa. Globalisaatio laajenee jokatapauksessa, sitä ei pidä yrittäätorjua, vaan pohtia miten saada sii-tä irti mahdollisimman suuri hyö-ty ja mahdollisimman pienet hai-tat.

AKAVA julkaisi AKAVA ja glo-balisaatio -kannanottonsa piankaksi vuotta sitten. Tämä Akava-laisen erikoisnumero jatkaa kan-nanoton teemoja ja syventää nii-tä, nyt kun ilmiö vain voimistuuvoimistumistaan.

A k a v a l a i n e n 1 | 2 0 0 64

– Osaaminen on tietynlainen kokonai-suus. Se lähtee kaikkien saatavilla ole-vasta hyvästä peruskoulutuksesta, jon-ka varaan osaamisyhteiskunta rakentuu.Vaikka esimerkiksi tietoteknologian tut-kimukseen panostetaan huomattavia-kin summia ja osaajia riittää, tuloksetjäävät osittaisiksi, ellei ympäröivä yh-teiskunta toimi, sanoo Väyrynen.

Laadukkaan peruskoulutuksenrinnalle tarvitaan monipuolinen jatko-koulutusjärjestelmä, jotta ihmiset saa-daan motivoitua opiskelemaan ja sa-malla yhteiskunnan tarpeet täyttyvät.

– Vaikka edelleen on niitä, jotkajäävät pelkän peruskoulun varaan, suu-rin osa jatkaa opintoja. Nyt ”virallinen”heiluri osoittaa kuitenkin liikaa yliopis-tojen ja ammattikorkeakoulujen suun-taan eikä ammattikoulutus kiinnosta.

Osaamisyhteiskunnan perusteidenja erityisesti yliopistojen perustoimin-tojen on oltava kunnossa, jotta myöshuippututkimus tuottaa tuloksia.

– Perustutkimus on edellytys sil-le, että innovaatioita syntyy. Idean ja-lostaminen vie kuitenkin aikansa, eikätutkimuksen alkuvaiheessa voida usein-kaan sanoa, mitä konkreettista hyötyäse lopulta tuottaa. Ei laseria keksittynoin vain, se on pitkän prosessin tulos.

Tieteen laatu paranee –myös muualla

Opetus- ja tutkimustehtävissä Suomes-sa ja ulkomailla kaikkiaan 36 vuottatyöskennellyt Väyrynen ei allekirjoitaväitettä, jonka mukaan tieteen taso olisiSuomessa romahtanut.

Tarja Jantunen

tiedottaja

Hyvä peruskoulutushuippututkimuksen takeena

Suomen Akatemian pääjohtaja Raimo Väyrynen puhuu vahvan osaamisyhteiskunnan puolesta. Se on myös perus-edellytys sille, että suomalainen huippututkimus kantaa hedelmää globaalissa kilpailussa.

– Väitteet ovat toisesta maailmas-ta. Yliopistojen ja tieteen taso on nous-sut tuntuvalla tavalla. Toki on muistet-tava, että laadussa on vaihtelua ja seon suhteellinen käsite: se paranee muu-allakin.

Väyrynen muistuttaa, että suoma-laisten osuus kaikista maailman tiede-julkaisuista on noussut viimeisten kym-menen vuoden aikana noin 1,1 prosent-tiin. Luku on kiistämättä hyvä pienellemaalle. Suomen on kuitenkin pyristel-tävä kehityksessä mukana, sillä tieteenja teknologian tulevaisuuden suuntaaei päätetä täällä.

– Pahinta mitä voimme tehdä, oneristäytyä kansainvälisestä yhteistyöstäja kuvitella, että voimme tehdä tiedet-tä omin voimin.

Suomalaisen tieteen kansainväli-sessä menestyksessä on eroja tieteen-aloittain, mutta Väyrynen muistuttaaurheilutermejä lainaten, ettei ainoa me-nestyksen mittari ole MM-sarjassa pär-jääminen.

– Jos suomalaiset menestyvät tie-teen EM-tasolla, sekin on hyvä. Vaikkatoki MM-taso on kunnianhimoisentutkijan tavoite, hän lisää.

Tutkimuksen kansainvälis-tyttävä

Tulevaisuudessa Väyrynen toivoo myöskansainvälisen tutkimusyhteistyön tii-vistyvän.

– Rahoittaisimme mielellämmeenemmän kansainvälisiä yhteishankkei-ta, jotka menevät tutkimuksessa sy-vemmälle. Kun tieteellinen yhteistyö

kansainvälistyy, tutkimuksen tuotto-suhde paranee.

Konkreettisena esimerkkinä Väyry-nen mainitsee Suomen Akatemian neu-rotieteen tutkimusohjelman, joka to-teutetaan yhdessä kiinalaisen ja kana-dalaisen tutkimusrahoitusorganisaationkanssa. Ohjelma on nelivuotinen ja senrahoittamat hankkeet valitaan kansain-välisen tieteellisen arvioinnin perusteel-la.

Myös Euroopan unionissa ollaanmenossa kohti vahvempaa tutkimus-yhteistyötä. Seitsemännen tutkimuksenja teknologisen kehittämisen puite-ohjelman (2007–2013) yhteyteen pe-rustetaan eurooppalainen tutkimus-neuvosto, joka rahoittaa eurooppalaistaperustutkimusta. Rahoitukselle ei olekansallisia kiintiöitä ja se myönnetäänmeriittipohjaisen kilpailun perusteella.

Lisää yritysyhteistyötä

Tutkimuksen laajempi hyödyntäminen,joka edellyttäisi yliopistojen ja yritys-ten yhteistyön lisäämistä, on Väyrysenmukaan Suomessa vielä lapsen kengis-sä.

– Olemme esimerkiksi biotieteis-sä maailman kärjessä ja meillä on reilut150 bioalan yritystä, jotka ovat pitkältitutkijoiden perustamia. Meillä ei olekuitenkaan taustalla esimerkiksi Ruot-sin tapaan lääketeollisuutta, eivätkä yri-tyksemme kasva.

– Kun yhteistyötä Suomessa tii-vistetään, yliopistojen ja yritysten onpäästävä yhteisymmärrykseen pelisään-nöistä. Sovittavien asioiden listalla ovat

A k a v a l a i n e n 1 | 2 0 0 6 5

esimerkiksi yhteistyöstä koituva hyötyja siihen liittyen immateriaalioikeudet.Nyt pelisääntökeskustelu on aika taval-la kesken.

Tiedeyhteisöjen ja yritysmaailmanlähentyminen helpottaisi Väyrysen mu-kaan myös tohtoreiden työllistymistä.Nyt noin joka kolmas tohtori työllistyyyliopistovirkoihin, kun teollisuuden tut-kimustyövoimasta vain kolme prosent-tia on tohtoreita.

Suomalaisen korkeakoulujärjestel-män tulevaisuus ei Väyrysen mukaanratkea karttaharjoituksilla.

– Yliopistojen on selvitettävä, mit-kä ovat ne alat, joilla on menestymisenedellytyksiä niin kotimaassa kuin kan-sainvälisesti. Kun profiilit ovat selvät,yhteistyötä eri yliopistojen kesken voi-daan lisätä. On ehkä luotava paineitaja uhkakuvia, mutta jätettävä strategi-an toteuttaminen yliopistojen ja am-mattikorkeakoulujen itsensä varaan.

Väyrynen myös varoittelee valti-ollisen ammattikorkeakouluverkostonluomisesta.

Raimo Väyrynenkorostaa, ettäon paikallaanvaatia tutkimuk-selta myöskonkreettistahyötyä,varsinkin jostutkimustatehdäänveronmaksajieneuroilla.

– Ideaalitilanteessa ammattikor-keakoulu palvelee nimenomaan alueel-lisia koulutus- ja kehittämistarpeita. Jär-jestelmää ei pidä uudistaa niin, että pai-kallinen taloudellinen ja poliittinen tukihäviää. Nyt esillä oleva osakeyhtiömalli onVäyrysen mukaan mielenkiintoinen rat-kaisuesitys, sillä se tuo paikalliset toi-mijat ja valtion samaan pöytään. Järjes-telmän ei kuitenkaan tarvitse olla val-tioenemmistöinen.

Raimo Väyrynen on tehnyt mittavan uran Yhdysvalloissa muun

muassa Princetonin, Harvardin, Minnesotan ja Notre Damen yli-

opistoissa. Siellä yliopistojen ja markkinoiden raja-aita on mata-

lampi, ja yliopistot ovat innokkaasti mukana kaupallistamassa

hankkeitaan, joilla on markkina-arvoa.

Vaikka amerkikkalainen malli on tehokas, Väyrynen ei suo-

raan soveltaisi sitä Suomeen. Erityisesti yksityisen rahoituksen

korostunut asema asettaa tieteen kehityksen kyseenalaiseksi.

– Yhdysvalloissa käydään jatkuvaa keskustelua yritysten ja

yliopistojen naimakaupasta. Puhutaan akateemisesta kapitalis-

mista, jonka pelätään haittaavan tieteen kehitystä. Taloudellisen

hyödyn toivossa rahaa allokoidaan vain huipuille, ja perustutki-

mus kärsii.

Yhdysvalloissa yliopistojen rahoituspohja on vahva ja myös

resurssit oppilasta kohden paremmat. Notre Damen yliopistos-

sa valtio-opin professorina työskennellessään Väyrysen laitok-

sella oli kaikkiaan 45 tohtoritasoista opettajaa. Yhtä suurelle op-

pilasmäärälle valtio-oppia opetti Helsingin yliopiston valtiotie-

teellisessä tiedekunnassa 16 opettajaa.

– Väitöskirjaa tekevällä opiskelijalla on työn vastuullisen

ohjaajan lisäksi tavallisesti kolme muuta ohjaajaa, jotka seuraa-

vat ja antavat työn edistymisestä jatkuvaa palautetta. Suomessa

alojen välillä on toki eroja, mutta väitöskirjan tekijät ovat meillä

yksinäisempiä.

Väyrynen uskoo, että opetusministeriön rahoittamat tut-

kijakoulut tuovat Suomeen lisää kaivattua ohjausta.

Suomalaisten yliopistojen työilmapiiriä ei liiemmin kehuta,

mutta Väyrysen mukaan ilmapiiri ei Yhdysvalloissakaan aina ole

paras mahdollinen.

– Yhdysvalloissa on hyperkilpailumentaliteettia. Akatee-

minen voimapolitiikka on vallalla, ja kilpailu tekee ilmapiiristä

kyräilevän.

KA

RI

LIKO

NEN

A k a v a l a i n e n 1 | 2 0 0 66

Tarja Jantunen

tiedottaja

Verkostot kulttuurituottajantärkein työkalu

Globalisaatio avaa ovia uusiin kulttuureihin. Jot-ta kulttuurituottaja pääsee niihin käsiksi, onhänen luotava toimivat kansainväliset suhteet.

– Tarvitsemme jatkuvasti lisää tietoa sii-tä, mitä on tarjolla ja missä. Kansainvä-liset verkostot ovat välttämättömiä, jot-ta pysymme globalisaatiossa mukana,sanoo kansainvälisen kulttuurikeskusCaisan kulttuurituottaja Ahmed Akar.

Kansainvälisistä yhteyksistä onhyötyä myös silloin, kun budjetti on

tiukalla.– Esimerkiksi

kiinalaisen folklore-ryhmän tuominenSuomeen maksaavaltavasti. Ryhmäl-le on kustannetta-va esiintymiset,matkat, majoitus jaruokailu. Jos suh-teet toimivat jaryhmälle saadaanesiintymisiä muistamaista, kulut voi-daan jakaa vaikka-pa Tukholman,Kööpenhaminan jaBrysselin kanssa.

Kulttuurit tuotavaHelsinkiin

– Kaikki helsinkiläiset eivät voi lähteäulkomaille etsimään uutta. Siksi meidänpitää tuoda kulttuuri tänne. Tulijoistaei ole pulaa, mutta valitettavasti bud-jettimme on mitätön.

Jo kymmenen vuotta Caisassatyöskennellyt Akar korostaa, että kes-kus on itse aktiivisesti kehittänyt uusiayhteistyön muotoja kasainvälisten ryh-

mien saamiseksi Helsinkiin. Se tuottaajoka kesä Maailma kylässä -festivaalinyhdessä Kehitysyhteistyön palvelukes-kuksen kanssa ja osallistuu HelsinginJuhlaviikkojen järjestelyihin. Yritystenkanssa yhteistyö ei ole vielä lähtenytkunnolla käyntiin, sillä ne vaativat suur-ta yleisöä sponsoroinnin vastineeksi.

Tärkeimpiä yhteistyökumppaneitaovat suurlähetystöt.

– Caisa järjestää joka vuosi neljä-viisi kulttuuriviikkoa eri maiden suurlä-hetystöjen kanssa. Me tuotamme jamarkkinoimme tapahtumat, lähetystötpuolestaan avustavat ryhmien hankki-misessa ja tukevat niitä matkakustan-nuksissa.

Yleisönä Caisalla ovat kaikki hel-sinkiläiset, eikä periaatteesta tingitä.Kulttuuriviikkojen ohjelma suunnitel-laan siten, että esityksiä pääsevät seu-raamaan kaikki päiväkoti-ikäisistä alka-en.

Epäkohdat esiin kulttuurinavulla

Kulttuuriyleisö on Akarin mukaan en-tistä valistuneempaa,, ja haluaa tietäämyös esiintyvien ryhmien kotimaan

poliittisesta tilanteesta. Esimerkiksi Ira-nin kulttuuriviikolla caisalaiset saivatvastata kiperiin kysymyksiin naisen ase-masta ja ihmisoikeustilanteesta.

– Caisan tavoite on edistää kult-tuuria uskonnolliseen tai poliittiseensuuntaukseen katsomatta. Se edellyttäämyös sitä, että keskustelussa nostetaanesiin kipeät ja arat aiheet.

Vaikeiden asioiden nostaminenjulkisuuteen ei aina ole helppoa, sen saimyös Ahmed Akar kokea kaksi vuottasitten, kun Caisa etsi yhteistyökump-pania Eurooppa-päivän tilaisuuteen.

– Halusimme kertoa ihmisille vä-hemmistökulttuureiden, erityisesti ro-maniväestön asemasta EU:n tulevissajäsenmaissa. Aihe oli sen verran arka,että kyseisten maiden suurlähetystöt-kään eivät aluksi innostuneet asiasta.Slovakian lähetystö oli kuitenkin valmisyhteistyöhön, ja lopulta mukana olivatkaikki Puolaa ja Unkaria myöten.

Akar on omantyönsä ohellaaktiivinensuomalaisenkulttuurinviennin edistäjä.Harrastuskehittääkaivattujakansainvälisiäsuhteita ja poikiiuusia mahdolli-suuksia, joitamyös työssä voihyödyntää.

©SE

PPO

SU

OM

ELA

/KU

VAA

RIO

A k a v a l a i n e n 1 | 2 0 0 6 7

– Nokia on tuonut alueelle brändin,joka hyödyntää koko seutukuntaa jasen yrityksiä. Nokian menestys on luo-nut lukuisan joukon sopimusvalmista-jia ja muita sen toimintaa tukevia yri-tyksiä. Niiden merkitys myös Halikolleon suuri, sanoo kunnanjohtaja SimoPaassilta.

Halikossa ei pelätä globalisaatiota.Kunta pyrkii kaikin keinoin käyttämäännaapurissa Salossa toimivan Nokianavaamat mahdollisuudet hyväkseen.Erityisesti elinkeinopolitiikkaa on tehos-tettu viimeisen kahden vuoden ajan.

– Halikon asema on jatkossa lo-gistisesti ainutlaatuisen hyvä, kun Tu-run ja Helsingin välinen moottoritieavautuu. Myöhemmin jatkoa on tulos-sa Pietariin asti. Olemme valtaväylänvarrella, idän ja lännen välissä. Myösrautatie, lentokenttä ja satamat ovat lä-hellä Halikossa toimivia yrityksiä.

Kuntalaisetkansainvälistyvät

Monikansallisen yrityksen vahva roolialueen elinkeinoelämässä näkyy jo Ha-likon väestössäkin. Paassillan mukaanperinteisesti supisuomalaisessa kunnas-sa puhutaan nyt 26 vierasta kieltä.Myös kunnan palveluksessa on ulko-maalaisia.

– Kansainvälistymme uusien asuk-kaiden kautta. He ovat rikastuttaneetkunnan kulttuuritoimintaa ja innosta-neet hankkimaan kansainvälisiä kontak-teja. Tämä näkyy esimerkiksi siinä, ettälukio on mukana eurooppalaisissa pro

Tarja Jantunen

tiedottaja

Korkea osaaminen pitää kunnatelinvoimaisina globalisaatiossa

Globalisaatio on ulottanut lonkeronsa myös Suomen kuntiin. Noin 10 000 asukkaan Halikossa globaalin taloudenvirrat avautuivat matkapuhelinjätti Nokian ansiosta. Perisuomalaisesta kunnasta on samalla tullut 26 vieraan kielentyyssija.

jekteissa ja koululaisilla on ala-asteeltaalkaen ystävyyskouluja ympäri Euroop-paa.

Kansainvälistyminen on tuonutHalikkoon uusia hyvin koulutettujakuntalaisia, jotka ovat vaativia asiakkai-ta. Palvelujen tarjoaminen myös korke-an vaatimustason omaaville asukkailleedellyttää Paassillan mukaan sitä, ettäkunnat keskittyvät perustehtäviinsä jahoitavat ne mallikkaasti.

Kunnat voivat myös hyötyä kan-sainvälisiä kontakteja ja tietotaitoaomaavien ihmisten osaamisesta, josheidät saadaan mukaan kunnalliseen

päätöksentekoon. Paassilta toivookin,että ihmiset käyttäisivät aikaansa yh-teiskunnan kehittämiseen ja näkisivätsen osana koko seudun menestymisenmahdollisuuksien luomista.

