Helsingin henki 4/2011

Helsinginhenki HELSINGIN KAUPUNGIN HENKILÖSTÖLEHTI

SIVU 28SIVU 28

Hyvin pyörii!Niko Palo kehittäävielä parempaa pyöräilykulttuuria

04 2011

teem

a

SIVU 06

Mistäpalkkauskoostuu?

SIVU 10SIVU 22

Parkki-paikkojenekspertitdu

unis

sa

kaf

fell

a

Hyväpahapomo?

sisältö

02

{ pääkirjoitus }

Maissi Kasurinen

Juttuehdotukset ja [email protected]

Monipuoliset henkilöstöedut ovat osa palkitsemista

Työterveyshuolto, henkilöstöliikunta ja henkilöstökeskus tempaisevat aikuistyypin diabeteksen ehkäisemisen puolesta Liikkeelle-hankkel-la. Hankkeen toisena kohderyhmänä ovat ne, joille voidaan suositella liikuntaa lievän masennuksen hoidossa. Yhteistyökumppanina kau-

pungilla on valtakunnallinen Kunnossa Kaiken Ikää -ohjelma.Kevytkin liikunta voi ehkäistä aikuistyypin diabetesta, ja säännöllinen lii-

kunta myös parantaa diabeteksen hoitotasapainoa. Masennus on yleisin työ-kyvyttömyyseläkkeeseen johtava syy Suomessa. Liikuntaa suositellaan myös lievän masennuksen hoitoon ja täydentävänä hoitomuotona muihin masen-nustiloihin.

Liikkeelle-hankkeella kaupunki haluaa tukea näiden lisääntyvien sairauk-sien ehkäisyä, parantaa työssä jaksamista ja työkykyä, lisätä liikunta-aktiivi-suutta, edistää terveyttä ja tarjota myös virkistystä. Lisätietoja saa Helmen henkilöstöliikuntasivuilta (Helmi > Henkilöstö > Henkilöstöetuudet > Henki-löstöliikunta).

Palkitseminen on kaupungilla rahapalkkaa suurempi kokonaisuus, todetaan tässä numerossa, jossa esitellään, mistä palkitseminen muodostuu. On hyvä tuntea palkitsemisen työkalut. Palkkatietämyksen myötä kasvaa ymmärrys siitä, mistä oma palkka koostuu ja miten suoritus voi siihen vaikuttaa. Tehtä-väkohtainen palkka sekä mahdolliset henkilökohtaiset lisät ja tulospalkkiot ovat yksi osa kaupungin palkitsemiskokonaisuutta, muita ovat esimerkiksi henkilöstöedut ja aineeton palkitseminen, kuten monipuolinen koulutus- ja kehittymistarjonta ja useat työaikajoustomahdollisuudet elämäntilanteiden mukaan. Tulevaisuudessa yksilöllinen palkitseminen vain lisääntyy, ja esimer-kiksi tuloksellisuudesta palkittaessa ihmiset voivat jatkossa valita monista vaihtoehdoista itselleen sopivimman.

Kaupungin palkisemiskokonaisuuteen kuuluvien henki-löstöetujen koko kirjo ei ehkä ole täysin tiedossa. Hen-kilöstön käytössä ovat muun muassa työterveyshuol-to, työsuhdematkalippuetu, oman pankin, henkilös-tökassan, palvelut, virkistys- ja lomapaikkoja, palve-lussuhdeasuntoja sekä henkilöstökortilla saatavia alennuksia henkilöstöravintoloista, monista teat-tereista, uimahalleista, taidenäyttelyistä, konser-teista sekä lukuisten yritysten tuotteista ja palveluista. Alennusliikkeitä on tullut hiljattain vielä lisää. Etuja ei ole ihan vähän.

Ajankohtainen henkilöstöliikunta-tarjonta sekä muut henkilöstöedut löytyvät kattavasti Helmestä > Henkilöstö > Henkilöstöetuudet. Kannattaa tutustua tarjontaan ja tarttua tilaisuuksiin.

PALSTAT

04 Helsinki 180˚05 Uutiset23 Haloo, mistä on kyse?27 Työterveyspsykologi30 Ilmoitustaulu31 Ristikko32 Uusi duuni

06 TEEMAPalkitseminen monipuolistuu. Tulevaisuudessa kehitetään työ-elämän joustoja ja parannetaan työelämän laatua.

10 DUUNISSAPysäköinninvalvojat ohjaavat sujuvampaan liikennekulttuuriin.

15 TYÖKALUTHenkilöstöhallinnon palvelut parantuvat, kun tiedot saadaan yhteiseen HR-tietojärjestelmään.

22 KAFFELLAStaran esimiehet käyvät läpi laajaa koulutusta. Keskustelun aiheena kahvilla on, miten olla hyvä pomo.

Lehti postitetaan kaupungin henkilöstölle palkanlaskentajärjestelmän osoitetietojen mukaan. Jos haluat pois lehden jakelusta, ilmoita nimesi ja osoitteesi sähkö[email protected].

Helsinginhenki

24 PALVELU Verke ylittää kuntarajat ja vie valtakunnallisesti nuorisotyötä verkkoon.

28 LIIKKEELLÄKantakaupungin pyöräilyverkostoa halutaan parantaa ja lisätä pyöräilyä myös työmatkoilla.

IlmestymisaikatauluNro 5 26.10. aineisto 5.10.

Nro 6 7.12. aineisto 15.11.

Lehti ilmestyy verkossa www.hel.fi/helsinginhenki.

{ syyskuu 2011 }

14 TYÖ & YMPÄRISTÖYmpäristötietoisuutta viedään organisaatioihin Ekokompassin avulla. Kaupungilta mukana on ollut kolme kirjastoa.

12 TALOUSRekrytoinnin haasteena on kasvattaa muunkielisten osuutta henkilöstössä. Se lisää monimuotoisuutta.

Helsingin henki | syyskuu 2011

sisältö365stadi

03

IDEOINTI- JA INNOVAATIOKYVYSTÄ on tullut kuuma aihe. Innovaatiokulttuu-rissa ammatillinen kasvu arvostaa jat-kuvaa oppimista, jolloin osaamisesta ja oppimisesta on tullut työelämässä arvo-kas pääoma. Arjessa työn kehittäminen ja parhaat ideat kumpuavat työntekijöi-den osaamisesta, kokemuksista ja ide-oista. Työntekijälähtöisen innovoinnin on todettu edistävän työmotivaatiota ja työn tuottavuutta sekä vahvistavan luo-vaa työkulttuuria.

KAUPUNKI ALOITTI henkilöstölähtöi-sen, sähköisen idea- ja innovaatiojär-jestelmän kehittämisen viime vuonna. Järjestelmä tulee olemaan kaikille työn-tekijöille avoin Helmessä toimiva so-vellus, jonka työnimenä on ollut Heli-nä. Kehittämistyöhön ovat osallistuneet ja pilotoivina virastoina ovat toimineet henkilöstökeskuksen lisäksi sosiaalivi-rasto, Stara ja rakennusvirasto. Järjes-telmän sisältöjä ja tavoitteita on keskus-telutettu eri foorumeilla aloiteyhdys-henkilöiden työryhmistä johtajistoon. Sen rakentaminen on nyt testiversio- ja pilotointivaiheessa, joka kestää tämän vuoden loppuun. Virastoja ohjeistetaan myös palkitsemiseen sekä moderaat-toreiden nimeämiseen. Moderaattorit koulutetaan tehtäviinsä.

SOVELLUKSESSA ON KAKSI etenemis-polkua. Toinen niistä liittyy työntekijöi-den ideoiden esittämiseen, käsittelyyn, palkitsemiseen ja jatkokehittelyyn, toi-nen taas on virastojen ja liikelaitosten käyttöön tarkoitettu, työntekijöille suunnattujen kehittämishaasteiden polku. Keskeisinä piirteinä ovat henki-löstön vuorovaikutus ja koko ideapro-sessin dynaamisuus, mitkä tarkoittavat järjestelmän läpinäkyvyyttä. Toiset käyt-täjät voivat kommentoida ja kannattaa esitettyjä ideoita ja siten tarvittaessa toi-minnoillaan palauttaa esimerkiksi uu-

teen käsittelyyn hylätyksi merkityn idean. Kaikki tehdyt ideat hyväksytyistä hylät-tyihin jäävät järjestelmään. Esitetyistä ideoista ja innovaatioista palkitaan eri tavoin kertakorvauksista käyttöönotto-palkkioihin sekä maineeseen.

TOINEN POLKU ON henkilöstölle suun-nattu virastojen ja liikelaitosten kehit-tämishaasteiden ratkaisualusta. Siinä kyse on eräänlaisesta ratkaisukilpailuis-ta, jossa esimerkiksi jokin virasto kuvaa lyhyesti asian tai aiheen, jonka ratkai-suun se haluaa ideoita. Nämä kehittä-mishaasteet ovat asioita, joiden ratkai-suun kyseisellä virastolla tai liikelaitok-sella ei ole ollut aikaa, resursseja tai lä-pimurtoon johtaneita ideoita.

HELINÄN AVULLA uudistetaan vanha aloitejärjestelmä. Muutos keskitetys-tä, ylhäältä alas johdetusta kehittämis-otteesta laajaan, vuorovaikutteiseen ja henkilöstölähtöiseen alhaalta ylös -kulttuuriin ei tapahdu hetkessä. Se edellyttää uutta ajattelua myös johtami-selta. Tätä kulttuuria sähköinen idea- ja innovaatiojärjestelmä Helinä osaltaan edistää.

PALVELUIDEN TUOTTAVUUDEN kehittä-minen on keskeinen julkisen sektorin haaste. Siihen vastaaminen edellyttää innovaatioita ja uudenlaisten toimin-tatapojen ja palveluiden kehittämistä. Tuottavuuden ja innovaatioiden näkö-kulmia ei aina ole helppo sovittaa yh-teen, mutta käytännössä molemmat nä-kökulmat ovat tarpeen.

JULKAISIJA Helsingin kaupungin henkilöstökeskus, PL 4500, 00099 Helsingin kaupunki PÄÄTOIMITTAJA Maija-Liisa Kasurinen,

puh. 310 37956, 050 310 3954, [email protected] TOIMITTAJA Katariina Käyhkö, puh. 310 64988, 040 336 0807,

[email protected] TOIMITUKSEN SIHTEERIT HENKILÖSTÖKESKUKSESSA Sanna Karppelin, puh. 310 37954, 050 517 9184,

[email protected], Sari Ruusutie, puh. 310 37955, 050 517 9213, [email protected] TOIMITUSNEUVOSTO Terttu Sopanen

(pj), Paula Hirvonen, Johanna Joutsiniemi, Mikko Juuti, Ari Tammi, Moa Thors, Kaarlo Kontro (JUKO), Panu Oksman (KTN),

Satu Pikkarainen (JHL), Eeva Rinne (Tehy), Kaarina Salminen (Jyty), Irmeli Snellman (TNJ/Super) TOIMITUS JA ULKOASU Otava-

media Oy / Kynämies, Köydenpunojankatu 2 a D, 00180 Helsinki, puh. 1566 8510, www.kynamies.fi TUOTTAJA Laura Heikkinen,

[email protected] PAINOPAIKKA Sanomapaino Oy, Sanomala 2011 PAINOS 39 000 kpl 23. VUOSIKERTA ISSN 0787-

7994 (painettu) ISSN 1797-6170 (verkkolehti)

26 TYÖHYVINVOINTIIkävuosiin perustuvat terveys-tarkastukset poistuvat. Terveys-tarkastukseen voi jatkossa hakeutua aina, kun on tarvetta.

20 AMMATTINäyttämömestarin työ näkyy yleisölle esiripun noustua. Eero Löyttyjärvi viihtyy kulissien takaisessa maailmassa.

16 REPPARITerveysasemien arki on kiireistä, ja työ on jatkuvassa muutoksessa. Suunta on kohti kokonaisvaltaista ja ennaltaehkäisevää palvelua.


Henkilöstölle uusi innovaatio-kanava

ProjektipäällikköIlpo Laitinentietää innovaatioiden parantavan työn tuottavuutta.

04 Helsingin henki | syyskuu 2011

{ Hel

sink

i 180

° }

Kesäkuun numerossa lukijoita pyydet-tiin lähettämään kesämuisto teemal-la Kesä Helsingissä.

Ensimmäinen palkinto jaettiin kahden osallistujan kesken. Voitta-

jakuviksi raati äänesti Palmiassa työskentelevän Tiina Nisulan kuvan Katajanokan mattolaitu-ri kesän alussa Helsinki-päivänä sekä hallintokes-kuksen Sari Breilinin kuvan Aurinko nousee Sör-näisissä.

Raati kiitti voittajakaksikon kuvissa tapaa, jol-la ne tuovat Helsinkiä esille. Kolmanneksi sijoittui sosiaaliviraston Sanna Hietanoron kuva Ilma-lentoa Kivinokassa.

Lisäksi raati päätti jakaa kunniamaininnat ra-kennusviraston Lauri Hännisen kuvalle Myrsky-kallion Maija ja kaupunkisuunnitteluviraston Ma-ria Isotuvan kuvalle Rautatientorilla klassista.

Tuomaristoon kuuluivat lehden toimituksesta pää-toimittaja Maissi Kasurinen, toimituksen sih-teerit Sanna Karppelin ja Sari Ruusutie, Hel-singin Hengen AD Heljä Hyytiä ja tuottaja Laura Heikkinen sekä toimitusneuvoston puheenjohta-ja Terttu Sopanen. Kilpailussa oli 34 osallistujaa.

Onnea voittajille ja kiitos kaikille osallistuneille!

> 1. palkinto, 200 € lahjakortti Tiina Nisula, Palmia> 1. palkinto, 200 € lahjakortti Sari Breilin, hallintokeskus> 3. palkinto, 100 € lahjakortti Sanna Hietanoro, sosiaalivirasto> Kunniamaininnat, 5 elokuvalipun paketti Lauri Hänninen, rakennusvirasto ja Maria Isotupa, kaupunkisuunnitteluvirasto

fotokisanparhaat!

Kesän

3.

1. Tiina Nisula Katajanokan mattolaituri kesän alussa Helsinki-päivänä

1. Sari Breilin Aurinko nousee Sörnäisissä

+ Maria Isotupa Rautatientorilla klassista + Lauri Hänninen

Myrskykallion Maija

Sanna Hietanoro Ilmalentoa Kivinokassa

Vuoden saavutus

> Lisätietoja ja hakulomake Helmestä > Henkilöstö > Työhyvinvointi ja työturvallisuus > Työhyvinvointi

05

qrtwtug uutiset


WDC-tunnuksetviestintään■ VIRASTOT VOIVAT KÄYTTÄÄ yleisvies-tinnässään World Design Capital Helsin-ki 2012 -vuoden omia tunnuslogoja. Tun-nukset ja niiden käyttöohjeet voi lada-ta materiaalipankista http://materials.wdchelsinki2012.fi. Tunnuksia voidaan käyttää sellaisessa WDC-vuoteen liitty-vässä kattomarkkinoinnissa ja yleisvies-tinnässä, jonka tarkoituksena on kertoa, että lähettäjä on osa WDC-vuoden jär-jestäjäkaupungin organisaatiota. Tämä tarkoittaa esimerkiksi tiedotteita, verk-kosivuja, virallisia ppt-pohjia, kirjepoh-jia, käyntikortteja, esitteitä ja muuta yleisviestintää, joka ei liity tiettyyn tapah-tumaan tai paikkaan.

Hallintokuntien omien WDC-sisältö-hankkeiden viestinnässä tuodaan esiin niiden kuuluminen WDC-ohjelmaan

Kansainvälisen designsäätiön ja hank-keiden välisen sopimuksen mukaisesti. Muissa erillishankkeissa tunnuksia ei voi käyttää. World Design Capital Helsinki 2012 -tunnus on tarkasti suojattu, ja epä-selvissä ja tulkinnanvaraisissa tilanteissa apua antavat WDC-toimistossa vastaava tiedottaja Maarit Kivistö, [email protected] ja markkinointi- ja viestintäpäällikkö Laura Aalto, [email protected].

Uusi hankintastrategia käyttöön■ KAUPUNGIN UUDEN HANKINTASTRATEGIAN tavoitteena on tehostaa kaupungin talout-ta ja parantaa hankintojen laatua. Hankinnat eli sisäiset ja ulkoiset palvelujen sekä ainei-den, tarvikkeiden ja tavaroiden ostot muodostavat yli 40 prosenttia kaupungin menoista. Hankinnat vaikuttavat siten keskeisesti palvelutuotannon järjestämiseen.

Hankintastrategia sisältää hankintoja koskevat yleiset linjaukset, hankintastrategiset päävalinnat sekä niihin liittyvät hankintojen kehittämistoimenpiteet. Strategian ja sen si-sältämän kehittämisohjelman toimenpiteet käynnistyvät pääosin tänä syksynä. > Hankintastrategia ja muut lisätiedot löytyvät hankintakeskuksen Helmestä, http:/helmi/hank.

