Karjalasta kajahtaa! – Karjalasta kajahtaa! – ajankohtaista Karjalan tykistörykmentistä, s. 4ajankohtaista Karjalan tykistörykmentistä, s. 4

TulikomentojaTulikomentoja3/2014 - TYKKIMIESTEN LEHTI

Sotamuseoita maailmalta Diekirch, Luxemburg, s. 14

Hakeutuminen Suomen kansain-väliseen valmiusjoukkoon, s. 30

Tykkimiehiä ja jääkäreitä, s. 8

Taustalla: Jatkosodan päättymisestä tuli kuluneeksi 4. syyskuuta 70 vuotta.Kent-tätykistö ampuu Juustilasta pohjoiseen. Juustila 24. elokuuta 1941.SA-kuva.2

Toimituskunta:

SIRKKA OJALA, päätoimittaja,toimituskunnan puheenjohtajatoimitus.tulikomentoja@gmail.com

SAMUEL FABRIN, toimitussihteeri samuel.fabrin@museomilitaria.fi

LAURI HAAVISTOlaurihaavisto78@gmail.com

MIKKO HÖRKKÖmikko@horkko.fi

VELI KAURANENveli.kauranen@pp.armas.fi

AKI KINNUNEN akiek@me.com

PETRI MAJURI, sotilasasiantuntijapetri.majuri@mil.fi

TERO MÄENPÄÄ, sotilasasiantuntijatero.maenpaa@mil.fi

JUKKA SIPPOLA,jukka.sippola@metsanhoitajat.fi

JUHANI SUNILehden kiltasivut: kiltasivut.tulikomentoja@gmail.com

KALEVI VIRTANEN kalevi.virtanen@tulikomentoja.fi

ERKKI WUOLIJOKIerkki.wuolijoki@gmail.com

HANNU VETTENRANTALehden postitusrekisteri: tilaajat@tulikomentoja.fi

ULKOASU:Maj-Lis Krouvi / Maisan paja maj-lis@maisanpaja.info

ILMOITUSMYYNTI:Kaarlo Purhonenkaarlo.purhonen@kolumbus.fi , 050 619 65

PAINO:SLY-Lehtipainot Oy Kirjapaino Uusimaa

TOIMITUKSELLINEN AINEISTO:Sirkka Ojala, Kiveliönkatu 12, 33580 Tamperetoimitus.tulikomentoja@gmail.com, 050 368 8460

ILMOITUSAINEISTO:Sirkka Ojalatoimitus.tulikomentoja@gmail.com

KILTASIVUJEN AINEISTO:Juhani Suni, Käpypolku 1 D11, 13500 HÄMEENLINNAkiltasivut.tulikomentoja@gmail.com, (03)6380 138, 0440 478 602

OSOITTEENMUUTOKSET on aina tehtävä oman killan sihteerille. Ellet tiedä, mihin kiltaan kuulut, kysy tieto Hannu Vettenrannalta.

ISSN 1457-9715 (Verkkojulkaisu ISSN 2242-6833)

TULIKOMENTOJA 3/2014www.tulikomentoja.fi Julkaisija: Tykkimiehet ry

Kannen kuva: AMOS harjoittelee savuheitteiden käyttöä. Kuva: Evl Mika Tauru, Karjalan tykistörykmentti.

Tulikomentoja-lehti 25 vuotta

sekä Pyhän Barbaran ilta

to 4.12.2014

Museo Militarian Tykkihallissa

klo 18.00–18.45klo 18.00–18.45Tulikomentoja-lehti 25-vuotta Tulikomentoja-lehti 25-vuotta

onnittelujen vastaanotto onnittelujen vastaanotto

Klo 19.00–21.30 Klo 19.00–21.30 Tulikomentoja-lehden 25 -vuotisteemalla Tulikomentoja-lehden 25 -vuotisteemalla

tykistön suojelupyhimyksen tykistön suojelupyhimyksen Pyhän Barbaran iltaPyhän Barbaran ilta

Ilmoittautuminen 21.11.2014 mennessäIlmoittautuminen 21.11.2014 mennessä maksamalla 35 euron illalliskortti maksamalla 35 euron illalliskortti

Jääkäritykistön Kilta ry:n tililleJääkäritykistön Kilta ry:n tililleNordea FI89 1032 3000 5114 06Nordea FI89 1032 3000 5114 06

Illalliskortti sisältää illallisen buffetpöydästä Illalliskortti sisältää illallisen buffetpöydästä sekä alkumaljan.sekä alkumaljan.

Asu: tumma puku, kunniamerkit tai paraatipuku Asu: tumma puku, kunniamerkit tai paraatipuku Lisätietoja antaa Lisätietoja antaa

JJääkäritykistön Killan varapuheenjohtaja ääkäritykistön Killan varapuheenjohtaja Pekka Ahonen, puh. 0500-711140 tai Pekka Ahonen, puh. 0500-711140 tai

pv.ahonen@outlook.compv.ahonen@outlook.com

Tervetuloa juhlimaanTervetuloa juhlimaan

tykkimiesten lehteä Tulikomentoja tykkimiesten lehteä Tulikomentoja

sekä Pyhää Barbaraa!sekä Pyhää Barbaraa!

Osoite: Museo Militaria, Tykkihalli, Vanhankaupunginkatu 19Hämeenlinna

Jääkäritykistön Kilta ry sekä Tykkimiehet ry

pääkirjoitus

Lotat naisten maan-puolustustyön uranuurtajina

Elokuun lopulla sain osallistua pieneen mutta juhlalliseen lottamuistolaatan paljastustilaisuuteen Mannanmäen

näkötornissa Hämeenkyrössä. Näkötorni ra-kennettiin Kostulaan vuoden 1918 maalis-kuussa siellä käytyjen sisällissodan taistelujen muistoksi. Näkötorni toimi talvi- ja jatko-sodan aikana ilmavalvontapaikkana ja lotta-muistolaatalle se on varsin sopiva, sillä lotat olivat siellä vartiossa.

Ilmavalvontalotat tähystivät vihollisko-neita yleensä korkeissa suojaamattomissa paikoissa. Vartiovuoro kesti kerrallaan noin kaksi tuntia. Ilmavartiopaikoilta ilmoitettiin havainnoista ilmasuojelukeskukseen, josta tarpeen tullen annettiin hälytys. Ilmavalvon-ta oli lottien vaarallisimpia tehtäviä ja myös kylmimpiä. Matkat tehtiin jalan, hiihtäen ja pyöräillen. Yöllä oli kuljettava pimeässä, sil-lä valoa ei saanut näkyä mahdollisten pom-mitusten ja desanttien vuoksi. Sotavuosien 1939–1944 aikana lotat toimivat lukuisis-sa erityyppisissä maanpuolustusta tukevissa tehtävissä ja vapauttivat noin 25 000 miestä sotilaallisiin tehtäviin. Sotien aikana palvelu-tehtävissä menetti henkensä 287 lottaa.

Marraskuussa tulee kuluneeksi 70 vuot-ta siitä kun Lotta Svärd -järjestö lakkautet-tiin ja tilalle perustettiin Suomen naisten huoltosäätiö. Sodan jälkeen säätiö ylläpiti muun muassa toipilas- ja lepokoteja eri puo-lilla Suomea sekä Helsingissä lasten päiväko-tia. Myös Sotainvalidi- ja veteraanijärjestöt ovat saaneet säätiöltä tukea kuntoutukseen. Vuonna 2004 säätiö muutti nimensä Lotta Svärd Säätiöksi. Säätiö ylläpitää Tuusulassa vuonna 1996 avattua Syvärannan Lottamu-seota. Säätiön tärkeimpänä tehtävä on kun-touttaa ja avustaa entisiä lottia. Perinteitä vaalitaan ympäri maata toimivissa lottape-rinneyhdistyksissä. Yhdistysten perinnetoi-minnassa ovat mukana nuoremman polven edustajat ns. perinnelottina. Yhtenä Museo Militarian aktiivisena yhteistyökumppanina toimii Hämeenlinnan Seudun Lottaperin-neyhdistys ry.

Lottien työ Suomen itsenäisyyden puoles-ta ja naisten vapaaehtoisen maanpuolustuk-sen saralla on ollut hyvin merkittävä. Vuo-

desta 1995 lähtien naiset ovat voineet hakeu-tua vapaaehtoiseen asepalvelukseen. Reser-viin onkin koulutettu yli 6000 naista. Viime vuosina noin 70 prosenttia heistä on saanut johtajakoulutuksen. Vapaaehtoiseen asepal-velukseen haki tänä vuonna ennätysmäärä naisia, kaikkiaan 818, joten maanpuolustus-tahto ja halu uhrata pieni osa omasta ajastaan ja mukavuudestaan isänmaan hyväksi elää edelleen vahvana myös naisten keskuudessa. Naisista 60–70 prosenttia suorittaa asepal-veluksensa loppuun. Puolustusvoimien ke-väällä 2014 tekemän kyselytutkimuksen mu-kaan naisilla suurin syy hakeutua asepalve-lukseen on kiinnostus asepalvelusta kohtaan ja mahdollinen hyöty tulevaisuudelle sekä halu kokea uutta. Myös kavereiden ja suku-laisten vaikutus palvelukseen hakeutumiselle on merkittävä. Lottina toimineilta isoäideiltä ja sukulaisilta saatu perintö ja velvoite isän-maata kohtaan siis edelleen viitoittavat tietä maanpuolustuksen pariin.

Tulikomentoja-lehden 25-vuotistilaisuus järjes-tetään Barbaran illan yhteydessä Hämeenlin-nassa torstaina 4.12.2014 ja lehden 25-vuotis-juhlanumero on vuoden viimeinen lehti. Juh-lakutsun löydät viereiseltä sivulta. Tervetuloa joukolla juhlimaan Tulikomentoja-lehteä sekä tykistön suojelupyhimystä Pyhää Barbaraa!

Toiminnallista syksyä kaikille!

Sirkka Ojalapäätoimittajasirkka.ojala@gmail.com

TULIKOMENTOJATULIKOMENTOJA3/20143/2014

Pääkirjoitus, Sirkka Ojala ............................. 3

Karjalasta kajahtaa! Karjalan tykistörykmen-tin ajankohtaisia asioita, Mika Tauru ............4

Onko rauha utopiaa? Harri Kainulainen ........6

Tykkimiehet ry:n palsta, Kari Halonen ..........7

Tykkimiehiä ja jääkäreitä, Sirkka Ojala .........8

Kankaanpään Seudun Tykistökilta ry – 50 vuotta vapaaehtoista maanpuolustus-työtä, Hannu Vettenranta ..............................10

In memoriam Asko Sivula, Kari Vilamo ...... 11

Mannanmäen näkötorni sai arvokkaan muistolaatan, Sirkka Ojala ........................... 11

Tykistön valiojoukkoa, Henri Varonen ........12

Tykistöprikaatin iltahartaus Kankaanpäässä, Hannu Vettenranta ...........13

Sotamuseoita maailmalta Diekirch, Luxemburg, Leo Johan Salo ........................14

Kilta- ja kokoussivut, Juhani Suni ...............16

Museoesineet kertovat osa 18, Samuel Fabrin ...............................................20

Tykistöprikaatin Killan ampumamestaruudet ratkottiin Niinisalossa, Sirkka Ojala ............21

Kirjallisuutta: Vanhan ajan vakoilua – talvisodasta 75 vuotta, Erkki Wuolijoki .......22

Kirjallisuutta: Suomalainen soturi Donetskin maisemissa, Ville Kaarnakari .....23

Vanhat väärtit kokoontuivat, Rovajärven rakentajat Vaasassa, Hannu Vettenranta ....23

Museo Militarian kuulumisia, Samuel Fabrin ...............................................24

Merkkipäivät, Juhani Suni ...........................25

Puujalkaritari ja Volkswagen VW166T, Veli Kauranen ................................................26

Museomestarin kymppi, Ilkka Vahtokari .....29

Hakeutuminen Suomen kansainväliseen valmiusjoukkoon, Verne Hartikainen ja Jesse Ahonen ............................................30

Kuva: Hannu Vettenranta

ILMESTYMISAIKATAULU 2014Numero Aineisto Ilmestyy päivä 4/2014 31.10. 5.12. (viikko 49)

Tulikomentoja 3/2014 3

Karjalan tykistörykmentin 122H63-tykki suora-ammunnassa täyspanoksella Pahkajärvellä.

Karjalan tykistörykmentin ko-koonpanoa muutettiin 1.7.2013. Nyt rykmenttiin kuuluu kolme perusyksikköä ja esikunta. Pal-kattua henkilöstöä on noin 70. Rykmentin esikuntaan kuu-luu tykistöjärjestelmäsektori, joka vastaa rykmentin käytös-sä olevien johtamisjärjestelmi-en ja panssariajoneuvokaluston käyttökunnosta sekä panssari-ajo-opetuksesta. Lisäksi sekto-ri on vahvasti mukana AMOS-järjestelmän käyttöönotossa se-kä kenttäkokeissa.

Rykmentin perusyksiköt keskittyvät kukin oman eri-koisalansa koulutukseen. 1. kenttätykistöpatteri vastaa osaltaan peruskoulutuskau-den koulutuksesta ja kuljet-tajakoulutuksesta sekä ko-konaisuudessaan rykmentin varusmiesten johtajakoulu-tuksesta. 2. kenttätykistöpat-teri vastaa tykistön tuliase-makoulutuksesta koulutta-

malla kevyitä patteristoja. 3. kenttätykistöpatteri koulut-taa kranaatinheittimistön tu-liyksiköt ja tulenjohtopatte-rit. Jääkäriyksiköiden ja tie-dustelijoiden tulenjohtopar-tiot koulutetaan Kymen jää-käripataljoonassa.

Peruskorjaustöitä kasarmillaRykmentin arjessa on viimei-sinä kahtena vuotena näkynyt käytössä olevan kasarmin pe-ruskorjaus. Korjaus tehdään rappu kerrallaan ja rykmentti pääsee kokonaisuudessaan pe-ruskorjattuihin tiloihin vuo-den 2015 alussa. Kasarmin 4 peruskorjaus etenee suunni-telman mukaisesti. 3. kenttä-tykistöpatteri muutti uusiin tiloihin vuoden vaihteessa, ja kesällä 2. kenttätykistöpatte-ri sai uudenaikaiset tilat käyt-töönsä. Viimeisenä valmis-tuu kasarmin C-porras, johon

vuoden 2014 lopussa muut-tavat 1. kenttätykistöpatteri ja Keuruulta prikaatiin tullut Kymen pioneeripataljoonan Raivaajakomppania.

Kasarmin peruskorjauksen jälkeen kasarmiin on mahdol-lista majoittaa enemmän va-rusmiehiä. Peruskorjattuun tupaan tulee kaapit ja punkat 14 varusmiehen majoittami-seksi. Jokaisella varusmiehel-lä on käytössä oma sähköpis-torasia, joka mahdollistaa esi-merkiksi oman puhelimen la-taamisen. Aiemmin tuvassa on ollut vain yksi sähköpisto-rasia. Peseytymis-, kuivaus- ja WC-tilat on uudistettu täysin. Samoin luokkatilat ja koulut-tajien työhuoneet on korjat-tu vastaamaan nykyajan vaa-timuksia. Kokemusten perus-teella voidaan todeta työsken-tely- ja majoitusolosuhteiden parantuneen merkittävästi ai-empaan verrattuna.

Koulutus osana prikaatin harjoitusjärjestelmää

Karjalan tykistörykmentin koulutus- ja harjoitusjärjestel-mä on osa Karjalan prikaatin harjoitusjärjestelmää. Järjes-telmälle on ominaista se, että siihen on nivottu yhteen Kar-jalan prikaatin kaikkien kuu-den joukkoyksikön koulutus- ja harjoitusjärjestelmät. Tämä antaa hyvän mahdollisuuden kouluttaa joukkoja yhteisvai-kutuksen tuottamiseen. Mer-kittävää lisäarvoa tuottaa myös se, että koulutettava jouk-ko harjoittelee paljon yhdessä muiden aselajien kanssa.

Viime vuosina rykment-ti on kouluttanut mekanisoi-dun valmiusyhtymän tykistö-joukkoja ja alueellisia tykis-töjoukkoja. Pääkoulutuska-lustona ovat olleet 155K98 ja 122H63 -kenttätykit paino-pisteen siirtyessä jatkossa pel-kästään 122H63:n käyttöön. 122H63-tykki on erinomai-nen koulutustykki ja sen pa-nosjärjestelmä mahdollistaa monipuolisten ammuntojen toteuttamisen prikaatin lähi-harjoitusalueella Pahkajärvel-lä, joka onkin tullut hyvin tu-tuksi kaikille rykmentissä pal-veleville varusmiehille. Koulu-tettavat joukot ovat pääsään-töisesti harjoitelleet joukko-

Karjalasta kajahtaa! – Karjalan tykistörykmentin ajankohtaisia asioitaMIKA TAURU

Karjalan tykistörykmen on tykistön ja kranaa nhei mistön tulenkäy-tön koulutusyksikkö. Rykmen koulu aa Karjalan Jääkäriprikaa n ja alueellisten joukkojen epäsuoran tulen yksiköt sekä muut joukkotuotan-totehtävien mukaiset joukot kiinteässä yhteistyössä erityises Kymen Jääkäripataljoonan kanssa. Rykmen n ylläpide ävä osaamisalue on tulenkäy ö hyökkäyksessä, ja kehite ävät osaamisalueet ovat opera i-vinen tulenkäy ö sekä hajautetun taistelutavan mukainen tulenkäy ö ja tuliasematoiminta. Rykmen n tehtävät toteutetaan kiinteässä yhteistoi-minnassa Karjalan prikaa n muiden joukkoyksiköiden kanssa.

4

tuotantotehtävien mukaisis-sa koulutuskokoonpanoissa ja varustuksessa.

Maavoimien taistelu 2015 näkyy voimakkaasti koulutuk-sessa ja Pahkajärvellä toteu-tettavissa kovapanosammun-noissa. Hyvällä ammuntojen suunnittelulla on saatu aikaan mielenkiintoiset ja haastavat ammunnat joukkotuotettavil-le joukoille. Lisäksi ammun-noista on saatu tärkeitä ha-vaintoja, jotka tukevat työn alla olevien uusien tykistön oppaiden ja käsikirjojen kir-joitustyötä. Harjoitusalueiden kehittäminen on käynnissä ja tulevissa harjoituksissa jatke-taan tuliasemien linnoittamis-ta tykeille ja kranaatinheitti-mille. Toiminta valmiiksi lin-noitetuista tuliasemista vastaa paremmin MAAVTST2015:n vaatimuksiin.

Monipuolista kranaatin-heitinkoulutustaKranaatinheittimistön osal-ta koulutuksen painopiste on ollut hajautetun pataljoonan kranaatinheitinkomppanioi-den (120KRH) ja panssarijää-käripataljoonien kranaatinhei-

tinkomppanioiden (AMOS) kouluttamisessa. Lisäksi kou-lutetaan hajautettujen komp-panioiden kranaatinheitin-joukkueita (81KRH)

Karjalan tykistörykment-ti aloitti uuden AMOS-kra-naatinheitinjärjestelmän jouk-kotuotannon vuoden 2013 alussa. Koulutusta kehitetään edelleen saatujen kokemusten pohjalta.