Salon seudussa tulevaisuus

Halikko kuuluu noin 65 000 asukkaanSalon seutuun, jonka muodostavat 11kuntaa. Paassilta näkee seutuyhteistyönmerkityksen kasvavan tulevaisuudessa.Se tuo kunnille turvaa myös globaalintalouden kielteisten ilmiöiden varalle.

– Yritysten toimintojen siirtämistävarmasti tapahtuu, mutta meillä onvahva usko ja näyttöä siitä, ettäglobalisaatio vahvistaa niitä toiminta-edellytyksiä, joita Salon seutu korkeallaosaamisellaan luo. Olemme yksi voi-makkaimmin kasvavista korkeanteknologian alueista Suomessa, jotentilanteemme ei ole toivoton.

Tulevaisuudessa Salon seudun onsatsattava korkean osaamisen koulu-tukseen, jotta sen mahdollisuudet ke-hittyä ja pysyä kilpailussa mukana säi-lyvät. Myös ympäristötekijöistä voi tul-la kilpailuvaltti.

– Liekö maailmanparantamista,mutta luulen että tulevaisuudessa tur-vallisuudella on nykyistä suurempi mer-kitys. Ympäristötekijät voivat jopa siir-tää makroyritysten toimintoja Salonseudulle, pois maailman sarseista ja lin-tuinfluenssoista. Siksi kuntien on huo-lehdittava myös ympäristöasioista jatoimittava kestävän kehityksen periaat-teiden mukaisesti.

Simo Paassilta korostaa, että kuntakansainvälistyy myös uusienasukkaiden kautta.

A k a v a l a i n e n 1 | 2 0 0 68

GE Healthcare Finlandin henkilöstöjoh-taja Teija Silver on Helsingin Vallilassasijaitsevan kymmenen hengen tiiminvetäjä. Ryhmä huolehtii henkilöstöhal-linnon koko paletista, palkkalaskennas-ta HR-managerointiin ja rekrytoinnistaperehdyttämiseen.

Diplomi-insinööri Pia Talja on po-tilasmonitoriyksikön tuotepäällikkö.Hän huolehtii muun muassa siitä, ettätuotanto- ja tuotekehitys toimivat sau-mattomasti yhdessä. Oman työnsäohella Pia Talja toimii yrityksen 340ylemmän toimihenkilön luottamushen-kilönä.

Yt-neuvotteluihinpuupuukko kädessä

Luottamustehtävään ryhtyessään PiaTalja joutui koville. Vuonna 2004 GEosti Instrun, yrityksessä käytiin kahdetyt-neuvottelut ja väkeä irtisanottiin.

– Ylemmät tietävät, että palkan-saajapuoli lähtee yt-neuvotteluihinpuupuukko kädessä raskasta tykistöävastaan. Vaikutusmahdollisuudet eivätole suuret. Kiperissä tilanteissa olen saa-nut hyviä neuvoja Tekniikan Akatee-misten Liiton lakimiehiltä, Talja kiittää.

Hänen mielestään yhteistyö työn-antajan neuvottelijoiden kanssa on su-junut hyvin. Välillä on ollut tiukkojakinvääntöjä esimerkiksi siitä, miten paljonyt-neuvottelujen kulusta tiedotetaanhenkilöstölle ja kuka tiedottaa.

Teija Silver tuli taloon vuosi sitten,joten hänellä ei ole omakohtaista ko-kemusta yt-neuvotteluista. Hän on

Väännöt ovat parantaneettyösuhteen ehtoja GE:ssä

Pöydän ääressä istuvat työnantajan ja henkilöstön edustaja; Teija Silver ja Pia Talja. Työsuhdeneuvotteluissa on ollutkoviakin vääntöjä, mutta mitään ei ole puolin eikä toisin jäänyt hampaankoloon.

huomannut, etteivät henkilöt ole tais-telleet keskenään. – Myös työnantaja-puolelle on tärkeää, että neuvottelu-kumppaneinamme ovat pystyvät luot-tamushenkilöt.

Pia Taljalla on ylempien vankkatuki. Hänet valittiin suurella äänimää-rällä toiselle kaksivuotiskaudelle.

Edistystäikuisuusongelmissa

Silver ja Talja ovat helppoja haas-tateltavia: sujuvia, asiallisia ja avoimenjämäköitä – juuri sellaisia, joita moni-kansallisissa yrityksissä arvostetaan. Yri-tyksen työkieli putkahtelee heidän pu-heessaan, joka on englannin ryydittä-mää sekakieltä.

Kumpikin pitää erinomaisena sitä,että työsuhteen ehdot ovat parantu-neet työaikakysymyksissä ja vapaa-ajal-la tapahtuvien matka-aikojen korvauk-sissa.

Työ kolmessa maanosassa toimi-vassa yrityksessä tuo monelle epäsään-nölliset työajat. Puhelinkokousajat, taikuten GE-kielessä sanotaan, t-conit,vaihtelevat, vaikka niitä yritetään sovi-tella eri aikavyöhykkeillä työskentelevil-le mahdollisimman miellyttäviksi.

– Timecon-työajanseuranta meil-lä oli jo aiemmin. Parannusta on se, ettätodellinen työaika, josta osa jäi aiem-min pimentoon, kirjataan Regweb-jär-jestelmään. Järjestelmän ansiosta työn-antaja näkee, onko jossain jatkuva lisä-työvoiman tarve tai voisiko asiat hoitaauusilla työjärjestelyillä, Teija Silver tote-aa.

– Parannusta on myös se, että ai-emmin käytössä olleet työaikaleikkuriton poistettu, Pia Talja lisää.

Ylempien palkat hiertävät

Teija Silver painottaa, että monikansal-lisen yrityksen on toimittava asema-maan lakien ja tapojen mukaan. – HR-ihmisten on kerrottava amerikkalaiselleosapuolelle, että Suomessa on nouda-tettava suomalaista työaikalainsäädän-töä.

Pia Talja on keskustellut amerik-kalaisten kollegojensa kanssa vaihtele-vista työsuhteen ehdoista ja huoman-nut, etteivät ehdot ulkomaankomen-nuksilla ole tasa-arvoisia.

– Kun GE:n amerikkalainen työn-tekijä tulee Suomeen, hän säilyttää hy-vän palkkansa. Lisäksi hän saa Suomentyöaikalain edellyttämät lomapäivät.Kun suomalainen lähtee komennuksel-le Yhdysvaltoihin, hänen palkkansa einouse amerikkalaisten tasolle. Suomion ylempien toimihenkilöiden halpa-työmaa, vaikka monesti meillä on pi-dempi koulutus ja kokemus, hän late-lee.

Luottamusasemastaan huolimattaTalja ei tiedä yrityksen ylempien toimi-henkilöiden palkkoja Suomessa. Ame-rikkalaiseen kulttuuriin kuuluu suurem-pi palkkoja koskeva avoimuus. Tiedotamerikkalaisten palkoista käyvät ilmimyös heidän rekrytointi-ilmoituksis-taan.

Teija Silver myöntää, että palkatkeskusteluttavat. – Ne määritellään GE

Anitta Valtonen

vapaa toimittaja

A k a v a l a i n e n 1 | 2 0 0 6 9

Healthcare Finlandissa suomalaisenpalkkatason mukaan.

Silverin mielestä kyse ei ole siitä,että suomalaisia syrjitään. – Ei ulkomail-le lähdetä rikastumaan, vaan periaateon: no better – no worse. Jos lähde-tään kalliimpaan kohdemaahan, se ote-taan palkkauksessa huomioon. Ei ku-kaan lähde ulkomaille köyhtymään,mutta palkka ei saisi olla ainoa tekijä,jonka vuoksi ulkomaille lähdetään.

Teija Silver korostaa, että GE suu-rena globaalina yrityksenä tarjoaa erin-omaiset urakehitysmahdollisuudet.

Hän muistuttaa, etteivät suoma-laisten matalat palkat olleet syy siihen,että GE osti Instrun. Instrulla oli osaa-mista, joka sopi GE:lle, malliesimerkki-nä Datex-Ohmedan monitoriosaami-nen.

Pia Talja näyttää mistä on kyse.Maailman huippua olevassa anestesia-monitorissa erityisen laadukasta on se,että potilaan sisään- ja uloshengitysil-man kaasumittari on saatu pakattuapieneen tilaan. Monitori mittaa myös

EEG:tä eli aivosähkökäyrää. Sen lukemakertoo, kuinka syvässä anestesiassa po-tilas on.

Tärkeä nuppiluku

Jättiyrityksessä tulos työntekijää kohtion tärkeää. Tulosta parantaakseen GEon ulkoistanut osan henkilöstöstä, osit-tain käytetään vuokratyövoimaa ruuh-kahuippujen tasaamiseen. Erityisentarkkaan puntaroidaan halu lisätä hen-kilöstöä. Siihen täytyy hakea hyväksyn-tä Yhdysvalloista.

GE on erittäin prosessiorientoitunutyritys.

– Esimerkiksi tuotannonohjausjär-jestelmässämme on monia uusia verk-kopohjaisia työkaluja, Pia Talja kertoo.

Vuonna 2005 otettiin käyttöönhenkilöstöjohtamiseen liittyvät proses-sit, josta käytetään lyhennettä EMS(Employee Managing System). Senavulla selvitetään, mitä kukin on saa-nut aikaan vuoden kuluessa. Kokonai-suuteen kuuluu GE CV, josta näkyvät

muun muassa työntekijöiden käymätkurssit ja työkokemus. Tiedot ovat ke-hityskeskustelujen pohjana.

Suomen toimipisteissä on menos-sa toinen EMS-kierros. Hämmennys onSilverin mukaan vähäisempää kuin en-simmäisellä kierroksella.

Pia Talja myöntää, että 300 000 ih-misen organisaatiossa täytyy olla pro-sesseja. – Silti jää joku tasku, johon pro-sessit eivät sovi. Silloin pitäisi sallia asi-oiden luova hoito.

Teija Silver huomauttaa, etteivätprosessit tapa yksityisajattelua.

– Varsinkin tuotekehityksessä vaa-ditaan luovuutta ja järjestelmä mahdol-listaa sen.

Teija Silverin jaPia Taljanmielestä ontärkeää, ettäkaikki tehty työnäkyy työaika-kirjanpidossa.– Viimetyöehtosopimuspotkaisi asiatliikkeelle, ja nytolemmepäässeetsopimukseen, heiloitsevat.

AN

ITTA

VA

LTO

NEN

A k a v a l a i n e n 1 | 2 0 0 610

Korkea tulotaso on tuonut paitsi kan-salaisten aineellisen hyvinvoinnin kas-vua, myös huikeaa parannusta muilleelämän osa-alueille. Köyhällä maalla eiyksinkertaisesti ole varaa ylläpitää sel-laista koulutus-, terveydenhuolto-, so-siaaliturva- ja eläkejärjestelmää, mikäSuomessa on ja mikä tuntuu lähes it-sestäänselvyydeltä.

Suomen talouskasvun pitää jatkuatulevaisuudessa ja mieluummin nopeu-tua. Hidas talouskasvu, supistuva työ-ikäinen väestö ja kasvava määrä eläke-läisiä väistämättä johtaa hyvinvointival-tion rahoituskriisiin. Samanaikaisestitalouskasvua edistävä politiikka onmuuttunut entistä haasteellisemmaksi.

Taloudellisen globalisaation nyky-vaihe on erittäin suuri toimintaym-päristömuutos, joka vaikuttaa keskei-sesti talouskasvua edistävään keino-valikoimaan.

Nykyvaiheen talousglobalisaa-tiossa yhdistyvät kolme tekijää: uusientalousalueiden avautuminen kansain-väliselle taloustoiminnalle, kauppaes-teiden ja erityisesti pääomaliikkeidenvapauttaminen, sekä informaatio- jakommunikaatioteknologian (ICT) läpi-murto.

Globalisaatio syvenee

Kansainvälinen taloudellinen integraa-tioprosessi on maantieteellisesti laajen-tunut. Viimeisen vuosikymmenen aika-na siihen ovat liittyneet uudet, väes-töltään ja muulta taloudelliseltapotentiaaliltaan erittäin merkittävätkansakunnat ja alueet kuten Kiina, Ve-näjä sekä Itä-Euroopan entiset kommu-nistiset maat.

Pääomaliikkeiden vapauttaminenmerkitsee sitä, että suomalaisen pää-oman ei tarvitse sijoittaa Suomeen, joson olemassa parempia sijoituskohteita

Eugen Koev

ekonomisti

Suomen toimintaympäristö muuttuu

Suomi on maailman parhaiten menestyvien kansakuntien joukossa. Bruttokansantuote henkilöä kohti on reilussasadassa vuodessa kasvanut kolmetoistakertaiseksi.

muualla. Toisaalta menestyvä suoma-lainen yritys voi saada rahoitusta mistäpäin maailmaa tahansa.

Teknologian kehitys mahdollistaatuotantoprosessien eri vaiheiden sijoit-tamisen maantieteellisesti hyvinkin kau-as toisistaan. Teknisen kehityksen, eri-tyisesti ICT:n, ansiosta kansainvälisenkaupan piiriin on siirtymässä myös pal-veluita ja toimintoja, jotka aikaisemminolivat tiukasti sidoksissa asiakkaidenolinpaikkaan. Nämä piirteet kuvaavatglobalisaation nykyvaiheen syventymis-tä.

Suomen osalta osa globalisaatiotaon myös EU:n ja EMU:n jäsenyys. Eu-roopan yhteisiä sisämarkkinoita ja kil-pailua koskeva lainsäädäntö sääteleetarkasti kansallisvaltioiden mahdolli-suuksia tukea elinkeinoelämää. Raha-unionin jäsenenä taas Suomi ei voi har-joittaa itsenäistä rahapolitiikkaa.

Painopiste Aasiassa

Kaikkiaan nykyinen elinkeinoelämäntoimintaympäristö on paljon markkina-ehtoisempi ja kilpailullisempi kuin mitäse oli vielä 80-luvun puolivälissä. Tie-dot ja taidot uusien ”huipputuottei-den” tuottamiseksi leviävät nopeasti.Tarvittava pääoma tuotantolaitostenperustamiseksi on helposti saatavillakansainvälisiltä markkinoilta.

Seurauksena niin sanottu tuote-sykli nopeutuu – mikä eilen oli uusintauutta, on tänään tavanomaista ja huo-menna vanhaa. Lisäksi tuotantoproses-sin eri vaiheet sekä niihin liittyvät muuttoiminnot voi joustavasti sijoittaa eripuolille maailma siten, että tuotanto-kustannukset kokonaisuudessaan mini-moituvat. Kiinan ja Intian kaltaiset maattaas tarjoavat kansainvälisille yrityksilleriittävän turvallisen toimintaympäris-tön ja nopeasti kasvavat, potentiaalil-

taan valtavat markkinat. Seurauksenamaailman talouskasvun painopiste onsiirtynyt Aasiaan.

Tämän päivän ”taloustiikereiden”vaurastuminen seuraa monelta osin sitäkehityskulkua, minkä muun muassaSuomi on jo käynyt läpi. Siinä vauras-tumisen lähde on runsas investointitoi-minta koneisiin ja laiteisiin, jotka nos-tavat työn tuottavuutta, eli yhdentyöntekijän aikaansaamaa taloudellistaarvonlisää. Kasvava työn tuottavuusmahdollistaa korkeamman palkkatasonja siten paremman toimeentulon. Ta-louskasvu on ripeää, koska on meneil-lään vaihe, jonka kuluessa teollistuvatmaat ottavat kiinni kehittyneiden mai-den teknologista etumatkaa.

Myös vanhastaan kehittyneissämaissa, joihin Suomi kuuluu, vauraudenkasvu voi perustua ainoastaan jatku-vaan työn tuottavuuden kasvuun, mut-ta kasvun lähteenä nähdään eneneväs-sä määrin talouden innovatiivisuus eliuudistumiskyky- ja halu.

Kun maailmanlaajuisilla markki-noilla massatuotanto siirtyy nopeastisinne, missä on runsaasti edullista työ-voimaa, jo entuudestaan rikkaan maantalouskasvu ja menestys riippuvat en-sisijaisesti sen kyvystä kehittää jatkuvas-ti ja laajasti uusia tuotteita ja palveluitasekä soveltaa entistä parempia työn or-ganisointi- ja johtamistapoja.

A k a v a l a i n e n 1 | 2 0 0 6 11

Onko Suomi riittävän osaava, uudistumiskykyinen ja uudistumishaluinen talous?Missä tarvitaan muutosta?

Tulevaisuuden menestyjä

Näitä kysymyksiä on viime vuosinapohdittu paljon. Suoria, välittömiä kei-noja taloutemme kasvuvauhdin edis-tämiseksi ei juuri ole. Sen sijaan pitkänaikavälin talouskasvuun ja hyvinvoin-tiin vaikuttaa hyvin laaja joukko pe-rinteisesti erillisinä pidettyjen politiik-kalohkojen kokonaisuus ja niiden kes-kinäinen synkronointi. Taloudenuudistumiskyvyn kannalta akavalaistenryhmien – opettajien, asiantuntijoi-den ja johtotehtävissä toimivien – työ-panoksella ja motivaatioilla on aivankeskeinen asema.

AKAVA on linjannut näkemyk-sensä Suomen talouskasvun ja kilpai-lukyvyn edistämiseksi kahdessa asiakir-jassa: AKAVA ja globalisaatio sekäAKAVAn ehdotukset Lissabonin strate-gian kansalliseen toimenpideohjelmaan.

Taloudellisilla kannustimilla on keskei-nen rooli pitkän aikavälin kasvulle.Suomi ei kehity ellemme osaa palkitaponnistuksia ja niissä onnistumista.Työn tulosten, osaamisen, vastuunkantamisen ja itsensä kehittämisenpitää näkyä palkassa eikä hyötyä saaulosmitata verotuksessa.

