Helsingin henki 4/2013

HelsinginhenkiSIVU X

042013

H E L S I N G I N K A U P U N G I N H E N K I LÖSTÖ L E H T I H E L . F I / H E L S I N G I N H E N K I

SIVU 6 SIVU 10 SIVU 24

SIVU 16

H E L S I N G I N K A U P U N G I N H E N K I LÖSTÖ L E H T I H E L . F I / H E L S I N G I N H E N K I

SIVU 16

duu

nis

sa

teem

a

asu

kas

Voimaa VuosaarestaJyrki Hanioja johtaa tehokasta energialaitosta.

Äänestä&vaikuta!

HampaatkuntoonLiisussa

Työvisuudistuitulevaan

MINDFULNESS

itämainen tanssiastangajooga

asahicapoeira

Helsingin henki | syyskuu 2013

Tehdään parempi kaupunki pääkirjoitus

Maissi Kasurinen

Juttuehdotukset ja palaute [email protected]

02

Lehti postitetaan kaupungin henkilöstölle palkanlaskentajärjestelmän osoitetietojen mukaan.

Jos haluat pois lehden jakelusta, ilmoita nimesi ja osoitteesi sähköpostilla [email protected].

Lehti verkossa > hel.fi/helsinginhenki

Ilmestymisaikataulu Nro 5 23.10. Nro 6 11.12.

Aineisto 7.10. 18.11.

Jou

ko L

eh

tola

Työhyvinvointia työsuojelusta

Työsuojeluvaalit järjestetään lokakuussa. Vaaleissa valitaan työsuojeluvaltuute-

tut nelivuotiskaudeksi 2014‒2017.

Työsuojelu on kaikille tuttu sana, mutta monikaan ei tiedä, mitä kaikkea sii-

hen kuuluu, mitä työsuojeluvaltuutetut tekevät, missä asioissa heihin voi ottaa

yhteyttä ja ketkä voivat asettua vaaleissa ehdolle.

Työsuojelu kuuluu työhyvinvoinnin edistämi-

sen kokonaisuuteen. Sen tavoitteena on poistaa

tai minimoida työn ja työolojen haittoja ja vaaro-

ja. Henkilöstölle pyritään turvaamaan kaikin puo-

lin terveyttä, turvallisuutta ja viihtyvyyttä edis-

tävät työolosuhteet. Käytännön tavoitteita ovat

esimerkiksi tapaturmien ja sairauspoissaolojen

vähentäminen entisestään sekä jaksamisen tu-

keminen. Jatkossa pyritään panostamaan entistä

enemmän ennakoivaan työotteeseen sekä tuke-

maan työyhteisöjä myös itse parantamaan hyvin-

vointiin liittyviä asioita.

Virastoissa ja liikelaitoksissa toimii työsuojelupäällikkö, valtuutettuja sekä työsuojelu-

toimikunta. Työpaikoilla työsuojeluparina työskentelevät esimies ja työsuojeluasiamies

tai yt-vastaava. Työsuojelua toteuttaa työsuojeluorganisaation lisäksi linjajohto. Johdon,

työsuojelupäällikön, työsuojeluvaltuutettujen ja työterveyshuollon yhteistyön toimivuus

onkin edellytys sille, että toimintaa ja asioita voidaan edistää ja kehittää. Mukana työssä

on myös ulkopuolisia asiantuntijoita, kuten Työterveyslaitos ja Työturvallisuuskeskus.

Helsingin kaupungilla Suomen suurimpana työnantajana 40 000 ihmisen henkilös-

töineen on aivan oman mittaluokan työsuojelulliset haasteet verrattuna muihin kun-

tiin. Ratkaistavien asioiden kirjo ja määrä on suuri. Meillä siten myös työsuojelun mer-

kitys korostuu.

Lokakuussa järjestettävissä vaaleissa valitaan työntekijöille sekä asiantuntijoille

ja esimiehille työsuojeluvaltuutetut ja heille varavaltuutetut. Tähän asti

valtuutettuja on ollut 34. Tulevissa vaaleissa valtuutettujen määrä

kasvaa 39:ään. Heistä 32 hoitaa tehtävää päätoimisesti. Lisääntyvän

ajankäytön myös odotetaan parantavan henkilöstön hyvinvointia

mittaavia tunnuslukuja.

Äänestysoikeus vaaleissa on kaikilla työ- ja virkasuhteessa toimi-

villa, joita ei määritellä työnantajan edustajiksi. Työnantajan edus-

tajiksi lukeutuvat kaupunginjohtajat sekä virasto-, osasto- ja toimis-

topäälliköt. Ehdokkaat asettavat ensisijaisesti henkilöstöjärjestöt.

Ehdokkaana voi olla kuka tahansa vaaleissa äänioikeutettu henkilö.

‒ Erityistä koulutustaustaa ei vaadita, mutta työsuojelun tun-

temus, kuuntelemisen taito, kehittämismyönteisyys ja halu oppia

uutta ovat tehtävässä onnistumisen edellytyksiä, sanoo henkilös-

töjohtaja Hannu Tulensalo tässä numerossa.

Aiemmissa vaaleissa äänestysinnokkuus on jäänyt

melko vähäiseksi. Vaalit ovat kuitenkin hyvä mahdolli-

suus vaikuttaa työhyvinvoinnin tulevaisuuden suuntaan ja

kehittämiseen. Lue lisää työsuojelusta sivulta 6 alkaen.

,,Vaalit ovat hyvämahdollisuus vaikuttaa työhyvinvoinnin tulevaisuudensuuntaan.”

Stadin nuoret 1990-luvullaSTADIN NUORIA 1990-LUVULLA esittelevässä pop up -näyttelyssä on esillä

valokuvia neljältä valokuvaajalta, jotka kaikki ovat kotoisin pääkaupungista:

Hartti Ahola, Milka Alanen, Jouko Lehtola ja Matti Pyykkö. 1990-luvun

kuvissa välittyvät vapaat ja huolettomat kesät aikuisuuden kynnyksellä.

Näyttely on jatkoa Helsingin nuoria 1950- ja 1960-luvuilta -näytte-

lyyn, joka oli esillä Café Verandassa vuonna 2012 .

Valokuvat ovat osa laajempaa Stadin nuoret -näyttelykokonaisuutta,

joka oli esillä Taidemuseo Tennispalatsissa vuonna 2000. Teokset kuu-

luvat taidemuseon kokoelmiin.

> Lisätiedot helsingintaidemuseo.fi

> 13.8.–31.10. Finlandia-talon Café Veranda, finlandiatalo.fi

Jou

Milk

a A

lan

en


sisältö

JULKAISIJA Helsingin kaupungin henkilöstökeskus, PL 4500, 00099 Helsingin kaupunki PÄÄTOIMITTAJA Maija-Liisa Kasurinen, puh. 310 37956, 050 310 3954, [email protected] TOIMIT TAJA

Katariina Käyhkö, puh. 310 64988, 040 336 0807, [email protected] TOIMITUKSEN SIHTEERIT HENKILÖSTÖKESKUKSESSA Sanna Karppelin, puh. 310 37954, 050 517 9184, sanna.karppelin@hel.

fi, Sari Ruusutie, puh. 310 37955, 050 517 9213, [email protected] TOIMITUSNEUVOSTO 2013–2014 Terttu Sopanen pj, Johanna Joutsiniemi, Tapio Kari, Merja Jattu-Wahlström, Kaarlo Kontro (JUKO),

Panu Oksman (KTN), Eila Pelttari (JHL), Eeva Rinne (Tehy), Kaarina Salminen (Jyty), Marja-Sisko Luomanpää (TNJ/Super) TOIMITUS JA ULKOASU Otavamedia Asiakasviestintä, Maistraatinportti 1,

00015 Otavamedia, puh. 09 15661, asiakasviestinta.otavamedia.fi TUOTTAJA Laura Heikkinen, [email protected] PAINOPAIKKA Sanomapaino Oy, Sanomala 2013 PAINOS 39 000 kpl

25. VUOSIKERTA ISSN 0787-7994 (painettu) ISSN 1797-6170 (verkkolehti)

palstat04 Uutiset04 Työelämän ABC05 Stadi 36527 Työterveyspsykologi30 Ilmoitustaulu31 Ristikko32 Menovinkit

03

10 duunissaLiikkuvan suunhoidon yksikkö Liisu vie hammashoidon tiimiä ympäri kaupunkia ja tarjoaa monipuolisia palveluja.

15 työkalutKaupunki on varautunut tietoturva-riskeihin. Mikä on yksilön vastuu?

16 reppariVuosaaren energialaitos tuottaa valtaosan Helsingin energiasta. Vierailimme tehokkaassa kombilaitoksessa.

22 kaffellaHyvän esimiehen ABC -verkkoaineisto opiskellaan omaan tahtiin. Se on tarkoitettu jokaiselle esimiehelle.

24 asukasTyöväenopisto uudistui entistä palvelevammaksi ja asiakaslähtöiseksi. Syksylle on kehitetty uusia kursseja.

28 liikkeelläTyömatkakysely antoi tietoa työn- tekijöiden työmatkoista, liikunta-tottumuksista ja palautetta työnantajalle.

32 uusi duuniRehtori Katriina Aaltio.

ympäristö Kaupungin katot vihertyvät ja tuovat kaupunkitilaa hyötykäyttöön. Niistä tulee osa asemakaavoitusta.

talous YritysHelsinki satsaa nyt myös kasvuyrityksiin.

teema Nyt on mahdollisuus vaikuttaa työhyvinvointiin työsuojelu-vaaleissa äänestämällä.

ammatti Vesa Laamanen vetää Koskelan nuorisotalolla suosittua kivipajaa. 06

14

20

12

26 hyvinvointi Työelämä on jatkuvassa muutoksessa. Työterveys- huolto tarjoaa tukea ja apua.

t

uutisia


Heräsikö kysymys?Käsittelemme tällä

palstalla työelämän kysymyksiä,

joita voi lähettää osoitteseen

[email protected]

Työelämän

04

HeHHe äräsisikökökö kkkkysymys?

Mikä on HR-neuvonta?

Henkilöstökeskukseen sijoittuva HR-neu-

vonta tarjoaa esimiehille päivittäistä (KV-

TES, TS, TTES) palvelussuhdeneuvontaa.

Keille palvelu on tarkoitettu?

HR-neuvonta on tarkoitettu virastojen ja

liikelaitosten esimiehille.

Mistä asioista sieltä voi kysyä neuvoa?

Esimiehet voivat kysyä neuvoa muun mu-

assa palkkaukseen, työaikaan, vuosilo-

maan, virka-, työ- ja perhevapaisiin, pal-

velussuhteen alkamiseen ja päättymiseen,

virkamatkoihin ja henkilöstöetuihin liitty-

vissä kysymyksissä. HR-neuvonta tapahtuu

kaupungin yhteisten ohjeiden pohjalta.

Miksi neuvonta perustetaan?

HR-neuvonnan tavoitteena on yhtenäis-

tää kaupungin tulkintoja ja käytäntöjä sekä

varmistaa henkilöstön tasapuolinen koh-

telu. Sen tulee myös vapauttaa virastojen

ja liikelaitosten resursseja HR-strategiaa

ja -toimintaa palveleviin tehtäviin.

Keitä siellä työskentelee?

HR-neuvonnassa työskentelee yhdeksän

hengen asiantuntijatiimi. Henkilöt siirty-

vät HR-neuvonnan asiantuntijatehtäviin

kaupungin sisältä.

Milloin neuvonta aloittaa?

HR-neuvonta aloittaa toimintansa loka-

kuun alussa.

Miten neuvontaan otetaan yhteyttä?

Onko sillä fyysistä palvelupistettä,

jonne voi tulla?

Esimiehet saavat yhteyden neuvontaan

puhelimitse, sähköpostilla tai Lyncillä.

Ajankohtaisia HR-neuvonnan asioita voi

seurata Helmen Henkilöstö-sivuilta, mihin

tulee tarkemmat yhteystiedot. HR-neu-

vonnalla ei ole fyysistä palvelupistettä.

Kaupunginkanslian alarakenteiden tehtävät täsmentyvät

VUODENVAIHTEESSA ALOITTAVAAN KAUPUNGINKANSLIAAN tulee kuusi osastoa: elin-

keino-osasto, hallinto-osasto, henkilöstöosasto, oikeuspalvelut, talous- ja suunnitte-

luosasto ja tietotekniikka- ja viestintäosasto. Osastot jakaantuvat edelleen yksiköihin,

joiden alaisuudessa voi olla tiimejä. Yksiköiden alarakenteiden tehtävien täsmentämi-

nen valmistuu. Kaupunginkanslian omat henkilöstöasiat hoidetaan tulevassa henkilös-

töosastossa, talousasiat talous- ja suunnitteluosastossa ja viraston ict-palvelut tietotek-

niikka- ja viestintäosastossa. Kaupungin EU-hankkeiden ohjaus ja koordinointi tulevat

elinkeino-osaston vastuulle. Osastojen alarakenne kirjataan toimintasääntöön. Pyrki-

myksenä on tuoda toimintasäännössä päätösvaltaa riittävän alas.

Uudistuksen valmistelussa on mukana muutosryhmän lisäksi seurantaryhmä, jossa

ovat paitsi muutosryhmän jäsenet myös henkilöstöjärjestöjen edustajat. Osastojen tule-

vaa toimintaa valmistelevat osastokohtaiset alaryhmät. Uutta organisaatiota valmistelee

myös eri asiakohtaisia työryhmiä.

Kaupunginkanslia muodostetaan yhdistämällä nykyiset hallintokeskus, henki-

löstökeskus ja talous- ja suunnittelukeskus. Valmistelua voi seurata Helmen sivuilta:

Helmi > Prosessit ja organisaatio > Kohti kaupunginkansliaa.

Oivan koulutuskalenteri tarjolla

OIVA AKATEMIA järjestää henkilöstölle

syksyllä monipuolisia valmennuksia, koulu-

tuksia ja kursseja. Esimerkiksi lähiesimiehil-

le on tarjolla Oiva Treeni ja Oiva Taituri -val-

mennukset. Treeni antaa työkaluja muutok-

sen toteuttamiseen, talouden ymmärtämi-

seen sekä prosessien käytännönläheiseen

hallintaan. Taiturissa harjoitellaan haastavi-

en johtamistilanteiden ratkaisemista ja aktii-

vista osallistamista luovin menetelmin sekä

jaetaan kokemuksia hyvistä käytännöistä.

Valmennukset täydentävät toisiaan.

Kaupungin tarjontaan kuuluu myös Hy-

vän esimiehen ABC -verkkokurssi, joka antaa kattavan tietopaketin esimiestyön perus-

asioista ja kaupungin toimintamalleista. Tavoitteena on, että kaikki esimiehet suorittavat

ABC:hen liittyvän tentin tämän vuoden loppuun mennessä. Uudet esimiehet suorittavat

Hyvän esimiehen ABC:n vuoden kuluessa töihin tulostaan.

> Lisätiedot Helmen Sovellukset > Koulutuskalenteri ja Helmi >

Henkilöstö > Johtaminen ja esimiestyö > Hyvän esimiehen ABC.

Sataman matkustajaliikenne ennätyksellinen

LAIVAMATKAILU VILKASTUI Helsingin Satamassa edelleen. Matkustajia oli heinäkuus-

sa 1,3 miljoonaa. Tammi–heinäkuun matkustajamäärä oli 6,2 miljoonaa, saman verran

kuin vuosi sitten.

Merkittävin kasvu on ollut edelleen Tallinnaan suuntautuvassa matkustajaliikentees-

sä; kolme matkustajaa neljästä kulkee Tallinnan linjoilla. Myös Pietarin matkustajalii-

kenne kasvoi hieman. Tukholmaan suuntautuva matkailu sen sijaan taantui.

Kansainvälisiä risteilymatkustajia kävi Helsingissä heinäkuussa 114 000. Touko–heinä-

kuussa risteilymatkustajia oli 280 000, mikä on jopa 50 000 matkustajaa (20 prosent-

tia) enemmän kuin vastaavana ajanjaksona viime vuonna.

Kaupunginjohtajan vuoden saavutus -kilpailun haku uudistui

JOKIN KAUPUNGIN MONISTA HANKKEISTA, palveluista, prosesseista, suorituksista,

tuotteista, työskentely- tai toimintatavoista voittaa vuosittain Kaupunginjohtajan vuo-

den saavutus -kilpailun. Hakua on tänä vuonna uudistettu siten, että hakemuksen tulee

koostua kahdesta osasta, ilmoittautumislomakkeesta ja tarkemman kuvauksen sisältä-

västä vapaamuotoisesta perusteluosiosta.

Virastot ja liikelaitokset voivat osallistua kilpailuun useammalla ehdotuksella. Kaik-

kien ehdotusten tulee kuitenkin olla johtoryhmien virallisesti asettamia. Johtoryhmäkä-

sittelyn takia organisaatiot voivat asettaa kilpailulle oman sisäisen hakuaikansa.

Hakemukset tulee toimittaa henkilöstökeskukseen perjantaihin 13.9. klo 16 mennessä.

> Ilmoittautumislomake ja tarkat hakuohjeet löytyvät Helmestä > Henkilöstö >

Palkka ja palkitseminen > Kaupunginjohtajan vuoden saavutus -kilpailu.

Vastaajana HR-neuvonnan tiimipäällik-

kö Inkeri Rehtilä henkilöstökeskuksesta.

stadi

365stadi

Helsingin henki | syyskuu 2013 05

lyhyesti

Maahanmuuttoasioiden johtaja

Annika Forsander

etsii mahdollisuuksia lisätä

monimuotoisuutta kaupungilla.

Monimuotoisuuden johtamisen mallikaupungiksi

KAUPUNKI JA SEN PALVELUT OVAT KAUPUNKILAISIA VARTEN. Helsin-

gin väestörakenne muuttuu nopeammin kuin koskaan ennen: väestö

ikääntyy, syntyvyys on korkealla ja maahanmuuttajaväestö kasvaa niin,

että jo 13 prosenttia puhuu äidinkielenään muita kuin kotimaisia kieliä.

Koska kaupunkilaiset ja heidän tarpeensa erilaistuvat, myös palvelui-

den ja henkilöstön osaamisen on pysyttävä muutosten tasalla.

MONIMUOTOISUUDEN JOHTAMISELLA tarkoitetaan sitä, että eri-ikäiset,

-taustaiset ja eri elämänvaiheessa olevat työntekijät voivat hyödyntää

ja kartuttaa osaamistaan niin, että työyhteisö, työntekijät ja asukkaat

voivat hyvin. Tutkimukset osoittavat, että monimuotoinen asiantunti-

jayhteisö on myös muita innovaatiokykyisempi. Helsinki on saanutkin

tunnustusta siitä, että työntekijöiden elämäntilanteet, terveys ja ikään-

tyminen pyritään huomioimaan työtä suunniteltaessa.

JO VIIME STRATEGIAKAUDELLA tavoitteena oli lisätä maahanmuuttaja-

taustaista henkilöstöä siten, että osuus lähestyy väestöosuutta. Kes-

keisimpänä perusteena ei ole syrjäytymisen ehkäisy erityiskohtelua

soveltaen, vaan aito uuden-

laisen osaamisen tarve. Mo-

nilla aloilla, kuten hoitotyös-

sä, puhdistuspalveluissa ja

bussiliikenteessä ollaankin

väestöosuuden tasolla tai yli-

tetty se. Kysymys on nyt siitä,

miten maahanmuuttajataus-

taisia saataisiin useammille

aloille, erityisesti asiantunti-

ja- ja esimiestehtäviin. Tarvit-

tava osaaminen pitäisi arvioi-

da ottaen huomioon toimin-

taympäristön muutokset. Eri

maissa hankittua maahanmuuttoasioiden osaamista, laajaa kielitaitoa

tai yhteiskuntajärjestelmien tuntemusta voi hyödyntää monitaustais-

ten kaupunkilaisten palveluissa.

