Helsingin henki 6/2009

Helsingin 062009

Helsingin kaupungin henkilöstölehtihenki

palvelu

SIVU 20SIVU 18

Vuoden 2009saavutus

Haartman parantaahoitoap

roje

kti

SIVU 12

Liikenneuusilleraiteille talo

us

Minna Kaljunen nauttii nuorten

kanssa työskentelystä. Jokainen päivä

tuo uutta ja yllättävää.

HappeanuorilleHappea

le

02

365Stadi

{ pääkirjoitus }

JULKAISIJA Helsingin kaupungin henkilöstökeskus, faksi (09) 310 37952, PL 4500, 00099 Helsingin

kaupunki PÄÄTOIMITTAJA Maija-Liisa Kasurinen, puh. (09) 310 37956, 050 514 8831, maija-liisa.kasu-

[email protected] TOIMITTAJA Katariina Käyhkö, puh. (09) 310 64988, 040 336 0807, katariina.kayhko@hel.

fi TOIMITUKSEN SIHTEERIT HENKILÖSTÖKESKUKSESSA Sanna Karppelin, puh. (09) 310 37954, 050

517 9184, [email protected], Sari Ruusutie, puh. (09) 310 37955, 050 517 9213, [email protected]

TOIMITUSNEUVOSTO Terttu Forsström pj, Kaj Lyytinen, Petteri Huurre, Ari Tammi, Ritva Päiviö

(JUKO), Reino Mäkelä (KTN), Kirsi-Leena Helle (JHL), Kaarina Salminen (Jyty), Eeva Rinne

(Tehy) TOIMITUS JA ULKOASU Yhtyneet Kuvalehdet Oy / Kynämies, Köydenpuno-

jakatu 2 a D, 00180 Helsinki, puh. (09) 1566 8510, www.kynamies.fi TUOTTAJA

Laura Heikkinen, [email protected] PAINOPAIKKA Sanomapaino Oy,

Sanomala 2009 PAINOS 38 000 kpl 21. VUOSIKERTA ISSN 0787-7994 (painettu)

ISSN 1797-6170 (verkkolehti)

Viitisen prosenttia henkilöstöstämme puhuu äidin-kielenään muuta kuin suomea tai ruotsia. He ovat eri maista tulleita ihmisiä, joilla on erilaiset koulu-tustaustat. Vaikka heidän määränsä on jatkuvassa kasvussa, se ei ole vielä lähelläkään maahanmuut-

tajaväestön osuutta kaupungin väestöstä eli noin kymmentä pro-senttia. Kaupungin suunnitelmien mukaan maahanmuuttaja-taustaisen henkilöstön määrä tulisi saada vastaamaan maahan-muuttajaväestön määrää.

Maahanmuuttajien työllistymisen edellytys on riittävä suo-men kielen taito. Monissa tehtävissä yleiskielitaidon lisäksi tar-vitaan työtehtäviin liittyvää ammatillista kielitaitoa. Kaupun-ki onkin nyt ryhtynyt parantamaan maahanmuuttajataustais-ten työntekijöidensä ammatillista suomen taitoa Aski-hankkeen avulla. Siinä määritetään ammattialoittain tarvittava suomen kielen taso eri työtehtävissä ja kehitetään sitä. Se vahvistaa osal-taan maahanmuuttajien kokonaisosaamista – kattavammasta kielitaidosta hyötyvät kaikki.

Kun maahanmuuttajataustaisen henkilöstön määrä kasvaa, myös työyhteisöjen monimuotoisuusvalmiuksien kehittämisen tarve lisääntyy. ”On yhdessä syytä valmistautua ja miettiä, mitä rekrytoinnin jälkeen tapahtuu, miten maahanmuuttajataustaisia kollegoita ohjataan ja perehdytetään ja miten ammatillista kehit-tymistä edistetään monimuotoistuvissa työyhteisöissä”, toteaa maahanmuuttoasioiden johtaja Annika Forsander sivulla 9.

• • •Helsingin henki palkittiin kakkossijalla valtakunnallisessa Vuo-den parhaat henkilöstölehdet -katsauksessa. ProCom Viestinnän ammattilaiset ry:n katsauksessa arvioitiin yritysten, valtion-hallinnon, kaupunkien ja järjestöjen henkilöstölehtien jour-nalistista sisältöä, ulkoasua – kuten taittoa, kuvien käyttöä ja typografiaa – sekä kokonaiskonseptia. Toinen tunnus-tus tuli maailman laajimmassa aikakauslehtikilpailussa Folio Awardsissa, missä Henki sai pronssia.

Henkilöstölehti ja intranet, samoin kuin tuleva säh-köinen työpöytäkin, täydentävät toisiaan sisäisen vies-tinnän välineinä. Intranet mahdollistaa nopean uuti-soinnin, profiloidut työkalut ja sähköiset ryhmätilat; lehti taustoittaa, avaa käsitteitä, lisää ymmär-rystä, tarjoaa mahdollisuuden kokonaisnä-kemyksen luomiseen sekä valottaa asioi-ta yhteisö- ja henkilötasoilla.

Palkinnot velvoittavat: jatkossakin on tehtävä meidän väelle ajankoh-taista ja kiinnostavaa lehteä. Tun-nustusten jälkeen on entistä mai-niompaa kehittää lehteä edelleen!

Elinkeinojohtaja Eero Holstila kannustaa innovoimaan.

Maissi Kasurinen

Palaute ja juttuideat:[email protected]

Monimuotoistuvat työyhteisöt

SUOMI TULI 90-LUVULLA tunnetuksi inno-vaatiotoiminnan mallimaana, ja Helsingistä su-keutui satojen innovaatiovaltuuskuntien mekka, josta haettiin oppia.

Tutkimukseen ja tuotekehitykseen panos-taminen oli kiistatta merkittävä tekijä edellisen laman kääntämisessä talouskasvuun, jonka no-peudessa Helsingin seutu onkin viidentoista vii-me vuoden aikana ollut yksi Euroopan dynaa-misimmista.

INNOVAATIOTOIMINTA on nyt nopeasti muuttumassa, kun insinöörivetoinen tuotan-to ja kehitystyö siirtyvät halvemman työvoiman maihin. Nokian esimerkki osoittaa, että mainiot teknologiatuotteet eivät enää riitä. Asiakkaille on kyet tävä myymään ratkaisuja ja viihdettä sisäl-täviä palveluita, joita ei kehitetä laboratorioissa vaan yhdessä käyttäjien kanssa.

PALVELUINNOVAATIOIHIN siirtyminen kos-kettaa myös kuntia. Lähivuosina kaupunki

joutuu tehostamaan ja uudistamaan palve-lutuotantoaan vuorovaikutuksessa kau-punkilaisten kanssa. Tarvitsemme uusien keksintöjen ennakkoluulotonta käyttöön-ottoa. Esimerkiksi uudet tietotekniikka-ratkaisut parantavat kaupunkilaisten verkkoasiointi- ja vaikuttamismahdolli-suuksia. Innovaatioita voidaan kehittää

myös yhdessä yritysten kanssa, joille kaupunki suurine asukaskontaktei-

neen on houkutteleva kumppa-ni. Suuryritysten muodostama Forum Virium Helsinki on esi-merkki tästä kiinnostuksesta.

KAUPUNGIN HENKILÖSTÖN asiantuntemuk-sen ja ennakkoluulottomuuden mahtava me-nestysvoimavara tuli selkeästi taas ilmi, kun kau-punginjohtajan Vuoden saavutus -palkintoraa-din jäsenenä tutustuin marraskuussa palkinnon ehdokkaisiin. Kisa toi esille lukuisia mainioita keksintöjä ja tehokkaita palveluideoita. Vuoden 2009 saavutuksena palkittu nettipalvelukartta tarjoaa runsaasti mahdollisuuksia esimerkiksi kansalaispalautteen keräämiseen. Helppokäyt-töisenä tietovarantona se on myös yritysten käy-tettävissä, kun ne kehittävät lisäpalveluja kau-punkilaisille.

TERVEYSKESKUKSEN JOHDOLLA yhdessä Fo-rum Viriumin kanssa toteutettava Terveellinen kaupunginosa -hanke Herttoniemessä on esi-merkki pitkäjänteisestä hallintokuntien ja yritys-ten hankekokonaisuudesta, joka rohkaisee ih-misiä terveyden ylläpitämiseen ja oman kunnon vaalimiseen.

Ja mainio esimerkki siitä, mitä Living Lab voi tarkoittaa, on kahden koulun EU-rahoittei-nen hanke, jossa henkilökunta ja oppilaat voi-vat näyttö- ja mobiiliteknologian avulla seurata lähes reaaliajassa koulun energiankulutusta ja nähdä, miten oma käyttäytyminen kulutukseen vaikuttaa.

INNOVAATIOIHIN sisältyy aina riski, että uusi tuote tai palvelu ei toimikaan suunnitellusti ja rahat menevät hukkaan. Menestyvimmätkin yri-tykset joutuvat investoimaan tutkimukseen ja kehitykseen ilman varmuutta lopputuloksesta. Riski on kuitenkin otettava, jos aikoo menestyä.

Syksyn virastopäällikköpäivillä pohdittiin, onko meillä rohkeutta innovaatioihin ja miten suhtaudumme riskiin. Todettiin, että ilman in-novaatioita ei selvitä, mutta riskit on aina etu-käteen tiedostettava ja työn kuluessa hallittava. Kaupungin oma innovaatiorahasto voi osaltaan auttaa jakamaan riskiä tarjoamalla siemenrahoi-tusta hallintokuntien kehityshankkeisiin. •

Rohkeasti innovaatioihin!

Helsingin henki | joulukuu 2009

sisältö

03

{ joulukuu 2009 }

tam

mik

uu

12 PROJEKTIJoukkoliikenne muuttuu vuoden alusta seudul-liseksi. Samalla yhteistyö lisääntyy ja tiivistyy.

14 DUUNISSANuorten toimintakeskus Happi on talo täynnä luovuutta ja ideoita. Ohjaajien työ on monipuolista ja kulkee nuorten ehdoilla.

16 AMMATTIMaakuntamuseotutkija Ulla Teräs.

18 TALOUSPalvelukartta sai kaupunginjohtajan Vuoden saavu-tus -palkinnon. Nettipalvelu helpottaa tiedonhakua.

20 PALVELUHaartmanin sairaalassa potilailla on kunnolla yksityisyyttä ja viihtyvyyttä. Paraneminen ja kuntoutuminen nopeutuvat.

22 TYÖHYVINVOINTITyösuojelu kehittää parempia työoloja ja auttaa henkilöstön ongelmissa. Hyvinvointi lisääntyy.

25 TYÖKALUTHelmi on kaupungin sähköinen työpöytä. Se otetaan käyttöön eri virastoissa vaiheittain.

PALSTAT

04 Helsinki 180˚05 Kalenteri30 Ilmoitustaulu

06TEEMAMaahanmuuttajien rekrytointi on osaltaan vastaus kasvavaan työvoimapulaan. Kaupunki kehittää heidän kielitaitoaan.

VAPAALLASigne Branderin näyttelyn valokuvat ihastuttivat Maria Jaakkolaa ja Johanna Mutasta. Hakasalmen huvilan näyttely kuvaa Helsinkiä vuosadan alussa.

10 KAFFELLATiina Nuotiomaa ja Erja Laakkonen keskustelevat kuntoremonttien hyödyllisyydestä.

17YMPÄRISTÖTeiden ja katujen valaistus paranee, kun kaupunki uusii valaisimia urakalla. Samalla säästyy sähköä.

Muotoilu haastaa HelsinginHELSINKI ON VALITTU Maailman designpääkaupungiksi vuonna 2012. Se tuo kaupunkiin runsaasti erilaisia tapahtumia ja laajan kansainvälisen näkyvyyden. Kaupunginjohtaja Jussi Pajusen mukaan tavoitteena on kehittää parempaa kaupunkia ja seudullista yhteistyötä sekä lisätä elämänlaatua. Helsingin lisäksi hakemuksessa mukana olivat Espoo, Vantaa, Kauniai-nen ja Lahti sekä sitä tukivat myös valtio, elinkeinoelämä, monet yliopistot ja oppilaitokset.

Mukaan järjestelyihin ja tapahtumien valmisteluihin halutaan paitsi yritykset ja alan am-mattilaiset myös kaupungin henkilöstö ja kaupunkilaiset. Mitä seuraavaksi tapahtuu kulttuu-rijohtaja Pekka Timonen?

– Tämä haastaa meidät kaikki, sillä kaupungilla on merkittävä rooli tämän vuoden onnis-tumisessa. Jokaisella kaupungin työntekijällä on mahdollisuus osaltaan vaikuttaa ja tehdä asioita paremmin, asukas- ja käyttäjälähtöisesti. Otetaan tästä kaikki hyöty ja ilo irti!

Helsingin valitsi voittajaksi 46 kaupungin joukosta maailman muotoilujärjestö Iscid. Aiemmin valinta on kohdistunut Torinoon ja Souliin. > www.wdc2012helsinki.fi

{ tiesitkö että... }

26


TYÖTÄ

TARJOLLA

ku

vat K

AU

PUN

GIN

MU

SEO

ja R

AK

EN

NU

STA

ITE

EN

MU

SEO

ku

vat K

AU

PUN

GIN

MU

SEO

04 Helsingin henki | joulukuu 2009

{ Hel

sink

i 180

° }

>Helsinki on yksi Euroopan hienoimpia jugendkaupunke-ja, missä kokonaisia kaupunginosia rakennettiin viime vuosituhannen vaihteessa kukoistaneeseen tyyliin. Ju-gend tai art nouveau on taiteen tyylisuunta, joka vallitsi Euroopassa 1880-luvulta ensimmäisen maailmansodan alkuun. Se näkyi erityisesti arkkitehtuurissa.

Suomessa jugendtyyli vaikutti arkkitehtuuriin vuosina 1895–1915, jolloin Hel-singin keskustaan kohosi esimerkiksi Eliel Saarisen piirtämä rautatieasema. Suo-malainen jugend yhdisteli kansallisromanttisia piirteitä kansainväliseen tyyli-suuntaukseen. Se mullisti rakennusten muotokielen ja täytti julkisivut vapaasti sommitelluista ikkunoista, torneista, erkkereistä, porteista ja parvekkeista.

Helsingissä on noin 600 jugendtaloa. Upeimmat nähtävyydet on poimittu esi-tekarttaan, jonka kaupunginmuseo on tuottanut yhdessä Suomen rakennustai-teen museon, matkailutoimiston ja HKL:n kanssa. Karttaan valittuja kohteita voi löytää kävellen ja jatkaa talojen ihailua kätevästi raitiovaunulla. •

> Jugendesitteitä saa kaupunginmuseosta Sofiankatu 4, matkailu- ja kongressitoimistos-ta Aleksanterinkatu 20 ja Rakennustaiteen museosta Kasarmikatu 24.

Tutustu jugendin loistoon

05

qrtwtug kalenteri


Netari on Suomen laatuinnovaatio 2009■ VERKKONUORISOTYÖN lippu-laiva Netari.fi-hanke on saanut vuoden 2009 Suomen laatuinno-vaatio -palkinnon julkisen sekto-rin sarjassa. Netaria koordinoi nuo-risoasiainkeskus ja tukee opetus-ministeriö sekä sosiaali- ja ter-veysministeriö.

Vuoden laatuinnovaatio -kil-pailun ehdokkaita arvioitiin laadun eli asiakaslähtöisyyden ja tuloksel-lisuuden sekä innovatiivisuuden eli uutuusarvon, hyödynnettävyy-den ja oppimisen kriteereillä. Kil-pailun tavoitteena on lisätä syn-tyvien innovaatioiden määrää ja kohottaa niiden tasoa sekä kan-nustaa organisaatioita laadun ke-hittämiseen.

Netari.fi on hanke, joka kehittää valtakunnallista ja moniammatil-lista verkkonuorisotyötä. Mukana toiminnassa on 23 kunnan nuo-risotoimet. Nuorisoasiainkeskus kehittää työmallia yhteistyössä ter-veyskeskuksen ja sosiaaliviraston, Oulun poliisin sekä rasisminvas-taisen verkkonuorisotyön NoRa (No Racism) -hankkeen kanssa.

Netarin nuorisotilat toimivat Habbossa ja IRC-Galleriassa joka ilta. Vuoden 2008 aikana Netari-palveluilla oli kävijöitä yhteensä 120 817.

Vuoden laatuinnovaatiokilpai-lun järjestää Laatukeskus, jonka taustavoimana on suomalainen elinkeinoelämä ja laaja joukko laa-dun ja kehittämisen ammattilaisia. > www.netari.fi

Helsinki varautuu lainanottoon ■ KAUPUNGINVALTUUSTO HY-

VÄKSYI kokouksessaan 11.11. kau-punginhallituksen talousarvioeh-dotuksen vuodelle 2010. Helsingin verotulot jäävät kuluvana vuonna lähes 200 miljoonaa euroa talous-arviossa ennakoitua pienemmäk-si. Helsinki vastaa talouden taan-tumaan ottamalla vuosina 2009–2012 lainaa 1,3 miljardia euroa ja pitämällä menot kurissa.