AMOS-kranaatinheitinjär-jestelmä on kotimainen, mo-derni ja erittäin tulivoimai-nen asejärjestelmä. Järjestelmä on rakennettu Patrian AMV XA-360 -alustalle, ja ruotsa-laisen Hägglundsin valmista-maan asetorniin on asennettu kaksi 120 millimetrin kranaa-tinheitintä. Heittimissä käyte-tään normaalia 120 millimet-rin ampumatarviketta, johon on lisätty ammuksen perä-osaan lyhyt hylsy. Hylsy tarvi-taan aseen tiivistämiseen, kos-ka AMOS-järjestelmä lada-taan vakioheittimistä poiketen putken peräosan kautta. Perä-osasta lataaminen mahdollis-taa luonnollisesti sen, että ase-järjestelmän miehistö toimii suojassa koko ajan. AMV-alus-

ta tarjoaa järjestelmälle hyvän maasto- ja maantieliikkuvuu-den, mikä mahdollistaa jär-jestelmän käytön laaja-alaises-ti erilaisiin taistelevan joukon tukemistehtäviin.

AMOS-kranaatinheitinjär-jestelmän erityisominaisuus on kyky tuliryöpyn ampumi-seen. Tuliryöpyn kansainvä-lisessä käytössä oleva lyhenne on MRSI (Multiple Rounds, Simultaneous Impact). Tuli-ryöpyssä yhdellä järjestelmällä kyetään ampumaan useita lau-kauksia siten, että ne iskevät samaan maaliin yhdenaikai-sesti. Tällaisessa tulitehtävässä saadaan kolmella järjestelmällä ammuttua esimerkiksi 18 lau-kausta yhdenaikaisesti maa-liin, jolloin hetkellinen tulen-teho on suuri..

Johtamisjärjestelmässä ja ammunnanhallinnassa hyö-dynnetään viimeisintä tekno-logiaa sekä tykistöjärjestelmis-sä käytössä olevia sovelluksia. Ammunnanhallinta mahdol-listaa ammunnat ala- ja ylä-kulmilla sekä suora-ammun-nan. Vaunuun mahtuu kerral-laan 48 kranaattia, mikä mah-dollistaa noin kuuden tuliteh-tävän toteuttamisen. Ammus-telineiden täyttö tehdään kä-sin ja se kestää noin viisi mi-nuuttia.

Järjestelmän taistelunkes-tävyys on myös erittäin hy-vä, koska vastustajan toimin-

ta AMOS-yksikköä vastaan on vaikeaa. Tulikomennot voi-daan ottaa vastaan liikkeessä ja tulitehtävän toteuttaminen voidaan aloittaa 30 sekunnis-sa ajoneuvon pysähtymisestä. Liikkeelle päästään kymme-nessä sekunnissa tulitehtävän toteuttamisesta, joten esimer-kiksi ryöppyä ammuttaessa järjestelmä on poistunut tuli-asemasta ennen kuin kranaatit ovat maalissa. Näin ollen vas-tustajan vastatykistötoimin-nalla ei ehditä vaikuttamaan järjestelmään.

AMOS-ajoneuvon koko henkilöstö koulutetaan va-rusmiehistä. Varusmiesten AMOS-järjestelmäkoulutus kestää kahdeksan viikkoa eli koko erikoiskoulutuskauden. Viisi viikkoa koulutetaan ajo-neuvoalustaa ja kolme viik-koa tornia. Vaunun johtajal-la, ampujalla ja ajajalla pitää lisäksi olla C-luokan ajokort-ti. Joukon ammunnat toteu-tetaan joukkokoulutuskauden aikana.

AMOS tarjoaa mekanisoi-duille valmiusyhtymille uu-den, nopean ja tehokkaan tulitukijärjestelmän. AMOS tulee tarjoamaan haastavaa koulutusta ja onnistumisen elämyksiä pitkäksi aikaa, sil-lä Karjalan prikaati kouluttaa kaikki maavoimien AMOS-yksiköt. Tämä näkyy var-

Peruskorjattua yksikköä. ALLA: Uusi yksikön auditorio

Esimerkki rykmentin yhden päivän ammunnoista Pahkajärvellä.

>> Sivulle 6

Tulikomentoja 3/2014 5

Kirjoittaessani tälle palstalle elokuun loppupuolella itäisen Euroopan kriisitantereella Uk-rainassa ei ole juurikaan edis-tytty rauhan aikaansaamisek-si. Ukrainan heikkoa armeijaa on yritetty vahvistaa, jotta se pystyisi ajamaan venäjämieli-set separatistit ahtaammalle ja saamaan hallintaansa näiden valtaamat alueet. Rauhan ra-kentaminen näyttää varsin vai-kealta, sen verran syvällä ovat osapuolten näkemykset kriisin syistä. Taustalla häärivät vah-vasti etupiiriajetteleva Venäjä ja tietyllä tavalla hampaaton EU sekä osaltaan myös ”maa-

Onko rauha utopiaa?

ilmanpoliisi” USA, joten liik-kuvia osia on runsaasti. Toi-vottavasti kriisi ei eskaloidu laajemmalti Eurooppaan, vaikka jonkun sortin kauppa-sodan piirteitä on jo ollut näh-tävissä heijastuen negatiivises-ti myös meille Suomeen. Osa-puolten on ymmärrettävä, että vain diplomaattinen lopputu-los voi tuoda ratkaisun. Kriisin selvittely ei tule olemaan help-po rasti.

Poliittisesti ja sotilaallisesti sopivaan saumaan osui enti-sen puolustusvoimain komen-tajan, kenraali Gustav Hägg-lundin maailmanpolitiikkaa

analysoiva kirja Rauhan uto-pia, jossa eri tiedotusvälineis-tä saamieni käsitysten mukaan kenraali laukoo tyylilleen us-kollisena varsin selväsanaises-ti näkemyksiään. En vielä ole lukenut kirjaa, kun olen ollut reissun päällä maalaismaise-missa Savossa ja Rukalla. Tar-koitukseni on tutustua teok-seen mahdollisimman pian.

Huomiotani kiinnitti mo-nien mielenkiintoisten aja-tusten joukosta kenraalin nä-kemys ja perusteet ajankoh-taisesta teemasta Suomen liit-tymisestä Natoon tai parem-minkin liittymisen vastusta-minen – etenkin kun monet, varsinkin korkeammat upsee-rit ovat perinteisesti hyvinkin Nato-myönteisiä. Kenraali ar-vioi Suomen Nato-jäsenyyden romuttavan suomalaisten kor-kean maanpuolustustahdon ja kenties johtavan monien mui-den Nato-maiden tapaan ase-velvollisuusjärjestelmästä luo-pumiseen, koska voisimme uskoa epärealistisesti muiden Nato-maiden apuun.

Pääministerimme puoles-taan esitti ensimmäisellä pää-ministerin haastattelutunnil-laan mielenkiintoisen näke-myksen, jonka mukaan Suo-men asema Naton kumppa-nuudessa tulee syyskuussa nousemaan uudelle tasolle –

lähemmäksi Natoa. Mitä pää-ministerin näkemys käytän-nössä merkitsee, jää nähtäväk-si. Jos näin todella tapahtuu, tästä varmasti syntyy tasaval-lassa vilkas keskustelu puolesta ja vastaan – hivutetaanko taas Suomea vaivihkaa syvemmälle Naton syövereihin.

Lähialueilla ja laajemmalla-kin maailmalla on kovin rau-hatonta niin poliittisesti kuin sotilaallisestikin. Viime kuu-kausina suomalaisten huoli Ukrainan kriisin vaikutuksista Euroopan ja etenkin Suomen turvallisuuteen ja Venäjä-suh-teisiin on lisääntynyt merkittä-västi. Kansalaisille ei riitä enää pelkkä poliitikkojen vakuutte-lu maamme puolueettomuu-desta, vaan nyt jos koskaan on ylläpidettävä Suomessa laajaa turvallisuuspoliittista keskus-telua kansalaisten puolustus-tahdosta ja kyvystämme puo-lustaa koko Suomea. Meidän pitää omilla asenteillamme, päätöksillämme ja teoillamme viestittää selkeästi muulle Eu-roopalle, että olemme tarvit-taessa valmiina ja kykenemme puolustamaan koko Suomea. Meille ei kannata yrittää tulla edes oven saranapuolelta.

Harri Kainulainen Tykkimiehet ry:n puheenjohtajaharri.kainulainen@kartanogolf.fi

muudella myös halukkuudes-sa palvella Karjalan tykistö-rykmentissä.

Rykmentillä on tällä het-kellä vastuullaan ainutlaatui-sen yksikön koulutus. Saapu-miserässä 2/14 astui palveluk-seen 69 esivalittua taistelijaa kansainväliseen AMOS-yk-sikköön. Kaikkien palvelusai-ka on 347 vuorokautta. Yk-sikkö on osa Porin prikaatin koulutusvastuulla olevaa kan-sainvälistä mekanisoitua jää-käripataljoonaa. Rykmentti antaa joukolle AMOS-järjes-telmäkoulutuksen ja kansal-

lisen puolustuksen koulutuk-sen. Ensi vuoden helmikuussa yksikkö siirtyy Porin prikaatin kranaatinheitinkomppaniaan Niinisaloon, jossa se saa kan-sainvälisen koulutuksen. Yk-siköstä kaksi varusmiestä kir-joittaa tähän ja tuleviin lehtiin kokemuksia yksikön vaiheista niin Vekaranjärvellä kuin Nii-nisalossa.

Valoisat tulevaisuudennäkymätKarjalan tykistörykmentin tulevaisuus näyttää valoisal-ta. Vuonna 2013 aloitettu

AMOS-kranaatinheitinjärjes-telmän joukkotuotanto tulee jatkumaan muutaman lähi-vuoden ajan. Lisää mielenkiin-toa on tuonut vuonna 2013 aloitettu Maavoimien taiste-lu 2015 mukaisten joukko-jen kouluttaminen. Tämä on muuttanut rykmentin joukko-tuotantotehtäviä merkittäväs-ti. Vaikka muutokset tuovat tullessaan haasteita, ne luovat myös pohjan osaamisen laa-jentamiselle ja toiminnan ke-hittämiselle.

Osana puolustusvoimauu-distus 2015:ssa kehitettävää

Karjalan prikaatia rykmentil-lä on erinomaiset edellytykset oman aselajinsa koulutukseen kiinteässä yhteistoiminnassa taistelevan voiman ja muiden tukevien aselajien kanssa. Tä-mä on osoittautunut hyväksi ratkaisuksi, ja hyvät koulutus-tulokset on todennettu useis-sa valtakunnallisissa harjoi-tuksissa. Tulevaisuus on täyn-nä mahdollisuuksia. Kaarti Päälle!

Kirjoittaja on Karjalan tykistöryk-mentin komentaja, everstiluutnantti Mika Tauru

>> Sivulta 5

6

Euroopassa soditaan jälleen

Viime kuukausina olemme saaneet surullisina seurata tie-dotusvälineistä Ukrainassa käytävää välienselvittelyä. So-dat Euroopassa piti olla käy-tyinä jo liki 70 vuotta sitten. Näin ei ole. ”Balkanin ruuti-tynnyri” räjähti 1990-luvul-la. Käytiin Jugoslavian hajoa-missodat – niistä karmeimmat olivat Bosnian ja Kosovon so-dat. Sotien syinä olivat aluei-den hallinto, niiden jako eri osapuolten kesken sekä talous.

Nyt samat sodan syyt ja karmeudet ovat käsillä Uk-rainassa. Kansainväliset sopi-mukset ovat menettäneet mer-kitystään. Euroopan turvalli-suus- ja yhteistyökonferenssin saavutukset ovat joidenkin so-pijaosapuolten silmissä ”sopi-muksia, joita ei olisi pitänyt tehdäkään” tai että sopimus-ten klausiilit eivät enää pä-de, koska omat nykyiset pää-määrät ovat ajaneet niistä ohi. Mene ja tiedä, miten on, mut-ta tältä tämä kuitenkin näyt-tää. Kun on suuri, niin ei enää mahdu nahkoihinsa, saati että sitten edes pysyisi nahoissaan.

Toivoa sopii, että jär-ki voittaisi ja diplomaattisil-la toimilla päästäisiin tilanne rauhoittamaan ja vakaus Uk-rainaan palauttamaan. Ke-nenkään etuna ei voi olla, et-tä ihmiset kärsivät ja kuolevat, joutuvat pakenemaan koto-aan taisteluita ja lopulta ovat yhteiskuntiensa ja jopa kan-sainvälisten avustusjärjestöjen turvaverkkojen saavuttamat-

tomissa. Informaatiosota, ta-louspakotteet ja sitä seuraava kauppasota, ”vihreiden uk-kojen” väestön suojaaminen, jossa kuitenkin tapetaan ih-misiä, tuhotaan ja särjetään yhteiskunnan rakenteita, ei ole enää kaukana täysimittai-sesta sodasta.

Lehdistä ja netistä olemme saaneet tietoa myös lähialueil-lamme ja jopa maamme rajo-jen sisäpuolella tapahtuneista sotilaallisen toiminnan aktivi-teeteista. Karjalan kannaksel-la Kirillovskin tukikohdassa, suomalaisten tykkimiesten pa-remmin tuntemissa Perkjärven maisemissa, pidettiin alkuke-väällä näyttävät harjoitukset. Sittemmin vieraan vallan val-tion ilma-alukset ovat loukan-neet ilmatilaamme toistuvasti.

Mitä tästä pitäisi ajatella?Reservissä oleva kurssikaveri-ni kysyi Facebookissa viimeai-kaisiin tapahtumiin perustu-en: ”Pitääkö tässä lähteä par-turiin?” Kannustusta hän sai kovinkin, muun muassa kom-mentilla: ”Valmiutta noste-taan vaiheittain, yksi vaihe siinä on parturissa käynti.”

Sotilaana mieltäni lämmit-tää se, että maamme puolus-tukseen ja sen resursseihin on otettu kantaa korkeimmalta tasolta. Tasavallan president-ti Sauli Niinistö on kannan-otoissaan ollut aiheellisesti huolissaan puolustuksemme voimavaroista. Lisäksi hän to-

tesi elokuun lopussa sotatie-teiden maisterikurssin nimit-tämistilaisuudessa muun mu-assa seuraavaa: ” Kolmas vaike-us aiheutuu siitä, että jo van-hentuneiksi uskotut sotilaalliset uhkat ovat muuttuneet uudel-leen ajankohtaisiksi. Eri puo-lilla maailmaa ja jopa Euroo-passa soditaan tällä hetkellä perinteisin menetelmin. Monet maat ovat havahtuneet huo-maamaan, että täälläkin tar-vitaan edelleen perinteistä so-tilaallista maanpuolustusta. Jos se on kuitenkin päässyt rapistu-maan, on sen uudelleenraken-taminen hyvin haastavaa ja ai-kaa vaativaa.” Ylipäällikön sanoma on selvä. On tärkeää varautua muun muassa kybe-ruhkiin, erikoisjoukkojen tu-holaistoimintaan, strategiseen iskuun – mutta on myös erit-täin tärkeää varautua perin-teiseen sodankäyntiin.

Tarvitaanko tykistöä osana maanpuolustusta?Väliotsikkoni kysymys on re-torinen. Haluan tällä kysy-myksellä lähestyä jäsenistöä ja muuta lehden lukijakuntaa pohtimaan asiaa.

Ylipäällikön näkemyksiin on helppo yhtyä. Jos laitetaan esimerkiksi kymmenen pat-teriston toiminnan vaatima varastointijärjestelmä, perus-tamissuunnitelmat ja niiden mukaiset järjestelyt, tehtävien toteuttamisen mukaiset ope-ratiiviset ja taktiset suunnitel-

mat, tykkikalusto, ampuma-tarvikkeet, huolto- ja johta-misjärjestelmät, suoja, henki-löstö ja sen osaaminen – yh-tenä tärkeänä osana osaamista kertausharjoituskoulutus – jäi-hin ja sen jälkeen historiankir-joihin, niin vaikea tätä koko-naisuutta on hetkessä ”uudel-leen ylös laittaa”. Kuka arvasi tai edes tiesi vuonna 2012 Uk-rainassa sodittavan liki täyt-tä päätä vuonna 2014 perin-teisin menetelmin? Ei kan-nata tuudittautua siihen, et-tä meillä olisi aikaa paikkailla omia puolustuksemme aukko-ja kuukausi- tai vuositolkulla.

Perinteet velvoittavatTykistömme osaaminen on ollut maailmassa huippuluok-kaa. Toivottavasti se on sitä myös jatkossa – uskon näin. Kannustan kaikkia tykkimie-hiä ja -naisia pitämään huolta tykistöllisestä ammattitaidos-taan, omasta fyysisestä kun-nostaan ja seuraamaan aktii-visesti maailman tapahtumia.

Tykkimiesterveisin,

Kari HalonenTykkimiehet ry:n toiminnanjohtaja

TULIKOMENTOJA-LEHDEN MATERIAALIEN TOIMITUSOSOITTEET OVAT MUUTTUNEET. Materiaalit kiltasivustolle lähetetään osoitteeseen: kiltasivut.tulikomentoja@gmail.com ja lehden aineistomateriaali osoitteeseen: toimitus.tulikomentoja@gmail.com.

Tulikomentoja 3/2014 7

Tykistöprikaatin 2/14-saapu-miserän 868 alokasta vannoi sotilasvalan tai sotilasvakuu-tuksen perjantaina 22. elo-kuuta Niinisalon varuskunnas-sa. Tykistöprikaatin komenta-ja, eversti Mikael Feldt ylensi alokkaat tykkimiehiksi ja jääkä-reiksi. Valajuhlassa oli paikalla yli 4000 omaisen lisäksi sotave-teraaneja ja kutsuvieraita. Vala-kaavan esilukijana toimi jatko-sodan veteraani, Kankaanpääs-tä kotoisin oleva Olavi Hietik-ko. Kenttähartauden piti soti-laspastori Juhana Saari.

Tykkimiehiä ja jääkäreitäOhimarssin jälkeen Kan-

kaanpään Seudun Tykistökilta esitti perinnevaljakkonäytök-sen ratsumestari Pekka Ter-malan johdolla. Tykkikalus-tona esityksessä oli venäläinen 76 mm:n kenttäkanuuna vuo-delta 1902.

Varuskuntaravintola Falko-netissa nautitun valalounaan jälkeen omaiset pääsivät tutus-tumaan varusmiesten yksiköi-hin. Tämä oli itsenäisen Tykis-töprikaatin viimeinen sotilas-valatapahtuma ennen yhdisty-mistä Porin prikaatiin.

Itsenäisen Suomen sotilasvalaperinne juontaa juurensa Jääkäripataljoo-na 27:n lippuvalasta Saksan Libaussa 13.2.1918. Siellä keisarillisessa Saksassa koulutuksensa saaneet ja Saksan itärintamalla taisteluihin osallistuneet lähes tuhat suomalaista jääkäriä vannoivat valan juuri ennen Suomeen paluutaan. Valan teksti on pysynyt pääosin samanlaisena 16.8.1918 lähtien.

Vala- ja kiltapäivän vieraita ylil Juha Vartiamäen opastuksessa (Toinen vasemmalta) Muut vasemmalta: Kankaanpään sotaveteraanit ry:n varapuheenjohtaja Heino Nieminen, sotave-teraani Aaro Holma ja Kankaanpään seudun Tykistökillan puheenjohtaja Hannu Vettenranta.