MUUTOS VAATII motivoituneita esimiehiä ja johtoa, jotka pystyvät rai-

vaamaan tilaa erilaisten ja eri elämäntilanteissa olevien ihmisten ura-

kehitykselle läpi organisaation henkilöstöpoliittisin toimin. Tämä ei

tarkoita muodollisen pätevyyden tai suomen kielen taidon vaatimus-

ten väheksymistä. Monimuotoisuuden johtamisen mallikaupungin ra-

kentaminen perustuu osaamisen laajentamiseen, ei siitä tinkimiseen.

MUUTOS EI TAPAHDU ITSESTÄÄN. Monista organisaatioista on näyttöä

siitä, että perinteisiin toimintatapoihin pitäytyminen esimerkiksi rek-

rytoinnissa syrjii aliedustettua ryhmää: naisvaltaisessa yhteisössä mie-

hiä, miesvaltaisessa naisia, valtaväestön kansoittamassa vähemmistö-

jä. Tarvitaan tietoisia toimenpiteitä, jotta kaupunkiorganisaatiosta tu-

lee monimuotoisempi ja jotta urakehitys mahdollistuu myös motivoi-

tuneille ja päteville vähemmistöjen edustajille.

Miten maahan-muuttaja taustaisiasaataisiinuseammille aloille,erityisesti asiantuntija- jaesimiestehtäviin?KUSTAANKARTANON PALVELUKESKUS

sai 15. elokuuta Lappeenranta-seminaarissa

vuoden 2013 tunnustuspalkinnon. Tunnus-

tuspalkinnon tarkoituksena on nostaa esil-

le hyviä esimerkkejä siitä, kuinka työpaikoilla

on onnistuttu parantamaan työelämää kan-

sallisen työelämän kehittämisstrategian mu-

kaisesti johdon ja henkilöstön yhteistyönä.

Suunnittelutyöryhmä totesi perusteluis-

saan, että Kustaankartano on kehittänyt toi-

mintaansa pitkäjänteisesti kaikilla työelämän

kehittämisstrategian osa-alueilla.

HSL:N REITTIOPPAALLE myönnettiin 15.

elokuuta Helsinki hauskemmaksi -palkinto.

Perustelujen mukaan Reittiopas on oiva apu-

väline liikkumisen suunnitteluun. Palvelun

kehitystyössä on seurattu aikaa ja kuunnel-

tu käyttäjiä, ja lopputulos on selkeä ja käyt-

tökelpoinen. Reittioppaalla on noin 150 000

käyttäjää päivittäin. Art goes Kapakka -kult-

tuurifestivaali jakaa tunnustuksen vuosittain.

Eläkkeelle jäävien neuvontapäivä

TÄNÄ TAI ENSI VUONNA kokoaikaiselle

eläkkeelle jääville järjestetään syksyn aika-

na kolme neuvontapäivää. Neuvontapäivät

ovat samansisältöisiä, ja ne järjestetään 19.9.,

17.10. ja 28.11. kaupungintalon auditoriossa

klo 8.30–15. Päivän aikana kerrotaan eläke-

järjestelmästä, eläkkeen hakemisesta, eläk-

keelle siirtymiseen liittyvistä ohjeista sekä

kaupungin tarjoamasta harrastus- ja virkis-

tystoiminnasta. Ilmoittaudu mukaan Helmen

Koulutuskalenterin kautta.

Helmi-intrassa on kattavaa tietoa muun

muassa osa-aikaeläkkeestä ja siitä, mitä pitää

tehdä, kun harkitsee eläkkeelle jäämistä. Hen-

kilökohtaista apua saa niin henkilöstökeskuk-

sen eläkeneuvojilta kuin virastojen eläkeasia-

miehiltäkin. Yhteyttä voi ottaa puhelinaikoina

tai varata ajan henkilökohtaista käyntiä varten.

> Lisätiedot Helmi > Henkilöstö >

Palvelussuhteen alkaminen ja

päättyminen > Eläkkeet.

KESÄTYÖNTEKIJÖITÄ PYYDETÄÄN kerto-

maan kesätyökokemuksistaan. Kyselyyn voi

vastata 30.9. asti työpaikalta tai kotikoneel-

ta. Kesätyöntekijöiden näkemysten ja pa-

lautteen avulla kesätyöprosessia voidaan ke-

hittää entistä paremmaksi. Kyselyyn pääsee

vastamaan Helsinkirekryn sivulla helsinki-

rekry.fi > Ajankohtaista.

STADIN AMMATTIOPISTOSSA käynnistyy

syksyllä avoimen ammattiopiston toiminta.

Avoin ammattiopisto tarjoaa ohjausta ja kou-

lutusta ilman opiskelupaikkaa oleville helsin-

kiläisille nuorille sekä niille Stadin ammatti-

opiston opiskelijoille, jotka ovat keskeyttäneet

tai ovat keskeyttämässä opintonsa. Suoritetut

opinnot voi saada hyväksiluettua ammatilli-

sessa oppilaitoksessa tai lukiossa.

Avoin ammattiopisto on yksi tapa, jolla

kaupunki toteuttaa nuorisotakuuta.

Demokratiapalkinto jaossa

KUNTALIITTO, VALTIOVARAINMINISTERIÖ

JA OIKEUSMINISTERIÖ myöntävät demokra-

tiatunnustuksen sellaisille julkishallinnon

toimijoille, jotka ovat edistäneet avointa hal-

lintoa ja osallistumista. Tunnustus myönne-

tään yhdelle valtion ja yhdelle kuntahallin-

non toimijalle. Tunnustus jaetaan tänä vuon-

na ensimmäistä kertaa. Ehdotuksia voi tehdä

15.9. saakka, ja tunnustusten saajat julkiste-

taan 17.10. Kuntatalolla järjestettävän demo-

kratiapäivän yhteydessä.

Vuoden 2013 tunnustuksen teemana on

avoimuuden ja osallistumisen edistämisen

ohella selkeä kieli.

Tunnustuksen saajiksi voi ehdottaa siten

esimerkiksi sellaista toimijaa tai organisaati-

ota, joka viestii, tiedottaa ja neuvoo ymmär-

rettävällä ja selkeällä kielellä.

> Lisätiedot kunnat.net.

Työpaikka turvalliseksi -kampanja käynnistyi

SYYSKUUN ALUSSA KÄYNNISTYNYT Työ-

paikka turvalliseksi -kampanja haastaa jokai-

sen käyttämään Työsuojelupakkia ja tekemään

ilmoituksen työturvallisuuspoikkeamista.

Kampanjassa palkitaan kuukausittain kol-

me ilmoitusta, joihin työyhteisö on löytänyt toi-

menpiteet ongelman ratkaisemiseksi. Palkin-

tona on kapselikahvikeitin ja diplomi työpai-

kan seinälle.

> Turvallisuuspoikkeamailmoitus on tehty

Työsuojelupakkiin.

> Asian tutkinta/käsittely sekä toimenpiteet

ovat kirjattuna Työsuojelupakkiin kahden

viikon kuluessa siitä kun ilmoitus on tehty.

> Asia käsitelty/tutkittu työyhteisön kanssa.

> Ratkaisua voidaan hyödyntää myös muissa

kaupungin työyhteisöissä.

On tärkeää, että tehdyt ilmoitukset käsitellään

esimiehen johdolla työyksiköissä. Tarkoituk-

sena on löytää ne toimenpiteet, joiden avulla

vastaavanlaiset tapaukset voidaan jatkossa en-

naltaehkäistä.

> Lisätiedot Helmen Sovellukset >

Työsuojelupakki.

Helsingin henki | syyskuu 2013ki | syyskuu 201306

Työsuojelu valtuutettujen vaalit pidetään lokakuussa.

Vaalit ovat mahdollisuus vaikuttaa henkilöstön

työhyvinvoinnin ylläpitämiseen ja kehittämiseen.

Tartu tilaisuuteen ja käytä äänioikeuttasi.

teksti MARJATTA PIETILÄ kuvat NIKLAS MÄKELÄ

Työsuojelu tarkoittaa vapaa-

ehtoisia ja lain velvoittamia

toimia, joilla pyritään mi-

nimoimaan ja poistamaan

työssä ja työoloissa aiheutu-

via vaaroja ja haittoja. Työ-

suojelun tavoitteena on tur-

vata henkilöstölle työolot, jotka edistävät

työntekijöiden henkistä ja fyysistä terveyttä,

turvallisuutta ja viihtyvyyttä. Haasteina ovat

muun muassa työtapaturmien ja sairauspois-

saolojen vähentäminen sekä työelämässä pi-

tempään pärjääminen.

‒ Koska Helsingin kaupunki on Suomen

suurin työnantaja ja palveluksessamme on

noin 40 000 ihmistä, työtehtävien kirjo on

laaja. Siksi meillä on myös hyvin monenlai-

sia työsuojelullisia haasteita, jotka poikkea-

vat merkittävästi muiden kuntien työsuoje-

luhaasteista, sanoo henkilöstöjohtaja Hannu

Tulensalo.

‒ Meillä mielenterveysasiat ovat varhai-

sen eläköitymisen kärkiperusteena, kun taas

muualla syynä ovat useimmiten tuki- ja lii-

kuntaelinten sairaudet. Uskomme sen johtu-

van metropoliympäristöstä ja sen henkilös-

töön kohdistamista korkeista odotuksista ja

paineista, Tulensalo jatkaa.

Viime vuonna kaupungin palveluksesta jäi työ-

kyvyttömyyseläkkeelle 118 henkilöä. Vuonna

2008 luku oli 202 henkilöä, ja vuonna 2011 jo

146 henkilöä.

‒ Suunta on siis parempaan päin. Toisaalta

kehitykseen vaikuttanee myös työeläkelaitok-

sen kiristyneet säännökset. Eläkepapereiden

myöntämisen sijaan henkilöille pyritään löytä-

mään sopiva tehtävä, jossa he pystyvät jatka-

maan työntekoa.

Mittava työsuojeluorganisaatio Työsuojelua toteuttaa linjajohto työsuojeluor-

ganisaation tukemana. Työsuojeluorganisaa-

tiossa työnantajan asiantuntijana toimii työ-

hyvinvointipäällikkö, ja henkilöstöä edustaa

kaksi työsuojeluvaltuutettua. Lisäksi työsuo-

jeluasioita pohtii työsuojeluneuvottelukunta.

Työsuojelutoimintaa toteutetaan kaupun-

gin virastoissa ja liikelaitoksissa, joissa jokai-

sessa toimii työsuojelupäällikkö, useampia

työsuojeluvaltuutettuja sekä työsuojelutoi-

mikunta.

Työpaikoilla työsuojeluparina työskente-

levät esimies ja työsuojeluasiamies tai yt-vas-

taava.

‒ Toimivan työsuojelutoiminnan edellytys

on, että linjajohto, työsuojelupäällikkö, työ-

suojeluvaltuutetut ja työterveyshuolto teke-

vät tuloksellista yhteistyötä. Lisäksi yhteis-

työtä tehdään virastojen ja liikelaitosten vä-

lillä sekä ulkopuolisten asiantuntijoiden ja vi-

ranomaisten kanssa. Tällaisia yhteistyötahoja

ovat muun muassa työterveyslaitos, työtur-

vallisuuskeskus ja aluehallintovirasto, Tulen-

salo kertoo.

Mukana päätöksenteossaTyösuojelun keskeiset tavoitteet ja haasteet

määritellään kaupungin strategiassa ja siihen

perustuvassa työhyvinvoinnin toimintaohjel-

massa. Niiden perusteella virastot ja liikelai-

tokset laativat oman toimintaohjelmansa.

‒ Näen haasteena uuden strategisen ajat-

telun lanseeraamisen koko henkilöstölle sekä

virastojen ja liikelaitosten ylimmän johdon si-

touttamisen työsuojelun tavoitteisiin ja sitä

kautta työhyvinvointi- ja turvallisuusnäkö-

kohtien mukaan ottamisen kaikkeen päätök-

sentekoon.

‒ Ainoastaan linjajohdon sitouttamisella

saavutetaan haettuja vaikutuksia, ei niinkään

sillä, että työsuojeluvaltuutetut kiertävät työ-

paikoilla hoitamassa yksittäisten työntekijöi-

den asioita, Jyty Helsinki ry:n puheenjohtaja

Jussi Ruokonen painottaa. >>

Annaäänesi!

Helsingin henki | syyskuu 2013HeHeHeHeHeHeHeHeHeHeHeHeHeHeHeHeHeHeHeHeHeHeeeHeHeHeHeHeHeHeHeHeHeHeHeeHeHeHHHeHeHHeHHeHeHeHeHeHeeHHHHHHeHHeeHeHHeHHHeHeHeHeHeHeHeHeHeHeeeHeHeHeHeHeeHeeeHeHeHeHHeeHeHeHeHeeHeeHeHeHHeHHHHHHHeHHeHeHHHHeHHHHHHHHeHHHHHHeHHHHHeHeHHHeHHHHeHHHHHHHHHH lslslslslslsslslslsslslslslsslslsslslslssslsllslslssslssslsslssssslsslsllssssslslslsssslsllsssssssllsssslllsssslllssslllssslsllssslslssssslsssssssslsssssssssssssssssssssininininininininininininininnininininininnnnininninininiininnnniinnnnninnnnnnnnninnnnnnininnnnnnininnnnniinnnnnnnininnnnnngigigigigigigigigigigigigigigigigiigigigiggggigigigigigigigigiigigigigigigigigigigigigigigigiggigiiigigigigigigigiiigigigigggigiggigigigggigigggigigiigiggiigigigigggggigiggigigiggiigigiiigiigggigigigiggggiigigiggigigigiiigigigigiiiigggigigigggigggiggiigiiggggggigggiggiigigggggggggggigiigigggggggigggggigigggiggigiiigggggigggigggigggggg nnnnnnnnnnnnnnnnnnnnnnnnnnnnnnnnnnnnnnnnn n n nnnnnnnnnnnn nnnnnnnnnnn nnnnnnnnn nnnnnnnnnnnnnnn n nnnnnnnnn nnnnnnnnnnnnnnnnnnnnnnnnnnnnnnnnnnnnnnnnnnnnnnnnnnnnnnnnnnnn hehehehehehehhehheheheehehhheehehehhehehehehehehehehehehehhehhehhhehhhhhehhehehhehehhehhhheehehhehhehhhhheehehehhehhhehehhehhhehehhehhhehhhhehehehehehehehhhhehehehehhhehehehhhhehehehehehhehheehehheheheheeehehehheheeheeehehhheeeeeheeeheeeeheeeeeeeeeeeehheeeeeeeeenknnknnknnnnnnknnnnknknnnknknknkkkkknknknknkkkknknkknknknknknknknknknnnknnkkkknkkkknknknknknnnnnnknnkknkkkkkkkknknknknnknnknnnknknknkkkkkknnknnnnkkknkkknkkkkknnknkkknnnnnnkknknknknnknknnnnnnkkknknkkkknnnnkkkkkkkknknnnnkkkkkkkkkkknnnknkkkkkknkkkkkknkkkknkkknknknnnknknnnkkknkkkkknknnnnnnknnnnnnnnnnnkkknnnnnnnnkkkkknnnnknnnnnnkknnnnkkknnkknnnkkknnkkkki i i i i iiiiiii iiiii iiiiiiiiiiiiiiiii |||||||||||||||||||||||||||||||||||| sysysssysyssssysysyssysysysysysysysysyyyysyyysyssssssyssyysssysysysyysyysyyysysysysysysysyysyysysssysyysyysssyysysysyysyyysyyyysysyyyysyysyysyyyyssyyyysyyyysyysyyysysyysysysysyyyysyyyssyysyyyyssyssysssyssyyyyyyyyyyyyyyyysysysysysysysyyysysysyyyysysyyysysysysysysysssssysyysysysyyyysyyyyysysssssssysyyysysyyyyyyysssysysysysysyyyyyysyssssssssysysysysyyyyyyssssyssysyssysysysysysyyyyyssssysysysyyysyssssysysysssysysyysyssysyssyysysyssysyysysyyysysysysyysssysyyyssyysyssssyysyyysysyyyyyysyyyyyyyyyyyyyyysyyyyyyyyyyyyyyyyyyyyyyyyyyyyyyyyyyyyyyyyyyyy kukukukukukukukkkkukuukukukukuukuukuukukukukukkukkkkkkukukukukukukukukukkkukkkkukukukukukukkkkukukukkukkkukukukukkkukukkkkukkukkkukkkukukukkkkkukukkukkukukukukkukkukukkukukkkukkuukkkkkkukkukukukukkkukuukukkkkukuuuukukkkkkuukukukukukukkukukuukukkkukkkukukkkukuuuuuukukuuuukkkkuuuuukkkuuuuukuukkkkkkkkkkkkkkkkukkkkkuuuuuuuuuuu u u u u u uuuuuuuuuuuuuuuuuuuuu uuuuuuuuuu u uuuuuuuuuuu uuuuu uuuuuuuuuuuuuuuuuuuu u uuuuuu uuu 20202220202022202020200200000020200200202020202202022022000020002022222200000020222222002020222020020200222200020222222002220200020220200002000200000022200000020000000020002020000020000002020200000202200000220000020020000002220202222222000000222222200002222200002222220000002200220002200202020131313131313131313113131131331313131311113131313131311133131313331313111313133331311111313333331311313131131331333331331113131131333133331311113133333131331313133111113131113111313331313131111313313131111111333331111333333331133333333311113333331311333131311311333131111313111313111311311111133331113113311311113311113311 07

Työsuojeluvaalit järjestetään 21.–25.10.

> Vaaleissa valitaan valtuutetut ja varaval-

tuutetut nelivuotiskaudeksi 2014‒2017

työtekijöiden työsuojeluvaltuutetun

sekä esimiesten ja asiantuntijoiden työ-

suojeluvaltuutetun tehtäviin. Työsuo-

jeluvaltuutetut toimivat samalla oman

toimialueensa työsuojelutoimikunnan

jäseninä. Sen lisäksi valitaan työsuoje-

lutoimikunnan lisäjäsenet ja kullekin

yksi varajäsen.

> Työsuojeluvaltuutettuja valitaan 39.

Heistä 32 tulee työskentelemään pää-

toimisina.

> Äänioikeus on jokaisella Helsingin kau-

pungilla työ- tai virkasuhteessa toi-

mivalla paitsi niillä, jotka määritellään

työnantajan edustajiksi.

> Työnantajan edustajia ovat kaupungin-

johtajat, virastopäälliköt, osastopäälli-

köt ja toimistopäälliköt.

> Ehdokkaaksi voi asettua jokainen ääni-

oikeutettu. Vaaleissa ehdokkaita voivat

asettaa äänioikeutetut ja/tai heidän vi-

ralliset tai epäviralliset ryhmänsä.

> Henkilöstöjärjestön kanssa sovitun työ-

suojeluorganisaation mukaisiin viras-

toihin, liikelaitoksiin ja virastoryhmiin

muodostetaan vaalitoimikunnat. Vaali-

toimikunnat vastaavat vaalien valmiste-

lusta ja toimeenpanosta.

