Helsingin henki 2/2013

HelsinginhenkiSIVU X

022013

H E L S I N G I N K A U P U N G I N H E N K I LÖSTÖ L E H T I H E L . F I / H E L S I N G I N H E N K I

SIVU 06 SIVU 24 SIVU 28

pal

velu

teem

a

liik

keel

lä

Idän kipinä

Petra Hannus ja Monika Silander-Stolt

viihtyvät Stoassa.

Asukasvoi vaikuttaa

Liikenneuusille raiteille

Kilsatkasaanliikkuen

SIVU 16

Helsingin henki | huhtikuu 2013

Tehdään parempi kaupunki pääkirjoitus

Maissi KasurinenJuttuehdotukset ja palaute [email protected]

02

Lehti postitetaan kaupungin henkilöstölle palkanlaskentajärjestelmän osoitetietojen mukaan. Jos haluat pois lehden jakelusta, ilmoita nimesi ja osoitteesi sähköpostilla [email protected].

Lehti verkossa > hel.fi/helsinginhenki

Ilmestymisaikataulu Nro 3 5.6. Nro 4 4.9. Nro 5 23.10. Nro 6 11.12.Aineisto 20.5. 19.8. 7.10. 18.11.

Juttuehdotukset ja palaute [email protected]

Demokratiakeinoja parannetaan

Kaupunkilaiset halutaan entistä enemmän mukaan kehittämään Helsinkiä. Ta-poja osallistamiselle etsitään monin tavoin. Haaga-Helian ammattikorkea-koulu selvitti viime vuonna, miten asukkaat ja kaupungissa kävijät haluaisi-vat kehittää Helsinkiä. Vastauksissa tuli esiin toiveita joukkoliikenteen kehit-

tämisestä, lasten ja nuorten palveluiden parantamisesta sekä tapahtumien, puistojen ja alueiden viihtyvyyden lisäämisestä. Huomisen Helsinki nähtiin kansainvälisenä ja modernina sekä toisaalta niin sanottujen pehmeämpien ar-vojen yhteisöllisenä, suvaitsevana, kiireettömä-nä ja kannustavana kotikaupunkina.

Kaupunkilaisten näkemyksiä ja ideoita Hel-singin kehittämiseksi kerättiin viime vuonna myös Vaikuta Helsinkiin -verkkokyselyllä. Ide-ointiin osallistui noin 1 400 ihmistä, ja vastauk-sia saatiin 2 400. Mitä kaupungilta haluttiin? Tärkeimpinä pidettiin peruspalveluita, sähköisiä palveluita, kansainvälisyyden kehittä-mistä sekä merialueiden ja rantojen käytettävyyden parantamista.

Näiden kyselyjen tulokset on otettu huomioon yhtenä aineistona uuden strategiaoh-jelman sisällön valmistelussa. Näkemykset ovat arvokkaita ja tärkeitä, ja jatkossa asuk-kaiden näkemykset halutaan ottaa entistäkin järjestelmällisemmin mukaan kaupungin kehittämiseen. Uusi strategia sisältää useita uusia osallistumisen ja vaikuttamisen kei-noja demokratian kehittämiseksi ja parantamiseksi. Tarkoituksena on, että kaupunkilai-silla olisi lähitulevaisuudessa käytössään hyvä valikko erilaisia asukaslähtöisiä osallistu-mis- ja vaikuttamismahdollisuuksia. Kaupungin asioiden valmistelua ja päätöksentekoa avataan samalla ymmärrettävämmiksi. Tavoitteena on, että Helsinki on jatkossa aiem-paa avoimempi ja kaupunkilaiset ovat tiiviimmin kaupunkiyhteisön aktiivisia, osallistu-via ja vaikuttavia jäseniä myös vaalien välillä.

Yksi asukkaita osallistava edelläkävijä on ollut avoimen datan Hel-sinki Region Infoshare -verkkopalvelu, joka jakaa julkista tietoa kaik-kien hyödynnettäväksi ja sovellettavaksi niin kansallisesti kuin kan-sainvälisestikin. Hanke sai viimevuotisen kaupunginjohtajan vuo-den saavutus -palkinnon. Palvelun toiminnallisuutta jatkokehite-tään edelleen palautteen ja arvioinnin pohjalta.

Tänä vuonna testataan, miten eri alueilla asukkaiden osallis-tumista voidaan lisätä ja parantaa. Kokeilussa on kymmenen pi-lottia, joissa etsitään uusia tapoja osallistumisen ja alueellisen vaikuttamisen lisäämiseksi. Lue piloteista lisää sivulta 6 alkaen. Keskushallinnon uudistuk-sen yhteydessä on lisäksi tarkoitus panostaa demokratia- ja vuorovai-kutusmahdollisuuksien ja -keino-jen kehittämiseen. Kaupunki ei ole hassumpi paikka asua, elää ja teh-dä työtä.

,,Asukkaiden näkemykset otetaan järjestelmällisemmin huomioon.”

// vinkkiRetkelle luontoon

PÄÄKAUPUNKISEUDUN KAUPUNGIT JÄRJESTÄVÄT myös tänä vuonna asukkaille opastettuja luontoretkiä. Tuoreeseen luontoretkikalenteriin on koottu retkitiedot aikajärjestyksessä.

Opastukset ovat pääosin suomenkielisiä, mutta joillakin retkillä on myös ruotsinkielinen opastus. Retket ovat pääasiassa maksuttomia, vain lauttamatkoista peritään maksu. Joillekin erikoisretkille on ennakkoil-moittautuminen, muuten retkille on vapaa pääsy.

Retkikalenterista löytyvät tiedot puhelinnumeroista, joissa ilmoittau-tumisia otetaan vastaan.

Retkille voi osallistua kuka tahansa, kaupunkien rajat eivät ole esteenä. Retkille osallistuminen ei edellytä huippukuntoa, ta-

vallinen kunto riittää hyvin.

Vuoden 2013 Luontoretkiesitettä on saatavana ympäristö-keskuksen asiakaspalvelusta osoitteesta Viikinkaari 2 a, I. krs.

Avoinna ma–pe klo 8.15–16.

Luontoretkikalenterin voi ostaa myös kaupunkien asiakas-palvelupisteistä, luontotaloista, Virka Infosta (Kaupungintalo,

Pohjoisesplanadi 11–13), Gardeniasta ja Helsingin kirjastoista.

> Lisätietoa: hel.fi > Uutisia


sisältö

JULKAISIJA Helsingin kaupungin henkilöstökeskus, PL 4500, 00099 Helsingin kaupunki PÄÄTOIMITTAJA Maija-Liisa Kasurinen, puh. 310 37956, 050 310 3954, [email protected] TOIMIT TAJA

Katariina Käyhkö, puh. 310 64988, 040 336 0807, [email protected] TOIMITUKSEN SIHTEERIT HENKILÖSTÖKESKUKSESSA Sanna Karppelin, puh. 310 37954, 050 517 9184, sanna.karppelin@hel.

fi, Sari Ruusutie, puh. 310 37955, 050 517 9213, [email protected] TOIMITUSNEUVOSTO 2013–2014 Terttu Sopanen pj, Johanna Joutsiniemi, Tapio Kari, Merja Jattu-Wahlström, Kaarlo Kontro (JUKO),

Panu Oksman (KTN), Eila Pelttari (JHL), Eeva Rinne (Tehy), Kaarina Salminen (Jyty), Marja-Sisko Luomanpää (TNJ/Super) TOIMITUS JA ULKOASU Otavamedia Asiakasviestintä, Köydenpunojankatu

2 a D, 00180 Helsinki, puh. 1566 8510, asiakasviestinta.otavamedia.fi TUOTTAJA Laura Heikkinen, [email protected] PAINOPAIKKA Sanomapaino Oy, Sanomala 2013 PAINOS 40 000 kpl

25. VUOSIKERTA ISSN 0787-7994 (painettu) ISSN 1797-6170 (verkkolehti)

palstat04 Uutiset04 Työelämän ABC05 Stadi 36527 Työterveyspsykologi30 Ilmoitustaulu31 Ristikko32 Menovinkit

03

10 duunissaNopsan työyhteisö tekee nopean puuttumisen perhetyötä, jonka tavoitteena on ehkäistä nuorten laitossijoituksia.

15 työkalutKaikki luottamushenkilöitä koskeva tieto on kasattu yhteen portaaliin.

16 reppariItäkeskuksessa sijaitseva Stoa on täynnä kulttuuria ja elämää. Kävimme tutustumassa talon tarjontaan ja ihmisiin.

22 kaffellaKesätyöntekijät tulevat taas. Miten heidät otetaan vastaan ja perehdytetään?

24 palveluJulkisen liikenteen kehitystä tehdään laajassa verkostossa. Länsimetron myötä muuttuvat myös vanhan metron palvelut.

28 liikkeelläHenkilöstöä kannustetaan kasaamaan kilometrejä työmatkaliikkumisella.

32 uusi duuniKirjastotoimenjohtaja Tuula Haavisto.

ammattiAluetyöntekijä Sini Heino-Mouhu on kuulolla Pihlajamäen asukkaita varten.

talousApotti on asiakas- ja potilastietojär-jestelmä, joka parantaa tiedonsaantia ja tekee hoitoa sujuvammaksi.

ympäristöHarakan saari on monipuolinen luontokeskus, jonne voi järjestää työporukan virkistysretken.

06

14

2620

12

teemaDemokratiahankkeet lisäävät asukkaiden vaikuttamismahdolli-suuksia. Lue miten ja missä.

hyvinvointiIkäjohtamistyö

käynnistyy viras-toissa. Eri-ikäisille

avattiiin nettisivut.

uutisia


Heräsikö kysymys?Käsittelemme tällä

palstalla työelämän kysymyksiä, joita voi lähettää osoitteseen

[email protected]

Työelämän

Heräsikö kysymys?

04

n Mikä on loma-ajan palkka? Vuosiloman ajalta maksetaan normaali kuukausipalkka.

n Mikä on lomaraha? Lomaraha maksetaan vuosilomapalkan li-säksi jokaiselta kuukaudelta, jolta ansait-see vuosilomaa.

n Miten loma-ajan palkka muodostuu?Vuosilomapalkka määräytyy pääsääntöi-sesti lomallelähtöhetken eli ensimmäi-sen vuosilomapäivän palkan perusteella. Jos vuosiloman aikana palkassa tapahtuu muutoksia, kuten esimerkiksi yleiskoro-tus, vuosilomapalkkaa muutetaan vastaa-vasti.

n Miten lomaraha muodostuu? Lomarahan suuruuteen samoin kuin vuo-siloman pituuteen vaikuttaa henkilön vuosilomaan oikeuttavien työskentely-kuukausien lukumäärä, työkokemuslisään oikeuttava palvelusaika sekä palvelussuh-teen pituus. Näiden perusteella lomara-han suuruus on 4–6 prosenttia laskettuna heinäkuun normaalista kuukausipalkasta.

n Milloin loma-ajan palkka maksetaan ja voiko sen pyytää muuna ajankohtana maksettavaksi? Vuosilomapalkka maksetaan normaalina palkanmaksupäivänä. Työntekijän pyyn-nöstä se voidaan maksaa ennen loman al-kamista.

n Entä lomaraha? Lomaraha maksetaan aina heinäkuun pal-kanmaksun yhteydessä.

n Voiko lomarahat vaihtaa vapaiksi? Lomarahaa ei voi muuttaa vapaaksi. Lääkä-risopimuksessa se on mahdollista.