AKAVA vaatii, että tupossa siir-rytään sopimuksiin, joissa määritelläänainoastaan sopimuskorotusten kus-tannusvaikutuksen taso, jonka tuleeolla kaikille sopimusaloille sama. Pal-kankorotuksen jakotavasta puolestaansovitaan työehtosopimusneuvotteluis-sa osapuolten kesken. Halutessaantyö- ja virkaehtosopimusosapuoletvoivat siirtää palkankorotukset osittaintai kokonaan paikallisesti sovittaviksi.

Palkanmuodostuksen lisäksi vero-tus ja tulonsiirrot vaikuttavat voimak-

kaasti työnteon, osaamisen kartuttami-sen, vastuunkannon ja yrittämisen kan-nattavuuteen. AKAVA pitää kiinni vaa-timuksestaan saada Suomen ansiotulo-verotus vanhojen EU-maidenkeskitasolle kaikissa tuloluokissa ja ylinmarginaalivero 50 prosenttiin. Hyvin-vointipalvelujen rahoitusta ei turvatakorkeilla veroasteilla, vaan suurella ve-ronmaksajien määrällä, siis korkeallatyöllisyydellä.

Työn tekemisen pitää olla kaikissatilanteissa kannattavin vaihtoehto. AKA-VAn vaatimus on, että palkka-, vero- jatulonsiirtojärjestelmien yhteensopivuuson pikaisesti kartoitettava uudestaan, sil-lä viimeisestä kartoituksesta on kulunutjo kymmenen vuotta. Mahdolliset kan-nustinloukut on poistettava.

Elinikäinen oppiminen

AKAVA painottaa koulutusjärjestelmänlaadun merkitystä tulevaisuuden kasvunkannalta. Huipputasoinen koulutusjär-jestelmä kaikissa koulutusasteissa ja kou-lutusmuodoissa nähdään tärkeimpänäedellytyksenä sille, että maamme pysyykilpailukykyisenä kiristyvässä kilpailussa.ja vaatii, että koko koulutusketjun laatuon oltava kansainvälistä huippua. Mää-rällisiin tavoitteisiin ei saa pyrkiä koulu-tuksen laadun kustannuksella.

Elinikäisen oppimisen järjestelmäntulee tukea työelämälähtöistä aikuiskou-lutusta. Työelämän muutos edellyttääoppimista koko työuran ajan. Tutkimus-ten mukaan korkea-asteen tutkinnonsuorittaneiden täydennyskoulutustarveon kaikista henkilöstöryhmistä suurin.

Uudistuva tuotantorakenne ja kan-sainvälisen kilpailun voimistuminen ko-rostavat entisestään tutkimuksen, tuo-

tekehityksen ja innovaatioiden merki-tystä liiketoiminnan ja kilpailukykyisentoimintaympäristön kehittämisessä. Sik-si AKAVA pitää tarpeellisena, että jul-kisia tutkimus- ja kehitystoiminnan re-sursseja on kasvatettava siten, ettäkoko t & k -toiminnan rahoitus nou-see neljään prosenttiin bruttokansan-tuotteesta. Resurssien käytön kannaltaAKAVA korostaa, että yliopistojen pe-rustutkimus muodostaa innovaatiojär-jestelmän pohjan.

Laatua työelämään

Työelämän laadulla on keskeinen mer-kitys palkansaajien työssä jaksamisen,työurien pidentämisen ja innovatiivisentalouden kannalta. Työelämän pitkäjän-teistä kehittämistä edistävien työelä-män kehittämisohjelmien resursointitulee turvata. Palkansaajien tarpeethuomioon ottavia joustavia työn orga-nisointi- ja työaikajärjestelyjä tulee edel-leen kehittää. Epäselvästi perusteltujenmääräaikaisten työsuhteiden laaja käyt-tö ja määräaikaisuuksien ketjuttaminenjulkisella sektorilla, erityisesti valtionhal-linnossa, ovat muodostuneet erityises-ti nuorten koulutettujen ongelmaksi,johon on löydettävä ratkaisu tekeilläolevan selvitystyön tuloksena.

A k a v a l a i n e n 1 | 2 0 0 612

Työperäisestämaahanmuutos-ta ei oleSuomessauskallettupuhua, EK:nJussi Mustonentoteaa.

Anitta Valtonen

vapaa toimittaja

PIRJ

O M

AIL

AM

MI

Globalisaatiossa on kyse liikkuvuudes-ta moneen suuntaan. Liike suuntautuukohti edullista ja houkuttelevaa.

– Jotta Suomi olisi houkutteleva,tulijoille pitäisi tarjota palkan ohellamahdollisuus urakehitykseen, hyvätpalvelut ja hyvä elämisen taso. Suoma-laisten pitäisi hyväksyä se, että maahan-muutto maksaa, Jussi Mustonen sanoo.

Kaksi aaltoa

Globalisaation ensimmäisessä aallossaesimerkiksi Aasiaan ja Baltiaan siirretäänhelposti kopioitavia massatuotteita.

– Palkat ovat vain yksi kilpailute-kijä, joskin yksi tärkeimmistä. Siirtoonvaikuttaa myös läheisyys asiakkaisiin japaikallinen markkinatuntemus, Musto-nen toteaa.

Globalisaation toisessa aallossamyös akateemista koulutusta vaativiatehtäviä, kuten suunnittelua, siirretäänmuualle.

Huippuosaamista on muun mu-assa Intiassa ja Kiinassa. Nykyteknolo-gia ei ole paikkaan sidottu, joten työtävoi tehdä missä maassa tahansa.

Suomen suhteelliset edut liittyvätkorkeaan osaamiseen. Strategisesti tär-kein osaaminen – erityisesti elektroniik-ka- ja tietoliikennetekniikassa – onMustosen mielestä syytä säilyttää Suo-messa.

Miten pitää yllä huippujen osaa-mista niin, että osaaminen olisi jatkos-sakin Suomen kilpailuvaltti? Entä mitenluoda Suomesta houkutteleva maa eks-perteille?

Suomi houkuttelevaksi aktiivisellarekrytointipolitiikalla

Elinkeinoelämän Keskusliitto EK:n johtaja Jussi Mustosen mielestä Suomi ei ole osannut hyödyntää globalisaationmahdollisuuksia. – Markkinointiosaaminen ei kuulu perinteisiin vahvuuksiimme. Asenteissakin on parantamisenvaraa.

– Jos Suomi on houkutteleva, kan-sainvälinen työura ei ole ongelma. On-gelmia syntyy, jos Suomessa koulute-tut osaajat lähtevät pysyvästi pois eikämuualta haluta muuttaa tänne, Mus-tonen sanoo.

Eksperteillä varaa valita

Liikkuvat ekspertit voivat valita, missätyöskentelevät. Palkka ei ole heille ai-noa houkutin.

Mustosen mielestä Suomen onpakko houkutella ulkomaisia huippu-osaajia alennetuilla lähdeveroilla muunmuassa siksi, etteivät he juuri käytäsuomalaista sosiaaliturvaa. Toinen syyon se, että kansainväliset manageritovat tottuneet matalaan verotukseen.

– Verojen ohella niin suomalaisil-le kuin Suomeen muuttajille tulisi tar-jota parempia palveluja. Suomalaiset ei-vät ole tottuneet arvostamaan palve-

A k a v a l a i n e n 1 | 2 0 0 6 13

lua. Suomi ei ole palvelu- vaan itsepal-veluyhteiskunta.

Asennemuutosta työperäi-seen maahanmuuttoon

Työperäinen maahanmuutto on poliit-tisesti hankala asia. Katse pitäisi Mus-tosen mielestä suunnata 10–20 vuodenpäähän, ei seuraaviin vaaleihin.

Jatkossa Suomeen tarvitaan kai-kentasoisia työntekijöitä. Muissakin Eu-roopan maissa väki vanhenee ja nuor-ta työvoimaa tarvitaan. Uusien EU-mai-den työntekijöille Keski-Euroopan maatovat houkuttelevampia muuttokohtei-ta kuin Suomi. Puolalaiset menevät

Koulutettujenmuuttotaseparanee

mieluummin Saksaan ja Baltian maidentyöntekijät EHKÄ mieluummin Ruotsiinkuin Suomeen.

– Kantaväestön asenne pitäisi saa-da myönteiseksi työperäiselle ja osittainvalikoivalle maahanmuutolle.

Irlanti ja Kanada ovat hyviä esi-merkkejä siitä, miten aktiivinen rekry-tointipolitiikka vaikuttaa.

– Irlanti houkutteli maahan aluksiirlantilaisperäisiä ihmisiä. Nyt Irlantiinmuutetaan jo Keski-Euroopasta. Kana-dassa hyväksytään se, että maahan-muuttoon liittyy kustannuksia.

Suomessa asui vuoden 2004 lopussa onnoin 83 500 työikäistä ulkomaan kan-salaista. Heistä arviolta vajaa viidenneson korkeasti koulutettuja, kun vastaa-va osuus työikäisistä Suomen kansalai-sista on noin 28 prosenttia.Koulutettujen ihmisten muuttotilas-toista käy Etlan projektijohtaja TimoNikinmaan mukaan ilmi, että vuosiensaatossa Suomesta on lähtenyt ulko-maille enemmän korkeasti koulutettuaväkeä kuin tänne on tullut.

– Nyt vuotuinen muuttotase onalkanut parantua. Suomeen tulee ulko-maisia osaajia suunnilleen yhtä paljonkuin täältä lähtee.

– Koulutetun väestön työperäi-nen liikkuminen on myönteinen asia.Kyse on osaamisen vaihdosta puolin jatoisin. Tieto ja kokemukset siirtyvät,mikä vaikuttaa myönteisesti työympä-ristön innovatiivisuuteen.

Koulutettujen maahanmuuttajienmäärä on Suomessa kansainvälisten ver-tailujen mukaan edelleen pieni. Tilas-tokeskuksen vuodelta 2002 olevan ti-laston mukaan Suomessa oli korkea-as-teen tutkinnon suorittaneita työikäisiäulkomaalaisia 14 346. Nyt määrä lieneelähempänä 16 000:tta.

Ongelma Nikinmaan mukaan onse, ettei ulkomailla suoritettuja tutkin-toja kattavasti tilastoida.

– Lukuun liittyy paljon epävar-muutta. Korkeasti koulutettuja ulko-maalaisia on Suomessa todennäköises-ti enemmän kuin tilastosta näkyy, Ni-kinmaa arvioi.

Anitta Valtonenvapaa toimittaja

1991 1992 1993 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002–4 000

–2 000

0

2 000

4 000

6 000

8 000

10 000

12 000

14 000

Korkeasti koulutettujen suomalaisten maasta- jamaahanmuutto

Lähde: Tilastokeskus

PoismuuttoTakaisinmuuttoTaseUlkomaille jääneet(kumul. tase 1991–)

A k a v a l a i n e n 1 | 2 0 0 614

Joku voisikin epäillä, miten yksittäinentyöntekijä tai hänen etujaan ajava jär-jestö pystyy vaikuttamaan globalisaati-oon. Olemmeko pelkkiä ajopuita?Emme missään nimessä. Ammattijärjes-töt eivät seiso sen paremmin toimet-tomina kuin aseettominakaan. Kansain-välinen ammattiyhdistysliike, johonAKAVAkin kuuluu, vaikuttaa useallarintamalla ja monin eri tavoin.

Työntekijöiden etujen ajaminenmaailmantasolla ei silti ole tehtävä hel-poimmasta päästä. Se on vaikeampaakuin esimerkiksi EU-edunvalvonta, kos-ka unionilla on selvät päätöksenteko-rakenteet ja tahot mihin vaikuttaa.Maailmantasolla näin ei aina ole. Tästähuolimatta vaikutuskohteita riittää japäätavoitteet ovat selkeät.

Vaikuttamisen tärkeimmät toi-mintakentät ovat kansainvälinen työ-järjestö ILO, maailman kauppajärjestöWTO, EU ja pian perustettava maail-mantason palkansaajien keskusjärjestö.Myös julkinen sana ja yritystason toi-minta ovat olennaisia edunvalvonnankohteita.

Sisältöasioissa ja tavoitteissa koros-tuvat työntekijöiden perusoikeudet jakuuleminen, yhteiskuntavastuu, kehi-tysyhteistyö, kauppapolitiikka sekätyöntekijöiden liikkuvuus. Osaamisky-symyksetkään eivät ole kokonaan pois-sa.

Vaikuttamisen monet tasot

Toimintakentän peruspilari on ILO.Maailmantasolla se on ainoa työnteki-jät, työnantajat ja hallitukset yhteen

Markus

Penttinen

Kansainvälisten

asioiden päällikkö

Globalisaatio haastaa työntekijöidenedunvalvonnan

Työntekijöille ja palkansaajajärjestöille globalisaatio on kirjaimellisesti melkoinen haaste. Päätöksenteko karkaa ra-jojen taakse, yhä isompi osa työpaikan asioista muovautuu maailman kehityksen mukaan ja Kiina-ilmiö jyllää.

kokoava kolmikantainen elin. ILO ononnistunut luomaan suuren määränsopimuksia, joissa esimerkiksi määritel-lään vähimmäistasoja ammattipäte-vyyksistä ja työajoista sekä kielletäänlapsityövoiman käyttö. Suomenkin työ-lainsäädännön perustaa voi hakeaILO:sta.

WTO on ainoa globaalitason elin,jolla on sitovaa päätösvaltaa. Se onkinpalkansaajajärjestöjen vaikuttamisenkärkikohteita. WTO:n kauppasopimuk-silla on suuri taloudellinen ja sitä kaut-ta työpaikkoihin ja hyvinvointiin vai-kuttava merkitys. Kauppasopimuksetmääräävät myös, millä ehdoilla kaup-paa käydään: kunnioitetaanko työnte-kijöiden perusoikeuksia ja ympäristöä.

Akavalaisittain ja eurooppalaisit-tain EU:n globaalipolitiikkaan vaikutta-minen on yksi tehokkaimmista keinois-ta saada jotain aikaiseksi. Unioni onmaailmanluokan tekijä ja palkansaajillaon siihen paremmat vaikutusmahdolli-suudet kuin mihinkään muuhun kan-sainväliseen toimijaan.

Neljänneksi toimintakentäksi ja sa-malla vaikuttamisen välineeksi pitäisivuoden 2006 aikana syntyä palkansaa-jien globaalitason keskusjärjestö kah-den nykyisen järjestön tilalle. Se koko-aa verkostona yhteen järjestäytyneettyöntekijät Suomesta Chileen ja Portu-galista Japaniin. Jäsenmäärä lähentelee200 miljoonaa. Suomesta jäseniksi ovattulossa AKAVAn lisäksi STTK ja SAK.Uuteen kattojärjestöön kuuluisivat kes-kusjärjestöjen lisäksi maailmantason lii-tot opettajista metallialaan ja sillä olisi

aluetoimintaa eri maanosissa.Kansainvälisten järjestöjen ja uu-

den palkansaajien keskusjärjestön luo-man verkoston ohella vaikuttamista ta-pahtuu yksittäisissä yrityksissä. Nykyi-sin myös julkisen sanan hyväksikäyttöja yleiseen mielipiteeseen vaikuttami-nen ovat ymmärrettävistä syistä paljonesillä. Kansainvälisestä ammattiyhdistys-liikkeestä on tullut esimerkiksi interne-tin suomien mahdollisuuksien suur-käyttäjä.

Yhteiskuntavastuu nousussa

Toimintakentät limittyvät palkansaaja-järjestöjen toimintatavoitteisiin globaa-litasolla.

ILO:n sopimuksien määrittelemientyöntekijöiden perusoikeuksien edistä-minen on listalla kärkipäässä melkeinikuisuusaiheena. Perusoikeuksien tilaherättää kysymyksiä jo Virossa, saati sit-ten kauempana. Globalisaation myötäolosuhteet Brasiliassa tai Intiassa voi-vat vaikuttaa suoraan suomalaisenkintyöntekijän palkkapussiin ja työpaikansäilymiseen. Kiinassa AKAVAn kaltainenjärjestö olisi lainvastainen.

Perusoikeuksien rinnalla yhteis-kuntavastuu - työntekijöiden ja ympä-ristön reilumpi kohtelu - on noussutyhä vahvemmin esille viime vuosina.Yhteiskuntavastuu on alue, jossa julki-sen sanan ja yleisen mielipiteen vaiku-tus on näkynyt voimakkaimmin. Ku-kaan ei halua tulla syytetyksi perusoi-keuksien rikkomisesta tai luonnontuhoamisesta.

A k a v a l a i n e n 1 | 2 0 0 6 15

Työntekijöille tiedottamisen, työn-tekijöiden kuulemisen ja vaikuttamis-mahdollisuuksien parantaminen onkolmas keskeinen sisältötavoite. Yritys-ten sijoittuessa ympäri maailmaa japäätöksenteon liukuessa pois lähietäi-syydeltä on tämä päämäärä korostunutentisestään.

Tätä työtä helpottamaan ovat pal-kansaajajärjestöt halunneet solmia niinkutsuttuja raamisopimuksia. Ne ovatyrityksen ja kansainvälisen ammattilii-ton välisiä sopimuksia ILO:n työelämänpelisääntöjen kunnioittamisesta. Raa-misopimuksia on saatu maailmalla ai-kaiseksi kohtalaisesti. Ruotsissa sopi-muksia on viisi, mutta Suomessa ei vieläole ensimmäistäkään.

Sama tilanne pätee yritysten maa-ilmantason neuvostoihin, jossa työnan-tajat ja -tekijät voisivat keskustella ja so-piakin yhteisistä asioista. Niitä on vieläkovin harvassa tarpeeseen nähden.