> Vaalien keskuselimeksi muodostetaan kes-

kusvaalitoimikunta, johon kukin henkilös-

töjärjestö on oikeutettu nimeämään kaksi

edustajaa ja heille varajäsenet. Työnantajaa

keskusvaalitoimikunnassa edustavat hen-

kilöstöjohtaja puheenjohtajana ja kaupun-

gin työhyvinvointipäällikkö.

> Seuraa Helmeä saadaksesi tietoa

vaalipaikoista ja posti-

äänestämisestä.


”Ehdokkailta vaaditaan oma-aloitteisuutta,

paineensietokykyä ja perehtyneisyyttä

työsuojelulain-säädäntöön .”

Raimo Järvinen

Valtuutettujen määrä kasvaa Lokakuussa järjestettävissä vaaleissa va-

litaan työntekijöille sekä asiantuntijoil-

le ja esimiehille työsuojeluvaltuutetut ja

heille ensimmäiset ja toiset varavaltuu-

tetut. Työsuojeluvaltuutetut toimivat

samalla oman toimialueensa työsuoje-

lutoimikunnan jäseninä. Sen lisäksi vali-

taan työsuojelutoimikunnan lisäjäsenet

ja kullekin yksi varajäsen.

Tähän saakka valtuutettuja on ollut

34, joista päätoimisia 18. Tulevissa vaa-

leissa valtuutettuja valitaan 39. Heistä

32 tulee hoitamaan tehtäväänsä pää-

toimisesti.

‒ Valtuutettujen ajankäyttöä lisä-

tään valtakunnallisen ohjeistuksen pe-

rusteella, joka tulee voimaan ensi vuo-

den alussa. Nelivuotisen toimikauten-

sa aikana päätoimiset valtuutetut eivät

tee vakituisia tehtäviään lainkaan, mut-

ta osa-aikaisten valtuutettujen kohdalla

puolestaan työnkuvaa joudutaan säätä-

mään. Koska he käyttävät työajastaan

määritellyn ajan työsuojeluun, heidän

vakituisesta vastuualueestaan vähenne-

Vertaistuki pitää tielläYLI KAHDENTOISTA VUODEN työsuojelu-

valtuutetun uran jälkeen Eeva Toppari on

nyt jättämässä tehtävän. Toppari on toimi-

nut päätoimisena opettajien työsuojeluval-

tuutettuna opetusvirastossa. Vastuualuee-

seen ovat kuuluneet peruskoulut, lukiot ja

osittain myös työväenopistot yhdessä toisen

päätoimisen työsuojeluvaltuutetun kanssa.

Heidän lisäkseen opetusvirastossa on sivu-

toimisia työsuojeluvaltuutettuja, jotka vas-

taavat ammatillisen koulutuksen, muun

henkilöstön ja esimiesten asioista.

VUODET OVAT OLLEET mielenkiintoisia.

Pääosin työsuojeluvaltuutetun työ on yh-

teistyötä eri tahojen, erityisesti työterveys-

huollon kanssa. Tärkeitä yhteistyökumppa-

neita ovat työnantajan edustajat, työsuoje-

lupäällikkö, työyhteisökonsultit, koulujen

opettajat ja rehtorit, pääluottamusmiehet

sekä tietysti kollegat kaupunkitasolla ja val-

takunnallisesti. Uran alkuvaiheessa kes-

keistä onkin verkostojen luominen. Työhön

kuuluu paljon kokouksia, konsultointia, vie-

railuja kentällä, koulutukseen osallistumis-

ta ja tiedon hakemista, Toppari kertoo.

ENNEN VALINTAANSA TYÖSUOJELUVAL-

TUUTETUKSI Toppari työskenteli mate-

maattisten aineiden opettajana. Hyvän poh-

jan uuteen tehtävään antoi Työhyvinvointi-

diploma-koulutus, jonka kaupunki järjesti

yhteistyössä Työterveyslaitoksen ja Palme-

nian kanssa.

TAVOITTEENA ON, ETTÄ työsuojelu olisi

ennaltaehkäisevää ja kommunikaatio joh-

don kanssa säännöllisempää. Toistaiseksi

työ on paljolti tulipalojen sammuttamista.

Vaikeimpia asioita työsuojeluvaltuutetun

urani aikana ovat olleet sisäilma-asiat ja ris-

tiriitatapaukset, hän toteaa.

TYÖSUOJELUA EI EHKÄ tunneta vielä riit-

tävästi niin että sitä osattaisiin hyödyntää

maksimaalisesti ja ottaa työsuojelu mukaan

ratkomaan ongelmia riittävän ajoissa.

USKON, ETTÄ TUNNETTUUS kasvaa hy-

vien kokemusten myötä. Työsuojeluval-

tuutettujen päätoimisuuden lisääminen on

hyvä suuntaus, sillä työ ei ole pelkkää pape-

rin pyörittämistä vaan vaatii aktiivista otetta

ja säännöllisiä työpaikkaselvityskäyntejä yh-

dessä työterveyshuollon kanssa.

VASTAANOTTAESSANI TYÖSUOJELU-

VALTUUTETUN TEHTÄVÄN pelkäsin, että

en nukkuisi yhtään yötä näiden asioiden

vuoksi. Uni on kuitenkin tullut, kiitos kol-

legojen hyvän vertaistuen ja erinomaisen

työskentelyilmapiirin. Hakekaa siis vertais-

tukea, etsikää tietoa ja kehittäkää taitojan-

ne! Työ kannattaa ottaa ammattimaisesti ja

pyrkiä sovittelemaan.

Henkilöstönasialla

Henkilöstöjärjestöjen puheenjohtajat

ja henkilöstöjohtaja kertovat

työsuojelutoiminnasta ja vaaleista sekä

kannustavat asettumaan ehdolle.

tään sovitut osa-alueet. Työnkuva pyri-

tään saamaan järkeväksi, sillä muutoin

työn kummatkin tehtävät kärsivät, eikä

se ole kenenkään etu, Tulensalo sanoo.

‒ Valtuutetun päätoimisuus tai osa-

aikaisuus riippuu edustettavien mää-

rästä sekä viraston, liikelaitoksen tai vi-

rastoryhmän toimialasta ja tarpeista.

Joissakin virastoissamme ja liikelaitok-

sissamme edustettavia on niin vähän

‒ erityisesti esimies- ja asiantuntijaval-

tuutetuilla ‒ että päätoimisuus ei ole pe-

rusteltua.

Valtuutettujen lisääntyvän ajankäy-

tön odotetaan parantavan henkilöstön

hyvinvointia mittaavia tunnuslukuja

oleellisesti. Työsuojelun kumppanina ja

asiantuntija-apuna työsuojelukysymyk-

sissä toimii työterveyshuolto.

Osaavia ehdokkaita tarvitaanÄänestysoikeus on kaikilla kaupungil-

la työ- ja virkasuhteessa toimivilla hen-

kilöillä, joita ei määritellä työnantajan

edustajiksi. Työnantajan edustajiksi lu-

keutuvat kaupunginjohtajat sekä viras-

to-, osasto- ja toimistopäälliköt.

”Ainostaan linjajohdon

sitouttamisella saavutetaan

haettuja vaikutuksia.”Jussi Ruokonen

”Kaupunki pyrkii jatkuvasti parantamaan johtamista. Uskon, että

siihen panostetaan jatkossakin.”

Tapio Havasto


”Nyt tarvitaan työsuojelun

omakseen kokevia sekä uusia

että kokeneita valtuutettuja.”

Merja Winter

”Toimivan työ-suojelutoiminnan edellytys on, että

linjajohto, työ-suojelupäällikkö, työsuojeluvaltuu-

tetut ja työterveys-huolto tekevät

yhteistyötä.”Hannu Tulensalo

Ehdokkaiden asettaminen kuuluu ensi-

sijaisesti henkilöstöjärjestöille. Ehdok-

kaana voi olla kuka tahansa vaaleissa

äänioikeutettu henkilö. Erityistä koulu-

tustaustaa ei ehdokkailta vaadita, mut-

ta Tulensalo korostaa, että työsuojelun

tuntemus, kuuntelemisen taito, kehittä-

mismyönteisyys ja halu oppia uutta ovat

tehtävässä onnistumisen edellytyksiä.

‒ Koska työsuojeluvaltuutettu toimii

työn ja turvallisuuden rajapinnoilla asi-

antuntijana ja ohjaajana työyhteisössä

ja yhteistyössä henkilöstön, esimiehen,

linjajohdon ja työterveyshuollon kans-

sa, tehtävän suorittaminen vaatii yh-

teistyökykyä, vuorovaikutustaitoja sekä

kykyä nähdä asioita eri näkökulmista ja

hahmottaa kokonaisuuksia, kuvaa Te-

hyn Helsingin kaupungin ammattiosas-

to ry:n puheenjohtaja Jaana Takala.

Puheenjohtaja Raimo Järvinen Tek-

niikka ja Terveys KTN Helsinki ry:stä li-

sää Takalan listaan vielä oma-aloittei-

suuden, paineensietokyvyn, sitoutu-

neisuuden, perehtyneisyyden työsuoje-

lulainsäädäntöön sekä ammattimaisen

otteen työsuojelu- ja työhyvinvointiasi-

oihin.

Vaikka työsuojeluvaltuutetun tehtävä

on vaativa, kannattaa rohkeasti ryhtyä

ehdokkaaksi.

Tehtävään valmentamiseksi kaupun-

ki julkaisee Helmi-intrassa työsuojelun

työsuojeluvaltuutettujen perehdyttä-

mismateriaalin. Sen lisäksi järjestetään

muuta työsuojeluun liittyvää koulutusta

ja yhteisiä kehittämistilaisuuksia. Kou-

lutuksen tavoitteena on varmentaa, että

kaupunkistrategiassa ja työhyvinvointi-

ohjelmassa työsuojelulle asetetut odo-

tukset ja tavoitteet saavutetaan.

Kaikki äänestämään‒ Toivomme hyviä valtuutettuja ja ennen

kaikkea aktiivista osallistumista äänes-

tykseen, toisin sanoen korkeaa äänes-

tysprosenttia, sanoo TNJ/Super Helsin-

gin kaupungin paikallisjärjestö ry:n pu-

heenjohtaja Hannele Hyvönen ja lupaa

järjestöjen toimittavan jäsenistölleen

ehdokkaaksi asettumisen ja äänestämi-

sen tueksi ajanmukaistetut työsuojelun

yhteistoimintaperiaatteet, vaaliohjeet ja

valtuutettujen tehtäväkuvaukset. Hyvö-

nen on tyytyväinen neuvottelun tulok-

siin, jolla järjestöt onnistuivat vaikutta-

maan päätoimisten työsuojeluvaltuutet-

tujen osuuden lisäämiseen.

Aiemmissa työsuojeluvaltuutettujen

vaaleissa äänestysprosentti on jäänyt

verrattain alhaiseksi. Lokakuun vaaleis-

sa äänestysprosentin toivotaan ylittä-

vän ainakin 50 prosenttia. Tulensalo ke-

hottaa jokaista äänioikeutettua tarttu-

maan mahdollisuuteen vaikuttaa, koska

sillä on tärkeä merkitys henkilöstön hy-

vinvoinnin ylläpitämisen ja kehittämi-

sen kannalta.

‒ Nostaaksemme äänestysprosenttia

pyrimme pitämään vaaliasiaa esillä Hel-

messä sekä muissa henkilöstölle kohdis-

tetuissa viestintäkanavissa ja järjestä-

mään äänestyspaikat helposti tavoitet-

taviksi. Myös postiäänestys on mahdol-

lista. Toivottavasti sitä mahdollisuutta

tarpeen mukaan myös hyödynnetään,

Tulensalo toteaa.

Lisää tukea esimiehilleOlennainen asia henkilöstön työssä jak-

samisen kannalta on työsuojelun jatku-

va kehittäminen, varsinkin nyt kun työ-

urien pidentämistä

suunnitellaan myös

Suomessa.

‒ Tulevalla neli-

vuotiskaudella työ-

suojelussa on tavoit-

teena lisätä enna-

koivaa työotetta ja

tukea entistä enem-

män esimiehiä ja

työntekijöitä paranta-

maan työhyvinvointiin liittyviä

asioita työpaikoilla. Tähän tarvitaan

työsuojelun omakseen kokevia sekä uu-

sia että kokeneita valtuutettuja, JUKO-

laisen pääluottamusmiesryhmä PÄRY:n

puheenjohtaja Merja Winter kiteyttää.

‒ Kaupunki on viime aikoina pyrkinyt

parantamaan johtamista, ja uskon, että

johtamiseen panostetaan painokkaas-

ti jatkossakin, Helsingin yhteisjärjestö

JHL ry:n puheenjohtaja Tapio Havasto

muistuttaa.

”Toivomme hyviä valtuutettuja ja ennenkaikkea

aktiivista osallistumista

äänestykseen.”Hannele Hyvönen

”Valtuutetulta tulee löytyä yhteistyökykyä, vuorovaikutustaitoja

sekä kykyä hahmottaa kokonaisuuksia.”

Jaana Takala


duunissa

10

Hammashoitaja Berit Ceder-

löfin ja suuhygienisti Jaana

Aution päivä alkaa varhain

aamulla Kontulasta pelastus-

laitoksen autotallista. Sieltä työpari ha-

kee kulkupelinsä Liisu-auton. Päivän ai-

kana tarvittavat hoitovälineet haetaan

Kontulan terveysaseman hammashoi-

tolasta, minkä jälkeen kierros voi alkaa.

Liikkuva suunhoidon yksikkö Liisu

vierailee lukukausien aikana kouluis-

sa tekemässä tarkastuksia, antamassa

hammashoitoa ja jakamassa tietoa suun

terveydestä. Koulujen ollessa kiinni

auto kiertää leikkipuistoissa, skeittipai-

koilla, vanhainkodeissa ja palvelukes-

kuksissa. Lisäksi se on mukana erilai-

sissa nuorten tapahtumissa kertomassa

hampaiden hoidosta.

‒ Tarjoamme palvelua niille, joiden

on vaikea päästä hammashoitoon. Me-

nemme sellaisten ihmisten luo, joilla on

pitkä matka hammashoitolaan tai muu-

ten kynnys varata aikaa hoitolasta, Autio

ja Cederlöf kertovat.

Tarjolla kaikki palvelutLiisu kiertää oman ohjelmansa mukaan

eri kohteissa. Autossa tehdään lähes

kaikkia hammashoidon toimenpiteitä:

tarkastuksia sekä ehkäisevää ja korjaa-

vaa hoitoa. Erona pysyviin hammashoi-

toloihin on, ettei autoon voi varata aiko-

ja etukäteen.

Liisu tarvitsee sähköä, ja edellytyksenä

onkin, että auto saadaan kytkettyä kol-

mivaihevirtaan. Tämä rajoittaa käynti-

kohteita, joten ihan kaikkialle ei voida

mennä.

Neuvonnalla on merkittävä tehtävä.

‒ Kannustamme hampaiden itse-

hoitoon ja muistutamme lapsia ja hei-

dän vanhempiaan hampaiden pesun

tärkeydestä. Hampaiden pesusta kaksi

kertaa päivässä pitäisi tehdä rutiini, Au-

tio painottaa.

Liisussa viesti tuntuu menevän pe-

rille. Ideana on tarjota tietoa hauskassa

muodossa, siksi auto kerääkin luokseen

uteliaita lapsia kaikkialla missä se liikkuu.

Hammashoitola-auto kiinnostaa lapsia,

Hampaat

Liikkuva suunhoidon

yksikkö Liisu kiertää

kouluissa ja muissa

kohteissa tekemässä

tarkastuksia, hoitamassa

hampaita ja kertomassa

suunhoidosta. Työ vaatii

valmiutta sopeutua

vaihtuviin tilanteisiin

ja palkitsee iloisilla

asiakkailla.

teksti EEVA TÄHTINEN kuvat JONNE RÄSÄNEN

kuntoon Liisussa


Mikä Liisu? > Kaupungin liikkuva suunhoidon

yksikkö.

> Toiminta alkoi keväällä 2012.

> Palvelee erityisesti koululaisia,

vanhuksia ja liikuntarajoitteisia.

> Tavoitteena edistää suun ja

hampaiden terveyttä.

> Tarjoaa kaikkia hampaiden hoitoon

liittyviä palveluita: neuvontaa, tarkas-

tuksia sekä ehkäisevää ja korjaavaa

hoitoa.

> Koulujen lukukausien aikana kohtei-

ta ovat Sakarinmäen koulu, Öster-

sundoms skola, Naulakallion erityis-

koulu, Keinutien ala-aste ja sivukoulu

Nalli, Tahvonlahden ala-aste ja Santa-

haminan ala-aste.

> Kiertää lisäksi päiväkodeissa, van-

hainkodeissa, palvelutaloissa ja erilai-

sissa tapahtumissa.

> Ei ajanvarausta etukäteen.

”Kannustammehampaidenitsehoitoon jamuistutamme lapsia ja heidän vanhempiaan hampaiden pesun tärkeydestä.”

Vasemmalla Jaana Autio

tarkistaa Toni Vardin ham-

paita jalkapalloturnauksen

aikana. Yläkuvassa ham-

mashoitajaopiskelija Mikko

Miettinen, joka ajaa Liisua.

ja se on hoitajien mukaan lieventänyt

monen lapsen hammaslääkäripelkoa.

Retkifiilistä ja muuttuvia tilanteitaAutio ja Cederlöf kiertävät Liisun muka-

na kahtena päivänä viikossa. Muina päi-

vinä autossa kulkee toinen työpari. Mu-

kana kiertää vakituisen henkilöstön li-

säksi opiskelijoita työharjoittelussa. Nyt

matkassa ovat hammashoitajaopiskeli-

jat Minna Törmikoski ja Mikko Miet-

tinen, joka ajaa Liisua. Erillistä kuljetta-

jaa ei aina tarvita, sillä osa hoitajista on

suorittanut ajokortin ison auton kuljet-

tamista varten.

Aution ja Cederlöfin kiinteä työpis-

te on Pihlajamäen terveysasemalla. Lii-

su-päivinä he elävät auton aikataulujen

ja asiakkaiden ehdoilla, eikä silloin juuri

olla yhteydessä pysyviin yksiköihin.

‒ Tämä on vähän kuin retkielämää,

jossa kaikki tarvittava kulkee mukana.

Ajamme kohteeseen, teemme valmis-

telut, vastaanotamme potilaita ja taas

mennään, naiset kuvailevat.

Liisun toimintaa ja reittejä toteute-

taan vuosisuunnitelman mukaan,

mutta kaikkeen ei voida varautua etu-

käteen. Päivän ohjelma vaihtuu toisi-

naan nopeasti ‒ sen koordinointi on

joskus haastavaa.

‒ Jos esimerkiksi koululuokka on

lähtenyt yllättäen retkelle, joudumme

pikaisesti miettimään, mitä korvaavaa

ohjelmaa keksimme Liisulle, Cederlöf

kuvailee.

Autossa työskenteleviltä vaaditaan

oma-aloitteisuuden ja kekseliäisyyden

lisäksi hyvää kuntoa. Työskentely on

fyysisesti raskasta, sillä siihen kuuluu

muun muassa painavien sähköjohtojen

kantamista.

Asiakkaat tyytyväisiäAutio ja Cederlöf viihtyvät Liisussa mai-

niosti: heidän yhteishenkensä on hyvä.

‒ Perustyö terveyskeskuksessa kul-

kee yleensä tutun kaavan mukaan. Lii-

sussa työskentely tuo mukavaa vaihte-

lua. Autossa tilanteet muuttuvat, ja saa

improvisoida. Se on tässä työssä asia-

kaspalvelun lisäksi parasta, he kehuvat.

