Helsingin henki 1/2009

vapaalla SIVU 26

verkossa?

Helsingin 012009

SIVU 6

SIVU 18

Investoinnitjatkuvat

Helsingin kaupungin henkilöstölehtihenki

Kaikki mukaan lenkille!

Ootsä

Sebastian ja Johannavievätnuorisotyötä nettiin.

am

matti SIVU 16

Yötyötäviemärissä talo

us

365Stadi

kuva PERTTI NISO

NEN

{ pääkirjoitus }

JULKAISIJA Helsingin kaupungin henkilöstökeskus, faksi (09) 310 37952, PL 4500, 00099 Helsingin kaupunki PÄÄTOIMITTAJA Maija-Liisa Kasurinen, puh. (09) 310 37956, 050 514 8831, [email protected] TOIMIT-TAJA Katariina Käyhkö, puh. (09) 310 64988, 040 336 0807, [email protected] TOIMITUKSEN SIHTEERIT HENKILÖSTÖKESKUKSESSA Sanna Karppelin, puh. (09) 310 37954, 050 517 9184, [email protected], Sari Ruusutie, puh. (09) 310 37955, 050 517 9213, [email protected] TOIMITUSNEUVOSTO Anatoli Korelin pj, Terttu Forsström, Kaj Lyytinen, Petteri Huurre, Ari Tammi, Ritva Päiviö (JUKO), Reino Mäkelä (KTN), Kirsi-Leena Helle (JHL), Kaarina Salminen (Jyty), Eeva Rinne (Tehy) TOIMITUS JA ULKOASU Yhtyneet Kuvalehdet Oy, Kynämies, Köydenpunojakatu 2 a D, 00180 Helsinki, puh. (09) 1566 8510, www.kynamies.fi PAINOPAIKKA Sanomapaino Oy, Sanomala 2009 PAINOS 38 000 kpl 21. VUOSIKERTA ISSN 0787-7994 (painettu) ISSN 1797-6170 (verkkolehti)

Juttuvinkit ja palaute:[email protected]

Helsingin henki 02

Kohti uusia haasteitatyöterveysjohtaja TIINA POHJONENKirjoittaja miettii työterveyspalvelujen jatkuvaa kehittämistä.

Työterveys on ennakointia

Uusi valtuusto käsittelee parhaillaan vuosien 2009–2012 kaupunkistrategiaa, joka sisältää lähivuosien keskeiset haasteet sekä toimenpiteet niihin vastaa-miseksi. Henkilöstöasiat on nyt sisällytetty ohjel-

man sisälle erillisen henkilöstöstrategian laatimisen sijasta. Oh-jelmasta on tarkoitus päättää huhtikuussa.

Uusi valtuusto joutuu kohtaamaan heikentyneen talousti-lanteen yhdessä virkamiesten kanssa. Toistaiseksi tämän vuo-den talousarviota ja investointiohjelmaa toteutetaan aiemman suunnitelman mukaan. Investoinneista lehdessä sivulta 18.

Kaupungilla seurataan tarkasti taloustilanteen kehittymistä, ja tarvittaessa tehdään toiminnan tarkistuksia. Kaupunki pitää kuitenkin kiinni periaatteestaan, että vakinaisia työntekijöitä ei irtisanota taantumankaan aikana. Tämä jos mikä luo henkilös-tölle jatkossakin turvaa kehittyä ja kehittää.

Tukea kehittämiselle antaa myös kaupungin työhyvinvoin-tiohjelma. Tänä vuonna tyhyssä panostetaan ennakoivaan työ-hön. Tyhyohjelmassa on varattu yhteensä yli miljoona euroa muun muassa koulutukseen ja kehittämiseen sekä virastokoh-taisiin tyhyhankkeisiin. Heli-intraan uudistetaan tyhysivustoa, joka tarjoaa esimiehille hyvän työvälineen yhteisön johtami-seen.

Itsekin voi tehdä paljon hyvinvointinsa vuoksi. Henkilöstö-liikunta houkuttelee meidät kävelemään. Lue lisää kävelyn tee-mavuodesta www.hel2.fi/kavely ja tämän nu-meron sivulta 26.

Henkilöstölehtikin kaipaa aika ajoin freesaamista. Viime syksyinen lukijaky-sely antoi meille hyviä vinkkejä lehden virkistämiseksi. Kiitos kaikille vastaa-jille! Kädessäsi tai näytölläsi on nyt ilmeeltään ja konseptiltaan päivitet-ty Helsingin Henki. Anna palautet-ta, miten olemme uudistumisessa onnistuneet ja ideoita, miten kehit-täisit lehteä tästä eteenpäin! Myös juttuvinkit ovat tervetullei-ta. Jatkossakin haluamme tehdä kaupungin työnte-kijöiden omakseen ko-kemaa, henkilöstöä hy-vin infoavaa ja palvele-vaa henkilöstölehteä. Lehti on luettavissa sähköisesti osoitteessa www.hel.fi/helsingin-henki.fi.

Virkeää kevään odotusta!

Maissi Kasurinen

TYÖTERVEYSHUOLLON TEHTÄVÄNÄ on luo-da hyvinvointia yhdessä asiakkaiden – joh-don, esimiesten ja työntekijöiden – kans-sa. Asiakkuuden monikerroksisuus tekee toiminnasta mielenkiintoisen. Miten löytää tasapainoinen palvelukokonaisuus, joka vastaa palvelun tilaajien, maksajien ja käyt-täjien erilaisia tarpeita?

Työterveyspalveluiden käyttäjäasiakas arvostaa nopeaa sairausvastaanotolle pää-syä, kun taas palveluiden tilaaja korostaa ennaltaehkäisevää toimintaa. Työterveys-keskus onkin terävöittämässä palvelukyky-ään kahteen suuntaan. Sairaanhoitopalve-luiden saatavuutta ja hoitoketjujen suju-vuutta ollaan parantamassa, ja toisaalta työ-paikkakäyntien sisällöt ja työvälineet ovat kehittymässä. Työterveys käy yhä useam-min työpaikoilla ja tapaa työyhteisöjen jä-seniä sekä esimiehiä ja kysyy, miten työ su-juu. Työpaikkakäyntien kautta työterveys pää-see ytimeensä: työkykyriskien ennakointiin.

Työpaikkakäyntien avulla työterveys pääsee kiinni myös työstä johtuviin saira-uksiin. Asiakkaiden työn tuntemus on työtä haittaavien sairauksien hyvän hoidon edel-

lytys esimerkiksi useissa liikuntaelinsai-rauksissa tai masennuksen hoidossa.

Sairaanhoitopalvelut paranevat

Tänä vuonna sairaanhoi to pal-veluiden saatavuus on entis-tä parempi. Helsingin- ja Stu-

renkadun työterveysasemille on rekrytoitu päivystävät tervey-

denhoitajat, ja Sturenkadun ase-malla on käynnistynyt lääkäreiden

iltavastaanotto. Lisäksi työfysiote-rapeutit ovat aloittaneet niin sanotun

akuuttineuvonnan. Heiltä saa päivittäin hoi-to-ohjeita äkillisiin liikuntaelinten kiputiloi-hin ja oireisiin, kuten lihasvaivoihin, niska-hartia-seudun kipuihin, tenniskyynärpää-hän tai hiirikäteen.

Pitkällä aikajänteellä työterveys saa-vuttaa kuitenkin vaikuttavampia tuloksia terveyden huollolla kuin sairaanhoidol-la. Toivoisimmekin, että kaupungin henki-löstö hakeutuisi oma-aloitteisesti terveys-tarkastuksiin – ikään kuin vuosihuoltoon, sillä pienet vaivat hoituvat helpoimmin, kun taas suuret vaivat ovat pitkiä hoidet-tavia. Terveystarkastuksiin voi varata ajan omalta terveydenhoitajalta tai työterveys-keskuksen ajanvarauksesta.

Työhyvinvoinnin asiantuntijaKoska työn vaikutus henkilöstön tervey-teen on entistä merkittävämpi, terveydestä on tullut myös ’esimiesasia’. Työterveyden tärkeänä tavoitteena onkin tukea esimies-työtä, sillä johtajan tuella on huomattava vaikutus uupumisesta tai masennuksesta työhön takaisin palaamiseen.

Työterveyskeskus julkaisi viime vuoden lopulla esimiehille tarkoitetun oppaan sii-tä, miten tuetaan työntekijän työhön pa-luuta pitkän sairauspoissaolon jälkeen. Varhainen tuki -mallin tavoin tämä Paluun tuki -toimintamalli on osa hyvää, helsinki-läistä henkilöstöjohtamista.

Asioihin tarttuminen käy helpommin, kun käytössä on koko organisaation katta-vat tavat toimia. Johtamisen tueksi on työ-terveyskeskuksen sivustolle http://heli.hel.fi/tyoterveyskeskus avattu myös mielen-kiintoinen webcast-esitys Työvälineitä työ-hyvinvoinnin johtamiseen. Käy katsomassa!

Kehitys, jossa työterveyshuollon toimin-ta sairaanhoidon ohella kohdistuu työhön ja työpaikkaan, on palveluiden vaikutta-vuuden kannalta suotuisa ja jopa välttä-mätön. Työterveys on ennakointia, mutta myös ongelmien ratkaisemista ja hoitamis-ta niin yksittäisten työntekijöiden kuin työ-paikkojen asioissa. •

sisältö

MIKÄ HELSINGISSÄ SAA sydämesi sykkimään? The Times -lehti rankkasi helmikuun matkailunumeros saan Helsingin Pariisin veroiseksi rakkauslomakohteek si, josta löytää piirteitä myös Roomasta ja Pietarista.

Nyt Helsingin Henki haluaa nähdä, millainen on Hel-sinki sinun rakastavin silmin ja julistaa valokuvauskilpai-lun teemalla Helsinki – rakkauden kaupunki.

Parhaat kuvat julkaistaan Helsingin Hengen nume-rossa 2/2009. Voittajat palkitaan.

Osallistu kilpailuun lähettämällä meille valokuva,

joka kertoo, miksi Helsinki on rakkauden kaupunki. Lii-tä mukaan kuvan nimi sekä muutaman rivin luonneh-dinta kuvasta ja omat yhteystietosi.

Lähetä torstaihin 5.3. mennessä yksi painokelpoi-nen valokuva (jpg tai tiff-muodossa, vähintään 300 dpi) sähköpostilla osoitteella [email protected] tai pa-peritulosteena (10x13cm) tai cd-levyllä osoitteeseen: Katariina Käyhkö, henkilöstökeskus, PL 4500, 00099 Helsingin kaupunki.

Kilpailuun voi lähettää vain kuvan, johon osallistu-jalla on kaikki oikeudet. Kilpailuun voi osallistua vain kaupungin henkilöstö.

> Katso tarkemmat kilpailuohjeet: Heli-intra > henkilöstö > ajankohtaista sekä henkilöstö-keskuksen sivuilta www.hel.fi/heke.

Helsinki – rakkauden

kaupunki

{ helmikuu 2009 }

helm

ikuu

03Helsingin henki | helmikuu 2009

06 TEEMAVuoden saavutus Netari.fi vie nuorisotyön verkkoon. Se ylittää kuntarajat ja luo uudenlaisia yhteistyöverkostoja koko maahan, eri kuntien ja kaupunkien välille.

12 PROJEKTIPääkaupunkiseutu kartoittaa henkilöstötarpeet.

16 AMMATTIViemärisukeltajan vaativa yötyö.

17 YMPÄRISTÖEkotukihenkilöt levittävät ympäristövastuuta.

18 TALOUSHelsinki ei lykkää sovittuja investointeja, vaan jatkaa niitä elvytysmielessä.

20 ASIAKASOiva Akatemia tarjoaa koulutusta ja konsultointia kaupungille tehokkaammin ja mietitymmin.

25 TYÖKALUTSähköinen työpöytä siirtyy pilottivaiheeseen.

28 KULTTUURILuvassa monipuolinen Kulttuurikunto-kampanjavuosi. Pekka Timonen antaa vinkkejä.

PALSTAT

04 Helsinki 180˚05 Kalenteri30 Ilmoitustaulu32 Uusi duuni

{ valokuvauskilpailu }

14DUUNISSAMonimuotoisuus tuo iloa Toivolan koulun arkeen.

VAPAALLAKävelyvuotena työporukoita innostetaan yhteisiin kävelyhetkiin. Tavoitteena voi olla vaikkapa toukokuinen Naisten Kymppi.

10 KAFFELLAMarju Pohjaniemi ja Annukka Rauto-puro puhuvat palkitsemisesta. Mitä kaikkea se sisältää?

22TYÖHYVINVOINTIEnnakoivan työn rooli työhyvinvoinnissa kasvaa. Työväenopisto kerää hiljaista tietoa talteen ja parantaa tiedonkulkua.

Kilpailu-aikaa ontorstaihin 5.3. asti!

+

04

{ Hel

sink

i 180

° }

>Raitiolinja 3T:n muutostyöt ovat käyn-nissä. Kampin edustan raiteita on jo koekäytetty, ja muut tarvittavat asen-nukset ovat viimeistelyvaiheessa.

– Helmikuun aikana valmistuvat Si-monkadun–Mannerheimintien risteyksen asennukset. Maa-liskuussa viimeistelemme Mikonkadun osuuden, sähkömesta-ri Jukka Anttalainen HKL:stä kertoo.

Linjojen käyttöönotto on viivästynyt, sillä Mikonkadun lii-kennettä ohjaava asetinlaite saapuu Saksasta myöhässä. Lii-kenne alkanee maanantaina 30. maaliskuuta.

3T:llä on uudet pysäkit Kampin metroaseman kohdalla Fredrikinkadulla, Simonkadulla sekä Mikonkadulla.

Muutoksista merkittävin lienee Kampin keskuksen yhteyk-sien paraneminen. Uudet raiteet parantavat liikenneyhteyksiä Kampin linja-autoasemalle sekä kauppakeskukseen. •

3B ja 3T työnjako muuttuuReittimuutoksen yhteydessä linjojen 3B ja 3T ”työnjako” muuttuu. Kolmosten reitti säilyy kahdeksikon muotoisena, mutta kumpikin linja ajaa oman puolikkaansa kahdeksikosta. Vaunut vaihtavat tunnusta ennen saapumista Olympi-aterminaalin ja Eläintarhan pysäkeille.

3T alkaa ajaa kierrosta Olympiaterminaali–Kauppatori–Kamppi–Töölö–Eläintarha molem-piin suuntiin ja vastaavasti 3B reittiä Olympi-aterminaali–Eira–Bulevardi–Kallio–Eläintarha.

Kolmonen uusille raiteille

Helsingin henki | helmikuu 2009

Jukka Lauronen ja Kjell Lindroos asentamassa ajojohtimia.

teks

ti M

AR

KO

MA

NN

ILA

kuv

at A

RT

O W

IIK

AR

I

qrtwtug kalenteri

Kaupunginkirjasto sai laatupalkinnon ■ KAUPUNGINKIRJASTO VOITTI Suomen laatupalkinnon 2008 Julkisen sektorin ja yleishyödyllisten yhteisöjen sarjassa. Pos-titalon Kirjasto 10 saavutti puolestaan en-simmäisen sijan Vuoden laatuinnovaatio -kisassa. Kirjasto sai lisäksi EFQM:n viiden tähden Recognised for Excellence -tun-nustuksen.

Tuomaristo piti kirjaston erityisinä vah-vuuksina sen aktiivista, innovatiivista ja asiakaslähtöistä toiminnan, tuotteiden ja palveluiden kehittämistä. Kirjastossa erin-omaista on myös henkilöstöä ja yksilöä kunnioittava, kuunteleva ja osaamista ar-vostava johtaminen.

– Suomalaiset arvostavat yleistä kir-jastoa. On kunnia-asia tuottaa käyttäjille laadukkaita kirjastopalveluja. Hienoa, että vuosien monipuolinen kehittämistyöm-me on palkitsemisen arvoista, totesi kir-jastotoimenjohtaja Maija Berndtson.

Vuosaaren sataman tekijöille kunniaa ■ VUOSAAREN SATAMAPROJEKTIN kunniakas läpivienti toi rakennuslautakunnan Ra-kentamisen Ruusu -tunnustuspalkinnon satamaprojektin keskeisille tekijöille. Palkinnon saivat satamahankkeen projektinjohtaja Antti Mäkinen, satamajohtaja Heikki Nissi-nen, liikenneyhteysprojektin johtaja Pekka Kontiala ja arkkitehti Teemu Palo.


Espoo hyväksyi vesilaitosten yhdistymisen■ ESPOON UUSI VALTUUSTO päätti osal-taan hyväksyä, että Helsingin, Espoon, Van-taan ja Kauniaisten vesilaitostoiminnot yh-distetään siirtämällä ne vuoden 2010 alus-ta lukien nykyiseen YTV:hen, johon jäävät edelleen jätehuollon sekä seutu- ja ympä-ristötiedon toiminnot.

Pitkiä liukuja Jääpuistossa■ SUUREN SUOSION SAAVUTTANUT Rau-tatientorin Jääpuisto on kaupunkilaisten kohtaamispaikka. Ulkoilua, luistelua, yh-dessäoloa ja kulttuuria kaupungin sydä-messä. Puisto on auki joka päivä aamusta iltamyöhään, joten sinne voi helposti pii-pahtaa arki-iltana tai sunnuntaina heti aa-musta. Kirkastuvat kevätsäät lisäävät ulkoi-lun vetovoimaa ja tuovat lisää luistelijoita.

Jääpuistossa on kahvila, jonka laval-la järjestetään tapahtumia ja kuullaan live bändejä lauantaisin alkaen klo 19 sekä vä-linevuokraus, josta saa luistimia, kypäriä ja luistelukelkkoja perheen pienimmille. Päivittäin järjestetään ohjattuja tunteja, ja ryhmät voivat tilata luisteluohjaajan. Uutta on Alppicurling-peli. Tule kokeilemaan!

