Helsingin henki 5/2015

HelsinginhenkiSIVU X

H E L S I N G I N K A U P U N G I N H E N K I LÖSTÖ L E H T I H E L . F I / H E L S I N G I N H E N K IH E L S I N G I N K A U P U N G I N H E N K I LÖSTÖ L E H T I H E L . F I / H E L S I N G I N H E N K I

teem

a 6

asu

kas

24

kaf

fell

a 22

052015

Eläintarha koulussa

opettaa oppilaita vastuullisiksi

Älä hyväksykiusaamista

Vuorotellen vapaalla

Symppis tukee elämää

20

Helsingin henki | Lokakuu 2015Helsingin henki |

Tehdään parempi kaupunki pääkirjoitus

2

päätoimittajaMaissi Kasurinen

Juttuehdotukset ja palaute [email protected]

Viestintää ihmiseltä ihmiselle

K aupunki sai viestinnälleen linjaukset, jotka ohjaavat viestinnän kehittämistä ja toimintaa lähivuodet. Kaupunginhallitus hyväksyi linjaukset viime viikolla. Linjaukset ovat viestinnän tahtotila ja tuleva suunta, ja seuraavaksi linjaukset saavat toteuttamissuunnitelman.

Linjaustyön taustana on viestintä- ja media-alalla viime vuosina tapahtunut myller-rys. Se vaati myös meiltä viestinnän periaatteellista pohdintaa ja suunnantarkistusta. Työn pohjaksi tehtiin auditointi, jonka mukaan kaupungin viestintää pidetään pitkälti yhdensuuntaisena ja tapaa viestiä hajanaisena. Kaupungin palveluista on usein vaikea löytää tietoa, eikä viestinnällä ole yhtenäisiä toimintamalleja.

Valmistelun tavoitteena oli parantaa muun muassa näitä asioita. Työ tiivistettiin lo-pulta seitsemään linjaukseen, jotka ovat yksi Helsinki, selkeä rooli ja yhteiset toiminta-mallit, kaikkien Helsinki, vaikuttavat kanavat, digitaalinen Helsinki, selkeä kieli ja hyvä tyyli sekä viestintäosaaminen.

Linjausten mukaisesti jatkossa viestimme kaupungin keskeisistä strategisista teemoista ja palveluista yhden-mukaisemmin. Viestintäverkosto tiivistää toimintaansa ja yhtenäistää toimintamallejaan. Viestinnän roolia muu-tetaan siten, että se tulee aiempaa enemmän johdon ja asiantuntijoiden strategiseksi tueksi. Jotta viestintä ei jäisi suunnitteluprosesseissa hätäisesti kuitattavaksi vii-meiseksi asiaksi, viestinnän asiantuntijat pitää saada mu-kaan toiminnan valmisteluun alusta asti.

Kaikkien Helsingillä tarkoitamme, että kaupunki viestii ja keskustelee kaupunkiyh-teisön kanssa ja ottaa sen mukaan toiminnan kehittämiseen. Viestinnän painopistettä muutetaan siten, että kerromme toiminnasta jo valmisteluvaiheessa, jotta ihmiset tietä-vät hyvissä ajoin suunnitelmista voidakseen osallistua kaupungin kehittämiseen.

Linjausten henki on, että viestimme ihmiseltä ihmiselle. Haluamme olla yhteydessä toiseen ihmiseen kasvottoman koneiston sijaan. Meillä on vielä varaa muuttaa sävyä ja tyyliä vastaanottajalähtöisempään, inhimillisempään ja puhuttelevampaan suuntaan.

Koska kaupungilla on runsaasti viestintäkanavia, fokusoimme tavoittavimmat, joiden vaikuttavuuteen panostamme. Digipalveluissa otetaan harppaus, ja niistä muodostetaan hallittu kokonaisuus.

Kaupungin viestinnän osaaminen päivitetään vastaamaan muuttuvan toimintaympä-ristön tarpeita. Erityistä huomiota kiinnitämme digikanavien osaamiseen, vuorovaiku-tusviestintään, tyylikeinoihin, viestinnän strategiseen suunnitteluun ja esimiesviestin-tään. Viestintä kuuluu niin johdolle, asiantuntijoille kuin viestinnän ammattilaisillekin, ja viestintäkoulutustakin räätälöidään siten eri tarpeisiin.

Jotta saamme linjausten mukaisen viestinnän toteutumaan, tarvitsemme siihen kaikkien panosta. Se kuitenkin kannattaa: tuloksena on yhtenäisempi, vaikuttavampi ja ihmilllisempi tapa viestiä sekä kaupunkiyhteisön entistä parempi palvelu.

Helmi > Yhteiset palvelut > Viestintä > Ohjeet > Helsingin kaupungin viestinnän linjauksetHel.fi > Medialle > Helsingin kaupungin viestinnän linjaukset

// vinkkiPiipahdus tropiikkiin MITEN OLISI MINILOMA eksoottisen vihreyden keskellä? Se on helppo toteuttaa vaikka iltapäiväkävelyllä.

Uimastadionin nurkilla sijaitseva Talvipuutarha tarjoaa lämpimän keitaan, jossa voi ihailla eksoottisia kasveja ja lammessa uiskentelevia karppeja. Palmut, rahapuut, kaktukset ja mehikasvit ovat ilona ympäri vuoden. Kesäisin ja syksyisin voi ihastella isoa ruusutarhaa.

Yli satavuotias kameliapuu on Talvipuutarhan vanhin asukas. Yh-teensä Talvipuutarhassa on yli kaksi sataa kasvia.

Paitsi kukkia ja kasveja, vierailulla voi ihailla myös kaunista ark-kitehtuuria. Rakennuksen on suunnitellut arkkitehti Gustaf Nyström vuonna 1893. Samalta vuodelta on peräisin päätyseinän seinämaalaus, jonka on tehnyt koristemaalari Salomo Wuorio.

Kasvien tiirailun lomassa voi nauttia kupillisen kuumaa kahvilassa, ja myös omien eväiden kanssa saa tulla käymään.

Talvipuutarhassa viihtyvät koululais-, päiväkoti- ja eläkeläisryhmät, turistit ja tavalliset kaupunkilaiset. Sisäänpääsy on kaikille ilmainen.

Opastuksista ja oppaan palkkioista täytyy sopia etukäteen. Oppaan avustuksella vierailusta saa enemmän irti: kahdeksantoista auktorisoi-tua matkailuopasta on saanut asiantuntijoiden perehdytyksen Talvi-puutarhaan.

Maanantaisin Talvipuutarha on suljettu. Tiistaisin se on avoinna klo 9–15, ke–pe klo 12–15 ja viikonloppuisin klo 12–16.

hel.fi > Kulttuuri ja vapaa-aika > Nähtävyydet ja pääkohteet > Talvipuutarha

Lehti postitetaan kaupungin henkilöstölle palkanlaskentajärjestelmän osoitetietojen mukaan. Osoitteenmuutokset ilmoitetaan omalle palkka-asioiden hoitajalle tai palkanlaskijalle. Jos haluat pois lehden jakelusta, ilmoita nimesi ja osoitteesi sähköpostilla [email protected]. Lehti verkossa > hel.fi/helsinginhenki

Ilmestymisaikataulu Nro 6 10.12. Aineisto 21.11.

,,Digipalveluissa otetaan harppaus.”

Helsingin henki | Lokakuu 2015

sisältö

palstat04 Uutiset04 Työelämän ABC05 Stadi 36527 Työterveyshoitaja30 Ilmoitustaulu31 Ristikko32 Menovinkit

3

JULKAISIJA Helsingin kaupunginkanslia, PL 1, 00099 Helsingin kaupunki PÄÄTOIMITTAJA Maija-Liisa Kasurinen, puh. 310 37956, [email protected] TOIMIT TAJA Katariina Käyhkö, puh.

310 64988, [email protected] TOIMITUKSEN SIHTEERIT HENKILÖSTÖVIESTINNÄSSÄ Sanna Karppelin, puh. 310 37954, [email protected], Sari Ruusutie, puh. 310 37955, [email protected]

TOIMITUSNEUVOSTO 2014–2015 Essi Eranka pj, Jussi Karmala, Merja Jattu-Wahlström, Heikki Mäntymäki, Jussi Kaisjoki, Roger Nordman (JUKO), Olli Riihimäki (KTN), Pepe Nikander (JHL), Eeva Rinne

(Tehy), Kaarina Salminen (Jyty), Satu Mustalahti (Super) TOIMITUS JA ULKOASU Otavamedia Asiakasviestintä, Maistraatinportti 1, 00015 Otavamedia, puh. 15661, [email protected]

TUOTTAJA Henna Tanskanen, [email protected] PAINOPAIKKA Sanomapaino Oy, Sanomala 2015 PAINOS 37 500 kpl 27. VUOSIKERTA ISSN 0787-7994 (painettu) ISSN 1797-6170

(verkkolehti)

06

20

32

16

10

12 elinkeinot6Aika edistää kestävää kaupunkikehittymistä.

14 ympäristöViherkasvit tuovat väriä ja viihtyvyyttä työpaikalle. Miten niitä tulisi hoitaa?

15 työkalutSome, mobiilikäyttö ja haun parantaminen ovat lähtökohtia uuden Helmi-intran rakentamisessa.

22 kaffellaVuorotteluvapaalle lähtijä saa tarvitsemansa tauon, sijainen lisää työkokemusta.

24 palveluItiksen Symppis tarjoaa mielekästä toimintaa ja tukea sekä onnistumisen kokemuksia ihmisille, joilla on päihdeongelmia.

26 hyvinvointiTyömatkaliikkumiseen on useita tapoja. Pyöräily on kasvava liikennemuoto ja sopii useimmille.

28 liikkeelläHeittäydy syksyn kulttuuritapahtumiin. Tarjolla on tuttua, mutta myös kokeellista ja jännittävää nähtävää ja kuultavaa.

reppariKaupunki kehittyy palautteista, joita se saa monenlaisia: kiitoksia, kysy-myksiä, moitteita ja kehitysehdotuk-sia. Miltä ne tuntuvat työntekijöistä?

teemaKaupungilla on nolla - toleranssi työpaikka-kiusaa miseen. Mitä kiusaaminen on?

duunissaKoskelan monipuoli-sessa palvelukeskuk-sessa haetaan uusia tuulia taitovaihdosta.

uusi duuniRuusu Nirkko on aloittanut uudessa päiväkoti Franzéniassa.

ammattiEläimet ja kasvit ovat osa koulumaa-ilmaa Vesalan yläasteella.


Työelämän

Heräsikö kysymys?Käsittelemme tällä palstalla

työelämän kysymyksiä, joita voi lähettää osoitteeseen

[email protected].

uutisiaku

va P

IA H

OLM

4

■■ Mikä on työterveyskysely?Se on työterveyshuollon joka toinen vuosi henkilöstölle lähettämä työkyvyn ja terveyden kartoitus. Jokainen saa siitä henkilökohtaisen palautteen.

■■ Mitä hyötyä vastaamisesta on?Palaute antaa hyvän katsauksen niihin voimavaroihin ja riskeihin, jotka vaikuttavat omaan työkykyyn ja terveyteen. Se kertoo liikennevaloin ja tekstein, missä mennään. Jos valot palavat punaisina, kannattaa ottaa yhteyttä työterveyshuoltoon.

■■ Mitä siinä kysytään?Aiheet liittyvät henkiseen ja fyysiseen hyvinvointiin, stressiin ja siitä palautumiseen, työhön ja elintapoihin.

■■ Milloin se järjestetään?Kysely lähetetään viikolla 45. Vastausaika on 2.–22.11. Suurin osa henkilöstöstä saa linkin työsähköpostiinsa ja voi täyttää kyselyn sähköisesti. Jos työsähköpostiosoitetta ei ole, lähetetään paperikysely kotiin. Vastauskuoren postimaksu on maksettu, ja sen voi palauttaa tavalliseen postilaatikkoon.

■■ Milloin vastaukset tulevat?Sähköiseen kyselyyn vastaajat saavat heti palautteen, paperikyselyyn vastaajat saavat omansa postitse noin kahdessa viikossa.

■■ Mihin kyselyä käytetään?Haluamme motivoida ihmisiä pitämään huolta työkyvystään ja tarvittaessa ottamaan yhteyttä työterveyshuoltoon. Työterveyshuolto voi tehdä vastauksista yh

teenvetoja työpaikoille, kun vastaajia on riittävän paljon. Virastot saavat niistä näkymän henkilöstön työkyvyn tilasta. Yhteenvetoja käytetään myös työterveysyhteistyön suunnittelun tukena.

■■ Mitä eroa Kunta10-tutkimukseen?Kysely painottaa enemmän työkyky ja terveysasioita, Kunta10 taas työyhteisö ja työhyvinvointiasioita. Kysely on työterveyshuollon palvelu, joka antaa työntekijälle katsauksen omaan työkykyyn ja hyvinvointiin. Kunta10:ssa painottuu työyhteisön näkökulma.

Kysymyksiin vastasi palvelupäällikkö Tuija Toikka työterveyskeskuksesta.

■■ KAUPUNKI SAI VIESTINNÄLLEEN pitkän tähtäimen linjaukset, kun kaupunginhallitus antoi linjauksille vihreää valoa.

Linjauksia on seitsemän: yksi Helsinki, selkeä rooli ja yhteiset toimintamallit, kaikkien Helsinki, vaikuttavat kanavat, digitaalinen Helsinki, selkeä kieli ja hyvä tyyli sekä viestintäosaaminen.

Jatkossa kaupungin strategisista tee

moista viestitään entistä yhdenmukaisemmin, ja viestintäammattilaiset tulevat enemmän johdon ja asiantuntijoiden strategiseksi tueksi. Voimavaroja keskitetään parhaimmin tavoittaviin kanaviin. Digipalveluissa otetaan harppaus eteenpäin. Viestinnän tyyliä muutetaan ihmillisempään ja puhuttelevampaan suuntaan.

Kaupungin viestintäverkosto tiivistää

yhteistyötään viestinnän linjausten toteuttamiseksi. Linjausten toteuttamista seurataan vuosittain.

Helmi > Yhteiset palvelut > Viestintä > Ohjeet > Helsingin kaupungin viestin-nän linjauksetHel.fi > Medialle > Helsingin kaupungin viestinnän linjaukset

Vastaa Helsingin Hengen lukijakyselyyn ja kehitä lehteä

■■ HELSINGIN HENKI JÄRJESTÄÄ lukijoilleen kyselyn, jotta voimme kehittää lehteä edelleen. Tavoitteena on henkilöstölle tärkeä, ajankohtainen ja hyödyllinen lehti jatkossakin. Vastaamalla kyselyyn pääset antamaan omat ideasi lehden kehittämiseen. Kysely on avoinna 22.10.–5.11. osoitteessa hel.fi/helsinginhenki.

Kaikkien yhteystietojensa jättäneiden vastaajien kesken arvomme leffalippuja.

Lyhyesti ■■ TYÖTERVEYSHUOLLON NIMI VAIHTUU

vuoden alussa, kun työterveyskeskuksesta tulee liikelaitos. Uuden liikelaitoksen nimi on Työterveys Helsinki. Henkilöstön palvelut eivät muutu, ja työterveyden toimitilat, henkilöstö ja yhteystiedot pysyvät samoina. Työterveys Helsinki tarjoaa jatkossakin palveluita kaupungin virastoille, liikelaitoksille ja tytäryhteisöille.

■■ SOPIMUSHALLINTAJÄRJESTELMÄN KE-

HITYS ON loppusuoralla, ja pilottivirastojen pääkäyttäjiä koulutetaan uuden järjestelmän käyttöönottoon. Pilottivirastoina toimivat hankintakeskus, kaupunginkanslian tietotekniikka ja viestintäosasto sekä Stara. Muiden virastojen pääkäyttäjäkoulutuksiin siirrytään loppusyksystä.

■■ KAUPUNGILLE PERUSTETTIIN TURVA-

PAIKKA-ASIOIDEN johtoryhmä, jonka tehtävänä on turvapaikanhakijoiden vastaanoton kokonaisuuden johtaminen ja koordinointi Helsingissä. Puheenjohtaja on apulaiskaupunginjohtaja Laura Räty. Turvapaikanhakijoiden vastaanotto kuuluu usean viraston toimialaan. Kaupunginkanslia vastaa koordinoinnista ja viestinnästä, sosiaali ja terveysvirasto on vastuussa vastaanottopalveluiden operationaalisen toiminnan järjestämisestä, kiinteistövirasto tilaratkaisujen kartoittamisesta ja pelastustoimi vastaanottokeskusten palo ja turvallisuusseurannasta.

■■ YLIPALOMIES PEKKA HALKOSAARI valittiin tämän vuoden Stadin brankkariksi. Halkosaari on kehittänyt merkittävästi erityisesti pelastuslaitoksen meritoimintaa. Halkosaari on myös erittäin arvostettu ja pidetty työtoveri.

Viestinnän linjauksille vihreää valoa


Pek

ka S

auri

365stadi

kuva

SEP

PO S

AARE

NTO

LA

kuva 123RF

5

Kari Kaisla ja Jarmo Suomisto toimivat 3D-tietomallihankkeen projektipäällikköinä.