Tykistöprikaatin komentaja, eversti Mikael Feldtin katse on jo tulevaisuudessa. Komentaja uskoo, että varuskunnan yhdistäminen Porin prikaatiin vahvis-taa Niinisalon asemaa pitkälle tulevaisuuteen.

Valaparaatin ohimarssin vastaanotti Tykistöprikaatin komentaja eversti Mikael Feldt seurassaan kankaanpääläinen sotaveteraani, (valakaavan esilukija) ylivääpeli Olavi Hietikko.

SIRKKA OJALA

8

Ohimarssissa nähtiin paljon Tykistöprikaatin kalustoa. Tässä menee neuvostoliittolais-valmisteinen haupitsi 122 H 63.VASEMMALLA: Kankaanpään Seudun Tykistökillan perinnevaljakkonäytöksen jälkeen hevoset olivat yleisön ihailtavina. Matti ja majuri evp. Pekka Termala ovat erottamaton parivaljakko.

Kankaanpään Seudun Tykistökillan perinnejaos ohimarssilla. Hevosvetoinen perinneosasto esiintyy vuosittain erilaisissa maanpuolustustilaisuuk-sissa. Esitykseen kuuluu asemaanajo, tulenavaus ja asemasta poistuminen, ”ajoonlähtö”. Tykkikalustona on venäläinen 76 mm:n kenttäkanuuna vuosimallia 1902.

Sotilaspastori Juhana Saari piti valan kenttähartauden, jonka jälkeen laulettiin virsi 577 sotilaan virsikirjasta.

Tykistöprikaatin johdon sihteeri Elisa Mansukoski seuraa-massa valan tapahtumia ja opastamassa kutsuvieraita.

Kiltalaisten viestirastilla riitti vipinää. Opastamassa Tampereen Seudun Tykistökillasta Jari Pitkämäki. Kuva: Raimo Ojala.

Tulikomentoja 3/2014 9

Helmikuun 18. päivä tu-li kuluneeksi 50 vuotta siitä, kun killan syntysanat lausut-tiin perustavassa kokoukses-sa Kankaanpään kirkonkyläs-sä Kauppayhtiön kahvilassa. Kahvilaan oli kokoontunut Satakunnan Tykistörykmen-tin ylintä päällystöä, sotave-teraaneja sekä muita tykistön ystäviä. Killan puheenjohta-jaksi valittiin rehtori Veikko Sevio, jonka puheenjohtajuus

Kankaanpään Seudun Tykistökilta ry –

50 vuotta vapaaehtoista maanpuolustustyötä

kesti yhtäjaksoisesti kymme-nen vuotta. Alkuvuosien ai-kana perustavan kokouksen työvaliokunta puheenjohta-jansa johdolla muokkasi kil-lalle säännöt ja toimintape-riaatteet, jotka pääosin ovat vieläkin toiminnan perusaja-tuksena.

Tykistökilta vietti 50-vuotisjuhlaansa järjestä-mällä yleisen kahvikonser-tin 13. maaliskuuta, joka oli

TEKSTI: HANNU VETTENRANTA, KUVAT: PUOLUSTUSVOIMAT

myös talvisodan päättymi-sen päivä. Konsertissa mu-sisoivat Kankaanpään mu-siikkiopiston pelimannit Anna-Mari Yrjänän joh-dolla esittäen reippaita päi-vän teemaan sopivia esityk-siä. Toisella puoliajalla salin täyttivät kaikille tutun Kan-kaanpään Korsutöpinän so-danaikaiset sävelet Heino Niemisen johdolla. Niemi-sen sahansoitto, hanurit se-

kä lottatyttöjen laulu saavat yleisössä aina aikaan tuntei-den vyöryn.

Juhlaan toi oman tunnel-mansa useat sotiemme ve-teraanit, jotka kunnioittivat juhlaa läsnäolollaan kunnia-puheenjohtajansa 101-vuoti-aan Vihtori Siivon johdolla.

Tykistöprikaatin terveh-dyksen juhlivalle killalle toi prikaatin komentaja, eversti Mikael Feldt.

Sotaveteraani Aaro Holma, eversti Mikael Feldt, killan pj Hannu Vettenranta, rouva Eliina Vettenranta, herra Leevi Aarnuokoski ja sotaveteraani Vihtori Siivo.

Killan pj Hannu Vettenranta lausui tervehdyssanat.

Kankaanpään Musiikkiopiston pelimannit johtajansa Anna Mari Yrjänän johdolla.

Kankaanpään Korsutöpinä -yhtye esiintyy.

10

T ykkimiehet ry:n kun-niajäsen ja entinen puheenjohtaja ken-

raalimajuri Asko Sivula sai kutsun viimeiseen iltahuutoon elokuun 28 päivänä. Hän me-nehtyi pitkäaikaiseen vaka-vaan sairauteen.

Sivula syntyi 21.8.1936 Helsingissä upseeriperheen nuorempana poikana. Yliop-

pilaaksi hän kirjoitti Munkki-niemen yhteiskoulusta vuonna 1956. Upseerin ura ammattina oli hänelle selviö samoin ase-laji, kenttätykistö, jossa hänen isänsäkin oli aikoinaan palvel-lut. Varusmiespalveluksen Si-vula suoritti Psto/KarPr:ssa, missä hän toimi kesävänrikki-nä ennen Kadettikouluun me-noa. Valmistuttuaan hän meni kouluttajaksi Karjalan Tykis-törykmenttiin. Sotilasurallaan Sivula palveli monipuolisesti Kenttätykistöaselajin eri tehtä-vissä kunnes Sotakorkeakoulun jälkeen häntä odottivat vaati-vat tehtävät pääesikunnassa ja Etelä-Suomen sotilasläänin esi-kunnassa. Tykistö ei kuiten-kaan päässyt unohtumaan sillä hän toimi muun muassa Jää-käripatteriston komentajana ja aselajiuran huippuna tykistön tarkastajana. Eläkkeelle hän siirtyi apulaismaavoimapäälli-kön virasta kenraalimajurina vuonna 1996.

Jo virkauransa aikana Si-vulalla oli tiiviit yhteydet ase-lajinsa reserviin toimiessaan

muun muassa Suomen Kent-tätykistön säätiön sihteerinä ja puheenjohtajana. Hän oli re-serviläisten keskuudessa arvos-tettu ja pidetty puhuja, jon-ka sydän sykki vapaaehtoisel-le maanpuolustustyölle. Sivu-la oli myös aktiivinen toimija upseeriston keskuudessa. Hä-nen mielestään upseerin tuli kuulua kirkkoon, Kadettikun-taan ja Upseeriliittoon sekä omata isänmaallinen mieli ja ammattitaito tehtäviensä suo-rittamiseen. Kadettikunnan kunniajäseneksi hänet kutsut-tiin vuonna 2006.

Eläkkeelle jäätyään Sivula tuli mukaan Tykkimiehet ry:n toimintaan siinä vaiheessa, kun Tykistömuseo oli siirtymässä Niinisalosta Hämeenlinnaan. Tykkimiesten puheenjohtajana hänellä oli selkeä näkemys Ty-kistömuseon tehtävästä ja mer-kityksestä aselajin perinteen säilyttäjänä ja eteenpäin viejä-nä. Museosta vastaavaa Tykki-miehet ry:tä Sivula piti keskei-senä toimijana aselaji hengen ylläpitäjänä kaikkien niin pal-

in memoriam

Asko Sivula1936–2014

Hämeenkyrössä sijaitseval-le Mannanmäen näkötornil-le perustettiin sodan aikana ilmavalvontakeskus, jossa oli jatkuva päivystys läpi vuoro-kauden. Näkötornilla olivat koko ajan majoittuneina päi-vystävät lotat, joista osa oli tornissa lepäämässä. Herkeä-

Mannanmäen näkötorni sai seinäänsä arvokkaan muistolaatanSIRKKA OJALA

Vuonna 1938 valmistunut nä-kötorni oli tänä kesänä avoinna yleisölle ja siellä toimi myös ke-säkahvila. Toimintaa on tarkoitus jatkaa myös ensi vuonna.

veluksessa olevien kuin reser-viläistenkin keskuudessa sekä kaikki tykkimiehet kokoavana voimana. Sivula oli itsenäisesti ja selkeästi ajatteleva voimakas-tahtoinen henkilö, joka asetti niin alaisilleen kuin itselleen-kin toiminnassaan päämää-rän, joka tuli saavuttaa. Sivula ei myöskään koskaan epäröinyt tuoda mielipiteitään julki. Hä-nellä oli myös arvostellessaan ratkaisuesitys siitä, miten asiat olisi pitänyt tehdä. Sivula pal-kittiin ansioistaan maanpuo-lustuksen hyväksi monien mui-den kunnia- ja ansiomerkkien lisäksi muun muassa 1. luokan Vapaudenristillä miekkojen ke-ra ja tykkimiesmitalilla kultai-sella soljella. Tykkimiesveljet eri puolilla Suomea tekevät kunni-aa arvostetun ja pidetyn Tyk-kimiehen ja upseerin paarien äärellä sekä ottavat osaa lesken Desiréen ja tyttären sekä pojan perheiden suruun.

Kari VilamoTykkimiehet ry:n varapuheenjohtaja

mättä seurattiin kiikareilla tai-vaanrantaa ja havainnot ilmoi-tettiin kiireellä eteenpäin. Lä-hellä oli Tampereen suuri teol-lisuuskaupunki, joka oli vihol-lisen pommitustoiminnan yk-si tärkeä kohde. Ilmavalvontaa suoritettiin koko talvisota ja vielä jatkosodan alussa.

Näkötornin seinään on nyt kiinnitetty avokas muistolaat-ta, joka on kunnianosoitus kaikille lotille. Hämeenkyrön Seudun Maanpuolustusnaiset ry päätti muistolaatan hank-kimisesta, kun yhdistys juhli pari vuotta sitten 50-vuotis-ta taivaltaan. Silloin saadut

Laatan paljasti ja siunasi 30. elokuuta seurakuntapastori Anu Mätäsniemi ja airuina toimivat perinnelotat Outi Kosola ja Helena Paasto. Laatassa on ote Lotta Svärdin kul-taisista sanoista: ”Opi rakastamaan maatasi ja kansaasi! Muista menneitten sukupol-vien työ. Kunnioita vanhuksia, he ovat tehneet enemmän kuin me!”

lahjoitukset käytettiin muis-tolaattaan ja lisäksi Vapaus-sodan ja Itsenäisyyden Kyrös-järven Seudun Perinneyhdis-tys sekä Hämeenkyrön Seu-dun Reserviupseerikerho ja Hämeenkyrön Reservinaliup-seerit osallistuivat kustannuk-siin.

Tulikomentoja 3/2014 11

Suoritin varusmiespalvelukse-ni Parolan Panssariprikaatis-sa Panssarihaupitsipatterissa tykinjohtajana. Asun Valkea-koskella, joten Panssariprikaa-ti tuntui luontevalta palvelus-paikalta, matka lomillekin oli-si lyhyt. Tiesin alusta lähtien, että haluan suorittaa palve-luksen panssarivaunujen pa-rissa ja harkitsin myös johta-jakoulutuksen suorittamista. Panssarihaupitsipatteri tykis-tön erikoisyksikkönä vaikutti kiinnostavalta, ja päätin hakea muun muassa sinne.

Alokasaikana tajusin, et-tä haluan olla toiminnan yti-messä eli tykkiryhmässä, siel-lä, mistä kranaatit lähtevät. Haaveet eivät kaatuneet, sil-lä kahdeksan viikon rypistyk-sen jälkeen pääsin toivomaani

jatkokoulutukseen, jossa mi-nua alettiin kouluttaa panssa-rihaupitsin johtajaksi. Vaunu-kurssin aikana iso osa koulu-tuksesta oli kalustoon pereh-tymistä, mikä käytännössä tar-koitti ajo-, ja huoltokoulutus-ta. Vaunukurssin aikana mie-leenpainuvin tapahtuma oli ensimmäinen ajokerta panssa-rivaunulla. Kurssin aikana tu-lipatterin porukka tuli hyvin tutuksi, koska lähes kaikki lei-rit ja päivät vietettiin tiiviisti yhdessä.

Jo vaunukurssin aikana aloimme harjoitella tuliase-matoimintaa, jota sittemmin hierottiin useimman mielestä kyllästymiseen asti. Sinnikäs kuukausien harjoittelu kuiten-kin palkittiin keväällä Niini-salossa, kun tykit ajettiin en-

simmäistä kertaa oikeisiin tu-liasemiin. Tulen varmasti ai-na muistamaan ensimmäiset ammunnat. Ikimuistoinen oli myös Rovajärven kahden vii-kon leiri, ”loppusota” hyvine ja huonoine hetkineen. Esi-merkiksi sykettä nostattava suora-ammunta jäi varmasti monien mieliin eräänlaisena palvelusajan kohokohtana.

Inttiajan haasteet kasvatti-vat eniten. Vastoinkäymisistä pyrittiin aina selviämään ensin varusmiesvoimin, ja loppuke-väästä kouluttajatkin olivat il-meisen tyytyväisiä tavoitteiden saavuttamiseen eli siihen, ettei tuliasematoimintaan tarvin-nut enää puuttua. ”Loppuso-dan” onnistumiset ja koulutta-jien positiivinen palaute nosti-vat kaikkien luottamusta jou-kon osaamiseen, ja sen muka-na kasvoi myös itseluottamus. Voi hyvin sanoa, että patteris-

tamme hioutui suorituskykyi-nen joukko, joka osaa toimia itsenäisesti.

Kevään aikana luin iltai-sin ja viikonloppuisin pääsy-kokeisiin, ja pääsin onnekseni Tampereen yliopistoon opis-kelemaan kauppatieteitä. Ko-tiutumiseni jälkeen olin ke-sätöissä ja syyskuussa aloitin opiskelun. Palvelusaika kasvat-ti muun muassa työmoraalia-ni ja toimimista eri ongelma-tilanteissa, josta uskon olevan hyötyä tulevaisuudessa.

Tulevia alokkaita rohkai-sen hakemaan johtajakoulu-tukseen ja valitsemaan vuoden palvelusajan. Johtajakoulu-tuksessa tärkeimpiä oppimia-ni asioita ovat omatoimisuus ja toisten ihmisten kanssa toi-miminen. Johtajakoulutus on todella paljon muutakin kuin alokkaiden käskyttämistä.

Lopuksi haluan vielä sa-noa, että panssarivaunulla on hienoa ajaa, eikä mikään voita tykillä ampumista, joten voin todellakin ylpeänä kertoa pal-velleeni Panssarihaupitsipatte-rissa. Seuraaville tulijaoksil-le toivotan reilusti tsemppiä tuleviin ammuntoihin!

Kirjoittaja on 20-vuotias reservin alikersantti ja ylioppilas joka opis-kelee tällä hetkellä kauppatieteitä Tampereen yliopistossa.

Tykistön valiojoukkoaTEKSTI: HENRI VARONEN, KUVAT: SIRKKA OJALA

Jokaisen varusmiehen tulisi ainakin kerran palveluk-sensa aikana päästä todistamaan tykin laukaisemi-nen. Kokemus on se verran mieleenpainuva.

Alikersantti Henri Varonen palkittiin Panssaripirkaatissa 18. kesäkuuta järjestetyssä kotiut-tamisjuhlassa Jääkäritykistön Killan plaketilla ja kunniakirjalla. Plaketin luovutti killan 2. vara-puheenjohtaja Pekka Ahonen ja kättelemässä JTR:n komentaja ja killan 1. varapuheenjohtaja everstiluutnantti Jukka Nurmi. Etualalla Panssariprikaatin ko-mentaja eversti Pekka Järvi.

12

Elokuun 19. päivä järjestet-tiin perinteisesti Kankaan-pään taideviikkoon liittyen Tykistöprikaatin iltahartaus lyseon montulla. Monisata-päinen yleisö täytti ”montun” laidat uhkaavista sadepilvis-tä huolimatta. Olihan kysees-sä itsenäisen Tykistöprikaatin viimeinen esiintyminen tai-deviikon tapahtumissa. Ta-pahtumaan toivat piristävän lisänsä vauhdikkaalla esiin-tymisellään Kankaanpään Voimistelijat. Soittokunnan puuttuminen oli toki ikävää, mutta onneksi taitavat miks-erit hoitivat musiikin esilau-luineen levyltä. Komentaja, eversti Mikael Feldt kertoi puheessaan, miten ensi vuo-den alussa syntyy kahdella

paikkakunnalla toimiva Säky-län - Niinisalon varuskunta, kun Tykistöprikaatin joukot yhdistetään vuoden lopulla Porin prikaatiin.

Eversti Feldt toi esiin uu-den Porin prikaatin tehtä-väkentän ja vastuiden mit-tavan laajenemisen Suomen suurimman sodan ajan yksi-köiden ja maavoimien krii-sinhallintajoukkojen tuotta-jana. Lisäksi uusi Porin pri-kaati kantaa tulevaisuudessa vastuuta myös tämän vuoden lopulla lakkautettavien soti-lasläänien asevelvollisuusasi-oista, sekä tuesta muille vi-ranomaisille ja vapaaehtoisel-le maanpuolustustyölle Varsi-nais-Suomessa, Satakunnassa, Etelä-Pohjanmaalla, Pohjan-

Tykistöprikaatin iltahartaus Kanka anpäässäHANNU VETTENRANTA

maalla ja Keski-Pohjanmaal-la. Feldtin mukaan vuoden 2015 jälkeen tapahtuva puo-lustusvoimien toiminnallisen tason palauttaminen lisään-tyvine sotaharjoituksineen ja kertausharjoituksineen nostaa samalla koulutuksen intensi-teettiä merkittävällä tavalla. Feldt tähdensi, että yhdistä-minen vahvistaa Niinisalon varuskunnan asemaa pitkäl-le tulevaisuuteen toiminnan monipuolistuessa. Valmius-yhtymän moninaiset koulu-tustehtävät ja varsinkin tu-ki- ja huoltojärjestelmän tii-vis integrointi merkitsee, että varuskuntien toiminnallinen erottaminen joskus tulevai-suudessa olisi hyvin vaikeaa, totesi Feldt.

Ohjukset

Etelä-Korea on testannut bal-listista ohjusta, jonka kantama on 500 km. Hyötykuormana on 1000 kg taistelukärki. Oh-juksessa on ilmeisesti 26 tai 28 tytärammusta.(International Defence Review May 2014)

Saudi-Arabia on esitellyt Dong Feng-3 -tyyppistä ballistista oh-justa 29. huhtikuuta. Kyseessä on 1-vaiheinen nestemäistä polttoainetta käyttävä ohjus, jonka kantama on noin 2500 km. Taistelukärjen paino on noin 2000 kg, mutta ohjuksen tarkkuus on huono. Saudi-Ara-bialla on useita kymmeniä oh-juksia. (International Defence Review 7 May 2014)

Intia teki 7.4. koeammunnan Brahmos-ohjuksella. Ohjuksen kantama on 290 km ja se lau-kaistiin ajoneuvoalustalta. Koe-ammunta oli onnistunut. (Milita-ry Technology5/2014)

Tykistötutkat

Saab on julkaissut tietoja seu-raavan sukupolven tykistö-tutkistaan. Ne kaikki tullaan nimeämään Giraffe-nimellä. Giraffe 4A kykenee paikanta-maan epäsuoran tulen asejär-jestelmät 100 km etäisyydeltä. Sille on jo olemassa ensim-mäinen asiakas, ja tuotan-to alkaa vuonna 2016. Eräs merkittävimmistä nykyisten ARTHUR-tutkien käyttäjistä on Etelä-Korea, jolla on 14 järjes-telmää Pohjois-Korean rajalla verkotettuna muiden sensorien kanssa. (International Defence Review July 2014)

Raketinheittimet ja raketit

Tansanian armeija on otta-nut käyttöön kiinalaisia A100-raketinheittimiä kevään 2014 aikana. Kyseessä on 300 mm raketinheitin, jonka kantama on 120 km. (International Defence Review21 May 2014)

Kutsunnat eli ”syyni” al-koi tänä vuonna 15. elo-kuuta. Kutsunnat koskevat nyt vuonna 1996 syntynei-tä miehiä – yhteensä noin 32 400 henkilöä. Varuskunta-paikkoja jaetaan 525 eri kut-

suntatilaisuudessa 253 paikka-kunnalla joulukuun 15. päi-vään mennessä.