Veronkorotuksia ei sen sijaan vielä esitetä. Verotulot vähene-vät edelleen ensi vuonna lähes

prosentin. Helsingin kunnallisve-roprosentti pysyy ennallaan 17,5 prosentissa. Myös yleinen kiinteis-töveroprosentti säilyy 0,7 prosen-tissa. Sen sijaan vakituisissa asuin-rakennuksissa otetaan käyttöön valtion säätämä uusi kiinteistöve-ron alaraja 0,32 prosenttia.

Verotulojen rajusta vähenemi-sestä johtuen Helsinki joutuu leik-kaamaan toimintamenojaan tule-vina vuosina. Kaupunki ei kuiten-kaan irtisano eikä lomauta vaki-naista henkilöstöään.

Investointien kokonaismäärä säilyy korkeana koko taloussuun-nitelmakauden eli kolmena seu-raavana vuotena. Vuonna 2010 kaupunki investoi lähes 800 mil-joonalla eurolla.

Palveluverkko fokukseen■ ERI VIRASTOJEN ASIANTUNTIJOISTA koostuvan palveluverkkotyöryhmän esitystä kaupungin palvelutilojen vähentämiseksi 2011–2014 käsitellään joulukuussa hallintokuntien lautakunnissa. Tilojen tehokkaampi yhteiskäyttö ja vajaakäytössä olevista tiloista luopuminen on vaihtoehto palvelujen karsimiselle ja henkilöstön vähentämiselle. Kaupunginhallitus käsittelee esitystä tammikuussa, ja lopulliset päätökset asiasta tekee kaupunginvaltuusto.

Kansainvälinen tunnustus Helsingin Energialle■ HELSINGIN ENERGIAN kaukolämpö ja kaukojäähdy-tys saivat jälleen kansainvälistä tunnustusta, kun kansain-välinen puolueeton energiajärjestö IEA myönsi Helsingin

Energialle todistuksen ylivoimaisista ratkaisuista ilmas-tonmuutoksen hillitsemisessä.

Todistus luovutettiin Helsingin Energialle 3.11. Köö-penhaminassa, missä kaukolämpöä ja kaukojäähdytystä edustavat organisaatiot 40 maasta kokoontuivat käsittele-mään lämpö- ja jäähdytysratkaisuja kansainvälisen ilmas-tokokouksen aattona. IEA toteaa Helsingin Energian ole-van johtava toimija kestävän kehityksen mukaisten kau-kolämmitys- ja kaukojäähdytysratkaisujen käytössä ilmas-tonmuutoksen hillitsemiseksi.

Mari H

ohtari

Helsingin henki palkittiin kahdesti ■ HELSINGIN HENKI on saanut sekä kotimaista että kansainvälistä tunnustusta. Lehti sijoittui koti-maisessa ProComin Lehtipäivässä henkilöstölehti-sarjassa toiselle sijalle marraskuussa.

Tuomariston mukaan Helsingin Henki on täys-painoisen oloinen tabloidi, jossa on kaikki palaset paikallaan. ”Lehti on huolekkaasti tehty kokonaisuus, raikas, iloinen ja kutsuva. Kyllä Helsingin henkilöstöä ja sidosryhmiä hellitään laadukkaalla lehdellä!”

Lehti sai pronssia ”Best Redesign, Association/Non-Profit” -sarjassa jou-lukuun alussa Folio Awards -kisasta, joka on maailman laajin aikakauslehtikil-pailu. Tänä vuonna kisaan osallistui yli 2 000 lehteä, ja tuomaristossa oli noin 60 asiantuntijaa eri maista.

Toimituksen muodostavat päätoimittaja Maija-Liisa Kasurinen ja toimit-taja Katariina Käyhkö kaupungin henkilöstökeskuksesta sekä tuottaja Lau-ra Heikkinen ja AD Heljä Hyytiä Kynämiehestä. Mukana toimitustyössä ovat myös toimituksen sihteerit Sanna Karppelin ja Sari Ruusutie henkilöstö-keskuksesta sekä toimituspäällikkö Jari Kallio Kynämiehestä.

Lähivuosina noin 1 200 kau-pungin työntekijää jää vuo-sittain eläkkeelle. Työvoi-mapula iskee vääjäämättä.

– Maahanmuuttajat ovat varmasti vastaus työntekijä-

pulaan etenkin hoitoalalla, toteaa erityis-suunnittelija Laura Grubert henkilöstö-keskuksen maahanmuutto-osastolta.

Jotta Helsinki voisi tarjota palvelu-ja jatkossakin tehokkaasti, on kaupun-ki aloittanut Ammatillisen suomen kie-len palvelukokonaisuus -hankkeen eli As-kin. Hankkeessa luodaan välineitä, joiden avulla virastoissa työskentelevät maa-hanmuuttajataustaiset työntekijät voivat kehittää työssä tarvitsemaansa suomen kielen taitoa. Tämä on osa kokonaisval-taista ammatillisten valmiuksien paran-tamista.

Kohti riittävää kielitaitoaMaahanmuuttajataustaisten määrä hen-kilöstössä on jatkuvassa kasvussa. Tämä asettaa haasteita ammatillisen suomen kielen taidon hallinnalle: monissa työ-tehtävissä vaatimuksena on ”riittävä” suomen kielen taito, mutta se ei mää-

rittele tarpeeksi kattavasti tosiasiallista työssä vaadittavaa kielitaidon tasoa. Am-matillisen kielitaidon jatkuva kehittämi-nen vahvistaa osaltaan maahanmuutta-jataustaisen työntekijän osaamista – vas-taavasti kun kehitetään myös suomalai-sia työntekijöitä ammatillisesti.

Aski-hankkeessa määritetään ammat-tialoittain erilaisissa työtehtävissä tarvit-tava suomen kielen taso. Tämän jälkeen arvioidaan suomen kielen taito testaus-ten avulla ja mietitään kehittämistarpeet. Sitten kielitaitoa kehitetään työtehtäviin riittäväksi. Kielitaitovaatimusten määrit-tämisen, kielitestit sekä kielikoulutusten suunnittelun toteuttaa Amiedu. Lisäksi valmistetaan työntekijöille sopivaa pe-rehdytysmateriaalia.

Paitsi maahanmuuttaja, Aski-hank-keesta hyötyy myös koko työyhteisö ja tietysti asiakkaat. Nyt on menossa pilo-tointivaihe, joka toteutetaan yhteistyös-sä terveyskeskuksen kanssa.

– Ensimmäiseksi pyritään saamaan lääkärien ja sairaanhoitajien kielitaito sellaiselle tasolle, jolla he pystyvät entistä paremmin palvelemaan asiakkaita ja toi-mimaan työyhteisössä, kertoo Grubert.

>

>>


teksti STIINA HONKAMAA kuvitus MARIKA EEROLAkuvat SARA PIHLAJA, TOMMI TUOMI ja ISTOCKPHOTO

Väestön eläkkeelle siirtyminen aiheuttaa ennen pitkää työvoimapulan, johon maahanmuuttajat ovat yksi

ratkaisu. Ammatillisesti riittävä suomen kielen taito ja perehdytys on kuitenkin varmistettava.

DUUNIAtiedossa!

07Helsingin henki | joulukuu 2009

Asiakassuhde paraneePilotissa mukana olevalla Pihlajamäen terveysasemalla on töissä viisi maahan-muuttajataustaista lääkäriä, joista nel-jä Venäjältä ja yksi Kiinasta. Ylilääkäri Heikki Sumuvuori kertoo, että nämä lääkärit ovat menossa vapaaehtoiseen kielitaidon testiin. Aski auttaa ammatil-lisen kielitaidon kartoittamisessa ja pa-rantamisessa.

– Potilasturvallisuus ei ole ollut ker-taakaan uhattuna, mutta asiakkailta on tullut palautetta lääkärin vaikeuksista ymmärtää täysin, mistä on kyse. Riittä-vän kielitaidon puute aikaansaa epävar-muutta asiakassuhteeseen – kieli on täs-sä työssä ja ammatissa erittäin tärkeä, Sumuvuori vahvistaa.

Tämän vuoden aikana on määritelty terveyskeskuksen työyhteisöjen kanssa millaista suomen kielen taitoa lääkärit ja sairaanhoitajat tarvitsevat työssään. Pihlajamäessä on haastateltu erikielisiä


MAAHANMUUTTOON, maahanmuuttajiin ja etniseen monimuotoisuuteen liittyvät strate-giaohjelman linjaukset -toimeenpanosuunni-telma on valmistunut. Se on jaettu neljään toi-mintalinjaan ja niiden kärkihankkeisiin. Mitkä ovat suunnitelman pääkohdat maa-hanmuuttoasioiden johtaja Annika Forsan-der henkilöstökeskuksesta? – Lähtökohta on se, että maahanmuutto ja maahanmuuttajat nähdään koko kaupungin etuna ja voimavarana. Kriittiset tekijät, joihin keskitytään, ovat kansainvälinen liikkuvuus ja

vetovoimaisuus, kaupunkiraken-ne ja asuminen, työ, osaaminen ja toimeentulo, perhe, kasvami-nen ja toinen sukupolvi. Miten toimeen-pano etenee? – Suunnitelmaa on val-misteltu jo kauan. Hank-keet ovat eri vaiheissa, mutta osa on melko al-kumetreillä. Suunnitel-man toimeenpanoa seuraa-

”Jokaisen työyhteisön jäsenen pitäisi ottaa uusien työkavereiden ohjaus ja perehdyttäminenhuomioon.”

Maahan-muutto ja

moni-muotoisuus

kaupungin strategia-

ohjelmassa

Infopankki.fi -verkkopalvelu uudistuuINFOPANKKI.FI TARJOAA viidellätoista kielellä yleistie-toa Suomesta ja suomalaisen yhteiskunnan palveluista maahanmuuttajille. Nyt Infopankki-verkkopalvelun uu-distustyötä tukee uusi 15 hengen käyttäjäraati, jotka ovat maahanmuuttajia eri kulttuuritaustoista ja kielistä. Heidän ideoidensa pohjalta Infopankkia kehitetään entistä parem-maksi.

Raati on rekrytoitu kesällä 2009 sadan hakijan joukosta monikielisillä hakuilmoituksilla. Raadilta toivotaan ideoi-ta, miten maahanmuuttoon liittyvät prosessit saadaan avat-tua selkokielisiksi ja miten käytännön asioista tehdään sel-keät toimintaohjeet. Palvelulla on kuukausittain noin 65 000 käyttäjää. > Lisätietoa: www.infopankki.fi

lääkäreitä sekä muun mu-assa seurattu vastaanotto-tapahtumaa. Vastaavasti Kivelän sairaalassa on ke-rätty aineistoa sairaanhoi-tajien kielitaidon määrit-telyä varten.

Tavoitteena on räätä-löidä ammatillista kieli-taitoa diagnosoiva tes-ti ja testata sillä noin 60 terveyskeskuksen maa-hanmuuttajataustaista työntekijää. Testausten avulla voidaan työnte-kijöitä ohjata tasonsa mukaisiin kielikoulu-tuksiin.

– Kun tiedetään, millainen kielitaito on

ja millainen sen pitäisi olla, voidaan ke-hittää kaupungin tarjoamia kielikoulu-tuksia ja suunnitella täsmäkoulutusta, Grubert valottaa.

Työpaikalla puhutaan suomeaSumuvuori kertoo, että ensimmäiset maahanmuuttajataustaiset lääkärit tuli-vat terveyskeskusten lääkäripulan myö-tä jo kymmenisen vuotta sitten. Tyyty-väisenä hän toteaa, että nykyiset lääkä-rit ovat viihtyneet talossa useita vuosia, eikä vaihtuvuutta ole ilmennyt.

– Työpaikkamme kieli on suomi, jo-ten puhumme suomea kaikissa tilanteis-sa, myös lääkärikokouksissamme. Tämä on ollut lääkäreillemme ongelmatonta: heillä ei ole yleiskielen kanssa ongelmia, mutta ammattikielessä voi olla petraa-mista.

Millaisen vastaanoton Aski-hanke on saanut?

– Enimmäkseen on tullut myönteistä

palautetta. Tarvetta kehitykselle ja kie-likoulutukselle selkeästi on, vahvistaa Grubert.

– Silti joku on ehkä testauksista pu-huttaessa voinut saada uhkakuvan kont-rolloinnista tai osoittelemisesta, mutta tarkoitus on nimenomaan antaa mah-dollisuus kehittää työssä tarvittavaa kielitaitoa, jonka kehitystarpeita testin avulla tunnistetaan. Ammattitaitohan näillä henkilöillä jo on. Uskon, että am-matillista asiantuntemusta päästään to-teuttamaan aiempaa paremmin, hän ko-rostaa.

Ensimmäiset tulokset riittävän kie-litaidon määrittelyistä ja testauksista saadaan tammikuuhun 2010 mennessä. Niitä on mahdollista soveltaa muiden vi-rastojen käyttöön. Testit ovat käytössä myös rekrytoinnin tukena. Lisäksi teh-dään suomen kielen koulutusten koulu-tussuunnitelmat ja oppimateriaalia.

Neuvontapiste ei jätä pulaanVirastojen eri kaavakkeet aiheuttavat joskus syntyperäiselle suomalaisellekin harmaita hiuksia, joten ei ihme, että ne ovat usein täyttä hepreaa suomen kiel-tä osaamattomalle henkilölle. Itäkes-kuksen maahanmuuttajien neuvonta-piste auttaa, kun hämmennys on suu-rin ja tarjoaa maahanmuuttajataustaisil-le helsinkiläisille neuvontaa ja ohjausta.

Asiakkaat voivat tulla kysymään käytän-nössä mitä vain.

– Usein asiakkaat eivät tiedä, mis-sä toimistossa asioida minkäkin asian kanssa. He voivat tulla tänne, me et-simme heille oikean toimiston, annam-me tietoa ja neuvomme oikeiden viran-omaisten luokse, maahanmuuttotyön koordinaattori ja neuvontapisteen esi-mies Christina Huotari kertoo.

Eniten kysytään oleskelulupiin liitty-viä asioita, jotka ovat maahanmuutto-viraston alaisia. Paljon kysymyksiä he-rättävät myös työelämä, lainsäädäntö ja sosiaalietuudet eli asiat, jotka ovat ajan-kohtaisia Kelan tai sosiaalitoimen kans-sa asioidessa, sekä asumis- ja koulutus-asiat.

Kaikkien neuvontapisteen asiakkai-den pitää olla helsinkiläisiä – maahan-muuttajatausta on sen sijaan määritelty löyhemmin.

– Asiakas voi esimerkiksi olla Suomen kansalainen, mutta suomen kielen tai-doltaan niin heikko, että hänellä on han-kaluuksia asioida viranomaisten kanssa. Asiakkaaksi otetaan myös henkilö, jon-ka joku perheenjäsen on kantasuomalai-nen, Huotari toteaa.


Toimeenpano-suunnitelmantoimintalinjat ja kärkihankkeet

maan asetetaan ohjausryhmä, jossa on edus-tettuna keskeisten virastojen johto. Lisäksi toi-meenpanon toteutuksessa ja seurannassa on virastojen asiantuntijoista koostuva verkosto. Miten näet maahanmuuttajien roolin tule-vaisuudessa osana henkilöstöä? – Helsingin kantaväestö eläköityy. Maahan-muuttajat taas ovat keskimäärin nuorempia eli parhaassa työiässä. On väistämätöntä, että tu-levaisuuden työvoiman tarpeeseen osaratkaisu on maahanmuuttajissa. Tasokas ohjaus ja pe-rehdytys koko työyhteisölle ovat siis vielä tär-

keämpiä kuin aikaisemmin. Mitä perehdytys käytännössä tarkoittaa? – Arvioidaan, että tällä hetkellä noin viisi pro-senttia henkilöstöstämme puhuu äidinkiele-nään muuta kuin suomea tai ruotsia. Joukossa on hyvin erilaisia ihmisiä eri maista ja koulu-tustaustoista. Maahanmuuttajataustaista henki-löstöä on paljon esimerkiksi terveydenhuollon, päivähoidon ja koulujen henkilöstössä, bussin-kuljettajina ja kiinteistöpalveluissa, joten pe-rehdytyksessä lähdetään aina kunkin yksilön ja työyhteisön tarpeista.

Mitä haasteita maahanmuuttajien osuuden lisääntyminen henkilöstössä asettaa esimie-hille ja muulle henkilöstölle? – Jokaisen työyhteisön jäsenen – ei vain joh-don – pitäisi ottaa uusien työkaverien ohjaus ja perehdyttäminen huomioon. On yhdessä syy-tä valmistautua ja miettiä, mitä rekrytoinnin jäl-keen tapahtuu, miten maahanmuuttajataustai-sia kollegoita ohjataan ja perehdytetään ja mi-ten ammatillista kehittymistä edistetään moni-muotoistuvissa työyhteisöissä.

Palvelua monilla kielillä– Annamme neuvontaa asiakkaan omal-la kielellä. Jos perheenjäsen on suomen-kielinen, pyydämme hänet mukaan ja kerromme asiat myös suomeksi, kertoo Huotari.