Älykäs 3D-kaupunkimalli HelsinkiinKUINKA PALJON AURINKOSÄHKÖÄ voidaan tuottaa Helsingin katto-pinnoilla? Monestako ikkunasta on merinäköala? Paljonko aurinko-tunteja voi terassilla saada? Näihin ja lukuisiin muihin kysymyksiin saadaan vastaus älykkään 3D-kaupunkitietomallin avulla, jota Hel-singissä tehdään ensimmäisenä Pohjoismaissa.

Mallityö käynnistyi viime keväänä lentokoneesta tehdyllä laser-skannauksella ja viistokuvauksella. Aineistosta tuotettavaa moni-käyttöistä 3D-kaupunkitietomallia hyödynnetään kaupungin sisäi-sessä palvelutuotannossa sekä avoimena datapalveluna internetissä.

Malli on paljon enemmän kuin kolmiulotteinen kuva. Sen kes-keinen ominaisuus on semantiikka, jossa mallin geometriakohteet sisältävät ominaisuustietoa itsestään. Semantiikan avulla tietokone voi ymmärtää esimerkiksi sen, että rakennuksen kattoa kuvaa-va pinta on katto, joka kuuluu rakennuskokonaisuuteen. Tie-toa tarvitaan, kun määritetään kaupungin kattopintojen aurin-koenergiapotentiaalia.

Euroopan suurissa kaupun-geissa on jo käytössä 3D-tieto-mallien hyötysovelluksia. Ber-liinissä on kaupungin kokonaisvaltaiseen energian käytön tarkas-teluun ja suunnitteluun kehitetty monipuolinen työkalupakki, jon-ka avulla lähestytään hiilineutraalia tavoitetilaa. Muita käyttöalueita ovat tulvakartoitukset ja -simulaatiot, melulaskenta, ilmansaaste- ennusteet, näkyvyysanalyysit sekä valo- ja varjostustarkastelut. So-velluksia on myös elinkeinoelämän, matkailun, navigaation, pelas-tustoimen, televerkkojen rakentamisen sekä kiinteistöhallinnan ja aluesuunnittelun käyttöön.

Tietomallin potentiaali on suuri kaupungin eri toimialoilla. Nyt rakenteilla oleva tietomallialusta luo mahdollisuuden kehittää pal-veluita ja prosesseja uuden teknologian avulla.

Tulevaisuudentutkija Anthony Townsend ennustaa, että seuraa-van sadan vuoden aikana ihmiskunta rakentaa enemmän kaupunki-rakennetta kuin aiemman koko historiansa aikana yhteensä. Hänestä teknologia on keskeinen väline tulevien haasteiden kohtaamisessa ja ongelmien ratkaisuissa.

Helsingin uuden yleiskaavan yksi keskeinen teema on kaupun-kirakenteen tiivistäminen sisääntuloväylien kaupunkibulevardien avulla. Kaupunkitietomalli on hyödyllinen työkalu tämänkaltaisten kaupunkikehityshankkeiden toteutukseen.

Helsinki on pohjoismaisena edelläkävijänä kutsuttu mukaan kan-sainväliseen huippukaupunkien tietomalliverkostoon, johon kuulu-vat myös Hampuri, Wien, Rotterdam ja Singapore. Myös Helsingin Ylipisto, Aalto-yliopisto ja Tampereen Teknillinen yliopisto ovat Hel-singin kumppaneita tietomallin hyödyntämisprojekteissa.

■■ MUUTTUVA KOULU -PROJEKTISSA etsitään syksyn ajan muotoilun menetelmin uusia toimintatapoja opetusviraston palveluver-kon uudistamiselle ja yhteiselle kehittämi-selle sidosryhmiä osallistaen. Tarkoituksena

on, että oppimiselle olisi mahdollisimman hyvät puitteet palveluverkon muutoksesta riippumatta. Kaupunki on sitoutunut muo-toiluosaamisen avulla kehittämään käyttäjä-lähtöisempää kaupunkia.

Vähemmän työtapaturmia

■■ HENKILÖSTÖLLE SATTUI VIIME vuonna vä-hemmän työtapaturmia kuin kertaakaan vuo-desta 2008 lähtien. Kaikkiaan työtapaturmia tapahtui 2 434, joista 1 810 sattui työpaikalla ja 624 työmatkalla.

Ympäristökeskuksessa, asuntotuotanto-toimistossa, kaupunginmuseossa, ruotsin-kielisessä työväenopistossa ja tarkastusviras-tossa ei tapahtunut yhtään työpaikkatapatur-maa viime vuonna. Työpaikkatapaturmariski oli suurin virastoissa ja liikelaitoksissa, joissa työ on luonteeltaan pääosin fyysistä. Yli sadan työntekijän virastoista tehtyihin työtunteihin ja henkilöstömäärään suhteutettuna työpaik-katapaturmia oli eniten Helsingin Satamassa, liikuntavirastossa, nuorisoasiainkeskukses-sa, pelastuslaitoksessa, rakennusvirastossa ja Starassa. Tiedot käyvät ilmi tietokeskuksen työtapaturmia ja ammattitauteja koskevasta julkaisusta.

■■ KAUPUNKI ON SAANUT Open World Hero 2015 -palkinnon kaupunkitiedon avaami-sesta. Helsinki on rakentanut systemaatti-sesti avointa kaupunkia, tukenut avointa da-taa sekä avannut kaupungin päätöksentekoa. Avoimet rajapinnat ja yhteisöllisyys ovat osa kaupungin tapaa toimia yhdessä kaupunki-laisten ja koko ekosysteemin kanssa. Helsin-gin kaupunkia luonnehdittiin suunnannäyttä-jäksi Suomessa ja edelläkulkijaksi globaalisti.

Palkinto myönnetään henkilölle tai orga-nisaatiolle, joka on edistänyt ja edistää avoi-muutta. Palkinnon luovutti Suomen avoimi-en tietojärjestelmien keskus COSS.

Opetusviraston palveluverkko uudistuu muotoilun avulla

Helsingille tunnustusta avoimen kaupungin rakentamisesta

6

Stoppi epäasiallisuuksille

Työpaikkakiusaaminen aiheuttaa pahoinvointia, joka pilaa koko työyhteisön hengen. Sen lopettaminen vaatii esimieheltä napakkuutta ja työsuhdetaitoja ihan jokaiselta. Kun asiaan puututaan nopeasti, tilanne saadaan useimmiten korjattua. Kaupungilla on nollatoleranssi kiusaamiseen.

teksti MAIJA KAJANTO kuvitus ATTE LAKINNORO

Kunta10-kyselyn tulokset kiusaami-sen esiintymisestä kuntasektorilla olivat huolestuttavat. Niiden mu-kaan viime vuoden aikana esimer-kiksi Helsingin kaupungilla työ-paikkakiusaamista oli kokenut 16

prosenttia vastaajista. Muissa Kunta10-kaupun-geissa luku oli 15 prosenttia. Helsingin työntekijöis-tä kyselyyn vastasi 69 prosenttia, joten 16 prosent-tia tästä määrästä on iso joukko ihmisiä.

– Epäasiallinen kohtelu ja häirintä, työväkival-ta ja sen uhka sekä syrjinnän kokemus ovat asioi-ta, joilla on sairastuttavia ja vakavia vaikutuksia työ-yhteisön työhyvinvointiin. Meillä on jo vuosia ollut käytössä hyvät ohjeet näihin tilanteisiin, mutta ne on tunnettu huonosti. Lähtökohta on, että työyh-teisöissä puhutaan ja keskustellaan asioista ja rea-goidaan siihen, mikä ei ole hyvää työpaikkakäyt-täytymistä, työsuojeluvaltuutettu Satu Perttunen kaupunginkansliasta sanoo.

Syrjintää, kiusaamista sekä uhka- ja väkivaltati-lanteita koskevat Kunta10-tulokset on käsiteltävä kaikkialla riippumatta siitä, paljonko niitä virastos-sa ilmenee. Apua tulosten käsittelyyn ja kehittämis-toimiin saa Oiva Akatemiasta.

Mikä on kiusaamista?Kiusaamisen kokemus on yksilön kokemus. Pahin virhe, mitä voidaan tehdä, on vähätellä ihmisen ko-kemusta.

– Jos joku kertoo, että häntä kiusataan, asia pi-tää selvittää. Selvittäminen on esimiehen vastuulla, työterveyspsykologi Hanna Valkonen työterveys-keskuksesta sanoo.

Epäasiallista kohtelua tai kiusaamista on mo-nenlaista: on henkilökohtaisuuksiin menevää mus-tamaalaamista ja eristämistä tai perusteetonta työ-

tehtävien pois ottamista ja tiedon pimittämistä työ-tehtävistä.

Kiusaamisen kriteerit täyttyvät, kun epäasialli-nen käyttäytyminen on jatkuvaa ja toistuvaa. Yksit-täinen tapahtuma, joka voi olla tahaton, ei täytä työ-paikkakiusaamisen kriteereitä.

– Kiusaamisessa leimallista on, että kiusaamisen kohde ajetaan puolustuskyvyttömään tilaan. Se sai-rastuttaa ihmisen, Perttunen sanoo.

Apua työterveyshuollostaKiusaamisen vyyhti lähtee purkautumaan, kun asian ottaa esille. Työterveyshuollosta saa tukea ja jäsen-telyapua tilanteeseen.

Työterveyspsykologin vastaanotolle tullaan aina tulkinnan kanssa. Tilanteelle on annettu nimi, jol-loin puhutaan konfliktista, ristiriidasta tai kiusaa-misesta.

– Ensimmäinen tehtäväni on lähteä avaamaan tilannetta. Se on arkisen työn puitteiden kartoitta-mista: millainen työyhteisön kokoonpano on, onko paljon vaihtuvuutta ja onko työlle asetetuissa ta-voitteissa paljon muutoksia. Tarkoitus on tutkia, mitkä asiat synnyttävät niitä tilanteita, joissa ilma-piiri kiristyy, Valkonen sanoo.

Kartoituksen tarkoituksena on määritellä, minkä asian äärellä ollaan. Esimies saattaa olla huolissaan, jos hänelle on kerrottu, että työpaikalla on kiusaa-mista. Voi olla, että asia paikantuu kahden työnteki-jän väliseksi konfliktiksi. Sen rinnalla voi olla koko työyhteisöä koskeva tilanne – työ saattaa esimerkik-si olla muuttunut niin, että työpaikalla tarvitaan pe-rustehtävien ja tavoitteiden kirkastamista.

– On voitu huomaamatta ajautua siihen, että työ-paikan rakenteet eivät enää tue työn tekemistä. Sil-loin esiin nousee helposti ärtymystä ja muuta tun-nevaltaista käyttäytymistä. Tärkeintä on erottaa,


7

Työpaikka-kiusaamisen muotojaSanallinen kiusaaminen> Yleinen mustamaalaaminen> Huhujen levittäminen> Työnteon arvostelu> Yksityiselämän pilkkaaminen ja arvostelu

muiden kuullen

Sanaton kiusaaminen> Välinpitämättömyys> Työyhteisöstä eristäminen> Tehtävien ja ohjeiden antamatta jättäminen> Sulkeminen informaation ulkopuolelle> Eleet, ilmeet ja äänensävyt, joiden tavoitteena on

tarkoituksellinen loukkaaminen, nöyryyttäminenja naurunalaiseksi saattaminen

> Jatkuva keskeyttäminen> Toisen sanomisien mitätöinti ja asioiden

vesittäminen huumorilla

...sup...

Hih! Tirsk!

Helsingin henki | Lokakuu 2015 7


onko kyse konfliktista, joka rajautuu työtilanteeseen vai onko kyse kiusaami-sesta, joka on systemaattista ja toistu-vaa, Valkonen kertoo.

Ennalta ehkäisyynUsein kiusaamiskokemusten taustalla on koko työyhteisöä koskeva tilanne.

– Työn muutokset, työtahdin kiristy-minen ja työn organisoinnin haasteet tai työyhteisön toimivuuteen liittyvät pul-mat tuottavat toistuessaan tilanteita, joita ei syystä tai toisesta ole pystytty tar-kastelemaan ja ratkaisemaan työnteon

asioina, vaan ne näyttäytyvät erilaisina vuorovaikutusongelmina ja jännitteinä, Hanna Valkonen sanoo.

Näissä tilanteissa esimiestyön merki-tys korostuu.

– Kiusaamisen ennaltaehkäisyn nä-kökulmasta on tärkeää, että esimies on lähellä työyhteisöä. Meillä on kuiten-kin paljon työyhteisöjä, joissa työnteki-jät ovat hajallaan ympäri kaupunkia eikä esimies ole paikan päällä koko ajan. Sil-loin on haastavampaa saada signaalit kiinni ajoissa. Ongelmien havaitsemi-nen ja niihin tarttuminen voi olla työläs-tä, Valkonen toteaa.

– Jos esimies ei ole paikalla, työyh-teisöön syntyy helposti pikkuesimiehiä, jolloin vahvin yksilö ottaa valtaa. Työ-paikoilla vallitsee liian usein myös puut-tumattomuuden kulttuuri. Jokaisella on velvollisuus tehdä jotakin, jos näkee kiusaamistilanteita. Pitää olla rohkeutta kääntyä heikoimmilla olevan henkilön puoleen ja kysyä, onko kaikki kunnossa, Perttunen jatkaa.

Työpaikan hengen säilyttämiseen hy-vänä ei ole yhtä oikeaa reseptiä. Tärkeää on, että työntekijöillä on kokemus, että heitä kuunnellaan ja että töihin voidaan vaikuttaa. Esimieheen tulee voida luot-taa ja työntekijöiden ymmärtää, mitä heiltä vaaditaan.

– Työpaikan palavereissa olisi hyvä pi-tää listalla kuulumisten jakaminen: mitä

Vinkkejä esimiehelle kiusaamis-tilanteisiin> Keskustele kiusaamista kokevan

henkilön kanssa mahdollisimman pian kahden kesken.

> Puhu kiusaajan kanssa. Mielelläänennen kuin kiusattu ehtii kertoa kiusaajalle keskustelleensa hänen käytöksestään esimiehen kanssa.

> Kerää mahdollisimman paljon pohjatietoja.

> Pitäydy faktoissa. Älä lähde mukaantunnetiloihin.

> Muista, että myös kiusaajan kanssakäydyt keskustelut ovat luottamuk-sellisia.

> Älä jää yksin. Hae tukea linjajohdostaja tarvittaessa työterveyshuollosta.

> Kun tilanne on selvitetty, laadi kirjallinen muistio, johon pyydät molempien osapuolten allekirjoi-tuksen.

> Pysy tilanteen tasalla työyhteisösi hyvinvoinnissa. Tutki sairauspois-saolotilastoja, seuraa työhyvinvoin-timittareita ja aisti ilmapiiriä. Koeta tunnistaa kiusaamisen merkit ajoissa.

Jos huomautus asiasta suoraan kiusaajalle ei tehoa, on aika kääntyä esimiehen puoleen.

Mitkä asiat lisäävät kiusaamisen todennäköisyyttä? > Rooliristiriidat> Huonosti kulkeva informaatio> Työntekijöiden kokemus siitä, että

heitä ei kuulla> Vähäiset vaikutusmahdollisuudet

työhön ja työympäristöön> Liian suuri työmäärä> Epämääräiset toimintatavat> Epävarmat työolosuhteet> Organisaatiomuutokset> Kiire ja lisääntynyt työperäinen

stressi

Mikä ei ole kiusaamista?> Ristiriitaiset tulkinnat töihin

liittyvistä päätöksistä> Perusteltu kurinpidollinen

toimenpide> Päätös, joka ei miellytä työntekijää> Työntekijän ohjaaminen uusiin

tehtäviin sen jälkeen, kun työn-antaja on asiallisesti keskustellut työnkuvan muutoksesta

> Vuosilomien myöntämättä jättäminen toivottuna ajan-kohtana

meille kuuluu, miten työ sujuu ja onko työn tekemisessä ongelmia. Työnteki-jöille pitää antaa mahdollisuus sanoa ja nimetä asioita. Silloin on yksinkertai-sempaa myös määritellä yhteisiä peli-sääntöjä, Perttunen sanoo.

Toimivan työyhteisön tunnusmerkki ei ole ongelmattomuus vaan se, että on-gelmat pystytään ratkaisemaan.

– Se, että ylläpidetään liioitellun posi-tiivista puhetta ja annetaan ymmärtää, että meillä ei ole ongelmia, ei ratkaise mitään. Se johtaa siihen, että asioita ei voida ottaa yhteiseen tarkasteluun, Val-konen muistuttaa.

Esille pian ja puolueettomastiKun asia pitkittyy, se mutkistuu. Tämä pitää erityisen hyvin paikkansa kiusaa-mistilanteissa ja niiden hoidossa. Yksit-täinen tölväisy voidaan vielä kuitata no-peasti, johdonmukaista kiusaamista ei.


Kiusaamisen saa loppumaan

lisiin menettelyihin, mikäli tilanne ei muutu. Jos kiusaaminen jatkuu, asia kulkeutuu lopulta virastopäällikön rat-kaistavaksi. On tärkeää, että jatkon suh-teen tehdään selvät suunnitelmat siitä, miten tilanne etenee, onko seurantajak-soa ja miten asiasta mahdollisesti tiedo-tetaan työyhteisölle.