Vastaajana työmarkkinalakimies Päivi Rissanen henkilöstökeskuksesta.

> Lisätietoa Helmestä > Talpa >Palkanlaskentapalvelut tai Henkilöstö > Palkka ja palkitseminen.

Keskushallinto- uudistus kaupungin-valtuustoonn KESKUSHALLINNON VIRASTOJEN yhdis-tymistä valmistellut keskushallintotyöryh-mä sai valmiiksi uuden viraston johtosään-töesityksen. Kaupunginvaltuusto käsittelee sitä ja uudistusta kevään aikana. Mikäli val-tuusto päättää esityksen mukaan perustaa

uuden keskushallinnon viraston, organisaatiomuutosta valmistelemaan muodostetaan työryhmä ja tarvittavat alatyöryhmät.

Tarkoituksena on yhdistää nykyiset hallintokeskus, henkilöstökeskus ja talous- ja suunnittelukeskus vuoden alusta. Uuden viraston nimeksi esitetään kaupunginkansliaa. Uudistuksen tavoitteena on muodostaa organisaatio, joka kykenee tehokkaasti palvele-maan kaupunginvaltuustoa, kaupunginhallitusta ja johtajistoa sekä ohjaamaan kaupun-kikonsernia hyväksyttyjen tavoitteiden mukaisesti. Uuden viraston osastojen toimintojen ja alarakenteen muotoilu on tarkoitus aloittaa kaupunginvaltuuston päätöksen jälkeen. > Uudistusta koskeva materiaali löytyy Helmen Keskushallinto uudistuu -sivulta.

Hyvän esimiehen ABC sparraa esimiehiä n HYVÄN ESIMIEHEN ABC -verkkokoulutuksen tavoitteena on tukea kaupungin esimie-hiä ja varmistaa yhtenäistä esimiestyötä ja johtamiskäytäntöä. Aluksi kaikki lähiesimiehet suorittavat tentin, seuraavaksi koulutus koskee muutakin esimieskuntaa. Aineisto on Hel-messä, joten siihen voi tutustua koko henkilöstö. Tentin on jo suorittanut noin 1 200 esi-miestä. Tenttiin ilmoittaudutaan Helmen koulutuskalenterista, joka löytyy Sovelluksista. Virastoille ja liikelaitoksille raportoidaan tentin suorittaneet neljännesvuosittain.

Videohaastattelut avuksi rekrytointiin n VIRASTOILLA JA LIIKELAITOKSILLA

on nyt mahdollisuus kokeilla video-haastatteluja. Verkon välityksellä teh-tävä videohaastattelu nopeuttaa rek-rytointia ja auttaa alkuvaiheessa kar-simaan sopivimmat hakijat henkilö-kohtaisiin haastatteluihin. Palvelussa on kiinteä kuukausiveloitus, joka tä-män vuoden ajan maksetaan henkilöstökeskuksesta. Henkilöstökeskus järjestää lä-hiaikoina käyttökoulutusta, josta tiedotetaan tarkemmin henkilöstö- ja rekrytointi-vastaaville.

Videohaastatteluista on hyötyä etenkin niissä rekrytoinneissa, joissa haetaan tai joihin hakee suuri määrä ihmisiä. Se on erityisen hyödyllinen tehtävissä, joissa kritee-rinä painottuvat esimerkiksi hakijan vuorovaikutus- tai esiintymistaidot. Palvelu toimii verkkopohjaisesti. > Lisätietoa Helmestä > Henkilöstö > Rekrytointi ja rekrytointiassistentti Eeva Minkkinen, henkilöstökeskus, puh. 310 37991, [email protected]

Sinustako Helsingin ääni? n OLETKO KOSKAAN TULLUT ajatelleeksi, että juuri sinun äänesi voisi olla täydelli-nen Helsingin ääneksi? Tai työskentelee-kö yksikössäsi henkilö, jolla on mielestäsi täydellinen ääni? Nyt etsitään kaupungin henkilöstön joukosta kahta naisääntä ja kahta miesääntä, sillä tarkoituksena on, että nämä äänet kuuluvat ensi vuodesta alkaen kaupungin virastojen äänikontak-

tipisteissä, kuten virastojen puhelinnau-hoitteissa.

Käy jättämässä ääninäytteesi tai ilmoi-ta kaverisi Helmi-intrasta löytyvien ohjei-den mukaisesti 23.4. mennessä.

Ääniammattilaiset valitsevat jätetty-jen ääninäytteiden perusteella loppu-kilpailuun pääsevät kandidaatit. Touko-kuussa kaupungin työntekijät äänestävät voittaja äänet. Parhaat äänet palkitaan, ja äänestäjien kesken arvotaan palkintoja.

Helsingin ääni on koko kaupungin yh-teinen hanke. > Käy lukemassa lisää Helmestä > Yhteiset palvelut > Helsingin ääni.

Työterveyskeskukselle sähköinen resepti n TYÖTERVEYSKESKUS OTTI KÄYTTÖÖN eReseptin. Jatkossa asiakas voi noutaa lääk-keensä mistä tahansa apteekista Kela-kortilla. Sähköinen resepti säilyy turvassa, sillä se tallennetaan Kelan ylläpitämään Reseptikeskukseen. Myös reseptin uusiminen aptee-kin kautta onnistuu vaivattomammin. Sähköiset reseptit säilyvät Reseptikeskuksessa 30 kuukautta, mistä ne siirtyvät toiseen keskitettyyn tietokantaan, Reseptiarkistoon.

Asiakkaalta pyydetään työterveyshuollossa kirjallinen suostumus, jotta hoitava lääkäri tai reseptin uusija voi tarkastella Reseptikeskuksen tietoja. Näin varmistetaan lääkehoi-don turvallisuus. Jos joku ei halua eResepti-palvelua, hän saa yhä paperireseptin.> Lisätietoja eReseptistä Kansallisen terveysarkiston sivuilta kanta.fi.

stadi

365stadi

lyhyesti

Helsingin henki | huhtikuu 2013 05

365

Henkilöstöjohtaja Hannu Tulensalo kertoo myönteisistä henkilöstötuloksista.

Hyvä henkilöstöpolitiikka tuo tuloksiaKAUPUNGIN HENKILÖSTÖPOLITIIKAN keskeiset painopisteet kulu-neella strategiakaudella olivat henkilöstön saatavuudessa, palkitsemi-sessa, osaamisen kehittämisessä ja johtamisessa. Tavoitteena oli kehit-tää uusia työvälineitä entistä paremman henkilöstöjohtamisen tueksi.

Kiinnostus hakeutua kaupungin tehtäviin on ollut hyvällä tasol-la. Kaupungin työnantajamaineen vahvuuksia ovat merkitykselliset ja mielenkiintoiset tehtävät, eettisyys ja turvallisuus työnantajana sekä työn ja muun elämän tasapainon huomioon ottaminen. Muun kuin suomen- ja ruotsinkielisen henkilöstön osuus kaupungin henkilöstös-tä kasvoi merkittävästi.

Henkilöstön osaamisen kehittämiseen ja ammattitaidon ylläpitä-miseen on kiinnitetty runsaasti huomiota. Ammatillisten kehittymis-suunnitelmien määrä nousi tasaisesti strategiakauden aikana.

STRATEGIAKAUDEN TAVOITTEENA oli kehittää monipuolinen tulok-sellisuutta tukeva palkitsemisjärjestelmä. Tulospalkkiojärjestelmän ja henkilökohtaisen palkitsemisen periaatteet uudistettiin, ja palkkiova-likoimaa laajennettiin. Kertapalkkioiden määrä kasvoi tasaisesti koko kauden ajan. Innovatiivisen toimintatavan edistämiseksi otettiin käyt-töön sähköinen idea- ja innovaatiojärjestelmä Helinä ja siihen liittyvä palkitsemisjärjestelmä.

JOHTAMISVALMENNUKSIA SUUNNATTIIN lähiesimiehistä ylimpään johtoon. Kauden aikana tuli lähiesimiesten käyttöön Hyvän esimiehen ABC -verkkoaineisto. Vuoden lopussa alkoi ensimmäinen kaksivuoti-nen Executive Emba -ohjelma avainhenkilöille.

Henkilöstöllä oli viime vuonna enemmän terveitä työpäiviä kuin aiemmin liki kymmeneen vuo-teen. Sairauspoissaolot laskivat edelleen, ja ne olivat vuoden päättyessä 4,7 prosenttia. Suotui-sa muutos näkyi kaikissa ikäryh-missä ja kaikilla toimialoilla. Muutos tarkoittaa lähes 30 000 työpäivän lisäystä.

Strategiakauden aikana eläk-keelle jääneiden keski-ikä nousi kahdella vuodella. Työ kiinnostaa kaupungin henkilöstöä enem-män kuin eläke. Myös työkyvyttö-myyseläkkeiden määrä on lasku-suunnassa.

HENKILÖSTÖKYSELYJEN TULOSTEN mukaan työpaikoilla ilmapiiri on entistä parempi ja työhyvinvointi työssä on lisääntynyt. Työ on miele-kästä, mutta myös esimiestyö ja taito johtaa monimuotoisia työyhtei-söjä ovat parantuneet.

Alkanut strategiakausi haastaa meitä jälleen uusiin saavutuksiin. Aikaansaannokset henkilöstötyössä antavat osaltaan hyvää pohjaa on-nistumiselle jatkossakin.

Henkilöstöllä oli viime vuonna enemmän terveitä työ-päiviä kuin aiemmin liki kymmeneen vuoteen.”

n HELSINGIN KAUPUNGINMUSEON Made in Helsinki -kirja on saanut Suomen kirja-taiteen komitealta Kirjataiteen kaunis kir-ja -palkinnon yhtenä 25 palkitusta teokses-ta. Teos on aiemmin voittanut Vuoden kirja -sarjan Antalis Design & Print Awards 2011 -kilpailussa. Made in Helsinki -kirja liittyy samannimiseen näyttelyyn, johon voi tutus-tua 1.9. asti Hakasalmen huvilassa, Manner-heimintie 13 b.

n ENSI KESÄNÄ 17.–20.7. nuorille suunna-tun The Tall Ships Races Helsinki 2013 -pur-jehduskilpailun osana kaupunki toteuttaa kaksi työllisyyshanketta 50 työttömälle nuo-relle. Nuoret voivat myös päästä tapahtu-maan purjehdusoppilaiksi tai vapaaehtoi-siksi eri tehtäviin.

