Helsingin henki 5/2010

kaffella

SIVU 20

Helsingin 052010

SIVU 24

SIVU 10

Meidän kaikkienopisto

Helsingin kaupungin henkilöstölehtihenki

Tulos-palkkio-periaatteet uudistuvat

yötä?yötäHyvää

Mia Savolainen ja vuorotyöläisen värikäs arkis. 25

teem

a

SIVU 06

duunissa

Työ&terveystutkittu

02

365Stadi

{ pääkirjoitus }

Tämänvuotisen työ- ja terveyskyselyn tulokset ovat melko mukavaa luettavaa. Suurin osa henkilöstöstä pitää työkykyään hyvänä tai erinomaisena. Hyväs-sä työvireessä ollaan oman arvion mukaan jatkos-sakin. Ihmisten on kiva tulla töihin, ja 90 prosenttia

sanoi palautuvansa hyvin tai kohtalaisesti työn aiheuttamasta kuormasta. 57 prosenttia tunsi stressiä vain vähän tai ei lain-kaan. Koko maassa lukema on 65 prosenttia.

Kaupungin töissä on myös imua ja mielekkyyttä. Erityisesti 20–34-vuotiaat ovat sitä mieltä, että työn mielekkyys paranee kaiken aikaa.

– Olemme innostuneempia kuin kunta-alan työntekijät kes-kimäärin. Koko maata koskevassa työ- ja elinkeinoministeriön tutkimuksessa 16 prosenttia vastaajista oli sitä mieltä, että työ on muuttumassa huonompaan suuntaan. Meillä mielipiteet ovat päinvastaisia, työterveysjohtaja Tiina Pohjonen toteaa.

Huolenaiheitakin on. Hyötyliikunta on vähenemässä kaiken ikäisillä: esimerkiksi kuntoliikuntaa harrastetaan vähemmän kuin muualla Suomessa. Parikymmentä prosenttia vastaajista kärsii unettomuudesta yli kolme kertaa viikossa.

– Meillä on ollut suuria organisaatiomuutoksia, joten on luonnollista, että kuormitusoireita esiintyy. Toisaalta niiden työntekijöiden määrä, jotka osaavat rentoutua työpaineista, on kasvanut, kertoo Pohjonen.

Kysely sai henkilöstöltä kiittävää palautetta ja keräsi toiveita sen jatkamisesta. Moni innostui ottamaan yhteyttä työterveys-hoitajaan ja kertomaan ehkä pitkäänkin haitanneesta asiasta. Työterveyskeskus tarjoaakin tulosten analysointiapua, jotta ne voidaan käyttää mahdollisimman hyvin työhyvinvoinnin käy-tännön edistämiseksi. Työterveyskeskukseen ollaan luo-massa uutta työuratarkastusmallia, jossa ihmisten ter-veyttä tarkastetaan säännöllisesti.

Helsingin Hengen viime kuussa järjestetyn lukija-kyselyn tuloksista käy niin ikään ilmi, että työhyvin-vointi ja -terveys kiinnostavat lukijoita. Ihmiset haluavat, että lehdessä edelleenkin pidetään esil-lä ja käsitellään erityisesti työhyvinvointia, henki-löstöetuja ja palkitsemista.

Lue lisää työ- ja terveyskyselyn tulok-sista tästä numerosta sivulta 6 alkaen!

Henkilöstökeskuksen osastopäällikköEija Hanni kertoo uudelleen-sijoituksen uusista periaatteista.

Maissi Kasurinen

Palaute ja juttuideat:[email protected]

Henkilöstö kokee työkykynsä hyväksi

KAUPUNGINHALLITUS HYVÄKSYI henki-löstön uudelleensijoitukselle uudet pe-riaatteet, jotka tulivat voimaan syyskuun alusta. Uudelleensijoitustoiminnan avul-la kaupunki pystyy turvaamaan henkilös-tönsä palvelussuhdeturvan silloinkin, kun henkilö ei terveydellisistä syistä voi jat-kaa omassa työssään tai kun vanha tehtä-vä loppuu organisaatiomuutosten myötä. Uudelleensijoitusperiaatteissa määritel-lään nyt aikaisempaa selvemmin vastuu-tahot ja uudelleensijoitusprosessin kulku.

Uudelleensijoitus on käsitteenä ja toi-mintamallina paljon laajempi kuin vain uuden työn hakemista henkilön siirtyes-sä työpaikasta toiseen. Uudelleensijoitus onnistuu parhaalla mahdollisella tavalla työnantajan ja -tekijän näkökulmista seu-raavilla toimenpiteillä: tiedon jakaminen, henkilökohtainen tuki, työkokeilu, tutkin-toon johtava tai muutoin osaamista lisäävä ammatillinen koulutus, mahdollinen tar-kempi työkyvyn selvitys, kuntoutus, ryh-mävalmennus uuteen tilanteeseen ja ak-tiiviseen työnhakuun sekä laaja verkosto-yhteistyö.

KAUPUNKI ANTAA uuteen tehtävään siir-tyvälle henkilölle palkkatakuun. Puoli

vuotta uudelleensijoitukseen ryhty-misestä tai tehtävän loppumisesta

työntekijä saa vähintään entisen tehtävän mukaista palkkaa. Jos uuden tehtävän var-sinainen palkka on pienempi kuin enti-sen tehtävän, palkka ei puolen vuoden jäl-keenkään voi laskea enempää kuin 15 pro-senttia. Palkkatakuu on voimassa viiden vuoden ajan. Uudelleensijoituksen katso-taan päättyvän, kun henkilö on sijoittunut pysyvään työhön tai kun hän on saavutta-nut henkilökohtaisen vanhuuseläkeikän-sä. Jos henkilölle ei ole kaupungin uudel-leensijoitustoimenpitein pystytty järjestä-mään pysyvää työtä kolmen vuoden ku-luessa, palvelussuhde voidaan päättää laissa mainituin perustein.

TERVEYDELLISISTÄ SYISTÄ johtuvassa uu-delleensijoituksessa esimiehellä on vastuu uudelleensijoitustoimenpiteiden aloitta-misesta. Esimiehen tulee pitää viivytyk-settä työntekijän kuulemistilaisuus ennen työkokeilujen, koulutuksen tai muiden toimenpiteiden aloittamista. Kuulemisti-laisuudessa työntekijälle perustellaan tar-ve uuden työn hakemiselle, kerrotaan uu-delleensijoituksen keskeiset periaatteet ja kuullaan työntekijän näkemys tilanteesta.

ORGANISAATIOMUUTOSTEN aiheuttamis-ta uudelleensijoitustoimenpiteistä vas-taa viraston tai liikelaitoksen johto ja hen-kilöstökeskuksen henkilöstövoimavara-osasto yhteistyössä oman viraston henki-löstöhallinnon kanssa. Kun virastossa tai liikelaitoksessa aletaan suunnitella tehtä-vien uudelleenjärjestelyjä, on tärkeää il-moittaa asiasta henkilöstövoimavaraosas-tolle suunnittelun alkuvaiheessa. Tarkem-mat tiedot uudelleensijoituksen uusista periaatteista löytyvät Helmen henkilös-tösivuilta kohdasta Uudelle uralle sekä myöhemmin julkaistavista oppaista.

Uudelleensijoitus-periaatteissa vastuut ja prosessiselvennettiin

Helsingin henki | lokakuu 2010010

JULKAISIJA Helsingin kaupungin henkilöstökeskus, PL 4500, 00099 Helsingin kaupunki PÄÄTOIMITTAJA Maija-

Liisa Kasurinen, puh. (09) 310 37956, 050 310 3954, [email protected] TOIMITTAJA Katariina Käyh-

kö, puh. (09) 310 64988, 040 336 0807, [email protected] TOIMITUKSEN SIHTEERIT HENKILÖSTÖKES-

KUKSESSA Sanna Karppelin, puh. (09) 310 37954, 050 517 9184, [email protected], Sari Ruusutie, puh. (09)

310 37955, 050 517 9213, [email protected] TOIMITUSNEUVOSTO Terttu Forsström (pj), Johanna Joutsiniemi,

Mikko Juuti, Kaarlo Kontro (JUKO), Panu Oksman (KTN), Satu Pikkarainen (JHL), Eeva Rinne (Tehy), Kaarina

Salminen (Jyty), Irmeli Snellman (TNJ/Super), Ari Tammi, Moa Thors TOIMITUS JA ULKOASU Otavamedia Oy /

Kynämies, Köydenpunojankatu 2 a D, 00180 Helsinki, puh. (09) 1566 8510, www.kynamies.fi TUOTTAJA

Maija Kajanto, [email protected] PAINOPAIKKA Sanomapaino Oy, Sanomala 2010 PAINOS

39 000 kpl 22. VUOSIKERTA ISSN 0787-7994 (painettu) ISSN 1797-6170 (verkkolehti)

sisältö

03

{ lokakuu 2010 }

lok

ak

uu

06 TEEMATyöterveyskyselyn tulokset kertovat, miten työntekijät jaksavat.

10 DUUNISSATyöväenopistolla remontti valmistui, ja moderneis-sa tiloissa on hyvä tarttua syksyn lukujärjestykseen.

14 AMMATTIMiten riskejä hallitaan, riskienhallinnan asiantuntija Mika Häkkinen?

20 KAFFELLATulos vai ulos? Vai sittenkin vähemmän kylmää kyytiä? Asiantuntijat istahtivat tulos-palkkioperiaatteiden ja kahvikupin äärelle.

22 PALVELUPohjois-Haagan ala-asteella hallitaan yhteistyön niksit.

27 TYÖKALUTSähköinen työtila auttaa liikkeelle.

28 LIIKKEELLÄLaulu vie yhteen ja eteenpäin.

PALSTAT

04 Helsinki 180˚05 Uutiset26 Haloo, mistä on kyse?30 Ilmoitustaulu32 Uusi duuni

12TALOUSHelsinki luovii suhdannesumusta kohti selkeämpiä suvantoja.

REPPARILinnanmäelle on aina mukava tulla. Mitä muita tapoja löytyy, kun halutaan laittaa arki hetkeksi hyllylle?

15 YMPÄRISTÖLue, miten ekologisuus tulee ottaa hankinnoissa huomioon ja osallistu ympäristö-niksikisaan!

24TYÖHYVINVOINTIKunnon unet auttavat jaksamaan, niin töissä kuin vapaa-ajalla.

+ Lukijakysely antoi pureskeltavaa

HELSINGIN HENGEN LUKIJAKYSELY toteutettiin 3.–17.9. Kysely tehtiin netissä, ja siihen tuli kaikkiaan 607 vastausta. Eniten vastauksia saatiin sosiaalivirastosta, terveyskeskuksesta, Palmiasta ja Starasta.

Vastanneista noin 80 prosenttia arvioi lehden sisällön olevan joko hyvä tai erittäin hyvä. Sisäl-töön kaivattiin lisää palkitsemista, henkilöstöetuja ja työhyvinvointia käsitteleviä artikkeleita.

Avoimissa kysymyksissä lukijoilta saatiin paitsi arvokasta palautetta, myös paljon ehdotuksia tu-leviksi jutuiksi ja juttutyypeiksi.

Helsingin Hengen toimitustiimi kiittää kaikkia vastanneita aktiivisuudesta! Toimitus ottaa mielel-lään vastaan palautetta ja juttuehdotuksia jatkossakin. Helsingin Henki -lehteä koskevan postin voi toimittaa osoitteeseen [email protected].

{ tiesitkö että... }

16


04 Helsingin henki | lokakuu 2010

+

{ Hel

sink

i 180

° }

>Merenrantakaupungissa vesi on elementtinä aina läsnä. Niinpä sillat ovat olennainen osa helsinki-läistä kaupunkikuvaa. Seurasaaren sillan koris-tepaviljongit, Lauttasaaren sillan tuulinen tun-nelma ja Vuosaaren metrosillan käytännöllisyys

(pikkukuvissa) lyövät leimansa kaupungin ilmeeseen.Helsinki on aina kasvanut sykäyksittäin, ja uuden sillan rakennus on jo

vuosisatojen ajan ollut lähtölaukaus uuden alueen kasvulle. Tällä hetkellä rakenteilla oleva Crusellin silta Ruoholahdessa on alkua Jätkäsaaren raken-tamiselle. Vinoköysisillan valmistumista odotetaan tänä syksynä, ja Jätkä- saaren uuden asuntoalueen oletetaan valmistuvan kokonaisuudessaan 2020-luvulla.

Sillat eivät yhdistä ainoastaan kaupunginosia, vaan myös linkittävät kaupungin historian ja nykyisyyden toisiinsa. Kenties näkyvin esimerkki tästä ovat Hakaniemen Pitkänsillan ampumajäljet (iso kuva), jotka ovat muistoja vuoden 1918 sisällissodasta. •

Helsingin sillatnumeroina > Katualueilla 424 siltaa.> Puistoalueilla 124 siltaa.> Vanhin silta on rautatien yli kulkeva

Mannerheimin silta vuodelta 1894.> Pisin silta on Vuosaaren silta, 415,7 metriä.

Siltojen Helsinki

teks

ti M

aij

a K

aja

nt

o k

uvat

ar

i Le

ppä

, Ma

ri H

oH

ta

ri j

a n

iKo

So

ve

ri

05

qrtwtug uutiset

Kaupunki tutkii työnantajakuvaansan Henkilöstökeskus kysyy kaupungin henkilöstöltä, miten se kokee työnantajansa ja millaisia näkemyksiä ja mielikuvia sillä on kaupungin työnantajatoiminnasta. Kysely järjestetään 1.–12.11.

Tuloksia käytetään yhtenä pohjana, kun kaupungin työnantajatoimintaa arvioi-daan, suunnitellaan ja kehitetään edelleen. Edellinen sisäinen työnantajakuvatutki-mus toteutettiin 2006.

Henkilöstöpolitiikan ja työnantajatoiminnan keskeisiä haasteita ovat osaavan ja riittävän henkilöstön saanti, henkilöstön pysyvyys, johtamisen edistäminen, osaami-sen varmistaminen, palkitsemiskokonaisuuden kehittäminen sekä henkilöstön osal-listumisen ja työhyvinvoinnin parantaminen muutoksissa ja arkityössä niin kaupun-ki- kuin virastotasoilla.

Työnantajakuvatutkimus on tarkoitettu kaikille kaupungin työntekijöille ja siihen vastataan sähköisesti. Kyselyyn pääsee vastaamaan joko Helmen henkilöstösivujen etusivulta tai osoitteessa www.digium.fi/helsinkityonantajakuva. Linkkiä jae-taan laajasti myös sähköpostitse, jolloin kyselyyn pääsee suoraan sähköpostista. Ky-selyyn voi vastata miltä tahansa tietokoneelta, jossa on internetyhteys.

50 vuotta kaupungilla n tuntikirjuri, palkanlaskija, suoritelaskija, laitosasentaja, työ-kustannuslaskija, ryhmäesimies, tuotantopalvelun esimies – nämä kaikki ammattinimikkeet kuvaavat nykyisen Helsingin Energian pal-velupäällikkö Veikko Haajasen 50-vuotista työuraa kaupungilla. Postilähetin tehtävät ovat vaihtuneet työvoima-asioihin, palkka- ja suoritelaskentaan ja kesätyöntekijöiden rekrytointiin. Vastuiden ja nimikkeiden lisäksi on muuttunut moni muukin.

– Työelämä on muuttunut huikeasti. On siirrytty manuaalises-ta käsittelystä täysin sähköisiin järjestelmiin, toimintaympäris-tö on laajentunut, työkaverit ja -kulttuuri ovat tänä aikana täysin muuttuneet, oma toimiala on ajanmukaistunut niin kuin kaikkial-la muuallakin.

Vaikka puoli vuosisataa uraa on takana, aikoo Haajanen jatkaa vielä jonkin aikaa työelämässä kunnes keskittyy mökkeilyyn, mat-kusteluun ja vaikkapa golfin harjoittelemiseen.


Helsinki palkittiin toimistaan kotouttamisen edistämiseksi n sisäasiainministeriö palkitsi Helsin-gin tavoitteellisesta ja onnistuneesta maa-hanmuutto- ja kotouttamistyöstä. Helsingin lisäksi tunnustusta saivat Rovaniemi ja Pu-dasjärvi.

– Maahanmuutto pitää Helsingin kasvu-uralla, joten tulevaisuus on maahanmuut-tajissa. Kaupunkimme toiminnan lähtö-kohtana on kaikkien kaupunkilaisten, myös maahanmuuttajien, kohteleminen yhden-vertaisina helsinkiläisinä. Tähän on tiiviisti sitoutunut kaupungin virkamies- ja poliit-tinen johto, ja tietenkin kaupungin henki-löstö, kuvaa maahanmuuttoasioiden johta-ja annika Forsander.

Forsanderin mukaan suurin kiitos pal-kinnosta kuuluu kaupungin virastojen tär-keälle peruspalvelutyölle. Maahanmuutta-jataustaisten kaupunkilaisten kanssa teh-dään päivittäin hienoa työtä päiväkodeissa, kouluissa, terveysasemilla ja vanhustenhoi-dossa.

Maahanmuuttajien neuvontapiste muuttaa kaupungintalollen ensi Vuoden alusta maahanmuuttajien neuvontapiste on siirtymässä Itäkeskukses-ta keskustaan kaupungintalolle Virka Info -palvelupisteen yhteyteen. Yhdistymisen jäl-keen kaupungintalon neuvonta palvelee kaikkia kaupungin asukkaita. Kaupungin neu-vontaa kehitetään kohtaamaan eritaustaisten ihmisten tarpeet tekemättä eroa näiden välillä.

Yhdistyneiden maahanmuuttajien neuvontapisteen ja Virka Infon henkilökunta osallistuu jatkossa myös kaupungintalolle keskitettävien kaupungin kirjaamotoiminto-jen asiakaspalvelun hoitamiseen.

