H e l s i n g i n k a u p u n g i n H e n k i löstö l e H t i w w w. H e l . f i / H e l s i n g i n H e n k i

Hyvät ideat käyttöön

Helsinki-Berliini-projekti

Helsinginhenki

Hullunahevosiin

sivu 28

Tiia Katajamäkitutustuu työkavereihinhenkilöstökerhossa.

sivu 10 sivu 24 sivu 22

duu

nis

sa

kaff

ella

asu

kas

 062012

Talveenpirteyttäladuilta

02

// vinkkiLasten kaupunki

KantaKaupungin vanhin talo on nyt omistettu perheen nuorimmil-le, kun Sederholmin talossa avattiin Lasten kaupunki. Uudenlainen koko perheen museo kutsuu tutustumaan Helsingin menneisyyteen omin käsin ja leikkien ja kertoo, millaista elämä oli ennen.

Lähde kävelylle 1700-luvun kadulle ja kurkista puoteihin ja pajoihin. Istu 1930-luvun kansakoululuokan pulpettiin ja kirjoita rihvelitauluun. Museosta löytyy myös kodikas mummola, jossa eletään 1970-lukua. Kaik-kia tavaroita saa koskea ja kokeilla. Viikonloppuisin paikalla on museo-mummo tai -vaari. Lapsilla on myös mahdollisuus leikkiä nukkekodilla ja pukeutua mamsellin asuun.

Vanhan kivitalon sokkeloihin on siirretty Lastenmuseon ja Koulu-museon toimintoja. Lasten kaupunki on ensimmäinen osa kaupungin-museon uudesta museokeskuksesta, joka on syntymässä Senaatintorille muutaman vuoden sisällä.

→ torstaina 13.12. klo 18 joulun koululauluja.

→ helsinginkaupunginmuseo.fi/sederholmintalo Osoite: Aleksanterinkatu 18.

Auki: ti–pe klo 13–17, la–su klo 11–17.

→ Vapaa pääsy.

Yhdessä uuteen

Vuoden loppuessa nelivuotinen strategiakausi päättyy ja uusi alkaa. Tavoittei-den toteutumista on arvioitu niin valtuustoseminaarissa kuin virastoissa ja liikelaitoksissakin. Kauden aikana on muun muassa kehitetty toimintaa, joka on usealle virastolle yhteistä. Lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelma La-

sussa on luotu toimiva yli hallintokuntien menevien prosessien toimintatapa. Kun jat-kossa entistä paremmin havaitaan ja tunnistetaan virastojen toiminta samoilla alueilla, Lasun kokemuksia voi hyödyntää yhteisen toiminnan kehittämisessä.

Monen asian ja hankkeen edistäminen jatkuu myös lähivuosina, mutta on selvää, että meille tulee runsaasti myös uusia tehtäviä.

Nuorten syrjäytymisen ehkäisemiseen paneudu-taan edelleen. Helsinkiin saatiin huomattava mää-rä uusia ammatillisen koulutuksen aloituspaikkoja, mikä onneksi tukee osaltaan työtä. Nuorisotakuun toteutuminen tuottaa kaupungille uusia tehtäviä.

Kaupungin kehittämisestä kiinnostuneita asuk-kaita osallistetaan talouden ja toiminnan suunnit-teluun, uusia demokratiaa edistäviä keinoja lisätään ja julkista tietoa avataan kaikkien käyttöön. Jo nyt verkossa toimii avoimen datan Hel-sinki Region Infoshare, josta jokainen voi hakea tietoa Helsingin seudusta, hyödyntää sitä sovelluksiin tai rakentaa tietojen pohjalta uusia palveluja. Hanke sai tämänvuotisen Kaupunginjohtajan vuoden saavutus -palkinnon. Julkista dataa avaa niinikään palkittu palvelukartta.

Muun muassa Kalasatama, Arabianranta, Jätkäsaari, Keski-Pasila, Töölönlahti ja Kruunuvuorenranta rakentuvat vauhdilla. Alueiden valmistumisen rinnalla myös ponnis-telut kaupunginosien eriarvoistumiskehityksen pysäyttämiseksi jatkuvat.

Eri-ikäisille työntekijöille suunnataan enemmän tukea ja räätälöity-jä joustoja hyvinvoinnin ja työssäjaksamisen lisäämiseksi. Monimuo-toistuvat työyhteisöt nähdään voimavarana, joka hyödyttää myös kaupungin erilaista asukaskuntaa. Kun yhä suurempi osa henkilös-töstä jää eläkkeelle, palvelujen järjestämiseen luodaan myös uusia keinoja. Vaikka työtehtävät muuttuisivatkin, vakinaisen henki-löstön palvelussuhdeturva säilyy.

Sosiaali- ja terveysvirasto sekä varhaiskasvatusvirasto aloit-tavat toimintansa, ja käytännön järjestelyjen asettuminen voi alkaa. Ennen vuodenvaihdetta valmistuva hallintokeskuksen, henkilöstökeskuksen ja talous- ja suunnittelukeskuksen yhdis-tämistä koskeva selvitys todennäköisesti uudistaa keskushal-linnon toiminnot ja palvelujen järjestämisen.

Jatkossakin teemme töitä asukkaiden hyvinvoinnin, parempien palvelujen, toimivan kaupunkirakenteen, henkilöstön osaamisen ja jaksamisen sekä yhteisö-jen, yritysten ja muiden tahojen elinmahdollisuuksi-en hyväksi. Tulevat haasteet voi kohdata rohkeasti, sillä isona vahvuutena on henkilöstön osaaminen sekä kaupun-gin toimijoiden hyvä yhteistyö toimivan, hyvän ja haus-kan kaupungin edistämiseksi.

pääkirjoitus

Maissi KasurinenJuttuehdotukset ja palaute: maija-liisa.kasurinen@hel.fi

Lehti postitetaan kaupungin henkilöstölle palkanlaskentajärjestelmän osoitetietojen mukaan. Jos haluat pois lehden jakelusta, ilmoita nimesi ja osoitteesi sähköpostilla heke.viestinta@hel.fi.

lehti verkossa > hel.fi/helsinginhenki

ilmestymisaikataulu nro 1 13.2. nro 2 10.4. nro 3 5.6. nro 4 4.9. nro 5 23.10. nro 6 11.12. Aineisto 28.1. 18.3. 20.5. 19.8. 7.10. 18.11.

Helsinki 200

,, Jatkossa tunnistetaan entistä paremmin virastojen toimintasamoilla alueilla.”

Helsingin henki | joulukuu 2012Helsingin henki | joulukuu 2012

+

14

20

14

16

06

1210duunissa

Helsinkiläiset kaupunkisuunnittelijat tekivät yhteistyötä berliiniläisten suunnittelijoiden kanssa Tegelissä ja Kalasatamassa.

15työkalutPikaviestiohjelma Lync lisää joustoa ja sujuvuutta henkilöstön viestintään.

22kaffellaHyvät ja hyödylliset ideat jalostuvat Helinän kautta toteutettaviksi.

24asukasHelsinkiläisille on tarjolla hienoja mahdollisuuksia talviliikuntaan. Lue vinkit liikuntapaikoista.

26hyvinvointiKuntoremonttien vaikuttavuutta parannetaan. Uutena on räätälöity Elintärkeät elämäntavat -kurssi.

28liikkeelläRakennusviraston ratsastuskerho kokoaa yhteen samanhenkisiä työkavereita. Henkilöstökerhot tiivistävät työyhteisöjä.

32uusiduuniTyösuojelupäällikkö Jasi Kuokkanen.

03

ympäristöNuorisotaloissa on aloitettu energiansäästökampanja.

hankeHelsinki Region Infoshare -hanke voitti Kaupunginjohtajan vuoden saavutus -kilpailun.

sisältö

JulkaisiJa Helsingin kaupungin henkilöstökeskus, PL 4500, 00099 Helsingin kaupunki PäätoimittaJa Maija-Liisa Kasurinen, puh. 310 37956, 050 310 3954, maija-liisa.kasurinen@hel.fi toimittaJa

Katariina Käyhkö, puh. 310 64988, 040 336 0807, katariina.kayhko@hel.fi toimituksen sihteerit henkilöstökeskuksessa Sanna Karppelin, puh. 310 37954, 050 517 9184, sanna.karppelin@hel.fi,

Sari Ruusutie, puh. 310 37955, 050 517 9213, sari.ruusutie@hel.fi toimitusneuvosto 2012–2013 Terttu Sopanen pj, Paula Hirvonen, Johanna Joutsiniemi, Merja Jattu-Wahlström, Kaarlo Kontro (JUKO),

Panu Oksman (KTN), Eila Pelttari (JHL), Eeva Rinne (Tehy), Kaarina Salminen (Jyty), Marja-Sisko Luomanpää (TNJ/Super) toimitus Ja ulkoasu Otavamedia Asiakasviestintä, Köydenpunojankatu

2 a D, 00180 Helsinki, puh. 1566 8510, asiakasviestinta.otavamedia.fi tuottaJa Laura Heikkinen, laura.heikkinen@otavamedia.fi PainoPaikka Sanomapaino Oy, Sanomala 2012 Painos 39 000 kpl

24. vuosikerta ISSN 0787-7994 (painettu) ISSN 1797-6170 (verkkolehti)

palstat04 Uutiset04 Työelämän ABC05 Stadi 36521 Gallup27 Työterveyspsykologi30 Ilmoitustaulu31 Ristikko32 Menovinkit

ammattiElintarviketarkastaja Pirkko Hokkanen valvoo ja tarkistaa ruokiamme.

teemaEnsi vuosi tuo henkilöstölle paljon muutoksia. Työnteon tapoja joudutaan miettimään uusiksi.

reppariKorkeasaaren tärkein tehtävä on suojella uhanalaisia eläimiä. Pöllöt ovat eläintarhan ylpeys.

Helsingin henki | joulukuu 2012

uutisia

Heräsikö kysymys?Käsittelemme tällä

palstalla työelämän kysymyksiä, joita voi lähettää osoitteseen

heke.viestinta@hel.fi

Työelämän n Miten sovittuja tavoitteita pitäisi seurata?Niitä seurataan ensisijaisesti aina seuraa-vassa keskustelussa.

n Mitä uutta on tullut? Uudella ohjeistuksella kannustetaan esi-miehiä ryhmäkeskustelujen käyttöön. Nii-tä voitaisiin käyttää enemmän, ja tästä on esimiehille tulossa uusia ohjeita. Seuraa Helmen uutisia asiasta. Vastaajana kehittämispäällikkö Päivi Mäkeläinen henkilöstökeskuksesta

> Lisätietoja: Helmi > Henkilöstö > Johtaminen ja esimiestyö > Henkilöstöjohtamisen työvälineet > Tulos- ja kehityskeskustelut

Stadin ammattiopisto sai nimenn Vuoden aLusTa aLoiTTaVan uuden yhdistyneen ammatillisen oppilaitoksen ni-meksi tulee Stadin ammattiopisto. Oppilaitoksessa toimivan aikuisoppilaitoksen ni-meksi tulee Stadin aikuisopisto. Helsingin tekniikan alan oppilaitos Heltechin, sosiaali- ja terveysalan oppilaitos Hesoten ja palvelualojen oppilaitos Helpan yhdistyessä syntyy maan suurin toisen asteen ammatillinen oppilaitos, jossa on noin 15 000 opiskelijaa.

04 Helsingin henki | joulukuu 2012

n Mitä hyötyä tulos- jakehityskeskustelusta on?Tulos- ja kehityskeskustelujen tarkoitus on ohjata työntekijän toimintaa organi-saation tavoitteiden suuntaisesti. Henki-lökohtaisten keskustelujen avulla työnte-kijä saa tietoa työhön liittyvistä tavoitteis-ta ja mahdollisista työhön vaikuttavista muutoksista. Keskusteluissa sovitaan am-matillisesta kehittymisestä.

n Miten ja kenen kanssa se käydään?Keskustelussa työntekijä ja esimies tar-kastelevat työyksikön tavoitteiden toteu-tumista ja arvioivat uusien tavoitteiden vaikutuksia työntekijän työtehtäviin. Kes-kustelussa käsitellään työntekijän työs-sä suoriutumista, ammattitaidon kehittä-mistarpeita sekä ammatillisen kehittymi-sen mahdollisuuksia. Henkilökohtaisissa

keskusteluissa voidaan käsitellä työnteki-jään liittyviä asioita, kuten elämätilannetta ja muita jaksamiseen sekä työhyvinvoin-tiin vaikuttavia seikkoja. Keskustelussa on mahdollista antaa ja saada palautetta puolin ja toisin.

n Kuinka usein se on tarpeen käydä? Esimiehen tulee tarjota henkilökohtai-sen keskustelun mahdollisuus jokaiselle työntekijälle vähintään kerran vuodessa.

n Mikä on ryhmäkehityskeskustelu?Joissain tilanteissa työyhteisön yhteiset ryhmäkeskustelut voivat täydentää hen-kilökohtaisia keskusteluja. Ryhmäkeskus-telu voidaan toteuttaa vaikka työpaikka-kokouksessa. Se voi olla hyödyllinen sel-laisissa tehtävissä, joissa tavotteiden saa-vuttaminen on ryhmän tai tiimin yhteisen toiminnan tuotosta.

Hae ensi vuoden työmatkasetelit! n ensi Vuoden työsuhdematkalippu-etu on nyt haettavissa. Matkalippuetua haetaan kerralla koko kalenterivuodek-si, ja sen saa työmatkaseteleinä. Niitä voi käyttää kodin ja työpaikan väliseen mat-kaan missä tahansa julkisessa liikenne-välineessä. HSL:n työmatkaseteleillä voi ladata matkakortilleen arvoa tai aikaa, Matkahuollon ja VR:n työmatkaseteleillä voi ladata aikaa.

Työmatkasetelit toimitetaan joulu-kuun lopulla kotiosoitteisiin. > Lisätiedot ja setelien hakeminen Helmestä > Henkilöstö > Henkilöstöetuudet > Työsuhdematkalippuetu tai Helmi > oikopolut: Työsuhdematkalippuetu.

Keskushallinnon yhdistymistä selvitetäänn KesKusHaLLinnon yHdisTäMisesTä valmistuu selvitys vuoden loppuun mennes-sä. Tarkoitus on, että hallintokeskus, henkilöstökeskus ja talous- ja suunnittelukes-kus yhdistettäisiin. Selvittämisen toimeksiannossa todetaan, että kaupungin organi-saatiorakenteen tulee vastata muuttuvan toimintaympäristön haasteisiin ja kasvavan vuorovaikutuksen, hallinnon läpinäkyvyyden, sosiaalisen median, avoimen datan ja demokratian kehittämisen vaatimuksiin.

Keskushallinnon ohjaus-, suunnittelu- ja palvelutoiminnot ovat jakautuneet kol-meen virastoon, mikä aiheuttaa eriaikaisuutta ja päällekkäisyyttä. Henkilöstön ja yk-siköiden osaamista ei pystytä hyödyntämään parhaalla mahdollisella tavalla, perus-teluissa sanotaan. Hallintokuntarajat ylittävien prosessien toteutus edellyttää lisäksi yhtenäistä johtamista.

Uudistuksessa selvitetään tarkemmin joitakin tehtäväalueita. Näitä ovat kansain-välinen toiminta ja elinkeinopalvelu, viestintä ja tietotekniikka, elinkeinopalvelu ja työllisyys, maahanmuutto, laadun hallinta, taloussuunnittelu ja henkilöstöpolitiikka, demokratia sekä rootelit ja valmistelu.

Asiaa valmistelee keskushallintotyöryhmä puheenjohtajanaan kaupunginjohtaja Jussi Pajunen ja jäseninään hallintojohtaja eila Ratasvuori, henkilöstöjohtaja Han-nu Tulensalo ja rahoitusjohtaja Tapio Korhonen. Selvitystyössä on mukana myös seurantaryhmä, johon kuuluvat keskushallintotyöryhmän lisäksi edustajat henkilös-töjärjestöistä.

Yhteensä hallintokeskuksessa, henkilöstökeskuksessa ja talous- ja suunnittelu-keskuksessa työskentelee noin 550 työntekijää. > Lisätietoja Keskushallinto uudistuu -sivustolta, johon kerätään uudistusta koskeva info. > Helmi > Prosessit ja organisaatio > Keskushallinto uudistuu

Eri-ikäisten johtaminen palkittiin n KauPunKi VoiTTi aktiivisen ikääntymisen ja sukupolvien välisen solidaarisuuden eurooppalaisen teemavuoden Työhyvinvointia kaikenikäisille -kilpailusarjan. Sarja on Euroopan komission ja CSR Europen yhteinen aloite.

Kilpailussa on palkittu parhaat eurooppalaiset aloitteet, joilla voittoa tavoittelemat-tomat organisaatiot edistävät parempien työolosuhteiden luomista ikääntyville työnte-kijöille. Kaupungin voittamaan kilpailuun tuli 60 hakemusta 18 maasta.

Voiton perusteluina olivat muun muassa, että Helsingillä on mittava suunnitelma tulla eri-ikäisten johtamisen mallikaupungiksi ja kaupungilla on lukuisia projekteja nuorten työntekijöiden tukemiseen, ikääntyneiden työntekijöiden hyvinvoinnin paran-tamiseen ja ikätietoisen toimintakulttuurin luomiseen. Hankkeessa on myös luotu in-tegroitu lähestymistapa aktiiviseen ikääntymiseen.

Eri-ikäisten työssäjaksamista tuetaan kaupungilla monin keinoin. Yksi näistä on Ikä-aktiivivapaa-pilotti sosiaalivirastossa ja terveyskeskuksessa, jossa yli 55-vuotiaat asia-kastyössä työskentelevät voivat lyhentää työaikaansa osallistuttuaan liikuntaan ja muu-hun työssä jatkamista tukevaan toimintaan. > Lisätietoja Helmestä > Henkilöstö > Työhyvinvointi ja turvallisuus > Työhyvin-vointi > eri-ikäisten johtaminen.