Suurin osa maahanmuuttajien neu-vontapisteen asiakkaista on työikäisiä. Eniten on venäläisiä ja toiseksi eniten somaleja. Myös arabeja, kurdeja, turkki-laisia, bulgarialaisia ja englanninkielisiä asiakkaita on paljon. Jos neuvontapis-teestä ei löydy kielitaitoa asiakkaan vaa-timuksiin, hankitaan tarvittaessa tulkki.

Päivässä käy keskimäärin kolmisenkymmentä asia-kasta. Huotari toteaa, että usein asiat eivät selviä en-

simmäisellä kerralla, jolloin neuvoja kai-

vaa tarvittavan tiedon asiakkaal-le ja kertoo sen seuraavalla ta-

paamiskerralla. Keskimäärin neuvonta-pisteessä asioidaan 2–3 kertaa.

Neuvontapisteeseen voi marssia si-sään ilman ajanvaraustakin. Jos asiak-kaalle ei löydy vapaata työntekijää, hä-nelle varataan aika seuraavalle päivälle. Henkilökohtaista palvelua ja apua saa aina nopeasti.

Asiakaskunta kasvaa jatkuvastiHuotari kertoo, että neuvontapiste on saanut hyvää palautetta sekä asiakkailta että yhteistyökumppaneilta.

– Asiakkaat ovat kokeneet, että he ovat saaneet asiansa järjestykseen. Moni on sanonut, että ei olisi selvinnyt yksin esimerkiksi oleskeluluvan hakukaavak-keesta.

Tulevaisuus voi tuoda muutoksia neuvontapisteen toimintaan. Keskuste-luja käydään esimerkiksi siitä, pitäisikö palvelu siirtää keskustaan.

– Jos neuvontapiste siirretään kes-kustaan, saavutettavuus koko kaupun-gin asukkailla paranee. Asiakaskunta ehkä muuttuu: yhä useampi asiakkaam-me olisi työperäinen muuttaja tai opis-kelun tai perheen takia Helsinkiin muut-tanut.

Helsingin maahanmuuttajien neu-vontapiste on mukana Espoon ja Van-taan kaupunkien sekä Otaniemen kehi-tys Oy:n kanssa NEO-SEUTU hankkees-sa. EU:n ESR-hankkeen tavoitteena on rakentaa pääkaupunkiseudulle yhteinen henkilökohtaisen neuvonnan verkosto ja malli. •

> Lisäinfoa maahanmuuttajien neuvontapisteestä: www.hel.fi/sosv > Neuvonta > Maahanmuuttajien neuvontapiste.

1 Kansainvälinen liikkuvuus ja vetovoimaisuus

Kärkihanke 1: Ulkomaisten opiskelijoiden, työntekijöiden ja muiden maahanmuuttajien neuvontapalveluiden kehittäminen.Kärkihanke 2: Helsingin ja Tallinnan yhteisen työssäkäynti-alueen kehittäminen.

2 Kaupunkirakenne, asuminen ja solidaarisuus

Kärkihanke 3: Lähipalveluiden, asukasneuvonnan ja kansalais-järjestöyhteistyön vahvistaminen lähiöissä asukkaiden aktiivi-suuden ja yhteisöllisyyden vahvistamiseksi.

3 Työ, osaaminen ja toimeentulo

Kärkihanke 4: Kokonaisjärjestelmä maahanmuuttajien ohjaa-miseksi työmarkkinoille ja koulutukseen.

4 Perhe, kasvaminen ja toinen sukupolvi

Kärkihanke 5: Maahanmuuttajataustaisten lasten ja nuorten koulu-urat ja koulupudokkuuden ehkäisy.

■ Laura Grubert (yllä)kannustaa ammatillisen kielitaidon kehittämiseen.

■ Annika Forsanderin mukaan jokaisen työyhteisössä tulisi osaltaan edistää uusien työkavereiden perehdyttämistä ja ohjausta.

■ Christina Huotari kertoo, että maahanmuuttajien neuvontapiste auttaa hyvin erilaisissa ongelmissa. Kysyä voi lähes mitä vain.

10

kaffella


n Erja Laakkonen (oik.) kertoo Tiina Nuotiomaalle, että hänen työpaikallaan arvostetaan sitä, että kaupunki järjestää mahdollisuuksia hyvinvointiin.

remonttiin!Kunto

on suuri merkitys hyvinvointiin ja työs-sä jaksamiseen. Jos et liiku, et myöskään jaksa töissä tai vapaalla, Laakkonen vah-vistaa.

– Moni kaipaa vinkkejä arjen liikun-taan. Yksi haluaa löytää uuden lajin, toi-nen uudenlaista harjoittelua vanhan la-jin parissa, Nuotiomaa toteaa.

Päiväkoti Nurkan henkilökunnasta noin puolet on käynyt kuntoremontissa. Koko työyhteisö iloitsee, kun joku pääsee kuntoremonttiin, ja arvostaa sitä, että työantaja järjestää niitä.

Kaupunki tarjoaa työntekijöil leen myös erityisryhmien kunto remontteja. Mitä ne ovat ja kenelle ne on tarkoitettu?– Kaupunki tarjoaa peruskuntoremont-teja, avokuntoremontteja ja riskiammat-teihin suunnattuja kuntoremontteja vuoden ympäri, Nuotiomaa kertoo.

Peruskuntoremontteihin kuuluvat myös omat kuntoremontit liikunnallisil-le ihmisille, sillä joskus harjoittelu saat-taa olla liian yksipuolista. Näillä kursseil-la paljon liikkuvat työntekijät voivat saa-da esimerkiksi vinkkejä ja tietoa moni-puolisempaan harjoitteluun.

Ne työntekijät, joilla on jostain syystä suurempi riski joutua työkyvyttömäksi, ohjataan erityisryhmille suunnattuihin kuntoremontteihin. Lievästi uupuneil-le on tarjolla voimavarakursseja – elin-tapojen muutoksesta taas haaveileville löytyy elintärkeät elämäntavat -kursseja. TULES-ryhmät puolestaan on suunnat-tu varhaisen vaiheen tuki- ja liikuntaelin-sairauksista oirehtiville.

Erityisryhmien kuntoremontteihin on omat paikkansa, jotka eivät syö pe-

ruskuntoremontteihin varattuja paikko-ja. Konsepti on sama kuin peruskunto-remonteissa.

Mistä kuntoremonteista saa tietoa ja miten niihin voi hakea?– Työterveyshoitajilla on tieto ensi vuo-delle jaettavasta paikkamäärästä. Kaik-kien kuntoremontista kiinnostuneiden kannattaa siis ensiksi olla yhtey dessä omaan työterveyshoitajaansa, Nuotio-maa sanoo.

Kuntoremontteja järjestetään useas-sa eri paikassa, mutta perusohjelma on kaikkialla sama. Lajien monipuolisuudel-la pyritään varmistamaan, että jokainen löytää itselleen mieluisan lajin, jota voi jatkaa kotioloissakin.

Tietoa kursseista, kurssipaikoista sekä ohjeet kuntoremonttiin hakeutumisesta löytyy Heli-intrasta.

Jos työterveyshuolto arvioi työnteki-jän olevan terveydellisesti sopiva kunto-remonttiin ja kirjoittaa myönteisen kun-toutuspäätöksen, voi työntekijä hakea mukaan.

Nuotiomaa tarkentaa, että koska ha-kemukseen tarvitaan esimiehen allekir-joitus, on tärkeää keskustella ensin esi-miehen kanssa ja etsiä yhdessä sopiva ajankohta osallistumiselle.

– Toivoisin, että esimiehillä olisi enem-män tietoa kuntoremonteista ja he osai-sivat ehdottaa niitä alaisilleen. Asia voi-taisiin ottaa esille vaikka kehityskeskus-teluissa, hän ehdottaa.

Uimahallin kahvila täyttyy altaasta nousevista kuntoilijoista. Nuotiomaa ja Laakkonen antavat tilaa uimareille ja suuntaavat omille työpaikoilleen. •

11

”Kuntoremontista hyötyy niin työntekijä kuin työnantajakin. Liikunnalla on suuri merkitys hyvinvointiin ja työssä jaksamiseen.”

teksti MARIA HALAVA kuvat ARTO WIIKARI

>Malmin uimahal-lin ovi käy aikai-sessa aamussa tiheään. Sisällä vastaan lyö kos-

tea ilma ja kloorin tuoksu. Uimahallin kahvilassa istuvat henkilöstökeskuksen suunnittelija Tiina Nuotiomaa ja päi-väkoti Nurkan lastenhoitaja Erja Laak-konen. Keskustelu naisten välillä pulp-puaa vilkkaana. Aiheena ovat työnanta-jan kuntoremontit.

– Kuntoremontti on ennaltaehkäise-vää kuntoutusta. Se on tarkoitettu työn-tekijälle, jonka työ- tai toimintakyky on heikkenemässä ja joka itse haluaa paran-taa sitä, Nuotiomaa kertoo.

Kuntoremontti kestää viisi päivää, joiden aikana järjestetään erilaista oh-jattua ryhmäliikuntaa, ulkoilua, yh-dessäoloa sekä luentoja ja tietoisku-ja muun muassa terveydestä ja työssä jaksamisesta. Kuntoremontin aluksi jo-kainen osallistuja käy läpi testit, joissa mitataan peruskunto. Sitten ammatti-ohjaajat laativat testien pohjalta jokai-selle oman kunto-ohjelman. Kuntore-monttiin pääsee vuosittain noin 1 700 kaupungin työntekijää. Jokaisella vi-rastolla ja liikelaitoksella on omat paik-kamääränsä.

– Kuntoremonttiin tarvitaan työter-veyshuollon allekirjoittama myönteinen kuntoutuspäätös. Lisäksi ehtona on, että työntekijä on ollut kaupungilla töissä vä-hintään vuoden ennen kuntoremonttia ja työsuhde jatkuu vielä vuoden sen jäl-keen, Nuotiomaa selventää.

Erja Laakkonen osallistui ensimmäi-sen kerran keväällä 2004. Kokemuksesta innostuneena hän haki tänä talvena kun-toremonttiin toistamiseen.

Mikä kuntoremontissa viehättää?– Olin kuullut työkavereilta paljon hyvää kuntoremonteista. Tutun lastenhoitajan kannustamana minäkin sitten päätin hakea, Laakkonen toteaa.

Laakkoselle kuntoremontti merkitsi liikunnan ja oppimisen lisäksi omaa ai-kaa, vaikka etukäteen hän mietti, voisi-ko remonttiin lähteä.

– Mietin, miten töissä ja kotona pär-jättäisiin sillä välin, kun minä olen pois-sa? Hyvinhän se lopulta meni.

> Kuntoremontit on tarkoitettu työntekijöille, joiden työ- tai toimintakyky on heikkenemässä ja jotka haluavat ja pystyvät sitä omatoimisesti parantamaan.

> Kuntoremonttiin tarvitaan työterveyshuollon alle-kirjoittama myönteinen kuntoutuspäätös ja hakemuk-seen esimiehen alle kirjoitus.

> Noin kuukautta ennen kunto-remontin alkua kurssilaiset saavat vahvistuksen ja kutsukir-jeen yhteiseen infotilaisuuteen.

> Kuntoremontin ajaksi haetaan palkallista virka- tai työvapaata.

> Kuntoremontti käynnistyy vii-den päivän jaksolla kuntoutus-laitoksessa. Kuntoremontteihin kuuluu majoitus kahden hengen huoneissa, puolihoito ja välipala. Matkat osallistuja maksaa itse.

> Toiseen kuntoremonttiin voi hakea, kun ensimmäisestä on kulunut neljä vuotta.

> Kuntoremontit rahoittaa Hel singin kaupunki ja Suomen Ammattiliittojen Lomajärjestö SAL tai Lomaliitto.

> Lisätietoa: Heli-intra > Henkilöstö > Kuntoremontti


Mikä kuntoremontti?

Viisi päivää ohjattua liikuntaa, yhdessäoloa työkavereiden kanssa ja valmiita aterioita eteen tarjoiltuina. Lomaa? Ei aivan, vaan kunnon remontointia. Kaupunki järjestää kuntoremontteja vuoden ympäri. Ensi vuoden haut ovat jo käynnissä.

Kuntoremontti oli tiukkaan ohjelmoitu aamusta iltaan. Toimintaa oli niin sisäl-lä, ulkona kuin vedessäkin.

– Lajit olivat sekoitus uutta ja vanhaa. Kokeilimme kaikenlaista rivitanssista nyrkkeilyyn ja vesijuoksusta taijiin. La-jeihin uskalsi heittäytyä, vaikkeivät ne välttämättä etukäteen tuttuja olleet-kaan, Laakkonen muistelee.

Kurssin jälkeen hän kertoo olleensa ”innosta pinkeänä”, mutta pian liikunta-tottumukset taantuivat normaalitasolle. Toiseen kuntoremonttiinsa hän lähtee hakemaan uutta motivaatiota.

Kuntoremontti auttaa hyvinvointiin ja jaksamiseen. Kumpi siitä hyötyy enem-män – työntekijä vai työnantaja?– Hyötyä kuntoremontista saa niin työn-tekijä kuin työnantajakin. Liikunnalla

remonttiin!

>Uudessa organisaatiomallis-sa uusi kuntayhtymä Hel-singin Seudun Liikenne (HSL) vastaa pääkaupun-kiseudun joukkoliiken-teen suunnittelusta, han-kinnasta ja taloudesta.

HSL tilaa toimivan joukkoliikennejärjestelmän to-teuttamiseksi tarvitsemansa palvelut alueen eri liiken-neoperaattoreilta, joihin kuuluu kuusi eri linja-auto-yhtiötä, lähijunaliikenteestä vastaava VR, lauttaliiken-teestä vastaava Suomenlinnan Liikenne Oy sekä suu-

rimpana metro- ja raitiotieliikenteestä vastaava HKL.Muutoksen myötä muun muassa HKL:n itse hoita-

mat suunnittelutehtävät ja lipuntarkastus siirtyvät uu-teen organisaatioon, muut toiminnot jäävät HKL:ään.

– HKL:n noin 1 200 työntekijästä 150 siirtyy uuteen organisaatioon liikkeenluovutusperiaatteen mukaises-ti vanhoina työntekijöinä eli heidän työsuhde-etunsa säilyvät ennallaan, HKL:n toimitusjohtaja Matti Lah-denranta kertoo.

Roolit selkenevätSuunnilleen puolet pääkaupunkiseudun joukkoliiken-teen pyörittämiseen ja infrastruktuurin kunnossapi-toon tarvittavasta noin 500 miljoonasta eurosta tulee lipunmyynnistä. Toisen puolikkaan maksavat veron-maksajat. Verojen suuri osuus ei kuitenkaan merkitse sitä, että järjestelmä olisi tehoton vaan kyseessä on lii-kennepoliittinen valinta.

– Ilman toimivaa joukkoliikennettä tiet ja kadut ruuhkautuisivat yli niiden kapasiteetin, Lahdenranta muistuttaa.

Uudessa mallissa HSL on liikennepalvelujen tilaaja ja operaattoriyhtiöt niiden toteuttajia. Aiemmassa jär-jestelmässä HKL toimi YTV:n ohella palvelujen tilaa-jana, mutta samalla myös niiden toteuttajana.

HSL huolehtii HKL:n ja YTV:n tapaan korttilippu-jen myynnistä kuluttajille suoraan tai valtuuttami-ensa välittäjien kautta. Operaattorien matkustajil-ta kertalipuista keräämät maksut tilitetään suoraan HSL:lle, joka sopimusten mukaan maksaa HKL:lle ja muille operaattoreille näiden palveluista.

Uuden mallin roolijako selkeyttää toimintoja, minkä Lahdenranta uskoo pitkällä tähtäimellä ole-van niin kuluttajien kuin työntekijöidenkin etu.

– On tärkeää, että yhteistyö perustuu aidolle kumppanuudelle ja operaattorit täyttävät omat roo-linsa, hän toteaa.

– Pääosa HSL:n palvelukokemuksesta välittyy ku-luttajille jatkossakin operaattorien toiminnan kaut-ta. Suoraan HSL:n kanssa matkustajat asioivat vain liikenneneuvonnan, lipun oston ja lipuntarkastuk-sen yhteydessä.


teksti PETTERI HARJULA kuvat HELSINGIN KAUPUNKI ja LEIf RoSNELL/VR

Joukkoliikenne seu dulliseen yhteistyöhönPääkaupunkiseudun joukko-

liikenne organisoidaan uudelleen vuoden alusta. Uusi rakenne selkeyttää eri toimijoiden rooleja ja luo mahdolli-

suudet yhteistyön kasvulle pää- kaupunkiseudun kehyskuntien kanssa.

Vesilaitokset yhdistyvätMyös pääkaupunkiseudun vesi-, jäte- ja ympäristöpal-velut organisoidaan uudelleen vuoden 2010 alusta lukien. Toisin kuin joukkoliikenteen puolella Helsingin Vesi siir-tyy kokonaisuudessaan osaksi vuoden alusta perustettavaa Helsingin Seudun Ympäristöpalvelut (HSY) -kuntayhtymää. Helsingin Veden lisäksi HSY:hyn tulevat mukaan Espoon,

Vantaan ja Kauniaisten vesilaitokset, YTV:n jätehuolto sekä YTV:n seutu- ja ympäristötieto.

