Helsingin henki 6/2010

ihm

iset

SIVU 16

auttamista

Helsingin 062010

SIVU 28

SIVU 10

Kampinteho-kuuri

Helsingin kaupungin henkilöstölehtihenki

Kimpassa töissä & kotona

Vapaaehtoista Stadin Brankkarit kannattavat hyvää asiaa.

teem

a

SIVU 06

Vuoden2011eväät duunissa

Maissi Kasurinen

Palaute ja juttuideat:[email protected]

JULKAISIJA Helsingin kaupungin henkilöstökeskus, PL 4500, 00099 Helsingin kaupunki PÄÄTOIMITTAJA Maija-

Liisa Kasurinen, puh. (09) 310 37956, 050 310 3954, [email protected] TOIMITTAJA Katariina Käyh-

kö, puh. (09) 310 64988, 040 336 0807, [email protected] TOIMITUKSEN SIHTEERIT HENKILÖSTÖKES-

KUKSESSA Sanna Karppelin, puh. (09) 310 37954, 050 517 9184, [email protected], Sari Ruusutie, puh. (09)

310 37955, 050 517 9213, [email protected] TOIMITUSNEUVOSTO Terttu Forsström (pj), Johanna Joutsiniemi,

Mikko Juuti, Kaarlo Kontro (JUKO), Panu Oksman (KTN), Satu Pikkarainen (JHL), Eeva Rinne (Tehy), Kaarina

Salminen (Jyty), Irmeli Snellman (TNJ/Super), Ari Tammi, Moa Thors TOIMITUS JA ULKOASU Otavamedia

Oy / Kynämies, Köydenpunojankatu 2 a D, 00180 Helsinki, puh. (09) 1566 8510, www.kynamies.fi

TUOTTAJA Maija Kajanto, [email protected] PAINOPAIKKA Sanomapaino Oy, Sanomala

2010 PAINOS 39 000 kpl 22. VUOSIKERTA ISSN 0787-7994 (painettu) ISSN 1797-6170

(verkkolehti)

02

Stadi{ pääkirjoitus }

Vuosi vaihtuu, mitä ensi vuonna on luvassa? Tässä nu-merossa luodaan katsaus tulevan vuoden keskeisiin haasteisiin. Vuonna 2011 kaupungin talous on edel-leen kireä, ja taantuman seuraukset vaikuttavat sii-hen yhä. Kaupunki velkaantuu edelleen. Tavoitteena

on, että lainakanta ei kuitenkaan kasvaisi enää lisää.Henkilöstölle on hyvä uutinen, että kaupunki ei jatkossakaan

irtisano tai lomauta vakinaista väkeään. Jos taantuma mitään hy-vää on tuonut tullessaan, niin kenties juuri sen, että kaupunki työn-antajana erottuu monista muista työllistäjistä pitkäjänteisenä ja varmana toimijana. Tämä on rekrytoinnissa selvä etu.

Pääosin henkilöstö kokee työnsä työterveystutkimuksen mu-kaan aiempaa motivoivammaksi. On kuitenkin myös ihmisiä, joi-den motivaatio on tiukoilla ja jaksaminen vähissä. Heidän tuke-miseensa ja hyvinvoinnin parantamiseen on panostettava. Työstä palautumista, työaikajoustoja ja työnjohtamista on onneksi tar-koituskin edistää, ja myös työterveyskeskuksen, esimiesten ja työ-paikkojen väliseen yhteistyöhön on luvassa parannusta.

Organisaatiomuutokset rassaavat väkeä – ainakin aluksi. Muu-toksilta ei luonnollisesti vältytä ensi vuonnakaan. Ruotsinkielinen päivähoito siirtyy sosiaalivirastosta opetusvirastoon. Henkilöstön asemaan sinänsä muutos ei vaikuta. Maahanmuuttajien neuvonta-piste muuttaa Itiksestä kaupungintalolle ja yhdistyy Virka Infoon. Jatkossa yhdestä pisteestä voi neuvoa hakea kuka tahansa stadilai-nen. Muutos on perusteltu ja tarkoituksenmukainen; jossain vai-heessa maahanmuuttaja lakkaa olemasta ensisijaisesti maahan-muuttaja, ja kysymykset ja tiedontarpeet muuttuvat samankaltai-siksi muiden asukkaiden tarpeiden kanssa.

Sataan vuoteen ei kantakaupunkiin ole rakennettu uusia kau-punginosia. Jätkäsaaren, Kalasataman ja Kruununvuoren raken-taminen asuinalueiksi on valtava projekti. Rakentaminen voi tarkoittaa henkilöstölle paitsi duunia, myös asunto-ja. – Asuntopuolella on tulossa lievää väljenemistä ja myös mahdollisuus Hitas-asuntoihin, apulaiskaupun-ginjohtaja Hannu Penttilä toteaa tässä numerossa.

Helsinki–Vantaan mahdollisen yhdistymisen käynnistäminen on valtuustojen käsittelyssä tam-mikuussa. Vuosi 2012 on Helsingin designpääkau-punkivuosi ja pääkaupungiksi tulon 200-vuo-tisjuhlavuosi. Molempien hankkeiden val-mistelu koskettaa meitä monin tavoin.

Haasteet ovat vaativia, mutta erit-täin kiinnostavia. Olemme mukana toteuttamassa tärkeää vuotta. En-nen vuodenvaihdetta on kuitenkin syytä rentoutua ja virkistyä.

Rauhallista ja iloista joulun aikaa!

Duunia, haasteita ja turvaa

MYYTTIEN VARHAISIN tarkoitus on selit-tää selittämätöntä. Ihmiskunnan aamuhä-märästä alkaen myytit ovat antaneet vas-tauksen elämän ja maailmankaikkeuden peruskysymyksiin: miten maailma on syn-tynyt, miten se aikanaan loppuu ja miksi aurinko kiertää taivaalla.

MYÖS MEIDÄN OMAT työpaikkamme ovat täynnä tarinoita, jotka ovat versioita tai ai-nakin heijastumia ikivanhoista myyteistä. Organisaatiolla voi olla oma luomisker-tomuksensa: sen perustajan merkitys voi tuntua vuosikymmeniä, hän voi elää kerto-muksissa osaksi todellisena, osaksi taruik-si tehtyinä. Edellisen johtajan tai virastota-lon aikaa voidaan muistella kukoistaneena kulta-aikana, samoin kuin keltit muisteli-vat hyperborealaisten aikaa. Uutta tuotetta, konseptia tai ydinosaamista etsitään yhtä ponnekkaasti kuin alkemistit Viisasten ki-veä. Uuteen johtajaan voidaan kiinnittää samanlaisia toiveita kuin meren takaa tul-leeseen lohikäärmeen tappajaan. Tulos-sa olevaa organisaatiomuutosta voidaan odottaa kuin maailmanloppua, jonka tu-loa myös maailmanlopun profeetat kahvi-huoneissa julistavat.

TYÖYHTEISÖT OVAT usein rikkaita symboli- ja myyttiympäristöjä, jois-

ta voi nauttia ihan harrastuksenkin

vuoksi. Edgar Scheinin tunnetussa mallis-sa organisaatiokulttuurin kuvataan koostu-van kolmesta tasosta. Päällimmäisen tason muodostavat organisaation näkyvät osat. Näitä ovat organisaatiossa työskentelevät ihmiset, heidän työnsä tulokset, pukeutu-misensa ja tapansa toimia ja puhua. Seu-raavalla, alemmalla tasolla, ovat työpaikan arvot ja normit, jotka ohjaavat ihmisten toi-mintaa. Organisaatiokulttuurin syvin taso muodostuu tavallisen tietämyksen ulko-puolisista ja ainakin osaksi tiedostamatto-mista uskomuksista. Organisaation myy-tit kuuluvat tälle syvätasolle. Ne ovat nä-kymättömissä, usein myös tunnistamat-tomissa. Silti ne voivat vahvasti vaikuttaa työpaikan ihmisten ajatuksiin ja toimin-taan.

MUUTOSKYKY ON rajallinen niin yksilöi-den kuin yhteisöjenkin osalta. Kyky erot-taa todellinen näennäisestä on muutok-sessa keskeisintä. Jos käytämme energiaa uusien termien opetteluun, vanhojen asioi den kutsumiseen uusilla nimillä, ei muutosenergiaa enää riitäkään syvällisten ja rakenteellisten muutosten aikaan saami-seen. Pinnallisten muutosten avulla vah-vistetaan olemassa olevia rakenteita ja aja-tusmalleja, myös niiden heikkouksia. Nii-den avulla ei luoda uutta.

MONET KEHITTÄMISHANKKEET epäonnis-tuvat siksi, että ulkoa tuodut opit joutuvat ristiriitaan työyhteisön syvimpien totuuk-sien kanssa. Johtamisoppaiden päiväper-hoset voivat olla varsin heppoisia työkalu-ja silloin, kun niitä vastassa sattuu olemaan jokin ihmiskunnan ikäinen myytti.

Kirjoitus perustuu kirjoittajan hiljattain ilmestyneeseen teokseen Työpaikan ikuiset myytit, PS-Kustannus.

Työelämä ja ikuiset myytit

Helsingin henki | joulukuu 2010

Stadi365 Organisaatiopäällikkö

Vesa Paavola talous- ja suunnit-

telukeskuksestapohtii työpaikkojen

tarinoita.

sisältöp

alki

nto

03

{ joulukuu 2010 }

06 TEEMAMitä on odotettavissa ensi vuonna? Apulaiskaupunginjohtajat valottavat tulevaisuutta muun muassa asumisen ja joukkoliikenteen näkökulmasta.

10 DUUNISSAKampin palvelukeskuksessa haluttiin voida paremmin. Päättäväisillä otteilla työilmapiiri käännettiin uuteen suuntaan.

14 AMMATTIVelkaneuvoja näkee talouslaman todellisuuden.

15 YMPÄRISTÖYmpäristöraportti kertoo, miten pienistä teoista ekologisuus voi olla kiinni.

16 REPPARIKaupunki yhdistää ihmisiä – välillä varsin konkreettisestikin.

24 TYÖHYVINVOINTITyösuojelupakki tulee kaikkien käyttöön.

28 LIIKKEELLÄVapaaehtoisuus on asia, joka tuottaa kivoja leluja, puhtaita puistoja ja rohkeita seinäkalentereita.

PALSTAT

04 Helsinki 180˚05 Uutiset26 Haloo, mistä on kyse?30 Ilmoitustaulu32 Uusi duuni

22 ASUKASUudenmallinen palotarkastus tähtää fi ksumpiin turvallisuustekoihin.

KAFFELLAUralla voi edetä, vaikka työnantaja ei vaihtuisikaan.

27 TYÖKALUTAhjosta tulee ensi vuonna todellisuutta kaikille.

12TALOUS Keski-Pasilaan nousee uusi ja vaikuttava tornitaloalue.

+ Helsingin Henki on vuoden paras henkilöstölehti

HELSINGIN HENKI ON VOITTANUT valtakunnallisen Vuoden parhaat henkilöstölehdet -katsauksen. Kilpailun järjesti ProCom Viestinnän ammattilaiset.

Kilpailussa arvioitiin lehtien journalistista sisältöä, kokonaiskonseptia ja visuaalista ulkoasua, kuten taittoa, kuvien käyttöä ja typografiaa. Tuomaristo kiitti muun muassa lehden runsautta, lukijaa lähelle tulevaa otetta, lehden hyvää rakennetta ja monipuolisuutta.

Helsingin Henki oli viime vuonna samaisen kilpailun kakkonen. Tänä vuonna ponnistettiin ykköseksi ja taakse jäi muun muassa Alma Median henkilöstölehti.

Kilpailussa arvioitavana oli lehden numero 2/2010, jonka toimituksen muodostivat päätoimittaja Maija-Liisa Kasurinen, toimittaja Katariina Käyhkö, toimituksen sihteerit Sanna Karppelin ja Sari Ruusutie sekä tuottaja Laura Heikkinen, AD Heljä Hyytiä ja toimituspäällikkö Jari Kallio Kynämiehestä.

Toimitus toivoo jatkossakin voivansa tehdä parasta mahdollista lehteä teille lukijoille! > Lehti ilmestyy myös verkossa www.hel.fi/helsinginhenki

{ tiesitkö että... }

21


Fred BjörkstenAntti Verkasalo

Testure Oy

Mika Lappalainen

04 Helsingin henki | joulukuu 2010

+

{ Hel

sink

i 180

° }

Vuosi 2010 jää monille mieliin erikoisten sääilmiöiden vuotena. Talven lumikasat riemastuttivat hiihtokansaa ja luonnonla-

tuja pidettiin Helsingissäkin hiihtokuntoisina pitkälle kevää-seen. Lämpötila pysytteli talvella nollan alapuolella yhtäjaksoi-sesti harvinaisen pitkään. Suurimmassa osassa maata pakkas-

jakso ylsi kolmen pisimmän joukkoon sitten 60-luvun alkuvuosien. Lumen tulo myös jumiutti joukkoliikennettä ja aiheutti harmia erityisesti raideliiken-teelle.

Kylmää talvea seurasi helteinen kesä. Heinäkuussa helleraja ylittyi Suo-messa 24. päivää lukuun ottamatta jokaisena päivänä, ja kaupungin uimaran-noille kerääntyi väkeä.

Sunnuntai-iltana 8. elokuuta koettiin jännittäviä hetkiä, kun Viron suun-nalta saapunut myrsky pyyhkäisi yli Helsingin. Pilvet pimensivät taivaan ja pimennystä seurasi yli tunnin kestävä salamointi. Helsingin Sanomat pyysi lukijoiltaan valokuvia myrskystä. Tuloksena lehden nettisivuille saapui valta-va kuvakavalkadi aavemaisesta, myrskyn valtaamasta kaupungista. •

Ilmoja pidellyt!

teks

ti M

Aij

A K

AjA

nt

o

> Viileä ja hehkuva Helsinki> Helsinki on maailman viidenneksi kylmin

pääkaupunki. Euroopan pääkaupungeista vain Valko-Venäjän Minsk on Helsinkiä kylmempi.

> Viime kesä oli lämpimin kolmeentoista vuoteen. Kesän keskilämpötila oli Kaisaniemessä mitattuna 18,3 astetta.

> Ennätyksellinen tuulen voimakkuus mitattiin Helsinki–Vantaalla marraskuussa 2008. Tuolloin tuuli puhalteli 20 m/s.

Paul William

s

Pertti Nisonen

05

qrtwtug uutiset


Kaikkien aikojen paras matkailuvuosi ■ KULUVAS TA VUODESTA odotetaan erit-täin hyvää matkailuvuotta, joka päihittäisi jopa aiemman ennätysvuoden 2008. Hel-singin majoitusliikkeiden yöpymiset kas-voivat tammi–elokuussa yhdeksän pro-senttia viime vuoden vastaavaan ajanjak-soon verrat tuna. Kasvua on kirjattu koti-maasta miltei 13 prosent tia ja ulkomaan

markkinoilta viisi prosenttia. > Lisätietoja: www.visithelsinki.fi > Media > Matkailutilastot

■ HELSINGIN SATAMA voitti ESPOn (Euro-pean Sea Ports Organisation) kilpailun. Toista kertaa järjestettävän kilpailun ai-heena oli tänä vuonna satamien integroi-tuminen kaupunkiin. ’’Annoimme erityi-sesti arvoa Helsingin Sataman halulle yl-läpitää satamatoimintaa kaupungin kes-kustassa siten tukien Helsingin merellistä identiteettiä’’, perusteli tuomariston pu-heenjohtaja John B. Richardson.

Vuosaaren huipun maisemointi taas sai

ympäristöministeri Paula Lehtomäeltä kunniamaininnan. Aiemmin Vuosaaren huipun on palkinnut Maailman luonnon-suojelusäätiö IUCN. Vuosaaren kaatopai-kan ja maantäyttöalueen noin 60 hehtaa-rin laajuisen alueen maisemointi on hieno esimerkki pitkäjänteisestä luonnon hyväk-si tehdystä työstä.> Lisätietoja: www.portofhelsinki.fi jawww.hel.fi > Rakennusvirasto > Viher-alueet > Puistot > Puistot alueittain

Kaupungille uusi yhtenäinen HR-tietojärjestelmä■ KAUPUNGILLA ON KÄYNNISTYNYT henkilöstötietojärjestelmien uudistamishanke. Tätä nykyä kaupungilla on käytössä noin 80 eri järjestelmää. Tulevaan HR (human resources) -tietojärjestelmään sisällytetään kaikki kaupungin tärkeimmät HR-työvälineet. Samalla HR-prosesseja yhtenäistetään ja henkilöstöpalveluja lisätään. Järjestelmä tuottaa valmis-tuttuaan käyttäjilleen kaiken tarvittavan henkilöstötiedon sekä palveluihin liittyvät toi-minnallisuudet. Arvioitu valmistumisvuosi on 2015. Hankepäällikkönä toimii Petri Parru-koski henkilöstökeskuksessa.

Ruokakulttuuria ryhdytään kehittämään ■ VIIME KEVÄÄNÄ laadittiin kaupun-gille ruokakulttuurin kehittämisvalin-nat -ohjelma. Marraskuussa järjeste-tyssä ruokakulttuuriseminaarissa Hel-

singin kehittäminen suo malaisen ruoan ja huippugourmet’n keskukseksi alkoi elinkeinoelä män, oppilaitosten ja kau-pungin virastojen yhteistyöllä. Tavoit-teeksi on asetettu, että päiväkodeis-sa vuonna 2015 tarjoiltavasta ruoasta 50 prosenttia on luomua. Tori- ja halli-toimintaa kehitetään, ja Tukkuto rista tehdään uusi hyvän ruoan keskus.

Ruokaketjun ympäristövaiku tuksiin kiinnitetään huomiota, lähiruokaa suo-sitaan ja kaupunkilai sia valistetaan bio-jätteiden käsittelystä ja kompostoinnis-ta. Maankäy tön suunnittelulla pyritään edesauttamaan ruokakulttuurin kehitty-mistä ja etsitään ravintola- ja toritoimin-nalle sekä omatoimiseen vil jelyyn sovel-tuvia kaavoitusratkaisuja.