Kilpailun tarkoituksena on koota nuo-

ria yhteen ystävällismieliseen kilpailuun ja koulupurjehdukseen. Tapahtuman teemoja ovat Itämeren suojelu ja vastuullinen tapah-tumajärjestäminen.

Tasavallan presidentti Sauli Niinistö suojelee tapahtumaa. Kilpailuun osallistuu noin 100 alusta mukanaan 3 000 nuorta purjehtijaa. > Lisätiedot: tallshipsraceshelsinki.fi

n HENKILÖSTÖLEHTI HELSINGIN HENGESSÄ 1/2013 kaupunginvaltuustoa käsittelevän ju-tun yhteydessä olevasta valtuuston paikka-jakaumasta olivat jääneet pois perussuo-malaisten tiedot, 8 valtuutettua. Lisäksi nai-sia valtuustossa on 42 ja miehiä 43, jutussa luvut olivat virheellisesti 40 ja 45. Toimitus pahoittelee virheitä. Lehden voi lukea myös sähköisesti hel.fi/helsinginhenki.

Staran uusiotuotteita liikelahjoiksi n STARA ON YHTEISTYÖSSÄ Globe Hopen kanssa kehittänyt käytöstä poistetuista työvaatteista ja -materiaaleista uusiotuotteita. Helsinki-tuotteet -sarjaan kuuluu muun muassa putki- ja ol-kakassi, reppu, pussukoita ja kännykkäkotelo. Esimerkiksi autojen turvavyöt ovat saaneet uu-den käytön laukkujen hihnoina.

Tuotteiden myötä kaupunki saa vanhan mutta käyttökelpoisen materiaalin uusiokäyttöön. Ne sopivat virastojen uniikeiksi liikelahjoiksi. Tuotteet on tilattu vain Helsingin kaupungin käyt-töön, eli Globe Hope ei myy niitä itse. Tuotteita voi tilata Staran materiaalipalvelusta, ja ne toi-mitetaan toukokuusta alkaen. > Staran materiaalipalvelu, puh. 310 38928, [email protected]

Tule kesäsaarille!n AURINKOA, MERITUULTA, KALASTAMISTA ja yhdessäoloa – kaupungilla on tarjolla henkilöstölleen kaksi virkistyspaikkaa, Iso Iiluoto Kallahden selällä ja Kallioranta Var-tiosaaressa Laajasalon edustalla. Niiden ti-lat ovat nyt varattavissa.

Iso Iiluotoon voi tulla päiväretkelle tai useammaksi vuorokaudeksi vaikka per-heen kanssa. Majoitustilat ovat käytössä 12.5.–15.9. Niitä voi varata arkijaksoksi tai viikonlopuksi. Varaaminen on ilmaista. Ti-loja varataan saaren isännältä Antero Les-kiseltä, puh. 310 70237 ma–pe klo 13–17. Saareen liikennöi vuorovene. Siellä on hen-kilöstölle myös oma vierasvenesatama.

Kallioranta on kaupungin henkilöstö-kerhojen ja työyhteisöjen kokous- ja virkis-tyspaikka, joka sijaitsee Vartiosaaressa lä-

hellä Laajasaloa. Vartiosaaressa voi järjestää pienimuotoisia kokouksia tai seminaareja, virkis-tyspäiviä sekä saunoa, ruokailla tai pelata tennistä.

Vartiosaari on käytössä 6.5.–13.9. ma–la klo 8–22. Saaressa ei voi yöpyä. Tiloja varataan puh. 310 87807 ma–pe klo 13–17. Vartiosaareen voi tulla myös omalla veneellä.

Molemmissa saarissa järjestetään kevättalkoot huhti- ja toukokuussa. > Lue lisää Helmestä > Henkilöstö > Henkilöstöetuudet > Virkistys- ja lomapaikat.

Mari H

ohtari


LISÄÄVALTAA VALTAA

LISÄÄLISÄÄLISÄÄLISÄÄ



ARABIANRANTA, TOUKOLA JA VANHAKAUPUNKI demo-kraattisen päätöksenteon kasvualustana. Virtuaalinen kan-

salaisraati, joka suunnittelee muun muassa rantapuiston elävöit-tämistä.

ASUKKAAT AKTIIVISINA – ITÄ-PASILA ISKUSSA. Yhteisölli-nen projekti, jossa halutaan saada asukkaat aktiivisesti pi-

tämään huolta asuinalueestaan. Mukana aluesuunnitelma ja kau-punginosakokous.

MAINIO MALMINKARTANO. Virtuaalinen, sosiaaliseen me-diaan perustuva demokratiatila, mutta suoraa demokra tiaa

edistetään myös asukastalo Horisontissa ja Rengissä. Kehitetään äänestysmenetelmiä ja mielipidekyselymahdollisuuksia.

MAUNULAN DEMOKRATIAHANKE. Maunulan keskustan alu-een ja Maunulan Saunabaarin toimintojen suunnittelu. Asu-

kasvetoinen yhteistyöorganisaatio ja osallistuva budjetointi.

VETOA JA VOIMAA MELLUNKYLÄÄN. Mellunkylän alueen, viestinnän ja vuorovaikutuksen kehittäminen verkostomai-

sessa yhteistyössä. Mukana aluefoorumit ja käyttäjäraati.

LÄHIDEMOKRATIAA VUOSAAREEN. Vuosaaren asukkaiden yleisten vaikuttamismahdollisuuksien lisääminen ja osalli-

suuden vahvistaminen. Mukana aluefoorumit. Perustetaan Vuo-saari-toimikunta, jonka edustajat valitaan mahdollisimman katta-vasti alueelta. Kaikille avoimia asukasfoorumeja ja asukasiltoja.

KAUPUNKILAISTEN RAATI. Kaupunkilaisten ääni päätöksen-teon tueksi. Kaupunkilaisten osallistaminen keskustelemaan

ja luomaan poliittista päätöksentekoa täydentäviä vaihtoehtoja yh-dessä valittuun ajankohtaiseen ja kaupungin kannalta merkittävään aiheeseen. Ensimmäisenä vuorossa Helsingin pysäköintipolitiikka.

HELSINGIN PYÖRÄILEVÄT KAUPUNGINOSAT. Edistetään pyö-räilyä ja liikennesuunnittelua.

NUORTEN RUUTI-VAIKUTTAMISJÄRJESTELMÄN HANKE osal-listuvasta budjetoinnista kohteena nuorisoasiainkeskuksen

kaksi alueellista nuorisotyön yksikköä. Demokraattisen päätöksen-teon oppimisprosessi, HAAGA-KAARELAN ja kaakkoisen nuoriso-työn nuoret osallistuvat vapaa-ajan toiminnan suunnitteluun ja va-rojen käytöstä päättämiseen.

ME ASUMME TÄÄLLÄ! Lähidemokratia testissä TAPANINVAI-

NIOSSA. Alueen kehitysstrategian laatiminen kansalaisosal-listumisen keinoin.

> demokratia.hel.fi ja facebook.com/Demokratiapilotit

Kaupungin tavoitteena on lisätä asukkaiden demokratiakeinoja ja osallistaa heitä enemmän toiminnan suunnitteluun ja toteutukseen. Tämän vuoden demokratiahankkeet näyttävät esimerkkiä.

teksti KIRSI RIIPINEN

kymmenellä tavalla Käynnissä on kymmenen kaupunginhallituksen valitsemaa osallistavan demokratian pilottihanketta.

salaisraati, joka suunnittelee muun muassa rantapuiston elävöit

tämään huolta asuinalueestaan. Mukana aluesuunnitelma ja kau

edistetään myös asukastalo Horisontissa ja Rengissä. Kehitetään

sessa yhteistyössä. Mukana aluefoorumit ja käyttäjäraati.

kasvetoinen yhteistyöorganisaatio ja osallistuva budjetointi.

kaksi alueellista nuorisotyön yksikköä. Demokraattisen päätöksen

listumisen keinoin.


ja luomaan poliittista päätöksentekoa täydentäviä vaihtoehtoja yh

Helsingin henki | huhtikuu 201308 Helsingin henki 08 Helsingin henki | huhtikuu 2013

toimintaa, mutta se ei ole näkynyt julki-suudessa, hän toteaa.

Hän toivoo, että uudet hankkeet aut-taisivat tuomaan asukasjärjestöjen toi-mintaa näkyvämmäksi ja tekisivät siitä nykyistä järjestelmällisempää.

– Uudet pilotit ovat erittäin hyvä lisä, sillä niiden avulla kaupunki oikeasti si-toutetaan kokeilemaan uudenlaisia ta-poja toimia asukkaiden kanssa, Typpi kertoo.

Avoin ja salliva kaupunkiKoko demokratiahankkeen taustalla on ajatus Helsingistä avoimena kaupunki-na. Kokeilevuus ja sallivuus antavat ti-laa kaupunkilaisten ideoille ja unelmil-le. Tästä ravintolapäivät, siivouspäivät ja erilaiset pop up -tapahtumat ovat hyviä päänavauksia.

Vallittu on huomannut, että alueel-lisuus on hyvin suhteellista: hallinnolli-set rajat eivät välttämättä ole samat kuin asukkaiden kokemat. Sama pätee myös hallintokuntiin. Ajatusten ja ehdotusten on edettävä niin, etteivät ne jumitu ”ei kuulu meille” -portaikkoon.

Eikä virkakoneistoa tarvita kaikkeen. Asukkaat voivat keksiä ja järjestää spon-taanisti omalla porukallakin tapahtu-

”Helsingissä on ollut monipuolista asukasosallisuutta lisäävää toimintaa jo pitkään.”

n Janne Typpi, Titta Reunanen ja Anja Vallittu ovat mukana alueellisen osallistumisen kokeilussa tämän vuoden ajan.

Kaupunki haluaa asukkaan-sa yhä tiiviimmin mukaan vaikuttamaan ja toimi-maan asuinalueiden hy-väksi. Mitä se käytännös-

sä voi tarkoittaa?Käytäntöjä on monia, selvittävät hal-

lintokeskuksen kaupunginsihteeri An-ja Vallittu, projektisuunnittelija Titta Reunanen ja projektipäällikkö Janne Typpi. He ovat olleet vuoden alusta mu-kana alueellisen osallistumisen kokei-lussa, joka on ainutlaatuinen Suomessa.

Taustalla on kaupunginhallituksen kaksi vuotta sitten asettama demokra-tiaryhmä. Se on valmistellut toimenpi-teitä, joilla parannetaan kaupunkilais-ten osallistumismahdollisuuksia ja li-sätään vuorovaikutusta kaupungin ja asukkaiden välillä.