Palvelusetelit koekäytössä■ TERVEYSKESKUS ALOITTI PALVELUSETELIKOKEILUT suun terveydenhuollossa, paksu-suolen tähystystutkimuksissa ja lääkinnällisen kuntoutuksen psykoterapiassa. Hyväk-sytyt palveluntuottajat ja lisätiedot löytyvät terveyskeskuksen verkkosivuilta www.hel.fi/terveyskeskus > Palveluseteli. Kokeilu kestää ensi kesäkuun loppuun. Kevään aikana tehdään päätökset toiminnan jatkosta.

Ympäristöpalkinnonteemana ruoka■ KAUPUNGIN YMPÄRISTÖPALKINTO myönnetään ar-vokkaasta työstä yhteisen hyvinvoinnin puolesta. Tä-män vuoden ympäristöpalkintokilpailun teema on ruoka. Nyt etsitään yritystä, yhteisöä tai henkilöä, joka omassa toiminnassaan yhdistää turvallisen ja terveelli-sen elintarvikkeen sekä ympäristöystävällisyyden. Kil-pailuaikaa on 15.9. saakka. > Lisätietoja www.hel.fi/ymparistopalkinto

Innovaatiokisa jatkuu vielä syyskuun puoliväliin■ KAUPUNGIN TYÖYHTEISÖILLE tarkoitettu kaupunginjohtajan Vuoden saavutus -kil-pailu on käynnissä vielä syyskuun puoleenväliin saakka. Kilpailun tarkoituksena on nostaa esiin työyhteisöjen erinomaisia ja rohkeasti uudenlaisia näkökulmia hyödyn-täviä ratkaisuja, joiden uutuusarvolla tai kekseliäisyydellä on merkittävää vaikutusta kaupungin toiminnassa.

Tänä vuonna kilpailulla haetaan kaupungin strategiaohjelman 2009–2012 mukai-siin tavoitteisiin liittyviä innovaatioita, jotka voivat olla niin uudella tavalla toteutettuja palveluja, prosesseja, tuotteita, johtamismalleja, työskentely- tai toimintatapoja kuin uudenlaista tietoa tai osaamistakin. Kilpailuaika päättyy 16.9., ja voittaja julkistetaan 29.11. kaupungintalolla. Voittajille ilmoitetaan asiasta etukäteen.> Lisätiedot ja kilpailuohjeet Helmestä > Henkilöstö > Palkitseminen > Vuoden saavutus

Intrat kaikille avoimiksi■ HELMI-UUTISTEN toimitusperiaatteisiin on kirjattu avoimuusperiaate, jonka mukaan jokaisella työntekijällä on oltava mahdollisuus lukea muidenkin kuin vain oman hallin-tokuntansa introja. Hallintokunnat eivät siis voi sulkea omien Helmi-sivujensa selaus-mahdollisuutta muiden hallintokuntien työntekijöiltä.

Helmi-sivujen toimituspolitiikassa noudatetaan kaupunginhallituksen antamien viestinnän ohjeiden mukaisesti avoimuusperiaatetta. Tämä tukee osaltaan kaupungin henkilöstön oikeutta saada tietoa paitsi oman hallintokuntansa myös koko kaupungin asioista. Helmen kaupunki- tai hallintokuntasivuilla ei kuitenkaan saa jatkossakaan jul-kaista salassa pidettävää tai muutoin luottamuksellista tietoa. Luottamuksellisia asioita varten Helmessä on esimerkiksi erilliset työtilat. > Lisätietoja Helmestä > Yhteiset palvelut > Viestintä

Työhyvinvoinnin määrärahathaettavissa ■ VIRASTOT JA LIIKELAITOKSET voivat saa-da työhyvinvointia edistäviin hankkeisiin-sa henkilöstökeskuksen myöntämää tu-kea. Ensi vuoden määrärahojen haku on käynnissä lokakuun puoleenväliin saakka. Ensi vuonna tuetaan hankkeita, jotka to-teuttavat sekä vuosien 2010–2013 kaupun-gin työhyvinvoinnin toimintaohjelmaa että vuosille 2012–2013 määriteltyjä kaupungin tuottavuus- ja työhyvinvointiohjelman ta-voitteita.

Virastojen ja liikelaitosten hakemukset toimitetaan työsuojeluneuvottelukunnan sihteerinä toimivalle erityissuunnittelija Paavo Saloselle osoitteella [email protected]. Hakuaika päättyy 17.10.

06

teksti TAINA VUOKKO kuvitus ATTE LAKINNORO

Tulevaisuudessa kaupungin palkitseminen on yksilöllisempää. Myös henkilöstöedut ja aineeton palkitseminen ovat osa kokonaisuutta.

Palkitseminen on paljon rahapalkkaa suurempi kokonaisuus.

Kun palkitsemisen palikat kootaan onnistuneesti, rakennelman huipulla seisoo motivoitunut ja työhönsä si-toutunut työntekijä. Kaiken a ja o on tuntea palkitsemisen palikat. Kun va-

likoima on tiedossa, palikoita on helpompi siirrellä myös itse.

Tieto vähentää tuskaa– Kun työntekijä tietää, miten palkka määräytyy, esimerkiksi työkaverin parempi palkkaus on hyväk-syttävissä. Ero alkaakin tuntua ymmärrettävältä ja mahdolliset kateuden tunteet väistyvät, työmarkki-na-asiantuntija Tina Sweins henkilöstökeskukses-ta kertoo.

Sweins on tutkinut väitöskirjassaan palkkatietä-myksen merkitystä organisaation menestyksen kan-nalta. Palkkatietämyksen merkitykseen on havah-duttu vasta vastikään, ja aihetta on toistaiseksi tut-kittu hyvin vähän.

Palkkatietämys on sitä, että tietää, miksi oma palkkaus on sellainen kuin se on ja miten oma suo-ritus vaikuttaa palkkaukseen. Tilille tuleva summa ei ole sattumankauppaa vaan sen määräytymiseen on selkeät perusteet.

– Palkkauksesta voi ja pitää keskustella työpai-koilla. Palkka ei ole tabu, josta pitäisi olla hiljaa, Sweins tähdentää.

Esimiehet ovat avainasemassa, kun tietoa palk-kauksesta viedään työntekijöille. Esimerkiksi tulos- ja kehityskeskusteluissa käsitellään henkilökohtais-ta työsuoritusta tai tehtävän muutoksia, joilla saat-taa olla vaikutusta palkkaan.

Sitä mukaa kun uutta tietoa syntyy, kaupungil-la halutaan myös lisätä palkkatietämystä. Erityisesti koulutus ja tiedotus ovat tähän hyviä välineitä.

Yksilöllisempään palkitsemiseenTilille tulevasta palkkasummasta suurin osa on teh-täväkohtaista palkkaa, joka määrittyy tehtävänvaa-tivuuden arvioinnin mukaisesti. Sen päälle tulee henkilökohtainen palkanosa. Kerran vuodessa tilille voi tulla myös tulospalkkiota.

Pelkkiä numeroita katsottaessa voivat helposti unohtua henkilöstöedut ja aineeton palkitseminen. Ne ovat merkittäviä etuja, joiden merkitys jatkos-sa kasvaa.

Palvelussuhdepäällikkö Asta Enroos henkilös-tökeskuksesta ja Tina Sweins uskovat, että tulevai-suuden palkitsemisen trendinä on yksilöllisyys. Jat-kossa voisi esimerkiksi valita useammasta vaihtoeh-dosta itselleen sopivan silloin, kun palkitaan tulok-sellisuudesta.

Palkitsemisenmonet keinot

Matti! Pois sieltä!

07Helsingin henki | syyskuu 2011

”Kun palkitsemisen palikat kootaan onnistuneesti, rakennelmanhuipulla seisoomotivoitunut jatyöhönsä sitoutunuttyöntekijä.”

Myös joustot ovat osa palkitsemista.– Kehitämme yhä enemmän työelämän jousto-

ja. Kaiken ikäiset arvostavat esimerkiksi mahdolli-suutta tehdä lyhyempää työviikkoa, lähteä vuorot-teluvapaalle tai kouluttaa itseään työn ohessa, En-roos sanoo.

Myös yksilöllisten urapolkujen suunnitteleminen on tärkeää työssä jaksamisen kannalta. Tulevaisuu-dessa kaupunki voi tarjota yhä enemmän mahdol-lisuuksia työnkiertoihin ja opiskeluun työn ohessa.

Työn kehittymisellä on suuri merkitys työssä jak-samisen kannalta.

– Kyselyt tuovat yhä useammin esille, ettei kehit-tymistä enää mielletä esimiestehtäviin siirtymise-nä. Sen sijaan halutaan kasvaa omassa tehtävässä, Sweins sanoo.

Suurten ikäluokkien siirtyminen eläkkeelle tuo mukanaan hyviä mahdollisuuksia työnkuvien muuttamiseen.

Ikäjohtamisen istuttaminen osaksi päivit-täistä johtamista on kaupungin aineettomaan palkitsemiseen liittyvä kärkihanke. Kaupungin ikäjohtamisen työryhmä pohtii, kuinka eri elä-mäntilanteissa olevien työntekijöiden tarpeet otetaan huomioon työn organisoinnissa, suun-nittelussa ja palkitsemisessa. >>

Palkitsemisenmonet keinot


Näin parannat omaa

palkitsemistasiKun palkitsemisjärjestelmän

tuntee, sen etuja on helpompi hyödyntää. Pienillä teoilla

palkitsemistaan voi parantaa.

Eri elämäntilanteiden huomioiminen näyttää sen, että työnantaja osoittaa arvostusta ja kiinnostusta työnteki-jöitään kohtaan. Työhyvinvoinnin suhde tuottavuuteen on Sweinsin mukaan oivallettu kaupungilla hienosti.

– Vanhempainvapaista, opintovapaista ja vuorottelu-vapaista on kaupungilla jo nyt paljon kokemusta. Suh-tautuminen niihin on yleensä erittäin positiivista, ja työntekijöitä kannustetaan käyttämään joustojen tar-joamia mahdollisuuksia, Enroos sanoo.

Tuloksista palkkiotaKun työelämän joustot ovat ennen kaikkea yksilöllisiä, tulospalkkioilla kannustetaan koko työyhteisöä hyviin tuloksiin. Palkkiota maksetaan viraston tai työyksikön tuloksen perusteella kerran vuodessa.

– En näe syytä, miksei tulospalkkioiden merkitys palkitsemisen osana kasvaisi myös tulevina vuosina, Asta Enroos sanoo.

Kaupungin 35 virastosta ja liikelaitoksesta 28 on tu-lospalkkioiden piirissä. Ennen pitkää tulospalkkiot voi-vat olla käytössä kaikkialla.

– Järjestelmään sisältyy rahoitusehto. Riskinä on, että joskus palkkioita ei ole varaa maksaa, vaikka ta-voitteet olisi saavutettu. Tämä kuuluu kuitenkin jär-jestelmän luonteeseen, Sweins sanoo.

Tulospalkkiojärjestelmän toimivuutta viilataan jatkossa siten, että palkitseminen olisi mahdollista myös toimialarajat ylittävissä prosesseissa.

Järjestelmää kehitetään myös toisella tapaa: tu-levina vuosina lainsäädäntö mahdollistaa tulos-palkkioiden rahastoimisen. Palkkiot voidaan siirtää niin sanottuihin henkilöstörahastoihin, jossa niiden tuotto kasvaa.

Tulospalkkioista on kaupungilla kokemusta jo noin vuosikymmenen ajalta, ja järjestelmän perus-teet on laitettu hyvin kuntoon.

Tulospalkkiot ovat kiinteä osa johtamista. Ne ei-vät ole mikään erillinen temppu, vaan järjestelmä li-mittyy kiinteästi osaksi yksikön tavoitteellisuutta.

– Kun tulosyksikön tavoitteet määritellään sel-västi, ja ne tuodaan työntekijöille esille, usein pelk-kä tieto tavoitteista kasvattaa tuottavuutta. Töitä

”Kaupunki ei kilpailetyöntekijöistärahapalkoilla, muttasuuressa talossatyöt voidaan useinjärjestää joustavasti.”

1 Tutki minkälaisista palikoista rahapalkkiosi koostuu. Apuna voi käyttää esimerkiksi sähköistä palkkalaskelmaa.

2 Tunne henkilöstöetusi. Kaupungin työntekijöille on tarjolla laaja kirjo henkilöstöetuja työsuhde-matkalipuista, alennushintaisiin uimalippuihin ja henkilöstökassaan. Tutustumalla tarjontaan niitä voi käyttää monipuolisemmin.

3 Ota puheeksi esimiehesi kanssa toiveet siirtyä vaativampiin tehtäviin. Kun työssä ottaa lisää vastuuta, tehtäväkohtainen palkka nousee.

4 Kehitä osaamistasi. Sillä voi olla vaikutusta palkan henkilökohtaiseen harkinnanvaraiseen osaan.

5 Tiedä työsi tavoitteet. Jos oma työpaikka on tulospalkkauksen piirissä, ota selvää, mitä tavoitteita yksikön tulee täyttää tulospalkkion saadakseen. Keskustele työpaikalla siitä, mitä tavoitteiden edistämiseksi voi tehdä.

6 Mikäli tarvitset työaikajoustoja, ota niistä selvää. Kaupunki tarjoaa monenlaisia joustoja, jotka on kehitetty jokaista työntekijää varten.


Lyhyt palkkasanasto> Tehtäväkohtainen palkka määrittyy tehtävän vaativuuden perusteella. Summa määritellään siten, että se on oikeassa suhteessa muihin vaativuudeltaan verrattavissa oleviin tehtäviin.

> Tehtävälisä on määräaikainen lisä, jota käytetään kun tehtävän vaativuus on olennaisesti lisääntynyt määräajaksi. > Henkilökohtainen palkanosa muodostuu vuosisidonnaisesta henkilökohtaisesta lisästä ja harkinnanvaraisesta henkilökohtaisesta lisästä. Vuosisidonnainen lisä määrittyy palvelusvuosien mukaan, ja henkilökohtainen lisä palkitsee hyvistä työtuloksista ja osaamisesta.

> Tulospalkkio palkitsee työyksikön siitä, että yksikkö on saavuttanut määritellyt tavoitteensa. Palkkio on varsinaiseen palkkaan kuulumaton ja maksetaan kerran vuodessa.

> Kannustuslisä on kertapalkkio, jolla palkitaan yksilöitä tai ryhmiä erityisen hyvistä, mielellään kertaluonteisista työsuorituksista.

> Nopsa-palkkiot voivat olla esimerkiksi juhlatilaisuuksia, lounaita tai teatteri-iltoja. Näitä annetaan hyvistä työtuloksista tai opintosuorituksista.

Palkitsemisen eri muodot

Henkilöstö-etuudet> Työterveyspalvelut> Työsuhdematkalippu> Henkilöstökassa> Lounasetu> Liikunta- ja

kulttuurietuja> Merkkipäivälahjat> Harrastekerhoja> Sairaan lapsen

hoitopalvelu> Palvelussuhdeasunnot

Palkkaus> Tehtäväkohtainen

palkka> Henkilökohtainen

osio> Tuloksiin sidotut

palkkiot – Tulospalkkio – Nopea palkitseminen (Nopsa) – Kannustuslisät

Työelämän laatu> Turvallinen työnantaja> Työn merkittävyys> Mahdollisuus kehittyä> Uralla eteneminen> Joustavat työajat> Työhyvinvoinnista

huolehtiminen> Palaute

on myös mielekkäämpi tehdä, kun työntekijällä on selkeästi tiedossa se, mitä omalta työltä odotetaan, Enroos sanoo.

Rahat ja henkiHyvä palkitsemisjärjestelmä on paitsi läpinäkyvä myös oikeudenmukainen. Samasta tehtävästä pitää maksaa samaa palkkaa.

Kaikkien tehtäväkohtaisten palkkaerojen pitää perustua tehtävän vaativuuteen. Kaikilla virastoilla on olemassa selkeät kriteerit arvioiden tekemiseen. Tehtävien vaihtuessa myös palkka arvioidaan uudel-leen.

Tulevaisuudessa tehdään yhä enemmän vaati-vuuksien vertailua yli virastorajojen. Tavoitteena on luoda yhdenmukaisuutta.

Esimerkiksi sukupuolten väliset palkkaerot eivät kuulu yleiseen oikeuskäsitykseen. Helsinki oli mu-kana naisten ja miesten palkkaeroja selvittäneessä Tasa-arvoa palkkaukseen -hankkeessa. Kolmivuoti-sen Aalto-yliopistossa toteutetun Tapas-tutkimuk-sen tavoitteena oli edistää samapalkkaisuutta.

Hankkeen johtopäätösten mukaan pilottiviras-toissa ei noussut esiin sukupuolten välisiä palkka-eroja. Niitä kuitenkin seurataan jatkuvasti, ja hank-keen myötä kaupungille luotiin palkkakartoitusjär-jestelmä, joka toimii sopimusaloittain.

Tehtäväkohtaisen palkan lisäksi mahdollises-ti saatava henkilökohtainen palkanosa muodos-tuu vuosisidonnaisesta henkilökohtaisesta osasta ja harkinnanvaraisesta henkilökohtaisesta lisästä. Myös ne määräytyvät samoin perustein kaikille.

Vuosilisää tulee työvuosien perusteella. Palvelus-vuosien määrät ja korotusprosentit vaihtelevat so-pimusaloittain. Harkinnanvaraisen lisän tarkoitus on palkita hyvistä työtuloksista ja osaamisesta.