Jääpuisto ja kahvila ovat auki joka päi-vä (säävaraus) ma–to klo 10–21, pe–la klo 10–22, su klo 10–20. Pääsylippu on aikuisilta neljä euroa, alle 18-vuotiail-ta, työttömiltä, eläkeläisiltä, opiskeli-joilta ja varusmiehiltä kaksi euroa.Tule Jääpuistoon ja nauti!> Lisätietoa: www.jaapuisto.fi

200

9–20

12

stra

tegi

aohj

elm

a

Lähivuosien strategia valmistuu■ UUSI VALTUUSTO KÄSITTELEE parhaillaan vuosien 2009–2012 strategiaohjelmaa, joka sisältää lähivuosien keskeiset haasteet sekä toimenpiteet niihin vastaamiseksi. Ohjelmasta on tarkoitus päättää huhtikuussa.

Tämän vuoden talousarviossa on luvassa peruskorjauksia muun muassa kouluihin ja päiväkoteihin. Rakentaminen alkaa Jätkäsaares-sa ja Sörnäisissä sataman siirryttyä Vuosaareen, ja Musiikkitalo ete-nee ripeästi. Terveystoimen suurin hanke on läntisen yhteispäivys-tyssairaalan rakentaminen Meilahteen.

Ehdota ympäristötekoa!■ KAUPUNKI ETSII PALKITTAVAKSI ih-mistä, yritystä tai yhteisöä, joka toiminnas-saan huomioi ilmastonmuutoksen sekä on näyttänyt esimerkkiä muutoksen hillitse-miseksi.

Palkinto myönnetään esimerkillisestä te-osta tai työstä helsinkiläisten tai heidän ympäristönsä hyväksi. Ehdotukset tulee lähettää perjantaihin 20. helmikuuta men-nessä. Niistä valitaan voittaja, jolle luovu-tetaan ympäristöpalkinto 3. huhtikuuta. Palkitsemisesta päättää rakennus- ja ym-päristötoimen apulaiskaupunginjohtaja Pekka Sauri. > Kilpailun säännöt ja ohjeet: www.hel2.fi/ymk/ymparistopalkinto

kuva PAUL W

ILLIAMS

kuva PERTTI NISO

NEN

Reaktori tarjoaa äksöniä■ NUORTEN TALVILOMAN aikana Reaktori venyy komeaksi ketjuksi 16.–21. helmikuu-ta ympäri Helsinkiä. Ketjureaktori kestää kaikkiaan kuusi päivää. Se käynnistyy avajaisil-la Kalliossa Brahen kentällä maanantaina 16. helmikuuta klo 16. Tapahtumassa ovat mukana Pintandwefall, Home Junior, Street Soul ja Joensuu 1685.

Viikon aikana voi kiipeillä seinille, maalata kynäruiskulla, pelata konsolipelejä, kuun-nella bändejä tai tehdä itse hyvää musaa. Käynnissä on myös 13 ”matkakohdetta” ympäri kaupunkia: seikkailua, eläimiä, taidetta, sumopainia, fudista. Reaktori tarjoaa kaikkiaan yli sata tapaa viettää hiihtolomaa. Huipentumana on Kaapelitehtaalla Final Countdown-dis-kot Cabeltownissa lauantaina 21. helmikuuta. Kaikkiin kohteisiin ilmainen pääsy.> Lisätietoja: nuoriso.hel.fi/reaktori

06 Helsingin henki | helmikuu 2009

> Nuorisotyöntekijä sukelsiverkkoon

Verkkoon viety nuorisotyö täydentää

perinteistä ja tavoittaa uusia kohderyhmiä.

Nuorisoasiain-keskuksen hallinnoima

valtakunnallinen Netari.fi sai ensimmäisen Vuoden

saavutus -palkinnon.

>Vuonna 2003 mediasuun-nittelija Sebastian Sih-vola ja suunnittelija Tero Huttunen – molemmat silloin vielä tavallisia nuo-risotalolla työskenteleviä nuoriso-ohjaajia – pani-vat merkille saman asian

kuin monet kollegansakin: nuorisotalon ovi ei käynyt enää yhtä tiuhaan tahtiin kuin ennen. Katujen sijasta yhä suurem-pi osa nuorista vietti aikaansa tietokoneen ääressä internetis-sä surffaillen.

– 50-luvulla nuorisotyöntekijät lähtivät kaduille, koska nuoret olivat siellä. Nyt oli meidän mielestämme tullut aika mennä verkkoon samasta syystä, Sihvola toteaa.

■ Leena Tuuttila ja Virpi Palviainen kertovat, että nuorilla on paljon kysyttävää. Verkossa uskaltaa kysyä myös arkoja asioita.

Netari.fi on lajissaan suurin

Netari-tiimin ja nuorisoasian-keskuksen voittaman kaupun-ginjohtaja Jussi Pajusen ideoi-

man palkinnon tavoitteena oli kannus-taa kaupungin työntekijöitä luomaan uusia toimintatapoja, löytämään inno-vatiivisia ratkaisuja ja edelleen kehittä-

mään hyviä menettelytapoja. Henkilös-töjohtaja Hannu Tulensalon johtama raati valitsi 12 eri virastosta ja liikelai-toksesta tulleiden 29 laadukkaan hake-muksen joukosta palkittaviksi Netari-tiimin jäsenet henkilökohtaisilla palkin-noilla sekä lisäksi nuorisoasiainkeskuk-sen yhteisöpalkinnolla.

– Netari.fi on projekti, jonka näim-me tekevän todella uraauurtavaa työtä viemällä nuorisotyön, joka on erittäin tärkeä osa kaupungin palvelutarjontaa, aivan uuteen ympäristöön. Uuden tek-nologian hyödyntämisen lisäksi projek-tissa oli paljon muutakin innovatiivista, kuten apuohjaajien käyttö, toteaa raa-dissa mukana ollut henkilöstökeskuk-sen osastopäällikkö Raija Peltonen.

Valtakunnallisena ja kuntarajat ylit-tävänä projektina Netarin vaikuttavuus on omaa luokkaansa. Sen myötä on ra-kentunut ja rakentuu aivan uudenlaisia yhteistyöverkostoja eri kuntien ja kau-punkien nuorisotoimien välillä.

Verkkoympäristössä nuorisotyötä te-kevä hanke on lajissaan maailman suu-rin. Hanke on herättänyt kansainvälistä mielenkiintoa Kiinaa myöten.

07

teksti PETTERI HARJULA kuvat MATTI SNELLMAN


”Vuonna 2003 huomasimme, että nuorisotalon ovi ei enää käynyt yhtä tiuhaan kuin ennen. Nuoret olivat netissä.”

Verkossa tyttöjä ja poikiaSihvola ja Huttunen keskustelivat IT-alalla olevien tuttujensa kanssa ja pohti-vat keskenään, miten nuorisotyötä voisi viedä verkkoympäristöön. Oman verk-kopalvelun avaaminen – ja etenkin ih-misten sinne houkutteleminen – arvi-oitiin liian kalliiksi vaihtoehdoksi. Olisi helpompi mennä mukaan johonkin lu-kuisista verkkoyhteisöistä, joissa nuoret jo viettivät aikaansa.

Selvitysten jälkeen sopivimmaksi ja innokkaimmaksi kumppaniksi valikoitui Habbo, joka silloin tavoitti noin 20 pro-senttia suomalaisista nuorista. Habbon käyttäjien joukossa oli yhtä paljon poikia ja tyttöjä, mikä nähtiin tärkeänä valinta-kriteerinä palvelun laajan suosion lisäk-si. Palvelun ylläpitäjä Sulake Corporati-on Oy oli myös alusta pitäen kiinnostu-nut yhteistyöstä.

Kun vielä virastopäällikkö Lasse Siuralakin innostui ajatuksesta, oli aika

vu

od

en

s

aa v u t u

s!

ryhtyä suunnittelemaan konkreettista etenemistä. Koska internet ei tunne kuntarajoja, projektiin päätettiin houku-tella mukaan myös muut pääkaupunki-seudun kunnat Espoo, Vantaa ja Kauni-ainen. Kaikki suhtautuivat heti asiaan erittäin positiivisesti.

Perusteellisen suunnittelu- ja valmis-telutyön jälkeen maaliskuussa 2005 Habbon Netari-nuorisotila avasi virtuaa-liset ovensa. Vuonna 2006 luotiin yhtey-det toiseen suosittuun suomalaiseen verkkoyhteisöön IRC-Galleriaan, missä viime vuoden alussa aloitettiin saman-kaltainen toiminta. >>

Tosson mun kaverit Tero, Virpi, Leena, Johanna ja Sebastian.

Nää heput voitti palkinnon!! Tosi

mahtavaa duunii! Onnee! Ja niillon

vielä hauskaa siellä Netarissa, haluu

mukaan!


Nuorilla kysymisen tarveHabbon virtuaalinen nuorisotila on auki neljänä iltana viikossa viidestä puoli yh-deksään. IRC-Galleriassa on tarjolla kes-kustelua halukkaille kolmena iltana vii-kossa. Habbon Netari-huoneessa järjes-tetään myös teemailtoja – esimerkik-si viime keväänä pidettiin naamiaiset ja Superdisco. Paikalla on aina vähintään neljä netariohjaajahahmoa, jotka edus-tavat omien tietokoneidensa ääressä eri puolilla Suomea istuvia nuoriso-ohjaajia, joita on nyt yhteensä 60. Viime kevään Netarin 35 000 kävijästä lähes 4 000 kes-kusteli nuoriso-ohjaajan kanssa.

– Etukäteen vähän jännitti, miten verkkokohtaamiset nuorten ja osin sel-

SUOMALAISEN SULAKE CORPORATION OY:N kehittämä ja ylläpitämä kolmiulotteinen sosiaalinen virtuaali-maailma Habbo on lajissaan maailman suurin. Rekis-teröityneitä käyttäjiä sillä on tänä päivänä 121 miljoo-naa 33 maassa. Habbo jakautuu maa- tai kielialuekoh-taisiin yhteisöihin. Käyttäjistä 90 prosenttia on 13–18

-vuotiaita, Suomessa enemmistö käyttäjistä on alle 15-vuotiaita.

Habbo on kolmiulotteinen virtuaalinen yhteisö, jos-sa käyttäjät voivat kohdata toisiaan, keskustella, käy-dä kauppaa, pelata yhdessä erilaisia pelejä ja sisustaa oman virtuaalisen huoneensa haluamallaan tavalla.

Jokainen Habboon liittyvä luo itselleen virtuaalisen hahmon, avatarin, edustamaan itseään Habbomaail-massa ja nimeää sen. Yhteisöön liittyminen on ilmais-ta, mutta sen sisällä esimerkiksi huonekalujen hankki-minen omaan virtuaalihuoneistoon on maksullista.

Habbo ja IRC-Galleria

”Netari tavoittaapaljon nuoria, joitaperinteinen nuoriso-työ ei koskaan olisitavoittanut.”

joama anonymiteetti rohkaisee joitakin nuoria avoimempiin keskusteluihin kuin reaalimaailmassa, mikä helpottaa vaike-ampien aiheiden käsittelyä, Tuuttila to-teaa.

Vuodesta 2006 lähtien projektissa on koulutettu halukkaita nuoria apuohjaa-jiksi eli appareiksi Habbon Netari-huo-neeseen. He auttavat teemailtojen sekä reaalimaailman tapaamisten eli miittien järjestämisessä ja ideoinnissa.

Poliisin vierailu kiinnostiYksi viime syksyn suosituimmista tee-ma-illoista oli oululaisen nuorisopoliisin vierailu Netari-huoneessa.

– Nuoret kokivat, että tilanteessa, jos-

+

sa poliisi tulee Netari-huoneeseen, he voivat kysyä asioista viemättä aikaa tär-keämmiltä asioilta, kuten rikosten selvit-tämisestä, Netarin moniammatillisesta toiminnasta vastaava projektisuunnitte-lija Virpi Palviainen kertoo.

Poliisin saama suosio sekä sellai-set nuorilta tulleet kysymykset, joihin nuoriso-ohjaajilla ei ollut ammatillis-ta osaamista vastata, herättivät ajatuk-sen laajemmasta yhteistyöstä yli hallin-torajojen. Kuntarajathan oli jo kaadettu. Joulukuussa Netari-huoneessa vieraili terveydenhoitaja – myös sosiaalitoimen kanssa on keskusteltu yhteistyöstä.

– Yhteistyömallit ovat vasta muotoutu-massa, mutta me haluamme auttaa myös muita hallinnonaloja tulemaan mukaan ja toimia siltana virtuaalisen ja reaali-maailman välillä, Palviainen sanoo.

Virtuaalinen on todellistaNetari.fi-hanke on opettanut paljon paitsi nuorille myös hanketiimille itsel-leen. Alussa tavoitteena oli houkutella nuoret netistä nuorisotaloon, mutta se on onnistunut vain rajallisesti. Sen si-jaan on tavoitettu paljon nuoria, joita perinteinen nuorisotyö ei koskaan olisi tavoittanut.

västi vanhempien nuoriso-ohjaajien vä-lillä sujuvat. Pian kuitenkin huomasim-me, että nuorilla on paljon kysyttävää ai-kuisilta ja nuorisotyölle verkossa on to-dellinen tilaus. Joskus kahdenkeskisiin keskusteluihin jopa jonotetaan, projekti-suunnittelija Leena Tuuttila kertoo.

Keskustelunaiheet ovat tuttuja nuo-risotalolta: koti, koulu, kaverit, yksinäi-syys, harrastukset ja syömishäiriöt. Hab-bon Netari-tilassa käyvät nuoret ovat iältään noin 10–16 -vuotiaita, IRC-Galle-riassa 15–18 -vuotiaita, mikä toki näkyy myös keskusteluaiheissa.

– Merkittävä ero on se, että netin tar-

3 500 m2 tiloja nuorille

kuva

t SU

LA

KE

Toiminta Sörnäisten toimintakeskuksessa alkaa kevään

kuluessa, kun talon eri toimijat muuttavat uusiin tiloihin.

Kaikki 3 500 neliön tilat ovat nuorten täydessä käytössä

ensi syksynä.

NUORISOASIAINKESKUS sijoittaa nelikerroksiseen rakennuk-

seen hyvin monimuotoista toimintaa. Ensimmäisessä kerrok-

sessa on pääsisäänkäynti, 400 hengen sali sekä kahvila. Toi-

sessa kerroksessa on Verkkonuorisotyö Netarin ja nuoriso-

asiainkeskuksen pelitalon toiminnot.

TANSSIN JA TEATTERIN harrastus sijoitetaan talon kolman-

teen kerrokseen, samoin kuin nuorten mediakeskus Hattu-

tehdas, jossa voi tehdä animaatioita ja editoida videoita. Nel-

jäs kerros on varattu nuorten vapaaehtois- ja järjestötoimin-

nalle, esimerkiksi päihdevalistushanke Skarpille.

SÖRNÄISTEN TOIMINTAKESKUS on osa kaupungin nuoriso-

toimen suunnitelmaa rakentaa muutama isompi nuorisoti-

la. Ensimmäinen toimintakeskus valmistui Kontulaan, ja kaksi

muuta on suunnitteilla Malmille ja Jätkäsaareen. •

■ Habbon virtuaalinen nuorisotila Netari on auki neljänä iltana viikossa. Siellä keskustellaan ja järjestetään teemailtoja. Kuvassa disco.


IRC-GALLERIA ELI TUTTUJEN KESKEN GALTSU on Suomen suosituin virtuaaliyhteisö noin puolel-la miljoonalla jäsenellään. Käyttäjien keski-ikä on hieman yli 20 vuotta. IRC-Galleriassa jokai-sella käyttäjällä on oma profiilisivunsa, jonne he voivat lisätä kuvia, videoita sekä tietoja itses-tään.

Vuodesta 2007 lähtien myös IRC-Galleria on ollut Sulake Corporation Oy:n omistuksessa. Yhtiön suunnitelmissa on levittää se maailmalle kuten Habbokin. •

– Nuoret – toisin kuin vanhempi polvi – eivät erottele netti- ja reaalimaailmaa sa-malla tavalla. Heille nettiystävyydet ovat yhtä todellisia kuin pihalla solmitut, mediasuunnittelija Johanna Mäkinentoteaa.

Nettiyhteisöissä toimitaan yleensä anonyymin virtuaali-identiteetin suojas-sa, joka voi olla jotain ihan muuta kuin takana oleva todellisuus. Anonymiteetil-la on kuitenkin hyvätkin puolensa.

– Verkossa nuori voi vapaammin ra-kentaa identiteettiään, kokeilla ja tuoda esille erilaisia mielipiteitä ilman niin suurta kasvojen menetyksen pelkoa kuin

fyysisessä sosiaalisessa ympäristössä, Huttunen pohtii.

Netari-tiimiläiset ovat kuitenkin yhtä mieltä siitä, että vanhempien on syytä seurata lastensa netin käyttöä tunkeu-tumatta kuitenkaan nuoren yksityiselle alueelle, kuten esimerkiksi sähköpostei-hin. Vanhemmille tuntemattomamman

verkkomaailman avaamiseen apukin löytyy usein lähempää kuin osataan ajatella.

– Kannattaa kysellä nuorilta itsel-tään, he vastaavat mielellään, Palviai-nen neuvoo.

Netari-tiimi ei usko, että verkossa tapahtuva nuorisotyö voisi korvata pe-

rinteistä nuorisotyötä. Se vain täydentää sitä tavoittamalla nuoria, joita ei perin-teisin keinoin löydettäisi. Verkkonuori-sotyön merkitys tulee kuitenkin epäile-mättä kasvamaan ja kehityksen suunta-kin on selvillä.

– Seuraavaksi mennään verkkopeli-maailmaan, tiimi toteaa. •

■ Leena Tuuttila, Johanna Mäkinen, Tero Huttunen,

Sebastian Sihvola ja Virpi Palviainen toivovat, että verkon

nuorisotyötä voisi jatkossa tehdä yhdessä vaikkapa

sosiaalitoimen ja terveydenhuollon ammattilaisten kanssa.

Miks noi muut vaan

tsiikaa, kun Virpi

tekee duunii? Eiks

niillä ittellä oo mitään

hommii? Mä meen

kyllä jeesaa Virpii..