Prosessi ei ole helppo kenellekään, mutta kiusaamistapaukset tulee aina selvittää. Satu Perttunen tietää, että puhuminen on ainoa keino päästä eteenpäin.

– Kiusatulle sanon, että käänny ihan kenen tahansa puoleen. Vaihtoehtoja on: työterveyshuolto, työsuojelu, työka-veri, edunvalvontaorganisaatio ja ennen kaikkea oma esimies – asiasta täytyy pu-hua. Esimiehen puheille mennessä tu-eksi voi vaikka ottaa mukaan työkave-rin. Jos kokee, että kiusaaja on esimies, yhteyttä voi ottaa hänen esimieheensä ja vaatia häntä toimimaan. Asiat eivät muutu, jos niistä ei puhu.

Eristämistä, mitätöintiä ja varkaaksi syyttelyä. Leenan kiusaami-nen sai varsin kummallisia muotoja. Esimies tarttui päättäväi-sesti tilanteeseen ja onnistui katkaisemaan kierteen nopeasti.KIUSATUKSI JOUTUNEEN TUNNETILA on ihmeellinen. Silloin ei tunne olevan-sa oikein ihminen ollenkaan. Kun joku on riittävästi mitätöinyt, alkaa myös itse mitätöidä itseään.

Omalla kohdallani kiusaaminen näkyi aluksi eristämisenä. Kun tulin aa-mulla töihin, minua ei tervehditty. Meillä oli sovittu yhteinen kahvitunti, mut-ta kiusaajat olivat käyneet jo aiemmin juomassa kahvinsa. Paikalla olikin äk-kiä vain minä, esimies ja yksi työyhteisön jäsen. Olin kuin ilmaa muulle työyh-teisölle ja ihmettelin, mitä olin tehnyt väärin. Eräänä päivänä esimies tuli luokseni ja sanoi, että meidän pitää keskustel-la. Työpaikan tiloista oli hävinnyt eräs tavara ja esimies kysyi minulta, tiedän-kö, mihin se on kadonnut. Sanoin, etten edes tiedä, missä sitä säilytetään. Esi-mies kertoi, että työkaverit olivat sanoneet minun ottaneen tavaran.Olin kuin puulla päähän lyöty. Sanoin, jos minusta halutaan tehdä varas, niin asiasta pitää tehdä poliisitutkinta. Esimies sanoi uskovansa minua, mutta pyysi kertomaan, mitä työpaikalla oikein oli meneillään. Hän sanoi vaiston-neensa, että kaikki ei ollut kunnossa.

Kerroin tilanteesta ja sanoin kokevani, että minua ei hyväksytä. Epäilin on-gelmaksi sitä, että olin tullut taloon paljon toisia myöhemmin ja oppinut työt nopeasti. Siitä sain kiittää hyvää perehdytystä, mutta tuntui, että tämä herätti närää työkavereissa. Esimies kertoi ihmetelleensä, että aiemmin, kun paikassa oli ollut kausi-työntekijöitä, he olivat kaikki lähteneet ennen aikojaan. Eräänä perjantaina esimies ilmoitti, että maanantaina pidetään palaveri taukotilassa. Olin tulisilla hiilillä koko viikonlopun ja nukuin huonosti. Pala-verissa esimies ilmoitti, että täällä on yritetty syyllistää työntekijää varkau-desta ja tilanne selvitetään nyt. Eräs kollega sanoi, että ei ollut tiennyt var-kaussyytöksistä, mutta sanoi, että paikassa oli omituinen ilmapiiri. Tämän jälkeen esimies katsoi suoraan kiusaajiin ja sanoi, että haluaa kuulla heidän näkemyksensä. Toinen kiemurteli vaivautuneena ja esimies totesi vain odottavansa.

Lopulta toinen kiusaajista sanoi, että hänen mielestään minua on suosittu. ”Kaiken maailman neidit tulevan tänne kukkoilemaan ja ovat olevinaan niin osaavia”, oli kommentti tekemisistäni. Esimies sanoi, että hänen oli täytynyt käyttää aikaa perehdyt-tämiseeni pitääkseen huolta, että työ sujuu. Hän sanoi myös, että varkaaksi syyttäminen ei vetele tällä työpaikalla.Tämän jälkeen työt sujuivat hyvin, mutta tapaus teki särön työ-yhteisöön. Minun ja toisten tekijöiden välille ei koskaan syntynyt luottamusta. Olin helpottunut, kun lähdin myöhemmin opis-kelemaan.

Monta vuotta tapahtuneen jälkeen törmäsin näihin kahteen naiseen juhlissa. Yllätyksekseni he tulivat ky-symään, mitä kuului ja pyysivät anteeksi käyttäytymis-tään. Vasta silloin pystyin laittamaan asian lopullisesti mappi ööhön, mutta tapaus ei unohdu koskaan. Vuosien jälkeenkin saatan hetkellisesti tunnistaa sen tunnetilan, minkä kiusaaminen aiheutti.

Haastateltavan nimi on muutettu.

Helmi > Henkilöstö > Työhyvinvointi ja työturvallisuus > Työhyvinvointi > Epäasiallinen kohtelu ja häirintä. Sivulta löytyy myös Sopua ja sovittelua työyhteisön arkeen -opas.

– Jos asian pystyy ottamaan saman tien esiin ja toinen pyytää anteeksi, koko tilanne voi raueta. Aivan liian usein ja helposti asia otetaan oman pääkopan si-sään ja pyöritetään siellä. Huonosti nu-kutun yön jälkeen tilanne on entistä pa-hempi, Satu Perttunen sanoo.

Jos huomautus asiasta suoraan kiu-saajalle ei tehoa, on aika kääntyä esi-miehen puoleen. Esimiehen pitää selvit-tää työntekijöiden keskinäiset ristiriidat mahdollisimman pian ja puolueettomas-ti. Ensimmäinen tehtävä on käydä kes-kustelu erikseen kaikkien asianosaisten kanssa.

– Esimiehen selvittelyvelvollisuus astuu työturvallisuuslain mukaan voi-maan heti, kun hän saa tiedon asiasta tai on sen itse huomannut. Keskuste-lut eri osapuolten välillä pitää hoitaa vii-meistään kahden viikon sisällä. Luotta-musmiehen, työsuojeluvaltuutetun tai muun avustajan saa tarvittaessa pyytää tueksi tilanteeseen, mutta avoimuus on tärkeää: esimiehelle on hyvä kertoa, ket-kä kaikki ovat selvittelytilanteessa läsnä, Perttunen kertoo.

Apua ja neuvoa tilanteeseen saa myös kaupungin Sopua ja sovittelua työyhtei-sön arkeen -oppaasta.

Selvittelyn ja sovittelun lisäksi esi-miehellä on oikeus ryhtyä kurinpidol-

Käänny ihan kenentahansa puoleen.Vaihtoehtoja on.

duunissa


Osastoilla eletään arkea yhdessä asukkaiden, omaisten ja henkilöstön kesken.

n Johanna Imppola auttaa asiakasta tuolin kanssa, ja Arja Leppänen tutkii apuvälineen säätöjä.

Varsinkin aamupäivisin osas-toilla käy huiske, sillä asuk-kaista suurin osa tarvitsee hoitoa ja apua kaikissa päivit-

täisissä toiminnoissa. Aamulla asukkail-le jaetaan lääkkeet, huolehditaan hygie-niasta, wc-käynneistä, suihkutuksista, ruokailuista, pukeutumisesta, vuoteesta siirtymisestä, pyörätuolilla kulkemises-ta, ulkoiluista ja muista aktiviteeteista.

– Monipuolisuus kuvaa hyvin Koske-lan toimintoja, sillä palvelukeskuksessa asuu kaikenikäisiä ihmisiä nuorista van-huksiin. Monet asuvat Koskelassa vuo-sia, jopa vuosikymmeniä, johtaja Anneli Walldén kertoo.

Koskelassa myös monien työnteki-jöiden pestit ovat venyneet pitkiksi. Työ koetaan palkitsevaksi, vaikka se on fyy-sisesti ja psyykkisesti vaativaa. Työyhtei-söstä tulee kuin toinen perhe, jossa vaa-litaan vuorovaikutussuhteita työkaveri-en ja asukkaiden kanssa.

Hyvät ideat liikkeelle Koskelan henkilöstö lähti mukaan taito-vaihtohankkeeseen, joka käynnistettiin eteläisellä palvelualueella osaamisen ke-hittämiseksi. Tavoitteellinen taitovaihto koskee kaikkia työntekijöitä ja patistaa siirtymään lyhyeksi jaksoksi toiseen työ-yksikköön tai -tehtävään. Isossa talossa

kiertäminen kestää vuosia.– Jos työntekijä on ollut pitkään sa-

malla osastolla, taitovaihtoon lähtemi-sen rima voi olla korkealla. Kurkistus erilaisiin käytäntöihin saa kuitenkin hy-vät ideat liikkeelle ja tuulettaa koko työ-yhteisöä, osastonhoitaja Katja Mattila osastolta C5 muistuttaa.

Alkusyksyyn mennessä parikymmentä Koskelan työntekijää oli ehtinyt käväistä vaihdossa. Kerrallaan osastolta on kuu-den viikon vaihdossa korkeintaan kaksi ihmistä. Saman verran osasto voi ottaa vastaan toisista yksiköistä. Joskus vaih-dot tapahtuvat päittäin, mutta ne voi-daan tehdä myös muutoin.

– Annan työntekijöille vapaat kädet valita, mihin he mielivät vaihtoon. Paik-ka voi olla talon sisällä tai ulkopuolella. Lähteminen ja uuden ihmisen vastaan-ottaminen kuuluvat hyvään ammattitai-toon, sanoo osastonhoitaja Zahra Mo-menhasirbaf osastolta C1.

Taitovaihto tuulettaa ja lisää osaamista Koskelan monipuolinen palvelukeskus levittäytyy lukuisien rakennusten voimin 10 hehtaarin puistomaiselle alueelle. Se on noin 300 ihmisen koti, ja saman verran on myös henkilöstöä. Nyt Koskelassa haetaan uusia tuulia taitovaihdosta.

teksti RITVA-LIISA SANNEMANN kuvat JUHO KUVA


Taitovaihdon polku> Osastoilla on kuvaus siitä, mitä työyhteisössä voi oppia. Työntekijä etsii vaihtopaikan.> Lähtijä vapautetaan vaihdon ajaksi omalta vakanssilta, ja hänelle tehdään uusi työsopimus uudelle osastolle. > Työntekijä ja esimies määrittelevät henkilökohtaiset tavoitteet ja työyhteisöosaston tavoitteet. > Tulijalle valitaan perehdyttäjä, joka varmistaa tavoitteiden toteutumisen, palautteen antamisen ja kokemusten vaihtamisen. Tulijalle järjestetään aluksiosastotunti ja lähtiessä loppukeskustelu. > Vaihdosta palaava työntekijä käy keskustelun lähiesimiehen kanssa ja jakaa oppimiskokemuksiaan osastolla.

Koskelan monipuolinen palvelukeskus> 30 palveluasumispaikkaa alle 65-vuotiaille monisairaille ihmisille.> 239 ympärivuorokautisen hoidon paikkaa 12 yksikössä, joista yksi keskittyy

hoitamaan alle 65-vuotiaita, kolme vaikeista käytösoireista kärsiviä ja loput iäkkäitä, muistisairaita ja monisairaita asukkaita.

> Helmikuusta 2015 palvelukeskustoimintaa kotona asuville ikäihmisille.> It- ja internetpalveluja, kirjasto, kahvila, kuntosali ja yksityisyrittäjien palveluja.

hel.fi > Sosiaali- ja terveyspalvelut > Ikääntyneiden palvelut > Asuminen, kuntoutus ja hoiva > Eteläinen Helsinki > Koskelan monipuolinen palvelukeskus

n Marita Korpela ja Erja Hendunen vaihtavat päivän kuulumisia.

n Katja Mattila (vas.) kyselee asiak-kaan vointia. Hilppa Toivasen työhön kuuluu asukkaiden liikuntatuokiot.

n Johanna Imppola kirjaa ylös päivän asioita.

Uutta osaamistaKoskelassa 24 vuotta työskennellyt perus-hoitaja Arja Leppänen hakeutui keväällä taitovaihtoon Madetojan palvelutaloon Pukinmäkeen. Hän halusi kokeilla kevy-empiä töitä ja verrata työtapoja. Psykoge-riatrinen osasto olikin fyysisesti kevyempi, mutta psyykkisesti haastavampi kuin oma muistisairaiden osasto C5.

Leppänen sanoo oppineensa uu-sia vuorovaikutustaitoja, joita tarvittiin omissa huoneissaan asuvien asukkai-

den kohtaamisessa. Myös Koskelassa on tarkoitus siirtyä tulevaisuudessa yhden hengen huoneisiin nykyisten 2–4 hen-gen huoneiden sijaan.

– Vaihto oli ennen kaikkea virkistävä ja avartava kokemus. Oli kuitenkin mu-kava palata takaisin omalle osastolle. Molemmissa paikoissa sain lämpimän vastaanoton ja mahdollisuuden jakaa osaamista, hän kertoo.

Samanlaisia kokemuksia on myös pe-rushoitaja Kerttu Hultilla, joka lähti ha-

kemaan vaihtelua Koskelan psykogeriat-riselta F1-osastolta oman talon osastolle C1, jolla hoidetaan psykiatrisia potilaita.

– Minua kiinnosti käydä kurkkaa- massa nykyistä psykiatrista työ- otetta, koska olin aiemmin pitkään Nikkilässä töissä. Pidin osastosta ja sen ilmapiiristä. Minut otettiin siellä hyvin vastaan. Palatessani sain jakaa oppimaani osastotunnilla, Hult toteaa.

F1-osaston apulaisosastonhoitaja Ulla Öberg katsoo, että Hult sai vaih-dosta uutta intoa, joka tarttui koko työ-yhteisöön.

– Aloimme katsella asioita ikään kuin uusin silmin, Öberg toteaa.

Osastoilla on huomattu, että vaih-to lisää myös oman työn ja työyhteisön arvoa.

Aktiivista arkeaOsastoilla eletään arkea yhdessä asuk-kaiden, omaisten ja henkilöstön kes-ken. Siellä vietetään yhteisiä kahvi- ja laulutuokioita, syntymäpäiviä ja kalen-terivuoden juhlapyhiä. Toisinaan asuk-kaita viedään retkille, kulttuuritoimin-taan ja kesäaikaan yhteisiin tapahtu-miin puistoon.

– Työntekijöiden mitoitus on saman-kaltainen kaikilla ympärivuorokautisen hoidon osastoilla. Hoitajavakansseja on tyypillisesti toistakymmentä, ja lisäksi osastoilla työskentelee fysioterapeutte-

ja, toimintaterapeutteja, laitoshuoltajia, sosiaaliohjaajia, lääkäreitä ja sairaala-pastoreita, Walldén kertoo.

Hoivatyöläiset ovat oppineet otta-maan vapaalla etäisyyttä työhön ja etsi-mään voimavaralähteitä. Heillä on jaet-tavana nippu hyviä vinkkejä, joilla työ-yhteisö jaksaa: positiivinen asenne, huu-mori, ryhmähenki, muutosmyönteisyys, toisten tukeminen ja aitona ihmisenä oleminen.

Työyhteisöä kannattelevat myös monenlaiset tapaamiset osastokoko-uksista voimavarakokouksiin ja aamu-palavereihin. Niissä puretaan yhdessä paineita ja haetaan ratkaisuja ajankoh-taisiin pulmiin.

elinkeinot


Fiksussa Kalasatamassaon käynnistetty projekteja, joissa asukkaat ovat kokeilleet älykkäitäpalveluita käytännössä.

Lähivuodet Helsinki, Espoo, Vantaa, Oulu, Tampere ja Tur-ku vievät yhdessä eteenpäin kestävää kaupunkikehittämis-

tä. 6Aika-hankkeen painopistealueet ovat Avoimet innovaatioalustat, Avoin data ja rajapinnat sekä Avoin osallisuus ja asiakkuus.

Avoimien innovaatioalustojen teemalla luodaan yhteisiä toimintaym-päristöjä, joissa yritykset, kaupunkilai-set, tutkimus- ja kehittämisorganisaati-ot sekä kaupunki kehittävät ja testaavat muun muassa uusia tuotteita ja palvelui-ta kaupunkiympäristöissä. Fiksussa Ka-lasatamassa on käynnistetty useita pro-jekteja, joissa asukkaat ovat päässeet ko-keilemaan älykkäitä palveluita käytän-nössä. Yksi niistä on mobiililaitteilla ja tietokoneilla toimiva uusi kodin etäoh-jauspalvelu HIMA, jonka avulla voi näh-dä reaaliaikaisesti sähkön kulutustiedot.

Avoimen datan ja rajapintojen hankkeissa kaupungit vauhdittavat tietoaineistojen avaamista. Se tarkoittaa sitä, että datan löydettävyyteen panos-tetaan, ettei kaupunkilaisten, yhteisöjen ja yritysten tarvitse etsiä sitä kaupunki-kohtaisesti virastojen syövereistä. Itse-palvelua pyritään parantamaan nettipal-veluja kehittämällä.