Kutsunnanalaisia ovat tänä vuonna 18 vuotta täyttävien lisäksi myös ne 19–29-vuoti-aat miespuoliset Suomen kan-

salaiset, jotka eivät ole hoita-neet kutsuntavelvollisuuttaan aikaisemmin tai on määrätty tulemaan uudestaan.

Kutsunnoissa päätetään tu-levan varusmiehen palvelus-paikka ja -kelpoisuus sekä saa-pumiserä. Tämän vuoden kut-

sunnoissa palvelukseen on mahdollista päästä vuosien 2015, 2016 ja 2017 tammi-kuun ja heinäkuun saapumi-seriin.

Monelle kutsunnat ovat ensimmäinen kosketus puo-lustusvoimiin.

”Syyni” on syksyn merkkiuutisiauutisia

Tulikomentoja 3/2014 13

Ensimmäinen huomioni tästä museosta on vuodelta 2011, kun osallistuimme Diekir-chin jokavuotiseen Marché de l’Armeé -marssiin. Katupor-tin sivulla seisoo pitkäputki-nen Sherman-panssarivaunu, sisäänkäynti on hieman kul-man takana. Lähempi tutus-tuminen jäi sillä kertaa. Tänä vuonna olimme paikalla päi-vää ennen marssia. Se olikin tarpeen, sillä museo on sokke-loinen ja monessa kerroksessa. Aikaa hurahti koko iltapäivä.

Diekirch sijaitsee alueella, jonka kautta sota on vyörynyt

vuonna 1940 ja taas vuosina 1944–1945. Bastogne Bel-giassa on sieltä lähes suoraan länteen. Hylättyä kalustoa ja ”sotaromua” on ollut paikalli-sesti saatavilla. Tätä museossa riittää vaikka useampaan väl-jemmin järjesteltyyn kokoel-maan.

Museo on järjestetty taval-laan kolmelle tasolle. Sokke-loisen tilan jako mahdollistaa tilanteenmukaiset asetelmat, kuten huollon ja lääkinnän tukikohdat sekä raskaiden aseiden tuliasemat. ”Töpi-nän” väki jakaa suklaata lap-

sille ja jotain kerjäävälle koi-rallekin. Lievästi haavoittu-nut saa siteen haavaansa. Sota on jossain muualla.

Aselajien osalta pioneerien työvälineitä täyteen pakattu vitriini antaa selkeän kuvan tämän aselajin vaatimuksis-ta. Saksalainen sotilaskivääri ja sen historia esitellään pe-rusteellisesti Mauser 98:sta Sturmgewähr 43/44:ään – siis tunnetumman AK-47:n ja sen jälkeläisten edeltäjään. StG 43/44 oli jo yleisemmin käytössä hyökkäyksessä Ar-denneilla – Diekirch siinä lin-

Sotamuseoita maailmalta

Diekirch, LuxemburgTEKSTI: LEO JOHAN SALO, PANSSARIKILTA, KUVAT: ARMI SALO

jalla – talvella 1944–1945.Ylimmän kerroksen hal-

li on pakattu täyteen tykistöä ja ajoneuvoja. Tavanomaisesta kalustosta erottuu muun mu-assa V3 – pitkä, osista koottu 150 mm putki, jonka jokai-sen osan molemmilla sivuil-la on panoskammiot suorassa tai hieman viistossa kulmas-sa putkeen nähden. Näillä li-säpanoksilla nostetaan am-muksen lähtönopeutta. Put-ki näyttääkin tuhatjalkaisel-ta. Tämä ei ollut mikään uu-si keksintö vaan sovellutus amerikkalaisten Lymanin ja Haskell’in ’seconday cham-ber’ periaatteesta vuodelta 1885! Ranskalaiset pohtivat tätä samaa sovellutusta jo en-simmäisen maailmansodan aikana. Ins. Cönders esitte-li vuonna 1943 ajatuksen Al-bert Speerille ja Hochdruck-pumpe, HDP-tykki pantiin tuotantoon. Kokeissa saatiin kantamaksi yli 90 km, mi-

Amerikkalaisten huoltopaikka. ”Töpinän” väki jakaa suklaata lapsille ja jotain kerjäävälle koirallekin.

14

kä ei kuitenkaan riittänyt al-kuperäiseen tarkoitukseen eli Lontoon pommitukseen.

Laukaisuasema kuitenkin rakennettiin Calais’n lähel-le ja kokeita jatkettiin tavoit-teena 150 kilometrin kanta-ma. RAF ehti ensin ja tuhosi laukaisuaseman syksyllä 1943. Yksi 2-putkinen patteri saatiin käyttöön syksyllä 1944. Put-ken pituus oli 50 metriä ja sen laukaisualustan korotuskul-ma 34 astetta. Putken sivuilla oli 12 paria suorassa kulmassa olevia panoskammiota.

Rautatavaraosastolta löy-tyy myös muun muassa liito-pommi asennettuna 150 mm kenttätykin putken suulle. Melkoinen viritys.

Ajoneuvopuolen mielen-kiintoisin kulkuneuvo on uiva Volkswagen Typ 166 vm/43. Saisikohan moisen meillä re-kisteriin?

Kokoelmissa on vain muutama yksittäinen soti-

las varusteineen. Saksalainen rynnäkkötykkimies on sär-mänä ps-joukkojen mallisis-sa harmaissaan, 2. lk:n Rau-taristin nauha napinreiässä. Vieressä on amerikkalainen ps-mies khakipuserossa vain yksikön tunnus hihassa, kai-nalossaan ”grease gun”-rasva-prässinä tunnettu M3-kone-pistooli.

Ainakin yksi henkilökoh-tainen tarina on mahtunut mukaan. Saksalainen aliup-seeri jäi amerikkalaisten van-giksi ja vapautettiin aikanaan. Hän palasi kotiseudulleen ja aloitti lääketieteen opinnot. Vaan, itäpuolella kun oltiin, miehittäjä arvioi miehen ase-man uudelleen ja se todettiin vähemmän sopivaksi. Tuli pitkän ajan pesti Vorkutaan, josta vapautus tapahtui vuon-na 1953. Hän palasi opintoi-hinsa ja päätti sotilaslääkä-rin uransa uuden Luftwaffen kenraalina.

Kaikki paikallaan.

Museon portilla on vartiossa pitka776-putkinen Sherman psv.

Saksalainen rynnäkkötykkimies.

Saksalaisten krh-asema.

Tulikomentoja 3/2014 15

Ilmoittautuminen: pekka.vasara(at)luuk-ku.com ma 3.11 mennessäYhteiskuljetus lähtee harjoitusalueelle Ve-karanjärven sotilaskodin parkkipaikalta kello 10:00.lisätiedot ja ilmoittautumiset pekka.vasara(at)luukku.com27.11. Kenttätykistökerhon ja Uuden-maan Tykistökillan vuosikokouksetAika: To 27.11.2014 Paikka: Döbelninkadun auditorioKT-Kerho ja Uudenmaan tykistökilta pi-tävät vuosikokouksensa. Kaikki jäsenet ovat tervetulleita kuulemaan toiminnan tilasta, tulevan vuoden suunnitelmista se-kä yhdistysten taloudellisesta tilanteesta. Vuosikokousesitelmän aihe tarkentuu myöhemmin, esitelmä alkaa klo 18:00. Varsinaiset vuosikokoukset klo 19:00.

Toimihenkilöt:Puheenjohtaja Janne Hänninen, Hopea-tie 20 B 43, 00440 Helsinki, mp 050 312 0934, puheenjohtaja(at)ktkerho.fi . Varapu-heenjohtaja Oskari Matilainen, Sihteeri Aki Mäkiranta Valakuja 6 A, 02770 Es-poo, mp 040 5225787, sihteeri(at)ktkerho.fi . Rahastonhoitaja Patrick Hjelt. Lohjan patterin päällikkö Tero Merjomaa, mp 050 0841 585 tero.merjomaa(at)nordea.com.Killan verkkosivut: www.tykistokilta.net. KT-kerhon verkkosivut: www.tykistö.fi

Jääkäritykistön Kilta ry

Tulevaa toimintaa:

KOKOUSKUTSUJääkäritykistön Kilta ryKillan sääntömääräinen syyskokous pi-detään torstaina 27.11.2014 klo 18 Kerhoravintola Seiskassa Suomenkasar-mi rak 7 13130 Hämeenlinna. Käsitel-lään sääntöjen 7§:n määräämät asiat. Kahvitarjoilu. Hallitus.

Toimihenkilöt:Puheenjohtaja Antero Rättö, Karhunlu-kontie 23 A, 13100 Hämeenlinna, mp 040 5021 929, anra(at)armas.fi . Tiedo-tussihteeri Sirkka Ojala, Kiveliönkatu 12, 33500 Tampere, mp 0503688460

Tykkimiehet ry

Toimihenkilöt:Puheenjohtaja Harri Kainulainen, Kuu-kiventie 3 G, 00840 Helsinki, mp 050 62411, harri.kainulainen(at)kartanogolf.fi Sihteeri Kari Halonen, Kasavuorentie 16 A 3, 02700 Kauniainen, mp 040 575 9966, kari.halonen(at)kolumbus.fi Pankkiyhteys: Nordea 212418-11053

HALLITUKSEN TULEVIA KOKOUKSIAHallituksen kokous 8/2014 pidetään 8.10.2014 klo 10.00 alkaen. Kokous-paikkana on Maanpuolustuskiltojen Lii-ton talo, Töölössä Helsingissä. Hallituksen kokous 9/2014 pidetään 4.11.2014 klo 10.00 alkaen. Kokous-paikkana on Museo Militaria, Vanhan-kaupunginkatu 19, 13100 Hämeenlinna.Hallituksen kokous 10/2014 pidetään 22.11.2014 klo 12.00 – 13.00 Mu-seo Militariassa, Vanhankaupunginkatu 19, 13100 Hämeenlinna.Hallituksen kokous 11/2014 pidetään 4.12.2014 klo 15.30 alkaen Museo Militaria, Vanhankaupunginkatu 19, 13100 Hämeenlinna (kokous pidetään tarvittaessa). Kokous on ennen Tuli-komentoja-lehden 25-vuotisjuhlatilai-suutta ja Barbara-juhlaa.

TYKKIMIEHET RY:N SYYSKOKOUS22.11.2014 klo 13.00 alkaen yhdistyk-sen syyskokous Hämeenlinnassa Museo MilitariassaSyyskokousilmoitus tämän lehden si-vulla 31.

Kenttätykistökerho ry ja Uudenmaan tykistökilta ry

Tulevia tapahtumia:

KOKOUSKUTSUKenttätykistökerhon ja Uudenmaan tykistökillan vuosikokous järjestetään torstaina 27.11. 2014 kello 18:00 alka-

en maanpuolustusjärjestöjen auditori-ossa osoitteessa Töölöntorinkatu 2.Ohjelma: kokousesitelmä.Kello 19:00 alkaen pidetään Kenttäty-kistökerhon vuosikokous ja välittömäs-ti tämän jälkeen Uudenmaan tykistö-killan vuosikokous.Kokouksissa käsitellään sääntömääräi-set asiat. Tervetuloa.Yhdistysten hallitus

4.10.2014 Tykkimiehen toimintapäiväAika: La 4.10 klo. 11:30Paikka: SantahaminaIlmoittautuminen: riina.markkula(at)gmail.com ti 30.9 mennessä, MPK-nro 0400 14 12233Tule mukaan viettämään toiminnallinen iltapäivä Santahaminaan tykistöllisten henkilöiden ja aiheiden seurassa.Ohjelmassa on tulenjohtotaitojen veres-tämistä ja ammuntaa pistooliradalla. Ha-lukkaille on järjestetty myös saunomis-mahdollisuus tilaisuuden päätteeksi.Kokoontuminen11:30 Santahaminan portilla. Lisätiedot riina.markkula(at)gmail.com.

29.10.2014 Kenttätykistökerhon ja Uudenmaan Tykistökillan pistoolimes-taruuskilpailuAika: Ke 29.10 klo.16-18.30Paikka: HRUP:n ampumarata TöölöIlmoittautuminen: jyrppy(at)hotmail.com ma 27.10 mennessä.KT-kerhon ja Uudenmaan tykistökillan jäsenten yhteinen pistoolimestaruuskil-pailu järjestetään piirin ampumaradal-la ”luolassa”. Et tarvitse omaa asetta vaan kilpailu tapahtuu järjestäjien tarjoamal-la kalustolla (Glock 17 - 9mm). Järjestä-jät tarjoavat jäsenilleen ilmaiseksi kuulo-suojaimien ja suojalasien lainan, sekä tar-vittavat patruunat. Riittää kun ilmoittau-dut ma 27.10 mennessä ja tulet radal-le Klo.16-18.30 välisenä aikana. Lisätie-dot: Jyri Vilamo, jyrppy(at)hotmail.com tai 040-1468424

12.11.2014 Vierailu Pahkajärven am-muntoihinAika: 12.11 klo 10:00Paikka: Vekaranjärven sotilaskodin park-kipaikka

KILTA- JA KOKOUSSIVUTKILTA- JA KOKOUSSIVUTKilta- ja kokoussivuille tarkoitettu materiaali sekä myös (alku-) vuoden 2015 merkkipäivät pyydetään toimittamaan ennen seuraavan numeron aineistopäivää Juhani Sunille, osoite Käpypolku 1 D 11, 13500 Hämeenlinna, kiltasivut.tulikomentoja(at)gmail.com, mpk 0440 478 602 tai mpt 040 451 5229

Numeron 4/2014 aineistopäivä on 31.10. ja ilmestymisviikko 49

16

sirkka.ojala(at)gmail.com, jäsensihteeri Ju-hani Suni Käpypolku 1 D11 13500 Hä-meenlinna, mp 0440 478 602, posti(at)jaakaritykistonkilta.fi . Taloudenhoitaja Timo Kauppila, Hellämäentie 80, 05800 Hyvinkää, tp (09) 279 8226, mp 0400 480 729.Killan sähköposti: posti(at)jaakaritykistonkilta.fi . Jääkäritykistön Kilta löytyy myös facebookista.Käy tykkäämässä.

Kainuun Tykistö- ja Heittimistökilta

Yhteystiedot:Kainuun Tykistö-ja Heittimistökilta rywww.kaithkilta.fi , kilta(at)kaithkilta.fi , jasensihteeri(at)kaithkilta.fi , http://kiltashop.mycashfl ow.fi

Toimihenkilöt:Puheenjohtaja Timo Härkönen, mp 0445572457. timo.j.harkonen(at)gmail.com, sihteeri Antti Laakkonen, mp 0452097505, antti.laakkonen(at)gmail.com, jäsensihteeri Ville Tuovinen, vtuovi(at)gmail.com.

Karjalan Tykistökilta ry

Tulevaa toimintaa:Syyskokous ja KARTR:n perinnepäivä 31.10.

KOKOUSKUTSU Syyskokous Vekaranjärvellä Wiipuri-sa-lissa perjantaina 31.10.2014 klo 10.00. Kokouksessa esillä sääntömääräiset syyskokousasiat. Kokouksen jälkeen perinnepäivän ohjelma. Ilmoittautumiset 24.10.2014 mennessä puh. 0299 431309.Tummapuku ja kunniamerkitTervetuloaHallitus

12.11. Vierailu tykistön ja heittimistön ampuma- ja tulenkäyttöharjoitukseenKiltalaisilla on mahdollisuus tutustua am-puma- ja tulenkäyttöharjoitukseen Pah-kajärvellä keskiviikkona 12.11. Kokoon-tuminen pääportin pysäköintialueella klo 10.00, josta bussikuljetus Pahkajärvelle.Ilmoittautumiset 3.11. mennessä sähkö-postitse pj(at)karjalantykistokilta.fi tai pu-helimitse varapj. 040 5478 442.Kilta Facebookissa Karjalan Tykistökilta löytyy nyt myös Fa-cebookista. Käy katsomassa ja tykkäämässä http://www.facebook.com/KarjalanTykistokiltaRy?ref=ts

Tietoa tulevista tapahtumistaTulevista tapahtumista lisää tietoa Karja-lan Prikaatin kilpi - ja Tulikomentoja –lehdissä sekä killan kotisivuilla osoitteessa www.karjalantykistokilta.fi

Jäsenasiat, uudet jäsenet ja osoitteen-muutokset Muutokset ilmoitetaan killan kotisivuil-ta tai jäsensihteerille sähkö- tai kirjepos-tia käyttäen.

Kilta tuotteiden myyntiKiltatuotteiden myynti Lappeenrannas-sa: ERÄSAIMAA osoite Kievarinkatu 5, 53100 Lappeenranta. Kiltatuotteita voi tiedustella myös hallituksen jäseniltä ja killan tilaisuuksista.

Toimihenkilöt:Puheenjohtaja Jaakko Janhunen, Kum-putie 7 A, 45200 Kouvola, mp 040 592 4445, pj(at)karjalantykistokilta.fi . Va-rapuheenjohtaja Erkki Rika. Yleissih-teeri Sini Timonen, mp 040 755 0575, yleissihteeri(at)karjalantykistokilta.fi , Jä-sensihteeri Maija Leskinen, Naavatie 9 G, 45200 Kouvola, jasensihteeri(at)kar-jalantykistokilta.fi . Tiedotusvastaava Sara Viiru, Varastovastaava Hilla Loisa, Halli-tuksen muut jäsenet: Tuomas Kola, Olli Pasila ja Timo Rintanen

Lahden seudun Tykistökilta ry

Toimihenkilöt:Puheenjohtaja: Jorma Sovinen, Hämeen-katu 7 A 11, 15110 Lahti, mp 040 5577 269, jorma.sovinen(at)phnet.fi . Varapu-heenjohtaja Juha Tarnanen, Vesijärven-katu 52 A 6, 15140 Lahti, kultatyo(at)tarnanen.inet.fi . Sihteeri: Olli Eerola , Maitotie 2 B 9, 15510 Nastola, mp 0400 494572, olli.eerola(at)meubeltra.fi . Rahas-tonhoitaja Pentti Korpimies, Petäjäkatu 27, 15900 Lahti, mp 040 5750 772, pentti.korpimies(at)phnet.fi Koulutusjaos Rihlan puheenjohtajana toi-mii johtokunnan jäsen Ari Sausta, Ku-ningattarenkatu 40 B 17, 17900 Loviisa, ari.sausta(at)pp.inet.fi , mp 0400 994 422

Mikkelin Seudun Kenttätykistökilta ry

Toimihenkilöt:Puheenjohtaja Risto Pöntinen, Manka-lintie 10, 50200 Mikkeli, 050 500 177 617, r.pontinen(at)surffi .fi . Varapuheen-johtaja Alpo Leinonen, Mäntypöllinkuja

6 N, 50170 Mikkeli, 044 055 5195, alpoe.leinonen(at)gmail.com. Sihteeri Seppo Pi-rinen, Karkialammentie 1, 50150 Mikke-li, mp 040 7444 131, seppo.pirinen(at)surffi .fi . Rahastonhoitaja Antti Haveri-nen, Vehmaskyläntie 109, 50100 Mikke-li, mp 0400 291 342, haverinenantti(at)gmail.com. Killan kotisivut ovat osoittees-sa www.mikkelintykistokilta.fi

Pohjois-Karjalan Tykistökilta ry

Toimihenkilöt:Puheenjohtaja: Veijo Wälkky, Jyrin-polku 1, 80400 Ylämylly, mp. 050 545 8297, veijo.walkky(at)gmail.com. Jäsenasi-at: Johannes Ryymin, Tanhukaari 2 A 17, 40520 Jyväskylä, mp 0400 762 407, johannes.ryymin(at)luukku.com.