10

Palkitsemisjärjestelmän tavoitteena on palkita henkilöstöä siitä työstä, jota se tekee organisaation

tavoitteiden ja visioiden saavuttamiseksi. Palkitsemisen tapoja on erilaisia, eikä kaikki palkitseminen ole

välttämättä rahallista palkitsemista.


kaffella

■ Marju Pohjaniemi ja Annukka Rautopuro pohtivat kaupungin palkitsemisjärjestelmiä ja muita kilpailuetuja. Henkilöstökeskus tarjoaa pelisäännöt ja raamit, virastot päättävät työntekijöidensä palkitsemisesta itse.

kiitä ja kannusta!Palkitse,

11

teksti MARIA HALAVA kuvat ARTO WIIKARI

>Kaupungin palkit-semisjärjestelmä koostuu paketista, joka pitää sisällään niin palkkauksen,

henkilöstöedut kuin työelämän laadun-kin. Henkilöstökeskuksen palvelusuh-depäällikkö Marju Pohjaniemi ja työ-markkinasuunnittelija Annukka Rau-topuro keskustelevat palkitsemisista kahvikupin äärellä.

– Kaupunki on siirtynyt 2000-luvulla vaiheittain uuteen palkkajärjestelmään, joka perustuu entistä enemmän tehtä-vän sisältöön ja työsuoritukseen, kertoo Pohjaniemi.

Tehtäväkohtainen palkka riippuu teh-tävän sisällöstä ja vaativuudesta, henki-lökohtainen osa työkokemuksesta ja työ-suorituksesta. Aikaisemmin palkka pe-rustui enemmän tehtävänimikkeeseen ja työkokemukseen.

– Pelkkä tehtävänimike ei välttämättä kerro työn sisällöstä tarpeeksi monipuo-lisesti. Käytännössä sama tehtävänimi-ke ei automaattisesti tarkoita sitä, että esimerkiksi kaikilla suunnittelijoilla olisi sama palkka. Samalla nimikkeellä olevat tehtävät eri virastoissa saattavat erota toisistaan, ja sen vuoksi myös palkoissa on eroja, Pohjaniemi toteaa.

Palkkajärjestelmässä on uutta sekin, että esimiesten tekemän arvioinnin mer-kitys on kasvanut. Arviointi koskee niin tehtävien vaativuutta kuin työsuorituk-sia. Tämän vuoksi esimiehiltä vaaditaan paljon osaamista ja kykyä olla objektii-visia.

– Kyse on työsuoritusten arvioinneis-ta, ei henkilöiden. On tärkeää, että arvi-ointikriteerit ovat selkeät ja kaikkien tie-dossa, Pohjaniemi muistuttaa.

Rahapalkka on yhä tärkeä osa palkitse-mista. Miten kaupunki pärjää palkkakil-pailussa muihin verrattuna?– Julkissektorilla palkat ovat julkisia, mikä tarkoittaa sitä, että palkoista myös keskustellaan avoimemmin kuin yksi-tyissektorilla. Yksityissektorin kanssa kaupunki ei lähde palkoista kilpaile-maan, Pohjaniemi toteaa.

Mistä palkitse-minen koostuu?Kaupungin palkitsemisjärjestelmä on kokonaisuus, joka pitää sisäl-lään palkkauksen, henkilöstöedut sekä työelämän laadun.

PALKKAUS KOOSTUU tehtäväkohtai-sesta palkasta sekä henkilökohtaisesta osiosta. Tehtäväkohtainen palkka pe-rustuu vaativuuden arviointiin, ja hen-kilökohtainen osio työkokemukseen ja työsuorituksen arviointiin.

RAHALLISEEN PALKITSEMISEEN kuu-luvat myös tuloksiin perustuvat tu-lospalkkio ja nopea palkitseminen. Tulospalkkio on ryhmäpalkkio, jota käytetään noin puolessa kaupungin virastoista. Se määräytyy kaupungin antamien raamien ja virastojen omien mittareiden mukaan. Nopea palkitse-minen voi olla yksilö- tai ryhmäkohtai-nen palkkio, joka oikein käytettynä toi-mii hyvänä palkitsemistyökaluna.

HENKILÖSTÖETUIHIN kuuluvat työ-terveyspalvelut, työsuhdematkalippu-etu, lounasetu, liikunta- ja kulttuuri-edut, alennusmahdollisuudet, merk-kipäivälahjat, harrastuskerhot, sairaan lapsen hoitopalvelu, kuntoremontit sekä palvelussuhdeasunnot.

TYÖELÄMÄN LAATU merkitsee muun muassa turvallista työnantajaa, työn merkittävyyttä, mahdollisuutta kehit-tyä työssään ja edetä urallaan, jousta-via työaikoja sekä työhyvinvoinnista huolehtimista.

> Lisätietoja palkitsemis-mahdollisuuksista:Heli-intra > Henkilöstö > Henkilöstö-hallinnon käsikirja > Palkka ja palkkiot> Lisätietoja henkilöstöeduista: Heli-intra > Henkilöstö > Henkilöstöedut


– Yksityissektorilla palkat nousevat ja laskevat erilaisissa suhdannetilanteis-sa, kun taas meillä palkkataso on vakaa, Pohjaniemi kuvailee eroja.

– Kaupungin ei ole tarkoituskaan ver-rata itseään aina yksityissektoriin – ei nyt, eikä varmasti tulevaisuudessakaan. Kaupungin kilpailuetuina toimivat sen sijaan muut henkilöstölle tarjotut edut, mielekäs työ ja hyvä työelämän laatu, Rautopuro toteaa.

Jokaisella virastolla on omat palkitse-misohjelmansa, joiden toteutuksesta ne ovat itse vastuussa. Henkilöstökeskus tarjoaa pelisäännöt ja raamit.

– Virastot päättävät itse, millä perus-teilla ne jakavat esimerkiksi kannustus-lisiä henkilöstölleen. Näitä perusteita ei voida henkilöstökeskuksesta antaa, Poh-janiemi vahvistaa.

– Eikä se olisi tarkoituksenmukaista-kaan, Rautopuro lisää.

Kahvi maistuu keskustelun edetessä. Puhe kääntyy palkoista henkilöstöetui-hin, joita kaupungilla on lukuisia. Mutta nähdäänkö edut, kuten työterveyspalve-lut tai lounasetu, osana palkitsemisjär-jestelmää? – Suurelle osalle palkitseminen merkit-see rahallista palkitsemista, kun taas eri-laiset henkilöstöedut nähdään pikem-minkin itsestäänselvyyksinä, jotka kuu-luvat työhön, Rautopuro sanoo.

– Etuja kuitenkin käytetään paljon. Lounasetu on kaikkien saatavilla, sa-moin kulttuuriedut tunnetaan hyvin. Saamme paljon palautetta tai toiveita palkitsemisjärjestelmään liittyen. Jos-kus kyse on kuitenkin sellaisista toiveis-ta, joita ei voida verotuksellisista syistä toteuttaa, Pohjaniemi listaa.

– Monet palkitsemisen keinot ovat ko-vin perinteisiä, ja niihin on toivottu enemmän valinnanvapautta. Aalto-mal-jakko on tärkeä yhdelle, kun taas toinen saattaa kaivata jotakin ihan muuta. Ih-miset ovat erilaisia, joten siksi myös palkitsemisiin kaivattaisiin enemmän yksilöt huomioonottavaa näkökulmaa, pohtii Rautopuro.

Myös tietoa palkitsemisista saisi le-vittää enemmänkin, sillä työntekijät eivät välttämättä tunne kaikkia etuja ja kaupungin tarjoamia mahdollisuuk-sia. Esimerkiksi perehdyttämisen yhte-ydessä pitäisi työntekijöille antaa tietoa koko palkitsemisjärjestelmästä.

Kuinka tärkeänä työelämän laatu näh-dään kaupungilla? – Erittäin tärkeänä! Työelämään tule-vat ikäluokat ovat pienenemässä, väes-tö vanhenee ja samalla palvelutarpeet muuttuvat. Tulevaisuudessa kaupunki kilpailee osaajista, ja tällöin työelämän laatuun liittyvien kysymysten merkitys kasvaa, vastaa Pohjaniemi.

– Tämä voi olla kaupungille rekry-tointivaltti, jolla se kompensoi yksityi-sen sektorin korkeampia palkkoja. Esi-merkiksi nuorista työntekijöistä moni arvostaa yhä enemmän vapaa-aikaa, vaikkei mitään yleistyksiä voikaan teh-dä, Rautopuro täydentää.

Kahvikupit tyhjenevät, ja keskustelu al-kaa lähestyä loppuaan. Pohditaan hetki kuitenkin vielä palkitsemisen oikeuden-mukaisuutta. Miten se voidaan taata? – Kaikkia kaupungin 39 000 työnteki-jää on vaikea saada kokemaan samaa oikeudenmukaisuutta. Erilaisilla palkit-semisen keinoilla mahdollisuuksia on kuitenkin pyritty lisäämään. Ihmiset ovat hyvin erilaisissa elämäntilanteis-sa – yksi arvostaa rahapalkkaa, toinen mahdollisuutta etätöihin tai osa-aika-työhön, Rautopuro toteaa.

– Yksilön kannalta on tärkeä, että heidät huomioidaan. Tulevaisuudessa palkitsemisen monimuotoisuus ja va-linnan mahdollisuudet tulevat varmasti lisääntymään, Pohjaniemi arvelee. •

”Tulevaisuudessa palkitsemisen monimuotoisuus ja valinnan mahdollisuusvarmasti lisääntyvät.”

12

teksti MARKO MANNILA kuvat ARTO WIIKARI

>Pääkaupunkiseudun yhteisenä ajankoh-taisena haasteena on ennakoida, millaista osaamista tulevaisuu-

dessa tarvitaan. Uusia palveluja tai vaik-kapa uudella teknologialla toteutettuja ratkaisuja olisi pystyttävä kehittämään ajoissa.

Näistä lähtökohdista kaupunki valitsi osaamisen jakamisen ja siirtämisen omak-si teemakseen työelämän kehittämisen jatkohankkeessa. Samalla ennakoidaan ja selvitetään, mitä uutta tietoa ja osaamista tulevaisuudessa tarvitaan.

Helsingillä on meneillään kaksi pilot-tia: Vuosaaren kirjasto sekä nuorisoasi-ainkeskuksen pohjoinen nuorisotyöyk-

sikkö Oulunkylässä. Case-hankkeissa on osaamisen mallintamisen pohjaksi otettu prosessikuvaus.

Vuosaaressa kehitetään työnkuviaVuosaaren kirjasto on ollut mukana ca-se-hankkeena molemmissa pääkaupun-kiseudun henkilöstöstrategiahankkeissa. Teemana on osaamisen siirtäminen, joka on keskittynyt työnkuvan kehittämiseen sekä uusien työntekijöiden perehdytyk-seen.

26 työntekijän työnkuvien kehittämi-nen on tehty osittain samaan aikaan uu-den lainausautomaatin käyttöönoton yh-teydessä. Hankkeessa on kuvattu kirjojen lainaus-palautus-toimintaa tarkoitukse-na selvittää lainausautomaatin mukanaan tuomat muutokset.

– Kävimme työnkuvat läpi ja teim-me tarvittavat muutokset, osastonjohta-ja Jyrki Tirronen Vuosaaren kirjastosta toteaa.

Henkilöstöltä vaadittavaa uutta osaa-mista määritetään tänä keväänä enna-kointimenetelmällä. Siinä olennaisia ky-symyksiä ovat, mikä on ennakoitu tulevai-suus, mitä muutoksia se tuo palveluihin ja prosesseihin sekä mitä uutta osaamista tarvitaan. Tämä vaatii toimintaympäris-tön muutosten arviointia koko kirjasto-toimelta.

– Uusia työntekijöitä varten on laadit-tavana perehdytyskansio. Ihmisten osaa-mista kerätään yhteen paikkaan, Tirronen kertoo.

Apua perehdytykseen– Valituissa case-hankkeissa pyritään sel-vittämään ja mallintamaan hiljaisen tie-don ja osaamisen olemusta sekä sitä, mi-


Vuonna 2004 käynnistyi pääkaupunki-seudun henkilöstöstrategiahankkei-den ensimmäinen osa. Hankkeella oli

selvä tarve, sillä pääkaupunkiseudun kunnat halusivat kartoittaa henkilöstötarpeensa yh-dessä ja vähentää kilpailua toistensa kanssa osaavasta työvoimasta.

Mukana olivat alusta asti Helsinki, Espoo ja Vantaa. Kauniainen tuli mukaan vuonna 2007 alkaneeseen jatkohankkeeseen, joka on par-haillaan käynnissä ja päättyy ensi kesänä.

TYÖRYHMISSÄ KÄSITELTÄVIÄ asioita on usei-ta. Työnantajamaineryhmä on tutkinut kau-punkien työnantajamielikuvaa ja toteutta-nut kaupunkityönantajan tunnettuutta lisää-viä toimenpiteitä, kuten Mainio metropoli -kampanjan. Vanhustyön ryhmä on pyrkinyt luomaan vanhustyöhön urapolkuja ja yhte-näistämään koulutuspalveluja. Koulutusryh-mä on keskittynyt yhteisen täydennyskoulu-tuksen järjestämiseen. Lisäksi painopisteinä on ollut monikulttuurisuus, jonka työryhmä keskittyi monikulttuuristen työpaikkojen tu-kemiseen esimies- ja työpaikkatasolla.

Hankkeiden yhteydessä on toteutettu myös selvitys pääkaupunkiseudun koulutus-paikkatarpeesta ja vuosittainen yhdessä tehty toimintaympäristön analyysi.

Työryhmien työstä on seurannut lisätoi-mintoja. Täydennyskoulutus on annettu Oiva Akatemialle, ja sijaisrekrytointia hoitaa Seure Henkilöstöpalvelut.

projekti

ten tämä saadaan jaettua työparin ja koko organisaationkin omaisuudeksi. Tärkeää on tässä se, miten organisaatio oppii op-pimaan ja uudistumaan, kehittämispääl-likkö Matti Poutanen henkilöstökeskuk-sesta toteaa.

Poutasen mukaan Helsingin osaamisen jakamisen malli toimii kolmen vaiheen kautta. Ensin tulevaisuuden tarpeet löy-detään ennakoimalla, minkä jälkeen or-ganisaatioissa keskustellaan olemassa ole-vista käytännöistä, ja lopuksi osaaminen jakautuu uusille henkilöille synnyttäen uusia tulkintoja ja osaamista.

Pääkaupunkiseutukartoittaa

henkilöstötarpeet

Nuoriso-asiain-keskuksen tsekkaus-lista:

1 Listaa kymmenen käytäntöä, jotka havaitset oman ja vierailutalosi välillä.

2 Mitä näistä voisit siirtää omaan käytäntöösi?

3 Mitä voisit parantaa vierailun kohteessa?

4 Mitä hyviä, uusia käytäntöjä opit?

5 Mitä muuta hyötyä vaihdosta oli oman työsi kehittämisen kannalta?

6 Mikä oli vaihdon hyöty yksikön sisäisen oppimisen kannalta?

Otetaan osaaminen

talteen

Lähivuosina pääkaupunkiseudulla eläköityy suuri joukko työntekijöitä. Heidän mukanaan katoaa

valtavasti tietoa ja osaamista. Nyt etsitään keinoja siirtää ja tallentaa tätä osaamista tulevan varalle.

13

”Pääkaupunkiseudunkunnat haluavat yhdessä kartoittaahenkilöstötarpeensaja vähentääkeskinäistäkilpailua osaavastatyövoimasta.”


Nuorisoasiainkeskuksessa on pohdittu iltatoiminnassa tarvittavaa osaamista ja sen jakamista siten että toiminta kään-netään osaamisen kielelle. Mallia käyte-tään perehdytyksessä, jolloin sen eri vai-heissa tarvittavasta osaamisesta keskus-tellaan tarvittaessa kriittisestikin, ja sa-malla opitaan uutta.

Iltatoimintaan saadaan ehkä aivan uusia ideoita ja oivalluksia sitä kautta, että työntekijät vierailevat viikon ver-ran toisissa yksiköissä niin sanottujen vaihtoviikkojen aikana. Työntekijöillä on mukana ”tsekkauslista”, jonka avulla he etsivät sopivia kehittämisen kohteita ja toimintamalleja sekä vertailevat palat-tuaan näitä tietoja omalla työpaikallaan tehtäviin asioihin.

Nuorisoasiainkeskuksen johto enna-koi samanaikaisesti toimintaympäris-tön muutoksia ja kehittää koko viraston osaamista niin että tämän päivän osaa-minen ja tieto ovat tulevaisuudessakin oikeassa käytössä.

Kaupungin pilottihankkeet doku-mentoidaan, jotta niissä toimiviksi to-dettuja malleja voitaisiin hyödyntää muualla omassa kunnassa sekä naapuri-kunnissa. •

– Hankkeet ovat poikineet virkatyönä tehtä-vää yhteistyötä, hankekoordinaattori Raili Nederström toteaa.

KUNNILLA ON MYÖS case-yksiköitä, joissa peilataan maailmaa – sitä miten tieto saa-vuttaa henkilöstön. Case-yksiköillä on omat kehittämishankkeet, jotka Helsingissä pai-nottuvat kirjasto- ja nuorisotoimeen ja Es-poossa ja Vantaalla vanhustenhuoltoon.

Yhteistyön tuloksena kuntien henkilös-töjärjestöt ovat rakentaneen uuden fooru-min, jossa tehdään seudullista yhteistyötä. Hankkeet ovat poikineet yhteistoimintaeli-miä, joissa seurataan pks-neuvottelukun-nan hankkeiden henkilöstövaikutuksia.