Avoimen osallisuuden ja asiak-kuuden teeman alla kaupungit ottavat yritykset, kaupunkilaiset ja kaupungin henkilöstön vahvemmin mukaan kehit-tämään kaupungin palveluita.

6Aika: synergiasta tehoa

Kuusi Suomen suurinta kaupunkia edistää kestävää kaupunkikehittämistä yhdessä.

teksti HANNU PÖPPÖNEN kuvat 123RF

6Aika-hankkeen tavoitteena on syn-nyttää Suomeen uutta osaamista, liike-toimintaa ja työpaikkoja sekä parantaa ihmisten arkea. Keskeiset kohderyhmät ovat yritykset sekä tutkimus- ja koulu-tusorganisaatiot. Avoimen osallisuuden ja asiakkuuden teemassa kohderyhminä ovat lisäksi vaikeasti työllistyvät ja maa-hanmuuttajat.

Helsingissä hanke polkaistiin käyntiin sähköpyörillä– 6Aika on vasta alkuvaiheessa. Täl-lä hetkellä on meneillään kartoitusvai-he ja toimenpiteiden tarkempi suunnit-teluvaihe, Avoin osallisuus ja asiakkuus -teeman yhteyshenkilö projektipäällik-kö Heli Rantanen kaupunginkanslias-ta sanoo.

– Konkreettisia keissejä vasta aloitel-laan, muun muassa korkeakouluyhteis-työtä. Varsinainen tekeminen painottuu seuraaville vuosille.


Iso Roobertin-kadusta ilmastokatuPilottikaduilla vähennetään energia-kulutusta, ja niitä kehitetään myös elä-vimmiksi.

YKSI 6AJAN AVOIMIEN innovaatioalusto-jen teeman pilottihankkeista on Helsin-gin Iso Roobertinkadun muuttaminen il-mastokaduksi. Kaupoista, baareista ja ra-vintoloista tunnetulla kävelykadulla alkaa ensi vuonna iso peruskorjaus, jossa huo-mioidaan myös ilmastonäkökohdat.

Ilmastokadulla etsitään ratkaisuja, joilla alueen energiankulutusta vähen-netään kahdessa vuodessa vähintään 20 prosentilla, ja samalla katua kehitetään elävämmäksi ja viihtyisämmäksi. Hank-keessa mitataan esimerkiksi rakennus-ten energiankulutusta ja kasvihuone-kaasujen päästöjä sekä selvitetään au-rinkopaneeleille sopivia kohteita. Toi-menpiteitä viedään käytäntöön myös kokeilujen kautta.

Yksi niistä on suunnittelukilpailu, jossa etsitään uudenlaista ekotehokas-ta ravintolaterassia pimeneviin syysiltoi-hin. Keskeistä on saada mukaan paikal-liset asukkaat ja toimijat sekä muotoilla palveluja ja tuotteita ilmastoystävällisik-si ja houkutteleviksi.

Ilmastokatu-hankkeen toteuttavat Helsingin ja Vantaan kaupungit, Helsin-gin seudun ympäristöpalvelut, Aalto- yliopisto sekä Green Building Council -yhdistys.

Asukkaiden ja yritysten tarpeet huomioonKaksivuotinen hanke on jo alkanut. Syyskuussa Iso Roobertinkadulla jär-jestettiin Sähköistä liikettä IsoRoballa -tapahtuma, jossa kävijät testasivat muun muassa sähköpolkupyöriä ja tu-tustuivat sähköautoihin.

Kahden vuoden jälkeen katsotaan, miten kadun asukkaiden ja yritysten mielestä hanke on onnistunut: onko yri-tysten liiketoiminta kasvanut, ja mitkä sen ilmastovaikutukset ovat olleet.

Rahoitettavissa 6Aika-pilottihankkeis-sa on toimijoita aina vähintään kahdesta kuutoskaupungista. Helsingin keskustan lisäksi ilmastokatua suunnitellaan Van-taan Tikkurilaan, jonka keskustassa teh-dään peruskorjaus ja rakennetaan uut-ta kävelykatua. Myös Vantaalla tehdään asukkaiden ja yritysten tarpeista lähteviä kokeiluja. Ilmastokadut toimivat tulevai-suuden Helsingin ja Vantaan hiilineutraa-lin kaupungin pilotteina.

Ilmastokadullaetsitään ratkaisuja,joilla alueen energian-kulutusta vähennetäänkahdessa vuodessa vähintään 20 prosentilla.

Heli Rantanen kertoo yhtenä esi-merkkinä sen, että uusia palveluja voi-daan kehittää ja kokeilla myös digitaa-lisissa ympäristöissä, kuten vanhusten kotipalveluissa ruokailuun tai turvalli-suuteen liittyen.

Syyskuun lopulla Helsingissä järjes-tettiin sähköisen liikkumisen katuta-pahtuma, jossa yleisö pääsi testaamaan erilaisia sähköisiä kulkuvälineitä, muun muassa sähköpolkupyöriä. Tapahtumas-sa oli fillaripianisti ja pyörän huoltoa. Ti-laisuus liittyi Iso Roobertinkadun muut-tamiseksi ilmastokaduksi.

Tampereella järjestettiin elokuussa Tehdään Tesomaa! -suunnittelupäivät, joiden aikana hahmoteltiin tulevaisuu-den Tesoman asuinalueen suuntaa.

Syyskuussa Tampereella järjestettiin kansainvälinen Mindtrek Openmind -konferenssi, jossa pohdittiin avointa lähdekoodia, avointa dataa ja avoimia sisältöjä. Kaupungit avasivat tilaisuu-dessa yhteisen, dataliiketoiminnan etu-ja yrityksille avaavan databusiness.fi- sivuston.

Yksi jo käynnissä olevista, avoimiin innovaatioalustojen teemaan liittyvis-tä hankkeista Helsingissä onkin Fik-su Kalasatama, jossa eri toimijoiden kanssa kehitetään asukkaiden arkea toimivammaksi.

– 6Aika-hankkeessa on kyse vuoteen 2020 kestävästä EU-ohjelmasta, johon Euroopan aluekehitysrahasto on myön-tänyt käytettäväksi noin 80 miljoonaa euroa, kaupunginkanslian elinkeino-osaston johtava asiantuntija Kimmo Heinonen kertoo.

Avoimen osallisuuden hankkeisiin on lisäksi saatavilla Euroopan sosiaalirahas-ton rahoitusta. Heinonen toimii Avoi-met innovaatioalustat -teeman yhteys-henkilönä.

Avoin kaupunki – paremmat palvelutAvoimen datan ja rajapintojen han-ke käynnistyi tammikuussa, ja sen osa-toteutuksesta Helsingissä vastaa tieto-keskus.

Helsingin kaupunki on avannut julki-sia tietovarantojaan vuodesta 2011 alka-en kenen tahansa vapaasti hyödynnet-täväksi. Pääkaupunkiseudun kaupunki-en yhteinen avoimen datan palvelu, Hel-sinki Region Infoshare, auttaa datojen avaamis- ja hyödyntämistoimissa sekä ylläpitää datakatalogia (hri.fi). Sen kaut-ta pääsee käsiksi esimerkiksi lukuisiin ti-lastoihin, paikkatietoaineistoihin, ilma-kuviin, kaupungin päätösasioihin ja ta-pahtumatietoihin.

– Helsinki ehti ottaa avaamisten sa-ralla etumatkaa muihin kaupunkei-hin, mutta liiketoiminnan vinkkelistä ja sovellusmarkkinana Helsinkikin on liian pieni. 6Aika mahdollistaa yhtei-sen, isomman markkinan rakentami-sen. Kuutoskaupunkien voimin voim-me poistaa kitkaa datalähtöisestä liike-toiminnasta tekemällä data-avauksia yhteneväisesti, mikä helpottaa palvelui-den skaalautumista, Forum Virium Hel-singin kehityspäällikkö Hanna Niemi- Hugaerts sanoo.

Yritykset, kaupunkilaiset ja kaupunki voivat käyttää uudenlaisilla tavoilla avoi-mena datana saatavilla olevaa tietoa. Näin kaupunkilaisille saadaan laajempi valikoima palveluja ja sovelluksia.

– Kaupungin, kaupunkilaisten, yri-tysten ja yhteisöjen näkökulmasta ta-voitteena on asiakaspalvelun sujuvuus. Tiedon saaminen ei ole aina sujunut jou-hevasti. Itsepalvelua pyritään myös pa-rantamaan. Moni asia onkin sellainen, että jos se löytyisi verkosta, ei tarvitsi-si soitella ympäriinsä. Tällaisiin asioi-hin kiinnitetään huomiota, Rantanen sanoo.

6aika.fi


ympäristö

14

Viherkasveilla on monia myönteisiä vaiku-tuksia. Ne laskevat verenpainetta ja lisää-vät työviihtyvyyttä. Kasvit puhdistavat ilmaa, sitovat epäpuhtauksia ja vapaut-

tavat happea, Staran puutarhapalvelun työnjohtaja Pirkka Jokinen kertoo.

Jokinen näkee kaupunginpuutarhalla kasvien kiertokulun istutuskennoista kaupungin puistoi-hin ja työpaikoille. Kaupunginpuutarha on se paik-ka, josta voi tilata viherkasvit työpaikalle. Sieltä saa myös asiantuntemusta viherkasvien valintaan ja nii-den hoitamiseen.

– Tulemme paikan päälle katsomaan, mitä ti-laan mahtuu, mikä on valon määrä ja ilmanlaatu, ja sen perusteella suosittelemme sopivat kasvit. Muun muas sa koulut ja monipuoliset palvelukeskukset ovat hyödyntäneet tätä palvelua hyvin, Jokinen sanoo.

Yksi hoitaja, paremmat tuloksetKun työpaikoille tilataan kasveja, niiden toivotaan tietysti myös kestävän.

– Teoriassa kasvien hoito on hyvin helppoa, käy-tännössä ei, Jokinen sanoo.

– Tärkein hoito-ohje on, että kasvien hoitaminen on vastuutettu jollekulle ihmiselle tai yksikölle. Hoi-taminen epäonnistuu, jos mukana on useampia taho-

virkistääViherkasvit tuovat viihtyisyyttä työpaikalle. Mutta miten pitää huolta siitä, ettei vehkapalmu heti muutu kelopuuksi? Työnjohtaja Pirkka Jokinen Staran puutarhapalveluista antaa ohjeet työpaikkojen viherkasvien hoitoon.

teksti MAIJA KAJANTO kuvat 123RF


työkalut

Yksi Helmi ja vaikka mobiilisti

Helmen uudistus käynnistettiin viime keväänä. Miksi työ aloitettiin? Helmi otettiin käyttöön viitisen vuotta sitten eikä siihen sen jälkeen ole tehty suuria muutoksia. Kuitenkin tarve muutoksille on vuosien aikana kasvanut. Esimerkiksi mobiilikäytöstä ja erilaisista someominaisuuksista on tullut arkipäivää.

Tällä hetkellä tilanne on se, että vain ne, jotka tekevät töitä tietokoneella, pääsevät säännöllisesti Helmeen. Tähän pitää saada muutos: jatkossa työn tekemisen pitäisi olla mahdollista mistä ja minkälaisella laitteella tahansa.

Kaavaillut someominaisuudet taas mahdollistavat yhteistyön tekemisen ja tiedon jakamisen. Tämä vähentää esimerkiksi sähköpostien määrää. Samalla se lähentää kaupunkiorganisaatiota siten, että ne, jotka tekevät samaa asiaa eri virastoissa, pystyvät sekä löytämään toisensa helpommin että keskustelemaan ja vaihtamaan ajatuksia muuallakin kuin kokouksissa. Tällöin myös kaikki halukkaat pystyvät osallistumaan ja olemaan kuulolla. Tämä niin sanottu parviäly nopeuttaa ja tehostaa asioiden tekemistä.

Mitä tähän mennessä on tehty?Vuoden alussa virastojen pääkäyttäjistä ja tutoreista koottiin projektiryhmä, joka pohti Helmen uutta konseptia. Yhteistyön tuloksena saatiin rakennettua selkeät kehittämiskohteet ja suuntaviivat.

Yksi työn tuloksena syntyneistä ideoista on yhdistää kaupunkitason Helmi virastotasojen Helmeen. Näin käyttäjien ei tarvitsisi seikkailla etsimässä tietoa sekä virasto että kaupunkitasoilta. Tällä saataisiin myös päällekkäisen tiedon ja tekemisen määrä kuriin.

Muuttuuko järjestelmä ja pitääkö opetella uusi?Järjestelmä tulee päivittymään uudempaan versioon, ja se tuo mukanaan uusia ominaisuuksia kuten jo mainitun mobiilikäytön. Myös haku paranee. Itse järjestelmän käyttöliittymään tuskin tulee kovin suuria muutoksia, mutta rakenteen uudistaminen saattaa aiheuttaa muutoksia sisällöntuotantotapoihin.

Muuttuuko Helmen ulkonäkö?Jo pelkkä mobiilikäytön mahdollistaminen vaatii ulkonäön uudistamista. Nykyinen ulkoasu on muutenkin viisi vuotta vanha, joten uudistuksia on luvassa myös ilmeeseen.

Millainen aikataulu uudistuksella on?Nyt kun tarpeet on kartoitettu, ryhdytään tutkimaan keinoja, joilla tarpeet saadaan toteutettua. Uudistamisen aikataulu tarkentuu loppuvuodesta, ja konkreettinen työ virastoissa alkaa myöhemmin. Mobiilikäyttöä testataan kuitenkin jo aiemmin nykyisessä Helmessä, ja samalla tutkitaan myös muita mobiilikäytön tapoja.

Kannattaako Helmen sisältöjä nyt sitten päivittää?Toki. Helmen uudistaminen on pitkä projekti, joka tehdään osa kerrallaan. Ajantasaiset sisällöt vain helpottavat aikanaan sisällön siirtoa ja käyttöönottoa.

Kysymyksiin vastasivat itasiantuntija Markus Hirvikoski ja tiedottaja, Helmen päätoimittaja Katariina Käyhkö kaupunginkansliasta.

kuva 123RF

Some, mobiilikäyttö ja haun parantaminen ovat lähtökohtia uuden Helmiintran rakentamisessa. Aikataulut muutostyölle

ja käyttöönotolle tarkentuvat loppuvuodesta.

15

Tärkein hoito-ohje on, ettäkasvien hoitaminen on vastuutettu jollekulle ihmiselle tai yksikölle.

ja. Kasvien hoito voidaan myös ulkoistaa. Tärkeintä kuitenkin on, että hoidosta on sovittu selkeästi.

Ulkoistettu hoito koskee vain työnantajan kus-tantamia kasveja. Entä jos työpöydälleen haluaa sen oman rakkaan kasvin kotoa?

– Omia kasveja voi toki tuoda työpaikan pelisään-töjen mukaan, mutta ongelmia saattaa syntyä, jos esimerkiksi näihin kotoa tuotuihin iskee tuholaisia.

Allergiat melko harvinaisiaKasvit menestyvät niille suotuisissa olosuhteissa. Työpaikoilla ilma voi olla kasveille liian kuiva, tila lii-an pimeä tai vetoisa. Moni kasvi pärjää kuitenkin sil-loinkin hyvin.

– Esimerkiksi palmuvehka on kasvi, joka pärjää hyvin pimeissä paikoissa, mutta myös kohtuullisen valoisissa. Hyvä peruskasvi valoisaan paikkaan on pullojukka. Se varastoi vettä, ja sille riittää kastelu talvisin noin kerran kuukaudessa ja kesällä kerran kahdessa viikossa.

Kaupunginpuutarha toimittaa työpaikoille myös silkkikasveja.

– Nämäkin kasvit ovat osa vihersisustusta. Joi-hinkin paikkoihin ei kannata hankkia elävää kasvia, ja silloin silkkikukat voivat tulla kyseeseen.

Myös tekokukkaa pitää hoitaa. Siihen ei tarvita kastelukannua, mutta pölyhuiskaa tai suihkuttamis-ta tarvitaan.

– Tekokasvien materiaalit synnyttävät staattista sähköä, joka vetää pölyä puoleensa. Siksi tekokasvit pitää puhdistaa säännöllisesti, Jokinen sanoo.

Viherkasvien aiheuttamat allergiat ovat oletettua harvinaisempia.

– Tietyt kasvit voivat aiheuttaa allergiaoireita, mutta enemmän oireita aiheuttavat pöly, home ja mullan seassa kulkeutuvat mikrobit. Mullan ongel-mat vältetään, kun hankitaan vesiviljelykasveja. Nii-den käyttö on pikkuhiljaa yleistymässä.

Vesiviljelyssä kasvualustana on multaa vain osit-tain tai ei lainkaan. Kasvin juuret saavat ravinteen suoraan vedestä. Viljelyllä vältetään multakasva-tuksen haittapuolia, kuten homeitiöitä ja loiseläi-miä. Monia vesiviljeltyjä kasveja voi suositella jopa allergikoille.

Vihersisustaminen ei ole ilmaista, mutta työ-viihtyvyyden vuoksi sii-hen kannattaa panostaa.

– Kasvi saattaa mak-saa yhtä paljon kuin toimistotuoli. Oikein hoidettuna viherkas-vi kuitenkin kestää ja luo viihtyisyyttä työ-paikalle yli kymme-nen vuotta, Jokinen sanoo.