Toimintaa kehitetään jatkuvasti: liisu-

laiset kokoontuvat säännöllisesti suun-

nittelemaan parannuksia. Tiimiin kuu-

luvat Aution ja Cederlöfin lisäksi vastaa-

va hammaslääkäri Elina Vihma sekä

vastaava suuhygienisti Anu Kontinen.

Koulujen ollessa kiinni toimintaa on

suunnittelemassa myös terveyden edis-

tämisen asiantuntija Marja Lehinsalo.

‒ Liisu on suosittu sekä lasten että

aikuisten keskuudessa, ja sille riittää

tarvetta. Teemme toiminnasta vielä ny-

kyistä monipuolisempaa, Vihma ja Kon-

tinen arvioivat.

Päivän aikana autossa ehditään hoi-

taa noin kymmenen potilasta. Yhden

aikaan iltapäivällä tavarat kerätään ka-

saan, liikkuvat osat sidotaan kiinni kul-

jetusta varten ja Liisu ajetaan takaisin

talliin. Ennen kotiinlähtöä Autio ja Ce-

derlöf kokoavat seuraavan aamun tava-

rat, tyhjentävät ja täyttävät vesisäiliöt

ja tankkaavat auton. Kaikki on jälleen

valmista seuraavan päivän kierrosta

varten.

> Lisätiedot hel.fi > Sosiaali- ja terveysvi-

rasto > Terveyspalvelut > Hammashoito >

Liikkuva suunhoidon yksikkö


talous

”YritysHelsinki on ollutaikaansa edellä,sillä se on tarjonnutkasvuyrityspalveluja jokolmen vuoden ajan.”

Puolet Suomen uusista työpai-

koista syntyy kasvuyrityksiin,

sa noo yrityspalvelupäällikkö

Timo Onnela YritysHelsingis-

tä, joka on yrittäjäksi aikovien ja yrittä-

jinä toimivien palvelukeskus talous- ja

suunnittelukeskuksessa. YritysHelsin-

gistä saa neuvontaa, koulutusta ja hauto-

mopalveluita.

YritysHelsinki on ollut aikaansa edel-

lä, sillä se on tarjonnut kasvuyrityspal-

veluja jo kolmen vuoden ajan. Eräs esi-

merkki niistä on PitchHelsinki-tapahtu-

ma, jossa kasvuyritykset voivat päästä

esiintymään suoraan sijoittajille.

‒ Henkilökunnastamme jo puolet toi-

mii kasvuyrityspalvelujen parissa, mut-

ta edelleen tarvitaan myös pienyrityksiä.

Lyhyellä aikavälillä katsottuna perusneu-

vontamme tuottaa enemmän yrityksiä,

joista pääosa on yhden hengen yrityk-

siä. Yrittäjän vuositulot niissä ovat noin

40 000 euroa vuodessa Suomen Yrittäji-

en tilaston mukaan. Pienyritykset eivät

siis työllistä muita, toisin kuin kasvu-

yritykset, kun asioita katsotaan pitkällä

tähtäimellä.

YritysHelsinki satsaa kasvuyrityksiin

Muutama vuosi sitten

yrittäjyys ei ollut kovassa

huudossa. Tänään on

toisin, kun suuret yritykset

irtisanovat ja kasvuyritykset

palkkaavat. YritysHelsingillä

riittääkin tehtävää.

teksti KATJA ALAJA kuvitus ANNA-LEENA VÄÄTÄNEN

‒ Tavoitteenamme on 100 uutta po-

tentiaalista kasvuyritystä vuoteen 2014

mennessä ja niihin 300‒500 työpaikkaa

viidessä vuodessa, Onnela kertoo.

Samalla YritysHelsingin rooli on

muutoksessa.

‒ Olemme laajenemassa siten, että

autamme yritysten menestystä osaavan

työvoiman avulla, Onnela sanoo. Hän

viittaa siihen, että elinkeinokeinopalve-

lut, joita YritysHelsinki edustaa, yhdis-

tyvät henkilöstökeskuksen henkilöstö-

voimavaraosaston ja maahanmuutto-

osaston sekä hallintokeskuksen kan-

sainvälisen toiminnan osaston kanssa

elinkeino-osastoksi vuodenvaihteessa

aloittavassa kaupunginkansliassa.

Uudenlainen ajattelu näkyy jo siinä,

että Helsinkiin houkutellaan yrittäjiksi

ulkomaalaisia, jotka palkkaavat suoma-

laisiakin töihin.

‒ Ensimmäinen sopimus venäläisen

tiimin kanssa on jo tehty, ja useita kes-

kusteluja on käynnissä.

> Lisätiedot yrityshelsinki.fi

Vuosittain noin 3 000 helsinkiläistä

käyttää YritysHelsingin palveluja. Sa-

massa ajassa nämä asiakkaat perustavat

noin tuhat uutta yritystä.

Ulkomaisia kasvuyrittäjiä HelsinkiinYritysHelsinki laittaa paljon paukkuja

uusiin projekteihin. Näitä ovat yliopis-

tolaisia yrittäjiksi houkutteleva Think

Company ja kaupunginjohtaja Jussi Pa-

jusen aloitteesta ideoitu kasvuyritys-

tehdas NewCo Factory. Sen luukulta saa

pääkaupunkiseudun kaikkien yrittäjyys-

toimijoiden palveluita.


ThinkCompany: Yliopistolaisista yrittäjiäTHINKCOMPANY ON YRITTÄJYYDEN hiekkalaatik-

ko yliopisto-opiskelijoille, tutkijoille ja muille ai-

heesta kiinnostuneille.

Muutama vuosi sitten Tapio Koivu Helsin-

ki Business and Science Parkista ja Timo Onnela

YritysHelsingistä ryhtyivät yhteistyöhön. Yliopis-

toon pitää saada tila, jotta yrittäjyys tulee yliopis-

tolaisille tutuksi ja useammat lähtevät yrittäjiksi.

Tänä keväänä ThinkCompany avautui Vuorikatu

vitosessa, Helsingin kampusalueella.

‒ Olen ollut yllättynyt siitä, miten hyvin sana

ThinkCompanysta ja meidän palveluistamme on

levinnyt opiskelijoille. Petraamisen varaa on ‒ tut-

kijoita on vielä tavoittamatta, yritysneuvoja Ruut

Malmberg YritysHelsingistä sanoo.

Hän lisää, että kuka tahansa yrittäjyydestä

kiinnostunut on tervetullut oppimaan ja viettä-

mään aikaa ThinkCompanyssa.

Kokemus hyödynnetäänKäytettyjä pöytiä ja keltaisia sohvia. ThinkCompa-

ny ei ole viileän trendikkäästi sisustettu toimisto,

vaan rento kohtaamispaikka erilaisille yrittäjyys-

tapahtumille, vapaalle työskentelylle ja tutustumi-

selle ja samalla kasvualusta uusille yrityksille.

‒ ThinkCompanyssa on järjestetty esimerkik-

si Been there done that -tilaisuuksia, joissa kas-

vuyrittäjät ovat kertoneet kokemuksistaan. Hei-

dän joukkoonsa kuuluvat niin Supercellin Ilkka

Paananen kuin Silicon Valleyn yrittäjätkin. Myös

kaikki YritysHelsingin suomen- ja englanninkie-

liset Yrittäjäinfot järjestetään nykyisin Vuorika-

dulla, Malmberg kertoo.

Monet esiintyjistä ovat kovan luokan puhujia,

joiden seminaariesiintymisistä saa yleensä pulit-

taa pitkän pennin. ThinkCompanyn tilaisuudet

ovat ilmaisia.

Tulevaan ohjelmaan kuuluu muun muassa tee-

ma-aamuja, oman liikeidean pitchaus- eli sparraus-

iltoja aloittaville yrittäjille sekä intensiivisiä Steps

to Entrepreneurship Bootcamp -leirejä liikeidean

kehittelyyn. Jos liikeidea kantaa, yritys voi siirtyä

NewCo Factoryn hautomoasiakkaaksi.

‒ Osallistujat voivat ideoida tilaisuuksia myös

itse ‒ kaiken ei tarvitse olla valmiiksi järjestettyä,

Jaana Pylvänen, Malmbergin kollega YritysHel-

singistä toteaa.

Tämä on uudenlaista ajattelua yrittäjyyspiireissä.

> Lisätiedot yrityshelsinki.fi > Hankkeet

NewCo Factory: Kasvuyritystehdas käyntiinNEWCO FACTORY aikoo synnyttää tukun uusia po-

tentiaalisia kasvuyrityksiä Suomeen. Palvelu alkaa

verkossa.

NewCo Factorya voi nimittää leikkisästi uusien

kasvuyritysten tehtaaksi, jonka linjastolla raken-

netaan yrityksiä.

Ensimmäinen vaihe on itseohjautuva. Monilla

osaajilla on kiinnostusta ryhtyä kasvuyrittäjiksi,

mutta heiltä puuttuu liikeidea tai ihmiset, joiden

kanssa perustaa yritys. On kasvuyrityksiä, jotka

tarvitsevat tiimiinsä vaikkapa myynti- tai markki-

nointiosaajan tai jotka etsivät rahoittajia.

‒ Tällaiset ihmiset ja yritykset voivat tutustua

toisiinsa avoimessa verkkoyhteisössämme sekä

tapahtumissamme. Ihmiset voivat esitellä osaa-

mistaan, ja yritykset kertoa suunnitelmistaan,

työpaikoistaan ja osakkuuksistaan, yritysneuvo-

ja, projektipäällikkö Jaana Pylvänen YritysHel-

singistä kertoo.

Ennen kuin NewCoFactory elokuussa avattiin,

yhteisöön oli liittynyt satoja ihmisiä. Pylvänen li-

sää, että monet heistä ovat ulkomaalaisia. Se ei

häntä yllätä, sillä helsinkiläisistä kasvuyrittäjistä

peräti puolet on ulkomaalaistaustaisia.

Toisessa vaiheessa kasvuyritykset voivat lähteä

omille teilleen tai liittyä NewCo Factoryn kasvuyri-

tyshautomoon pientä maksua vastaan. Sinne pää-

sy edellyttää sitä, että osakassopimukset on tehty.

‒ Olemme kehittäneet kymmenkohtaisen kysy-

myslistan, jonka avulla osakkaat voivat keskustel-

la, mitä startup-yritys tavoittelee, miten tiimin vas-

tuut jakautuvat, miten tiimi toimii ja kuinka pitkän

ajan ihmiset sitoutuvat olemaan mukana. Se on

tärkeä työkalu pääyrittäjälle, sillä se antaa vapau-

den keskittyä tekemiseen, Pylvänen korostaa.

Selkeyttä viranomais- ja tukiverkkoonSeuraavaksi yritys voi kiihdyttää itseään kasvuun

hautomossa. Yritys on siellä tiiviisti puolesta vuo-

desta vuoteen. Hautomon palvelut ulottuvat hen-

kilökohtaisesta yritysneuvojasta työskentely- ja

verkostoitumistilaan Helsingin ydinkeskustassa.

‒ Siellä voi tavata myös pop up -lakimiehen ja

muita yhteistyökumppaneitamme kahdesti kuus-

sa, Pylvänen kertoo.

Arvokkainta yrittäjälle on, että yritysneuvoja

todella tietää, miten viranomaisasiat kannattaa

hoitaa sekä millaista tukea ja rahoitusta Helsingin

seudun toimijat tarjoavat.

Lisätiedot newcofactory.fi


ympäristö

14

Harvoin kaupungissa kävellessä tulee aja-

teltua, miltä kattojen päällä, katseiden

ulottumattomissa näyttää, vaikka ne

ovat rakennuksen viides julkisivu. Hel-

singin uusien alueiden rakentamisen myötä kaupun-

kisuunnitteluvirasto on nostanut katseen katoille ja

tuonut kattorakentamisen osaksi tiiviiden alueiden

suunnitteluprosessia.

– Kattorakentaminen on Suomessa vielä vähäis-

tä, mutta se tulee lisääntymään lähivuosina. Viher-

kattojen rakentamisesta on määrätty Kalasataman

Sörnäistenniemen kaavassa sekä Kuninkaantam-

messa, maisema-arkkitehti Jouni Heinänen kau-

punkisuunnitteluvirastosta kertoo.

– Kyse ei ole vain elinympäristön esteettisyydes-

tä, vaan myös kaupunkien ekologisesti kestävästä

kehityksestä.

Kaupunkisuunnitteluvirastolla on pieni viher-

kattorakentamisen työryhmä, joka tekee yhteistyö-

tä rakennusvalvontaviraston ja ympäristökeskuk-

sen kanssa. Suomessa ja ulkomailla tehtävää viher-

kattotutkimusta seurataan tarkasti. Tavoitteena on

kannustaa suomalaisiin olosuhteisiin sopivien vi-

herkattojen rakentamista asemakaavoituksen kei-

noin. Rakennusvirastossa taas valmistellaan koko

kaupunkia koskevaa viherkatto-ohjelmaa.

Kattokasvit sitovat ilmansaasteitaHeinänen puhuu kaupunkiluonnon monimuotoi-

suudesta, joka vähenee tiiviin rakentamisen myötä.

– Elävällä kasvillisuudella peitetyillä katoilla voi-

daan korvata maanpinnalta katoavaa luontoa. Se li-

Katolle voi luoda asukkaille

vihreän keitaan ja laittaa sen

jopa viljelytilaksi. Viherkatoista

on tullut uusilla alueilla

myös osa asemakaavoitusta,

sillä tiiviisti rakennetuissa

kaupungeissa katot halutaan

ottaa kunnolla käyttöön.

”Elävällä kasvillisuudellapeitetyillä katoilla voidaankorvata maanpinnaltakatoavaa luontoa.”

UllanlinnaLinnanmäen vesitorni

a

kakakatttttto

nnn

eee

uuu

ttt

sssiiilllllläää

issa kkkaaatttooottt

käyttöööööönnn.

Sörnnrn

memee

puuu

ttt

s

kaupungeissa kat

ottaa kunnolla käyttöön.

aaann

Ullanlinna

työkalut


Turvallisesti verkossa

Kaupungin tietoverkossa on useita

kriittisiä palveluja, joiden toiminta on

pystyttävä varmistamaan. Tietotur-

vallisuuden toteutuminen edellyttää

tietoteknisen ympäristön ajantasaista suojaa-

mista. Osa suojauksista on teknisiä, osa perus-

tuu ohjeiden noudattamiseen. Tietoturvallisuus

tarkoittaa toimenpiteitä, joiden tarkoituksena

on varmistaa tiedon saatavuus, eheys ja luotta-

muksellisuus.

? Miten kaupungilla tietoturva-asiat

hoidetaan?

Jokainen hallintokunta vastaa itse oman toimin-

tansa tietoturvallisuudesta, tietoturvatyö on or-

ganisoitu kunkin hallintokunnan toimintaan par-

haiten soveltuvalla tavalla.

? Millaisia ovat tietoturvariskit?

Uhkana on luottamuksellisen tiedon paljas-

tuminen, tiedon muuttuminen tai se, että tieto

ei ole saatavilla.

? Miten yksilö voi varautua tietoturvariskeihin?

Kaupungin tietoturvallisuutta varmistetaan

estämällä mahdollisuuksien mukaan virusten ja

muiden haittaohjelmien pääsy kaupungin verk-

koon. Tämän vuoksi on tärkeää, että jokainen

noudattaa hallintokuntansa antamia tietotur-

vaohjeita muun muassa sähköpostin käytöstä ja

turvallisesta nettiselailusta. Kaikissa kaupungin

työasemissa on virustorjuntaohjelma. Jos oh-

jelma varoittaa viruksesta, siitä on välittömästi

ilmoitettava oman hallintokunnan tietohallin-

toon ja noudatettava tietohallinnon antamia oh-

jeita.

? Mitkä ovat yksilön tekemät pahimmat

tietoturvamokat?

Henkilö kertoo sähköpostihuijarille käyttäjätun-

nuksensa ja salasanansa tai käyttää kaupungin

tietojärjestelmien tunnuksia ja salasanoja muissa

kuin kaupungin ohjelmissa. Toinen vaara ovat al-

kuperältään tuntemattomat USB-tikut. USB-ti-

kulla saattaa olla haittaohjelma, joka saastuttaa

kaupungin koko tietoliikenneverkon.

? Mitä saa tehdä, mitä ei kannata tehdä?

Sähköpostin ja netin käytössä kannattaa olla

huolellinen. Kaikkia tuntemattomista lähteis-

tä lähetettyjä linkkejä ei kannata klikkailla, eikä

kaikilla nettisivuilla kannata vierailla. Työasioi-

den käsittelyä varten on kaupungin sähköposti

ja Helmi-intranet. Työasioita ei saa viedä ulko-

puolisiin pilvipalveluihin eikä muihin kuin kau-

pungin sähköposteihin, koska niiden suojausta-

soista ei ole varmuutta.

? Mitä eettisiä ohjeita antaisit henkilöstölle?

Jokainen henkilö vastaa omasta toiminnas-

taan myös tietoturva-asioissa. Paras tulos saavu-

tetaan, kun kaikki pyrkivät noudattamaan tieto-

turvallisia toimintatapoja omassa työskentelys-

sään. Ohjeet ja suojaukset on tarkoitettu lisää-

mään tietokoneella työskentelyn turvallisuutta.

Ohjeita tulee noudattaa eikä suojauksia saa yrit-

tää kiertää tai murtaa. Kaupungin työasemat on

liitetty kaupungin tietoliikenneverkkoon, jolloin

yhdenkin koneen suojausten pettäminen voi

vaarantaa koko kaupungin palvelujen jatkuvuu-

den.

? Mistä löytää tietoturvaohjeet?

Tietoturvaohjeita kannattaa kysyä oman vi-

raston tietohallinnosta. Usein ohjeita on viras-

ton omilla Helmi-sivuilla.

? Mitkä ovat suurimmat tietoturvahaasteet

tulevaisuudessa?

Kannettavat tietokoneet ja uudet älylaitteet

mahdollistavat liikkuvan työskentelyn entistä

paremmin. Tämä tuo kuitenkin uusia haasteita

tietoturvallisuudelle. Tietoturvaratkaisuja kehi-

tetään jatkuvasti uusia tarpeita vastaaviksi.

koonnut LAURA HEIKKINEN kuvat SHUTTERSTOCK

Tietoturvan avulla varmistetaan kaupungin palvelujen

saatavuus ja toiminnan jatkuvuus sekä sisäisissä että

kuntalaisille tarjottavissa palveluissa.

Vastaajana projektipäällikkö Riitta Mäkinen talous- ja suunnittelukeskuksen tietotekniikkaosastolta.

15

teksti LAURA HEIKKINEN kuvat NIINA ALA-FOSSI

sää kaupunkilaisten viihtyvyyttä, parantaa elinympä-

ristön laatua ja tuo kaupunkitilaa hyötykäyttöön.

Viherkatot voisivat olla yksi mahdollisuus vähentää

ilmastonmuutoksen aiheuttamia haittoja ja parantaa

ilmanlaatua, sillä niiden kasvillisuus sitoo ilmansaas-

teita. Ne auttavat myös hallitsemaan ongelmallisia hu-

levesiä, mikä vähentää valumavesiä kaduille ja viemä-

riverkostoon. Tätä varten on kehitetty katoille sopivia

kasvillisuusrakenteita, jotka pidättävät ja haihduttavat

sadevesiä.

Rakennettava suunnitellustiAivan ongelmatonta ei viherkattojen rakentaminen ole.