Osaamiskysymyksetpaitsiossa

AKAVA on ajanut WTOn yhteydessäavointa maailmankauppaa työpaikko-jen lisäämiseksi ja vastustanut muureja

rakentavaa protektionismia. Vapaa-kauppa vastaan protektionismi -kiistajakaa kuitenkin maita ja ammattiyhdis-tysliikettä, vaikka jälkimmäinen yhdes-sä WTO:hon perusoikeuksia ajavatkin.Suomessa AKAVA on Reilun kaupanyhdistys ry:n perustajajäsen.

Heikossa asemassa olevien maidenammattijärjestöjen toiminnan kehittä-minen on yksi toimintatavoitteista.Kyse on eräänlaisesta kehitysyhteistyös-tä. Ammattijärjestöjen puuttuminen tainiiden heikkous joissain maissa vaikeut-taa myös kansainvälistä edunvalvontaa.Muutamalla akavalaisella liitolla onkäynnissä omia kehitysyhteistyöhank-keita.

AKAVAlle ovat tärkeitä myösosaamiskysymykset, sillä niiden merki-tys globaalissa kilpailussa menestymi-seen on olennainen. Maailmantasollakonkreettiset toimet näillä alueillapuuttuvat edelleen. Ei ole olemassa mi-tään globaalia ammattipätevyysdirektii-viä tai Bolognan prosessia, joissa kor-keakoulutusta harmonisoitaisiin ylikan-sallisilla päätöksillä. Globalisaationmyötä osaamiskysymysten saaminenentistä voimakkaammin esille olisikin

WEI

VA

N/M

AST

ERFI

LE/K

UVA

PÖR

SSI

Globalisaatiossaraha ja ihmisetliikkuvat.

tärkeää. Maailmanmitassa on menossakilpajuoksu huipulle, jossa kisataan kär-kiluokan tutkimuksesta ja parhaista ky-vyistä.

Työntekijöiden liikkuminen maas-ta toiseen on merkittävä toimintakent-tä siitäkin syystä, että moni akavalainenhakeutuu ulkomaille joko opiskelemaantai töihin.

A k a v a l a i n e n 1 | 2 0 0 616

– Hyppäys kännykkäaikaan tapahtuihurjan nopeasti ja maailma tuli konk-reettisesti lähelle myös Afrikan maissa.Nyt ihmiset tavoittaa yhdellä soitolla,kertoo OAJ:n erityisasiantuntija RitvaSemi.

OAJ tukee muun muassa Namibi-an, Malin, Zimbabwen ja Mosambikinopettajajärjestöjä. Paikallisia opettajiakoulutetaan järjestötyöhön, jotta nämävoivat vaikuttaa maansa koulutuspoli-tiikan kehittämiseen. Monessa Afrikanmaassa YK:n asettama tavoite, jonkamukaan kaikkien maailman lasten onpystyttävä suorittamaan peruskouluvuoteen 2015 mennessä, on heikentä-nyt opettajien ammatillista asemaa.

– Tavoitteeseen pyritään, muttausein sieltä, missä aita on matalin.Opettajia palkataan kouluihin vapaaeh-toisiksi eikä heiltä edellytetä minkään-laista pätevyyttä.

Akavalaiset liitot vaikuttavatmaailmalla

Paikallisille opettajille ei tuputetasuomalaista työmarkkinamallia, tavoit-teena on vahvistaa opettajien neuvot-teluasemaa ja paikallisen yhteistyönmahdollisuuksia.

– Suomessa pidetään itsestäänselvänä, että ammattijärjestö istuu mi-nisteriön kanssa samassa neuvottelu-pöydässä. Kehitysyhteistyöhankkeissaolemme törmänneet siihen, että paikal-liset opettajajärjestöt pitävät ministeri-ötä tai maan opetushallintoa pahim-pana vihollisenaan. Neuvotteleminenon siellä usein vierasta.

OAJ:n yhteistyökumppanit toimi-vat vapaaehtoisien varassa. Suuri haas-

te on saada toiminnalle rahoitusta. Jä-senmaksujen kerääminen on Seminmukaan vaikeaa, sillä palkat maksetaankäteen – tosin pankkejakaan ei juurimaaseudulla ole. Paikalliset toimivatpitkälti aatteen vuoksi.

Yli kymmenen vuotta OAJ:n kehi-tysyhteistyötä luotsannut Ritva Semipelkää, että Afrikan maiden elintasonnousu kasvattaa maiden sisäisiä erojarikkaiden ja köyhien välillä.

– Koulutustarjonta jakaantuu kak-sille markkinoille. Vaarana on, että yk-sityiset koulut ja yliopistot yleistyvät,eikä julkisen sektorin rahoittamaa kou-lutusta ole lainkaan. Jo nyt yksityistenja julkisten koulujen erot ovat huimat.

Opettajia kutsutaan edelleenkoulutustilaisuuksiin paikallisradionvälityksellä.

Kun Opetusalan Ammattijärjestö OAJ reilut 20 vuotta sitten käynnisti kehitysyhteistyöhankkeitaAfrikassa, paikallisen yhteyshenkilön tavoittaminen puhelimitse saattoi kestää päiväkausia.

Mosanbikissakoulupäivä alkaaauringonnoustessa.Muuta kelloa eitarvita.

OPE

TTA

JA -

LEH

DEN

ARK

ISTO

A k a v a l a i n e n 1 | 2 0 0 6 17

Toiminnan tärkein tavoite on tehostaaympäristönsuojelua, mutta kylkiäisenätuetaan myös paikallista ay-toimintaa.

YKL:n puheenjohtaja Maija Venä-läinen korostaa, että pienikin apu vieasioita eteenpäin. Noin 3600 jäsenenliitto ei yksin kykene laajamittaiseenavustustyöhön, mutta osana suurem-paa kokonaisuutta YKL:n panoksella onmerkityksensä.

Liiton ensimmäinen ympäristöntutkimukseen keskittyvä hanke käyn-nistyi vuonna 1997 Nicaraguassa. Ta-voitteena oli lisätä paikallista tietoutta

Maija Venäläi-nen tuo YKL:nterveisiet PlanAlton Paratiisi-kylässä jaSuomenkehityshankkeenPuxirum-projektinkoordinaattoriMika Rönkkötulkkaa terveisetportugaliksi.Isäntiä edustaamaatyöläistenliiton varapu-heenjohtajaRaimundo deLima Mesquita.

Ympäristöasiantuntijoiden keskusliitto YKL on tehnyt kehitysyhteistyötä kohta kymmenen vuotta.

ympäristönsuojelusta. Mukana olivatmyös Geologian ja Maatalouden tutki-muskeskukset.

Muutama vuosi sitten YKL lähtimukaan Suomen Ammattiliittojen So-lidaarisuuskeskuksen SASKin vetämäänhankkeeseen Brasiliassa. Sen tavoittee-na on turvata perheviljelmien säilymi-nen Amazonian alueella.Hanketta toteutetaan yhteistyössä pai-kallisen Santarémin alueen maatyöläis-ten liiton kanssa. Liitto puolustaa noin13 000 jäsenensä oikeuksia viljellä jaasua alueella, jota suurmaanomistajat

ja vientiyhtiöt pyrkivät hyödyntämäänvientisoijan ja pihvikarjan tuotantoon. Venäläisen mukaan kyseessä on maa-työläisten ensimmäinen kansainvälinenhanke, joten aikaa kuluu hanketoimin-nan opetteluun ja tietokoneiden käy-tön harjoitteluun. Avustuksilla ostetaanmyös dieseliä jokilaivaan, jotta kulku-yhteydet kaikkein kauimmaisten joki-varren asukkaiden luo voidaan turvata.

TU

ULA

KIL

PELÄ

INEN

A k a v a l a i n e n 1 | 2 0 0 618

V i i s i v i s a i s t a

� Kuka tai ketkä hyötyvät globali-saatiosta eniten?

Sixten Korkman: Periaatteessa kaikki voivathyötyä globalisaatiosta. Se edellyttää kykyävastata moniin haasteisiin ja siksi toimivaapoliittista järjestelmää sekä vahvoja ja kor-ruptoimattomia instituutioita; myös yhteis-kunnan toimiva infrastruktuuri ja laadukaskoulujärjestelmä ovat tärkeitä. Käytännössäsuuria hyötyjiä ovat olleet nykyiset teollisuus-maat, enenevästi myös kehitysmaat, kutenKiina ja Intia sekä monet muut.

Heikki Patomäki: Globalisaatio – ymmärret-tynä liberalisaatio-projektiksi – on kasvatta-nut tuloeroja maiden sisällä ja niiden välillä.Huomattava osa jäljelle jääneestä rahamää-räisestä kasvusta on useimmissa maissa men-nyt rikkaimmalle prosentille väestöstä. Jotkutjopa puhuvat yläluokan aseman palauttami-sesta tai sellaisen luomisesta, jos sitä ei välilläollut lainkaan.

Keskimäärin hidastunut bkt:n kasvu ero-aa maailmantalouden alueilla. Suuressa osas-sa Latinalaista Amerikkaa, Saharan eteläpuo-

Akavalaisen globalisaatiokysymyksiin vastasivat Elinkeinoelämän Tutkimuslaitoksen toimitusjohtaja Sixten Kork-man ja Helsingin yliopiston kansainvälisen politiikan professori Heikki Patomäki.

leista Afrikkaa, arabimaailmaa, Keski-Aasia jaentistä neuvostoblokkia on bruttokansantuo-te per capita laskenut.

�Mitä haittaa globalisaatiostaon?

SK: Kansainvälisen työnjaon muutoksiin liittyysopeutumiskustannuksia. Syvempi integraatioja kova kilpailu voi myös heikentää eräiden vä-estöryhmien asemaa; teollisuusmaiden heikostikoulutetut ovat viime vuosikymmeninä kärsi-neet reaalipalkan alenemisesta (Yhdysvallat) taityöttömyyden lisääntymisestä (EU). Nopeut-tamalla kasvua globalisaatio osaltaan lisäämyös ympäristöön kohdistuvia rasituksia.

HP: Megatrendi näyttäisi olevan selvä: Mitäenemmän globalisaatiota Washingtonin uus-tai talousliberalistisen ohjelman mielessä niinsitä vähemmän keskimääräistä kasvua henkeäkohti. Useimmilla laskentatavoilla ja melkeinkaikilla ulottuvuuksilla eriarvoisuuden lisään-tyminen on samaan aikaan ollut nopeaa.

Harvoin ymmärretään globalisaation jademokratian yhteyksiä. Minusta ihmisillä pi-täisi olla oikeus osallistua elämänsä ehtojamuokkaaviin sosiaalisiin prosesseihin silloinkin,kun ne läpäisevät kansallisvaltion rajat tai ovatmaailmanlaajuisia.

�Mitä muutoksia nykyiseen yli-kansalliseen päätöksentekojärjestel-mään (esim. YK, WTO) pitäisitehdä, jotta globalisaation haittojavoidaan vähentää ja hyötyjä lisätä?

SK: Talous on kansainvälistä, politiikka edel-leen paikallista. Tarvittaisiin vahvempia globaa-leja instituutioita maailmantalouden ongelmi-en ratkomiseksi; kasvihuonepäästöjen vähen-tämiseksi pitäisi voida sopia tasapuolisestisitovia tavoitteita.

HP: Globaali rahoitusjärjestelmä täytyy uudis-taa. Täytyy luoda reilu sovittelumekanismi,

joka auttaa ratkaisemaan maailmanlaajuisenvelkaongelman. Globaali valuutanvaihtoveroon toteutettava. WTO:n sääntöjä täytyy kor-jata, jotta olisi tilaa erilaisille kehitysstrategioil-le ja kestävää kasvua edistävälle talouspolitii-kalle. Teollisuusmaiden asettamia tukia ja kau-pan esteitä täytyy poistaa maataloudessa,ruokateollisuustuotteissa, tekstiileissä, vaatteis-sa ja kengissä. Lisäksi tarvitaan uusi globaaliorganisaatio, joka kykenee taistelemaan suur-yhtiöiden valtaa ja monopolistisia käytäntöjävastaan.

�Onko Suomi menestynyt globali-saatiossa, kuten julkisessa keskuste-lussa on annettu ymmärtää?

SK: Epäilemättä: Koko Suomen taloushistoriaon kertomus siitä, miten kylmään ja pimeäänpohjolaan on luotu vaurautta ja siihen nojaa-va hyvinvointivaltio viemällä maailmalle tervaa,tukkia, paperia, konepajatuotteita ja kännyköi-tä. Mitä Nokia olisi ilman globalisaatiota? Te-kisi saappaita?

Heikki Patomäki

Sixten Korkman

ETLA

Hyvä paha globalisaatio?

A k a v a l a i n e n 1 | 2 0 0 6 19

HP: Tilanne on paljon monimielisempi kuinmitä annetaan ymmärtää. Kaikki Suomessa ei-vät ole hyötyneet kasvusta. Useiden eri tutki-musten mukaan köyhin 10 % on pysynyt sa-massa tai köyhtynyt absoluuttisesti, kun va-rakkain 10 % on ehkä kaksinkertaistanuttulonsa.

Tutkimusten mukaan hyvinvointi vähe-nee OECD-maissa, vaikka bkt kasvaisi. Esimer-kiksi jos avioerot lisääntyvät, se tuottaa lisääoikeudenkäyntejä ja asuntojen vaihtoja yms.Tällöin bkt lisääntyy, mutta ei kerro lisäänty-neestä hyvinvoinnista. Jos lisääntyneen alko-holinkulutuksen takia julkisten poliisi- ja ter-veyspalveluiden kysyntä nousee, lasketaan selisääntyneeksi bkt:ksi. Jne.

�Millainen globalisoitunut Suomion 20 vuoden kuluttua?

SK: Vuonna 2026 Suomen väestö painottuukasvukeskuksiin, sen elintaso on nykyistä kor-keampi ja teknologiaa hyödynnetään tehok-kaasti. Ukkoutunut ja akkautunut maa omaaedelleen vahvan kansallisen identiteetin, jokatoivon mukaan on myös moniarvoisen ja suh-tautuu ulkomailta tulleisiin suvaitsevaisesti.

HP: Suomi alkaa muistuttaa yhä enemmänKaliforniaa, vain ilmasto poikkeaa. Vauraatihmiset tekevät kiireisiä ylipitkiä työviikkoja jakäyttävät vapaa-aikansa ajamalla autoilla yhähienommista kauppakeskuksista toiseen. Dar-winistiset asenteet rehottavat. Kaupunginosaterilaistuvat, toisista alueista tulee varakkaillevyöhykkeitä, joissa ei enää voi turvallisestikulkea, tai joihin ei ainakaan haluta mennä.Kaikki turvallistuu. Suomi osallistuu kaukaisiinEU:n sotiin ja luo uuden ammattiarmeijan.Vaaleista tulee yhä enemmän rituaali jademokratia monarkisoituu. Toisinajattelijoillaon kovat ajat, kun pelitila vähenee jasyrjäyttäminen uhkaa.

Valtiovarainministeriön kansantalousosaston tuore ylijohtaja JukkaPekkarinen aloitti uudessa työssään positiivisten talousnäkymiensaattelemana. Euroalueen talouskasvun uskotaan vahvistuvan jajopa työttömyyden alenemisesta on toiveita vuonna 2006. Euroop-pa jää silti jälkeen muista globaaleista talousmahdeista.

Ennusteet lupaavat euroalueelle noin kah-den prosentin kasvua tänä vuonna. Lukuon vaatimaton verrattuna Kiinaan tai Inti-aan, joille povataan noin kymmenen pro-sentin kasvua. Myös Venäjällä ja USA:ssakasvun uskotaan jatkuvan vahvana.

Jukka Pekkarinen korostaa, ettei EU taieuroalue ole yhtenäinen. Talouskasvu onmonessa EU-maassa yltänyt USA:n tasolle.Erityisesti pienet maat erottuvat edukseen.Hän kuitenkin myöntää, että EU:n isojenmaiden taloudellinen suorituskyky on kokoviime vuosikymmenen ollut pettymys.

– Tämä näkyy työttömyytenä, hitaa-na kasvuna ja budjettien alijäämäisyytenä.Viime aikoina myös poliittiset vaikeudet,jopa poliittisen järjestelmän rapautuminenovat heikentäneet suorituskykyä.

Esimerkistä käy Saksa. Sen vientime-nestys on hyvä ja se on ohittanut jopaUSA:n viennin kasvussa. Vaatimaton ta-louskasvu kärsii kuitenkin sisäisistä tekijöis-tä, erityisesti poliittisesta lamaannuksesta.Tosin tulevaisuus näyttää myös Saksassavaloisammalta, kiitos Angela Merkelin uu-den hallituksen saaman hyvän startin.

Turvallisuutta jamuutoskykyä

Syyksi Euroopan heikolle talouskasvulle ontarjottu niin euroa kuin jäykkiä työmarkki-noita. Pekkarinen ei allekirjoita kumpaa-kaan.

– Yhteinen rahapolitiikka on onnis-tunut kohtalaisen hyvin, erityisesti Suomentapauksessa. Euroopan talouden ongelmatovat sitä luokkaa, ettei niitä voida ratkaistaeuroalueen talouspolitiikan keinoin.

EU pyristelee mukanaglobaalin taloudenkasvussa

EU:ta verrataan usein Yhdysvaltoihin, mis-sä työmarkkinat joustavat, niin hyvässä kuinpahassa. Työmarkkinoiden jäykkyyttä arvostel-taessa onkin Pekkarisen mukaan muistettava,että kysymys on turvallisuuden ja muutosky-vyn kompromissista – ei välttämättä ristirii-dasta. Hyvässä työmarkkinajärjestelmässä netukevat toisiaan.

– Järjestäytyneet työmarkkinat ja sosiaa-liturva muodostavat turvaverkon, joka on kuinvakuutusjärjestelmä. Se antaa turvan omankontrollin ulkopuolella olevia riskejä vastaan.Jos turvaverkko toimii hyvin, ihmiset ovat val-miita ottamaan riskejä ja tekemään myös aloit-teita.