Tavoitteita viedään käytäntöön par-haillaan kymmenellä alueellisen osallis-tumisen pilottikohteella, jotka kaupun-ginhallitus valitsi viime vuoden puolel-la. Avoimella haulla saatiin mukaan yh-teensä 39 hakemusta, joita lähettivät yksittäisten asukkaiden lisäksi muun muassa asukasyhdistykset.

– Viime valtuustokaudella ehdimme saada käyttöön nuorten vaikuttamis-järjestelmä Ruudin. Nyt ko-keillaan tapaa, jossa nuo-rille annetaan myös suora mahdollisuus vaikuttaa sii-hen, miten kahden nuori-sotoimen yksikön alueella rahaa käytetään, Vallittu kertoo.

Samantyyppinen osal-listuvan budjetoinnin mal-li on käytössä uuden kes-kustakirjaston suun-nittelussa, jossa kaupunkilaisille tarjottiin mahdol-lisuutta päättää yhdessä erillisen kehittämisrahan käytöstä.

Pilottihankkei-den rinnalla kehitetään edelleen esimerkiksi kansanäänestyksen

menettelytapoja sekä demokratia tiloja. Iso urakka on tietotekniikan valmen-nusohjelma, jossa ovat mukana sähköi-set vuorovaikutuskanavat.

Näkyvämpää kansalaistoimintaaTyppi muistuttaa, että Helsingissä on ol-lut monipuolista asukasosallisuutta li-säävää toimintaa jo pitkään muun muas-sa sosiaali- ja terveysviraston aluetyön yksikössä ja että helsinkiläiset ovat ol-leet aktiivisesti mukana toiminnassa kautta historian. Asukastaloverkostolla-kin on ikää, ja erilaisia vuorovaikuttami-sen mahdollisuuksia on verkostoksi asti.

Reunanen on tehnyt töitä monta vuotta Kontulassa, jossa lähiödemokra-tia on ollut aktiivista ja asukkaat ovat järjestäneet paljon tapahtumia.

– Siellä on paljon hienoa kansalais-

mia, joista on lukuisia esimerkkejä. Jos-kus kaupunki voi järjestää tilan, kuten vaikkapa Kontulassa, jossa Wanhassa Postissa toimii eri järjestöjen ylläpitä-mä Kontukeskus. Sieltä on jaettu tietoa myös kaupungin kehityssuunnitelmista.

– Alueellisen osallistumisen kokei-lu perustuu asukkaiden omiin ideoihin, Vallittu muistuttaa.

– Meidän homma on rakentaa mah-dollisuuksia hyville ideoille, Reunanen jatkaa.

Ennakkoluulot romukoppaanMitä uudet demokratiahankkeet ja nii-den mukanaan tuomat uudet tavat toi-mia vaativat kaupungin työntekijöiltä?

– Avointa ja ennakkoluulotonta miel-tä. Emme voi rakentaa tiukkojen hal-lintorajojen kaupunkia, Reunanen huo-mauttaa.

Projektien etenemisestä kerrotaan maaliskuussa avatuilla vuorovaikuttei-silla verkkosivuilla osoitteessa demokra-tia.hel.fi. Heti alusta asti on ollut selvää, että osallistavat demokratiahankkeet ovat läpinäkyviä ja kaikkien kommen-toitavissa.

Mutta miten näitä hankkeita on tar-koitus jatkaa? Olisiko niitä mahdollista

hyödyntää laajemminkin?– Kokeilu päättyy vuoden-

vaihteessa. Kokemukset ja tu-lokset kootaan yhteen. Val-tuuston tehtäväksi jää päät-tää, miten näitä jatketaan. Aika paljon riippuu uudes-ta strategiasta, Vallittu ker-too.

Helsingin kokeilut ovat herättäneet huomiota muis-sa kunnissa, sillä vastaavia ei ole aiemmin Suomessa tehty. Maailmalla osallistu-

vasta budjetoinnista on saatu hyviä kokemuk-sia esimerkiksi New Yorkissa ja eri puolilla Latinalaista Amerik-kaa. Kaupunkilaisten raadit puolestaan ovat yleisiä Keski-Euroo-passa.

– Niissä kaikissa idea on ollut purkaa vastak-kainasettelua ja kehittää asioita yhdessä, Reuna-nen kiteyttää.


uorten Ruuti-projek-ti haastaa kuulemaan nuorten toiveita.– Haemme tietoa ja toiveita toiminnas-ta niiltä nuorilta, jot-

ka eivät käy nuorisotaloilla. Kutsumme muut virastot ja järjestöt mukaan, kos-ka laajennamme toiminnan suunnitte-lun kaikkiin nuorten vapaa-aikaan vai-kuttaviin asioihin. Emme siis kysy vain, että mitä toivotte nuorisotalolle, vaan mitä toivotte vapaa-aikaanne vaikkapa Malminkartanossa, kertoo suunnitteli-ja Inari Penttilä nuorisoasiainkeskuk-sesta.

Kahdessa hankkeessa nuoret pääse-vät päättämään, mitä alueille budjetoi-dulla rahalla tehdään.

– Tämä on aitoa vallansiirtoa nuorille, Penttilä kertoo.

Kokeilussa ovat mukana Haaga-Kaarelan alue ja kaakkoinen alue, joka käsittää Herttoniemen, Roihuvuoren ja Laajasalon. Alueiden nuorisotoimen budjetista leijonanosan lohkaisevat työntekijöiden palkat sekä esimerkiksi tilavuokrat, mutta loput, noin viisi pro-senttia budjetista, jää kunkin alueen nuorten pohdittavaksi.

Miten nuoret sitten saadaan päätök-sentekoon mukaan?

– Tarkoituksemme on järjestää Ruu-din osallistuvan budjetoinnin kiertue työpajoineen, jolloin nuoret pääsevät ideoimaan rahan käyttöä.

Työpajoihin haetaan parhaillaan oh-jaajaa, joka muun muassa avaa nuorille budjetintekoa ja sen realiteetteja.

– Pajoista on tehtävä niin houkut-televia, että ne vetävät nuoria paikalle. Niiden on oltava hauskoja tapahtumia, joissa vaikuttamisen ideat jalostuvat.

Lisäksi ruuti.net-sivustolle tulee ideakanava, johon nuoret voivat kirja-ta omia ehdotuksia ja keskustella niistä muiden kanssa.

Penttilä hakee muita virastoja mu-kaan Ruudin projekteihin, sillä nuoret

eivät miellä hallintokuntien rajoja. Ideat eivät saa kaatua siihen, että kou-lun tehtävät loppuvat johonkin, mistä esimerkiksi liikuntaviraston alkavat. Asiat on saatava luistamaan virastosta toiseen.

– Moni asia vaatii yhteistyötä. Toi-vottavasti saamme muutkin mukaan nuorten ideoihin.

Projekti etenee vauhdikkaasti, ja henkilöstön kanssa on ryhdytty suun-nittelemaan osallistuvan budjetoinnin kiertuetta. Ammattikorkeakoulun opiskelijat alkavat haastatella nuoria ja keräävät samalla tietoa toiveista työ-pajoihin. Haastatteluja on tarkoitus tehdä muun muassa kouluissa.

Oletteko valmiita siihen, että nuoril-ta tulevat ideat voivat olla täysin uusia ja räväkämpiä kuin mihin on aiemmin totuttu?

– Meidän on valmistauduttava tä-hän, sillä eihän meillä ole vielä mitään tietoa, mitä on tulossa. Toisaalta on muistettava, että monissa asioissa nuo-ret voivat olla konservatiivisia. Kaiken kaikkiaan tämä on meille tavattoman opettavaista ja uusi keino saada suoraa palautetta. > ruuti.net

irjaston oma demo-kratiaprojekti on jo hyvässä vauhdissa. Siinä kaupunkilaisil-le tarjotaan mahdol-lisuutta päättää yh-dessä 100 000 euron

kehittämisrahasta. Summa on osa kes-kustakirjaston budjettia, ja se on tar-koitus käyttää kirjastoa kehittäviin toi-mintapilotteihin.

– Ideoita on voinut kirjata yli vuo-den ajan verkkosivun unelmien puu-hun. Siihen tuli kaupunkilaisilta yli 700 toivetta, kertoo keskustakirjaston pro-jektisuunnittelija Pirjo Lipasti.

Kirjasto laati toiveiden pohjalta eh-dotukset kahdeksaksi toimintapilotik-si, joista kaupunkilaiset valitsivat to-teutettaviksi neljä.

Yksi valituista on kirjastossa järjes-tettävät satusynttärit, joiden teemoina voivat olla vaikkapa sirkus, prinsessat ja ritarit tai merirosvot. Juhlat on tar-

koitus järjestää aluksi Kallion kirjas-tossa, ja siellä kerättävän kokemuksen jälkeen ehkä joissain muissakin kirjas-toissa.

Kehittämisrahaa käytetään myös kaupunkiverstaaseen, joka alkuperäi-sessä ideassa oli digipainotteinen, mut-ta työpajan mylläyksen jälkeen muut-tui niin, että verstaaseen tulee skan-nereiden ja 3D-mallinnusten lisäksi myös käsillä tehtävää toimintaa.

Kaupunkilaiset haluavat kirjastoon myös iltoja, joihin kutsutaan nykykir-jailijoita esittelemään klassikkokirjoja.

Neljäs kohde, hiljaisuuden tila, vaa-tii vielä kehittelyä.

– Ihmiset toivovat rauhaa ja hiljai-suutta. Mutta millainen tila voisi olla? Mielellään se voisi olla jotakin muuta kuin lukusali kovine penkkeineen. Ide-oissa näkyi selvästi suuri tarve saada olla hiljaa ja rauhassa, mutta samaan aikaan yhdessä muiden kanssa.

Lipasti huomauttaa, että jos ihmisil-

tä halutaan mielipiteitä ja ideoita, niitä on myös kuunneltava.

– Aina silloin tällöin kysytään, onko toiveillani mitään vaikutusta.

Kaupunkilaisille raportoidaan ver-kossa mahdollisimman tarkkaan, mi-ten ideoista syntyneet pilotit etenevät ja milloin ne konkretisoituvat.

– Toivon, että kokeilumme ei jää tä-hän. Ainakin tähän saakka kokemus on ollut hyvin positiivinen, ja kaupunki-laiset ovat olleet innostuneita. Tuleva riippuu tietysti taloustilanteesta.

Mikäli vastaavia mahdollisuuksia tulee laajemminkin kaupungin viras-toihin, Lipasti kehottaa lähtemään rohkeasti mukaan. Valmistelut kannat-taa tehdä huolellisesti ja miettiä samal-la talousasioita. Viestinnän on oltava aktiivista, sillä oman porukan täytyy tietää koko ajan, missä mennään.