Pohjois-Suomen Tykkimieskilta ry

Toimihenkilöt:Puheenjohtaja Raimo Nurmela, Ala-Laa-nilantie 5 B 9, 90500 Oulu, pk (08) 5566 551. raimo.nurmela(at)mail.suomi.net

Riihimäen seudun Tykistökilta ry

Toimihenkilöt:Puheenjohtaja Juha Vatsia, Riuttantie 184 1190 Riihimäki, mp 0400 516 990, juha.vatsia(at)apricon.fi . Sihteeri Sami Saarinen, Pälsintie 161, 12630 Sajanie-mi, mp 040 55 22 710, sokki74(at)gmail.com. Rahastonhoitaja Lauri Gisselberg, Karakatu 12 B 10 11120 Riihimäki, kp (019) 734 117, mp 0505246316, lasse.gisselberg(at)elisanet.fi . Killan verkkosivut löytyvät osoitteesta www.riihitykki.fi

Gillesartilleristerna inom Nylands Brigads Gille

Funktionärer:Ordförande Björn Holmberg, Nål-dammsvägen 8 a 4, 00920 Helsingfors, tel 050 5637 729, bhh(at)elisanet.fi . Viceordf Risto Lindgren, Brunnsgatan 10, 10600 Ekenäs, gsm 040 5634 322Besök våra hemsidor: www.gillesartilleristerna.com och www.mulliradio.net

Tulikomentoja 3/2014 17

Arvoisa lukija!

Jos et vielä saa Tulikomentoja-lehteä kotiisi Sinulla on mahdollisuus pääs-tä lehden vakinaiseen lukijakuntaan, liittymällä johonkin kiltasivuilla mai-nittuun tykistökiltaan tai -yhdistyk-seen. Ota yhteys oman joukko-osas-tosi tai kotipaikkakuntasi lähimmän tykistökillan sihteeriin ja lähetä hä-nelle oheinen ilmoittautumisloma-ke. Näin varmistat mukanaolosi ase-lajimme uuden lehden lukijakunnas-sa. Saat kiltasi sihteeriltä tietoja myös muista jäsenyyteen kuuluvista eduis-ta ja tapahtumista.

Tulikomentoja on tykistö-kiltojen jäsenlehti eikä sitä voi

tilata erikseen.

Jäseneksi ilmoittautuminen

Haluan liittyä jäseneksi ……………………...……………………… (kiltaan)

............................................................................... ................................................Nimi Syntymäaika

...............................................................................Arvo tai ammatti

............................................................................................................................................Olen palvellut yllä mainitussa joukko-osastossa

……………………………..................................... Katuosoite

………………… ………………………………Postinumero Postitoimipaikka

……………………………………………......................….Maa (jos on jokin muu kuin Suomi)

.......................................................................Allekirjoitus

Tykistöprikaatin Kilta ry

Tulevaa toimintaa:

KOKOUSKUTSUTykistöprikaatin Kilta ry syysjuhla ja -kokous

Aika: 18.10.2014 klo 11.30 alkaenPaikka: Varuskuntakerho, NiinisaloKlo 11.30 Seppeleenlasku talvisotaan lähteneiden muistokivelläKlo 12.00 Lounas (omakustanteinen varuskuntakerholla)Klo 13.00 PäiväjuhlaPäiväjuhlan jälkeen kahvitarjoiluKlo 15.00 Tykistöprikaatin Kilt a ry:n sääntömääräinen syyskokous

Pääkillan toimihenkilöt:Puheenjohtaja Orvo Haavisto, Itäpel-lontie 26, 20300 Turku, pk (02) 239 1687, mp 050 376 0371, haaviorv(at)suomi24,fi . Varapuheenjohtaja Heikki M. Nurmi Kerttulantie 13 L, 26660 Rau-ma, mp 0400 780696, heikki.nurmi(at)rauma.fi , Sihteeri Päivi Pansio Petäjätie 1 E, 24260 Salo, mp 040 779 3059, pai-vi.pansio(at)suomi24.fi . Taloudenhoitaja Hannu Vettenranta, Jäkäläkatu 5, 38700 Kankaanpää, mp 044 530 5943, hannu.vettenranta(at)dnainternet.netKillan verkkosivut löytyvät osoitteesta: www.tykistoprikaatinkilta.fi

Tykistöprikaatin Killan paikallisosastot:

Porin Seudun TykistökiltaTulevaa toimintaa:

KOKOUSKUTSUPorin Seudun Tykistökilta täyttää tänä vuonna 50 vuottaPidämme kiltamme 50-vuotisjuhlako-kouksen tiistaina 4.11. Länsi-Suomen Osuuspankin kokoustilassa (BE-POP, kokoushuone, Mikonkatu 4 C, III ker-ros). Juhlakokous alkaa klo 17.30, kil-lan hallitus kokoontuu puoli tuntia ai-kaisemmin eli klo 17. Normaalien syyskokousasioiden lisäksi kokouksen ohjelmassa on mm. killan historiikki.Kokouksessa juhlaesitelmän pitää val-tiotieteen tohtori, evl (res) Pauli Jär-venpää, aiempi Suomen Afganistanin-suurlähettiläs. Tätä ennen Järvenpää oli Suomen puolustusministeriön puolus-tuspoliittisen osaston päällikkö ja yli-johtaja. Vuosina 1992–2002 Järvenpää toimi Brysselissä Suomen Nato-edus-tustossa.Toivotamme myös veljeskiltojen jä-senet tervetulleiksi esitelmätilaisuuteen, joka alkaa noin klo 18.15.

Toimihenkilöt:Puheenjohtaja Kalevi Virtanen, Pe-räalhontie 25, 29350 Palus, puh. 044 2100 572, kalevi.virtanen(at)dnainternet.net. Sihteeri/rahastonhoitaja Pert-ti Onniselkä, Aarnintie 26, 28370 Po-

ri, pk (02)6355 448, mp 0500 590 409, pertti.onniselka(at)happyback.fi . Jäsensih-teeri Vesa Niemenmaa, Koivistonpuistik-ko 43 B, 28130 Pori, puh. 040 5823 026, vesa.niemenmaa(at)fudoshin.fi .Killan verkkosivut: www.tykistoprikaatin-kilta.fi /pori.htm.

Rauman Seudun TykistökiltaToimihenkilöt:Puheenjohtaja Heikki M. Nurmi, Kert-tulantie 13 L, 26660 Rauma, mp 0400-78 0696, heikki.nurmi(at)rauma.fi . Vara-puheenjohtaja Reino Heininen, Nestve-dinkatu 7 D, 26100 Rauma, mp 040 7048 230, reino.heininen (at)gmail.com. Sihteeri Markku Koskimäki, Lotskerin-tie 45, 28200 Pori, mp 0400-653733, markku.koskimaki(at)dnainternet.net.

Turun Seudun TykistökiltaToimihenkilöt:Puheenjohtaja Orvo Haavisto, Itäpellon-

Pauli Järvenpää

18

tie 26, 20300 Turku, mp 050 376 0371, haaviorv(at)suomi24.fi . Sihteeri Päivi Pansio, Petäjätie 1 E, 24260 Salo, mp 040 779 3059, paivi.pansio(at)suomi24.fi . Jäsenkirjuri Rauno Salo, Koukku-kankareentie 44 as 1, 20320 Turku, mp 040 540 2710, rauno.salo.ra(at)gmail.comKillan verkkosivut: www.turunseudunty-kistokilta.com

Vammalan Seudun Tykistökilta

Vammalan kilta ampumaharjoituksissa

Toimihenkilöt:Puheenjohtaja Matti Niemi, Rautajoentie 65, 38210 Sastamala, pk (03) 5115077, pt (03) 5124600, mp 0500-631431, mat-ti.niemi(at)niementehtaat.fi . Sihteeri Jor-ma Ruuskanen, Koisportaantie 46, 38210 Sastamala, pk (03) 5141144, mp 0500 308876, jorma.ruuskanen(at)kopteri.net Rahastonhoitaja Rauno Heino, Vaunun-peräntie 249, 38210 Sastamala, pk (03) 5152202

Tykistöprikaatin Killan rekisteröidyt jäsenyhdistykset:

Etelä-Pohjanmaan Tykistökilta ry

Toimihenkilöt:Puheenjohtaja Seppo Rinta-Hoiska, Un-tamonsola 1, 60120 Seinäjoki, mp 044 021 0549, mpt 0405244373, sepporh(at)gmail.com. Varapuheenjohtaja Arvo Ha-kamaa ,Ruukintie, 60120 Seinäjoki, Kunniapuheenjohtaja Antti Vainio, Siipi-pyöränkatu 29 B Seinäjoki, Sihteeri Aki Kinnunen Pultrantie 55, 60120 Seinä-joki, mp 0400 666343, aki.kinnunen(at)marttilankortteeri.fi Jäsensihteeri ja ra-hastonhoitaja Samuli Niinistö, Ilkantie 16, 60800 Ilmajoki, pt ja pk (06) 4246 931, mp 040 7720437, samuli.niinisto(at)netikka.fi Killan kotisivu on Aatos Kankaan ylläpi-tämillä sivuilla: http://kotisivu.dnainter-net.net/safar/epkilta.htm

Kankaanpään Seudun Tykistökilta ry

Tulevia tapahtumia:

SYYSKOKOUSpidetään tiistaina, marraskuun 11. pnä 2014 klo 18.00 Kankaanpään Kun-toutuskeskuksessa, Kelankaari 4. Käsi-tellään sääntöjen syyskokoukselle mää-räämät asiat. KahvitarjoiluHALLITUS

Perinteinen syyspäiväntasaus-tapahtuma Paavo Ruokosken tilalla perjantaina, syys-kuun 19 pnä alkaen klo 17. Tuppinevan-tie 16. Lavian tieltä Ruokosken tienhaa-rassa opastus. Luvassa on mukavia herras-mieskilpailuja, makkaranpaistoa yhdes-säoloa sekä savusauna! (pyyheliinat mu-kaan). Tervetuloa isolla joukolla!

Tykistöprikaatin Kilta ry:n Syysjuhla ja -kokous Niinisalon varuskuntakerholla. Päivä alkaa klo 11.30 seppeleenlaskulla talvisotaan lähteneiden muistomerkillä, jonka jälkeen omakustanteinen lounas va-ruskuntakerholla, jossa ovat myös muut tilaisuudet. Tarkempi ohjelma on syys-kauden jäsentiedotteessa sekä killan netti-sivuilla. Tilaisuuksiin toivotaan jäsenistön runsaslukuista osallistumista..

Toimihenkilöt:Puheenjohtaja ja jäsenasiat Hannu Vetten-ranta, Jäkäläkatu 5, 38700 Kankaanpää, mp 044 530 5943, hannu.vettenranta(at)dnainternet.net, Varapuheenjohtaja Pauli Huhtamaa, Silmäkkeentie 9, 38720 Vih-teljärvi, mpt 040 199 4220, mpk 044 578 7045, pauli.huhtamaa(at)sataedu.fi , Sih-teeri Esko Isohannu, Ratakiskonkatu 29 A 2, 33300 Tampere, mp 050 550 9420, esko.isohannu(at)kuntke.fi , Rahastonhoita-ja Jari Anttila, Katajakatu 4, 38700 Kan-kaanpää, pk 0400 954 536, jariant(at)gmail.comKiltasivut netissä: kankaanpaanseudunty-kistokilta.yhdistysavain.fi

Mittamies- ja Topografi kilta ry

Tapahtunutta:Korjaus lehdessä 2/2014 olleeseen tie-toon:Vuosikokous pidettiin 15.3. Hallitus säi-lyi entisellään seuraavalla muutoksella: Veikko Rantaniemi jäi pois ja tilalle va-littiin Ossi Ojanen

Toimihenkilöt:Puheenjohtaja Pentti Pohjola, Sepänky-läntie 303 A, 02400 Kirkkonummi, mp 044 884 7112, pentti.pohjola(at)mobisan.fi Varapuheenjohtaja Kalle Salonen Kierto-katu 10 as 13, 28130 Pori, mp 044 701 1860, kalle.salonen(at)pori.fi . Sihteeri Toi-vo Vanhanen, Niittykulmantie 5 as 12, 00440 Helsinki, mp 040-5488605, toi-vo_vanhanen(at)welho.com, Rahastonhoi-taja Mika Aarnio, Kurkelankatu 8 A 1, 21100 Naantali, mp 040 5108499, mika.aarnio(at)utu.fi

Mittamies- ja Topografi killan alaosastot:Helsinki: Toivo Vanhanen, Niittykul-mantie 5 as 12, 00440 Helsinki, mp 040 5488605, toivo_vanhanen(at)welho.com Kankaanpää: Pertti Pösö, Piiparinkatu 6, 38700 Kankaanpää, mp 040 5239282, pertti.poso(at)luukku.comPori: Eija Koskenniemi-Saarivirta, Län-sipuisto18 A 1, 28100 Pori, mp.050 525 6953, eija(at)satakuulo.fi Tampere: Veikko Rantaniemi, Sammon-katu 18 A 4, 33540 Tampere, mp 040 580 2400, veikko_r(at)hotmail.com Turku: Ilpo Peltomäki, Savikankaantie 16, 24800 Halikko, mp 040 528 6364, peltomak(at)netti.fi Joukkoyksikkö: Tiedustelupatteristo, PL5, 38841 Niinisalo, p. 0299 800 (vaihde)Killan kotisivut ovat osoitteessa: http://www.mtkilta.fi /Muista ilmoittaa voimassaoleva sähköpos-tiosoitteesi alaosastollekin.

Tampereen Seudun Tykistökilta ry

Toimihenkilöt:Puheenjohtaja Jouni Vuorio, Jaakon-mäenkatu 14, 33560 Tampere, mp 050 3009 731, jouni.vuorio(at)elisanet.fi . Vara-puheenjohtaja ja rahastonhoitaja Mikko Hörkkö, mp 040 557 6952, mikko(at)horkko.fi . Sihteeri Jukka Piirto, Amu-rinkuja 20 B 42, 3320 Tampere, mp 040 7191 377, jukka.piirto(at)tampere.fi

Mittamies- ja Topografi kilta ry järjesti 50-vuo-tisjuhlansa Niinisalossa Tiedustelupatteriston 90-vuotis perinnepäivänä 11.6.2014. Kuvia ja tunnelmia juhlapäivästä Tulikomentoja-leh-den numerossa 4/2014 joka on myös lehden 25-vuotisjuhlanumero.

Tulikomentoja 3/2014 19

Museoesineet kertovat, osa 18Museoesineet kertovat, osa 18”… osoittaen urheutta, harkintaa ja mitä suurinta tarmoa” – Kapteeni Osmo Laakson Vapaudenristin 2. luokan Mannerheim-risti

TEKSTI: SAMUEL FABRIN,KUVA: SIRKKA OJALA

Museo Militarian pääraken-nuksen kolmannessa kerrok-sessa on Suomen marsalkka C. G. E. Mannerheimista ja Mannerheim-ristin ritareista kertova näyttelyosio. Uudes-sa turvallisessa vitriinissä on esillä yksi museon kokoelmi-en arvokkaimmista esineistä – ensimmäisen kenttätykistön Mannerheim-ristin ritarin Os-mo Laakson Vapaudenristin 2. luokan Mannerheim-risti.

Vapaudenristin ritarikunta ja Mannerheim-ristiVapaudenristin ritarikunta perustettiin jo maaliskuussa 1918, mutta ristien ja mitalien myöntäminen lopetettiin tam-mikuussa 1919. Ritarikunnan kunniamerkit otettiin jälleen käyttöön talvisodan syttymi-sen jälkeen joulukuussa 1940. Vapaudenristien ja -mitalien jakoperusteet pohjautuivat so-tilasarvoon: alipäällystöön tai miehistöön kuuluvat voitiin palkita vain Vapaudenristin kahdella alimmalla luokalla tai Vapaudenmitaleilla.

Talvisodan jälkeen yli-päällikkö C. G. E. Manner-heim halusi luoda sotilasar-vosta riippumattoman kor-kean kunniamerkin. Kun Va-paudenristin ritarikunta pe-rustettiin pysyvästi asetuksella 16.12.1940, perustettiin myös kaksi erikoiskunniamerkkiä. Asetuksen 4. pykälässä kerro-taan Mannerheim-ristin 1. tai 2. luokan ritariksi nimittämi-sestä:

”Erinomaisen urheiden, taistellen saavutettujen erit-täin tärkeiden tulosten tai eri-koisen ansiokkaasti johdettu-jen sotatoimien palkitsemisek-si voidaan Suomen puolustus-voimain sotilas hänen sotilas-arvostaan riippumatta nimit-tää Vapaudenristin 1. tai 2.

luokan Mannerheim-ristin ri-tariksi.”

Näin syntyi Mannerheim-risti, joka ei siis tehnyt eroa sotilasarvojen kesken. Muis-ta Vapaudenristin ritarikun-nan kunniamerkeistä poike-ten Mannerheim-ristin saaja nimitettiin myös ritariksi. 1. luokan Mannerheim-risti on kaularisti, 2. luokan Manner-heim-ristiä kannetaan erillään muista kunniamerkeistä va-semmanpuoleisen rintataskun alapuolella.

Talvisodan perusteella teh-tiin kevään 1941 aikana 483 nimitysesitystä, mutta niiden käsittely jäi jatkosodan alettua kesken. Uuden sodan aikana 19 talvisodan ansioista aikai-semmin ritareiksi esitetyistä nimitettiin ritareiksi. Kaikki-aan Mannerheim-ristin ritarei-ta nimitettiin 191, ensimmäi-senä heinäkuussa 1941 evers-ti Ruben Lagus ja viimeisenä toukokuussa 1945 everstiluut-nantti Viljo Laakso. 1. luokan Mannerheim-ristin ritareiksi nimitettiin marsalkka Man-nerheim ja jalkaväenkenraali Erik Heinrichs. Kaksinkertai-sia Mannereim-ristin ritareita olivat kenraalimajuri Aaro Pa-jari, eversti Martti Aho, kap-teeni Hans Wind ja lentomes-tari Ilmari Juutilainen.