Maahanmuuttajien neuvontapiste tulee osaksi hallintokeskuksen viestintään kuulu-van Virka Infon toimintaa, mutta maahanmuuttoneuvonnan ohjauksesta vastaa jatkos-

sakin henkilöstökeskuksen maahanmuut-to-osasto.> Virka infon käyntiosoitteet ovat sofiankatu 1 ja pohjoisesplanadi 11–13.

Stadi.TV –uudenlainen kaupunkimedian uusi paikallinen teleVisiokanaVa Stadi.TV tarjoaa mahdollisuuden niin yk-sittäisille käyttäjille kuin yhteisöillekin tuottaa ja jakaa omaa sisältöä. Kanavan

tarjonta tulee olemaan yhdistelmä asuk-kaiden, yhteisöjen ja alan ammattilaisten tuottamaa sisältöä. Stadi.TV:ssä voi katsoa rinnakkain kaupunkilaisten kuvaamia vi-deoita ja toimituksellista TV-kanavaa.

Stadi.TV syntyy kaupunkilaisten, Arca-da-ammattikorkeakoulun, mediakulttuu-riyhdistys m-cultin, Elisan, Helsingin kau-pungin ja Forum Virium Helsingin yhteis-työnä. Stadi.TV aloittaa toimintansa tänä vuonna, ja vuonna 2012 se on pysyvä ja toimiva osa kaupungin mediamaisemaa. Kaupungissa Stadi.TV tulee näkymään laa-jalti – televisiossa, verkossa, netti-TV:ssä ja mobiililaitteissa. Lisäksi se tulee osak-si uudenlaisia kaupunkinäyttöjä, joita on testattu muun muassa matkailuneuvon-nan ikkunoissa Unioninkadulla. > lisätietoja www.forumvirium.fi

Osallistu Stadin kundi kondikseen -liikuntaryhmiin n kaikille kaupungilla töissä oleville miehille tarkoitetun Stadin kundi kondikseen -liikuntaryhmät ovat startanneet.

Tarjolla on muun muassa pipolätkää, kiertoharjoittelua, peliryhmiä, voimatanko-jumppaa, spinning-ryhmiä sekä henkilökohtaisen kunto-ohjelman laadintaa. Kampanja kestää kaikkiaan yli kaksi vuotta, joten tarjonta tulee vaihtumaan ja sitä tulee jatkuvas-ti lisää.

Stadin kundi kondikseen -hankkeella on omat sivut Helmi-intran henkilöstöliikunta-sivujen alla: Helmi > Henkilöstö > Henkilöstöetuudet > Henkilöstöliikunta.> lisätietoja antaa myös hankekoordinaattori kaisa laine, [email protected], puh. 040 154 6799.

?!!!

n kaupunginjohtaja jussi pajunen juhlisti Helsingin energian palvelupäällikkö Veikko Haajasen 50-vuotista työuraa kaupungilla.


teksti SATU ALAVALKAMA kuvitus ATTE LAKINNORO

>Jotta kaupungin palvelut rul-laavat, tarvitaan jokaisen noin 40 000 työntekijän jaksamis-ta. Suunta näyttää lupaavalta: omat näkemykset työkyvystä ja työn mielekkyydestä ovat hyvät. Henkilöstöstä 85 pro-

senttia uskoo jaksavansa hyvin nykyisessä työssään myös kahden vuoden kuluttua. Suurin osa on myös sitä mieltä, että heidän työkykynsä on nyt hyvä tai erinomainen.

Tulokset ovat samaa tasoa kuin vuonna 2007 teh-dyssä kyselyssä. Poikkeuksiakin löytyy: tupakoin-ti on vähentynyt reilusti. Vapaa-ajalla sohva hou-kuttaa yhä useampaa enemmän kuin lenkkipolku.

– Tulokset antavat työterveyshuollolle kimmok-keita uusien palveluiden kehittämiseen ja erityises-ti palveluiden räätälöintiin työuran eri vaiheisiin ja ikäkausiin sopiviksi, sanoo työterveysjohtaja Tiina Pohjonen.

Pohjosen mukaan tulokset muuttavat mielikuvia kuntatyöstä houkutteleviksi.

– Työ Helsingin kaupungilla vetää puoleensa ja tekemisessä on selvää imua eli innostumista ja iloa omasta osaamisesta. Työ koetaan merkityksellisek-si ja omalle työpaikalle lähdetään mielellään. Toki tulokset osoittavat myös sen, että fyysinen työkyky heikkenee iän myötä ja työn rasituksesta palaudu-taan hitaammin. Mutta tämä ei heikennä kokemus-ta työn mielekkyydestä.

Masennus tunnistettavaTyöterveyskeskuksen kehittämispäällikkö Ritva Teerimäki on tyytyväinen hyvin sujuneeseen ky-selyyn. Tutkimus tehtiin työterveyskeskuksen omin voimin.

– Tunnemme tilanteemme paremmin kuin ulko-puolinen konsultti. Muokkaamme kysymykset ajan-kohtaisten tarpeiden mukaan. Esimerkiksi tänä vuonna lisäsimme osion, jolla kartoitettiin mieliala-oireita. Valtakunnallisesti on haluttu tehostaa ma-sennuksen tunnistamista ja varhaista hoitoa, ja ha-luamme osallistua tämän tavoitteen toteuttamiseen, sanoo Teerimäki.

Hänestä tuloksia ei kannata vertailla virastojen välillä.

– Isoissa virastoissa kuten sosiaalivirastossa ja terveyskeskuksessa vastaukset painottuvat ihan eri tavalla kuin esimerkiksi kaupunginorkesterissa. On hyödyllisempää tarkastella, onko vuoden 2007 tutkimuksesta tapahtunut muutoksia. Oman or-ganisaation tuloksia voi sen lisäksi vertailla koko kaupungin tasoon, ja osaan kysymyksistä vertailu-aineistoa löytyy koko Suomen tai kunta-alan osal-

Tuoreen työ- ja terveyskyselyn

mukaan Helsingissä on mukava tulla

töihin ja hommia paiskitaan hyvillä

voimilla myös tulevaisuudessa.

07

teksti SATU ALAVALKAMA kuvitus ATTE LAKINNORO


ta. Työterveyshuolto tarjoaa organisaatioille tulos-ten analysointiapua, jotta esimiehet pääsevät niiden avulla kehittämään työhyvinvoinnin johtamistaan myös käytännössä.

Kiitosta vastaajiltaErityissuunnittelija Tuija Toikka työterveyskes-kuksesta ilahtui työterveyskyselyä kiittävän palaut-teen määrästä.

– Henkilöstö haluaa, että kyselyä jatketaan. He uskovat siihen, että kyselyn avulla voimme kehittää työoloja. Vastausprosentti 57 oli kohtalaisen hyvä, samaa tasoa kuin vuoden 2007 kyselyssä, vaikka vastausaika lyhennettiin kahteen viikkoon.

Henkilökohtainen palaute oli tervetullutta. – Moni sai kimmokkeen ottaa yhteyttä työter-

veyshoitajaan ja ottaa puheeksi ehkä jo pitkäänkin haitanneen vaivan. Liikennevalo-palautekaavake oli selkeä ja sävyltään kohtelias. Vihreä väri kertoi ky-sytyn asian olevan kunnossa, keltainen väripallo ke-hotti kiinnittämään tiettyyn terveyden alueeseen huomiota ja punainen kannusti tekemään lisäselvi-tyksiä työterveyshuollossa, Toikka selvittää. >>

Koettu työkykyMillaiseksi oma työkyky arvioitiin? Onko se hyvä, erinomainen, heikko vai kohtalainen?

Helsinki 2010, n = 17 829

36 % erinomainen työkyky

44 % hyvä työkyky

16 % kohtalainen työkyky

4 % heikko työkyky

Nuoret uskovat kykyihinsäNUORENA USKO OMIIN KYKYIHIN ja jaksamiseen on vahva, ja se näkyi myös terveysky-selyn vastauksissa. 25–34-vuotiaista 40 prosenttia antoi työkyvylleen arvosanaksi yh-deksän ja 18 prosenttia täyden kympin. Myös alle 25-vuotiaista kolme neljästä piti työ-kykyään vähintään kahdeksikon arvoisena.

Iäkkäimmistä vain seitsemän prosenttia oli mielestään kympin kunnossa, 28 pro-senttia arvioi työkykynsä yhdeksikköön. 13 prosenttia yli 55-vuotiaista vastaajista antoi itselleen kuutosen tai viitosen.

– Vastausten perusteella voi päätellä, että kehon suorituskyky ja muutokset ikään-tyessä vaikuttavat tuntemuksiin omasta työkyvystä. 55–64-vuotiaat arvioivat henkiset kykynsä vahvemmiksi kuin fyysiset. 70 prosenttia uskoi jaksavansa tehdä samaa työ-tä myös kahden vuoden päästä. Nuoret 20–24-vuotiaat tunsivat jaksavansa fyysisesti erittäin hyvin ja 93 prosenttia heistä oli varmoja siitä, että nykyinen työ sujuu mainiosti myös vuonna 2012, kertoo työterveysjohtaja Tiina Pohjonen.

70 % melko varmasti

55–64- vuotiaat

n = 5 015

45–54- vuotiaatn = 6 099

35–44- vuotiaatn = 4 258

25–34- vuotiaat

n = 2 497

20–24- vuotiaat

n = 231

25 % ei olevarma

5 % tuskin

88 % melko varmasti

93 % melko varmasti

95 % melko varmasti

93 % melko varmasti

1 % tuskin

1 % tuskin

7 % ei ole varma

5 % ei ole varma

11 % ei olevarma

6 % ei olevarma

4 % heikko työkyky

Oma usko terveyteenUskooko pystyvänsätyöskentelemään nykyisessä ammatissa kahden vuoden kuluttua?


Kiva mennä töihinJos joka aamu tuntuu hyvältä lähteä töihin, omas-sa toimipaikassa ovat asiat kunnossa. Lähes puolet henkilöstöstä lähtee joka päivä mielellään hommiin-sa, ja melkein 40 prosenttia on tyytyväisellä mielel-lä useita kertoja viikossa. Joka kolmas on sitä miel-tä, että työ kehittyy jatkuvasti yhä parempaan suun-taan. Kun työ- ja elinkeinoministeriö kysyi samas-ta asiasta koko maan kunta-alan työntekijöiltä, vain 15 prosenttia oli tyytyväinen työn muutoksiin.

– Muutos on luonnollinen osa nykyistä työelä-määmme. Se vaatii oppimaan uutta, ottamaan vas-taan erilaisia tehtäviä ja vastuuta sekä pysymään valppaana. Kuntatyössä on hyvät ja turvalliset pe-rusrakenteet työn tekemiselle myös muutostilan-teissa, sanoo Tiina Pohjonen.

Hyvä esimies voi lisätä tiiminsä työn mielekkyyt-tä. Hyvä tiedonkulku ja vaikutusmahdollisuudet kertovat, että työntekijä on tärkeä.

Kympin työtäKun työn mielekkyyttä mitattiin kouluarvosanoin, lähes kolmannes vastaajista antoi kiitettävän nume-ron. 39 prosenttia oli kahdeksikon kannalla, ja 21 prosenttia antoi seiskan.

– Vastaukset kertovat, että työssä on imua. Olemme innostuneempia kuin kunta-alan työnte-kijät keskimäärin. Koko maata koskevassa työ- ja elinkeinoministeriön tutkimuksessa 16 prosenttia vastaajista oli sitä mieltä, että työ on muuttumas-sa huonompaan suuntaan. Meillä mielipiteet ovat päinvastaisia. Tämä on minusta omiaan nostamaan kuntatyön arvostusta ja houkuttavuutta, sanoo Pohjonen.

Pohjosen mielestä kyselyn tulokset antavat hy-vää pohjaa myös eri-ikäisten johtamisen kehittämi-seen, sillä Helsingin strategisena tavoitteena on olla ikäjohtamisen mallikaupunki vuoteen 2012 men-

Työssä• listaa kaikki työsi paperille • aseta niille tärkeysjärjestys• pohdi esimiehesi kanssa, onko työmääräsi

mahdollinen ja mikä on riittävän hyvä työsuoritus• kerro hänelle, mihin suuntaan toivoisit

työsi kehittyvän• tarkista vähintään joka kuukausi miten jaksat,

sujuuko työsi ja toimivatko järjestelyt

Terveydessä• pidä huolta kunnostasi: harrasta

liikuntaa puoli tuntia päivässä, jopa 10 minuuttia kerralla riittää

• nuku tarpeeksi: 6–9 tuntia• rytmitä työ ja tauot, ota huomioon työn

vaatimukset ja omat ominaisuutesi• opettele rentoutumaan

Mielessä• aseta selkeä raja työlle ja vapaa-ajalle• varaa itsellesi riittävästi lepoa ja virkistystä• huomaa omasta jaksamisestasi kertovat merkit• pohdi arvojasi ja valitse, mikä on tärkeää• puhu tuntemuksistasi ja kokemuksistasi toisille• tartu asioihin!

Pidä huolta itsestäsi

39 % liikkuu

2–3 kertaa viikossa

8 % päivit-

täin18 %

4–6 kertaaviikossa

20 % kerran

viikossa

40 %

stressaavain vähän

Kunto-liikunnan harrastaminenHoukuttaako sohva vai vetääkö kuntopolku puoleensa?Helsinki 2010, n = 18 262

1 % erittäin paljon

17 % ei lain-kaan

32 % jonkin verran

10 % melko paljon

Stressin kokemusMelko stressaantuneita ja erittäin stressaantuneita oli hieman vähemmän kuin edellisen kerran tutkittaessa.Helsinki 2010, n = 18 301

nessä. Työterveyskeskus on esimerkiksi luomassa uutta työuratarkastusmallia, jossa työhön liittyvää terveyttä tarkastetaan säännöllisesti rekrytointivai-heen jälkeen – eikä vasta ikääntyessä.

Erityisesti nuoret 20–34-vuotiaat työntekijät ovat sitä mieltä, että työn mielekkyys paranee kaiken aikaa. Mieluiten töihin lähtevät 45–55-vuo-tiaat, joista lähes puolet sanoi nauttivansa työpäi-vän aloittamisesta joka aamu. Runsas kolmannes kaikista vastaajista oli päivittäin innostunut työs-tään ja tunsi itsensä vahvaksi ja tarmokkaaksi. Lähes puolet vastaajista nautti samoista tunteista useita kertoja viikossa.

Työpaineet hallintaanStressi, huolet ja hidas palautuminen vapaalla työn rasituksista kertovat työn paineista.

– Meillä on ollut suuria organisaatiomuutoksia, joten on luonnollista, että kuormitusoireita esiin-tyy. Toisaalta niiden työntekijöiden määrä, jotka osaavat rentoutua työpaineista, on ilahduttavasti kasvanut, sanoo Tiina Pohjonen.

8 % päivit-

täin18 %

4–6 kertaaviikossa

20 % kerran

viikossa

09Helsingin henki | lokakuu 2010

7 % 2–3 kertaa

kuussa

8 % kerran

kuussa tai harvem-

min

kiksi herkkujen napostelulla, on hyvä vaih-toehto.

Kun tupakkalakkoa suunnitteleva työn-tekijä tulee työterveyshoitajan vastaanotol-le, ensiksi kartoitetaan asiakkaan motivaa-tio ja nikotiiniriippuvuuden aste. Tupakoin-tiin liittyvät terveyshaitat käydään läpi ja lo-pettamisen tukitoimet suunnitellaan. Jos lopettamisen tueksi tarvitaan myös lääk-keitä, varataan aika lääkärin vastaanotol-ta. Seurannasta sopiminen on myös tärkeä tuki lopettajalle.

OMA VIEROITUSRYHMÄ?

Jos työpaikalla on 10–15 henkilöä, jotka haluavat perustaa tupakoinnin vieroitus-ryhmän, työterveyshoitaja voi auttaa pe-rustamisessa ja hankkia ryhmälle vetäjän. Ryhmä valitsee yhteyshenkilön, joka ke-rää työterveyshoitajalle nimilistan jäsenis-tä. Toiminta tapahtuu työajan ulkopuolella. Ryhmä kokoontuu noin kerran viikossa 6–8 viikon ajan.

– Ryhmien perustaminen käynnistyy syyskuussa, ja kokoontumispaikkoja on tar-jolla ainakin kaupungin tupakkaklinikalla Kalliossa ja Itäkeskuksen terveysasemalla. Uskomme, että omasta aloitteesta perus-tettuihin ryhmiin sitoudutaan vahvemmin kuin esimerkiksi työterveyshoitajan kokoa-miin, Jyrkämä pohtii.

> Tupakoinnin lopettamiseen saa tukea ja vinkkejä myös soittamalla ilmaiseen puhelinpalvelu Stumppiin (0800 148 484) tai osallistumalla keskustelupalstalla www.stumppi.fi tai www.tupakka.org.

76 % ei tupakoilainkaan

9 % jonkin verran

15 % päivittäin

TupakointiMiten paljon joukosta löytyy tupakoitsijoita? Määrä on vähentynyt entisestään.Helsinki 2010, n = 18 279

Savuton työpäiväTUPAKOINTI TYÖAIKANA loppui kesäkuus-sa kaupunginvaltuuston päätöksellä. Esi-merkiksi kahvitauko ja alle puolen tunnin ruokailutauko kuuluvat työaikaan, joten monilla työpaikoilla ei voi nyt polttaa lain-kaan. Savuton Helsinki -ohjelman tavoit-teena on vähentää henkilöstön tupakoin-tia ja auttaa sen lopettamisessa kokonaan. Työterveyshuolto tarjoaa tukea terveellis-ten elämäntapojen opetteluun.

Johtava työterveyshoitaja Jaana Jyrkä-män mukaan ilahduttavan moni työnteki-jä on jo lopettanut tupakanpolton. Kolme vuotta sitten 18 prosenttia henkilöstöstä tu-pakoi, mutta tänä vuonna määrä on enää 15 prosenttia.