Heinänen muistuttaa, että niiden rakentaminen vaatii

huolellista suunnittelua läpi elinkaaren: jo suunnittelu-

vaiheessa tulee huomioida tekniset ratkaisut, kantavuus,

kosteuseristykset, paloturvallisuus, lumenpoisto ja muut

viherkaton vaatimat haasteet. Parhaimmillaan katto voi

toimia luonnollisena lämmön- ja meluneristäjänä.

– Viherkatot ovat vakavasti otettava vaihtoehto

muille kattomateriaaleille, hän toteaa.

– Yksi viherkattojen yleistymistä hidastava tekijä

ovat niiden rakentamiskustannukset, jotka saattavat

nostaa asuntojen hintoja. Tämä ei kyllä ole ollut maail-

malla mikään ylivoimainen este, koska ihmiset ovat val-

miita maksamaan viihtyisästä elinympäristöstä.

Jos maisema-arkkitehti saisi päättää, valtaosa uusis-

ta, rakennettavista katoista vihertäisi.

> Lisätietoa viherkattorakentamisesta Yliopiston Viides

ulottuvuus -projektista luomus.fi/kasvitiede/

tutkimus/viherkatot


Vuosaaren voimalaitokset kuuluvat maailman

tehokkaimpiin maakaasulla toimiviin voimalaitoksiin,

jotka tuottavat samassa prosessissa sähköä ja

lämpöä. Yhteistuotanto säästää energiaa ja alentaa

hiilidioksidipäästöjä merkittävästi. Helsingin Energia

matkaa kohti hiilineutraalia tulevaisuutta.

teksti PERTTI SUVANTO kuvat PEKKA NIEMINEN ja JUHO KUVA

Aurinkoisena kesäpäivänä voimalaitos-

päällikkö Jyrki Hanioja Helsingin

Energiasta mittailee katseellaan Vuosaa-

ren A- ja B-voimalaitoksia. Hän miettii,

mitä ensimmäiseksi tulee mieleen, kun kysytään,

minkälaisia laitoksia nämä oikeastaan ovat.

Pihamaalla kuuluu heikkoa ujellusta kuin lento-

koneen suihkumoottorista.

– Minusta nämä ovat aika yksinkertaisia, hän

sanoo.

Vastaus hieman yllättää. Kyseessä ovat kuitenkin

maailman tehokkaimmat ja puhtaimmat maakaa-

sulla toimivat voimalaitokset, jotka tuottavat samas-

sa prosessissa sähköä ja lämpöä. Vuosaaren kombi-

laitokset ovat Suomen toiseksi suurin maakaasun

käyttäjä, ja ne tuottavat valtaosan Helsingin Energi-

an myymästä sähköstä ja kaukolämmöstä. Sieltä vir-

taava sähkö valaisisi vuorokauden ympäri jokaisen

suomalaiskodin 17 energiansäästölampulla.

Vuonna 1998 valmistunut B-voimala on kolme

kertaa suurempi kuin 90-luvun alussa käynnistynyt

A-voimala, mutta ne toimivat samalla tekniikalla.

Sana kombi tarkoittaa sitä, että energia saadaan

yhdistetyllä kaasu- ja höyryturbiiniprosessilla. Se

tuottaa yhteistuotannossa arvokasta sähköä sa-

malla lämpökuormalla lähes kaksinkertaisen mää-

rän hiiliprosessiin verrattuna.

Sotilaskoneista energiantuotantoonB-voimalan uumenissa Hanioja kertoo, että yksin-

kertaisuuden takana on käytetty polttoaine. Kos-

ka venäläinen maakaasu ei sisällä rikkiä, pölyä, eikä

raskasmetalleja, sen käytöstä ei synny lainkaan

hiukkas- tai rikkidioksidipäästöjä. Typpipäästötkin

ovat merkittävästi hiilivoimalaitoksia vähäisemmät.

– Tämä on rakennettu niin, että sähkön ja läm-

mön suhdetta sekä tuotantotehoa voidaan säätää

nopeasti ja helposti.

Putkia pitkin Siperiasta saapunut lähes puhdas

metaani johdetaan paineenvähennysaseman kautta

polttokammion polttimiin. Polttokammioita on kak-

si, ja molemmissa on kahdeksan poltinta. Pienestä

tähystysaukosta voi aistia iankaikkisen kadotuksen

kuumuutta – lämpöä kammiossa on 1 300 astetta. >>

Sähköä ja lämpöä

tehokkaasti

Vuosaaren voimalaitokset toimivat maa-

kaasulla ja ovat maailman tehokkaimmat ja

puhtaimmat kombivoimalaitokset.



Helsingin Energian tuotanto

> Helsingin Energia tuottaa lämpöä, sähköä ja

jäähdytystä pääasiassa omissa voimalaitoksissa

ja lämpökeskuksissa eri puolilla Helsinkiä. Yri-

tys hankkii energiaa myös Helsingin ulkopuo-

lella sijaitsevien osakkuusyhtiöiden kautta sekä

sähköpörssistä.

> Vuosaaren A- ja B-voimalaitokset tuottavat val-

taosan Helsingin Energian myymästä sähköstä

ja kaukolämmöstä.

> Nämä polttoaineenaan maakaasua käyttävät

voimalaitokset ovat kombivoimalaitoksia, joissa

on yhdistetty energiaa tuottavat kaasu- ja höyry-

turbiiniprosessit.

> Kombitekniikan ansiosta voimalaitosten hyöty-

suhde on yli 90 prosenttia eli maakaasun energia

pystytään hyödyntämään tuotannossa lähes ko-

konaan.

> Vuosaaren A-voimalaitoksen sähköteho on 160

megawattia (MW) ja kaukolämpöteho 160 MW.

Vuosaaren B-voimalaitoksen sähköteho on 480

MW ja kaukolämpöteho 424 MW.

> Hanasaaren kivihiilivoimalaitoksessa tuotetaan

energiaa tehokkaalla sähkön ja lämmön yhteis-

tuotannolla. Laitoksen sähkön tuotantoteho on

220 MW ja kaukolämmön tuotantoteho 445 MW.

> Salmisaaren kivihiilivoimalaitoksen sähkön tuo-

tantoteho on 160 MW ja kaukolämmön tuotan-

toteho 480 MW.

> Katri Valan puiston alla Sörnäisissä sijaitsee maa-

ilman suurin kaukolämpöä ja -jäähdytystä tuotta-

va lämpöpumppulaitos, jossa energianlähteenä

käytetään puhdistetun jäteveden hukkaenergi-

aa. Laitoksen kaukolämmön tuotantoteho on 90

MW ja kaukojäähdytyksen 60 MW.

> Lisätiedot helen.fi

Polttokammiossa kaasun tilavuusvirta kasvaa moninker-

taisesti. Savukaasu johdetaan turbiiniin, mikä saa turbiinin

akselin siipineen pyörimään. Samalla akselilla oleva gene-

raattori tuottaa sähköä. Tässä vaiheessa maakaasun ener-

giasisällöstä noin kolmasosa muuttuu sähköenergiaksi.

Kaasuturbiinihallissa kuuluu valtaisa ujellus. Turbiinit

näyttävät jättikokoisilta lentokoneen suihkumoottoreilta.

Voimalaitosten turbiinit ovatkin lentokonemoottorin joh-

dannaisia ja kasvaneet niiden kehitystyöstä.

– Ensin uudet parannukset tehdään sotilasko-

neisiin, sitten ne siirtyvät matkustajakoneisiin

ja lopulta tulevat tietyllä viiveellä energiantuo-

tantoon. Täällä on esimerkiksi siivissä keraamis-

ta pinnoitetta sekä jäähdytystekniikkaa, jotka

muutama vuosikymmen sitten olivat käytössä

sotilaskoneissa, Hanioja toteaa.

Maakaasusta otetaan kaikki irtiVuosaaren prosessissa helsinkiläisille tuote-

taan erittäin energiatehokkaasti ja puhtaasti

valtavat määrät sähköä ja lämpöä. Hyötysuhde

kasvaa aina 93 prosenttiin: maakaasun ener-

gia pystytään hyödyntämään lähes kokonaan.

Tämä säästää niin ympäristöä kuin tuotanto-

kustannuksiakin.

Maakaasu on tärkein syy siihen, että kasvi-

huonekaasupäästöt eivät ole lisääntyneet vuo-

desta 1990, vaikka asukasluku on kasvanut yli

110 000 ja sähkönkulutuskin yli kolmanneksen.

Koko prosessin hermokeskus on valvomo.

Vuosaaren laitokset ovat erittäin pitkälle automa-

tisoituja, ja niitä valvotaan ja ohjataan juuri valvo-

mosta. Iltaisin ja viikonloppuisin molemmat lai-

tokset pyörivät kahden hengen voimin, päivisin

paikalla ahertaa viitisenkymmentä työntekijää.

Valvomossa vuoromiehet Karri Nieminen ja

Jouni Vihko seuraavat ruuduilta muun muassa

paineita, lämpötiloja, koneitten tärinöitä, virta-

uksia ja tehoja. Tärkeimmät työvälineet ovat kol-

me hiirtä. Nykyään pätevyysvaatimuksena on

energiatekniikan alan amk-insinöörin koulutus

sekä Helenin oma neljän kuukauden perehdytys,

jonka jälkeen on valmis ajamaan laitosta.

– Työhön kuuluu myös laitoskierros, jonka ai-

kana aistinvaraisesti pyritään havaitsemaan kuu-

luuko outoja ääniä tai näkyykö vuotoja. Tämä ää-

nimaailma on heille tuttu. Samalla tavalla jokai-

nen huomaa, jos omassa autossa alkaa kuulua

outo ääni, joka tulee selvittää, Hanioja sanoo.

Laitoksen ajo-ohjeet saadaan Kampin keskus-

valvomosta, jossa energianhankinta optimoi-

daan ja kuormat jaetaan eri laitoksille riippuen


Kohti hiilineutraalia

tulevaisuutta

HELSINGIN ENERGIAN YMPÄRISTÖASIANTUNTIJA

Pirjo Jantunen on ylpeä siitä, että yhteistuotan-

non avulla Helsingissä säästetään vuosittain puo-

len miljoonan omakotitalon energiatarpeen ver-

ran energiaa verrattuna siihen, että sähkö ja läm-

pö tuotettaisiin erikseen. Yhteistuotannon on

arvioitu alentavan hiilidioksidipäästöjä noin 40

prosenttia. Myös Helsingin ilmanlaatu on sen ta-

kia ratkaisevasti kohentunut.

Tämän lisäksi laitoksilla on tehty jatkuvasti

parannuksia.

– Absoluuttiset hiilidioksidipäästöt ovat pysy-

neet samalla tasolla, vaikka Helsingin Energian

energiantuotanto on kasvanut vuodesta 1990 yli

50 prosentilla.

Jantunen sanoo, että Helsingin Energian pit-

kän tähtäimen tavoite on olla hiilineutraali vuo-

teen 2050 mennessä. Valtuustossa on lyöty luk-

koon välitavoite: vuonna 2020 uusiutuvia ener-

gialähteitä on 20 prosenttia ja hiilidioksidipäästöt

leikkautuvat 20 prosentilla.

Tavoitteeseen pyritään joko rakentamalla

Vuosaareen uusi Hanasaaren B-voimalaitoksen

korvaava monipolttoainevoimalaitos tai lisää-

mällä biopolttoaineiden osuutta 40 prosenttiin

kivihiilen rinnakkaispolttoaineena Hanasaaren

ja Salmisaaren voimalaitoksissa. Valtuusto tekee

päätöksen tästä vuonna 2015.

– Teemme molemmista hankkeista parhail-

laan ympäristövaikutusten arviointia, josta Uu-

denmaan ely-keskus on antanut ensimmäisen

lausuntonsa. Jos rakennamme uuden laitoksen,

meidän pitää tarkentaa muun muassa seospol-

tossa syntyvän tuhkan määrää ja laatua ja sen jat-

kohyödyntämistä.

– Ensi vuonna aloitamme pelletinpolton

Hanasaaressa ja Salmisaaressa 5–10 prosen-

tin osuudella kivihiilestä. Kokeiden perusteel-

la näyttää siltä, että tämä voidaan aloittaa ilman

suurempia investointeja. EU:n teollisuuspäästö-

direktiivin tultua voimaan näiden laitosten rikki-,

typpi- ja hiukkaspäästörajat puolittuvat. Niiden

vaikutus ei ole enää kuitenkaan suuri. Kun esi-

merkiksi hiukkaspäästöt vuonna 1990 olivat 200

milligrammaa per kilowattitunti, viime vuonna

vastaava luku oli 8 milligrammaa.

kustannuksista, tarpeista sekä sähkön hin-

noista. Vuosaaren laitoksia voidaan käyttää

myös lauhdevoimalaitoksina, jolloin lauhdut-

tamiseen hyödynnetään merivettä.

– Lämmön tarve etenkin kesällä on suhteel-

lisen vähäistä, ja tuottamamme sähkö on kil-

pailukykyistä. Jäähdytysjärjestelmä on ekote-

hokkaasti suunniteltu niin että se auttaa pitä-

mään läheisen sataman altaat talvisin sulina.

Päätös Vuosaari C:stä tulevaisuudessa Hanioja näyttää vielä pihalla olevan valtavan

säiliön, joka toimii lämpöakkuna. Sitä tarvi-

taan vuorokauden sisällä kulutuksen ja tuo-

tannon tasapainottamiseen. Säiliössä on 26

000 kuutiota kuumaa vettä.

– Keskimäärin yhden ulkolämpötila-asteen

muutos vaikuttaa 40–50 megawattia Helsin-

gin kaukolämmön kulutukseen. Keväisin ja

syksyisin ulkolämpötila saattaa vaihdella jopa

15 astetta.

– Aamulla tarve on suurin, kun ihmiset

menevät suihkuun ja toimistoissa nostetaan

lämmöt. Varastoitu lämpö on ympäristön-

kin kannalta hyvä asia, koska sillä voidaan

vähentää lämpökeskusten käyttöä.

Ulkona viheriöivät myös valtavat mai-

semoidut kummut, joiden sisällä on hiiltä.

Ne ovat pakollisia varmuusvarastoja, joista

huoltovarmuuskeskus omistaa 500 000 ton-

nia ja Helsingin Energia 300 000 tonnia. Nii-

den paikalle on kaavailtu mahdollisesti ra-

kennettavaa uutta monipolttoainevoimalai-

tos Vuosaari C:tä. Kottikärryille saattaa siis

tulevaisuudessa olla käyttöä?

– Siinä on 8 000 rekallista hiiltä. Jos rei-

lussa tunnissa viedään yksi rekallinen, sen

pois kuskaaminen kestää vuoden, Hanioja

naurahtaa.

Pirjo Jantunen ja Jyrki Hanioja käyvät tarkastuskierroksella

B-voimalaitoksella, joka on kolme kertaa suurempi kuin A-voima-

laitos. Niissä tuotetaan valtaosa Helsingin Energian sähköstä ja

kaukolämmöstä.

Jouni Vihko seuraa valvomossa ruuduilta laitoksen prosessia.

Laitosta ohjataan Kampin keskusvalvomosta. Hiiri on tärkein

työväline, mutta kun vuoromiehet lähtevät laitoskierrokselle

tarvitaan muitakin aisteja kuin näköä.


{ am

mat

ti }

20

Nuoriso-ohjaaja Vesa Laamanen osti 25 vuotta sitten silloi-

selle työpaikalleen Kumpulan nuorisotalolle kivenhiontako-

neet vakuuttuneena siitä, että ne pääsisivät jossain vaiheessa

kovaan käyttöön. Intohimoisena kiviharrastajana hän halusi

tutustuttaa nuoret siihen maailmaan, johon hän itse uppoutui vapaa-

ajallaan. Hän perusti kivipajan, johon jokainen lapsi ja nuori sai tulla ko-

keilemaan kivenhiontaa.

Myöhemmin hän huomasi, ettei pelkkä hionta riitä, vaan sen ympä-

rillä oli oltava tarina. Niinpä hän alkoi jakaa lapsille ja nuorille tietoa ki-

vistä ja mineraaleista, ja nämä pääsivät myös tutustumaan Laamasen

omaan, pajan vitriineissä sijaitsevaan kokoelmaan. Samalla kävijät voi-

vat luoda lasiesineitä, kuten pieniä lautasia, kulhoja tai koruja.

Laamasen siirryttyä Koskelan nuorisotalolle paja seurasi mukana ja

on pyörinyt siitä lähtien.

Luokkasormuksia koululaisilleKuusi vuotta sitten Laamanen sai idean työpajasta, jossa koululaiset saa-

vat tehdä itselleen luokkasormukset. Paja on ollut valtavan suosittu.

te

ksti

KA

TJA

PE

SON

EN

ku

vat

RII

KK

A H

UR

RI

Vesa Laamanen on harrastanut kivien ja mineraalien

tutkimista ja keräilyä melkein koko ikänsä. Hän halusi

avata saman maailman lapsille ja nuorille. Ideasta rakentui

nuorisotalolle kivipaja, jota hän on vetänyt pitkään.

Kivenhiontaa nuorisotyönä


”Nuorta motivoi se, että hän saa itse omin käsin tehdä itselleen

tärkeän esineen.”

gallup

”Nuorta motivoi se, että hän saa

itse omin käsin tehdä itselleen

tärkeän esineen.”

21

− Pelkästään tämän vuoden keväällä meil-

lä on ollut 1 300 tapaamiskertaa noin 20

luokan kanssa. Käyn ensin kouluilla so-

vittamassa sormukset, jonka jälkeen juo-

tan sormusaihiot. Lopuksi nuoret saavat

itse takoa, hioa ja kiillottaa kukin oman

sormuksensa, Laamanen kertoo.

Hän on huomannut nuorten inspi-

roituvan nähdessään materiaalin muut-

tuvan pala palalta konkreettiseksi luo-

mukseksi heidän omissa käsissään.

− Nuorta motivoi se, että hän saa itse

omin käsin tehdä itselleen tärkeän esi-

neen.

Koskelan nuorisotalon kivipajan kä-

vijöistä 30 prosenttia on koululaisryh-

miä, mutta toisinaan sinne tulee van-

hempiakin nuoria puuhailemaan.

− Muutamia poikia on käynyt täällä

tekemässä tyttöystävilleen sormukset ja

kaulaketjut, hän hymyilee.

Nuoria kuunneltava tarkastiLaamanen on työskennellyt nuori-

so-ohjaajana kaupungilla kolme vuo-

sikymmentä. Hän olisi voinut jäädä

eläkkeelle kolme vuotta sitten, mut-

tei malttanut vielä jättäytyä pois kiin-

nostavasta työstä.

− Sitä paitsi odotan sitä mitalia,

jonka saa kun on ollut kaupungilla

töissä 30 vuotta, hän nauraa.

Hän on vapaa-ajallaankin ollut yli 50

vuotta nuorten parissa muun muassa

järjestötoiminnassa ja urheiluseuroissa.

Vuodet ovat opettaneet Laamaselle, että

nuorten kanssa kommunikoitaessa kak-

si tapaa on ylitse muiden.

− Korvissa ei saa olla vaikkua eli

kuuntelu on tärkeää. Toinen

on kärsivällisyys. Kivi-

pajassa yritän välittää

samaa ajatusta myös

nuorille. Olen aina

sanonut, että ope-

tan kolmea asiaa:

kärsivällisyyttä,

kärsivällisyyttä ja

kärsivällisyyttä.