Kaupunki ei kilpaile työntekijöistä rahapalkoilla, mutta suuressa talossa työt voidaan usein järjestää monella tavalla. Tämä tuo mahdollisuuksia yksilöl-lisiin ratkaisuihin, joita työntekijät yhä useammin arvostavat.

– Palkitseminen on monipuolinen kokonaisuus. Joku voi haluta rahapalkkion sijaan ylimääräisiä va-paita ja toisinpäin. Tavoite on yksinkertainen: työn-tekijä jaksaa töissä ja on työelämään tyytyväinen, Sweins sanoo. •

Y ksi, kaksi, kolme.. pysäköin-ninvalvoja Tiina Korhonen mittaa etäisyyttä suojatien laidasta kohti parkkeerat-tua autoa. Vaaditut viisi met-

riä eivät täyty. On kirjoitettava se kuului-sa, ikävä ja ärtymystä saajassaan herättävä ”sakkolappu” eli pysäköintivirhemaksu.

Rakennusvirastossa toimivan pysäköin-ninvalvonnan tarkoituksena on edistää lii-kenneturvallisuutta ja liikenteen sujuvuut-ta. Valvojat, kansankielellä lappuliisat ja lappulasset, huolehtivat siitä, ettei auto-ja ole pysäköity haitallisiin paikkoihin, ku-ten suojatielle tai liian lähelle sitä, porttien eteen tai jalkakäytävälle. Lisäksi tehtävänä on tarkastaa, että pysäköintimaksu on asi-allisesti hoidettu.

Lappuja ja neuvontaaTiina Korhonen ja Seija Mattsson etene-vät Kasarmikatua alaspäin. Osittain jalka-käytävälle pysähtyneen kuorma-autoilijan Korhonen ohjeistaa ohi kulkiessaan park-

kiin kadun toiselle puolelle, sallittuun paik-kaan.

– Työmme on paitsi pysäköintivirhe-maksujen kirjoittamista, myös neuvontaa ja ohjausta. Asiakaspalvelutyössä kun ol-laan, on muistettava olla ystävällinen ja huomaavainen, tarvittaessa myös topakka, kuvailee Korhonen.

– Pääasiassa ihmisten antama palaute on myönteistä ja kiittelevää. Välillä joku sanoo ilkeästi, mutta sitä ei pidä ottaa itseensä, kertoo vuodesta 2002 valvontatyötä tehnyt Mattsson.

Pysäköinninvalvontatyö vaatii harjaan-tumista. Tarkkasilmäiset valvojat näkevät jo kaukaa virheellisesti pysäköidyt autot, ottavat tarvittaessa kuvan tilanteesta kän-nykkäkameroillaan sekä kirjaavat mahdol-lisen sanktion. Päivässä valvoja kirjoittaa Korhosen ja Mattssonin mukaan kaupunki-alueella keskimäärin noin 20 virhemaksua.

Fyysistä työtäVuodenaikojen ja vaihtelevien säiden vuok-

10

duunissa


teksti ja kuvat Katri LehtoLa

Katujentarkat

silmätPysäköinninvalvonta täytti

elokuussa 40 vuotta. Työ lappuliisana ja -lassena vaatii paitsi ystävällisyyttä ja topakkuutta myös

rautaista fyysistä kuntoa.

n Seija Mattsson ja Tiina Korhonen raapustavat päivän aikana kumpikin noin 20 pysäköintivirhemaksua keskustassa.

si ulkotyö on haasteellista. Erityisesti pari edellistä talvea ovat olleet kovia.

– Talvella kylmä tuuli ja viima tekevät työstä aika raskasta. Lisäksi kadut voivat olla hyvin liukkaita, listaa Mattsson.

Eikä keskikesälläkään välttämättä ole hurraamista, sillä helteessä kuumentu-va asfaltti lämpiää nopeasti yllättävän paahtaviin lukemiin.

– Päivän aikana kävellään alueesta riippuen 5–10 kilometriä, ajallisesti kuu-den ja puolen tunnin aikana, kertoo Kor-honen.

Hyvät jalkineet sekä työvaatteet käsi-neitä myöten saadaan työpaikalta, tal-vella myös liukuesteet on mahdollista liittää kengänpohjiin. Niiden lisäksi val-vojan fysiikan on oltava kunnossa.

Esikaupunkien ET-autotOsa pysäköinninvalvojista työskente-lee katupartiossa kaupungin ydinalueil-la kävellen, osa taas taajama-alueilla au-topartiossa. On sekä työpareja että niitä,

jotka haluavat mieluummin työskennel-lä yksin. Vapaus valita lisää työn mielek-kyyttä.

Kaupungissa on kymmenen autopar-tiopiiriä, jotka vaihtuvat viikoittain.

– Virhemaksuja kirjoitetaan enem-män ydinkeskustassa kuin esikaupunki-alueilla, jonne taas kertyy enemmän ET-autoja, kertoo autopartiolainen Juhani Hämäläinen.

Termi ”ET-autot” ei tarkoita ”erittäin-toivottomia” eikä ”epäilemättä-tuomit-tavia” vaan ”ei tosiasiallisessa liikenne-käytössä olevia”. Siis sellaisia, jotka on pysäköity oikein, mutta jotka seisovat samassa paikassa kuukausikaupalla, toi-mivat ehkä varastoina tai ovat täysin paikalleen ruostuneita.

ET-autojen ominaisuuksiin kuuluvat myös ajoneuvoveron maksamattomuus, katsastuksen laiminlyönti sekä liikenne-vakuutuksen puuttuminen. Näille au-toille kirjoitetaan virhemaksu tai han-kitaan siirtokehotus. Viimeisin vaihto-

ehto on hinauttaa auto pois kaupungin säilöön.

Autopartio näkyy alueillaPunainen pysäköinninvalvonnan auto kaartaa Sörnäisten rantaan ja suuntaa ruuhkaiselle ajoväylälle kohti Kontulaa. Autopartiotyöpari Hannu Perttula ja Juhani Hämäläinen ovat erittäin tyyty-väisiä yhteistyöhönsä.

– Onneksi saadaan toimia työparina. Ei siitä mitään tulisi, jos pari vaihtuisi usein. On helpompi, kun tuntee toisen hyvin ja voi luottaa asiassa kuin asiassa, kiittelee Hämäläinen.

– Päivittäin istutaan autossa pitkiä ai-koja, joten on tärkeää, että kemiat toimi-vat, lisää Perttula.

Autopartion työssä tärkeää on ylipää-tään alueilla ajelu. Vaikka pysäköinti-virheitä ei havaittaisi, jo se, että alueella nähdään valvojia, on hyvä asia.

– Yksityisten firmojen moninaiset toimintatavat pysäköinninvalvonta-

markkinoilla ovat selvästi lisänneet posi-tiivista suhtautumista meihin, pohtii Hämäläinen.

”Mähän vaan käväsin”Kiittelevien palautteiden joukkoon mah-tuu myös muunlaisia sutkautuksia. Erään kerran Hämäläisen vastatessa päi-vystyspuhelimeen, toisesta päästä kuu-lui vain vihainen kysymys ”Ootsä pölliny mun auton?!”.

Katupartiolaiset Mattsson ja Kor-honen ovat nähneet, kun kampaamos-ta on juostu kadulle hiusvärit päässä li-säämään mittariin kolikoita tai sännätty kahvilasta pulla suussa.

Selityksistä suosituimmat ”mähän vaan käväisin” ja ”olin juuri menossa os-tamaan lippua” lähinnä naurattavat jo.

– Rehellisyys maan perii. Tässä työssä on oppinut jo aika hyvin näkemään sen, kuka valehtelee, hymyilee Korhonen.

Tarvittaessa onkin vain pakko kirjoit-taa se surullinen ”sakkolappu”. •


Kynästä kämmen-tietokoneeseenPYSÄKÖINNINVALVOJIEN TYÖVÄLINEISIIN kuuluvat kel-lon, lappuvihkojen, jääkaavinten ja kynien lisäksi myös kamerapuhelimet. Niillä voidaan paitsi dokumentoida virheellisesti pysäköity auto, myös lähettää kysely mat-kapuhelinmaksamista tarjoaviin yrityksiin ja tarkistaa, onko tietyllä rekisterinumerolla varustettu kulkupeli suorittanut maksun.

Ensi vuoden alussa käyttöön tulevat uudet PDA-lait-teet eli kämmentietokoneet, joiden avulla rekisterinu-meron voi skannata tiedonkeruujärjestelmään ja hakea tietoja kyseisestä autosta.

– Tietokoneen ja siihen liitettävän pienen ”tas-kuprintterin” avulla on mahdollista myös tulostaa vir-hemaksu. Se tulostuu valmiiksi muovitetulle paperille, joten jatkossa lappuja ei tarvitse enää pussittaa, kertoo kunnallinen pysäköinninvalvoja Kaija Kossila raken-nusvirastosta.

Tietokoneen toimintaan liittyy kiinteäs-ti pitkään suunniteltu PASI-toimintajärjes-telmä. Järjestelmä helpottaa virhemaksu-jen sekä asukas- ja yrityspysäköintilupien hallinnointia.

Tietokoneen ja uusien järjestelmi-en tulo valvojien arkipäivään helpot-taa siis paitsi käytännön työtä kadul-la, myös virhemaksujen hallinnointia toimistolla.

– Vuosittain virhemaksuista ker-tyy kaupungille noin 11 miljoonaa euroa, mikä on hieman vähem-män kuin mitä kertyy laillisis-ta pysäköintimaksuista, kertoo Kossila.

Suoranaista tuloa ei raken-nusvirasto itse potista saa, vaan summa kerryttää lyhentämättömä-nä kaupungin kassaa.

■ Autopartion Hannu Perttula ja Juhani Hämäläinen.

12

talous


”Koko organisaatiovaljastetaan laajemmin monimuotoisuuttakorostavan ajattelutavan taakse.”

teksti TIMO NYKÄNEN kuva ISTOCKPHOTO

Noin yksitoista prosenttia helsinkiläisistä puhuu äidin-kielenään jotain muuta kuin suomea tai ruotsia. Kaupungin

henkilöstöstä muunkielisiä on vajaat viisi prosenttia. Tavoitteena on nostaa muunkielisten työntekijöiden osuus

vastaamaan heidän osuuttaan kaupungin väestöstä.

Rekrytoinnissahuomio

muunkielisiin

Kaupungin henkilöstöstä muuta kuin suomea tai ruotsia puhuu äidinkie-lenään vajaat viisi pro-senttia, kun mukaan lasketaan määräaikaiset

ja työllisyysvaroin palkatut. Helsingin vuoteen 2012 ulottuva strategia edellyt-tää muunkielisten työntekijöiden osuu-den kehittyvän asukasosuuden mukai-sesti. Työyhteisöille tarjotaan nyt keino-ja monimuotoisuuden edistämiseksi.

– Käytännössä tavoitteena on, että saisimme työntekijöitä palvelukseemme entistä laajemmalta osaamispohjalta ja pystyisimme tarjoamaan palveluita use-ammalla kielellä. Haluamme tietenkin olla myös edelläkävijä työnantajana ja aidosti monimuotoinen työyhteisö, sa-noo muunkielisten rekrytoinnin edistä-mistä pohtineen työryhmän asiantunti-ja ja sihteeri, henkilöstökeskuksen suun-nittelija Olga Silfver.

Muunkielisten rekrytointi tulisikin nähdä vastauksena tulevaisuuden osaa-mishaasteisiin ja mahdollisuutena saada henkilöstöön uudenlaisia näkökulmia ja taitoja.

Asiantuntijat haaviinKaupungilla on hyvin erilaisia työyhtei-

man kirjaamiskäytännön puutteiden vuoksi.

Ammatillista koulutusta vaativissa tehtävissä on Palmiaa lukuun ottamat-ta selvästi vähemmän muunkielisiä kuin Helsingin väestörakenteen perusteel-la voisi olettaa. Erityisesti muunkieli-siä kaivattaisiin asiantuntija- ja esimies-tehtäviin. Varsinkin keskushallinto sekä asiantuntijapalveluita tuottavat viras-tot ovat palkanneet muunkielisiä huo-mattavan vähän. Muunkielisiä esimiehiä löytyy lähinnä vain niistä organisaatiois-ta, joissa muunkielisten osuus on muu-tenkin merkittävä.

Työkaluja tueksi– Ongelma liittyy ihan yleisestikin aja-tustapaan ja pätevyysvaatimuksiin. Mei-dän pitäisi päästä eroon asenteesta, että asiakkaita ei voi palvella kuin aivan täy-dellisellä suomen kielellä, sanoo henki-löstöjohtaja Hannu Tulensalo. Tulen-salo on toiminut muunkielisten rekry-toinnin työryhmän puheenjohtajana.

Työryhmä esittää raportissaan viras-toille ja liikelaitoksille toimenpide-ehdo-tuksia, joilla nykytilannetta voidaan pa-rantaa. Kaikille yhteisten toimenpitei-den lisäksi tarjolle tulee valikoima keinoja, joista kukin organi-saatio voi valita itselleen sopivimmat. Henkilös-tökeskus on yhdessä Oiva Akatemian kanssa keskeisessä roolissa toi-menpiteiden valmiste-lussa.

– Tarkoitus on antaa konkreettisia menetelmiä ja välineitä, joilla työyhteisöt ja esi-miehet saadaan tunnistamaan moni-muotoisuuteen liittyviä asioita. Esimer-kiksi rekrytointimenettely pitää saada nykyistä läpinäkyvämmäksi ja työpaik-kailmoituksetkin sellaisiksi, että niistä saavat selvää myös ne, jotka eivät osaa suomea täydellisesti. Toivomme tieten-kin, että muunkieliset myös hakeutui-sivat aktiivisesti kaupungille töihin, Tu-lensalo sanoo.

Tavoitteena on, että työryhmän esi-tysten pohjalta laaditaan aikataulutet-tu toimintasuunnitelma ja että kaikki raportissa esitetyt keinot otetaan käyt-töön vuoden 2012 aikana.

söjä, joissa muunkielisten osuus vaihte-lee huomattavasti. Isommista organisaa-tioista keskiarvoa suurempiin määriin yltävät muun muassa Palmia, opetusvi-rasto, terveyskeskus ja nuorisoasiain-keskus. Toisaalta kaikkiaan 12 virastossa ei muunkielisiä työntekijöitä ole lain-kaan. Luvut ovat tosin todellisuudessa luultavasti hivenen suuremmat aiem-

Ajattelutavan muutosVaikka päätavoitteena on monimuotoi-suuden kasvattaminen, on työryhmän ehdottamista parannuksista Silfverin

mukaan virastoille ja liikelaitoksille hyötyä yleisemminkin. Tarkoitus

ei ole kokea asiaa taas yhtenä pakollisesti toimeenpanta-vana hankkeena vaan kaik-kia koskevana toimintaym-päristön muutoksena.

– Organisaatiot saavat paljon uusia välineitä hen-

kilöstöprosessien kehitys-työhön. Esimerkiksi siihen, mi-

ten ennakoidaan työvoimapulaa ja miten avoimesti lähestymme hakijoita ja arvioimme heitä. Keskeistä on, että koko organisaatio valjastetaan laajem-minkin monimuotoisuutta korostavan ajattelutavan taakse, Silfver sanoo.

Silfver itse on oiva esimerkki siitä, mi-ten Suomeen saapunut voi integroitua täydellisesti työelämään. Silfver muutti Suomeen Ukrainasta kymmenen vuotta sitten kielellisesti ummikkona.

– Omasta kokemuksestani voin sa-noa, että jos vain on aikaa paneutua ai-heeseen, voi 2–4 vuodessa saavuttaa kie-litason, jolla pärjää myös asiantuntija-tehtävissä. •

Missä virastoissa tai liikelaitoksissa on paljon muunkielisiä? ■ Sosiaalivirasto 549 henkilöä

■ Terveyskeskus 450 henkilöä

■ Opetusvirasto 399 henkilöä

■ Palmia 320 henkilöä

■ Nuorisoasiainkeskus 23 henkilöä

■ Liikuntavirasto 16 henkilöä

■ Stara 16 henkilöä

■ Kaupunginkirjasto 13 henkilöä

■ Helsingin Satama 9 henkilöä

■ Henkilöstökeskus 8 henkilöä


Kaikille yhteisiätoimenpide-ehdotuksia> Kukin virasto ja liikelaitos asettaa

muunkielisten rekrytoinnille tavoitteet, joiden toteutumista seurataan.

> Henkilöstötarvetta ennakoidaan ja pohditaan myös monimuotoisuuden kannalta.

> Työpaikkailmoitukset laaditaan selkokielisesti.> Kesätyöntekijöiden ja

korkeakouluharjoittelijoiden ohjeistuksessa kannustetaan palkkaamaan muunkielisiä.

> Urakehitysmalleissa otetaan huomioon muunkielisten uralla eteneminen.

> Muunkielisten työntekijöiden perehdytykseen

ja räätälöityyn suomen kielen koulutukseen varataan enemmän resursseja.

> Työyhteisöjä kannustetaan osallistumaan monimuotoisuusvalmennukseen.