Kiinnostuitko hankkimaan viherkasveja työpaikallesi? Ota yhteyttä viherkasvien hoitajiin: [email protected] tai [email protected].



Palaute parantaa palvelua

Kiitos, kysymys, moite, kehitysehdotus. Syyskuun loppuun mennessä kaupunki oli saanut jo 38 000 palautetta palautejärjestelmään. Palaute on aina tervetullutta, koska sen perusteella palvelut paranevat. Miltä palautteet tuntuvat työntekijöistä?

teksti MAIJA KAJANTO kuvat 123RF

On niitä työntekijöitä, jotka saavat työssään paljon palautetta. On myös niitä, joiden työ on palautetta. Ra-kennusviraston asiakaspalvelupääl-

likkö Tarja Posti kuuluu jälkimmäisiin.– Meille tulee vuodessa noin 60 000–65 000

palautepuhelua. Noin 60 prosenttia niistä kos-kee pysäköinninvalvontaa. Onhan tämä aika-moinen rumba.

Sähköisiä palautteita tulee vuosittain noin 17 000, alueidenkäytön lupahakemuksia 20 000 ja pysäköinnin oikaisuvaatimuksia sähköpostil-la 8 000. Paikan päälle tullaan asioimaan noin 25 000 kertaa vuodessa.


?

18

Varsinaisia palautteita käsittelee viidestätoista työntekijästä noin yh-deksän henkilöä joko puhelimitse tai sähköisesti. Lyhyellä matematiikalla voi todeta, että asiakastapahtumia tulee yli sata tuhatta vuodessa.

Palaute oikeisiin paikkoihinPalautetta voi antaa kaupungille ja työn-tekijöille puhelimitse, sähköpostitse, www-sivujen kautta, kasvotusten,

Metro.fi- ja korjaakaupunki.fi-sivustoil-la. Ihmiset ottavat myös suoraan yhteyt-tä asiantuntijoihin ja päättäjiin. Somes-sakin keskustellaan.

– Kaupungilla on nettisivullaan kaik-kien virastojen yhteinen palautejärjes-telmä. Ohjaamme sen kautta palautteet oikeisiin paikkoihin ja lähetämme ne vastattaviksi niille asiantuntijoille, joi-den tehtäviin kukin asia kuuluu, Posti selventää.

Moni palaute ohjautuu rakennusvi-rastolle, ja syykin on selvä.

– Aitaukset, raivaukset, katujen kun-nostus ja tilapäiset liikennejärjestelyt sekä puistot ovat kaikkien arjessa läsnä, ja siksi niistä myös annetaan palautetta.

Saatu palaute voi johtaa nopeasti toimenpiteisiin. Kun tulee tieto, että

jossakin on liikennemerkki rikki tai tiessä on kuoppa, viesti saadaan eteen-päin kunnossapitäjille. Parhaimmillaan kuoppa käydään täyttämässä seuraava-na päivänä.

Siitä voi seurata herkku: positiivinen palaute.

– Saattaa tulla palaute, jossa kehu-taan, että asia korjattiin nopeasti.

Positiivista palautetta on kuitenkin vain noin 2–3 prosenttia kaikesta pa-lautteesta.

Iso osa rakennusviraston työtä on py-säköintitunnusten myyminen ja luovut-taminen. Pysäköinti kuumottaa myös palautteissa.

– Virhemaksuista soitetaan paljon, ja valvontapyyntöjä tulee noin 8 000– 9 000 vuodessa. Silloin palautetta anne-

Palautteen ei tarvitse olla maata mullistava. Pienikin asia voi johtaa parannuksiin.

Miksi metron hissien kuulutukset poistuivat?ASUN RUOHOLAHDESSA, KÄYTÄN rollaattoria! Tulen aina hissillä ylös,

miksi poistettiin kuulutus ”olemme katutasolla”? Tässä ja kaikissa

muissa pitää ottaa huomioon näkövammaiset, moni käyttää kulkies-

saan rollaattoria.HEI,

KIITOS PALAUTTEESTASI KOSKIEN hissikuulutuksia. Metrossa näitä ei

pääsääntöisesti ole koettu välttämättömiksi, sillä hissi liikkuu vain

kahden tason välillä – tästä syystä Ruoholahteenkaan ei hissiremontin

jälkeen vuonna 2013 enää uusittu kuulutuslaitteistoa.

Toki ymmärrän, että näkövammaisille kuulutukset olisivat hyödyksi.

Palautteesi onkin välitetty meillä HKL:llä eteenpäin, ja harkitsemme

jatkossa, olisiko esteettömyyden nimissä syytä varustaa hissit kuulu-

tuslaitteilla.

Ystävällisin terveisin,Elina Maunuksela, viestintäpäällikkö, HKL

Sähköinen muistutus

palautuspäivästäMUISTUTUS PALAUTUSPÄIVÄSTÄ ON ok, mutta kun se tulee kännykkään sun-

nuntaiaamuna klo 5.40, mitä järkeä?? Tämä ei ollut yksittäinen tapahtuma.

KIITOS PALAUTTEESTA.

VUOSIEN KULUESSA MUUTAMA muukin asiakas on esittänyt saman toivomuk-

sen. Valitettavasti kuitenkin kaikki postitusajot HelMet-järjestelmästä on pak-

ko tehdä öisin, jotta ne saadaan valmiiksi aamuun mennessä eli ennen kuin

palvelimilla alkavat pyöriä muut prosessit. Viestien lähetysajankohtaa ei siis

ole mahdollista muuttaa.

Matkapuhelimen asetuksista voi valita sen vaihtoehdon, että saapuneet

sähköpostit eivät aiheuta (äänellistä) ilmoitusta puhelimeen. Tietysti on myös

mahdollista luopua kirjaston sähköposti-ilmoituksista ja valita ilmoitustavak-

si paperiposti, mutta eräpäivästä etukäteen varoittavia tiedotteita ei lähetetä

postitse.

Ystävällisin terveisin

Pauli Hatsala, HelMet-kirjastojen palautepäivystys, Pasilan kirjasto!? :)Upea avaus!HAM OLI ILOINEN yllätys. Matalan kynnyksen kulttuuriko-kemukset ovat tärkeitä. Toivottavasti HAM:in näyttelypoli-tiikka houkuttaa taiteen äärelle kävijöitä kaikista kansan-kerroksista. Kulttuuriin epäluuloisesti suhtautuvat voivat löytää kokoelmista omat suosikkinsa ja nuoret saada omat kokemuksensa. Hyvä Helsinki, hyvä HAM!

KIITOS IHANASTA palautteestasi ja tervetuloa uudelleen.

tiedottaja Pia Majava, HAM, Helsingin taidemuseo, Helsinki Art Museum


taan siitä, ettei valvontaa ole tarpeeksi, Posti sanoo.

Huumori mukaan Hyvä huumori on vastalääke, jos kieltei-set palautteet käyvät voimille.

– Huumoriakin tarvitaan. Erityisesti keväällä ilmapiiri alkaa olla aika väsynyt. Meillä on säännölliset palaverit, joissa myös pyritään purkamaan tilanteita.

Palautetta saadaan pitkin vuotta, mutta aiheet vaihtelevat ja sääkin vai-kuttaa. Syysmyrskyt, talven liukkaus ja auraus, katujen kevätpesu ja kesällä puistojen siisteys antavat aihetta pa-lautteeseen.

– Kun saamme ensimmäisen puhe-lun siitä, että koirankakkaa ei ole siivot-tu pois, tiedämme, että kevät on tullut.

AIEMMIN LASTENSUOJELUN sosiaalityöntekijänä työskennellyt koulukuraatto-ri Helena Kuronen oli vuosien varrella tottunut siihen, että työssä palaute on aika suoraa.

– Palautetta tulee, koska perheen sisäiset asiat ovat herkkiä juttuja. Aika mo-nesti palaute on: miksi meidän elämäämme puututaan, kun niin monella me-nee vielä huonommin.

Välillä on kuitenkin puututtava. Kuten silloin, kun yksinhuoltajaäidin alko-holinkäyttö oli riistäytynyt hallinnasta ja lapset kärsivät.

Tilanne jäi ahdistavuudessaan Kurosen mieleen.– Tehtiin interventio, joka tuntui hirvittävän raa’alta. Harvemmin ovelle

mennään poliisin kanssa. Mutta äiti tajusi, että nyt elämään pitää tulla muutos.Perheen äiti lähti katkaisuhoitoon, ja lapset jäivät isovanhemmille. Tapaus

vajosi yksittäiseksi tapahtumaksi, kunnes kymmenen vuotta myöhemmin so-men kautta Kuronen sai palautteen.

Perheen äiti oli saanut katkaisuhoidosta apua ja lapset takaisin luokseen. Elämä oli ottanut uuden suunnan.

– Tuntui hirvittävän hyvältä kuulla, että perheellä meni hyvin. Pyysin lupaa jakaa palautteen muillekin ja laittaa hyvän kiertämään, Kuronen kertoo.

– Kun palaute tulee suoraan asiakkaalta, se kolahtaa kaikkein eniten. Siitä jäävät välikädet pois.

Tunne siitä, että on tehnyt työssään jotakin oikein, on iso asia. – Palautteen ei tarvitse olla maata mullistava. Pienikin asia voi johtaa paran-

nuksiin. Tämä pätee myös työyhteisöön. Oma palaute esimiehille olisi, että an-takaa lisää palautetta, Kuronen sanoo.

Palautetta saadaan pitkin vuotta, mutta aiheet vaihtelevat ja sääkin vaikuttaa.

EN TIEDÄ MUISTATKO, mutta viime sunnuntaina tuli kuluneeksi kymmenen

vuotta siitä, kun seisoit toisen sosiaalityöntekijän ja poliisin kanssa oveni ta-

kana. Ainakin itse muistelen olleeni jokseenkin epäkiitollinen asiakas, joten

ajattelin, että tähän kohtaan olisi varmaan aiheellista sanoa kiitos! Huomenna

tulee kymmenen vuotta täyteen ”kunniallisten kansalaisten” riveissä.Vanhempi tyttö on yläkoulussa ja kasvanut minusta jo ohi, ja nuorempi tu-

lee kovaa vauhtia perässä. Hyvin meidän kävi, vaikkei tätä kylläkään helpoksi

lajiksi voi sanoa.Niin hyvinhän tässä menee kuin tässä taloustilanteessa mennä voi. Opis-

kelin lopulta sosionomiksi, kun pyörin aikani kouluissa avustajana. Muutama

vastaanottokotisijaisuus riitti siihen, että nyt manaillaan yliopistossa, ettei-

hän mun pitänyt opiskella enää ikinä. Mutta ottaen huomioon, että arkiset

ongelmat ovat vaihtuneet hemmetin yhteiskuntateorioiksi hemmetin yhteis-

kunnasta, jotain on tainnut keikahtaa päälaelleen.Ryhmissä käymällähän itse tässä keikun ja koetan todistella nuorille ad-

dikteille, että jos tällainen umpiluupää pystyy toipumaan, pystyy kuka vaan.

Mutta kiitokset on todellakin ansaittu, enhän mä silloin sitä tajunnut, mutta

meidän onneksemme osasitte hommanne. Hyvää alkavaa kesää sinulle ja pa-

rasta jatkoa.

t. M ja tytöt

Kiitos kymmenen vuoden takaa

Open source -piirroksia?

OLISI KIVA SAADA taloyhtiöni piirrustuksia ihan ilman maksua katseltavaksi,

kun ne kerran on skannattu ja nettiin laitettu. Että pitää maksaa joka ikinen

vuosi veroja ynnä sen luonteisia maksuja tai sakkoja ja vastineeksi saa os-

taa järkyttävään hintaan tietoa murjunsa rakenteista? No eipä näitä tietoja

muualta taida saada. Tiedon monopoli on teillä tässä.

HEI,

KIITOS PALAUTTEESTASI. MONET asiakkaamme ovat toivoneet jo kauan säh-

köisen asioinnin palvelua, jota voi käyttää ajasta ja paikasta riippumatta.

Maksullisella toiminnalla rahoitamme järjestelmän käyttöä ja aineiston te-

koa. Pidämme hinnat myös kohtuullisena ja kehitämme palvelua jatkuvasti.

Samat tiedot ovat avoimesti maksutta katseltavissanne, jos käytte asia-

kaspalvelussamme täällä Siltasaarenkadulla 6-kerroksessa. Meiltä asiakas-

palvelun kautta löytyvät tarvittaessa myös kiinteistön muut rakennuslupa-

asiakirjat. Tervetuloa käymään.

terveisin

Markku Leinonen, tietopalvelupäällikkö, rakennusvalvontavirasto

??

Arabianrannan liikunta-kentän koripallokori rikkiKORILEVY RIKKI, rengas puuttuu.

HEI, KIITOS ilmoituksesta. Korjataan.

Ari Aho, liikuntavirasto


{ am

mat

ti }

20

On tavallinen iltapäivä itähelsinkiläisen Vesalan yläasteen kas-vi- ja eläintarhassa. Biologian opettaja Kirsi Arino puhkuu intoa, jota yli 30 vuoden rupeama opetustehtävissä ei ole la-tistanut mihinkään.

– Toiminnallinen oppimisympäristö vie viestin paljon paremmin pe-rille kuin se, että opettaja paasaisi luokan edessä ja oppilaat istuisivat pulpetissa räpläten salaa kännyköitään, Arino sanoo.

Vesalan koulun oppilaita ei voi todellakaan syyttää kiinnostuksen puutteesta. Koulupäivä on jo päättynyt, mutta kenelläkään ei tunnu ole-van kiire kotiin. Yhdeksäsluokkalaiset käynnistelevät seitsemäsluokka-laisille eläintenhoidon kurssia. Hiljaisuus on käsin kosketeltavaa: täällä kuulisi nuppineulankin putoamisen.

– Oppilaat kasvavat vastuueläinhoitajiksi. Pidämme alakoulun oppi-laille eläinkerhoa, ja uusille yläasteikäisille järjestetään eläintenhoito-kurssi. Vastuueläinhoitajaksi pääsee yleensä yhdeksännellä luokalla. Sitä ennen nuoret voivat osallistua kasvien ja eläinten hoitoon hoitoryhmän jäsenenä, Arino kertoo.

te

ksti

MA

AR

IT S

EE

LIN

G

kuva

t PE

KK

A H

OL

MST

RÖ

M J

A V

ESA

TY

NI

Kaksi neitokakadua melskaa katon rajassa. Lattiatasolla puhdistetaan vesikilpikonnien

allasta. Hiukan sivummalla yhdeksäsluokka-lainen tyttö kylvettää varovasti kaniinia.

Työskenteleekö bilsan ope eläin-tarhassa vai koulussa?

Eläintarha koulussa


gallup

21

Kaikenkarvaisia ystäviäIdea koulun omasta kasvihuoneesta eli kasvarista syntyi Vesalassa 80-luvulla Arinon edeltäjän, lehtori Marja Hassi-sen aloitteesta. Kasvihuone, missä myös pieneläintarhan eläimet asustavat, on ol-lut toiminnassa toistakymmentä vuotta. Yläasteen keskiöön sijoittuva, lasikatolla katettu tila on yli 200 neliömetriä suuri.

Eläimiä hankittiin, jotta niiden hoito opettaisi oppilaita pitkäjänteiseen vas-tuunkantoon. Nykyisin eläimiä on jo noin 40: gerbiilejä, marsuja, viljakäärme ja iguaani. Joukkoon mahtuu myös kuk-ko ja kana. Kirsi Arino ja hänen opetta-jakollegansa Eeva-Stiina Komulainen vastaavat viime kädessä siitä, että eläi-met ja kasvit tulevat hoidetuksi myös lo-milla – ja käyttävät tähän omaa vapaa- aikaansakin.

– Haluamme, että oppilaat ymmär-tävät, että hoitotyöhön pitää sitoutua, Arino toteaa.

Kasvihuonetta voi käyttää monien asioiden, kuten perinnöllisyystieteen, eliökunnan, eläinten ja kasvien lisään-tymisen ja luonnon monimuotoisuuden, opettamiseen.

– Kuvaamataidon opettaja tuo oppi-laat tänne piirtämään, ja kemian opetta-jan kanssa olemme käynnistämässä kil-pikonna-altaan veden ph-arvojen mit-taukset. Lisäksi kasvatamme täällä itse kasveja ja seuraamme kasvun etenemistä kasvupäiväkirjojen avulla.

– Eläimet yhdistävät monenlaisista taustoista tulevia oppilaita ja opettavat heitä toimimaan yhdessä. Eläintarhan kasvatuksellinen merkitys on mielestäni vielä suurempi kuin biologian opetusta tukeva merkitys, Arino sanoo.

Tekemällä oppiiKirsi Arino kertoo hakeutuneensa Ve-salaan töihin vuosi sitten nimenomaan koulun eläintarhan ja kasvihuoneen houkuttamina. Hän ehti työskennellä

> Nimi: Kirsi Arino

> Ammatti: opettaja

> Virasto: opetusvirasto

> Ikä: 59

> Koti: Käpylässä

> Harrastukset: puutarhan-

hoito, retkeily, lukeminen

Tutkiva oppiminenjaksaa kiinnostaa vuosienkin jälkeen.

edellisessä työpaikassaan Käpylän pe-ruskoulussa 16 vuotta. Ennen Käpylää Arino opetti muun muassa nykyisessä Viikin Normaalikoulussa, toimi suun-nittelijana Tiedekeskus Heurekassa ja eläintarhalehtorina Korkeasaaressa.