– Tämä on ollut tavattoman palkit-sevaa, hän vahvistaa. l> keskustakirjasto.fi

Nuoret päättävät

rahoistaan

Kirjastoon verstaita

ja satu-synttäreitä


duunissa

10

n Arto Hovi, Karoliina Vihtari ja Petri Laitakari pyrkivät ehkäisemään nuorten laitossijoituksia. Nuorten laitoksiin sijoitus-

ten määrä kasvoi voimak-kaasti 2000-luvulla. Ei siis ihme, että hallitus kehot-ti vuonna 2008 kuntia pa-

nostamaan lasten ja nuorten hyvinvoin-tiin aikaisempaa tehokkaammin. Helsin-gissä yhdeksi ratkaisuksi keksittiin No-pean puuttumisen perhetyö eli Nopsa, joka käynnistettiin saman vuoden syk-syllä. Nopsan avulla pyritään estämään nuorten sijoituksia ja kotiuttamaan nuo-ria takaisin kotiin. Yhden nuoren sijoi-tus maksaa noin 90 000 euroa vuodessa.

Osa nuorista voi entistä huonommin, se on fakta. Yhtä syytä siihen on kuiten-kin mahdotonta määrittää.

− Nopsassa on perheitä yhteiskunnan huipulta syrjäytyneisiin. Kaikissa so-sioekonomissa ryhmissä voi käydä niin, että lapset kokevat saavansa liian vähän vanhemmuutta, toteaa johtava ohjaaja Arto Hovi sosiaali- ja terveysvirastosta.

− Jokaisen ihmisen elämää voi koh-data kriisi. Pahoinvointiin ei ole yhtä sel-vää tekijää, eikä sitä voi myöskään mää-ritellä yhden sukupolven ongelmaksi, li-sää Karoliina Vihtari, Itä-Etelä-alueen Aalto-tiimin vastaava ohjaaja.

Verkostot toimiviksiNopsa tekee yhteistyötä perheiden kans-sa, joissa on 12−17-vuotiaita nuoria. Nuoret ovat lastensuojelun asiakkaita, joiden kanssa huostaanottoa on mietit-ty, kun muut avohuollon tukitoimet ei-vät ole riittäneet. Tällä hetkellä Nopsas-

sa on lähes 40 asiakasta, vuodessa per-heitä voi olla jopa 120.

Asiakkaaksi tulevalla nuorella on jo oma vastuusosiaalityöntekijä, joka ottaa yhteyttä Nopsan vastaaviin ohjaajiin. Seuraavaksi nuori perheineen ja sosiaa-lityöntekijöineen tapaa Nopsassa työs-kentelevän työparin. Yhdessä keskustel-laan tilanteesta ja siitä, miten Nopsa voi-si auttaa.

− Asiakkaiden ongelmissa on iso-ja eroja. Ihmisillä on erilaisia kynnyksiä ilmoittaa vaikeuksistaan. Joskus ongel-mat ovat jatkuneet vuosia, joskus vain lyhyen ajan. Keskustelun aikana on sel-vitettävä, onko meidän palvelumme yli-päätään se oikea vai olisiko sijoitus sit-tenkin paras ratkaisu, kertoo Länsi-Poh-jois-alueen Tanner-tiimin vastaava oh-jaaja Petri Laitakari.

Nuori ja perhe ovat mukana yleen-sä yhdestä viiteen kuukautta, joskus pi-dempäänkin.

Ensimmäiset merkit nuoren pahasta olosta näkyvät usein poissaoloina kou-lusta. Siksi on tärkeää kehittää nuoren, perheen ja koulun yhteistyötä jousta-vaksi.

− Koulujen toimintatavoissa on ero-ja − joissakin reagoidaan poissaoloihin, joissakin ei, Hovi miettii.

− Ei pidä myöskään unohtaa sitä, että perheen aikuisetkin voivat olla tuen tar-peessa, Vihtari huomauttaa.

Hovin mukaan lastensuojelun pal-veluita kehitettäessä olisi panostettava erityisesti asiakasperheiden aikuisten

ehkäisee laitossijoituksia

Nopean puuttumisen perhetyön Nopsan henkilöstö haluaa estää nuorten laitossijoituksia sekä auttaa jo sijoitettuja kotiutumaan takaisin omaan perheeseen. Nopsan työntekijät törmäävät toisinaan raskaisiinkin tilanteisiin, mutta monet selviytymistarinat tekevät työstä tärkeän ja mielekkään.

teksti KATJA PESONEN kuvat SEPPO SAARENTOLA sosiaali- ja päihdetyöhön, toimeentulon järjestämiseen sekä työvoimapalvelui-hin. Yhtenä vaikeutena on aikuispsyki-atrian huono saatavuus kotiin.

Monta tietä paranemiseenNopsan työntekijä, sosiaaliohjaaja San-na Niemelä kertoo ratkaisuja olevan yhtä paljon kuin perheitä.

− Meillä on oltava valmiudet tehdä asioita, joita ei opita kirjoista. Toimin-taympäristömme on perheen koti, joka on hyvin henkilökohtainen tila. Ovesta astuttaessa on riisuttava asiantuntijuus ja käyttäydyttävä ihmistä kunnioittavas-ti, mutta samalla tutkittava tilannetta ja miettittävä, miten saisimme lisättyä perheen hyvinvointia.

Niemelä aloittaa yleensä nuoren kanssa kysymällä, mitä hän haluaa teh-dä. Yhdessä he voivat mennä vaikka kii-peilemään, pelaamaan jalkapalloa, ui-maan tai tehdä läksyjä − mitä tahansa.

− Monesti nöyrtyy sen edessä, miten pienet asiat voivat johtaa merkittäviin muutoksiin. Tämä työ on avartavaa, Nie-melä sanoo.

Tekemisen lomassa nuori usein avau-tuu, joskus jopa enemmän kuin puhues-saan terapeuteille.

− Pyrimme vaikuttamaan perheen ytimeen. Paranemisen voi käynnistää

Nopsa


Nopeasti apua nuorelleNOPSA ON PERHEKESKUSTOIMINNAN keskitettyä las-tensuojelun avohuollon intensiivistä perhetyötä. Nop-sa pyrkii mahdollistamaan nuorelle ja hänen perheel-leen riittävän ja tarkoituksenmukaisen tuen, jotta sijoi-tus ja huostaanotto vältettäisiin. Samanaikaisesti voi-daan työskennellä jopa 45 nuoren ja perheen kanssa.

KOHDERYHMÄNÄ OVAT 12−17 -vuotiaat nuoret ja hei-dän perheensä. Näille nuorille on tehty lastensuoje-lutarpeen selvitys, aloitettu lastensuojeluasiakkuus ja mietitty huostaanoton mahdollisuutta. Nuori voi myös olla palaamassa lyhytaikaisesta sijaishuollosta kotiin. Nämä perheet ja nuoret ovat heikosti palveluiden saa-vutettavissa ja tarvitsevat palveluohjausta. Vastaanotto-kyky nopealle, intensiiviselle perhetyölle on olemassa tai motivoitavissa.

PERHETYÖ KESTÄÄ yhdestä viiteen kuukautta nuoren ja perheen tarpeiden mukaan. Perhetyön tapaamisia on muutaman kerran viikossa. Työ perheen kanssa tapah-tuu tarvittaessa iltaisin ja viikonloppuisin. Perhetyön aikana voidaan reagoida nopeasti perheen muuttuviin elämäntilanteisiin.

n Sanna Niemelän työ vie nuorten asiakkaiden luokse. Tänään tehdään yhdessä läksyjä.

Asiakaspalaute kannustaaNopsan porukka saa runsaasti positiivis-ta palautetta.

− Palaute ja onnistuneet asiakkuudet auttavat jaksamaan, Laitakari toteaa.

− Keräämme systemaattista palautet-ta sekä perheiltä että sosiaalityönteki-jöiltä. Lähes 90 prosenttia siitä on posi-tiivista.

Työparit kokoontuvat kuukausittain käymään läpi kohtaamiaan asioita, ja kerran viikossa tiimit keskustelevat polt-tavista aiheista.

Lastensuojeluun kohdistuu toisinaan kovaakin kritiikkiä.

− Julkisissa keskusteluissa nousee esiin hyvin vaikeita tapauksia, harvem-min hyviä asioita ja onnistumisia. Toi-saalta mekin voisimme puhua työstäm-me avoimemmin, jolloin yleinen mieli-kuva työstämme voisi muuttua, sanoo Niemelä. l

”Me voisimme puhua työstämme avoimemmin, jolloin yleinen mielikuva työstämme muuttuisi.”

vaikkapa se, että pelaamme perheen kanssa lautapelejä. Yhtäkkiä keskustelu perheenjäsenten välillä voikin avautua, minkä jälkeen asiat etenevät helpom-min. Perheillä on uskomattomia selviy-tymiskeinoja, joita ei osaisi edes kuvi-tella.

Niemelällä on asiakkaina kolmesta viiteen perhettä kerrallaan. He tapaa-vat vaihtelevasti, mutta kiperän paikan tullen hän on tavoitettavissa puhelimen päässä.

Nopsan työntekijät toimivat pareit-tain. Tästä on turvaa kotikäynneillä ja muutenkin, kun toinen tietää tarkal-leen, missä mennään, ja kahdestaan voi keskustella raskaista tilanteista. Nieme-lä toteaa, että myös 20 vuoden työkoke-mus on opettanut pitämään asioihin sopivan etäisyyden, vaikka asiakkaiden kanssa joskus muodostuu läheinen suhde.


talous

Kun palvelukodissa asuva rouva sairastuu, hänet tuo-daan terveyskeskukseen. Rouvan tervehdyttyä hän palaa palvelukotiin, mutta

potilastiedot eivät siirry hoitopaikkojen välillä sähköisesti.

Huonosti toimivat tietojärjestelmät syövät aikaa ja tuottavat vaihtelevasti hyötyä potilaalle ja henkilökunnalle. Tä-hän Apotin on määrä tuoda apua.

– Tietojärjestelmien hankinnoissa ja käytössä saaduista kokemuksista on otettu oppia, joten nyt rakennetaan yh-tenäistä kokonaisuutta, jossa tieto löy-tyisi helposti aina kun sitä tarvitaan, kertoo hankejohtaja Antti Iivanainen talous- ja suunnittelukeskuksesta.

Tähän asti käyttäjät ovat yrittäneet sopeutua tietojärjestelmien tarpeisiin – nyt tavoitteena on, että järjestelmät

sopeutuvat käyttäjien tarpeisiin. Maa-ilmalla on käytössä toimivia kokonai-suuksia, ja hankinnasta järjestetään kansainvälinen tarjouskilpailu.

– Etsimme tietojärjestelmän toimit-tajaa, joka kehittää tuotteensa ominai-suuksia myös muiden asiakkaiden tar-peiden mukaan ja pitää itsensä kilpailu-kykyisenä kansainvälisillä markkinoilla. Se on yksi tapa varmistaa, että valittu tietojärjestelmä pysyy nykyaikaisena sen käyttöajan.