– Yleisintä polttaminen on ollut mies-valtaisilla rakennus- ja kuljetusaloilla. Tu-pakointi on edelleen nuorten suosiossa. Olisi mainiota, jos terveet elämäntavat voisi juurruttaa jo kouluja opiskeluaikana, jot-ta polttamista ei edes aloitettaisi, Jyrkämä sanoo.

Työterveyshuollosta löytyy monenlais-ta apua tupakoinnin vähentämiseksi. Ter-veiden elämäntapojen valistusta annetaan sekä aikuisille että erityisesti nuorille. Tu-pakanpolttaja voi itse tulla vastaanotolle et-simään yksilöllisiä keinoja polttamisen vä-hentämiseen, tai niitä voidaan tarjota hä-nelle muun terveydenhoidon yhteydessä. Työpaikoille kootaan tupakoinnin vieroi-tusryhmiä.

TUKEA NIKOTIINIHOITOON

Työterveyshuollosta voi saada 1–2 viikon nikotiinikorvaushoidon maksutta. Nikotii-nihoito voi olla nikotiinipurukumi, -laasta-ri, -imeskelytabletti tai hengitettävä suihke. Tämä on Jyrkämän mielestä hyvä apu.

– Jos lopettaja on tottunut polttamaan yli kymmenen savuketta päivässä, poltta-misesta on tullut vahva rituaali. Sen kor-vaaminen nikotiinihoidolla, eikä esimer-

Kysely kertoo, että 57 prosenttia vastaajista tunsi stressiä vain vähän tai ei lainkaan. Koko maassa lu-kema on 65 prosenttia. Nuoret 20–35-vuotiaat tun-sivat stressiä vähiten ja 55–64-vuotiaat eniten.

Terveelliset elämäntavat ja hyvä kunto pohjusta-vat jaksamista työssä. Nuorten tupakointivalistus-ta olisi tehostettava jo ennen työuraa. Sekä nuorten että muiden ikäryhmien hyötyliikunta ja kuntoilu ovat vähenemään päin: esimerkiksi kuntoliikunnan harrastaminen on pudonnut myös alle muun Suo-men liikuntaharrastuksen. Olisi löydettävä uusia tapoja saada ihmiset käyttämään hyväkseen erin-omaisia henkilöstöliikunnan palveluja.

90 prosenttia vastaajista sanoi palautuvansa hy-vin tai ainakin kohtalaisesti työn aiheuttamasta kuormasta. Parhaiten palautuivat nuoret 20–34- vuotiaat, ja eniten lepoa kaipasivat 55–64-vuotiaat.

Parikymmentä prosenttia vastaajista kärsi unettomuudesta yli kolme kertaa viikossa, mutta vain alle kymmenen prosenttia sanoi tuntevansa itsensä töissä uneliaaksi.

Tavoitteena on toistaa kysely jälleen kol-men vuoden kuluttua. Näin trenditieto työ-

elämän kehityksestä täydentyy ja saadaan ti-lannekuva kaupungin henkilöstövoimavaroista. •

7 % 2–3 kertaa

kuussa

8 % kerran

kuussa tai harvem-

min

9 % jonkin verran

15 % päivittäin

■ Opistotalon sijainti Kalliossa on mitä parhain. Täällä on monen kirjailijan henkinen koti, kertoo kirjallisuuden ja teatteritaiteen johtava opettaja Mervi Tuomikoski.

10

duunissa


OPPIA ikä kaikki

Työväenopisto tarjoaa kansalaisille sivistystä, yhteisöllisyyttä ja kulttuuritoimintaa edulliseen hintaan.

Maailmanlaajuisesti ainutlaatuisen järjestelmän taustalla on eri alojen ammattilaisista koostuva työyhteisö.

teksti KAISA IHALAINEN kuvat KARI HAUTALA

> ■ Aluerehtori Eero

Julkusen mukaan remonttiaika toi esiin hyviäkin puolia.

– Huomasimme, kuinka uskollisia opiskelijoita meillä on!

Työväenopistossa eletään uuden alkua. Keskisen alueopiston ja hallinnon henkilöstöt ovat päässeet muuttamaan jättimäisen remontin jälkeen takaisin omiin toimitiloihinsa Helsinginka-dulle. Kulttuurihistoriallinen työpaikkarakennus on remontoi-tu pieteetillä lattiasta kattoon.

– Tämä on ollut iso investointi kaupungille. Meillä on nyt muun muassa ta-sokas peili- ja tanssiluokka ja huipputekniikalla varustettu juhlasali, joka tarjoaa toiminnalle loistavat puitteet, iloitsee äidinkielen, kirjallisuuden ja teatteritaiteen johtava opettaja Mervi Tuomikoski.

Mennyt vuosi on kuitenkin ollut henkilökunnalle varsin raskasta aikaa. Teatteri-ilmaisun suunnittelijaopettaja Ulla Tarvainen näkee muutokses-sa draaman piirteitä:

– Teatterissakin kaikki alkaa kaaoksesta ja järjestys syntyy vasta ensi-illan kynnyksellä. Sama ilmiö toistuu varmaan meilläkin, hän nauraa.

Keskisen alueopiston rehtorin Eero Julkusen mukaan toiminnan ydin on kuitenkin ollut muutoksenkin keskellä kunnossa.

– Opiston sisältö syntyy ihmisistä eikä puitteista. Tietysti remontoidut tilat tuovat intoa myös toiminnan kehittämiseen, hän näkee.

11

ja. Opiskelijat äänestävät jaloillaan, jos tarjonta ei pure, Julkunen kuvailee.

Kieliä, teatteria ja kulttuuriaJa tarjontahan puree. Talo on satsannut syksyn koulutuksessa muun muassa so-veltavaan teatteri-ilmaisuun, jossa teat-terin keinoja käytetään vuorovaikutuk-sen tai luovuuden opettamiseen. Tar-jolla on useampia monikulttuurisuu-teen liittyviä kursseja, kuten natiivien vetämiä ruoanlaitto- ja ompelukursse-ja sekä kielikursseja, joissa yhdistetään

suomen kieltä opiskelevia ulkomaalai-sia ja kieliopinnoista innostuneita suo-malaisia.

Yhteiskunnallisesti merkittävin täh-täin löytyy kurssilta, jonka tarkoitus on lisätä kantaväestön ja maahanmuutta-jien välistä dialogia. Kurssilla rakenne-taan näytelmiä opiskelijoiden omista kulttuurisista kertomuksista.

Erikielisten opiskelijoiden yhdistä-

”Kurssien ja luentojentoteuttamisesta vastaa yli tuhatvierailevaatuntiopettajaa.”


■ Opistoteatterin näytelmän slogan ”Kyl miun syvämmee kaik soppii – iha vaik koko maailma” kuvaa myös työväenopistoa, sanoo teatteri-ilmaisun suunnittelijaopettaja Ulla Tarvainen.

Suomen-kielinentyöväen-opistoOPISTOTALO TOIMII työväenopiston hal-linnon keskuspaikkana sekä keskisen alue-opiston opetuspaikkana.

Koulutusta järjestetään myös viidessä muussa alueopistossa. Eteläinen alueopis-to toimii Kaapelitehtaalla, itäinen Stoalla, koillinen Malmitalolla, läntinen Kannelta-lolla ja pohjoinen alueopisto Oulunkylän-talolla.> www.hel.fi/tyovaenopisto

Kursseja kaikille SUOMENKIELINEN TYÖVÄENOPISTO on jo yli 90 vuotta tarjonnut aikuisille yleissivistävää koulutusta ja harras-tusmahdollisuuksia. Opistossa voivat opiskella kaikki yli 16-vuotiaat asuin-paikasta riippumatta.

Vuosittain noin 70 000 kurssilais-ta osallistuu opetukseen. Lukukausit-tain ohjelmassa on noin 2 500 erilais-ta kurssia.

Neuvontaa opiskeluun ja opiston käytäntöihin liittyvistä asioista voi ky-syä puhelimitse 310 88610. > www.hel.fi/tyovaenopisto

ja. Opiskelijat äänestävät jaloillaan, jos

Tule tutustumaan! Kaikille avoin opistotalon avajaisjuhla järjestetään

29.10. klo 19.00opistotalon juhlasalissa,

Helsinginkatu 26.

Uusi polvi tuleeJulkusen, Tuomikosken ja Tarvaisen li-säksi opistotalossa työskentelee noin viisikymmentä ohjelmatarjonnasta vas-taavaa opettajaa. Kurssien ja luentojen toteuttamisesta vastaa yli tuhat vierai-levaa tuntiopettajaa.

– Talomme on täynnä värikkäitä ja voimakkaita persoonia, joita yhdistää humaanius, sosiaalisuus ja ajan hermol-la eläminen. Työurat ovat yleensä pit-kiä. Se kertoo siitä, että talossa viihdy-tään, Ulla Tarvainen kertoo.

Julkusen mielestä seuraava työyhtei-söä odottava iso muutos liittyy henkilö-kunnan ikärakenteeseen.

– Puolet henkilökunnastamme on pian eläköitymässä, ja uusi nuori suku-polvi rynnii esiin, sanoo Julkunen.

– Tämä vaihe on todella tärkeä hil-jaisen tiedon säilymisen kannalta. On vaikuttavaa jutella vanhempien kolle-goiden kanssa ja huomata heidän valta-va tietoja kokemusmääränsä. Sitä pää-omaa emme saa päästää tästä talosta karkuun, Tarvainen sanoo.

Vaikka opiston päätehtävä on opet-taminen, lähtökohta on kuitenkin eri kuin normaalikoulussa.

– Täällä koko sisällöntarjonta pe-rustuu uudistumiseen. Emme noudata kiinteitä koulutussuunnitelmia, vaan meidän on jatkuvasti luotava uusia ja kiinnostavia opetussisältöjä ja -muoto-

misen lisäksi opistolla on keksitty yh-distää myös oppiaineita.

– Yhdistimme teatteri- ja kuvataide-kurssien sisältöjä ja voilá, saimme uu-den ja kiinnostavan kurssin perfor-manssitaiteesta, Ulla Tarvainen havain-nollistaa.

Ideoi oma kurssiKurssien ideointiin osallistuvat sekä opiskelijat että opettajat.

– Työväenopiston kantava idea on, että jokainen voi ideoida itselleen sopi-vaa koulutusta. Mikään ei estä esimer-kiksi kaupungin työntekijöitä kerää-mästä vaikka perhokalastuksesta kiin-nostunutta porukkaa, jolle me voimme järjestää kurssin. Kun vielä työnantaja saadaan vakuuttumaan, että kurssitus lisää työmotivaatiota, kustannuksetkin varmasti pienenevät, Tuomikoski in-nostaa.

Lopuksi kaikki haluavat kumota yh-teen ääneen yhden yleisen ennakkokäsi-tyksen.

– Vastoin yleistä luuloa useimmille kursseille mahtuu vielä virallisen ja kii-vaan ilmoittautumisrumban jälkeen-kin. Tilanteet muuttuvat jatkuvasti, ja vapaita paikkoja kannattaa aina kysellä, opettajat kehottavat. •

12

talous


Taloustilanne kiristyy lähivuosina, ja myös budjettikurssia käännetään uuteen suuntaan. Edessä on toimintojen tehostamista, menojen karsintaa ja sähköisten palvelujen sisäänajoa. Kaupunginjohtaja Jussi Pajunen kuitenkin korostaa, että peruspalvelujen laadusta, henkilöstöstä ja sen osaamisesta pidetään jatkossakin huolta.

SELVILLE VESILLE

Helsinki luovii suhdannesumusta

Ei ne suuret tulot, vaan ne pie-net menot”, on yksi vanhan kansan moneen kertaan tes-tatuista talousviisauksista.

Samaa periaattetta nou-dattelee myös kaupunginjohtaja Jussi Pajusen ensi vuoden talousarvioehdo-tus, jonka päätavoite on hillitä viime vuo-sina nopeasti kasvaneita toimintame-noja. Ensi vuoden budjetin loppusum-ma on 4,1 miljardia euroa. Se on 3,6 pro-senttia kuluvaa vuotta enemmän, mutta kääntää takavuosien kulmakerrointa jo selvästi alaspäin.

Taloutta joudutaan tiukentuvasta menokuurista huolimatta paikkaamaan varsin mittavalla lainanotolla ja kunnal-lisveron korotuksella.

Kunnallisveron nosto 18,5 prosent-tiin tuo kaupungin kassaan arviolta 117 miljoonaa euroa lisää. Helsinki ottaa ensi vuonna uutta lainaa 321 miljoonaa eu-roa, ja velkataakka kasvaa jatkossakin.Samalla kuitenkin kiristyy kulukuri.

Vuonna 2012 kaupungin menojen kasvu saisi olla 1,5 prosenttia ja vuonna 2013 enää 1,0 prosenttia.

Henkilöstöstä pidetään huoltaAiempaa tiukempi taloudenpito tietää vyönkiristystä ja toimintojen tehosta-mista kautta linjan. Kaupunginjoh-taja Jussi Pajunen kuitenkin korostaa, että tarvittavat säästöt kerätään kasaan muilla konsteilla kuin perinteisellä juus-tohöylällä ja henkilöstövähennyksillä. Myös taannoiseen strategiaohjelmaan kirjatuista henkilöstöpolitiikan periaat-teista pidetään edelleen tiukasti kiinni.

Kuntalaisille suunnattuja sähköisiä palveluja potkitaan sen sijaan tosissaan eteenpäin, hallintokuntien tietojärjes-telmiä viedään yhteen ja kaupungin kiin-teistöjen käyttöastetta kohennetaan. Monessa kohtaa säästöjen tarkempi per-kaus jää hallintokuntien kontolle.

– Irtisanomisten sijaan suosimme jat-kossakin sisäisiä siirtoja ja erilaisia elä-

teksti TIMO SORMUNEN kuva HELSINGIN KAUPUNGIN AINEISTOPANKKI

keratkaisuja. Etenkin sähköisten palve-lujen myötä vapaaksi jääviä käsipareja siirretään sinne, missä niille on oikeas-ti käyttöä, kaupunginjohtaja tähdentää.

Vakinaiselta henkilöstöltä tämä edel-lyttää valmiutta siirtyä tehtävästä tai toimintayksiköstä toiseen riippumatta siitä, missä virastossa tai liikelaitokses-sa työpaikka on. Pajusen mielestä hen-kilöstön asema korostuu myös budjetin toisessa lähtökohdassa. Säästötarpeista huolimatta kaupungin tarjoamien perus-palveluiden hyvästä tasosta ei tingitä.

Henkilöstöpolitiikassa se tarkoittaa pa-rempaa johtamista ja tuottavuuden ko-hentamista kaikilla tasoilla. Saman yh-tälön kanssa painiskelevat monet muut-kin kunnat ja kaupungit.

– Vanhakantaisesta insinööriajattelusta on päästävä eroon. Sen sijaan meidän on tarjottava palvelua ihmiseltä ihmiselle, Pajunen tähdentää.

Investointitahti pysyy kovanaVaikka Helsingin ensi vuoden talousar-vio on edellisvuosiin nähden punakynän sävyttämä, se on investointien osalta edelleen kunnioitettavaa kokoluokkaa.

Investointien loppusumma on noin 680 miljoonaa euroa eli runsaat 100 mil-joonaa euroa kuluvaa vuotta pienempi. Investoinnit rahoitetaan likipitäen puo-liksi velkarahalla.

Jätkäsaaren, Kalasataman, Kruunu-vuorenrannan, Pasilan, Honkasuon ja Kuninkaantammen uusien asuinaluei-den rakennustöihin käytetään yli 70 mil-joonaa. Talonrakennus- ja korjausinves-tointeihin puolestaan uppoaa eri puolilla Helsinkiä 180 miljoonaa.

– Uusilla asuinalueilla investoimme vahvasti tulevaisuuteen. Pidämme sil-ti edelleen kiinni social mixing -periaat-teesta eli emme halua suunnata tarjon-taamme pelkästään hyvätuloisille, Paju-nen tähdentää.

Ensi vuoden budjetista löytyvät myös muun muassa ruotsinkielisen päivähoi-don siirto opetustoimen alaisuuteen, Husin kaipaama 61 miljoonan lisämää-räraha, ammatillisen koulutuksen lisä-paikat, miljoonapanostukset lasten ja nuorten hyvinvointiin, varautuminen

” Ehdotuksen käsittelyaikataulu Talousarvioehdotus on esitys, jonka pohjalta kaupunginhallitus ja -valtuusto käsittelevät ensi vuoden talousarviota ja päättävät siitä.

29.10. Kaupunginhallituksen talousarvioesitys kaupunginvaltuustolle 3.11. Kaupunginvaltuusto käsittelee talousarviota ensimmäisen kerran 10.11. Kaupunginvaltuusto hyväksyy talousarvion

gallup


teksti OUTI NIEMELÄ kuvat KARI HAUTALA

Tunnetko tulospalkkauksen?KYSYIMME KAUPUNGIN TYÖNTEKIJÖILTÄ, OVATKO HE MUKANA TULOSPALKKIO-JÄRJESTELMÄSSÄ, JA MITEN SE HEIDÄN KOHDALLAAN TOIMII.

vuoden 2012 suuriin yleisötapahtumiin, asiakas-hallintajärjestelmä Ahjon käyttöönotto sekä säh-köisen avustus- ja laskentajärjestelmän uudistus, Laske.

Länsimetro, raitiovaunut ja Malmin sairaala nielevät niinikään lähes 100 miljoonaa euroa.

– Pari viime vuotta olemme elvyttäneet vah-vasti, mutta enää siihen ei ole tarvetta. Varsin-kin isompia liikenne-, puisto- ja liikuntahankkeita siirretään nyt eteenpäin, Pajunen toteaa.

Linjakkailla päätöksillä eteenpäinTiukoista talousnäkymistä huolimatta Pajunen on vakuuttunut, että Helsinki selviää kunnialla edes-sä olevista haasteista. Samalla sillä on mahdolli-suus näyttää mallia muulle Suomelle.