Jatkohankkeessa on käytetty yhteistä op-pimisalustaa, Humap Tool -työkalua. Op-pimisverkosto on tukenut vuorovaikutusta strategia-asioiden käsittelyssä työpaikalta johtoon ja takaisin. •

14

teksti LAURA HEIKKINEN kuvat KARI HAUTALA

Arjen luovuudesta iloa

Toivolalainen on iältään 20–62-vuotias, kulttuuritaus-taltaan eri puolilta Suomea tai maailmaa, äidinkieli vaihtelee savosta somali-

aan ja virosta venäjän kieleen. Toivola-lainen on joko kristitty, ateisti, agnos-tikko tai muslimi. Kaupungin palveluk-sessa he ovat olleet vuodesta kolmeen-kymmeneenviiteen vuoteen, koulussa kahdesta kuukaudesta kuuteentoista vuoteen. Moniammatillisen työyhteisön koko on 32 henkilöä, naisia 20 ja miehiä 12. Työtä tehdään kokopäiväisesti tai osa-aikaisesti, joka voi johtua omasta aloitteesta, osa-aikaeläkkeestä tai teh-tävän luonteesta. Toivolalaiset puhuvat 12 eri kieltä.”

Nämä Toivolan koulun leikkimielisen monimuotoisuuskyselyn tulokset ker-tovat omaa kieltään henkilökunnasta. Kaupunki palkitsi koulun yhtenä kuu-

desta monimuotoisesta työyhteisöstä ja toiminnasta.

Apulaisrehtori Jaana Koskenniemikertoo, että henkilökunnan vaihtuvuus on pieni ja toimintaan osallistutaan ak-tiivisesti.

– Koulussa on aina kiire, joten vuoro-puheluun ei aina jää aikaa. Meillä tämä on ratkaistu siten, että kaikki työnte-kijät saavat olla tasa-arvoisesti muka-na eri kokouksissa, jotta kaikki tietävät missä mennään. Näin kenelläkään ei ole suurta kynnystä tehdä vaikkapa paran-nusehdotuksia, 16 vuotta Toivolassa opetustyötä tehnyt Koskenniemi vah-vistaa.

– Eri ikäiset ja -taustaiset sekä mo-nin tavoin koulutetut työntekijät ovat minusta suuri rikkaus erityiskoulul-le, missä oppilasaines on monipuolista ja vaativaa. Kun kaikki työntekijät ote-taan ammattilaisina huomioon ja mei-

tä kuunnellaan, keskinäinen luottamus lisääntyy ja arvostamme toisten tapoja tehdä asioita eri tavalla, toteaa koulun-käyntiavustaja Tuula Santala, joka on ollut 12 vuotta talossa.

Joustavat toimintatavat kunniassaToivolassa on oppilaita, joilla on laaja-alaisia oppimisvaikeuksia. Tyttöjä op-pilaista on neljäsosa, poikia enemmistö. Oppilaiden monimuotoisuus on lisään-tynyt kymmenen viime vuoden aikana: tällä hetkellä oppilaista 25 prosenttia on kulttuuritaustaltaan ulkomaalaisia. Se vaatii henkilökunnalta paljon uusia valmiuksia ja tietoa uusien kulttuurien kohtaamisesta. Samalla toimintatavoil-ta vaaditaan joustavuutta ja monipuoli-suutta, kun nuoria sopeutetaan suoma-laiseen yhteiskuntaan.

– Meillä on selkeä suunta: me tiedäm-


”

■ Toivolan koulussa kädentaitojen oppimista

pidetään tärkeänä. Monet oppilaat suuntautuvat

ammatillisiin jatko-opintoihin.

Toivolan koulussa toteutetaan

monimuotoisuutta arjessa. Se yhdistää

henkilökuntaa ja oppilaita sekä parantaa heidän

vuorovaikutustaan.

15

”Koko koulu on kuinyksi suuri työyhteisö,jonka toimintaankaikki yritetään saada mukaan. Se opettaa kohtaamaan erilaisia ihmisiä.”


Palkinnot monimuotoisuudesta kuudelleKapunki jakoi joulukuussa Monimuotoinen Helsinki -tapahtumas-sa kuusi monimuotoisuuspalkintoa. Hakemuksia eri toimialoilta ja työyhteisöistä kertyi 29. Kilpailussa etsittiin työyhteisöjä, jotka ovat pitkäjänteisesti kehittäneet omaa monimuotoista toimintaan-sa niin esimiestyössä, työyhteisössä kuin palveluntarjonnassakin.

> Toivolan kouluKoulu on monimuotoinen niin henkilökunnan kuin oppilaiden-sakin puolesta. Monimuotoisuu-teen on paneuduttu koulussa sy-vällisesti yhdessä henkilöstön kanssa. Työyhteisön hyvät arvot heijastuvat myös koulun oppilai-siin. Koulussa kasvaa monimuo-toisuuden tiedostavia tulevien monimuotoisten työyhteisöjen jäseniä.

> Terveyskeskuksen laitoshuoltoyksikköLaitoshuoltoyksikössä on paneu-duttu monimuotoisuuteen syste-maattisesti vuosien ajan. Yksikös-sä on toteutettu lukuisia laajoja hankkeita ja luotu erilaisia käytän-töjä ja toimintatapoja, joilla työyh-teisön monimuotoisuutta on vah-vistettu.

> Kustaankartanon vanhustenkeskusVanhustenkeskus on monimuo-toinen työyhteisö, jonka johta-misessa on kehitetty monenlai-sia toiminta- ja työskentelytapo-ja. Parhaimmista on tullut vakiin-tuneita käytäntöjä, joiden avulla Kustaankartanon vanhustenkes-kuksessa edelleen kehitetään työ-yhteisön monimuotoisuutta.

> Palvelukeskus KinaporiKinapori on monimuotoinen sekä monikulttuurinen. Työyhteisös-sä arvostetaan työntekijöiden eri-laista osaamista, ja monenlaisen osaamisen tuomia mahdollisuuk-sia osataan hyödyntää arkityössä. Tiivis luottamus työyhteisön sisäl-lä heijastuu myös palvelun hyvä-nä laatuna.

> TaidemuseoTaidemuseo on kotimaassa ja ul-komailla tunnustettu taidelaitos, jossa kansainvälisyyden lisäämi-nen kuuluu ydinstrategiaan. Mo-nimuotoisuuden ymmärtäminen nähdään taidemuseossa tärkeä-nä, sillä henkilöstön monimuo-toisuus ja asiakkaisiin suuntautu-va työ vaikuttavat toisiinsa, toinen toistaan vahvistaen.

> Kulttuurikeskus CaisaCaisassa monikulttuurisuus on lähtökohta jo toiminnan perus-ajatuksessa, mutta Caisassa mo-nimuotoisuus nähdään myös in-novatiivisuuden lähteenä. Moni-muotoisuuden edelleen kehittä-miseksi tehdään runsaasti töitä. Toimenpiteet ja kehittymissuun-nitelmat osoittavat monimuotoi-suustyön systemaattisuutta, pit-käjänteisyyttä ja syvällisyyttä. •

■ Jaana Koskenniemi neuvoo oppilaille, miten taikinasta saadaan pizzapohja.

me, mitä teemme ja mihin olemme menos-sa. Sovitut säännöt ja johdonmukaiset toi-mintamallit ulottuvat myös oppilaille. Raa-mien sisällä on silti joustavuutta, joten se parantaa työnjakoa ja jokaisen osallistu-mista. Teemme myös päätöksiä keskuste-lemalla ja kuuntelemalla eri näkökulmia, erityisluokanopettaja Keith Tompuri ker-too. Hän on syntyisin Australiasta, viettä-nyt nuoruutensa Kallion Linjoilla ja siirtyi Toivolan kouluun puolitoista vuotta sitten Jakomäen ala-asteelta.

Töitä tehdään myös erimuotoisissa tii-meissä, jotka muodostuvat vaihtelevis-ta kokoonpanoista. Se lisää vaikuttamis-mahdollisuuksia toiminnan suunnitte-luun. Henkilökunnalle se näkyy jaksamise-na, kun he saavat vaikuttaa työhönsä, sen suunnitteluun ja ajankäyttöönsä.

Yksi suuri työyhteisöRehtori Erkki Häggman kertoo kantava-na ajatuksena olevan, että koko koulu on tavallaan yksi suuri työyhteisö, jonka toi-mintaan kaikki yrite-tään saada mukaan ja näin olemaan vuoro-vaikutuksessa toisten-sa kanssa. Kun oppilaat kohtaavat arjessa eri-laisia ihmisiä, heidän on helpompi tulla toi-meen yhteiskunnassa-kin kohtaamiensa eri-laisten ihmisten kanssa.

Monimuotoisuudesta on molemminpuoli-nen hyöty oppilaille ja henkilökunnalle.

– Koin suurta tyytyväisyyttä, kun ha-kemusta tehdessä huomasin, että meidän työyhteisömme on monimuotoinen, eikä perusteluja tarvinnut keksiä. Hakemuk-sen tekeminen oli hyödyllinen itsearvioin-ti. Mutta kun näin kriteerit tajusin, että olemme vaatimusten mukaisia ja teemme oikeita asioita. Pitkäaikainen työ tuottaa lopulta tulosta, Häggman pohtii kahdek-san vuoden rehtorikokemuksella.

Koulussa korostuu pitkäjänteinen oh-jaaminen jatko-opintoihin. Työelämään tutustuminen ja koulutuskokeilut eri am-mattioppilaitoksissa alkavat jo seitsemän-nellä luokalla. Opintojen ohjaajana toimi-va Koskenniemi kertoo, että opintojen oh-jausta räätälöidään yksittäisen oppilaan tarpeiden mukaan.

Palkintosumma oli seitsemän tuhatta euroa, mikä käytetään työyhteisön virkis-tystoimintaan.

– Kerrankin se on kohdistettu meille, eikä ole pois mistään muusta. Tähänkin perustimme tiimin miettimään mitä teh-dään. Yhteiset vapaa-ajan tekemiset ovat tärkeitä, ja niihin osallistumisprosentti on korkea, Häggman vahvistaa. •

Toivolan koulu> Toivolan koulu sijaitsee Helsingin Itä-Pakilassa.

Se on nykyaikainen erityiskoulu, joka tarjoaa yksi-löllistettyä peruskouluopetusta oppilaille, jotka tar-vitsevat erityistä tukea menestyäkseen opinnoissaan.

> Oppilaat tulevat lähinnä pohjoisista ja koillisista kau-punginosista sekä Toivolan oppilaskodista.

> Toivolan koulun historia katsotaan alkaneen 11.9.1922, kun perustettiin Toivolan lastenkoti ja kansakoulu. Vuon-na 1975 siitä tuli Helsingin kansakoulutoimen alaisuudessa toimiva erityiskoulu.

> Toivolan koulussa on luokka-asteet 1–9. Oppilaita on sata, ja opetusryhmiä kymmenen. Eheyttä-villä ja eriyttävillä opetusmenetelmillä annetaan oppilaille riittävät perustiedot ja -taidot yhteis-kunnassa selviytymiseen.

> Opetuksen lähitavoitteena on jatko-opintojen mahdollistaminen.

{ eri

koin

en a

mm

atti

}

16

teks

ti M

AR

KO

MA

NN

ILA

ku

vat

AR

TO

WII

KA

RI

Viemäri-sukeltajan

vaativa yötyö

Viemärisukeltajakaksikko on yöllä seitsemän tuntia kerrallaan

viemäriputkessa ilman yhteyttä ulkomaailmaan.

>V iemärisukeltaja-nimitys on sikäli harhaanjohtava, ettei-vät Timo Kurppa tai Janne Moisio käy työssään veden pinnan alla. Siitä huolimatta

Helsingin Veden molempien viemärisukeltajien työ on vaativaa.

Viemärisukeltajien tehtävänä on tarkastaa ja puhdistaa kaupungin viemäritunnelit. Tunnelei-ta on kaikkiaan 81 kilometriä, ja kukin niistä tulisi käydä läpi ainakin kerran kolmessa vuodessa. Put-ket tarkastetaan myös silloin, jos lähellä tehdään esimerkiksi räjäytystöitä.

Olosuhteet ovat vaativat. Sukeltajilla on yllään joko kahluuhousut tai kokosukelluspuku riippuen viemäriveden korkeudesta. Kaiken varalta mukana kulkevat myös paineilmalaitteet, samantyyppiset kuin pelastuslaitoksen savusukeltajilla. Niitä tarvi-taan, jos sukeltajat joutuvat hapettomaan tilaan tai

putkessa on haitallisia kaasuja. – Olen tarvinnut pari kertaa paineilmaa, Kurp-

pa toteaa. Sukeltajien viemärikeikat tehdään öisin, sillä sil-

loin veden pinta on matalimmillaan, koska ihmiset ovat nukkumassa ja teollisuuslaitoksetkin seisovat.

– Valmistautumisessa on ehdottoman tärkeää varmistaa, ettei ulkona sada tai ala sataa. Silloin viemärit täyttyvät nopeasti ja hukkumisriski kas-vaa, kertoo Kurppa.

Päivisin viemäreitä ja vesijohtotunneleita tar-kastava kaksikko tekee viemärikeikkoja keskimää-rin kerran viikossa. Yöurakka kestää kerrallaan noin kymmenen tuntia, josta seitsemisen tuntia kuluu viemäriputkessa. Tunnelit ovat läpimitaltaan niin suuria, että sukeltajien mönkijä mahtuu siellä helposti liikkumaan. Kahden sukeltajan lisäksi tii-miin kuuluu ainakin kaksi niin sanottua ylämiestä, toinen alku- ja toinen loppupäässä.


ympäristö

■ Viemärisukeltajat Janne Moisio (oranssissa haalarissa) ja Timo Kurppa käyttävät joko kahluu-tai kokosukelluspukua veden korkeuden mukaan, vaikka eivät käykään veden alla. Varmuudeksi heillä on mukana palomiesten käyttämät paineilmalaitteet.


Sukeltajilla on mukana myös suuri määrä erilaisia tas-kulamppuja, sillä viemäritunneli on itsessään täysin pimeä. Moninkertainen varmistus on olennaista, sil-lä viemäristä ei ole minkäänlaista yhteyttä maanpin-nalle.

– Radiopuhelin kuuluu vain noin 50 metriä alku-kohdasta, Kurppa toteaa. Matkaa tehdään kerrallaan monta kilometriä.

Sukkahousuja, kännyköitä ja ruiskujaViemärissä on vastassa yleensä pelkkää jätevettä. Joskus vastaan tulee rottia, sekä merkkejä elämäs-tä: sukkahousuja, kännyköitä ja jopa huumeruiskuja. Kerran vastaan tuli hopealusikoita ja -haarukoita.

– Alueilla on eroja. Keskustassa huomaa, kun ra-vintolat menevät kiinni. Rasvalautta kulkee silloin viemärissä, vaikkei rasvaa saisi enää päästää jäteve-teen, Kurppa sanoo.

Kurppa on ollut sukeltajana kymmenisen vuotta. Matkan varrelta hän muistaa yhden vaarallisen tilan-teen.

– Kerran vesi nousi yllättäen ja mönkijä upposi. Onneksi oli lyhyt matka ulos viemäristä, joten saim-me kellutettua mönkijää. Syy veden nousun ei kos-kaan selvinnyt, Kurppa sanoo.

– Sitä on joskus miettinyt, että mitä sitten, jos oli-simme olleet pitkän matkan päässä uloskäynnistä. •

Tärkein asia ekotukihenkilöiden toi-minnassa on innostaa työkavereita vaikkapa kierrätykseen, säästävään kopiointiin ja lajitteluun eli käytän-nön pieniin ekotekoihin.

Ympäristövastuulliseen toimintaan ja luon-nonvarojen säästämiseen tähtäävää kaupungin ekotukihenkilökoulutusta on nyt järjestetty 13 kertaa kahden vuoden aikana. Kaksipäiväisillä kursseilla on koulutettu kaikkiaan 365 henkilöä 24 virastoon. Toiminta laajenee koko ajan.

– Kaikissa pienissä virastoissa ei vielä ole eko-tukihenkilöitä. Työntekijöiden vaihtuvuus eräil-lä aloilla kuten sosiaalitoimessa lisää koulutuk-sen tarvetta, koordinaattori Silja Sarkkinenympäristökeskuksesta sanoo.

Esimerkkejä toiminnasta ovat vaikkapa muis-tuttaminen ympäristöä säästävistä asioista, ku-ten näytön sulkemisesta yön ajaksi, kaksipuoli-sesta kopioinnista ja tavaroiden kierrätyksen li-säämisestä.

Ekoajattelu osaksi arkeaToimistosihteeri Jeni Pirinen terveyskes-kuksen kotihoito-osastolta lähti ekokoulu-tukseen viime vuonna, koska ympäristö-asiat kiinnostivat.

– Kouluttajia oli ympäristökeskuk-sesta, sosiaalivirastosta ja YTV:ltä. Oli tärkeää tavata muita koulu-tettavia ja sitä kautta verkos-toitua, Pirinen totea.

– Kannustan työkaverei-ta, laitan sähköpostilla kier-rätysohjeita ja muistutan ta-pahtumista, kuten energian-säästöviikosta. Huomautan myös työkavereita, jos he lait-tavat roskat väärään roskikseen tai kopioivat vain yksipuolisesti.

Laskennallisesti ekotukihenkilö voi käyttää keskimäärin päivän kuukau-dessa tukitoimintaan. Alussa Piriseltä meni enemmän aikaa, nyt hänelle päi-vä kuussa riittää.

Tallinna mukaanTänä vuonna on Sarkkisen mukaan tar-koitus järjestää neljä ekotukihenkilökurs-

sia. Suunnitelmissa on myös räätälöity koulutus eri aloille ja myös temaattiset kurssit. Koulutus voisi olla suunnattu esimerkiksi vain opettajien tapaan päivähoidolle.

Helsingin opit on tarkoitus viedä Espooseen ja Vantaalle YTV:n vetämän Julia 2030-hankkeen mukana. Kaupunki on saamassa EU-rahaa eko-tukitoiminnan kehittämiseen myös Central Baltic Interreg IVA-ohjelmasta. Kolmivuotises-sa kansainvälisessä yhteistyöhankkeessa jatke-

taan ekotukitoiminnan kehittämistyötä yh-dessä Tallinnan kaupungin kanssa ja levi-

tetään ekotukitoimintaa muualle Viroon sekä muun muassa Kotkaan ja Hämeen-

linnaan. Hankerahoituksella on tarkoi-tus myös luoda mittareita toimintaan

sekä arvioida suoria ja välillisiä ym-päristövaikutuksia.