Ruokakulttuuri liitetään olennaisek-si osaksi World Design Capital Helsinki 2012 -vuoden ohjelmaa. Helsinki toimii aktiivisesti kansain välisessä Délice-ruo-kakaupunkien verkostossa ja alkaa ke-hittää gast ronomiasta vetovoimatekijää Helsingin matkailulle.

Vuosaaren huippu ja Helsingin Satama palkittiin

Laatu-palkintoja jakoon■ HELSINGIN ENERGI AN kau-kolämpö, HelenLämpö-liiketoi-minto, sai Laatukeskuksen arvos-tetun Recognised for Excellance 4 star -tunnustuksen yritysten toimin-nalliset yksiköt -sarjassa.

HelenLämpö nappasi myös toisen kaupunginjohtajan laatupalkinnoista. Toisen laatupalkinnon vei YritysHelsin-ki talous- ja suunnittelukeskuksesta. ”YritysHelsinki on hyvä esimerkki jul-kishallinnon modernista toimijasta, jonka toimintatavat ovat asiakasläh-töisiä”, kaupunginjohtaja Jussi Pa-junen perusteli valintaa.> Lisätietoja www.yrittajat.fi

Liikkumissopimus on Vuoden saavutus 2010■ VUODEN SAAVUTUS 2010 -KILPAILUN voittaja on terveyskeskuksen hanke Liikkumis-sopimus – arkiliikkumisen tukeminen kotihoidossa. Perusteluina mainittiin hankkeen toteuttaminen yli virastorajojen, yhteistyössä eri kumppaneiden kanssa. Työskentely-malli voidaan juurruttaa yhteistyömalliksi kotihoidon ja vanhustyön toimialalla, ja se on helposti monistettavissa kansalliselle tasolle niin kuntiin kuin yksityiselle sektorillekin.> Vuoden 2010 saavutuksesta kerromme lisää Helsingin Henki -lehdessä 1/2011.


teksti STIINA HONKAMAA

Kaupunki velkaantuu jatkossakin, mutta pyrkimyksenä on, että lainakanta ei kasvaisi. Kaupunginhallitus hyväksyi talousarvion ja laittoi siihen 38 mil-joonaa euroa lisää. Lisäys on ennätyksellinen, mutta taloustaantuma myllää kaikesta huolimatta.

Henkilöstö tietenkin pohtii, miten selviydytään, kun talous on tiukka ja resurssit eivät kasva. Apulaiskaupunginjohtajat ovat kuitenkin positiivisel-la mielellä.

– Taloustaantumalla ei käsittääkseni ole dramaattista merkitystä kau-pungin työtekijöiden kannalta. Ei pitäisi olla erityistä huolenaihetta budjetin perusteella, raken-nus- ja ympäristötoimen apulaiskaupunginjohtaja Pekka Sauri sanoo.

– Vaikka ajat ovat vaikeat, pidämme kiinni työsuhdeturvasta emmekä lähde lomautuksiin tai irtisanomisiin, Tuula Haatainen, sivistys- ja henkilöstötoimen apulaiskaupunginjohtaja jatkaa.

>

EEvvEvEääväväättätäätä

eennene ssii vvuuvuv oououddeeded lleleele llllllll eelellelVuosi 2 11

pyörähtää pian käyntiin, ja on aika katsoa, millä eväin siihen

lähdetään. Apulaiskaupunginjohtajat kertovat uusista alueista, sähköisistä

palveluista, säästöistä ja panostuksista.

Henkilöstö

07

teksti STIINA HONKAMAA

Työhyvinvointi kunniaanEnsi vuonna panostetaan työnjohtamis- ja työhyvinvointiasioihin. Johtamiseen ja esi-miestyöhön otetaan uudenlaisia toimintamalle-ja; työaikajoustoja ja työstä palautumista pyritään ke-hittämään.

– Viimeisimmän työterveyshuollon tutkimuksen mu-kaan kaupungin työntekijät kokevat työnsä entistäkin motivoivammaksi. Työhyvinvointi syntyykin paljolti sii-tä, että työ koetaan mielekkääksi ja se on hyvin johdettua. Samalla on tunnistettava ne ihmiset, joilla jaksaminen on todellinen ongelma. Usein on kyse ikääntyvistä työnte-kijöistä, mutta myös nuoret, joilla on ongelmia jaksami-sen kanssa, pitää tunnistaa. Nuorten työkyvyn tukemi-seen kiinnitetään ensi vuonna erityistä huomiota, Haa-tainen valottaa.

– Panostamme etenkin työterveyshuollon, esimiesten

ja työpaikkojen väliseen yhteis-työhön. Näiden kolmen kautta

voidaan vaikuttaa niin, että työ-olot tukevat jaksamista ja työhyvin-

vointia, hän jatkaa.Henkilökunta on välillä kovilla, ja jaksa-

minen on asia, joka on luonnollisesti tapetilla.– Pitää miettiä rohkeasti, mitä kaikkia välineitä meillä

on, jotta voimme helpottaa henkilöstön henkistä työtaak-kaa, sosiaali- ja terveystoimen apulaiskaupunginjohtaja Paula Kokkonen sanoo.

Hän peräänkuuluttaa etenkin vapaaehtoistyövoiman oivaltamista Suomessakin.

– Kunnalla ei ole voimavaroja palkata esimerkiksi seu-ralaisia yksinäisille vanhuksille, joita Helsingissä on pal-jon. On kuitenkin paljon käyttämättömiä vapaaehtoisvoi-mavaroja, joiden käytössä Suomi on jälkijunassa moniin muihin maihin verrattuna. Tarvitaan rohkaisua puolin ja toisin.


Järjestelmät

Kaupunkilaiset asioivat virkakoneiston kanssa jatkossa uusilla tavoilla. Sähköinen asiointi lisääntyy, ja toiminto-ja siirretään erilaisiin palvelukeskuksiin, joista palveluita löytää keskitetysti.

– Esimerkiksi maahanmuuttaja-asioiden neuvontapis-te yhdistyy Virka Infon kanssa. Sieltä maahanmuuttaja saa keskitetysti tietoa kaupungin ja Suomen käytännöis-tä. Neuvontapisteessä annetaan apua kahdeksalla eri kie-lellä ja ohjataan eteenpäin, Haatainen kertoo.

– Kaupungin asuntoja hakevat ovat jo pitkään käyttä-neet lähes yksinomaan nettilomakkeita. Niitä kehitetään edelleen. Samoin rakennuslupaprosessin sähköistäminen on hyvää vauhtia etenemässä, toteaa kaupunkisuunnit-telu- ja kiinteistötoimen apulaiskaupunginjohtaja Han-nu Penttilä.

Myös sosiaali- ja terveydenhoitopuolella mennään sähköiseen suuntaan. Tavoitteena on jonotuksen vähen-täminen. Ajanvarauksia ja erilaisia asiointeja pyritään saamaan verkkoon huomattavasti aiempaa enemmän.

– Kun ihminen soittaa terveysasemalle, hänen ei tar-vitse jäädä jonoon. Tietokantaan jää muistijälki, ja hänel-

le soitetaan takaisin. Tätä on jo kokeiltu, ja ensi vuonna systeemi on toivon mukaan laajassa käytössä. Myös re-septien uusimista pyritään saamaan sähköiseksi, Kokko-nen sanoo.

Kokkonen kertoo, että vapaa hakeutuminen terveys-asemalle on myös toteutumassa. Asiakkaat voivat hakeu-tua sopivimmalle terveysasemalle, jonka ei välttämättä tarvitse sijaita lähimpänä omaa asuinpaikkaa.

Myös kaupungin nettiportaalin uudistustyö alkaa ensi vuonna.

– Haasteena on saada järjestelmät yhteensopiviksi ja toimiviksi. Olemme hankalassa asemassa esimerkik-si Viroon verrattuna: meillä on jo pitkä historia internetin saralla ja satoja järjestelmiä, jotka pitäisi saada yhteensopivik-si. Kohtuullisen hyvin on vähäl-lä metelillä kuitenkin pystytty uudistamaan asioita, Kokkonen sanoo.

Ruotsinkielinen päivä-hoito opetusvirastoonTulossa on myös organisaatiomuutoksia. Esimerkiksi ruotsinkielinen päivähoito siirtyy sosiaalivirastosta ope-tusvirastoon.

– Työntekijän asemaan muutos ei vaikuta. Vaikka hal-lintoa rukataan, työsuhdeturva säilyy ennallaan, Haatai-nen sanoo.

– Keskustellaan myös paljon siitä, olisiko toimintoja kes-kitettävä ja pitäisikö laitoshuoltohenkilöstöä siirtää Pal-miaan. Asiasta vallitsee erilaisia näkemyksiä, Kokkonen kertoo.

Toimintojen keskittämisestä on kaupungilla hyviäkin esimerkkejä.

– Seurantaryhmä seurasi pitkäaikaissairaaloiden lak-kauttamista ja toimintojen siirtämistä sosiaalihuollon puolelle. Todettiin, että henkilökunnan mielestä muutos oli sujunut yllättävänkin hyvin. Kulttuurieroja on tieten-kin alojen välillä ja pitää opiskella toinen toistensa toi-mintatapoja, Kokkonen toteaa. >>

Sähköistä asiointia

Palvelut

Eväät ensi vuodelle


Helsingin ja Vantaan yhdistyminenHelsingin ja Vantaan mahdollinen yhdistyminen on herättänyt paljon keskustelua. Alatyöryhmät ovat tehneet selvityksiä, mutta prosessi on vielä kesken. Kaupunkien yhteisissä työryhmissä on pohdittu kaupunkien eroja ja yhtäläisyyksiä. Ensi vuonna päätetään, käynnistetäänkö varsinainen kuntaliitosprosessi vai ei. Asia on valtuustojen käsittelyssä tammikuun lopussa.

Asuminen

Asuntoja myös työntekijöilleKaupungin Arava-vuokrataloyhtiöt yhdistyvät Helsingin kaupungin Asunnot Oy:ksi ensi vuoden aikana. Tämän myötä syntyy maan suurin vuokrataloyhtiö, johon kuuluu noin 44 000 asuntoa. Samassa yhteydessä muodostetaan alueellisia asuntokiin-teistöyhtiöitä, joilla säilyy esikaupun-geissa tärkeä paikallistuntemus.

Yhteistyö paikallisten sosiaali- ja palvelutuotantoyksiköiden kanssa jatkuu. Talous ja pääomakanta koo-taan kuitenkin yksiin käsiin.

Työpaikkojen lisäksi rakennusprojek-tit tarkoittavat kaupungin työnteki-jöille myös asuntoja.

– Asuntopuolella on tulossa lievää väljenemistä ja myös mahdollisuus Hitas-asuntoihin, Penttilä valottaa.

Uusia asuntoja valmistuu ensi vuo-den aikana noin 4 000, ja määrä on kasvussa.

– Toivottavasti saadaan asuntojen kalleuteen lievennystä. Suunta on ai-nakin oikea, Penttilä sanoo.

Penttilä toivoo hintojen viilenty-mistä myös urakoiden vuoksi.

– Asuntorakentamisessa vallit-see ylikuumentuminen. Esimerkiksi urakkatarjoustilanne ei ole kaikkein paras. Hinnat ovat lämmenneet hie-man liikaa. Toivottavasti parin seu-raavan vuoden aikana päästäisiin hie-man tasaisempaan tilanteeseen, jossa rakennusohjelmaa voitaisiin toteut-taa myös taloudellisemmin ja kustan-nustietoisemmin.

Rakentaminen

Crusellin silta valmistuu, raitio-vaunulinja jälkijunassaKaupungin suuret rakennushank-keet jatkuvat myös ensi vuonna. Vanhat satama-alueet, joihin kuulu-vat Jätkäsaari, Kalasatama ja Kruu-nuvuori, ovat rakenteilla.

– Sataan vuoteen ei ole rakennettu uusia kaupunginosia kantakaupungin alueelle. Entisten satama-alueiden rakentaminen asuinalueiksi on valta-va, neljännesvuosisadan kestävä pro-jekti, Sauri sanoo.

Tällä hetkellä on meneillään Kruu-nuvuoren ympäristön arviointi. Jät-käsaaresta ja Kalasatamasta poiste-taan maaperän myrkkyjä.

– Jätkäsaaressa ja Kalasatamassa pysytään aiotussa etenemisnopeu-dessa. Kruunuvuoren rannassa to-teuttaminen ei pääse etenemään niin nopeasti, johtuen lähinnä valituksis-ta, Penttilä sanoo.

Ruoholahden, Salmisaaren ja Jätkä-saaren yhdistävä Crusellin riippusilta valmistuu tämän vuoden loppuun mennessä. Siltaa pitkin kulkee jat-kossa linjan 8 raitiovaunu.

– Raitiovaunulinjan valmistumi-nen viivästyy teknisten ongelmien vuoksi. Pääsy Jätkäsaareen toimii kui-tenkin toivottavasti jo vuoden alussa, Sauri kertoo.

Kaupunki valmistautuu myös mui-den alueiden rakentamiseen lähivuo-sina. Ensi vuoden aikana julkistetaan Eteläsataman, Kruunuvuoren sillan ja Keski-Pasilan suunnittelukilpailut.

– Isot rakennusprojektit pitävät rakennusalan työllisyyttä käynnissä. Rakennustöitä kaupungin työnteki-jöille riittää siis jatkossakin, Sauri sa-noo.

– Uudet asuinalueet merkitsevät myös sitä, että keskusta-alueille tulee asumaan uusia lapsiperheitä. Samal-la tulee kaikin voimin edistää kau-punkirakennetta ja palveluverkostoa tasapainottavaa täydennysrakenta-mista, Penttilä korostaa.

Liikenne

Tuula Haatainen – Monissa tilanteissa kuntarajat muodos-tavat tarpeettoman esteen palveluiden järjestämiselle ja kehittämiselle. Teem-

me paljon asioita samalla tavalla, mutta kustannuksissa ja etuisuuksissa on eroja.

Faktat on nyt selvitetty ja poliittisten päättäjien on otettava kantaa yhdistymiseen.

Hannu Penttilä – Maankäytön kannalta yhdistyminen an-taisi suuria mahdollisuuksia, jos siihen rohjetaan mennä. Alueiden toteutus no-peutuisi ja yhdistyneessä tilanteessa

meillä olisi monipuolisempi tarjonta, niin asunto- kuin toimitilapuolellakin.

Pekka Sauri– Yhdistyminen helpottaisi maankäytön suunnittelua, kun asioita pohdittaisiin kokonai-suutena. Ja faktahan on, että Helsinki-Vantaan lentokenttä on Vantaalla.

Paula Kokkonen – Joka tapauksessa arviointi on hyödyllinen. On vertail-tu toimintatapoja ja tunnuslukuja. Toivottavasti julkisuu-dessa vertailtaisiin jatkossa paremmin kokonaisuutta, eikä vain loppu-summia. Palvelurepertuaarit ovat kuitenkin kovin erilaisia. Täytyy nähdä, että kustannusrakenne on erilainen. Tietenkin pyrimme kohti pienempiä kustannuksia, mutta on muistettava, että vanhassa kaupunkirakenteessa palvelujen tuot-taminen on kalliimpaa kuin toisentyyppisissä olosuhteis-sa. Poliittinen koneisto ei helpolla lopeta olemassa olevaa toimintaa.

09Helsingin henki | joulukuu 2010

Joukko-liikenne kohdalleen, Pisara-rata suunnitteilleToimivaan joukkoliikenteeseen laite-taan rahaa ensi vuonnakin. Hyväksy-tyssä budjetissa HSL-kuntaosuuteen lisättiin 15 miljoonaa euroa.

– Lippuhintojen korotuksia pide-tään näin aisoissa ja todennäköises-ti pystytään torjumaan palvelutason heikennykset. Joukkoliikenteen sub-ventointi on herkkä talouden heilah-teluille, mutta tähän on lisätty voi-makkaasti Helsingin kuntaosuutta eli entistä tariffitukea, Sauri sanoo.

Helsingin seudulla pyritään yhtei-seen liikennejärjestelmäsuunnitel-maan. Mikäli yhteiseen päätökseen päästään Helsingin osalta, se tarkoit-taa Kehä 1:n Kivikon ja Myllypuron liittymien parannusta. Keskuspuis-

ton alittava joukko-liikennetunneli on myös suunnitteilla.

Ensi vuonna jat-kuu myös uusien raitio-

vaunulinjojen ja länsimet-ron rakentaminen. Itämetron raken-taminen Östersundomiin on tämän alueen välttämätön kynnysinvestoin-ti. Valtio on lisäksi peräänkuulutta-nut päärautatieaseman toimivuut-ta. Suunnitteilla on vuosikymmenen loppupuolelle niin sanottu Pisara-ra-ta, jonka myötä lähiliikenteen lenkki kulkisi kantakaupungin alla.

– Pasilan jälkeen asemat olisivat Ooppera, Rautatieasema ja Haka-niemi. Tällöin kaukoliikenne pääsisi sujuvammin päärautatieasemalle ja kasvava lähiliikenne kiertäisi lenkin kautta, Penttilä kertoo.

Liikenteen suhteen kaupungilla ovat mielessä myös ympäristötavoit-teet. Meneillään on pyöräilyn kak-sinkertaistamistavoite, jonka myötä polkupyöräreitteihin on tulossa pa-rannuksia. Ensimmäiset sähköautot saadaan myös todennäköisesti laa-jempaan kokeiluun.

– Sähköautot tai vaihtoehtoisesti sähköavusteiset fillarit ovat käteviä kulkuvälineitä niin kaupunginjohta-jille kuin kodinhoitajillekin, Penttilä tähdentää.