– Olemme päässeet pari vuotta kestäneestä suhdannesumusta, ja horisontissa näkyy kiinto-piste, jonne suunnistaa. Määränpäähän pääsemi-nen vaatii kuitenkin päätöksenteolta linjakkuutta, vaikuttavuutta, mutta myös tiettyä vähäeleisyyt-tä, Pajunen muistuttaa.

Eniten häntä huolestuttaa kaupungin nopea velkaantuminen, etenkin jos nykyisellään ennä-tyksellisen alhainen korkotaso lähtee kiipeämään ylöspäin. Seuraavien kolmen vuoden aikana kau-pungin lainakanta kolminkertaistuu päätyen liki 2,0 miljardiin euroon. Se tarkoittaa runsaan 3 200 euron lainataakkaa jokaista asukasta kohden. Vuonna 2008 lainaa oli vain 620 miljoonaa euroa.

– Korkotason nousu esimerkiksi yhdellä pro-sentilla tarkoittaa 15–20 miljoonan euron lisälas-kua, Pajunen muistuttaa. •

> Lue lisää: www.hel.fi/talousarvio

Kaupunki-fuusioolisi kaikkien etuKAUPUNGINJOHTAJA Jussi Pajunen liputtaa edelleen vahvasti Helsingin, Espoon, Van-taan ja Kauniaisen yhdistämisen puolesta, vaikka vastaanotto naapurikunnissa on ol-lut nihkeä.

Vantaa on edelleen mietteliäs, mut-ta Espoon puolella ajatukset on tyrmätty tuoreeltaan myös uuden kaupunginjohtaja Jukka Mäkelän suulla.

Pajusen mielestä nykyinen toiminta-malli on yksinkertaisesti tullut tiensä pää-hän.

– Toimimme jo nyt monessa kohtaa kuin yksi iso kaupunki. Siksi olisi järkevää kerä-tä myös verotulot yhteen osoitteeseen, hän muistuttaa.

Pajusta huolestuttaa myös kaupunkien sisälle muodostuva moderni kastijako, joka on omiaan lisäämään niiden keskinäistä eriarvoisuutta.

– Tietyt kunnat keräävät asukkaikseen hyvätuloisia veronmaksajia, jotka eivät vält-tämättä edes käytä kunnan tarjoamia hy-vinvointipalveluja. Kuntaliitokset olisivat paras keino estää tätä segregaatiota.

■ RIITTA VENTOtyövoimasuunnittelija,

sosiaalivirastoEn ole tällä hetkellä mukana tulos-palkkauksessa, mutta aikaisempaa kokemusta järjestelmästä minulla

on parin vuoden ajalta. Palkkiomme määräytyi aina koko ryhmän työpanok-

sen mukaan.Mielestäni työssä täytyy aina olla tavoitteita. Kun olimme

mukana tulospalkkiojärjestelmässä, tavoitteiden toteutumista tuli ehkä seurattua tavallista aktiivisemmin. Koko ryhmän voi-min aina pohdimme, olivatko tavoitteet toteutuneet. Tämä oli oikein toimivaa ja loi myös ryhmähenkeä tiimiimme.

■ KARRI VÄLIMÄKIlakimies, sosiaalivirastoEn ole mukana tulospalkkiojärjes-telmässä tällä hetkellä. Pari vuotta sitten työpaikallamme oli kyllä jär-jestelmän kokeilu.

Tulospalkkiojärjestelmä on ihan hyvä asia. Tulosten mittaaminen on tosin välillä haastavaa, kaikkea kun ei voi mitata. Miten esimerkiksi arvioida puhelinkeskuste-lun ”hyötyä”? Ei oikein voi laskea käytyjen keskusteluiden mää-rää, vaan pitäisi pystyä arvioimaan keskustelun sisältöä.

Järjestelmä kannustaa varmasti työntekijöitä arvioimaan omaa työtään. Ehkä mietitään tavallista enemmän, mikä on tär-keää, mikä vähemmän tärkeää.

■ ARTO RIIPINENtekninen asiantuntija, opetusvirastoOlen ollut viitisen vuotta mukana tulospalkkiojärjestelmässä. Tulos-palkkio määräytyy koko ryhmämme työpanoksen mukaan, ja meillä taitaa olla koko yksikkö mukana järjestelmässä.

Mielestäni tulospalkkaus on toiminut kohtalaisesti. Niin kauan kuin se on ollut, aina on jonkin verran lisätienestiä ti-lipussiin kertynyt.

Kaiken kaikkiaan tulospalkkiojärjestelmä on mielestäni mukava lisä palkkatuloihin, kun ei siinä mitään menetäkään.

14

{ eri

koin

en a

mm

atti

}te

ksti

EIJ

A H

IET

AN

EN

kuv

at K

AR

I HA

UT

AL

A


>Riskienhallinnan asiantuntija Mika Häkkinen talous- ja suun-nittelukeskuksesta on muuttanut hiljattain uuteen työhuoneeseensa kaupungintalon ensimmäi-seen kerrokseen. Työhuoneessa on vähän ta-varaa, ja ne ovat hyvässä järjestyksessä.

– Olen vähän kontrollifriikki, Häkkinen myöntää. Ehkä se selittää myös ammatinvalintaa. Riskienhallintaa voi

opiskella muun muassa Laurea-ammattikorkeakoulussa. Monesti riskienhallinnan ammattilaiset työskentelevät esimerkiksi vakuutus-yhtiöissä tai vastaavat yritysten riskienhallinta- ja turvallisuusasioista.

Häkkisen tehtäviin kuuluu kaupunkikonsernin riskienhallinnan kehit-täminen ja vakuutusrahastokorvausten valmistelu. Lisäksi työ sisältää ris-kienhallintaa ja vakuuttamista koskevien erilaisten selvitysten ja arviointien tekemistä.

– Toimin myös riskienhallinnan koordinaatioryhmän sihteerinä eli valmis-telen kokoukset. Ryhmään kuuluu edustajia virastoista ja liikelaitoksista, hän sel-vittää.

Koordinaatioryhmän tehtävänä on ohjata ja kehittää riskienhallinnan toteutta-mista ja suunnitella työkaluja ja menetelmiä riskien tunnistamiseen ja arviointiin.

Riskienhallintaan liittyy tietysti myös raha.

Riskien hallitsija

Mika Häkkinen on riskienhallinnan ammattilainen. Työssä tarvitaan

sosiaalisia kykyjä ja avointa mieltä.

ympäristö

15

– Merkittävin yksittäinen vahinko viime vuon-na oli Rautatientorin vesivahinko, josta aiheutui noin viiden miljoonan euron vahingot. Onneksi henkilövahingoilta vältyttiin, Häkkinen sanoo.

Vapaa-aikana Mika Häkkinen on kuitenkin kuuluisan kaimansa kaltainen ja uhmaa vaaroja. Harrastuksiin nimittäin kuuluu maastopyöräi-lyn ehkä vauhdikkain alalaji, fillarienduro. Pää-osin alamäkeen ajettavassa lajissa on tavoittee-na päästä puiden ja kivien väleihin merkitty rata mahdollisimman nopeasti alas. Talvella harras-tuksena on lumilautailu.

Ajankohtaisia riskejäHäkkisen mukaan parasta hänen työssään on haasteellisuus ja monipuolisuus ja se, että saa tehdä työtä eri alan asiantuntijoiden kanssa.

Työssä tarvitaankin rutkasti sosiaalisia taito-ja, kykyä käyttää verkostoja sekä roppakaupalla avointa mieltä.

– Sosiaaliset taidot ovat tärkeitä, jotta tulee toi-meen erilaisten ihmisten kanssa. Avointa asen-netta tarvitaan siksi, että pitää olla valmis otta-maan selvää asioista. Kaupungin toimintaan liit-tyy hyvin erityyppisiä riskejä.

Työ riskienhallinnassa on laaja-alaista, mutta samalla se kattaa yksittäisten toimintojen kuten Helsingin Sataman tai taidemuseon riskienhal-lintaa sekä kytkeytyy koko kaupunkikonsernin talouden ja toiminnan suunnitteluun.

– Kaupunkikonsernin tasolla suurimmat ja ajankohtaisimmat riskit liittyvät talouden taan-tuman vaikutuksiin, toiminnan jatkuvuuteen sekä omaisuus- ja vahinkoriskeihin. Henkilös-töön liittyviä riskejä ovat muun muassa eläköity-minen ja työntekijöiden osaamisen varmistami-seen liittyvät haasteet, Häkkinen selvittää.

Kuulostaa vaikealta? Häkkisen mukaan maa-laisjärjellä – tai siis kaupunkilaisjärjellä – pärjää pitkälle.

– Riskienhallinta on kuitenkin melko yksin-kertaista puuhaa. Pitää pyrkiä arvioimaan toi-

mintaan liittyvät riskit ja mahdollisuudet. Sen jälkeen päätöksen tekeminen on jo

paljon helpompaa. •

>Hankintakeskus tekee viikoit-tain päätöksiä, jotka vaikutta-vat ympäristön hyvinvointiin. Se puntaroi kaikissa tekemis-sään yhteishankinnoissa, mi-

ten kestävä kehitys voidaan ottaa huomioon.Helsingin ekologisen kestävyyden ohjelmassa

on määritelty, että ympäristöseikat on muistettava muun muassa pesu- ja puhdistusaineiden, siivouspal-velujen sekä tietokoneiden ja muiden laitteiden han-kintapäätöksissä.

– Toimiston monitoimitulostimien hankinnois-sa on vertailtu energiankulutusta, ja sitä on käytet-ty valintakriteerinä kilpailutuksissa. Kehitämme ja tarkennamme koko ajan ekovertailuissa käy-tettäviä mittareita ja arviointitapoja, kertoo hankintakeskuksen ympäristöasiantuntija Perttu Pohjonen.

Ympäristökriteerit osana arkeaTehdyt ratkaisut tuntuvat virastojen ja lii-kelaitosten arjessa esimerkiksi pienentynei-nä sähkölaskuina. Pohjonen pitää ympäristö-kriteereitä tärkeänä osana arkista päätöksente-koa, vaikka yksittäinen työntekijä ei välttämättä niitä jokapäiväisessä työssään havaitse.

– Kestävän kehityksen periaatteet ovat osa ajan henkeä, enkä ole kenen-kään huomannut niitä vastustaneen. Toi-saalta olemme havainneet, ettei periaatteiden huomioiminen päätöksenteossa ole aina yksin-kertaista, vaan välillä melko haastavaa.

Läheskään kaikilla tuotteilla ei ole ympäris-tömerkkiä, ja eri tuotteiden ja tarvikkeiden eko-ominaisuuksien vertailu voi olla mutki-kasta. Eri ympäristömerkkienkin sisältö ja kriteerit vaihtelevat tuotteesta toiseen ja joskus jopa tuoteryhmien sisällä. Ekologi-sen kestävyyden lisäksi sosiaalinen ja eetti-nen vastuu on otettava huomioon.

Vaivannäkö tuottaa myös tulosta: kun ympäris-tömerkein varustettuja tuotteita on otettu sopimus-tuotteiden valikoimaan ja logistiikkakeskuksen va-rastoon, kaupungin yksiköt ovat tilanneet näitä tuot-teita enemmän kuin etukäteen on osattu odottaa.

– Esimerkiksi elintarvikehankinnoissa olemme saaneet valikoimiin eettisillä sertifikaateilla merkit-tyjä tuotteita. Niiden elinkaarta tutkittaessa on pyrit-ty varmistamaan, että tuotannossa noudatetaan rei-luja periaatteita ja ympäristöä säästäviä menetelmiä.

Toteutumista pidetään silmälläHelsingin kestävän kehityksen periaatteet on kirjat-tu moniin kaupunginvaltuuston ja -hallituksen stra-tegioihin ja linjauksiin. Tarkoitus on, että tavoitteet eivät jää pelkiksi hyviksi toiveiksi: valmisteilla ole-vassa hankintastrategiassa ja ympäristöpolitiikassa määritellään, miten hankintoja ja kilpailutuksia mi-tataan, seurataan ja kehitetään.

– Ympäristökriteerit ovat tulleet jäädäkseen. Ny-kyään olisi jo vaikea kuvitella, että ne sivuutettaisiin täysin. Sekä poliitikot, virkamiehet että kaupunkilai-set pitävät ympäristöasioiden huomiointia erittäin tärkeänä, Pohjonen arvioi. •

> Lisätietoja hankintakeskuksen Helmestä > Hankintakeskus > Kestävä kehitys ja hankinnat


■ Sadetta saadaan? Mika Häkkisen mukaan riskienhallinnassa pärjää pitkälle terveellä järjellä.

Ympäristön etu painaa hankinnoissa

Kestävä kehitys kuulostaa hyvältä juhlapuheissa, mutta se on myös arvokkaita arjen päätöksiä kaupungin hankintojen parissa. Käytännön tilanteissa

se tarkoittaa energiapihin tulostimen tai biohajoavan pesuaineen valintaa kymmenien eri vaihtoehtojen joukosta.

teksti ILPO SALONEN kuva ISTOCKPHOTO

niksikisaan!niksikisaan!ympäristö-ympäristö-

Osallistu

Kerro niksi! LÖYTYYKÖ SINUN työpaikaltasi ympäristöä sääs-tävä niksi, jota voit suositella muillekin? Näppärä ekopyörä tai tapa niitata hukkaprintit muistiin-panovihkoiksi? Tai muistisääntö, millä kaikki huo-maavat sammuttaa valot lähtiessään?

Kerro vinkki muillekin ja osallistu Helsingin Hengen ympäristöniksikisaan! Voit voittaa työ-yhteisöllesi kestävän kehityksen palkintoja.

Ehdotukset voi lähettää sähköpostitse 30.11. mennessä:[email protected] Voittajan valitsee Ekotukitiimi, jonka toiminnasta kerromme enemmän numerossa 1/2011.

Yhtä juhlaa


teksti OUTI NIEMELÄ JA MAIJA KAJANTO kuvat TEEMU KUUSIMURTO

Koko perheen traditio

Linnanmäkion odotettu

juttu

Mauno Kenttä

Nea Lindberg

& Marja Kenttä

Anu Koskinen &

Työpaikoille kuuluu tänä syksynä rapujuhlia, karuselleja ja auringonlaskuja saaristossa.

Katsaus kaupungin juhlaperinteisiin kertoo, miten arki laitetaan hetkeksi hyllylle

ja nautitaan yhdessäolosta.

Aurinko hellii syyskuun alun iltana ter-veyskeskuksen väkeä. Lapset juoksevat edeltä jonottamaan, vanhempia täytyy vähän houkutella mukaan laitteisiin. On

käynnissä jokavuotinen Linnanmäki-virkistysilta ter-veyskeskuksen työntekijöille ja heidän perheilleen.

– Kyllä me odotamme tätä kovasti joka vuosi. Aa-mulla kun menin herättämään 9-vuotiasta poikaam-me, ensimmäinen kommentti oli ”Huomenta äiti, tä-nään on Lintsi-päivä!”, kertoo lähihoitaja Anu Kos-kinen.

Vaunuista alkuillan tunnelmaa tarkkaileva Koski-sen tytär Nea Lindberg ilmoittaa lempilaitteikseen hepparadan ja karusellin.

– Hauskaa on myös se, että täällä törmää aina tut-tuihin, Koskinen jatkaa.

Monia ilahduttaa, että tapahtuma on koko per-heen yhteinen.

– On mukavaa, kun siipatkin saavat tulla mukaan, toisin kuin yleensä tällaisissa työpaikan juhlissa, ave-cina paikalle saapunut Mauno Kenttä sanoo.

– Olemme tainneet olla yhdessä täällä joka vuosi, kun tapahtuma on järjestetty. Täällä on ihana tun-nelma, ja säätkin ovat usein suosineet. Kyllä tämä on sellainen loppuhuipentuma kesälle, terveydenhoitaja Marja Kenttä juttelee.

■ Hattara maistui Julia Santalalle laitteissa käynnin välissä. Lohikäärme vei tytön laitevertailussa ykkössijan.

■ Joonas Enonkoski nauttii vauhdin hurmasta isoisänsä kanssa.

Lea, Antti & Ilkka Lappeteläisen perhe

Tapahtumaa on odotettu myös Lappete-läisten perheessä.

– Monesti käymme Linnanmäellä jo aiemmin kesällä, mutta nyt kukaan ei tainnut piipahtaa kesälomien aikana. Kyllä tätä siis jo odotettiin, kertoo Antti Lappeteläinen.

Perheen pojalla Ilkalla on aivan uusi näkökulma tämän vuoden juhlaan:

– Alan nyt vasta päästä sisään isom-pien laitteisiin pituuteni vuoksi. Oli kiva käydä ensimmäistä kertaa esimerkiksi Raketissa.

Illan aikana ovat auki myös SeaLife puoleen hintaan sekä Kino-elokuvateat-teri. Elokuvan oli jo ehtinyt nähdä Joo-nas Enonkoski, joka oli liikkeellä iso-isänsä kanssa. Laitteet veivät silti voi-ton. Joonaksen illan kohokohta oli kyyti vuoristoradassa, Linnanmäen vanhim-massa ja suosituimmassa laitteessa.

Koko väen juhlaTerveyskeskuksen toimitusjohtaja Mat-ti Toivola kertoo, että idea yhteisjuhlas-ta huvipuistossa lähti kehittymään vuo-sia sitten terveyskeskuksen suu-resta henkilöstömäärästä.

– Terveyskeskuksen palveluksessa on yhteensä noin 9 000 ihmistä. Mietimme, olisiko mahdollista järjestää näin isolle porukalle tapahtuma, jonne kaikki voi-sivat tulla.

Asiaa tiedusteltiin Linnanmäen toi-mitusjohtajalta, joka kertoi, että koko huvipuisto olisi mahdollista vuokrata.

– Se on yksi ainoita tarpeeksi isoja paikkoja tällaiselle henkilömäärälle. Ja Linnanmäki on paikkana sellainen, jon-ka suhteen kaikilla on hymy herkässä – sinne oli lapsenakin aina kiva mennä! Linnanmäen taustalla olevan Lasten Päi-vän Säätiön tarkoitusperät myös sopivat hyvin meidän tavoitteisiimme.