Ekotuen vaikutukset näkyvät jo käytännössä. Piristä ilahdut-

taa, kun hän näkee työkave- reidensa käyttävän käytet-

tyä kopiopaperia muisti-lappuna ja säästävän ener-giaa työpaikalla. •

”Huomautan työkavereita,jos he kopioivat vainyksipuolisesti tailaittavat roskat vääräänroskikseen.”

Ekotukihenkilö sparraa työpaikalla

Sadat ekotukihenkilöt vievät ympäristövastuuta työpaikoille. Helsingin opit on tarkoitus levittää koko pääkaupunkiseudulle.

>teksti MARKO MANNILA kuva ISTOCK

talous


>Yleinen taloustilanne on no-peasti heikentynyt kaupun-gin kuluvan vuoden bud je tin hyväksymisen jälkeen. Kiris-tyksiä ei kuitenkaan ole tälle

vuodelle suunnitteilla.– Lähtökohta on se, että investointiohjelma

viedään läpi alkuperäisen suunnitelman mu-kaan, rahoitusjohtaja Tapio Korhonen sanoo.

Helsinki investoi tänä vuonna 760 miljoo-naa euroa. Tämän vuoden suurimpia kaupun-gin investointihankkeita ovat Hanasaaren muutostyöt, läntinen yhteispäivystyssairaala Meilahdessa, Hakamäentien perusparannus-työt, metron kulunvalvontajärjestelmän uusi-minen, Musiikkitalo ja Länsimetro.

Tämän vuoden investointien painopiste on peruskorjauksessa. Kaupunki toteuttaa suuria peruskorjaushankkeita useissa kouluissa, päi-väkodeissa ja muissa toimipisteissään.

– Ensimmäisenä tehdään kiireellisimmät hankkeet. Kosteusongelmien korjaamista ei voi lykätä, ne aiheuttavat terveyshaittoja ja tu-levat kalliiksi korjata myöhemmin, Korhonen sanoo.

Merkittävä, tämän ja tulevien vuosien bud-jettia koskeva seikka ovat kaupunkirakenteen suurinvestoinnit. Jätkäsaaressa ja Sörnäisissä vapautui hiljattain merkittäviä ranta-alueita Vuosaaren sataman avaamisen vuoksi.

Investoinnit

teksti MARKO MANNILA kuvitus ATTE LAKINNORO

Helsinki ei aio muuttaa budjettiaan talousympäristön muutoksien vuoksi, vaan pitää pyörät pyörimässä elvytysmielessä. Kaupunkirakenteen suurinvestoinnit aiotaan toteuttaa. Myös sovitut peruskorjaukset tehdään kouluissa ja päiväkodeissa.

Vinoköysisilta JätkäsaareenJätkäsaaren maa-alueet pitää puhdistaa ja esi-rakentaa, ja alueet tarvitsevat myös lii ken-neyhtey det. Näyttävin lienee Crusellin 173- metrinen vinoköysisilta, joka yhdistää Jätkä-saaren Ruoholahteen ensi vuonna. Silta palve-lee rakennettavan Jätkäsaaren asuinalueen asukkaita. Investointiin on varattu tänä vuonna 12 miljoonaa.

Laaja ja paljon puhuttu rakennushanke Töö-lönlahden Musiikkitalo ete-nee ripeästi. Pitkään pelkkä-nä monttuna seisonut työ-maa on täydessä käynnissä, ja talon valmistumisajaksi on laskettu vuoden 2011 ke-vät. Hankkeessa ovat muka-na kaupungin lisäksi Yleisra-dio sekä valtio Senaatti-kiin-teistöjen kautta. Kaupungin osuus 140 miljoonan hankkeesta on enintään yhteensä 36,7 miljoonaa ja omistusosuus 26 pro senttia.

– Hanke on Helsingille hyvin merkittävä. Paikalla on symbolistakin arvoa Eduskuntata-loa vastapäätä, Korhonen muistuttaa.

Vuosaaren sataman valmistuminen mahdol-listaa myös Keski-Pasilan alueen aloittamisen, kun junarataa voidaan siirtää Pasilasta Vuo-saareen. Keski-Pasilaan nousee valtava alue,

jatkuvat


> HANASAARI Helsingin Energia investoi Hanasaaren A-voima-laitoksen hiilivarastojen purkamiseen vuosina 2009–2013 noin 77 miljoonaa euroa, josta tämän vuoden osuus on 37 miljoonaa.

> LÄNTINEN YHTEISPÄIVYSTYS SAI RAALA MEILAHDESSA Sairaala otetaan tänä vuonna käyttöön. Arvioiden mukaan potilaskäyn-tejä uudessa sairaalassa on yli 60 000 vuonna 2013.

> HAKAMÄENTIEN PERUSPARANNUSTYÖT Ensi syksy-nä valmistuu liikenteellinen suurinvestointi, Hakamä-entien perusparannus. Kaupungin osuus kolmen kilometrin osuuden ja sadan miljoonan euron urakasta on 34 prosenttia.

> METRON KULUNVALVONTAJÄRJESTELMÄ

Metron kulunvalvontajärjestelmä uusitaan ja auto matisoidaan. Sa-dan miljoonan euron investoinnilla on tarkoitus saada merkittävä parannus metron palvelutasoon. Projektin on tarkoitus valmistua vuonna 2013.

> LÄNSIMETRO Länsimetron toteutussuunnittelu on käynnissä. Espoon Matinkylään kulkevan linjan arvioitu valmistumisaika on vuosi 2014.

> MUSIIKKITALO Kuluvan vuoden talousarviossa Töölönlahden Musiikkitalon rakentamiseen on varattu 11,5 miljoonaa euroa. Kaupungin osuus on 37 miljoonaa. Talon on tarkoitus valmistua vuonna 2011.

Töölönlahden alle nousee aluetta palvele-va 650-paikkainen pysäköintilaitos, joka palvelee alueen voimakkaasti kasvavaa toimintaa, etenkin Musiikkitaloa ja Fin-landia-taloa. Hanke toteutetaan kump-panuuspohjalta, joten kustannuksista osa siirtyy kumppanien harteille.

Hanasaari muuttuu asunnoiksiHelsingin Energia purkaa Hanasaaren A-voimalaitoksen hiilivarastot uuden asuinalueen tieltä. Alue kuuluu Kalasa-taman asuinalueeseen, jota rakennetaan 2030-luvulle asti.

Opetustoimen investointeja ovat tänä vuonna valmistuva Latokartanon koulu sekä Arabian koulun toinen vaihe.

Sosiaalitoimessa valmistuvat päiväko-dit Aalto Arabianrannassa, Toivo Latokar-tanossa sekä korttelitalo Ilomäki Laajasa-lossa. Kontulan vanhainkoti sekä palvelu-keskus valmistuvat myös tänä vuonna.

HKL solmi sopimuksen viime joulu-kuussa metron kulunvalvontajärjestel-män uusimisesta sekä automatisoinnista Siemensin kanssa. Uusi kulunvalvontajär-jestelmä mahdollistaa tiheät, jopa kahden minuutin vuorovälit sekä sen, että metron kulkemiseen ei enää tarvita kuljettajaa.

Hakamäentien perusparannus auttaa kaupungin poikittaisliikennettä. Väylä valmistuu tarpeeseen, sillä Hakamäentien liikenteen arvioidaan kasvavan 50 000 au-toon vuorokaudessa vuonna 2020.

Kaupunki rahoittaa tämän vuoden 760 miljoonan euron investoinnit eri tulo-muodoillaan, joita ovat maan myyminen, kumppanien etsiminen sekä lainanotto. Lainanotto tasapainottaa suhdanteiden aiheuttamia budjettivaihteluita.

– On ollut jo pitkään tiedossa, että Helsinki velkaantuu tänä vuonna. Taan-tuman aikana kaupunki velkaantuu – vel-koja maksetaan pois hyvinä aikoina, Kor-honen selostaa rahoituksen toimintaperi-aatteita.•

johon mahtuu kaksituhatta asukasta sekä kymmenentuhatta työpaikkaa. Alu-een koko on 59 hehtaaria, ja se on täysin valmis vasta vuonna 2040.

Tähtäimessä palvelutKaupunki panostaa erityisesti myös pal-veluihin. Terveystoimen suurin hanke on vuonna 2007 aloitettu läntisen yh-teispäivystyssairaalan rakentaminen Meilahteen. Urakka valmistuu ja otetaan käyttöön tänä vuonna. Sairaalan etuna on läheisyys Husin kanssa: ne potilaat, joita kaupungin oma terveyskeskus ei pysty hoitamaan, siirretään Husiin. Siir-tomatka Meilahden sairaala-alueen si-

sällä ei ole pitkä. Sinne siirtyy Marian sairaalan päivystystoi-minta. Sairaala palvelee eteläi-sen, keskisen ja läntisen Helsin-gin asukkaita.

Terveydenhuollon toi mi-vuu den parantaminen on täh-

täimessä myös Malmilla si-jaitsevan itäisen yhteispäi-

vystyssairaalan peruskor-jauksessa, jonka raken-

taminen alkaa vuonna 2010.

Kaupungin suurimmat investointihankkeet

”Helsinki velkaantuutaantuman aikana.Hyvinä aikoina velkojamaksetaan pois.”

palvelu

20

teksti PETTERI HARJULA kuvat SUVI LAINE

Vuoden alussa aloittanut Oiva Akatemia haluaa olla lähellä koulutus- ja konsultointipalvelujen asiakkaitaan, kaupungin työntekijöitä ja yksiköitä.

>Oiva Akatemian uuden asiakkuuspäällikön Su-sanna Hietasen tehtä-vänä on varmistaa, että tarjotut palvelut vastaa-

vat asiakkaiden toiveita ja tarpeita. Oiva Aka-temiaa edeltäneellä kaupungin henkilöstö-keskuksen kehittämispalveluilla ei ollut asi-akkuuspäällikköä, joten Hietanen rekrytoitiin uuteen tehtävään Tampereen Yliopiston täy-dennyskoulutuskeskuksen Hämeenlinnan yk-sikön vetäjän paikalta.

Hietanen kehittää asiakastyötä, vastaa asia-kasviestinnästä, toimii koulutuksesta vastaa-vien konsulttien ohella yhteyshenkilönä asiak-kaisiin päin ja on mukana kehittämässä Oiva Akatemian tarjoamia palvelupaketteja.

– Jos asiakkaat eivät tavoita haluamaansa konsulttia, he voivat olla yhteydessä minuun. Tavoitteena on, että asiat voi hoitaa yhden ih-misen kautta, Hietanen kertoo.

Hän pyrkii siirtämään tietoa myös asiakkailta asiakkaille ja konsulteilta konsulteille, jotta hy-väksi havaitut toimintamallit ja käytännöt saa-daan laajempaan levitykseen. Lisäksi hän kou-luttaa itse.

– Siinä oma tietämystaso pysyy ajan tasalla ja oppii todella tuntemaan asiakkaat.

Koulutusta ja konsultointiaKoulutustarjontaa kehitetään jatkuvasti asia-kaskyselyjen avulla. Niiden kautta esille ovat nousseet muun muassa esiintymiskoulutus ja -valmennus.

– Osa potee esiintymisjännitystä, osa ha-luaa vain parempia työkaluja esityksiinsä. Tu-los heijastaa myös esiintymis- ja viestintätaito-jen entistä suurempaa merkitystä nyky-yhteis-kunnassa, Hietanen toteaa.

Entistä enemmän tietyntyyppisiin rajattui-hin tilanteisiin ja haasteisiin vastaavaa koulu-tustarjontaa on myös toivottu, ja räätälöidyn


Oivia innovaatioitaasiakkaille

21

OIVA AKATEMIA ON yksi kolmesta vuoden alussa aloittaneesta kaupungin uudesta organisaatiosta. Muut ovat taloushallinto-palveluista vastaava Talpa sekä rakennus-virastosta eriytetty rakentamispalvelu.

Uuden liikelaitoksen nimi rakentuu sen toimintaa kuvaavien sanojen (osaaminen, innovatiivisuus, verkottuminen ja asiak-kuus) etukirjaimista. Termillä akatemia vii-tataan akateemisten oppilaitosten kanssa tehtävään yhteistyöhön ja siihen, että lai-tos hyödyntää toiminnassaan uusinta tut-kimustietoa.

Oiva Akatemian toimitusjohtajana toi-mii kehittämispalveluiden entinen osasto-päällikkö Mirja Heiskari.

Uudet toimitilat sijaitsevat Ympyrätalos-sa Hakaniemessä, mutta koulutus hoide-taan jatkossakin joko asiakkaiden tai henki-löstökeskuksen tiloissa osoitteessa Ensi Linja 1.

Oiva Akatemialla on sen aloittaessa 23 työntekijää, ja sen liikevaihdon arvioidaan olevan vuonna 2009 kolme miljoonaa eu-roa. Oiva Akatemialta ostettavia koulutus- ja konsultointipalveluja ei tarvitse kilpai-luttaa.

”Koemme itsemmevahvasti osaksi kaupungin organi-saatiota. Yhteinen työnantaja lähentääasiakkaitammeja meitä.”


koulutuksen määrää onkin tarkoitus li-sätä. Jatkossa on luvassa muun muas-sa mediavalmennusta esimiehille sekä eväitä muutoksenhallintaan.

– Toimittajat ja mediat ovat erilaisia. Jos heitä ei osaa kohdata, voi haluttu viesti muuttua julkisuudessa aivan toi-senlaiseksi kuin alun perin ajateltiin.

Varsinaisen koulutuksen lisäksi Oiva Akatemia tarjoaa konsultointia, jonka tavoitteena on asiakkaan työprosessien parantaminen ja tehostaminen. Tähän kokonaisuuteen kuuluvat myös esimie-hille tarjottavat mentorointi- ja coaching -palvelut. Itse koulutuksenkin Hietanen näkee laajemmin kuin vain pelkkänä op-pimistapahtumana.

– Koulutustilaisuuksissa on hyvä ver-kottua. Niissä tapaa samaa tai samankal-taista työtä tekeviä kollegoja eri yksi-köistä ja voi vaihtaa ajatuksia heidän kanssaan.

Silloin kun Oiva Akatemialta ei löydy sopivaa koulutusta asiakkaan tarpeisiin, se voi auttaa sellaisen hankinnassa.

– Vaikka olemmekin nyt liikelaitos, koemme itsemme vahvasti osaksi kau-pungin organisaatiota. Itse uskon yh-teisen työnantajan lähentävän asiakkai-

ta ja meitä. Ulkopuolisissa koulutushan-kinnoissa voimme toimia kumppanina ja auttaa kilpailutuksessa, hän kertoo.

Lisää tehokkuuttaOiva Akatemia on aloittaessaan selkeäs-ti pienin kaupungin liikelaitoksista sekä henkilöstömäärältään että liikevaihdol-taan, mikä saattaa herättää kysymyksen koko muutoksen mielekkyydestä.

– Vanhassa organisaatiossa kehittä-mispalveluiden toiminta erosi luonteel-taan muusta henkilöstökeskuksen toi-minnasta. Uudistus tuo meidät parem-min esille ja auttaa asiakaspalvelun pa-rantamisessa. Lisäksi se pakottaa meidät kustannustietoisemmiksi ja tehokkaam-

miksi, Hietanen luettelee muutoksen taustalla olevia tekijöitä.

Kaupungin henkilöstölle suunnat-tujen koulutus- ja konsultointipalvelu-jen kokoaminen omaan liikelaitokseen-sa saattaa jatkossa mahdollistaa niiden myynnin muillekin pääkaupunkiseudun kaupungeille. Vaikka kaupungit ovat eri-laisia, koulutustarpeet ovat monesti sa-mankaltaisia.

Myös asiakkailta kerättävä tieto aut-taa toiminnan tehostamisessa. Kun asiak-kaan tarpeet tunnetaan, ei pyörää tar-vitse keksiä montaa kertaa. Hietanen kertoo koonneensa edellisessä työssään 3 000 nimen sähköpostilistan, jonka avulla hän toteutti asiakaskyselyjä sil-loin tällöin. Hän aikoo hyödyntää samaa menetelmää myös Oiva Akatemiassa.

– Olen itse tehokkuusajattelun vah-va kannattaja. Sehän tarkoittaa sitä, että pyritään saamaan mahdollisimman pal-jon aikaiseksi mahdollisimman vähällä työllä, Hietanen kiteyttää. •

Oiva Akatemia

■ Koulutustarjontaa kehitetään asiakaskyselyjen avulla. Nyt kaivataan esiintymiskoulutusta.

■ Susanna Hietanen kehittää Oiva Akatemian palveluja, koulutuksia ja asiakastyötä.

> Lisätietoja Oiva Akatemian kevään koulutustarjonnasta: Heli-intra > Koulutus

työhyvinvointi

Työ antaa elinv imaa

teksti MARIA SALONEN kuvat KATJA NURMINEN ja SEPPO SAARENTOLA

Työhyvinvointi tähtää nyt ennakoivaan työhön. Toimiva työyhteisö on avoin, ja vuorovaikutus pelaa.

Ilmapiiriä voi jokainen osaltaan parantaa.


>Kaupungilla on ollut laaja ja monipuoli-nen työhyvinvointi-ohjelma jo 1990-lu-vulta. Vuoden 2009

työhyvinvointihankkeissa jatketaan hy-viä käytäntöjä ja panostetaan varhaiseen tukemiseen.

– Työhyvinvoinnissa tähdätään yhä enemmän ennakoivaan työhön, toteaa osastopäällikkö Raija Peltonen henki-löstökeskuksesta.

Hyviä tuloksia saadaan aikaan tarjo-amalla oikeanlaista apua riittävän aikai-sin. Kaupungilla on koulutettu esimie-hiä varhaisen tuen malliin, jonka sisältö-nä on vaikeiden asioiden puheeksi otta-misen taito.