365

lyhyesti

stadistadi

05Helsingin henki | joulukuu 2012

Arjen designia ja raskasta metalliaMitä yhteistä on poliisiautoilla, betonikuitulevyillä ja kalsiittikaivok-sella? henning Mankell voisi punoa näistä aineksista vetävän Wallan-der-mysteerin, mutta Helsingin designpääkaupunkivuonna ne kaikki tavalla tai toisella liittyivät muotoiluun.

Poliisihallinto käynnisti hankkeen, jossa muotoillaan poliisiauton sisätiloja. Ajatuksena on, että ”maija” ei ole vain vorojen kuljetusväline, vaan poliisien työpaikka ja asiakaspalvelutila. Betonikuitulevy taas oli materiaalina Malmin aseman suunnittelukilpailussa, ja Tytyrin kalsiit-tikaivokseen perustettiin syyskuussa kahdeksi viikoksi maailman en-simmäinen pop down -ravintola. Se nousi Reutersin Suomen-toimis-ton suosituimmaksi uutiseksi syyskuussa ja näkyi muun muassa Filip-piinien aamutelevisiossa.

KaiKKi KolMe hanKetta kuului-vat designpääkaupunkivuoden vi-ralliseen ohjelmistoon. Niiden li-säksi vuoden aikana muotoiltiin lasten ulkoleikkejä, kirjastopalve-luita ja kaupungintalon vessoja. Ja paljon muuta.

Arjen designin vastapainoksi Kaapelitehtaalle vyörytettiin kesäl-lä suomalaista raskasta metallia, kun teknologiateollisuuden yrityk-set esittelivät HiDesign-näyttelyssä omaa muotoiluosaamistaan. Yli 20 000 vierailijaa pääsi tutustumaan lähietäisyydeltä ultramoderniin hissiin, panssariajoneuvoon, traktoriin, robottitrukkiin, moottorikelk-kaan ja raitiovaunuun. Niiden kaikkien suunnittelussa ja kaupallisessa menestyksessä hyvällä muotoilulla – siis houkuttelevan ulkonäön li-säksi käytettävyydellä, kestävyydellä, ekologisuudella ynnä muilla vas-taavilla ominaisuuksilla – on ratkaiseva merkitys.

helsingistä on hyvää vauhtia tulossa muotoilun suurkaupunki. Ai-heesta on parissa vuodessa kirjoitettu 6 000 artikkelia kansainvälises-sä mediassa. Maailmalla on järjestetty 200 designpääkaupunkitapah-tumaa 44 maassa. Kotimaassa tapahtumia on ollut reilusti yli tuhat, joista 90 prosenttia kaikille avoimia ja 80 prosenttia ilmaisia.

Kansainvälinen näkyvyys avaa ovia kulttuurin- ja vienninedistämis-hankkeille. Myös matkailulle näkyvyys on tärkeää. Vaikka valtavaa ho-telliyöpymisten kasvua ei velkakriisin vuonna 2012 saavutettukaan, on design vahvistanut Helsingin asemaa tulevaisuuden kaupunkilomien ja häämatkojen kohteena.

Jos KaiKKi Menee hyvin, muotoilu on tulevaisuudessa pysyvä osa kaupungin kehittämistä. Opasteet, odotustilat, ruokalistat, roskikset, sosiaalipalvelut, ajanvarausjärjestelmät ja kaupungin strategiat toimi-vat paremmin, jos ne on muotoiltu eli suunniteltu käyttäjien tarpeista lähtien.

Elinkeinosuunnittelija henri Kähönen talous- ja suunnittelu-keskuksesta arvioi muotoilupääkaupunkivuotta.

n Kaupungin palvelut sosiaalisessa me-diassa on koottu yhdelle sivulle hel.fi/some. Sinne on listattu ja linkitetty runsaan 120 toi-mijan läsnäolo sadoissa osoitteissa. Palve-luista Facebook, RSS-syötteet, blogit sekä valokuvien, videoiden ja kalvosarjojen jaka-mispalvelut ovat yleisesti käytössä.

Sivuilla on myös linkitys tärkeimpiin kau-pungin omiin vuorovaikutteisiin verkkopal-veluihin eli Palvelukarttaan, nuorten Ruu-ti-vaikuttamisjärjestelmään, Kerro Kartalla -palveluun sekä Helsinki-kanavaan.

Esimerkiksi rakennusviraston Minä ♥ Helsingin puistot -facebook-sivulla on lä-hes 2 500 seuraajaa, ja Helsingin Energian Twitter-tilin energiansäästövinkkejä jakava Energianeuvoja on myös suosittu palvelu.

n uudenMaan yMpäristöpalKinnon sai kaupungin kehittämä ja koordinoima ekotu-kitoiminta hyvästä ympäristökasvatustyöstä

ja ympäristötietoisuuden edistämisestä. Pal-kinnon myönsi Uudenmaan ELY-keskus.

Vuonna 2006 aloitetussa tukitoiminnassa koulutetaan ekotukihenkilöitä, jotka opasta-vat työyhteisöissään ympäristöystävälliseen toimintaan. Helsigissä ekotukihenkilöitä on noin 1 000.

n Kaupungin yMpäristöpalKintoKisa

käynnistyy tammikuun alussa. Palkinto an- netaan tunnustuksena arvokkaasta työstä hyvinvoinnin puolesta. Palkinnon saajaa voi ehdottaa ja osallistua kilpailuun osoit- teessa hel.fi/ymparistopalkinto. Edellinen palkinto myönnettiin Dodo ry:n kaupunki-viljelytoiminnalle. n ensi vuoden kunnallisvero- ja kiinteistö-veroprosentit pysyvät nykyisellään. Kaupun-ginvaltuusto päätti pitää ensi vuoden kun-nallisveron 18,5 prosentissa. Vuoden 2013 yleiseksi kiinteistöveroprosentiksi hyväksyt-tiin edelleen 0,80, vakituisten asuinraken-nusten veroprosentiksi 0,32 ja rakentamat-toman rakennuspaikan veroprosentiksi 1,80.

,, Jos hyvin käy, muotoilustatulee pysyväosa kaupunginkehittämistä.”

Nuorille Demokratiapalkinnot n pääKaupunKiseudun nuorten ääni -toimitus ja lastensuojelunuorista koostuva Nuor-ten kehittäjien ryhmä palkittiin oikeusministeriön Demokratiapalkinnoilla.

Nuorten Ääni -toimitus tarjoaa nuorille mahdollisuuden osallistua sanomalehti- ja tele-visiotyöhön sekä saada äänensä kuuluviin median avulla. Nuorisoasiainkeskuksen vetämän hankkeen yhteistyökumppaneina ovat Ylen ajankohtaisohjelmat, Helsingin Sanomat ja Suo-men Kuvalehti.

Myös helsinkiläinen lastensuojelunuorista koottu kokemusasiantuntijaryhmä Nuoret ke-hittäjät sai demokratiapalkinnon. Ryhmässä nuoret pohtivat kokemuksiaan lastensuojelusta ja osallistuvat yhdessä ammattilaisten kanssa lastensuojelun kehittämiseen.

Palvelukartalle kansainvälinen palkinto n pääKaupunKiseudun palveluKartta on saanut kansainvälisen WeGO Awards -kilpailun palkinnon. Kilpailun tarkoituksena on tuoda esiin kaupunkien kehittämiä erinomaisia säh-köisiä palveluita. Palvelukartta valittiin parhaaksi sähköiseksi palveluksi yhdessä kilpailun vii-destä sarjasta. Avoin kaupunki -sarjassa palkitsemiskriteereinä käytettiin erityisesti palvelun avointa dataa ja kansalaisten osallistamista.

Palkinto on kunnianosoitus paitsi hyvälle sovellukselle myös kaupunkien ja virastojen väliselle yhteistyölle. Nyt kartalle on koottu muun muassa myös pääkaupunkiseudun 1 800 toimi pisteen esteettömyystiedot.

06 Helsingin henki | joulukuu 2012

”Hyvinvointimalli joudutaan keksimään uudestaan. Muutoksia on luvassa paljon, ja haasteet ovat suuret.”

teksti Kirsi riipinen kuvitus istocKpHoto

Lisää tiivistäyhteis-työtä

Työnteon tapoja joudutaan talouden puristuksessa miettimään yhä ahkerammin. Kaupunginjohtaja Jussi Pajunen sanoo, että hallintoyksiköiden väliset rajat hämärtyvät ja kaupungin asukkaat tulevat ideatalkoisiin mukaan.

Kaupunginjohtaja Jussi Pajunen suhtau-tuu ensi vuoteen ja tulevaan strategiakau-teen valoisasti, mutta talouden realiteetit muistaen. Käytännössä realismi tarkoit-taa sitä, että menot on pidettävä kurissa ja velkaantumista hillittävä. Realismi tunkee myös kuntarajojen ulkopuolelta, kun kun-

tarakenteita ja seutuhallintoa muovataan, sosiaali- ja tervey-denhuollon rakennetta muutetaan, liikelaitoksia yhtiöitetään sekä takuita ja mitoituksia uudistetaan.

– Talousarvioehdotuksen 4,5 miljardilla eurolla saadaan kuitenkin paljon positiivista aikaan, Pajunen toteaa. Talous-arvioehdotuksen loppusumma on tuo samainen 4,5 miljardia.

Myönteistä esimerkiksi tänä vuonna on ollut Helsingin ve-tovoima matkailukaupunkina: matkustajamäärän ennätys ri-kotaan jälleen. Satamamatkustajien määrä olisi ollut vieläkin isompi, mutta kapasiteetti loppui heinäkuussa kesken.

Hyvinvointimalli uusiksiTulevien vuosien iso kysymys on, miten hyvinvointipalvelut turvataan.

– Hyvinvointimalli joudutaan keksimään uudestaan. Muu-toksia on luvassa paljon – osa niistä on omissa käsissämme, osa välillisesti. Haasteet ovat suuret, mutta toisaalta tilantees-sa on mahdollisuus tehdä asiat entistä paremmin.

Helsingissä uuden hyvinvointimallin pohdintaan halutaan asukkaat aktiivisesti mukaan.

– Tähän liittyy kiinteästi kaupungin tietokantojen avaami-nen. Iso osa hanketta on selvittää, miten uutta tekniikkaa voi-daan käyttää niin, että kaupunkilaisilla on modernit mahdol-lisuudet vaikuttaa ja olla mukana rakentamassa kaupunkia.

Käytäntöjen tulee olla kaukana hierarkiasta, eikä kaupun-ki sanele lähestymistapoja vaan niistä keskustellaan yhdessä vaikka Facebookissa.

Hallintoyksiköiden rajat hämärtyvätKaupungin henkilöstöä on jo kehotettu pohtimaan työnteon tapoja: miten toimintaa olisi mahdollista tehostaa ja tehdä töi-tä yhdessä niin, että hallintokuntien rajat hämärtyisivät. Paju-nen korostaa tätä nyt entistä ponnekkaammin.

– Tulevaisuuden hyvinvointimallissa yksittäinen paras

Talousarvio vuodelle

2013

Talon-rakennuksen

korjaus-hankkeisiin noin

137 milj. €

07Helsingin henki | joulukuu 2012

mahdollinen palvelu ei riitä vaan palveluista on muodos-tettava kokonaisuuksia.

Pajunen kertoo esimerkin, joka liittyy nuorten yhteis-kuntatakuuseen. Siinä maan hallitus on linjannut, että alle 25-vuotiaalle ja alle 30-vuotiaalle vastavalmistuneel-le voidaan tarjota työ-, harjoittelu-, opiskelu-, työpaja- tai kuntoutuspaikka viimeistään kolmen kuukauden kulues-sa työttömäksi joutumisesta. Kunnat ovat keskeinen toi-mija takuun toteuttamisessa. Palveluiden runsaus aiheut-taa pirstaleisuutta ja vaikeuttaa löytää oikealle luukulle.

– Meidän pitää kyetä palvelemaan nuoria yksilöinä ja luoda heille räätälöityjä polkuja työelämään. Erinomai-nen esimerkki on kaupungin Tulevaisuustiski, joka antaa henkilökohtaista ohjausta ja neuvontaa koulutuspaikan etsinnässä.

– Palvelun kohderyhmänä ovat peruskoulun päättä-neet 15–17-vuotiaat nuoret, jotka ovat koulun jälkeen jäämässä tyhjän päälle. Ratkaisevaa on, että kykenemme valjastamaan koko hyvinvointimallimme valikoiman turvaamaan nuorten hyvinvointia ja estämään syrjäyty-mistä.

Edelleen varma työnantajaHelsingin uusi nelivuotisstrategiakausi alkaa vuodenvaih-teessa. Onko kaupunki myös tulevana strategiakautena varma työnantaja?

– Kaupungin periaate on ollut jo kaksikymmentä vuot-ta, että pysyviä työsuhteita ei irtisanota taloudellisin pe-rustein. Tältä osin työsuhteet on turvattu edelleen.

Kaupungin työntekijät joutuvat kuitenkin opettele-maan uudenlaisia työnteon tapoja. Joustavuuttakin tule-va työtapa kysyy yhä enemmän.

Pajunen on hyvillään siitä, että henkilöstö on hyvin koulutettua ja osaavaa. Se auttaa muutosten ja uusien työtapojen omaksumista.

– Toimintamallin kehittämisessä motivoituneet työn-tekijät ovat kaikkein keskeisimmässä roolissa, koska he ovat tekemisissä suoraan kaupunkilaisten kanssa. Paras kehitysmoottori ovat nimenomaan kohtaamiset kaupun-kilaisten kanssa.

Toimivissa ja innostuneissa työyhteisöissä tiedetään, miten asukkaita palvellaan parhaalla mahdollisella tavalla.

Uusia ideoita kootaan jatkuvasti, ja palautejärjestelmiä kehitetään. Paitsi että kaupungin asukkaita kutsutaan ideointitalkoisiin, niihin tarvitaan myös henkilöstöä.

– Organisaation on toimittava niin, että kaupungissa asuvien on mahdollista toimia entistä lähempänä meitä.

Merestä uutta imuaKaupungin ensi vuoden sininen budjettikirja on tuttuun malliin paksu ja painava, ja todennäköisesti myös tule-vassa strategiassa on mukana ihmisen lähes koko elämän kirjo. Moni mielenkiintoinen asia mainitaan vain parilla rivillä. Onko jotain, minkä toteutumista kaupunginjoh-taja itse erityisesti odottaa?

– Oma unelmani ulottuu vähän pidemmälle kuin stra-tegian neljään vuoteen.

– Olen mielissäni siitä, että rakennamme hyvää kyytiä uutta hienoa merellistä Helsinkiä. Kaupungista on tulos-sa aidosti Itämeren helmi: 2020-luvulla meillä on uudet asuntoalueet, ja Itämeri on entistä puhtaampi. Merelli-nen Korkeasaarikin on vain kilometrin kävelyetäisyyden päässä Kauppatorilta. Meri on meille ainutlaatuinen mah-dollisuus. >>

Toimintamenot toimialoittain 4 539 milj. €

* Lainaa noin 1,8

miljardia €

Budjetin toimintamenojen

loppusumma 4,5

miljardia €

* Investoinnit yhteensä noin696 milj. €

Uusien alueiden

esirakentamisen investoinnit

noin 79 milj. €

Suurin yksittäinen

investointihanke metron

kulunvalvonta 34 milj. €

* mukana liikelaitokset

Sosiaali- ja terveysvirasto

46 % 2 095 milj. €

Varhais-kasvatus-

virasto

8 %355 milj. €

Kaupunki-suunnittelu- ja kiinteistö-

toimi

7 % 308 milj. €

Tuet hallinto-kunnille 12 milj. €

Kaupungin-johtajan toimiala

3 % 139 milj. €

Rakennus- ja ympäristötoimi

15 %666 milj. €

Muu sivistys- ja henkilöstötoimi

7 % 327 milj. €

Opetusvirasto

14 %636 milj. €

08 Helsingin henki | joulukuu 2012

Suurin haaste sosiaaliviraston ja terveys-keskuksen yhdistämisessä on ollut tiuk-ka aikataulu. Aikaa uudistukselle jäi vain reilu vuosi kaupunginvaltuuston marras-

kuussa 2011 tekemän päätöksen jälkeen.– On tärkeää, että uudistus ehditään käsitel-

lä kaikilla tasoilla yhteistoiminnan pelisääntö-jen mukaisesti. Vielä pitää myös varmistaa, että kaikki prosessit ja tietojärjestelmät toimivat il-man katkoja vuoden vaihtuessa, tähdentää uu-den sosiaali- ja terveysviraston virastopäällikkö-nä aloittava Matti Toivola.

Hän kiittelee molempien virastojen henkilös-töä ja valmistelussa mukana olleita ryhmiä siitä, että työ on edennyt aikataulun mukaisesti. Se on vaatinut valtavasti venymistä kaikilta.

– Rakenteet alkavat olla valmiina, mutta vielä on tekemättä iso jouk-ko päätöksiä, kuten henkilöstö-ja taloushallinnon delegointi.

Molempien virastojen henkilökuntaa on kuultu ja informoitu. Tietoa on väli-tetty intranetissä, missä on voinut esittää kommentte-ja ja kysymyksiä.

– Niihin on pyritty reagoi-maan, mutta on selvää, että 15 000 työntekijää koskevassa uudistuksessa jää myös paljon pet-rattavaa. Ensi vuonna pääsemme vasta toden teolla kehittämään palveluja.

Tukea ja uravalmennusta Isoin mullistus on, että raja-aidat sosiaali- ja ter-veyspalveluiden väliltä madaltuvat.

– Tämä mahdollistaa uudet toimintatavat esi-merkiksi vanhustenhuollon ja päihde- ja mie-lenterveyspalveluiden hoitoketjuissa. Kaikissa kolmessa toiminnan osastossa on sekä ennalta-

ehkäiseviä että korjaavia palveluja, Toivola ki-teyttää.

Suurin osa molempien virastojen työntekijöis-tä jatkaa entisissä työtehtävissä ja toimipisteissä. Vakinaista henkilökuntaa ei irtisanota. Suurin muutos koskee hallinnon henkilöstöä ja linjajoh-toa, joista osalla tehtävät muuttuvat. Yksiköiden päälliköt pyritään sijoittamaan tehtäviin suora-siirtona tai heidät ohjataan ilmoittautumaan uu-siin tehtäviin sisäisen menettelyn kautta.