Uudesta kuntayhtymästä tulee samalla Suomen suurin vesi- ja ympäristöalan palveluiden tuottaja. Sen omistavat yhdessä Helsinki, Espoo, Vantaa ja Kauniainen. HSY:llä tulee olemaan noin 800 työntekijää, ja se tulee palvelemaan yli miljoonaa suomalaista.

Vesilaitokset muodostavat HSY:n sisällä oman organi-saatiokokonaisuutensa, jonka nimeksi tulee HSY Vesi. HSY Veden työntekijämäärä tulee olemaan 550, joista yli puo-let eli 300 on entisiä Helsingin Veden työntekijöitä. Kuten HKL:n ja HSL:n tapauksessakin he siirtyvät HSY:n palve-lukseen liikkeenluovutusperiaatteen mukaisesti vanhoina työntekijöinä.

projekti

13

”Uusi rakennemahdollistaasujuvammanjoukkoliikenteensuunnittelun jatoteuttamisen.”

Joukkoliikenne seu dulliseen yhteistyöhön


Työntekijän oikeudet turvataanMuuToksissa noudaTeTaan liikkeen-luovutusperiaatetta. Sillä tarkoitetaan yri-tyksen, liikkeen, yhteisön tai säätiön tai niiden toiminnallisen osan luovuttamis-ta toiselle työnantajalle, jossa toiminta

luovutuksen jälkeen pysyy samana tai sa-mankaltaisena. Liikkeenluovutusta koskeva säännös sisältyy työsopimuslakiin ja viran-haltijoiden osalta lakiin kunnallisista viran-haltijoista.

– Periaatteen noudattamisesta ei voi so-pia, vaan sitä on sovellettava, kun laissa mai-nitut ehdot täyttyvät, kertoo työmarkkinala-kimies Leena Mattheiszen henkilöstökes-kuksesta.

Työ- tai virkasuhteen ehdot säilyvät sa-manlaisina. Uusi työnantaja ei voi muuttaa palkkaa tai työaikaa ilman työntekijän suos-tumusta.

Siirtymätilanteessa henkilöstön palkka-, virka- ja työehtosopimuksissa mainitut pal-velussuhteen keskeiset ehdot pysyvät enti-sellään. Siirtyminen tapahtuu entisellä eu-romääräisellä palkalla. Myös ansaitut lomat siirtyvät pidettäviksi uudessa organisaati-ossa. Kaupungin työntekijöiden siirtyes-sä kuntayhtymien palvelukseen he pysyvät kunnallisen eläkejärjestelmän piirissä, jo-ten eläketurvakin säilyy ennallaan.

Mutta jotkut asiat myös muuttuvat.– Asumisoikeus kaupungin palvelus-

suhdeasunnossa jatkuu voimassaolevan vuokrasopimuksen kestoajan, mutta vuok-

ra määräytyy uuden organisaation noudat- taman vuokrajärjestelmän mukaan, Matt-heiszen sanoo.

Kaupungin henkilöstöetuudet – esi-merkiksi tämä lehti – päättyvät ja määräyty-vät jatkossa uuden organisaation mukaan. Myös henkilöstökassan jäsenyys päättyy.

– Kuitenkin mahdolliset lainat säilyvät alkuperäisin ehdoin, kunhan asiasta sopii kassan kanssa.

Yhteistoiminta- ja luottamusmiesjärjes-telyt sekä työsuojelutoiminta määräytyvät jatkossa uuden organisaation järjestelmän mukaisesti.

Laajempaan ja tiiviimpään yhteistyöhönMuutokseen ei Lahdenrannan mukaan lähdetty siksi, että nykyinen järjestel-mä olisi huono. Hanketta valmistelleen työryhmän puheenjohtajana hän tietää, mistä puhuu.

– Tavoitteena oli luoda uusi raken-ne, joka mahdollistaa joukkoliikenteen suunnittelun ja toteuttamisen laajem-massa piirissä kuin vain Helsingin, Es-poon ja Vantaan kesken. Uudessa järjes-telmässä ovat pääkaupunkiseudun nel-jän kaupungin lisäksi mukana jo Kirk-konummi ja Kerava, ja ovi on avoin muillekin kahdeksalle kehyskunnalle.

– Jos liikenne Nurmijärveltä Helsin-kiin ei kulje sujuvasti, haaste ei ole yksin Helsingin vaan yhteinen.

HKL on saanut toiminnastaan jouk-koliikenteen suunnittelijana ja toteutta-

jana kiitosta myös Suomen rajojen ulko-puolella. Innovatiiviset ratkaisut, joiden toteuttaminen on toisinaan edellyttänyt riskinottoakin, ovat tuottaneet hyvää tulosta. Yksi esimerkki näistä on Helsin-gin sisäisessä raideliikenteessä käytössä oleva tekstiviestilippu, joka tullessaan oli ensimmäisiä maailmassa. Nykyisin jopa 40 prosenttia kertalipuista myy-dään kännykän kautta.

Tämänkaltaisen innovatiivisuuden Lahdenranta toivoo myös säilyvän uu-dessa organisaatiomallissa.

– HKL:n rooli muuttuu, mutta toivon sen hyvien perinteiden leviävän HSL:n kautta koko metropolialueelle.

Toiveella on hyvät perusteet, sillä melkein puolet HSL:n 350 aloittavasta työntekijästä tulee HKL:ltä. •

n Matti Lahdenranta uskoo, että HkL:n innovatiivisuus säilyy myös uudessa organisaatiossa ja sen hyvät perinteet parantavat joukkoliikennettä pääkaupunkiseudulla.


teksti OUTI NIEMELÄ kuvat SUVI LAINE

Vauhdin ja energian talo

Nuorten toimintakeskus

Hapessa ideat pulppuavat ja asiat

saavat tapahtua. Kohti uutta

kuljetaan nuorten ehdoilla.

>Nuoriso-ohjaaja ei näe työssään kahta samanlaista päivää. Työn sisällön muodostavat ensi sijassa nuorten omat toi-veet. Tämän vuoksi uusia ideoita päivitetään jatkuvasti mukaan ja vanhoja hyviksi havaittuja keinoja muunne-taan ajan mukaan sopivammiksi.

Sörnäisissä lokakuussa täyteen vauhtiin päässyt nuor-ten toimintakeskus Happi kokoaa yhteen niin monia eri nuorisotyön toimijoita ja nuorten omia järjestöjä, että joustavuutta vaaditaan työntekijöiltä rutkasti.

– Joka päivä tapahtuu sellaista, mitä ei ole voinut ennakoida. Silloin täytyy reagoi-da nopeasti ja siirtää tekeillä olevat työt myöhemmäksi, sanoo nuoriso-ohjaaja Min-na Kaljunen nuorisoasiainkeskuksesta.

Työpäiviin sisältyy nuorten toimintojen organisointia, tapahtumien suunnitte-lua ja järjestelyä sekä tavaroiden ja välineistön hankintaa ja huoltoa. Lisäksi ohjaajat vetävät talossa teatteri-, kädentaito- ja valokuvauspajoja. Nuoria kohdataan tarpeen tullen myös kahden kesken. Kuulostaa työltä, jossa saa muuntua moneksi. Miten täl-laisen monimuotoisuuden kanssa pärjää?

– Työ onneksi opettaa tekijäänsä. Kun tarpeeksi pitkään kohtaa uusia ja yllättäviä tilanteita, ei enää osaa pelätä sitä, mitä seuraavaksi eteen tulee, Kaljunen toteaa.

Toiminnallisuus haastaa ja keventääHappi on niin suuri talo, että erikoistuminen näkyy ohjaajien työssä. Talon media-

■ Pirjo Mattila iloitsee siitä, että Hapessa kokoontuu eri alojen toimijoita, joiden ammattitaidosta ja asiantuntemuksesta hyötyvät kaikki. Apua löytyy aina.

■ Minna Kaljunen nauttii työn vaihtele-vuudesta ja jopa yllättävistä tilanteista.


■ Jari Mäenpään mukaan nuorten energisyys ja luovuus tarttuu. Ohjaajat pysyvät ajan hermolla ja oppivat uutta.

■ Antti Salminen ohjaa nuoria mediatyöskentelyyn ja opettaa heitä tekemisen kautta. Tärkeintä on yhdessä tekeminen.

”Kaiken ytimessä on ryhmätyöskentely, sillä yhä edelleen nuoret haluavat toimiayhdessä. Se tuo merkitystä arkeen.”

keskus Nuorten Mediassa työskente-levän mediatuottaja ja nuoriso-ohjaaja Antti Salmisen perustyönkuvana on tehdä nuorten kanssa julkaisuja erilai-siin medioihin. Nuorten Media pyörittää esimerkiksi nettiradiota, lehtitoimintaa sekä tekee monikameralähetyksiä, jos-kus televisioonkin.

Yhteinen tukikohtaHapessa kokoontuu suuri joukko ennen erillään ympäri kantakaupunkia toimi-neita toimipaikkoja. Muun muassa en-nen Hattutehdas-nimellä toiminut me-diakeskus muutti taloon, samoin teki Narrin teatteri, Nuorten Ääni -toimitus ja Kallion nuorisotalo. Tällä hetkellä eri osastojen väkeä työllistää vielä toimen-kuvien hahmottaminen ja eri tehtävien yhteen sovittaminen.

– Muutoksen laajuutta voi miettiä sen kautta, mitä tapahtuisi, jos vaikka neljä terveyskeskusta lykättäisiin yhteen, Ha-pen projektikoordinaattori Pirjo Mat-tila kuvailee.

Liian tiukkoja rajoja eri toimijoiden välille ei haluta vetää, sillä monen alan asiantuntijan ammattitaidosta hyötyvät kaikki. Aina on joku, jolta voi kysyä apua, kun ei itse ymmärrä. Vaikka tottuminen uusiin tiloihin vie aikansa ja nuorisotyö on jatkuvasti uusien muutosten keskel-lä, on olemassa jotain, mikä pysyy.

– Kaiken ytimessä on ryhmätyösken-tely, sillä yhä edelleen nuoret haluavat toimia yhdessä. Se tuo merkitystä mei-dän kaikkien arkeen, Kaljunen sanoo.

Alakerrassa käy vilske. Edellisellä viikolla järjestetyn LAN-tietokone-tapahtuman puitteita puretaan, ja tiloja järjestetään illaksi uusia tu-lijoita varten. Sisälle valuu pikku hiljaa eri-ikäisiä nuoria. Yhteisöl-lisyys on se asia, mikä tästä talos-ta jää mieleen. Täällä riittää hap-pea kaikille. •

– Ohjaamme nuoria laitteiden käytös-sä ja opetamme tekemisen kautta. Ensi sijassa pyrimme kuitenkin tekemään it-semme tarpeettomiksi. Tärkeintä on nuorten keskinäinen vuorovaikutus ja yhdessä tekeminen, Salminen kertoo.

Toiminnallisuus tuntimaisen opet-tamisen sijaan tuo työhön paljon ilma-vuutta ja mahdollisuuksia irrotteluun, eikä yllätyksiltäkään aina vältytä.

– Jos vaikka radiopöytä yhtäkkiä ha-joaa, niin siltä päivältä radiolähetys jää pitämättä ja täytyy keksiä lennosta jo-tain uutta tekemistä, Salminen sanoo.

Toiminnan ollessa jatkuvassa liik-keessä ovat ohjaajien voimat toisinaan koetuksella. Joustavuus kätkee sisäl-leen kuitenkin paljon korvaamatonta: kun uutta ideoidaan jatkuvasti, pystyy omaan työnkuvaan vaikuttamaan. Tiu-koista tilanteista selvitään jokapäiväi-sen keskustelun kautta. Huumori, jos-kus hurttikin sellainen, on arjessa kiin-teästi läsnä.

– Meillä on onneksi vahva puhe-kulttuuri, jossa kaikki voivat pur-kaa tuntojaan ja näkemyksiään. Pidämme toinen toisistamme huolta, Kaljunen kertoo.

Nuorten kanssa aallon harjallaNuorten kanssa työskennelles-sä pysyy täysillä mukana siinä, mitä kaupungilla, netissä ja maailmalla ylipäänsä tapahtuu. Tietotekniikan uutuudet, vaik-kapa hauskat youtube-videot, kan-tautuvat ohjaajien korviin helposti.

– Tässä työssä on tiukasti ajassa mu-kana, eikä jää polkemaan samoja polku-ja, kuvatoimittaja, nuoriso-ohjaaja Jari Mäenpää pohtii.

”Pysyy ajan hermoilla ja itsekin nuo-rena, tietää mistä puhutaan”, ohjaajat vastaavat kysyttäessä työn parhaista puolista. Nuorten energisyys tarttuu, kun luovuus ja toiminta täyttävät ta-lon neljä kerrosta lattiasta kattoon.

– On aina yhtä upeaa, kun pää-see seuraamaan nuorten luovaa työskentelyä vierestä. Jokaisella on erityislahjoja, joita me yri-tämme nostaa esiin, Salmi-nen toteaa.

Neljä kerrosta toimintaa SÖRNÄISIIN AVATTU nuorten toimintakeskus Happi on suuri toimija kaupungin nuorisotyössä. Työntekijöitä talossa on viitisenkymmentä. Sen lisäksi erilaiset ta-pahtumat ja projektit työllistävät väkeä. Tiloissa liikkuu ilta-aikaan ja viikonloppui-sin satoja nuoria.

Nelikerroksisen rakennuksen ensimmäisessä kerroksessa tulijan ottaa vastaan iloisin värein sisustettu avara 400 hengen sali. Sen yhdessä kulmauksessa sijaitsee nuorten käytössä oleva kahvila. Kolme muuta kerrosta pitävät sisällään monenlaisia toimitiloja nuorten käyttöön. Teatteria, kädentaitoja, bänditreenejä, mediatyösken-telyä, järjestötoimintaa ja paljon muuta – kaikkea tätä nuoret voivat kokeilla upouu-dessa talossa.

16

{ eri

koin

en a

mm

atti

}te

ksti

OU

TI N

IEM

EL

Ä k

uvat

AR

TO

WII

KA

RI


Siltana museoiden

välilläMaakuntamuseotutkija neuvoo

ja opastaa eteenpäin, kun museotyöntekijää askarruttaa.

>Tiesitkö, että Vallilassa sijaitsee Suomen pienimpiin museoihin lukeutu-va Siirtolapuutarhamuseo, Vantaalla hiljattain avattu Koripallomuseo ja Kruununhaassa Väestönsuojelumuseo? Näitä museoita yhdistää pikkurui-sen koon lisäksi se, että niiden toiminta pyörii suureksi osaksi vapaaeh-toisvoimin. Kaiken kaikkiaan pääkaupunkiseudulla ja Keski-Uudellamaalla

toimii kuutisenkymmentä erikokoista kulttuurihistoriallista museota Helsingin kaupungin-museon kymmenen yksikön lisäksi.

Museoiden välillä asiantuntevana siltana toimii maakuntamuseotutkija Ulla Teräs kau-punginmuseosta. Hänelle soitetaan silloin, kun apua kaivataan vaikkapa näyttelysisältöjen suunnittelussa tai kokoelmien luetteloinnissa.

Suomi jaettiin 80-luvun alussa maakuntamuseoalueisiin, joita tällä hetkellä on 22. Teräs vastaa kuudenkymmenen museon Keski-Uudenmaan alueesta.

Kulttuuriperintö kunniassaMaakuntamuseon keskeisin tehtävä on toimia kulttuuriperinnön alueellisena asiantuntijana. Maakuntamuseon kulttuuriympäristöyksikön tutkijat työskentelevät rakennussuojelukysy-mysten parissa, kun taas varsinainen museoyhteistyö kuuluu maakuntamuseotutkijalle.

ympäristö

17

teksti ILPO SALONEN kuva KARI PILKKAKANGAS / HELSINGIN ENERGIA

Valoa kansalle

>Helsingissä on noin 80 000 katu- ja puistovalaisinta, ja vuoteen 2015 mennes-sä niistä on määrä uusia 47 000. Valaistuspäällikkö

Juhani Sandström rakennusviraston katu- ja puisto-osastolta kertoo, että vielä loppuvuonna vaihdetaan 3 000 ja ensi vuodesta alkaen vuosit-tain noin 9 000 valaisinta.

– Valaistuksesta tulee tasaisempaa, jolloin häi-käisy kadulla kulkevien silmiin ja kadunvarren asuntoihin vähenee merkittävästi. Lisäksi valais-tuksen säätelyllä vältytään ylivalaisemiselta.

Valaistustarve kuulaana ja kirkkaana talvi-yönä ei ole sama kuin vaikkapa tihkusateisena ja sumuisena syysyönä. Myös aamuyön hiljai-sina tunteina valaistustarve on erilainen kuin ruuhka- aikoina.

Valkoista ja kellertävääValkeahkon yleisvalon tilalle tulee kaksi perus-vaihtoehtoa. Toinen on lähes päivänvalon kaltais-ta valkoista valoa, joka toistaa värit erinomaises-ti. Toinen, hieman kellertävä, toistaa värit huo-nommin mutta parantaa erotuskykyä.