Kivipajassa hän

kokee tekevänsä

oman osansa ympäristö-

kasvatuksesta. Kivet ja

mineraalit antavat lapsille

> Nimi: Vesa Laamanen

> Ammatti: nuoriso-ohjaaja

> Virasto: nuorisoasiainkeskus,

Koskelan nuorisotalo

> Ikä: 66

> Koti: Alppilassa

> Harrastukset: Kivet,

jousiammunta, kalastus

ja tieteiskirjat

ja nuorille näkyviä välineitä ympäristö-

asioiden hahmottamiseksi ja ymmärtä-

miseksi.

− Voin esimerkiksi kertoa, että kän-

nykkään tarvitaan 30 mineraalia, ja näi-

den mineraalien etsintään tarvitaan yhtä

kännykkää varten 20 kaivosta. Siitä on

hyvä edetä kaivosten ympäristövaiku-

tuksiin ja siitä vielä edemmäs. Tärkeää

on se, että tarina on tosi. Tärkeää on se-

kin, etten lauo omia mielipiteitäni. Teh-

täväni ei ole saarnata tai moralisoida,

vaan kertoa tutkittuja faktoja ja saada

lapset ja nuoret sitä kautta ajattelemaan

näitä asioita, hän sanoo.

− Eräs nuori tuli pajalle 10-vuotiaa-

na ja alkoi sitten käydä omatoimisesti.

Yhteistyömme jatkui yli 17 vuoden ajan.

Hänestä tulikin sitten geologi, joka on

erikoistunut mineraaleihin. Eipä se tun-

nu ollenkaan hassummalta, Laamanen

heittää.

SUSA NOKELAINEN

tuottaja, talous- ja suunnittelukeskus

En toimi luottamustehtävissä, mutta olen hyvin kiinnos-

tunut vaikuttamismahdollisuuksista. Äänestän ja vastaan

mielipidekyselyihin. Aion äänestää tulevissa työsuojelu-

vaaleissa. Sähköpostiin tulee hyvin tietoa ja kyselyitä hen-

kilöstöasioista, mutta toivoisin selkeämpiä ohjeita, miten

työntekijät voivat itse tehdä aloitteita. Jos mieleeni tulisi idea, en

tiedä miten veisin sitä eteenpäin. Ihmiset varmasti tarjoaisivat ideoitaan, jos käy-

tännöt olisivat selkeät.

Haluatko vaikuttaa? KIINNOSTAAKO ASIOIHIN VAIKUTTAMINEN? MITEN PARANTAISIT OSALLISTUMIS- MAHDOL LISUUKSIA? AIOTKO ÄÄNESTÄÄ SYKSYN TYÖSUOJELUVAALEISSA?

teksti EEVA TÄHTINEN kuvat JONNE RÄSÄNEN

RISTO JANHONEN

telepalvelusuunnittelija, sosiaali- ja terveysvirasto

En ole kovin aktiivinen näissä asioissa. Oma työ pitää

niin kiireisenä, ettei aikaa tunnu löytyvän. Olen aika lais-

ka osallistumaan, joten äänestäminen syksyn työsuoje-

luvaaleissa saattaa jäädä. Voisin äänestää, jos tarjolla olisi

tuttu ehdokas ja äänestäminen onnistuisi helposti netissä.

Halukkaat pystyvät mielestäni vaikuttamaan yhteisiin asioihin

hyvin esimerkiksi yt-tilaisuuksissa, joita järjestetään muutaman kerran vuodessa.

MIIA IISAKKILA

näyttelyassistentti, hallintokeskus

Minusta on erittäin tärkeää, että henkilöstöllä on mah-

dollisuus vaikuttaa ja että siihen on tarjolla sopivia väyliä.

Olen äänestänyt aiemmissa vaaleissa vaihtelevasti. Aion

todennäköisesti äänestää syksyn vaaleissa, jos prosessi

on selkeä ja sisältö helppo ymmärtää. Vaikuttamismahdol-

lisuuksista tiedotetaan mielestäni ihan hyvin, mutta kaipaisin

vielä konkreettisempaa tietoa siitä, miten itse voi osallistua ja missä toimielimissä

päätetään mistäkin asioista.

MIKA RUUSUNEN

graafinen suunnittelija, kulttuurikeskus

Työni vie niin paljon aikaa, etten ole juuri ehtinyt ottaa

selvää henkilöstön vaikuttamismahdollisuuksista. Olen

ollut aika passiivinen näissä asioissa, ja äänestäminenkin

on jäänyt. Kaupungin organisaatio on iso, ja tuntuu vaike-

alta hahmottaa, mihin asioihin henkilöstö voi mitäkin kautta

vaikuttaa. Kiinnostustani voisi lisätä se, että asioita tuotaisiin

esiin konkreettisella tasolla.


kaffella

Henkilöstöpäällikkö Tuula

Mäkelä rakennusviras-

tosta ja johtava työkuraat-

tori Jani Huovinen so-

siaali- ja terveysvirastosta kuuluvat

koulutuksen suorittaneisiin, mutta

kirjastonjohtaja Päivi Laaksosella

koulutus oli kahvitteluhetkellä vasta

edessä.

Kuinka työläs ABC-verkkokurssi on?Päivi Laaksonen kertoo siirtäneensä

verkkokoulutuksen aloittamista, kos-

ka on epäillyt ajan riittämistä. Mutta

onko koulutus todella työläs?

– Epäilin etukäteen, että koulutus

vie paljon aikaa, mutta se olikin yl-

lättävän nopea ja näppärä suorittaa.

Vaikka materiaalia on runsaasti, se on

jaoteltu kätevästi kuuteen osioon. Ir-

rottelin aikaa sieltä täältä ja luin aina

moduulin kerrallaan. Yhden opiske-

luun meni alle tunti. Ilmoittauduin

helmikuussa ja sain todistuksen tou-

kokuussa, Huovinen kertoo.

Rakennusvirastossa on 30 esimiestä,

ja siellä koulutus on hoidettu tehok-

kaana ryhmätyönä.

– Esimiehet ovat kokoontuneet

osastoittain atk-luokkaan, jossa verk-

komateriaali on käyty läpi yhdes-

sä keskustellen. Myös koulutukseen

kuuluva tentti on tehty saman tien.

Koulutus on pystytty hoitamaan puo-

lessa päivässä, Mäkelä jatkaa.

– Kuulostaa helpottavalta eikä ol-

lenkaan hurjalta urakalta. Olen ihan

turhaan kantanut huolta ajan käytös-

tä, Laaksonen sanoo helpottuneena.

Mikä on verkko-opiskelun etu?– Koulutus on tehokasta ja jokaisen

työ aikaa säästävää, kun opinnot ja

tent tikin tapahtuvat omassa työpis-

teessä itselle sopivana hetkenä eikä

tar vitse lähteä muualle johonkin

koulu tus tilaisuuteen, Huovinen tii-

vistää edut.

Mäkelä lisää, että kyseessä on len-

nossa oppiminen, joka limittyy työ-

teksti RITVA-LIISA SANNEMANN kuvat JONNE RÄSÄNEN

Esimiehen ABC opitaan verkossa

Hyvän esimiehen ABC

-verkkoaineisto on joustava

tapa kerrata ja sparrata

esimiestyöhön tarvittavia

tietoja ja taitoja. Koulutuksen

voi suorittaa omaan tahtiin

työn lomassa. Millaisia

kokemuksia ja hyötyä

koulutuksesta on saatu?

t

> KESKUSTELEMASSA:

henkilöstöpäällikkö

Tuula Mäkelä

rakennusvirastosta

kirjastonjohtaja

Päivi Laaksonen

Lauttasaaren kirjastosta ja

Ruoholahden lastenkirjastosta

johtava työkuraattori

Jani Huovinen

sosiaali- ja terveysviraston

nuorten palveluista

> AIHE:

Hyvän esimiehen

ABC -verkkoaineisto

> PAIKKA:

Musiikkitalon kahvilan terassi


Esimiehille koulutuksia ja valmennusta:Treeni-lähiesimieskoulutus,

Oiva Taituri -lähiesimieskoulu-

tus, Uutena esimiehenä -kou-

lutus, keskijohdon valmennus,

ylimmän johdon EMBA-koulutus,

Hyvän esimiehen ABC -verkko-

koulutus ja HR-mestariluokka.

hön. Verkossa myös koko oppimateriaali

on jatkuvasti saatavana, ja tähän tieto-

pakettiin voi palata, kun eteen tulee ki-

perä kysymys.

– Myös muu henkilöstö voi käydä tu-

tustumassa Helmi-intrassa koulutuksen

sisältöön ja ottaa selvää, millaista johta-

mista he voivat odottaa esimiehiltään,

Mäkelä vinkkaa.

Antaako koulutus tietoa käytännön esimiestilanteisiin?Laaksosta mietityttää myös, onko kou-

lutus riittävän käytännönläheistä. Hän

itse haluaisi saada ohjeita juuri arjen eri-

laisiin tilanteisiin, joita työyhteisössä tu-

lee eteen.

– Koulutusmateriaalissa on arjen suju-

mista koskeva osio ja paljon hyviä käytän-

nön esimerkkejä, joita voi soveltaa omaan

työhön. Siellä on myös selkeät ohjeet, mi-

ten erilaisia prosesseja, kuten vaikkapa

hankalaa työsuhteen purkamista viedään

eteenpäin, Huovinen mainitsee.

Oppaista huolimatta tilanteet työpai-

kalla voivat olla niin haastavia, että esi-

mies tarvitsee lisäksi henkilöstöasian-

tuntijoiden tukea.

– Esimiehen voi olla vaikea mieltää,

mikä on hyvää kommunikointia, mihin

ja milloin hän saa puuttua. Näihin työ-

yhteisötaitoihin pitäisi kiinnittää enem-

män huomiota, Mäkelä toivoo.

Huovinen innostuu ideoimaan, että

yhtä hyvin tarvittaisiin hyvän työnteki-

jän ABC -koulutusta, jossa kerrotaan oi-

keudet ja velvollisuudet. Esimiehen lisäk-

si myös työntekijät voivat tukea työtove-

reitaan.

– Jokainen tuo töihin oman henkilökoh-

taisen ilmapiirinsä, jolla on iso merkitys

työyhteisön hyvinvointiin. Esimies tör-

mää työssään myös näihin privaattielä-

mästä kumpuaviin kysymyksiin, Mäke-

lä toteaa.

Mikä on koulutuksen paras anti?Päivi Laaksonen sanoo odottavansa kou-

lutukselta myös sitä, että syntyisi yh-

tenäinen kokonaiskuva esimiestyön eri

osa-alueista. Huovinen lupaa, että kou-

lutus on erinomainen kertauskurssi, joka

kokoaa tiiviiseen pakettiin kaiken tärke-

än informaation, jota moni on saanut jo

aiemmissa esimiesvalmennuksissa.

– Juuri iso yleiskuva esimiestyöstä ja

erityisesti koko kaupunkia koskevat yh-

tenäiset toimintatavat ovat koulutuksen

parasta antia, Mäkelä lisää.

Molemmat kiittelevät koulutusta sii-

tä, että se varmistaa 40 000 työnteki-

jän organisaatiossa yhteiset pelisäännöt

esimies-alaissuhteisiin. Koulutus tukee

henkilöstöjohtamista, joka tahtoo jäädä

lapsipuolen asemaan asiajohtamisen rin-

nalla.

Ryhmämuotoinen, keskusteleva opis-

kelu nosti rakennusvirastossa esille myös

kehittämisalueita. Mäkelä suosittelee

vastaavanlaista opiskelutapaa muillekin

työyhteisöille.

Laaksonen on kuunnellut korva tark-

kana kurssin suorittaneiden kokemuksia

ja tiivistää odotuksensa:

– On hyvä päästä kertaamaan esi-

miestyön perusasioita, koska monet yk-

sityiskohdat unohtuvat helposti, jos ne

tulevat harvoin eteen. Odotan myös hy-

viä työkaluja ja tietoa kaupungin yhtei-

sistä toimintamalleista. Nyt tuntuu siltä,

että tulen saamaan sen mitä lähden ha-

kemaan, Laaksonen arvioi.


Johtaminen ja esimiestyö >

Hyvän esimiehen ABC

”Koulutus tukeehenkilöstöjohtamista,joka tahtoo jäädälapsipuolen asemaanasiajohtamisenrinnalla.”

Tuula Mäkelä, Päivi

Laaksonen ja Jani Huovinen

keskustelevat esimiesten

verkkokoulutuksesta ja

sen antamaista työkaluista

esimiestyöhön.

Mikä ABC? > Hyvän esimiehen ABC -verkkoaineisto rakennettiin

kaksi vuotta sitten Helmen Henkilöstö-sivuille.

> Ideana on, että kaikki 4 000 esimiestä suorittavat

koulutuksen. Nyt sen käyneitä on jo 1 464.

> ABC koostuu kuudesta osasta, ja aineistoon voi pe-

rehtyä omassa tahdissa. Lopputentti tehdään ver-

kossa, ja opiskelu tapahtuu työaikana.

> Koulutukseen ja tenttiin ilmoittaudutaan Helmen

Koulutuskalenterissa.

> Yli 90 prosenttia esimiehistä Talpassa, Starassa,

Palmiassa, pelastuslaitoksessa, HKL:ssa, Helsingin

Satamassa, rakennusvirastossa, liikuntavirastossa ja

kaupunginmuseossa on jo käynyt koulutuksen.

> Tavoitteena on, että tänä vuonna yhteensä 1 500

esimiestä lisää suorittaa tentin.

Suorittaneita palkitaan!

> Nyt kannattaa varata aikaa koulutukseen, sillä kaik-

kien vuoden loppuun mennessä kurssin suoritta-

neiden esimiesten kesken arvotaan kaksi kylpylä-

viikonloppua. Lisäksi niiden virastojen ja liikelai-

tosten kesken, joissa yli 90 prosenttia esimiehistä

on tämän vuoden loppuun mennessä suorittanut

kurssin, arvotaan kaksi erikseen sovittavaa koulu-

tuspakettia. Palkittavat arvotaan ja julkistetaan tam-

mikuussa 2014.


asukas

Työväenopisto täyttää ensi

vuonna sata vuotta. Vuosi-

en aikana siitä on sukeutu-

nut kaikille avoin paikka, jossa

sekä oman elämänsä taidemaalarit että

opiskelua jatkuvasti kaipaavat voivat ko-

koontua saman katon alle toteuttamaan

itseään. Työväenopistolla on yksitoista

omaa yksikköä ympäri Helsinkiä. Lisäksi

se järjestää kursseja noin 70 muussa ti-

lassa, kuten kouluilla ja palvelutaloilla.

Toukokuussa toteutettiin pitkään

suunniteltu organisaatiomuutos, jolla

pyrittiin selkeyttämään toimintaa. Uu-

distusta ennen opetuksesta ja asiakas-

palvelusta vastasi kuusi alueopistoa.

Vaikka perusasiat toimivat niissä sa-

moin, jotkut toimistopalvelut saattoivat

olla hyvinkin erilaisia.

Uudessa organisaatiossa käytäntöjä

on pyritty selkiyttämään siten, että ope-

tuksesta vastaa yksi osasto ja asiakaspal-

velusta yksi. Lisäksi on hallinto-osasto.

Mutkatonta palvelua

Asiakaspalveluosaston avulla opisto ha-

luaa tehdä työntekijöiden työn mutkat-

tomaksi ja asiakkaiden opiskelun vai-

vattomaksi.

− Asiakaspalveluosaston kohderyh-

mänä ovat nykyiset ja tulevat opiskeli-

jat, tuntiopettajat ja koko opetusosasto.

Uusia opiskelijoita tavoitellaan sujuval-

la puhelin- ja nettipalvelemisella, tiedot-

teilla ja esitteillä eli ylipäätään toimivalla

ulkoisella viestinnällä. Asiakkaista taas

pidetään huolta niin, että he ovat oikeas-

sa paikassa oikeaan aikaan ja että he saa-

vat opinnoilleen tukea kaikin mahdolli-

sin tavoin, kertoo palvelupäällikkö Pir-

jo Halla.

Työväenopistolla on lähes tuhat tun-

tiopettajaa, jotka vetävät 80 prosenttia

tunneista. On tärkeää panostaa myös

heidän työnsä tukemiseen, ja tähän asia-

kaspalveluosasto on omiaan. Se huo-

lehtii muun muassa siitä, että tilat ovat

kunnossa, opetukseen tarvittavat lait-

teet toimivia ja että monisteita on tar-

peeksi. Osaston tehtävänä on järjestää

puitteet sellaisiksi, että opettajat voivat

keskittyä opettamiseen ilman käytän-

nön asioista huolehtimista.

Ytimessä asiakkaiden toiveetAsiakaspalveluosaston päällikkö Han-

nele Koli-Siiterin mukaan seuraava

etappi muutoksessa on tehdä asiakas-

palvelusta tasa-arvoisempi. Kurssi-il-

moittautumisen voi tehdä netissä, pu-

helimitse tai piipahtamalla paikanpääl-

lä, mutta kurssille mukaanpääsy voi olla

joskus kiinni minuutista. Tämä on asia,

johon halutaan pureutua.

− Opiston on helppo palvella niitä,

jotka pystyvät ilmoittautumaan kurs-

seille koska tahansa päivän aikana, mut-

ta on kuitenkin monia sellaisia ammat-

tiryhmiä, joissa ei voi olla jatkuvasti ne-

tin tai puhelimen ääressä. Esimerkiksi

Työväenopisto koki toukokuussa massiivisen

organisaatiomuutoksen. Se synnytti kolme uutta osastoa,

joiden tähtäimessä on selkeyttää opiston toimintaa sekä

henkilökunnan että asiakkaiden osalta.

teksti KATJA PESONEN kuva ANNA-LEENA VÄÄTÄNEN

”Jatkuvauusiutuminen oneittämätön osatyöväenopistonkurssisuunnittelua.”

..


Syksyn kursseja ja uutuuksia

> Kielissä tarjolla 23 eri kieltä, uutuutena serbia. Mui-

ta erikoisuuksia muun muassa somalin intensiivial-

keet ja thai-kielen matkailualkeet.

> Maahanmuuttajien suomen kielen kursseja lisätty.

> Käsitöissä uutuuskursseina mm. Rukilla ja värttinäl-

lä kehrääminen, Räsymattokurssit, Neulekoneen

kotihuolto, Vaatteita 50-luvun henkeen.

> Kotitaloudessa uutuutena Hävikistä herkuksi,

Ayurvedasta vinkkejä maustamiseen, Retroleivon-

taa, Katuruokaa aasialaisittain.

> Kuvataiteissa uutuutena Videokäsikirjoituksen pe-

rus- ja jatkokurssit, Videotaide, Näyttelyn rakenta-

minen A:sta Ö:hön.

> Kirjallisuudessa 47 kirjailijavierailua ja yleisluentoa

eri puolilla Helsinkiä.

> Teatteriopetuksen perusajatuksena on ”Mennä

kohti kokijaa”.

> Musiikissa uutuutena Improlaulu – sukellus impro-

visoitujen laulujen maailmaan.

> Hyvinvointi- ja terveys, uutuutena Kauneutta luon-

nollisesti keittiön kautta.

> Tietotekniikassa suositut tietoiskut (osa seurattavis-

sa netin kautta). Ohjelmoinnin kursseja lisätty. Sosi-

aalisen median kursseja.

> Ihminen, yhteiskunta ja kulttuuri -ainealan lähes

koko tarjonta uusiutuu lukukausittain, etenkin kai-

kille avoimet yleisluennot.