Tieto aina saatavillaAmmattilaisille halutaan käyttäjäystä-vällinen työkalu, joka tukee ja sujuvoit-taa työtä. Tietojen etsintään tarvittava aika lyhenee, ja asiakkaan ja potilaan ti-lanteesta syntyy nykyistä parempi ko-konaiskuva. Hoidon laatu ja turvalli-suus kehittyvät, koska ajantasaiset tie-

dot ovat aina käytettävissä hoitopaikas-ta riippumatta.

– Henkilökunnalle jää enemmän ai-kaa asiakkaiden palvelemiseen ja potilai-den hoitamiseen.

Osa nykyisistä järjestelmistä saattaa jäädä lähes nykyisellään käyttöön, jos ne toimivat hyvin. Ne yhdistetään Apottiin siten, että tiedot kulkevat vaivatta, Iiva-nainen toteaa.

Nykyinen tietojärjestelmien kirja-vuus havaittiin niin toivottomaksi viida-koksi, ettei siitä saanut korjailemalla toi-mivaa. Kaikkien kaupunkien systeemit ovat erilaisia, ja Helsingin kaupungin sisälläkin terveys- ja sosiaalihuolto ovat eri järjestelmissä, jotka eivät keskustele keskenään.

Ohjelma neuvoo käyttäjääIivanainen korostaa, että olennaista uu-

distushankkeessa on sosiaali- ja perus-terveydenhuollon sekä erikoissairaan-hoidon välisen tiedonkulun parantami-nen. Palvelukodin, terveyskeskuksen ja sairaalan välillä ei tarvitsisi enää soitella ja selvittää samalla potilaan kokonaisku-vaa hitaasti avautuvista tiedostoista.

– Terveydenhuollon toimintatapoja voidaan yhtenäistää, ja tiedon hyödyn-täminen paranee. Jos potilaalla epäil-lään esimerkiksi sydäninfarktia, seuran-tajärjestelmä valvoo, että hoidossa muis-tetaan varmasti tehdä kaikki olennaiset asiat. Tämä tukee potilasturvallisuutta ja hoidon laatua ja vähentää ammatti-laisten muistitaakkaa.

Järjestelmään syötetään eri sairauk-sien hoitopolkuja koskevaa tietoa, jonka pohjalta muistutukset ja herätteet toi-mivat.

– Jos esimerkiksi jokin tutkimus tai

Hoito sujuvaksi Apotin avulla

Sosiaali- ja terveysalan ammattilaisille on luvassa parempia työkaluja Apotti-hankkeen myötä. Potilastietojen sujuva siirtyminen parantaa turvallisuutta sekä säästää aikaa ja rahaa.

teksti ILPO SALONEN kuva ISTOCKPHOTO


Asiakas- ja potilastietojärje

stel

mäp

alvelu *

13

APOTTI-NIMI TULEE SANOISTA asiakas- ja potilas-tietojärjestelmäpalvelu.

TAVOITTEENA ON PARANTAA sosiaalihuollon, perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon yhtenäisyyttä, turvallisuutta, laatua ja kustannus-

tehokkuutta. Nykyistä paremmat sähköiset palvelut, helpompi asiointi sekä tietojen nopea saaminen palveluja hoitopaikasta riippumatta auttavat sekä asukasta että ammattilaista. Järjestelmä myös tukee ammattilaisen osaamista.

APOTISSA OVAT MUKANA Hyks-alueen kunnat Helsinki, Vantaa, Kirkkonummi, Kerava ja Kauniainen sekä Hus. Myös muut Hus-alueen kunnat voivat liittyä hankkeeseen.

HANKINTAA VALMISTELEMAAN ON perustettu hanketoimisto, jossa työskentelee sosiaali-, terveydenhuolto- ja ict-alan sekä juridiikan ammattilaisia. Hanketta johtaa ohjausryhmä.

KOKONAISKUSTANNUKSIKSI ON ARVIOITU 10 vuodessa 350–450 miljoonaa euroa. Järjestelmän on laskettu maksavan itsensä takaisin 6–8 vuodessa. Nykyjärjestel-mien käyttöön ja ylläpitoon menee samassa ajassa suunnilleen vastaava summa, joten samaan hintaan saadaan huomattavasti toimivampi asiakas- ja potilastieto-järjestelmä.

SÄÄSTÖÄ ARVIOIDAAN TULEVAN etenkin toimintatapojen uudistamisesta, johon hankittava järjestelmä antaa tukensa. Lisäksi säästöä syntyy, kun päällekkäisiä järjestelmiä ei tarvitse enää ylläpitää ja paikkailla, asiakas- ja potilastieto löytyy ja kulkee nykyistä nopeammin ja järjestelmä ohjaa toimintaa turvallisemmaksi ja tehokkaammaksi.

> Lisätietoa: hel.fi/apotti

”Henkilökunnalle jää enemmän aikaa asiakkaiden palvelemiseen ja potilaiden hoitamiseen.”

Hoito sujuvaksi Apotin avullalääke uhkaa unohtua, järjestelmä muis-tuttaa siitä. Tehtyjä ratkaisuja voidaan myös katsoa jälkeenpäin, ja siten ke-hittää toimintaa. Näin ammattilaisten osaaminen saadaan entistä paremmin yhteiseen käyttöön, Iivanainen huo-mauttaa.

Arkityö helpottuu monella muullakin tavalla. Esimerkiksi sairaaloiden vapais-ta sänkypaikoista saadaan tieto ilman soittelua ympäriinsä.

Asiakas voi seurata terveyttäänAsiakkaalle ja potilaalle uudistus tuo li-sää mahdollisuuksia terveytensä seuran-taan ja kohentamiseen. Hän pääsee kat-somaan ja täydentämään tietojaan ko-tikoneelta, voi teettää riskikartoituksia sekä tilata terveysvalmennuksia ja elä-mäntapa- ja liikuntaohjeita.

läpitoa varten, kun taas Apotti on alueel-linen terveyden- ja sosiaalihuollon tietoja tukijärjestelmä.

Alueen kunnilta uusi päätösEspoo jättäytyi pois Apotista tammi-kuussa. Iivanainen pitää päätöstä vali-tettavana, mutta hanke ei siitä hyydy.

– Muille alueen kunnille jää nyt enem-män maksettavaa. Ja kyllä Espookin on osittain mukana Apotin kustannuksissa sen kautta, että se on Husin jäsen. Sa-moin se saa Apotista hyötyä Husin pal-velujen kehittyessä.

Apotin ulkopuolella ollessaan Espoo ei pääse mukaan sujuvaan tiedonkul-kuun ja toiminnan ohjaukseen Apotis-sa mukana olevien sosiaali- ja tervey-denhuollon eri yksiköiden välillä. Sillä on toki mahdollisuus halutessaan liittyä mukaan myöhemmin neljän vuoden ku-

luessa sopimuksen tekemisestä.Iivanaisen mukaan Espoolla ei ollut

ai van yhtä suurta tarvetta järjestelmien-sä vaihtamiseen kuin muilla. Se aikoo ke-hittää nykyisiä järjestelmiään osa kerral-laan ja liittää niihin uusia toimintoja, mikä on osittain kyllä Apotinkin idea.

– Muut kunnat ja Hus ovat ilmoitta-neet olevansa edelleen mukana, joten hankkeen valmistelu jatkuu siltä poh-jalta. Niiden pitää kuitenkin tehdä vielä kevään aikana uusi päätös asiasta. Sen jälkeen lähdetään viemään hankintaa eteenpäin ja suunnittelemaan toiminta-mallien muutosta.

Uuden järjestelmän käyttöönotto al-kaa aikataulun mukaan porrastetusti 2015. Terveydenhuollon tietojärjestel-mien käyttöikä on noin 15 vuotta, joten Apotin avulla on määrä pärjätä vuoden 2030 kieppeille asti. l

– Osa näistä on mahdollisia jo nyt, mut-ta uudistus tuo lisää keinoja sähköiseen asiointiin. Lähivuosina tulee varmas-ti paljon sellaista, mitä emme osaa vielä kuvitellakaan, Iivanainen ennustaa.

Apotti liitetään nykyisiin valtakun-nallisiin järjestelmiin, kuten sähköiseen reseptiin ja Kanta-palveluun, jossa jokai-nen voi käydä katsomassa omia potilas-tietojaan. Nämä ovat lähinnä valtakun-nallista terveystiedon varastointia ja yl-

Mikä on Apotti?


ympäristö

14

Harakan saari sijaitsee Kaivopuiston edustalla. Se kuuluu Helsingin historiallisiin saariin, ja sillä on värikäs historia sekä Venäjän vallan että itsenäisyyden ajalta. Historialliset kerrostu-mat ovat näkyvissä saaren rikkaassa luonnossa: kasvistoon kuuluu kulttuuri- ja saaristokas-veja, ja lintulajeja on paljon.

– Saarella yhdistyy kaksi erilaista maailmaa: sijaintinsa vuoksi Harakka on tiiviissä yhtey-dessä kaupunkiin, mutta samaan aikaan se avautuu avomerelle ja on luonnoltaan ulkosaaris-tomaisen karu, sanoo luontokeskuksen johtava ympäristökasvattaja Kaisa Pajanen.

Saarella on ympäristökeskuksen ja kulttuurikeskuksen toimintaa. Taiteilijatalossa on työ-huoneita ja näyttelyitä, mutta yleisöä palvelee erityisesti luontokeskus. Kesäkausi alkaa tou-kokuussa ja jatkuu syyskuun loppuun asti.

tutuksi Harakassa

Harakan luontokeskus kaupungin edustalla tarjoaa ainutkertaisen ympäristön tutustua saaristoluontoon ja kestävään elämäntapaan. Saari on oivallinen paikka myös työporukoiden virkistysretkille ja kokouksille. Tänä kesänä ryhmät pääsevät tutustumaan uuteen energialuontopolkuun.

teksti EEVA TÄHTINEN kuvat YMPÄRISTÖKESKUS

Luontokeskus tarjoaa elämyksiä kaikenikäisille. Päiväkotiryhmille järjestetään eri teemojen ympärille rakennettuja saariseikkailuja. Alakoululaisten luontokoulupäivissä oppilaat pääsevät tutkimaan luontoa, ja yläkouluikäisille ja lukiolaisille on omat ympäristöntut-kimuspäivänsä. Kasvattajille taas on tarjolla ympäristökasvatus-kursseja, koulutuksia ja työpajoja.

Kaikille kiinnostuneille Harakan luontokeskuksessa on luontopolku, luontotalo ja näytte-lyitä. Saarella järjestetään myös retkiä ja yleisötapahtumia.

Saarella tarvittava energia tuotetaan itse aurinkopaneelein, aurinkolämpökeräimin ja oman pientuulivoimalan avulla. Uusiutuva energia onkin saaren kantava teema, ja sen käy-tön vuoksi saaren hiilidioksidipäästöt on saatu laskemaan merkittävästi.


työkalut työkaluttyökalut

? Miksi luottamus-henkilöportaali luotiin?

Halusimme saada kaiken luottamus-henkilöitä koskevan tiedon koottua yhteen paikkaan.