– Kellertävää valoa käytetään lähinnä liiken-neväylillä, valkoista valoa keskustojen kävely-ym-päristössä sekä viher- ja asuinalueilla.

Kymmenen viime vuoden aikana sekä katuva-laisimet että -lamput ovat kehittyneet valtavasti. Esimerkiksi 70-wattisella lampulla saadaan sama valaistusteho kuin aiemmin 125-wattisella. Li-säksi parempien valonjako-ominaisuuksien takia valaistuksen laatu paranee.

– Joissain tapauksissa joudutaan uusimaan myös valaisinpylväitä, kaapeleita ja muita lait-teita. Lisäksi mahdollisen ohjausjärjestelmän käyttöönotosta tulee lisäkuluja. Kokonaiskus-tannukset liikkunevat 40 miljoonassa eurossa.

Tavoite on, että energiaa säästyy noin neljän-nes. Tämä tarkoittaisi vuosittain jopa kahden miljoonan euron säästöjä energiamenoissa.

Moniin uusiin valonlähteisiin, etenkin ledei-hin, on kohdistettu suuria odotuksia. Niiden mahdollisuuksia katuvalaistuksessa tutkitaan parhaillaan.

Edessä koko maassaValaistus- ja sähkösuunnitteluun erikoistunei-

ta suunnittelijoita on Sandströmin mukaan Suo-messa melko vähän, kuten myös ulkovalaistus-asennuksiin erikoistuneita asentajia ja urakoitsi-joita.

– Alan toimijoiden toimituskyky saattaa olla lähivuosina koetuksella, kun muutkin kunnat al-kavat uusia valaistuksiaan. On arvioitu, että koko maassa uusitaan seuraavien viiden vuoden kulu-essa noin miljoona ulkovalaisinta. •

Energiapihejä jouluvalojaJOULUVALAISTUKSESTA huolehtivat pääasias-sa kiinteistöt, tavaratalot ja kauppiasyhdistykset. Jouluvalot perustuvat yhä useammin ledeihin tai muihin vähän energiaa kuluttaviin tekniikoihin.

Viime talvena Helsingin Energia toteutti Esp-lanadin puistoon jouluvalaistuksen. Vaikka käy-tössä oli noin 100 000 valkoista lediä, kokonais-tehonkulutus oli vain noin 9 kW eli ison kiukaan verran.

– Jos valaistus olisi toteutettu perinteisillä mi-niatyyrihehkulampuilla, energiankulutus olisi ol-lut yli viisinkertainen. Espan valaistusta on tar-koitus jatkaa ja hieman laajentaakin tänä vuonna, Juhani Sandström kertoo.

n Ulla Teräs neuvoo, koordinoi ja vastaa 60 museosta Keski-Uudellamaalla. Hän toimii kulisseissa, mutta jälki näkyy kävijöille kiinnostavien museokokoelmien kautta, laadukkaana museotoimintana.


– Olen lyhyesti muotoillen museoneuvoja ja koor-dinoin alueeni museotyötä. Asiakkaitani ovat mu-seoiden lisäksi erilaisia kokoelmia hallussaan pitä-vät yritykset, järjestöt ja muut yhteisöt, Teräs vah-vistaa.

– Museokävijän näkökulmasta toimin siis ku-lisseissa. Toki työni jälki näkyy kävijöille siten, että vaikutan osaltani museotoiminnan laadukkaana pysymiseen.

Teräksen alueen museoista noin puolet on am-mattimuseoita, toinen puoli harrastajavoimin tai sivutoimisesti ylläpidettyjä.

– Pelkkien ammattimuseoiden ylläpito kaven-taisi museokenttäämme merkittävästi. On tärkeää, että pienetkin yhteisöt ja yritykset pitävät yllä omia muistojaan. Me maakuntamuseon työnteki-jät olemme taho, jonka puoleen voi kääntyä, kun kaipaa neuvoa ja tukea oman kulttuuriperinnön säilyttämisessä.

Yhteistyöllä selkeyttä verkostoonTeräksen työ on hyvin liikkuvaa. Kokouksia on pal-jon niin eri museoiden väen kuin erilaisten työryh-mien ja toimikuntien kanssa. Kaikki perustuu yh-teistyöhön.

– Kuuntelen eri museoiden toiveita ja pyrin vas-taamaan niihin. Koska museot ovat kovin erilaisia, joustavuutta tarvitaan paljon.

Teräs pitää työssään myös tiedon langat hyp-pysissään, tiedottaa alueensa museoille ajankoh-taisista asioista ja välittää arvokkaita kokemuksia eteenpäin. Maakuntamuseo järjestää museoille vuosittain yhteisiä tapaamisia ja koulutuksia. Tällä hetkellä työlistalla on kokoelmayhteistyön kehittä-minen.

Museotyössä on hänen mukaansa tärkeää, että eri toimijat tietävät, mitä muiden kokoelmat pitä-vät sisällään, ettei samaa esineistöä ja tietoa kerätä turhaan moneen kertaan.

Sukupolvien ketjussaMuseoita on Suomessa väkimäärään nähden pal-jon. Keskeinen kysymys tänä päivänä onkin se, mi-ten museoiden toiminta turvataan parhaalla taval-la tulevaisuudessa.

– Museotyössä aikaperspektiivi on pitkä. Jatku-vasti täytyy miettiä, mitä me haluamme tallentaa tästä ajasta tulevien sukupolvien nähtäväksi. Siksi jokainen esine vitriineissä on tarkkaan harkittu. •

Helsingin teiden ja katujen valaistus paranee lähivuosina kirjaimellisesti silmissä. Uudet valaisimet valaisevat tasaisemmin. Samalla säästyy sähköä.

18

talous


teksti VELI-PEKKA LESKELÄ kuva PERTTI NISONEN

Helsingin palvelukarttavuoden 2009 saavutus

Helsingin palvelukartta lisää hallinnon

avoimuutta, viestintää ja vuorovaikutusta. Samalla

se tehostaa toimintaa ja säästää kuluja, kun

päällekkäisiä järjestelmiä voidaan poistaa.

>Palvelukartan työs-tämisestä palkittiin neljä projektin ve-tovastuussa ollutta, mutta palvelun ke-

hittämiseen osallistuivat kaikki hallin-tokunnat, kertoo projektin vetäjä Mir-jam Heikkinen talous- ja suunnittelu-keskuksesta.

– Me olimme ne neljä onnellista, nau-rahtaa kiinteistöviraston toimistopääl-likkö Matti Arponen, joka vastaa pro-jektin paikkatiedoista ja kartoista.

Muut palkitut Heikkisen ja Arpo-sen ohella olivat palvelukartan palau-teosasta vastaava Heli Rantanen ja hankkeen ohjauksesta ja tietoteknisis-tä ratkaisuista vastaava Kari Miska-la, molemmat talous- ja suunnittelu-

keskuksen tietotekniikkaosastolta. He iloitsevat paitsi palkinnosta myös haas-tavasta, hyödyllisestä ja onnistuneesta projektista, joka tehtiin ripeästi.

Palvelukartassa on käytetty runsaas-ti jo olemassa olevaa tekniikkaa ja tie-toa. Se käynnistettiin joustavasti ja vai-heittain sitä mukaa kun uutta tietoa liitettiin järjestelmään. Projektia johti talous- ja suunnittelukeskuksen tieto-tekniikkaosasto. Teknisestä toteuttami-sesta huolehtivat helsinkiläinen Affecto Finland, joka rakensi tietovaraston, ja espoolainen Sito, joka suunnitteli kar-taston kaupungin karttapalvelujen yh-teyteen.

– Tavoite oli tehdä vähemmällä enemmän. Tässä onnistuimme harvi-naisen hyvin, Miskala iloitsee.

Alkutietojen kerääminen sai joskus hullunkurisia piirteitä. Työväenopisto oli muuttamassa vuosi sitten, kun kar-taston tekijät kutsuttiin pahoitellen paikalle.

– Sitten me kirjasimme tietoja muuttolaatikoiden keskellä ja ulkona vihmoi räntää. Kyllä oli kafkamainen tunnelma, Heikkinen muistelee.

Tieto yhdessä paikassaPalvelukartta avattiin yleisölle viime joulukuussa. Ensimmäiseksi siihen lii-tettiin sosiaaliviraston tiedot, ja uusia tietoja lisättiin sitä mukaa kun työ edis-tyi. Tiedot palvelukartalle haetaan tie-tovarastosta, joka on osa kaupungin tietovarastoratkaisua. Tietovarastoon kootaan kaupungin kaikista palveluis-ta perustiedot, jotka yhdistetään sijain-titietoon.

Tieto löytyy hakusanoilla. Kun uusi asukas muuttaa kaupunkiin, hän voi katsoa palvelukartasta, mitä palveluita sijaitsee vaikkapa kilometrin säteellä kodin ympäristössä. Palvelukartta ker-too esimerkiksi, missä sijaitsevat kou-lu, lasten päivähoito, uimahalli, jäähalli ja pallokenttä.

– Palvelukartan tietovarastossa on noin yhdeksän tuhatta palvelutietoa. Sillä on liittymiä moniin muihin tie-totekniikka- ja paikkatietopohjaisiin hankkeisiin, Arponen vahvistaa.

– Jatkossa pyritään siihen, että jär-jestelmä toimisi itseohjautuvasti, niin että hallintokunnat päivittävät palve-lukartan tietoja itse. Se on välttämä-töntä, sillä muuten tiedot vanhentu-vat, Arponen ja Miskala painottavat.

Palvelukartan intranet-versio sisäl-tää sellaista tietoa, joka on tärkeää kau-pungin henkilöstölle, kuten esimerkik-si tietoa työterveydenhuollosta.

– Väestötietoja lisätään palvelukar-talle lähitulevaisuudessa yhteistyös-sä tietokeskuksen kanssa. Vielä pitää miettiä, mikä tieto on vain henkilöstön käytössä, Heikkinen pohtii.

Avoimuutta lisääPalvelukartan lähtökohtana on hallin-non avoimuuden lisääminen. Se on kir-jattu hankkeen tavoitteisiin kaupun-gin linjapäätöksen mukaisesti. Samalla on kaadettu ennen niin tärkeitä julki-sen hallinnon ja yksityisen elinkeino-elämän välisiä raja-aitoja. Kyseessä on myös viestinnän ja vuorovaikutuksen kokeilu.

Palvelukartassa hyödynnetään so-siaalisen median käytäntöjä, kuten avointa keskustelua, linkityksiä ja avoi-

mia rajapintoja. Toimipisteiden tiedot on linkitetty pääkaupunkiseudun reit-tioppaaseen.

Myös yhdistykset ja yritykset voi-vat liittää kaupungin palveluita Goog-leMapsin päälle rakennettuihin kart-tapalveluihinsa, joihin törmää netissä esimerkiksi haettaessa kaupungista ravintolaa tai muita alueellisia palve-luita.

– Mietimme kyllä ensin, voiko tie-toja luovuttaa noin vain. Mutta mitä se haittaa – tämähän vain parantaa kaupungin palvelua, Rantanen toteaa.

– Yritykset voivat itse päättää, mitä palveluja he haluavat julkaista omilla sivuillaan, vahvistaa Miskala.

– Teemme yhteistyötä myös muun muassa Helkan eli Helsingin kaupun-ginosayhdistykset ry:n kanssa. Palve-

lutietoja voidaan hyödyntää kaupun-ginosayhdistysten kotisivuilla, Ranta-nen jatkaa.

Palaute on julkistaUutta on toimipisteisiin kytketty pa-lautekanava, jossa viestit tulevat verk-koon kaikkien nähtäväksi. Palaute voi-

daan ohjata sähköisesti niiden viran-haltijoiden käsiteltäväksi, joiden työ-hön palaute liittyy. Vastaus annetaan mahdollisimman pian, ja sekin tulee kaikkien nähtäväksi.

Tällä pyritään siihen, että sama vas-taus palvelisi jatkossa muitakin asiak-kaita. Asiakas saa tietoa entistä tehok-kaammin, samalla kun palautepalsta hyödyttää suurempaa joukkoa. Tämä tehostaa kaupungin työtä ja palvelua.

Palautepalsta on avattu jo seitse-mässä virastossa. Palautteen käsitte-lyä ja siihen vastaamista pyritään yh-denmukaistamaan.

Seudullinen yhteistyö eteneeSeuraavaksi selvitetään, kuinka pal-veluiden hakua voidaan seudullistaa. Vantaalla, Kauniaisilla ja Espoolla on

omia järjestelmiä, joiden tietoja pyri-tään liittämään jatkossa palvelukart-taan. Työ on jo alkanut pilottihank-keella: yhteistyötä kokeillaan Kunin-kaankolmiossa – seudulla, jossa Hel-sinki, Vantaa ja Espoo liittyvät toi-siinsa. Siinä on haasteensa.

Palvelukartta on herättänyt kiin-nostusta kansainvälisestikin. Se valit-tiin Malmössä marraskuussa pidetyn kansainvälisen European eGovern-ment Awards 2009 -kilpailun finaa-liin. Tekijät kertovat, että muuallakin tehdään hienoja sivustoja, mutta pal-velukartta poikkeaa muista kattaval-la tietovarastoratkaisullaan. Tällaista palvelua tarvitaan Helsingissä, sillä se tehostaa kaupungin työtä ja säästää kuluja, kun päällekkäisiä järjestelmiä voidaan vähitellen poistaa. •

19

”Seuraavaksi selvitetään, kuinka palveluiden hakua voidaanseudullistaa. Siinä on haasteensa.”

Helsingin henki | joulukuu 2009Helsingin henki

> Kaupunginjohtajan Vuoden saavutus -palkinto myönnettiin nyt toista kertaa.

> Tänä vuonna teemana oli Vähemmästä enemmän – Uusi mahdollisuus.

> Kilpailuun osallistui 23 innovaatiota.

> Kilpailulla kaupunki haluaa kannustaa ja rohkaista henkilöstöä luovuuteen ja oman työn tarkasteluun uusista näkökulmista.

> Viime vuonna voiton vei nuorisosasiainkeskuksen Netari.fi-hanke, joka on vienyt kunnallisen nuorisotyön nettiin.

Vuoden sa

avutus

2009

■ Heli Rantanen, Kari Miskala, Mirjam Heikkinen ja Matti Arponen iloitsevat palkinnosta ja kiittävät kaikkia yhteistyöstä. Kehitystyö jatkuu.

www.hel.fi /palvelukartta

++20

palvelu


”Sekä hoitoon pääsyä että hoitoa on haluttu nopeuttaa. Jo nyt tilastot osoittavat, että hoitopäivissä säästetään selkeästi.”

teksti MINNA KATAJA kuvat TOMMI TUOMI

Toimiva tehokas Haartman

Potilaan yksityisyys ja viihtyisyys ovat Haartmanin sairaalassa avainsanoja. Ne parantavat ja nopeuttavat edellytyksiä kuntoutua.

>Muutama potilas yskii Haartmanin sairaalan avarassa aulassa ja odottaa pääsyä hoitoon.

Potilaat ilmoittautuvat päivystyksen vas-taanottopisteissä, joita ympäröivät moder-nit lasiset seinät – omia vaivojaan ei tarvit-se kailottaa kaikille.

Päivystyksen tyypillisin asiakas on van-hus, jolla on useita sairauksia. Päivystyk-seen tulee myös potilaita, joilla on infek-tio, rintakipua, vatsakipua tai heille on sat-tunut tapaturma. Haartmanin sairaalassa on yhdistetty terveyskeskuspäivystys sekä sisätauti- ja pientraumapäivystys. Lisäk-si sairaalassa aloitti lokakuun alusta ham-maspäivystys.

– Yhteispäivystystä harjoiteltiin jo Ma-rian sairaalassa tammikuusta lähtien. Nyt se on muodostunut rutiiniksi, ja toimintaa sovelletaan täällä uusissa tiloissa, kertoo

ylihoitaja Eeva-Maria Rikkilä-Kettunen.Vaikka muutto oli suururakka, Haart-

manin sairaalassa potilaiden hoito käynnis-tyi syyskuussa tehokkaasti. Muuton aika-nakaan toiminta ei saanut keskeytyä. Ma-rian sairaalasta Haartmanin sairaalaan siir-rettiin 70 potilasta.

– Valmistelut aloitettiin jo vuosi aikai-semmin, ja ne tehtiin huolella. Henkilökun-nalle annettiin tarkat ohjeistukset. Kaikki tsemppasivat ja tekivät ylimääräistäkin sii-

Haartmanin palvelut> yhteispäivystyspoliklinikka > päivystys- ja valvontaosasto > neljä päivystystä tukevaa vuodeosastoa

> sisätautien poliklinikka > pääkaupunkiseudun

yhteinen hammaspäivystys > lisäksi sairaalan toimintaa tukevat

laboratorio- ja kuvantamispalvelut> terveyskeskuspäivystys auki

arkisin klo 16–22 sekä viikonloppuisin ja pyhinä klo 8–22, sairaalapäivystys on avoin-na ympäri vuorokauden, mutta hammas-päivystykseen kannattaa soittaa etukäteen

> vuodepaikkoja yhteensä 118, ja neljällä vuodeosastolla 24 sairaansijaa kussakin

tä ilosta, että päästiin uusiin tiloihin. Sik-si muutto sujui mallikkaasti, Rikkilä-Ket-tunen kuvaa.