> Kaikki esimiehet suorittavat Hyvän esimiehen ABC -verkkokurssin ja esimiesvalinnoissa kokemus monimuotoisuuden johtamisesta katsotaan eduksi. Verkko-aineisto on Helmessä > Henkilöstö > Johtaminen ja esimiestyö > Hyvän esimiehen ABC.

Valinnaisia toimenpiteitä> Työpaikkailmoitusten sijoittamisessa

hyödynnetään erilaisia rekrytointikanavia, kuten sosiaalista mediaa, ja nimetöntä työnhakua pilotoidaan halukkaissa virastoissa.

> Muunkielisten perehdytykseen ja tukemiseksi tarjotaan mentorointitukea tai kummitoimintaa ja mahdollisuutta osallistua Oiva Akatemian Suomen työelämään tutustuttavaan valmennukseen.

> Avustavissa tehtävissä toimiville muunkielisille tulokkaille tarjotaan selkosuomella tehtyä perehdytys- ja turvallisuusmateriaalia.

Palmia 11,3 %

Henkilöstökeskus 8,3 %

Opetusvirasto 6,7%

Terveyskeskus 5,7 %

Missä virastossa on prosentuaalisesti eniten muunkielisiä?


”Kiinnostus ympäristöasioihinkasvaa, mutta ympäristötietoisuus vaihtelee paljon.”

teksti ILPO SALONEN kuvat MIKKO HAIKO

Tarjolla räätälöityä EKOAPUAYmpäristökeskuksen Ekokompassi on tarjonnut kolmen vuoden ajan pääkaupunkiseudun pienyrityksille ja organisaatioille helpon tavan vastata ympäristövaateisiin kevennetyllä ympäristöjärjestelmällä.

Ekokompassi kehitettiin pää-kaupunkiseudullisena yhteis-hankkeena, jota koordinoi kaupungin ympäristökeskus. Hanke sai tukea Euroopan

Unionin aluekehitysrahastosta (EAKR) ja Uudenmaan ELY-keskukselta.

Pilottihankkeessa on ollut muka-na 37 yritystä ja yhteisöä, lähinnä mat-kailu- ja graafisen alan yrityksiä. Listal-ta löytyy myös kolme kirjastoa – Valli-la, Laajasalo ja Vuosaari – sekä Suomen Kansallisooppera.

Vallila vihreällä tiellä Viime vuonna Vallilan kirjasto lähti en-simmäisenä julkisen sektorin edustajana mukaan Ekokompassi-projektiin. Siellä kartoitettiin systemaattisesti kirjaston ympäristövaikutukset ja mietittiin käy-tännön parannuksia. Kirjastot ovat kier-rätysmyönteisiä, eivätkä tuota paljoa jä-tettä tai kuluta energiaa, mutta paperin säästäminen ja tehokkaampi kierrättä-minen oli kuitenkin yksi Vallilassa toteu-tunut toimenpide.

– Saimme merkin viime keväänä. Ym-

päristötyön myötä valkeni se, että kir-jastojen merkittävin ekoteko on tiedon-jakaminen ja ekoajattelun esillä pitämi-nen. Kirjastossa onkin ollut projektin aloittamisen jälkeen ympäristöaiheisia kirjanäyttelyitä ja tapahtumia, kirjas-tonjohtaja Harri Sahavirta kertoo.

Vallila näyttää esimerkkiä muille kir-jastoille esittelemällä projektia, jakamal-la kokemuksia ja herättämällä keskus-telua aiheesta. Ehkäpä tulevaisuudessa ympäristöasioiden tiedostaminen tulee olemaan entistä tärkeämpi tekijä kirjas-tojenkin imagolle.

Tieto jaetaan vapaasti verkossaHankkeessa on laadittu seudullisten yri-tysneuvojien käyttöön työkaluja, joiden avulla he neuvovat aloittavia yrittäjiä. Vinkit ja muut materiaalit ovat vapaas-ti saatavilla Ekokompassin sivuilla www.ekokompassi.fi. Järjestelmässä on 10 ar-viointiperustetta, jotka liittyvät muun muassa lainsäädäntöön, henkilökunnan kouluttamiseen, jätehuoltoon, energian-

työ & ympäristö

säästöön, hankintoi-hin ja logistiikkaan.

Aluksi selvite-tään lähtötaso ympäristöasiois-sa. Ympäristö-vaikutusten ar-vioinnin pohjalta laaditaan ympä-ristöohjelma, joka sisältää toimet ym-päristökuormituksen vähentämiseen.

– Neuvojan tuella valitaan ympäristö-tavoitteet ja -tunnusluvut, jotka kuvaa-vat, miten tavoitteisiin päästään. Rapor-toitavia tunnuslukuja voivat olla esimer-kiksi sähkön tai polttoaineen kulutus, syntyneen jätteen määrä tai kemikaalien käyttö, valottaa projektikoordinaattori Sari Koskinen ympäristökeskuksesta.

Kun ympäristöohjelmaa on toteutet-tu vähintään puoli vuotta, riippumaton osapuoli tarkistaa järjestelmän. Onnis-tuneesti läpäistyn auditoinnin jälkeen yritys saa Ekokompassi-todistuksen sekä käyttöönsä Ekokompassi-tunnuk-sen, jota se voi käyttää markkinointi-viestinnässään.

Kaupunginjohtaja Jussi Pajunen ja Vantaan ympäristöjohtaja Stefan Skog jakoivat huhtikuussa Ekokompassi-to-distukset tunnustuksena hyvästä ympä-ristötyöstä ensimmäisille 24 yritykselle ja organisaatiolle.

■ Eeva Heckwolf (vas.) neuvoo yrityksiä Ilmastoinfossa ympäristö-tietoisuuteen. Pirita Kuikka tekee ympäristökeskuksessa työtä ympäristötietoisuuden lisäämiseksi.

Ilmastoinfo auttaa


työkalut

teksti TIMO NYKÄNEN

HR-tietojärjestelmät yhtenäisiksi

Kaupungin henkilöstötietojärjestelmiä ja -prosesseja uudistetaan. Päällekkäinen työ vähenee,

itsepalvelu lisääntyy ja esimiehet saavat käyttöönsä hyödyllisempiä raportteja.

Osa kaupungin henkilöstöhal-linnossa käytettävistä van-hoista tietojärjestelmistä ei vastaa nykyajan vaatimuk-

sia. Ongelmallisinta on, että järjestel-mät eivät keskustele keskenään eli sa-moja tietoja joudutaan tallentamaan useaan kertaan, kertoo HR-tietojärjes-telmähankkeen hankepäällikkö Petri Parrukoski henkilöstökeskuksesta uu-distuksen lähtökohdasta.

Parrukosken mukaan kyse ei ole pel-kästään tietojärjestelmien moderni-soinnista vaan tavoitteena on yhtenäis-tää henkilöstöhallinnon palveluita ja prosesseja.

– Perusteltuja virastokohtaisia ero-jakin varmasti on, mutta tarkoituksena on tehdä kaikista henkilöstöhallinnon prosesseista mahdollisimman yhden-mukaisia. Prosessikuvausten laatimi-nen onkin työllistänyt eniten kuluneen kevään aikana.

Tiedonsaanti helpottuuParemmalla raportoinnilla halutaan tu-kea myös johtamista. Nykyisin järjes-telmistä ulos saatavat henkilöstöä kos-kevat raportit eivät välttämättä sisäl-lä kaikkein olennaisinta tietoa ja ovat hankalasti saatavilla.

– Nyt erillisselvitysten saaminen vaatii joko erittäin hyvää järjestelmien käyttötaitoa tai sitten raportteja joutuu erikseen tilaamaan. Tiedonsaanti no-peutuu tulevaisuudessa huomattavasti, kun johtajat pääsevät itse tietoihin kä-siksi, Parrukoski kertoo.

Lisää itsepalveluaUudistuksen näkyvin asia kaikille työn-tekijöille ovat sähköiset lomakkeet ja hakemukset. Niitä otetaan käyttöön entistä laajemmin ja täyttäminen teh-dään itsepalveluna. Jatkossa jokainen myös näkee omat rekisteröidyt tieton-

sa ja pystyy päivittämään niitä tarvitta-vin osin itse.

– Esimerkiksi sisäiseen koulutuk-seen hakeminen yksinkertaistuu. Kaik-ki hoituu jatkossa yhdellä toiminnolla, kun nykyisin pitää erikseen sekä ilmoit-tautua että hakea esimieheltä lupaa. •

Tieto-järjestelmiä karsitaan> Kaupungilla on tällä hetkellä useita

kymmeniä järjestelmiä, joissa käsitellään henkilöstöhallinnon tarvitsemia tietoja. Jatkossa järjestelmien määrä vähenee ja ne kaikki tukeutuvat yhteiseen HR-tietojärjestelmään.

> Helmi-intrassa on HR-tietojärjestelmien uudistus-hankkeen oma sivusto, josta löytyvät muun muassa henkilöstöhallinnon uudet prosessikuvaukset.

> Koko hankkeen arvioidaan valmistuvan 2015.

> Lisätietoja: Helmi > Henkilöstö > HR-tieto- järjestelmä- hanke

Elokuussa kuuden suurimman kaupungin johtajat antoivat yhteisen ilmastokannan-oton, missä korostetaan kaupunkien vas-tuuta ilmastomuutoksen torjunnassa ja eistetään kuusi konkreettista ilmastoaloi-tetta. Näitä kaupungit aikovat yhteistyös-sä edistää.

– Koska asiakkaiden kiinnostus ympä-ristöasioihin kasvaa, yritysten on voitava todistaa toimivansa ympäristövastuulli-sesti, projektiasiantuntija Pirita Kuikka ympäristökeskuksesta toteaa.

Säästöjä ja pienempiä päästöjäYmpäristötyö hyödyttää usein myös talou-dellisesti. Koskinen kertoo, että jätteiden tarkempi lajittelu ja sähkön säästäminen ovat kaikkialla yleisimpiä parannuskohtei-ta. Ekokompassissa esimerkiksi sähkö pi-

tää kilpailuttaa sekä selvittää mahdolli-suutta siirtyä ekosähköön.

– Ympäristötietoisuus vaihtelee paljon. Monesti ympäristöteko-ja on aloitettu, mutta niitä ei ole mietitty kunnolla ja järjestelmäl-lisesti läpi, Koskinen toteaa.

Kolmevuotisen EU-rahoittei-sen Ekokompassi-hankkeen me-nestyksekkään pilottivaiheen jäl-keen Ekokompassi siirtyy syksyllä

Ilmastoinfon palvelutuotteeksi. – Ekokompassi-järjestelmää raken-

tamaan otetaan mukaan uusia tulok-kaita. Myös vanhoista Ekokompassi-jäse-

nistä luvataan pitää hyvää huolta ja auttaa yrityksiä pysymään ajan hermolla ympä-ristöasioissa, Ilmastoinfon yritysneuvoja Eeva Heckwolf kertoo. •

■ Sari Koskinen neuvoo lähtötilanteessa valitsemaan oikeat ympäristötavoitteet ja -tunnusluvut.

> Ilmastoinfo auttaa pääkaupunki-seudun PK-yrityksiä ja asukkaita pienentämään hiilijalanjälkeään.

> Ilmastoinfo neuvoo asiakkaita Sanomatalossa, verkkosivuilla sekä jalkautuneena tapahtumiin ja yrityksiin pääkaupunkiseudulla.

> Ilmastoinfon pääyhteistyökumppanit ovat Helsinki, Espoo, Vantaa, Helsingin seudun ympäristöpalvelut HSY, Helsingin seudun liikenne HSL sekä Helsingin Energia.

> Ilmastoinfo.fi -sivuilta löytyy vinkkejä arjen ekotekoihin ympäristöreseptien muodossa.

> www.ekokompassi.fi

Millaisia ovat HR-prosessit

2015?Prosessien katselmointitilaisuus

järjestetään 9.9. klo 9–12 henkilöstökeskuksessa,

Ensi linja 1

n Terveydenhoitaja Heidi Örtegren tekee rutiinimittauksia kahdeksan kuukauden ikäiselle Kerttu Alavuotungille. Äiti Hanna Asunta pitää Vallilan neuvolan palveluista.


teksti Katja Pesonen kuvat juho Kuva

Terveyskeskus työskentelee ajassa, jolloin ihmisikä on pidempi kuin koskaan, potilastapaamiseen voidaan tarvita tulkkia ja päihteiden sekakäyttö on arkipäivää. Terveysasemilla ja sairaaloissa ennaltaehkäistään sairauksia ja pyritään ihmisen kokonaisvaltaiseen hoitoon.

Pysyvyys on etu

Vallilan terveysaseman neu-volassa on heti aamusta äitejä taaperoistensa kans-sa. Yksi nassikka sekoitte-

lee lelukoria, toinen nuokkuu äitinsä sylissä. Lääkäriä odotetaan ilman ki-tinän häivääkään.

Neuvolan voi nyt valita, ja niissä toimii terveyskeskusten tavoin työ-pareja. Neuvoloissa lääkäripalvelut tulevat terveysasemilta, joten kun terveysasemilla valitaan ensin oma-lääkäri, neuvolassa valitaan ensin ter-veydenhoitaja.

Yhden ja saman terveydenhoita-jan näkeminen ei ole pelkästään lap-selle miellyttävämpää, vaan se herät-tää myös vanhemmissa luottamusta avautua perheen arjesta. Siksi yksi-kön päällikkö Hannele Nurkkala ja terveydenhoitaja-fasilitaattori Anni Mäkinen eivät näe neuvolan vapaata valintaa uhkana kävijämäärille. Kai-ken lisäksi Vallilassa sijaitseva neuvo-la kattaa niin suuren alueen – Vallilan lisäksi Arabianrannan, Hermannin ja Pasilan – että se on monelle lähin vaihtoehto.

Ennaltaehkäisy on päivän sana Terveydenhoidossa ollaan yhä enem-män suuntautumassa parantamises-ta ennaltaehkäisyyn. Ensisynnyttä-jille tarjotaan perhevalmennusta ja

kotikäyntejä synnytyksen jälkeen. Laajoilla terveystarkastuksilla kar-toitetaan koko perheen hyvinvointia, ja perheenlisäystä odottavat paris-kunnat voivat vastata voimavaralo-makkeella kysymyksiin parisuhtees-ta, odottamisesta, vanhemmuudesta, tukiverkoista ja taloudellisesta tilan-teesta.

– Tällä tavoin voidaan hakea apua parisuhteeseen ennen kuin ongelmat muuttuvat liian suuriksi, kertoo Mä-kinen.

Vallilassa on useita menetelmiä, joiden avulla pyritään takamaan las-ten hyvinvointi kohdusta alkaen. Täl-lainen on esimerkiksi päiväkotien ja neuvoloiden yhteistyönä toimiva malli HYVE 4V., jonka avulla seura-taan kokonaisvaltaisesti lapsen kehi-tystä.

Mielenterveysongelmat ovat li-sääntyneet. Jo odottavat äidit saatta-vat syödä mielialalääkkeitä.

– Monille tulee yllätyksenä myös se, kuinka paljon ajankäyttö muuttuu lapsen myötä. Ihmisillä on valtavasti menoja ja tekemistä, töitä ja harras-tuksia ja he olettavat, että elämä voi jatkua samanlaisena, Mäkinen sanoo.

Neuvolassa ei puututa perheen elämään, vaan keskustellaan van-hempien itse esille ottamista asiois-ta. Harvoin vanhemmat silti panevat vinkeille vastaan.

– Vanhemmat haluavat kuitenkin aina lapsensa parasta. >>

Vallilan terveysasema

terveys- palvelutvastaavat ajan haasteisiin

n Emilia Lehtinenhoitaa kaksosiaan Felix ja Mathilde Rousseauta Vallilan terveysaseman neuvolassa. Terveydenhoitaja-fasilitaattori Anni Mäkinen lepertelee vilkkaille lapsille.


Terveys- palvelutvastaavat ajan haasteisiin

Itäkeskuksen terveysasemalla Beni-ta Storåsin tekemä puhelinpäivys-tys tulleeseen työparimalliin, jossa potilaan omahoitaja tekee puheli-

mitse hoidontarpeenarvioinnin ja oh-jaa tämän lääkärin pakeille vain, jos tar-ve niin vaatii. Lääkärijonot lyhenevät ja monisairaat potilaat saavat täsmällisem-pää hoitoa omalääkäriltä tai -hoitajalta. Helpottaa puolin ja toisin, kun yksi ja sama lääkäri tuntee asiakkaan sairaus-historian.

Itse työparimalli on osastonhoitaja San-na Sorvoja-Rajalan mukaan otettu hyvin vastaan, mutta takkua aiheuttaa kaupungin vanhanaikainen puhelinsys-teemi, joka päästää läpi vain tietyn mää-rän puheluita.

Sorvoja-Rajala tietää, että ainut pysy-vä asia elämässä on muutos. Hän toivoisi silti enemmän aikaa siirtymävaiheisiin.

– Työparimallia varten meidän oli li-sättävä työhuoneita. Puolet yhdestä au-lasta rakennettiin vastaanottohuoneek-si, yksi tehtiin varastosta ja jalkahoitajat siirtyivät Laajasaloon. Vaikka muutoksia tulee, mennään silti samoilla resursseilla ja se tietysti kuohuttaa mieliä, Sorvoja-Rajala toteaa.