Huvipuistoon kokoontuminen tarjo-aa paitsi hauskoja hetkiä oman perheen kanssa, myös yhteisöllisen kokemuksen.

– Linnanmäki-päivästä syntyy iso me-kokemus, ja se on tärkeää, Toivola toteaa. >>

teksti MAIJA KAJANTO kuvat JUUSO NORONKOSKI


Saariston rauhaan

Kun työpaikalle kuuluvat olen-naisesti riikinkukkojen äänet, villieläinten karjunta ja suuri vierasmäärä, voisi luulla, että

kesän päätöksessäkin olisi eläimellistä me-noa. Sen sijaan Korkeasaaren kesä päättyy

saariston hiljaisuuteen, jossa auringonlasku on varma merkki kiireisen kesäkauden lop-pumisesta.

– Kesäkauden päätösristeily Tirmooli on yksi pitkäaikaisimpia juhlatraditioita, joita Korkeasaaressa on. Kausi on saatu onnelli-sesti päätökseen ja sitä juhlitaan veneellä, joka sinänsä on hyvin arkinen väline – useimmat työntekijät poistuvat sillä työ-paikoiltaan joka päivä. Mutta risteilylle läh-tiessä vene onkin äkkiä aivan erilaisessa roo-lissa. Se on vähän kuin vuokraisi raitiovau-nun juhlavälineeksi, eläintarhalehtori Taru Vuori kuvailee.

Kesän turistikausi on vakituisen henkilö-

kunnan, kuljetusyrittäjien ja ravintola- sekä kahvilayrittäjien yhteinen ponnistus. Vis-pilä-laivalla päättäjäisristeilylle lähtee noin sata ihmistä. Illan aikana on ohjelmaa ja va-paata seurustelua, mutta pääasiallisesta oh-jelmanumerosta vastaa kuitenkin kaunis itäsaaristo.

– En tiedä kuka meitä suojelee, mutta hy-vin usein risteilyllä on ollut tyyniä, kauniita syysiltoja. En muista, että kertaakaan olisi ollut syysmyrskyä. Tunnelma on hyvin ren-to ja irtonainen. Kun tyynellä ilmalla kat-soo merellä auringonlaskua, siihen joten-kin konkretisoituu se, että kesä on lopussa, Vuori kiteyttää.

Helsingin seudulla on niin pal-jon hienoja kartanoita ja juhla-paikkoja, että niihin olisi synti olla tutustumatta. Tätä mieltä

ollaan ainakin ympäristökeskuksessa, jon-ka vuosittaiset kesän päätösjuhlat vietettiin tänä vuonna Stansvikin kartanossa.

Ympäristökeskuksen kesäjuhlat sijoittu-vat elokuulle, jolloin ihmiset palaavat lomil-ta töihin. Samasta syystä suurin vastuu juh-lajärjestelyistä lankeaa niille, jotka ovat ke-sän töissä.

– Perinteisesti meillä on valittu kesä-työntekijöiden joukosta kesätyttö ja -poika, jotka huolehtivat juhlajärjestelyistä. Mut-ta näin ison tapahtuman organisoimisessa

on kahdelle ihmiselle aika iso työ. Nyt meil-lä valittiin toisen kerran kesätyöntekijöistä kesätoimikunta, ja juhlat järjestettiin seitse-män hengen porukalla, kertoo terveystar-kastaja Tiina Hakkarainen ympäristökes-kuksesta.

– Oli hyvä, että järjestäjiä oli isompi joukko. Näin ehti tehdä myös niitä oikeita töitä, joi-ta tekemään tänne oli kesäksi tullut, tutki-musavustaja ja juhlatoimikunnan jäsen Iina Remonen naurahtaa.

Joukkoliikennettä ja lähiruokaaYksi juhlapaikan kriteereistä on ympäristö-keskuksen hengen mukaisesti se, että juhla-paikalle pitää päästä julkisilla kulkuneuvoil-la. Myös ruokahankinnoissa on haluttu pa-nostaa herkullisuuden ja huokeuden lisäksi pieneen hiilijalanjälkeen.

– Pilkoimme salaatit itse, mutta jälkiruo-ka ja leipä haettiin lähileipomosta. On mu-kavaa, kun voi tukea lähiseudun pieniä yrit-täjiä ja ruoat saivat paljon kiitosta, projekti-assistentti Teresa Valonen kertoo.

Ohjelmassa oli perinteisesti puheita, ruo-kailua, saunomista ja grillaamista. Lisäksi kesätyöntekijät olivat ideoineet rastiradan, jossa joukkueet ratkoivat visaisia kysymyk-siä ja kuva-arvoituksia. Parhaat joukkueet luonnollisesti palkittiin.

– Kesän päätösjuhla on sosiaalinen ta-pahtuma, jossa tutustuu kesätyöntekijöihin ja viraston henkilöihin. Töissä ollaan aika tii-viisti yksiköittäin, mutta tämä on hyvä tilai-suus tavata muitakin, Tiina Hakkarainen to-teaa.

Ympäristönehdoilla

Talkoovoimin kartanomaisemiin

Vauhdikkaasti Vispilällä

■ Ympäristökeskuksen kesä huipentui Stansvikin kartanoon. Kesätyöntekijöistä koottu järjestäjä-porukka sai paljon kiitosta työstään.

Yhtä juhlaa


>Tietoa vuokrattavista paikoista löytyy esimerkiksi sivulta www.visithelsinki.fi> Suomeksi > Matkailija> Sinulle> Juhlan järjestäjille

> Vinkkejä ruoista, juomista ja muista juhlan elementeis-tä löytyy Marttaliiton sivuilta www.martat.fi

Rapujahyvässä seurassa

Hallintokeskuksen perin-teisiin syysjuhliin kuuluu saksiniekkoja ja hilpeitä juomalauluja. Näillä saa-

daan hauskat pirskeet aikaiseksi, mutta miksi juuri rapujuhlat?

– Moni on sanonut, ettei ole koskaan päässyt rapujuhliin. Niinpä päätimme, että nyt pääsee, hallintokeskuksen vies-tintäsuunnittelija Mika Lappalainen ja tiedotusneuvoja Liisa-Lotta Wirma-neva kertovat.

Ensimmäiset hallintokeskuksen ra-pujuhlat järjestettiin muutama vuosi sitten Aino Acktén huvilalla. Sittemmin rapuja on nautittu muun muassa Villa Kivessä, ja tänä vuonna tunnelmallisen juhlatilan tarjosi Suomenlinnan Susisaaren Ruutikellari.

Yksi rapujuhlien traditio on parhaan snapsilasin palkit-seminen. Tänä vuonna myös valittiin juhlien Mr ja Miss Saksiniekka: kriteereinä olivat käyttäytyminen illan aika-na, pukeutuminen ja mukanaolo juhlissa. Juhlien ruoka-tarjoilut tulivat Palmiasta.

– On helppoa operoida tutun toimijan kanssa. Palmiaa voi kyllä suositella yhteistyökumppaniksi! He mukautuivat toiveisiin ja olivat todella joustavia, Lappalainen kiittelee.

Järjestäjien mukaan tärkeintä juhlassa on tunnelma.– Se ei saa olla jäykistelevä vaan mahdollisimman ren-

to. On ollut mukava huomata, että juhlissa tulee puhuttua paljon muusta kuin työasioista! Jos teeman eteen on näh-ty vaivaa ja fiilis on oikea, se tekee paljon, Wirmaneva ki-teyttää.

Yksi palkitsevimmista hetkistä on, kun osallistujat saa-puvat juhlatilaan.

– Se ihmisten fiilis, kun he katsovat ja ihailevat tilaa, se on palkitseva hetki. Siitä starttaavat hyvät juhlat, Lappalai-nen toteaa. •

Tärkeintä on tunnelma

■ Ruutikellari Suomenlinnan Susisaaressa tarjosi puitteet hallintokeskuksen rapujuhlille.

333

222222222

Mistä on hyvät juhlat tehty? Kokeneiden juhlajärjestäjien vinkit onnistuneelle tilaisuudelle.

hyvässä seurassa 111

kuvat Mika Lappalainen

■ Musiikki, valaistus ja koristeet tekevät tunnelmallisen juhlan.

> Muista teema ja koristelut!

Ne tekevät juhlatunnelman.

> Mieti ohjelman määrä

tarkkaan. Osa juhlijoista

haluaa ohjelmaa, osa ei,

mutta ainoa, mistä

tosissaan valitetaan,

on se, jos ohjelmaa on

liikaa eikä seurustelulle jää

lainkaan aikaa.

> Laske tarkasti, minkä verran

ruokaa mahdollisesti menee.

> Harkitse, voidaanko osa

ruoista tehdä itse; se säästää

runsaasti rahaa.

> Muista laittaa juomat ajoissa

kylmään!

> Mitä paremmin

ennakkovalmistelut on

tehty, sitä rennommat

juhlat.

> Tarkista kalenteri kilpailevien tapahtumien varalta. Rapujuhlien piti olla viikkoa aiemmin, mutta kun kyseisenä viikonloppuna oli Taiteiden yö, jouduttiin juhlia siirtämään.

> Ole ajoissa liikkeellä juhlapaikan varaamisessa. Parhaat paikat menevät nopeasti!

> Tiedota asiasta ajoissa. Näin halukkaat voivat järjestää työvuoronsa ja pääsevät juhliin.

> Jos juhlapaikka on kauempana, logistiikka pitää suunnitella huolellisesti.

> Varaa riittävästi tekijöitä,

yhdelle tai kahdelle isot

juhlat ovat liian suuri urakka.

> Valitse järjestäjäporukkaan

joku, joka on ennenkin

järjestänyt juhlia.> Pidä riittävä määrä

kokouksia, jotta kaikille

muodostuu juhlistayhteinen näkemys.

> Valitse tapahtumapaikka

ajoissa. Paikan ympärille

rakentuvat ruoka, ohjelma ja muut juhlan

elementit.

20

kaffella


Tulospalkkiot kiinnittyvät tavoitteisiin

n Sari Kuoppamäki ja Asta Enroos muistuttavat, että tulospalkkiojärjestelmä ei ole mikään erillinen temppu, vaan kiinteä osa johtamista ja tuloskortteja.

21

”Koko työyhteisö hyötyy siitä, että tavoitteet ovat selkeät. Tietoisuus tavoitteista motivoi jo itsessään.”

Kun työyhteisö puhaltaa yhteen hiileen, tavoitteet toteutuvat. Hyvä johtaja ymmärtää toimivan tulospalkkauksen arvon.

>K aunis aamuaurinko paistaa Kallion vi- rastotalon kahvilaan, jossa henkilöstökes- kuksen palvelussuh-

depäällikkö Asta Enroos ja sosiaalivi-raston henkilöstöpäällikkö Sari Kuop-pamäki keskustelevat tulospalkkiojär-jestelmän kehittämisestä.

– Eri virastojen tulospalkkiojärjestel-mät ovat kirjavia keskenään. Meillä on tarve yhdenmukaistaa henkilöstömää-räyksiä. Perusasetelmaa ei kuitenkaan ole tarkoitus muuttaa. Kyse on järjestelmän päivittämisestä ja erilaisten painotusten esiin nostamisesta, Enroos kertoo.

– Uusissa ohjeissa korostuu se, että tulospalkkiojärjestelmä ei ole mikään erillinen temppu, vaan kiinteä osa johta-mista ja tuloskortteja. Järjestelmä liittyy kiinteästi toiminnan tavoitteisiin, Kuop-pamäki jatkaa.

Nykyinen järjestelmä on myös koettu hallinnollisesti raskaaksi. Nyt pyritään löytämään keinoja sen keventämiseksi.

– Tulospalkkiojärjestelmän valmiste-luprosessia pyritään yhä tiiviimmin ni-vouttamaan koko kaupungin talouden ja toiminnan suunnitteluprosessiin. Pro-sessin muuttaminen näin isossa organi-saatiossa vie kuitenkin aikaa. Vaatii pal-jon viilausta, että muutos saadaan toimi-vaksi ja istumaan normaalin suunnitte-lujärjestelmän kanssa, Enroos sanoo.

Mihin tällä kehitysprosessilla sitten käytännössä tähdätään?– Palkitsemisjärjestelmien pitää lähteä strategioista ja tukea niitä. Tavoitteena on myös saada entistä paremmin mu-kaan kaupungin johdon ja poliitikkojen asettamia tavoitteita. Näin tehdään ny-kyisinkin, mutta kun tulospalkkiojärjes-telmän laatiminen kytketään tiiviimmin tähän suunnitteluprosessiin, asiat lin-kittyvät vahvemmin toisiinsa.

Kaupunki nähdään yhtenä työantaja- na, joten tärkeää on myös järjestelmän henkilöstöehtojen jämäkkä yhdenmu-kaistaminen.

– On pohdittava, millä edellytyksillä henkilö kuuluu etujen piiriin, kuinka pit-kää palvelussuhdetta edellytetään, mikä on poissaolojen vaikutus palkkioihin tai mitkä ovat eläkeläisten tulospalkkion piiriin kuulumisen ehdot. Haetaan yhte-näistä tapaa, Enroos sanoo.

Virastojen tulospalkkio-periaatteetpähkinän-kuoressa> Kaupungin palkitsemisjärjestelmä

muodostuu aineellisista ja aineetto-mista osista. Aineellinen osa koostuu palkasta ja henkilöstöeduista. Palkka jakaantuu tehtävän vaativuu-den perusteella määräytyvään sekä henkilökohtaiseen osaan. Aineeton osa koostuu työelämän laatuun liittyvistä asioista.

> Palkkiot voivat olla joko ryhmä- tai yksilökohtaisia. Tulospalkkio on erillinen ryhmäpalkkio, joka mak-setaan viraston tai yksikön tulosten perusteella kerran vuodessa.

> Tulospalkkiojärjestelmään kuulu- minen edellyttää 3–6 kuukauden yhtäjaksoista palvelussuhdetta. Palkkio määräytyy suhteessa työssä-oloaikaan.

> Tulospalkkioita maksetaan vain palkkioiden maksamisajankohtana kaupungin palveluksessa oleville. Poikkeuksena ovat eläkkeelle jääneet henkilöt.

> Lisätietoja: Helmi >Henkilöstö > Palkitseminen


– Yksi tärkeä asia uusissa ohjeissa on katsaus koko palkitsemisjärjestelmään. Meillä on paljon palkitsemiskeinoja, joi-ta käytetään eri tilanteissa, esimerkiksi nopean palkitsemisen keinot, Kuoppa-mäki sanoo.

Hän korostaa myös sitä, että uusiin ohjeisiin tulee merkintä tuottavuusmat-riisista tulospalkkiojärjestelmän kritee-rinä.

– Tuottavuusmatriisi sisältää esimer-kiksi taloudelliset tulokset, asiakastu-lokset ja henkilöstön hyvinvoinnin mit-tareita. Esimerkiksi sosiaalivirastossa voivat jatkossa kuulua tulospalkkiojär-jestelmään ne yksiköt, joissa tulosmat-riisilaskenta on käytössä.

Tulospalkkiojärjestelmä on yksi väline esimiehille käydä keskustelua henkilös-tönsä kanssa ja kertoa tavoitteista, mut-ta mitä yksittäinen kaupungin työnteki-jä konkreettisesti hyötyy muutoksesta?– Jokainen työntekijä tietää, mitä omas-sa yhteisössä odotetaan. Parhaimmil-laan prosessi etenee niin, että keskuste-lua käydään henkilöstön kanssa jo vuosi-tavoitteiden suunnitteluvaiheessa, ja henkilöstö pääsee mukaan vaikutta-maan. Jos ajatuksia ei ihan suoraan saa-da mukaan, niin ainakin ymmärrys ja tietous odotuksista lisääntyy, Enroos sa-noo.

– Tietenkin yksittäinen työntekijä hyötyy myös niin, että onnistumisista palkitaan. Kun pääsee tavoitteisiin, on mahdollisuus palkkioihin, Enroos lisää.

Selkeä tulospalkkiojärjestelmä on hyvä johtamisen ja yhteistoiminnan kehittä-misen muoto. Siitä on kiistatta hyötyä, oli työyhteisö sitten jo valmiiksi toimi-va tai ei. Suurten virastojen kirjavat käy-tännöt eri yksiköiden välillä luovat omat haasteensa, joihin tulospalkkiojärjestel-mä tuo avun.

– Sosiaalivirasto on suurin virasto, ja meillä on pidetty ehdottoman tärkeänä

teksti STiina HonKamaa kuvat JarKKo VirTanen

ja henkilöstön oikeudenmukaisuuden kannalta välttämättömänä, että jatkossa yksiköitämme on enemmän yhtenäisen tulospalkkiojärjestelmän piirissä, Kuop-pamäki sanoo.

Usein unohdetaan, että tulospalkkio-järjestelmään liittyy aina riski. Voiko käydä niin, että palkkioita ei voidakaan maksaa? – Riski pitää hyväksyä, se kuuluu järjes-telmän luonteeseen. Valitettavasti jos-kus on saattanut käydä niin, että palk-kioita ei ole voitu maksaa, vaikka on ke-hitytty ja tehty tuloksia. Järjestelmän tulisikin olla omarahoitteinen. Joka ta-pauksessa koko työyhteisö hyötyy siitä, että tavoitteet ovat selkeät ja käydään keskustelua oman yksikön tilanteesta ja suunnasta. Uskon, että tietoisuus tavoit-teista jo itsessään motivoi työntekoon, Enroos sanoo.

Asia on nyt siis valmisteilla, eikä isoa laivaa käännetä ihan käden käänteessä. Millä aikataululla kehitystyö toteutuu?– Strategisen palkitsemisen ohjausryh-mä on nyt käsitellyt esitystä. Seuraavak-si se menee yhteistoimintamenettelyyn, jolloin eri henkilöstöjärjestöjen kanssa käydään esitystä läpi. Toivomme, että meillä olisi kaupunginjohtajiston päätös asiasta lokakuun alussa. Uudet periaat-teet astuvat voimaan 2011 alusta lukien, Enroos sanoo.