Hoitoon pääsy nopeutunutPotilaan yksityisyys ja viihtyisyys ovat ol-leet Haartmanin sairaalan suunnittelussa keskeisiä. Rikkilä-Kettusen mukaan kaikki uudistukset parantavat selvästi potilaiden edellytyksiä kuntoutua.

– Päivystyspoliklinikan vastaanottoau-la on haluttu tehdä rauhalliseksi paikaksi, vaikka hoidettavia potilaita on paljon. Poti-lasosastoilla on riittävästi vessoja ja suihku-ja, ja huoneissa on televisiot ja potilaspai-koilla puhelimet. Potilaille on myös päivä-salit, joissa voi oleskella.

Uusia laitteita on Haartmanin sairaalas-sa paljon. Esimerkkinä Rikkilä-Kettunen mainitsee uudenaikaiset potilasvalvonta-monitorit, joista valvotaan sydänkäyriä. Sairaalaan saatiin myös kattoon kiinnitetyt nosturit, joilla potilaita voidaan siirtää. Li-säksi ruoanjakovaunujärjestelmä on uusi.

Sekä hoitoon pääsyä että hoitoa on ha-luttu nopeuttaa. Tilastot osoittavat, että hoitopäivissä säästetään selkeästi.

– Vuodeosastolta meillä on jo tilastotie-toa, joka osoittaa, että hoitoajat ovat lyhen-tyneet. Kun Marian sairaala siirtyi Husilta kaupungille viime vuonna, hoitojaksot oli-vat noin 7–8 päivää. Nyt hoitoajat ovat kes-kimäärin 5–6 vuorokautta.

Turvallisuuteenkin on kiinnitetty paljon huomiota: sairaalassa on riittävästi hätä-uloskäyntejä ja monipuolinen palohälytys-järjestelmä. Vartija on paikalla koko vuoro-kauden ja kamerat valvovat osastoja. Hoita-jilla ja lääkäreillä on mukanaan kannettavat ja paikantavat henkilöhälyttimet, ja tietyis-tä ovista pääsee kulkemaan ainoastaan ku-lunvalvontalätkällä.

n Erja Vepsäläinen (yllä)kirjaa vastaanotossa Pentti Nurmion tietoja.

n Lääkäri Jari Mononen (vas.) tekee ultraäänitutki-musta. Hoitaja Ulla Harinen (oik.) testaa nostolaitetta. Ylihoitaja Eeva-Maria Rik-kilä-Kettunen kuuntelee, kun apulaisosastonhoitaja Minna Huvinen kertoo osas-tonsa viikon tapahtumista ja henkilöstövahvuudesta.

Huolellinen perehdytysMarian sairaalasta Haartmanin sai-raalaan siirtyi koko hoitohenkilös-tö. Heitä on tällä hetkellä noin 250, ja sairaalan omia lääkäreitä noin 20. Haartmanissa toimii myös Hu-sin sairaalalääkäreitä ja päivystäviä lääkäreitä. Uusia virkoja saatiin 26.

– Meillä on nyt myös toimiva va-rahenkilöjärjestelmä: saamme hoi-tajalle sijaisen, jos joku sairastuu.

Henkilöstö on joutunut sopeu-tumaan muutoksiin ja opiskele-maan uutta. Työ on myös jakautu-nut osastoille uudella tavalla. Kou-lutukseen saatiin henkilöstökes-kuksesta määräraha, jolla voitiin irrottaa osastonhoitaja suunnitte-lemaan perehdyttämistä. Elokuus-sa kaikki hoitajat kävivät tutustu-massa Haartmanin sairaalaan ja sen tekniikkaan noin puolentoista päivän verran.

Rikkilä-Kettunen kertoo, että suurin osa henkilöstöstä on tyyty-väinen uusiin tiloihin. Moni vuo-sikymmeniä Mariassa työskennel-lyt oli kuitenkin ehtinyt murehtia lähtöä tutusta paikasta, sillä vaik-ka Marian sairaalassa osa tiloista oli epäergonomisia ja huonoja, siel-

lä oli kauniit vanhat vuodeosastot ja oma tunnelmansa.

Mariassa potilaita jouduttiin si-joittamaan toisinaan käytäville ja aulat olivat levottomia. Haartma-nin sairaalassa osastot ovat rauhal-lisempia, ja myös henkilöstöllä on enemmän tilaa. Esimerkiksi päivys-tyspoliklinikalla henkilöstöllä on oma taukotilansa.

Meilahti tuo synergiaetujaMeilahden sairaala-alue on vilkas, sillä siellä on käynnissä useita iso-ja rakennusprojekteja. Noin 60 pro-senttia potilaista tulee Haartmanin sairaalaan ambulanssilla, mutta hoi-toon tai vierailulle saapuville suosi-tellaan mahdollisuuksien mukaan bussia, sillä parkkipaikkoja on vai-kea löytää varsinkin iltapäivisin.

– Meille tulee potilaita, joiden to-detaan tarvitsevan erikoissairaan-hoitoa. Nyt kuljetusmatkat Meilah-teen ovat lyhyet. Ne lyhenevät yhä, kun Husin Kolmiosairaala valmis-tuu, sillä sen läpi pääsee kulkemaan Meilahden sairaalan päivystyspoli-klinikalle.

Synergiaetuja löytyy myös labo-ratoriotoiminnasta: Haartmanin sairaalan potilaiden näytteet analy-soidaan Meilahden sairaalan labo-ratoriossa. Kiinteistöhuolto ja lo-gistiset palvelut ovat Husin kanssa yhteisiä, ja jäteasemat ovat yhteiset Meilahden sairaalan kanssa.

Meilahti on myös laaja asiantun-tijayhteisö, joten jatkossa lääkärit voivat kysyä helpommin neuvoa eri-tyisasiantuntijoilta. Sairaalakomp-leksi hyödyttää niin potilasta kuin henkilöstöäkin. •

21

”Lääkärit voivat nyt helpommin kysyä neuvoaMeilahdenmuilta asian-tuntijoilta. Se hyödyttää kaikkia.”


22

työhyvinvointi


”Työsuojelussa mietitään jatkuvasti, miten kaupungin työntekijöiden henkistä ja fyysistä hyvinvointia voitaisiin entisestään parantaa.”

teksti KATJA PESONEN kuvat TOMMI TUOMI

suojellaan

Työsuojelu ratkaisee pulmia homeongelmista työpaikkakiusaamiseen ja pyrkii kehittämään parempia työoloja. Päämääränä on henkisesti virkeä ja fyysisesti voimissaan oleva henkilöstö.

Jos sattuu aprikoimaan työtilo-jensa huoneilmaa, vanhentunei-ta laitteita tai kireää työilmapii-riä, työsuojelupäälliköt ovat val-miita tarttumaan talikkoon. Ta-pani Luoma ja Kari Velling on

pyöritelty monessa mausteessa.– Joskus on kyse palosaappaan valinnasta,

joskus seksuaalisesta häirinnästä. Näiden vä-liin mahtuu monenlaisia tapauksia ja juttuja, Velling kertoo.

– Tässä tehtävässä voisi olla samaan aikaan psykologi, lääkäri, rakennusasiantuntija ja lvi-asiantuntija, Luoma lisää.

Paitsi moniosaamista myös kommunikoin-tikykyä tarvitaan – yhteydenpito virastojen ja eri yhteistyökumppaneiden kanssa viekin

osan työsuojelupäälliköiden päivästä. Heil-lä ei ole tyypillistä työpäivää tai päivärytmiä, vaan usein suunnitellut työt menevät uusiksi, kun joku kiireellinen asia vaatii hoitoa ensin.

Puhumalla selväksiKaupungilla on 13 työsuojelun toimialuet-ta sekä kaupunkitaso, joissa on yhteensä 51 työntekijää. Tähän joukkoon kuuluu muun muassa työhyvinvointipäällikkö, työsuojelu-päälliköitä, työsuojeluvaltuutettuja, tarkis-tajia ja erilaisia työntekijöitä. He huolehtivat oman alueensa työhyvinvoinnista ja työsuoje-lun toteutumisesta.

Luoman vastuualueena on kahdeksan vi-rastoa, joihin kuuluvat esimerkiksi Oiva Aka-

Työsuojelun tehtävinä ovattyöntekijöiden terveyden, turvallisuuden

ja työkyvyn ylläpito ja edistäminen +

työtapaturmien ja ammattitautien ehkäisy +

henkisestä hyvinvoinnista ja työssä jaksamisesta huolehtiminen +

ergonomian ja työssä kuormittumisen huomioon ottaminen.

temia sekä hallinto-, henkilöstö- ja työterveys-keskukset. Velling huolehtii viidestä laitokses-ta, kuten esimerkiksi pelastuslaitoksesta, ym-päristökeskuksesta ja MetropoliLabista.

Työsuojelu on neuvontaa sekä ongelmien ennaltaehkäisyä ja korjaamista, mutta myös koulutusten järjestämistä. Lisäksi työsuoje-lupäälliköt ovat yhteydessä työterveyshuol-toon, pyrkivät verkostoitumaan muiden kun-tien kanssa ja pitävät suhteita yllä.

Työsuojelussa ei oteta kuitenkaan kantaa palkkaan ja työsuhde-etuihin, elleivät ne sit-ten mene kiusaamisen puolelle. Oli kyse min-kä tyyppisestä riidasta tahansa, harvoin työ-suojelusta on jouduttu etenemään oikeuteen asti, vaan monesti asiat ratkeavat puhumal-la ja parilla tapaamisella. Isompiin kriiseihin

voidaan ottaa ulkopuolinen konsultti, esimer-kiksi työpsykologi.

– Työnantajalla on itselläänkin keinoja va-roittaa tai rangaista työntekijää sopimatto-masta käytöksestä, vaikka siirtämällä kiistan toinen osapuoli toiseen tehtävään, Velling vahvistaa.

Työtapaturmat suurennuslasin allaTyösuojelussa mietitään jatkuvasti, kuinka kaupungin työntekijöiden henkistä ja fyysistä hyvinvointia voitaisiin entisestään parantaa. Velling ja Luoma nimeävät tämän hetkiseksi painopisteeksi työtapaturmien ehkäisemisen – niiden määrä kun on vuosittain kasvanut.

– Tarvitsisimme kaupungille tarkemmat linja-ukset siitä, miten niiden ehkäisemiseksi olisi toimittava, kertoo Velling.

– Työtapaturmien tutkinta on vielä aika alussa. Tutkintaa tulisi kehittää, tapaturmien syyt korjata ja niistä oppia. Myös tiedonhal-lintaa olisi parannettava, Luoma jatkaa.

Työsuojelupäälliköt luettelevat lisää kehit-tämiskohteita. Läheltä piti -tilanteista olisi il-moitettava paremmin: kaupungilta kului vii-me vuonna kolme miljoonaa euroa työtapa-turmien välittömiin kustannuksiin. Myös sai-rauspoissaolojen seurantaa olisi kehitettävä, ja työkyvyttömyyseläkkeiden määrän vähen-tämiseen pitäisi vaikuttaa. Niiden kustannuk-siin kului viime vuonna 13 miljoonaa euroa.

Työtapaturmien seuranta on jäljessä, kos-

>

Työtäsi

23

Lisää työsuojelu-asiamiehiäKAUPUNGIN TYÖSUOJELU- ja työhyvinvointityön yhteistoiminnassa korostetaan muutamia keskei-siä periaatteita. Viime aikoina on erityisesti joh-don vastuu nostettu esiin. Kun aikaisemmin kes-kityttiin korjaamaan jo tapahtuneita vahinkoja, nyt painopiste on ennaltaehkäisyssä. Tavoitteena on myös varmistaa, että työhyvinvointia koskeva osaaminen on kunnossa: sitä vahvistetaan jatku-vasti. Samalla halutaan, että esimiehet ja työnteki-jät tekevät työturvallisuustyötä yhdessä.

– Taustalla on työsuojelulainsäädäntö, joka määrittelee työnantajan ja esimiehen vastuun työ-turvallisuudesta ja korostaa työantajan ja työnteki-jöiden yhteistyötä, kertoo työsuojelupäällikkö Ta-pani Luoma.

Tänä vuonna työsuojelun yhteistoiminnassa on keskitytty tukemaan virastojen ja liikelaitosten työsuojeluparitoimintaa muun muassa koulutuk-sen avulla.

– Työyhteisöt valitsivat keskuudestaan työ-suojeluasiamiehet, jotka muodostivat esimiesten kanssa työsuojeluparin. Työsuojeluasiamiehen tehtävänä on varmistaa, että yhteistoiminta ja yh-teisöllinen työskentely toteutuvat. Hän työsken-

telee esimiehen kanssa käytännön asioissa kehit-tääkseen työolosuhteita sekä hoitaa tämän kanssa työyhteisönsä yhteistoiminta-asioita, Luoma täs-mentää.

Työsuojeluasiamiehen tehtävänä on seura-ta kuormitus- ja riskitekijöitä työpaikallaan sekä tehdä niihin liittyviä esityksiä ensisijaisesti yksikön esimiehelle, työsuojeluvaltuutetulle. Tarvittaessa hän osallistuu työpaikan työsuojelua koskevaan tarkastukseen, tapaturmien tutkimiseen tai mah-dollisten muiden ongelmien selvittämiseen.

Työsuojelun yhteistoiminnan organi-sointia on muutettu siten, että ai-kaisemmin oli kaksi virasto-ryhmää, nyt niitä on vii-si. Uudistuksen myötä pystyttiin lisäämään kokopäiväisten työsuojeluval-tuutettujen määrää sekä paranta-maan toimin-taedellytyksiä.


■ Kari Velling kertoo kollegalleen Tapani Luomalle

kokemuksiaan pelastuslaitoksen työsuojelupäällikkönä. Yhteiset

keskustelut ovat tärkeää vertaistukea ja auttavat myös

jaksamaan ja ratkaisemaan monimutkaisia ongelmia.

ka kaupungilla on tapaturmavakuutuksien sijaan oma rahasto, josta lakisääteiset kor-vaukset maksetaan. Mihinkään ei erikseen kirjaudu sitä, kuinka paljon työtapaturmat todellisuudessa maksavat. Tavoitteena on tuoda nyt kustannukset yleiseen tietoon, jotta muutos voisi tapahtua.

– Tavoitteiden toteutuminen säästäisi rahaa, työruuhkaa ja inhimillisiä kärsimyk-siä, toteaa Luoma.

Positiivisuudella pääsee pitkälleLuoman mukaan työsuojelupäällikön on ol-tava ennen kaikkea pitkäjännitteinen, kos-ka harva asia ratkeaa sormia napsauttamal-la. On myös oltava – tiettyyn rajaan asti – hyvä kuuntelija ja diplomaatti.

Työsuojelussa työskentelyn olettaisi olevan henkisesti rankkaa, kun siinä jou-tuu usein tekemisiin hankalienkin asioiden kanssa. Onneksi vertaistukiryhmissä saa avata luottamuksellisesti kokemuksiaan sekä kysyä kollegoilta neuvoja. Työsuoje-lupäälliköiden mielestä työsuojelussa työs-kentelee luontaisesti positiivisia ihmisiä, joissa asuu pieni maailmanparantaja.

– Tämä ei ole sellainen porukka, johon purnaajat kokoontuvat. Hehän eivät yleen-sä halua vaikuttaa asioihin, Velling lisää.

– Työsuojeluporukalla on eteenpäin me-nevä asenne, Luoma sanoo. •

Vastaajana työmarkkinalakimies

Jukka Siuruahenkilöstökeskuksesta

työterveyspsykologi Eija-Maria Gerlanderuskoo, että rakentava palaute kehittää ja kertoo välittämisestä.

{

}

pykä

lien

h

enki


Mikä on muutosturva?

? Kerro, mikä on muutosturva?

Muutosturvan tarkoituksena on sananmukaisesti turvata muutos, joka johtuu työntekijän tulevas-ta työttömyydestä tai sen uhasta. Muutosturvaan liittyvät asiat on ripoteltu eri lakeihin, ja niiden ta-voitteena on edistää työttömäksi jäävän työllistymistä.

? Ketä se koskee? Muutosturva koskee aika laa-

jasti niitä, joiden työsuhde päät-tyy ilman omaa syytä. Lähinnä siis tuotannollisten tai taloudel-listen syiden vuoksi irtisanottu-ja ja lomautettuja, mutta myös niitä, joiden työsuhde päättyy määräaikaisuuden perusteella eli myös kaupungin määräaikaisia työntekijöitä.

? Onko siinä tapahtunut jotain uutta ja milloin?

Aiemminhan muutosturva koski vain sellaisia määräaikaisia, joi-den työsuhde samaan työnanta-jaan oli jatkunut keskeytyksettä 3 vuotta tai yhteensä vähintään 36 kuukautta viimeksi kuluneiden 42 kuukauden aikana.