Kenttätykistön ensimmäinen ritariHämeenlinnalainen Osmo Laakso (1916–2004) suorit-

ti varusmiespalveluksena vuo-sina 1935–1936 KTR 1:ssä ja kävi RUK:n kurssin 32. Suo-jeluskuntatoiminnassa hän oli mukana vuodesta 1931 al-kaen. Talvisodassa vänrikki Laakso taisteli tulenjohtajana ja patteriupseerina KTR 8:ssa Karjalan kannaksella. Jatko-sotaan Laakso osallistui Ras-kas Patteristo 24:n riveissä. Se kuului 5. Divisioonan tykis-töön, joskin patteristo oli pit-kään myös osa 17. D:n tykis-töä. 1./RaskPsto 24 oli moot-torivetoinen (tykkeinä 152 H 17), 2. ja 3./RaskPsto 24 he-vosvetoisia (tykkeinä 120 K 78-31). Laakso toimi 1. pat-terin päällikkönä ja patteris-toupseerina sekä vuonna 1944 jonkin aikaa myös patteriston komentajana. Patteristo toi-mi koko sodan ajan Laatokan pohjoispuolella.

Kapteeni Laakso nimitet-tiin Vapaudenristin 2. luo-kan Mannerheim-ristin rita-riksi 19.5.1942. Nimityspe-rusteluissa käydään läpi hä-nen ansiokasta toimintaansa hyökkäysvaiheen aikana. Pe-rustelujen lopussa todetaan: ”Koko sodan ajan on kaptee-ni Laakso taistellut esimerkil-lisellä rohkeudella ja tarmolla toimien aina etummaisimmas-sa linjassa, osoittaen urheutta, harkintaa ja mitä suurinta tar-moa.” Laakso oli ensimmäi-nen kenttätykistössä palvellut Mannerheim-ristin ritari, tai-tava ja ansiokas tykistöupseeri.

Nimitysperustelut eivät kui-tenkaan liittyneet suoraan ty-kistölliseen toimintaan, vaan rohkeaan ja tuloksekkaaseen toimintaan käsiasein käydyissä taisteluissa, vastaiskuissa ja vi-hollisen tukikohdan valtaami-sessa. Näissä hyökkäysvaiheen taisteluissa Laakso myös haa-voittui kahdesti.

Asemasota ja viimeinen haavoittuminenLaakson ansiot eivät toki ajoit-tuneet vain hyökkäysvaihee-seen. Asemasodan aikana Ras-kas Patteristo 24 toimi tou-kokuuhun 1944 asti Syvärin takana Shemenskissä. Kevät-talvella 1943 kapteeni Laakso komennettiin Tykistön Am-pumakoulun ampumakurssil-le Suvi-Kumsaan. Shemens-kin rintamalla tykistö suorit-ti paljon tuloksekkaita suora-ammuntoja, joiden toteutta-misessa Laakso oli aktiivisesti mukana. Patteriston ja She-menskin kaistan tykistöryh-män komentajana toiminut majuri Eino Tirronen kirjoit-ti mainiossa kirjassaan Jylise-vät tykit: ”Varsinkin kaptee-ni Laaksosta kehittyi sellainen suora-ammuntatoiminnan johtaja, että vastaavaa tuskin oli toista koko armeijassam-me.” Tirronen kertoi myös: ”Kapteeni Laaksolla oli muu-ten merkillinen taito ’haistaa’ tilanteet ja ilmiömäisen nopea reaktiokyky, mikä kävi ilmi monissa vaikeissa tilanteissa.”

Vasta toukokuussa 1944 patteristo siirrettiin ensim-mäisen kerran Sammatuksen leirialueelle koulutustoimin-taa, linnoitustöitä ja lepoa var-ten. Puna-armeijan aloittaessa suurhyökkäyksen Syvärillä ke-säkuussa 1944 patteristo osal-listui hyökkäyksen torjuntaan Lotinapellon lohkolla. Vetäy-tymisvaiheessa kesällä 1944 Laakso haavoittui vielä kol-mannen kerran johtaessaan Tuulosjoella vastahyökkäystä

20

Laatokan rannalle maihinnou-sun tehnyttä vihollista vastaan. Tämän haavoittumisen vuok-si Nietjärven taistelut, joihin Raskas Patteristo 24 osallistui, jäivät Laaksolta kokematta. Hän palasi vielä syksyllä pat-teristoon ja toimi sen viimei-senä komentajana. Reservissä Laakso ylennettiin majuriksi 6.12.1954.

Muut tykistön ritaritNimityshetkellä kenttätykis-tössä palvelleita Mannerheim-ristin ritareita olivat Osmo Laakson lisäksi ritari nro 101 alikersantti Paavo Paajanen (Kevyt Patteristo 11), ritari nro 113 vääpeli Leevi Moi-sander (Kevyt Patteristo 14) ja ritari nro 184 tykistönken-raali Vilho Nenonen (Pääma-ja). Vain Nenosen nimityksen perusteena olivat tykistölliset ansiot. Ritareiksi nimitettiin myös kaksi aiemmin tykistö-upseerina palvellutta, jotka saivat ristin siirryttyään pal-velemaan Panssaridivisioonan rynnäkkötykkijoukkoihin: ri-tari nro 132 kapteeni Carl-Birger Kvikant (1./RynTykP/PsD), joka palveli vuosina 1941–1943 Raskas Patteristo 16:ssa patteriupseerina ja pat-terinpäällikkönä, ja ritari nro 133 luutnantti Olli Aulanko (1./RynTykP/PsD), joka vuo-sina 1942–1943 toimi tulen-johtajana ja jaosjohtajana Ke-vyt Patteristo 13:ssa.

Museo Militarian kokoel-miin kuuluu kolme Manner-heim-ristiä (sotilasarvot nimit-tämishetkellä): eversti Kaar-lo Heiskanen (ritari nro 21), kapteeni Osmo Laakson (rita-ri nro 61) ja everstiluutnantti Viljo Laakson (ritari nro 191) 2. luokan Mannerheim-ristit.

Lähteitä:Ilmari Hurmerinta (toim.): Man-nerheim-ristin ritarit. Ritarimat-rikkeli 2004. Mannerheim-ristin ritarien säätiö. Helsinki 2004. Antti Numminen: Janakkalan Pat-teriston taistelujen tie. RsPsto 24:n vaiheet 1941–1944. Julkaisutoi-mikunta 1989. Eino Tirronen: Jylisevät tykit. Karisto. Hämeenlinna 1980.

LEHDEN MATERIAALIEN TOIMITUSOSOITTEET OVAT MUUTTUNEET. Materiaalit kiltasivustolle lähetetään osoitteeseen: kiltasivut.tulikomentoja@gmail.com ja lehden aineistomateriaali osoitteeseen: toimitus.tulikomentoja@gmail.com.

Y501 Tuovila 1852 Inkinen 1793 Kuortti 1744 Lappalainen 1735 Kärki 1676 Kulmala 1627 Rasku 1598 Teelmäki 1509 Luoma 146

10 Helkamäki 13711 Karvinen 13712 Mäki-Jaskari 132

N1 Ketola 145

Y1 Nieminen 1862 Koivisto 1763 Kuparinen 1754 Peltola 1735 Soini 1736 Aho 1707 Korkki 1568 Pitkämäki 1529 Piesala 147

Tykistöprikaatin Kiltalaiset ratkoivat jälleen killan ampu-mamestaruuksia Niinisalossa Tykistöprikaatin vala- ja kil-tapäivän yhteydessä 21. elo-kuuta. Varuskunnan ampu-maradalla suoritetun rk-am-munnan johtajana toimi yli-

Tykistöprikaatin Killan ampumamestaruudet ratkottiin Niinisalossa

luutnantti Markku Koski-nen. Ammunnassa oli kolme sarjaa, naiset, yleinen ja yli 50-vuotiaat. Kilpailuun osal-listui kaikkiaan 24 kiltalaista. Yleisen sarjan mestaruuden voitti Juha Nieminen Vam-malan Seudun Tykistökillasta

ja Y50 -sarjan voiton korjasi Erkki Tuovila Kankaanpään Seudun Tykistökillasta. Nais-ten sarjan ainoana edustajana oli Heli Ketola, Vammalan Seudun Tykistökillasta. Kil-lan ampumavastaavana toimii Matti Lappalainen.

Ampumatulokset

Asehuoltoa Pertti Luoman johdolla. Taustalla killan ampumavastaava Matti Lappalainen seuraa tilannetta.

Tulikomentoja 3/2014 21

Antero Uitto on työstänyt uu-den painoksen puna-armeijan marssioppaasta Suomeen. Kir-jan ensimmäinen painos julkais-tiin talvisodan 50-vuotisjuhlata-pahtuman aikoihin, joten nyt oli sopiva aika hyödyntää kulu-neina 25 vuotena kertynyt muu tieto aiheesta. Kariston kustan-tama kirja Puna-armeijan mars-siopas Suomeen 1939 on 232-si-vuinen kooste punaisesta tie-dustelusta, vakoilusta ja esival-misteluista Suomeen tehtävän miehitysmarssin ja maan kat-kaisun tarpeisiin.

Yksityiskohtaiset reittisuunnitelmat Neuvostoliitto oli tehnyt suunnitelmia Suomen mie-hittämiseksi jo kauan ennen talvisotaa. Suunnitelmat oli-vat perustuneet huolelliseen tiedusteluun useiden vuosi-en aikana. Näin oli selvitet-ty pääteiden reitit ja kunnot sekä teiden leveydet, siltojen kantokyvyt, linnoitteiden ja bunkkereiden sijainnit ja vah-vuudet sekä monet muut yk-sityiskohdat itärajalta pitkäl-le Sisä-Suomeen. Suomessa ei varmaankaan oltu tietoisia sii-tä ammattimaisuudesta, jolla reittikuvaukset ja matkasuun-nitelmat oli jo valmiiksi tehty. Tuskinpa olisi koskaan selvil-

Vanhan ajan vakoilua – talvisodasta 75 vuotta

ERKKI WUOLIJOKI

le saatukaan, ellei muutamia pieniä nidottuja venäjänkieli-siä kirjasia olisi saatu vangik-si joutuneilta punaupseereilta.

Suomea uhkasi huolella suunniteltu marssi-invaasio, jonka tarkoituksena oli kat-kaista Suomi kahtia ja miehit-tää maa niin nopealla toimella, että tukea länsivalloilta ei olisi ehtinyt pyytää. Apuna etene-villä joukoilla olisi ollut yksi-tyiskohtaiset valokuvilla varus-tetut reitti- ja linnoitekuvauk-set lähes nykyaikaisten Goog-le-ohjelmien tavoin, vaikka-kin paperiversioina! Kuinka se saattoi olla mahdollista?

Ammatti-vakoilijat asiallaYksi tunnistetuista punavakoi-lijoista oli Vilho Pentikäinen. Hänet oli komennettu yleis-esikuntaan valokuvaajaksi jo huhtikuussa 1929, mutta mie-hen taustoja ei ollut riittävästi selvitetty.

Pentikäinen oli jo 15-vuo-tiaana osallistunut punakaar-tin taisteluun Viipurissa ja 1920-luvun puolivälissäkin hän osallistui SKP:n sotilaslin-jan toimintaan. Toiminnois-saan yleisesikunnan palveluk-sessa hän oli hyvämaineinen. Valokuvausreissuillaan hänel-lä oli ollut pääsy kaikkialle, myös rajaseudulle ja rannikol-le. Hän toimi yleisesikunnas-sa myös yöpäivystäjänä, joten hänellä oli rauhallista aikaa kopioida ja valokuvailla kaik-kia mahdollisia asiakirjoja lii-kekannallepanosuunnitelmis-ta aseteknisiin ratkaisuihin. Kerran Pentikäinen kuitenkin kärähti. Päivystävä alikersantti oli ihmetellyt miksi valot oli-vat jääneet päälle ja yllätti va-koojan itse teossa. Tämä pää-si kuitenkin pakenemaan Luu-mäen kautta omalla autollaan ja häipyi itään vielä samana yönä. Neuvostoliitossa Penti-käinen komennettiin turvalli-

suuspalveluun majurina käyt-täen nimeä Viktor Kuznetsov. Talvisodassa Kuznetsov oli Ot-to-Ville Kuusisen käytettävis-sä ja koulutti jatkossa muun muassa uusia vakoilijoita ja desantteja. Myöhemmin Kuz-netsov oli myös valvontako-mission apumiehiä.

Moninkertainen ylivoima Neuvostoliiton luoteisen

rintaman ja Karjalan kannak-sen joukoissa oli noin 23 divi-sioonaa, Suomella kahdeksan. Punatykkejä oli noin 3350, panssareita 1600 ja lentoko-neita 1300. Ylivoima oli aina-kin kymmenkertainen. Siitä huolimatta operaatio ei johta-nut Suomen katkaisemiseen.

Kirja jättää lukijalle oivan mahdollisuuden pohtia, miksi marssi epäonnistui. Yksi pääl-limmäisistä syistä lienee, että maastomme ei ylipäänsäkään sovellu ”läpimarssiin”. Toinen syy on suomalainen mentali-teetti: määrätietoisuus, taiste-lutahto ja sisu. Kuinka se ilme-ni käytännössä, on jännittävää pohdintaa, johon lukijalle he-rää varmasti kiinnostus.

Kaksi kenraalia puuttui peliinMitä muita syitä punamarssin epäonnistumiselle oli? Vakoili-

joiden kokoama reittiopas oli hyvä. Suomen puolen strategi-set kohteet olivat olleet varti-oimattomia, joten niiden valo-kuvaaminen oli ollut helppoa kelle tahansa. Tiekartat olivat hyviä ja taustatiedot oikeita. Invaasiovoimat olivat monin-kertaisia puolustajiin verrat-tuna. Mutta kahta asiaa, kah-ta kenraalia ei ollut huomioitu – ne olivat kenraali Tammikuu ja kenraali Helmikuu.

Suositeltava kirja Antero Uiton kirja on suurelta osin uudistettu ja täydennet-ty vanhasta versiosta. Vaikka marssiopas on ollut erinomai-nen opas punamatkailijalle 75 vuotta sitten, on nykykirjalla-kin paljon annettavaa nyky-polven suomalaisille reservi-läisille, kaikille naisille ja mie-hille. Kirja antaa käsityksen siitä perusteellisuudesta, jolla suunnitelmia jo 75 vuotta sit-ten osattiin tehdä. Ajatellaan-pa, mitä mahdollisuuksia ny-kyinen teknologia vastaavaan tarjoaa! Vaikka reitit sinänsä nykyään voi googlata tehok-kaasti, antaa kirja monenlais-ta ajateltavaa sodankäynnin muuttuvista menetelmistä.

Suosittelen. Historia opet-taa.

KIRJALLISUUTTAKIRJALLISUUTTA

22

Hakaristin leimaama on fi ktiivinen kerto-mus pääasiassa kahden suomalaisen talvi-sodan veteraanin kokemuksista taistelussa partisaaneja vastaan Wiking-divisioonas-sa. Miehet lähtevät ensimmäisen kuljetu-serän mukana Saksaan. He ovat Wiking divisioonana mukana ensimmäisistä tais-teluista lähtien.

Miehet näkevät raakuutta ja julmuut-ta, sota saa nopeasti aivan erilaiset kas-

Hakaristin leimaamaVille Kaarnakari

ISBN: 978-951-31-8012-6Sivuja: 450Sidonta: SidottuIlmestyy: Syyskuussa 2014 Tammen kustantamana

Suomalainen soturi Donetskin maisemissa

KIRJALLISUUTTAKIRJALLISUUTTA

vot kuin Taipaleen uloimmissa tukikoh-dissa.

Suomalainen erikoisyksikön johtaja-na toimiva Obersturmführer joutuu te-kemään päätöksen, joka vaikuttaa hänen koko loppuelämäänsä. Pelissä ovat vastak-kain omien miesten henki tai arvokkaat tiedustelutiedot.

Miehet kokevat kovia itärintamalla, mutta helppoa ei ole paluu arkeenkaan so-dan jälkeisessä Suomessa Valvontakomissi-on ja kommunistien vainotessa entisiä SS-miehiä.

Realistisen tuntuinen tapahtumasarja realistisissa kehyksissä.

Kirja on kertomus koettelemuksista, joihin ihmiset joutuivat tahtomattaan so-dan melskeissä ja vaaran vuosina. Se on myös kertomus sodasta, ystävyydestä, jo-ka syntyy paineessa kuin timantti. Se on myös kertomus kansainvälisten aseveljien toveruudesta.

Me Rovajärven entiset työmyyrät, raken-nus- ja muonitusporukat olemme jo kym-menen kertaa kokoontuneet viettämään

Vanhat väärtit kokoontuivatRovajärven rakentajat VaasassaHANNU VETTENRANTA

kesäpäiviä yhdessä retkeillen sekä mennei-tä muistellen.

Tänä kesänä suuntasimme heinäkuun

helteisenä viikonloppuna Vaasaan, jossa Kauppisen Seppo oli meille rakentanut vallan mainion ohjelmapaketin.

Alkumorjenstelujen jälkeen lähdimme heti ”töihin” suunnaten Vaconille – täy-den taajuusmuuttajan taloon. Melkoi-sen tietoiskun taajuusmuuttajista, tehtaan tuotannosta ja työntekijöistä meille antoi insinööri Tuija Kalliomaa vankalla asian-tuntemuksella.

Opastetulla kaupunkikierroksella tu-tustuimme vanhaan jääkärikaupunkiin monine nähtävyyksineen, muistomerk-keineen sekä sen kauniiseen kirkkoon.

Mikä olisikaan sen mukavampaa enti-sille sotilaille kuin lämmin sauna erittäin helteisen päivän jälkeen. Täällä muisto-jen tynnyrit aukesivat, juttu lensi ja vasa-rat paukkuivat, kun rakennusprojekteja muistelimme.

Lauantaipäivän vietimme pääosin ris-teillen M/S Tuulialla Merenkurkun mai-semissa. Päivän kohokohta oli pysähtymi-nen Kuusisaaressa sijaitsevaan Jannen sa-luunaan, joka on kuuluisa erittäin maitta-vasta kalakeitostaan. Asia tuli retkeläisten suilla todistettua.

Aikanaan taidettiin tehdä päätös, että kymmenennen kerran jälkeen on kierros täynnä, mutta yksimielisesti päätimme, että perinne jatkukoon.

Tulikomentoja 3/2014 23

TEKSTI: SAMUEL FABRIN, KUVAT: SIRKKA OJALA

Kesän aikana museon perusnäyttelyyn tutus-tui jälleen runsas joukko museokävijöitä. Ul-konäyttelyalueella olikin hyvä lämpimän lop-pukesän aikana tutustua etenkin tykkeihin, joille tehtiin uudet säänkestävät tekstitaulut. Tykkimääräkin kasvoi, kun Suomen kasarmil-ta tuotiin ulkonäyttelyalueelle 120 K 78-16 ja Karjalan tykistörykmentiltä puolestaan mu-seolle saatiin 122 H 63. Elokuulla Hämeen Keskiaikamarkkinoiden yhteydessä museolla paukkui tuttuun tapaan keskiaikainen bom-barditykki Paksu Katariina, kun Paksun Kata-riina Tykkisisarkunta vieraili jälleen museolla.