Korkeasaarella oli rooli viime luku-kaudella myös Vesalan yläasteella. Se antoi kahdeksasluokkalaisille tehtäväk-si tutkia viikon ajan eläintarhan lumi-leopardien, valkopääsakien ja pikku-mangustien puuhia vuorokauden eri ai-koina. Apuna tutkimuksessa käytettiin Elisalta lainaksi saatuja kameroita ja älypuhelimia.

Opettajaksi Arino ryhtyi aikoinaan puolivahingossa. Lukion jälkeen hän pääsi opiskelemaan Helsingin yliopis-toon biologiaa, josta oli kiinnostunut. Siinä vaiheessa mielessä siinteli vielä tutkijan ura. Jossain vaiheessa opintoja Arino päätyi Laajasalon yläasteelle opet-tajan sijaiseksi. Siellä hänelle kirkastui, että opettaminen saattaisi sittenkin olla enemmän hänen juttunsa.

– Tutkiva oppiminen jaksaa kiinnos-taa vuosienkin jälkeen. Pyrin sisällyttä-mään kaikkiin kursseihini ainakin yh-den toiminnallisen osion. Tuskin enää edes sopisin opettamaan pelkästään luet tamalla oppikirjoja ja teettämällä työkirjatehtäviä. Onneksi uusi opetus-suunnitelma kannustaa toimintaan ja moniaineisuuteen, Arino sanoo.

vesay.edu.hel.fi

Jari Ritari, kaupunkitarkastaja, tarkastusvirastoViime aikoina olen lueskellut Seppo Zetterbergin toi-mittamaa Suomen Historian Pikkujättiläistä. Siihen on koottu yksien kansien väliin maamme historian olen-naisimmat tapahtumat ja vuosiluvut. Pikkujättiläinen on hyvä perusteos historian tietojen kertaamiseen ai-heesta kiinnostuneille. Minulla on muitakin historian teoksia samaa sarjaa, muun muassa sisällis-, talvi- ja jat-kosodan Pikkujättiläiset.

Mitä suosittelet luettavaksi syksyyn? teksti MAARIT SEELING kuvat VESA TYNI

Anne Mäkinen, yksikön päällikkö, kaupunginmuseoHiljattain luin Anthony Doerrin kirjan Kaikki se valo, jota emme näe. Se kertoo mukaansatempaavasti sokean ty-tön ja saksalaisen pojan näkökulmasta toisesta maail-mansodasta, rakkaudesta, radioaalloista ja muusta sekä siitä, miten nuorten polut risteävät. Kirjasta välittyi usko ihmisyyteen ja toisesta välittämiseen. Olen viime aikoi-na lukenut aika paljon maailmansodista kertovaa kir-jallisuutta. Aihe on sotien vuosipäivinä ajankohtainen.

Seppo Partanen, aluetarkastaja, Helsingin SatamaAgatha Christien vanhat kunnon Hercule Poirot -kir-jat ja muut klassikot tempaavat mukaansa vuodesta toiseen. Niissä on mukava juoni ja samalla voi haastaa itsensä ja yrittää keksiä ratkaisua. Uudemmat dekka-rit eivät niinkään kiinnosta; niissä ei ole samanlaista tunnelmaa.

Minulla on Christieltä monta suosikkia. Viimeksi luin Rakkauskirjeiden salaisuus -nimisen teoksen, joka kuuluu Christien varhaistuotantoon.

Minna Aarnio, kiinteistöjen kehittämispäällikkö, kiinteistövirastoKesällä lukuteemanani oli Minna Lindgrenin Ehtoo - lehto-trilogia. Vanhainkodin asukkaista kertovat humo-ristiset jännitysromaanit tuntuivat elämäntilanteessani erityisen ajankohtaisilta. Lindgren on tavattoman suju-vakynäinen ja terävänäköinen.

Pidän Lindgrenin sarkastisuudesta. Kirjoissa tarkas-tellaan elämää 90-vuotiaan vinkkelistä, mikä on työikäi-selle uusi näkökulma. Lindgren on onnistunut kokoa-maan tärkeää asiaa viihdyttävään pakettiin.

kaffella


n Kirsti Lahtinen, Lasse Viertokangas ja Maarit Schuravleff pitävät vuorotteluvapaata hyvänä tapana saada taukoa työ-elämään ja työkokemusta nuoremmille kollegoille.

Vuorotteluvapaalle kannat-taa hakea. Jos haluaa ko-keilla toista työtä, matkus-taa, panostaa perheeseensä

tai opiskeluun, tämä on siihen hyvä jär-jestelmä, lastentarhanopettaja Maarit Schuravleff varhaiskasvatusvirastosta toteaa.

Schuravleff on ollut vuorotteluva-paalla kahdesti. Lastenhoitaja Lasse Viertokangas työskentelee parhaillaan vuorotteluvapaan sijaisena.

– Olen samaa mieltä. Systeemi on mahtava, ja latautumista kaipaavat pää-sevät tauolle ja vastavalmistuneille tai työttömille aukeaa työmahdollisuuksia, Viertokangas kiteyttää.

Päiväkodinjohtaja Kirsti Lahtiselle

vuorotteluvapaahakemusten käsittely ja sijaisten etsintä ovat arkipäivää.

– Meiltä on jatkuvasti joku vuorotte-luvapaalla. Usein kun joku jää vuorotte-luvapaalle, toisetkin alkavat miettiä, pi-täisikö itsekin jäädä. Pitkää työuraa te-keville vuorotteluvapaa on hyvä mahdol-lisuus saada uutta virtaa ja näkökulmaa. Meillä on ollut myös poikkeuksetta to-della hyvät sijaiset.

Vuorotteluvapaalle jääminen aiheut-taa toki pientä päänvaivaa sijaisia järjes-tävälle.

– Aina jokin asia tai vivahde vuorot-teluvapaassa on muuttunut. Siksi täytyy opetella uudelleen, miten järjestely nyt menikään. Mutta kertaakaan vuorotte-luvapaa ei ole kaatunut siihen, että oli-

simme töpeksineet prosessin, Lahtinen naurahtaa.

Mitä tehdä vuorotteluvapaalla? Maarit Schuravleff haki ensimmäisen kerran vuorotteluvapaata perhesyiden takia.

– Tyttäreni aloitti koulun, ja halusin olla syksyn kotona. Toisen kerran jäin vuorotteluvapaalle viime vuonna. Taka-na oli pitkä työhistoria, ja kaikki vanhat työkaverini olivat jääneet yksi toisensa jälkeen eläkkeelle. Aloin miettiä, onko tämä ylipäätään enää minun paikkani.

Tällä kertaa vuorotteluvapaa kes-ti vuoden. Puolen vuoden työtauon jäl-keen Schuravleff pestautui Seureen ja teki keikkaa eri päiväkoteihin.

– Koin, että minulla oli sittenkin vie-lä annettavaa. Kun palasin vanhaan työ-paikkaani, niin työkaverit, lapset kuin vanhemmatkin ottivat innolla vastaan. Oli kivempi tilanne haluta itse uudistua, kuin jäädä pois siksi, ettei jaksa enää hetkeäkään.

Tauon ja näytön paikkaVuorotteluvapaa on iso mahdollisuus niin vapaata pitävälle kuin häntä sijaistavallekin. Vapaalle lähtijä saa ideaalitapauksessa tarvitsemansa tauon, sijainen taas lisää työkokemusta.

teksti MAIJA KAJANTO kuvat PEKKA NIEMINEN

> KESKUSTELEMASSA:

Päiväkodinjohtaja Kirsti Lahti-

nen, varhaiskasvatusvirasto

Lastenhoitaja Lasse Viertokan-

gas, varhaiskasvatusvirasto

Lastentarhanopettaja Maarit

Schuravleff, varhaiskasvatus-

virasto> AIHE: Vuorotteluvapaa

> PAIKKA: Cafe Köket

Vaikka miten haetaan säästöjä, toivoisin, ettei tätä systeemiä romutettaisi.


Mikä vuorotteluvapaa?> Työntekijä voi anoa, jos takana on vähintään 16 vuodentyöhistoria ja ikää alle 60 vuotta. Ensi vuoden alusta työ-historiaa pitää olla takana 20 vuotta.> Vapaan pituus on vähintään 100 ja enintään 360 kalenteri-päivää. Ensi vuoden alusta enimmäiskesto on 180 päivää.> Vuorottelukorvaus on nyt 70 prosenttia siitä työttömyys-päivärahasta, jota vapaalle jäävä saisi työttömänä. Jos työhisto-riaa on vähintään 25 vuotta, luku on 80 prosenttia työttömyys-päivärahasta.> Vuorottelukorvaus on veronalaista tuloa.> Tarkista ensi vuoden alusta muuttuvat ehdot: te-palvelut.fi

Lähde: TE-palvelut

Kuka sopii sijaistamaan?VUOROTTELUVAPAAN SIJAISEKSI TULEE palkata nuori tai äskettäin ammattiin valmis-tunut työtön tai pitkäaikaistyötön. Sijaisen työtehtävien ei välttämättä tarvitse olla samoja kuin vuorotteluvapaalle jäävän. Sijaiseksi voidaan palkata henkilö, joka on> ollut työttömänä työnhakijana TE-toimistossa vähintään 90 päivää sijaisuutta

edeltäneiden 14 kuukauden aikana tai alle 30-vuotias äskettäin ammattitai korkeakoulututkinnon suorittanut tai

> vuorotteluvapaasijaisuuden alkaessa alle 25-vuotias tai yli 55-vuotias.

Lähde: TE-palvelutte-palvelut.fi

n Maarit Schuravleff (oik.) on ollut vuorotteluvapaalla kahdesti.

n Kirsti Lahtiselle on arkipäivää, että heiltä on jatkuvasti joku vuorottelu-vapaalla.

Poikiiko vuorotteluvapaa töitä? Vuorotteluvapaa on paitsi tauon tarjoaja, myös työllistymistekijä. Lasse Vierto-kangas on tehnyt useampia lyhyitä pät-kiä ja rutiinia pätkätyöläisyyteen löytyy.

– Kun tekee sijaisuuksia, täytyy aina olla suunnitelma siitä, mitä tapahtuu seuraavaksi. Itseäni määräaikaisuuksien tekeminen ei stressaa. Uskon, että kaikki aina järjestyy. Jos tekee työnsä hyvin, harvoin jää tyhjän päälle. Joskus jopa pyydetään takaisin töihin samaan paik-kaan, Viertokangas sanoo.

Kirsti Lahtinen tietää, että vuorotte-luvapaa antaa potkua myös rekrytointiin.

– Isoissa taloissa on aina opiskele-maan lähteviä ja äitiyslomalle jääviä. Jos vuorotteluvapaan sijaiseksi on saatu hyvä tyyppi, hän saattaa saada jatkossa-kin töitä.

Mitä muutoksia säädöksiin?Aiemmin vuorotteluvapaata saattoi hakea kymmenen työvuoden jälkeen ilman ikärajoitusta, ja sijaiseksi oli palkattava työtön työnhakija. Yhden päivän työttömyys riitti sen kriteerin täyttymiseen. Nyt työhistoriaa pitää olla takana 16 vuotta.

Ensi vuoden alusta ehdot tiukke-nevat jälleen. Vuorotteluvapaan enim-mäiskesto puolittuu nykyisestä 360 päi-västä 180 päivään, ja työhistoriaa pitää olla 20 vuotta. Lisäksi niin sanottu pit-kän työuran erillinen 80 prosentin vuo-rottelukorvaus olisi poistumassa. Jat-kossa korvauksen taso olisi kaikilla 70

prosenttia työttömyyspäivärahasta. Myös jaksotusmahdollisuus on poistu-massa. Ehtojen tiukentuminen saa kes-kustelijat miettiväisiksi.

– Pitkäaikaistyöttömien rekrytoin-ti vuorotteluvapaan sijaisiksi ei ole tällä alalla realistista. Meidän alallamme ole-vat pitkäaikaistyöttömät ovat vaikeasti työllistyviä, Lahtinen toteaa.

– Toisaalta tämä on nuorille hieno porras työelämään ja kartuttaa työkoke-musta.

– Olen alle 25-vuotias, eli minua tiu-kennukset ja muutokset vuorotteluva-paassa eivät vielä koske. Hoitoalalla ei ole töistä puutetta, mutta vuorottelu-vapaa on antanut enemmän mahdolli-suuksia työllistymiseen. On ongelma, jos on halukkaita vuorotteluvapaalle, mutta tiukentuneiden säännösten takia eivät voi jäädä tai heille ei löydy sijaisia, Viertokangas pohtii.

– Vaikka miten haetaan säästöjä, toi-voisin, ettei tätä systeemiä romutettai-si. Oma kokemus on, että vuorottelu-vapaalta saa todella paljon uutta virtaa, Schuravleff kiteyttää.

– Tämä on hyvä pointti. On vähän sää-li, jos joutuu jäämään vuorotteluvapaalle siksi, että on aivan piipussa. Soisi, että tätä voisi käyttää omaksi ilokseen, en-nakoivasti ja että vuorotteluvapaa voisi olla positiivinen voimavara, Lahtinen kommentoi.

Mikä on hyvä pituus?Vuorotteluvapaa voi kestää lyhimmillään kolme kuukautta, pisimmillään vuoden.

– Lyhyemmät vuorotteluvapaat ai-heuttavat enemmän säätöä. Jos vapaal-le lähdetään vaikka kolmen vuoden ajan kolmen kuukauden pätkissä, silloin jou-tuu miettimään, mikä kuormittaa lapsi-ryhmää kaikkein vähiten. Mutta hyvät asiat painavat silti vaa’assa enemmän,

Lahtinen kertoo.Maarit Schuravleff kertoo ajatelleen-

sa omaa ryhmäänsä, kun päätti olla koko vuoden pois.

– Jos hoitaja vaihtuu jatkuvasti ja juuri kesken toimintakauden, se sekoit-taa ryhmän arkea. Mutta toki ymmärrän senkin, että joku haluaa pitää vapaan kolmen kuukauden pätkissä.

Vuorotteluvapaata sijaistavan näkö-kulma asiaan on selvä.

– Pidempi on parempi työntekijän näkökulmasta. Kolme kuukautta sijai-sena on aika lyhyt aika. Siinä ehtii juuri tutustua ryhmään ja työpaikkaan, kun pesti jo loppuu. Nyt on hyvä tilanne, kun sijaisuus jatkuu vuoden, Vierto-kangas kommentoi.

Pitkää työuraa tekeville vuorotteluvapaa on hyvä mahdollisuus saada uutta virtaa ja näkökulmaa.

asukas


Päivätoiminnallapyritään onnistumisen kokemuksiin ja voimaantumiseen.

n Päiväkeskus tarjoaa monenlaista toimintaa. Puuhassa mukana Mirka Vainikka, Linda, Tom Rask, harjoittelija Tadeja ja Harri.

Kun Itiksen Symppis aamuyh-deksältä avautuu, ovella on ruuhkaa. Ensimmäinen tun-ti on suosituin, toinen ruuh-

ka on iltapäivällä. Moni tulee syömään edullista aamupalaa, jota on tarjolla kel-lo 13:een asti.

– Päiväkeskuksessamme näkyy koko päihdehuollon kirjo. Täällä käy rankasti huumeita käyttäviä, korvaushoitoa saa-via ja raitistuneita. Tänne voi tulla sellai-sena kuin on ja asioida halutessaan ano-nyymisti. Itsestään ei välttämättä tarvit-se kertoa mitään, johtava sosiaaliohjaaja

Mirka Vainikka sosiaali- ja terveysvi-rastosta sanoo.

Luottamuksellisesta yhteisöllisyyden il-mapiiristä kertoo se, ettei yksikään asiakas ole kieltänyt Vainikkaa avaamasta tieto-jaan koneelta. Moni asiakas tarvitsee apua esimerkiksi Kelan lomakkeiden täyttämi-sessä, toimeentulotukipäätösten tulkitse-misessa, asunnon hankkimisessa ja mui-den palveluiden piiriin hakeutumisessa.

– Ketään ei auteta avuttomaksi, vaan tarkoitus on, että asiakas pystyy jatkossa hoitamaan asiansa omatoimisesti, Vai-nikka sanoo.

Kohti parempaa elämänhallintaaAamupalan ja neuvonnan lisäksi Symp-piksessä on tarjolla virikkeitä ja arkea helpottavia palveluja. Ihmiset voivat pelata biljardia tai shakkia, käyttää tie-tokoneita, ladata puhelintaan ja käydä tarvittaessa suihkussa. Viikon aikana järjestetään esimerkiksi biljardikisoja, bingoa, kynsien lakkausta ja uimahalli-käyntejä.

– On tärkeää, että asiakas kokee toi-minnan itselleen tarkoituksenmukai-seksi. Esimerkiksi kynsien lakkaaminen

saattaa olla tärkeää itsestä huolehtimis-ta, Vainikka toteaa.