– Aikataulu on sikäli haastava, että tulospalkkioiden käyttöönotosta pääte-tään maaliskuussa, kun jo neljäsosa vuodesta on mennyt. Hyvä olisi, jos pää-töksen saisi tulosbudjettien laadinnan kanssa samaan aikatauluun, Kuoppamä-ki sanoo.

Kehitystyön toteutumisessa siis kes-tää vielä tovin. Kaupungin tulospalk-kausjärjestelmä on kuitenkin jo nyt as-keleen verran edellä monia muita.

– Kaupunki on jo nyt kuntasektorilla edelläkävijä tässä ja on varmasti jatkos-sakin, Kuoppamäki sanoo.

– Meillä on virastoja ja liikelaitoksia, jotka ovat käyttäneet tulospalkkiojärjes-telmää vuosia. Kaupungilla on valtavas-ti kokemusta ja osaamista järjestelmän käyttöön liittyen. Se on koettu hyväksi työvälineeksi sekä johtamisen että pal-kitsemisen yhdistämiseksi, Enroos ki-teyttää. •

22

palvelu


teksti KATJA PESONEN kuvat JUHO KUVA

Yhdessäkoulutiellä

Pohjois-Haagan ala-asteen ideologian mukaan oppiminen on yhteistyötä. Niinpä koulunkäyntiä ei haluta jättää pelkästään lapsen harteille, vaan koulu, koti ja oppilas toimivat tiiviinä verkostona.

Pohjois-Haagan ala-asteen koulu pokka-si elokuussa palkintopokaalin Helsin-gin vanhempainyhdistysten alueyhdis-tyksen Helvaryn kilpailussa. Siinä etsit-tiin helsinkiläisiä kouluja, joissa kodin ja

koulun yhteistyö on laadukasta ja saumatonta.Rehtori Esa Tammi, vanhempainyhdistyksen

puheenjohtaja Laura Kulikoff ja johtokunnan pu-heenjohtaja Reeli Karimäki ovat syystäkin mielis-sään.

– Tässä koulussa tehdään paljon töitä koulun ja kodin yhteistyön eteen. Hyvä opettaminen tarvit-see tätä yhteistyötä, Karimäki toteaa.

Palkinto kasvattaa motivaatiota tehdä oppimi-sesta entistä hauskempaa ja vaivattomampaa. Täs-sä vanhemmat ovat suuressa roolissa.

– Pitkään on ollut vallalla käsitys, että lasten kuu-luu hoitaa koulu itse. Vastuun tulisi kuitenkin siir-tyä lapselle vähitellen. Vanhempien olisi kunnioi-tettava lapsen päivätyötä eli auttaa läksyissä, jär-jestää tälle tarpeeksi aikaa niiden tekoon sekä huo-lehtia lapsen ravinnosta ja levosta, jotta hän jaksaa. Aikuisten positiivinen kiinnostus lapsen asioita kohtaan tuo turvallisuutta sekä lisää onnistumisen halua ja iloista otetta elämään, sanoo Karimäki.

Kynnys matalalleKodin ja koulun välinen yhteistyö tarkoittaa Poh-jois-Haagan ala-asteen koulussa ennen kaikkea yh-teydenpitoa ja osallistumista. Sen ohjenuoraksi koulussa on määritelty kolme pääkohtaa: oppilaan taso, luokan taso ja koulun taso.

Oppilaan tasolla on ensisijaisena vanhemman ja koulun välinen matala kynnys pitää yhteyttä lapsen asioista. Vanhemmat käyvät vanhempainvarteissa ja -illoissa, kuluttavat reissuvihkoa, soittelevat ja ovat yhteydessä sähköpostitse.

Monesti mielletään, että vanhemmat ja koulun henkilökunta juttelevat silloin, kun oppilaalla on jonkinlaisia ongelmia. Pohjois-Haagassa vuorovai-kutus vanhempien, opettajien ja rehtorin välillä on kuitenkin jatkuvaa, ja ajatuksia vaihdetaan myös positiivisista tapahtumista.

– Lapset ovat mukana keskusteluissa aina kun mahdollista, ja he saavat äänensä kuuluviin. Lap-selle on erittäin tärkeää tulla kuulluksi, Karimäki muistuttaa.

– Ja jos ongelmia onkin, asiat tuppaavat selviä-mään kaikkien kokoontuessa saman pöydän ää-reen, jolloin lapsi saa kertoa oman näkökulmansa, Tammi tähdentää.

Luokan tasolla on helpotettu koululaisten van-hempien keskinäistä yhteydenpitoa, jotta vanhem-mat voivat keskustella luokkansa asioista toistensa kanssa. Tämä auttaa myös jakamaan vastuuta op-pimisesta ja kasvatuksesta tasaisesti opettajien ja vanhempien välillä.

Koulun taso käsittää vanhempien osallistumisen koulun toimintaan esimerkiksi vanhempainyhdis-tyksen ja johtokunnan riveissä. Oppilailla taas on oppilaskunta. Vanhemmat ja oppilaat pääsevät tar-kastelemaan arviointeja ja suunnitelmia, ja niistä tiedotetaan yleisesti.

Hyvään yhteistyöhön kuuluu, että niin vanhem-milla kuin koulun henkilökunnallakin on yhteisiä tavoitteita, ja päämääriin pyritään viisaat päät vie-rekkäin. Joukossa on voimaa.

Kyläyhteisön jalanjäljilläYhteistä toimintaa ei kuitenkaan ole täytetty pel-kästään tavoitteilla, Haagassa osataan myös pitää hauskaa. Koulu on kuin kyläyhteisö. Siellä järjes-tetään lukuvuoden aikana esimerkiksi konsertteja, kirpputoreja, kouluruokamaistiaisia vanhemmille,

■ Pohjois-Haagan ala-aste pokkasi elokuussa pokaalin hyvästä koulun ja kodin välisestä yhteistyöstä. Reeli Karimäen, Esa Tammen ja Laura Kulikoffin mukaan joukossa on voimaa.

>


jo perinteeksi muodostuneet Kaamoshipat Halloweenin aikaan ja vuosittain helmikuus-sa pidettävät Helmimarkkinat.

– Näihin tapahtumiin koko perhe voi tulla yhdessä. Lapset tuntevat olonsa turvalliseksi nähdessään, kuinka me kaikki aikuiset sekä kotona että koulussa pidämme yhdessä heis-tä huolta, ja että koti ja koulu ovat samalla puolella tekemässä työtä juuri heidän hyväk-seen, Tammi sanoo.

Läksyjen merkityskerrottavaHelvary-kilpailua varten Pohjois-Haagan ala-asteella kehitettiin läksyprojekti, jossa ko-rostetaan vanhempien tukea lapsen läksyjen teossa. Aikuiset auttavat ongelmakohdissa,

kuulustelevat ulkoläksyjä, keskustelevat teh-tävistä lapsen kanssa ja ennen kaikkea järjes-tävät tälle tarpeeksi aikaa työnsä tekemiseen.

– Sitouttaminen on ollut läksyprojektin tärkein juttu. Lapsille ja vanhemmille on an-nettu omat tiedotteet, joissa kerrotaan läksy-jen tarkoitus. Lapset ovat lisäksi allekirjoitta-neet sopimuksen, jossa sitoutuvat tekemään läksynsä hyvin, Tammi selventää.

Läksyjen tarkoitus on ollut monille lap-sille epäselvä. Siksi heille annetussa tiedot-teessa selitetään esimerkiksi se, että läksyjen avulla kerrataan opittuja asioita, jolloin ne jäävät paremmin mieleen.

– Oppimisen pitäisi olla iloinen asia. Läk-sy-sanassa on negatiivinen arvolataus, mikä tekee siitä pakkopullaa. Itse olen alkanut ky-syä lapsilta: ”Kuinka oppiminen on jatkunut kotona?” Vastaukset ovat paljon positiivi-sempia, hymyilee Karimäki.

Tammen mukaan hyvää palautetta on tul-lut jopa sellaisilta vanhemmilta, jotka muu-tenkin ovat olleet läsnä läksyjenteossa. Op-piminen on syventynyt, unohdukset ovat vä-hentyneet, lapsi omaksuu asioita paremmin ja hänellä on varmempi olo mennä kouluun huolella tehtyjen tehtävien kanssa. •

Varsi -projektikutsuu mukaanmonikulttuuriset perheetLÄKSYPROJEKTIN RINNALLA koulussa kulkee Varsi-projekti, jonka tavoitteena on saada monikulttuuri-sia perheitä enemmän mukaan koulun toimintaan. Pohjois-Haagan koulun oppilaista noin joka viides on monikulttuurisesta perheestä ja heidän vanhem-piensa osallistuminen kodin ja koulun yhteistyöhön on valitettavan vähäistä. Varsi-projekti on RAY:n ra-hoittama hanke, jossa Pohjois-Haagan ala-aste toi-mii yhtenä kolmesta pilottikoulusta.

– Vierailemme monikulttuurisissa kodeissa ker-tomassa vanhempien ja koulun välisestä yhteis-työstä. Keskustelemme siitä, mitkä asiat he ko-kevat hankaliksi ja mitkä vaikeuttavat yhteistyö-hön osallistumista. Näin saamme toivottavas-ti maahanmuuttajiakin mukaan yhteiseen toimintaan, vanhempainyhdistyksen pu-heenjohtaja Laura Kulikoff sanoo.

”Lapset tuntevat olonsa turvalliseksinähdessään, miten me kaikki aikuisetolemme samalla puolella ja teemme töitä heidän hyväkseen.”

abc...

24

työhyvinvointi

>Lähes jokainen suoma-lainen kärsii joskus unettomuudesta. Vai-va on onneksi ohime-nevä: jatkuvaa unet-

tomuutta on vain viidellä prosentilla kansasta. Tilapäistä unettomuutta ei tarvitse erityisesti hoitaa, mutta pitkään jatkuneiden unihäiriöiden syyt on hyvä selvittää.

Työterveyskeskuksen keväällä teke-män työterveyskyselyn mukaan kau-pungin henkilöstö nukkuu keskimäärin yhtä hyvin kuin muut suomalaiset. Noin 20 prosentilla vastaajista oli unihäiriöi-tä kolme kertaa viikossa tai useammin.

Työterveyskyselyn tulokset olivat sa-mansuuntaisia kuin vuonna 2007. Viras-tokohtaisia muutoksia voi löytyä. Niistä tehdään erilliset selvitykset, ja syitä mie-titään yhdessä työpaikkojen kanssa.

Työterveyskeskuksen erityissuunnit-telija Tuija Toikan mukaan kyselyn pe-rusraporteissa ei ole tässä vaiheessa sel-vitetty, onko vuorotyötä tekevillä enem-män unettomuutta, heräilyätai uneliaisuutta työs-sä kuin päivätyö-tä tekevillä.

Tätä on kuitenkin mahdollista jatkossa selvittää.

– Unen saantiin vaikuttavat sekä työ-hyvinvointi että muu elämäntilanne. Uni eheytyy, kun työpaikalle on mukava tulla aamulla, sanoo Toikka.

Työterveyskyselyn palaute ohjaa liian vähän nukkuvat työntekijät työterveys-huoltoon. Vastaava työterveyshoitaja Jaana Jyrkämä on vastannut jo kym-meniin puheluihin.

– Näppituntuma on se, että päivä- ja vuorotöihin ohjautuvat ne ihmiset, joi-den sisäiselle kellolle rytmi sopii. Vuoro-työläiset nukkuvat suunnilleen yhtä hy-vin kuin säännöllisessä päivätyössä ole-vat, sanoo Jyrkämä.

Työvuorot terveellisiksiYli neljännes suomalaisista tekee vuoro-työtä. Hyvinvointia ja töiden sujumista edistää, jos työntekijä osallistuu itse töi-densä suunnitteluun. Silloin saa sovitel-tua elämäänsä tarpeeksi lepoa ja palau-tumista, mutta myös aikaa perheelle, ys-

täville ja harrastuksille. – Ergonominen työvuoro-

suunnittelu tarkoittaa sitä, että päivä-, ilta-


”Unen saantiin vaikuttaa myös työhyvinvointi. Uni eheytyy, kun työpaikalle on mukava tulla.”

teksti SATU ALAVALKAMA kuvat TOMMI TUOMI ja ISTOCKPHOTO

Nuku hyvin!

Noin viidesosa meistä tarvitsisi enemmän unta. Useimmilla unettomuus on ohimenevä elämänvaihe.Jaksaminen ja hyvinvointi edellyttävät riittävää unta.

Unessa aivot ahertavatUNESSA IHMISEN KEHO lepää, mutta aivot tekevät työtä. Tietoinen yhteys olemassaoloon on poikki, ja aivot kertaavat ja järjestelevät kuluneen päivän kokemuksia ja tunteita. Aluksi nukutaan kevyesti, sitten siirrytään syvään ja aivojen toimintaa elvyttä-vään uneen. Sitä seuraa unennäköuni REM (Rapid Eye Movements), jossa silmät liikkuvat ja tehdään psyykkistä työtä. Vaihe on tärkeä muun muassa yksilökehitykselle. Terveellä aikuisella univaiheet kiertävät peräkkäin, uusi jakso alkaa taas kevyellä unella. Vanhemmiten uni muuttuu rikkonaisem-maksi.

Useimmat ihmiset nukkuvat 6–8 tuntia vuorokau-dessa, joillekin riittää vain 4–5 tuntia. Jokaisella ih-misellä on myös peritty uni-valverytmi, jossa vuo-rokauden pituus vaihtelee 23 t 55 min – 24 t 27 min välillä. Lyhyt vuorokausi tietää varhaista aamunou-sua. Noin 20 prosenttia aikuisista on aamuvirkkuja, 10 prosenttia iltaunisia ja loput näiden ääripäiden väliltä. Iltaihmisillä on suurempi taipumus univa-jeeseen ja unen huonoon saantiin.

Niukka uni rasittaa terveyttä, vähentää jaksa-mista ja altistaa lihomiselle.

Sisäistä kelloa voi korjata elämäntyylillä. Sään-nöllinen syöminen, liikunta, nukkuminen ja aurin-ko tai kirkasvalolampun valo auttavat rytmin kor-jaamisessa.

ja yövuorot rytmitetään peräkkäin ter-veellisesti, ja jakson jälkeen varataan niin paljon lepopäiviä, että ehtii palautua, sa-noo Jyrkämä.

Hyvä rytmi olisi esimerkiksi kaksi aa-mua, kaksi iltaa ja kaksi yötä ja niiden jälkeen kaksi vapaapäivää. Yksi vapaa-päivä ei riitä lepäämiseen pitkän työ-jakson jälkeen. Samoin suoraan iltavuo-rosta aamuvuoroon meno on pitemmän päälle raskasta.

Vireystaso ylösKun pysyy vireänä töissä, aivot toimivat tehokkaasti, tehtävistä suoriutuu hyvin eikä nukahtaminen uhkaa. Vireystason laskusta kertovat aluksi uneliaisuuden tunne ja silmänräpäysten keston pite-

neminen. Pään nyökähtäessä on yleensä oltu jo useita sekunteja unessa.

Väsymysonnettomuuksia ja työtapa-turmia sattuu eniten aamuyöllä kello 02–05 aikaan. Iltapäivän vaarallisimmat tunnit ovat kello 14–17.

Perusväsymys alkaa oireilla esimer-kiksi motivaation heiketessä, pitkään paikalla istuttaessa ja aterian jälkeen. Väsymystä voi karkottaa nukkumalla riittävästi ennen työvuoroa: yöunen li-säksi voi ottaa päivänokoset. 24 tunnin valvominen vastaa noin promillen hu-malatilaa.

Nopeasti imeytyvät hiilihydraatit ku-ten sokeri, peruna ja vaalea vilja väsyt-tävät enemmän. Siksi kannattaa syödä usein mutta kevyesti: paljon vihannek-sia, hedelmiä, marjoja ja kokojyvätuot-teita. Kahvi ja muut kofeiinituotteet pi-ristävät, alkoholi väsyttää aina ja heiken-tää suorituskykyä. Esimerkiksi yksi olut-pullo vain neljän tunnin yöunen jälkeen huonontaa älyllisiä toimintoja yhtä pal-jon kuin kuusi olutta kahdeksantuntisen unijakson jälkeen.

Valvomista helpottavat myös työti-lan tuuletus, taukojumppa sekä radion kuuntelu. •


Seitsemän vinkkiä nukahtamiseen> urheile muutama tunti ennen

nukkumaan menoa, ei juuri ennen> syö iltaisin kevyesti ja mene

vuoteeseen sopivan kylläisenä> rauhoitu, nollaa ajatukset> kirjoita muistettavat asiat lapulle aamua varten> älä yritä nukahtaa väkisin> jos uni ei tule 15 minuutissa valojen

sammuttamisen jälkeen, nouse vuoteesta> vuode on vain nukkumista ja rakastelua varten

Näin nukut paremmin> huolehdi terveydestäsi: tarkista elämäntapasi> lisää liikuntaa> muista, että tilapäinen unettomuus

kuuluu elämään> ajattele elämän haasteita päivällä, ei vuoteessa> sisusta nukkumisympäristö levolliseksi> palauta säännöllinen unirytmi> tue unirytmiäsi työaikajärjestelyillä,

jos mahdollista> vältä liian pitkään nukkumista> varaudu aikavyöhykkeiden

ylitykseen ennen pitkää matkaa

> Lisätietoja: Helmi > Yhteiset palvelut > Työterveyskeskus Apua ja neuvoja saat myös omalta työterveyslääkäriltäsi ja -hoitajaltasi. Yhteystiedot löytyvät työterveys-keskuksen Helmi-sivuilta.

Artikkelin lähteitä Duodecim Terveyskirjasto, Käypä hoito -suositukset, TerveSuomi- ja Pieni päätös päivässä -sivustot.