– Viime vuosina erityisesti sosiaali-virasto ja terveyskeskus, joissa on paljon työntekijöitä ja erilaisia muutostilantei-

ta, ovat hakeneet aktiivisesti tukeatyöhyvinvointihankkeisiinsa.

Kun rakenteita uudiste-taan, työntekijöiden työ-kyky joutuu koetuksel-le, Peltonen kertoo.

Heli-intraan rakennetaan tyhysivustoa, jolle sisällytetään muutoksen hallinnan, yhteistoiminnallisen johtamisen, varhai-sen tuen ja paluun tuen mallit sekä tyhy-hankkeilla saavutettuja tuloksia. Esimie-hille sivusto tarjoaa hyvän työvälineen, koska se kytkee yhteen työhyvinvoinnin ja suorituksen johtamisen.

Työväenopisto kerää hiljaista tietoaTyöväenopiston Miten eteenpäin (ME) -hanke muistuttaa mieliin, että työvä-enopiston perustehtävä on tuottaa ja kehittää vapaan sivistystyön palveluja. Vuosina 2007–2008 läpiviety ME-han-ke jatkuu hiljaisen tietotaidon hyödyn-tämishankkeen ohella tänä ja seuraava-na vuonna.

– Olemme iso työyhteisö, vaikka noin sadalla vakanssilla näytämme pieneh-költä virastolta kaupungin mittakaavas-sa, toteaa rehtori Taina Törmä.

Kun mukaan otetaan tuntiopettajat ja tilapäiset työntekijät, päästään 1 300 henkilöön. Se on yksi syy siihen, että työ-väenopistolla on ollut kehittämishaas-

teita. Työyhteisö on hajanainen, ja esi-merkiksi tuntiopettajien ja tilapäisten työntekijöiden on välillä vaikea hahmot-taa perustyöyhteisöä. Lisäksi työtä teh-dään useina eri aikoina: on toimistotyö-aikaa, iltatöitä, viikonloppuja ja pätkätöi-tä. Opetuspisteitä on ympäri kaupunkia. Kaikki tämä tekee työympäristöstä haas-teellisen.

– Tavoitteena on saada kentän ääni kuuluviin, toteaa IT-suunnittelija Juha-na Mykrä opetuksen suunnittelu- ja ke-hittämisyksiköstä.

Hän on kuulunut noin neljän vuoden ajan työhyvinvointiryhmään, jossa on mukana kymmenkunta henkilöä eri yksi-köistä. Ryhmä tekee budjetit ja kirjaa toi-veita sekä pyrkii nostamaan esille kulmi-naatiopisteitä, joihin voidaan pureutua.

Voimavarat käyttöönTörmä kertoo, että henkilöstössä on run-saasti näkymätöntä tietotaitoa ja käyttä-mättömiä voimavaroja, jotka ME-hanke toi esille.

– Uuden projektin tavoitteena on eri-tyisesti tukihenkilöstön – opistosihteerit, opistoisännät ja opetuksen IT-tukihen-kilöt – ja koulutussuunnittelijoiden vuo-rovaikutuksen ja valmiuksien lisääminen niin, että heidän hiljainen tietotaitonsa voidaan muuttaa koulutussuunnittelun voimavaraksi.

Liikkeelle lähdetään kartoittamalla tu-kihenkilöstön osaaminen. Samalla pyri-tään kehittämään monitaitoisuutta sekä laajentamaan ja rikastamaan tehtäviä. Ensimmäisen vuoden aikana luodaan pe-rusvalmiudet, ja toisen vuoden aikana konkreettiset ehdotukset pyritään siirtä-mään uusiksi toimintatavoiksi.

Me-hengen löytäminen– Hyvän vuorovaikutuksen kannalta tär-keää on, että tieto kulkee. Tieto tulee löy-tää, ja sitä tulee jakaa. On tärkeää löytää me-henki ja tunne, että ollaan yhteisessä veneessä, sanoo nykyisin henkilöstöker-hossa aktiivisesti toimiva Mykrä.

KAUPUNGIN TYÖHYVINVOINTIOHJELMA si-sältää erilaisia koulutus- ja kehittämishank-keita, joista osa tapahtuu työterveyskeskuk-sen johdolla, osa virastokohtaisesti. Hyvään työkuntoon tähdätään myös monilla täsmä-toimenpiteillä, kuten työkyvyn arvioinnilla ja syvennetyllä kuntoutuksella.

Suurimmat työkykyyn vaikuttavat sairaus-

ryhmät ovat tuki- ja liikuntaelinsairaudet, verisuonitaudit ja aikuisiän diabetes. Näi-den ohella on henkistä uupumista.

Kuntoremonttitoiminta alkoi jo vuon-na 1990. Nykyään järjestetään myös eri elä-mäntilanteisiin suunnattuja kuntoremont-teja, jotka sisältävät painotetusti elämänta-patietoutta tai henkisen jaksamisen tukea.

Vuoden 2009 työhyvinvointiohjelmas-sa budjetoitiin yhteensä yli miljoona euroa muun muassa koulutukseen ja kehittämi-seen, työterveyskeskuksen johdolla tapah-tuviin työkyvyn arviointeihin, tupakoinnin lopettamisen tukemiseen sekä virastokoh-taisiin työhyvinvointihankkeisiin.

Mikä työhyvinvointi-ohjelma?

+

uu

si k

a

svo

■ Titi Heikkilätyöhyvinvointipäällikkö

23

”Hyvän vuoro-vaikutuksen kannaltaon tärkeää, että tietokulkee. Haluamme löytää me-hengen jatunteen, että olemme samassa veneessä.”


Taloon uusi työhyvinvointi-päällikkö

T ammikuussa henkilöstökeskuksessa aloit-ti uudessa tehtävässä kaupungin työhyvin-vointipäällikkönä työn ja organisaatioiden

erikoispsykologi, FT Titi Heikkilä. Heikkilä on

viimeksi työskennellyt Työterveyslaitoksella ke-

hittämiskonsulttina, jossa hänen työhönsä kuu-

lui työyhteisöjen kehittäminen, muutoshankkeet

ja työyhteisöongelmat sekä niiden selvittäminen.

Sitä ennen Heikkilä toimi perustamassaan Psyko-

senter-konsulttiyrityksessä, jossa hän erikoistui

erityisesti muutosvalmennukseen ja toi organi-

saatioiden kehittämiseen uusia työtapoja, kuten

kuvat ja tarinat.

– Kokemusteni ja tietämykseni mukaan työ-

hyvinvoinnin avaintekijöitä ovat työyhteisön toi-

mivuus ja hyvä esimiestyöskentely, avaa Heikkilä

teesejään.

Kehittäminen lähtee esimiehestä, jonka tulisi

aktivoida koko työyhteisö mukaan yhteiseen ke-

hittämiseen. Se on ollut onnistunut konsepti niis-

sä hyvin toimivissa työyhteisöissä, joihin Heikkilä

on matkansa varrella törmännyt.

– Lisäksi työyhteisöjen pitäisi itse olla aktiivisia

oman työyhteisönsä kehittämisen suhteen ja pyr-

kiä parannuksiin niissä kohdissa, jotka eivät toimi,

hän painottaa.

Vaikka oman työyhteisön kehittäminen saat-

taa olla haastavaa, se on myös antoisaa, koska vie-

tämme suuren osan ajastamme työpaikalla. •

■ Työväenopiston Taina Törmä ja Juhani Mykrä haluavat parantaa tiedonkulkua ja työilmapiiriä.

– Tiedon jakajat ehkä liikaakin luottavat siihen, että ihmiset lukevat ja ottavat heti käyttöön uutta tietoa. Paremmin tiedon-kulkua edistää se, että uskaltaa kysyä ja pystyy ihmettelemään ja jakamaan tietoa jonkun kanssa. Osaamista on joka puolel-la, tiivistää Törmä työhyvinvoinnin yti-men.

Eikä kaikkeen tarvita edes rahaa. Hy-vää ilmapiiriä ja yhteishenkeä edistää jo se, että sanotaan toisillemme aamulla päi-vää ja vastataan toistemme kysymyksiin.

Yhteisön oma vire vaikuttaa Kaupungin henkilöstön työhyvinvointia mitataan vuosittain kyselyllä, jonka tie-dot koostetaan työyksiköittäin. Peltosen mielestä kyselyn tuloksia voitaisiin analy-soida enemmänkin kuin tähän mennessä on tehty.

– On tehty joitakin benchmarking-hankkeita, kuten on otettu kaksi työyh-teisöä, joissa on sama tehtävien sisältö, yhtä raskas työ, samanlainen työaika sekä sama sukupuoli- ja ikärakenne. Kyselyn tulokset poikkeavat silti toisistaan.

– Työhyvinvointiohjelmalla voi-simme paremmin pureutua tällai-siin tilanteisiin ja selvittää, missä on ongelmia tai kehittämisalueita sekä käynnistää tarvittavat toi-menpiteet, vahvistaa Peltonen.

Joissakin tapauksissa ky-seessä voi olla johtamiskysy-mys, vaikka esimiehille on tar-jolla valmennusta ja työnohja-usta. Mutta usein ongelmissa

saattaa olla kyse koko työyhteisön dyna-miikasta.

– Olennaista on havaita, onko yhtei-sön perusvire positiivinen vai negatiivi-nen, hän pohtii.

Peltonen haluaa muistuttaa yhteisvas-tuullisuudesta ja siitä, että puututaan työ-kaverin pahaan oloon, jos se havaitaan.

– Kuuluu jo normaaliin humaanisuu-teen, että välitämme toinen toisistamme, kun yhdessä töitä tehdään. Askarrutta-vasta asiasta voi kysyä suoraan kaverilta, kertoa siitä esimiehelle tai tuoda neutraa-listi esiin huolensa työsuojeluasiamiehen kautta, Peltonen kannustaa. •

? Kertooko kaupunki työnteki-jöidensä palkat kaikille kiin-

nostuneille?– Jokaisella on oikeus saada suul-lisesti tietoja viranomaisen julki-sen asiakirjan sisällöstä tai oikeus perehtyä asiakirjaan viranomai-sen luona ja ottaa kopio tai tulos-te siitä. Tämä tarkoittaa sitä, että yksityinen henkilö voi pyytää palkkatietoja yksityisiin tarkoi-tuksiin, esimerkiksi uteliaisuut-taan.

Lähtökohtana palkkatietojen antamisessa on, että tieto anne-taan olemassa olevista asiakir-joista. Kyselyjen vuoksi ei tarvit-se tehdä uusia laskelmia, selvi-tyksiä tai yhteenvetoja.

? Miten julkisuutta säädellään ja mihin se perustuu?

– Julkisuudesta säädetään nimi-kirjalaissa, julkisuuslaissa ja hen-kilötietolaissa. Julkisuus koskee kaikkia palkanosia: tehtäväkoh-taisia palkkoja, henkilökohtaisia lisiä, tulospalkkioita, erityisiä li-siä ja kokonaispalkkoja. Sen si-jaan henkilökohtaiseen lisään lä-heisesti kytkeytyvä henkilön työ-suorituksen arviointi on salassa pidettävää tietoa. Palkkatietojen antamisessa on syytä erotella, onko kysymyksessä tiedon anta-minen asiakirjasta vai tiedon an-taminen henkilörekisteristä.

? Luovutetaanko palkkatiedot kirjallisesti?

– Jos palkkatietoja pyydetään henkilörekisteristä tulosteena tai sähköisessä muodossa, tietojen antaminen riippuu tällöin viran-omaisen harkinnasta.

Tässä tapauksessa henkilöre-kisteristä saa antaa palkkatieto-ja koskevan kopion tai tulosteen vain, jos tiedon pyytäjä käyttää tietoja henkilötietolain mukaisia tarkoituksia varten. Tässä tapauk-sessa tietojen pyytäjän on esi-tettävä palkkatietojen käyttötar-koitus.

? Millä perusteella voi saada kollegan palkkatiedot?

– Kollegan palkkatietojen saa-miseksi ei tarvitse esittää erityi-siä perusteluja, vaan edellä mai-nitun pääsäännön mukaan se on julkista tietoa.

? Jos epäilee palkkasyrjintää, onko työnantajan annettava

tiedot kollegan palkkauksen perusteista?– Jos henkilö epäilee joutuneen-sa tasa-arvolain mukaisen palk-kasyrjinnän kohteeksi, työnan-tajan on esitettävä selvitys muun muassa kollegan palkkauksen pe-rusteista. •

Mitä tarkoittaa palkkatietojen julkisuus?

Vastaajana työmarkkinalakimies

PÄIVI RISSANEN

työterveyspsykologi VESA TALVITIEKirjoittaja pohtii työssä jaksamista ja miten olla hyvä ihminen ja työntekijä.

I feel good?James Brown ja työssä jaksamisen dilemmaKAIKKI TIEDÄMME, ETTÄ työssä jaksaakseen on priorisoitava töitään, pysyttäydyttävä kohtuullisessa fyysisessä kunnossa, vältettävä liian pitkiä työpäiviä, järjestettävä mielekästä tekemistä työn ulkopuo-liseen elämään ja nukuttava riittävästi. Miksei työuupumus hoidu näillä ohjeilla pois päiväjärjestyksestä?

Toissajouluna poismennyt soulin kummisetä James Brown ta-pasi kutsua itseään viihdebisneksen työteliäimmäksi mieheksi. Kova työnteko ei ole poikkeuksellista köyhistä oloista menestykseen nousseille viihdetähdille: blueslegenda B. B. King teki vuosikym-meniä yli kolmesataa keikkaa vuodessa, eikä malta kahdeksankymp-pisenäkään pysyä poissa tien päältä. Jos herrat King ja Brown olisivat kaupungilla töissä, kellokorttijärjestelmä huutaisi armoa heidän yli-työtunteja laskiessaan.

EMME PAHEKSU SELÄNTAUSPUHEITA siitä, kuinka pitkään työsken-telemme (työhuoneen ikkunassa näkyvän valon ja lähetettyjen säh-köpostien kellonajasta päätellen), ja kuinka meitä ei kannata vaivata, koska tärkeitä töitä on muutenkin liikaa. Työuupumuksen ja työssä jaksamisen ydinongelma piilee siinä, että työn sankarin maine on kovin tervetullut meille tavallisille ihmisillekin.

Niin soul-laulajat kuin muutkin ovat hyviä lähinnä vain omassa työssään – kaikessa muussa olemme harrastelijoita. Onkin luonnol-lista kokea tyydytystä työsuorituksistaan, ja laumaeläimelle on myös enemmän kuin luontevaa kiinnittää huomiota omaan (työntekijä-)maineeseen. Työuupumus on kuin katala tietokonevirus, joka kiin-nittyy juuri näihin yleisinhimillisiin taipumuksiimme.

TIETOKONEITA JA MUITA LAITTEITA voi huoltaa ja tuunata tehok-kaammiksi. Ehkäpä rinnastammekin itsemme niihin, kun ajattelem-me voivamme varmistaa työssä jaksamisen yksittäisillä päätöksillä tai kikoilla. Konevertaus osuu kuitenkin harhaan: koneet eivät tunne tyydytystä työstään.

Emme onnistu noudattamaan työhyvinvointigurun ohjetta tehdä vähemmän työtä, vaikka ymmärrämme hyvin ohjeen ja tiedämme myös keinot työnteon vähentämiseksi. Ongelmana on ohjeen ikä-vä seurannaisvaikutus – joutuisimme luopumaan maineestamme ja omasta mielikuvastamme ahkerana työntekijänä. Jos onnistuisim-me noudattamaan ohjetta, tuntisimme nahoissamme laiskan työn-tekijän maineen.

OLISI MYÖS OPITTAVA KESTÄMÄÄN muiden tyytymättömyys, kun sanoo: ”En missään tapauksessa voi ottaa tuota tehtäväkseni, sillä ensi viikon vapaisiin kohtiin ilmaantuu varmasti tärkeämpiä töitä. Jos olet tähän priorisointiini tyytymätön, ota yhteyttä esimieheeni.”

Työuupumuksen dilemma tiivistyy kysymykseen: Ollako mie-luummin uupunut vai kokea itsensä huonoksi ihmiseksi? Ratkaisua tai hyvää vaihtoehtoa ei ole näköpiirissä. Dilemma on siten hyvässä seurassa muiden peruskysymysten kanssa: syödäkö vai säästääkö kakku; ottaako rennosti vaiko huolehtia taloudesta ja terveydestä; suhtautuako positiivisesti vai negatiivisesti; ollako itsekäs vai ajatel-lako yhteistä hyvää. Olisi löydettävä oma keskitie, jossa voi elää. •

{

}


a a ä.ä.

pykä

lien

h

enki

Helsingin henki | helmikuu 2009 25

Sähköisen työpöydän tavoittee-na on toimintatapojen kehit-täminen tuomalla tieto ja sen työstämisessä käytettävät tek-niset työvälineet yhteen käyt-

töliittymään. – Siirtyminen yhteiseen käyttöliitty-

mään ja tekniseen alustaan tuo muka-naan kustannussäästöjä, mutta ennen kaikkea se helpottaa ihmisten työtä, kun aiemmin hajallaan ollut tieto on löydettä-vissä yhdestä paikasta, toteaa sähköinen työpöytä -projektia vetävä Liisa Huovi-nen. Hän siirtyi nykyiseen tehtäväänsä vuoden alussa opetusviraston mediakes-kuksen johtajan paikalta.

Sisällöt järjestykseenSähköisen työpöydän tulevien sisältöjen suunnittelusta vastaavaa työryhmää ve-tää talous- ja suunnittelukeskuksen vies-tintäpäällikkö Sirpa Jyrkänne, joka ai-kanaan oli mukana rakentamassa ny-kyistä Heli-intraa. Sisältöryhmän lisäk-

si sähköistä työpöytää valmistelee muun muassa laaja viestintäryhmä.

– Kymmenen vuotta sitten, kun kaik-ki oli uutta, ei oikein tiedetty, mitä tietoa verkkoon kannattaisi laittaa. Varmuuden vuoksi sinne laitettiin kaikki, Jyrkänne naurahtaa.