Päivätoiminnalla pyritään onnistu-misen kokemuksiin ja voimaantumi-seen. Pienet onnistumiset kasvattavat itsetuntoa ja rohkeutta, ja ihminen pys-

Symppikseen saa tulla sellaisena kuin onPäiväkeskus Itiksen Symppis tarjoaa mielekästä toimintaa, tukea ja onnistumisen kokemuksia ihmisille, joilla on päihdeongelmia.

teksti PIRKKO TUOMINEN kuvat JUHO KUVA


Raitistuminen on iso voittoVUOSAARESSA ASUVA JENNI käy Symppiksessä pari kertaa viikos-sa puurolla ja kahvilla silloin, kun kotona ei ole ruokaa. Samalla hän tapaa kavereitaan.

– Kavereillani on paljolti samanlaisia elämäntilanteita kuin it-selläni. Juttelemme korvaushoidosta, raittiuden haasteista ja uu-desta elämästä, Jenni kertoo.Vielä vuosi sitten Jenni kävi Symppiksessä joka päivä.– Symppis oli silloin minulle todella tärkeä paikka, koska mie-

heni oli vankilassa eikä ystäviä ollut. Nyt tilanteeni on parempi: suhteet perheeseen ja ystäviin ovat hyvät, ja olen aloittanut kun-touttavan päivätyön Diakonissalai-toksen päiväkerhossa, Jenni sanoo.Symppiksen henkilöstö kokee työnsä kantavan hedelmää aina, kun joku pääsee päihderiippuvuudesta toipumisen pitkälle polulle.– Olemme saaneet tuettua aika monta asiakasta korvaushoidon pii-riin ja samalla pois rikollisesta toi-minnasta. Monilla huumeiden käyttö on selkeästi vähentynyt, osalla loppu-nut. Se tuntuu aina yhtä palkitsevalta, Vainikka sanoo.

Itiksen Symppis – avointa päivätoimintaa päihdeongelmaisille> Kuuluu idän psykiatria- ja päihdekeskukseen yhdessä

Kontulan Symppiksen kanssa.> Tukee mielenterveys- ja päihdeongelmaisten arkista

selviytymistä sekä tarjoaa vertaistukea ja mielekästä tekemistä.

> Antaa sosiaali- ja terveysneuvontaa sekä ohjaa tarvittaessaeteenpäin, esimerkiksi terveyskeskukseen, päihdepolikli-nikalle tai vieroitushoitoon.

> Järjestää työllistämistoimintaa sekä viikko-ohjelman mukaista päivätoimintaa.

> Keskuksessa työskentelee moniammatillinen neljän henkilön työryhmä sekä kymmenen työllistettyä, jotka ovat kuntouttavassa päivätyössä, palkkatukityössä, työkokeilussa tai suorittamassa yhdyskuntapalvelusta.

> Terveysneuvonta suonensisäisesti huumeita käyttäville alkaamarraskuussa. Siihen kuuluu ruiskujen ja neulojen vaihtopal-velu, rokotukset, hiv-testaus sekä lääkärin vastaanotto muuta-mana tuntina viikossa.

> Avoinna arkisin klo 9–14. > 250–350 kävijää päivässä.> Tavoitteena edistää asiakkaiden elämänhallintaa ja

alueen turvallisuutta sekä vähentää häiritsevää oleskelua Itäkeskuksessa.

hel.fi > Sosiaali- ja terveyspalvelut > Mielenterveys- ja päihdepalvelut > Päivätoimintakeskukset > Itiksen Symppis

n Mirka Vainikka ja Tom Rask sanovat, että työssä pitää kyetä arvostamaan ihmistä, joka kävelee sisään. On myös pidettävä kiinni siitä, mitä lupaa.

n Aamusta kaikki alkaa. Puuron äärellä jutellaan isot ja pienet asiat.

n Aukioloajat ja viikko-ohjelma luovat selkeyttä asiakkaiden elämään. Pelaamassa Raimo ja Sami sekä Tom Rask.

tyy pikkuhiljaa paremmin ottamaan elä-määnsä haltuun.

– Myös rajojen asettaminen on tär-keää: ei voi mennä ja tulla miten vain. Aukioloajat ja viikko-ohjelma luovat selkeyttä asiakkaiden mahdollisesti kaoottiseen elämään, Vainikka sanoo.

Tilannetajua ja aitoa kuuntelemistaOhjaaja Tom Raskin työpäivä alkaa ko-kouksella, jossa jaetaan päivän vastuu-alueet. Sen jälkeen työtehtävät käydään läpi myös työllistettävien kanssa.

– Symppiksen toiminta ei pyörisi il-man työllistettäviä. He tekevät konk-reettista ja merkittävää työtä, esimerkik-si huolehtivat aamiaistarjoilusta, Rask toteaa.

Aamiaiseksi on tarjolla puuroa, me-hukeittoa tai hilloa, kahvia, teetä, me-hua, leipää ja margariinia. Kaupat lah-joittavat keskukseen leipää, jota asiak-kaat saavat ottaa ovelta mukaan kotiin lähtiessään.

– Osa hakee täältä ruokaa, osa tulee lepäilemään, osa kaipaa keskustelukave-ria tai ohjausta. Jokainen on yksilö omi-ne ongelmineen. Asiakkaan kohtaami-nen vaatii tilannetajua ja hyvää kuunte-lutaitoa, Rask sanoo.

– Tässä työssä pitää kyetä arvosta-maan ihmistä, joka kävelee sisään. On pidettävä kiinni siitä, mitä lupaa. Se on tärkeää, kun rakennetaan luottamusta ihmisen kanssa, jota elämä on potkinut.

Rask valvoo, että yleinen rauha säilyy eikä mitään rikollista tapahdu.

– Rajaamistehtävät ovat haastavia. On oltava tilanteen tasalla, suojeltava muita ja päätettävä nopeasti, miten toi-mitaan, jos joku käyttäytyy epäasiallises-ti ja alkaa esimerkiksi rähistä. Kun hen-kilökunta ohjaa ja rajaa, syntyy luotta-musta ja turvaa, Rask toteaa.


hyvinvointi

26

n Kisella Elomaa halusi lisää päivittäistä liikuntaa ja hurahti pyöräilyyn.

Pyöräily on kasvava liikennemuo-to, joka sopii useimmille ihmi-sille. Helsingin tavoitteena on lisätä pyöräilyn osuutta liikku-

misessa nykyisestä 11 prosentista 15 prosenttiin vuoteen 2020 mennessä, pyö-räilykoordinaattori Reetta Keisanen kaupunkisuunnitteluvirastosta sanoo.

Kaupungin pyöräliikennemäärät ovat kasvaneet nopeammin kuin reittiver-kostot, joten laadukkaita reittejä tarvi-taan lisää. Viime kesänä valmistui jo Pa-ciuksenkadun alitus ja rakenteilla ovat muun muassa Helsinginkadun pyörätiet ja Lauttasaarentien pyöräkaistat. Lähi-vuosina on tulossa Pasila–Käpylä-baana, jonka tavoitteena on houkutella kaupun-kilaisia pyöräilemään pitempiä matkoja.

Kaupungin strategisena tavoitteena on edistää kävelyä, pyöräilyä ja jouk-koliikennettä. Suunnitteilla on muun muassa kaupunkipyöräjärjestelmä, joka kytkee joukkoliikenteen ja pyöräi-lyn tiiviimmin yhteen. Pyörät on mää-rä ottaa käyttöön ensi kesänä, ja niitä käytetään HSL:n matkakortin avulla. Työnantajakin hyötyy, koska työnteki-jä voi paremmin, kun hän liikkuu.

– Pyörätelineisiin, suihkuihin ja pu-kukoppeihin panostaminen kannattaa. Liikkumiseen kannustavat myös erilai-set työpaikoilla järjestettävät tapahtu-mat. Viraston tyhyryhmä voi esimerkik-si järjestää pyöräilyaamiaisen tai pyörän-

huoltoa, Keisanen ehdottaa. Liikkumista lisää myös joukkoliiken-

teen käyttö. HSL:n tutkimuksen mu-kaan joukkoliikenteen käyttäjälle ker-tyy keskimäärin 2 000 askelta enemmän päivässä kuin autoilijalle. Määrä on jo 20 prosenttia päivän terveyssuosituksesta.

– Kun autoilija vaihtaa auton pyöräi-lyyn, säästyy rahaa, ja työpäivän jälkeen ei välttämättä tarvitse mennä erikseen liikkumaan, Keisanen sanoo.

Kaikki hyötyvätJos kaupungin työntekijä kävelee työ-matkallaan 7,5 kilometriä viikossa, kä-velyn terveysvaikutuksien taloudellinen hyöty on 9 miljoonaa euroa. Hyöty pyö-rällä 16,5 kilometriä polkien on 13 mil-joonaa euroa.

– Jos työntekijä kävelisi 15 kilomet-riä tai pyöräilisi 33 kilometriä viikos-sa, säästösummat kasvaisivat 40 ja 60 miljoonaan euroon vuoteen 2023 men-nessä, liikunnansuunnittelija Eeva- Liisa Rautiainen henkilöstöliikun-nasta sanoo.

Säästösummat perustuvat kaupungin työmatkakyselystä tehtyyn ja WHO:n kehittämään kävelyn ja pyöräilyn HE-AT-laskelmaan. Säästöistä hyötyvät niin kaupunkityönantaja kuin yhteiskunta laajemminkin esimerkiksi sairauspois-saolojen määrissä ja Kela-korvauksissa.

Työnantaja voi jo pienillä asioilla

Pyöräile tai kävele työmatkat

Työmatkaliikkumisen hyödyt ovat terveydellisiä ja taloudellisia. Etuja koituu myös liikkumistapoja yhdistelemällä.

teksti HENNA TANSKANEN kuva ARTO WIIKARI


työterveyshoitaja

27

– HUOMASIN, ETTÄ jos kulutan työmat-kaani 15 minuuttia enemmän, voin au-ton sijaan pyöräillä töihin. Vartti ei veny-tä päivääni liikaa, joten lähdin lisäämään päivittäistä liikkumistani ja hurahdin pyöräilyyn, Kaisla-Kalevan päivähoi-toyksikön johtaja Kisella Salomaa varhaiskasvatusvirastosta kertoo.

Muutoksesta on aikaa viitisen vuotta. Nykyisin Salomaa käyttää autoa harvoin. Talvisin hän kulkee kuitenkin useimmi-ten julkisilla.

Päiväkodin johtaja haluaa pyöräillä nopeaa vauhtia, jotta saa kunnon hien päälle ja tarpeeksi liikuntaa.

– Vauhdissa pitää varautua väistä-mään muita liikkujia. Koska liikun liiken-teessä niin kävelijänä, pyöräilijänä kuin joskus autoilijanakin, ymmärrän myös muita kulkijoita, Salomaa sanoo.

Päiväkodin sosiaalitilat ovat kunnos-sa työmatkaliikkumista varten. Tarjolla

on hyvät suihkut ja kuivauskaapit. Pyö-rille löytyy myös varasto, ja ajopelin voi pestä kiinteistön hallissa.

Työpäivän aikana Salomaa pyrkii myös kävelemään työpisteestä toiseen.

Monenlaista hyötyä– Työmatkaliikkuminen pitää yllä kuntoa ja terveyttä, ja se on ekologista. Pyöräily ja kävely eivät saastuta, ja rahaakin sääs-tyy. Aamulla viritän itseni ajon aikana työpäivään ja nollaan päivän päätteeksi, Sa-lomaa kertoo.

Salomaa on pyrkinyt myös kannus-tamaan työtovereitaan pyöräilemään tai kävelemään. Kehityskeskustelut ja tiimi-palaverit voi esimerkiksi pitää kävelypa-lavereina.

– Suhtaudumme muutenkin myön-teisesti liikuntaan, koska se on työssäm-me arkipäivää. Päiväkodissa kävellään ja liikutaan paljon.

edistää työmatkaliikkumista esimerkik-si vaihtamalla autopaikkojen tilalle pyö-räparkkeja ja järjestämällä suihkutiloja.

Työntekijälle riittämätön liikunta li-sää verenpaine-, diabetes- sekä sydän- ja verisuonitautien riskiä.

– Liikunnan ilon lisäksi työmatkaliik-kuja saavuttaa helposti terveysliikunnan 2,5 tunnin viikkosuosituksen, Rautiai-nen kannustaa.

Kävely > Hyötyliikuntaa ja

ulkoilua.> Moni kokee kävelyn

rentouttavana.> Ekologinen.

Pyöräily > Hyötyliikuntaa ja

ulkoilua.> Monesti nopein tai

sujuvin tapa.> Ekologinen ja

edullinen.

Joukkoliikenne> Tarjoaa omaa aikaa

kirjan, netin tai lehdenäärellä.

> Kaupungin aamu -ruuhkassa voi olla suju-va ja nopea tapa liikkua.

> Ekologinen.

Pyöräilyyn hurahtanutPäivittäistä liikuntaa piti saada lisää. Tästä ajatuksesta Kisella Salomaan työmatkaliikkuminen sai alkunsa.

Lisää pyöräilystä: hepo.fi hel.fi > Liikenne ja kartat > Pyöräily ja kävelyHelmi > Henkilöstö > Henkilöstöedut > Henkilöstöliikunta > Työmatkalla

Kävellen, pyöräillen, julkisilla

Masennuksesta arvojen mukaiseen elämäänMASENNUSTA VOI KUVATA ilon puutteena. Ilon kokemiseen tai muihin-kaan tunteisiin meidän on vaikea suoraan vaikuttaa, koska emme voi käskeä itseämme tai toista iloitsemaan. Ilon juuri on kuitenkin kiitolli-suus, ja sitä voi harjoittaa. Uupuneena tai masentuneena voi auttaa se, että lempeästi ohjaa mielensä muistamaan, mitkä asiat elämässä ovat riittävän hyvin.

KEMIALLISESTI MASENNUS NÄYTTÄÄ aivoissa välittäjäaineiden vähenty-misenä. Samoin kuin meille voi tulla jonkun vitamiinin puutostila, myös aivomme kärsivät, jos elämässämme ei ole tarpeeksi mukavaa tekemis-tä ja mielessämme tarpeeksi myönteisiä ajatuksia. Tähän kemialliseen puutostilaan tarjotaan avuksi mielialalääkkeitä. Ne ovat hyvä apu pa-lauttamassa menetettyä iloa. Niiden avulla voi vähitellen alkaa jaksaakin tehdä itselle mieluisia asioita, ja ajatukset muuttuvat myönteisemmiksi.

MASENNUS TUNTUU MYÖS energian puutteena. Ei jaksa, ei huvita, ei saa aikaiseksi. Väsyneenä tuntuu, että pitää levätä. Henkinen väsymys ei kuitenkaan lähde lepäämällä, vaan päinvastoin usein pienikin aktii-visuuden lisäys auttaa voimaan paremmin. Perhe ja ystävät voivat olla avuksi masentuneelle vaikka hakemalla hänet esimerkiksi kävelylle. Energian puute ja saamattomuus ovat voimakas vastustaja masentu-neelle itselleen.

TYÖKYKY ON UHATTUNA, kun mieliala painuu. Univaikeudet ja päivä-väsymys vaikeuttavat työssä pärjäämistä. Työn kannalta hankalia oireita ovat myös muistamattomuus ja keskittymisvaikeudet. Poissaolo työs-tä voi olla tarpeen joksikin aikaa. Toisaalta masennuksesta toipumista edistää työn tuoma aktiivisuus ja merkityksen kokeminen.

MASENNUKSEN VOI KOKEA kuin matkana pimeän laakson halki. Tällä matkalla auttaa, jos on joku kanssamatkaaja, joka tuntee laakson syöve-rit ja tien takaisin valoisampiin maisemiin.

FILOSOFI VOISI SANOA, että masennus on uusi mahdollisuus. Usein kun masennuksesta toipuu, ihminen miettii, mikä elämässä oikein on tärke-ää, miten jatkan tästä eteenpäin. Omat arvot voivat silloin kirkastua. On todettu, että jos ihminen elää mahdollisimman paljon arvojensa mu-kaan, hän voi hyvin.

Työterveyshoitaja Tuula Tanskanen kertoo, miten masennuksesta voi toipua.

liikkeellä


Uskalla nielaista KANNELTALON perjantai-illan ohjelmasarja Takapiha-klu-bi liputtaa moniarvoisuuden

puolesta. Sarja tekee crossover-hypyn kuvataidekentälle tarjoamalla kattauk-sen kuvataiteilijoita tai kuvataiteilijoi-ta, jotka ovat myös muusikkoja. Syksyn konsertti-illat täydentyvät taidenäytte-lyillä ja 3D-livekonserttispektaakkelilla. Luvassa on muun muassa Stereo 8000 eli Anssi Kasitonni ja Maria Stereo sekä Cleaning Women.

Japanilaiseen kulttuuriin voi sukel-taa Japani-viikon aikana 21.–26.10. An-nantalossa esitellään origameja ja kalli-grafiaa, Savoyssa taas soivat rummut ja tanssitaan.