Resurssit on asia, johon on vain sopeu-duttava. Myös tulostavoitteet ovat arki-päivää siinä, missä palveluiden markki-

Enemmän aikaa muutoksille

■ Terveydenhoitaja Henna Repo ohjaa terveyden-hoitajaharjoittelija Hanna Hyväriä. Hyväri pitää Itäkeskuksen terveysaseman leppoisasta työilmapiiristä.

■ Marian päivystyksen apulaisosastonhoitaja Jukka Kornilow osallistuu simulaatiokoulutukseen, jonka avulla muun muassa opetellaan uusia hoitomuotoja. Koulutus on saanut henkilökunnalta viisi tähteä.

■ Apulaisylilääkäri Berndt Günther ja sairaanhoitaja Petra Kupari treenaavat simulaatiokoulutuksessa potilasnukke Antilla.

Marian sairaala

Jatkuvaa koulutusta


Itäkeskuksen terveysasema

Marian päivystyksessä apulaisylilääkäri Bernd Günther, sai-raanhoitaja Petra Kupari ja apulaisosastonhoitaja Jukka Kornilow mittaavat potilasnukke Antin pulssia ja kuuntele-vat hengitystä. Sairaanhoitaja ja simulaatiokouluttaja Tuuk-

ka Rantanen antaa lasikopista tehtäviä.– Hei Antti, mikäs on vointi?, kysyy Kupari.– Vähän ahdistaa, Rantanen antaa äänensä nukelle mikrofonin kautta.Kupari nostaa Antin päätä hieman ylemmäs.– Kylläpä helpottaa, kun asento paranee, Antti sanoo mielissään.Marian päivystyksessä aloitettiin simulaatiokoulutukset viime vuoden

alussa. Ylihoitaja Maritta Lindholm kertoo, että harjoituksella pyritään lisäämään potilasturvallisuutta, opettamaan uusia hoitomuotoja ja -mene-telmiä sekä raportointia ja kehittämään tiimityötä.

Marian päivystyksessä annetaan ylipäätään henkilökunnan täydentää työtään opinnoilla. Esimerkiksi Rantanen opiskelee parhaillaan työn ohes-sa kliiniseksi asiantuntijaksi, ja Kupari sekä Lindholm suorittavat potilas-turvallisuuden erikoistumisopintoja Arcadassa.

Henkilökunnan opiskelu vaatii resursseja ja työvuorojen pyörittelyä sekä pomoa, joka suostuu kumpaankin. Ryhmä antaa tästä kiitosta ylilääkäri Sa-kari Mänttärille, joka kannustaa opintoihin.

Uusi aika, uudet ongelmatHenkilökunnan opiskelu ei pidä pelkästään taitoja ja työmotivaatiota yllä, vaan se on muutenkin välttämätöntä. Maailma muuttuu, ja ongelmat sen mukana, eikä terveydenhuoltoala voi jäädä virumaan perävaunuun.

– Esimerkiksi 1980-luvulla huumeidenkäyttäjät olivat harvinaisia, sil-loin päihteenä oli alkoholi. Nyt huumeita ja sekakäyttäjiä on paljon, kertoo osastonhoitaja Marianne Särkiluoto.

Toinen kasvanut ryhmä ovat monisairaat potilaat.Marian päivystyksestä löytyy apu kaikenlaisissa terveysongelmissa.

Osastolle joutuneille vanhuksille järjestetään hoidon päättymisen jälkeen tarvittaessa kotihoitoa. Esimerkiksi päihdeongelmaisten koteihin tehdään interventioita. Miehensä pahoinpitelemä nainen ohjataan eteenpäin asian-tuntijan autettavaksi, ja masentuneelle nuorelle annetaan aika psykiatrille.

Rankkoja asioita, mutta onneksi työyhteisö antaa henkilöstölle voimaa. – Pienessä sairaalassa kaikki tuntevat toisensa, ja siksi on helppoa olla te-kemisissä muiden osastojen kanssa. Parasta työhyvinvointia on se, että arki sujuu hyvin, sanoo Lindholm.

nointikin. Osaamista on nykyään myy-tävä, vaikka kyseessä olisi kunnallinen palvelu. Vielä Sorvoja-Rajala ei silti näe esimerkiksi yksityistä puolta uhkana.

– Idässä väestö on monikansallista ja monen kielistä, ja heistä suurin osa käyttää runsaasti julkisia palveluita. Yk-sityiseen puoleen ei monella yksinker-taisesti ole varaa.

Voimaa työyhteisöstäTerveydenhoitaja Henna Revon mieles-tä työparimalli on tehnyt työstä haasta-vampaa, kun hoitaja tekee päätöksen ai-kaisempaa useammin lääkärintarpeesta puhelimessa potilasta näkemättä.

Luurin päässä ei sitä paitsi ratkota kaikkea. Itäkeskuksen terveysasemal-la käy runsaasti maahanmuuttajia, jot-ka eivät välttämättä osaa kunnolla suo-mea. Vastaanotolla avuksi voidaan ottaa tulkki.

– Tällainen hoitotilanne vaatii aikaa.

Vastaanotossa voi mennä parikin tuntia. Jos asiakas tulee spontaanisti eikä tulk-kia ole saatavilla sillä sekunnilla, sekoite-taan suomea, englantia ja elekieltä, ker-too Repo.

Hän nimeää toisen selkeän muutok-sen tulleen toukokuun alussa, kun asuk-kaat saivat alkaa vapaasti valita terveys-keskuksen ja lääkäri-hoitaja-työparin vuodeksi kerrallaan.

Työssä jaksaa, kun töihin on kiva tul-la. Repo kertoo Itäkeskuksen terveys-asemalla olevan hyvä työporukka ja ti-manttinen työilmapiiri.

– Työnilo tulee siitäkin, kun on konk-reettisesti vaikuttanut jonkun tervey-teen positiivisella tavalla.

Oikeus valitaSyy siihen, että terveyskeskuksen ja lää-käri-hoitaja-työparin saa nykyään valita vapaasti on idän terveysasemien johta-van ylilääkärin Kaisa Nissinen-Paat-

samalan mukaan asukkaiden tasa-ar-voinen kohtelu. On oltava ihmisen itsen-sä päätettävissä, mistä hän hakee apua terveyden ollessa koetuksella.

– Myös tiukat rajat aiheuttivat ongel-mia. Jos terveyskeskus oli kadun toisel-la puolella eikä se enää kuulunut asuk-kaan osoitteen mukaisesti valittuun ter-veysasema-alueeseen, hänen oli mentä-vä muualle, vaikka se olisikin ollut paljon pidemmän matkan päässä, kertoo Nissi-nen-Paatsamala.

Asiakkaat ovat olleet tyytyväisiä. Työparimallistakin on kuulunut pääosin hyvää. Oikeastaan ainoat soraäänet ovat syntyneet samasta asiasta, mistä Sorvo-nen-Rajalakin puhuu eli puhelinlinjojen tukkeutumisesta.

– Takaisinsoittoa ollaankin kehittä-mässä, jotta asiakas voi todella luottaa siihen, että puhelinlinjan ollessa varattu-na hänelle soitetaan takaisin, Nissinen-Paatsamala lupaa. •

n Lähihoitaja Benita Storås tekee hoidontarpeenarviointia puhelimitse. Linjat ovat kuumina heti aamusta.


20

{ eri

koin

en a

mm

atti

}

tek

sti T

AIN

A V

UO

KK

O k

uvat

KA

TR

I LE

HT

OL

A


Kulissien takanaJos kaikki menee hyvin, kukaan ei huomaa näyttämömestarin työtä.

Kulissien takaiseen maailmaan Eero Löyttyjärvi rakastui jo lapsena.

V erhot, köydet, valot, johdot, kaikki on mustaa. Ei sitä itse enää edes huomaa, kun siihen on tottunut. Tämä on minun työpaikkani, näyttämömestari

Eero Löyttyjärvi vilkuilee ympärilleen Savoy-teatterin lavalla.

Värittömyys on vanhaa teatteriajattelua. Tar-koitus on taata se, että mikään ei kilpaile ylei-sön huomiosta esityksen kanssa. Jos kaikki me-nee hyvin, myös näyttämömestarin työ jää lavan varjoihin.

Näyttämömestari toimii esitysryhmän ja Sa-voyn teknisen henkilökunnan välisenä yhteys-henkilönä. Työhön kuuluu esimerkiksi lavastei-den rakentamista ja esitysten järjestelyjen orga-nisointia.

Löyttyjärvi liikkuu näyttämön sopukoissa kuin kotonaan. Tottumaton kompuroisi tavaroi-hin helposti hämärässä.

21

”Teatterissa pitääolla hyvä yhteishenki, ja vierailevien esitysryhmien kanssa täytyy tulla toimeen.”


gallup

teksti TAINA VUOKKO kuvat MIKKO HAIKO

Oletko tyytyväinen palkkaasi? OLETKO SAANUT TULOSPALKKIOTA, ENTÄ MITÄ HENKILÖSTÖETUUKSIA KÄYTÄT? MITKÄ OVAT KAUPUNGIN VAHVUUDET TYÖNANTAJANA?

■ ARTO KALTIAINENpäihdetyöntekijä-sairaanhoitaja, terveyskeskus

En tietenkään ole tyytyväinen palkkaani. Omassa yksi-kössäni ei ole käytössä tulospalkkioita, mutta minulla on niistä kokemusta aikaisemmasta työpaikastani. Tu-lospalkkiot olisi hyvä ottaa meilläkin käyttöön, sillä ne

lisäävät työn tehokkuutta.Yksi parhaita työsuhde-etuja on mielestäni henkilöstö-

kassa, joka myöntää lainoja kaupungin työntekijöille. Käytän myös työpaikan kuntosalia ja työsuhdematkalippua.

Työvälineet pitäisi laittaa kaupungilla kuntoon. Hyvät työolosuhteet lisäisivät kaupungin houkuttelevuutta työnantajana.

■ TARJA NISKANENhoitaja, sosiaalivirastoEn ole tyytyväinen palkkaani. Yksikköni ei ole tulospalk-kioiden piirissä. Koska teen ihmissuhdetyötä, epäilen,

soveltuvatko tulospalkkiot omaan yksikkööni. Työn te-hokkuuden mittaaminen tuntuisi vaikealta.Kaupunki ei kilpaile työntekijöistä palkoilla, mutta arvostan

vakituista työsuhdetta ja turvallisuutta. Oman yksikköni hyvä työilmapiiri on myös suuri tekijä viihtymisen kannalta. Ilmapiiri voi lisätä kaupungin houkuttelevuutta työnantajana sellaisissa yksiköissä, joissa se on kohdillaan.

■ ROGER NORDMANpääluottamusmies, sosiaalivirastoOlen kohtalaisen tyytyväinen tehtäväkohtaiseen palk-kaani, joka määräytyy tehtävien vaativuuden mukaan. Viime aikoina en ole ottanut työnantajan kanssa puheek-si henkilökohtaista palkanosaani.

Sosiaalivirastossa harva yksikkö on mukana tulospalk-kauksessa. Mielestäni tulospalkkaus pitäisi ehdottomasti ottaa käyttöön, sillä sen puuttuminen asettaa sosiaalivirastolaiset eriarvoiseen asemaan suhteessa mui-den virastojen työntekijöihin.

Kaupungin töissä on vahva irtisanomissuoja. Toinen vahvuus on työnkuvien monipuolisuus. Se mahdollistaa työssä kehittymisen ja sisäisen liikkuvuuden.

■ HILLEVI JÄÄSKELÄINENlainaneuvoja, henkilöstökassa, talous- ja suunnittelukeskusEn todellakaan ole tyytyväinen palkkaani. Työpaikkani henkilöstökassa on tulos-palkkioiden piirissä, ja meillä arvioidaan kriteerinä paljon esimerkiksi asiakastyy-tyväisyyttä. Tulospalkkiot tuntuvat minusta tasapuolisilta ja oikeudenmukaisilta.

Käytän päivittäin lounasetua, ja joskus olen ostanut lahjaksi Kalevala-koruja. Niistä saa viidentoista pro-

sentin henkilöstöalennuksen. Kaupunki voisi panostaa imagoonsa työnantaja-

na palkkaamalla enemmän nuoria työntekijöitä, koska heillä on paljon uusia ideoita. Vanhat työntekijät kangis-tuvat helposti kaavoihinsa.

LUE LISÄÄ

PALKITSE-MISESTA SIVUILTA

6–9!

– Savoyssa on runsaasti esityksiä, joten tavaroilla on taipumusta levitä ympäriinsä, Löyttyjärvi selittää nurkkien mustia joh-tokasoja.

Ratkaisuja lennostaEri esiintyjäryhmiä on Savoy-teatterissa vuosittain parisataa. Erityi-sen tunnettu se on maailmanmusiikin konserttipaikkana. Harva esitys on pai-kassa kerrallaan yli viikkoa.

– Opin esitysten vaihtuvuuden takia koko ajan uutta. Savoyn rytmi on se, että jos esitys on ollut meillä viikon, voi alkaa jo kyllästyttää.

Haastavana tilanteena Eero Löytty-järvi muistaa esimerkiksi syyrialaisen musiikin illan, jonne tuli yllättäen yhden bändin sijaan kuusi bändiä. Lisäksi jou-sikvartetti ilmaantui paikalle varttia en-nen esityksen suunniteltua alkua.

– Vaikka työn osaisi kuinka hyvin ta-hansa, säätäminen ja koheltaminen kuu-luvat silti työnkuvaan, Löyttyjärvi hy-myilee.

Näyttämömestarin työ on Löyttyjär-ven mukaan palveluammatti. Teatteris-sa pitää olla hyvä yhteishenki, ja vierai-levien esitysryhmien kanssa täytyy tulla toimeen.

Mitä ammatillisempi ja suurempi esiin-tyjäryhmä on Savoyhin tulossa, sitä suunnitelmallisemmin he toimivat ja sitä tarkempia toiveita heillä on teknilliselle henkilökunnalle.

Löyttyjärven työn haaste on keksiä lennosta ratkaisuja siihen, miten toiveet voidaan toteuttaa.

– Vaikein tilanne voi lopulta olla se, jos esiintyjäryhmällä ei ole omia toiveita. Meidän on vaikea arvioida esimerkiksi sitä, miten valot kannattaa säätää, koska emme tunne esityksen piirteitä yhtä hy-vin kuin esiintyjät.

Tarjonta monipuolistaNuoresta iästään huolimatta Eero Löyt-tyjärvi on ollut seitsemän vuotta töissä

Savoyssa. Teatterissa työskennelleen isän ansiosta teatterimaailma tuli Löyttyjär-velle tutuksi jo lapsena.

– Olen koulutukseltani media-assis-tentti, mutta suurin osa näyttämömes-tarin työstä on sellaista, että sen oppii vain tekemällä.

Löyttyjärvi ihailee etenkin ranska-laista teatteria, jonka lavasteisiin kuuluu pieni näpertely ja käsillä tekeminen. Sa-maa henkeä löytyy hänen mukaansa jois-tain teattereista Suomessakin.

Syksyltä Löyttyjärvi odottaa erityises-ti venäläisen teatteriryhmä Teatr Lice-dein uutta esitystä. Ryhmän edellinen esi-tys on jäänyt hänen mieleensä yhtenä Sa-voyn huippuhetkenä.

– Esityksessä äänetön klovniryhmä naljailee maailmalle. Jos vanhat merkit pitävät paikkansa, tulossa on jotain to-della oivaltavaa.

Helsingin kulttuuritarjonnassa on Löyttyjärven mukaan positiivisella ta-valla ylitarjontaa. Jokaiselle illalle riittää tapahtumia, mikä ei ole itsestäänselvyys Helsingin kokoisessa kaupungissa.

– Toivoisin, että esimerkiksi nuoret oppisivat huomaamaan, että tarjonnas-ta löytyy kaikille jotain. Esimerkiksi vii-me vuosien musikaalitarjonnan lisäänty-mistä pidän hyvänä asiana.> Lisätietoja: www.savoyteatteri.fi

> Nimi: Eero Löyttyjärvi> Ikä: 28 vuotta> Ammatti: Savoy-teatterin näyt-

tämömestari, kulttuurikeskus> Perhe: Avovaimo> Koti: Herttoniemi> Harrastus: Musiikki, DJ-keikat

ja lenkkeily> Lempimusiikki: Vanha jazz ja

elektroninen> Motto: Päivä kerrallaan

kuka

> KESKUSTELEMASSA

STARAN ESIMIEHIÄ:

Vastaava työnjohtaja

Kimmo Kuusisto

Tuotantopäällikkö

Helena Värri

Palvelupäällikkö

Mika-Matti Tahvanainen

Kartanovastaava

Pepita Palonen

> AIHE: Hyvä esimies

> PAIKKA: Hakaniemen

kauppahallin kahvila

22

kaffella


teksti KATJA PESONEN kuvat MIKKO HAIKO

Hyvä paha POMO

Hyvän esimiehen tulisi olla alaistensa tukena. Hänellä pitäisi olla hyvät ihmissuhdetaidot, ja hänen pitäisi olla inhimillinen ja oikeudenmukainen. Mutta kuinka olla samaan aikaan hyvä esimies ja hyvä alainen? Entä kuka lohduttaisi, kun paineet kasaantuvat esimiehen niskaan?