Jukka Pekkarinen siirtyi Palkansaajientutkimuslaitoksesta Valtiovarainministeri-öön tammikuussa.

TA

RJA

JA

NT

UN

EN

A k a v a l a i n e n 1 | 2 0 0 620

Euroopan unionin uusissa jäsen-maissa sosiaaliturvajärjestelmien ja työ-markkinainstituutioiden rakentaminenon vielä kesken. Pekkarinen uskoo, ettämyös siellä turvallisuutta haetaan tule-vaisuudessa enemmän.

Vaikka globaalitalouden ennusteetovat hyvät, Pekkarinen muistuttaa, ettäkasvu on pitkälti kestämättömällä poh-jalla. Suurimmat uhkatekijät ovat Yh-dysvaltojen ulkomaankaupan vaje japahasti alijäämäinen budjetti. Alijäämäärahoitetaan pääasiassa Kiinasta ja Japa-nista siirtyvinä sijoituksina, osin myösEU:sta.

– Yhdysvallat on kansainvälisenrahajärjestelmän ydinvaltio ja siihenluotetaan, mutta velkaantuminen ei voijatkua loputtomiin. Kriisin ajankohtaaon mahdotonta ennustaa, sen mahdol-lisuus on kuitenkin pidettävä takarai-vossa.

Yllätyksillä sijansa tulevai-suudessa

Kymmenen vuoden kuluttua kasvunpainopiste on muualla kuin Euroopas-

sa – myös väestö sijoittuu muualle.– Ihmiskunnan kannalta tärkeintä

on se, että kehityksen kierre jatkuu. Ontoivottavaa, että Kiinan ja Intian kasvujatkuu, se luo myös Euroopan kasvullehyvät edellytykset.

Varmaa on Pekkarisen mukaan se,että Euroopalla on edessään työvoima-pula ja vanheneva väestö. – Kysymysonkin siitä, miten ne vaikuttavat talou-delliseen kehitykseen. Ne voivat toisaal-ta hidastaa sitä tai antaa uusia mah-dollisuuksia.

Eurooppa voi hyötyä tulevaisuu-dessa myös uuden tietoteknologiankäyttöön liittyvistä taloudellisista mah-dollisuuksista.

– Vaikka USA on huimasti edelläteknologian soveltamisessa, Eurooppasaattaa yllättää seuraavan kymmenenvuoden aikana, Pekkarinen povaa.

Pelivaraa paikalliselle tasolle

Jukka Pekkarinen korostaa, ettei globalisaatio olenollasummapeliä. Markkinoiden laajeneminen hyödyttääkaikkia.

Suomen talouspolitiikan keskeinen haaste on Pekkarisen mukaan suu-ri rakenteellinen työttömyys. Muihin EU-maihin verrattuna työllisyy-den kehitys on ollut positiivista, mutta pitkäaikaistyöttömien ja tois-tuvasti työttömiksi joutuvien ihmisten tilanne on edelleen huono.Myös eräät työmarkkinoiden uudet kehityspiirteet, kuten yksinhuol-tajien jatkuvasti aleneva työllisyysaste, huolestuttavat uutta ylijohta-jaa.

Ilahduttavana Pekkarinen pitää sitä, että vanhemmissa ikäluokis-sa työllisyys on noussut. Sodan jälkeen syntyneiden suurten ikäluokki-en eläkkeelle jääminen näyttäisi lykkääntyvän toivotulla tavalla.

Suomen talouspolitiikan menestyksen avaimena on pidetty mak-rotason vakautta ja mikrotason joustoja työmarkkinoilla. Pekkarinenuskoo reseptin toimivuuteen.

– Palkanmuodostuksessa on onnistuttava siten, että keskimää-räiset palkankorotukset noudattavat hyväksi koettua palkkanormia.Palkankorotukset turvaavat hintakilpailukyvyn, mutta ovat inflaationasettamissa rajoissa.

– Mikrotason jousto on yksikertaisimmillaan sitä, ettei palkkara-kenne muodosta työllisyyden estettä missään työmarkkinoiden osa-lohkolla.

Nykyinen työmarkkinamalli tarjoaa Pekkarisen mukaan hyvätlähtökohdat makro- ja mikrotason tavoitteiden toteuttamiselle.

Nykyinen makrotason koordinointi on tulevaisuudessakintarpeen. Paikallisen tason pelivaraa sen sijaan on lisättävä. Tämäedellyttää, että myös paikalliset neuvotteluasetelmat ovat tasapai-nossa. Käytännössä tarvitaan institutionaalista kehittämistä, mut-ta mitään vallankumousta tämä ei merkitse suomalaiselle työmark-kinajärjestelmälle.

Suomalaisyritysten laimea investointihalukkuus kotimaanmarkkinoille on herättänyt närää palkansaajaliikkeessä. Vaikka Suo-messa on harjoitettu kurinalaista palkkamalttia, ei se ole vaikutta-nut toivotulla tavalla ainakaan kotimaisten investointien kasvuun.

Yritysten halukkuus investoida ulkomaille ilmentää Pekkari-sen mukaan nykyglobalisaatiota.– Suomalaisilla yrityksillä on käynnissä kansainvälistymisprosessi.Samalla suomalaisista suuryrityksistä on tullut yritysostojen kauttakansainvälisiä toimijoita ja ne kasvavat ulkomailla. Osaltaan me-nossa on vaihemuutos, joka tasoittuu.

Tarja Jantunen

tiedottaja

TA

RJA

JA

NT

UN

EN

A k a v a l a i n e n 1 | 2 0 0 6 21

Tietotyönportinvartijat

Vuosi 2005 jää historiankirjoihin, koska silloin oivallet-tiin, että maailma oli muuttunut. Siitä oli tullut litteä.Huhtikuussa 2005 ilmestyi globalisaatiokysymyksiinerikoistuneen toimittajan Thomas L. Friedmanin teosThe World Is Flat. Se sai runsaasti vastakaikua ainakinYhdysvalloissa, jossa se oli vuoden myydyimpiä tieto-kirjoja.

Friedmanin mukaan globalisaatio on edennyt uu-teen vaiheeseen. Kun halpamaihin on tähän asti siir-tynyt lähinnä raskasta ja huonosti palkattua teollisuus-työtä, nyt sinne menee myös hyviä hommia. Tieto-työn globaali uusjako on alkanut. Maailma onlitistynyt internetin avulla sellaiseksi, että oululainenja bangalorelainen insinööri voivat kilpailla samoistatöistä.

Ja toden totta, juuri viime vuonna talouslehdissäoli lukuisia pikku-uutisia, joiden mukaan suomalaiset-kin yritykset, kuten Outokumpu ja Tietoenator ovatsiirtämässä it-palvelujensa tuotantoa Intiaan ja Itä-Eu-rooppaan. Esimerkiksi Nokia lisää Intiassa myös tutki-mus- ja kehitystoimintaa.

Vielä suurempi joukko suomalaisyrityksiä on siir-tänyt ohjelmistojensa ylläpitoa ulkomaille kaikessa hil-jaisuudessa ja erilaisten välikäsien kautta. Moni pieniit-palvelunsa ulkoistanut yritys, virasto tai vaikkapaseurakunta ei varmaankaan edes tiedä, että sen ohjel-mistot päivitetään ulkomailla.

Meille tavallisille kuluttajille ei juolahda mieleen-kään, että oman nettipankkimme toimivuus saatetaanvarmistaa muualla kuin Suomessa. Internet-palvelujenpäällä ei vilku Made in -banneria. Ja miksi vilkkuisi,kun vaatteissakaan ei enää ole Made in –lappuja?

Suomessa on ollut vahva usko siihen, että globalisaation lieveilmiöt voidaan hoitaa ”eettisen kuluttamisen” avulla.Vastuu on vieritetty kuluttajalle, vaikka monissa tuotteissa ei ole mitään tietoja niiden alkuperästä. Usein kuluttajia suoras-taan hämätään naamioimalla ulkomainen tavara suomalaiseksi.

Kun globalisaatio on nytkähtänyt eteenpäin, ”eettinen kuluttaminen” on entistäkin vaikeampaa. Palvelujen osuus maail-mankaupan arvosta kasvaa koko ajan. Vaatetuonti alkaa olla nappikauppaa tietotyön kansainvälistymisen rinnalla.

Tähän asti globalisaation portinvartijoita ovat olleet erilaiset kaupan ja teollisuuden sisäänostajat. Litteässä maailmassaportinvartijoiden piiri laajenee. Sellaiseksi voi joutua kuka tahansa it-palvelujen tilaaja.

Iso osa globaalista tietotyöstä on todellista reilua kauppaa, jossa köyhät maat pääsevät lopultakin tekemään myös hyviähommia ja josta voi lopulta olla myös meille suomalaisille enemmän hyötyä kuin haittaa. Mutta maailmassa on myöstietotyön hikipajoja, joissa nuoret ihmiset kulutetaan loppuun kohtuuttomilla työajoilla. Kun seuraavan kerran tilaat esimer-kiksi ohjelmistojen ylläpitoa, muista kysyä missä maassa ja millaisissa oloissa se tehdään!

Elina

Grundström

toimittaja

K o l u m n i

A k a v a l a i n e n 1 | 2 0 0 622

LEH

TIK

UV

A/S

ARI

GU

STA

FSSO

N

Rahat ja tavarat kiertävät yhä nopeam-min ja yhä laajemmin, mutta viimeis-tään internet on mullistanut elämäm-me. Elämme ainutlaatuista aikaa.

Vai elämmekö? Omassa elämäs-sämme varmasti ja tietysti. Mutta ih-miskunnan kannalta voidaan sanoavain, että elämme taas kerran ainutlaa-tuista aikaa. Edellisen kerran vastaavaakoettiin sata vuotta sitten, vuosien1870-1914 välillä. Sitä ennenkin on elet-ty moisia globaalijaksoja säännöllisenepäsäännöllisesti. Näillä vaiheilla on yh-teisiä ominaisuuksia. Tärkeimmät niis-

Peter Ekholm

Globaalistuminen: ei mitään uuttaauringon alla?

Globalisaatio alkoi 1980-luvun puolesta välistä, kun rahoitusmarkkinat vapautettiin. Sana globalisaatio taiglobaalistuminen alkoi nousta mediakäyttöön vasta 1990-luvulla ja Mitä Missä Milloin –kirjassa sana löytyy aakko-sellisesta hakemistosta vasta niinkin myöhään kuin vuonna 2000.

tä ovat se, että on keskus – tai edellä-kävijä -, on teknologinen murros ja onvapaus käydä kauppaa.

Kiina piti itseään keskuksen valta-kuntana, Eurooppa oli monta vuosisa-taa keskus, nyt keskuksena on Yhdys-vallat. Kiinalaiset tunnetaan esimerkiksiruudin, paperin ja posliinin keksijöinä.Me eurooppalaiset olemme asetekno-logian, merenkulun, höyryjunan ja keh-ruu-Jennin takana. Yhdysvallat on pal-jossa mukana. Turvallisuus (Pentagon),informaatio (internet, Silicon Valley),pörssi (Wall Street) ja viihde (Holly-

wood) ovat yhdessä melkoinen voimamaailmalla. Informaatioteknologia, onse sitten paperia tai kirjapainotaitoa taiinformaation välitystä höyryjunan jainternetin tapaan, on tietenkin olen-naista kulloinkin tunnetun maailmanhallinnassa.

Vapaus käydä kauppaa on kolmasominaisuus. Kolumbuksen aikana kar-toitettiin maailmaa, aika lailla euroop-palaisille kuninkaallisille taloudelliseksieduksi. Edellisen vapaan globaalisuudenaikana sata vuotta sitten Japani oliavautuneempi kuin nyt, eivätkä Ranska

Posliini onperäisin omanaikansaglobalisaationkeskuksesta,Kiinasta.

A k a v a l a i n e n 1 | 2 0 0 6 23

ja Britannia yllä kuin hädin tuskin tuol-loiselle tasolle.

Marxin diagnoosi oikea,resepti väärä

Seuraava lainaus on puhutteleva ja ker-too globaalistumisen toistumisestahämmentävän hyvin.

”Maailmanmarkkinoita hyväkseenkäyttäen porvaristo on muuttanutkaikkien maiden tuotannon ja kulutuk-sen yleismaailmalliseksi. Taantumuksel-listen suureksi suruksi se on poistanutteollisuudelta kansallisen maaperän. Iki-vanhat kansalliset teollisuudenalat ontuhottu ja niitä tuhotaan yhä joka päi-vä. Niitä tunkevat sivuun uudet teolli-suudenalat, joiden käytäntöön ottami-nen on elinkysymys kaikille sivistyskan-soille, teollisuudenalat, jotka eivät enääkäytä kotimaisia raaka-aineita, vaanmaapallon mitä kaukaisemmilta alueil-ta tuotuja raaka-aineita ja jotka tuot-tavat tehdasvalmisteita, joita ei käytetäainoastaan omassa maassa, vaan kaikis-sa maanosissa. Vanhojen, oman maantuotteilla tyydytettyjen tarpeiden tilal-le tulee uusia, jotka tyydyttämisekseenvaativat mitä kaukaisempien maiden jamitä erilaisempien ilmanalojen tuottei-ta. Vanhan paikallisen ja kansallisenomavaraisuuden sulkeutuneisuuden ti-lalle tulee kansojen kaikinpuolinen yh-teys ja kaikinpuolinen riippuvuus toi-sistaan. Tämä koskee niin aineellistakuin myöskin henkistä tuotantoa. Erikansakuntien henkiset tuotteet tulevatyhteiseksi omaisuudeksi.” (Kommunis-tisen puolueen manifesti). Vain vanhah-tava kieliasu erottaa tekstin aikalaisar-vioistamme.

Yllättäviä yhtymäkohtiamenneeseen

Väestöliikkeet, taudit, saasteet jne. ovatjotain, joka hätkähdyttää. Tautiglo-baalisuus oli itse asiassa valitettavanyleistä menneinä vuosisatoina. Rutto,

musta surma, oli lähtöisin Aasiasta. Sesurmasi ainakin neljänneksen euroop-palaisista 1300-luvulla (tosin käsiteeurooppalainen ei ollut tunnettu).Nykyeurooppalaisiksi muunnettunapuhuttaisiin liki 200 miljoonasta. Eu-rooppalaisten tulo uuteen maailmaan1400- ja 1500-luvuilla tuhosi taudeinjopa 95 prosenttia alkuperäisväestöstä.Lintuinfluenssalla, sarsilla, aidsilla jahulluilla lehmillä on kaameita sukulaisiamenneessä.

Euroopasta katsoen tautien rin-nalla liikkui ravinto – idän mausteetsekä lännen peruna ja tomaatti kohta-sivat toisensa Euroopassa. Globaalinpääsivät siten kokemaan nekin, jotkaeivät matkustaneet sinänsä epäinhimil-lisissä laivoissa, joissa suuri osa matkanaikana kuoli. Tänään aasialaiset ravin-tolat yhdistävät Eurooppaa ja suoma-laismarkettien hedelmätiskit ovat aidonglobaaleja.

Ylipäätään globalisoitumisen his-torian pitäisi kuitenkin opettaa opti-mismia. Kerta toisensa jälkeen kehityson karannut hallinnan edelle, teknolo-ginen murros on aiheuttanut rakenne-muutoksen ja suurimpana häviäjänä onollut tavallinen, omista asioistaan ky-kynsä mukaan huolehtinut kansalainen.Lopputulos on se, että kerta kerran jäl-keen ihmisten elämisentaso on paran-tunut. Vaikka kehitys ei ole tapahtu-nut ilman suuria inhimillisiä uhrauksia,meistä kukaan ei taida olla innostunutajatuksesta palata 1700-luvun arkipäi-vään. Läheskään kaikki eivät ole kyke-neviä palaamaan edes 1930-luvun elä-mään.

On myös eroja menneeseen: esi-merkiksi media on olennaisesti valp-paampi ja tehokkaampi kuin ennen jahyvinvointivaltio antaa turvaa – edelli-sen jakson aikana Suomesta muutti230 000 ihmistä Amerikkaan paremmanelämän toivossa. Toimijoita, valtioita jayrityksiä, on rutkasti enemmän kuin ai-emmin.

Mikä voi mennä pieleen?

Miksi globaalistumisen edellinen vaihepäättyi? Selityksiä on varmasti useita,mutta yksi kiinnostava on havainto,että tuolloin talous oli globaalisti va-paata, mutta politiikka kansallista. Ase-telma oli kestämätön ja syttyi ensim-mäinen maailmansota. On sinänsä kiin-nostavaa, että puhutaan nimenomaanmaailmansodasta eikä kansain välisestäsodasta.

Tämä selitys on kiinnostava myösoman aikamme kannalta. Talous onglobaalisti varsin vapaata. Talouden rin-nalla kulkee politiikka, joka on yhä kan-sallisempaa. Kun katsoo, kuinka Yhdys-vallat käyttäytyy tai seuraa keskusteluaVenäjällä, Japanissa tai Kiinassa, Rans-kasta ja useista muista EU-maista pu-humattakaan, johtopäätös on ilmeinen.Kylmä sota pakotti yhteistyöhön, nytkansalliskeskeisyys on arvossaan.

Toki voidaan korostaa, että sadanvuoden takaiseen verrattuna meillä onmittava määrä kansainvälisiä organisaa-tioita YK:sta, WTO:sta ja IMF:stä lähti-en. Mutta ne kaikki ovat riippuvaisiajäsenvaltioiden tahdosta eli ovat kan-sallisvaltioiden kuoria. Vain EU, siltäosin kuin siellä voidaan tehdä enem-mistöpäätöksiä, on irtautumassa van-hasta.