LÄHIHOITAJA MIA SAVOLAISEN mielestä vuorotyö antaa väriä ja vaihtelua ammattiin. Vilkkaana yönä Savolainen saa suorastaan lentää Itä-Pasilan pal-velukeskuksen käytävillä. Tavallisten hoitokierros-ten lisäksi hän vastaa hälytyspuheluihin ja auttaa asukkaita tarpeen mukaan. Jos sattuu lepohetki, voi pitää evästauon tai vaikka puhdistaa akvaarion. Väsymys ei pääse iskemään, kun koko ajan on mie-lenkiintoista tekemistä.

– Olen kuuden vuoden aikana huomannut, että omalla asenteella voi kasvattaa jaksamista ja teh-dä työstä tosi mukavaa. Kohtaan mielelläni erilaisia ihmisiä ja tulen hyvin toimeen kaikkien kanssa. Pi-dän myös nukkumisesta, joten lepääminen sujuu hyvin kaikkien vuorojen jälkeen. Joskus kun unet ovat jääneet vähäisiksi, saatan ottaa päivänokoset.

Savolainen tunnustaa olevansa aamu-uninen, mutta töihin lähtö on silti mukavaa kaikkina vuo-rokaudenaikoina. Kotoa Sörnäisistä on työpaikal-le lyhyt matka, joten kauniilla ilmalla voi virkistyä kävelemällä.

Kaksi tai kolme yövuoroa peräkkäin on hänen mie-lestään sopiva määrä.

– Alkuaikoina saatoin tehdä 4–5 yövuoroa put-keen, mutta silloin valvomisrytmi jäi herkästi pääl-le. Kun tulen yötyön jälkeen kotiin, ei aina heti nu-kuta. Silloin en mene turhaan sänkyyn, vaan val-von suosiolla. Ei mene kauaa, niin uni takuuvar-masti tulee!

Savolainen on mielestään onnistunut rytmit-tämään elämässään työn ja yksityiselämän hyvin. Työasiat jäävät aina työpaikalle. Lyhyempi va-paavuoro menee kokonaan lepäämiseen ja ulkoiluun.

– Miesystäväni asuu toisessa kaupungissa ja tekee päivätyötä. Joka toinen viikonloppu ehdin hänen luokseen. Jos vapaudun vuorosta per-jantaiaamuna, pääsen lähtemään reissuun ihanan aikaisin.

Omien työvuorojensa lisäksi Mia Savolainen suunnittelee myös koko tiiminsä vuorot. Hän kuun-telee työntekijöiden toiveita mahdolli-simman paljon, ja vuorojärjestelyistä jutel-laan myös kaikki yhdessä.

– Kiire ei näy asukkaiden kanssa toimittaessa. Tiimissämme on mu-kavia ihmisiä, jotka ymmärtävät myös huumoria.

Vuorotyöläinen nauttii nukkumisesta

■ Mia Savolainen valvoo Itä-Pasilan

palvelukeskuksessa. Vuorotyössä ei

väsymys iske, kun on tarpeeksi mielenkiintoista

puuhaa.


TYÖALAKOHTAINEN SLANGI, sisäpiirin oma kieli, on meille kaikille tut-tua. Mutta unohtuuko näissä nokkeluuksissa jotain olennaista?

Työterveyshuolto on ollut kehittämässä uusia välineitä siihen, mi-ten sairauspoissaoloja ja ennenaikaista eläköitymistä voidaan vähen-tää varhaisen tuen (VATU) ja paluun tuen (PATU) malleilla. VATUn on tarkoitus toimia esimiestyön välineenä, jotta työntekijää voitaisiin var-haisessa vaiheessa tukea, jos työkyky on uhattuna. PATU taas on käy-tössä, kun halutaan tukea työntekijää työhönpaluussa pidemmän sai-rausloman jälkeen.

Esimiehet ovat tehneet voitavansa työtehtävien hetkellisten tai pysyvämpien kevennysten suhteen. Mutta entäpä kun sattumusten universumi suo pienehkön työyhteisön esimiehelle monta työnteki-jää, jotka jaksavat juuri kevennysten turvin? Työyksikön harvat ilman kevennyksiä työskentelevät kokevat kuormittuvansa kohtuuttomas-ti ja epäilevät esimiestä epäoikeudenmukaisesta johtamisesta. Myös kevennettyä työtä tekevät kokevat syyllisyyttä, vaikka työskentelevät oman jaksamisensa ylärajoilla. Esimies kokee olevansa hyvin hyvin yk-sin henkilöstöjohtamisen paineissa.

Jos työyhteisön happi on loppuun kulutettu, pienikin häiriö voi saa-da aikaan leimahduksen. Ja mistä tuki esimiehelle (ETU?)?

ESIMIESTÄ EI PITÄISI HENKILÖIDÄ vastaamaan yksin haasteisiin, vaan asia on yhteinen, ja paikallaan olisi vaikka pallonheitto henkilöstöhal-linnon kehittämisasiantuntijoille. Tarvitaan isoa luutaa lakaisemaan ti-laa uusille ja joustaville työsuhdemalleille.

Esimiestyön vaatimusten kasvu näyttää uhkaavan myös esimies-ten omaa jaksamista. Ratkaisu ei yksin löydykään esimiestyöstä. Monet nuoret ja vanhemmatkin ammattilaiset ovat terveesti kyseenalaista-neet omaa suhdettaan sekä työhön että elämään. Sellaisia työntekijöi-tä, jotka rohkenevat kuunnella itseään, on myös helpompi johtaa. He eivät jättäydy työpaikan turvaverkon varaan, vaan pysyttelevät oman elämänsä ohjaksissa.

Sanotaan, ettei ole vierasta kärsimystä, vaan jokainen tuntee oman-sa nahoissaan. Jokaisella työntekijällä voi eri elämänvaiheissa olla tar-peita –oma hyvinvointi, perhe, ikääntyvät vanhemmat – joiden ymmär-tävä hyväksyminen on yksilön oma haaste. Tässä myös joustavat työ-suhdemallit tulevat tosi tarpeeseen. Joustomallitkaan eivät vapauta meitä haasteesta kehittää omaa työtämme ja koko yhteisömme toi-mintakonseptia.

TARVETTA OLISI MYÖS uusille asenteille. Esimiestyötäkin voisi ajatella rajallisena tehtävänottona, ei elinkautisena. Voi olla vapauttavaa vaih-taa rivityöntekijän työhön tai siirtyä asiantuntijatehtäviin. Työn mie-lekkyys ja mahdollisuus kokea onnistumisia ovat monille rahaa tär-keämpiä.

Ei elämästä selviä hengissä, mutta niin kauan kuin on hengissä, hen-gitellään kaikessa rauhassa ja nautitaan elämästä. •

PATU, VATU, ETU– vai elämä?

Työterveyspsykologi Airi Kerkelä pohtii, miten työnantaja ja työntekijä jaksavat joustojen avulla tai niistä huolimatta.

Vastaajana työmarkkina-

asiantuntija Tina Sweins

henkilöstö-keskuksesta.

HALOO mistä on kyse?

? Kerrotko lyhyesti, mistä järjestelyvaraerässä ja sen

jakamisessa on kysymys?Kaikille sopimusaloille on valta-kunnallisesti sovittu 0,7 prosen-tin suuruinen järjestelyvaraerä, joka käytetään paikallisesti teh-täväkohtaisten palkkojen korot-tamiseen ja henkilökohtaisten lisien myöntämiseen. Järjestely-varaerän tavoitteena on edistää tuloksellista toimintaa ja palkita tavoitteissa onnistumisista.

? Määrittelisitkö, mitä tuloksellisuudella tässä

tarkoitetaan? Tuloksellisuus-käsitteellä tarkoi-tetaan kunta-alalla yleisesti val-lalla olevaa laaja-alaista näkökul-maa, joka sisältää tuottavuuden, vaikuttavuuden, palvelujen laa-dun, toimintaprosessien suju-vuuden sekä henkilöstön osaa-misen ja suorituskykyisyyden.

? Millä perusteilla tuloksel-lisuuserää jaetaan?

Erä suunnataan ensisijaisesti sel-laisiin kohteisiin tai yksiköihin, joissa on onnistuttu tulokselli-suustavoitteissa valittujen hank-keiden, tunnuslukujen tai mit-tareiden näkökulmasta. Toimi-alasta riippuen yksiköllä voidaan tarkoittaa virasto-, osasto- tai toi-mistotasoa.

Tarkoituksena on, että aikaan-saadut tulokset ohjaavat tulok-sellisuuserän jakamista. Raamia ei voida jakaa tasan eri yksiköi-den kesken, esimerkiksi palkka-summan suhteessa, vaan mää-räraha kohdennetaan tulokselli-suuden perusteella.

? Mitä tavoitteita tehtävä-kohtaisten palkkojen

korottamisella ja henkilökoh-taisten lisien myöntämisellä on? Mihin tällä pyritään?Tehtäväkohtaisen palkan korot-tamisen edellytyksenä on, että tuloksellisuutta edistävällä toi-minnalla on ollut olennaisia vai-kutuksia tehtäväsisältöihin ja tehtävän vaativuuteen. Muutos-ten tulee myös olla pysyviä.

Henkilökohtaisen lisän tavoit-teena on palkita sellaisia henki-löitä, jotka ovat työssään erityi-sesti edistäneet tuloksellista toi-mintaa. Arviointiperusteena käy-tetään työsuorituksen arviointi-mallia.

? Miten on varmistettu, että lisien jakautuminen

sujuu mahdollisimman tasavertaisesti? Luotettava ja oikeudenmukai-seksi koettu palkitsemisjärjes-telmä perustuu avoimuuteen ja läpinäkyvyyteen. Sitä edistää se, että palkankorotusten myöntä-misperusteista ja kohderyhmis-tä sekä järjestelykierroksella käy-tetyistä periaatteista, ratkaisuista ja myöntämisen perusteista tie-dotetaan henkilöstölle tarkoituk-senmukaisella tavalla.

? Millaisella aikataululla asiassa edetään?

Neuvottelut virastotasolla ovat meneillään, ja päätösten pitää olla valmiina lokakuussa. Henki-lökohtaisten lisien tulee olla mak-sussa viimeistään marraskuussa ja takautuvien lisien viimeistään joulukuussa.

Järjestelyvaraerä – mitä, kenelle, miksi?

>Sähköiset työtilat ovat käytettävissä niissä virastoissa, joi-den oma intranet on julkaistu Helmi-alustalla. Erityistä hyötyä työtila tuo hankkeisiin, joissa on mukana ihmisiä eri toimipaikoista.

− Työtila sopii muun muassa dokumenttien työstämi-seen, tehtävien jakoon, projektin ohjaukseen, aikatauluttamiseen ja ideoi-den kehittämiseen, projektipäällikkö Liisa Huovinen talous- ja suunnit-telukeskuksesta kertoo.

− Työtiloissa voidaan käsitellä samoja tiedostomuotoja, joita muuten-kin käytetään. Lisäksi siellä on selainpohjaisia työkaluja kuten keskustelu-ja, ilmoituksia, blogeja ja wikejä.

Työtilan omistajalla paljon vastuutaTiedostoista on mahdollista nähdä kaikki eri versiot, ja tallennustilaa on sadan megatavun verran. Omaan sähköpostiin on mahdollista tilata ilmoi-tus työtilassa tapahtuneista muutoksista, esimerkiksi päivityksistä doku-mentteihin tai keskusteluihin.

– Aluksi tilasin kaikki ilmoitukset, mutta sitten sähköposti täyttyi myös niistä asioista, joita itse olin käynyt tekemässä, tietotekniikkasuunnittelija Taina Nurmela kaupunginkirjastosta naurahtaa.

Sähköinen työtila on myös oiva tapa valmistautua face to face -kokouk-siin ja asioiden taustoittamiseen. Näin säästyy aikaa, työ tehostuu ja säh-köpostin kuormitus vähenee.

Tehoa ja organisointiaTyötilan omistaja on prosessin ohjaaja. Omistajalla on paljon vastuuta prosessin etenemisestä.

– Omistajan työ voi olla haasteellista, sillä tarvitaan kykyä organisoida työskentelyä, motivoida ja sitouttaa ihmisiä, Huovinen muistuttaa.

Myös ulkopuoliset voivat hyötyä työtiloista. Extranetissä on sähköisiä työtiloja ja julkaisusivusto. Extranet on tarkoitettu yhteistyöhön sidosryh-mien kanssa.

– Käytämme kaupunginkirjaston Helmi-projektissa aktiivisesti blogeja tiedon välittämiseen. Tukipalveluissa hyödynnämme Seuranta-välinettä työtehtävien organisointiin ja raportointiin sekä wikejä ohjeisiin, Nurme-la kertoo tyytyväisenä. •


teksti Anne Vilenius

Sähköiset työtilat tehokkaasti käyttöönHelmessä toimiva työtila on kätevä väline projekteille ja hankkeille. Työtila tehostaa työskentelyä, mutta sen käyttö vaatii myös hyvää suunnittelua. Työtiloja on jo lähdetty kokeilemaan menestyksekkäästi.

Etsivä löytää!Helmi-Haku on kätevä käyttää ja useimmiten etsitty kohde löytyy jo pe-rushaulla. Jos olet tottunut Googleen, voit samoin periaattein käyttää myös Helmi-hakua. Hakukone etsii tuloksia kaikentyyppisestä sisällöstä. Tarken-netussa haussa voi haun rajata esimerkiksi johonkin tiedostotyyppiin. Ko-keile ja ylläty iloisesti!

> Helmi-hakuun on ohjeita Helmi-sivujen alalaidasta löytyvässä ohjeet-kohdassa, ja sieltä kohta Haun pikaohje.

Näin syntyy työtila

1 Hakija täyttää lomakkeen, jossa perustellaan työtilan tarve. Jokainen virasto päättää itse, kuka on vastuussa sen työtilojen hyväksymisestä.

2 Jos työtila hyväksytään, se luodaan automaattisesti, ja hakija saa ilmoituksen sähköpostitse.

3 Hakija eli omistaja ottaa käyttöön työskentelyssä tarvittavat työvälineet ja suunnittelee työtilan rakenteen ja käyttötavan. Työtilan voi saada

1–24 kuukauden määräajaksi.

4 Omaan sähköpostiin on mahdollista tilata ilmoitus työtilassa tapahtuneista muutoksista, esimerkiksi päivityksistä dokumentteihin

tai keskusteluihin.

5 Järjestelmä ilmoittaa, kun työtilan määräaika on umpeutumassa. Silloin kannattaa miettiä, mitä kannattaa arkistoida ja mihin.

n Jonna Imeläinen tietää, mikä liikuttaa joukkoja. Kuorolaulu antaa potkua arkeen.

28

liikkeellä


Laulu tekee arjesta lystikkäämpää

Terveyskeskuksen ja sosiaaliviraston kuoro Diskantti laulaa lurauttaa vaikka Abbaa, jos niin pyydetään. Jäsenille laulaminen on mitä parhainta työhyvinvoinnin ylläpitoa, joka auttaa nollaamaan kasaantuneet paineet.

Do- � - mi-fa...29

teksti KATJA PESONEN kuvat TEEMU KUUSIMURTO

K ansanlauluja, Abbaa, Beat-lesia, gospelia, kotimaista elokuvamusiikkia… Ei ole musiikin genreä, mikä ei kelpaisi Diskantille, ter-

veyskeskuksen ja sosiaaliviraston hen-kilöstön yhteiselle kuorolle. Ja sitten ovat vielä ne iki-ihanat joululaulut.

– Minun jouluni alkaa kuoron kirkko-konsertista, fysioterapeutti Anja Kois-tinen kertoo hymyillen.

Diskantti juhlii tänä vuonna 30-vuo-tista taivaltaan, jonka kunniaksi pidet-tiin massiivinen juhlakonsertti touko-kuussa. Sen lisäksi kuoro esiintyy tilauk-sesta kaikenlaisissa tilaisuuksissa, kuten lakkiaisissa ja työporukoiden juhlissa.

Diskantissa on 32 jäsentä. Tuoreim-mat kasvot ovat tulleet mukaan vuoden alussa, jotkut ovat olleet riveissä koko kuoron elinajan. Kuoronjohtaja, sopraa-no Jonna Imeläinen astui puikkoihin viime syksynä.

– Tämä on mahtava, innostunut jouk-ko. Sen lisäksi, että harjoittelemme kap-paleita, teemme hengitysharjoituksia ja opettelemme äänenmuodostusta. Kai-killa on valtava halu oppia uutta, Imeläi-nen sanoo iloisena.

Hengähdystauko arkeenDiskantti on kuorolaisille hengähdys-tauko arjesta. Siellä nollataan työpäivän tapahtumat, tavataan ystäviä ja otetaan omaa aikaa perheen parista.

– Tämä on minulle jotain omaa, työn vastapaino ja tärkeä harrastus, josta saa


■ Alla: Anja Koistiselle, Eeva Kaukoluodolle, Ritva Päiviselle ja Päivi Huttuselle laulaminen on terapiaa.

■ Yksi kuorovuoden kohokohdista on Kuorojen Kierros, joka on maan suurimpia kuorotapahtumia. Elokuiset Helsingin juhlaviikot avannut Kuorojen kierros kokosi tänäkin vuonna satoja laulajia.

> voimia, kertoo erityislastentarhanopet-taja Päivi Huttunen.

Päivi ja kehittämiskonsultti Eeva Kaukoluoto ovat kumpikin tulleet mu-kaan tammikuussa ja ovat jo nyt kou-kussa. Kuorotoiminnanhan sanotaan ai-heuttavan jonkin asteista riippuvuutta.

– Se kyllä pitää paikkansa, naiset nau-ravat.

Koukuttuminen johtuu yhteisöllisyy-destä ja lämpimästä ilmapiiristä, joka syntyy silloin, kun samanhenkiset ko-koontuvat luomaan jotain yhdessä. Sai-raanhoitaja Ritva Päivinen ehti olla kuorossa 17 vuotta ennen eläkkeelle siir-tymistään. Silti hän piti aina jalan kuo-ron oven välissä.