Millainen on hyvä esimies?– Olen yrittänyt opiskella sitä 25 vuot-ta ja edelleen riittää opittavaa. Ei mikään helppo homma, nauraa vastaava työn-johtaja Kimmo Kuusisto, joka vetää Starassa puistojen ja katujen työmaita.

– Hyvä esimies antaa vastuuta alaisil-leen, mutta on silti läsnä tehtävien hoi-dossa tukien heitä. Tukemisen taito on äärimmäisen tärkeää, miettii tuotan-topäällikkö Helena Värri. Hän vastaa Staran talous- ja toimistorutiineista.

Palvelupäällikkö Mika-Matti Tah-vanainen Starasta haluaa hänkin koros-taa esimiehen roolia alaisen tukipilarina. Ihmissuhdetaidot ovat erottamaton osa hyvän pomon persoonaa.

– Esimies on kuin kallio, jolle voi hy-pätä silloin, kun tuulee, ja hän pystyy näyttämään oikean suunnan, mihin mennä. Esimiehen on myös tärkeää osa-ta käsitellä asiat asioina, eikä henkilö-kohtaisuuksina.

Kartanovastaava Pepita Palonen on

– On pidettävä huoli siitä, että paikalla on kaikki tarvittavat työvälineet. Mei-dän projektimme kestävät puolesta vuo-desta useisiin vuosiin, ja siinä välillä voi tapahtua kaikenlaisia suunnittelematto-mia tilanteita, joihin on reagoitava. Kai-kesta huolimatta on koko ajan näh-tävä mielessään valmis lopputuo-te, olipa kyseessä puisto tai katu, pohtii Kuusisto.

Entä työyhteisötaidot? Onko haasteellista olla osa työ-yhteisöä ja samalla esimies?Esimies pallottelee työssään kah-den roolin välillä; hän johtaa muita, ja on itse jonkun johdettavana. Kes-kustelijoiden mielestä kahden aseman välillä liikkuminen käy automaattisesti.

– Esimiehenä minulla on vielä oma esimies. Se on aina ollut niin, joten en osaa edes kuvitella muuta tilannetta. Meillä on erittäin hyvät jaottelut. Minä hoidan kenttätyöt täysin itsenäisesti, mutta yhdessä käydään läpi esimerkiksi rahoitusasiat, Palonen kertoo.

– Olemme sopineet oman pomoni kanssa, että vaikka hoidamme omat teh-tävämme, teemme työt loppujen lopuk-si yhdessä. Kun kriisitilanteita on tul-lut vastaan, pomoni on tukenut minua valtavan hyvin. Joskus esimies voi kui-tenkin olla hyvinkin yksin ongelmiensa kanssa, Värri toteaa.

Paineita on kuitenkin kestettävä – myös alaisten kohtaamisessa.

– Pitää olla paksunahkainen, eikä saa loukkaantua kaikesta mitä sanotaan. On oltava kyky unohtaa ja priorisoida eteen tulevia asioita. On osattava lukea ihmis-tä, tämän ilmeitä ja eleitä. Jonkun äkäi-syys voi johtua pieleen menneestä aa-musta tai kotiongelmista. Ihmisiähän me kuitenkin olemme, ja meihin vaikut-taa kaikki tällainen, Värri jatkaa.

vastuussa Starassa Itä-Helsingin karta-nopuistoista, rauniopuutarhoista, arvo-niityistä ja japanilaistyylisestä puutar-hasta. Hän painottaa työn arvostamista.

– Hyvä esimies arvostaa myös mui-den esimiesten tekemisiä. Jos siihen ei kykene, en ymmärrä, miten voisi olla hyvä esimies muille, hän sanoo.

– Tärkeintä on tuntea omat heikkou-tensa ja vahvuutensa. Sen jälkeen on helppo löytää ratkaisuja kaikenlaisiin asioihin, Tahvanainen lisää.

Mitä taitoja esimies tarvitsee?– Yksi tärkeimmistä on kyky perehdyt-tää työntekijät. Silloin pitää yhdistää turvallisuus, tehokkuus ja visio, jonka mukaan edetään, Palonen luettelee.

Tahvanainen tiivistää taidot kolmeen avainsanaan: motivointi, vuorovaiku-tus ja kannustaminen. Värri muistuttaa, että perustehtävät on oltava selkeäs-ti määritelty. Se tuo varmuutta työyhtei-söön.

Miten esimiestyö on muuttunut sinun aikanasi?– Nykyään halutaan kaikki kirjallisena, kun aikaisemmin riitti suullinen keskus-telu. Rakentamiseen on tullut myös asia-kirjapäättäminen. Iso osa ajasta menee esimerkiksi työmaapäiväkirjojen täyttä-miseen ja työturvallisuusasioihin. Kun mukaan työmaalle tulevat omien työn-tekijöiden lisäksi ulkopuoliset tahot, ku-ten aliurakoitsijat ja heihin liittyvät pa-perityöt, vähenee se aika, jonka ennen on saanut olla omien työntekijöidensä kanssa, Kuusisto harmittelee.

– Tulee uusia lakeja, kuten työturval-lisuuslakeja ja hankintalakeja, ja EU on tuonut vielä lisää velvoitteita. Vastaavia tulee vielä tilaajilta, ja kaikista on tehtä-vä paperit eteenpäin, lisää Tahvanainen.

Kuinka eroavat toisistaan esimiehenä oleminen kaupungilla ja yritysmaailmassa?– Ne ovat lähentyneet. Olen ollut yksi-tyisellä esimiehenä monessakin paikas-

HALOO mistä on kyse?

Vastaamassa työmarkkinalakimies Pauliina Pottonen henkilöstökeskuksesta.

? Miksi työtodistus kannattaa pyytää ja mitä hyötyä siitä on?

Työtodistuksella voidaan osoittaa luotetta-vasti esimerkiksi erilaisille viranomaisille tai tulevalle työnantajalle työpaikka, työsuh-teen kesto ja työtehtävien sisältö. Kaupun-gilla työtodistuksesta käytetään myös nimeä ”palvelutodistus” tai ”palvelustodistus”.

? Minkä mittaisesta työsuhteesta on oikeus saada työtodistus?

Työnantajan velvollisuus antaa työtodis-tus henkilön sitä pyytäessä perustuu lakiin, eikä palvelussuhteen pituudella ole merki-tystä. Jos henkilö työskentelee satunnaises-ti yksittäisissä palvelussuhteissa, tiedot voi-daan koota samaan työtodistukseen, mut-ta siihen voi kirjata vain yhden viraston tai liikelaitoksen palvelussuhteet. Myös pal-velussuhteen aikana voi pyytää väliaikaista työtodistusta.

? Mitä asioita todistuksessa pitää olla? Säännökset löytyvät työsopimuslais-

ta ja kunnallisesta viranhaltijalaista. Työto-distuksesta tulee käydä ilmi henkilön koko nimi, virasto tai liikelaitos sekä osasto tai yksikkö, jossa hän on työskennellyt, tehtä-vänimike ja -kuvaus, palvelussuhteen laatu (virka- vai työsuhde) sekä palvelussuhteen kestoaika. Työ- tai virkatehtävät on yksilöi-tävä riittävän tarkasti. Työntekijä voi pyytää arvion työtaidosta ja käytöksestä sekä ar-vion lisäksi tai sen sijasta palvelussuhteen päättymissyyn. Jos viranhaltija pyytää arvi-ota, arvosanat annetaan työtaidon ja käy-töksen lisäksi ahkeruudesta.

? Mitä asioita siinä ei saa olla?Työnantaja ei saa oma-aloitteisesti kir-

joittaa palvelussuhteen päättymissyytä tai arviota työtaidosta, käytöksestä ja ahke-

ruudesta. Myöskään poissaoloja, kuten sai-rauslomia tai perhevapaita, ei merkitä.

? Milloin työtodistus on annettava? Se pitää antaa kohtuullisen ajan sisällä

pyynnön esittämisestä, mutta sen voi pyy-tää kymmenen vuoden kuluessa palvelus-suhteen päättymisestä. Todistusta, joka si-sältää palvelussuhteen päättymissyyn ja arviot, tulee pyytää viiden vuoden kulues-sa palvelussuhteen päättymisestä. Kadon-neen tai turmeltuneen työtodistuksen ti-lalle voi pyytää uuden todistuksen, jonka työnantaja on velvollinen antamaan, jos sii-tä ei aiheudu kohtuutonta haittaa.

? Kuka antaa työtodistuksen, jos esimies ei ole enää kaupungilla

töissä, kun työntekijä sitä pyytää?Sen voi pyytää lähiesimiehen esimieheltä, jos tämä on ollut työssä samaan aikaan to-distusta pyytävän kanssa.

? Mitä jos työntekijä ei ole tyytyväinen työtodistukseensa?

Työtodistukseen tulee pyytää vain ne tie-dot, jotka siihen haluaa. Työnantajalla ei ole velvollisuutta kirjoittaa arvioita sellaiseksi kuin työntekijä haluaa, vaan työnantaja an-taa rehellisen arvionsa työstä. Mikäli työ-todistuksessa on asiavirheitä, työnantajal-la on velvollisuus pyynnöstä korjata se oi-keansisältöiseksi.

? Mistä voi löytää aiheesta lisätietoa?Lisätietoja voi kysyä esimieheltä tai

oman viraston tai liikelaitoksen henkilöstö-asiantuntijoilta.

> Lisätietoja Helmestä: > http://helmi > Henkilöstö > Palvelus-suhteen alkaminen ja päättyminen

Tärkeä työtodistus


sa, muun muassa kukkakauppaketjun vetäjänä, ja siinä työssä näki, mitä tar-koittaa, kun kokonaisuus pyörii tuo-ton ympärillä. Esimiestyö ei ole siellä sen erilaisempaa, mutta kun siellä pu-huttiin rahasta, täällä puhutaan asuk-kaasta, Palonen vertaa.

– Parin viime vuoden aikana kus-tannustehokkuus on tullut trendiksi, mutta onneksi se on kaupungilla vie-lä pysynyt täysjärkisenä, eikä täällä ole lähdetty mittaamaan kaikkea mitä tehdään, kommentoi Tahvanainen.

Mitä mieltä olet esimiestaitoja kehittävistä koulutuksista?Kuusisto, Palonen, Tahvanainen ja Värri ovat vastikään saaneet todistuk-sen Hyvän esimiehen ABC -tentin suo-rittamisesta ja käyneet Staran oman esimiehille suunnatun koulutuksen ESKOn. Tähän mennessä noin 80 pro-senttia Staran esimiehistä on suoritta-nut Hyvän esimiehen ABC -tentin.

– Pidän näitä koulutuksia hyvin tärkeinä. Mekin olemme tässä poru-

kassa käyneet läpi monia koulutuksia, jotka vain paranevat koko ajan, Palo-nen sanoo.

– ESKOssa joutui todella pohti-maan asioita, pysähtymään ja katso-maan niitä yhdessä muiden osallistu-jien kanssa, Värri muistelee.

– Se selvensi käytännön juttujakin. Esimiehet ja muutkin työntekijät tar-vitsevat päivitystä työn päämääriin ja tavoitteisiin, Tahvanainen lisää.

Kuusiston mielestä ajat koulutuk-selle voisi suunnitella paremmin.

– Kaksi päivää koulutusta putkeen on vähän liikaa, sillä työt pitää hoitaa, ja työmaat vaativat jatkuvaa päivit-täistä mukanaoloa. Muutoin tällaiset koulutukset ovat aina tarpeellisia.

Esimiesten mielestä on hyvä, että oppaat ovat netissä käytössä aina tar-vittaessa.

– Kyllä esimiehenkin pitää jaksaa. Joskus tuntuu, että on paljon velvoit-teita, eikä esimiehen jaksamisesta vä-litetä yhtä paljon kuin alaisten, toteaa Värri. •

Oppaita pomoilleHYVÄN ESIMIEHEN ABC on Helmeen koottu opas kaikille kaupungin esimiehille. Op-paassa käydään seikkaperäisesti läpi muun muassa arjen sujuminen työyhteisössä, vuorovaikutustaidot, pelisäännöt ja töiden organisoiminen.

Lähtökohtana on, että esimies lukee oppaan, jonka jälkeen hän vastaa sitä koske-vaan kahdenkymmenen kohdan kyselyyn. Hyväksyttyyn suoritukseen vaaditaan 15 oikeaa vastausta. > Lisää: Helmi > Henkilöstö > Johtaminen ja esimiestyö > Hyvän esimiehen ABC

ESKOSSA ELI ESIMIES STARAN KEHITTÄMISEN OSAAJANA -ohjelmassa Staran johto ja esimiehet kertaavat ja täydentävät tietämystään muun muassa työterveydestä, lomis-ta, työsuhdeasioista, perehdyttämisestä, työsuojelusta, poissaoloista, työuran suun-nittelusta ja eläköitymisestä. Tavoitteena on, että vuoden loppuun mennessä koulu-tus on suoritettuna kaikilla Staran esimiehillä.

■ Kuvissa

vasemmalta

Pepita Palonen,

Kimmo Kuusisto.

Pyöreän

pöydän ääressä

keskustelemassa

Helena Värri,

Mika-Matti

Tahvanainen ja

Pepita Palonen.

24

palvelu


”Meidän pitääaktiivisesti hakea jatkuvasti erilaisiatoimintaympäristöjä.”

teksti Katja Pesonen kuvat arto WiiKari

Valtakunnallisessa verkkonuorisotyön kehittämiskeskuksessa Verkessä mennään sinne, minne nuoretkin: sosiaaliseen mediaan.

Ilmassa on sähköä. Nuoret ovat siir-tyneet kaduilta internetiin, jossa avaudutaan harrastuksista, kiinnos-tuksen kohteista ja koulusta, mutta

myös mieltä myllertävistä aiheista, kuten rakkaudesta, seksistä, peloista, suruista ja kipupisteistä.

Aikuisilla on työsarkaa pysyä perillä tei-nien maailmasta bittivaltakunnassa, jossa keskustelut tapahtuvat nimimerkillä, kiis-toissa ponnahtaa esiin kussakin asuva luo-laihminen ja masennuksesta kärsivä avau-tuu tuskastaan, muttei suostu hakemaan apua konkreettisesta maailmasta.

Viime syksynä opetus- ja kulttuurimi-nisteriö nimesi Valtakunnallisen verkko-nuorisotyön kehittämiskeskuksen Ver-ken, jolle annettiin tehtäväksi kehittää internetissä tapahtuvaa nuorisotyötä.

Kaupungin nuorisoasiainkeskus sai teh-täväkseen keskuksen ylläpitämisen ja kehittämisen.

– Nuorisotyö tavoittaa osan nuoris-ta ja siksi sähköisiäkin palveluita täytyy kehittää. Meidän pitää aktiivisesti et-siä erilaisia toimintaympäristöjä, joissa nuoria voi kohdata, kertoo Verken pro-jektijohtaja Jukka Orava nuoriso-asiainkeskuksesta.

Niinpä nuorisotyötä pitää tehdä yh-teisöpalveluissa, kuten IRC-Gallerias-sa, Facebookissa ja nuortenlehti Demin nettisivuilla. Seikkailu sosiaalisissa me-dioissa on synnyttänyt monenlaista yh-teistyötä. Nuorisotyöntekijöiden lisäk-si netissä tapaa poliiseja, kuraattoreita, psykologeja ja terveydenhoitajia. Verkon ansioista toiminta ei ole myöskään kau-

Nuorisotyö bittivaltakunnassa

punkiin sidottu, joten ideat tavoittavat teinejä ympäri Suomen.

Edelläkävijät maailmassaNuorisoasiainkeskuksen kenties mai-neikkain keksintö on Netari. Se on ver-kon yhteisöpalveluissa toimiva nuoriso-talo, jossa voi hengailla, jutella ja osallis-tua erilaisiin teemailtoihin.

Etsivä nuorisotyö verkossa -hanke et-sii netistä apua tarvitsevia nuoria, ja ter-veyskeskuksen ja nuorisoasiainkeskuk-sen yhteistyöhanke Verkkoterkkarit toi-mii samoin nuorten sosiaalisen median palveluissa. Nuoret voivat esittää ano-nyyminä kysymyksiä terveydenhoitajil-le esimerkiksi seksistä ja aikuiseksi kas-vamisesta. Lääketieteellistä neuvontaa siellä ei kuitenkaan anneta, vaan ohja-

taan kyselijöitä palveluiden piiriin.Koska nuoret ja tietokonepelit käy-

vät käsi kädessä ja tietokonepeliteolli-suudessa on suoranainen pelisuunnit-telijapula, kaupunki on keksinyt, kuinka nuoret voivat yhdistää intohimonsa jopa mahdolliseen tulevaisuuden uraan.

– Olemme järjestäneet pelisuunnit-telun kesäkurssin yhteistyössä Bug- bear Entertainment Ltd:n, nuorisoasi-ainkeskuksen Pelitalon ja International

■ Verkessä ja Hapen pelitalossa työskentelevä nuoriso-ohjaaja

Ville Tuomisto ohjaa nuorisoryhmää.