Olisi populistista maalata seinällekolmannen maailmansodan mörkö.Olisi onnetonta olla muistamatta, ettäprotektionismi ja kauppasodat ovatlooginen jatke nykyvaiheelle ja voivataiheuttaa huomattavaa vahinkoa. His-toria ei yksi yhteen toista itseään, mut-ta historiasta voi oppia, nykyisessä ai-nutlaatuisessa vaiheessakin.

OTL Peter Ekholm on EU:n tulevaisuus-asiantuntija, joka toimii yrittäjänä. Hänon aiemmin työskennellyt mm. EVAs-sa ja Sitrassa.

A k a v a l a i n e n 1 | 2 0 0 624

Lähes 40 vuotta pappina työskennellytRajaniemi sanoo, että kulttuurit ja us-konnot kohtaavat vihdoin suomalaises-sa arjessa.

– Tämä on positiivinen asia seu-rakuntaelämälle. Ihmiset määrittelevätidentiteettinsä paremmin sen takia, ettälähellä on vastakohtia, ”ei meihin” kuu-luvia.

Myös perinteiden arvostus on glo-balisaation myötä kasvanut.

– Seurakuntalaiset rakentavat elä-määnsä perinteiden varaan. Jyrkät mie-lipiteen muutokset saatetaan kokeauhkana ja rajuihin uudistuksiin suhtau-dutaan epäluuloisesti.

Infoähky kalvaa

Rajaniemi ei täysin allekirjoita väitettä,jonka mukaan globalisaatio olisi tehnytsuomalaisten elämästä entistä epävar-mempaa.

– Ihmiset ovat kokeneet palvelu-jen, erityisesti sosiaali-, ja terveyspalve-lujen, heikentyneen. Osaksi tämä ontotta, osaksi kliseetä.

Palvelujen heikkenemisestä kertookuitenkin kirkon piirissä se, että diako-nian asiakaskunta on lisääntynyt. Erityi-sesti mielenterveyskuntoutujat valuvatkirkon hoitoon.

– Meidän pitäisi ratkaista asioita,joihin meillä ei ole välineitä.

Tietoteknologisen kehityksen mu-kanaan tuomaa tietotulvaa Rajaniemi

Kirkko luo paikallisen identiteetin

Tarja Jantunen

tiedottaja

– Kun valtiot ja kansat lähenevät toisiaan ja muuttuvat entistä samankaltaisemmiksi, kirkoista tulee paikkoja,joissa ylläpidetään paikallista identiteettiä. Kirkoissa ihmiset voivat elää todeksi omia perinteitään, korostaaMalmin seurakunnan pappi Juhani Rajaniemi.

pitää konkreettisena esimerkkinä glo-balisaatiosta. Asialla on hyvät ja huo-not puolensa.

– On loistavaa, että epäselviin ky-symyksiin saa vastauksen kirjoittamallahakusanan googleen. Toisaalta siinä onjotain demonista, kun tieto kaatuupäälle. Ihmisillä on jatkuvasti sellainentunne, etteivät he tiedä mitään, vaikkatodellisuudessa he tietävät paljonenemmän kuin aiemmat sukupolvet.Yksittäinen ihminen ei voi kokea kuinpienuutta, sanoo Rajaniemi.

Kansainvälistyminen näkyy Raja-niemen kotiseurakunnassa Malmilla eri-tyisesti inkerinsuomalaisten seurakun-talaisten määrän kasvuna. Myös kan-sainväliset avioliitot ovat lisääntyneetviimeisten 20 vuoden aikana. Alueenkouluissa puhutaan parhaimmillaan 12kieltä.

Kansainvälisyys kuuluukirkkoon

Rajaniemi muistuttaa, että kirkko onperusluonteeltaan kansainvälinen. Eku-meeninen liike on koonnut sirpaloitu-neita kirkkoja yhteistoimintaan aina1800-luvulta alkaen, jolloin kristillinenlähetystyö lisääntyi. Kirkon sanoma olilähetyskentillä toimivien mukaan pal-jon uskottavampi, jos lähetystyötä te-kevät kristilliset kirkot toimivat yhteis-työssä.

Globalisaatio näkyy myös kristilli-sen kirkon omassa piirissä yhteistyöntiivistymisenä.

– Nyt esimerkiksi luterilaisen kir-kon ja anglikaanisen kirkon papit voi-vat vastavuoroisesti työskennellä tois-tensa kirkoissa. Myös luterilainen ja ko-tollinen kirkko ovat tehneet opillisiasopimuksia, joissa tunnustetaan yhtei-seksi tiettyjä opinkappaleita. Tämä eiolisi tullut kuuloonkaan vielä 20 vuot-ta sitten.

Suomessa globaalit eettiset kysy-mykset korostuivat kirkon toiminnassajo 60-luvulla. Nuorten pappien vaati-mukset kehitysmaiden auttamisesta,sorron vastustamisesta sekä oikeuden-mukaisuuden puolustamisesta muok-kasivat koko kirkon toimintaa.

– Kirkko halusi jo tuolloin esittäämaailmalle mallin hyvästä globalisaati-osta, mutta se ei onnistunut. Pahim-millaan globalisaatio on jopa hajotta-nut maailmaa.

A k a v a l a i n e n 1 | 2 0 0 6 25

Suomen suurimpiin kehitysyhteistyönja katastrofiavun järjestöihin kuuluvaKUA on toiminut lähes 60 vuotta. Seantaa vuosittain apua noin 20 miljoo-nalla eurolla yli 50 maahan. Toiminnanpelisäännöt nousevat kristilliseltä poh-jalta: jokaisella ihmisellä on loukkaama-ton ihmisarvo ja sitä tulee puolustaa.

– Kirkolla on kansainvälinen vas-tuu globaalin oikeudenmukaisuudentoteuttamisesta. Käytännössä kirkkopyrkii jäsentensä kautta muuttamaanresurssien jakoa maailman rikkaiden jaköyhien välillä. Tavoitteena on maail-ma, jossa kaikilla on turvallisempaa,Heikkilä korostaa.

Kansainvälisessä työssä KUA pyr-kiikin vaikuttamaan erityisesti köyhyy-den rakenteellisiin syihin.Tosin kiihtyvä globalisaatiokehitys onasettanut kapuloita rattaisiin.

– Moni asiantuntijamme on to-dennut, että köyhdyttämismekanismittoimivat tehokkaasti maailmassa ja nii-tä vastaan toimiminen on tullut entis-tä vaikeammaksi. Eri maiden hallituksi-en, päättävien virkamiestahojen sekäruohonjuuritasolla esimerkiksi maan-käytön oikeuksiin liittyvien ongelmienratkaisemisessa syntyy helposti korrup-toituneita, epädemokraattisia tapojatoimia. Niihin on vaikeaa puuttua avus-tustyöstä käsin. Toisaalta hätään voi-daan tarttua aiempaa nopeammin.

Pelisääntöjä kaivataan

Globaalit taloutta, teknologiaa ja yh-teiskuntaa yhdistävät pelisäännöt eivätHeikkilän mukaan ole riittäviä.

Tarja Jantunen

tiedottaja

Ihmisarvoista elämää puolustettava

– Kirkollisilla toimintaverkostoilla on tulevaisuudessa entistä tärkeämpi rooli keskustelun herättäjänä ja kansainvä-lisen oikeudenmukaisuuden muuttamisessa poliittisiksi tavoitteiksi, sanoo Kirkon Ulkomaanavun (KUA)apulaistoiminnanjohtaja Marianne Heikkilä.

MA

RJO

KO

IVU

MK

ÄK

I

– Globalisaation oikeudenmukai-suus merkitsee minulle sitä, että mei-dän tulisi poistaa tilanne, jossa jopamoraalittomalla toiminnalla tai selkeäl-lä ahneudella saavutetaan kilpailuetua.Jos teknologia ja talous etenevät nope-asti globaalisti, myös yhteiskunnallisenpuolen, kuten yritysten vastuullisen lii-ketoiminnan ja yhteiskuntavastuun pi-täisi pysyä perässä.

Kirkon Ulkomaanapu nostaa seu-raavan kahden vuoden ajan vahvastiesiin myös naisten asemaa ja oikeuksia.

– Kerromme kehitysmaiden nais-ten oikeuksien ja mahdollisuuksienpuutteesta ja naisia koskettavan köy-hyyden ulottuvuuksista. Naiset kaipaa-vat oikeutta, eivät sääliä. Tytöt ja nai-set ovat edelleen kehityksen hyödyn-tämätön luonnonvara.

Katastrofiapu korostuu

Tiedon lisääntymisen myötä myös me-diaseksikäs katastrofiapu on saanut kes-keisemmän roolin avustustyössä.

– Maailman huomio kiinnittyykuitenkin vain yhteen asiaan kerrallaan,kestävä kehitys ja sen turvaaminen vaa-tivat myös ääntä ja näkyvyyttä, keinotvain ovat rajalliset.

Vaikka lähellä tapahtuva katastro-fi liikuttaa ihmisiä kaukana tapahtuvaaenemmän, kirkko haluaa pitää kaukai-sen lähimmäisen, ”hiljaisessa tsunamis-sa”, kärsivän puolta. Työssä korostuuhumanitaarisen avun jälkeen sitoutumi-nen jälleenrakennukseen ja varsinaiseen,pitkäjänteiseen kehitysyhteistyöhön.

Globaali tiedonvälitys tuo uutisen kan-sainvälisestä hädästä myös suomalais-ten ulottuville aiempaa nopeammin.Heikkilä korostaa, että uutisointiin tur-tumisen voi välttää vain etsimällä uu-sia keinoja saavuttaa ihmiset.

– Tiedon lisääntymisen myötäviestimme pelkistyy: kehitysmaidenköyhien auttamisessa ei ole kysymysrikkaiden hyväntahtoisuudesta vaan oi-keudenmukaisuudesta. Jokaisella – riip-pumatta syntymämaasta – on oltavaoikeus ja mahdollisuus ihmisarvoiseenelämään.

– Siksi vastuu toisista ihmisistä,ympäristöstä sekä omista valinnoistapitäisi ulottua yli kansallisten rajojen.Jos kansainvälistymisen myötä poimi-taan vain ajan hengen mukaisesti osiaeri järjestelmistä ja toivotaan, että lop-putulos toimisi, ollaan harhateillä, sum-maa Heikkilä.

Marianne Heikkilä

A k a v a l a i n e n 1 | 2 0 0 626

AKAVAn vuosittaisen jäsenjärjestöky-selyn mukaan liittojen jäsenistä runsasprosentti työskentelee ulkomailla. Vaik-ka ulkomaille lähtevien määrä ei ole vii-meisen kymmenen vuoden aikana pro-sentuaalisesti kasvanut, on ulkomaillatyöskentelevien lukumäärä noussut.Suurin osa suuntaa määräajaksi EU-maihin töihin.

Eniten ulkomailla työskenteleediplomi-insinöörejä, insinöörejä, ekono-meja, lääkäreitä ja opettajia. Vastaavas-ti liittojen jäsenmäärään suhteutettunakansainvälisimpiä akavalaisia ovat dip-lomi-insinöörien lisäksi metsänhoitajat,tutkijat, arkkitehdit ja kirkon henkilö-kunta.

Oleskelu ulkomailla on yleensä ti-lapäistä komennustyötä. Siirtymistä ta-pahtuu myös yritysvierailuina ja yritys-ten sisäisinä siirtoina tai perheenjäseni-nä.

AKAVAn vuonna 2004 teetättä-män tutkimuksen mukaan joka kah-deksas akavalainen muuttaa tai harkit-see muuttoa ulkomaille seuraavan vuo-den aikana. Syitä lähtöön ovat muunmuassa mielenkiintoiset ja kehittävättyötehtävät, urakehitys, palkka, mata-lampi palkansaajaverotus sekä perhe-syyt. Muuttohalukkuus on suurempaanuorten keskuudessa, sillä heillä on vä-hemmän sosiaalisia ja taloudellisia si-doksia.

Suurimpina paluuesteinä on näh-ty ulkomailla perheellistymisen lisäksiSuomen korkea verotaso yhdistettynä

kansainvälisten

asioiden sihteeri

Akavalaiset ulkomailla

Salla Heinänen

Kansainvälinen liikkuvuus on ollut tapetilla erityisesti ulkomaalaisten osaajien ja asiantuntijoiden rekrytoimisessaSuomeen. Yhtä lailla suomalaiset korkeasti koulutetut siirtyvät opiskelemaan ja työskentelemään ulkomaille. AKAVAntilastojen mukaan ulkomaille lähtö ei ole kuitenkaan kasvanut.

EU:n keskitasoa alempaan palkkaan.Toisaalta perhesuhteet ja muut pehme-ät syyt jouduttavat paluuta.

AKAVAn mielestä valtion tuleemahdollistaa ulkomaille lähtö ja Suo-meen paluu muun muassa lainsäädän-nön keinoin. Liikkuvuusmäärien kasvat-taminen ei kuitenkaan saa olla itseisar-vo, pikemminkin on tavoiteltavakansallisen osaamisen laadun paranta-mista. Sen avulla on mahdollista paran-taa kilpailukykyä ja tuotteistaa osaamis-ta nykyistä paremmin.

Suomalaiset opiskelijatulkomailla

Suomalaisten opiskelu ja harjoittelu ul-komailla kääntyi viime vuonna kas-vuun. Suomesta lähti vuonna 2004 ul-komaille opiskelemaan tai työharjoitte-luun 8241 korkeakouluopiskelijaa.Kansainvälisen henkilövaihdon keskuk-sen CIMOn mukaan suomalaiset opis-kelijat lähtevät yleensä Eurooppaan:Saksaan, Britanniaan, Espanjaan, Ruot-siin ja Ranskaan.

Suomeen tuli vuonna 2004 yh-teensä 7 237 opiskelijaa. Heistä noin 90prosenttia oli eurooppalaisia. EU-alueenulkopuolelta tuli noin 2 700 opiskeli-jaa. Suomessa opiskelevista ulkomaalai-sista suurin osa on venäläisiä. Toiseksieniten on kiinalaisia, joita on yhtä pal-jon kuin englanninkielisten maiden,USA:n, Australian ja Kanadan, opiskeli-joita yhteensä.

Liitot lähtijän tukena

AKAVAn jäsenliitot tarjoavat palvelui-taan myös ulkomaille lähtijöille. Ensisi-jaisen tärkeää on selvittää käytännönelämään liittyvät asiat kuten muutto jaasuminen. Työsuhteeseen liittyvät asi-at ovat myös tärkeitä. Ennen lähtöä onhyvä varmistaa, onko henkilö lähtemäs-sä komennukselle lähetettynä työnte-kijänä vai paikallisella sopimuksella koh-demaan yrityksen kanssa tai miten käyeläkkeen, työttömyysturvan ja suoma-laisen sairausvakuutuksen. Lisäksi saira-usvakuutuksen kattavuus ja palvelutvoivat olla hyvinkin erilaisesti järjestet-ty eri maissa.

EU:n alueelle lähtijöille on olemas-sa myös Euroopan tason palvelua. Eu-rooppalaisten korkeasti koulutettujenjärjestön Eurocadresin Mobilnet-ver-koston kautta saa tietoa kaikkien Emai-den niin elämiseen kuin työsuhteeseen-kin liittyvistä kysymyksistä. SuomessaMobilnet-verkostosta vastaa TEK:nasiamies Riitta Vierros, joka ohjaa tar-vittaessa jäsenet oikeisiin liittoihinmyös ulkomailla. Akavalaisen liiton jä-sen, joka siirtyy toiseen EU-maahan, onoikeutettu saamaan palvelua myös Eu-rocadres-perheeseen kuuluvalta kohde-maan liitolta.

A k a v a l a i n e n 1 | 2 0 0 6 27

Suomalainen 1960-luvun lopulla hiljal-leen alkanut maahanmuutto on perin-teisesti ollut humanitääristä. Suomessaasuvista 2,1 prosenttia on ulkomaalai-sia. Suomeen tulijoista yli puolet tuliEU:n ulkopuolisista maista vuonna2003. EU:n laajentumisen myötä kuiten-kin EU:n ja ETA-alueen osuus on kas-vanut vuoden 2004 jälkeen. Suurimmatryhmät Suomessa ovat Venäjän, Viron,Ruotsin ja Somalian kansalaiset.

Ulkomaalaisten työttömyysasteSuomessa on edelleen korkea, noin 28prosenttia. Luku on korkea suhteessasuomalaisiin, mutta työttömyysaste on

Ulkomaalaiset suomalaisilla työmarkkinoilla

Varaa aika jo tänään, olitpa Sampo Pankinasiakas tai et.

Sampo Kehittyvät Osakemarkkinat -rahas-

ton varat on hajautettu kehittyville osake-

markkinoille maailmanlaajuisesti. Sijoi-

tuskohdemaita ovat mm. Venäjä, Turkki,

Kiina, Intia, Itä-Eurooppa sekä Latinalaisen

Amerikan maat.

Rah

asto

a ha

llinn

oi S

ampo

Rah

asto

yhtiö

Oy.

Sam

po P

ankk

i Oyj

, ww

w.s

ampo

.fi

www.sampo.fi/ratkaisuja

Soita 0200 2580 (pvm/mpm) tai www.sampo.fi/ratkaisuja.

koko ajan selvästi laskenut. Silti Suo-messa asuvien ulkomaalaisten työllisty-minen vaatii lisätoimia, johon valtioval-ta voi suoraan vaikuttaa myös koulu-tuksen ja työllisyysohjelmien kautta.Lisäksi tarvitaan tehokasta kotoutta-mista. Myös työnantajien ja työnteki-jöiden asenneilmapiiri edellyttää muu-tosta, jotta ulkomaalaisia osaajia rekry-toituisi myös koulutusta vastaaviintehtäviin. Suomalaisella korkeakoulu-tutkinnolla näyttää olevan selkeä linkkityöllistymiseen.