? Kenelle portaali on tarkoitettu? Portaali on kaupungin eri toimieli-

missä toimiville luottamushenkilöille, mutta myös kaikille työntekijöille, jot-ka saavat portaalin kautta tietoa siitä, mitä missäkin lauta- ja johtokunnassa tapahtuu.

? Miten portaalia voi käyttää? Luottamushenkilöt pääsevät por-

taaliin Helsingin päätöksentekopal-velu -sivun kautta. Kokoussovellus on samassa paikassa. Kaupungin työn-tekijät pääsevät portaaliin omalta työasemalta kirjoittamalla selaimeen lhp.

? Mitä portaalista löytyy? Siellä on lauta- ja johtokuntien ko-

kousajat, luottamushenkilöiden kor-vaushakemukset, sidonnaisuuksien ilmoittamislomake, luottamushenki-löille tarkoitettuja sähköisiä työtiloja, johtosääntöjä, päätösasiakirjoja, vi-rastojen henkilökunnan yhteystietoja ja eri toimielinten tarpeita palvelevia asiakirjoja. Toimielimet ovat erilaisia, joten kunkin toimielimen sivuilla on sen erityistarpeita palvelevaa sisältöä.

? Mitkä ovat keskeiset palvelut? Sähköiset korvaushakemukset,

joiden ansiosta luottamushenkilön ei

tarvitse enää täyttää paperilomaketta ja ihmetellä, kenelle se täytyy toimit-taa. Lisäksi työtilat, joita luottamus-henkilöt saavat pyytää haluamalleen kokoonpanolle.

? Mitä lomakkeet-osiossa on?Ansionmenetyskorvaushakemus,

lastenhoidon korvaushakemus, avus-tajan käyttämisestä aiheutuneiden kustannusten korvaushakemus ja si-donnaisuuksien ilmoittamislomake, jotka ovat sähköisiä lomakkeita. Li-säksi siellä on perustietojen ilmoitta-mislomake ja valtuustoryhmän tuen hakemus.

? Miten sähköiset työtilat toimivat? Luottamushenkilöt voivat pyytää

haluamalleen luottamushenkilöko-koonpanolle sähköisiä työtiloja, joissa voi jakaa tiedostoja ja keskustella rau-hassa, sillä ne ovat suljettuja, eikä nii-hin pääse ulkopuolisia omistajana ja moderaattorina toimivan viraston pa-rin työntekijän lisäksi.

? Kuka vastaa sivujen päivityksestä? Kunkin toimielimen sihteeri on

vastuussa omista sivuistaan, mutta päivittämistyötä voivat tehdä viras-tossa muutkin, kuten viestintä ja Hel-men pääkäyttäjät.

? Milloin portaali otetaan käyttöön? Valtuuston sivut julkaistiin helmi-

kuussa, ja muut julkaistaan sitä mu-kaa, kun ne kevään aikana valmistu-vat. l

teksti LAURA HEIKKINEN

Kaikki luottamushenkilöitä koskeva tieto on nyt koottu yhteen portaaliin, jonka avulla yhteydenpitoa luottamushenkilöihin voidaan parantaa ja helpottaa.

Vastaajana hallintosihteeri Anna Villeneuve hallintokeskuksesta.> Portaalin osoite: hepa.hel.fi luottamushenkilöille ja lhp henkilöstölle.

Luottamus-henkilöille portaali

15

> Harakan luontokeskus on avoinna 2.5.–30.9. klo 10–17. Lauantaisin keskus on suljettu, samoin helatorstaina 9.5. sekä juhannuksena 21.–23.6.

> Yhteysalus Kaivopuiston rannasta kulkee saareen puolen tunnin välein. > Ryhmäopastuksia voi tiedustella ympäristökeskuksen tiedotussihteeri Margit

Jenseniltä, puh. 310 31535. Opastetuille kierroksille mahtuu kerralla noin 25 ihmistä, mutta tarvittaessa opastuksia voidaan järjestää isommillekin ryhmille.

> Lisätietoa: hel.fi > Ympäristökeskus > Ympäristökasvatus > Harakan luontokeskus ja harakansaari.fi

Harakassa järjestetään myös työpaik-kojen virkistyspäiviä. Yritykset ja yhtei-söt voivat tilata opastettuja luonto- ja energiaretkiä. Kulttuurikeskukselta voi myös varata kokoustilan.

– Opastukset kootaan ryhmän kiin-nostuksen mukaan eri teemojen ym-pärille: retkillä voidaan vaikkapa tii-railla lintuja, tutustua villivihanneksiin tai perehtyä uusiutuvaan energiaan tai Itämeren suojeluun. Harakan akvaariot kuhisevat ympäröivän merialueen elä-mää: kaloja, leviä, äyriäisiä, simpukoita ja kotiloita. Murtovesiakvaario on täällä aivan uniikki juttu, kertoo Pajanen.

Uutuutena on energialuontopolku, jolla ryhmät pääsevät tutustumaan uu-siutuvan energian tuottamiseen ja kes-tävään elämäntapaan.

– Kierroksella pääsee muun muassa veivaamaan lihasvoimalla energiaa ja lämmittämään ruokansa aurinkogril-lillä. Haluamme näyttää konkreettis-ten esimerkkien avulla, miten energiaa tuotetaan kestävällä tavalla, Pajanen kertoo.

Opastukset alkavat toukokuun alus-sa ja jatkuvat syyskuun loppuun. Kesä-kauden aikataulua täytetään parhail-laan.

– Luonnon hyvinvointivaikutukset ovat tunnettuja, ja retket ovat olleet suosittuja. Toivomme, että voimme tä-näkin vuonna tarjota ihmisille innos-tavan ympäristön tutustua kestävään elämäntapaan, Pajanen sanoo. l


n Kansainvälisen nykysirkusryhmän Circo Aereon taiteilijat harjoittelevat illan Pienempiä paloja -näytökseen.


IDÄN IHME

Mitä kaikkea tapahtuu kulttuurikeskus Stoassa yhden iltapäivän aikana?

teksti EEVA TÄHTINEN kuvat SEPPO SAARENTOLA

Keskus täynnä elämää

ITÄKESKUKSESSA SIJAITSEVA STOA on yksi kulttuurikeskuksen alueellisista kulttuuritaloista. Talo

tarjoaa tanssia, teatteria, sirkusta, musiikkia ja näyttelyitä. Stoassa toimii myös nuorten toimintakeskus Kipinä,

suomenkielinen työväenopisto, ruotsinkielinen työväenopisto Arbis, Itäkeskuksen kirjasto ja Café Stoa. Stoa tekee yhteistyötä muun muassa festivaalien, eri taidealoilla toimivien ryhmien ja

koulujen kanssa. Stoa sijaitsee Itäkeskuksessa kauppakeskus Itiksen

ja metrolinjan välittömässä läheisyydessä, osoite Turunlinnantie 1. Stoa on avoinna ma–to klo

9–20, pe klo 9–18 ja la–su klo 10–16 sekä tapahtumien mukaan. > Lisätietoa: stoa.fi.


n Työväenopiston öljyvärikurssin työpajaryhmässä maalataan omaan tahtiin. Työt tulevat esille Stoassa järjestettävään näyttelyyn.

n Kulttuurituottajat Petra Hannus ja Monika Silander-Stolt nauttivat Stoan värikkäästä ilmapiiristä.

Työväenopistolla öljyvärimaa-lauksen työpajaryhmä on juuri lopettelemassa viikoittaista ko-koontumistaan. Luokassa Pau-

la Heinonen, Bertta Olkinuora ja Liisa Saarelainen viimeistelevät töitään opet-taja Airi Salosmaan ohjauksessa. Oppi-laat ovat saaneet valita aiheensa vapaas-ti. Olkinuora maalaa valokuvan pohjalta muotokuvaa lapsenlapsestaan, Saarelaisel-la on työn alla kesäisen mökkirannan mai-sema.

‒ Kurssi alkoi kuusi vuotta sitten. Ope-tukseen kuului aluksi alkeiskursseja ja oh-jatumpaa taidehistorian, tyylisuuntien ja taiteilijoiden opiskelua. Nyt työpajavai-heessa työskentely on itsenäisempää, ker-too vakituista opettajaa Maiju Talvitietä sijaistava Salosmaa.

Työpajatyöskentely on kurssilaisten mieleen – he pitävät erityisesti vapaudesta maalata omaan tahtiin. Lisäjännitystä tuo Stoan galleriassa järjestettävä näyttely, jo-hon kurssilaiset saavat töitään esille. Ryh-mäläiset kehuvat kurssin henkeä.

‒ Täällä oppii joka kerta uutta, ja opet-tajat ehtivät pienen ryhmäkoon ansiosta

Stoan kirjastossa on arki-iltapäivä-nä vilkasta. Kävijöitä riittää: kirjas-to on lainausmäärissä mitattuna kaupungin suosituimpia.

‒ Tarjolla on laaja valikoima kauno-kirjallisuutta, lasten ja nuorten kirjoja ja musiikkia. Lisäksi kirjastossa järjestetään

lukupiirejä, tietokoneopastusta, tarina-tuokioita lapsille ja suomen kielen kes-kustelupiirejä maahanmuuttajille, kertoo palvelupäällikkö Sanna Sivonen kaupun-ginkirjastosta.

Uutena palveluna kirjastossa on alka-nut nuorten läksytuki, jossa vapaaehtoi-set auttavat opiskelijoita muun muassa tiedonhaussa, suomen kielessä ja kirjoit-tamisessa.> Itäkeskuksen kirjasto on auki ma–to klo 9–20, pe klo 9–18 ja la–su klo 10–16.

K ulttuurikeskuksen puolella on jännitystä ilmassa. Tä-nään saa ensi-iltansa Circo Aereon Pienempiä paloja -sir-kusesitys. Käynnissä ovat viimeiset harjoitukset ennen illan näytöstä. Lavalla esiintyjät taipuvat huikeisiin suo-

rituksiin niin akrobatiassa, jongleerauksessa kuin cyr-pyörällä tai-teilussa.

Samaan aikaan toimiston puolella käsiohjelmien taittelu-urakka pitää henkilökunnan kiireisenä.

‒ Meillä on vuodessa kymmenkunta ensi-iltaa. Esitykset ovat pääasiassa tanssia, mutta ohjelmistossa on myös teatteria ja sirkus-ta. Meillä ei olisi resursseja toteuttaa näytöksiä yksin, joten isom-mat projektit tuotetaan aina yhteistyössä eri kumppaneiden kans-sa. Samalla saamme lavalle kansainvälisiä esiintyjiä, kertoo kulttuu-rituottaja Monika Silander-Stolt.

Itä-Helsingissä asuu paljon maahanmuuttajia, joten monikult-tuurisuus on Stoassa tärkeää. Maahanmuuttajat ovatkin jo löytä-neet Stoan palvelut.