■ Verken toimintoja löytyy esimerkiksi IRC-Galleriasta, Face-bookista ja nuortenlehti Demin nettisivuilta erilaisten hankkeiden alta. Hankkeita ovat Verkkoterkkarit, Vespa, NoRa, Toisen asteen yhteys, Kompassi ja Netari.

> Lisätietoja:Nuorisoasiainkeskuksen sivutnuoriso.hel.fi


ELOKUUSSA 2010 opetus- ja kulttuuriministeriö nimesi 13 valta-kunnallista toimijaa nuorisotyön valtakunnallisiksi kehittämis- ja palvelukeskuksiksi. Valtakunnallinen verkkonuorisotyön ke-hittämiskeskus eli Verke sijaitsee nuorisoasiainkeskuksessa.

Verken toiminta- ja kehittämisalueita ovat muun muassa et-sivä ja monialainen verkkonuorisotyö, nuorten tietoja neu-vontatyö verkossa, rasisminvastainen verkkonuorisotyö, valta-kunnallinen verkkonuorisotyö, pelitoiminta ja nuorten vaikut-tamisjärjestelmien kehittäminen.

Verke toimii myös toimialansa asiantuntija- ja tukipalve-luna. Kohderyhmänä ovat nuorten lisäksi nuorille suunnatun työn ammattilaiset ja opiskelijat. Koska nuorisotyö tapahtuu

netissä, toimintaan voivat osallistua nuoret ympä-ri Suomen.

Verkkonuorisotyö perustuu monialaiseen ja kuntarajat ylittävään yhteistyöhön. Mukana on Helsingin ja noin kolmenkymmenen muun kau-pungin nuorisotyöntekijöiden lisäksi sosiaalityön-tekijöitä, kuraattoreita, terveydenhoitajia ja polii-seja. Keskuksessa tehdään myös paljon yhteistyötä kaupungin ulkopuolisten tahojen kuten järjestö-jen ja oppilaitosten kanssa.

Game Developers Associationin kanssa, mikä on yksi esimerkki moniammatillisesta verkos-toitumisesta ulkopuolisten kanssa.

Tämä on yksi keino ehkäistä nuorisotyöt-tömyyttä.

– Pelit voidaan pinnallisesti mieltää viih-teeksi, mutta nuoret tekevät graafista suun-nittelua ja koodaavat täysin ammattimaisesti.

Pelaaminen myös yhdistää. Puolet pelitoi-minnassa mukana olevista nuorista on maa-hanmuuttajia.

Nuorille on siis tarjolla kanavia niin run-saasti ja monipuolisesti, että kaupunki on edelläkävijä myös Suomen ulkopuolella.

– Meidän verkkonuorisotyön ja monialai-sen nuorille suunnatun työn malleistamme ollaan kiinnostuneita esimerkiksi Ruotsissa, Briteissä ja Hollannissa. EU-tasolla viestiä vie-dään muun muassa osallistumalla Youth in Action -yhteistyöhön, Orava valottaa.

Huolenpitoa ilman holhoamistaNuorten netinkäytöstä muistetaan meso-ta säännöllisin väliajoin. Joidenkin julistajien mukaan nuoret eivät muuta teekään kuin lor-vailevat tietokoneella, eivät enää urheile, lue, tapaa kasvotusten tai mene ajoissa nukku-

VERKElyhyesti

maan chattailyn kahmies-sa kaiken ajan.

Vai onko meininki sit-tenkään niin pahasti vink-sallaan? Oravan mielestä ei.

– Kyllä asia on päinvastoin. Nyt kun ollaan sosiaalisessa mediassa ja kännykälläkin pääsee nettiin, ihmiset viettävät paljon aikaa ulkona. Sosiaalinen kanssakäy-minen on lisääntynyt, hän sanoo.

On yhdentekevää jutellaanko verkossa vai Kampin ostoskeskuk-sen nurkilla, kunhan jutellaan. Netti ei ole pahis, siitä on jopa hyötyä. Ora-van mukaan Facebook ja muut sosiaali-sen median yhteisöpalvelut blogeista chattei-hin antavat mahdollisuuden käydä aktiivista dialogia, jonka kautta syntyy todellista sosiaa-lista vuorovaikutusta.

Nuorisotyössä haasteellista on se, kuinka pitää huolta ilman holhoamista ja mennä nuorten ehdoilla samalla ohjaten. Näiden väli-maastossa pallotellessa on muistettava, että teinit ovat eri asia kuin vaippaikäiset.

– Me nuorisoasiainkeskuksessa luotamme siihen, että nuori osaa käyttää myös omia ai-vojaan, Orava hymyilee. •

KLIK!

26

työhyvinvointi


teksti TIMO NYKÄNEN kuva ISTOCKPHOTO

Henkilöstön terveys-

tarkastukset uudistuvat

Kaupungin työntekijöiden ikävuosiin perustuneet terveystarkastukset poistuvat käytöstä ensi vuoden alusta.

Uuden työterveyskyselyn avulla pyritään edistämään terveyttä ja tarttumaan riskitekijöihin

aikaisemmassa vaiheessa. Terveystarkastukseen voi jatkossa hakeutua aina tarpeen vaatiessa.

Nyt toteutettavan uudis-tuksen tärkein tekijä on kaikille työntekijöil-le joka toinen vuosi teh-tävä työterveyskysely.

Kyselyn pohjalta voidaan tarkemmin suunnitella, mihin asioihin työter-veystarkastuksissa keskitytään. Näin tarkastuskäynnit myös sujuvoituvat ja nopeutuvat. Toiminta on tehokkaam-paa, kun työterveyspalvelut voidaan jatkossa kohdentaa paremmin niille, jotka palveluita todella tarvitsevat.

– Valtaosa uudistusta koskeneesta palautteesta on ollut positiivista, mut-ta osa henkilöstöstä on voinut kokea, että ikävuositarkastusten poistuessa menetetään saavutettu etu. Haluam-me kuitenkin korostaa, että kutsua tarkastukseen ei kannata jäädä odot-tamaan, vaan työterveyshoitajaan voi ottaa tarpeen mukaan oma-aloittei-sesti yhteyttä, työterveysjohtaja Tii-na Pohjonen muistuttaa.

Parempaa ennakointiaVaikka henkilöstön sairauspoissaolo-jen määrä kääntyikin viime vuonna laskuun ensimmäistä kertaa vuosiin, on etenkin nuorten yleinen terveysti-lanne huonontunut.

– Poissaolokäyttäytyminen on muuttunut, ja nuorten sairauspoissa-olot ovat nyt lähes yhtä korkealla ta-solla kuin ikääntyvillä työntekijöillä. Voidaan myös sanoa, että terveyden-tilassa on tapahtunut polarisoitumis-

ta – on niitä, jotka voivat yhä paremmin, kun taas osan terveys on selväs-

ti heikentynyt, Pohjonen sanoo.

Hänen mukaansa vanha, viiden vuoden välein toteutettuihin kausi-tarkastuksiin perustuva käytäntö ei yksinkertaisesti enää toimi muuttu-neessa työympäristössä. Ongelmana on, että tarkastukset tulevat joko liian myöhään, kun riskejä tai sairauksia on jo ilmennyt tai sitten terveet ihmiset tulevat kausitarkastukseen vain vah-vistamaan käsityksensä terveydenti-lastaan.

– Haluamme jatkossa jo ihan rek-rytointivaiheesta lähtien huomioida riskitekijät ajoissa ja ennaltaehkäistä sairauksien syntymistä. Esimerkiksi masennukseen tai erilaisiin jaksamat-tomuuteen liittyviin tekijöihin pitää pystyä vaikuttamaan aikaisessa vai-heessa ja huomata pienetkin signaalit herkemmin.

Tukea esimiehilleMyös työhöntulotarkastuksiin kiinni-tetään jatkossa enemmän huomiota, ja työntekijä kutsutaan tarvittaessa uusintatarkastukseen entistä herkem-min. Lisäksi esimiesten työhöntulo-tarkastukset muuttuvat kaksivaihei-siksi. Ensimmäisellä käynnillä selvi-tetään normaalikäytännön mukaan esimiehen oma terveydentila suhtees-sa työn vaatimuksiin. Jälkimmäisen

27

”Jokaisella onensisijainen vastuuhuolehtia omasta työkyvystään. Se on jopa osa hyvääammattitaitoa.”


Paluu arkeen – kuinka palautua työstä?KESÄLOMA ON TOIVON MUKAAN ladannut akkuja, jotta virtaa riittää työn ja arjen haasteisiin. Vaikka kesäloma olisi ollut hyvin rentouttava ja voimavaro-ja palauttava, loman voimalla ei kuitenkaan koko tulevaa vuotta ponnistella. Tutkimusten mukaan pitkänkään vuosiloman palauttava vaikutus ei kestä kuin joitakin viikkoja. Lomien lisäksi on tärkeä huolehtia myös työpäivien jälkeen tapahtuvasta palautumisesta.

Työterveyskeskus on kahteen otteeseen, vuosina 2007 ja 2010, selvittänyt kaupungin työntekijöiden terveyden ja työkyvyn tilaa työ- ja terveyskyselyllä. Tuoreimpaan kyselyyn vastasi yli 18 000 työntekijää. Yhtenä kyselyn kohtana oli työstä palautumisen kokemus. Kyselyyn vastanneista 21 prosenttia koki pa-lautuvansa hyvin työpäivän aiheuttamasta kuormituksesta, 43 prosenttia mel-ko hyvin, 26 prosenttia kohtalaisesti ja loput 10 prosenttia joko melko huonos-ti tai huonosti. Työstä palautuminen näyttää siis olevan haasteellista aika isolle joukolle kaupungin työntekijöitä.

Mikä sitten tukee työstä palautumista? Tutkijoiden Sonnentag ja Fritz mu-kaan on olemassa ainakin neljä psykologista mekanismia, joiden avulla palau-tuminen tapahtuu: psykologinen irrottautuminen, rentoutuminen, taidon hal-lintakokemukset ja kontrolli vapaa-ajalla.

Psykologinen irrottautuminen tarkoittaa sitä, että ei pelkästään keho vaan myös mieli siirtyy pois työpaikalta työpäivän jälkeen. Työpöydän siivoaminen työpäivän päätteeksi, musiikin kuuntelu kotimatkalla, kävelylenkki työpäivän jälkeen ja muut vastaavat siirtymärituaalit voivat auttaa irrottautumaan työasi-oista. Yksityiselämän ihmissuhteet sekä vapaa-ajan mieluisat harrastukset ja kiinnostuksen kohteet tukevat myös psykologista irrottautumista työstä.

Rentoutumisen yhteydessä keho ja mieli rauhoittuvat työpäivän ponnis-tuksista. Miellyttävien asioiden tekeminen, kuten kävely luonnossa, lempioh-jelman katsominen televisiosta, musiikin kuuntelu ja riittävä lepo edistävät rentoutumista. Rentoutumisen taitoa voi myös kehittää erilaisten rentoutu-misharjoitusten avulla.

Taidon hallintakokemuksiin liittyy mahdollisuus käyttää ja kehittää omia taitoja ja tietoja vapaa-ajalla; oli kyse vaikka akvarellikurssille osallistumises-ta, ryijyn kutomisesta, uuden kielen opiskelusta tai perhokalastuksen opette-lusta.

Kontrolli vapaa-ajalla – se, että voi itse päättää mitä, miten ja milloin vapaa-ajallaan tekee edistää myös palautumista. Työpaikalla pitää mukautua yhtei-siin sääntöihin ja toimintatapoihin, vapaa-ajalla meillä on mahdollista päättää omaehtoisemmin tekemisistämme.

Tutkimusten mukaan erityisesti psykologinen irrottautuminen ja rentou-tuminen ovat tärkeitä palautumisen kannalta, joskin myös taidon hallintako-kemukset ja kontrolli tukevat palautumista. Kullakin meistä on omat yksilölli-set tavat palautua työkuormituksesta. Kun yhtä auttaa liikunta, toiselle tehokas tapa irrottautua työstä on ystävien tapaaminen tai perheen kanssa puuhailu, joku taas mieluiten lukee kirjaa tai telakoituu sohvalaturiin lempitelevisiosar-jaa katsomaan. Erilaisten palautumiskeinojen yhdistelmä toimii yleensä par-haiten. Tärkeää on kuunnella itseään ja tehdä niitä asioita, joista itse pitää ja jotka omien tuntemusten mukaan parhaiten palauttavat työkuormituksesta.

Työn vaatimuksen kohtuullisuus on luonnollisesti olennainen tekijä pa-lautumisen kannalta. Mitä kovemmin työssä joutuu ponnistelemaan, sitä vai-keammaksi työstä palautuminen käy. On parempi että työntekijä pääsääntöi-sesti hallitsee työtään, eikä työ työntekijää.

Lähteenä käytetty Ulla Kinnusen ja Saija Maunon toimittamaa kirjaa Irtiottoja työstä:

työkuormituksesta palautumisen psykologia.

Työterveyspsykologi Juha Hokkanenpohtii, miten parhaiten palautua työstä.

psykologi

käynnin tavoitteena on tarjota tukea työhyvinvoinnin johtamiseen.

– Esimies vastaa osaltaan oman yh-teisönsä työhyvinvoinnista. Uudistuk-sen myötä on tarkoitus käydä jokaisen esimiehen kanssa yhdessä läpi työväli-neitä siihen, miten voi esimerkiksi ot-taa puheeksi työkykyasioita tai puuttua lisääntyneisiin sairauspoissaoloihin.

Pohjosen mukaan työterveyskes-kuksen työpaikoilla tekemiin työolo-suhteiden kartoituksiin on myös tulos-sa muutos. Ajatuksena on liittää näihin käynteihin jatkossa henkilöstön ter-veystarkastuksia tarpeen mukaan.

– Saamme näin paljon paremman ko-konaiskäsityksen siitä miten työpaik-ka ja sen ihmiset jaksavat. Kaikki osa-puolet saavat selvityksistä tällä tavalla enemmän irti.

Jokainen vastaa omasta työkyvystäänUudistuksen pääviesti on se, että jokai-sen kannattaa vastata tu le vaan työter-veyskyselyyn, jotta ei putoaisi pois seu-rannasta. Varsinkin aiemmin helposti

väliinputoajiksi jääneitä nuoria työn-tekijöitä halutaan huomioida parem-min.

– Paljon käydään keskustelua siitä, kuinka suuri on työnantajan vastuu henkilökunnan terveydestä. Jokaisella on kuitenkin ensisijaisesti vastuu huo-lehtia omasta työkyvystään. Se on jopa osa hyvää ammattitaitoa. •

Enemmän irti tarkastuksista> Tästä syksystä lähtien henkilöstölle

ei enää tule kutsuja ikäkausittaisiin terveystarkastuksiin.

> Ensi vuoden alussa jokainen työntekijä saa vastattavakseen työ-terveyskyselyn, jonka tulosten pohjalta kutsutaan tarpeen mukaan työterveystarkastuksiin. Kysely toistetaan joka toinen vuosi.

> Esimiehille tarjotaan työhöntulo-tarkastusten yhteydessä uutena pal-veluna opastusta oman työyhteisön terveyttä koskevaan esimiestyöhön.

> Terveystarkastukseen saa ja kannattaa edelleen hakeutua itse aina kun kokee siihen tarvetta.

> Helmi-intraan on suunnitteilla ensi vuoden aikana työterveyskyselyä noudatteleva sähköinen terveys-tarkastus.

> Työterveyskeskus Helmessä > Yhteiset palvelut > Työterveyshuolto

28

liikkeellä


teksti Taina Vuokko kuvat Juho kuVa

kasvuun Pyöräily jalkakäytävällä on karhunpalvelus Helsingin pyöräilykulttuurille. Liikenneinsinöörit Marek Salermo ja Niko Palo kaupunkisuunnitteluvirastosta kehottavat pyöräilijää ottamaan oman tilan ajoradalla.

Helsingissä yhdeksän prosent-tia matkoista pyöräillään. Kaupungin asettaman ta-voitteen mukaan määrän pi-täisi olla 15 prosenttia vuoteen 2020 mennessä.

– Kun otamme huomioon, että esimerkiksi Kööpenhaminassa pyöräilyn osuus on 37 pro-senttia, tavoite ei tunnu mahdottomalta, toi-mistopäällikkö Leena Silfverberg kaupun-kisuunnitteluvirastosta sanoo.

Leena Silfverberg toimii virastojen yhtei-sessä pyöräilyprojektissa, joka kehittää kau-pungin pyöräilyolosuhteita. Projektissa ovat mukana muun muassa rakennusvirasto, lii-kuntavirasto ja Helsingin seudun liikenne.

Pyöräilyprojektissa on seurattu tarkkaan esimerkiksi Tukholman tekemisiä. Naapuri-maassa pyöräilyn määrä on kasvanut reip-paasti 1990-luvulta alkaen.

– Helsingin pitäisi apinoida Tukholman ratkaisuja. Esimerkiksi yksisuuntaisia pyö-räkaistoja pitäisi saada tännekin, pyöräilyyn ja kävelyyn erikoistunut liikenneinsinööri Marek Salermo sanoo.