Helsinki World Design Capital 2012 World Design Capital 2012 -hankkeen suunnittelu etenee ensi vuonna. Mu-kana ovat pääkaupunkiseudun kun-nat ja Lahti, Helsingin yliopisto, Aal-to-yliopisto sekä Metropolia. Tällä hetkellä ideoidaan hankkeita ja kerä-tään toimijoita. Partnereita etsitään yksityiseltä ja julkiselta puolelta.

Helsingillä on jo nyt kova imu maailmalla, ja hankkeen myötä se vain paranee.

– Helsinki on houkut-televa metropolialue, hui-kea luovuuden ja osaami-sen keskittymä, Haatainen sanoo.

– Meillä on tosiaan kova maine maailmalla. Pärjääm-me loistavasti kaupunki-vertailuissa, Sauri jatkaa.

Design – Kaupunkiympäristön ja kaupun-kisuunnittelun puolesta Helsinki on yksi Euroopan kiinnostavimpia koh-teita lähivuosina, ja toivottavasti on senkin puolesta mukava olla töissä täällä tekemässä tätä yhteistä Helsin-kiä, Penttiläkin sanoo.

Kokkonen painottaa etenkin kau-pungin henkilöstön osuutta palape-lissä:

– Meillä on valtavasti osaamista, innostusta ja aitoa kehittämishalua. Soisin sen jollakin tavalla näkyvän sii-nä, miten julkisuus kohtelee helsinki-läisiä työntekijöitä. Täytyy kuitenkin muistaa, mitkä volyymit meillä on, ja valtaosa asioista toimii todella hy-vin. Kun ihmiset tulevat tänne ja nä-kevät mitä täällä tehdään, kuinka sys-temaattisesti ja hyvin, he ovat ällikäl-lä lyötyjä. •

Näin apulais-kaupunginjohtajat yhdistymisestä:

> Lisätietoja: www.wdc2012

helsinki.fi

10

duunissa


teksti Katja Pesonen kuvat jorma marstio

Resepti parempaan ilmapiiriin

Kampin palvelukeskuksessa tiedetään, millaista on, jos työilmapiirissä on kireyttä. Keskus lähti mukaan TEDI-hankkeeseen päättäväisenä ja muutoshaluisena. Parissa vuodessa Kampin suunta on käännetty täysin.

Kampin palvelukeskuksen johtaja Riitta Kauppila esittelee ylpeänä terveyttä edistävän työpaikan diplomia (TEDI), jonka Työterveyslaitos myönsi syyskuun alus

sa. Keskus on onnistunut tavoitteissaan tehdä organisaatiostaan entistä paremman työpaikan koko henkilöstölle.

Ennen osallistumista TEDIhankkeeseen vuonna 2008 Kampin palvelukeskuksessa oli henkilöstön välillä kränää ja ongelmia, jotka tuntuivat kasautuvan. Neuvova vahtimestari Eero Peltonen on ollut talossa 15 vuotta ja nähnyt paljon. Kaikki eivät ole kestäneet yhtä pitkään, ja henkilökuntaa on tullut ja mennyt.

Henkilökunta oli pyytänyt apua vuosikausia, mutta muutosta ei tullut. Tarkkoja syitä tähän on vaikea tietää.

– Lähdimme mukaan TEDIin, koska työntekijät kokivat, ettei heidän pyyntöihinsä ole vastattu. Se taas aiheutti kireyttä ja epäluottamusta johtoa kohtaan, Kauppila sanoo.

Kun hän tarttui keskuksen ohjaksiin, alkoi tapahtua.

– Riitta tuli taloon hyvään aikaan. Ilman häntä mikään ei olisi varmasti muuttunut, toteaa Peltonen.

– Työpaikalla pitää olla hyvä olla, ja ilmapiiri on paljon johtajasta kiinni. Ajamalla muutoksia

TyökalujakehittämiseenTEDI ElI TErvEyTTä EDIsTävä TyöpaIkka on han-ke, jolla pyritään parantamaan työpaikan viihtyvyyt-tä. Se kartoittaa organisaatioiden kehittämisen pai-kat ja tarjoaa välineitä niiden korjaamiseen.

Hankkeeseen osallistuu koko henkilökunta joh-tajasta työntekijään. He sitoutuvat tekemään yhteis-työssä organisaatiostaan paikan, jossa kaikki viihty-

vät. Henkilöstö määrittelee yhdessä hyvän työpai-kan kriteerit, valitsee parannuskohteet ja suunnitte-lee keinot niiden kehittämiseen. He myös seuraavat prosessin onnistumista ja tekevät siitä arvioita. Tu-kena ovat työterveyshuolto sekä monet muut ulko-puoliset asiantuntijat.

TEDIn avulla työntekijät pystyvät vaikuttamaan omaan työhyvinvointiinsa ja esimiehet oppivat uu-denlaisia toimintatapoja, joiden avulla työpaikalle saadaan entistä ehompi arki.

TEDI on kehitetty Työterveyslaitoksen ja työpaik-kojen yhteistyönä ja se kestää vuoteen 2011 asti. > lisätietoa Työterveyslaitoksen sivuilta www.ttl.fi/fi/tutkimus/hankkeet/tedit

ed

i

>

n kampin palvelukeskuksessa käy päivittäin yli tuhat

asiakasta. keskuksen järjestämä kerhotoiminta on suosittua ja

biljardipöytä kerää aina väkeä ympärilleen. Tärkeää on myös, että

keskuksesta löytyy kuunteleva korva tarvitsevalle, ja myös

byrokratian selvittelyssä saa apua.

en varmasti ole kerännyt itselleni pelkästään hyvää nimeä, mutta asioiden oli yksinkertaisesti muututtava, Kauppila toteaa.

Pelisäännöt selviksiAktiivisia vapaaehtoisia Kampin palvelukeskuksessa on massiiviset 220, joista suurin osa on eläkeläisiä. Toisinaan mukana on myös harjoittelijoita ja työttömiä. Varsinaista henkilökuntaa on parikymmentä.

Sinänsä kallisarvoinen vapaaehtoistyö ei sujunut Kampissa ongelmitta. Vapaaehtoistyöntekijöillä oli paljon vastuuta, esimerkiksi monet keskuksen kurssit ovat vapaaehtoisten vastuulla. Ongelmia syntyi, kun eri tekijäosapuolilla oli ristiriitoja keskenään ja epäselvyyksiä työnjaossa.

– On voitu esimerkiksi tehdä päällekkäisiä tilavarauksia tai antaa varaus toiselle, Kauppila kertoo.

TEDIhankeen alussa henkilökunta teki ryhmissä ammattilaisten ohjauksessa suunnitelman siitä, mihin seikkoihin he haluavat muutosta ja mitä niille on tehtävissä.

Tärkeysjärjestyksessä ensimmäinen oli vapaaehtoisten ja henkilökunnan vuorovaikutuksen parantaminen. Kummallekin ryhmälle on pidetty erikseen luentoja aiheesta, vapaaehtoisille järjestettiin seminaareja ja koulutusta.

11

Kampin palveluKesKuKsen ala-aulassa biljardi-pöytien ympärillä pelataan kovaäänisesti. Ruuan tuoksu on levinnyt jokaiseen nurkkaan, ja yläker-rassa eläkeläiset lueskelevat lehtiä. Keskukses-sa käy päivittäin lähes 1 500 asiakasta, pääasiassa 65–74-vuotiaita. Heidän joukkoonsa mahtuu ilo-pilleri poikineen.

– Jotkut eläkeläisistä ovat tulleet todella lähei-siksi. Kun joku mummo tulee kertomaan elämän-historiaansa, joskus kyynel vierähtää silmään hä-

nen todetessaan kuinka tärkeä hänelle olen, kun minulle voi jutella. Kyllä se koskettaa, Peltonen kertoo.

Vapaaehtoistoiminnan ohjaaja marja Rannan päätehtävänä on valita keskukseen vapaaehtoiset ja toimia heidän ohjaajanaan. Sosiaaliohjaaja eija Otranen taas on asiakkaiden olkapää. Hän kuun-telee näiden murheita ja neuvoo kiperissä tilan-teissa. Hän vaikka soittaa Kelaan yhdessä asiak-kaan kanssa, jos virastokieli hirvittää, tai ohjaa Punaisen ristin ystäväpalveluun, jotta eläkeläi-nen saisi lenkkikaverin.

– Minulle voi puhua vaikka kissan kuolemasta. Tässä kuulee kaikenlaisia tarinoita. Jokaisen ih-misen pitäisi voida kertoa tarina omasta elämäs-tään, Otranen toteaa.

Katse peiliinHenkilökunnan keskuudessakin on pyritty parantamaan asioiden jakamista muun mu-assa kehittämällä tiimityöskentelyä. Koska kränää on ollut myös henkilökunnan sisäl-lä, hekin ovat joutuneet tarkkailemaan omaa käytöstään ja osallisuuttaan työympäristön tulehtuneisuuteen. Yhteisiä pelisääntöjä on pohdittu moneen otteeseen. Kaikki eivät kuitenkaan ole valmiita menemään itseensä.

Tapetille nostettiin lisäksi turvallisuusasi-at. Vahtimestareiden määrää on lisätty, asiak-kaille on järjestetty poliisiluentoja ja henkilö-kunnan ja lähipoliisin yhteistyötä on kehitetty.


Olkapäätä ja rentoa arkea

Sekä Kauppila että Peltonen ovat yhtä mieltä siitä, että välit vapaaehtoisiin ovat parantu-neet silminnähden. Asiakkaiden ja vapaaeh-toisten kanssa käydään pelisääntöjä läpi jatku-vasti, jotta yhteistyötä saataisiin entistä jouhe-vammaksi. Työterveyslaitokselta tulee kaksi kertaa vuodessa keskuksen itsearviointiloma-ke, johon merkitään, kuinka hyvin tavoitteissa on pysytty. Alamäki tarkoittaa diplomin me-netystä.

– Parissa vuodessa Kampin suunta on kään-netty täysin. Vieläkin ihmetyttää, kuinka lyhy-essä ajassa asiat voivat parantua, toteaa Pelto-nen. •

n Työpaikalla halutaan voida hyvin. Riitta Kauppila, eero peltonen, marja

Ranta ja eija Otranen pyörittävät Kampin palvelukeskuksen arkea. parantunut

työilmapiiri on helpotus kaikille.

12

talous


teksti Satu alavalkama

Suunnitteilla kaupunkilaisten olohuone

Vuonna 2025 Pasilan aseman kupeessa kellii muhkea liikekeskus ja sen eteläpuolella

asutaan 30-kerroksisissa tornitaloissa.

Cino Zucchi piirsi idean tornitaloistaIltalIalaInen arkkItehtItoImIsto Cino Zucchi Architetti teki vuonna 2009 viitesuunnitelman, jossa Pasilansillan eteläpuolelle noin 10 hehtaarin alueel-le rakennettaisiin kymmenen tornitaloa, sarja aukioita ja niiden äärelle sijoittuvia palveluita. Tornien kaava-alue rajoittuu lännessä Pasilankatuun, idässä Ratapi-hantiehen. Alueella olevat Veturitallit ja Toralinnan asuinrakennukset ovat kult-tuuri- ja kaupunkihistoriallisesti arvok-kaita ja säilytetään ennallaan.

Kuhunkin torniin sijoittuu asuntoja, työpaikkoja ja palveluita. Jokin torneista voi olla myös hotelli. Viitesuunnitelmiin ja havainnekuviin voi tutustua esimerkik-si kaupunkisuunnitteluviraston sivuilla www.hel.fi/ksv. Julkisivuihin saattaa tul-la vielä muutoksia suunnitelmien tarken-tuessa.

>K un Pasilaa alettiin raken-taa 60-luvulla, unelmoi-tiin uudesta kaupungin-osasta, jossa olisi hyvät lii-kenneyhteydet ja palvelut,

työpaikkoja ja viihtyisiä asuntoja. Nyt unelman toteutuminen kokonaan on lähempänä kuin koskaan. Vuonna 2015 vasarat alkavat paukkua aseman länsi- ja eteläpuolella. Alueelle on tulos-sa asuntoja, toimistoja, kauppoja, joukkoliiken-teen terminaali ja maanalaisia pysäköintitiloja. Projektipäällikkö Timo Lepistö sekä alueen maankäytön suunnittelussa työskentelevät ark-kitehdit Ville Purma, Anne Kangasniemi ja Ritva Luoto kaupunkisuunnitteluvirastosta kertovat, millainen uudesta kaupunginosasta oikein tulee.

Liikenne sukeltaa maan alleTimo Lepistön mukaan ydinkeskustan merkitys tulee säilymään entisellään.

– Keskustasta saattaa tosin vapautua toimi-tilaa pienemmille yrityksille, kuten 70-luvulla, kun moni hajallaan toiminut yritys siirtyi uusiin tiloihin Itä-Pasilaan.

Keskustan ympärille nousevat uudet kau-punginosat Kalasatama, Jätkäsaari ja Pasila täy-dentävät kantakaupunkia aluekeskuksina.

Miellyttävän asuin-, jalankulku- ja pyöräily-

ympäristön syntymisen suurin haaste on se, että Keski-Pasilan läpi ohjataan valtava määrä autoliikennettä. Ville Purma kertoo, että autot ajavat idästä Teollisuuskadun jatketta pääradan alitse etelä-pohjoissuuntaiselle Veturitielle.

– Pasilan asemalta pohjoiseen vievä Veturi-tien osuus siirretään radanvarteen ja asemalta etelään tie kulkee tornialueen ja veturitallien vä-listä Toralinnan länsipuolelle. Lähijunien Pisara- rata tekee silmukan kantakaupungin alla, ja Pa-silassa sen tuntumaan varataan tilaa Töölöstä tulevan metroradan terminaalille.

Olohuone kaupunkilaisillePasilassa on jo kaupungin pääkirjasto, päiväko-teja ja kouluja sekä valtion virastoja ja oppilai-toksia.

– Keski-Pasilaan syntyy loistavien joukkolii-kenneyhteyksien äärelle tilaa erilaisille kulttuu-ri- ja muille palveluille sekä kansalaisten järjes-tö- ja harrastustoiminnalle, sanoo Ritva Luoto.

Ympäristösuunnitelmilla ideoidaan katu- ja kansialueille miellyttäviä oleskelu- ja jalankul-kutiloja.

– Tornitalojen näyttävästä rakennusryh-mästä tulee kauas erottuva maamerkki, joka luo Keski-Pasilaan omaa identiteettiä. Yhden torni-talon katolle rakennetaan kaikille avoin näkö-alatasanne, kertoo Anne Kangasniemi.

13

KerroKartalla.hel.fi on vuorovai-kutteinen verkkopalvelu, jossa kun-talaiset voivat antaa palautetta kartan avulla. Sivustolla on ollut esimerkiksi ympäristön suunnitteluun ja turvalli-suuteen liittyviä kyselyjä.

Palvelussa vastaajalle esitetään kysymyksiä, esimerkiksi missä on viihtyisä puisto tai rauhaton paikka, ja vastaukset merkitään karttaan. Muiden vas-tauksia voi kommentoida anonyymina. Myös kuvia voi lisätä kommentin yhteyteen.

Kehittämistyössä on erityisesti kiinnitetty huomiota työkalun helppo-käyttöisyyteen.

– Kyselyjen tekeminen ja julkaiseminen on yksinkertaista, ja saatu tieto on helposti hyödynnettävissä, projektipäällikkö heli rantanen talous- ja suunnittelukeskuksesta kertoo.

Virkamiehet voivat vastata kommentteihin, halutessaan myös omalla nimellään.

– Kuntalaiset arvostavat sitä, että kommentteja seurataan ja niihin vas-tataan. Se lisää toiminnan läpinäkyvyyttä, mutta toisaalta vaatii myös virka-miehiltä aikaa kyselylle, Rantanen painottaa.

Kaikilla virastoilla on mahdollisuus käyttää palvelua. Ensimmäisen Mal-mi viihtyisämmäksi -kyselyn tekivät yhdessä sosiaaliviraston lähityöhan-ke ja hallintokeskuksen turvallisuus- ja valmiusosasto. Kyselyyn saatiin yli 400 kommenttia ja noin 120 kommentoijaa. Myös lähipoliisi kommentoi vastauksia. Malmi-kyselyn järjestäjät saivat tietoonsa asukkaiden koke-muksia ja havaintoja, joita hyödynnetään suunnittelussa.

> lisätietoja: http://kerrokartalla.hel.fi

aikataulu> 2010 Suunnitteluperiaatteet asemakaavalle valmistuvat kaupunkisuunnitteluvirastossa.

> 2011 Suunnittelu- ja toteutuskilpailu keskustakorttelista käynnistyy.

> 2012 Tornialueen asemakaavaluonnos valmistuu.

> 2013 Keskustakorttelin kilpailu päättyy, valitaan suunnitelma sekä toteuttaja.

> 2014 Keskustakorttelin asemakaavaluonnos valmistuu, tornialueen asemakaava valmistuu ja rakentaminen alkaa.

> 2015 Keskustakorttelin asemakaava valmistuu ja rakentaminen alkaa.

> 2023 Keskustakortteli ja tornitalot valmistuvat.


Keskustakorttelin suunnittelukisa käynnistyyValtiota edustava Senaatti-kiinteistöt ja kaupunki käynnistävät vuoden 2011 alus-sa suunnittelu- ja toteutuskilpailun Kes-ki-Pasilan keskustakorttelista. Kilpailun voittajan laatiman suunnitelman pohjal-ta alueelle kaavoitetaan rakennusoikeutta 100 000 –140 000 kerrosneliömetriä.

– Etsimme toteuttajaa, joka lunastaa alueen ja sitoutuu sen kehittämiseen. Ra-kentaminen suunnitellaan kestävän ke-hityksen periaatteiden mukaisesti, sanoo Timo Lepistö.

Keskustakortteliin tulee liikekeskus, asuntoja, toimistoja ja palveluja. Maan alle tehdään pysäköinti- ja huoltotilat sekä mahdollisuus metroaseman rakentami-seen. Keskuksen tiloja syntyy myös Pasilan-sillan alle. Itse silta levenee, ja kevyt liiken-ne saa enemmän tilaa.