Myös ammattiliitot tarjoavat pal-velujaan ulkomaalaisille korkeasti kou-

lutetuille. AKAVAn liitot julkaisevat jä-senpalveluoppaita useilla kielillä. Jotkutliitot, kuten OAJ, ovat jo työehtosopi-mustasolla huomioineet ulkomaalais-ten opettajiensa aseman. Tämä työ var-masti liittojen osalta tulee jatkumaan,sillä ulkomaalaisten määrä työmarkki-noillamme kasvaa.

Ennen kuin lähdetään suunnitte-lemaan ulkomaalaisten työperäistä rek-rytointia Suomeen, olisi kuitenkin hyväolla tutkittua tietoa jo Suomessa asu-vien ulkomaalaisten laadullisesta työl-listymisestä.

EU viettää työntekijöidenliikkuvuudenteemavuotta

Euroopan komissio on nimennyt vuoden 2006 Eu-roopan työntekijöiden liikkuvuuden teemavuodeksi.Tavoitteena on lisätä kansalaisten tietoa eduista, jot-ka liittyvät ulkomailla tai uudessa ammatissa työs-kentelyyn. Työskentely uudessa maassa tai uudellatoimialalla tarjoaa työntekijöille uusia taitoja ja ko-kemuksia, joista on etua sekä heille että heidän työn-antajilleen.

Teemavuonna lisätään tietoa liikkuvuudestauseilla eri hankkeilla. Ensi kesäkuussa Wienissä pide-tään liikkuvuuskonferenssi ja ensi syyskuussa “Job FairEurope” -tapahtuma, jonka puitteissa järjestetääntyöpaikkamessuja noin sadassa eurooppalaisessa kau-pungissa.

Suunnitteilla on lisäksi useita tutkimuksia liik-kuvuuden vaikutuksista sekä liikkuvuutta koskevientilastotietojen kehittäminen. Työntekijöiden liikku-vuutta eniten edistäneelle organisaatiolle myönne-tään eurooppalainen palkinto.

Teemavuosi käynnistetään virallisesti 23. ja24.2. Brysselissä.

A k a v a l a i n e n 1 | 2 0 0 628

Heti Suomeen muutettuaan YousriYoussef alkoi opiskella arabian kieltä jaislamin tutkimusta Helsingin yliopistos-sa. Opintojen ohella hän tutustui Suo-men luontoon, historiaan ja kulttuuriin.

Vastoinkäymisiä

Youssef kävi työvoimapoliittisen kurs-sin, mutta opintoihin vaadittavaa har-joittelupaikkaa hän ei ennakkolupauk-sista huolimatta saanut, eikä työtä kurs-sin jälkeen.

Pieni työjakso Tekniikan museos-sa oli parempi kuin ei mitään. Pian hä-nelle olisi kelvannut mikä tahansa työ,mutta lama-Suomi oli tyly. – Viimei-nen niitti oli se, etten saanut edes sii-voustyötä.

Lopulta hän sai siivoojan sijaisuu-den, työstä hyvän todistuksen ja jatkos-sa niin paljon siivoustöitä kuin oli val-mis tekemään. Samalla suomen kieli pa-rani. Masentavasta ajasta huolimattahän opiskeli koko ajan ylipistossa.

Uusi polku avautui, kun hän saikahden viikkotunnin arabian kielenopettajan sijaisuuden Kalliolan vapaa-opistossa. Lisää opetustunteja tarjoutuiEspoon työväenopistosta, kouluista,avoimesta yliopistosta, Kielikeskukses-ta ja yliopistolta. Vuonna 1997 hänestätuli päätoiminen tuntiopettaja.

Piilorasistisia kommentteja

Youssefia alkoivat yhä enemmän ärsyt-tää huomautukset siitä, ettei hän olepätevä opettaja. Hän päätti pätevöityä.Opettajaopintojen ohella hän valmis-tui asioimistulkiksi ja viralliseksi suomi-arabia-kääntäjäksi. Filosofian maisteri hänestä tuli vuon-

Erityisopettaja Yousri Youssefin sisu toi tulosta

Suomalaisnaiseen rakastunut egyptiläinen arkeologi Yousri Youssef tuli Suomeen vuonna 1990. 14 vuotta ja lukui-sia tutkintoja myöhemmin hän sai erityisopettajan viran vuonna 2004.

na 1999, mutta sekään ei riit-tänyt pääsyksi samalle viivallemuiden opettajien kanssa.Hän suoritti vaadittavat pe-dagogiset opinnot, mutta ara-bian kieli pääaineena valmis-tuneelle opettajalle ei olluttarjolla virkaa.

Tarkoin korvin hän ha-vainnoi suomen kielen aliar-vioivia kommentteja, joitatihkui eri tilanteissa. – Eräskouluttaja pyysi kirjoitta-maan, mitä tietyt pedagogi-set termit tarkoittavat. Olikyse perustermeistä, muttakouluttaja ei uskonut minunymmärtävän niitä. Se loukka-si.

Erityisopettajaksi

Vuonna 1999 Youssefista tulimaahanmuuttajien erityis-opettaja. Hän antaa tukiopetusta niille,joiden kielitaito ei riitä opinnoista sel-viämiseen. Tätä työtä hän on tehnytkuusi vuotta.

– Työ on rankkaa siksi, että kokoajan joudun elämään samaa tarinaa,jonka itse olen käynyt läpi. Enimmäk-seen pidän työstäni, koska näen tulok-sia.

Saadakseen viran Youssefin olisuoritettava erityisopinnot. Ne hänsuoritti vuonna 2003, ja seuraavanavuonna, 38-vuotiaana, hän sai viran.Opiskeluruljanssin jälkeen hän tunteeolonsa tyhjäksi. – Niin kauan on pitä-nyt todistaa pätevyyttään.

Silti hän pitää itseään onnekkaa-na.

Anitta Valtonen

vapaa toimittaja

Enää Yousri Youssef ei tunne oloaanorvoksi Suomessa. – Ajan myötäsuomalaisten kanssa on helppo tullatoimeen.

– Tulin Suomeen rakastuneena25-vuotiaana ja täynnä energiaa. Tilan-ne on toinen nelikymppisillä maahan-muuttajilla, joilla on perhe ja lapsethuollettavanaan. Energia ei riitä omaankouluttautumiseen.

Osaajien tulo Suomeen ei aina

A k a v a l a i n e n 1 | 2 0 0 6 29

Lääkärin ammatista on Suomessa toi-mivalle ulkomaalaiselle etua. – Ala onnaisvaltainen ja tilastojen mukaan nai-set ovat vähemmän ulkomaalaisvastai-sia kuin miehet. Toinen etu on se, ettäkoulutetut ihmiset ovat vähemmän ra-sistisia kuin ei-koulutetut. Sekin helpot-taa, että valtaosa työkavereistani ontyöskennellyt ulkomailla ja tottunut erikulttuureista tuleviin ihmisiin, HUSinuniklinikalla työskentelevä erikoislääkäriAdel Bachour kertoo.

Potilaista noin kymmenesosa onBachourin mukaan ulkomaalaisvastai-sia. Hän suhtautuu heihin mahdollisim-man ammattimaisesti ja keskittyy hei-dän ongelmansa hoitamiseen. Hän tar-joaa heille mahdollisuuden seuraavallakerralla mennä toisen lääkärin vastaan-otolle.

Asenne on auttanut. Potilaat rau-hoittuvat ja joku on pyytänyt anteeksitöykeyttään.

Pätevöidyttävä uudelleen

Syyriassa syntynyt ja lääkäriksi valmis-tunut Adel Bachour muutti 80-luvunalussa Ranskaan. Viiden vuoden jatko-opintojen jälkeen hän valmistui keuh-kosairauksien erikoislääkäriksi ja työs-kenteli eri sairaaloissa Pariisissa.Uusi jakso alkoi, kun hän tapasi suo-malaisen naisen, meni naimisiin jamuutti Suomeen. Arabiaa, ranskaa jaenglantia puhuva Bachour aloitti suo-men kielen opinnot. Puolen vuodenkuluttua hän pääsi amanuenssiksi HU-Sin unilaboratorioon, kiitos ranskalaisenprofessorinsa suositusten.Selviytyäkseen laillistamiseen vaaditta-vasta tentistä hän alkoi päntätä suo-malaisia lääketieteen kirjoja. Tentissä on

Erikoislääkäri Adel Bachour pätevöityi kolmasti

Kesti viisi vuotta, että Ranskassa erikoistunut syyrialaissyntyinen lääkäri Adel Bachour sai erikoislääkärin pätevyydenmyös Suomessa.

– Pieni osa väestöstä on ulkomaalais-vastaisia ja lääkärin pitäisi hyväksyäse, Adel Bachour sanoo.

Anitta Valtonen

vapaa toimittaja

hallittava lääketieteen erialat sekä terveydenhuollonlainsäädäntö ja etiikka Suo-messa.

Röntgenkuvien analy-sointi oli helppoa, silläRanskassa hän oli keuhko-seulonnoissa katsonut yli5000 kuvaa. Silti tentissä tulikaksi kertaa hylky. Kerranhän sekoitti synnyttävännaisen supistuksia tarkoitta-van sanan kouristukseen jatarjosi hoidoksi Valiumia.Nolla pistettä.

Vuonna 1997 tenttimeni läpi, ja Bachour laillis-tettiin kaksi vuotta myö-hemmin. Iloa lisäsi se, ettäpalkka kaksinkertaistui. Täl-löin hän oli jo Suomen kan-salainen. Samalla hän liittyiLääkäriliittoon.

Vähin unin erikoislääkäriksi

Bachourin opinnot eivät päättyneet.Hän halusi keuhkosairauksien erikois-lääkäriksi, sillä Ranskasta saatu erikois-lääkärin diplomi ei riittänyt Suomessa.Hän antoi itselleen kuusi kuukautta ai-kaa. Päivät hän työskenteli sairaalassa,illat vietti kotona vaimon ja lasten kans-sa. Hän heräsi joka yö kolmelta ja opis-keli, kunnes oli aika lähteä sairaalaan.Tentistä hän suoriutui hienosti. Vuon-na 1999 hänestä tuli vs. erikoislääkäri.Saadakseen tittelinsä edestä pois vs:n,Bachour alkoi tehdä väitöskirjaa. Se val-mistui vuonna 2004, ja hän sai vakinai-sen viran.

käy kitkatta

A k a v a l a i n e n 1 | 2 0 0 630

Suomella on voimassa kahdenvälisetsosiaaliturvasopimukset Kanadan, Yh-dysvaltojen ja Israelin kanssa. EU-maa-na Suomella on olemassa vastaava so-pimus kaikkien EU- ja ETA-maidenkanssa.

Muihin kuin näihin maihin lähte-vä voi säilyttää oikeutensa suomalai-seen sosiaaliturvaan. Tätä niin sanotunsoveltamisalalain mukaista päätöstähaetaan lomakkeella Y38. Alle vuodek-si muuttavien pitää ilmoittaa lähdös-tään Kelalle, joka antaa päätöksen sosi-aaliturvan soveltamisesta. Mikäli työn-antajana ulkomaillakin säilyysuomalainen yritys, voi pidemmällekinkomennukselle lähtevä säilyttää oikeu-tensa Suomen sosiaaliturvaan.

Päätöstä on haettava vuoden ku-luessa ulkomaille muuttamisesta.

YhteysEläketurvakeskukseen

Euroopan unionin alueella säännöksetulkomailla työskentelemisestä on har-monisoitu. Jokainen jäsenmaa suhtau-tuu lähtijöihin ja tulijoihin samalla ta-valla. Etuja sen sijaan ei ole harmoni-soitu, jokaisella maalla on edelleen omasosiaaliturvaa koskeva lainsäädäntönsä.Sama koskee myös ETA-maita.

– Eläketurvakeskus (ETK) voimyöntää ulkomaan komennukselle läh-tevälle lähetetyn työntekijän todistuk-sen. Jos EU- tai ETA-maassa työskente-ly kestää alle vuoden, voi todistuksensaada ilman erillistä menettelyä, kertoolakimies Karoliina Nurmi ETK:sta.

Kimmo Hiltula

vapaa toimittaja

Ulkomaille työkomennukselle

Ulkomaille työkomennukselle lähtevä suomalainen työntekijä ei selviä ilman virastokierrosta, vaikka työnanta-ja järjestäisikin kohdemaassa kaiken kuntoon asumista ja liikkumista myöten. Vieraille maille paikallisen yrityk-sen palvelukseen pysyvästi siirtyvä sen sijaan selviää ilman byrokratiaa, mutta samalla edessä on luopuminensuomalaisesta sosiaaliturvasta.

Jos komennus kestää yli vuoden, muut-tuu todistuksen myöntämismenettely.

– Yli vuoden mutta alle viisi vuot-ta näissä maissa työskentelevä voi ha-kea lähetetyn työntekijän todistustaniin ikään ETK:sta, mutta me emme voiitsenäisesti päättää sen myöntämises-tä. Joudumme tässä tapauksessa ole-maan yhteydessä uuteen asemamaa-han, Nurmi kertoo.

Myöntämisperusteisiin kuuluumyös se, että työnantajana säilyy edel-leen suomalainen yritys. Komennus eisaa missään tapauksessa kestää viittävuotta pidempään.

– Näillä edellytyksillä saa E101-lo-makkeen, joka on EU-maahan komen-nukselle lähtevän syytä tuntea, Nurmisanoo todistuksesta, joka ulkomaan ko-mennukselle lähtevällä pitäisi olla mu-kana.

E101-lomake on todistus Suomensosiaaliturvan piiriin kuulumisesta. To-distuksen hakeminen sujuu yksinker-taisimmin internetin avulla. Lomake-hakemus löytyy osoitteesta www.etk.fi.Hakemusta avatessa on syytä ollatarkkana, sillä ulkomaantyö- ja eläke -osiosta löytyy lähes samanlainenhakemus ulkomailla toimiville yrittäjille.Hekin voivat säilyttää suomalaisetetuutensa, mikäli ulkomailla työskente-leminen on väliaikaista.

Vakuutuspalkasta sovittava

Tärkeimpiin ennen lähtöä tehtäviin toi-miin kuuluu myös vakuutuspalkastasopiminen. Siitä sopivat työnantaja ja -tekijä, vakuutuspalkan perusteella puo-

lestaan määräytyvät niin sairauspäivä-raha kuin työeläke- ja työeläkevakuu-tusmaksut.

Vakuutuspalkkaa ei voi kuitenkaanvapaasti päättää. Lähtökohta on, ettäsen on oltava sama kuin mitä Suomes-sa maksetaan vastaavasta työstä. Tokiulkomailla työskentelemisessä vaaditta-vat erikoistiedot ja -taidot sekä nor-maalia korkeampi vastuu saadaan huo-mioida vakuutuspalkkaa määriteltäessä.Samoin huomioon saa ottaa mahdolli-sen Suomea pidemmän työajan.

Työskentelymaassa saatava brut-topalkka voi hyvinkin poiketa vastaa-vasta suomalaisesta palkasta. Työn-antaja voi esimerkiksi kompensoidameikäläistä korkeampaa verotusta.Korkeammalla palkalla ei kuitenkaanole merkitystä eläkekertymän suhteen,sillä sekin määräytyy vakuutuspalkanperusteella.

Eurooppalainensairaanhoitokortti

Yksinään EU-maahan komennuksellelähtevänkin on syytä asioida Kelassa,josta voi hakea Eurooppalaista sairaan-hoitokorttia. Kortin avulla voi muissaEU-maissa osoittaa olevansa oikeutet-tu lääketieteellisistä syistä välttämättö-mään hoitoon. Kullakin maalla on omatsairaanhoitoa koskevat säädöksensä jane koskevat myös suomalaisia. Esimer-kiksi paikalliset omavastuuosuudet onsiis maksettava.

Sairaanhoitokorttia voi hakea jokoKelan toimistosta tai internetistä(www.kela.fi). Maksuttoman kortin toi-

A k a v a l a i n e n 1 | 2 0 0 6 31

mitusaika on parisen viikkoa. Kortinmyöntämisen edellytyksenä on kuulu-minen suomalaisen sosiaaliturvan pii-riin. Käytännössä tämä tarkoittaa, ettäE101-lomake on myönnetty.

Perhe mukaan

Usein mukaan lähtee myös muu per-he. Hekin voivat säilyttää oikeutensasuomalaiseen sosiaaliturvaan muuta-min ehdoin. Niistä perustavanlaatuisinon, että vanhemmista työssä käyvä onsaanut E101-todistuksen.

Perheenjäsenet hakevat vakuutta-mispäätöstä Kelalta samalla Y38-lomak-keella kuin EU- ja ETA-alueen ulkopuo-lelle komennukselle lähtevätkin.

– Saamme suoraan ETK:lta tiedonE101-todistuksen myöntämisestä, ker-too lakimies Laila Aho Kelasta.

Yksinkertaisinta on ottaa yhteyt-tä suoraan Kelaan. Suomen kamaran ylivuodeksi jättävien kohdalla päätöksentekee Kelan ulkomaanyksikkö.

Perheen leiväntuojan saamanE101-todistuksen ohella Suomen sosi-aaliturvan piirissä säilyminen edellyttää,että mukaan lähtevät ovat ensisijaisestiperheenjäseniä.

– Mikäli esimerkiksi puoliso me-nee töihin paikalliseen yritykseen, kuu-luu hän siitä eteenpäin periaatteessakohdemaan sosiaalilainsäädännön pii-riin, Aho sanoo.

EU- ja sopimusmaista poiketenmuualla on vähäinen työskentely onmahdollista ilman, että oikeus asumis-perusteiseen sosiaaliturvaan menetet-täisiin.

Opiskelija voi kartuttaaeläkettä

Ulkomailla opiskeleviin sovelletaan suo-malaisia sosiaaliturvasäädöksiä. Mikäliopiskelu kestää alle vuoden, hyödyntääKela opintotukitietoja, pidempäänopiskelevat joutuvat hakemaan päätös-tä hakemuksella Y38. Opiskelun on ol-tava päätoimista ja sen on johdettavatutkintoon tai ammattiin. Oppilaitok-sen on oltava myös julkisen valvonnanalainen.