Haasteena kantakaupunkiEniten uusia pyöräteitä tarvittaisiin vilkaslii-kenteisille kaduille, mutta sinne niitä on kaik-kein vaikeinta saada. Koska kaikelle ei ole ti-laa, pyöräkaistat ovat usein joutuneet ahtaalle niukkaa katutilaa jaettaessa.

– Toisinaan katujen suunnittelussa näkyy hälläväliä-asenne pyöräilyä kohtaan. Ajatel-laan esimerkiksi, ettei haittaa, jos laitetaan liikennemerkki keskelle pyörätietä. Jos mat-kan varrelle osuu kymmenen pientä haittaa, kokonaishaitasta kasvaa sellainen, että pyörä voi jäädä seuraavalla kerralla kotiin, liikenne-insinööri Niko Palo sanoo.

n Niko Palo, Leena Silfverberg ja Marek Salermo kehittävät

pyöräilijöille parempia olosuhteita.

Pyöräily

29

Kantakaupunkia kohden muu palvelu-verkko tihenee mutta pyöräteiden ver-kosto sen kun harvenee. Koska kanta-kaupungissa on lyhyet välimatkat, siellä pyöräileminen olisi kuitenkin kaikkein houkuttelevinta.

Muutokset vaativat hiomista kaupun-gin suunnittelukulttuuriin ja asenteisiin.

– Enää ei puhuta kevyestä liikentees-tä vaan erikseen pyöräilystä ja kävelys-tä. Niitä ei voi kohdella yhtenä liikenne-muotona, koska niillä on erilaiset vaati-

mukset, Silfverberg sanoo.

Naiset avainasemassaPyörä on kaupungissa ennen kaikkea järkevä kulkuväline: se ei tuota päästöjä tai melu-haittoja, vie autoon verrat-tuna vähän tilaa ja on edulli-nen. Pyöräily on nopea ja ket-terä tapa päästä paikasta toi-

seen. Samalla pyöräileminen on myös hyväksi terveydelle.Kun pienenä on oppinut pyö-

räilemään, taidon muistaa vanhempa-nakin. Joissain kouluissa koulumatko-jen pyöräileminen on kiellettyä, koska se mielletään vaaralliseksi. Pyöräilykulttuu-ria kielto ei kuitenkaan vie eteenpäin.

Mitä vähemmän pyöräillään, sitä vä-hemmän pyöräteihin panostetaan. Jos haluaa muutoksia, mieltään kannattaa osoittaa yksinkertaisesti pyöräilemällä.

– Seuraamme tiiviisti esimerkiksi keski-ikäisten naisten pyöräilyä. Nuoret miehet ovat usein sen verran rohkeita että uskaltavat ajaa missä tahansa, mut-


Tulossa: Ensi kesänä

Kampissa voi huoltaa fillarin pyöräily-

keskuksessa. Keskus on designpääkaupunki-

vuoden pilotti -hanke.

Liikuntaseteleistä hyviä kokemuksia

OSA VIRASTOISTA JA LIIKELAITOKSISTA tarjoaa työntekijöilleen liikuntaseteleitä. Tulevaisuu-dessa pyritään siihen, että edun voi saada jo-kainen kaupungin henkilöstöön kuuluva.

Henkilöstöjohtaja Hannu Tulensalon mu-kaan liikuntaseteleistä on kaupungilla koke-muksia ainakin rakennusvirastossa, Palmiassa, hallintokeskuksessa ja ympäristökeskuksessa.

Seteleiden käyttö on lähtenyt liikkeelle vi-rastojen omasta aloitteesta. Kokeiluvirastoissa ollaan toimittu aktiivisesti, jotta liikuntasetelit on saatu testattavaksi.

– Virastot ovat kertoneet myönteisistä koke-muksista ja siksi kokeiluja halutaan jatkaa, Tu-lensalo kertoo.

Setelivaihtoehto on muuttumassa nykyis-tä modernimpaan, lähinnä mobiilipohjaiseen versioon. Paperisista setelivihoista tahdotaan eroon.

Muutoksella pyritään varmistamaan, että liikuntaetua käyttävät vain sellaiset henkilöt, joille se kaupungin tarjoamana etuna kuuluu. Myös laskutus halutaan uudistaa siten, että se tapahtuu vain käytön perusteella.

– Parhaillaan selvitetään mahdollisuuksia ottaa jatkossa käyttöön liikunta- ja kulttuuri-etu laajemmin koko kaupunginhallinnossa. Kokeiluista halutaan siirtyä tarjoamaan etua kaikille halukkaille.

Kaupunki kannustaa henkilöstöään liikku-maan myös esimerkiksi järjestämällä liikunta-tapahtumia ja tarjoamalla työntekijöille henki-löstöalennuksia uimahallien pääsymaksuista.

ta kun naisetkin lähtevät liikenteeseen, Helsingissä voi polkea jo hienosti, Saler-mo kannustaa.

Rohkeasti polkemaanPyöräilijän kannattaa ottaa oma tilansa autokaistalla, jos pyörille ei ole osoitettu omaa kaistaansa.

– Jos jalkakäytävällä pyöräillään, kä-velijät ärsyyntyvät pyöräilijöistä ja asen-neilmastosta tulee negatiivisempi. Auto-kaistalla pyöräilijä antaa hyvää esimerk-kiä muille. Yhden rohkean pyöräilijän pe-rässä on muidenkin helppo tulla, Salermo muistuttaa.

Omalla työpaikalla kannattaa harki-ta vaikkapa lainattavan työmatkapyörän hankkimista ja puhua pyöräpysäköinnin parantamisesta. Eri hallintokunnissa voi-daan tehdä liikkumissuunnitelmia, joissa pyöräily otetaan huomioon.

– Kööpenhaminassa pyöräilyyn alet-tiin panostaa 1960-luvulla, ja 1970-luvun alun öljykriisi antoi työlle lisää vauhtia. Silloin ihmiset vaativat parempia olosuh-teita pyöräilylle, joten kaupunkia alettiin vakavissaan kehittää sen ehdoilla, Palo sanoo.

Kööpenhaminan pyöräilykulttuuri on seurausta monipuolisesta sekoituksesta kaupunkisuunnittelua, kaupunkilaisten pyöräinnostusta ja pyöräilyä kannusta-vien käytäntöjen vakiintumista.

– Kööpenhaminassa on oivallettu, että fillarointi voi olla yhtä luon-nollinen osa elämää kuin hampaiden peseminen ja imurointi. •

näyt

tely


Kuvia Kruunuvuorenrannasta ■ VALOKUVAAJA CHARLOTTA BOUCHT kävi syksyllä 2010 kuvaa-massa Kruunuvuorenrannassa asumisen tieltä poistuvaa öljy-satamaa. Otoksia kertyi runsaasti öljy-yhtiöiden alueelta, mutta myös syksyisestä luonnosta, romahtaneista huviloista ja huikeis-ta näkymistä Laajasalosta kantakaupunkiin. Kuvista on koostettu näyttely, joka on esillä Laiturilla 6.9–8.10.

6.9.

–8.1

0.

ILMOITUS

TAULUTiedot palstalle

[email protected]

Seuraavan kalenterin

aineistopäivä on

5. lokakuuta.

KIERTÄVÄ NÄYTTELY

Valokuvanäyttely avaa vapaaehtoistoimintaa■ TIEDOLLA, TAIDOLLA, TUNTEELLA -niminen valokuvanäyttely juhlistaa vapaaehtoistoi-minnan teemavuotta. Sosiaaliviraston järjestämän näyttely tekee näkyväksi palvelukeskuk-sissa tehtävää monipuolista vapaaehtoistoimintaa. Kuvaajina ovat vapaaehtoiset, joiden käden jäljessä näkyy oma kokemus vapaaehtoistyöstä. Kuvat kertovat välittämisestä ja läm-möstä, toiminnan ilosta sekä yhteistyöstä ja ystävyydestä yli sukupolvien.

Näyttely kiertää sosiaaliviraston palvelukeskukset syksyn aikana. Kierros huipentuu Sanomatalon Mediatorille 7.–21.12.

Aamupiiriin■ TYÖNTEKIJÖIDEN AAMUPIIRI kokoontuu syksyllä Sanan ääreen ja rukoilemaan kerran kuukaudessa keskiviikkoisin 21.09, 19.10, 16.11 ja 14.12. klo 7-8 Tuomiokirkon kappeliin Hallituskadun ja Snellmaninkadun kulmassa. Lisätietoja Raija Isakoff puh. 310 43804 ja Jarmo Lehto puh. 0400 705118.

HENKILÖSTÖLIIKUNTA

Liikkeelle!■ HENKILÖSTÖLIIKUNTA, työterveyshuol-to, henkilöstökeskus ja valtakunnallinen KKI-hanke (Kunnossa Kaiken Ikää) käyn-nistivät elokuussa Liikkeelle-hankkeen .

Se on tarkoitettu niille, joilla on todet-tu riski sairastua tai ovat jo sairastuneet ai-kuisiän eli tyypin 2 diabetekseen. Toisena kohderyhmänä ovat ne, joille voi suositella liikuntaa masentuneen mielialan hoitoon. Hanke perustuu liikunnan tutkittuihin ter-veysvaikutuksiin ja omaehtoisen liikunnan lisäämiseen.

Liikuntaneuvojan vastaanotolla teh-dään alkukartoitus ja laaditaan yhdessä henkilökohtainen liikuntasuunnitelma. Li-

säksi sovitaan seurantatapaaminen noin 12 viikon päähän. Ennen ja jälkeen liikun-taneuvonnan tehdään työterveyshuollon terveydelliset mittaukset.

Kyseessä on pilotti (1.8.–31.12.), joka koh-dentuu pienten ja keskisuurten sekä so -siaaliviraston että liikelaitosten työterveys-asemien asiakkaisiin. Hankkeen avulla ke-rätään kokemuksia ja tietoa palveluketju-mallin toimivuudesta ja tuloksista. Yhteis-työhankkeelle suunnitellaan jatkoa.

> Lisätietoja hankkeesta saa liikuntavirastosta: liikuntaneuvoja Ville Kujala, [email protected] tai hankekoordinaattori Kaisa Laine, [email protected]> Helmestä > Henkilöstö > Henkilöstö-etuudet > Henkilöstöliikunta

Oivalla uutta!■ LÄHDE OPINTIELLE! Oiva Akatemian syksyn kurssit ovat alkaneet.

Tarkista monipuoliset ja kiinnostavat kurssit ja koulutukset ajantasaisesta koulutuskalenterista, jonka löydät Helmestä

> Yhteiset palvelut > Koulutus ja kehittäminen.

Henkilöstöliikunnan syyskausi käynnistyy> Henkilöstöliikunnan ohjatut liikuntaryhmät alkavat 5.9. Liikuntakalenteri löytyy Helmen henkilöstöliikunnan sivuilta, vapaita paikkoja voi tiedustella liikuntakonsulteilta.> Henkilöstöliikunnan kuntosalien (Liikuntamylly, Töölön kisahallin A-puoli ja Yrjönkatu) syyskausi 5.9.–31.12. henkilöstöhintaan 30 euroa/kausi.> Kuntosalikorttien myynti 1.9. alkaen:

• Liikuntaviraston kassalta (Paavo Nurmen kuja 1 C) ma–pe klo 9–16• Liikuntamyllyn liikuntapaikanhoitajilta sen aukioloaikoina 5.9. alkaen ja • Yrjönkadun uimahallin kassalta sen aukioloaikoina (www.hel.fi/liikunta).

> Lisätiedot ja ilmoittautumisohjeet löydät Helmestä (http://helmi) > Henkilöstö > Henkilöstöetuudet > Henkilöstöliikunta > Lisätiedot: Pilvi Heinonen, [email protected], puh. 310 87822 jaEeva-Liisa Rautiainen, [email protected], puh. 310 87821.

31

Pek

ka S

auri

Ristikko nro 4/2011

Lähetä ristikon vastaussanat 5.10. mennessä osoitteella [email protected].

Kerro samalla mielipiteesi lehdestä!

Vastanneiden kesken arvomme elokuvalippuja.Ristikon oikea vastaus löytyy netistä samasta osoitteesta lehden verkkojulkaisun kanssa, www.hel.fi/helsinginhenki.

Kaikkien vastanneiden kesken arvottiin leffalippuja, jotka menivät seuraaville: Tatu Salminen, Matti Liukkonen, Leila Alakoski, Asko Muli ja Ritva Ahola.

Kiitos osallistumisesta!



JUS

SI P

AJU

NE N

GoGosyys–lokakuu 2011

15.–18.9. OPENHOUSEHELSINKITapahtuma avaa kaupunkilaisille ovia paikkoihin, joihin ei muuten pääse vierailulle. > www.openhousehelsinki.fi

15.–25.9. RAKKAUTTA JA ANARKIAATänä vuonna festareilla juhlitaan suomalaista elokuvaa. > www.hiff.fi

16.9. VUODEN SAAVUTUSMerkittävintä innovaatiota hakevan kaupunginjohtajan Vuoden saavutus -kilpailun hakuaika umpeutuu. Voittajat julkistetaan 29.11.

17.9.–29.10.VUOTALO 10 VUOTTAJuhlasyksyn ohjelmassa jazzia, lastenmusiikkia, flyygelin-soittoa, filharmonikot, Lauluyhtye Rajaton ja paljon muuta.> www.vuotalo.fi

28.–29.9.KAUPUNGINORKESTERIN KONSERTTIKapellimestari Leif Segerstam johtaa kaupunginorkesteria Musiikkitalossa solistinaan Katia & Mariella Labéque.> www.musiikkitalo.fi

4.–16.10. OURVISION GRANDE FINALE 2011Kulttuurikeskus Caisan järjestämä laulukilpailu Suomen ulkopuolelta kotoisin oleville laulajille. > www.caisa.fi

26.10. HELSINGIN HENKI NRO 5 ILMESTYYAiheina lastensuojelutyö, ensi vuoden talousarvio, hankinnat, työtapaturmat, työelämän joustot ja liikunta.

04 2011

{ uus

i duu

ni }

Päättäminen on tekemisen vaikein osa.””

Kaupungin johtoon> KUKA:Laura Räty> AMMATTI:Sosiaali- ja terveystoimesta vastaava apulaiskaupunginjohtaja> TÖIHIN:16.8.> TOIMIPAIKKA:Kaupungintalo

Mikä on taustasi?Olen lääkäri, kahden lapsen äiti ja kokenut kunnallispoliitikko.Paikka eduskunnassa jäi sinulla vaaleissa hilkulle. Millä mielin aloitat työtehtävässä?Tapanani on mennä niistä ovista, jotka ovat mi-nulle avoinna. Apulaiskaupunginjohtajan työ on minulle unelmaduuni, jossa saan työsken-nellä sekä politiikan että sosiaali- ja terveystoi-meen liittyvien kysymysten parissa.Kaupunki on haasteen edessä sosiaali- ja terveystoimen organisoinnin kanssa. Millä tavalla aiot lähteä edistämään asiaa?Lähden työhön rauhallisin mielin. Mitään dra-maattisia tai nopeita muutoksia ei ole luvas-sa. Lautakunnat antavat organisoinnista lau-suntonsa syyskuussa, ja asiaa viedään niiden pohjalta eteenpäin. On tärkeää, että asiasta käydään laajaa keskustelua, johon mahdolli-simman monet tahot osallistuvat.Eri virastojen välisestä yhteistyöstä puhutaan paljon. Mitä voit omalta osaltasi tehdä, jotta yhteistyö kaupungin organisaatiossa lisääntyisi?

Yhteistyö on kysymys, josta on puhuttu pit-kään. Paljon on menty eteenpäin, mutta ai-hetta tulee silti muistaa pitää esillä. Yhteistyö sujuu parhaiten, kun siihen osallistuvat ihmi-set tuntevat toisensa. Esimiesten tulee miettiä sitä, kuinka muiden ihmisten ja organisaatioi-den tuntemusta voidaan lisätä omassa työ-yksikössä.Jos sinulla olisi valta päättää koko kaupungin asioista, mikä olisi ensimmäinen asia, jonka toteuttaisit?Lyhentäisin palvelujonoja. Muutoksen toteut-taminen olisi monen asian yhteissumma. Esi-merkiksi palveluita pitäisi olla riittävästi saata-villa, ja työntekijöille pitäisi antaa mahdollisuus keskittyä varsinaisiin työtehtäviinsä.Mitä Helsinki merkitsee sinulle?Helsinki merkitsee minulle kotia ja paikkaa, jossa tahdon asua, elää ja kasvattaa lapseni. Olen alun perin junan tuoma, mutta asunut kaupungissa yli viisitoista vuotta.Suosikkipaikkasi Helsingissä?Töölönlahti on minulle rakas paikka. Lenkkeily-harrastukseni takia sen maastot ovat tulleet minulle erityisen tutuiksi.Missä asut, ja miten kuljet töihin?Asun Töölössä, ja ensimmäistä kertaa elämäs-säni minulla on työpaikka, jonne voin kulkea kävellen, juosten tai sporalla. Haaveilen, että voisin aloittaa nyt syksyllä aamulenkkeilyn. Pienet lapset ja vaativa työ tekevät elämästä kuitenkin kiireistä, joten saa nähdä, onnistun-ko toteuttamaan haaveeni.

kuv

a N

oora

Isoe

skel

i

Helsingin henki

Documents

Helsingin henki 4/2011