– On luonnollista, että muutokset ovat herät-täneet ajatuksia ja tunteita. Siksi olemme järjes-tämässä muutosjohtamisen valmennusta sekä tukea ja uravalmennusta linjajohdolle.

Uuteen virastoon tulee vähemmän osasto-päälliköitä, mikä merkitsee osalle siirtymistä

toimistopäällikön tehtäviin. Avoimes-sa tilanteessa olevien omat toiveet

otetaan sijoittelussa huomioon mahdollisuuksien mukaan.

Parhaat toiminta-tavat käyttöönEnsi vuosi on toimintakult-tuurien yhteensovittami-sen aikaa.

– Se voi olla haastavaa, mutta en ole siitä huolissani.

Molemmissa virastoissa on hyviä toimintatapoja, ja nyt otamme käyt-

töön niistä parhaat, Toivola visioi.Uuteen virastoon tulee valtavasti asiantunte-

musta, joka näkyy parantuvina palveluina.– Kun kuuntelemme ja kunnioitamme toi-

siamme ja arvostamme toistemme osaamista, voimme rakentaa entistä paremman palvelujär-jestelmän kaupunkilaisille.

Tavoitteena on myös kaventaa terveyseroja ja varmistaa, että sosiaali- ja terveyspalvelut toimi-vat myös tulevaisuudessa, kun väestö ikääntyy.

tekstit Ritva-Liisa sannemann

Suomenkielinen päivähoito on tähän asti toiminut sosiaaliviraston yhteydessä. Ensi vuoden alusta se saa oman viras-ton.

– Se tuo meille näkyvyyttä ja itsenäisyyttä. Vaikka meillä ovat toiminnat valmiina, on uu-den virastokokonaisuuden synnyttäminen ol-lut iso projekti, mutta samalla hieno mahdolli-suus, toteaa varhaiskasvatusviraston johtajana aloittava Satu Järvenkallas.

Varhaiskasvatusvirastolla on toimintaa useissa sadoissa osoitteissa. Hallinto sijoittuu Siltasaarenkatu 13:een. Henkilöstö on päässyt osallistumaan toiminnan rakentamiseen ja val-

misteluun eri vaiheissa, ja työntekijöiden näke-myksiä on otettu huomioon.

Uudistus koskee noin 5 500 työntekijää. Täs-sä vaiheessa muutos on koskettanut eniten esi-miestasoa ja päälliköitä. Perustyöhön uudistus ei vaikuta.

– Olemme kartoittaneet heikkoudet ja vah-vuudet ja kelpuuttaneet uuden organisaation rakennusmateriaaliksi vain hyvät asiat, Järven-kallas kertoo.

Niistä tärkein on ollut henkilöstön toivoma matala organisaatio. Tulevassa virastossa on vain kolme johtamistasoa: virasto-, toimisto- ja yksikkötaso.

Lapsen näkökulma esilleVarhaiskasvatusalueita on karsittu jo aiemmin, ja alkuvuodesta niitä on jäljellä 13. Niille tulee omat varhaiskasvatusalueen päällikkönsä. Päi-vähoitoyksiköt, niiden työntekijät ja yksikkö-esimiehet säilyvät ennallaan. Leikkipuistotoi-mintaa johtaa oma päällikkö, ja hänen alaisuu-dessaan toimivat yksiköt esimiehineen.

Suurin osa työntekijöistä siirtyy suoraan uu-teen virastoon. Hallinnossa on joitakin uusia tehtäviä, jotka täytetään sisäisesti kaupungin vakinaisesta henkilöstöstä.

laps

etso

te

Varhais-kasvatus saa näkyvyyttäUusi vuosi tuo uudet toimintatavat varhaiskasvatukseen. Sosiaali- ja terveystoimen muutoksessa varhaiskasvatus irrotettiin omaksi virastoksi.

Sosiaali- ja terveysvirastossa työskentelee noin

15 000 työntekijää.

Viraston budjetti on noin 2,1 mrd €virastojen

yhdistämisessäloppukirin aika

Sosiaali- ja terveystoimen yhdistämisessä on meneillään

loppukiri. Hihat on kääritty kyynärpäitä myöten, jotta palvelut

saadaan pelaamaan katkeamatta heti tammikuun alusta.

09Helsingin henki | joulukuu 2012

Uusi ammatillinen oppilaitosparantaa palvelujaKolmen ammattioppilaitoksen yhdistyminen ensi vuoden alusta tuo opiskelijoille parempia palveluja. Luvassa on joustavampia ja yksilöllisempiä opintopolkuja sekä toimivampi opiskelijahuolto.

Helsingin palvelualojen oppilaitos Helpa, sosiaa-li- ja terveysalan oppilai-tos Hesote sekä teknii-

kan alan oppilaitos Heltec lopetetaan, ja tilalle syntyy uusi ammatillinen op-pilaitos, Stadin ammattiopisto.

– Yhdistymistä puolsivat monet tekijät. Ammatillisen koulutuksen opiskelijamäärät ovat kasvaneet voi-makkaasti viime vuosina. Tilanne on johtanut hajanaisuuteen ja osin pääl-lekkäisten toimintamallien kehitty-miseen, taustoittaa linjajohtaja Liisa Pohjolainen opetusvirastosta.

Yhden organisaation etuna ovat muun muassa tasalaatuisemmat pal-velut.

– Opiskelijahuollon kokoaminen hallinnollisesti yhtenäistää toiminta-tapoja eri toimipisteissä. Näin voim-me ehkäistä tehokkaammin opintojen keskeyttämistä, mikä on ollut iso on-gelma ammatillisissa oppilaitoksissa.

Koulutustakuu helpottuuIso oppilaitos pystyy vastaamaan myös paremmin koulutustakuuseen, joka on tulossa kaikille peruskoulun päättäneille.

– Varhaiskasvatusviraston perustaminen ei ole on-neksi ollut yhtä suuri projekti kuin sosiaaliviraston ja terveyskeskuksen yhdistyminen, koska meillä ei tule rakenteellisia muutoksia kentälle.

Oma hallinto tuo varhaiskasvatukselle myös oman lautakunnan. Järvenkallas uskoo, että itsenäisenä vi-rastona varhaiskasvatus pystyy osallistamaan parem-min asukkaita ja perheitä, tuomaan lapsen näkökul-maa esille ja luomaan tiiviimmän yhteistyön muiden lapsityöpalvelujen kanssa.

– Tuntuu kuin varhaiskasvatus loisi nahkansa ja muuttuisi näkyvämmäksi. On hyvä vire lähteä näillä eväillä uuteen vuoteen. Kyllä tästä hyvä tulee, Järven-kallas summaa.

koulutus

Varhaiskasvatus-virastossa on noin

5 500 työntekijää.

Viraston budjetti noin 355 milj. €

Stadin ammatti- opistossa

noin 1 000työntekijää.

Opiskelijoitanoin 15 000.

– Kokoamme samaan organisaatioon nivelvaiheen ammatilliset valmistavat koulutukset, jolloin niistä on helpom-pi siirtyä tutkintoon johtavaan koulu-tukseen, Pohjolainen kertoo.

Nuorten oppilaitokseen siirtyy myös nuorten työpajatoiminta ja osa perusopetuksen kymppiluokista. Sa-maan kokonaisuuteen perustetaan myös ammatillinen aikuisoppilaitos, jonka yhteydessä toimii oppisopimus-koulutus.

Suomen suurimmassa ammatilli-sessa oppilaitoksessa tulee olemaan noin 15 000 opiskelijaa. Pitkän aika-välin suunnitelmissa on keskittää opiskelua, sillä nyt opetusta on eri puolilla kaupunkia noin 20 toimipis-teessä.

Muutoksia työnkuviinHenkilökuntaa ammatillisissa oppilai-toksissa on noin tuhat. Henkilöstö on suhtautunut uudistukseen Pohjolai-sen mukaan pääasiassa hyvin, vaikka muutoksiin liittyykin aina myös epäi-lyä ja vastustusta.

– Henkilöstön edustajia ja luotta-mushenkilöitä on kuultu päätöksen-teon eri vaiheissa. Kaikilla on ollut mahdollisuus esittää toiveita ja kysy-myksiä myös verkkoympäristössä.

Uudistuksessa vakinaiset työnteki-jät säilyttävät työnsä. Osalla on tulos-sa muutoksia työnkuvaan tai palk-kausjärjestelmään, esimerkiksi aikuis-oppilaitokseen siirtyvillä opettajilla järjestelmä muuttuu.

Lisäksi johdon virkajärjestelyt uu-distuvat, kun rehtorin ja toimialareh-toreiden virkoja laitetaan hakuun.

– Odotan, että innostunut ja avoin mieliala jatkuu myös ensi vuonna, mikä on varmasti haastavin jakso uu-distuksessa. Tarvitsemme positiivista virettä ja yhteisöllisyyttä kantamaan toimintaamme, Pohjolainen toivoo. •

10

duunissa

Helsingin henki | joulukuu 2012

teksti Katja alaja kuvat PeKKa NiemiNeN, iStocKPhoto ja KauPuNKiSuuNNitteluviraSto

Kaupunki-suunnittelua kahdessa maassa

Helsinkiläiset kaupunkisuunnittelijat ovat jättäneet jälkensä Tegelin alueelle Berliinissä, ja berliiniläiset

suunnittelevat Kalasataman ryhmärakentamista. Miten yhteistyötä on tehty?

Julkinen tila alkaa kotiportilta. Lähikatu-jen varsilta voi löytyä kerrostaloja, kaup-poja ja toimistoja. Bussien lomassa ko-listelevat raitiovaunut. Mikään kaupun-kirakenteessa ei ole sattumanvaraista,

vaan asemakaavassa määriteltyä.– Meidän kaupunkisuunnittelijoiden tehtävänä

on suunnitella uutta julkista ympäristöä, arkkiteh-ti Tuukka Linnas sanoo. Hän suunnittelee osana monialaista työryhmää muun muassa Kalasatamaa.

Linnaksen ympärillä istuu suuri joukko mui-ta kaupunkisuunnitteluviraston ammattilaisia, Pa-silaa suunnittelevat arkkitehti Dan Mollgren, lii-kenneinsinööri Harri Verkamo sekä Jätkäsaar-ta suunnitteleva arkkitehti Pia Sjöroos. Ryhmään kuuluvat myös arkkitehti Hilla Rudanko sekä mai-sema-arkkitehdit Anu Lamminpää ja Kaisa Yli-Jama.

Vuoden aikana ideoiva joukko on paiskinut paitsi omia töitä myös vienyt kaupunkisuunnitte-luosaamista Berliiniin. He ovat päässeet vaikutta-maan siihen, miltä Tegelin tyhjentyvä lentokenttä-alue tulevaisuudessa näyttää. Se on suuri 460 heh-taarin alue, mihin tulee 15 000‒50 000 työpaikkaa.

Vastaavasti Berliinin senaatin kaupunkisuunnit-telusta vastaavan viraston suunnittelijat tuovat ide-ansa Helsinkiin. He kehittävät Kalasataman Verk-kosaaren pohjoisosaan uudenlaista ryhmäraken-tamisen asumiskonseptia. Ryhmärakentamisessa joukko ihmisiä rakennuttaa itselleen toiveidensa mukaisen talon. Molemmat projektit ovat osa Ber-liini–Helsinki-kaupunkisuunnitteluakatemiaa.

Ihmiset lähtökohtanaOlemme kaupunkisuunnitteluviraston viidennen kerroksen työpajassa, joka on toiminut Tegelin-pro-jektissa suomalaisryhmän kotipesänä. Sjöroos ker-too, että berliiniläiset ovat lähettäneet uusimman suunnitelmaluonnoksen heille kommentoitavaksi. Ryhmä katselee sitä näytöltä.

– Olemme saaneet aidosti olla mukana suunnit-telussa, ja suunnitelmaan onkin poimittu mukaan meidän ehdottamiamme juttuja, Verkamo iloitsee. Niitä ovat esimerkiksi raitioliikenteen tuominen alueelle ja asunnot yliopistossa opiskeleville.

– Vahvuutemme on, että olemme miettineet asioita paljon ihmisten lähtökohdista, esimerkiksi siitä, millaisia yrittäjiä alueelle voisi tulla ja millaisia tiloja he tarvitsevat, Sjöroos jatkaa.

Kaikki sanovat, että on ollut antoisaa olla muka-na tässä tavallisesta poikkeavassa suunnittelupro-sessissa.

– Berliinin kaupunkisuunnittelusta vastaavat työntekijät piirtävät vähemmän kuin me ja hyö-dyntävät enemmän konsultteja. Pääsimme mukaan työpajaprosessiin, jossa kuusi konsulttiryhmää ja meidän ryhmämme työstivät suunnitelmia tahoil-laan ja tulivat välillä keskustelemaan niistä. Kilpai-lijat istutettiin samaan pöytään toisin kuin Helsin-gissä, Mollgren selittää.

Hän uskoo, että yksi syy erilaiseen suun-nitteluprosessiin on se, että Berliinissä kau-punki ei juuri omista maita toisin kuin Helsingissä. Myös suunnittelu - arvot ovat erilaiset: Berliinissä

on kova tarve työpaikkarakentamiselle, Helsingissä asuntotuotannon tavoitteet ohjaavat vahvemmin kaavoitusta.

– Tegelin suunnitelma on synteesi suunnittelijoi-den ideoista, Linnas kiteyttää.

Mahdollisuus hulluille ideoilleKun suomalaisporukka esitteli ensimmäistä kertaa Berliinissä Tegel-luonnostaan, ilmassa väreili vain hienoista jännitystä.

– Se johtui varmaan siitä, että saimme työn kanssa niin vapaat kädet, Sjöroos sanoo.

Keskustelut berliiniläisten suunnittelijoiden ja konsulttien kanssa soljuivat luontevasti.

– On helppo keskustella aiheesta, johon on hyvin perehtynyt ja josta on ehtinyt muodostaa mui-den kanssa perusteltuja mielipiteitä, Linnas sanoo.

– Pystyimme keskustelemaan hulluista-kin asioista asiallisesti, eikä mitään torpat-tu etukäteen. Saamamme palaute on ollut myönteistä, Mollgren lisää.

11

”Opimme heiltä paljon, sillä Suomessa on toistaiseksi vain vähän ryhmärakentamisen osaamista.”

Helsingin henki | joulukuu 2012

Kielimuuri saksaksi pidetyissä konsulttita-paamisissa aiheutti toisinaan pientä tenkka-poota.

– Ne meistä, jotka eivät hallinneet sak-saa täysin, saivat pinnistellä. Onneksi sak-san osaajamme käänsivät lennossa, Sjöroos kertoo.

Työnjako toimivaaKotimaassa kaupunkisuunnittelijat tekivät töitä itsenäisesti ja ryhmässä, ja työnjaosta sovittiin yhdessä. Kullakin suunnittelijalla oli tapansa suunnitella. Jotkut tekivät töitä myös kotonaan. Kaikki hyödynsivät erilaisia selvityksiä Tegelistä ja alueen karttapohjia.

– Kuten muissakin projekteissa, asioiden skissaileminen eli luonnosteleminen onnis-tui vaihtelevasti. Itse kehittelin paljon eri vaihtoehtoja. Ryhmä rankkasi niistä hyvät ja kehitti niitä eteenpäin. Samoin tehtiin mui-den kohdalla. Kaikki suunnitelmamme ovat-kin reilun yhteistyön tulosta, Mollgren ku-vailee.

Tegelin suunnitelma on edennyt loppu-metreille, ja suomalaisryhmän huomio on

siirtynyt Kalasatamaan. Toistaiseksi suo-malaiset ovat tavanneet

berliiniläiset kaksi kertaa.

– Berliiniläisillä ei ollut mukanaan

ainuttakaan luon-nosta, kun tapasim-

me Helsingissä, mutta se ei keskusteluja hai-

tannut. Uskon, että opim-me heiltä paljon, sillä Suo-

messa on toistaiseksi vain vä-hän ryhmärakentamisosaamista,

Linnas sanoo ja muut nyökyttelevät.Suunnittelijat tuovat esiin myös tukun

muita asioita, joita he ovat Berliini–Helsinki- kaupunkisuunnitteluakatemiasta saaneet.

– Kansainvälistä kokemusta suuren työ-paikkalähtöisen alueen suunnittelemisesta, ja läheiset suhteet eri alueita suunnitteleviin kollegoihin Helsingissä ja Berliinissä, suun-nittelijat summaavat. Näistä on varmasti hyötyä jatkossakin. •

> Berliini–Helsinki-näyttely Laiturilla 11.12.–26.1.

> laituri.hel.fi

n Dan Mollgren, Tuukka Linnas, Harri Verkamo ja Pia Sjöroos ovat osa seitsen-henkistä ryhmää, joka on vienyt kaupunkisuunnitte-luosaamistaan Berliiniin.

> Berliini Tegelin lentoasema

> Pinta-ala460ha.> Tarkoituksenasulkeakenttä

vuonna2013,jolloinlento-kenttätoimintamuuttaauudelleBerlinBrandenburginkentälle.

> Alueelleontulossa15000–50000työpaikkaa.

> Kaupunkiteknologiaanpainottuvatyöpaikka-aluesekäteknillisenyliopistonkampus.

> Alueellesuunnitellaanmyösuuttaasumista.

> Helsinki Kalasatama

>RakennustyötovattäydessävauhdissamerellisessäKalasatamassa,janejatkuvat2030-luvulle.

>Uusiasuin-jatyöpaikka-aluesijaitseelyhyenmetromatkanpäässäkeskustasta.

>Kalasatamaantuleeasuntojanoin20000asukkaalle:kerrostaloja,kaupunkipientaloja,ryhmärakentamista,tornitaloja,terassitalojajakelluviataloja.

>Korttelitovatkantakaupunki-henkisiäumpikortteleita,joihintuleemyöskivijalkaliikkeitä,kahviloitajaravintoloita.

> Luvassaonmyöstyötilat8000hengelle.