Messukeskus ja Ilmala rakentuvat joItä- ja Länsi-Pasila uudistuvat myös lähi-vuosikymmeninä. Ilmalaan Yleisradion ja MTV:n kulmille nousee mediakeskusten ja asuntojen moderni kaupunginosa. Pohjoi-semmaksi Postintaipaleelle on myös suun-

nitteilla uusia asuntoja. Idässä alkaa kohota Messukeskuksen laajennus, sitä seuraavat pysäköintilaitos ja sata metriä korkea mes-suhotelli sekä uusi, pysyvien näyttelyiden siipi.

Kaupunkilaiset voivat osallistua alueen suunnitteluun ja seurata sen etenemistä esimerkiksi kaupunkisuunnitteluviraston internetsivuilla kohdassa Suunnitelmat kartalla.

Tornialueen ja keskustakorttelin asema-kaavaluonnokset laaditaan vuosina 2011–2014. Niiden esilläolosta ilmoitetaan kir-jeillä, lehti-ilmoituksilla sekä kaupunki-suunnitteluviraston internetsivuilla. •

Karttapalvelukehittää kaupunkia

Uusi Keski-Pasila> Pinta-ala 59 ha> Asuntoja noin 170 000 k-m2

> Toimitiloja noin 370 000 k-m2

> Asukkaita noin 4 000> Työpaikkoja 10 000 –15 000> Keskustakortteli 100 000 –140 000 k-m2

> Asuntoja vähintään 15 %> Tonttimaan arvo 75–80 milj. €> Rakennuskustannukset 400 milj. €> Tornialue 155 000 k-m2, 20–40 kerrosta, asuntoja 40 %

teksti AnnE VilEniUS

14

{ eri

koin

en a

mm

atti

}

teksti EIJA HIETANEN kuvat KARI SANTALA


>Talous- ja velkaneuvoja Ilkka Passi toteaa jämäkästi, että tämä on mun laji.

– Kutsumustehtävä, sillä tässä pitää olla koko kroppa mukana. Muuten tätä työtä ei voi tehdä tai sitten pettää asiakkaita.

Velkaneuvoja avustaa ylivelkaantuneita ja monesti myös masentuneita asiak kaita.

– Työ on hyvin palkitsevaa, sillä pyrimme saamaan aikaan kestäviä rat-kaisuja velkaantuneiden ongelmiin, Passi toteaa ja esittelee paksua paperi-pinoa. Siinä on asiakkailta tulleita kiitoskirjeitä ja -kortteja.

Suuren osan elämä on saatu eri järjestelyjen myötä raiteilleen. Toisaalta Passi tietää asiakkaita, jotka ovat päätyneet itsemurhaan.

Kun velkajärjestelylaki tuli voimaan vuonna 1993, asiakkailla oli vielä korkea kynnys ottaa yhteyttä velkaneuvontaan.

– Asenteet ovat onneksi muuttuneet, ja nykyisin palveluun suhtaudu-

Ilkka Passi on kutsumustehtävässä. Hän auttaa ylivelkaantuneita sosiaaliviraston

talous- ja velkaneuvontayksikössä.

Velkaneuvoja auttaa

elämän raiteille

ympäristö


taan samalla tavalla kuin muihinkin yhteiskunnan tarjoamiin palveluihin, Passi kertoo.

Mukana alusta astiVelkaneuvonta perustettiin edellisen laman aikana vuonna 1993. Passi on työskennellyt yksikössä sen perustamisesta alkaen. Sitä ennen hän oli pankin-johtajana KOP:ssa. Pankinjohtajakokemuksesta on Passin mukaan paljon höytyä nykyisessä postissa.

– Edellisen laman aikaan asiakaskunta oli aika herraskaista. Oli lääkäreitä, pappeja, opettajia ja esi-merkiksi pienyrittäjiä, joiden valuuttaluottovelka kasvoi devalvaatioiden myötä jopa 45 prosenttia.

Tuolloin asiakkaat joutuivat ongelmiin velkojen-sa kanssa ennen kaikkea ulkoisten syiden takia. Ko-rot nousivat reilusti yli kymmeneen prosenttiin, asuntojen hinnat laskivat ja työttömyys pamahti pa-riinkymmeneen prosenttiin.

Nykyisin suurin osa ylivelkaantuu, kun luottoja on useita, eikä paketti pysy enää kasassa. Esimerkki-nä nuoripari, joka saa asuntolainaa, mutta ei tohdi kertoa pankissa, että tarvitsisi lainaa myös remont-tiin, huonekaluihin ja ehkä myös autonvaihtoon. Niinpä pari ottaa näitä varten luottoa eri rahoitus-lähteistä – yleensä rahoitusyhtiöistä, mikä lopulta romahduttaa koko lainanhoitokyvyn. Pikavippien osuus kokonaisveloista ei ole kovin suuri vaan ne ovat yleensä muiden luottojen ”häntiä”.

– Tärkeintä on saada velkaantuminen katkea-maan mahdollisemman nopeasti. On jopa hyvä, että velkaantumiskierteessä olevalle tulee luottohäiriö-merkintä. Ja jos jossain niin pankkiasioissa keskittä-minen kannattaa, Passi huomauttaa kymmenien vuosien näkemyksellä.

Eläkeläisten määrä kasvussaAsiakkaiden tilanteet ja velkaantumisen syyt vaihte-levat erosta, sairaudesta ja työttömyydestä aina peli-riippuvuuteen. Yksi tyyppiasiakas on hetkessä eläjä, joka ei hallitse rahan käyttöä, vaan tahtoo saada kai-ken mahdollisimman nopeasti.

Ongelmana on myös se, että luottoja markkinoi-daan aggressiivisesti.

– Tuntuu siltä, että esimerkiksi kodinkoneliik-keessä ei voi maksaa käteisellä, tai jos se onnistuu, kotiin ainakin lähetetään myöhemmin postitse liik-keen luottokortti, Passi kertoo.

Ylivelkaantuminen ei ole erityisesti nuorten vaan kaiken ikäisten ongelma. Elämänkokemuskaan ei suojele rahavaikeuksilta.

– Eläkeläisten määrä on kasvanut. Kaikki eivät näytä ymmärtävän, että luottojen maksaminen pie-nemmistä eläketuloista on vaikeampaa kuin palkka-tulosta. Vanhin asiakas taitaa olla lähes 90-vuotias, Passi kertoo. •

> Lisätietoja: www.hel.fi/sosv > Taloudellinen tuki

teksti Ilpo Salonen

Ekomenestys on pienestä kiinni

Ympäristön säästäminen on usein helppoa: esimerkiksipaperin käytön voi puolittaa tulostimen yhtä asetusta muuttamalla.

Kaupungin viime vuoden ympäristöraportti kirjaa hyväksi havaittuja käytäntöjä ja monia onnistuneita ympäristötekoja.

Haasteitakin vielä riittää.

>Kaupungin palvelukses-sa on niin paljon vä-keä, että jokainen pie-neltäkin tuntuva eko-teko kasvaa äkkiä mer-

kittäviin mittoihin.– Esimerkkejä on viime vuosilta paljon,

vaikkapa kaupungin säästämät 27 miljoo-naa A4-arkkia vuonna 2008 ja 3,5 miljoonaa arkkia vuonna 2009. Niiden pelkkä sisään-ostohinta olisi ollut lähes 140 000 euroa, ja lisäksi voi laskea säästöt sähkön, tulostusvä-rin ja ajan käytössä. Tarvittiin vain päätös, että paperinkulutusta vähennetään entises-tään, kertoo ympäristökeskuksen vs. ympä-ristötaloussuunnittelija Johanna af Häll-ström.

Kasvihuonepäästöt alenivatRaporttiin on kirjattu monia muitakin on-nistumisia. Esimerkiksi kaupungin aiheut-tamat kasvihuonepäästöt alenivat 13 pro-senttia vuoden 1990 tasosta – tosin edel-lisvuoteen verrattuna ne pysyivät lähes en-nallaan. Samaan aikaan Espoon ja Vantaan päästöt kasvoivat roimasti.

– Typpipäästöt vesistöihin olivat kaikkien aikojen pienimmät, ja joukkoliikentees-sä tehtiin lähes kolme miljoonaa matkaa edellisvuotta enemmän. Hallintokunnista kirjattiin paljon hyviä käytäntöjä esimerkik-si energiankulutuksen, jätteensynnyn eh-käisyn sekä ympäristöystävällisten hankin-tojen ja liikkumisen edistämiseksi, af Häll-ström luettelee.

Sen sijaan esimerkiksi ilmanlaadussa ja melutasossa on edelleen korjaamisen varaa. Melua on alettu torjua muun muassa käyt-tämällä hiljaisia päällysteitä. Pyöräilyn suo-sio ei ole kasvanut tavoitteiden mukaisesti, ja sitä halutaan lisätä. Myös ympäristöystä-

vällisessä rakentamisessa, kiinteistöjen yllä-pidossa ja hankinnoissa on vielä haastetta.

– Uskon kuitenkin, että hyvä suuntaus jatkuu tulevina vuosina. Ympäristöajattelu on yhä selvemmin osa kaikkea päätöksente-koa. Toki myös monet kansainväliset, kan-salliset ja kaupungin omat säädökset vel-voittavat tähän, af Hällström mainitsee.

Malli monistettu maailmalleHyvänä esimerkkinä ympäristöajattelun li-sääntymisestä af Hällström pitää ekotuki-toimintaa, johon on koulutettu jo lähes 700 kaupungin työntekijää, ja koulutuksiin on koko ajan jonoa. Ekotukihenkilöiden tehtä-vänä on opastaa ja innostaa työtovereitaan arkisiin ympäristötekoihin. Malli on kopioi-tu jo noin kymmeneen muuhun suomalais-kuntaan sekä muutamaan kuntaan Virossa.

Ekotukihenkilöt ovat muun muassa las-keneet, että kaupungin omistamien kiin-teistöjen energiankulutuksen pienentämi-nen kymmeneksellä toisi parhaimmillaan jopa 10 miljoonan euron säästöt.

Ympäristökeskuksen saaman palautteen mukaan työntekijät kaipaavat käytännön keinoja, joilla tavoitteisiin voidaan päästä.

– Ekotukihenkilöiden ja tietysti koko ym-päristöhallinnon pitää avata tavoitteita ja tuoda niitä osaksi arkista työtä ja päätök-sentekoa. Yhden paperiliuskan tulostamatta jättäminen voi tuntua surkean pieneltä pisa-ralta meressä. Mutta kun riittävän moni te-kee saman, sillä on vaikutusta, af Hällström painottaa. •

> Lisätietoja ympäristöraporteista > www.hel.fi/ympäristöraporttiEkotuesta > http://helmi/Ymk > Ympäristö > Ekotuki

n Matti kukkarossa? Talous- ja velkaneuvoja Ilkka Passi neuvoo talousvaikeuksissa olevia asiakkaita.


teksti KAISA IHALAINEN kuvat KAISA IHALAINEN ja ISTOCKPHOTO

Samassaveneessä

Millaista on arki, jos puolison kanssa jaetaan paitsi perhe ja koti, myös sama työnantaja? Pääseekö töistä koskaan irti ja kuinka käyttäydytään fi rman Tallinnan risteilyllä? Neljä pariskuntaa kertoo, millaista on arki, kun myös puoliso on kaupungin palveluksessa.

Vastaavan tuottajan Susanne Ös-terlund-Toivosen ja toimistopääl-likkö Markku Toivosen tarina sai alkunsa samassa työpaikassa nuorisoasiainkeskuksessa.

Ensitapaamisen jälkeen työskenneltiin samas-sa rakennuksessa lähes 15 vuoden ajan. Mark-ku hoiti työkseen yhteydenpitoa kansalaisjärjes-

töihin ja Susanne vastasi suurten nuorisotapah-tumien järjestämisestä. Suhde oli yli 12 vuot-ta pelkkää työtoveruutta, mutta sitten tilanne muuttui.

– Ratkaiseva käänne tapahtui henkilökunnan kekkereillä, jossa tajusimme välillämme olevan muutakin kuin työkaveruutta, Markku kertoo.

Markkua kiehtoi työyhteisön ilopillerinä tun-

> Ketkä? Markku Toivonen ja Susanne Österlund-Toivonen > Työpaikka ja toimenkuva Markku nuorisoasiain-keskuksen toimistopäällikkö, Susanne nuorisoasiainkeskuksen vastaava tuottaja> Kaupungin palveluksessa Markku 28 vuotta, Susanne 19 vuotta> Yhdessä vuodesta 2003> Naimisissa vuodesta 2005

Ilopilleri ja älykkö löysivät toisensa

■ Starassa ja rakennusvirastossa työskentelevät Ilkka ja Ritva Keko kertovat, että

heidän työnkuvansa limittyvät hauskasti keskenään.

Yhdistävä viher-peukalo> Ketkä? Ilkka ja Ritva Keko > Työpaikka ja toimenkuva Ilkka Staran ympäristön-hoito-osaston puutarhapalvelutoimiston työnjohtaja, Ritva rakennusviraston katu- ja puisto-osaston laatu-vastaava > Kaupungin palveluksessa Ilkka 28 vuotta, Rit-va 12 vuotta> Yhdessä vuodesta 1984> Naimisissa vuodesta 1989

Ritva ja Ilkka Keko tutustuivat puutarha-alan koulussa. Pari avioitui kahdeksan vuotta myöhemmin. Ritva ei halunnut kaupungilla työskentelevän miehensä

kanssa saman työnantajan palvelukseen, vaan ha-keutui jatko-opintojensa jälkeen yksityiselle puo-lelle. Laman tultua rakennusviraston tarjoama vi-herosaston suunnittelijan sijaisuus alkoi kuitenkin kiinnostaa.

– Ja tässä sitä ollaan. Takana on 12 vuotta, ja niin mielenkiintoista on ollut, ettei loppua näy, Rit-va nauraa.

Vuosina 1999–2003 Ritvan ja Ilkan työtehtävät lomittuivat hauskasti toisensa kanssa. Viherosas-tolla työskentelevä Ritva tilasi ylläpitopalveluita puutarhapuolen tuottajana toimivalta Ilkalta. Paris-kunta selvitteli yhteistuumin kasvillisuudelle aiheu-tettuja vahinkoja ja teki yhteisiä maastokäyntejä.

– Vaikka teemmekin työtä samalla alalla, pu-humme töihin liittyvistä asioista kotona kuitenkin melko harvoin, Ritva toteaa.

Samasta alasta ja yhteisestä työnantajasta on ol-lut kuitenkin paljon iloa.

– Yhteiset juhlat ja henkilöstötapahtumat ovat mukavia. Myös työasioita on helppo hoitaa, kun ih-miset ovat yleensä toisen kautta jotenkin tuttuja. Suhteessamme yhteinen työhistoria näkyy tasa-ar-vona. Kun tunnemme toistemme taidot ja tiedäm-me mitä työ vaatii, osaamme tukea ja arvostaa tois-ta myös ammatillisesti, Ritva määrittelee.

– Meillä on lisäksi paljon samoja mielenkiinnon kohteita. Ulkomailla tutustumme aina mielelläm-me paikalliseen viherosaamiseen, Ilkka lisää.

Työroolit tulevat hauskasti esiin myös kotona.– Oma puutarha on meille tärkeä juttu, vaikka

Ilkka ei toteutakaan kotona kaikkia tilauksiani yhtä kuuliaisesti kuin töissä, Ritva nauraa.

Ilkan mielestä Ritva on edelleen sama iloinen tehopakkaus, johon hän ihastui. Myös aviomiehen luonne on säilynyt Ritvan mielestä yhtä mukavana kuin kouluaikoina.

– Ilkalla ei ole mitään eri roolia töissä tai kotona, vaan hän suhtautuu asioihin aina yhtä harkitsevasti hötkyilemättä. >>

vastaava > Kaupungin palveluksessava 12 vuotta> Yhdessä> Naimisissa

kanssa saman työnantajan palvelukseen, vaan ha-keutui jatko-opintojensa jälkeen yksityiselle puo-lelle. Laman tultua rakennusviraston tarjoama vi-herosaston suunnittelijan sijaisuus alkoi kuitenkin kiinnostaa.

niin mielenkiintoista on ollut, ettei loppua näy, Rit-va nauraa.

lomittuivat hauskasti toisensa kanssa. Viherosas-tolla työskentelevä Ritva tilasi ylläpitopalveluita puutarhapuolen tuottajana toimivalta Ilkalta. Paris-kunta selvitteli yhteistuumin kasvillisuudelle aiheu-tettuja vahinkoja ja teki yhteisiä maastokäyntejä.

humme töihin liittyvistä asioista kotona kuitenkin melko harvoin, Ritva toteaa.

lut kuitenkin paljon iloa.


netun Susannen räiskyvä luonne. Susanne taas ihaili Markun pohdiskelevaa ja rauhal-lista olemusta.

Parisuhde selvisi työkavereille puolen vuoden salaseurustelun jälkeen.

– Eräs kollegamme ihmetteli, miten mei-dän älykkö-Markku oikein haksahti tällai-seen rempseään naiseen, Susanna nauraa.

– Totta kai kollegat pohtivat, miten suh-de vaikuttaa työyhteisöömme, Markku myöntää.

Pari pyrki pitämään työ- ja yksityiselä-män selkeästi erillään.

– Emme tosin yrittäneet keinotekoisesti suhdetta peitelläkään. Jos olimme samas-sa tilaisuudessa, totta kai istuimme vierek-käin, Susanne selventää.

Kihlautuminen tapahtui henkilökunnan Tallinnan-reissulla.

– Esimiehemme huomasi sormukset pa-laverissa ja onnitteli meitä kesken esityk-sen. Häidemme jälkeen työkaverit järjesti-vät juhlat töissä, Markku muistelee.