Syyskuun toisella viikolla alkoivat yleisö-luennot, joissa päästiin hyödyntämään Pohjo-la-salin uusittua av-laitteistoa. Päärakennuk-sen perusnäyttelyssä viimeistellään vielä tykis-tö-, pioneeri- ja viestiaselajien kansainvälistä toimintaa ja joukko-osastoperinteitä esittele-vät huoneet. Myös erilaisia toiminnallisia pis-teitä ja äänimaisemia lisätään perusnäyttelyyn syksyn ja talven aikana.

VTT Pekka Visuri saapuu luennoimaan museolle 23.10. klo 18.00. Visurin luennon aiheena ovat Rytin ja Mannerheimin vaike-at valinnat. Tieto marras- ja joulukuun luen-noista ilmestyy myöhemmin museon verkko-sivustolle www.museomilitaria.fi .

Museon toimeliaat aselajitontut löydät jälleen Vilhon, Sepon ja Jaakon omasta blogiosoittees-ta: http://museomilitaria.blogspot.fi /

Puh. (03) 682 4600, asiakaspalvelu@museomilitaria.fi, www.museomilitaria.fi

Avoinna syyskaudella: ti-su klo 11.00-17.00.

Pääsymaksut: aikuiset 8,00 €, lapset (7-17v) 3,00 €, ryhmät (väh. 15 hlö) 6,00 €/hlö.

Opastusmaksu 40 € ryhmä (varattava etukäteen, ryhmän koko max. 50 hlö).

YLLÄ ja ALLA: Paksu Katariina paukkui jälleen museolla. Tykin kaliiperi on 2,65 tuumaa eli 65 mm. Tykki edustaa tyypillisintä 1300-luvun lopun ja 1400-luvun alkupuoliskon mallia.

Museon aselajitontut Vilho, Jaakko ja Seppo ihailevat ulkonäyttelyalueen uusia säänkestäviä tekstitauluja.

24

Tulikomentoja onnittelee merkkipäiviään viettäneitä ja viettäviä.

Edellisen lehden merkkipäiväluettelossa oli virheellinen tieto, että sotakamreeri Raimo Toverilla olisi 75 v merkkipäivä 30.09. Raimo täyttää silloin jo 78 v, joten seuraavaksi hän viettää 80 v päiviään parin vuoden päästä. Toimitus pahoittelee virhettä.

Mikäli et halua, että merkkipäiväsi julkaistaan Tulikomennoissa, ilmoita asiasta ennen seuraavaa aineistopäivää 31.10.2014 oman kiltasi sihteerille, jolta tiedot merkkipäiväluetteloon tulevat. Mikäli taas merkkipäiväsi puuttuu luettelosta, se voi johtua siitä, että tieto tai syntymäaikasi puuttuu kiltasi jäsenrekisteristä tai kiltasi ei ole toimittanut merkkipäivätietoja aineistopäivään mennessä toimitukselle.

MerkkipäiviäMerkkipäiviäMuun muassa seuraavat tykki- ja heitinmiehet sekä kiltaveljet ja kiltasisaret eri puolilta maata viettävät merkkipäiviään loka-joulukuussa 2014.

2.10. Kuosa Pentti Kantvik 70 v5.10. Suikkanen Mika Hamina 50 v6.10. Karhumaa Jorma Oulu 70 v6.10. Keino Jorma Kauniainen 90 v7.10. Kauranen Veli Parola 80 v8.10. Olkkonen Juhani Mikkeli 75 v8.10. Vainio Eero Nousiainen 90 v9.10. Korkama Arto Järvenpää 70 v14.10. Raussi Leo Lappeenranta 70 v16.10. Hautamäki Ritva Vammala 65 v17.10. Väisänen Eero Mikkeli 85 v19.10. Fagerlund Reijo Varpainen 80 v20.10. Taskula Seppo Hytti 70 v25.10. Lahti Jorma Mikkeli 80 v25.10. Tienari Pertti Tampere 60 v26.10. Väyrynen Aaro Oulu 70 v27.10. Roiko-Jokela Matti Jyväskylä 75 v3.11. Hämäläinen Seppo Mikkeli 80 v15.11. Pajusto Lasse Parkano 60 v17.11. Hirvonen Erkki Savonlinna 50 v18.11. Koivisto Ari-Pekka Helsinki 50 v18.11. Rytövuori Heikki Tampere 70 v19.11. Marin Soini Kankaanpää 60 v21.11. Heino Mervi Vammala 65 v21.11. Innanen Jorma Mikkeli 70 v28.11. Laak Erkki Kiihtelysvaara 75 v30.11. Staudinger Jorma Toivakka 70 v1.12. Kouhi Heikki Vaasa 75 v2.12. Kopakkala Heimo Oulainen 70 v4.12. Dahlgren Börje Helsinki 90 v4.12. Loukkalahti Juhani Kankaanpää 70 v4.12. Rahikainen Erkki Nuutilanmäki 95 v5.12. Ahtiainen Kyösti Mankala 70 v9.12. Kelkka Juhani Kaipiainen 50 v10.12. Eskola Jukka Turku 70 v15.12. Nurmenvirta Aimo Kankaanpää 70 v15.12. Töyli Veikko Ilmajoki 70 v17.12. Ikonen Veikko Mikkeli 90 v19.12. Luoma Pertti Vammala 60 v19.12. Suuniittu Yrjö Mikkeli 70 v21.12. Alasjärvi Jouko Tuusula 70 v22.12. Pönkänen Tuomo Helsinki 75 v24.12. Niinistö Samuli Ilmajoki 70 v24.12 Rosma Erkki Espoo 100 v26.12. Hynninen Veli Helsinki 70 v31.12. Leinonen Alpo Mikkeli 70 v

Kokoukset ja koulutuspäivät sujuvasti: - useita kokouskabinetteja - peruskokoustekniikka - tilava saunaosasto ja ruokailutila

soveltuu myös kokouskäyttöön

Perhejuhlat helposti, kysy tarjous.

Tarjoamme kaikille aselajikilloillemahdollisuuden retkiensä yhteydessä

edulliseen ruokailuun.

A-oikeudet. Ota yhteyttä.

RAVINTOLA SEISKASuomen kasarmi rak 713130 Hämeenlinna

Puh: (03) 67 43 433 tai 040 451 5229www.kerhoravintolaseiska.fi

S-posti: ravintola@kerhoravintolaseiska.fi

RAVINTOLA SEISKAAvoinna ark. 8-15, muulloin tilauksesta

Lounas noutopöydästä arkisin klo 10.30-13.30

TERVETULOA HERKUTTELEMAAN LINNANKASARMEILLE!

Lounasravintola Militaria palvelee Linnankasarmeilla, museo Militarian tiloissa joka päivä.

Militariassa maittava lounas kasvisvaihtoehtoineen maanantaista perjantaihin klo 11-14.

Kahvilasta suolaisia ja makeita herkkuja joka päivä. A-oikeudet.

Herkuttele paikan päällä tai nappaa mukaan!

LOUNASRAVINTOLA MILITARIA, RAVINTOLA@MUSEOMILITARIA.FI LINNANKASARMIT P. 045 1034102 13100 HÄMEENLINNA

FACEBOOK: LOUNASRAVINTOLA MILITARIA

Kuva

: Sirk

ka O

jala

Tulikomentoja 3/2014 25

Puujalkaritari ja Volkswagen VW166VELI KAURANEN

Ferdinand Porsche kehitti vuonna 1939 Saksan asevoi-mille Volkswagen Kübelwage-nin, jota valmistettiin toisen maailmansodan aikana vuosi-na 1940–1945 52 000–55 000 kappaletta. Ajoneuvo on hen-kilöautomallinen takavetoi-nen amfi biovaunu. Ensim-mäinen prototyyppi oli valmis syyskuussa 1940. Ajoneuvoa kehitettiin jatkuvasti. Vuo-den 1942 huhtikuun lopussa hyväksyttiin tyyppi VW166 ja sen massatuotanto aloitet-tiin. Schwimwageneita valmis-tettiin Volkswagenin tehtail-la Wolfburgissa, mutta Ambi Budd valmisti sen rungot Ber-liinissä. Porschen ensimmäi-nen autojen rungonsuunnit-telija Erwin Komenda suun-nitteli auton rungon. Auton pohja oli kellumista varten ammeen muotoinen. Potku-ri taitettiin takaa alas ja yhdis-tettiin kampiakseliin. Vedessä Schwimwagenia ohjattiin etu-pyörillä. Ohjaus ei ollut ko-vin tehokas mutta se toimi. Auton massatuotantomalli oli VW188, jonka sen akseliväli oli kaksi metriä. Massatuotan-tomallia valmistettiin arviolta 15 000 kappaletta.

Auton ominaisuudet: pi-tuus 3,83 m, leveys 1,48 m, pai-no 910 kg, kantavuus 435 kg, korkeus katon kans-sa 1,62 m, moottorin tila-vuus 2 131 cm3, vaihteet 5+1, huippunopeus tiellä 80 km/h, vedessä 10 km/h, kääntösäde tiellä 9 m ja vedes-sä 15 m, polttoaineen keskiku-lutus 9 litraa/100 km.

VW116 ja jääkäriupseeri Suomen panssarijoukoilla oli käytössään muutamia Kübel-wageneita jatkosodan lopussa. Jatkosotaa seurasi Lapin sota. Rauhansopimuksen mukaan suomalaisten oli ajettava sak-salaiset joukot pois Lapista. Osa rintamajoukoista kotiu-tettiin, osa lähti karkottamaan saksalaisia. Lapin sota alkoi 15.9.1944.

Lapin armeijaa johti ken-raaliluutnantti Hjalmar Sii-lasvuo. Suomalaiset joukot etenivät pääosin kahta tietä pohjoiseen. Rovaniemeltä Jää-merentietä pohjoiseen eteni-vät Panssaridivisioona ja Jää-käriprikaati. Tavoitteena oli Utsjoki. Lännessä 3. Divisioo-na ja 11. Divisioona suoritti-vat maihinnousun Tornioon ja

jatkoivat hyökkäystä Tornion-joen ja Muonionjoen suunnas-sa Enontekiöön, josta edelleen Käsivarteen tavoitteena Kilpis-järvi.

Pohjois-Suomessa oli Saksan 20. vuoristoarmei-jan joukkoja noin 213 000 miestä. Suomalaisten vah-vuus oli yhteensä vain noin 30 000 miestä. Lapin armei-jalta puuttui alusta lähtien lä-hes täysin ilmatuki ja tykis-tö. Tykistön kuljettaminen oli mahdotonta, sillä saksa-laiset tuhosivat Lapin tiet, rä-jäyttivät sillat ja tekivät run-saasti miinoitteita. He olivat etukäteen tiedustelleet viivy-tysasemat. Jokivarren tiellä saksalaisten tiesivät, että suo-malaiset koukkaavat aina oi-kealta, koska tien vasemmal-

la puolella oli joki. Lisäksi he tiesivät, että suomalaisten oli hyökättävä aina ilman tulival-mistelua, koska tykistö ei voi-nut seurata joukkoja tuhottu-ja teitä pitkin.

Jokivarren tien suunnassa hyökkäävän 11. Divisioonan JR 8:n komentajana oli jää-käriupseeri, everstiluutnantti Viljo Laakso. Hänen komen-topaikalleen ajoi vahingos-sa saksalaisten amfi biovaunu VW166. Evl Laakso kaappasi sen henkilökohtaisesti ja otti itselleen komentoajoneuvok-si. Ajoneuvo oli hänelle erityi-sen tärkeä sen takia, että hän oli jalkainvalidi. Hän oli me-nettänyt oikean jalkansa vuon-na 1941 astuttuaan miinaan. Vaikka hänellä oli jalassaan proteesi, ei sellaisella jalalla ol-

Everstiluutnantti Viljo Laakso.

Uivan VW 166 m43:n kuvasi Diekirchin sotamuseossa Luxembur-gissa Armi Salo. Leo Johan Salon juttu museosta on sivulla 14.

OIKEALLA: Vuoden 1942 huhtikuun lopussa hyväksyttiin tyyppi VW166.

26

lut helppoa liikkua lappilaises-sa maastossa.

Jääkäri LaaksoViljo Laakso oli syntynyt torp-parin poikana Pälkäneellä 13.8.1895. Hänen isänsä os-ti pienen maatilan Hattulas-ta, jonne perhe muutti. Viljon ensimmäinen työpaikka oli tallirenkinä Hattulassa Suon-taan kartanossa. Sieltä Vil-jo Laakso lähti vuonna 1917 Saksaan, jossa liittyi suomalai-seen Kuninkaalliseen Preussin Jääkäripataljoona 27:aan.

Sotilasura alkoi 6. syys-kuuta 1915 Lockstedtin leiril-lä koulutusjoukon 2. Komp-paniassa. Aliupseerikoulutuk-sen jälkeen Laakso yleni hel-mikuussa 1916 Hilfsgruppen-führeriksi. Elokuussa 1917 tu-li komennus Polangenin eri-koiskoulutukseen ja ylennys Gruppenführeriksi. Kurssin vielä jatkuessa Laakso valittiin kahdeksanmiehiseen erikois-osastoon, joka kuljetti Dan-zigista Suomeen ensimmäisen ison aselähetyksen. Aselaiva Equity rantautui 31. lokakuu-ta 1917 Vaasan pohjoispuolel-le, jossa aselasti purettiin kah-teen eri paikkaan. Maihinnou-sun jälkeen Equityn jääkärit organisoivat aseiden jakelun eteläisen Pohjanmaan suoje-luskunnille ja muodostivat koulutusrenkaan, Juho Heis-kasen mukaan nimetyn Heis-kasen staabin. Sen toiminnan tuloksena Etelä-Pohjanmaal-

la oli jo vuoden 1918 alkaes-sa 2500–3000 jääkäreiden pe-ruskouluttamaa miestä. Tä-mä toimintavalmis iskujouk-ko antoi Mannerheimille etu-lyöntiaseman, jonka turvin valkoinen armeija sai kevääl-lä aikaan nopean sotilaallisen ratkaisun.

Staabin jäsenenä Laakso koulutti suojeluskuntalaista Lapualla, Ylistarossa, Vaasassa ja Laihialla. Kun toiminta ve-näläisiä joukkoja vastaan alkoi 27. tammikuuta 1918, Laakso johti toimintaa Laihian Hul-milla. Sinänsä vähäinen ka-hakka oli merkityksellinen si-käli, että se oli tammisunnun-tain ensimmäinen sotilaalli-nen operaatio.

Kun jääkärit 11. helmikuu-ta 1918 kirjattiin Suomen ar-meijan sotilasarvoihin, Viljo Laaksosta tuli vänrikki ja hä-net määrättiin 14. helmikuu-ta opettajaksi Vöyrin sotakou-luun. Vöyrillä oli jo tammi-kuun lopulla alkanut vakitui-sen väen alipäällystön muo-dostamiseen tähtäävä kou-lutus. Laakso perusti Vöyrin koulun 5. komppanian ja joh-ti sitä taistelussa, kunnes kou-lupataljoona Tampereen valta-uksen jälkeen hajotettiin.

Tampereen valtaukses-sa Laakso haavoittui mutta ei malttanut jättää komppani-aansa vaan johti sitä potku-kelkassa työnnettynä loppuun saakka. Voitonparaatissa Man-nerheim palkitsi parhaita so-

tilaitaan. Tullessaan Laakson kohdalle hän sanoi: ”Mut-ta vänrikki, teidän pitäisi olla sota-sairaalassa.” Tähän Laak-so vastasi: ”Herra kenraali, kä-vin siellä, mutta en malttanut jäädä kun täällä tapahtuu niin suuria asioita.” Laakso ylen-nettiin luutnantiksi.

Vapaussodan jälkeen Laak-so palveli suojeluskuntaupsee-rina, koska hän ei ollut käynyt keskikoulua. Työnsä ohella Laakso opiskeli ja suoritti Vii-purin keskikoulun oppimää-rän, jonka jälkeen hänet ylen-nettiin kapteeniksi Tampereen Rykmenttiin vuonna 1928.

Talvisodan ”Isäkissa”Loimaan seudun reserviläisis-tä muodostettiin vuonna 1939 pataljoona, joka koulutettiin Laakson komentamana kerta-usharjoituksissa Niinisalossa kesällä 1939. Siitä tuli 5. Di-visioonaan kuuluvan JR 13:n kolmas pataljoona eli III/JR 13, jonka päällikkönä Laakso lähti sotaan. Talvisodassa Laak-so toimi ensin Summan rinta-malla Lumpeistenojan eli niin sanotun Merkin lohkon ko-mentajana. Lohko oli alistettu suoraan divisioonalle. Komen-tajan peitenimi ”Kissa” kääntyi muotoon ”Isäkissa” ja sai nope-asti legendan piirteitä, sillä ko-mentaja liikkui alituiseen etu-linjassa ja osallistui jopa parti-oihin vihollisen alueelle.

Viljo Laakson talvisota päättyi 3. maaliskuuta 1940 tapahtuneeseen haavoittumi-seen taka-asemassa Viipurin pohjoispuolella Kärstilässä. Pi-kakiväärin luoti lävisti lantion. Laakson miehet eivät halun-neet jättää komentajaansa vi-holliselle. He noutivat esimie-hensä omalle puolelle ja kaap-pasivat siviiliauton, jolla veivät hänet JSP:n ohittaen suoraan sotasairaalaan.

PuujalkaritariJatkosotaan Laakso lähti Laa-tokan pohjoispuolella edelleen Loimaan pataljoonan komen-tajana. Se oli nyt Jalkaväki-rykmentti 35:n III Pataljoo-na. Laakson toiminta patal-joonatasolla päättyi 22. hei-

näkuuta 1941, jolloin hän sai oman rykmentin. Tehtävä Jal-kaväkirykmentti 60:n komen-tajana jäi kuitenkin lyhyeksi, sillä jo 3. elokuuta 1941 hän astui polkumiinaan Lustjärvel-lä. Räjähdys vei hänen oikean jalkansa puolisääreen saakka.

Laakso kuului niihin, joille oli jo talvisodan ansioiden pe-rusteella esitetty Mannerheim-ristiä. Hänen haavoittuessaan oli jälleen vetämässä esimiehen ritariesitys hyökkäysvaiheen toiminnan johdosta. Päätös ristin myöntämisestä tehtiin ja tieto siitä ehti Karjalan armei-jan esikuntaan. Vajaan tunnin kuluttua päätös kuitenkin pe-ruttiin, sillä Laakson ei uskot-tu selviävän hengissä. Sen si-jaan hänet ylennettiin evers-tiluutnantiksi ja myönnettiin ensimmäisen luokan Vapau-denristi.

Jalan menetyksestä huo-limatta Laakso halusi jatkaa aktiivipalveluksessa. Hän toi-mi Turun sotilaspiirissä. Ke-sän 1944 kriittisessä vaihees-sa Laakso muistettiin jälleen. Hän sai puhelun Päämajasta: ”Käskeä ei voi, kun miehellä ei vain yksi jalka, mutta nyt olisi käyttöä hyville miehille.” Vil-jo laakso lähti kiireesti invali-disäätiölle, teetti paremman puujalan ja matkusti sotatoi-mialueelle. Loimolassa hän ot-ti vastaan JR 8:n ”Tuntemat-toman sotilaan rykmentin” komentajan tehtävät. Kenraa-li Heiskanen halusi Laakson mukaansa JR 8:n komentajak-si Lapin sotaan, ja Laakso oli valmis.