> Lisätiedot: uuttahelsinkia.fi

Hels

inki

Reg

ion Infoshare

12

hanke

Helsingin henki | joulukuu 2012

teksti Petteri Harjula kuvat ari Heinonen

Tiedon avaamiseen ja levittämiseen tähtäävä

Helsinki Region Infoshare -hanke (HRI)

palkittiin tänä vuonna Kaupunginjohtajan vuoden

saavutus -palkinnolla. Kaupungin tietokeskuksen ja Forum Virium Helsingin

yhteistyöhanke on levinnyt yli maantieteellisten ja hallinnollisten rajojen.

Kipinä hankkeeseen syttyi kaupungin tieto-keskuksen johtajan Asta Mannisen pääs-sä vastauksena kaupunginjohtaja Jussi Pajusen pohdiskeluihin siitä, miten yhte-

näistä tietoa pääkaupunkiseudusta voisi kätevimmin levittää kuntarajoista riippumatta.

– Keskeinen haaste oli se, että tietoa tuotettiin ja ylläpidettiin monessa eri paikassa, Manninen kertoo.

– Siitä syntyi visio tiedontuottajien verkostosta, jossa tiedon ylläpito ja omistus pysyy hajautettuna, mutta tieto itsessään avataan yleiseen käyttöön sovi-tuin pelisäännöin.

Ideasta hankkeeksi Manninen otti yhteyttä Forum Viriumiin, jossa oli vahvaa osaamista digitaalisten palveluiden ja avoi-men datan alueella. Sieltä hankkeeseen tuli mukaan projektipäällikkö Ville Meloni, joka ryhtyi työstä-mään visiosta toimintasuunnitelmaa.

– Tässä hankkeessa yhdistyy seututietovisio ja kansainvälisen avoimen datan liike, Meloni toteaa.

Avoimessa datassa on kyse aiemmin suljettujen ja usein julkisin varoin kerättyjen tietovarantojen avaa-misesta ja niiden kaupallisenkin hyödyntämisen salli-misesta ilman erillistä korvausta. Siihen liittyy myös haastavia juridisia kysymyksiä, joihin saatiin asian-tuntevaa apua kaupungin oikeuspalveluista.

Kesäkuussa 2010 Helsingin, Espoon, Kauniaisten ja Vantaan kaupungit hyväksyivät hankesuunnitel-man. Lisärahoitusta tuli Sitralta ja valtiovarainminis-teriöltä. Hankkeen etenemistä on seurattu valtakun-nan tasolla, jossa sitä on käytetty malliesimerkkinä avoimen datan periaatteiden soveltamisesta.

Meloni ja tietokeskuksen Pekka Vuori nimettiin hankkeen projektipäälliköiksi ylimmän vetovastuun säilyessä Asta Mannisella.

– Sekä Helsingin että hankkeeseen mukaan lähte-neiden naapurikaupunkien ylimmän johdon tuki alku-vaiheessa oli meille erittäin arvokasta, Vuori toteaa.

Osaavien ihmisten verkostoVaikka Helsinki Region Infoshare verkkopalveluineen saattaa pintapuolisesti tarkasteltuna näyttää it-hank-keelta, tekniikka on hankkeessa vain väline.

– It-sovellus, jota hyödynnämme, on aika suoravii-vainen, mutta sen lisäksi joudumme muokkaamaan tietoa paremmin jaettavaan muotoon.

– Tärkeintä on toimiva ekosysteemi, jossa ovat mukana tiedon tuottajat, hyödyntäjät, kuluttajat ja it-osaajat eli innokkaiden ja osaavien ihmisten verkosto, Meloni kuvailee.

Inhimillinen puoli näkyy hankkeen synnyttämis-sä sovelluksissa ja palveluissa sekä uudessa avoimessa tietopolitiikassa.

– Tietojournalismi on jo osannut hyödyntää Hel-sinki Region Infosharea hyvin. Suomen Kuvalehti jul-kaisi artikkelin Helsingin liikenteen vaarallisimmista paikoista yhdistäen onnettomuustilastoja ja paikka-tietoja suoraan karttatietoihin. Kaikki tarvittava data löytyy HRI-palvelusta, Manninen kertoo.

Voiko ilmainen olla kannattavaa?Avoimen datan ilosanoman levittäminen ei aina ole ollut helppoa, eikä se ole helppo tuote myytäväksi. Kulttuurinen muutos onkin teknistä suurempi.

Monet tietoa tuottavista yksiköistä ovat aiemmin joko jakaneet sitä vain sisäisesti tai laajemmin ainoas-taan maksua vastaan. Yksittäisen toimijan näkökul-masta ei aina ole helppoa ymmärtää, että kokonai-suuden kannalta ilmaiseksi jaettu tieto voi olla talou-dellisesti järkevämpää kuin maksullinen.

– Avoimella tiedolla voidaan säästää palvelujen ke-hittämisessä tai nostaa niiden tasoa pienin panostuk-sin, Manninen sanoo viitaten internetin HRI-galleri-assa esiteltyihin, jo syntyneisiin sovelluksiin.

– Esimerkkeinä tästä ovat HSL:n reittioppaan tie-toja hyödyntävät mobiilisovellukset, jotka eivät ole HSL:n vaan yksityisten yritysten tai innokkaiden koodareiden tekemiä, Meloni täydentää.

vapauttaa julkisen tiedon

n Toimitusjohtaja Jarmo Eskelinen (oik.), yhteisövastaava Petri Kola ja kehitysjohtaja Pekka Koponen Forum Virium Helsingistä.

Hels

inki

Reg

ion Infoshare

Avoin tieto voi myös syn-nyttää aivan uu-denlaisia palvelu-ja, kuten keksijä Ilkka Pirttimaan kehittämä mobiilisovellus Blindsquare, joka auttaa näkövammaisia pa-remmin havainnoimaan ympäris-töään ja liikkumaan.

– Blindsquare hyödyntää Helsingissä kaupungin palvelukartan tietoja. Sen avulla näkövammainen löytää helpommin terveyskes-kukseen tai vaikka kirjastoon, Manninen kertoo.

Kohti avoimempaa yhteiskuntaaInnovatiivisempi palvelukehitys tuo kustannussäästöjä, syn-nyttää yrittäjyyttä ja luo työpaikkoja, mutta edut eivät lopu sii-hen. Avoimessa datassa ei ole kyse pelkästään tiedosta tai biteis-tä, vaan myös Helsingistä avoimena kaupunkina, jossa on käy-tössä modernit vaikuttamisen muodot ja läpinäkyvä demokratia.

– Rajapinta kaupunginvaltuuston kokouksia esittäviin videoi-hin on jo auki. Kun pääsemme tuomaan asiakirjahallintajärjestel-mä Ahjon avoimen datan piiriin, voi päätöksentekoa ja asioiden etenemistä seurata entistä monipuolisemmin, Meloni visioi.

Hanke tekee yhteistyötä useiden kaupunkien kanssa niin Suo-messa kuin ulkomaillakin. Alussa muut maat – erityisesti avoi-men datan syntymämaa Yhdysvallat ja Britannia – toimivat esi-kuvina, mutta Suomessa on nyt edetty hyvää vauhtia.

– Meillä on onnistuttu luomaan toimivaa vuorovaikutusta tie-don tuottajien, kuluttajien ja sovelluskehittäjien välillä. Avoin tie-to on ollut avain uudenlaiseen yhteistyöhön.

– Suomessa tiedon avaaminen ei ole poliittinen kysymys, vaik-kakin merkittävä kulttuurinen muutos, Manninen kuvaa. •

Tänä vuonna viideTTä kerTaa jaetun palkinnon tavoitteena on motivoida kaupungin henkilöstöä tar-kastelemaan ja kehittämään työskentely- ja toimin-tatapojaan. Sillä halutaan nostaa esiin uusia näkö-kulmia hyödyntäviä ratkaisuja, jotka edistävät mer-kittävästi kaupungin palvelutuotannon tai muun toi-minnan kehitystä.

Hakemuksia tuli tänä vuonna 19 kappaletta kah-deksasta eri yksiköstä. Hakemusten kirjo kuvaa hyvin kaupungin toiminnan laaja-alaisuutta.

Palkinnon hakemisen edellytyksenä on yhdek-sän eri kriteeriä, joista ainakin yksi pitää täyttää. Tänä vuonna palkintoraati perusteli valintaansa muun muassa sillä, että HRI-hankkeessa on luotu toiminta-malli, jota voi hyödyntää sekä kansallisella että kan-sainvälisellä tasolla avoimen datan jakamiseen ja

joka on otettu menestyksekkäästi käyttöön. Hank-keen todettiin edistävän elinkeinoelämää, paranta-van tuottavuutta ja palvelutuotannon laatua, lisäävän hallinnon sisäistä tehokkuutta sekä vahvistavan de-mokratiaa ja kansalaisaktiivisuutta. > hri.fi

Uusix-verstaille laatupalkintokaupunginjohTajan TämänvuoTisen laatupal-kinnon voitti kuntouttavaa työtoimintaa tarjoava Uu-six-verstaat. Perustelujen mukaan toiminnan vah-vuuksina ovat johtajuus, henkilöstön vuoropuhelu, kumppanuusyhteistyö, ydintoiminta ja henkilöstön näkemykset. Uusix-verstaat järjestää kuntouttavaa työtoimintaa työttömille helsinkiläisille. Kyläsaares-sa sijaitsevilla verstailla työskentelee noin 300 hen-kilöä, kuntoutujien lisäksi työkokeilijoita, työharjoit-telijoita, työelämävalmennettavia ja tukityöllistettyjä.

n projektisuunnittelija hami kekkonen tietokeskuksesta, kaupunginasiamies kaisa mäkinen hallintokeskuksesta ja tietopalvelusihteeri ilkka niemi tietokeskuksesta. n ville meloni (vas.) Forum virium helsingistä ja pekka vuori tietokeskuksesta toimivat hankkeen projektipäällikköinä, johtaja asta manninen tietokeskuksesta on hankkeen vetovastuussa.

vuoden saavutus -palkinto

ympäristö

1 Mittaa huoneen lämpötila, ja säädä se välille 20–22 astetta tai pyydä huoltomiestä säätämään. SääStö: jokainen asteen alennus 5 %.

2 Tutki sähkölaitteet. Mittaa tarvittaessa niiden kulutus. Sammuta turhat laitteet, kun et käytä niitä. Poista mahdolliset ylimääräiset valot.

SääStö: jos jää esimerkiksi vain toinen kattovalaisin tulee 50 % säästöä valaisussa.

3 Jouluvaloja ei kannata polttaa, jos niitä ei kukaan katsele. Ne voi säätää toimimaan muutaman euron ajastimella. SääStö: 8 tuntia käytössä, jolloin säästyy energiaa 65 %

joka päivä. Kun vielä valitsee LED-lamput säästyy reilusti lisää.

Energia

ns ä ästö

vinkittöihin ja kotiin

14 Helsingin henki | joulukuu 2012

teksti Katja Pesonen kuvat juho Kuva

Nuorisotalot säästävät nergiaa

Nuorisotaloissa aloitettiin viime vuonna energiansäästökampanja, jota nyt tehostetaan. Kontulan toimintakeskus Luupissa tuotetaan nuorisotaloille ekologisen toiminnan opetusmateriaalia.

K aupungin tavoite on säästää energiaa kaksi prosenttia vuo­dessa. Syksyn aikana on otettu asiaksi innostaa virastoja sääs­tämään energiaa. Kampanja

aloitettiin jo viime vuonna nuorisotaloilla.Lähes kaikilla nuorisotaloilla on ekotuki­

henkilö, joka luo työpaikalleen ekologista tie­toutta.

Tänä vuonna nuorisoasiainkeskus on sel­vittänyt, mihin nuorisotaloilla energiaa oikein kuluu. Esimerkkitapaukseksi valittiin Kontu­lan nuorten toimintakeskus Luupin nuoriso­talon puoli, jossa mitattiin kuuden energian­kulutusmittarin avulla laitteiden ja tilojen energiankulutusta.

Tulokset yllättivät kestävän kehityksen koordinaattorin Ulla Kajaluodon.

– Ajattelin kuten monet muutkin, että elektroniikka, kuten tietokoneet ja pelikonso­lit, syövät energiaa eniten. Luupissa ykkönen on kuitenkin valaistus, jonka osuus on jopa 65 prosenttia energiankulutuksesta. Seuraavak­si eniten, 21 prosenttia, vievät keittiökoneet. Vasta kolmanneksi eniten kuluttavat nuor­ten ja työntekijöiden käyttämä elektroniikka ja toimistolaitteet, jotka yhteensä kattavat­kin vain 14 prosenttia energiankulutuksesta, Kaja luoto kertoo.

Kahvinkeitin pois päältäLuupissa tehtyihin mittauksiin on otettu mu­kaan vain sellaiset kohteet, joihin nuoriso­talolla voidaan itse vaikuttaa, joten lämmitys ja ilmastointi jätettiin suosiolla huomioitta.

Kun tulokset on koottu, on aika miettiä, miten säästää sähköä. Luupin mittaustulos­ten pohjalta kehitetään pedagogista materiaa­lia muille nuorisotaloille ympäristökasvatuk­sen tueksi. Kajaluoto kertoo keinoja, joita jo­kainen voi käyttää oli kyseessä sitten oma koti tai työpaikka.

– On hyvä silloin tällöin tarkistaa jääkaapin ja pakastimen lämpötilat. Vedenkeittimessä usein keitetään litra vettä, vaikka siitä otetaan vain yksi kuppi. Valot jätetään huoneisiin, joissa ei kukaan ole, ja kahvinkeitin on pääl­lä tuntikausia päivittäin. Tunnin päällä oleva kahvinkeitin voi kuluttaa energiaa yhtä pal­jon kuin jääkaappi vuorokaudessa, joten kahvi kannattaa laittaa suoraan termospulloon, Ka­jaluoto neuvoo.

Yksinkertaisuus kannattaaLuupin nuoriso­ohjaaja ja ekotukihenkilö An -ki Herlinin käykin säännöllisesti sammut­tamassa valoja tiloista, joissa ei olla pitkään. Tähän on myös muiden työntekijöiden osallis­tuttava.

Herlin tietää, että nuoret ovat tietoisia vih­reistä arvoista, sillä niistä puhutaan sekä kou­luissa että mediassa. Arvojen siirtäminen käy­täntöön onkin sitten eri juttu.

n Anki Herlin toimii Luupissa ekotukihenkilönä. Kaupungilla on jo noin tuhat ekotukihenkilöä eri toimipaikoissa.

työkalut

Kaupunkisuunnitteluvirastos-sa Lync otettiin tänä vuonna testikäyttöön, jolloin se kor-vasi Office Communicatorin.

– Lync on hyvin monipuolinen väline. Se nopeuttaa, helpottaa ja tehostaa vies-tintää, it-päällikkö Jarmo Suomisto kaupunkisuunnitteluvirastosta kertoo.

Käytetyin ominaisuus on pikavies-tintä, joka tarkoittaa reaaliaikaista kes-kustelua kahden työaseman välillä joko kirjoittamalla tai puhumalla mikrofoni-kuulokkeiden avulla. Keskusteluun voi ottaa mukaan isommankin ryhmän, ja sitä voi täydentää videokuvalla. Tätä varten työntekijälle voidaan asentaa ha-lutessaan web-kamera.

– Online-kokoukset ovat käteviä, kun matkat jäävät pois. Kokouksiin voi osal-listua vaikka etänä työskennellessä. Ly-hyisiin virastojen välisiin palavereihin Lync on erinomainen, ketterä väline, to-teaa Suomisto.

Kaikki kirjoitetut keskustelut voi tal-lentaa Outlookiin omaan kansioon, mis-sä ne säilyvät tallessa kuten sähköpostit-kin.

Oletko koneella?Merkkivalo kertoo, onko tavoittelemasi henkilö koneella vai poistunut. Lync on synkronoitu Outlook-kalenterin mer-kintöihin, mutta käyttäjä voi itse myös valita sopivan läsnäolotiedon kuhunkin tilanteeseen. Vaihtoehtoja on lukuisia.

– Työrauhaa kaivatessaan voi valita Älä häiritse -tilan, jolloin viestittäjälle tulee erillisilmoitus, että vastaanottaja toivoo viestejä vain kiireellisissä tapauksissa, Suomisto toteaa.

Jaa työpöytäsi muilleLync mahdollistaa tietokoneen näytön eli työpöydän jakamisen muiden kesken.

– Siitä on hyötyä esimerkiksi ongel-matilanteissa. It-tuki pystyy auttamaan etänä tai joku toinen opastamaan ohjel-mien käytössä, kertoo Suomisto.

Työpöydän lisäksi voi jakaa esimer-kiksi Word- tai PowerPoint-tiedostoja, sekä ideoida ja työstää niitä yhdessä. Lyncin avulla voi myös siirtää tiedostoja ilman kokorajoitusta.

Oikea väline eri tarpeisiin Suomiston mukaan Lync on todella kä-tevä väline moneen eri viestintätarpee-seen. Suurin kynnys on käytön aloitta-misessa, mutta ohjelmisto on helppo-käyttöinen. Sen hyötyjä ovat nopeus, reaaliaikaisuus, joustavuus, monipuoli-suus ja asioiden jakaminen. Sen avulla voidaan myös saavuttaa erilaisia kustan-nussäästöjä.

Käyttäjäpalaute on ollut positiivista. – Uusien työvälineiden käyttöön liit-

tyy aina muutoskitkaa, mutta kannat-taa rohkeasti kokeilla Lyncin toiminto-ja – yllätyt positiivisesti! Suomisto kan-nustaa. •

Lisätietoa

ekotukihenkilöistä:

Helmi > Yhteiset

palvelut > Oikopolut >

Ekotukitoiminta

15Helsingin henki | joulukuu 2012

Lyncillä tehoa viestintäänPikaviestiohjelma Lync on uusi väline henkilöstön viestintään.

Se lisää joustoa ja sujuvuutta työhön sekä säästää aikaa ja kustannuksia.

Teksti Laura Heikkinen

> Lync-tietoiskuja löytyy Helmestä > Yhteiset palvelut > Tietotekniikka > Ohjelmat ja järjestelmät > Sähköposti > Muita ohjeita

– Teini-ikä on valtavan myllertävää aikaa. Kehossa ja mieles-sä tapahtuu isoja muutoksia, on rakkaus- ja kaverihuolia sekä ulko näkö- ja suoriutumispaineita, joten kestävän kehityksen arvot eivät ole ensimmäinen mielessä pyörivä aihe. Se on aivan inhimillistä.