– Kun sitten yllättäen aloitinkin työt uu-destaan, palasin myös kuoroon. Kyllä sitä kaipasikin, hän muistelee.

Koistinenkin on pitkän linjan dis-kanttilainen, plakkariin on kertynyt ko-meat 19 vuotta.

– Laulaessa voi unohtaa omat mur-heensa. Viime aikoina omassa elämäs-säni on tapahtunut paljon muutoksia ja

siksi tuntuu hyvältä, kun siinä on myös jotain pysyvää.

Laulua työtunteihinHuttuselle, Koistiselle, Päiviselle ja Kau-koluodolle Diskantti on mitä parhainta työhyvinvoinnin ylläpitoa. Kaukoluodon mielestä se toimii jopa sen verran tehok-kaasti, että hän mieluusti nostaisi sen samanlaiseen asemaan kuin paljon ylis-tetyn taukojumpan.

– Kun tekee työtä ihmiseltä ihmisel-le, tämä on valtavan hyvää vastapainoa niille joskus rankoillekin asioille, joita päivän aikana joutuu kohtaamaan. Itsel-läni kuoro on vaikuttanut jopa fyysiseen hyvinvointiin. Jaksan kävellä rappuset hengästymättä, ja tuntuu kuin ryhtikin olisi parantunut, hän toteaa.

Fysioterapeutti Koistinen on samaa mieltä. Hän innostui kerran laulamaan eräällä asiakaskäynnilläkin vanhuksen säestäessä pianolla. Potilaan mielestä se oli paljon hauskempaa kuin venyttely. •

”Kuoro on hengähdystauko arjesta. Siellä nollataan työpäivän tapahtumat, tavataan ystäviä ja otetaan omaa aikaa.”

kuva

Kat

ja P

eson

en

näyt

tely

t


Arvaa, ellet tiedä!

Arvaa, ellet tiedä -palstalla kysyttiin viimeksi, kuinka montaa kieltä Helsingin peruskou-luissa voi lukea äidinkielenä? Oikea vastaus on: Helsingissä opetetaan 42 kieltä omana äidinkielenä. Suurimmat opetettavat kieliryhmät ovat venäjä ja somali, joissa molem-missa on oppilaita lähes 750. Seuraavaksi suurimpia kieliä arabiaa ja viroa opiskelee noin 200 oppilasta. Vastanneiden kesken arvottiin leffalippuja.

Palkinnot menivät seuraaville: Juhani Heinonen, Auli Virta, Susanna Immonen, Antti Nerg ja Tiina Riutta. Kiitos osallistumisesta!

Mistä löydät lisätietoa kaupungin henkilöstöeduista?Vastaukset 4.11. mennessä sähköpostilla [email protected] tai osoitteella Helsingin Henki, Sari Ruusutie, PL 4500, 00099 Helsingin kaupunki. Kaikkien vastanneiden kesken arvotaan leffalippuja.

Viro-keskus avattiin Suvilahteen ■ SUVILAHTEEN AVATTIIN syyskuussa Eesti Maja eli Viro-keskus. Tiloihin ovat muuttaneet Tuglas-seura kirjastoineen, Suomen Viro-yhdistysten liitto, Viron Suomen-instituutti sekä Viron matkailun ja elinkeinotoiminnan edistämiskes-kus. Myös Tarton yliopisto avaa keskuksessa oman toimipisteen.

Viro-keskuksen tiloissa ja avaralla pihalla on mahdollista järjestää näytte-lyjä ja musiikkiesityksiä, seminaari- ja koulutustilaisuuksia sekä paljon muuta. Tiloissa toimii myös Viron matkailunedistämiskeskuksen toimisto, joka jakaa tietoa ja neuvoja kaikille Viron-matkailusta ja matkanjärjestämisestä kiinnos-tuneille.> Lisätietoa: www.eestimaja.fi

ILMOITUS

TAULUTiedot palstalle

[email protected]

Seuraavan kalenterin

aineistopäivä on

4. marraskuuta.

Syksyn eläkepäivät■ SEURAAVAT ELÄKKEELLE jäävien neuvontapäivät ovat 28.10. ja 18.11. klo 8.30–15.00. Ilmoittautuminen, ohjelma ja paikka: Helmi > Henkilöstö > Koulutus-pikalinkki > Koulu-tuskalenteri.

Neuvontavideon avulla eläkkeelle■ HENKILÖSTÖKESKUS ON tehnyt neuvontavideon eläkkeelle jääntiin liittyvistä käytännön asioista. Video on tarkoitettu eläkkeelle jäävien, esimiesten ja henkilöstöasioita hoitavien käyttöön. Video löytyy Helmestä > Henkilöstö > Eläkkeet-pikalinkki > Eläkeinfo-webcast.

Uusia palveluja helsinkiläisen asiointikansioon■ ASIOINTI.HEL.FI -PALVELUUN on tullut mukaan uusia virastoja, ja palvelun visuaalista ilmettä on virkistetty. Palvelun kävijämäärä kasvoi rajusti elokuussa. Kuukaudessa palve-luun tuli yli 17 600 kävijää.

Jos haluat muuttaa oman virastosi lomakkeet sähköisiksi, tai liittää jo valmiin sähköi-sen palvelun Asiointi.hel.fi:hin ja helsinkiläisen asiointikansioon, ota yhteyttä talous- ja suunnittelukeskuksen tietotekniikkaosastolle, Mervi Kukkonen, puh. 310 25187 tai Mika Kuivamäki, puh. 310 25724.> Lisätietoja: http://asiointi.hel.fi

Oppisopimuskoulutukseen?■ OLETKO KAUPUNGIN palveluksessa toi-mistotehtävissä? Haluatko kehittää am-mattitaitoasi oppisopimuksella? Oppisopi-muskoulutus perustuu työsuhteeseen sekä työnantajan ja työntekijän väliseen sopi-mukseen osaamisen kehittämisestä. Op-pisopimuskoulutukseen sisältyy oppimista työpaikalla ja tietopuolista opetusta oppi-laitoksessa.

Opetusviraston oppisopimustoimisto järjestää oppisopimuskoulutuksena:Liiketalouden perustutkinto, merkonomiKoulutus on tarkoitettu kaupungin palve-luksessa toimistotehtävissä toimiville. Kou-lutuksen kesto on noin 2 vuotta. Lähiope-tuspäiviä oppilaitoksessa 2–3 pv/kk. Koulu-tus alkaa keväällä 2011.

Sihteerin ammattitutkintoKoulutus on tarkoitettu kaupungin palve-luksessa toimistotehtävissä toimiville. Kou-lutuksen kesto on noin 1 vuosi. Koulutus toteutetaan yhteistyössä Rastor Oy:n kans-sa. Lähiopetuspäiviä koulutuksen aikana 13. Koulutus alkaa keväällä 2011.

> Lisätietoja koulutuksista: Oppisopi-musneuvoja Virpi Kast, puh. 310 86692, [email protected] ja koulutustarkastaja Tuu-la Kajaste, puh. 310 86695, [email protected].> www.oppisopimus.edu.hel.fi, s-posti: oppi [email protected]. Yhteystiedot: Opetusvirasto, oppisopimustoimisto, PL 3000, 00099 Helsingin kaupunki.

kuva Tuglas-seuran arkisto / Toomas D

ettenborn

31

Pek

ka S

auri

Ilmestymisaikataulu

Nro 6 8.12. aineisto 4.11.

Lehti postitetaan kaupungin henkilöstölle palkanlaskentajärjestelmän osoi-tetietojen mukaan. Jos haluat pois lehden jakelusta, ilmoita nimesi ja osoittee-si sähköpostilla [email protected].

Lehti ilmestyy myös verkossa www.hel.fi/helsinginhenki

Helsinginhenki

1 Mikä matkaopaskirjasarja julkaisi vastikään ensimmäisen

Suomi-oppaansa?❒ a. Lonely Planet❒ b. Rough guide❒ c. Let’s go

2 Kuinka korkea on Suvilahden vanha kaasukello, jonka

korjaamista tapahtumakäyttöön parhaillaan pohditaan?❒ a. vajaa 20 metriä❒ b. vajaa 30 metriä❒ c. vajaa 40 metriä

3 Mitä yllättävää löytyi Ahvenan-maan rannikolle uponneesta niin

kutsutusta samppanjahylystä? ❒ a. Maailman vanhinta olutta❒ b. Egyptiläistyylinen seinävaate❒ c. Pussi portugalilaisia kolikoita

4 Mitä häviävää tuotetta käyttää työssään hyväkseen italialainen

suunnittelija Ingo Maurer?❒ a. Metallisia pullonkorkkeja❒ b. Kartonkisia kananmunakennoja❒ c. Hehkulamppuja

5 Kuinka pitkä on Vuosaaren silta?

❒ a. 415,7 metriä❒ b. 540,8 metriä❒ c. 830,6 metriä

6 Mikä yritys sai luvan rakentaa 40 metriä korkean tornitalon

uudelle Jätkäsaaren alueelle? ❒ a. Nokia❒ b. Claes Ohlson❒ c. Verkkokauppa.com

7 Mikä uusi eläinlaji löytyi syyskuussa Pasilasta?

❒ a. Inkoolainen sisilisko❒ b. Vesilude❒ c. Vuoristohämähäkki

8 Mikä urheiluseura harkitsee stadionin rakennuttamista

Espooseen? ❒ a. Espoon Blues❒ b. HJK❒ c. FC Honka

9 Monennenko polven helsinkiläinen on

kansanedustaja Paavo Arhinmäki?❒ a. Ensimmäisen❒ b. Kolmannen❒ c. Viidennen

10 Paljonko asukkaita tulee suunnitelmien

mukaan muuttamaan uudelle Kruunuvuorenrannan asuinalueelle?❒ a. 10 000❒ b. 20 000❒ c. 35 000

Oikeat vastaukset: 1b, 2c, 3a, 4c, 5a, 6c, 7b, 8c, 9c, 10a

K YSY M

YS

TÄ

• k

uka • mitä • m

issä • milloin •

10


Virastokohtaiset työhyvinvointi-määrärahat haussa ■ HENKILÖSTÖKESKUS MYÖNTÄÄ tukea vi-rastoille ja liikelaitoksille niiden työhyvin-vointia edistäviin hankkeisiin. Kaupungin työsuojeluneuvottelukunnan syyskuisen päätöksen mukaan työhyvinvointimäärära-hoilla tuetaan hankkeita, jotka tukevat kau-pungin työhyvinvoinnin toimintaohjelmas-

sa vuosille 2010–2013 esitettyjä tavoitteita. Rahoitusta on mahdollista hakea myös

useisiin hankkeisiin, mutta ne tulee asettaa keskenään tärkeysjärjestykseen. Virastojen ja liikelaitosten käsittelemät hakemukset lähetetään 15.11. mennessä työsuojeluneu-vottelukunnan sihteerinä toimivalle Paavo Saloselle sähköpostitse [email protected]. > Hakuohje ja lisätiedot Helmestä http://helmi.fi > Henkilöstö > Työhyvinvointi ja työturvallisuus > Työhyvinvointi

Välty aamujen puhelinruuhkalta■ TYÖTERVEYSKESKUKSEN PUHELINPALVELU on usein ruuhkautunut kello 8.00– 8.45 välisenä aikana. Suurin ruuhkahuippu on osunut maanantaiaamuille. Puhelinpalve-lun sujuvoittamiseksi työterveyshoita jien aamuista puhelinaikaa on maanantaisin pidennetty. Lisäksi maanantaille on lisätty hoitajien ja lääkäreiden vastaanottoaikoja.

Työterveyshuoltoon kannattaa kuiten-kin mahdollisuuksien mukaan ottaa yh-teyttä puhelimitse aamuisin kello yhdek-sän jälkeen, mikäli asia ei ole kiireellinen.

Työterveyskeskus teetti keväällä laajan selvityksen palveluiden ja kysynnän koh-taamisesta. Selvityksen tietojen pohjalta tehtävillä muutoksilla pyritään kohdista-maan työterveyshuollon resursseja.

Nyt myös internetin kautta on mahdollis-ta varata lyhyitä käyntejä lääkäreille ja hoi-tajille. > Katso tarkemmat ohjeet www-ajanvarauksesta Helmestä > Yhteiset palvelut > Työterveyskeskus

Akavalaisten lomatuki ry:n syyskokous tulossa■ AKAVALAISTEN LOMATUKI ry:n sääntömääräinen syyskokous pidetään 23.11. klo 18.00 osoitteessa Hiidenkiven peruskoulu, Rajatie 7. Kahvitarjoilun vuoksi ilmoittautumiset pyy-detään 19.11. mennessä sähköpostitse [email protected] tai puhelimitse 050 466 9658. Kaikki kaupungin palveluksessa olevat akavalaiset ovat tervetulleita.


GoGoloka–marraskuu 2010

14.10.–27.2.2011.ASFALTTIA JA AURINGONKUKKIANäyttely Hakasalmen huvilassa. Simo ja Eeva Ristan valokuvat tarjoavat Helsinki-kuvia vuosilta 1969–1979. > www.asfalttiajaauringonkukkia.fi

30.10., 31.11. ja 12.12.HELSINKI – KUPLETTIEN JA KEPEIDEN TANSSIEN KAUPUNKI Seurasaaren Kansantanssijat heittäytyvät 40-vuotisjuhlaesityksessään vuosisadan alun villeihin muotitansseihin. Esitykset Kanneltalossa, Malmitalossa ja Helsingin kaupungintalon juhlasalissa. > www.seurasaarenkansantanssijat.fi/helsinki.html

31.10. LAULETAAN YHDESSÄ STOASSA! Yhteislaulutilaisuudessa laulattajana Kalle Partanen, säestäjänä Olavi Palonen.> www.stoa.fi

10.11.ETNOSOI! Acoustic Africa: Habib Koité (Mali), Oliver Mtukudzi (Zimbabwe) ja Afel Bocoum (Mali) tähdittävät rytmikästä iltaa.> www.savoyteatteri.fi

11.11. MUSTA TULEE ISONA VALKOINEN – TULEEHAN?Suomalais-kenialainen näyttelijä Jani Toivola käsittelee luennossaan kulttuurienvälistä kohtaamista ja kommunikaatiota sekä erilaisuuden kohtaamista.> www.caisa.fi 20.11. LASTEN OIKEUKSIEN PÄIVÄ

10.12. HELSINGIN HENKI NRO 6 ILMESTYYAiheina vapaaehtoistyö, Kampin palvelukeskus, työajan hallinta ja Pasilan uuden alueen suunnittelu.

052010

{ uus

i duu

ni }

Ei ole väliä onko kissa musta vai valkoinen, kunhan se metsästää hiirtä.” - Deng Xiaoping -

”

Skilloja radanvarressa> KUKA: Antti Kauppinen> AMMATTI: opas> TÖIHIN: 9.8.> TOIMIPAIKKA: taidemuseo

Mitä ja missä teit aiemmin?Asuin Pietarissa seitsemän vuotta ja opiskelin siellä kulttuurin tutkimusta, taidehistoriaa ja museologiaa. Kun muutin Helsinkiin takaisin, tein jonkin aikaa freetoimittajan töitä. Sittem-min kuulin tutuilta, että museolle tarvittiin op-paita. Tein freelancerina oppaan töitä sekä Mei-lahdessa että Tennispalatsissa. Kun hakuun tuli ensimmäinen kokopäiväisen oppaan työ, hain sitä ja pääsin hommiin.Mitä työhösi kuuluu?Tämä on ensimmäinen täyspäiväisen oppaan työ taidemuseolla. Se on kaupungilla aivan uusi työnkuva, jota voin itse kehittää eteenpäin. Työni on suunnitella uusia opastusformaatteja ja opastaa. Mietimme esimerkiksi uusia muo-toja eläkeläisopastuksiin, yöopastuksia puisto-jen julkisille veistoksillle ja maahanmuuttajien saamista museokävijöiden joukkoon. Haastee-na on se, miten saada mieluiten kaikki Helsin-gin 500 000 ihmistä tulemaan taidemuseoon!Missä teette töitä?Työpöytä löytyy Tennispalatsista, mutta museo-pedagogia toimii sekä Meilahdessa että Tennis-palatsissa.

Keitä kuuluu työyhteisöösi?Meitä on kahdeksan työntekijää museopeda-gogian parissa, sekä kymmenkunta freelancer-opasta. Meillä on hauska työyhteisö ja hyvää kahvia!Teettekö yhteistyötä muiden virastojen kanssa? Teemme esimerkiksi lasten työpajoja ja koulu-laisprojekteja yhteistyössä muiden virastojen kanssa. Miten haluaisit kehittää taidemuseon toimintaa? Haluaisin muuttaa sitä ajattelua, että taide ”ta-pahtuu” museon sisällä. Julkisissa tiloissa ja ym-päri kaupunkia on satoja taideteoksia ja ihmi-set näkevät taidemuseon kokoelmaan kuuluvia teoksia joka päivä. Sitä tietoisuutta haluaisin li-sätä. Lisäksi haluaisin ruveta tekemään salkku-opastuksia vaikkapa sairaaloissa ja vankiloissa, näyttäisin cd-rompulta meidän kokoelmiem-me töitä. Suosikkipaikkasi Helsingissä? Kallio, ja siellä Linnunlaulu sekä Linjat. Keväi-sin yksi ehdoton suosikkipaikkani on Diakonis-salaitoksen takana levittäytyvä alue. Radanvar-teen on 1800-luvulla diakonissasisar tuonut Saksasta skillan mukuloita. Ne ovat levinneet vuosien aikana, ja keväällä maa on sinisenään kukkia.Missä asut ja miten kuljet töihin?Asun Kalliossa. Pyöräilen töihin niin usein kuin mahdollista. Kolmisen kuukautta vuodesta käy-tän metroa ja ratikkaa. •

kuv

a Ja

rkko

Vir

tane

n

Helsingin henkiJU

SS

I PA

JUNE N

Documents

Helsingin henki 5/2010