Parisuhde vaikutti myös ammatillisesti. – Kontaktiverkostomme kasvoi valta-

vasti. Saman alan ihmisen kanssa pystyy myös pohtimaan alan sisäisiä asioita, vaik-ka emme tietenkään jaa kotona luottamuk-sellisia työasioita, Markku kuvailee.

Välillä yhteinen työelämä aiheuttaa har-miakin.

– Silloin kun on kiire ja työt tulevat ko-tiin, tekisi mieli huutaa, että nyt ei enää yh-tään nuorisoasiainkeskusta tähän taloon, Susanne nauraa.

Henkilökuntakerhon toiminta on kum-mallekin tärkeä osa vapaa-aikaa.

– Osallistumme erityisesti kerhon jär-jestämiin kulttuuritapahtumiin, Susanne sanoo.

Työhistorian paras muisto on sekä Susan-nen että Markun mielestä yhteinen vuorot-teluvapaavuosi, jonka aikana he tekivät iki-muistoisen maailmanympärysmatkan.

”Esimiehemme huomasi sormukset palaverissa ja onnitteli meitä kesken esityksen.”


KUN KAUPUNGIN TYÖNTEKIJÖIDEN joukosta löytyy pariskunta poikineen, herää kysymys, onko Helsinki jonkinlainen Loveboat, joka yhdistää pareja erikoisen hanakasti? Emerita-professori Elina Haavio-Mannilan mukaan on kuitenkin melko tavallista, että pariskun-nat työskentelevät samalla työpaikalla, ja työ-paikoilla myös syntyy pareja.

– Kymmenen prosenttia kaikista suoma-

laisista on löytänyt puolison työpaikalta. Joka viides työpaikkaromanssi johtaa seksiin. 20 prosenttia nimenomaan työpaikoilla synty-neistä romansseista on johtanut avioliittoon, ja nämä avioliitot ovat keskimääräistä onnel-lisempia. Lukemat ovat pysyneet hyvin sa-moina vuosikymmenestä toiseen, Haavio-Mannila kertoo.

Haavio-Mannila on tutkinut aihetta Hel-

Kieltenopettaja Leena Karmit-san ja biologian ja maantie-don opettaja Sakari Kannis-ton ensitapaaminen tapah-

tui yhteisellä työpaikalla, silloisessa Mal-min lukiossa. Ensimmäiset kolme vuotta oltiin puhtaasti työkavereita, mutta sit-ten suhde muuttui.

– Käänteentekevä tapaus oli, kun pyy-sin päästä Saken mukaan bongaamaan lintuja, joskin silloin vielä linnut olivat kyllä retken pääasia, Leena nauraa.

– Meillä on aina ollut kivaa yhdessä, mutta vasta koulumaailman ulkopuolel-la tajusi, kuinka samanhenkiset ajatus- ja arvomaailmamme todella ovat, Saka-ri lisää.

Pariskunnan yllätykseksi kollegat ja oppilaat suhtautuivat seurustelu-uuti-seen kuin vanhaan juttuun.

– Monen kommentti oli, että piti-hän se arvata. Itse asiassa abit järjesti-vät meille jo edellisenä vuonna penkka-ri-kihlajaiset, vaikka silloin emme olisi kyllä voineet kuvitellakaan, että meistä tulisi pari, Sakari muistelee.

Suhde sai näkyvän sinetin, kun paris-kunnalle syntyi pari vuotta myöhemmin yhteinen lapsi.

”Joskus Leenaa joutuu muistuttamaan, että hänellä jää opettajan kouluääni päälle myös kotona.”

Rakkaus lisää työtehoa?

Tutkimukset osoittavat, että työ-paikkarakkaus lisää erityisesti naisten

puhtia ja viihtymistä työpaikoilla.

Lintu-retki vei

sydämen> Ketkä? Sakari Kannisto ja Leena Karmitsa> Työpaikka ja toimenkuva Sakari medialukion biologian ja maantiedon opettaja, Leena medialukion ruotsin ja ranskan kielen opettaja> Kaupungin palveluksessa Sakari 13 vuotta, Leena 14 vuotta> Yhdessä vuodesta 2000

– Lotan syntymä oli työpaikalla isompi juttu kuin suhteemme paljastuminen. Abit valitsivat tytön koulun maskotiksi ja osa kävi jopa kotona katsomassa vau-vaa, Leena muistelee.

Yhteisen alan paras puoli on kum-mankin mielestä pitkä kesäloma.

– Muita kivoja asioita ovat ammatil-liset keskustelut, työpaikan sulkapallo-vuoro ja ekologiset työmatkat, Leena lis-taa.

– Aikaisemmin oli kiva osallistua tapahtu-miin yhdessä. Nyt lapsen kanssa samanai-kaiset vanhempainillat ja veso-koulutukset vaativat aina järjestelyä, Leena harmittelee.

Kotona työasioista ei juuri puhuta.– Luulen, että puhuisimme työasioista

enemmän, jos olisimme eri aloilla. Nythän monet asiat ovat kummallekin selviä ja tois-ta ymmärtää ammatillisesti jo puolesta sa-nasta, Sakari pohtii.

Kokonaan työrooleista ei kuitenkaan pääse kotona eroon.

– Ainevalintamme näkyy jo siinä, että minä luen sanomalehden pikkutarkasti ja Sakke suurpiirteisesti. Hyödynnän Saken ammattitaitoa mielelläni myös mökillä ja luonnossa liikkuessa, Leena sanoo.

– Leenaa joutuu taas joskus muistutta-maan siitä, että hänelle jää opettajan kou-luääni päälle myös kotona, Sakari nauraa.

– Ja tiedonkulku. Huonomuistisempana voin aina tarkistaa Leenalta tarvittavia kellonaikoja ja palautustuntikoodeja, Sa-kari lisää.

Harmillisinta on se, että työkiireet kasautuvat samoihin ajankohtiin. Myös koulun yhteiset tilaisuudet hankaloitta-vat arkea.

teksti ANNA HAIKARAINEN

■ Eeva Simiö-Ighmour hävisi tikanheittokilpailun miehelleen. Häviö tuskin harmittaa, kun sen tuloksena on

syntynyt avioliitto ja kaksi lasta.


singin yliopiston sosiologian laitoksella vuodesta 1981.

SUURIN MÄÄRÄÄVÄ TEKIJÄ työpaikkaromanssien syn-nyssä on se, että työpaikalla on sekä miehiä että naisia. Varsinkin naisilla romanssi lisää työtehoa, työssäviih-tymistä ja onnen sekä ilon tunteita. Miehillä vaikutus on samansuuntainen, mutta heikompi.

Romanssi ei kuitenkaan aina tuo pelkkää onnen suitsutusta mukanaan.

– Kääntöpuolena on se, että työtoverit saattavat tun-tea kateutta ja kaunaa romanssin osapuolia kohtaan. Rakastuneet saatetaan sulkea pois ryhmästä eikä heil-le kerrota uutisia kuten muille, huomauttaa Haavio-Mannila.

Työpaikkaromanssit ovat erityisesti keskiluokan il-miö. Suurin osa rakastumisista syntyy samantasoisissa tehtävissä ja samalla osastolla työskentelevien kesken.

– Toimihenkilöiden työpaikoilla on enemmän

edustettuna molempia sukupuolia kuin työntekijäta-solla. Työpaikan koolla ei ollut merkitystä. Enemmistö rakastuneista on kaupunkilaisia, koska maaseudulla työskennellään enemmän yksinään tai puolison kans-sa maatiloilla.

Työaikojen epäsäännöllisyys ja matkustaminen ovat tekijöitä, jotka altistavat rakastumisille. Ammat-tiryhmillä, jotka matkustavat paljon, on eniten rakas-tumisia. •

– Vaikka työskentelemme fyysisesti eri paikois-sa, tapaamme työn kautta toisiamme välillä kou-lutuksissa ja aina silloin, kun Eeva tulee häiritse-mään minua henkilöstökeskukseen, Abdi virnui-lee.

– Tunnen paljon kaupungin työntekijöitä Ab-din kautta. Kerran joku henkilökuntatapahtu-man vetäjä tuli sanomaan minulle, että sinä tai-dat olla se maailman kaunein nainen, kun Abdi oli kertonut, että olen osallistumassa tapahtumaan, Eeva nauraa.

Pariskunta ihastui toisiinsa ensitapaamisella.– Eevassa kaikki piirteet ovat ihania, mutta

tikkaa hän heittää huonosti, Abdi määrittelee. Eevasta Abdin paras puoli on tyytyväisyys.– On ihana elää ihmisen kanssa, joka etsii aina

asioista hyvät puolet, Eeva sanoo. Sama työnantaja on monikulttuurisessa per-

heessä iso yhdistävä tekijä.– Meillä on kaksi lasta, joille Abdi puhuu ara-

biaa ja minä suomea. Keskenämme puhumme

Kiinasta kaupungille> Ketkä? Abdelhadi Ighmour ja Eeva Simiö-Ighmour> Työpaikka ja toimenkuva Abdelhadi henkilöstö-keskuksen virastomestari, Eeva Töölön ruotsinkieli-sen kotihoidon lähihoitaja> Kaupungin palveluksessa Abdelhadi 8 vuotta, Eeva 5 vuotta> Yhdessä vuodesta 1997> Naimisissa vuodesta 1998

Eeva Simiö-Ighmour ja Abdelhadi Igh-mour päätyivät saman työnantajan pal-velukseen toiselta puolelta maapalloa. Eeva oli opiskelemassa mandariinikiinaa

Pekingissä ja Abdi isännöi ravintolaa samassa kau-pungissa. Pari tapasi ensimmäisen kerran Kiinan avoimissa dartsinheiton mestaruuskilpailuissa.

– Voitin Eevan tikanheitossa ja myöhemmin koko naisen itselleni, nauraa Abdi.

Pari avioitui ja muutti Suomeen. Abdi sai työ-paikan henkilöstökeskuksen vahtimestarina, ja Eeva aloitti lähihoitajan työt kaupungin palveluk-sessa pari vuotta myöhemmin.

”Eevassa kaikki piirteet ovat ihania, mutta tikkaa hän heittää huonosti.”

ranskaa ja lapset käyvät suoma-lais–ranskalaista koulua. Yhtei-nen työnantaja tuo meille turval-lisuutta ja antaa mahdollisuuksia yhteiseen harrastamiseen, Eeva kertoo.

Välillä sama työnantaja aiheut-taa eripuraakin.

– Harmittaa, jos työnantaja koh-telee työntekijöitään epätasa-arvoi-sesti. Minä olen esimerkiksi kateellinen Abdin työvaatteista. Mekin tarvitsisimme kunnon työvaatteet, kiertävänä kotihoitajana paljon liikku-va Eeva sanoo.

Lomien järjestely on sen sijaan sujunut aina hy-vin ja toiveissa siintääkin yhteinen unelma.

– Toiveenamme olisi päästä vuorotteluvapaalle yhtä aikaa ja matkustaa koko perheen voimin pi-demmäksi aikaa sukulaistemme luo Marokkoon, Abdi ja Eeva haaveilevat. •

20

kaffella


Työuran mittainen seikkailu

Kaarina Vuorivirta ja Sari Kuutamo ovat työuriensa aikana edenneet tehtävästä toiseen. Samalla oma ammattitaito on kehittynyt ja laajentunut. Työnantajan myöntämät opintovapaat ja jatkokoulutusmahdollisuudet ovat tukeneet uralla liikkumista, ja sama työnantaja on tuonut elämään pysyvyyttä.

>

21

teksti Satu alavalkama kuvat kari Hautala kainalojuttu marju PoHjaniemi

Laatu- ja ympäristöpäällikkö Kaarina Vuorivirta ja työ-markkina-asiantuntija Sari Kuutamo istahtavat CaféEsplanadin aamukahvipöy-

tään juttelemaan uralla etenemisestä ja siitä, mitä se on omalla kohdalla tarkoit-tanut. Sattuma ohjasi molemmat kau-pungin palvelukseen. Työnantajan tuki, jatkokoulutusmahdollisuudet sekä tur-vallinen työsuhde ovat pitäneet talossa vuosikymmenet. Vain virastot ovat vaih-delleet osaamisen kasvaessa.

– Minut valittiin vuonna 1973 raken-nusviraston vesiensuojelulaboratorioon tutkimusinsinööriksi. Olin juuri valmis-tunut kemian alan diplomi-insinööriksi ja hakenut töitä monista paikoista. Ala kiinnosti heti, ja opin taidot työn ohes-sa, sanoo Vuorivirta.

Sari Kuutamo naurahtaa, että hänet värvättiin nuoriso-ohjaajan töihin har-rastuksen kautta, jalkapallokentältä.

– Olin 19-vuotias ja mietin, mitä opis-kelisin lukion jälkeen. Tuttu nuorisoasiainkeskuksen työntekijä arveli, että urheilijana tulisin hyvin toimeen alalla. Sain kokeilla työtä vakituisena vuoden verran, ja kun homma kiinnosti, lähdin pätevöitymään opintovapaalle.

Miten olet edennyt nykyiseen työtehtävääsi?Vuorivirta ja Kuutamo ovat yksimielisiä siitä, että into oppia uutta on aina joh-tanut eteenpäin. Kaarina Vuorivirran tie on usein kulkenut veden mukana – ta-valla tai toisella.

– Olen tehnyt paljon työtä laatujär-jestelmien ja ympäristönsuojelun paris-sa. Vuonna 1984 jätevedenpuhdistus-toiminnot siirrettiin Helsingin vesilai-tokseen, josta tuli sitten Helsingin Vesi. Vuonna 1995 siirryin siellä toimistoin-sinöörin työstä kehittämiskonsultiksi. Kehittämiskonsultin paikka oli henki-lötoimistossa, jolloin olin mukana ke-hittämässä tulospalkkiojärjestelmää ja laadunhallintaa. Esimiestyökin tuli tu-tuksi, kun tuurasin lähes vuoden verran Helsingin Veden henkilöstöpäällikköä. Seuraavassa työpaikassani, yli tuhannen työntekijän opetusviraston palvelukes-kuksessa, olin rakentamassa laatujär-jestelmää. Vuonna 2001 Helsingin Sata-man laatu- ja ympäristöpäällikön paikka tuntui juuri minua varten räätälöidyltä.

Sari Kuutamon työt alkoivat Vuosaa-ren nuorisotalo Merirastissa.

Joko sinulla on oma kehittymis-suunnitelma?Kaupungin strategiaohjelMan yksi pai-nopiste on henkilöstön osaamisen vahvista-minen.

Tavoitetta on lähestytty muutaman tär-keimmän näkökulman kautta.

Ammattiosaaminen, uralla kehittyminen ja tehtävämuutosten suunnit-telu halutaan osaksi tulos- ja kehityskeskusteluja. Tulos- ja kehityskes-kustelusuositukseen sisältyy tästä vuodesta alkaen erityinen henkilö-kohtaisen kehittymissuunnitelman osa. Sellainen tulisi olla jokaisella – joko sinulla on?

Ammatillinen kehittyminen on urakehitystä. Tavoitteena on, että ammatillisen osaamisen kehittyminen johtaisi entistä vaativampiin tehtäviin tai parantuneeseen työsuoritukseen. Vuoden 2011 aikana on tarkoitus erityisesti pohtia sitä, miten ammatillinen kehittyminen saa-daan nykyistä selvemmin näkymään myös palkkakehityksessä.

Osaamisen jakaminen tarkoittaa sitä, että hyvien tekijöiden taidot ovat koko työyhteisön käytössä. Erityisesti joudumme miettimään näi-nä aikoina sitä, miten eläkkeelle lähtijöiden hyvät opit saadaan laajem-paan käyttöön. Tätä tarkoitusta varten on kokeiltu niin sanottua seu-raajamallia, jossa seuraaja palkataan lähtijän ollessa vielä opastamas-sa. Seuraajamallin käyttö on tarkoitus saada normaaliksi käytännöksi jatkossa. Myös muun perehdyttämisen tueksi on suunnitteilla yhteisiä toimintamalleja.> lisätietoja helmestä > henkilöstö > osaamisen kehittäminen


– Siellä kohtasin myös paljon maahan-muuttajanuoria. Keräsin lisää työkoke-musta Itäkeskuksen nuorisotalo Stoan johtajana ja itäisen nuorisoyksikön toi-minnanjohtajana. Työ kehittyi henkilös-töjohtamiseksi ja konsultoimiseksi. Su-kelsin vuosiksi 2007–2009 kiinteistövi-raston insinöörimaailmaan henkilöstö-konsultiksi. Nyt henkilöstökeskuksen työmarkkina-asiantuntijana työkenttä-ni on laajentunut koko kaupungin orga-nisaatioon, kertoo Kuutamo.

onko urallasi ollut kiperiä valintoja?– Kun puolisoni kuoli 90-luvun lopulla ja lapset aikuistuivat ja muuttivat kotoa, kaipasin elämänmuutosta. Siihen uusi työ Helsingin Satamassa sopi loistavasti. Myös siirtyminen opetusvirastoon vaati sisua: väkeä oli valtavasti, mutta minä en tuntenut ketään, sanoo Vuorivirta.

– Tuttavat kummastelivat, kun läh-din nuorisotalon johtajan paikalta Län-si-Helsinkiin nuorisosihteeriksi. Syy oli se, että halusin oppia tuntemaan muita kaupunginosia, Kuutamo juttelee.

Mikä on muuttunut työssäsi?Vuosikymmenien aikana muutoksia on tapahtunut niin laitteissa kuin työtah-dissakin. Muutoksia on tapahtunut myös hyvään suuntaan.

– 70- ja 80-luvuilla jäteveden puhdis-tukseen liittyvät raportit laadittiin vielä kirjoituskoneella, ja työelämässä oli rau-hallisempi tahti. Upein muutos on tieten-kin se, että Helsingin lähivedet ovat puh-distuneet virkistyskäyttöön sopiviksi!

Tällä hetkellä teen yhteistyötä muiden Itämeren alueen satamien ympäristö-asiantuntijoiden kanssa. Itämeren suojelu on hieno osa työtäni, sanoo Vuorivirta.