– Monet nuoret ovat silti hyvin ympäristötietoisia ja halua-vat toimia sen mukaan, Herlin kertoo.

On tärkeää miettiä, miten energiansäästö tuodaan esille. Jankuttaminen ja kieltäminen eivät kanna hedelmää. Herlin puhuu nuorten kanssa energiasäästöstä usein tavallisen kes-kustelun tai vaikkapa kortinpeluun lomassa. Luupissa osallis-tutaan myös Earth Houriin sekä kaupungin energiansäästöviik-koon ja pidetään tietokoneettomia päiviä.

Herlin odottaa kiinnostuneena säästövinkkien ideariihtä. Hän huomauttaa, että muutosten on oltava yksinkertaisia, jol-loin niihin on helppo sitoutua.

– On vaivatonta tehdä hienoja julkilausumia, mutta niistä ei ole mitään hyötyä, jos kukaan ei niitä toteuta, toteaa Herlin. •

n  Luupin nuorisotalon mittauksissa suurin energiankuluttaja oli yllättäen valaistus, eikä elektroniikka. Tietokoneen näyttö kannattaa silti aina sammuttaa, kun poistuu koneelta.

16 Helsingin henki | joulukuu 2012

Eläimet eivät ole Korkeasaaressa vain kävijöiden ilona. Eläintarhan tärkein tehtävä on uhanalaisten lajien suojeleminen. Jotta tehtävää voidaan toteuttaa, eläimiä on siirrettävä tarhasta toiseen muutamia kertoja vuodessa.

n Tunturipöllö on uhanalainen ja miltei hävinnyt Suomesta ja Skandinaviasta. Tunturipöllöt ovatkin muiden pöllöjen ohella Korkeasaaren ylpeyden aiheita.

17

teksti Taina Vuokko kuvat Jukka Pakarinen

Gundi on pieni marsun näköinen otus. Sen luontainen asuinpaikka on Afrikassa, mutta sen koti löytyy myös Helsingistä. Korkeasaareen siirrettiin gundeja Düs-seldorfin eläintarhasta.

– Gundien siirtoa valmisteltiin ke-väästä saakka, ja lopulta ne saatiin tänne marraskuun alussa. Trooppisen alueen

eläiminä talvi olisi ollut liian kylmä niiden siirtämiseen, inten-dentti Kirsi Pynnönen kertoo.

Eläinlääkäri Sanna Sainmaalla pitää talvisin kiirettä, sillä kylmillä säillä tehdään eniten eläinsiirtoja.

– Siirrot onnistuvat yleensä parhaiten silloin, kun ilma ei ole kovin kuuma. Helteillä siirrot käyvät useimmille eläimille liian raskaiksi. Trooppisten alueiden eläimet taas päinvastoin viih-tyvät kuumassa, Sainmaa kertoo.

Luvat kuntoonGundien piti siirtyä Helsinkiin jo toukokuussa, kun siirtoon liittyvät luvat oli saatu kuntoon ja tarvittavat testaukset teh-tyä. Sitten Düsseldorfissa iski loisepidemia, ja siirto lykkääntyi.

Kaikkiin eläinsiirtoihin liittyy monimutkainen lupakäytän-tö. Eviralta tarvitaan muun muassa tuontilupa. Myös Riista-keskus myöntää tuontilupia, ja ely-keskukselta pitää hankkia lupa eläimen hallussapitoon. Lisäksi eläinten kansainvälistä kauppaa säätelevän CITES-luvan täytyy olla kunnossa.

Lupaprosessin hoitamiseeen menee vähintään puoli vuotta.– Jos haluaisin tuoda uhanalaisen apinan Hong Kongista,

siirto olisi työn takana. Koska siirron pystyisi perustelemaan kansainvälisellä lisääntymisohjelmalla, se kuitenkin luultavas-ti onnistuisi. Jos taas tahtoisin tuoda linnun Etelä-Amerikasta, se voisi olla mahdotonta, Pynnönen sanoo. >>

Helsingin henki | joulukuu 2012

n Gundit ovat Korkeasaaren uusimmat tulokkaat. Kirsi Pynnönen kertoo, että näitä omalaatuisia afrikkalaisia jyrsijöi-tä ei ole aiemmin nähty Suomessa.

pöllömpi paikka

Ei yhtään

18 Helsingin henki | joulukuu 2012

> TämänsyksynuusialajejaKorkeasaaressaovatgunditjakääpiösilkki-apinat.Jälkimmäisetovatlajistoonpalautuvalaji,jokaonvälilläollutpoissaeläintarhasta.

> TällähetkelläKorkeasaaressakeskitytäänvanhojeneläintilojenkun-nostamiseen,jotenuusialajejaeijuurioteta.Niitäonodotettavissamuutamanvuodenpäästä.

> Eläintarhatakaaeläimilleavarattilat,jossanevoivatviettäämahdolli-simmanluontaistaelämää.Tilavaatimuksetrajoittavatmyössitämää-rää,mitäeläimiäsaarellemahtuu.

> Tällähetkelläeläintarhamaailmassaonvallallavähemmänonenem-män-ajattelu.Eläintarhoihineipyritäkeräilemäänkattavaalajivalikoi-maa.Sensijaankeskitytäänniihin,jotkaalueellahyvinviihtyvät.

n Korkeasaaren eläinlajit päätetään etenkin ilmaston

perusteella. Helsingissä viihtyvät ja lisääntyvät

hyvin muun muassa pöllöt ja lumileopardit.

Lisääviihtyvyyttäasukkaille

Korkeasaaressa on kaksi kuraattoria, joi-den lähes täysipäiväistä työtä on siirtoi-hin liittyvien asioiden hoitaminen. Toi-nen hoitaa isot nisäkkäät, joiden pape-reihin menee eniten työtä, toinen hoitaa kaikki muut eläimet.

Geneettinen moni-muotoisuus ykkösasiaEuroopan unionin sisällä luvat hoituvat kevyemmällä käytännöllä kuin silloin, kun eläimiä tuodaan sen ulkopuolelta. Korkeasaari kuuluu noin 30 lisääntymis-ohjelmaan, joiden asioita hoitavat koko Euroopan alueella toimivat koordinaat-torit.

– Lisääntymisohjelmaan kuuluvien lajien kohdalla koordinaattorilta tulee ohjeet siitä, mihin tarhoihin lähetäm-me nuoret eläimet ja mistä meille tulee uusia yksilöitä. Siirtojen suunnittelulla koordinaattori pyrkii varmistamaan sen, että laji pysyy geneettisesti monipuolise-na, Pynnönen kertoo.

Lisääntymisohjelmia on yhteensä noin 350 uhanalaisella eläinlajilla, jot-ka on valittu suojelutarpeen mukaan. Näiden joukossa painottuvat erityises-ti uhanalaiset nisäkkäät. Kuitenkin esi-merkiksi sammakkolajien suojelutarve kasvaa koko ajan.

– Eläintarhoissa kasvatetaan paljon sellaisia eläimiä, jotka eivät välttämättä ole yleisölle esillä. Harvaa kävijää kiin-nostavat kymmenet lähes samannnä-köiset sammakkolajit. Kuitenkin niiden suojelu on eläintarhan tärkeää työtä, Pynnönen sanoo.

Kuljetuksille tarkat säännötKun gundien loiset oli saadettu häädet-tyä Düsseldorfissa, seuraava viivytys syntyi, kun paikallinen eläintarhan puu-seppä oli poissa töistä. Ilman kunnollista kuljetuslaatikkoa yksikään eläin ei siirry paikasta toiseen.

– Kansainvälisellä ilmakuljetusliitto IATA:lla on olemassa tiiliskiven kokoi-nen kirja, jossa on lueteltu kaikki kulje-tuslaatikkoja koskevat säädökset. Siinä säädellään muun muassa se, millä etäi-syydellä ilma-aukkojen tulee olla toisis-taan, Sainmaa sanoo.

Terrrrve-tuloa!

19Helsingin henki | joulukuu 2012

muun lauman viereisessä häkissä, ja nyt se on tutustunut laumansa jäseniin yksi kerral­laan, Sanna Sainmaa sanoo.

Lähtötarhassa eläintä on testattu tautien varalta moneen kertaan, mutta testaukset jatkuvat vielä uudessa kodissakin. Testauk­set tehdään lajista ja alkuperämaasta riippu­en jopa vuoden siirron jälkeen.

Pöllöt ylpeyden aiheKorkeasaaressa hyvin lisääntyneitä eläimiä ovat muun muassa pöllöt ja lumileopardit. Kun missä tahansa maailman eläintarhas­sa kaivataan uutta pöllöä, Korkeasaaren pu­helin alkaa soida. Pöllöt ovatkin olleet eläin­tarhan ylpeyden aihe.

Kun pöllöjen poikasia syntyy paljon, niitä siirretään mielellään toisiin tarhoihin.

– Kun eläin muuttaa meille tai meiltä pois, se saa yleensä kodin koko loppuiäk­seen. Eläimiä ei siirrellä jatkuvasti, vaan pyr­kimys on, että ne kokevat vain yhden siirron elämänsä aikana, Pynnönen sanoo.

Pöllöjen tai muiden eläinten siirtyessä raha ei kuitenkaan vaihda omistajaa. Eläi­met eivät maksa eläintarhoille mitään, jotta pentutehtailu ja keinottelu eivät olisi mah­dollisia.

– Korkeasaari on ennen kaikkea turva­paikka uhanalaisille eläimille. Tänä vuonna meiltä on muuttanut kahdeksan lajia ja viisi on tullut. Kaikki siirrot on tehty suojelutar­koituksissa, Pynnönen toteaa. •

Säädökset on tehty kutakin eläinlajia var­ten. Esimerkiksi talttahampaisia majava­eläimiä puulaatikko ei kauaa pitelisi. Rahti­henkilökunnan turvallisuuden lisäksi tär­keää on se, että eläimiä pystyy hoitamaan matkan aikana.

Suomessa noin kaksi kolmasosaa eläi­mistä siirtyy lentokoneessa ja loput maan­teitse. Keski­Euroopassa, jossa etäisyydet ovat lyhyempiä, maantiekuljetukset ovat yleisempiä. Siellä norsut ja kirahvitkin siir­tyvät kuljetuskonteissa.

Tilat tarkistukseenSainmaan mukaan osa kissaeläimistä, ku­ten lumileopardit, ovat yleensä siirrettäes­sä rauhallisia. Jotkut märehtijät taas ovat monesti hermostuneita.

– Pienet eläimet voidaan lastata ilman nukutustakin, mutta suuremmat nukute­taan ja siirretään kantolaatikkoon. Tämän jälkeen niille annetaan heräte ja odotetaan niiden selviämistä. Tokkuraista saati nuku­tettua eläintä ei koskaan siirretä, Sainmaa sanoo.

Kun eläin on kuljetukseen valmis, laa­tikko siirretään lentokentälle tai eläinsiir­toihin erikoistunut kuljetusyritys tulee hakemaan sitä eläintarhasta. Ennen kuin eläin luovutetaan minnekään, eläinlääkäri tarkistaa vielä kuljetustilat.

– Virkaeläinlääkärinä vastaan itse siitä, että eläimillä on turvalliset kuljetusolosuh­teet. Muutaman kerran siirto on tämän ta­kia yllättäen estynyt. Matkaan on pitänyt lähteä esimerkiksi neljä eläintä, mutta sin­ne onkin lähtenyt vain kolme. Olen katso­nut, ettei tilaa ole riittävästi kaikille, Sain­maa kertoo.

Vähitellen osaksi laumaaKun gundit tulevat ulos kuljetuslaatikos­taan Korkeasaaressa, kaikki on niitä var­ten valmista. Kyseessä on uusi laji eläintar­hassa, joten hoitajat ovat opiskelleet nii­den hoitamiseen liittyviä asioita.

Uudelle eläinlajille on rakennettu omat tilansa, jotka läänineläinlääkäri on käynyt tarkistamassa. Siirron jälkeen eläin siirtyy joko väliaikaiseen karanteenitarhaan tai varsinaiseen tarhaan.

– Kesällä meille tuli esimerkiksi naaras­leijona, joka on vähitellen totuttautunut uuteen laumaansa. Ensin se oli pitkään

Korkeasaaren talvi> Avoinna ympäri vuoden joka päivä klo 10–16> Tallitontun talvi> Art Meets Ice -jäänveistofestivaali 2.–3.2. ja 9.–10.2.> Hämäräretket, iltaohjelmaa 11.–17.2. > Talvisafari, hiihtolomaohjelmaa 18.–24.2.> Pääsiäissaari-tapahtuma 29.3.–1.4.> Lisätietoa: korkeasaari.fi

20

{ am

mat

ti }

Helsingin henki | joulukuu 2012

Elintarvikkeet tarkassa

valvonnassaKun epäillään ruokamyrkytystä,

elintarviketarkastaja käärii hihat. Tapauksista ilmoitetaan ympäristö-

keskukselle vieläkin liian harvoin.

Elintarviketarkastaja valvoo kaikkia paikkoja, missä on elintarvik-keita. Hänen vastuulleen kuuluvat muun muassa myymälät, ei-neskeittiöt, laitos- ja keskuskeittiöt, pitopalvelutoiminta, torit, tapahtumat ja varastot.

– Minulla on valvonnassani myös kaikki Suomen junat, ja käyn tarkastamassa Pasilassa junien ravintolavaunuja. Jos joku epäilee sai-rastuneensa junamatkalla, lopulta asia päätyy minun selvitettäväkseni, elintarviketarkastaja Pirkko Hokkanen ympäristökeskuksesta kertoo.

Kuluttajan turvallisuus etusijallaKaupungin palveluksessa on tällä hetkellä 28 henkilöä, jotka tekevät elin-tarvikkeisiin liittyviä tarkistuksia. Varsinaisia elintarviketarkastajia on yhdeksän.

Elintarviketarkastajan työhön kuuluu tarkastuksissa käynti, elintarvike-näytteiden ottaminen ja valitusten käsitteleminen. Elintarviketarkastajan työstä osa on ruokamyrkytysten selvittämistä.

– Tarkastuksissa katsotaan, että paikat ovat siistit, lämpötilat oikeat, kylmäkalusteet, tarjoilulämpötilat ja paikan omavalvonta kunnossa ja hen-kilökunta pukeutunut asianmukaisesti. Vanhentuneita elintarvikkeita ei tietenkään saa löytyä, Hokkanen kertoo.

   te

ksti

 ST

IIN

A H

ON

KA

MA

A  k

uvat

  Pe

KK

A N

IeM

INe

N

n Matti Nikupeteri, rakennusinsinööri, rakennusvalvontavirastoEnsi vuoden tavoitteena on saada integroitua kaupun-gin asianhallintajärjestelmä Ahjo faktajärjestelmään. Tätä muutosta on valmisteltu pari vuotta, ja se on myöhästynyt aikataulusta. Ensi vuonna kaiken pitäisi viimein olla valmista. Olen toiminut tässä projektipäällikkönä atk-päällikön sijaisena, joten toimenku-vani muuttuu, kun projekti saadaan päätökseen. Tämä hyppäys tuo uudenlaista elämää työhön.

n kari VähäMäki, erityisasiantuntija, rakennusvirastoEnsi vuonna meillä alkaa kosteudenhallintaan liittyvä projekti, jonka tarkoituksena on kehittää kosteuden hal-

lintaa rakennusprojekteissa niin, että kosteusvaurioilta vältyttäisiin. Voi mennä kauankin ennen kuin se saadaan

kunnolla käyntiin. Todennäköisesti ohjeistan porukkaa uusiin käytäntöihin. En ole aikaisemmin tehnyt sellaista, vaan vastannut yleensä sisäil-ma- ja kosteusvauriotutkimuksista. Tämä tuo työhön uusia ulottuvuuksia.

n tarja Valkeapää, sovellusneuvoja, sosiaalivirastoHeti tammikuun alusta voimaan tulee sosiaali- ja ter-veysuudistus. Muutosta on väännetty pitkän aikaa. Tällä hetkellä olen asiakastietojärjestelmän sovellusneuvoja, mutta vielä on mahdoton sanoa, muuttuuko työni ja jos niin miten. Olen kauhuissani siitä, miten ehdin tehdä kaik-ki valmiiksi ennen tammikuuta. Kiirettä on pitänyt pitkän aikaa, ja joululomaa on vain yksi päivä. En voi kloonata itseäni moneen paikkaan.

n Outi herMaNs, paikkatietoasiantuntija, talous- ja suunnittelukeskusEnsi vuonna talous- ja suunnittelukeskus, hallintokes-kus ja henkilöstökeskus yhdistetään. Se on suuri muu-tos, mutta vielä en tiedä sen vaikutuksista omaan työhö-

ni. Muutoin ensi vuonna on luvassa paljon innostavaa ke-hitystyötä. Sitä tapahtuu oikeastaan koko ajan, siksi rakastan

tätä työtä. Ensi vuonna paikkatietojen hyödyntäminen vahvis-tuu, kuten muun muassa sekin, miten asiat kartoitetaan. Paikkatiedot ovat olleet intohimoni jo monta vuotta, joten odotan tätä innolla.

”Ruokamyrkytys-epäilystä pitäisi aina tulla tieto meille.”

21Helsingin henki | joulukuu 2012

gallupVuosi 2013 lähestyy koVaa Vauhtia. Mitä odotat ensi Vuodelta?teksti Katja Pesonen kuvat PeKKa nIeMInen

> Nimi: Pirkko Hokkanen

> Ammatti: elintarviketarkastaja

> Virasto: ympäristökeskus

> Ikä: 48

> Perhe: naimisissa, kolme lasta

(16-, 21- ja 25-vuotiaat tytöt)

> Koti: Helsinki

> Harrastukset: treenaa parhaillaan

ensimmäistä maratoniaan varten

personal trainerin kanssa

> Suosikkipaikka: koti

kuka

Jos puutteita ilmenee, ne pyritään koh­tuuajassa korjaamaan.