Aasialaista kulttuuria esitellään myös Malmitalossa 14.11., kun Kiina saapuu Suomeen. Kiinalaista musiikkia ja muu-ta esittävää taidetta tarjoavat Suomes-sa asuvat kiinalaiset ja kiinalaiseen kult-tuuriin erikoistuvat suomalaiset nuoret. Tapahtumassa esittäytyy muun muassa Euroopan ensimmäinen Peking-ooppe-raryhmä Wusheng Company.

Marraskuun lopussa Savoyn lavalle nousee neljä upeaa diivaa, drag-artistia suoraan Lontoon West Endistä. He esit-tävät tunnettuja listahittejä viiltävän te-rävillä sketseillä höystettynä.

Susanna Leinonen Companyn uusi tanssiteos SEE | OBEY on elokuvan, tanssin, musiikin ja tekstin voimakas liit-to. Teos avaa Stoassa marraskuussa ikku-nan maailmaan, joka saa täyden muoton-sa vasta mielikuvituksellisen musiikin ja visuaalisuuden kautta. hel.fi/kulttuuri

teksti LAURA HEIKKINEN

Ai W

eiw

ei, W

hite

Hou

se ©

Ai W

eiw

ei, K

uva:

HAM

/ M

aija

Toi

vane

n

Kuvataide ottaa kantaa

VUODEN KESTÄNEEN remontin jälkeen HAM Helsingin taide-museo avautui Tennispalat-

sissa syyskuun lopussa useilla näytte-lyillä. Päänäyttelynä on maailman vai-kutusvaltaisimpiin taitelijoihin kuulu-van kiinalaisen nykytaiteen mestarin Ai Weiwein näyttely, jossa on instal-laatioita, veistoksia ja valokuvia. Kaikki

teokset nähdään Suomessa ensimmäis-tä kertaa.

Helsinkiläisten taidekokoelmista esil-lä on teoksia Taidesalonki 100 vuotta -juhlanäyttelyssä. Maksuttomalla puo-lella on IC-98: Jälkinäytös, jossa pääsee tutustumaan museon omaan taideko-koelmaan kuuluvaan videotaiteeseen.

Museo tarjoaa myös tapahtumia, opastuksia, taidepajoja, veistoskierrok-sia sekä muuta kivaa tekemistä.Liity HAM-Klubiin! hamhelsinki.fi

Katsokoe kuule

Syksy on täynnä kiinnostavia tapahtumia kaikille. Tarjolla on tuttua, mutta myös kokeellista ja jännittävää nähtävää ja kuultavaa. Heittäydy kulttuurin vietäväksi.

kulttuuri

Kuva

: Han

nes

Hei

kura


Helsinki esiintyy Virka-gallerian näyttelyissä valonhetkinä ja kuvina.

Ääniä ja kuvia kaupungista

KAUPUNGINTALON VIRKA-GAL-

LERIA tarjoaa loppuvuoden ajan kuvia ja ääniä Helsingis-

tä. End of the Road – Matkan loppu -näyttely jatkaa valokuvaaja Hannes Heikuran tutkielmaa Helsingistä pime-än aikaan. Kuvataiteilija Salla Ikonen maalaa katutaiteen ja kynäruiskumaa-lauksen keinoin hetkiä ja tarinoita Helsingistä. Virka-kinossa Mikko H. Haapojan äänimaisemamatkat kuljet-tavat arkisessa Helsingissä eri aikata-soja yhdistellen. virka.fi

Koukutu kirjoistaKIRJASTOJEN RUNSAASTA tarjon-nasta löytyy kirjailijavieraita, lasten satutunteja, kirjallisuus-

piirejä, näyttelyitä, konsertteja, kursseja ja Studia Generalia -luentoja Kirjasto 10:ssä. helmet.fi > Tapahtumat ja vinkit

Hakasalmen huvilassa Musiikkia!

HAKASALMEN HUVILAN ilmaista-pahtumissa riittää ohjelmaa tanssista lauluun. Svenska da-

genin aattona torstaina 5.11. järjeste-tään kaksikielinen yhteislauluilta, jos-sa tutustutaan laulaen suosittujen ko-timaisten laulujen ruotsinkielisiin alku-teksteihin. Maailmalla ihastuttanutta, klassiseen musiikkiin pohjaavaa Klasa-rireivit-bilekonseptia kokeillaan 26.11. ensimmäistä kertaa Suomessa.

Musiikkia! Kaupungin soivat muistot -näyttely Hakasalmen huvilassa kertoo musiikin historiasta uudella tavalla: pää-roolissa ovat musiikin ystävät, kuunteli-jat ja harrastajat, jotka ovat myös osallis-tuneet näyttelyn tekoon.

Kaikkiin kaupunginmuseon museoi-hin pääsee maksutta.helsinginkaupungimuseo.fi

Ruut

iExp

o. K

uva:

M. H

ohte

ri

Satavuotiaalla Helsinkikuorolla juhlat

TYÖVÄENOPISTOLLA OPISTOTA-

LON juhlasalissa juhlitaan per-jantaina 4.12. satavuotiasta

Helsinkikuoroa konsertissa, jonka ohjel-ma painottuu perinteiseen kotimaiseen kuoromusiikkiin. Konsertissa kuullaan lisäksi Ahti Kuorikosken Juhlakan-taatti sekä Jean Sibeliuksen Finlandia yhteistyössä Helsinginkadun Filharmo-nikkojen kanssa. Kuoroa johtaa Katja Vepsäläinen ja orkesteria Veli-Antti Koivuranta. hel.fi > Työväenopisto > Menovinkit

Toivo Kärki soi Musiikkitalossa

KAUPUNGINORKESTERI kunni-oittaa tiistaina 24. marraskuu-ta säveltäjä Toivo Kärkeä, jon-

ka syntymästä tulee tänä vuonna kulu-neeksi sata vuotta. Ikivihreät iskelmät saavat uuden ilmeen upeina sovituksina sinfoniaorkesterille ja Panu Savolaisen jazztriolle, ja konsertin johtaa kapelli-mestari Jaakko Kuusisto. Konsertti striimataan suorana lähetyksenä Helsin-ki-kanavalla ja esitetään myös Malmita-lossa jälkilähetyksenä 5.11. Henkilös-tökortilla saa normaalihintaisesta kon-serttilipusta kolmen euron henkilöstö-edun. hel.fi > Kaupunginorkesteri > Konsertit

Tarkista tapahtumien päivämäärät järjestäjien nettisivuilta.

Nuoret ääneen NUORTEN VAIKUTTAMISTAPAH-

TUMA RuutiExpo kokoaa kau-pungintalolle torstaina 5.11.

tuhansia nuoria kohtaamaan kaupungin virkamiehiä, päättäjiä, järjestöjä ja polii-tikkoja. Tapahtumassa tehdään blogeja, vaikutetaan musiikin, lyhytelokuvan ja liikunnan keinoin, haastetaan sukupuo-liroolit, kirjoitetaan hyviä uutisia ja teh-dään paljon muuta. Keskiössä ovat teke-minen ja toiminta, keskustelu, ihmisten kohtaaminen ja suorat kysymykset. ruutiexpo.munstadi.fi

Tans

sit A

lppi

lava

lla 19

48. K

uva:

Hel

sing

in k

aupu

ngin

mus

eo/V

äinö

Kan

nist

o


ilmoitustaulu

kuva

KAU

PUN

GIN

PUU

TARH

A

kuva

YAS

USH

I KO

YAM

A

kuva

HEL

MET

-KIR

JAST

OT

3030

Akavalaisten lomatuki ry:n kokous

■■ HELSINGIN KAUPUNGIN AKAVALAISTEN lomatuki ry:n sääntömääräinen syyskokous pidetään tiistaina 24.11. klo 18.00 osoitteessa Mäkelänkatu 84, 4. krs, luottamusmiesten kokoustila. Kaikki Helsingin kaupungin palveluk-sessa olevat akavalaisten järjestöjen jäsenet ovat tervetulleita. Kahvitarjoi-lun vuoksi kokoukseen saapuvia pyydetään ilmoittautumaan Venla Olinil-le 20.11. klo 16 mennessä puh. 044 367 7716, [email protected].

■■ JOULUTÄHDET OVAT HYVÄSSÄ kasvussa, ja puu-tarhalla on jo jouluvalmistelut vauhdissa. Tulevana jouluna punaisen ja valkoisen lisäksi joulutähdissä on uutuutena kuparin limen sävyjä.

Muita joulun suosikkikasveja ovat valkoinen jouluruusu, lila joulukaktus, atsaleat, amaryllikset

Tiedot palstalle [email protected] aineistopäivä on 20. marraskuuta.

Hei, me seilataan!

■■ TEATTERI MELLARIN KARAOKEPITOISESSA esityksessä seikkaillaan Tallinnan risteilyllä. Keitä muita on mukana kuin risteilevät rouvat? Entä mitä löytyy matkatavarois-ta…? Tervetuloa ottamaan selvää. Esitykset 27.11., 1.12., 2.12. ja 3.12. klo 19.00 Mellarin kulttuuritila, Korvatuntu-rintie 2, Mellunmäki.hel.fi/tyovaenopisto

Koko perheen SÖPÖ-näyttely

■■ JAPANILAINEN MALMILLA ASUVA taitelija-kuvan-veistäjä Yasushi Koyama tuo Malmitalon galleriaan

suloisia eläinveistoksia kaikenikäisten iloksi. Taiteilja tekee hellyttäviä eläinveistoksia puusta ja keramii-kasta, ja useimmat teoksista on valmistettu yhdestä

puusta käsin talttaa käyttäen. Taiteilijan yhtenä tärkeänä ajatuksena on tuoda

hieman onnellisuutta taiteen kautta meille kaikille. Näyttely on esillä 22.10.–14.11. osoitteessa

Ala-Malmin tori 1. Vapaa pääsy.

Kamppi menneestä nykypäivään

■■ KAMPIN ALUEEN VÄRIKÄSTÄ ja pitkää historiaa sekä tu-levaisuuttakin esitellään Laiturissa Baanalta Bulevardille vuoden loppuun asti. Siinä luodaan katsaus alueen raken-nuksiin, historiaan ja tulevaisuuden suunnitelmiin.

Näyttelyyn liittyy myös useita oheistapahtumia, ja ylei-sön pyynnöstä suosittu Kampin historiailta uusitaan 9.12. klo 17-19 osoitteessa Narinkka 2. Silloin kaupungin tie-tokeskuksen erikoistutkija Martti Helminen johdattaa Kampin värikkääseen historiaan. laituri.fi

Mia KankimäelleHelMet-palkinto

■■ HELMET-KIRJALLISUUSPALKINTO 2015 MYÖNNETTIIN

Mia Kankimäelle teoksesta Asioita jotka saavat sydämen lyömään nopeammin. Raati kuvailee teosta omaperäiseksi ja viehättäväksi tyylilajien yhdistelmäksi. Yleisön suosikik-si HelMet-kirjastojen asiakkaat valitsivat Emmi Itärannan teoksen Teemestarin kirja. Kanki mäen palkintona on ”Kul-tainen kirjastokortti” ja 1 000 euroa.

ja hyasintit. Pinkit princettiat aloittavat pikkujoulu-kauden jo marraskuun loppupuolella.

Joulukukkien suosittu nettimyynti aukeaa per-jantaina 20.11. Tervetuloa myös paikan päälle puu-tarhaan, Hammarskjöldintie 1 B. [email protected]

Kaupunginpuutarha valmistautuu jouluun

kuva

123R

F


Lähetä ristikon vastaussanat yhteystietojesi kera 20.11. mennessä osoitteella [email protected]. Kerro samalla mielipiteesi lehdestä!

Ristikkoon vastanneiden kesken arvomme elokuvalippuja.Ristikon oikea vastaus löytyy 20.11. jälkeen netistä samasta osoitteesta lehden verkkojulkaisun kanssa, hel.fi/helsinginhenki. Kaikkien numero 4/2015:n ristikon vastaussanojen lähettäjien kesken arvottiin leffalippuja, jotka menivät seuraaville: Marja-Liisa Hirvonen, Marjaana Kari, Pia Leppäkangas, Pilvi Nousiainen ja Soili Poikonen. Kiitos osallistumisesta!

Ristikko nro 5/2015


{ uus

i duu

ni }

Helsingin henki

@K

jJussi

052015


24.10. VASKET VAUHDISSATöölö Brassin konsertissa kuullaan perinteistä ja uudempaa musiikkia. Johtajana kapellimestari Ville Paakkunainen. Klo 16, ohjelma 10 €. Opistotalo, juhlasali, Helsinginkatu 26. hel.fi/tyovaenopisto

11.11.ELÄVÄ KIELIEnsimmäisen maailman sodan ja kylmän sodan päättymi-sen muistopäivän kunniaksi tarjolla runoja, lauluja ja tans-seja eri maanosista ja maailman eri kielillä. Klo 18–20, va-paa pääsy. Caisan sali, Mikonkatu 17 C / Vuorikatu 14.caisa.fi

15.11.LAULATTAAKO?Stoan laulusunnuntain yhteislaulutilaisuudessa laulattaa Kalle Partanen, säestää Esko Rantanen. Klo 14, vapaa pääsy. Itäkeskus, Stoa, Musiikkisali, Turunlinnantie 1.stoa.fi

8.11.–31.1.DOCFILM HELSINKI – MATKA KAUPUNGIN MUISTIINElokuvakamerat ovat tallentaneet Helsingin juhlaa ja arkista elämänmenoa 1910-luvulta lähtien. Kansallisen audiovisuaalisen insti-tuutin toteuttama näyttely koostuu doku-menttielokuvista ja niiden pysähdyskuvista.virka.fi

9.12.HELSINGIN HENKI ILMESTYYAiheina: Mitä tapahtuu ensi vuonna, Metsälän vastaanotto-keskuksen työyhteisö, Vuoden saavutus -kilpailun palkitut, tulos- ja kehityskeskustelut, turva sivusto ja talvista tekemistä.

Lasten kasvattajaKUKA: Ruusu NirkkoAMMATTI: lastentarhanopettajaTÖIHIN: 29.4.TOIMIPAIKKA: päiväkoti Franzénia

Mitkä ovat tehtäväsi? Tehtäviäni ovat ryhmäni lasten kasvatus, hoito ja opetus yhteistyössä lasten vanhempien kanssa. Vastaan ryhmäni toiminnan suunnittelusta, to-teutuksesta ja arvioinnista. Ydintä on lasten kas-vun ja kehityksen tukeminen monipuolisen toi-minnan avulla.

Mitä teit aiemmin?Olen työskennellyt määräaikaisena lastentarhan-opettajana Vantaan kaupungilla ja tehnyt sijai-suuksia pääkaupunkiseudun päiväkodeissa. Nyt olen ensimmäisessä vakituisessa työsuhteessani.

Millainen on työyhteisösi? Uusi työyhteisömme Franzéniassa on melko suu-ri, koska päiväkoti on tavanomaista isompi. Hoi-to- ja kasvatushenkilöstöä on 35, ja yhteisööm-me kuuluu myös päiväkodinjohtaja, päiväkoti-apulainen ja keittiöhenkilökunta. Teemme myös yhteistyötä varhaiskasvatusalueemme kiertävän erityislastentarhanopettajan kanssa sekä alu-een suomi toisena kielenä -lastentarhanopet-tajan kanssa. Muita tahoja ovat muun muassa neuvola, lastensuojelu, koulu ja Kallion kirjasto.

Mihin asioihin olet jo tarttunut?Olemme panostaneet turvallisen ja hyvän ilma-piirin luomiseen. Pienimpien lasten yhteiseksi teemaksi valitsimme ystävyyden ja keskitymme myönteisen yhteistoiminnan järjestämiseen sekä harjoittelemme yhdessä toimimisen taitoja.

Onko jotain erityistä juuri meneillään? Meneillään on paljon. Lasten kanssa luomme päiväkodin ryhmille nimiä, jotka sopivat sijain-tiimme Kalliossa. Innostuneessa ilmapiirissäm-me työntekijät ovat motivoituneita rakentamaan uuden päiväkodin toimintakulttuuria ja -tapoja. Työn alla on myös varhaiskasvatussuunnitelma.

Mitä haasteita näet? Koen suurimmaksi haasteeksi ajankäytön ja sen suunnittelun. Lasten kanssa toimimisen lisäksi ai-kaa tarvitaan toiminnan suunnitteluun ja sen ar-viointiin, suunnitelmien kirjaamiseen, kasvatus-ympäristön kehittämiseen ja muihin tehtäviin.

Mikä on työssäsi kivaa?Kivointa on lasten kanssa toimiminen ja heidän ke-hityksen ja oppimisen seuraaminen. Palkitsevaa on huomata, miten pienet lapset alkuihmetyksen jäl-keen alkavat viihtyä hyvin ja heidän taidot kehittyvät.

Mitä teet vapaa-aikanasi?Vietän aikaa perheeni kanssa ja tapaan ystäviä. Käyn myös astangajoogatunneilla ja luen kauno-kirjallisuutta.

Missä asut ja miten kuljet töihin?Asun Tapanilassa ja kuljen töihin julkisilla.

kuv

a AR

TO W

IIKAR

I

loka-marraskuu 2015

Marraskuu on parasta aikaa lähimmäisen kohtaamiseen. Tutustutaan toisiimme. #läheisyys #ystävyys #monikulttuurisuus

Documents

Helsingin henki 5/2015