– Tietotekniikan kehitys on tuonut työhön paineita. On tuotettava paljon laadukasta materiaalia monilla eri oh-jelmilla. Plussana on nyt näköalapaikka

kaupungin yhteistoimintaan ja henki-löstöasioihin, sanoo Kuutamo.

Miten työ ja perhe-elämä ovat sopineet yhteen?– Menin naimisiin 25-vuotiaana ensim-misen työpaikan saatuani ja esikoisen syntyessä äitiyslomaa oli vain kuusi kuu-kautta, mutta kotiasiat hoituivat silti. Tunnen jaksavani edelleen tehtävissäni mainiosti, ja tahtoisin jatkaa töitä aina-kin vuoden lakisääteisen eläkeiän ohi, pohtii Vuorivirta.

– Hyvät työsuhde-edut pienten lasten vanhempana ovat olleet suureksi avuksi. Nuorisoasiainkeskuksessa työaika pai-nottui iltaan, joten ehdin hoitaa lapsia aamupäivällä. Minua on myös aina kan-nustettu kotoa, kertoo Kuutamo.

Miten kaupunki on tukenut urallasi?Kun työura on jatkunut vuodesta ja vuo-sikymmenestä toiseen, osaa antaa arvoa myös joustoille. Naiset antavat kiitosta opiskelumahdollisuuksista työn ohella.

– Paras kokemus on ollut kahden vuo-den kehittämiskonsulttikoulutus Hel-singin yliopiston täydennyskoulutuskes-kus Palmeniassa, sanoo Vuorivirta.

– Uusia työmahdollisuuksia on tar-jottu avoimesti ja kannustavasti. Virka- ja työvapaan sekä opintovapaan saami-nen on myös ollut hieno etu. Esimerkiksi kun valmistuin 90-luvun alussa nuoriso-ohjaajan opinnoistani, olin niitä harvoja kurssilaisia, joilla oli vakinainen työpaik-ka jo odottamassa lama-ajasta huolimat-ta, toteaa Kuutamo. •

”vuosikymmenien aikana muutoksia on tapahtunut niin laitteissa kuin työtahdissakin. muutoksia on tullut myös hyvään suuntaan.”

>

22

palvelu


teksti Timo NykäNeN kuvitus JaNNe HarJu

Palotarkastus uudistuuPelastuslaitos loi uudentyylisen palotarkastusmallin, jossa palotarkastus ei enää toimi kuin vanhanaikainen autokatsastus. Toiminta toi pelastuslaitokselle jopa varoituksen lääninhallitukselta, mutta koko henkilöstö seisoi yksimielisesti asian takana. Nyt uutta mallia otetaan käyttöön niin Suomessa kuin ulkomailla.

Joskus turvallisuuden takia täytyy tehdä päättäväisiä muutoksia. Näin todettiin pelastuslaitoksella, jossa ryhdyttiin toteuttamaan uutta palotarkastusmallia.

Yli 35-vuotisen uran pelastusalalla tehnyt riskienhallintapäällikkö Simo Weckstén vertaa aiempaa palotarkas-tusta vanhanaikaiseen autokatsastuk-

seen, jossa tietyt kohteet käytiin mekaa-nisesti läpi kerran vuodessa, vailla sen kummempia laatuvaatimuksia. Sisään marssinut tarkastaja tapasi usein vain huoltomiehen, jolta tieto mahdollisista puutteista ei välttämättä edennyt lain-kaan organisaation ylemmille tasoille.

– Vanhan mallin mukainen palotar-kastus oli teknisen henkilöstön suorit-tamaa rakennuksen teknisten ominai-

suuksien tarkastusta, jossa tarkastaja tavallaan itse vastasi siitä, että kaikki on kunnossa. Tämä ei kehittänyt orga-nisaation omaa turvallisuuskulttuuria.

Weckstén korostaa, että vastuu tur-vallisuudesta kuuluu organisaatiolle it-selleen, ei pelastusviranomaiselle, jonka tehtävänä on valvoa ja antaa tarvittaessa määräyksiä. Siihen ajatukseen perustui osaltaan myös palotarkastuskäytännön

>

uudistaminen. Pelastuslaitos alkoikin laatia uutta palotarkastusmallia omin päin, kun koko henkilöstö oli yksimieli-sesti asian takana.

Lisäkimmokkeena oli pelastuslakiin kirjattu vaatimus tietystä suoritettujen tarkastusten lukumäärästä, joka ei lai-toksen mielestä ollut tavoittelemisen ar-voinen asia; sillä ei todistetusti ollut vai-kutusta onnettomuuksien määrän vähe-nemiseen. Vuonna 2007 pelastuslaitos sai huomautuksen lääninhallitukselta, koska se ei täyttänyt näitä määrällisiä kriteereitä.

– Päätimme rohkeasti jatkaa oman mallin kehittelyä tietoisina siitä, ettem-me saavuttaisi vaadittuja lukuja. Meidän olisi pitänyt palkata 15–20 uutta tarkas-tajaa päästäksemme tavoitteeseen, joten kustannuksetkin olisivat nousseet koh-tuuttomiksi. Uudistuksen tavoitteena oli pyrkiä aidosti parantamaan turvalli-suutta, mutta kustannussäästöjäkin tuli siinä ohessa.

Yhteys johtoportaaseenYksi muutoksen lähtökohdista oli lähes-tyä suoraan päättävää johtoa, jonka

23

Tutustu turvallisuus-ohjeisiin > Kaikkien työntekijöiden pitää saada pereh-

dytys työpaikkansa turvallisuusohjeisiin.> Löytyykö työpaikaltasi turvallisuussuunnitel-

ma? Suunnitelman tulee olla helposti saata-villa, ja siinä pitää olla kuvattu organisaation mahdolliset riskitekijät ja kerrottu oikeat toi-mintatavat poikkeustilanteissa.

> Tutustu turvallisuussuunnitelmaan ja selvi-tä itsellesi ainakin varapoistumisteiden, pa-losammuttimien ja ensiapukaappien sijainti.

> Suunnitelmasta tulee selvitä myös orga-nisaation turvallisuudesta vastaavat yhte-yshenkilöt ja heidän vastuualueensa sekä muut tärkeät yhteystiedot.

> Jos mahdollista, on hyvä harjoitella käytän-nössä alkusammutuskaluston käyttöä.

> Olet osaltasi velvollinen huolehtimaan siitä, että oma henkilökohtainen turvallisuutesi on kunnossa. Jos havaitset turvallisuuspuut-teita, ilmoita niistä.


kanssa arvioidaan perusteellisesti or-ganisaation kokonaisturvallisuutta.

– Kehitimme tähän tarkoitukseen arviointimenetelmän, jonka mukaan kullekin toimijalle annetaan vertailu-arvo eli riskiluku. Kun samassa pai-kassa tehdään ajan kuluessa useampi tarkastus, saadaan riskilukua seuraa-malla käsitys turvallisuustason muu-toksista.

Uuden mallin myötä pelastuslai-toksen koko palotarkastustoimintaa on ruuvattu asiakaslähtöisempään suuntaan.

– Iso ero on se, että olimme aiem-min selkeästi määräävässä viran-omaisroolissa, kun nyt toimimme enemmän asiakkaan kanssa yhteis-työssä konsultoivina asiantuntijoina. Emme enää lyö asiakasta lakipykäläl-lä päähän ja sano, että asia pitää hoi-taa kuntoon juuri tietyllä tavalla, vaan kuuntelemme myös heidän omia ehdotuksiaan ja arvioimme, päästäänkö siten turvalliseen loppu-tulokseen.

Pelastusviranomaisella on toki edelleen varsin laajat valtuudet. Räi-

keimpien turvallisuuslaiminlyöntien seurauksena voidaan vaikka sulkea koko yrityksen toiminta. Näissä har-vinaisissa tapauksissa on Wecksté-nin mukaan ollut yleensä kuitenkin kyse siitä, että tieto ei ole tavoittanut johtoa.

– Korjausmääräyksiä annettaes-sa on tärkeää, että asiakas ymmärtää aidosti niiden merkityksen itselleen. Jo näin lyhyessä ajassa saadun ver-tailuaineiston perusteella näyttäisi, että ylimmän johdon kanssa käytävä vuoropuhelu on tuottanut jopa kak-sinkertaisesti parempia tuloksia van-haan verrattuna.

Malli yleistyy muuallakinKun pelastuslaitos onnistui osoitta-maan toimintatavan tuottavan konk-reettisia parannuksia turvallisuuteen, se löi itsensä läpi nopeasti.

Uusi palotarkastusmenettely on tähän mennessä otettu käyttöön jo yli puolessa Suomen 22 aluepelastus-laitoksesta. Ensi vuoden alussa voi-maan tulevaan uudistuneeseen pe-lastuslakiin on myös kirjattu pitkälti Helsingin malliin perustuva toimin-tatapa. Idea on saanut Wecksténin mukaan aidosti kiinnostuneen vas-taanoton myös ulkomailla.

– Esittelin mallia Reykjavikis-sa palopäälliköiden tapaamisessa, ja myös EU-tason kokouksessa Lissa-bonissa. On aika hämmästyttävää, että kukaan ei ole aiemmin tehnyt mitään vastaavaa. Kaikki perustuu vain siihen, että puhutellaan oikei-ta ihmisiä oikealla tavalla ja nouda-tetaan aina tiukasti sovittua toimin-tatapaa sekä kirjataan ylös tulokset sellaisessa muodossa, jolla voi-daan seurata vaikuttavuutta jatkossa, toteaa Weckstén. •

”Vanhan mallin mukainen palo-tarkastus ei millään muotoa kehittänyt organisaation omaa turvallisuus-kulttuuria.”

24

työhyvinvointi


”Yleensä läheltä piti-tilanteita sattuu useita, ennen kuin jotakin oikeasti tapahtuu ja epäkohtaa aletaan korjata.”

teksti Anne Vilenius kuvitus isTOCKPHOTO

Työsuojelupakki kaikkien käyttöön

Vuoden alussa työntekijät pääsevät aktiivisemmin

osallistumaan ennakoivaan turvallisuustyöhön.

Työsuojelupakkiohjelman avulla pyritään tapaturmien

estämiseen ja turvalliseen työympäristöön. Ohjelman

avulla voi ilmoittaa esimerkiksi liukkaista

ulkoportaista, potilaan väkivaltaisesta käytöksestä

tai viallisesta suojalaitteesta.

>Uuden Työsuojelu-pakkiohjelman avulla kaikki kaupungin työntekijät voivat tehdä turvallisuus-

poikkeamailmoituksen. Esimiehille ja työsuojeluorganisaatiolle Työsuojelu-pakki on väline työturvallisuuden kehit-tämiseen ja seurantaan.

Työturvallisuustarkastaja Urho Tol-vanen henkilöstökeskuksesta ja kes-kushallinnon virastoryhmän työsuojelu-päällikkö Jussi Köntti ovat olleet kiin-teästi mukana prosessissa.

Uuden ohjelman kehittäminen aloi-tettiin syksyllä 2009, koska käyttäjät ei-vät olleet tyytyväisiä ohjelman käytettä-vyyteen tai toiminnallisuuksiin. Työsuo-jelupakin kehitystyö kesti reilun vuoden.

– Tein ohjelman käyttöönottoon liit-tyvän diplomityöni kehitystyön ohella

Asioiden seuranta helpottuuUudessa ohjelmassa esimerkiksi tilas-tojen ja raporttien saaminen on entis-tä helpompaa. Niiden kehitystyö jatkuu myös Työsuojelupakin julkaisun jälkeen, koska vasta ajan kuluessa huomataan, minkälaisia tilastoja ja raportteja halu-taan ohjelmasta saada. Tilastoista pyri-tään tekemään sellaisia, että ne palvele-vat mahdollisimman montaa virastoa ja liikelaitosta.

Vanhakin ohjelma mahdollisti lähel-tä piti -tilanteiden kirjaamisen, mutta käytännössä kirjaaminen oli hankalaa. Yleensä tilanteita sattuu useita, ennen kuin jotain oikeasti tapahtuu ja epäkoh-taa aletaan korjata. Nyt turvallisuuspoik-keamailmoituksen voi tehdä kuka vain, eikä siihen tarvita erillisiä tunnuksia.

– Kun vaaratekijöihin voidaan puut-tua aikaisemmin, onnettomuuksien

1 Työtapaturmien sähköisen ilmoi-tuksen tekee työntekijän esimies. Ohjelmaan kirjataan asian tutkin-ta ja toimenpiteet, joilla saman-

laiset tapaturmat voidaan jatkossa ehkäis-tä. Ilmoitus työtapaturmista siirtyy ensin palkanlaskentaan, jossa siihen lisätään palkkaan ja työsuhteeseen liittyviä tietoja, ja lopuksi se lähetetään vakuutusyhtiöön. Ilmoituksista lähtee tieto myös työsuojelu-päällikölle ja -valtuutetulle.

2 Turvallisuuspoikkeamina ilmoi-tetaan läheltä piti -tilanteet, ha-vaitut vaaratekijät sekä uhka- ja väkivaltatilanteet. Turvallisuus-

poikkeamista kirjataan myös asian tutkin-ta ja jatkotoimenpiteet. Ilmoituksen voi tehdä kuka tahansa työntekijä, eikä erilli-siä käyttäjätunnuksia tarvita. Tieto lähtee esimiehelle sähköisesti, joten asiaan voi-daan reagoida nopeasti. Jokaisessa työpis-teessä ei ole tietokonetta käytössä, joten

työsuojelusta toivotaan, että asioita kirjat-taisiin esimerkiksi turvallisuushavaintovih-koon, ja esimies tallentaisi ne vihosta jär-jestelmään.

3 Työpaikan vaarojen arviointi tar-koittaa työpaikan vaarojen tun-nistamista ja riskien arviointia. Vaarojen arviointeja tehdään noin

neljän vuoden välein, ja aina kun työpai-kan työympäristö tai itse työ muuttuvat

Mikä työsuojelu-

pakki?Työsuojelupakki on väline työ-

turvallisuuden kehittämiseen ja seurantaan. Se yhtenäistää virastojen

ja liikelaitosten käytäntöjä. Kaikki tieto löytyy yhdestä paikasta. Toimen-piteille asetetaan aikaraja, ja ohjelma muistuttaa, mikäli niitä ei ole kuitattu

tehdyksi määräaikaan mennessä.

Työsuojelupakki koostuu kolmesta osakokonaisuudesta:

viime talvena. Ohjelman kehittämisen piti aluksi olla vanhan ohjelman pientä korjailemista, mutta lopulta päädyttiin uudistamaan ohjelma lähes kokonaan. Kehitystyössä kuunneltiin paljon käyt-täjien toiveita, Köntti kertoo.

Työsuojelupakin pilotointi aloitettiin joulukuussa, ja vuodenvaihteessa kaikki virastot pääsevät käyttämään sitä.

TyösuojelupakkiHelsingin kaupunki

25

TYÖSUOJELUPAKKI kaikkien käyttöön


määrä vähenee, Köntti toteaa.Työsuojelupakki nopeuttaa asioi-

den käsittelyä, kun ilmoitukset kulke-vat sähköisesti. On tärkeää, että tur-vallisuuspoikkeamailmoitus tehdään mahdollisimman pian sen jälkeen, kun epäkohta on huomattu. Työntekijä voi ilmoittaa esimerkiksi liukkaista ulko-portaista, potilaan väkivaltaisesta käy-töksestä tai viallisesta suojalaitteesta.Läheltä piti -tilanteita esiintyy erityi-sesti ammateissa, joissa tehdään pal-jon fyysistä työtä. Esimerkiksi Staras-sa, Helsingin Energiassa ja pelastus-

laitoksella sattuu paljon tapaturmia. Uhka- ja väkivaltatilanteita koetaan eniten sosiaali-, terveys- ja opetus-aloilla.

Työtapaturmia tapahtuu kaupun-gilla vuodessa noin 2 500. Työsuojelu-pakin avulla pyritään vähentämään ta-paturmia ja niistä aiheutuvia kustan-nuksia. Kustannusten seurantaa kehi-tetään ensi vuoden aikana.

– Jos tapaturmia voidaan vähentää, säästetään iso kasa rahaa, ja ohjelma maksaa itsensä nopeasti takaisin, Tol-vanen kertoo. •

gallup

teksti OUTI NIEMELÄ kuvat KARI HAUTALA

Miten kesytät pimeän?KYSYIMME KAUPUNGIN TYÖNTEKIJÖILTÄ VINKKEJÄ KAAMOKSESTA SELVIÄMISEEN.

■ TEIJA PELTOVUORItyöhönottaja, sosiaalivirastoKaamosaikaan kannattaa pitää kiinni riittävästä unesta ja levosta. Hyvät harrastukset, kuten ulkoi-lu, pitävät mielen virkeänä. Ylipäänsä kaikenlainen pieni irtautuminen arjesta, ystävien tapaaminen ja kulttuuri ovat hyviä keinoja pimeän voittamiseen.

Olen ammatiltani myös sairaanhoitaja, ja ammatin puo-lesta haluan sanoa, että kylmän ja pimeän keskellä on hyvin tärkeää pitää huolta terveydestään, niin fyysisestä kuin psyykkisestäkin.

■ TERO LAHTIprojektisihteeri, tietokeskusPimeään aikaan kannattaa harrastaa liikuntaa lii-kuntahalleissa, niissä riittää valoa!

Viime kesä oli säiltään todella hyvä ja ihmiset viettivät varmasti paljon aikaansa ulkona. Tulevina lumipyry- ja sadepäivinä kannattaakin saattaa kesältä jääneet rästityöt loppuun: esimerkiksi valokuva-albumien järjesteleminen on hyvä talviajan iltapuhde.

■ RIIKKA HELOMAtyövoimasuunnittelija, sosiaalivirastoSuosittelen, että laitetaan villasukat jalkaan, kyntti-löitä palamaan, tehdään jotain hyvää ruokaa ja os-tetaan sen seuraksi pullo viiniä. Lisäksi kannattaa

nukkua silloin kun nukuttaa, eikä pidä yrittääkään olla liian tehokas tai ahkera.