– Käytännössä ensin annetaan tar­kastuspöytäkirja, jossa on määräaika korjauksille. Jos puutteita ei ole korjat­tu määräaikaan mennessä, toimijaa voi­daan kuulla, jolloin annetaan tilaisuus antaa vastine. Vastineessa hän voi selit­tää, mitä aikoo asialle tehdä. Jos mää­räajan jälkeen todetaan, että puutteet on korjattu, tarkastuksella kirjoitetaan pöytäkirja, jossa asia todetaan korjatuk­si, Hokkanen valottaa.

– Ravintoloitsijat usein spekuloivat itse, mitä on mahdollisesti tapahtunut, mut­ta se ei ole heidän tehtävänsä. Tapaus ei välttämättä liity kyseiseen paikkaan, vaan aivan toiseen, missä sairastunut ihminen on syönyt, Hokkanen muis­tuttaa.

Kouluttautumista työn ohessaHokkasella on alun perin keittiöalan ja elintarviketeknikon koulutus. Hän työs­kenteli laitoskeittiöissä, ravintoloissa, lentokoneiden cateringissa sekä liha­teollisuudessa. Sitten hän opiskeli ym­päristöinsinööriksi.

Hokkanen aloitti ympäristökeskuk­sessa terveystarkastajana vuonna 2000. Sittemmin virka muutettiin elintarvike­tarkastajaksi. Viime vuonna hän suorit ti ylemmän ammattikorkeakoulututkin­non. Opinnäytetyönsä hän teki ruoka­myrkytyksistä.

Tälläkin hetkellä kaksi ympäristö­keskuksen työntekijää suorittaa ylem­pää ammattikorkeakoulututkintoa työn ohella.

– Haluamme, että opiskelu linkittyy työhön. Molemmat tekevät koulutus­ta osittain työpaikalla ja valmistelevat opinnäytetöitään.

Itsenäistä ja vaihtelevaa työtäHokkanen pitää työnsä vaihtelevuudes­ta ja itsenäisyydestä. Ison epidemian is­kiessä kaikki muut aikataulut sotkeen­tuvat. Hän kokee kuitenkin, että juuri epidemiat ovat työn mielenkiintoisim­pia selvityksiä.

– On kiire ottaa kaikki elintarvike­näytteet, tarkastaa elintarvikehuoneis­to ja haastatella ihmiset. Ruokamyrky­tyksen selvitystyö vaatii paljon työtä ja keskittymistä, mutta niistä oppii joka kerta jotain uutta, Hokkanen kertoo.

– Ei sitä tietenkään toivo, että ku­kaan sairastuu. Työni paras puoli on kui­tenkin se, että kun tällaista tapahtuu, sitä pääsee selvittämään. Jos pystyy osoittamaan, mistä epidemia on johtu­nut, se on hieno tunne. •

Elintarvikkeita voidaan myös asettaa vä­liaikaiseen käyttö­ ja luovutuskieltoon selvitysten ajaksi, jos esimerkiksi EU­alueelta tulleen lihan mukana ei ole vaa­dittavia asiakirjoja.

Jos asiakirjoja ei saada tai niitä ei voi­da yhdistää esimerkiksi lihaerään, elin­tarvikkeet voidaan joutua hävittämään.

– Joskus olemme kaatopaikalla valvo­massa hävitystä tai seisomme jäteauton vieressä, kun toimija mättää tuotteet jä­teautoon. Näissä tilanteissa toimijat ei­vät aina suhtaudu meihin suopeasti. Te­kemässämme työssä ajatellaan kuiten­kin aina kuluttajan turvallisuutta, Hok­kanen muistuttaa.

Ilmoitus tärkeäPari vuotta sitten Helsingissä tehtiin 288 ilmoitusta, joissa epäiltiin ruoka­myrkytystä. Näistä vajaa 20 voitiin to­distaa ruokamyrkytyksiksi. Viime vuon­na määrä oli kasvanut 353 ilmoitukseen.

– Korkeampaan lukuun osasyynä voi olla se, että ihmiset osaavat ilmoittaa pa­remmin. Silti vieläkään ei tiedetä, että ruokamyrkytysepäilystä pitäisi aina tul­la tieto meille, Hokkanen painottaa.

Yrittäjät saattavat turhaan jännittää tarkastajan kutsumista paikalle. Sillä voidaan kuitenkin monesti pelastaa yri­tyksen maine.

> KesKustelemassa:

päämoderaattori

Markku Aho

henkilöstökeskuksesta

moderaattori

Riikka Jääskeläinen

Starasta

kirvesmies

Vesa Oksa

Starasta

> aihe: Idea- ja innovaatio-

järjestelmä Helinä

> PaiKKa:

Ravintola Rytmi

22

kaffella

helsingin henki | joulukuu 2012

Ideoi ratkaisuja Helinään

Idea- ja innovaatiojärjestelmä Helinästä keskustelevat Heli-nän päämoderaattori Markku Aho henkilöstökeskukses-ta, Staran moderaattori Riikka Jääskeläinen ja palkitun idean esittänyt kirvesmies Vesa Oksa Starasta.

Helinän tavoitteena on ideointiin kannustamisen ja toteu-tettavien ideoiden löytymisen lisäksi yhtenäistää kaupungin vi-rastojen palkitsemiskäytäntöjä. Helinässä on palkittu rahalli-sesti muutama useita virastoja koskeva idea sekä muutama yk-sittäiseen virastoon kohdistuva idea. Ideoita on palkittu myös elokuvalipuilla.

Yksi rahallisesti palkituista ideoista on kolmen staralaisen suodatinkankaan teline- ja suojalaatikko -idea, jonka kehittivät Lasse Heino, Niklas Lith ja Vesa Oksa Staran pohjoisen kau-punkitekniikan rakentamisesta. Idea havaittiin hyväksi ja otet-tiin käyttöön viime keväänä.

Miten Helinä toimii?– Helinässä ihmiset voivat esittää helposti intranetin kautta ideoitaan. Ilman helppoa välinettä voisi olla hankala keksiä, ke-neen ottaa idean esittämisessä yhteyttä, Aho kertoo.

Helmen Sovellukset-valikosta pääsee suoraan Helinään. Se kehitettiin kaupungin vanhan aloitejärjestelmän pohjalta. He-

linässä esiinnytään omalla nimellä, aiemmin ideoita oli voinut jättää nimettömästi.

– Varsinaisten ideoijien lisäksi kaikki muutkin voivat men-nä selaamaan ideoita ja kehittämään niitä eteenpäin omilla jat-koideoillaan. Jos ei ole sähköpostia, idea on mahdollista esittää myös paperilla, Jääskeläinen sanoo.

– Näin juuri meillä toimittiin. Katutyömaalla ei ole tietoko-neita muilla kuin työnjohtajilla, kertoo ideasta palkittu Oksa.

– Teimme ensin raakaversion idean esittelystä. Se oli aika virkamiesmäistä kieltä. Yritimme hakea sanoja sille, että helk-kari, meillä kangasrulla jäätyy, Oksa kertoo.

Mistä palkitussa ideassa oli kysymys?Palkittu idea suodatinkankaan teline- ja suojalaatikosta sai al-kunsa todellisesta ongelmasta. Aiemmin iso ja raskas suodatin-kangasrulla makasi omalla painollaan maassa, ja siitä revittiin tarvittavan suuruisia paloja. Työskentelyyn tarvittiin useam-man työntekijän yhteistyötä.

Kolmikko Heino, Lith ja Oksa kehitti suodatinkangasrullan päälle suojalaatikon, joka estää suodatinkankaan kastumisen ja talvella myös jäätymisen. He keksivät samalla telineen, jonka avulla yksikin ihminen pystyy kerrallaan käsittelemään ja leik-

teksti STIINA HONKAMAA kuvat PeKKA NIeMINeN

Idea- ja innovaatiojärjestelmä Helinä kannustaa ideoimaan. Uusista ja hyödyllisistä keksinnöistä palkitaan.

n Vesa Oksa, Markku Aho ja Riikka Jääskeläinen pohtivat,

miten ideat saataisiin paremmin jalostettua käyttöön.

23

kaamaan tarvittavan määrän suodatin-kangasta.

– Työtilanteen takia minut siirrettiin pari vuotta sitten puistopuolelta katu-puolelle. Katselin kangashommaa ja to-tesin, että jotain pitäisi tehdä. Ensim-mäinen talvi kikkailtiin vanhan rullan kanssa ja kesällä päätin, että ensi talvek-si pitää keksiä joku ratkaisu. Siitä ide-an kehittely lähti. Olimme juuri luke-neet, että Helinää valmisteltiin. Muuten emme olisi tienneet, kehen ottaa yhteyt-tä, Oksa kertoo.

– Ensin tuli kritiikkiä vanhan liiton miehiltä, ettei tällaista tarvita. Mutta kun prototyyppi oli tehty, hekin tulivat katsomaan ja kehittämään ideaa vielä eteenpäin, Oksa jatkaa.

Keksinnön avulla on saatu vähennet-tyä työntekijöiden voimankäyttöä sekä parannettua työergonomiaa ja -turvalli-suutta. Myös työn tehokkuus on lisään-tynyt, kun säästyy resursseja, aikaa ja työtä.

– Ergonomiaa parantamalla voidaan saada sairauslomiakin vähenemään, Jääskeläinen kiittelee.

Millaisia ideoita etsitään?Aho kertoo, että uutuusarvo ja toteutet-tavuus ovat tärkeitä ideoiden kriteereitä. Ideasta pitää olla myös hyötyä esimer-kiksi ergonomisesti tai taloudellisesti.

– Jos ehdotetaan, että pyörille tarvi-taan uusi säilytyspaikka, se ei ole idea, mutta esimerkiksi uusi säilytysratkaisu olisi, hän valottaa.

Helsingin henki | joulukuu 2012

Helinään jätetyistä ideoista keskustel-laan virastojen moderaattoreiden kes-ken, ja lupaavimmilta vaikuttavista pyydetään asiantuntija-arvio.

– Toteutettavuusprosentti vaihte-lee. Jos idea tulee oman viraston sisäl-tä, prosentti voi olla kaksinumeroinen, mutta kaupunkitasolla on vähemmän sellaisia, joita voidaan toteuttaa. Ideoi-ta on helpompi toteuttaa paikallisesti, Aho kertoo.

– Jatkotuotanto on hieman haas-teellista, kun virastoilla eikä keskite-tysti myöskään kaupungilla ole inno-vointien toteuttamiseen erikoistunutta tuotanto-osastoa, Jääskeläinen toteaa.

– Alkuvaiheessa oli ajatus, että idean esittäjä voisi jossain tapauksissa irrot-tautua muusta työstään toteuttamaan asiaa. Emme ole kuitenkaan vielä niin pitkällä, Aho sanoo.

Miten Helinän tehokkuutta voisi lisätä?– Välillä on vaikea tietää, missä vaihees-sa idean käsittely on menossa. Nyt mo-deraattorin pitää kirjata käsittelyvai-he, mutta jatkossa Helinää kehitettäes-sä vaihe voisi kirjautua automaattises-ti kommentointien ja päätösvaiheiden mukaisesti, Jääskeläinen ehdottaa.

– Joskus on hankala saada asiantun-tijakommenttia. Aina pitäisi antaa kui-tenkin rakentava palaute, Aho jatkaa.

Yksi tärkeä kehityskohta on miettiä, mikä olisi kaupungilla se taho, joka läh-tisi vetämään innovointia.

– Kaupungin organisaatio ei ole ihan loppuun saakka virittäytynyt siihen, että logistisesti lähdetään viemään ide-oita eteenpäin, Aho kertoo.

– Luotan, että parannusta tähän tu-lee. Olemme nimittäin esittäneet kol-me muutakin ideaa, Oksa vihjaa.

Miten kannustaisitte ideoimaan Helinään?Hyvästä ideasta saa palkkion, ja siitä hyötyy moni. On muitakin hyviä syitä ideoida Helinään.

– Jos saat idean, laita ihmeessä se esille Helinään. Se on todiste, että minä keksin sen silloin. Usein ollaan turhan-kin vaatimattomia, ja sitten parin vuo-den päästä nähdään, että joku on teh-nyt saman ja harmittaa, Aho sanoo.

– Joskus joku työnjohtaja on muis-tanut sanoa, että keneltä idea on lähte-nyt alunperin. Moderaattorihan ei voi sitä tietää, Jääskeläinen sanoo.

Aho kannustaa myös kommentoi-maan.

– Kannattaa käydä myös lukemassa jätettyjä ideoita. Jos niihin liittyen tu-lee jotain mieleen, niin sinne vaan kom-menttia. Aika vähän on vielä jutustelua ja ideoiden edelleen kehittelyä. Helinä on myös keskustelupalsta, Aho muis-tuttaa. •

”Ideoidenkriteereitä ovatuutuusarvo ja toteutettavuus.”

Idea- ja innovaatio-järjestelmä Helinä> Jos sinulla on hyvä idea, jonka arvioisit olevan

toteuttamiskelpoinen, naputtele se Helinään.> Helinään pääsee Helmen etusivun Sovellukset-valikosta.> Idean pitää olla uusi, toteutettavissa oleva ja siitä pitää olla hyötyä

organisaatiolle esimerkiksi ergonomisesti tai taloudellisesti.> Idea tarkoittaa mietittyä ratkaisua, ei pelkkää palautetta. > Virastoilla on nimetyt moderaattorit, jotka vievät ideoita

eteenpäin. Moderaattorien yhteystiedot löytyvät Helinästä.> Lisätietoja: Helmi > Henkilöstö > Palkka ja palkitseminen ja

Helmi > Henkilöstö > Henkilöstöetuudet

24

asukas

Helsingin henki | joulukuu 2012

teksti Katja Pesonen kuvat arto WiiKari ja Helsingin KauPungin KuvaPanKKi

houkuttaa

liikkumaanHelsinkiläiset ovat todellisia superliikkujia, jotka tarttuvat

hanakasti liikuntamahdollisuuksiin. Liikuntavirasto on valmis panostamaan sekä rahaa että aikaa järjestääkseen timanttiset

harrastusmahdollisuudet kaupungin asukkaille.

Talvi on hiihtämistä metsäs-sä puiden taipuessa lumen painosta. Se on luistelua au-ringossa kimaltavan hangen

pyyhkäistessä vinhaa vauhtia ohi. Se voi myös olla harmautta ja yllättäviä räntä-sateita. Toisin sanoen talvi on kinkkinen vuodenaika, jolloin liikuntaviraston on oltava jatkuvassa liikkeessä ja pidettävä huolta ulkoilualueiden kunnosta. Alue käsittää satoja kilometrejä hiihtolatuja ja luistinratoja.

– Talvella on kesää haasteellisempaa pi-tää ulkoilureitit kunnossa, sillä silloin luonto on arvaamattomampi ja olosuh-teisiin pystyy vaikuttamaan vähemmän kuin kesällä. Kivikon hiihtohalli tuo tä-hän takuulla helpotusta, sillä siellä voi hiihtää vaikka vettä sataisi, toteaa lii-kuntaviraston ulkoilupäällikkö Petri Angelvuo.

Kivikon hiihtohallissa hiihtokausi käynnistyi 8. lokakuuta. Hiihtäjiä on sit-temmin käynyt noin parisataa päivässä,

ja kasvua on hallin laitospäällikkö Risto Hietanoron mukaan koko ajan. 250–300 päivittäistä kävijää olisi ihanteelli-nen määrä, eikä myöskään mikään kau-kainen tavoite, sillä stadilaiset ovat hiih-täjäsakkia.

– Hiihtäjien ykköspaikka on Palo-heinä, jossa käy talven aikana 300 000 hiihtäjää, ja Kivikon hiihtohallin lähellä olevassa lumiparkissa sielläkin 11 000. Hiihdon suosio varmasti selittyy sillä, että siinä saa viettää aikaa ulkoilmassa, ja se on yksi tehokkaimpia koko kehon liikuntamuotoja. Lisäksi se on matalan kynnyksen harrastus, jota voi tehdä yh-dessä koko perheen kanssa, Angelvuo tuumii.

Lunta tupaanKivikon hiihtohalli siirtyi kaupungin omistukseen helmikuussa, ja sen käyt-töönoton valmistelut aloitettiin maalis-kuussa. Oli kunnostettava kylmäjärjes-telmät ja aloitettava lvis-järjestelmän huoltaminen, mutta ennen kaikkea hal-lia varten valmistettiin 3 000 kuutiota lunta, joka laitettiin halliin säilöön odot-tamaan syksyä. Syksyn alussa hallista kuorittiin 20 senttimetriä vanhaa lunta pois ja laitettiin uusi lumi tilalle. Se oli kolmen viikon urakka. Noin kilometrin pituinen latu on kahdessa tasossa, maan tasalla sekä ylhäällä eräänlaisena hyllynä.

– Ylähylly on kahdeksan metriä leveä ja kestää ainoastaan latukoneen painon,

joten vanha jäätynyt latupohja oli jyrsit-tävä ja uusi lumi nostettava kuorma ker-rallaan kurottajalla. Se oli työlästä sii-täkin syystä, että koko ajan oli varotta-va rikkomasta putkia, joissa kylmäaine kiertää, kertoo Angelvuo.

Vaikka halli on nyt täysin toimiva, kylmä- ja lvis-laitteiden sekä muun kiin-teistön huolto jatkuu ensi vuoden lop-puun.

– Kylmälaitteet on automatisoitava, missä on työsarkaa. Tällä hetkellä jou-dumme säätelemään niitä käsin, mikä vie suhteettomasti aikaa. Automaatio tekee hallin ylläpidosta merkittävästi helpompaa ja kustannustehokkaampaa, Hietanoro toteaa.

Missiona priimat ladutHelsinkiläiset ovat hiihtäjinä vaativia. Ympäri kaupunkia on satoja kenttiä jal-kapallosta yleisurheiluun, eikä niiden käyttäjiltä tule liikuntavirastolle edes ni-meksi niin paljon valituksia kuin hiihtä-jiltä.