Heinäkuun alussa muutostur-van määräaikaisia työntekijöitä koskevia säännöksiä laajennettiin entisestään siten, että nyt ne kos-kevat myös henkilöitä, joilla on työhistoriaa minkä tahansa työn-antajan palveluksessa yhteensä vähintään viisi vuotta työsuhteen päättymistä edeltäneiden seitse-män vuoden aikana.

Nyt ajanjaksoa siis laajennettiin, eikä työhistorian tarvitse olla yh-den ja saman työnantajan palve-luksessa hankittua. Näin monen-laisia pätkä- ja keikkatöitä tekevä-kin saattaa saada muutosturvan.

? Mitä hyötyä muutos-turvasta sitten on?

Määräaikainen työntekijä, joka työsuhteen päätyttyä kuuluu muutosturvan piiriin, saa oikeu-den Työ- ja elinkeinokeskuksen laatimaan työllistymisohjelmaan, korotetun työttömyysturvan eli työllistymisohjelmalisän sekä TE-toimiston tehostetut palve-lut työn hakuun. Luvassa on siis työnhakua ohjaavia ja kannusta-via toimia sekä korotettu ansio- tai peruspäiväraha.

? Ketä muutosturva ei koske ja miksi?

Muutosturva ei koske työnteki-jää, jonka työsuhde on päättynyt työntekijästä itsestään johtuvas-ta syystä. Eli jos työntekijä irtisa-noutuu tai hänen työsuhteensa irtisanotaan tai puretaan henki-löstä johtuvasta syystä, muutos-turvan piiriin ei voi päästä.

MIELIKUVA HARMONISESTI SUJUVASTA arkityöstä tuntuu yhä useammin illuusiolta. Tiedonkulun katkokset, eri tavalla ymmärtä-miset, muutostilanteet sekä ohjeiden ja tehtävänantojen nopeatem-poisetkin muutokset haastavat arkityön sujuvuutta. Häiriötilanteet, jolloin työn sujuvuus takkuaa, tuntuvat lisääntyvän, ja jotkut toteavat, että työn takkuamisesta on tullut osa jokapäiväistä arkea.

Arkityön häiriötilanteet toimivat usein sytykkeinä työyhteisöjen ristiriidoille, ilmapiiriongelmille ja jopa konflikteille. Tällöin häiriöti-lanteiden käsittely on jäänyt puolitiehen, kokonaan tekemättä tai tai-tamattomasti tehtynä johtanut henkilöristiriitojen vahvistumiseen. Häiriötilanteiden jouheva käsittely, puheeksiotto tai palautteen anto ovatkin nousseet työyhteisöjen suosikkiaiheeksi kehittämiskohteita mietittäessä.

LÄHES KAIKKI TYÖNTEKIJÄT toivovat saavansa enemmän palau-tetta omasta työnteostaan. Kukaan ei halua moittimista, mitätöintiä, julkista mollaamista tai ammattitaidon kyseenalaistamista. Useis-sa työyhteisöissä on alettu rakentaa omia palautteen annon tai pu-heeksioton pelisääntöjä, joista tuon esille muutamia esimerkkejä.

Palautetta tulee antaa työnteon sujumisen kannalta oleellisista asioista. Työn sujumisen edellyttämä yhteistyö ja palautteen anto on osa työtehtävää, johon jokainen on sitoutunut työsopimuksen alle-kirjoituksen myötä. Puhumattomaksi tai tiedon panttaajaksi ei saa heittäytyä, oli työkaverista mitä mieltä tahansa.

PALAUTE TULEE ANTAA TUOREELTAAN häiriötilanteen tapahdut-tua. Puheeksi otossa tulee keskittyä siihen, mitä työtilanteessa ta-pahtui. Toinen osapuoli voi kertoa siitä, mitä itse jäi miettimään ja kysyä avoimesti, miten toinen asian ajattelee. Asioista puhumista ei tule pantata siihen saakka, että ”sanoo suorat sanat”.

Palautteen anto ei ole moittimis-, jyräämis- tai väittelytilaisuus vaan työtilanteen korjaustarpeen arviointihetki. Korjaava palaute-keskustelu käydään asianosaisten kesken – ei ulkopuolisille julis-taen. Korjaustarpeen arviointihetkeen osallistujilla on yhteisenä ta-voitteena hommien hoituminen.

Palautteen anto on merkki yhteisvastuusta ja välittämisestä sekä työkaverin työn sujuvuuden edistämisestä. Palautteen saaja osaa yhä useammin kiittää palautteesta. Palaute kannustaa muutokseen ja kehittämiseen. Arkityön häiriöt ovat arvokkaita vihjeitä työn ja työ-yhteisön kehittämistarpeista, jos vain haluamme niitä hyödyntää. •

Palautteen antoa vai selkään puukotusta?

sähköistää työtavat

teksti PETTERI HARJULA kuva HELSINGIN KAUPUNKI

Virastojen omat intranetit tulevat osaksi kaupungin uutta sähköistä työpöytää Helmeä ensi vuoden aikana. Muutosaikataulut ovat virastokohtaisia.Helmi

Mitä Helmestä löytyy?> Pääotsikkoina ovat kaupungin

yhteiset sisällöt: uutiset, henkilöstö, prosessit ja organisaatio, päätöksenteko, strategia ja talous ja yhteiset palvelut.

> Virastojen omat intrat.> Yläpalkissa on palveluja,

kuten lomakkeet, omat linkit, puhelinluettelo, extranet, työtilat.

> Lisäksi tapahtumakalenteri, blogit, wiki, palaute ja Helmen ohjeet.


Helmi on kokoelma sähköisiä työka-luja, joilla voidaan etsiä, tuottaa ja julkaista erilaisia sähköisiä sisältö-jä sekä työskennellä virtuaalises-sa ympäristössä. Sen avulla tiedot

liikkuvat sähköisessä muodossa, ja yhä suurempi osa tiedon käsittelyyn ja tuottamiseen liittyvästä työstä siirtyy verkkoon.

Helmi on laaja kokonaisuus, jota kehitetään usean vuoden ajan. Uudet toiminnallisuudet tu-levat käyttöön vaiheittain.

– Pidemmällä tähtäimellä Helmen tavoite ei ole ainoastaan tarjota uusia työkaluja, vaan te-hostaa ja uudistaa nykyisiä työtapoja muuttamal-la ne mahdollisimman pitkälle sähköisiksi. Tämä edellyttää luonnollisesti uuden oppimista ja koko toimintakulttuurin asteittaista muuttumista, Helmi-projektia vetävä Liisa Huovinen talous- ja suunnittelukeskuksesta toteaa.

Monenlaisia työkalujaUudet sähköiset työryhmätilat mahdollistavat tii-mityön sellaistenkin ihmisten välillä, joiden työ-pisteet sijaitsevat kaukana toisistaan ilman, että he poistuvat päätteidensä äärestä. Virtuaalisessa työtilassa voivat kohdata niin kaupungin työn-tekijät kuin ulkopuoliset yhteis-työkumppanitkin. Myös video-neuvottelut ovat uudessa järjes-telmässä mahdollisia.

– Tällaisesta sähköisestä työs-kentelystä meillä ei juuri ole kokemusta, joten se tulee vaati-maan koulutusta ja totuttelua, Huovinen sanoo.

Järjestelmään tulee joukko erilaisia sähköisiä lomakkeita moniin eri tarkoituksiin. Sisäistä keskinäistä kom-munikointia tehostetaan reaaliaikaisilla pikavies-teillä. Blogi- ja wiki-työkalut aiotaan myös ottaa aktiiviseen käyttöön. Jälkimmäisellä voi useampi käyttäjä helposti luoda ja muokata erilaisia sanas-toja, joista tunnetuin on internetin suurin sana-kirja Wikipedia.

– Wiki-työkalua on suun-niteltu käytettäväksi eri-laisten ohjeistusten luo-miseen.

Visuaalisuus korostuuHelmi tulee tarjoamaan sekä kaupunki- että viras-totasoisen intranetnäky-män käyttäjilleen. Näky-mät profiloidaan alkuvai-heessa virastokohtaisesti.

– Tämä tarkoittaa sitä, että eri virastojen työn-tekijöiden omalla Helmi-etusivulla näkyvät juuri hänen kannaltaan olen-naisimmat asiat, Huovi-nen selventää

Visuaalisen suunnitte-lun kannalta 40 erilaista virastokohtaista näkymää asettavat omat haasteensa.

– Ilmeen pitää olla mo-nistettava ja yhdenmukai-

nen, mutta toisaalta sen tulee kunnioittaa eri hallintokuntien visuaalisia perinteitä. Lisäksi sen pitää olla selkeä, johdonmukai-nen ja ajaton – sellainen, että kun aamulla avaa selaimensa, siitä saa hyvän fiiliksen tulevaan työ-päivään, tiivistää Helmen visuaa-lisesta ilmeestä vastaava verkko-viestintäpäällikkö Ari Tammi hallintokeskuksesta.

Tammen mukaan visuaalisen ilmeen graafi-set elementit haluttiin pitää minimalistisina, jot-ta varsinaiselle asiasisällölle jäisi enemmän tilaa. Tätä periaatetta symboloi hyvin myös sähköisen työpöydän erilaisia sivustoja yhteen liittävä logo, jonka kuvassa on luonnollisesti pyöreä ja täydelli-nen helmi. •

Helmi korvaakaupungin yhteisen

intranetin Heli-intran.

>

teksti KATJA PESONEN kuvat SUVI LAINE teksti KATJA PESONEN kuvat

■ Maisema-arkkitehti Maria Jaakkolaa sekä arkki-tehti Johanna Mutasta kiehtovat 1900-luvun alun ku-vat Kaisaniemestä ja Jätkäsaaresta. He ovat törmän-neet aikaisemminkin kuviin, joissa alueiden hienosto kokoontuu siemailemaan viiniä. – Esimerkiksi Kaisa-niemessä pidettiin laulu- ja soittojuhlia, nyt siellä on erilaisia festivaaleja. Valokuvien kautta on mahdollis-ta nähdä tämä kulttuurinen jatkumo, tosin tapahtu-mat ovat hyvin erilaisia, Jaakkola sanoo.

Taidekerho Planssin Maria Jaakkola ja Johanna Mutanen

kävivät ihailemassa valokuvaaja Signe Branderin vuosina

1907–1913 ottamien Helsinki-kuvien näyttelyä Hakasalmen

huvilassa. Ilmainen näyttely jatkuu 28.3. saakka.

>K aupunkisuunnitteluviraston tai-dekerho Planssi on toiminut 1980-luvulta lähtien. Sen tarkoi-tuksena oli alun perin kannus-taa työntekijöitä päästämään

luovuutensa irti. Toimintaan kuului erilaisia kursseja maalauksesta askarteluun.

Vuosien saatossa mukaan on tullut taidevierailuja. Planssilaiset käyvät taidenäyttelyissä, teattereissa ja konserteissa mahdollisimman monipuolisesti ja pyr-kivät viettämään kulttuurihetken ainakin kerran kuu-

kaudessa. Planssin puheenjohtaja, maisema-arkkitehti ja toimistopäällikkö Maria Jaakkolan mukaan tapahtu-mista on jopa runsauden pulaa.

Taidekerho antaa osallistujille muutakin kuin kau-niita elämyksiä. Se tekee Jaakkolan mukaan hyvää työ-yhteisölle.

– Tällä on positiivinen vaikutus työilmapiiriin. Esi-merkiksi taideleireillä näkee kollegoista uusia puolia, kun ympärillä on samanhenkisiä ihmisiä, kivaa teke-mistä ja vapauttavaa naurua. Se on työn ohessa todella terapeuttista. •

Kaupungin historia kuvina

26

vapaa-aika


Sig

ne B

rander

n Sare Sadik-Wallianderi ja Riitta von Koch kertovat, että näyttelyn kuvien käsittely oli pitkä mutta antoisa projekti.

Kuvavelhotnäyttelyn takanaSigne BRandeRin näyttelyssä näkyy muidenkin kuin itse valokuvaajan kä-denjälki. Kaupunginmuseon kuvan-käsittelijöiden, Sare Sadik-Wallian-derin, Riitta von Kochin ja Markus Laineen ansiota on, että kuvat ovat suuresta 70 x 100 senttimetrin koos-taan huolimatta siistejä ja tarkkoja.

Yleensä kuvankäsittelijät skannaa-vat kuvat tasoskannerilla, mutta kos-ka sen jälki on jyrkkää, kuviin haluttiin soveltaa jotain uutta, jotta lopputu-loksesta saataisiin sävykkäämpi.

Lasinegatiiveilla olleet kuvat ku-vattiin ensin diginegatiiveiksi, siirret-tiin tietokoneelle ja vaihdettiin posi-tiiveiksi. Uuden tekniikan opettelemi-nen teki projektista kolmikolle pitkän, mutta ainutlaatuisen. Paljon aikaa ku-lui lisäksi roskien ja naarmujen pois-tamiseen kuvankäsittelyohjelmalla.

– Sitä ei saa tehdä liikaa, sillä ku-vien on siistimisestä huolimatta näy-tettävä vanhoilta, von Koch kertoo.

Joulukuussa julkaistaan vielä kirja ja kalenteri. Näin heidän käsistään on lähtenyt maailmalle noin 900 kuvaa.

n Mutanen ja Jaakkola ihailevat sitä, kuinka Signe Branderin kuvissa on kyetty säilyttämään pistävä tark-kuus valtavasta koosta huolimatta. – Tässä kuvassa näkyy kaukaisim-mankin rakennuksen teksti. Kuvien laatua ei voi kuin hämmästellä, Mu-tanen kehuu.

n Jaakkola katselee Kallion kirkon tornista otettua valokuvaa. – Tuo voi hyvinkin olla talo, jossa olen joskus asunut, hän nauraa. Torkkelinmäen lä-hellä sijaitseva kerrostalo linkittyy 1900-luvun alun kivitalojen rakennus-buumiin. alueella on myös hyvin jyrkkiä mäkiä, jollaisia ei nykysäännös-ten mukaan saa enää rakentaa.

n Suomessa tuhottiin 1960-luvun modernisoitu-misvimmassa suuri määrä vanhoja rakennuksia betonilaatikoiden tieltä. Mutanen näkee silti sen ajan rakennusten estetiikan.

– Minua kiehtoo ympäristössä uuden ja van-han yhdistyminen. Monesti haikaillaan vanhaan, mutta on otettava huomioon esimerkiksi se, että perheet asuivat nykyistä tiiviimmin, monilapsi-nen perhe joskus jopa yhden huoneen asunnossa. Toisaalta kaduilla ja pihoilla oli aina elämää.


Signe Brander (1869–1942) oli tunne-

tuimpia vanhaa Helsinkiä ku-vanneita valokuvaajia. Muinais-muistolautakunta palkkasi Branderin kiihkeästi muuttuvaa kaupunkikuvaa ikuistamaan. Dokumentoinnin hän teki vuosina 1907–1913. Tuloksena oli 907 valokuvaa, joita voi ihalla Hakasalmen huvilassa 28.3.2010 asti.

19.12. Fallkullan kotieläintila Perinteinen, koko perheelle tar-koitettu joulurauhan julistus klo 10.30–16. Ohjelmassa askarte-lua, hevosajelua, joulukuvaelma, tiernapojat, kahvila. Vapaa pääsy. Osoite Malminkaari 24. Avoinna 23.12.–3.1. klo 10–15.

11.12.Satupäivä Valtakunnallista satupäivää viete-tään ympäri maan. Lapsille luetaan satuja päiväkodeissa, kirjastoissa, museoissa, teattereissa ja kouluis-sa. Päivä korostaa lapsen oikeutta satuun, satujen ja kertomusten ää-ressä.

6.12.–6.1. Tallitontun reittiTallitontun reitillä Korkeasaaressa voi etsiä merkkejä tontun puuhista, nuuskia tallin tuoksua ja uppoutua talvisen saariston luonnonrauhaan.

13.12. Lucian päiväLucia kruunataan Tuomiokirkossa klo 17. Valon kulkue matkaa klo 18 Aleksanterinkadun, Keskuskadun, ja Bulevardin kautta Hietalahden-torille.

Rauhaisaa joulukuuta!Jouluun virittäytymisen voi aloittaa jo ensimmäisestä adventista vaikkapa vierailemalla Töölönlahden Talvipuutarhan joulukeitaassa tai sytyttämällä kotona kynttilän ja ihailemalla sen lämmintä liekkkiä.

Kaupunki täyttyy joulukuussa mukavista tapahtumista, jot-ka kutsuvat väreillään ja tuoksuillaan. Tallitonttu seikkailee Korkeasaaressa, Seurasaaressa voi kulkea joulupolkua pit-kin, Haltialassa voi hypätä hevosajelulle ja Falkullan koti-

eläintarhassa riittää puuhaa koko perheelle. Lucia-neito kruunataan Tuomiokirkossa, ja valon kulkue matkaa läpi kaupungin keskustan.

Juhlan tunnelma syntyy parhaiten pienistä asioista: glögin tuok-susta, piparkakkujen puraisusta, kynttilöiden hehkusta ja perinteisis-tä joululauluista. Niitä voi kokea Espan joulumarkkinoilla tai Vanhan myyjäisissä, joista löytää pieniä, käsintehtyjä yllätyksiä läheisille. Lah-jassa parasta on kaunis ajatus. Rauhalliseen tunnelmaan virittäytyy myös lukuisissa konserteissa, jotka soivat kirkoissa ja konserttisaleis-sa. On aika pysähtyä, kuunnella ja hiljentyä.