Lisäksi voi täysin rinnoin nauttia siitä, että kerrankin on pimeää. Kun ei esimerkiksi aamuisin tule valo silmiin, voi torkkua ihan rau-hassa pimeässä.

Ja jos edelliset eivät riitä, kannattaa lähteä lomalle aurinkoon.

> Lisätietoja Helmestä > Henkilöstö > Työhyvinvointi ja työturvallisuus

Olen ammatiltani myös sairaanhoitaja, ja ammatin puo-

■ TIMO CANTELLtutkimuspäällikkö, tietokeskusSuosittelen, että kaupungilla liikkuessa katsoo ylöspäin. Helsingin arkkitehtuuri on niin upeaa ja

monipuolista, että rakennuksista löytyy lukematto-mia kiinnostavia yksityiskohtia, joita voi tarkastella.

Tämä vinkki toimii tietysti myös kesäaikaan.Kaamoksen keskellä on hyvä myös liikkua, ja tietysti soh-

valla makoilukin on tärkeää edellisen vastapainoksi.Aina voi myös kiivetä kukkulalle tai kävellä rannalle ja bongailla myrskyjä.


KUNTAHALLINNON RAHOITUSKRIISI on tuonut mukanaan voimistu-neen pyrkimyksen yhdistää toimintayksiköitä suuremmiksi kokonai-suuksiksi – koulut, päiväkodit, kirjastot ja terveysasemat tästä esimerk-keinä. Sosiaali- ja terveystoimia yhdistyy myös keskenään eri tasoilla.

Suurten julkishallinnollisten organisaatioiden haasteena ja vah-vuutena ovat toimintayksiköiden kehittämät hyvin vahvat toiminta-kulttuurit. Ne ovat keino hallita ammatillisesti ja yhteisöllisesti mo-nimutkaisia ja kuormittavia tehtäväksiantoja asiakaspinnassa. Kult-tuuriset erot näkyvät toimintatavoissa, kielenkäytössä, asiakkaiden ja työtovereiden kohtelussa sekä suhtautumisessa muutoksiin ja moni-ammatillisuuteen.

TUTKITTAESSA ERI YHDISTYMISIÄ on havaittu muun muassa seuraa-vaa: Heti ensimmäisestä vihjeestä käynnistyy molemmissa yhteisös-sä omaa uhattua identiteettiä vahvistava keskustelu siitä minkälaisia ”ne muut on” sekä kuka määrää kaapin paikan tulevassa pakko-avio-liitossa. Johdon taholta eroavuuksien ja osapuolten historian kieltä-minen voi potkaista takaisin. Mitä tapahtuu?

Pohjoismainen pankkifuusio toimii esimerkkinä tosielämästä – suomalainen ja ruotsalainen suurpankki yhdistyvät. Henkilökuntaa ja esimiestoimintoja vaihdetaan osittain keskenään. Vähitellen ha-vaitaan halvaannuttavia riitoja esimerkiksi ruotsalaisten esimiesten ja suomalasten alaisten sekä päinvastaisen asetelman osapuolten välillä. Riidat ovat usein kahdenvälisiä ja henkilökohtaisuuksiin me-neviä.

SYYT LÖYTYVÄT ERILAISISTA johtamiskulttuureista ja -tavoista. Suo-malaiset työntekijät hermostuivat kokemaansa ylimieliseen asennoi-tumiseen ja ikuiseen keskusteluttamiseen ja ruotsalaiset kokemaan-sa puhumattomaan ”management by perkele”-otteeseen.

Miten tämä ratkaistiin? Johtamisen kulttuurieroja jouduttiin käy-mään läpi ”pohjamutien kautta” pitkässä seminaarisarjassa, josta ei puuttunut maaotteluhenkeä. Ilmapiiri saatiin näin puhdistettua ja sopimuksia solmittiin johtamisen kehittämiseksi. Kantapään kautta.

KOKEMUKSEN KERTYESSÄ käydään rakentavassa hengessä läpi yhtä-läisyyksiä ja eroavuuksia tätä varten organisoiduissa ryhmissä. Eroa-vuuksia kunnioitetaan, työstetään läpi ja neuvotellaan toimivat uudet käytännöt, joihin kaikki sitoutuvat. Tässä on periaatteessa edelleen kaksi erillistä osapuolta, jotka rikastuttavat toisiaan eri näkökulmilla tehtävään työhön. Esiin tulevat eroavuuksien tuomat jännitteet käsi-tellään yhteisessä neuvottelupöydässä sen sijaan, että ne jätettäisiin eri työparien yksin riideltäviksi, jolloin ongelmat henkilöityvät.

Johdon ja esimiesten työtä on katsoa milloin ja miten tätä ohjetta sovelletaan viisaasti – yhteen muutto on yleensä, ei aina, haastava ti-lanne ja sen onnistuminen viime kädessä johdon vastuulla. •

Samassa veneessä –kumpi ohjaa?Vastaajana projektisihteeri Hannele Piiroinen Talpasta.

HALOO mistä on kyse?

? Mikä on työmatkaseteli? Miten se toimii?

Työsuhdematkalippu on työnantajan tarjoa-ma henkilöstöetuus, joka annetaan työmatka-seteleinä. Työmatkaseteli on arvoltaan 10 eu-roa ja kalenterivuotta kohden niitä voi saada 12 kappaletta.

Työmatkaseteleitä myönnetään sen kuu-kauden alusta lähtien, kun etuutta on haettu. Takautuvasti seteleitä ei myönnetä.

? Mitkä ovat edellytykset työmatkasetelin saamiselle?

Edun saamisen edellytyksenä on, että palve-lussuhde kestää yhtäjaksoisesti yli kuukauden ja säännöllinen viikkotyöaika on vähintään 14 tuntia ja opettajilla 10 tuntia.

? Missä seteleitä voi käyttää?Setelit kelpaavat muun muassa HSL:n toi-

mipisteissä, VR:n lipunmyyntipisteissä sekä Matkahuollon työmatkasetelit Kampin palve-lupisteessä sekä Espoon yhteispalvelupistees-sä. Lisäksi seteleitä voi käyttää R-kioskeissa ja pääkaupunkiseudun Stockmannin tavaratalo-jen palvelupisteissä. Seteleillä voi ladata hen-kilökohtaiseen matkakorttiin sekä aikaa että arvoa. Lippu toimii siis maksuvälineenä, sa-moin kuin käteinen raha tai myyntipisteessä hyväksytyt maksukortit. Aikaa tai arvoa ostet-taessa työntekijällä täytyy olla henkilökohtai-nen matkakortti.

? Keitä varten työmatkaseteli on ja kuka siitä eniten hyötyy?

Työmatkaseteli on tarkoitettu kaikille kau-pungin työntekijöille, jotka täyttävät Helsin-gin kaupunginhallituksen määrittelemät kri-teerit. Suurin hyöty on Helsingissä asuville riippumatta siitä, missä päin Helsinkiä asuu. Työmatkaseteliä voi vapaasti käyttää kaikkeen matkustamiseen joukkoliikenteessä.

Työmatkasetelin myötä myös pyöräilijät, kävelijät ja autoilijat voivat hyödyntää setelin lataamalla arvoa henkilökohtaiselle matka-kortille.

? Vaikuttaako etuus verotukseen?Etuus ei vaikuta verotukseen, vaan edun

saa täysimääräisenä. Muualla asuvalla etu ei sinällään vaikuta verotukseen, mutta saatu etuuden määrä vähentää matkakulujen vä-hennysoikeutta, joten etu jää pieneksi. Työn-tekijän kannattaa tarkistaa verottajalta, kan-nattaako työmatkaseteleitä hyödyntää. Kau-punki ilmoittaa tiedon verottajalle saadusta lippuedusta.

? Saako työmatkaseteliä käyttää muu kuin työntekijä, jolle se on myönnetty?

Työmatkaseteli on henkilökohtainen etuus eli sitä ei saa tarjota perheenjäsenille tai ystäville.

? Kuka päättää, kenelle työmatkaseteli myönnetään?

Kaupunginhallitus määrittää, kenellä on oikeus hyödyntää etuutta.

? Jos omalla työpaikalla ei ole työmatka-seteleitä käytössä ja haluaa sellaisen,

miten pitää toimia? Kehen ottaa yhteyttä?Kannattaa ottaa yhteyttä johtoon tehdäkseen aloitteen työmatkaseteleiden saamiseksi.

? Kuinka monella kaupungin työntekijäl-lä on työmatkaseteleitä käytössään?

Hakijoita on ollut noin 20 000 ja arvon lataus-mahdollisuuden vuoksi hakijoiden määrä on nyt lisääntynyt.

> Lisätietoja: Työsuhdematkalippuetua haetaan ensisijaisesti sähköisesti web-lomakkeella, joka löytyy Helmestä > Henkilöstö > Henkilöstöetuudet > Työsuhdematkalippuetu

Mikä on työmatkaseteli?

Työterveyskeskuksenvastaava työterveyspsykologi David Parland pohtii eri toimintakulttuureiden törmäyksiä.

teksti ANNE VILENIUS kuva ISTOCKPHOTOteksti ANNE VILENIUS kuva ISTOCKPHOTO


Asianhallinnan järjestelmäkokonaisuus Ahjo otetaan käyttöön alkuvuodesta. Se koostuu viidestä toisiinsa integroidusta osasovelluksesta: asiankäsittely, asiakirjatuotanto, asiakirjahallinta, dokumentinhallinta ja kokoussovellus.

>Ahjo yhtenäistää monia hallinnolliseen asiankäsittelyyn liittyviä käytäntöjä, kuten asioiden kirjaamisen. Aiemmin jokaisella virastolla on ollut omat kir-jaustapansa aina ruutuvihkosta Excel-taulukoihin, ja sama asia on kirjattu useassa virastossa. Nyt asiat kirjataan vain kerran yhdessä kirjaamossa yhte-näisin käytännöin.

Asiankäsittelysovellus on prosessin perusta.– Asiankäsittelysovellus on runko, joka kuljettaa prosessia ja johon muut sovellukset integroitu-

vat, hallintokeskuksen erityissuunnittelija Susanna Mäkelä kertoo. Kun asia tulee vireille kirjaamoon, se avataan asiankäsittelysovellukseen. Asia saa tehtäväluokan

ja diaarinumeron. Asian avauksesta asia siirtyy valmisteluun, päätöksentekoon, täytäntöönpanoon, ja lopuksi se suljetaan sekä arkistoidaan.

Asian käsittelyvaiheiden seuraaminen helpottuu, sillä kaikki tieto löytyy yhdestä järjestelmästä. – Testaajat ovat olleet tyytyväisiä, sillä sovellus ohjaa hyvin pitkälle käyttöä, Mäkelä kertoo. •

Mikä on Ahjo?> Ahjo on asianhallinnan järjestelmäkokonaisuus, joka auto-

matisoi rutiininomaisia työtehtäviä.> Ahjoa oppii käyttämään Helmestä löytyvien ohjevideoiden

avulla. Pääkäyttäjille ja virastojen tukihenkilöille järjestetään koulutuksia. > Ahjo vähentää paperin kulutusta. Pelkästään kaupunginhallitus ja kaupunginvaltuusto kuluttivat viime

vuonna arviolta 11 miljoonaa paperikopiota.> Kuntalaisten ja tiedotusvälineiden tiedonsaanti helpottuu, kun internetiin julkaistusta esityksestä tai

päätöksestä löytyy asian koko elinkaari ja aikaisemmat päätökset.

Mikä muuttuu?1 Dokumentinhallinta

käyttäjäystävällisemmäksiDokumentinhallinta on vanha tuttu HELA, mutta sen käyttöliittymää on muokattu käyttäjäystävällisem-mäksi. Muun muassa asiakirjaluokkien määrä on vä-hentynyt seitsemästä kolmeen.

2 Valmistelijat kirjoittavat tekstinsä asiakirjatuotannossa

Asiakirjatuotannossa valmistelijat kirjoittavat tekstin-sä rakenteelliselle asiakirjapohjalle. Tekstin kirjoitta-minen muistuttaa lomakkeen täyttämistä. Kirjoittaes-sa ei tarvitse miettiä ulkoasua, vaan voi keskittyä si-sältöön.

3 Asiakirjahallinta ohjaa asian ja asiakirjojen elinkaarta

Asiakirjahallinnan tehtäväluokitus antaa asioille tar-vittavat metatiedot, kuten säilytysajan, ja siten hel-pottaa käyttäjien työtä.

4 Kokoukset sähköisiksiKokoussovellus otetaan käyttöön kaupunginhalli-tuksessa, lauta- ja johtokunnissa sekä kaupunginval-tuuston kokouksissa salijärjestelmän rinnalla. Pape-risista esityslistoista luovutaan, sillä esityslistat, liit-teet ja päätöshistoria löytyvät kokoussovelluksesta.

Pöytäkirjanpitäjä saa jäsenten julkaisemat ehdo-tukset pöytäkirjan pohjaksi, eikä tekstiä tarvitse kir-joittaa uudestaan. Kaikki kertaalleen sovellukseen kirjattu siirtyy kokouksen päätyttyä asiakirjatuotan-toon pöytäkirjapohjalle.

> Lisätietoja Helmen Ahjo-sivustolta Helmi > Yhteiset palvelut > Ahjo tai Helmi-uutissivun oikopolusta

AHJO käyttöön

28

liikkeellä


teksti KATJA PESONEN kuvat TEEMU KUUSIMURTO

Auttaminen vaatii ripauksen IDEALISMIA

Kaupungin työntekijöillä on sydän avoinna apua tarvitseville. Hyväntekeväisyyttä on montaa sorttia. Joskus on hyvä valistaa roskaamisesta, toisinaan kannattaa vähän vilautella.

Elämä uusix

Kyläsaaressa kuhisee. Uusix-verstaat on sosiaaliviraston alainen työpaja, joka tarjoaa työttömille tilaisuuden saada elämänsä järjestykseen kes-

tävän kehityksen hengessä. Valtavassa raken-nuksessa on keramiikka- ja korupaja, metalli- ja polkupyöräverstas, ompelimo, kankaanpaino, puu- ja tekstiiliverstas, rakennusosasto, it-paja, verhoomo ja rakennusosien kierrätyspiste.

Uusix-verstaille tulee porukkaa Työvoima-keskus Duurin kautta. He ovat yleensä sellai-

sia, joita TE-keskus ei ole perinteisin konstein pystynyt auttamaan. On pitkäaikaistyöttömiä, päihdekuntoutujia, maahanmuuttajia ja mie-lenterveysongelmaisia.

Työpajapäällikkö Vuokko Oikarinen on nähnyt tosielämän sankaritarinoita, joissa al-koholisoituneet pitkäaikaistyöttömät ovat kääntäneet selkänsä karulle menneisyydelleen ja löytäneet elämälleen ryhdin ja tarkoituksen.

– Täällä kuntoutuja saa päivärytmin ja itse-tunnon takaisin. Ihminen pienenee oltuaan kauan pois työmarkkinoilta. Tavoitteenamme on, että jokainen pystyisi jatkamaan vielä vaati-vampiin hommiin, Oikarinen kertoo.> Lisätietoja: www.uusix.fi

Vinkki!Anna hyvän

kiertää.Pajalaisten kädentöitä voi käydä

ostamassa Uusix-kaupasta, joka

on auki maanantaista lauan-

taihin osoitteessa Kyläsaaren-

katu 8 J. Tarkemmat aukioloajat

www.uusix.fi


Tiesitkö? Vuosi 2011 on Euroopan vapaa-ehtoistyön teemavuosi.Teemavuoden tarkoitus on tehdä vapaa-ehtoistyötä tunnetummaksi ja houkuttelevammaksi, jotta vapaaehtoisvoimin tehdyn työn arvo tunnustettaisiin, ja mukaan saataisiin uusia kasvoja. Vapaaehtoistöissä on mukana yli 100 miljoonaa eurooppalaista.

Kyynisyyttä vastaan roskapihdeillä

Sosiaaliohjaaja Titta Leikkari pitää sydä-men asianaan välittää ympäristötietoutta lapsille työpaikallaan Haruspuistossa. Hän on ollut muun muassa kehittämässä Keke-

opasta, joka ohjastaa leikkipuistojen kestävään ke-hitykseen.

Kun Leikkari katseli aikansa kotikontunsa Puna- vuoren Sinebrychoffin puiston

kaaosmaista roskaamista, hänpäätti saada senkin kuntoon. Hän otti yhteyttä Punavuori-

seuran puheenjohtajaan PirjoSaloon, ja muutaman kuukauden päästä oli perustettu yhdistys Kof-fin puiston kummit.

– Rakennusvirasto toimitti puistoon lisää roskiksia heti, kun pyysimme, ja saimme tänne maksuttomia vessojakin, Leikkari kiittelee.

Rakennusvirastolta he ovat saa-neet lisäksi omat liivit ja roskapihdit.

Koffin puiston kummien ensisijainen tavoite on motivoida kansaa lopettamaan

roskaaminen. Piknikillä istuskelevat saavat kummeilta vinkkejä siitä, kuinka omista roskistaan voi helposti huolehtia.

Paidat veke!

Stadin brankkarit sai viime vuonna helsinki-läiset hurmioon kalenterillaan, jossa pelas-tuslaitoksen palomiehet poseerasivat rih-mankiertämissä kerätäkseen rahaa Helsin-

gin Lastenklinikalle. Kalenteria myytiin 2 000 kap-paletta, ja tuotoilla hankittiin nasaaliylipaineventi-laattori infektio-osastolle.

Stadin brankkarit 2011 -kalenterilla hankitaan varoja teho-osastolle erityisesti palovammoja saa-neiden lasten hoitoon.