– Helsinkiläiset hiihtäjät ovat tottu-neet hyvään. Enemmän onneksi saam-me positiivista palautetta, ja ihmiset arvostavat sitä, mitä me heille tarjoam-me. Palaute otetaan vastaan, mutta aina emme voi muuttaa kaikkea sen mukaan. Tietysti puutumme esimerkiksi turval-lisuusseikkoihin, mutta jos joku toivoo hiihtolatua alkavaksi omalta kotiovel-

25Helsingin henki | joulukuu 2012

taan, se ei valitettavasti onnistu, hymyi­lee Angelvuo.

Asukkaiden pyynnöstä liikuntaviras­to teki viime talvena Lauttasaareen pie­net ladut lapsille, sillä alueella ei ole hiih­toverkostoa. Myös koulut pyytävät usein vaikkapa urheilupäiväkseen latua piha­kentälleen, ja virasto auttaa silloin mie­lellään mahdollisuuksien mukaan.

Kivikon hiihtohalli on kaupungilta kädenojennus hiihdon olosuhteiden pa­rantamiseen. Se tarjoaa hiihtäjille mah­dollisuuden aloittaa harrastuksensa rei­lusti ennen luonnonlumen satamista. Eikä hallin tarjonta jää hiihtoon, siitä pitävät huolen hallin kuntosaliyrittäjä, matkailuyrittäjä sekä lasten seikkailulii­kuntapuisto HopLop. Hallin tiloja on jo käytetty erilaisiin liikuntatapahtumiin, kuten suunnistukseen ja pyöräilyyn, ja hiihtoseurat ovat kiinnostuneita järjes­tämään siellä nuorten hiihtokilpailuja ennen luonnonlumen tuloa.

Kivikon hiihtohallin todellinen tuli­koe käynnistyi välittömästi ovien avau­duttua.

– Aikaisemmin kävijät valittivat jat­kuvasti hallin latujen huonosta kunnos­ta, joten meidän ensisijainen tehtäväm­me on taata niiden laatu viikon jokaise­na päivänä. Latu hoidetaan joka ilta sul­kemisajan jälkeen, ja yön jäädyttyään se on priimakunnossa heti aamusta, Hieta­noro kertoo.

Parasta kaupunkilaisillePetri Angelvuo vastaa kaupungin ulkoilu­reittien ylläpidosta. Talvea varten joudu­taan perkaamaan ojien kasvillisuutta tu­

Vinkkejä talviliikunta-paikoista> Yhteensäseitsemäntekojäärataa:

Kalliossa,Käpylässä,Oulunkylässä,Lassilassa,PukinmäessäjaRautatientorillasekäuusitekojäärataKontulassa.

> LumilautailurinneLumiparkkiKivikossabokseineen,reileineen,hyppyreineenjamattohisseineen.

> MaastohiihtokeskusPaloheinässä.> Matkaluisteluradat:Laajalahdessa

3–5kilometriä,Puotilassakaksikilometriä.

> Lisätiedot: hel.fi/liv

levien hiihtäjien tieltä ja laitta­maan kielto– ja ohjemerkit hiihtoreiteille. Kyse ei ole mistään pienestä hom­masta, sillä ulkoilureit­tejä on 200 kilometriä eri puolilla Helsinkiä. Muutoksista on tiedo­tettava, koska monien lenkkeilijöiden ja koi­ranulkoiluttajien reitit muuttuvat talven ajaksi hiihtäjien tyyssijoiksi, eikä latuja saa mennä tallaamaan. Lenkkeilijöille jää aurattuja reitte­jä talven ajaksi 35 kilometriä.

Suurin työ liikuntavirastolla alkaa lu­misateesta ja pakkasista. Silloin tehdään ladut ja luistinradat. Latujen ohella mat­kaluisteluradat kuhisevat porukkaa au­rinkoisina talvipäivinä. Ne on tehtävä tarpeeksi leveiksi, jotta kullekin luisteli­jalle on tilaa mennä omaa vauhtiaan. Lii­kuntavirasto haluaa pitää radoilla kun­nianhimoisesti jäähalliolosuhteet, ja nii­den ylläpito vaatii luonnollisesti suurta panostusta.

Rahallisesti talvivalmistelut eivät ole Angelvuon mukaan päätähuimaava sat­saus.

– Sekä Itä­ että Länsi­Helsingissä on kolme latukonetta. Vaikka koneet ovat kalliita, rahallinen panostus maksaa it­sensä moninkertaisesti takaisin kaupun­kilaisten tyytyväisyydessä ja hyvinvoin­nissa. •

> Lisätiedot: hel.fi/liv > Liikuntahallit > Kivikon hiihtohalli

26

hyvinvointi

Helsingin henki | joulukuu 2012

teksti Marjaana Sunila-KanKare kuvat jOrMa MarSTiO

Lisää vaikuttavuutta

kunto-remontteihin

Henkilöstölle on räätälöity uusi jaksotettu Elintärkeät elämäntavat -kuntoremonttikurssi.

Sen tavoitteena on kurssilaisten elintapojen parantaminen pysyvästi. Pilottikurssit alkoivat.

Kuntoremontteihin haku uudistui vuoden alusta. Kuntoremont-teihin tarvitaan työterveyshuollolta myönteinen kuntoutuspää-tös. Kurssille haetaan sähköisellä ilmoittautumislomakkeella.

Kun kuntoremontti kiinnostaa, otetaan yhteyttä omaan työ-terveyshoitajaan. Työterveyskeskuksen hyväksynnän jälkeen keskustellaan esimiehen kanssa sopivasta ajankohdasta.

Pilottikurssit alkoivatUuden jaksotetun Elintärkeät elämäntavat -kuntoremontin ensimmäiset kaksi pilottikurssia käynnistyivät syksyllä. Yli vuoden kestävällä kurssilla on kuusi jaksoa kolmen kuukauden välein. Kuntoutuspäiviä on seitsemän, kun tavallisessa kuntoremontissa niitä on viisi.

– Elintärkeät elämäntavat -kuntoremontti suunniteltiin, koska kunto-remontilta haluttiin lisää vaikuttavuutta ja elintapojen

pysyviä muutoksia. Tällainen kurssi on myös hel-pompi toteuttaa, suunnittelija Tiina Nuotiomaa henkilöstökeskuksesta kertoo.

– Pilottikuntoremonttikurssin kohderyhmä-nä ovat ensisijaisesti henkilöt, joilla on MBO-ryhmän oireita, kuten ylipainoa, koholla ole-

via verenpaine- ja sokeriarvoja, poikkeavia rasva-

Kivelän vanhustenKesKuKsessa osas-tonhoitajana työskentelevä Kärki odottaa kurssilta vertais- ja ryhmätukea. Ensimmäi-set päivät oli hyvin suunniteltu, testit mie-lenkiintoisia ja ryhmäytymiselle oli aikaa. Painokin alkoi pudota heti jakson jälkeen. Se yllätti.

Kävelystä ja liikunnasta pitävä Kärki on ollut aikaisemminkin kuntoremontissa. Säännöllinen liikkuminen lopahti 3,5 vuotta sitten tyttären syntymän jälkeen.

Kärki pitää jaksotetusta kurssista enem-män sen pitkäkestoisuuden, ryhmänohjaa-

jan tuen, välitavoitteiden ja testien vuoksi. Joka kokoontumiskerralla on uusi teema. Erityisesti tammikuun ravitsemus-

teema kiinnostaa Kärkeä. Hän kannustaa kaikkia osallistumaan palkallisiin kuntoremontteihin ja

muuhun kuntoutukseen. Ne ovat hänestä loistava mahdollisuus hyvinvoinnin ja jaksamisen parantamiseen.

n sirkka Kovanen harrastaa sauvakävelyä ja vesiliikuntaa.

intoa liikkumiseen

Jaana Kärki osallistui elintärkeät elämäntavat

-pilottikurssille siuntiossa. hän haluaa pontta omaan muutokseensa, pudottaa

painoaan ja uutta intoa liikkumiseen.

n Jaana Kärki nauttii luonnossa kävelystä.

27

”Kuntoremontitovat osa työkykyäylläpitävää toimintaa,varhaisen vaiheen ennakoivaakuntoutusta.”

Helsingin henki | joulukuu 2012

psykologi

Työterveyspsykologi Vesa Talvitie pohtii, mitä puhe kertoo organisaation todellisuudesta.

Juhlapuheet, valitus-puheet ja hyvä elämäEnnEn filosofiT pohTiVaT elämän tarkoitusta ja hyvää elämää, mutta viimeiset sata vuotta he ovat keskittyneet miettimään kielen ja todellisuu-den suhdetta. Lieneekö tämä herkistänyt meidät työtätekeväiset huomaa-maan, etteivät juhlapuheet aina vastaa todellisuutta. Toisaalta tyytymättö-myys- ja valituspuheetkaan eivät aina vastaa todellisuutta.

Työntekijöiden ja johdon keskustelut ovat toisinaan kamppailua näi-den puhetapojen välillä: henkilöstö vakuuttaa että työpaikalla on kurjaa ja mahdotonta, ja esimies myy ajatusta, että asiat ovat itse asiassa aika hyvin tai vähintäänkin korjaantumassa. Kielelliset tennisottelut tapaavat päättyä ratkaisemattomaan, ja yleensä molempien puheissa on ainakin siteeksi totuutta.

TyöTErVEyshuolTo Ei Voi sen enempää valita puoltaan kuin jäädä ot-telun katsojaksikaan. Esitän itse usein kysymyksen: liittyvätkö ongelma-kohdat työpaikkaan, ammattialaan vai koko työelämän viimeaikaiseen muutokseen? Sikäli kun kyse on viimeisestä, se on ensinnäkin mitä hen-kilökohtaisin ongelma (ainoa työurani sattui juuri tähän historialliseen vaiheeseen), ja toiseksi poliittinen kysymys. Nämä ovat hyvää elämää pohdittaessa mitä keskeisimpiä asioita, mutta niitä ei ratkaista työpaikan kokouksissa.

Kun ongelmakohta on ammattialan erityispiirre, se seuraa perässäm-me minne tahansa työhön menemmekin. Työterveyspsykologin kielelläni kyse on ammattiin liittyvästä kuormitustekijästä ja sen hallinnasta. Kuor-mitustekijän hallinta on keskeinen ammattitaidon osa, ja ammattilaisten on tärkeää pohtia sitä keskuudessaan sekä hyödyntää eri asiantuntijoita.

sikäli kun ongElmakohdaT taas johtuvat työyhteisön fyysisestä todel-lisuudesta tai asiakkaiden tai henkilöstön ominaispiirteistä, ne voidaan ratkaista vain paikallisesti. Jos johonkin on mahdollista saada muutos, niin nimenomaan paikallisiin ongelmakohtiin.

Etenkin ongelmapuheen kiihkeimmissä pyörteissä on hyvä muistuttaa itseään tosiasiasta, joka työn arjessa harvemmin tulee mieleen: tavallisis-sa kaupungin työpaikoissa – kouluissa, päiväkodeissa, joukkoliikentees-sä ja niin edelleen – tehtävä työ on tutkimusten mukaan usein maailman huippua.

Kielteisyys- ja myönteisyyspuhe ei kumpikaan ole totuus, ja pelkäs-tään toiseen keskittyminen on todellisuuden vääristämistä. Designpää-kaupunkivuoden hengessä johtamisen yhden osa-alueen voikin ilmais-ta seuraavasti: muotoilla organisaatiossa käytävää keskustelua niin, että puhetapojen välillä vallitsee terve ja realistinen tasapaino. Myös henkilö-kohtaisesti on hyvä miettiä, milloin positiivisuus on todellisuuden kieltä-mistä ja milloin tyytymättömyyspuheella luo vain kielteisyyttä sisäänsä ja ympärilleen.

ps. Psykologien puhetapaa kritisoidaan muuten mihinkään johtamatto-masta toisaalta–toisaalta-leipomisesta. Tapaamme selitellä tätä sillä, että muun muassa ”maaginen numero 7 + /– 2 ” poislukien (terveisiä kaikille kollegoille) psykologia ei juuri tarjoa yleisiä lainalaisuuksia.

koVasEsTa kunToon liittyvät mit-taukset ja keskustelut psykologin kanssa olivat parasta. Jaksolla tehtiin kehonkoostumusmittaus, polku-pyöräergonomiatestit ja muutos-suunnitelma.

– Jokaisella on vastuu elämän-muutoksesta, sillä kukaan ei liiku-ta sinua, vaan jokaisen pitää liikkua itse. Odotan saavani itseäni niskasta

kiinni, kuntoni kohoavan ja vertaistuen innostavan. Tämä on hieno mahdollisuus, ulkoilusta, sauvakävelystä ja vesiliikunnasta pitävä Kovanen kuvaa.

Kovasen mukaan jaksotettu kuntoremonttikurssi pakottaa ottamaan loppu-elämän haltuun. Se eroaa aiemmista kursseista pitkäkestoisuuden ja vertaistuen vuoksi. Hän toivoo kurssin muistuttavan liikunnasta ja elämänmuutoksesta. Vuo-den aikana ehtii sopeutua elämänmuutokseen.

> Kuntoremontteja ovat esimerkiksi Yleinen ja esimiesten voimavara -kuntoremontit lievästi uupuneille. Tules-kuntoremontit on tarkoitettu varhaisen vaiheen tuki- ja liikuntaelinoireisille. Tarjolla on myös Kelan maksamia kuntoutuksia.

> Kaupunki on järjestänyt kuntoremontteja runsaat 20 vuotta ja

kuntoutusta 40 000 työntekijälleen.> Kuntoremontteihin voi pyrkiä neljän

vuoden välein työterveyshuollon suosituksesta.

> Kurssille haetaan sähköisellä ilmoittautumislomakkeella.

> Tänä vuonna kuntoremontteja on noin 1 700 henkilölle. Työterveyshuolto, esimiehet ja Helmi tiedottavat niistä.

arvoja tai perinnöllinen riski näiden saa-miseksi. Kohderyhmänä ovat myös tu-pakoivat, työterveyshoitaja Jaana Jyr-kämä työterveyskeskuksesta kertoo.

Hakijan tulee olla motivoitunut muuttamaan elintapojaan ja olla halu-kas ryhmämuotoiseen toimintaan. Hä-nen on täytynyt myös työskennellä vä-hintään vuosi kaupungin palveluksessa.

Ryhmänvetäjän tuki jatkuvaa– Jaksotettuun kuntoremonttiin osallis-tuvilla on koko ajan ryhmänvetäjän tuki. He voivat olla yhteydessä vetäjään säh-köpostitse ja soittamalla. Hän motivoi ja lähettää kurssilaisille myös motivoin-tikirjeen ennen seuraavaa jaksoa, Nuo-tiomaa sanoo.

Osallistujille tehdään ennen ensim-mäistä ja viimeistä jaksoa työterveys-huollon mittaukset. Kurssilla on sekä sisä- että ulkoliikuntaa. Tavoitteena on, että edetään pienin askelin esimerkiksi painonpudotuksessa.

– Jaksotetun kuntoremonttikurs-sin tavoitteena on hyvän työkyvyn yllä-pito, jotta henkilöstö pysyisi eläkeikään asti hyvässä kunnossa. Yleensä kurssilai-

set itse haluavat parempaa elämänlaatua ja muutosta. Tästä seuraa positiivinen kierre, Nuotiomaa motivoi.

Kuntoremontit ovat osa työkykyä yl-läpitävää toimintaa, varhaisen vaiheen ennakoivaa kuntoutusta. Ne on tarkoi-tettu työntekijöille, joiden työ- tai toi-mintakyky on heikkenemässä, mutta ne eivät kuitenkaan sovellu sairaille tai hyvin huonokuntoisille.

– Olemme tyytyväisiä pilottikurssei-hin, ja ne ovatkin käynnistyneet hyvin. Ensi vuonna niitä järjestetään lisää, jot-ta saamme lisätietoa. Jos kurssit tode-taan toimiviksi, ne otetaan vakituisesti ohjelmistoon, Nuotiomaa ja Jyrkämä lu-paavat. •

> lisätietoa: helmi > henkilöstö > Tyhyvinvointi ja työturvallisuus > Työhyvinvointi > kuntoremontti

Kaupunki kuntouttaa

Loppuelämähaltuun

myös kannelmäen peruskoulun rehtori sirkka kovanen

osallistui Elintärkeät elämäntavat -pilottikurssille.

28

liikkeellä

Helsingin henki | joulukuu 2012

teksti Laura Heikkinen kuvat JuHo kuva

Ratsaille!Henkilöstökerhot toimivat aktiivisesti eri teemoin ja yhdistävät työkavereita myös vapaa-ajalla.

Mintzun Issikkatallilla Nurmijärvel-lä on lauantaisena syysaamuna iloi-nen tunnelma. Ratsastajat laittavat islanninhevosia ratsastuskuntoon

ohjaajan neuvoin. Edessä on rauhallinen, paritun-tinen maastoratsastus pienikokoisilla ja lempeillä hevosilla, jotka kulkevat kuuliaisesti jonossa ohjaa-jan perässä. Jännitystä ratsastukseen tuo uutuu-den viehätys: rakennusviraston ratsastajat ovat en-simmäistä kertaa lähdössä yhdessä ratsun selkään. Kuukausi sitten perustettu henkilöstökerho pääsee nyt todelliseen vauhtiin.

Hevostytöt löysivät toisensa– Ratsastin lapsena säännöllisesti ja sen jälkeen sa-tunnaisesti eri talleilla ja haaveilin, että olisi hauska harrastaa ratsastusta isommalla porukalla, eri tal-leilla, eri teemoilla. Tästä oli virastossamme puhut-tu monta kertaa, joten minua kannustettiin perus-tamaan ratsastukseen keskittynyt henkilöstöker-ho, sisustusarkkitehti Laura Kuusinen kertoo pe-rustamisideasta.

Hän kyseli eri talleilta mahdollisuuksia päästä satunnaisesti porukalla ratsastamaan ja oppimaan uusia asioita. Ilmoitus intranetissä keräsi kokoon kahdeksan ratsastuksenharrastajaa, joista osa on

kokeneempia, osa vähemmän harrastaneita. Määrä ja ryhmän taso ovat alussa sopivat, sillä näin he pys-tyvät tarvittaessa jakautumaan kahteen ryhmään. Aivan aloittelijaa suositellaan opettelemaan alkeet ja sitten vasta liittymään ratsastajiin.