> Liikunnassa tarjolla trendilajeja kuten pilates, zum-

ba, balletfit, core, kehonhuolto, venyttely ja erilaisia

joogakursseja.

> Lisätiedot opisto.hel.fi

autonkuljettajat, perhepäivähoitajat ja

vuorotyöläiset eivät voi sännätä nettiin

ilmoittautumaan työnteon lomassa. Kun

parannamme ilmoittautumista, voimme

tavoittaa uusia asiakkaita. Se on tämän

vuoden tavoite.

Ihmiset kaipaavat kohtaamisiaJatkuva uusiutuminen on Koli-Siiterin

mukaan eittämätön osa työväenopiston

kurssisuunnittelua. Siihen kuuluu myös

asiakkaiden kuuntelu ja heidän toivei-

densa toteuttaminen.

− Jos ihmiset haluavat isokantele-

kurssin, me järjestämme sen. Vaikka

joku ehdotuksista ei kantaisi kurssiksi

asti, voimme järjestää aiheesta vaikka-

pa yleisöluennon, joita ohjelmistossa on

muutenkin säännöllisesti.

Tuntiopettajat ovat aitiopaikalla kuu-

lemassa opiskelijoiden toiveita. Heidän

lisäkseen opetusosastossa on kahdek-

san johtavaa opettajaa, kolmekymmentä

suunnittelijaopettajaa ja yli kymmenen

tuntipalkkaista koulutussuunnittelijaa,

joiden ammattitaitoon kuuluu aavistaa,

mitä ihmiset haluavat. Työ vaatii paljon

ajan ja trendien seuraamista ja haiste-

lua. Ideoita tunteihin tulee opiskelijoilta,

mutta opettajat itsekin ehdottavat kurs-

seja, joita haluaisivat pitää. Koli-Siiteri

toteaa, että asiakkaiden toiveita kuunnel-

laan kaikessa, oli sitten kyseessä opetus,

tunnit tai opiskelupaikat.

− Kerran meihin otti yhteyttä 20 kun-

talaista, jotka halusivat Konalaan kera-

miikkaopetusta. Toive toteutui!

Tänä vuonna työväenopistossa opis-

kellaan yli 100 000 tuntia. Opisto on

monesti mielletty kädentaitojen kar-

tuttajaksi, mutta monissa oppilaitoksis-

sa järjestetään nykyään verkkokursseja

tai muunlaisia digitaalisia oppimistapo-

ja. Työväenopisto on yksi Suomen Verk-

ko-opiston yhteistyökumppaneista, ja

verkko-opintoja kehitetään edelleen.

Pirjo Hallan mukaan näitä enemmän

vetävät silti sellaiset verkkokurssit, joi-

hin sisältyy myös lähiopetusta. Yksi syy

voi olla se, että työväenopisto on edel-

leen paikka, jonne ihmiset kokoontuvat

harrastamaan ja opiskelemaan mutta

myös viettämään aikaa sellaisten kans-

sa, joilla on samat kiinnostuksen koh-

teet. Opistolla on oppimisen lisäksi so-

siaalinen merkitys.

Muutos tuli perustoiminnan tueksiRehtori Taina Saarinen toivoo, että

opettajat ja opiskelijat huomaavat muu-

toksen ennen kaikkea toiminnan selkey-

tymisenä – ainakin ajan myötä. Henki-

lökunta pysyy samana, kuten myös ti-

lat, opettajat, hallinto ja asiakaspalvelu.

Opetuksen suunnittelussa ja toteutta-

misessa suurin muutos on se, että tästä

lähtien voidaan ottaa huomioon Helsin-

ki kokonaisuudessaan palastelun sijaan.

− Kun lähtökohtana on nyt koko Hel-

sinki, kurssitarjonta voidaan suunni-

tella kokonaisvaltaisemmin. Samoin

alkeiskurssien ja jatkokurssien osalta

voimme miettiä tarjontaa aiempaa sel-

keämmin, kertoo Saarinen muutoksen

hyödyistä.

Henkilökunnan nimikkeet ja työteh-

tävät ovat pitkälti samoja, mutta orga-

nisointitapa on muuttunut. Myös työ-

tehtävät muuttuvat pikku hiljaa, sillä ta-

voitteena on saada syvempiä työnkuvia

henkilöstölle ja samalla kehittää asioiden

hoitotapaa.

− Pitkään vallinneen toimintatavan

muuttaminen ei käy nopeasti, mutta

heti kun uusi malli oli lanseerattu, al-

koivat työntekijät jo muokata toimin-

taansa uuteen kuosiin. Uusi malli teh-

tiin työntekijöiden voimin. Opiston

sisäinen muutostyöryhmä ansaitsee

suurkiitoksen työpanoksestaan, Saari-

nen sanoo.


hyvinvointi

26

Muutokseentarjolla tukeaTyöelämää luonnehtii jatkuva muutos. Muutokset koskevat yksittäisiä

ihmisiä tai koko työyhteisöä. Työterveyshuolto antaa tarvittaessa

muutostilanteissa tukea ja apua työhyvinvoinnin jatkumiseksi.

teksti LAURA HEIKKINEN kuva TERHI EKEBOM

Työpaikoilla voi olla käynnissä samanaikaisesti

useita muutoksia, jotka ovat välttämättömiä

kehityksen jatkumiseksi. Usein ne lähtevät

liikkeelle uusista tarpeista, joita julkisiin pal-

veluihin kohdistuu. Muutokset vaikuttavat työhyvin-

vointiin ja voivat tuottaa ajoittaisia häiriöitä arkeen, jol-

loin työn hallinnan tunne voi horjua. Merkitykselliseksi

koettu työ ja sujuva arki ovat työhyvinvoinnin perustat.

Tunteet viriävät muutoksen myötäKun kuulemme tulossa olevista muutoksista työssä,

se ei välttämättä heti herätä meissä mitään erityisiä

tunteita. Joskus taas muutos on niin merkittävä, että

emme pysty käsittelemään asiaa kerralla vaan muutos

alkaa pikkuhiljaa tulla todeksi. Vasta tämän myötä viri-

ävät tunteet.

Muutoksen prosessoiminen etenee vaiheittain. En-

sivaiheissa huoli ja epävarmuus tulevasta selviämises-

tä voivat nostattaa jopa pelon ja vihan tunteita sekä

kriittisyyttä ja vastustusta.

Taustalla on usein inhimillinen huoli omasta pär-

jäämistä sekä tarve ylläpitää hallinnan ja jatkuvuuden

tunnetta pitäytymällä tutussa ja turvallisessa. Haluam-

me ymmärtää, mistä muutoksessa on kysymys, mitä

hyötyä muutoksesta on ja miten se aiotaan toteuttaa.

Toimenkuvat ja tavoitteet selkeiksiUusilla työtiimeillä tai työyhteisöillä ei ole vielä yhtei-

siä toimintamalleja, tavoitteita ja jäsenten rooleja osa-

na kokonaisuutta, eivätkä uusissa haasteissa aiemmat,

hyvin toimineet työskentelytavat enää toimi.

Muutostilanteissa ja erityisesti yksiköiden yhdistyes-

sä on tärkeää pyrkiä luomaan yhteinen käsitys työn teke-

misestä, tavoitteista ja yhteisistä toimintatavoista. Täl-

löin koko työprosessi on usein hyödyllistä perata auki.

Lisäksi on tärkeää hahmottaa millaisia työnkuvia ja

millaista osaamista työyhteisön jäsenillä on. Se auttaa

hahmottamaan työn- ja vastuunjakoon liittyviä kysy-

myksiä.

Esimiehen monet roolitEsimiehellä on muutoksessa useita rooleja: toisaalta

hän on muutoksen kokija ja joutuu itsekin prosessoi-

maan muutoksen kokemukset, toisaalta hän johtaa työ-

yhteisöään läpi muutoksen vaiheiden.

Esimiestä tarvitaan työyhteisössä johtamaan ja

selkiyttämään arkityötä, joka muutostilanteissa

saattaa näyttäytyä aiempaa sekavampana, sekä

keskustelukumppaniksi vastaamaan kysymyksiin

ja hälventämään epävarmuutta.

Työhyvinvoinnin kannalta keskeinen johta-

misen väline työyhteisössä on viestintä,

jonka merkitys korostuu muutostilan-

teessa. Esimiehen tehtävä on tiedot-

taa muutoksesta ja sen vaikutuksista.

Hänen tulee myös huolehtia siitä, että

vuorovaikutukseen soveltuvia tilai-

suuksia on riittävästi ja rakentaa ne sel-

laisiksi, että niissä tarjoutuu mahdolli-

suus avoimeen keskusteluun.

Apua yksilöille ja tiimeilleJos työntekijä tai esimies on

huolissaan jaksamisestaan

ja hyvinvoinnistaan, on

hyvä varata aika työterveyshoitajalle.

Työterveyshuollon vastaanotolla saa

apua tilanteen jäsentämiseen ja suunnitelman,

jolla tilannetta saadaan kohennettua.

Muutostilanteessa kannattaa muistaa

kaupungin työkyvyn tuen yhteisesti sovitut

toimintamallit: varhaisen tuen ja

paluun tuen toimintamallit,

päihdeohjelma ja osatyökykyisten

työntekijöiden työssä jatkamisen

mahdollistamiseen tähtäävät

erityistuet.

Esimies voi pyytää työterveys-

hoitajaa tai työterveyslääkäriä koko-

amaan työterveysneuvottelun, kun

työntekijän työkykyasiat näyttävät

liittyvän työntekijän terveyden tai

jaksamisen ongelmiin. Työyhtei-

sön oireillessa voi esimies myös

konsultoida oman alueen työ-

terveyspsykologia.

Toimintaan merkittävästi vai-

kuttavat muutostilanteet

olisi tärkeää huomioida

tehtäessä tai päivittäessä


psykologi

27

viraston ja työterveyshuollon yhteistä toimintasuunni-

telmaa ja työterveysyhteistyöhön liittyvien tapaamis-

ten vuosikelloa. Näitä ovat esimerkiksi esimiesten työ-

hyvinvointi- ja muutostukiryhmät.

Työterveyskeskuksella on Helmi-intrassa Kun työ

muuttuu -sivusto, minne on koottu tietoa työelämän

muutostilanteista. Sieltä selviää, millaisia palveluja ja

yhteistyön mahdollisuuksia työterveyskeskus tarjoaa

muutostilanteissa. Aiheita on jaoteltu yksilö-, työyh-

teisö- ja esimiestasolle, mutta sivut on tarkoitettu luet-

tavaksi jokaiselle. Lisäksi löytyy vinkkejä siihen, miten

omaa työhyvinvointia voi vahvistaa.

> Lisätiedot Helmi > Yhteiset palvelut >

Työterveyshuolto

> Lähteet: Kun työ muuttuu -sivusto ja työterveys-

psykologi Hanna Valkonen, työterveyskeskus

Muutoksen ABC: > Selvitä faktoja ja hae vastauksia.

> Osallistu aktiivisesti ja keskustele.

> Keskity omaan tehtävään ja sen tavoitteisiin.

> Keskustele tarvittaessa esimiehesi kanssa

tehtävistäsi ja työtavoitteistasi.

> Huolehdi ammattiosaamisestasi ja

tarvittaessa päivitä sitä.

> Muistele aikaisempia onnistumisia.

> Jaa huolia työyhteisössä ja käytä sieltä

saatava sosiaalinen tuki.

> Käänny tarvittaessa työterveyshuollon puoleen.

> Pidä huolta palautumisestasi ja omasta

hyvinvoinnistasi.

Uni ja nykyajan vaanivat villipedot

NUKKUMAAN MENNESSÄ LUET ehkä pari sivua hyvää kirjaa, jonka jälkeen

nukahdat vaivattomasti. Aamulla heräät kellonsoittoon virkeänä ja täyn-

nä tarmoa: uusi antoisa päivä edessä! Vai kuulostaako seuraava skenaario

tutummalta: pyörit tuntikausia sängyssä ahdistuneena mielen tuottaessa

kauhukuvia siitä, kuinka et tule selviämään seuraavasta päivästä. Aamulla

peilistä katsoo panda, ja tunnet olosi raadoksi.

UNETTOMUUS ON KANSANTERVEYDELLISESTI merkittävä ongelma ja työ-

terveyshuollossa tuttu ilmiö. Tutkimusten mukaan jopa kolmannes työs-

säkäyvistä henkilöistä kärsii unettomuudesta kolmesta neljään päivänä

viikossa. Jos herätessä olo tuntuu väsyneeltä ja päivän toimiin tarttumi-

nen työläältä, silloin unen pituus ei ole ollut riittävä tai unen laatu jäi hei-

koksi. Unettomuuden taustalta löytyy monenlaisia tekijöitä kuten muut-

tunut elämäntilanne, huonot nukkumistottumukset, epäsäännölliset työ-

ajat tai sairaus. Myös persoonallisuustekijät vaikuttavat: unettomuudesta

kärsiville tyypillisiä piirteitä ovat tunnollisuus, vaativuus, vastuuntunto ja

tarkkuus. Siis samoja ominaisuuksia mitä työelämässä pidetään myöntei-

sinä ja toivottavina.

EVOLUUTIONÄKÖKULMASTA KATSOTTUNA HERKKÄUNISUUS on ollut

eloonjäämisen kannalta arvokas ominaisuus. Yhteiskunta ympärillä on

muuttunut kuitenkin melkoisesti sitten esi-isien. Nykyajan vaanivia villi-

petoja ovat kiire, stressi, jatkuvat suorituspaineet ja työelämän kova muu-

tostahti. Ennen työ oli pääosin fyysistä ja kuormitti koko kehoa, tämän päi-

vän tietoyhteiskunnassa selviytyminen kuormittaa lähinnä aivoja ja miel-

tä. On tässä luolaihmisen aivoilla ihmettelemistä: pitäisi nukkua kunnolla

selvitäkseen stressaavassa työssä, mutta juuri stressaava työ saa meidät

valvomaan.

USEIN PAHIN UHKA on oma mielemme. Yleisin unettomuuden muoto on-

kin toiminnallinen unettomuus, jolloin unettomuutta aiheuttaa pelko ja

huoli siitä ettei saakaan unta. Nykyään unettomuuden hoidossa opetel-

laan tunnistamaan näitä unettomuutta ylläpitäviä haitallisia ajatusmalleja

ja luomaan vaihtoehtoisia ajatuskulkuja tilalle. Myös rentoutumiskeino-

jen opettelu on hoidossa keskeisessä roolissa. Unettomuus voi olla myös

merkki muutoksen tarpeesta. Milloin olet viimeksi pysähtynyt ja kysynyt

itseltäsi kuinka voit?

JOKAINEN VOI EDESAUTTAA hyvää unta kiinnittämällä huomiota elämän-

tapoihin, kuten hyvään ravintoon, liikuntaan sekä nukkumisaikojen sään-

nöllisyyteen. Usein unettomuus korjaantuu itsestään, mutta työterveys-

huoltoon kannattaa ottaa yhteyttä, jos unettomuus pitkittyy tai heikentää

elämänlaatua. Unettomuudesta ei tarvitse tulla painajainen.

Työterveyspsykologi

Marjukka Hämäläinen

kehottaa unettomia kiinnittämään

huomiota elämäntapoihin.


Toukokuussa tehtyyn Miten me

kuljemme töihin? -kyselyyn

saatiin yli 6 000 vastausta, ja se

tuotti paljon tietoa liikkumis-

tottumuksista, -tarpeista ja -toiveista.

Valtaosa henkilöstöstä kokee, että työ-

paikalla on ympäristöystävälliseen liik-

kumiseen kannustava ilmapiiri, mutta

ohjeissa ja käytännöissä voisi olla paran-

tamisen varaa. Lähes yksimielisesti toi-

votaan työnantajan edistävän ympäris-

töystävällistä liikkumista.

Joka toinen työntekijä kulkee töi-

hin julkisilla, reilu kymmenes pyöräilee

ja lähes yhtä moni kävelee. Kuusi kym-

menestä kävelee lisäksi välimatkat työ-

aikana esimerkiksi toisessa virastossa

käydessään tai muuten työasioita hoi-

taessaan.

Noin puolet vastaajista ei nähnyt

mitään estettä sille, että kulkisi jalkai-

sin tai pyörällä töihin. Yleisin este oli

liian pitkä työmatka, joskin osalla näin

vastanneista se oli alle 10 kilometriä.

– Sehän ei välttämättä ole pyöräl-

lä paha matka, jos reitti on hyvä. Osal-

la työpaikoista puutteelliset suihkutilat

voivat vaikeuttaa pyörän käyttöä, mai-

nitsee toimitusjohtaja Ville Voltti ky-

selyn tehneestä Mobinet Oy:sta.

Virastokohtaiset erot suuriaNoin puolelle joukkoliikenne on yleisin

tapa kulkea. On myös paljon kulkuta-

pojen ”sekakäyttäjiä”. Autoilijoita on

viidennes henkilöstöstä, mikä on sel-

västi pääkaupunkiseudun keskiarvoa

vähemmän.

Liikkumistottumuksissa oli suuria

virastokohtaisia eroja. Esimerkiksi au-

toilijoiden osuus vaihteli lähes nollasta

noin kolmannekseen. Autoilijavaltaisin

virasto oli liikuntavirasto mutta toisaal-

ta se oli yksi kärkivirastoista kävelyssä

ja pyöräilyssä. Vähiten autoa käyttävä

virasto oli kaupunkisuunnitteluvirasto.

Jokainen

Kaupungin työntekijät

liikkuvat mielellään töihin

kävellen ja pyörällä.

Työpaikoilla onkin

liikkumiseen kannustava

ilmapiiri. Tämä selvisi

keväällä tehdystä

työmatkakyselystä.

teksti ILPO SALONEN kuvat SHUTTERSTOCK

liikkeellä

askel tekee hyvää


Syksyn uusia lajeja

SELKÄ KUNTOON -kurssi koostuu selän

terveyttä edistävistä ja ylläpitävistä tera-

peuttisista liikeharjoituksista ja venytys-

tekniikoista. Selkä kuntoon -ryhmä so-

veltuu kaikille, joilla on selkäongelmia,

lukuun ottamatta akuuttia, voimakasta,

diagnosoimatonta selkäperäistä kipua.

KAHVAKUULA. Lihasvoimaa ja kestävyyttä

sekä tasapainoa kehittävä tunti, jossa väli-

neenä käytetään eri painoisia kahvakuulia.

Harjoitukset koostuvat kokonaisvaltaisis-

ta ja monipuolisista liikkeistä, joissa tree-

nataan useaa lihasryhmää kerralla. Tunti

koostuu lämmittelystä, tekniikkaharjoit-

teista ja liikepattereista. Sopii erinomai-

sesti sekä miehille että naisille.

RAPAKUNNOSTA KUNTOON. Oletko ra-

pakunnossa? Aloita kunnonkohotus ohja-

tusti! Kevyt perustunti, joka sopii liikuntaa

aloitteleville. Tunnilla kehitetään tavoit-

teellisesti kestävyyskuntoa, lihaskuntoa

ja liikkuvuutta. Tunnilla tutustutaan mo-

nipuolisesti eri liikuntamuotoihin perus-

jumppatunneista tanssillisiin tunteihin.

Kurssin alussa ja lopussa tehdään lihas-

kunto-, tasapaino- ja liikkuvuustestit.

Lisäksi kurssilaiset saavat ohjeistusta

arkiaktiivisuuden lisäämiseksi.