13.–23.12. Vanhan joulumyyjäisetPerinteiset Vanhan Ylioppilasta-lon joulumyyjäiset kutsuvat naut-timaan joulutunnelmasta ja hank-kimaan käsityöläisiltä aitoja lahjoja pukinkonttiin.

12.–20.12. Kauneimmat joululaulut Kaupungin eri kirkoissa ja konsert-tisaleissa lauletaan yhdessä kau-neimpia joululauluja koko joulun-alusajan. Vapaa pääsy.

28

vapaa-aika


12.12. Joulupolku ja työpajatTalven taikaa ja joulun juhlaa löy-tyy joulupolun varrelta Annan-talossa. Kohtaa tiernapojat, nau-ti musiikista, valmista omat pie-net lahjasi pukinkonttiin, ihastele tulitanssin lumousta ja ajele he-voskyydillä. Joulupolku jokaiselle tonttulakin kantajalle.

7.–22.12. Tuomaan markkinat13. kerran järjestettävät Esplana-din puiston markkinat ovat uusi-neet ilmettään, mutta paikalla ovat yhä tutut käsityöläiset jouluisine tuotteineen ja taidonnäytteineen, taiteilijat, yhdistykset sekä viikon-loppuisin joulupukki.

13.12. Joulutapahtuma Haltialassa klo 12-17 Koko perheen tapahtuma, missä maatilan eläimet ovat lasten ihastel-tavina ja jouluevankeliumi esitetään lampolassa. Ilmainen hevosajelu. Osoite: Laamannintie.

13.12. Seurasaaren joulupolku Seurasaaren ulkomuseossa järjes-tetään Seurasaaren joulupolku lap-sille ja lapsenmielisille. Polulla voi seurata jouluisia näytelmiä, laulaa joululauluja, leikkiä tonttujen kans-sa tai kuunnella satuja. Joulupukki ja joulumuori ovat mukana kuule-massa lasten joulutoiveita.

gallupRakkain joulumuistosi?KYSYIMME KAUPUNGIN TYÖNTEKIJÖILTÄ, MISSÄ JA MITEN HE VIETTÄVÄT JOULUA. ENTÄ MIKÄ ON KAIKKEIN RAKKAIN JOULUMUISTO?

31.12. Uudenvuodenaaton erikoisopastukset Opastuksia klo 17 Yö-näyttelyssä Sederholmin talossa ja Horison-tissa Helsinki -näyttelyssä Sofian-katu 4:ssä.

17.12. Oratorio, Finlandia-talo klo 19Kaupunginorkesteri Georg Fried-rich Händelin oratorio Messias. HKO:n syyskausi huipentuu yhteen maailman kuuluisimmista oratori-oista. Liput: 20 / 13 / 6 €

15.12.Muista tuttavia ja sukulaisiaPostita kotimaan joulutervehdyk-set 0,60 eurolla viimeistään 15.12. niin varmistat, että ne ehtivät pe-rille ennen joulua. Tarkista oikea osoite ja postinumero! Mitäs jos tänä vuonna askartelisit kortit itse?

teksti OUTI NIEMELÄ kuvat NOORA ISOESKELI


✱ VILLE LEPISTÖprojekti-insinööri, HKLVietän joulunpyhiä vanhempieni luona sekä mah-dollisesti matkustellen. Jouluruoat ovat tärkein jou-luperinne. Annamme muutamia lahjoja perhepii-rissä, se on ihan mukava tapa.

Paras jouluun liittyvä muisto on, kun sain joitakin vuosia sitten lahjaksi sähköjunarataani pienen tärkeän osan, jakorasian. Tämä tapaus osoitti, että tulitikkurasiankin kokoinen lahjapa-ketti voi olla se kaikkein parhain!

✱ AILA KORPIlaatupäällikkö, terveyskeskusOlen paljasjalkainen pääkaupunkiseutulainen ja vietän kaupunkijoulua perhepiirissä. Aamulla syö-dään joulupuuroa. Jouluna viemme myös kynttilöitä

haudoille ja usein käymme joulukirkossa. Annan paljon itse tehtyjä lahjoja, niissä on ajatus-

ta. Ylipäätään jouluna lahjat eivät ole se itsetarkoitus, vaan perheen kanssa yhdessä oleminen ja joulun yhdessä tekeminen.

Parhaat joulumuistot taitavat löytyä lapsuudesta. Lämmöllä muistelen ai-koja, jolloin Etelä-Suomessakin oli vielä paljon lunta. Pientä polkua pitkin tai kelkalla kuljimme naapureihin kyläilemään. Kuusessa paloivat oikeat kynttilät.

✱ SAMPO PAJARIjohdon laskentatoimen asiantuntija, sosiaalivirastoVietän joulua tänä vuonna Rovaniemellä vaimon suvun luona. Joulut vietän aina perhepiirissä. Pa-rasta on kun saa olla koko päivän yhdessä rakkaiden kanssa ilman kiirettä ja syödä hyvin. Muutaman lahjan annan, jotain pientä jokaiselle.

Paras joulumuisto ovat lapsuuden joulut mummolassa. Jännitimme pukin tuloa ja pitkän odottamisen jälkeen vihdoin näimme hänet.

✱ MERVI ABELLrakennusarkkitehti, rakennusvalvontavirastoVietän jouluni Vanhassa Porvoossa. Paikalle ke-rääntyy runsaasti perhettä. Käymme joulukirkossa ja menemme vuosittain porukalla kuuntelemaan

joulurauhan julistusta Porvoon Raatihuoneentorille. Tänä vuonna aion antaa lahjaksi ainakin terveysvaikut-

teista suklaata, josta kuulin ihan hiljattain. Rakkain joulumuisto löytyy lapsuudesta: kuusen tuoksu. Jouluaattoaamu-

na sai koristella kuusen ja haistella tuoreen joulupuun tuoksua. Olemme tut-tavien kanssa ihmetelleet sitä, kun nykypäivän kuuset eivät tunnu samalla ta-valla enää tuoksuvan.

tapa

htum

ia

Erja Lehto

Mari H

ohtari


Arvaa, ellet tiedä -palstalla kysyttiin viimeksi Helsingin luonnonsuojelualueiden määrää. Oikea vastaus on: 40. Näiden luonnonsuojelualueiden lisäksi Helsingissä on neljä Natura 2000 -aluetta. Kaikkien vastanneiden kesken arvoimme yllätyspalkintoja.

Palkinnot menivät seuraaville: Reetta DeWan, Kaarina Makkonen, Tiina Karjalainen, Tarja Korhonen ja Pirkko Hämäläinen.

ILMOITUS

TAULUTiedot palstalle

[email protected].

Seuraavan kalenterin

aineistopäivä on

12. tammikuuta.

■ KAUPUNGIN TALVIPUUTARHAN väki on valmistellut kaikenikäisille kävijöilleen tunnelmallisen joulukeitaan. Joulukoris-telu on esillä aina loppiaiseen 6.1. asti.

Puutarhan floristi on loihtinut joka joulu hieman erilaisia jouluasetelmia, joissa käytetään uusia lajikkeita. Vanhoja ja arvokkaita lajeja edustavat kameliapuut kukkivat sopivasti sesonkiaikaan. Uutta on vanhan ajan pirtti.

Annantalon toiminta vuodeksi 2010 Töölöön■ ANNANTALON TAIDEKESKUKSEN toi-minta siirtyy Kampista Töölöön vuodeksi 2010 toimitilojen ilmanvaihdon peruspa-rannuksen vuoksi. Taidekeskuksen väliai-kaistiloina on entinen Social- och kommu-

nalhögskolan osoitteessa Topeliuksenkatu 16. Muutto tapahtuu tammikuun aikana.

Taideopetuksen kevätlukukausi on normaalimittainen ja käynnistyy helmi-kuun alussa. Syyslukukausi on hiukan ta-vallista lyhyempi.

Avointa ohjelmatoimintaa ja näyttelyi-tä ei vuoden aikana varsinaisesti järjestetä. Annantalossa toiminta käynnistyy jälleen täysipainoisena tammikuussa 2011.

Joulukuusen hankintaan!■ HELSINGIN KAUPUNGILLE joulukuusia toimittava Jalo Rautiainen tarjoaa henkilöstölle ostoedun joulukuusista (henkilöstökortti mukaan).Kuusien hinnat:· 1,5 m 20 euroa / 2,0 m 23 euroa /2,5 m 25 euroa / 3,0 m 28 euroa.Myyntipaikkana Itäkeskuksen Citymarket 18.–23.12., tavaratalon aukioloaikoina.

Työterveys-keskus muutti Keskuskadulle■ HELSINGINKADULLA JA Sturenkadulla toiminut työterveyshuolto muutti uusiin tiloihin Keskuskadun työterveysasemalle. Uusi osoite on Keskuskatu 8, 5. krs. Muu-tos koskee 30 virastoa. Puhelinnumerot säilyivät ennallaan.

Sturenkadun laboratorio ja sosiaalivi-raston päivähoidon vastuualue puolestaan siirtyvät Helsinginkadun työterveysase-

Talent Studio auttaa työllistymään■ SOSIAALIVIRASTON TYÖHÖNOHJAUSYKSIKKÖ on avannut uuden Talent Studio -työ-hönvalmennuspalvelun joulukuun alussa. Se tarjoaa työhönohjauksen asiakkaille fyysiset ja virtuaaliset työnhakupalvelut ja on vastaus muuttuneiden työmarkkinoiden haastee-seen. Konsepti pohjautuu digitaalisen tekniikan hyödyntämiseen. Työnhakijoiden ohella Talent Studio palvelee myös työnantajia heidän työvoimatarpeissaan. > Lisätietoa: Pirkko Nyholm, puh. 310 46712, [email protected]; Tomi Tommola, puh. 310 46710, [email protected]

Talvipuu-tarhan

joulukeidas tarjoaa

hengähdys-paikan

malle. Helsinginkadulla jatkavat opetus-viraston, terveyskeskuksen sekä suomen-kielisen työväenopiston työterveyspalvelut sekä fysioterapiaosasto.

Montako vuotta henkilöstökassa täyttää tänä vuonna?

Vastaukset 12.1.2010 mennes-sä sähköpostilla [email protected] tai osoitteella Helsingin Henki, Sari Ruusutie, PL 4500, 00099 Helsingin kaupunki. Kaikkien vastanneiden kesken arvotaan leffalippuja.

Arvaa, ellet tiedä!

Oppisopimuskoulutusta tarjolla

31

Pek

ka S

auri

Ilmestymisaikataulu 2010Nro 1 3.2. aineisto 4.1. Nro 2 31.3. aineisto 4.3. Nro 3 2.6. aineisto 23.4. Nro 4 1.9. aineisto 4.8.Nro 5 20.10. aineisto 17.9. Nro 6 8.12. aineisto 4.11.

Lehti postitetaan kaupungin henkilöstölle palkanlaskentajärjestelmän osoi-tetietojen mukaan. Jos haluat pois lehden jakelusta, ilmoita nimesi ja osoittee-si sähköpostilla [email protected]. Lehti ilmestyy myös pdf-verkkolehtenä www.hel.fi/helsinginhenki.

Helsinginhenki

1 Minkä niminen on Sörnäisissä avattu nuorten toimintakeskus?

❒ a. Happo❒ b. Hippo❒ c. Happi

2 Minkä niminen on Leena Parkkisen vuoden esikoiskirja?

❒ a. Sinun jälkeesi, Max❒ b. Sinun jälkeesi, Moritz❒ c. Sinun kanssasi, Max

3 Mistä tulee lyhenne HSL?

❒ a. Helsingin Shakkiliitto❒ b. Helsingin Sukellus Liitto❒ c. Helsingin Seudun Liikenne

4 Paljonko kaupungin henkilös-töstä on maahanmuuttajia?

❒ a. 5 %❒ b. 7 %❒ c. 9 %

5 Millä nimellä jugend myös tunnetaan?

❒ a. art deco❒ b. art moderne❒ c. art nouveau

6 Monesko päivä loppiainen on jouluaatosta?

❒ a. 11❒ b. 13❒ c. 15

Vastaukset: 1c, 2a, 3c, 4a, 5c, 6c, 7c, 8b, 9a, 10b

K YSY M

YS

TÄ

• k

uka •

mitä • m

issä • milloin •

10


■ OLETKO KAUPUNGIN palveluk-sessa toimistotehtävissä? Haluatko kehittää ammattitaitoasi oppisopi-muksella? Oppisopimuskoulutus perustuu työsuhteeseen sekä työn-antajan ja työntekijän väliseen so-pimukseen osaamisen kehittämi-sestä. Oppisopimuskoulutukseen sisältyy oppimista työpaikalla ja tietopuolista opetusta oppilaitok-sessa.

Opetusviraston oppisopimus-toimisto järjestää oppisopimus-koulutuksena seuraavat tutkinnot:

Liiketalouden perustutkinto, merkonomiKoulutus on tarkoitettu kaupun-gin palveluksessa toimistotehtä-vissä toimiville. Koulutuksen kesto on noin 2 vuotta. Lähiopetuspäiviä oppilaitoksessa 2–3 pv/kk. Koulutus alkaa 19.1. Tietopuolisen koulutuk-sen toteuttaa Edupoli, Lämmittä-jänkatu 2 A, 00880 Helsinki.

Sihteerin ammattitutkintoKoulutus on tarkoitettu kaupun-gin palveluksessa toimistotehtävis-sä toimiville. Koulutuksen kesto on noin vuosi. Lähiopetuspäiviä oppi-laitoksessa 1 pv/kk. Koulutus alkaa tammikuussa 2010.

> Lisätietoja koulutuksista: • oppisopimusneuvoja Johanna Rissanen, 310 86693, [email protected]• koulutustarkastaja Virpi Heinonen, 310 86871, [email protected]• koulutustarkastaja Tuula Kajaste, 310 86695, [email protected] • sihteeri Virpi Kast, 310 89828, [email protected].

Anna tuhansien kukkien kukkia.” ”

JUS

SI P

AJU

NE N

Yö-näyttely avautui Sederholmin talossa■ KAUPUNGINMUSEON SEDERHOLMIN talossa Senaatintorin kulmalla avattiin Yö-näyttely, joka kertoo kaupungin elämästä pimeyden hetkinä. Vanhan kauppiastalon hämärissä huoneissa tir-kistellään entisaikain makuukamareihin, ura-koidaan yötöitä, ilakoidaan juhlahumussa, tulki-taan unia ja säikytään yön aaveita. Yö-näyttely on rentouttava ja virkistävä aikamatka öiseen Hel-sinkiin. Siihen on valikoitu kaupunginmuseon kokoelmista yön eri puolia valottavia esineitä.> Näyttely avoinna 20.11.–29.8.2010: ke–su klo 11–17, to 11–19. Vapaa pääsy. Sederholmin talo, Aleksanterinkatu 18.

7 Kuinka paljon kertamatka-lipuista ostetaan kännykällä?

❒ a. noin 20 % ❒ b. noin 30 % ❒ c. noin 40 %

8 Kuka valittiin Palloliiton puheenjohtajaksi?

❒ a. Olli Rehn❒ b. Sauli Niinistö❒ c. Paavo Lipponen

9 Montako työsuojelun toimialuetta kaupungilla on?

❒ a. 13❒ b. 18❒ c. 25

10 Entä montako työn-tekijää työsuojelussa on?

❒ a. 35❒ b. 51❒ c. 67

kuva Tom

mi Tu

om

i


GoG

ojo

ulu

kuu

200

9–ta

mm

iku

u 2

010

4.11.–31.12. esikaupungeissa tapahtuuValokuvia, videoita ja diaesityksiä 26 kaupunginosan nykypäivästä Kampin Laiturilla. > laituri.hel.fi

13.11.–14.2. suomalainen muotokuvaTaidemuseo meilahti esittelee kavalkaadin suomalaisia muotokuvia vuosilta 1809–2009.

20.11.–29.8. yö-näyttelySederholmin talossa Yö-näyttely, joka kertoo kaupungin elämästä pimeyden hetkinä. > www.helsinginkaupunginmuseo.fi

1.–6.1. valon vuodenaikaNäe Helsinki uudessa valossa. Senaatintori ja Eduskuntatalo valaistaan ihailtaviksi. > www.valonvuodenaika.fi

6.1. loppiainenJoulunpyhät päättyvät loppiaiseen. Kaupat, pankit ja postit ovat suljettuina.

11.1. työväenopisto alkaa Työväenopistojen kevätkausi alkaa. Testaa uutta kurssihakua ja ilmoittautumisjärjestelemää!> www.ilmonet.fi

26.–31.1. doc point -festivaaliDoc Point - Helsingin dokumenttielokuva- festivaalin aiheena on Puola ja Yhdysvallat. > www.docpoint.info

3.2.helsingin henki 1 ilmestyyAiheina muun muassa henkilöstön enna-kointimallit, koulutyö, liikenteensuunnittelu ja taukoliikunta.

062009 Helsingin henki

Documents

Helsingin henki 6/2009