– Kalenterin teemana on arjen sankarit. Haluam-me tuoda esiin sen, että pelastuslaitoksella työsken-telee aivan tavallisia ihmisiä, jotka hälytysten välillä tekevät ruokaa, pelaavat sählyä ja nostelevat puntte-ja. Esille tulee siis luovasti työn arkinen puoli, kalen-terin tuottaja Kati Kottila kertoo.

Arki ei silti ole synonyymi tylsälle.– Ehdottomasti mukana on eroottisuutta, on kat-

seita ja pilkettä silmäkulmassa.Kalenteri on malliesimerkki siitä, kuinka monin

eri tavoin hyviä tekoja voi tehdä. Palomiessairaan-kuljettaja Eemeli Kokkonen on mukana toistami-seen.

– Tähän ammattiin tullaan sen vuoksi, että on halu auttaa. Paidan voi riisua hyvän asian puolesta, hän sanoo.

Kalenterista on otettu 5 000 kappaleen painos, ja kuten edellisvuonna, tuotosta menee hyväntekeväi-syyteen jokainen sentti.> Lisätietoja: www.hel.fi/pel

Vinkki!Anna lahjaksi

silmäniloa.Stadin brankkarit 2011 -kalenteri on

myynnissä seuraavissa paikoissa: Keskuspelastusasema, Ravintola VilliWäi-nö, Ravintola 3 Kaisaa, Liskogalleria, Ever-

last Shop, Ravintola Laiska Karhu, Halti Outlet -myymälät Lauttasaaressa ja

Herttoniemessä sekä Riihimäellä Kauneuskeskus BB.

– Meitä on sanottu idealisteiksi, mutta minä haluan katsella maailmaa vaaleanpunaisten lasien läpi. Kyy-nisyys ei johda mihinkään. On paljon mielekkääm-pää yrittää parantaa maailmaa, kun uskoo sen olevan mahdollista, Leikkari toteaa. •

■ Sinebrychoffin puiston kaaosmainen roskaaminen sai Titta Leikkarin ryhtymään puistokummiksi.


Arvaa, ellet tiedä!

Arvaa, ellet tiedä -palstalla kysyttiin viimeksi mistä löydät lisätietoa kaupungin henkilöstö-eduista? Oikea vastaus on: kaupunkitason Helmestä (http://helmi) kohdasta Henkilöstö > Henkilöstöetuudet. Vastanneiden kesken arvottiin leffalippuja, jotka menivät seuraaville: Taina Aalto, Eija Voutilainen, Marja Rossi, Pirkko Hämäläinen ja Auli Virta.Kiitos osallistumisesta!

Kuinka moni on tähän mennessä ottanut työsuhdematkalipun käyttöön?Vastaukset 11.1. mennessä sähköpostilla [email protected] tai osoitteella Helsingin Henki, Sari Ruusutie, PL 4500, 00099 Helsingin kaupunki.Kaikkien vastanneiden kesken arvotaan leffalippuja.

ILMOITUS

TAULUTiedot palstalle

[email protected].

Seuraavan kalenterin

aineistopäivä on

11. tammikuuta.

■ KAUPUNGILLE JOULUKUUSIA toimittava Jalo Rautiai-nen tarjoaa tänäkin vuonna henkilöstölle ostoedun jou-lukuusista.

Myyntipaikkana Itäkeskuksen Citymarket 18.–23.12., tavaratalon aukioloaikoina. Muista ottaa henkilöstökort-tisi mukaan!

■ KAUNEIMMAT JOULUN KUKAT saat kaupunginpuutar-halta: joulutähdet, hyasintit, amaryllikset, jouluiset korit, kranssit ja kukkakimput. Kukkia voit tilata suoraan toimi-pisteeseesi. Helmessä (http://helmi/stara) on kuvia vali-koimista, ja sieltä löytyvät tilauskaavakkeet ja -ohjeet.

Joulun kukat voit ostaa myös suoraan kaupunginpuu-tarhalta. Myynti on avoinna joulukuussa:vko 50Ma–Ke klo 7 –15To 16.12 klo 7 –18Pe 17.12. klo 7 –15 vko 51Ma–Ke klo 7–18To 23.12. klo 7 –14Jouluaattona suljettu.

tapa

htum

ia

Arto Wiikari

Dimitri Grönforsista vuoden oppi-sopimusopiskelija■ LEIKKIPUISTO LINJAN lähihoitajaoppi-sopimusopiskelija Dimitri Grönfors on vuoden oppisopimusopiskelija. Valinnan teki opetusvirasto. Grönfors on ensimmäi-nen tunnustuksen saanut sosiaali- ja ter-veysalan opiskelija.

Palkinnon perusteina oli, että Grönfors on ollut erittäin aktiivinen niin työssäoppi-mis- kuin tietopuolen opinnoissaan. Hän ideoi lopputyönään leikkipuisto Linjaan

Hae World Design Capital -ohjelmaan ■ WDC-OHJELMAHAKU ON nyt käyn-nissä ja auki 11.2.2011 saakka. Kuka tahansa voi ehdottaa ohjelmaa. Eh-dotukset voivat olla paikallisia, kan-sainvälisiä, laajasti verkottuneita tai yksittäisiä. Ohjelma voi tarkoittaa hankkeita, projekteja, toimenpidettä, pidempikestoista kehitystyötä, tapahtu-mia tai tempauksia.

Kaupungin toimijat voivat hakea WDC:hen liittyviin ohjelmiin WDC-statusta oh-

jelmahaun kautta. Saman teeman kanssa työskentelevät virastot tai yksiköt voivat myös muodostaa isomman ohjelmako-konaisuuden, joka hakee WDC-statusta. Tämä voi tuottaa vaikuttavampaa ja näky-

vämpää toimintaa. Design-ajattelua voi hyödyntää

paitsi kaupunkisuun-nittelussa, arkkiteh-tuurissa ja perinteisil-lä luovilla aloilla, myös

muun muassa sosiaa-listen, kulttuuristen ja

julkisten palvelujen ja hyö-dykkeiden kehittämisessä.> Ohjelmahakuun pääsee säätiön www-sivuilta www.wdc2012helsinki.fi

varhaisen tuen isä–lapsi-kerhon ja on ve-tänyt sen toimintaa. Kerho on ollut suosit-tu. Lopputyöstään hän sai ryhmänsä par-haan arvosanan.

Grönfors myös sävelsi ja sanoitti työyh-teisönsä kanssa viime vuonna leikkipuis-tojen 95-vuotisjuhlia varten Leikkipuisto-laulun, josta on sittemmin tullut kaikkien helsinkiläisten leikkipuistojen tunnuskap-pale.

Joulukuusi ja kukkaset hankintaan!

31

Pek

ka S

auri

IlmestymisaikatauluNro 1 4.2. aineisto 11.1. Nro 2 1.4. aineisto 3.3.Nro 3 3.6. aineisto 4.5. Nro 4 2.9. aineisto 11.8. Nro 5 28.10. aineisto 28. 9. Nro 6 9.12. aineisto 8.11.

Lehti postitetaan kaupungin henkilöstölle palkanlaskentajärjestelmän osoi-tetietojen mukaan. Jos haluat pois lehden jakelusta, ilmoita nimesi ja osoittee-si sähköpostilla [email protected]. Lehti ilmestyy myös verkossa www.hel.fi/helsinginhenki.

Helsinginhenki

1 Minkä niminen on Plan Suomi -jär-jestön aloittama, Helsingin katu-

kuvassakin näkyvästi tiedottava kam-panja, joka jatkuu vuoteen 2015 asti?r a. Maailman lapset r b. Koska olen tyttör c. Köyhän eväät

2 Mihin kaupunkiin Marimekko avasi repäisevästi uuden liikkeen?

r a. Tukholmaanr b. Kuala Lumpuriin r c. New Yorkiin

3 Toivelaulukirjat ovat laulattaneet ihmisiä jo useamman vuosikym-

menen ajan ja tänä syksynä ilmestyi sarjan tuorein osa. Montako Suurta Toivelaulukirjaa sarjassa nyt on?r a. 15r b. 18 r c. 20

4 Minkä niminen on Hakaniemen kauppahallissa vuodesta 2003

toiminut kotimainen juustoliike?r a. Cheese pleaser b. Lentävä lehmär c. Cheddar ja kumppanit

5 Lastensuojeluilmoitukset ja kiireelliset huostaanotot

lisääntyivät Helsingissä vuonna 2010. Paljonko?r a. 10 prosenttiar b. 15 prosenttiar c. 20 prosenttia

6 Mikä bussilinja liikennöi Hertto-niemen metroaseman ja Kulo-

saaren väliä Kulosaaren metroaseman remontin ajan?r a. 16Xr b. 14Yr c. 18X

7 Kuluneen viiden vuoden aikana autojen määrä on kasvanut Hel-

singin lähikunnissa. Kuinka paljon?r a. 22 prosenttiar b. 35 prosenttiar c. 40 prosenttia

8 Minä vuonna kaupunginjohtaja Jussi Pajunen valittiin virkaansa?

r a. 2004r b. 2005r c. 2006

9 Minkä maalainen arkkitehti-toimisto teki viitesuunnitelman

Itä-Pasilan tornitaloista?r a. puolalainenr b. itävaltalainenr c. italialainen

10 Kuka julkkispariskunta vieraili marraskuun alussa

nuorisoasiainkeskuksen toiminta- keskus Hapessa Sörnäisissä?r a. Jari Sarasvuo ja Virpi Kuitunenr b. Prinsessa Victoria ja prinssi Danielr c. Daniel Radcliffe ja Emma Watson

Vastaukset: 1 b, 2 c, 3 c, 4 b, 5 c, 6 a, 7 a, 8 b, 9 c, 10 b

k ysy m

ys

tä

• k

uka • mitä • m

issä • milloin •

10


Oppisopimus-koulutukseen?n OLeTKO HeLSIngIn KauPungIn palve-luksessa toimisto- tai taloushallinnon teh-tävissä? Haluatko kehittää ammattitaitoasi oppisopimuksella? Koulutukseen sisältyy oppimista työpaikalla ja tietopuolista ope-tusta oppilaitoksessa.

Opetusviraston oppisopimustoimisto järjestää oppisopimuskoulutuksena:> Liiketalouden perustutkinto, merkonomiKoulutus on tarkoitettu kaupungin palve-luksessa toimistotehtävissä toimiville. Kou-lutuksen kesto on 2–2,5 vuotta. Koulutus to-teutetaan yhteistyössä Edupolin kanssa. Lä-hiopetuspäiviä oppilaitoksessa 2–3 pv/kk. Koulutus alkaa tammikuussa. > Sihteerin ammattitutkintoKoulutus on tarkoitettu kaupungin palve-luksessa toimistotehtävissä toimiville. Kou-lutus kestää noin vuoden ja se toteutetaan yhteistyössä Rastor Oy:n kanssa. Lähiope-tuspäiviä koulutuksen aikana 13. Koulutus alkaa keväällä.

> Taloushallinnon ammattitutkintoKoulutus on tarkoitettu kaupungin palve-luksessa taloushallinnon tehtäviä kattavas-ti hoitaville. Koulutus kestää noin vuoden ja se toteutetaan yhteistyössä Markkinoin-ti-instituutin kanssa. Lähiopetuspäiviä kou-lutuksen aikana 12. Koulutus alkaa keväällä. > Taloushallinnon erikoisammattitutkintoKoulutus on tarkoitettu kaupungin palve-luksessa talous- tai henkilöstöhallinnon esimies-, asiantuntija- tai projektitehtävis-sä toimiville. Koulutus kestää noin vuoden ja se toteutetaan yhteistyössä Markkinoin-ti-instituutin kanssa. Lähiopetuspäiviä kou-lutuksen aikana 12. Koulutus alkaa keväällä.

> Lisätietoja koulutuksistaMerkonomin koulutus: oppisopimusneu-voja Tuula nisonen, puh. 310 86772, [email protected] ja koulutustarkastaja Vir-pi Heinonen, puh. 310 86871, [email protected] ja taloushallinnon koulutus: sih-teeri Virpi Kast, puh. 310 86692, [email protected] ja koulutustarkastaja Tuula Ka-jaste, puh. 310 86695, [email protected].> www.oppisopimus.hel.fi

Johtamisen erikois-ammattitutkinto oppisopimuksellan uuSI OIVa JeT -ryhmä käynnistyy info-tilaisuudella 14.1. klo 13. Tule mukaan, jos haluat kehittyä johtajana tai esimiehenä ja saada arvopaperin osaamisestasi! Valmen-nusohjelma alkaa maaliskuussa ja kestää 18 kuukautta.

> Lisätietoja Oiva Akate-mia, kehittämiskonsultti San-

na Lyly, [email protected], tai puh. 310 70230 sekä Oiva Akatemian Helmestä. Kau-punkitason Helmestä tietoa löytyy kohdas-ta Yhteiset palvelut > Koulutus ja kehittämi-nen > Koulutuskalenteri.


JUS

SI P

AJU

NE N

GoGojoulukuu 2010 – tammikuu 2011

062010

{ uus

i duu

ni }

Suljetun tilan epäjärjestys lisääntyy aina.””

Rauhaa ja vilkkautta

Mitä tapahtuu asemakaavaosastolla? Osastolla valmistellaan ja käsitellään asemakaa-voja, joiden avulla ohjataan kaupunkiympäris-tön kehittymistä. Arkkitehtisuunnittelun lisäksi työssäni ollaan vuorovaikutuksessa asukkaiden, yritysten, yhteisöjen sekä muiden hallintokun-tien kanssa. Tämä tarkoittaa piirtämisen lisäksi neuvotteluja ja kirjallisia töitä. Yhteistyö eri hal-lintokuntien välillä on iso osa kaavoittajan työtä. Eniten tehdään yhteistyötä rakennusvalvonnan ja kiinteistöviraston kanssa.Missä olit aiemmin töissä?12 viime vuotta työskentelin Arkkitehtitoimisto HKP Oy:ssä. Millainen mielikuva sinulla oli kaupungista työnantajana ennen kuin tulit duuniin? Olen työskennellyt opiskeluaikana kesäteekka-rina asemakaavaosastolla, joten mielikuvani pe-rustui omiin positiivisiin kokemuksiin. Ison ta-lon etuina kaupunki pystyy tarjoamaan työnte-kijöilleen hyviä mahdollisuuksia itsensä kehittä-miseen. Julkisella sektorilla voidaan myös tasata töiden määrää rakennusalalle tyypillisiltä suh-dannevaihteluilta.

Mikä oli muuttunut näinä vuosina, kun et ollut kaupungilla töissä?Henkilökunnan ikäjakauma virastossa on moni-puolistunut. Työtapoihin on selvästi lisätty vuo-rovaikutusta kaupunkilaisten kanssa. Positiivi-nen työilmapiiri on pystytty yhä säilyttämään. Mikä työssäsi on parasta, mikä pahinta?Parasta arkkitehdin työssä on mahdollisuus jat-kuvaan ammatilliseen kehittymiseen.

Osin ristiriitaisten tavoitteiden ja mielipitei-den huomioonottamiseen kuluu paljon aikaa. Seurauksena on kaavoitusprosessin hitaus, joka onkin tämän työn ikävin piirre. Keitä kuuluu työyhteisöösi?Suurin osa työyhteisöstäni on arkkitehtejä ja suunnitteluavustajia. Lisäksi meillä on erikois-osaajia muun muassa liikennesuunnittelun, maisema-arkkitehtuurin, viestinnän ja teknis-taloudellisen suunnittelun alalla.Mikä olisi parasta, mitä voisit työssäsi saada aikaan?Aikaansaada kaupunkirakenteessa toiminnalli-nen parannus, joka aiheuttaisi ihmisten elämän-piiriin positiivisten tapahtumien ketjureaktion. Suosikkipaikkasi Helsingissä?Uimastadion. Siellä yhdistyy keskustan vilkkaus ja keskuspuiston rauha. Suosikkimaisemani avautuu Hotelli Tornin yläkerrasta.Missä asut ja miten kuljet töihin?Asun Pitäjänmäessä. Työmatkani keskustaan hoituu mieluiten polkupyörällä, tarvittaessa myös junalla tai bussilla.

kuv

a KA

RI H

AUTA

LA

Helsingin henki

> KUKA: Elias Rainio> AMMATTI: Arkkitehti> TÖIHIN: 1.9.> TOIMIPAIKKA: Kaupunkisuunnitteluviraston asemakaavaosasto

7.–22.12.TUOMAAN MARKKINATJouluiset Tuomaan markkinat jär-jestetään Esplanadin puistossa. Tarjolla on käsitöitä, lahjatavaroita ja jouluisia herkkuja.> www.hel.fi

31.12.SENAATINTORIN UUSIVUOSILasten uudenvuoden konsertti järjestetään yliopiston juhlasalissa klo 17–18. Ilmaisliput, enintään 5 lippua/perhekunta, ovat jaossa 27.–30.12. klo 9–19 Virka Infossa.

Kello 22.15 alkaa Senaatintorin loppuillan ohjelma, jolloin esiityvät muun muassa Philomela-kuoro, tanssikoulu Sam-bic ja Paula Koivuniemi. Uudenvuoden tervehdykset tuo-vat kaupunginjohtaja Jussi Pajunen ja piispa Irja Askola.> www.hel.fi

31.12.–9.1.TEE VALOMATKA HELSINGISSÄ! Valon vuodenaika -tapahtuman suunnittelijoina ovat valo-taiteilija Mikki Kunttu ja joukko kansainvälisiä huippuja.> www.hel.fi/events, www.valonvuodenaika.fi, www.seasonoflight.fi

25.–30.1. DOCPOINT TULEEDokumenttielokuvafestivaali DocPoint esittää muun muas-sa kotimaisia klassikoita vuosien varrelta sekä laajan Kongoa esittelevän dokumenttielokuvasarjan.> www.docpoint.info

4.2.HELSINGIN HENKI 1/2011 ILMESTYY Aiheina muun muassa länsimetron eteneminen, kiireen kesyttäminen ja kaupunginmuseon uudet tuulet.

Documents

Helsingin henki 6/2010