Sähköisen työpöydän sisältö on tark-kaan mietitty. Tieto jakautuu kolmelle eri tasolle. Niistä ylin on kaikille yhtei-nen kaupunkitaso. Sen alla ovat virasto-taso sekä osasto- tai työryhmäkohtainen taso. Tiedon löytymisen ja navigoinnin helpottamiseksi uudessa palvelussa tulee olemaan vain noin seitsemän pääsisältö-osiota.

– Käytettävyystutkimuksen mukaan ihminen ei pysty hahmottamaan sen enempää, Jyrkänne toteaa.

Uusi työpöytä tulee tarjoamaan myös käyttäjäkohtaisia määrittelytyökaluja, jotka mahdollistavat tiettyjen tietovirto-jen aktiivisemman seuraamisen. Tulevai-suudessa sisäisessä verkossa olevia tie-dostoja voi hakea helpommin ja tehok-kaammin.

Infoähkystä hallittuun tietotyöhönSähköisellä työpöydällä tulee olemaan monenlaisia työkaluja erilaisille työ- ja projektiryhmille. Yhteinen verkossa oleva työtila, jonne voi tallentaa projektiin liit-tyviä tiedostoja, tuo eri tiloissakin istuvat ryhmän jäsenet lähelle toisiaan. Tiedos-tojen työstäminen käy näppärästi verkon

välityksellä, ja uusin versio on aina kaik-kien saatavilla ilman hillitöntä sähköpos-tirumbaa – tai peräti paperisten muistioi-den lähettämistä.

– Tärkeää on myös monien työhön liit-tyvien henkilöstöasioiden ja lomakkeiden, kuten vaikkapa loma-anomusten, muut-tuminen sähköiseksi, Jyrkänne kertoo.

Turhien työvaiheiden jäädessä pois ru-tiinit muuttuvat sujuvammiksi. Tulevai-suudessa uusi intranet tulee mahdollista-maan myös etätyöskentelyn niille, jotka käyttävät tietokonetta työssään.

– Pitkällä tähtäimellä sähköisessä työ-pöydässä ei olekaan kyse vain sisäisen viestinnän tehostamisesta ja uusista työ-kaluista, vaan myös uudenlaisten, entis-tä tehokkaampien ja joustavampien työ-prosessien mahdollistamisesta, Huovinen summaa. •

> Lisätietoja: Heli-intra > Tietotekniikka > Sähköinen työpöytä

Sähköinen työpöytä

pilotti-vaiheeseen

Kevään aikana kehitetään uusia tietotyövälineitä ja

testataan niiden toimivuutta.

Sähköisiätyökaluja

> Intranet Verkkopalvelu, jota käytetään yhteisön sisäiseen viestintään. > Mese / Messenger Pikaviestintäohjelma, joka auttaa vähentämään sähköpostiliikennettä.> Blogi Päiväkirjamainen verkkosivu tai sivus-to, johon yksi tai useampi kirjoittaja kirjoittaa melko säännöllisesti.> Portaali Verkkopalvelu, mistä pääsy muihin verkkopalveluihin.> Wikipedia Monikielinen, julkinen tietosanakirja internetissä, joka on kasvava ja vapaas-ti muokattavissa.

> ”Sisäinen viestintätehostuu, ja saammeuusia työkaluja. Lisäksi kehitämmeentistä tehokkaampiaja joustavampiatyötapoja.”

teksti PETTERI HARJULA kuva ISTOCK

+

Tossua toisen eteen!

vapaa-aika

teksti MINNA TAKKUNENkuvat PIIA ARNOULD

Kaupunki houkuttelee kävelemään. Henkilöstöliikunnan

teemana tänä vuonna onkin kävely. Keväällä liikutaan ulkona, syksyllä

siirrytään kipuamaan kunnon portaita myös sisätiloihin.

>K äveleminen. Se tulee niin luon-nostaan. Siitä ei tarvitse mak-saa, se ei vaadi pohjakunnon ko-hotusta, eikä sitä varten tarvit-se erikseen maanitella itseään

kuntosalille. Juuri siksi sitä on myös helppo ruveta li-säilemään arjessa liikkumiseen. Kun kerran pitää kävel-lä jonkun verran joka tapauksessa sekä työssä että va-paa-aikana, miksei saman tien ujuttaisi muutamia lisä-askelia päivittäisten reittien varrelle? Jo pienikin liike kohottaa myös mielialaa.

Tämän vuoden henkilöstöliikunnan kuntoilutee-maksi kävelemisen ideoineet liikuntakonsultit Eeva-Liisa Rautiainen ja Kaisa Laine ovat itsekin käve-

lyannosten lisäämisen rautaisia kannattajia. Heillä on hyviä kokemuksia esimerkiksi kävelemisen ja työ-

hön liittyvien ideointipalaverien yhdistämisestä luonnon helmassa.

– Liike ja rauhoittuminen inspiroivat ideoita esille ihan toiseen tapaan kuin toimistoympäristö, Rautiainen kertoo.

– Myös arkipäivän työreiteille pystyy näppärästi li-säämään askelia. Keskustassa paikasta toiseen saattaa päästä kävellen jopa nopeammin kuin julkisilla tai au-tolla, Laine vinkkaa.

Teemavuoteen on päädytty, koska sellaisesta on ai-empia, hyviä kokemuksia. Vuosi 2007 oli Vire-X -tee-mavuosi, jonka aikana moni työpo-rukka innostui liikkumisesta ja sai lisäpuhtia myös terveyden ylläpi-toon.


Askelia keräämäänKävelemällä voi mainios-ti kartuttaa liikunta-an-nostaan myös silloin, kun kalenteriin on hankala rai-vata tilaa muulle liikkumi-selle. Kymmenenkin mi-nuutin kertakipaisut kas-vattavat terveyttä edistävää kokonais-pottia.

Askelmittarista tai työpaikan jengistä saa hyvän kirittäjän. Yhteisiä kävelyret-kiä voi tehdä vaikka töiden jälkeen. Yh-teiseksi tavoitteeksi voi merkata kevään kalenteriin Naisten Kympin 31.5., jolle ilmoittautumiseen on neuvoteltu alen-nukset kaupungin henkilöstölle.

Rautiainen ja Laine rohkaisevat yh-dessä kävelystä innostuneita työporu-koita valitsemaan keskuudestaan myös kävelyohjaajan, joka valmennetaan tsemppaamaan työkavereitaan.

Dentaalidooristen yhteinen tavoite

Lauttasaaren terveysaseman hammas-hoitolassa työskentelevä suuhygie-

nisti Johanna Backströminnostui kasaamaan työ-

paikallaan Naisten Kympille tähtäävän

kävelyporukan.

Neljän naisen yhteispäätös kannustaa liikkumaan: kun on rennolla otteella so-vittu yhteinen tavoite, liikkumiseen tu-lee mukavasti pientä painettakin.

– Samalla tähtäin lisää yhteenkuulu-vuutta. Kahdentoista hengen työporuk-kamme on tiivis, käymme yhdessä syö-mässä ja muuta vastaavaa, Backström toteaa.

Nyt työporukasta ne, jotka eivät ole ilmoittautuneet Naisten Kympin rem-miin, ovat luvanneet tulla paikalle tuki-joukoiksi. Backström kertoo, että muut ovat luvanneet tsempata meitä ja heittää meille suolakurkkuviipaleita vauhdissa.

Naiset ovat nimenneet ryhmänsä Dentaalidooriksiksi. Heidän kevään kä-velyrupeamastaan voi lukea blogia, joka löytyy kävelyteemavuoden verkkosi-vuilta. Vaikka kävelyporukkaa vedetään huumorilla, askelten takana on vakava-kin paikka.

– Työmme on ihan superkuormitta-vaa, kun työasennot ovat tukalat varsin-kin niskalle ja hartioille. Niinpä hamma-sammattilaisten on oikeastaan pakkokin huolehtia monipuolisesta liikkumisesta, Backström kertoo.

Askelmittarit sekä toukokuussa hää-möttävä tavoite pitävät nyt Dentaalidoo-rikset liikkeellä.

Naisten Kympille suuntaavat ja blogia yhdessä treenaamisestaan pitävät myös sosiaaliviraston Kivikon päivähoito-alueen henkilökuntakerhon jäsenet, joi-ta innostaa lastentarhanopettaja, myös liikunnanohjaajana toimiva Tuija Villa-nen.

– Kynnys kävelemiseen on matala. Lähellä toisiaan asuvat ovat jo suunnitel-leet harjoittelevansa yhdessä. Eri pisteis-sä työskentelevien ihmisten yhteishen-keen tulee työpaikoilla lisäpuhtia: ihmi-set tutustuvat toisiinsa samalla kun liik-kuvat yhdessä, Villanen iloitsee.

Päin metsää tai kohti kulttuuriaLaine ja Rautiainen muistuttavat, että kävelystä löytyy jokaiselle jotakin. Sau-vojen vauhdittamana tai muuten reip-paasti tehtynä käveleminen on parhaim-millaan tehokasta hikiliikuntaa. Paljon muuten liikkuva voi reippaalla kävele-misellä saada kestävyyttä eri tavalla kuin vaikkapa lihaskuntopainotteisesta lajis-ta tai juoksemisesta.

Yhtä lailla kävelemisen kimmokkeek-si voi napata suunnan: uuden luonto-maiseman kartalta tai jonkin kulttuuri-kohteen.

Koira, oma tai miksei vaikka naapu-rin, on varma kävelylle viejä. Myös met-sässä käveleminen tarjoaa vaihtelua, varsinkin jos siihen yhdistää marjastus-ta tai sienestystä. Puiden siimeksessä ja-loille paikkaa hakiessa kehittyy samalla tasapainokin.

– Pienet tavoitteet motivoivat mat-kan varrella, mutta voi olla silti hyvä muistaa, että liian isot tavoitteet uuvut-tavat nopeammin jos askeliin lataa liikaa kierroksia, konsultit evästävät.

Kun syksy koittaa ja elämä siirtyy taas luonnonvalon vähentyessä enem-män sisätiloihin, kävelyvuosi 2009 jat-kuu Kunnon portailla. Jo nyt voi ruve-ta katsomaan niitä arjen varrelle osuvia portaikkoja sillä silmällä. Syksyllä por-taiden varrelle ilmestyy kapuamista in-nostavia tietoiskuja. •

■ Liikuntakonsultit Eeva-Liisa Rautiainen ja Kaisa Laine rohkaisevat kävelystä innostuneita työporukoita liikkeelle.

Kävely-teemavuosi 2009• Kunnon kävely keväällä ja

Kunnon portaat syksyllä• Teemavuodella on verkkosivut,

joille pääsee myös kotikoneelta. Sivuilta löytyy lisätietoa kävelyn terveysvaikutuksista ja tekniikoista, kävelytesteistä, kävelykokouksien pitämisestä ja kunnon kehittymisestä, sekä reittikartta, joilta voi tsekata, paljonko mittaa kävelylle tulee.

• Innosta työporukka mukaan kävelemään, tavoitteeksi Naisten Kymppi 31. 5.

• Lisätietoja henkilöstöliikunnasta: Heli-intra > Liikunta

> Lisätietoja teemavuoden verkko-sivuilta: www.hel2.fi/kavely

”Kymmenenkin minuutin kipaisutkasvattavat terveyttäedistävää kokonais-pottia. Askeliavoi kerätä aina!”

gallup


Lisäätkö liikuntaa?

KYSYIMME SOSIAALIVIRASTON

HENKILÖSTÖLTÄ TÄMÄN VUODEN

KUNTOILUSUUNNITELMIA.

teksti MARIA HALAVA kuva ARTO WIIKARI

Picasso tulee kaupunkiin

>K aupungin merki-tys kulttuurin ja taiteen tukijana on hyvin keskei-nen, onhan se tu-

kijana toiseksi suurin heti valtion jälkeen, toteaa kulttuurijohtaja Pekka Timonen.

Vuosittain jaettavien kulttuuriavustusten li-säksi kaupunki tarjoaa esiintymis- ja työtilo-

ja taiteilijoille, tukee kulttuuritilaisuuksia sekä tuottaa kulttuuritoimintaa. Lisäksi se kehittää kaupungin kulttuuripolitiikkaa.

– Kaupungista tuskin löytyy kovin monta am-mattitaiteilijaa, joka ei olisi ollut tekemisissä kau-pungin kanssa, Timonen naurahtaa.

Henkilöstö aktiivista kulttuuriväkeä25 viime vuoden aikana Helsinki on kehittynyt paljon kulttuurikaupunkina. Tarjonta on lisään-tynyt ja monipuolistunut, ja kansainvälisyyttä on tullut lisää.

– Helsinkiläiset ovat aktiivisia sekä kulttuu-rintekijöinä että sen seuraajina, ja he suhtautu-vat myönteisesti kulttuuriin. Toiminnallamme on voimakas asukkaiden tuki, Timonen kertoo.

Kaupunki pyrkii rohkaisemaan myös työn-tekijöitään uusiin kulttuurikokemuksiin ja -elä-myksiin. Timosen mukaan kaupungin työnteki-jät eivät eroa muista helsinkiläisistä kulttuurin-

käyttäjinä, vaan he ovat yhtä aktiivisia.Kaupunki paitsi kannustaa omaa henkilöstö-

ään kulttuurin pariin myös muistaa sitä esimer-kiksi erilaisilla lippuetuisuuksilla.

– Viime vuonna järjestimme henkilöstökes-kuksen kanssa teatteripäivän sekä jaoimme elo-kuvalippuja. Tänä vuonna lippuja on ollut jaossa muun muassa taitoluistelun EM-kilpailuihin.

Kaupungilla on paljon kulttuurityöntekijöitä, mikä saattaa usein unohtua. Suomen mittakaa-vassa kaupunki on iso kulttuurityönantaja.

Tarjontaa käden ulottuvillaTimosen mukaan kaikkien olisi hyvä havahtua välillä huomaamaan, miten hienossa kulttuuri-kaupungissa Helsingissä eletään. Vastaavan ta-soisia kulttuurimahdollisuuksia ei hänen mu-kaansa löydy edes monista Euroopan kaupun-geista – usein pelkkä tieto erilaisista mahdolli-suuksista riittää ihmisille.

– On tärkeää, että tarjonta on käden ulottuvil-la. Siihen voi kuka tahansa tarttua.

Kulttuuria vieroksuvia ihmisiä löytyy nyky-ään enää hyvin vähän. Ennen oli ehkä selkeäm-min tietyn taidemuodon ystäviä; nykyään ihmi-set liikkuvat avoimemmin eri taidemuotojen vä-lillä ja kokeilevat rohkeasti uutta.

Tähän hän haluaa rohkaista ihmisiä laajem-minkin: ei kannata jännittää, vaan ottaa kulttuu-ri rennosti. Ihmiset pitävät eri asioista, ja Helsin-

■ TARJA MAIJALAmajoitusasiamies– Yritän jatkaa liikuntaa tänä vuonna. Pyrin kävelemään kolme kertaa viikossa lenkin. Asun Pik-ku-Huopalahdessa ja kävelen va-kiolenkin Seurasaaren ympäri, se kestää 2–2,5 tuntia. Viikonloppui-sin kävelen pitempäänkin. Sau-voja en ole kokeillut.

Olen maksanut Kavin kondik-sen kuntosalinkin, mutten vielä ole käynyt.

■ OLLI SALINsosiaalipäivystyksen päällikkö – Kyllä lisään, lapset hankkivat mi-nulle askelmittarinkin. Asun Hä-meentien varrella ja kävelen kerran viikossa työpaikalle, oli sää mikä ta-hansa. Matkaa tulee sellainen pari kilometriä.

Aloitin lätkän pelaamisen 55 vuotta sitten. Pelaan edelleenkin lauantaisin ikämiessarjassa. Käyn myös silloin tällöin Mäkelänrin-teessä uimassa.

■ OSMO JURVANENjohtava sosiaalityöntekijä – Yritän pitää liikunnan määrän samana. Käyn kolme kertaa vii-kossa astanga-joogassa ja kerran viikossa avannossa ja saunassa Rastilan leirintäalueella. Kesällä pyöräilen ja uin meressä tai jär-vessä. Uimahallissa en käy.

Kaupungilla on laajat liikunta-mahdollisuudet, vaikkei niitä joka lajiin voi saada.

Helsinki on vilkas kaupunki, jonka kulttuurinen elämä on laajaa ja monipuolista. Kulttuurijohtaja Pekka Timonen innostaa henkilöstöä Kulttuurikunto-kampanjavuotena

uusiin kokeiluihin ja elämyksiin.

LIIKUNTAVIRASTO

90 VUOTTA

’’Helsingin henki | helmikuu 2009 29

Kulttuurikunto-kampanja jatkuu syksyynYlen ja Suomen Kulttuurirahaston starttaama Kulttuurikunto-kampanja jatkuu kaupungilla syksyyn. Lisätietoa ja menovinkit:> kulttuurikunto.yle.fi > Heli-intra > Kulttuurikunto

Kaikkiliikkeelle!

gistä kyllä löytyy tarjontaa kaikille. Timosen kult-tuurielämää ohjaa uteliaisuus.

– Kiinnostuksen täytyy herätä etukäteen, jotta menisin katsomaan. Kiinnostuksenherättäjä voi olla hyvin pienikin asia.

Viime vuodelta Timosen mieleen jäi monta mer-kittävää kulttuuritapahtumaa. Näistä yksi oli vene-zuelalaisen Simón Bolívar -nuoriso-orkesterin vie-railu Helsingin juhlaviikoilla. Se muistutti häntä jäl-leen klassisen musiikin merkityksestä.

Kokeile jotain uutta!Kuluva vuosi tulee Timosen mukaan tarjoamaan paljon valinnanvaraa kulttuurin alalla. Erityisesti vuosi tulee olemaan kuvataiteen vuosi. Kulttuurin sekakäyttäjäksi tunnustautuva Timonen antaa omat kulttuurivinkkinsä henkilöstölle.

– Syksyllä avataan Ateneumiin iso Picasso-näyt-tely, jossa kaupunki on merkittävänä tukijana. Ta-voitteena on kaikkien aikojen näyttely. Jos et ole en-nen käynyt näyttelyssä, niin tämä sinun ainakin tu-lee nähdä, Timonen hehkuttaa.