Ulkomailla opiskelu voi kartuttaamyös eläkettä.

– Opiskeluiden on johdettava tut-kintoon. Kesken jätetyistä opinnoista eieläkettä kerry, sanoo ETK:n lakimies

Karoliina Nurmi.Mikäli opiskelija työskentelee ul-

komailla ollessaan, siirtyy hän periaat-teessa työskentelymaan lainsäädännönpiiriin. Käytännössä maat tulkitsevat eritavalla, milloin ihminen menettää opis-kelijastatuksen.

Ulkomaille pysyvästi muuttavateläkeläiset eivät muuttopäivästä lukienkuulu enää Suomen asumisperusteisensosiaaliturvan piiriin. Suomi vastaa kui-tenkin EU- ja ETA-maihin muuttaviensairaanhoitokustannuksista. Edellytyk-senä on, että ihminen saa Suomesta EY-

Pakkaamisenlisäksi ulkomail-le työn perässämuuttavalla ontiedossavirastorumba.

asetuksen mukaista eläkettä eikähänelle makseta uudesta asuin-maasta saman asetuksen piiriinkuuluvaa eläkettä.

Jos asetuksen mukaisia eläkkei-tä on kertynyt useammasta maas-ta, sairaanhoitokustannuksista vas-taa ja sairaanhoitolomakkeen(E121) antaa se maa, jossa vakuu-tusaika on pisin.

©A

LLI

IKO

NEN

/KU

VA

ARI

O

Muuttoilmoitus postiin ja maistraattiin

Ulkomaille muutettaessa on lähdöstä ilmoitettava postiin ja maistraattiin. Il-moituksen voi tehdä joko internetissä tai viemällä täytetty lomake joko pos-tiin tai maistraattiin. Ne välittävät tiedot muuttamisesta useille yrityksille, yh-teisöille ja viranomaisille.

Vanhaan osoitteeseen tulevan postin voi kääntää uuteen asuinpaikkaan.Tämä postin palvelu on maksullinen.

Vaikka vanhasta asunnosta kotimaassa ei luovuttaisikaan, on maistraat-tiin syytä antaa yhteysosoitteeksi ulkomaan asunto. Tällöin varmistuu muunmuassa se, että äänioikeutta voi käyttää kotimaan rajojen ulkopuoleltakin.

A k a v a l a i n e n 1 | 2 0 0 632

K i r j a - a r v i o

Kirjat antavat kaksi eri nä-kökulmaa maapalloistu-miseen: Joseph Stiglitz onsosiaaliliberaali, kun taasJohan Nordberg markki-naliberaali. Siksi kirjojenlukeminen peräkkäin javertailu on poikkeukselli-sen mielenkiintoista.

Stiglitzin pääteema-na on globalisaation to-teuttamisen arvostelu.Puhdasoppisilla markki-naliberalistisilla toimenpi-teillä on usein aiheutettuenemmän vahinkoa kuinhyötyä. Moni maa onromauttanut taloutensaliian nopeasti ja valmiste-lemattomasti läpiviedyillämarkkinauudistuksi l la .Puhdasoppisuuden sijastaolisi pitänyt valita käytän-nönläheisyys.

Varoittavana esimerkkinä Stiglitzmainitsee jopa Suomen 80-luvun lop-pupuolen rahatalouden vapauttamisen.Hän nostaa esiin myös usean kehitys-maan kovan kohtalon niin sanottujentaloudellisten sokkiterapioiden jäljiltä.

Joseph Stiglitz näkee valtion ja yh-teiskunnan ohjauksen tärkeänä, kunmaa kiinnittyy maailmantalouteen. Ete-lä-Korea ja Japani ovat oivia malleja sii-tä, miten valtion suojeluksessa on pääs-ty tuloksiin. Toisen maailmansodan jäl-keen Japani oli raunioina, Etelä-Koreataloudellisesti Kongon tasalla. Nyt ontilanne aivan toisin.

Markus

Penttinen

kansainvälisten

asioiden päällikkö

Globalisaatiogurut kilpasilla

Tämän vuosituhannen kuuluisimpiin maapalloistumista käsitteleviin kirjoihin kuuluvat Joseph Stiglitzin Globalisaationsivutuotteet sekä Johan Nordbergin Globaalin kapitalismin puolustus.

Johan Nordberg puolustaa päätoi-misesti maapalloistumisen ansioita. Vii-me vuosien aikana köyhyys on vähen-tynyt maailmanhistoriassa ainutlaatui-sella tavalla etenkin Aasian nousunmyötä. Globalisaatio on myös nosta-nut naisten alistamisen parrasvaloihintiedonkulun parantuessa ja taloudellis-ten rakenteiden muuttuessa.

Pääviestinä Nordbergillä on se,että ”yleinen yhteys suuremman globa-lisoituneisuuden ja suuremman tasa-ar-von välillä pitää paikkansa useimmissamaissa, sekä kehittyneissä että kehitys-

maissa”. Mitä enemmän maa avautuumuun muassa maailmankaupalle ja vä-hentää tarpeetonta kotimaista säätelyä,sitä kukoistavampi siitä tulee.

Pinnallisella lukemisella voi tuntuasiltä, että Stiglitzin ja Nordbergin välilläon sovittamaton ristiriita maapalloistu-miskysymyksissä. Ensin mainitun kirjasisältää lähinnä arvostelua, toisen puo-lustelua ja etujen esiin tuomista.

Loppujen lopuksi näissä kahdessakirjassa on kuitenkin kaikkein yllättä-vintä se, kuinka paljon yhteisiä näke-myksiä ja linjoja ne sisältävät monistasävyeroista huolimatta.

Joseph Stiglitz on Nobel-palkittu ta-

loustieteilijä, entinen Bill Clintonin

neuvonantaja ja Maailmanpankin va-

rapääjohtaja. Hän oli jäsenenä myös

Tarja Halosen johtamassa Kansainvä-

lisen työjärjestön ILO:n globalisaatio-

työryhmässä. Nuorempaa sukupolvea

edustava aate- ja taloushistorioitsija

Johan Nordberg on pitänyt tukikoh-

tanaan Timro-tutkimuslaitosta Tuk-

holmassa.

A k a v a l a i n e n 1 | 2 0 0 6 33

Kummatkin ovat myönteisellä linjallaperuskysymyksessä eli siinä, pitääköglobalisaatiota puolustaa vai vastustaa.Ei pidä sekoittaa Stiglitzin maapallois-tumisen toteuttamistapaan kohdista-vaa kirpeätä arvostelua itse koko ilmi-ön järkevyyden kyseenalaistamiseen.Molemmat kirjoittajat haluavat siis li-sää ja syvempää globalisaatiota.

Stiglitz ei myöskään aseta kyseen-alaiseksi avautumista maailmankaupal-le, kilpailuttamista tai yksityistämistä.Hän pitää niitä hyödyllisinä tietyillä reu-

naehdoilla. Näitä reuna-ehtoja on yhtälailla JohanNordbergin ajattelussa,vaikka ne ovat vähem-män näkyvillä.

Nordbergin ajatte-lusta löytyy osin kitke-ryyttä maapalloistumisentoteuttamistavalle. Hä-nenkin kirjassaan esimer-kiksi teilataan nykyisenmaatalouspolitiikan järke-vyys. EU-maissa veron-maksajat tukevat maata-loustuotteiden vientiä,jolla tärvellään kehitys-maiden markkinat ja vie-dään elinkeino paikallisel-ta väestöltä. Toisesta ve-ronmaksajan taskustanäille maille kuitenkin an-netaan kehitysapua.

Kummassa kirjassaon enemmän ansioita taiheikkouksia? Johan Nord-

bergin teos on paljon monipuolisempi,sillä se tuo globalisaation esiin useastaeri näkökulmasta. Joseph Stiglitz kes-kittyy kokemuksiinsa Maailmanpankis-sa ja näin näkökulmasta tulee kapeam-pi. Kummatkin kirjoittajat ovat laati-neet teostansa aatteen palossa jaylilyöntejä tulee paikoin, Nordbergilläenemmän.Asiapohjaisiakin heikkouksia tulee nä-kyville. Eivät Stiglitzin kieroon katsomatradikaalit toimenpiteet ole aina olleetepäonnistumisia. Esimerkiksi Viroa va-

roitettiin kovasti nopeasta siirtymises-tä ruplasta omaan valuuttaan ja rius-koista talousuudistuksista. Nyt se onEU:n uusien jäsenmaiden kärkijoukos-sa.

Nordberg vaatii sivu toisensa jäl-keen vapautta ja demokratiaa, muttatyöntekijöiden perusoikeuksia kauppa-politiikassa tukevat aloitteet hän tyr-mää. Näillä aloitteilla tähdätään kuiten-kin erityisesti työntekijöiden vapaudenja demokraattisten oikeuksien puolus-tamiseen hänen inhoamissaan komen-tovaltioissa.

Esittämilläni huomautuksilla kum-matkin kirjat ovat ansainneet suurensuosionsa ja niitä voi suositella kaikilleglobalisaatiosta kiinnostuneille. Parastaon lukea kummatkin eikä vain toista.

Onnetar suosiSeija SiikastaAkavalaisen (5/05) lukijakilpailunvoittaja kiinnostavimmasta jutus-ta on arvottu. Ikaalisten Kylpylänlahjakortin voitti helsinkiläinenSeija Siikanen. Onnea!Eniten ääniä kisassa sai Anitta Val-tosen kirjoittama juttu “Hiljaistaosaamista voi siirtää, mutta ei sa-noilla”.

A k a v a l a i n e n 1 | 2 0 0 634

nytt från AKAVA

De viktigaste kanalerna för påverkan ärden internationella arbetsorganisatio-nen ILO, världshandelsorganisationenWTO, EU och den globala centralorga-nisation för löntagare som kommer attgrundas. Det offentliga ordet och verk-samheten på företagsnivå är också vik-tiga i intressebevakningen .

Ökat samhällsansvar

Verksamhetsfälten överlappar fackorga-nisationernas verksamhetsmål på detglobala planet. Hur arbetstagarnasgrundläggande rättigheter kan befräm-jas i enlighet med ILO:s normer är enständigt återkommande fråga. Tilläm-pningen av de grundläggande rättighe-terna väcker frågor redan i Estland, föratt inte tala om hur det står till i län-der längre bort. I takt med globalise-ringen kan förhållandena i Brasilien ellerIndien direkt påverka den finländskaarbetstagarens lönenivå eller möjlighe-terna att bevara arbetsplatsen. I Kinaskulle en organisation som AKAVA varaolaglig.

Förutom de grundläggande rät-tigheterna har frågan om samhällsans-varet - en rättvis behandling av arbets-tagarna och miljön – fått allt störreframtoning under de senaste åren.Samhällsansvar är ett område där detoffentliga ordet och allmänna opinio-nen fått en synlig inverkan. Ingen villbli beskylld för att bryta mot de grund-läggande rättigheterna eller förgöra na-turen.

Markus

Penttinen

chef för interna-

tionella ärenden

Globaliseringen en utmaning förfacklig intressebevakning

För arbetare och löntagare utgör globaliseringen en stor utmaning. Beslutfattandet försvinner utanför landetsgränser, en allt större del av frågorna på arbetsplatsen utformas i enlighet med världsutvecklingen och kinasyndrometpåverkar.

För arbetstagarna är förbättrademöjligheter till information och påver-kan ett tredje högprioriterat område.Då företag etableras runt om i världenoch beslutfattandet glider bort frånden närmaste omgivningen har dettablivit allt viktigare.

För detta ändamål har fackorga-nisationerna velat sluta så kallade ra-mavtal, det vill säga avtal mellan före-tag och internationella fackorganisatio-ner om att efterleva ILO:s spelregler förarbetslivet. Ett antal dylika ramavtal harredan slutits. I Sverige finns det sju av-tal, men i Finland tillsvidare inte ettenda.

Det har också funnits en stor tvek-samhet till att grunda globala företags-råd, där arbetsgivare och arbetstagarekunde diskutera och avtala om gemen-samma frågor.

Kunskapsfrågorna offside

AKAVA har i samband med WTO va-rit för en öppen världshandel för attöka antalet arbetsplatser och motsattsig protektionism. Tvisten om frihan-del kontra protektionism delar dockländer och fackföreningsrörelsen, ävenom facken inom WTO gemensamtarbetar för grundläggande rättigheter.I Finland är AKAVA stiftande medlemav föreningen för Rejäl handel.

Att utveckla fackföreningsverk-samheten i länder där den är svag , ärett av verksamhetsmålen. Det blir ettslags biståndsarbete. Bristen på fackor-ganisationer eller deras svaghet i endelländer försvårar även den internationel-

la intressebevakningen. Några av AKA-VAs medlemsförbund har egna bis-tåndsprojekt.

Kunskapsfrågorna är viktiga förAKAVA. De är av avgörande betydelseför att nå framgång i den globala kon-kurrensen. På den globala nivån finnsdet inga konkreta åtgärder inom dettaområde. Det finns inget globalt direk-tiv för erkännande av yrkeskvalifikatio-ner eller en Bologna process för att ska-pa ett gemensamt ramverk för kvalifi-kationer inom högre utbildning. Detvore viktigt att lyfta fram kunskapsfrå-gorna . Den globala kapplöpning mottoppen är hård; man tävlar om spets-forskning och de främsta förmågorna.

Arbetstagarnas internationella rör-lighet är ett viktig verksamhetsfält.Mången akvamedlem söker sig utom-lands för att studera eller arbeta.

3535A k a v a l a i n e n 1 | 2 0 0 6

– Vi behöver kontinuerligt informati-on om vad som bjuds ut och var. Deinternationella nätverken är nödvändi-ga för att vi skall kunna hänga med iglobaliseringen, säger Ahmed Akar, kul-turproducent för det internationellakulturcentret Caisa.

Man kan även har nytta av inter-nationella förbindelser då budgeten ärstram.

– Det kostar till exempel oerhörtmycket att ta en kinesiskt folkloregrupptill Finland. Föreställningar, resor, inkvar-tering och måltider skall bekostas. Omförbindelserna fungerar och man förgruppen lyckas ordna uppträdanden i

Tarja Jantunen

informatör

Nätverken är kulturproducentensviktigaste arbetsredskap

Globaliseringen öppnar dörrar till nya kulturer. För att en kulturproducent skall nå in i dem måste han/hon skapasig fungerande internationella relationer.

andra länder, kan kostnaderna tillexempel fördelas mellan Stockholm,Köpenhamn och Bryssel.

Missförhållanden lyfts frammed kulturens hjälp

Akar anser att publiken vid kulturellatillställningar är väl upplyst och vill vetamer om det politiska läget i de uppträ-dande gruppernas hemländer. Underden iranska kulturveckan fick man tillexempel på Caisa svara på många svå-ra frågor gällande kvinnans ställningoch de mänskliga rättigheterna i Iran.- Caisas mål är att befrämja kultur, obe-roende av religiös eller politisk inrikt-

ning. Detta förutsätter att man underdiskussionerna kan ta upp svåra ochömtåliga frågor.

Det är inte alltid så lätt att lyftafram svåra frågor i offentligheten. Detfick Ahmed Akar uppleva för två år se-dan då Caisa sökte samarbetspartnersför sin Europadag.

–Vi ville berätta om minoritets-kulturernas, särskilts romernas ställningi EU:s blivande medlemsländer. Fråganvar så känslig att ambassaderna i ifrå-gavarande länder först tog avstånd frånevenemanget. Slovakiens ambassad vardock villig att samarbeta, och till sistvar alla med ,Polen och Ungern med-räknade.

Enligt Etlas projektledare Timo Nikin-maa visar statistiken över högutbilda-des migration att under årens lopp harfler högutbildade begivit sig bort frånFinland än de som flyttat hit.

– Nu har den årliga migrationsba-lansen börjat bli bättre. De kommerungefär lika många högutbildade tillFinland som de som flyttar utomlands.

Anitta Valtonen

journalist

De högutbildades migrationsbalansförbättras

Vid slutet av år 2004 bodde i Finland omkring 83 500 utländska medborgare i arbetsför ålder. Av dessa är knappt enfemtedel högutbildade. De högutbildades andel av finländska medborgare i arbetsför ålder är däremot 28 procent.

– Det är positivt att högutbilda-de söker arbete i annat land. Det ledertill ett utbyte av kunnande i bägge rikt-ningarna. Kunnande och erfarenheterrör på sig, vilket har en positiv inver-kan på innovationerna i arbetsmiljön.

Antalet högutbildade immigranterär i Finland fortfarande lågt i interna-tionella jämförelser. Enligt statistikcent-ralen fanns det i Finland år 2002 14

346 utlänningar i arbetsför ålder somavlagt högskolexamen. Nu torde derasantal närma sig 16 000.

Problemet är enligt Nikinmaa attman inte för en heltäckande statistiköver examina som avlagts utomlands.

– Siffrorna innehåller många osä-kerhetsfaktorer. Det finns troligen flerhögutbildade utlänningar i Finland änvad statisktiken utvisar, anser Nikinmaa.

Classic Reko -kahvissamme käytetään ekologisestiviljeltyjä, huolella valittuja arabica-kahvipapuja.Niitä meille toimittavat Reilun kaupan järjestelmäänsertifioidut tilat, joilla taataan työntekijöille kohtuul-linen korvaus työstä ja turvalliset työolosuhteet. Pa-vut paahdetaan korkealaatuiseksi kahviksi omassaperhepaahtimossamme. Sinä löydät reilusti paremmankahvinautinnon hyvin varustetuista ruokakaupoista.

Tummapaahtoinen, täyteläinenClassic Reko tekee hyvää kaikille