Lapin sodan päätyttyä ken-raali Heinrichs, kaksinkertai-nen Mannerheim-ristin ritari, soitti Marsalkka Mannerhei-mille sanoen, että hän ei keh-taa kantaa Mannerheim-ris-tiä ellei Viljo Laakso sitä saa. Mannerheim nimitti Viljo Laakson viimeisenä Manner-heim-ristin ritariksi numero 191 päivämäärällä 7.5.1945.

Lähteet:Heikki Peltomäki: PuujalkaritariIlmari Hurmerinta – Jukka Viita-nen: Suomen Puolesta. Manner-heim-ristin ritarit

Tulikomentoja 3/2014 27

uutisiauutisia

Vastuullinen kumppani kaikissa olosuhteissa

www.patria.fi info@patria.fi

Puolustusvoimien sotata-louspäälliköksi 1. heinäkuu-ta siirtyvä kenraaliluutnant-ti Jyväsjärvi kävi puheessaan läpi kolmivuotisen komen-tajakautensa aikana tapahtu-neita muutoksia. Kenraali-luutnantti Toivonen puoles-taan käsitteli erityisesti tule-via haasteita. He molemmat arvioivat maavoimien mer-

Jyväsjärvestä sotatalouspäällikkö – Toivosesta maavoimien komentajaKenraaliluutnan Raimo Jyväsjärvi luovu maavoimien komentajan tehtävät kenraaliluutnan Seppo Toivoselle Mikkelissä 30. kesäkuuta. Molemmat kenraa-liluutnan t kiinni vät puheenvuoroissaan huomiota puolustusvoimauudistuksen vaikutuksiin sekä maavoimien rooliin Suomen puolustusjärjestelmässä.

kityksen säilyvän myös vastai-suudessa. Jyväsjärven mukaan puolustusvoimauudistus joh-ti suurimpiin muutoksiin ni-menomaan maavoimissa. Kou-lutusorganisaatiota supistettiin ja sodan ajan vahvuuksia lei-kattiin merkittävästi. Toisaal-ta samaan aikaan mm. otettiin käyttöön alueellisten joukko-jen uudistettu taistelutapa ja

luotiin uusi paikallispuolustus-konsepti.

Kenraaliluutnantti Toivo-nen totesi omassa puheessaan ottavansa maavoimien komen-tajuuden vastaan innolla ja teh-tävään liittyvän merkittävän vastuun tunnistaen. Hän kiit-ti kenraaliluutnantti Jyväsjär-veä määrätietoisesta ja tulok-sekkaasta työstä, jonka ansios-

ta puolustusvoimauudistus on toteutettu maavoimissa tavoitteiden mukaisesti. Toi-vonen muistutti, että aluei-ta voidaan pitää ja puolustaa sekä toisaalta vallata ja halli-ta vain maajoukoilla. Hänen mukaansa Georgia ja Ukrai-na ovat tästä vahvat esimerkit.

Toivosen mukaan lähi-vuosien merkittävin haaste on puolustusvoimien ma-teriaali-investointien taso. Hän muistutti, että tahdon ja taidon lisäksi uskottavan puolustuksen turvaamiseksi tarvitaan tehtävien edellyttä-mät aseet ja varusteet.

Karjalan kannakselta on löy-tynyt Suomen puolella jat-kosodassa taistelleen ruotsa-laisvapaaehtoisen jäännökset. Kaatunut mies on ilmeisesti 24-vuotias Gustav Lennart

Ruotsalaisvapaaehtoisen jäännökset löytyivät

Hulqvist, joka taisteli ruotsalai-sessa kiväärikomppaniassa osa-na suomenruotsalaista 13. jalka-väkirykmenttiä.

Maanpuolustuskorkeakou-lun historianlaitoksen emeri-

tusprofessorin, Ohto Manni-sen mukaan löydön historial-linen merkitys on siinä, että se muistuttaa meitä Suomen puo-lesta taistelleista ruotsalaisista.

Ruotsalaisia vapaaehtoi-

sia taisteli jatkosodassa puo-lustusvoimien alaisuudessa 1 709. Kun Suomea sodassa tukeneet siviilivapaaehtoiset, kuten lääkärit ja mekaanikot, lasketaan mukaan, ruotsalai-sia oli Suomessa noin 3 000.

Suomesta asiasta uutisoi ensimmäisenä Yle.

28

?MUSEOMESTARIN KYMPPIKysymykset laati Museo Militarian museomestari Ilkka Vahtokari.

1. Mihin tykkimiehet tarvitsivat keskiajalla lunttua?a) Ruudin punnitsemiseen b) Tykin laukaisemiseen c) Lähitaisteluun

2. Montako kenttäkanuunaa suomalaisilla oli Suomen sodan alkaessa helmikuussa 1808?a) 52 b) 87 c) 170

3. Kuka toimi ensimmäisenä tykistön tarkastajana 2.2.1918–18.2.1918?a) EV Adolf Gustav von Rehausen b) Tykistönkenraali V.P. Nenonen c) KENRMAJ Lauri Kivekäs

4. EV Nenonen kävi ostamassa talvisodan aikana 200 kpl 75 K 17 tykkejä. Mikä oli tykkien valmistusmaa?a) Amerikka b) Ranska c) Saksa

5. Suomen Kenttätykistösäätiön plaketti on lyötetty tykis-tönkenraali V.P. Nenosen kunniaksi. Milloin tuo plaketti jaettiin ensimmäisen kerran? a) v. 1948 b) v. 1953 c) v. 1958

6. Mitä tykistön välineitä olivat 1960-luvulla käytetyt VRFK ja VRGKA?a) Suuntakehiä b) Mittausvälineitä c) Radioita

7. Mikä joukkoyksikkö yhdistää seuraavia tykkimiehiä? EV Heimo Hukki, EV Martti Rintanen ja EV Ilkka Ranta.a) SatTR b) JPsto c) KarTR

8. Kuka toimi puheenjohtajana Hämeenlinna-projektin rakennusorganisaatiossa kesällä 1993? Organisaation tehtävänä oli johtaa Linnankasarmin alueen korjaus- ja muutostyöt Tykistömuseon siirtoon Niinisalosta Hämeenlinnaan liittyen.a) professori Matti Peltonen b) KENRMAJ Pertti Jaakkola c) EVL Asko Kylliäinen

9. Milloin ilmestyi ensimmäinen Tulikomentoja-lehti?a) v. 1989 b) v. 2001 c) v. 2004

10. Missä perinteisessä tykistökaupungissa pidetään 6.12.2014 valtakunnallinen itsenäisyyspäivän paraati?a) Lappeenrannassa b) Oulussa c) Hämeenlinnassa

Vastaukset 1b, 2c, 3a, 4a, 5b, 6c, 7a, 8a, 9a, 10c

Nora B-52. Kuvalähde: http://www.armyrecognition.com

Ajoneuvotykit

Ruotsin FMV (Materiaalilaitos) on tarkentanut Archer-ajoneu-votykkisopimustaan. Sen mu-kaan sarjavalmistuksen pitäisi alkaa vuonna 2016 kahden aseen kuukausivauhdilla. Sii-hen asti Ruotsin Tykistöryk-mentti A9 kouluttaa neljällä esi-sarjan aseella, jotka luovutettiin syyskuussa 2013. Neuvotte-luja käydään edelleen Norjan kanssa, jotta se maksaisi osan järjestelmän ylläpitokustannuk-sista. (did June 22 2014, FMV 18.6.2014)Serbialaisen Yugoimportin 155 mm NORA B-52 -ajoneuvotyk-kiä on kehitetty sen alkuperäi-sestä tasosta. Perusversiossa 4-akselisessa ajoneuvotykissä miehistö toimi ilman suojaa. Uusimmassa M03-versiossa sekä miehistötila (=hytti) että ampumatila ovat sirpalesuojat-

tuja. Asetta on myyty ainakin kahdelle ulkomaiselle asiak-kaalle, joista toinen on Bang-ladesh. Marssin aikana tykki osoittaa eteen hytin yli, mutta tulitoiminnassa putki käänne-tään taakse ja tukijalat laske-taan maahan. (International Defence Review July 2014)

Tulenjohtovälineet

Vectronix ja Sagem ovat suunnitelleet Moskito TI -maalinpaikannus-laitteen. Kyseessä on kädessä pidettävä 1,5 kg painava integroitu laite, jossa on lämpötähystin, matalavalokamera, päivätähystin, digitaalikompassi, paikannuslaite, kallistusmittari, laser-etäisyysmit-tari ja silmäturvallinen laser-osoitin. Ominaisuudet mahdollistavat maalin havaitsemisen, tunnistamisen ja paikantamisen aina 10 000 m etäisyydelle asti. (Military Technology 7/2014)

Rockwell Collins suunnittelee FireStorm-maalinpaikannuslaitteensa uuden, kevennetyn version esittelyä vuoden 2014 aikana. Aiempia versioita käyttävät mm. USA, Australia, Saksa, Viro ja Arabiemiraatit sekä Iso-Britannia. (International Defence Review June 2014)

Yleistä tykistöstä

Kanada ja Iso-Britannia ovat Yhdysvaltain ohella maat, joilla on käyttöoikeus PSS-SOF ja SOCET-GXP -ohjelmistoihin, joilla teh-dään koordinaattien mensurointia maalin tarkempien koordinaattien aikaansaamiseksi. Näillä ohjelmilla tavoitteena on CAT I SE 90 tarkkuus, eli 0-6 m tarkkuus kaikissa kolmessa dimensiossa 90 % todennäköisyydellä. NATO-johtoisella NIAG-työryhmällä tavoitteena on CAT I CE 90, jonka tavoitteena on sama tarkkuus, mutta vain kahdessa dimensiossa. (International Defence Review June 2014)

Tulikomentoja 3/2014 29

844:stä halukkaasta karsiutui jo ennen pääsykokeita 342, mutta loput saivat mahdolli-suuden osoittaa kykynsä Po-rin prikaatissa Säkylässä järjes-tetyissä valintakokeissa. Kaksi-päiväisiin pääsykokeisiin läh-dettiin jännittyneissä tunnel-missa. Päätepysäkillä Säky-lässä saimme ensikosketuksen armeijaelämään tahditta mars-simisen muodossa. Kouluttaji-en esittäydyttyä saimme kuul-la lisää Suomen kansainvälisen joukon koulutuksesta ja saa-pumiseristä heinäkuu 2014 ja tammikuu 2015, joiden kou-lutukset eroaisivat selkeästi toisistaan. Heinäkuun saapu-miserästä koulutetaan 69 mie-hen AMOS-kranaatinheitin-komppania Karjalan prikaa-tissa Vekaranjärvellä ja tam-mikuun 2015 saapumiserässä reilun kahdensadan varusmie-hen jääkärikomppania Säky-lässä. AMOS-komppania vei voiton valinnoissamme, sillä siitä tulisi ainutlaatuinen yk-sikkö Puolustusvoimissamme. Valinnan jälkeen siirryimme

Hakeutuminen Suomen kansainväliseen valmiusjoukkoonTEKSTI: VERNE HARTIKAINEN JA JESSE AHONEN

Suomen kansainväliset valmiusjoukot koostuvat pääsykokeilla valituista vapaaehtoisista varusmiehistä, ja koulutus antaa hyvät valmiudet toimia ulkomailla rauhanturvatehtävissä. Tämä mai-nospuhe innos meitä ja 842 muuta hakemaan vuoden mi ai-seen mielenkiintoiseen ja fyysises vaa vaan palvelukseen.

auditorioon psykologisten tes-tien pariin, joiden jälkeen ma-joituimme yöksi liikuntasaliin telttapatjojen päälle.

Heikosti tai kohtalaisesti nukutun yön jälkeen oli vuo-rossa pääsykokeiden fyysinen osuus. Cooper-testissä kar-siutui pois jatkosta alle 2500 metrin tuloksella ja yhden pis-teen lunasti 2600 metrin mat-kalla. Täydet kolme pistettä pystyi lunastamaan itselleen 3000 metrin suorituksella. Ra-jun 12-minuuttisen jälkeen jatkoon päässeet saivat jatkaa liikuntahalliin seuraavaan koi-tokseen. Liikuntahallissa suo-ritettiin evakuointitesti, jossa hakijan täytyi kantaa 60-ki-loista nukkea 150 metriä alle kahdessa minuutissa.

Suoriutuminen alle 50 se-kunnissa palkittiin täydel-lä kolmella pisteellä. Ihmisen kokoisen ja muotoisen nu-ken nostaminen oli yllättävän hankalaa ja siihen kului kallis-arvoista aikaa enemmän kuin kukaan olisi arvannut. Fyysiset testit päättyivät lihaskuntotes-

teihin, joissa täytyi suoriutua armeijan standardein kiitettä-västi.

Juuri ja juuri hengityksen tasaannuttua alkoivat haastat-telut, joissa testattiin englan-niksi hakijoiden soveltuvuutta ulkomaanpalvelukseen. Tilan-teen jännitys sai miettimään tuttujakin sanoja pidempään kuin tavallista, mutta onnek-si viimeiseen kysymykseen oli osannut varautua etukäteen: Mikä tekisi juuri sinusta hy-vän rauhanturvaajan?

Haastattelun jälkeen alkoi pohtiminen, riittikö suoritus varmasti hyväksyntään kan-sainvälisiin valmiusjoukkoi-hin. Odotus palkittiin hyväk-syntäkirjeen kolahdettua pos-tiluukkuun huhtikuussa, mi-kä johti pohdiskeluun – mis-sä ihmeessä sijaitsee Karjalan prikaati?

Palveluksen ensiaskeleetKoitti 7. heinäkuuta, ja pit-kä matka kohti tulevaa palve-luspaikkaa alkoi. Saavuttuam-me Vekaranjärvelle kansain-väliseen palvelukseen valikoi-tuneet varusmiehet ohjattiin Karjalan tykistörykmentin 1. Kenttätykistöpatteriin. En-simmäisen viikon ohjelmaan kuului varusteiden noutami-nen, rokotukset ja käytännön asioihin perehdyttäminen. Va-paa-ajalla tutustuimme palve-lustovereihin ja loimme en-simmäiset ystävyyssuhteem-me. Ankean aikaiset aamuhe-rätykset eivät tuntuneet pahal-ta, sillä uutuudenviehätys ja pitkäaikaisen toiveen täytty-minen saivat punkan särmää-misen ja aamuliikunnan tun-

tumaan meistä kaikista mie-lekkäältä.

Toisella viikolla oli edes-sä ensimmäinen marssi ja yön yli -harjoitus. Heinäkuun hel-teet ja täysvarustuksen tuka-luus eivät helpottaneet varus-miespalveluksen alkutaipaleel-la olevia alokkaita. Hikoilu palkittiin usean tunnin teltan-pystytysharjoituksella ja hyt-tysillä, jotka ininällään piti-vät yöunet minimissä. Leirin jälkeen päästiin ensimmäistä kertaa ”tositoimiin” kasarmin hiekkakentällä tapahtuneen paukkupatruuna-ammuske-lun merkeissä.

Vähitellen päivistä alkoi muodostua viikkoja, joita ryt-mitti rutiinitoiminta ja erilai-set koulutukset: ammunnat, sulkeisjärjestys- ja taisteluhar-joitukset. Taisteluharjoituksis-ta hurjin oli heinäkuun läm-pimimpänä päivänä pidetty polttotaisteluharjoitus. Saim-me kokea kyynelkaasun kirve-lyn ensin polttotaisteluradal-la, ja myöhemmin hitaimmat suojanaamarin pukijat saivat toisen annoksen yllätyshyök-käyksessä marssilla takaisin yksikköön.

Komppaniamme liikkuu paljolti kumipyörillä. Tästä syystä yksikkömme varusmie-histä kaksi kolmasosaa valittiin kuljettajakoulutukseen suorit-tamaan kuorma-autokorttia, jota tarvitaan muun muassa AMOS-kranaatinheitinpans-sariajoneuvojen, panssaroitu-jen miehistönkuljetusajoneu-vojen sekä kuljetuskaluston ajolupia varten. Autokoulu-päivät ovat mukavaa vastapai-noa raskaille maastoharjoituk-sille – tosin puuduttavilla op-

Jääkärit Verne Hartikainen ja Jesse Ahonen.

30

Kestävää kehitystä elinjakson alusta loppuun.

Edistyksellistä osaamista valmistuksesta varastointiin.

Puolustusvoimien strateginen kumppani Millog Oy vastaa maavoimien ajoneuvo- ja panssarikaluston, ase- ja elektroniikka-järjestelmien ja -laitteiden asennuksista, modifikaatioista ja kunnossapidosta sekä osallistuu maavoimien materiaalihankkeisiin.

pitunneilla istuessa huomaa kaipaavansa leiriaamujen ja yöllisten taisteluharjoitusten haastetta.

Peruskoulutuskauden kruu-nasi sotilasvala 8.8.2014. Elo-kuun aurinko piti tunnelman lämpimänä ja pakotti vierailijat hakemaan ”ilmasuojaa” puiden alta. Kalustoesittely kiinnos-ti eritoten miespuolista kävijä-kuntaa naispuolisten haastatel-lessa sotapoikiaan. Valapäivän päätteeksi suuntasimme ylpeä-nä lomille vihreät laatat loma-kauluspaitaan kiinnitettyinä.

Peruskoulutuskauden tais-telu- ja ampumaharjoitus toi-mi peruskoulutuskautemme

loppunäytöksenä. Kahdeksan kilometrin jalkamarssi met-sikössä venyi aiottua pidem-mäksi suunnistusvirheen ta-kia, mutta lopulta löysimme ryhmitysalueelle ja taistelu-harjoitukset alkoivat. Kolmen päivän aikana harjoittelim-me monipuolisesti toimintaa taistelukentällä: taistelijapa-rin hyökkäysammunta kovat piipussa, öinen taistelijaparin puolustusammunta ja loppu-leirin taistelumarssi väijytyksi-neen ja koukkauksineen.

P-kautemme on nyt lopus-sa, mutta jatkamme tarinoin-tia lehden seuraavassa nume-rossa AUK:n toiminnasta.

KOKOUSKUTSUKOKOUSKUTSUTYKKIMIEHET RY:N

SYYSKOKOUSpidetään lauantaina

22.11.2014 klo 13.00.Kokouspaikkana on Museo Militaria

Vanhankaupunginkatu 19, 13100 Hämeenlinna.

Kokouksessa käsitellään yhdistyksen sääntöjen 12 §:ssä mainitut asiat

(mm. toimintasuunnitelma ja talous -arvio vuodelle 2015 sekä henkilövalinnat).

TERVETULOA!Hallitus

Tulikomentoja-lehden 25-vuotisjuhlanumeroilmestyy 5.12.2014

Kilta- ja kokoussivuille tarkoitettu materiaali sekä alkuvuoden 2015 merkkipäivät pyydetään toimittamaan ennen seuraavan numeron aineistopäivää 31.10.2014.

TulikomentojaTulikomentojaTuliikkom

LEHDEN MATERIAALIEN TOIMITUSOSOITTEET OVAT MUUTTUNEET.

Materiaalit kiltasivustolle lähetetään osoitteeseen: kiltasivut.tulikomentoja@gmail.com ja lehden aineistomateriaali osoitteeseen: toimitus.tulikomentoja@gmail.com.

Tulikomentoja 3/2014 31