Kahvitauolla ensimmäiseksi ratsastuskohteeksi valittiin viestintäpäällikkö Maria von Knorringin ehdotuksesta Mintzun talli, joka oli hänelle tuttu.

– Jokainen saa ehdottaa itselleen tuttuja ratsas-tuspaikkoja, joita sitten testaamme. On hienoa tu-tustua uusiin paikkoihin, von Knorring sanoo.

Tavoitteena on järjestää 6–8 ratsastuskertaa ensi kesään mennessä. Kuusinen kertoo, että ohjatuille tunneille valitaan aina ryhmää kiinnostava uusi tee-ma, kuten istunta, esteet, laukannostot, pohkeen-väistöt, maasto. Yksin ratsastava joutuisi joka ker-ta tilaamaan yksityisopetusta, mikä tulee kalliiksi.

– Nyt maksamme pääosan kustannuksista itse, ja virasto avustaa osan. Helmikuussa voimme ha-kea avustusta ensi vuodelle viraston urheilutoimi-kunnalta, toteaa puheenjohtajana ja varainhoitaja-na toimiva Kuusinen.

Tapa tutustua työkavereihinPieni kerho toimii joustavasti sähköposteilla, puhe-limilla ja kahvitaukojen tapaamisilla. Kuusinen ja von Knorring iloitsevat jo ensimmäisen kerran jät-tämästä hyvästä fiiliksestä: toisilleen vieraat mutta samanhenkiset naiset viihtyivät hyvin yhdessä.

– Olemme eri osastoilta ja näemme ohimennen toisiamme, ja tämä on loistava tapa tutustua työka-vereihin, madaltaa osastojen välisiä rajoja ja harras-taa yhdessä, von Knorring kertoo.

– Uskon, että ratsastuskerho kokoaa mukavalla tavalla yhteen viraston hevoshulluja, joille maailma hymyilee erityisen leveästi, silloin kun sitä saa kat-sella hevosen selästä. Kehittämistehtävien parissa toimivana näen kerhon hyvänä puolena myös sen, että ratsastusretkien ja hevosten kanssa puuhaste-lun mukanaan tuoma mutkattomuus siirtyy vaivat-ta myös ihmisten välisiin suhteisiin työpaikan arjes-sa, assistentti Miia Hellqvist toteaa.

n Tiina Saukkonen, Maria Lalla, Laura Kuusinen ja Tiia Katajamäki valmistelevat issikoita ratsastuk-seen (kuvat ylhäältä alas).

29

Perinteikäs KIFAKiinteistövirastolaisten yhteisen henkilöstökerhon KIFA:n historia on pitkä, sillä se aloitti todennäköisesti jo 1940-luvulla. Ajan myötä toiminta monipuolistui, aktivoitui ja järjestäytyi. Jäseniä ovat kaikki virastolaiset eli noin 450 henkilöä.

– KIFA:n idea on järjestää henkilöstölle virkistystä ja yhteisiä rien-toja, kuten teatteria, oopperaa, konsertteja, taidenäyttelyjä, juhlia, matkoja, urheilua ja messukäyntejä. Tämän vuoden kohokohta oli matka Unkariin, ja sokerina pohjalla on pikkujoulut, kertoo kiinteis-töluettelonhoitaja Maarit Kuvaja, joka on ollut toiminnassa muka-na yli 30 vuotta, nyt varainhoitajana.

Kerhon ohjelman suunnittelee toimikunta, johon kuuluu edus-taja viraston jokaisesta osastosta. Sille valitaan puheenjohtaja, sih-teeri ja varainhoitaja. Kokouksia on pari kertaa vuodessa, muuten yhteyttä pidetään sähköpostilla. Alkuvuodesta tehdään tilinpäätös, toimintakertomus ja -suunnitelma.

Kiinteistöviraston osastoilla on omia henkilöstökerhoja, joita vi-rasto rahoittaa suhteessa jäsenmäärään. Henkilöstökerhojen yh-teiselin Kiihake tekee esityksen määrärahan jaosta virastolle käy-tyään kerhojen tilinpäätökset ja toimintasuunnitelmat läpi. Esitys toimitetaan henkilöstöpäällikölle, joka puolestaan tekee esityksen määrärahan jaosta virastopäällikölle.

– Vuosittain saamme noin 8 000 euron määrärahan virastolta. Sillä rahoitetaan osa toiminnasta, loput maksetaan itse. Tuki alkoi -80-luvulla, ja se on onnistunut tapa rahoittaa toimintaa.

– Kerhon toiminnassa voi oppia tuntemaan eri osastojen ihmisiä ja verkostoitua. Työkaverit voivat myös iloisesti yllättää vapaa-ajalla!

> lue lisää kaupungin yhteisistä henkilöstökerhoista helmestä > henkilöstö > henkilöstöetuudet > henkilöstökerhot

Helsingin henki | joulukuu 2012

Naisvaltaiseen kerhoon ovat myös miehet tervetulleita. Kerho onkin herättänyt jo laa-jempaa kiinnostusta virastossa, ja mahdolli-sesti positiivinen imu vetää lajiin mukaan uu-sia harrastajia. Toiminta on vasta alussa ja et-sii avoimin mielin muotojaan. Kuitenkin ker-hon ydinajatus on kirkas.

– Meille on ehdotettu esimerkiksi raviur-heilun alajaostoa, mutta tarkoitus on keskit-tyä ratsastamiseen, Kuusinen nauraa.

– Hyvässä porukassa ideat saavat siivet. Kehittelimmekin jo ajatuksia muun muassa ratsastuskilpailujen seuraamisesta yhdessä,

erityyppisistä meille räätälöidyistä kursseis-ta tai viikonloppureissuista kauniisiin maise-miin Helsingin ulkopuolelle, Hellqvist kertoo.

Haaveissa on myös yhteinen ratsastustee-mainen matka vaikkapa Viroon.

– Ratsastus on laji, jossa voi jatkuvasti ke-hittyä ja oppia uutta ja jossa ei pääse kylläs-tymään. Hevonen on hieno eläin, ja pitää to-della keskittyä saadakseen siihen yhteyden. Silloin kaikki muu unohtuu, kerholaiset sum-maavat. •

n Maria von Knorring ehdotti issikkatallia kerhon ensimmäiseksi kohteeksi. Miia hellqvist taputtaa tyytyväisenä ratsuaan kahden tunnin maastoratsastuksen jälkeen.

valo

kuva

kisa

30 Helsingin henki | joulukuu 2012

kuva

Ral

ph l

aRm

ann

Minä & duuni

n Vaikka oleMMe kolmasosan vuorokaudesta töissä ja kamerat ovat kännyköiden matkassa kul-keneet kaikkialle, löytyy vain harvalta kuvia työstä tai meistä, työn tekijöistä.

Kuvaa työtäsi ja lähetä valokuva kilpailuun! Kaikki kuvat julkaistaan Helmen Henkilöstö- sivuilla ja parhaimmisto niistä myös vuoden ensimmäisessä Helsingin Hengessä.

Lähetä yksi kuva 15.1. mennessä osoitteella heke.viestinta@hel.fi. Liitä mukaan kuvan nimi, muutaman sanan luonnehdinta kuvasta ja omat yhteystietosi. Kuvan on oltava jpg- tai tiff-muo-dossa. Resoluutioltaan kuvan tulee olla vähintään 300 dpi, jotta se on painokelpoinen.

Muistathan että jos kuvaat alaikäisiä pitää sinulla olla vanhemmilta kirjallinen lupa. Kuvaus-lupa-lomakkeen voit printata Henkilöstö-etusivulta.

Palkintoina ovat 200, 100 ja 50 euron lahjakortit Stockmannille. Lisäksi jaetaan kaksi elokuva-lippupakettia. Kilpailu on tarkoitettu vain kaupungin henkilöstölle.

ilmoitustaulu Tiedot palstalle heke.viestinta@hel.fiSeuraava aineistopäivä on 28. tammikuuta.

henkilöstöliikuntaanuusi ilmoittautumisjärjestelmän Henkilöstöliikunnassa otetaan käyttöön uusi ilmoittautumisjärjestelmä. Ohjeet ilmoittautumiseen ja kevätkauden 7.1.–26.4. liikuntakalenteri löytyvät 3.12. alkaen hel-mestä > henkilöstö > henkilöstöetuudet > henkilöstöliikunta.

Ilmoittautuminen kevätkauden toimintaan alkaa torstaina 13.12. klo 7. Tiedustelut henkilöstöliikuntakonsulteilta: Pilvi Heinonen, pilvi.heinonen@hel.fi puh. 310 87822 ja eeva-liisa Rautiainen, eeva-liisa.rautiainen@hel.fi, puh. 310 87821.

Joulukukat Staraltan tilaa joulun kauneiMMat ja laadukkaimmat kukat suoraan Staran puutarhapalve-lusta. Tarjolla on joulutähtiä, hyasintteja, amarylliksiä, atsaleoja, jouluisia koreja, krans-seja ja kukkakimppuja.

Kätevimmin valikoimaan tutustuminen ja tilauksen tekeminen onnistuu verkon kaut-ta. Tilauskaavake ja ohjeet löytyvät Staran helmi-intran etusivulta ja ulkoisilta verkkosi-vuilta. Etukäteen tilatut kukat voi noutaa sovittuna päivänä valmiiksi paketoituina. Joulu-kukkaostoksille voi tulla myös suoraan kaupunginpuutarhalle Töölönlahden kupeeseen, hammarskjöldintie 1 B.

myynti on avoinna joulukuussa ma–ke klo 7–15, to–pe klo 7–14, viikko 51 ma–pe klo 7–18. Itsenäisyyspäivänä suljettu.

Joulukuusen hankintaann kauPungille joulukuusia toimittava jalo Rautiainen tarjoaa tänäkin vuonna kau-pungin henkilöstölle ostoedun joulukuusista (henkilöstökortti mukaan). Kuusien hinnat: 1,5 m 22 euroa / 2 m 27 euroa / 2,5 m 30 euroa / 3 m 35 euroa. myyntipaikkana on 15.12. alkaen Itäkeskuksen Citymarket tavaratalon aukioloaikoina.

Tervetuloajoulukonserttiin!

n Hkl:n Mieslaulajien joulukonsertti pidetään to 20.12. klo 18 mikaelin

kirkossa, Emännänpolku 1. Johtajana toimii anita lehtonen, säestäjänä tapio 

lehtonen, solisteina Pentti Forssell, arvo isohanni, Mikko Motin ja Reijo 

Villgren. Ohjelma 10 euroa.

lux helsinki – Valo on irtin kauPunkitaPaHtuMa lux helsin-ki houkuttelee valollaan vuoden pi-meimpänä aikana. Kolmentoista valo-teoksen pääreitti johdattelee katsojan Olympiastadionilta Kansallisooppe-ran amfiteatterin, hesperian puiston, Kansalaistorin ja Kiasman kautta Baa-nalle. Senaatintorin täyttää spektaak-kelimainen Emergence-teos, jossa Tuomiokirkko saa uuden asun video-projisoinnin avulla.

Teokset ovat nähtävillä päivittäin klo 16–22. Vapaa pääsy.> lisätiedot: luxhelsinki.fi

Keskustakirjaston kilpailu eteneen Helsingin jäRjestäMä Keskustakirjaston arkkitehtuurikilpailu ”metropolin sykkivä sy-dän” on edennyt toiseen vaiheeseen. Kilpailun tuomaristo on valinnut jatkoon kuusi työ-tä. Ehdotukset valittiin kaupunkikuvallisten, arkkitehtonisten ja toiminnallisten ansioiden perusteella. näiden ehdotusten todettiin olevan kehitettävissä teknisten ja ekologisten tavoitteiden mukaisiksi. Jatkoon valitut kilpailijat saavat tilaisuuden kehittää suunnitelmi-aan tuomariston antamien suuntaviivojen mukaisesti.

Tuomaristo valitsee voittajan kuuden jatkoon valitun työn joukosta. Voittaja julkiste-taan kesäkuussa 2013. Kilpailutuomariston puheenjohtajana on apulaiskaupunginjohtaja Ritva Viljanen.

Kuvat jatkoon valituista töistä löytyvät keskustakirjastohankkeen verkkosivuilta kes-kustakirjasto.fi, kilpailusivustolta http://kilpailu.keskustakirjasto.fi sekä kaupunginkirjas-ton sivuilta lib.hel.fi.

Työ ja sen tekijät valokuvauskilpailun aiheena

31

 Pek

ka S

auri

    Ristikko nro 6/2012

Lähetä ristikon vastaussanat yhteystietojesi kera 28.1. mennessä osoitteella heke.viestinta@hel.fi.

Kerro samalla mielipiteesi lehdestä!Vastanneiden kesken arvomme leffalippuja.Ristikon oikea vastaus löytyy 28.1. jälkeen netistä samasta osoitteesta lehden verkkojulkaisun kanssa, hel.fi/helsinginhenki.

Kaikkien vastanneiden kesken arvottiin leffalippuja, jotka menivät seuraaville: Ulla Vainio, Pirjo Ingerö, Toivo Ekholm, Maire Hakala ja Jaana Santonen.

Kiitos osallistumisesta!

Helsingin henki | joulukuu 2012

32 Helsingin henki | joulukuu 2012

Jus

si P

aJu

ne n

GoGojoulukuu–helmikuu 2013

062012

{ uus

i duu

ni }

Ruohonjuurella on pitkä runko.””

Työn suojelija> KuKa: Jasi Kuokkanen> aMMaTTi: työsuojelupäällikkö> TÖiHin: 1.8.> TOiMiPaiKKa: viisi virastoa

Mitä työsuojelupäällikkö tekee? Työsuojelupäällikkö toimii työnantajan edusta-jana työsuojelu- ja työhyvinvointiasioissa. Us-kon, että työhyvinvoinnin merkitys kasvaa huo-mattavasti tulevaisuudessa etenkin asiantunti-jaorganisaatioissa. Työsuojelun painopiste on myös siirtynyt viime vuosina henkisen työsuoje-lun puolelle. Tämä on se osa-alue, jota haluan kehittää sekä toimia esimiesten ja linjajohdon tukena. Roolini on olla esimiesten tukena ja tar-jota osaamistani organisaatiolle. Minkä virastojen työsuojelupäällikkönä toimit?Asuntotuotantotoimiston, kaupunkisuunnitte-luviraston, kiinteistöviraston, rakennusvalvonta-viraston ja rakennusviraston.Mitä teit aikaisemmin? Työskentelin esimiestehtävissä Palmian kiinteis-töpalveluissa. Vastuualueellani olivat koulujen kiinteistönhoito ja vahtimestaripalvelut.Millainen on työyhteisösi ja lähimmät kollegasi?Toimin viidessä eri virastossa, joten työyhteisöjä muodostuu moneen eri paikkaan. Toimin hyvin läheisessä yhteydessä virastojen työsuojeluval-

tuutettujen kanssa, joten he taitavat olla lähim-mät kollegat.Kenen kanssa teet yhteistyötä talon sisällä?Kaupungilla on todella toimiva työsuojeluorga-nisaatio, jonka kanssa teen yhteistyötä. Muiden virastoryppäiden työsuojelupäälliköt ovat olleet korvaamaton apu uudessa työssä. Kenen ulkopuolisten tahojen kanssa toimit ja miten? Työturvallisuuskeskus ja työterveyslaitos ovat tärkeimpiä ulkopuolisia kumppaneita. Meillä on yhteisiä kehityshankkeita. Mihin asioihin olet tarttunut ensimmäiseksi? Kun tutustuin viiden viraston toimintaan, huoma-sin, että jokaisessa on erilaisia tapoja toimia työ-suojeluasioissa. Olen aloittanut toimintamallien yhdistämisen. Tavoitteenani on muokata työ-suojelutoimintaa siten, että kaikki viisi virastoa toimisivat samaa mallia noudattaen.Järjestetäänkö henkilöstölle työsuojelusta koulutusta? Työsuojelupäällikön tehtäviin kuuluu työsuoje-lutietoisuuden lisääminen ja koulutusten koor-dinoiminen. Teemme yhteistyötä Oiva Akate-mian kanssa työsuojelun peruskurssien osalta. Olen valmistellut työsuojelun ja työhyvinvoinnin koulutuspaketin esimiehille.Mitä teet vapaa-aikanasi? Vapaa-aika kuluu perheen ja harrastusten pa-rissa. Olen kahden lapsen isä ja intohimoinen kamppailulajien harrastaja.Missä asut ja miten kuljet työmatkasi?Asun Vantaalla ja kuljen työmatkat bussilla.

kuv

a Se

ppo

Saar

ento

la

Helsingin henki

14.11.–13.1. unelMia HelsingissäKaupungintalon Virka Gallerian näyttelyn taideteokset ovat syntyneet kaupunkilaisten unelmista. > virka.fi

7.–22.12. TuOMaan MarKKinaTPerinteiset käsityöläisten joulumarkkinat Senaatintorilla. > visithelsinki.fi

16.12.seurasaaren JOuluPOlKuLapsiperheiden joulutapahtuma klo 13–17 tarjoaa kurkistuksia satuun, vanhan ajan jouluun ja leikkeihin. > joulupolku.net

31.12. uudenvuOden vasTaanOTTOSenaatintorilla juhlitaan sir-kushengessä tulinumeroin ja akrobaatein. Musiikista vastaa Sami Pitkämön orkesteri.> visithelsinki.fi

8.1.–2.2.MaaPallO – Meidän KOTiMMeNäyttely esittelee Kestävän kehityksen peruskirjaa 18 paneelilla. Ryhmille voi varata myös toiminnallisen työpajan. > laituri.hel.fi

24.1.yliPOrMesTarin asuKasilTaJussi Pajunen isännöi asukasiltaa klo 18.30 Herttoniemen yhteiskoululla Hiihtomäentie 43. > hel.fi > Uutiset

13.2. Helsingin HenKi ilMesTyyAiheina yt-menettely, uusi kaupunginvaltuusto, Helsingin suurtapahtumat, peruskorjaukset ja uusi päihdeohje.