RYHMÄT YLI 60-VUOTIAILLE. 60+ Iloi-

set ikivireät on pehmeää liikuntaa yli

60-vuotiaille. Tunnin aikana tutustutaan

eri liikuntamuotoihin mm. perusjump-

paan, tanssillisiin tunteihin, kehonhuol-

totunteihin. Tunnilla voidaan tehdä niin

aerobista, lihaskuntoa, tasapainoa kuin

liikkuvuutta harjoittavia liikkeitä.

TEEMATUNNIT. Ohjaaja ja tuntien teemat

vaihtelevat. Tunnit ovat maksuttomia.

Tunnin ajankohta, teema ja sisältö löy-

tyvät 1–2 viikkoa ennen ajankohtaa Hel-

messä henkilöstöliikunnan sivuilla. Paik-

ka tunnille varataan Helmen koulutuska-

lenterin kautta.

Liikettä niveliin

KISAILLEN KILOMETREJÄ -KISA on leikki-

mielinen kisa henkilöstölle työmatkaliik-

kumisesta. Joukkueen muodostavat 2–5

henkilöä, jotka työskentelevät samas-

sa työpisteessä. Paras joukkue palkitaan

kickbikeilla. Kaikkien osallistujien kesken

arvotaan myös liikunta-aiheisia palkintoja.

MIETI MITEN KULJET! Jätä auto kotiin 18.9.

– kokeile työmatkan kulkemista eri tavoin.

Jos et ole jo mukana Kisaillen kilometre-

jä -joukkuekisassa, voit osallistua päivän

kisaan ja voittaa arvonnassa polkupyörän.

KILSAT KASAAN -KAMPANJA kannustaa

henkilöstöä keräämään lihasvoimin han-

kittuja kilometrejä Kilsalaskuriin, joka löy-

tyy Helmi-intrasta henkilöstöliikunnan si-

vuilta. Huhtikuussa käynnistynyt hanke on

lähtenyt niin hyvin käyntiin, että sitä jatke-

taan ensi vuoden loppuun saakka.


Henkilöstöedut > Henkilöstöliikunta

”Työpaikalla onympäristöystävälliseenliikkumiseen kannustavailmapiiri, mutta ohjeissaja käytännöissä onparantamisen varaa.”

Helsingin Satamassa on jo käytössä

työsuhdepyörät, ja henkilöstökeskuk-

sessa on työpaikkapyöriä, joita voi out-

lookin kalenterin kautta varata työaika-

na liikkumiseen.

Työnantajalle kysely antoi arvokasta

palautetta: esimerkiksi etätyömahdol-

lisuudet kiinnostivat, ja autojen pysä-

köintikäytäntöihin tuli ehdotuksia. Eni-

ten toivottiin pyöräilyyn liittyviä palve-

luja, kuten parempia sosiaalitiloja, mah-

dollisuutta varusteiden kuivatukseen

ja säilytykseen, pyörän huoltopalveluja

sekä virkapyöriä käytettäväksi työasi-

ointiin.

Kyselytuloksista kerrotaan henkilöstöl-

le ja esimiehille erilaisissa tilaisuuksissa,

ja mahdollisesti työsuojeluvaltuutetuille

ja ympäristöasioista vastaaville järjeste-

tään työpajoja. Virastot voivat halutes-

saan tilata tutkimuksesta tarjoushintaan

tarkemman analyysin.

Pienestä liikkeelleLiikunnansuunnittelija Eeva-Liisa Rau-

tiainen liikuntavirastosta arvelee, että

pyörän selkään nouseminen tai kävelyn

aloittaminen työmatkalla voi olla isokin

päätös, jos on tottunut aina liikkumaan

moottorivoimalla.

– Se ei mene niin, että tänään mietin ja

huomenna aloitan. Ensin ehkä innos-

tuu, sitten asia jää hautumaan, ja jonkun

ajan päästä voi innostua uudelleen, tote-

aa Rautiainen.

Kyse ei ole himoliikunnasta ja tiukois-

ta ”kolme kertaa viikossa hikeen” -tyyp-

pisistä tavoitteista vaan kaikki liikkumi-

nen on hyväksi, korostaa liikuntaneuvoja

Ville Kujala.

– Kaikkein vähiten liikkuville voi olla

hyvä tavoite, että kävelee vaikka yhden

porrasvälin ja vasta sitten ajaa hissillä

tai kävelee osan työmatkasta kerran vii-

kossa.

Kokeilujen vaikutuksia kannattaa tunnus-

tella mielessään ja kehossaan: oliko työpäivä

erilainen? Jos liikkumisesta saa hiukan lisä-

puhtia arkeen, se kannustaa jatkamaan.

Liikunta on lääkeLiikunnansuunnittelija Pilvi Heinonen

kertoo, että liikkuminen on nykyään kak-

sijakoista: liikunnan harrastaminen, kuten

kuntosali, peli, hölkkä ja juoksu, on lisään-

tynyt, mutta tavallinen arjessa liikkuminen

on vähentynyt.

– Juuri arkisesta liikkumisesta saa huo-

maamatta terveyshyötyjä ja virkistystä.

Puoli tuntia kävelyä päivässä tekee jo pal-

jon, ja senkin voi koota pienemmistä pätkis-

tä. Kaikkein selvimmin muutokset näkyvät

niillä, jotka eivät liiku juuri lainkaan, toteaa

Heinonen.

Kevyellä liikkumisella ja passiivisuuden

vähenemisellä on selviä terveysvaikutuksia:

jokapäiväinen liikkuminen parantaa sydän-

ja verisuoniterveyttä, aivojen hapensaantia,

nivelten liikkuvuutta ja monia muita kehon

tärkeitä toimintoja.

– Esimerkiksi lihasvoiman kasvu ja nivel-

ten jäykkyyden lasku voivat olla jo muuta-

man kuntosalikerran tulosta. Vuoden sään-

nöllinen liikkuminen vähentää jo selvästi

diabetes- ja sydän- ja verisuonitautiriskiä.

Liikunnalla on myös stressiä pienentävä ja

henkistä hyvinvointia edistävä vaikutus, Ku-

jala vinkkaa.

Liikunnansuunnittelijat toivovat eri vi-

rastoilta hyviä vinkkejä työmatkaliikkumi-

sesta.

onttäävväälllliisseeeenn

kuntaa

tavoit-

kuntoa

n mo-

perus-

teihin.

lihas-

estit.

sta

Iloi-

aa yli

tutaan

ump-

nhuol-

dä niin

a kuin

eeemamat t

tomia.

tö löy-

a Hel-

Paikk

””TTyyööympäristöysliikkumiseenillmmaappiiiirri mmuu

öööppaaiikkaallllla ppppääärriiissttööyyss


tap

ahtu

mia

ilmoitustaulu

3030

Ylipormestarin asukasilta MalmillaYLIPORMESTARI JUSSI PAJUNEN saapuu 19.9. klo 18.30. Malmitaloon, Ala-Malmin tori 1,

vastaamaan malmilaisia askarruttaviin kysymyksiin, jotka koskevat Malmin alueen ajan-

kohtaisia asioita ja tulevaisuutta. Mukana myös asiantuntijoita eri hallinnonaloilta. Tilai-

suutta voi katsoa suorana ja myöhemmin tallenteena osoitteessa helsinkikanava.fi

Äänestä Helsingille ääniÄÄNESTYS HELSINGILLE TUNNUSOMAISTEN äänten valinnasta käynnistyy. Helsingin

Ääni on hanke, jossa etsitään puheääniä ja äänimaisemaa kaupungin asiakaspalvelupis-

teiden ja puhelinvaihteiden puhelinnauhoitteisiin ja muihin vastaaviin äänikontaktipis-

teisiin. Helsingin Äänen puheäänet, kaksi naisääntä ja kaksi miesääntä, valittiin kesäkuus-

sa kaupungin työntekijöiden keskuudesta.

Äänten valinta tapahtuu internetissä osoitteessa helsinginaani.fi. Sivustolle on kerätty

kaikkiaan 17 ääninäytettä, joista äänestetään kolmea suosikkia. Annettujen vaihtoehtojen

lisäksi voi ehdottaa listan ulkopuolisia ääniä. Äänestys päättyy 30.9.

> Lisätiedot helsinginaani.fi

OpenHouseHelsinki-kierroksetOPENHOUSEHELSINKI AVAA jälleen 13.-15. syyskuuta ovia paikkoihin, joihin ei tavalli-

sesti pääse. Kalasataman ja Jätkäsaaren uusiin alueisiin tutustutaan kaupunkisuunnit-

teluviraston arkkitehtien johdolla kävellen ja pyöräillen. Lisäksi Laiturin Uutta Helsinkiä

-näyttelyssä järjestetään opastettuja kierroksia. Kierrokset ovat ilmaisia, ja niihin ei tar-

vitse ilmoittautua.

> Lisätiedot openhousehelsinki.fi

Vuoden luontokuvat esilläMALMITALOSSA on esillä upeita luontokuvia 9.10.-1.11. Helsingin kulttuurikeskuksen ja

Suomen Luonnonvalokuvaaja SLV ry:n järjestämään kilpailuun osallistui lähes 11 000 ku-

vaa yli tuhannelta kuvaajalta. Vuoden 2012 Luontokuvaksi valittiin kangasalalaisen Antti Harkon jääkidekuva.

> Lisätiedot vuodenluontokuva.fi

Tiedot palstalle [email protected] aineistopäivä on 7. lokakuuta.

Päivähoitoa 125 vuottaVARHAISKASVATUSVIRASTO ALOITTI TÄMÄN VUODEN ALUSSA. Kuluva vuosi on samalla

juhlavuosi, koska on kulunut 125 vuotta kansanlastentarha-nimisen toiminnan aloittami-

sesta kaupungissa. Lastantarhatoiminnasta on siirrytty päivähoitoon ja siinä toteutetta-

vaan varhaiskasvatukseen. Juhlavuonna Annantalolla ja muissakin toimipisteissä lapsille

ja henkilöstölle on tarjolla taidetapahtumia, retkiä ja näyttelyjä.

Annantalo järjestää Esittävää taidetta päiväkodissa -kokonaisuuden 125 vuotta täyttä-

vän päivähoidon kunniaksi. Tarjontaan kuuluu esityksiä Annantalolla, ulkomaisten Small

size -verkoston taiteilijoiden työskentelyä päiväkodeissa ja Taikalamppu-seminaari.

Viikko huipentuu Annantalolla 13.9. kansainväliseen Taikalamppu-seminaariin Teatte-

ria ja Tanssia päiväkodissa – eurooppalaisia kokemuksia.

> Lisätiedot varhaiskasvatusviraston Helmessä > 125 v juhlavuosi

> annantalo.fi

> 9. –13.9.

Liikkeelle!HENKILÖSTÖLIIKUNNAN SYYSKAUSI KÄYNNISTYI syyskuun alussa ja jatkuu 13.12. asti.

Tutustu henkilöstöliikunnan tarjontaan ja ilmoittaudu liikuntaryhmiin sekä kursseille

Helmen Koulutuskalenterissa, missä voit hakea ryhmiä tapahtumaluokan tai toimipaikan

perusteella. Voit selata liikuntatarjontaa kirjautumatta järjestelmään ja näet paikkatilan-

teen reaaliajassa. Ilmoittautumaan pääset kirjauduttuasi järjestelmään.

Henkilöstöliikunnan uusituilta Helmi-sivuilta löydät helposti yhdestä paikasta liikun-

tatarjonnan ilmoittautumisohjeineen, tietoa kuntosalikortista ja sen hankkimisesta, hyö-

dyllisiä taukoliikuntavideoita sekä vinkkejä tulevista tapahtumista:

> Helmi > Henkilöstö > Henkilöstöedut > Henkilöstöliikunta.

Kaupungin henkilöstökortilla voit saada alennusta teattereista, museoista, näyttelyis-

tä ja liikuntakekuksista. Henkilöstöetuna saat alennusta myös monien yritysten palve-

luista ja tuotteista.

> Tutustu etuihin Helmessä > Henkilöstö > Henkilöstöedut

Suomen kielen kurssit KAUPUNGILLA TÖISSÄ OLEVILLA MAAHANMUUTTAJILLA on mah-

dollisuus prepata suomen kielen taitojaan kielikursseilla. Valmiin

tarjonnan lisäksi työyhteisöt voivat tilata omalle porukalle räätälöitä-

viä kielikursseja. Esimerkki tällaisesta on eräässä vanhusten palvelu-

keskuksessa alkava Suomea iskelmän keinoin -kurssi.

- Kurssi sai alkunsa siten, että eräs ulkomaalaistaustainen työntekijä oli valitellut työka-

vereilleen, ettei tajua, miksi asiakas puhuu koko ajan jostain Olavi Virtasesta. Huomasim-

me, että maahanmuuttajatyöntekijöiltä menee menneisyyden muistoissa elävien van-

husten jutuista helposti puolet ohi, koska heiltä puuttuu tieto suomalaisesta kulttuuri-

historiasta, kursseja koordinoiva Ruslan Haarala henkilöstökeskuksesta kertoo.

Suomen kielen koulutusten kurssivalikoima on ilmestynyt. Itselle sopivan kurssin ja

sen taitotason voi valita kurssikuvausten avulla. Kursseille osallistuminen on ilmaista, ja

opiskelu tapahtuu työaikana.

> Lisätiedot Helmi > Henkilöstö > Työllistäminen >

Suomen kielen koulutukset maahanmuuttajille

kuva

NIN

A K

AV

ER

INE

Nku

va A

GN

ES

DE

SFO

SS

ES


Pek

ka S

auri

Ristikko nro 4/2013

313131

Lähetä ristikon vastaussanat yhteystietojesi kera 7.10. mennessä osoitteella [email protected]

Kerro samalla mielipiteesi lehdestä!

Vastanneiden kesken arvomme elokuvalippuja.

Ristikon oikea vastaus löytyy 7.10. jälkeen netistä samasta osoitteesta lehden

verkkojulkaisun kanssa, hel.fi/helsinginhenki.

Kaikkien vastanneiden kesken arvottiin leffalippuja, jotka menivät seuraaville:

Pirjo Unnaslahti, Annele Vartiainen, Jouni Jokinen,

Enne-Liisa Irvankoski ja Tarja Lindroth. Kiitos osallistumisesta!


{ uus

i duu

ni }

Helsingin henki042013

syys–lokakuu 2013

3232

Taide kuuluu – ja näkyy –kaikille.”

4.9.–27.11. NUORTEN ÄITIEN RYHMIÄ

Toimintakeskus Happi järjestää syksyn ajan ryhmiä nuorille

äideille aiheina valokuvaus, kuvataide, käsityö ja kokkaus.

> happi.nettiareena.fi

6.9. & 13.9. KISSOJEN YÖKorkeasaaressa vietetään kissa-

petojen yötä klo 16–23 lajien

suojelutyön tukemiseksi.

> korkeasaari.fi

10.9.–5.11. SOMEN PERUSTEETMalmintalon kirjastossa järjestetään opastusta sosiaaliseen

mediaan, Facebookiin ja Twitteriin 10.9., 8.10. ja 5.11.

> helmet.fi > Kirjastot ja palvelut > Opastukset >

Opetuskalenteri

13.9.–17.11. NYKYTAIDETTA JA SIRKUSTAKaupunginmuseo esittelee Timo Heinon nykytaidetta

ja elämyksellisen näyttelyn sirkuksesta.

> helsingintaidemuseo.fi

14.9. I CARE -TEMPAUSKiusaamisen vastainen tempaus I care – heijastan hyvää

huipentuu kansalaistorilla pidettävään tapahtumaan.

> nuoriso.hel.fi > Tapahtumat

1.10. VIULUNSOITTAJA KATOLLAHKO:n Filharmooninen Viihdejousikko konsertoi musikaali-

ja oopperasävelmin solistinaan sopraano Mari Palo.

> hel.fi/filharmonia

23.10. HELSINGIN HENKI NRO 5 ILMESYYAiheina rakennusvalvonta, HR-neuvonta, kilpailuttaminen,

kaupungin eläimet, uudet some-ohjeet, HKO:n kummilapset

ja henkilöstön opinnäytetyöt.

Kehittävä rehtoriKUKA: Katriina AaltioAMMATTI: rehtoriTÖIHIN: 9.8.TOIMIPAIKKA: Vartiokylän yläasteen koulu

Mitä ovat rehtorin keskeiset tehtävät?

Koulun johtaminen ja opetus- ja kasvatustyön

ohjaaminen. Tärkein tehtävä on huolehtia siitä,

että oppilaiden oppiminen tapahtuu parhaalla

mahdollisella tavalla.

Kerro koulustasi.

Koulussa on luonnontiede- ja viestintäpainotus,

joten oppilailla on mahdollisuus valita esimer-

kiksi monipuolisia viestinnän valinnaiskursseja.

Mitä teit aikaisemmin?

Olen ollut koulumaailmassa 20 vuotta opetusteh-

tävissä ja ohessa työskennellyt yli 10 vuotta apu-

laisrehtorina suurissa yhtenäisissä peruskouluis-

sa. Viimeksi olin puoli vuotta rehtorin vuorottelu-

vapaan sijaisena Lauttasaaren ala-asteella.

Ketkä ovat lähimmät kollegasi?

Apulaisrehtori Marja Rikaniemi, johtoryhmä,

koulusihteeri, oppilashuoltoryhmä ja opettajat.

Työn tukena on Palmian hyvä porukka.

Mitä yhteistyötä teette

muiden koulujen kanssa?

Koulujen välinen yhteistyö on arkipäivää kaikissa

Helsingin kouluissa. Idän alueen koulut ovat au-

tomaattisesti verkostoituneet jo ihan organisato-

risena rakenteena.

Mihin asioihin aiot tarttua ensimmäisenä?

Moni toimintatapa Vartiokylässä on saanut uu-

den muodon. Opettajilta on tullut paljon toivei-

ta ja aloitteita. Asioita yhdessä pyörittelemällä

olemme alkaneet tehdä jotain toisin.

Mitä haasteita koulutyössä ja työssäsi on?

Oppilasyhteisö on monimuotoistunut. Osalla op-

pilaista oppimisen esteenä on heikko suomen-

kielentaito, oppimisvaikeus tai muu kuormittava

tekijä. Tavoitteemme on, että jokainen yläasteen

oppilas sijoittuu peruskoulun jälkeen hänelle so-

pivaan toisen asteen oppilaitokseen.

Olet käynyt rehtorivalmennuksen. Mikä se on?

Siinä paneuduttiin rehtorin työn eri osa-alueisiin

ja suoritettiin työhön pätevöittävä opetushallin-

non tutkinto. Koulutus oli innostava.

Näkemyksesi koululaitoksen nykytilasta.

Tämä on hyvin professionaali organisaatio, kou-

lutyötä kehitetään ja ilmapiiri on hyvä.

Miten koululaitosta tulisi kehittää?

Tulevaisuuden koulu rohkaisee lapsia yritteliäi-

syyteen ja luovuuteen sekä kasvattaa itsenäisiä

ajattelijoita, jotka osaavat toimia yhdessä erilais-

ten ihmisten kanssa.

Lempiaineesi koulussa?

Kuvataide, liikunta ja äidinkieli.

Mitä teet vapaa-aikanasi?

Vapaa-aika kuluu pitkälti lasten harrastekuljetta-

jana. Liikun sauvakävellen tai käyn keppijumpas-

sa. Lempilajini on ehdottomasti golf.

Missä asut ja miten kuljet töihin?

Asun Länsi-Helsingissä, Niemenmäessä. Tulen

töihin omalla autolla.

ku

va J

ON

NE

RÄ

SÄ

NE

N

Documents

Helsingin henki 4/2013