Toki ennen syksyäkin tapahtuu jo paljon. Huhti-kuussa Savoy-teatteri avataan entiseen loistoonsa, ja kesällä vietetään juhlaviikkoja viimeisen kerran Risto Niemisen johdolla. Festivaaleja on vuoden ai-kana tarjolla yli 40.

– Kulttuuri antaa elämälle merkitystä ja lisää hy-vinvointia. Kehon lisäksi myös mieli kaipaa harjoi-tusta, Timonen vertaa kulttuuria urheiluun.

– Antakaa itsellenne mahdollisuus kokea jotain aivan uutta, sellaista mitä ette ole ennen tehneet. Joskus siitä tykkää, joskus ei. Pahaa se ei missään ni-messä tee!, hän lopuksi kannustaa. •

■ HARRI MARKELIN toimistosihteeri– Voisin lisätä tenniksen pelaamis-ta. Nyt pelaan kerran viikossa Ko-nalassa, voisin käydä kahdestikin viikossa. Käyn myös pojan kanssa Itäkeskuksessa uimassa. Halli on hyvä, lapset pitävät liukumäestä ja voivat hyppiä tornista. Kesällä uin mökillä ja joskus Hietsussa.

Kaupunki voisi tarjota parempia tenniskenttiä.

■ Hiihtäjiä Saunalahdella 50-luvun alussa. Taustalla Meilahtea ja Munkkiniemen silta. Kuva Kaupunginmuseo.

Merkittäviä vuosilukuja liikuntaviraston historiassa:

1919 Helsingin kaupunginvaltuusto asetti maamme ensimmäisen urheilulautakunnan 15.4.

1924 Urheilulautakunta alkaa jakaa avustuksia urheiluseuroille.

1938 Olympiastadion avataan vuoden 1940 kisoja varten. Kisat peruttiin myöhemmin.

1945 Korkeasaaren eläintarha liikuntatoimen alai-suuteen, jossa se säilyi vuoteen 1988 saakka.

1948 Liikunnanohjaustoiminta käynnistyy, ensimmäinen liikunnanohjaaja palkataan.

1950 Rastilaan perustetaan leirintäalue.

1952 Olympiastadionilla järjestetään Helsingin kesäolympialaiset.

1964 Liikunta siirretään omaan virastoon, urheilu- ja ulkoiluvirasto perustetaan.

1968 Pirkkolaan valmistuu liikuntapuisto.

1991 Kaupungin henkilöstöliikunta osaksi liikuntaviraston toimintaa.

1999 Helsinki hakee vuoden 2006 talviolympialaisten kisaisännyyttä.

2009 Liikuntavirasto 90 vuotta.

Liikuntatoimi viettää 90-vuotissyntymäpäiviään aktivoimalla kaupunkilaisia liikkumaan entistä enemmän. Juhlavuosi sisältää useita merkittäviä tapahtumia.

Juhlavuonna kaupungin uimakeitaan Uimastadionin tarkoituksena on tuo-

da valoa vuoden synkkiin hetkiin. Iso

allas muuttuu talviuimalaksi, ja vesi

pysyy parikymmenasteisena vuodenvaih-

teeseen saakka.

Kaudelle 2009–2010 Paloheinän hiih-

tokeidas saa uuden lumetusjärjestelmän,

joka entistä paremmin takaa hiihto- ja tal-

viurheilun mahdollisuudet kaupunkilaisil-

le. Järjestelmän tekniikka vastaa laskettelu-

keskuksissa käytettyä tekniikkaa, ja sillä on

mahdollista tehdä lunta jo yhden asteen

pakkasessa. Tällä hetkellä pakkasta tarvit-

see olla kymmenen astetta.

Liikuntavirasto järjestää juhlavuoten-

sa aikana myös tapahtumia kaikille ikäryh-

mille. Helmikuussa järjestettävä Talvirieha

tarjoaa Paloheinässä monenlaista talviur-

heilua. Elokuussa Helsinki liikkeelle -vii-

kon aikana virasto järjestää tapahtumia omassa toiminnassaan.

kuva

RO

DEO

Arvaa, ellet tiedä!


tapa

htum

ia

Vox Urbana etsii laulajia■ JYTY HELSINKI RY:N ja kaupungin hen-kilöstökuoro Vox Urbana etsii uusia lau-lajia. Ohjelmistossa on uutta ja vanhaa perinteellistä sekakuoromusiikkia. Har-joitukset keskiviikkoisin klo 16.30-19.00 Kampissa.> Lisätietoja: kuoron sihteeri Veli Silvo, puh. 310 38615, [email protected].

Edellinen arvonta 19.1. Viimeksi kysyimme, mikä oli kuvan komea koulukeskus, jonka runsaat 50 työntekijää tulivat vuodenvaihteessa osaksi Helsingin kaupungin henkilöstöä. Kuvassa oli Sakarinmäen koulukeskus, jossa toimii suomenkielinen Sakarinmäen koulu, ruotsinkielinen Östersundom skola sekä suomenkielinen ja ruotsinkielinen päiväkoti. Kou-lukeskus sijaisee Itäsalmessa, Helsinkiin vuodenvaihteessa liitetyssä entisessä Lounais- Sipoossa.

Vastauksia tuli 40 kpl. Kaikkien vastanneiden kesken arvoimme yllätyspalkintoja. Pal-kinnot menivät seuraaville: Tuula Louhivuori, Merja Hyvönen, Antti Nerg, Katri Pun- nonen ja Tuula Keskikallio. Onnittelemme voittajia!

Liiketalouden oppisopimus-koulutusta tarjolla■ OLETKO TOIMISTOTEHTÄVISSÄ kau-pungilla? Haluatko kehittää ammattitaitoa-si oppisopimuksella? Oppisopimuskoulu-tus perustuu työsuhteeseen sekä työnan-tajan ja työntekijän väliseen sopimukseen osaamisen kehittämisestä. Oppisopimus-koulutukseen sisältyy oppimista työpai-kalla ja tietopuolista opetusta oppilaitok-sessa.

Opetusviraston oppisopimustoimisto järjestää oppisopimuskoulutuksena Liike-talouden perustutkinnon, merkonomi.

Koulutus on tarkoitettu kaupungin pal-veluksessa toimistotehtävissä toimiville. Koulutuksen kesto on noin kaksi vuotta. Lähiopetuspäiviä oppilaitoksessa 2–3 pv/kk. Koulutus alkaa keväällä 2009. > Lisätietoja koulutuksesta:oppisopimusneuvoja Tiina Karp, puh. 310 86692, [email protected],koulutustarkastaja Tuula Kajaste,puh. 310 86695, [email protected]> Tutustu koulutustarjontaan:www.oppisopimus.edu.hel.fi, s-posti: [email protected]

Matkailulle uudet nettisivut ■ KAUPUNGIN VIRALLISET matkailusi-vut uudistuivat. Sivusto sisältää kattavim-mat tiedot Helsingin matkailupalveluista, käyntikohteista ja tapahtumista suomek-si, ruotsiksi, englanniksi sekä ajankohtais-ta tietoa myös kahdeksalla muulla kielellä.

Sivustolla pääsee muun muassa käyt-tämään Google Earth -pohjaisia kartta-palveluja ja tapahtuma- ja majoitushakua sekä katsomaan havainnollistavia pano-raamakuvia. Myös matkailualan ammatti-laiselle suunnatut sivut uudistuivat. > www.visithelsinki.fi

ki | helmikuu 200909

Mikä kaupungin uusi liikelaitos muutti hallintonsa Ympyrätaloon?Vastaukset 5.3.2009 mennessä osoitteella Helsingin Henki, Sari Ruusutie, PL 4500, 00099 Helsingin kaupunki, faksi 310 37952, s-posti [email protected]. Kaikkien vastanneiden kesken arvotaan yllätyspalkintoja.

7-veljeksen pilkkikilpailu ■ SEITSEMÄN VELJEKSEN PILKKIKILPAILU järjestetään lauantaina 21. helmi-kuuta klo 9–14 Vartiokylän lahdella (jäävaraus). Kaupungin virastot ja liikelai-tokset kilpailevat keskenään 7-henkisin joukkuein. Joukkueet voivat olla myös vajaita. Henkilökohtaisia sarjoja on kaksi: yleinen sarja sekä naisten ja alle 16-vuotiaiden sarja.

Osallistumismaksu on 5 euroa. Kilpailuun voivat osallistua kaikki kaupungin työntekijät ja perheenjäsenet. Ilmoittautumiset klo 8 alkaen venelaitureiden lä-heisyydessä olevalla parkkipaikalla.

> Lisätiedot: HKL:n kalakerho, sihteeri Seppo Luukkanen, puh. 272 2072. 14

.–22

.2.2

00

9 Talvilomalla liikkumaan ■ LIIKUNTAVIRASTO JÄRJESTÄÄ koululaisten talvilomaviikolla lapsiperheille toimintaa. Tarjoukset 14.–22. helmikuuta:> Alle 18-vuotiaat uimaan eurolla Itäkeskuksen, Jakomäen,

Pirkkolan, Ruoholahden ja Yrjönkadun uimahalleihin sekä Yrjönkadun ensimmäisen kerroksen uimahalliin.

> Alle 18-vuotiaat maksutta Kallion, Käpylän ja Oulunkylän tekojäille.

> Salmen laskettelurinteeseen lapset puoleen hintaan. Neljän tunnin lippu on 2,50 euroa ja kahdeksan tunnin lippu 5 euroa.

> Paloheinän talviliikuntakeskus järjestää Talviriehan tiistaina 17. helmikuuta klo 16-20.

> Liikkujien käytössä ovat kaupungin ulkoilualueet ja ulkoilumajat. > www.hel.fi/liikuntavirasto

ILMOITUS

TAULUTiedot palstalle

[email protected] tai

faksilla 310 37952.

Seuraavan kalenterin

aineistopäivä on

torstai 5. maaliskuuta.


Pek

ka S

auri

Korkea-saaren arki tutuksi televisiossa■ SUBILLA ALKOI 6. helmikuuta ohjel-masarja Korkeasaari, joka seuraa Suo-men vanhimman eläintarhan työnteki-jöiden ja eläinten arkea.

Koko perheen 10-osainen sarja näyttää Korkeasaaren rutiinien ohel-la myös hartaasti odotettuja ja täysin odottamattomia tapahtumia: poikas-ten syntymiä, loukkaantuneiden eläin-ten hoitoa ja luonnonvaraisten eläinten palauttamista luontoon.

IlmestymisaikatauluNro 2 1.4. aineisto 5.3. Nro 3 3.6. aineisto 24.4.Nro 4 2.9. aineisto 5.8. Nro 5 21.10. aineisto 18.9.Nro 6 9.12. aineisto 5.11.

Lehti postitetaan kaupungin henkilöstölle palkanlaskentajärjestelmän osoi-tetietojen mukaan. Jos haluat pois lehden jakelusta, ilmoita nimesi ja osoittee-si sähköpostilla [email protected].

Lehti ilmestyy myös pdf-verkkolehtenä www.hel.fi/helsinginhenki.

Helsinginhenki

1 Montako hyljettä ruiskuttaa vettä Havis Amandan patsaalla?

❒ a. neljä❒ b. viisi ❒ c. kolme

2 Mikä metroasema avattiin vuoden 2007 alussa?

❒ a. Pasila❒ b. Vuosaari❒ c. Kalasatama

3 Mitä tarkoittaa stadin slangissa stiflat?

❒ a. ratikkaa❒ b. sateenvarjoa❒ c. kenkiä

4 Helsingin kaupunginvaltuusto asetti maan ensimmäisen

urheilulautakunnan, liikuntaviraston edeltäjän, vuonna❒ a. 1919❒ b. 1924❒ c. 1929

5 Kuinka suuri on Helsingin veroprosentti?

❒ a. 17❒ b. 17,5❒ c. 18,5

6 Mikä on Netari.fi?❒ a. työvoiman välityspalvelu❒ b. kalastuksen tietopalvelu❒ c. verkossa toimiva nuorisotalo

7 Ruotsinkielistä väestöä Helsingissä oli viime vuoden

alussa❒ a. 6,1 %❒ b. 6,9 %❒ c. 8,0 %

8 Kaupunginvaltuuston uusi puheenjohtaja on

❒ a. Rakel Hiltunen❒ b. Suvi Rihtniemi❒ c. Otto Lehtipuu

9 Helsinkiin liitetyssä Lounais-Sipoossa asuu noin

❒ a. 2 000❒ b. 3 500❒ c. 4 000 ihmistä

10 Mitä merkillistä on Mannerheimintien ja

Urheilukadun välissä sijaitsevassa Toivonkadussa?❒ a. Se sai nimensä talvisodan aikana,

jolloin haluttiin luoda uskoa kansaan.❒ b. Katu on lähes yhtä leveä kuin pitkä.❒ c. Säveltäjä Toivo Kuulan sinfonia

esitettiin ensimmäisen kerran kadulla sijaitsevassa talossa.

Korkeasaaren tarhaeläinhoitaja Anne Pääkkönen

Harmaahylje

Alppi-kauris

kuva

MAR

KKU

BU

SSM

AN

kuva

MAR

KKU

BU

SSM

ANku

va M

ARI H

OH

TARI

Vastaukset: 1 a, 2 c, 3 c, 4 a, 5 b, 6 c, 7 a, 8 c, 9 a, 10 b.

K YSY M

YS

TÄ

• k

uka • mitä • m

issä • milloin •

10

JUS

SI P

AJU

NE N

GoGoGoGohelmi–maalis 2009

10.2.–2.3. FLAMENCON RYTMIÄHelsingin XII Flamencofestivaali Kulttuuriareena Gloriassa. > www.flamenco.fi

14.2.YSTÄVÄNPÄIVÄMuista ystävää kortilla tai viestillä tai soita!

24.2. LASKIAISTIISTAILeivo laskiaispullaa ja nauti hillolla tai ilman!

28.2. KALEVALAN PÄIVÄ Ateneumin taidemuseossa Kalevala-aiheinen suurnäyttely 27.2.–9.8.2009 > www.ateneum.fi

8.3. NAISTENPÄIVÄCaisassa kansainvälisen naistenpäivän juhla pe 6.3. klo 15–22. > www.caisa.fi

26.3.–31.3. MUISTOJEN HELSINGISSÄKaupunginmuseon kuva-arkiston valokuvanäyttely Helsingin Kaupunginteatterissa.

29.3. KESÄAIKA ALKAAKelloa siirretään tunti eteenpäin.

012009

32

{ uus

i duu

ni }


Ihmisen arvo vai ihmisarvo?””

Merellinen Helsinki kutsui> KUKA: Merja Ruotsalainen > AMMATTI: vesiliikennepäällikkö liikuntavirastossa> TÖIHIN: 1.10.2008> TOIMIPISTE: Töölön Kisahallilla> LEMPIPAIKKA: Kaunissaari

Miten tulit tehtävään?Oli uusien haasteiden aika. Merellinen Helsinki on aina kiinnostanut minua. Edellisen tehtävän aika-na tutustuin läheltä merellisen osaston toimin-taan ja koin, että se on sellainen työyhteisö, jossa on hyvä toimia. Mitä teit aikaisemmin?Muutin Helsinkiin hiukan reilu kymmenen vuot-ta sitten Siilinjärveltä. Helsingissä tein alkuun lii-kunnanohjaajan kausitöitä liikuntavirastolle, sitten toimin Liikuntamyllyssä liikuntapaikanhoitajana. Minut valittiin myös liikuntaviraston päätoimiseksi pääluottamusmieheksi. Millainen mielikuva sinulla oli kaupungista työnantajana ennen tuloasi? Kuva kaupungista työnantajana on ollut koko ajan positiivinen. On mahdollisuus tehtäväkiertoon, hyvät koulutusedut ja nykyisessä taloudellisessa tilanteessa korostuu varma työnantaja. Ainoa ne-gatiivinen asia on kilpailukykyinen palkkaus. Mitä työsi pitää sisällään?Vesiliikennepolitiikan tekeminen yhteistyössä eri sidosryhmien kanssa, tarjoamme edellytykset toi-

mintaan. Vesiliikenteen tarvitsemien laitureiden ja veneväylien kunnossapitoon liittyvät tehtävät. Tehtäviini kuuluu myös ulkoilusaarien toiminnan kehittäminen yhdessä saaristotoimen kanssa.Millainen päiväsi tänään oli?Valmistelimme tulevia messuja, missä liikuntavi-raston merellinen osasto on mukana. Selvittelin myös laituripaikkasopimusten tilannetta, kun sa-tamalta siirtyi uusia alueita liikuntavirastolle.Mitkä ovat suurimmat haasteesi?Markkinointi, kuinka saada helsinkiläisille tietoa vesiliikenteen tarjoamista mahdollisuuksista? Ul-koilusaaret aivan Helsingin edustalla tarjoavat to-della hienot mahdollisuudet liikkumiseen ja va-paa-aikaan. Miten haluaisit kehittää työtäsi?Kehitän toimintaa niin, että vesiliikenteen palvelut ovat mahdollisimman helposti saavutettavissa ja että vesiliikennepalveluja tarjoavat yritykset saisivat toivomaansa apua kaupungin taholta. Mitä odotat tältä ja ensi vuodelta?On paljon uutta Helsingin Sataman siirrettyä toi-mintaansa Vuosaareen, kun sen hallinnoimia lai-turialueita tulee liikuntaviraston hoitoon. Ketä kuuluu työyhteisöösi?Työyhteisöni on liikuntaviraston merellisen osas-ton hallinto. Esimieheni on merellisen osaston osastopäällikkö Turo Saarinen. Lähimpiä työto-vereitani ovat merellisen osaston Kisahallilla toi-mivat työntekijät. Missä asut?Mellunkylässä Itä-Helsingissä perheeni kanssa. Työmatkat kuljen julkisella liikenteellä.

kuv

a KA

RI H

AUTA

LA

Helsingin henki

Documents

Helsingin henki 1/2009