‒ Tavoitteenamme on integroida monikulttuurisuus vielä tii-viimmin osaksi keskuksen toimintaa. Tämä on valtavan kiinnosta-va työympäristö, kulttuurikeskuksen vs. johtaja Tuula Yrjö-Kos-kinen kertoo.

‒ Alueellinen näkökulma on meillä keskeinen. Talo on alueen ih-misille hyvin tärkeä. Monelle tämä on kuin toinen olohuone, jonne tullaan tapaamaan ystäviä, tekemään läksyjä ja käymään kirjastos-sa. Stoa toimii esimerkkinä siitä, että laadukasta kulttuuria on tar-jolla muuallakin kuin keskustassa, Yrjö-Koskinen korostaa.

Stoa on osa Helsingin kulttuurikeskusta, ja se vastaa yhdessä Vuotalon kanssa itäisen kaupungin kulttuuritoimesta. Kulttuuri-tarjonta onkin täällä laajaa: muun muassa tanssia, teatteria, näyt-telyitä, musiikkia ja taidekasvatusta. Vuonna 2012 Stoassa järjes-tettiin 268 kulttuuritapahtumaa, joissa vieraili yhteensä noin 2 000 kävijää.

Taidetta näyttelyyn

Kansainvälisiäesiintyjiä

Läksytuki auttaa


Stoan toimintatalo Kipinä on nuorten kohtaamispaikka, jossa on sekä avointa toimintaa, taideryhmiä että sosiaa-lipalveluita. Kipinässä ollaan juuri päättämässä henkilö-kunnan yhteistä kokouspäivää. Nyt täällä on rauhallista,

mutta pian talon täyttävät taas nuoret, joita parhaimpina iltoina on jopa kuutisenkymmentä.

Nuorisotalon puolella voi pelata pleikkaria ja pelejä, katsella tv:tä tai vain tulla viettämään aikaa ja tapaamaan muita nuo-ria. Kesäisin ollaan paljon ulkona. Varhaisnuorten toiminta on tarkoitettu 3.‒6.-luokkalaisille, iltatoiminta taas 13–17-vuoti-aille nuorille. Nuorisotalo on auki myös perjantai- ja lauantai-iltaisin.

– Viikonloppuisin meillä on erityisen vilkasta, kertovat nuori-so-ohjaajat Juhana Halonen ja Jarno Iijolainen.

Kipinässä tuetaan nuorten taideharrastusta: tarjolla on kuva-taidetoimintaa, -kursseja ja -leirejä.

– Kuvataideryhmissä nuoret voivat harrastaa keramiikkaa, kuva- ja tekstiilitaidetta, valokuvausta ja kädentaitoja. Täällä voi osallistua ohjattuihin ryhmiin ja avoimiin työpajoihin tai taiteilla itsenäisesti, kertoo keramiikkaryhmien ohjaaja Annikki Antti-la. Toukokuussa Stoan galleriaan on tulossa Nuori taide -näytte-ly, johon lapset ja nuoret saavat töitään esille.

Toimintatalo tarjoaa myös sosiaalipalveluita ja tukea nuorille. Spinnu-, Skanssi- ja Itäluotsi-palvelujen tarkoituksena on tukea oireilevia nuoria ja heidän vanhempiaan. Toiminta on suunnat-tu 12–15-vuotiaille nuorille, jotka tarvitsevat tukea koulunkäyn-nissä, kotona tai vapaa-ajalla. Sen avulla ehkäistään syrjäytymis-tä tarjoamalla neuvontaa, nuorten kasvuryhmiä ja ohjattua yh-dessäoloa.

– Toimintatalossa autamme nuoria ihan konkreettisissa asi-oissa, kuten yhteishaussa. Kaikkia nuoria emme tapaa kasvok-kain, vaan meillä on yhteydenpitoon myös oma Facebook-sivu. Täällä mennään nuorten ehdoilla ja mietitään, mitä he haluavat tehdä. Tarkoituksena on tukea nuorten kasvua, kertoo toimin-nanjohtaja Leena Jonkari nuorisoasiainkeskuksesta.

> Nuorisotalo avoinna: 3.–6.-luokkalaisille ke–pe klo 14–16, 13–17-vuotiaille ke–to klo 17–21 ja pe–la klo 17–22.45.

opastaa jokaista. Ryhmän tapaamisesta on tullut myös tärkeä sosiaalinen tapahtuma. Tänne on aina mukava tulla, Olkinuora kehuu.

Samaan aikaan rakennuksen toisessa siivessä on käynnissä kuvanveiston eläkeläiskurssi, jota vetää opettaja Ari Myllymäki. Ryhmäläisiä on tänään pai-kalla kymmenen. Kurssilla opetellaan erilaisia teknii-koita, kuten keraamista veistoa ja betoni- ja kipsiva-lua. Viime syksynä veistettiin elävän mallin pohjalta, mutta nyt oppilaat työstävät omavalintaisia aiheitaan.

Raimo Heikkilä viimeistelee työpisteellään ihmi-sen käsiä kuvaavaa veistosta.

‒ Olen kiinnostunut kuvanveistosta ja muotoilemi-sesta. Täällä oppii ja samalla näkee, kun muut tekevät, Heikkilä kehuu.

Viereisen pöydän ääressä Eila Peippo työstää re-liefiä ihmishahmosta, Maija Juurisella on työn alla lintuaiheinen veistos. Parhaillaan hän jännittää, py-syykö veistos ehjänä, kun sen nostaa alustasta poltta-mista varten.

Kurssilaisista on tullut toisilleen tuttuja, ja viikoit-tainen tapaaminen on odotettu hetki.

‒ Työskentelyn ohessa kahvitellaan ja luetaan vii-kon horoskoopit. Täällä on hirveän kivoja ihmisiä, ja ryhmähenki on hyvä, Juurinen kehuu.

Viikonloppu kokoaa nuoret

{ am

mat

ti }

Helsingin henki | huhtikuu 2013Helsingin henki | huhtikuu 2013

Sini Heino-Mouhun tavoittaa parhaiten Pihla-jamäen lähiöasemalta, mutta juttusille pää-see missä vain, vaikka ostarilla.

– Asun itsekin Pihlajamäessä, joten olen aina kuulolla ja mukana menossa.

Hän vastaa Pihlajamäen lähiöaseman arjen pyörit-tämisestä ja työntekijöiden luotsaamisesta, vaikka vi-rallisesti hän ei heidän esimiehensä olekaan.

– Työni on yhteisöön kohdistuvaa sosiaalialan työ-tä. Lähiöasema on toiminnan keskiössä, mutta idea-na on edistää aktiivista kansalaisuutta, luoda osallistu-mismahdollisuuksia ja kehittää aluetta yhteisöllisem-mäksi. Lähiöasema on hyvän olon tila ja paikka, johon alueen asukkaat voivat tulla viettämään aikaa, harras-tamaan ja saamaan neuvoja.

Perinteistä toimintaa ovat kahvio ja erilaiset harras-teryhmät. Pihlajamäessä pyörii muun muassa super-suosittu perjantaibingo ja lukuisia kerhoja. Uutta on se, että maanantaisin paikalle saapuvat pohjoisen alueen sosiaaliohjauksen sosiaaliohjaajat.

te

ksti

TII

NA

SA

ND

BE

RG

ku

vat

PEK

KA

NIE

MIN

EN

Sini Heino-Mouhu kehittää asuinalueesta entistä paremman paikan elää. Ideana

on edistää aktiivista kansalaisuutta ja luoda osallistumismahdollisuuksia.

Aluetyön-tekijä

kuulolla


gallup

Lue KILSAT KASAAN -kampanjasta sivulta 28!

21

– Moni ei tunne kaupungin palveluja, tai kynnys hakea tukea on liian korkea. Jal-kautuvaa sosiaaliohjaajaa on helppo ju-tuttaa, koska viranomaisuus ei ole täällä niin vahvasti läsnä kuin virastoissa.

Siltojen rakentaminen viranomaisten ja kansalaisten välille onkin yksi tärkeä osa aluetyötä.

– Meidän kauttamme tieto liikkuu ja ihmiset voivat saada helpommin yhtey- den viranomaisiin, sillä olemme asukkai-den asialla. Meitä on helppo lähestyä melkein asiassa kuin asiassa, Heino-Mouhu toteaa.

Lähiöaseman työvoimapoliittisen työn kautta tarjottavat toiminnat täy-dentävät lakisääteisiä palveluita. Esi-merkiksi kotilähettiläät ja kylätalkkarit tarjoavat naapuriapuun verrattavaa pal-velua.

Persoona pelissäHeino-Mouhun haaveena on työpari, sillä aluetyöntekijöitä on vain yksi joka alueella.

– Yksin toimiminen tekee meistä haa-voittuvia. Liian moni asia on minun per-soonani, henkilökohtaisten ominaisuuk-sieni tai verkostojeni varassa. Jos meitä olisi kaksi, tieto säilyisi ja osaamista voi-si jakaa.

Kaikkea ei toki tarvitse tehdä yksin. Aluetyöntekijän tukena on iso joukko vapaaehtoisia ja yhteistyökumppaneita, muiden aluetyöyksiköiden kollegat ja aluetii mi. Pohjois-Länsi-Helsingin alue-työn tiimiin kuuluu kahdeksan henki-löä, jotka muodostavat Heino-Mouhun lähityöyhteisön.

– Tapaamme tiimin kanssa joka toi-nen viikko, ja sen lisäksi puhelimet lau-lavat. On hienoa kun tietää, että tuki ja tarpeellinen tieto löytyvät puhelinsoiton päästä. Kuulumisten vaihdon lisäksi tii-meissä rakennellaan yhteisiä toiminta-malleja.

Pihlajamäen asukastalo on toiminut

> Nimi: Sini Heino-Mouhu

> Ammatti: aluetyöntekijä

> Virasto: sosiaali- ja terveysvirasto

> Ikä: 48

> Kotipaikka: Helsinki

> Harrastukset: mökkeily ja

opiskelu

> Motto: Älä ole huoliesi tuoma,

vaan unelmiesi viemä.

jo vuodesta 2006 lähtien, ja Heino-Mou-hu on ollut mukana siitä asti. Aluetyön yksikkö taas perustettiin kaksi vuotta sitten. Työyhteisö on nuori, mutta taus-talla on paljon kokemusta ja tietoa.

Aluetyön yksikköön kuuluvat sosiaa-li- ja terveysviraston asukastalot, näiden aluetyöntekijät, yhdyskuntatyö, lähityö-hanke, ilmaisen ruuan jakelu ja Kampin

kappelin sosiaalityö. Sosiaali- ja terveys-toimen organisaatiouudistuksessa alue-työn paikka ja asema jäivät vielä selvi-tyksen alaiseksi.

– Tämän vuoden aikana selviää, mi-ten meille käy. Käytännön työhön epä-tietoisuus ei onneksi vaikuta, juna kul-kee.

Opiskelu kirkastaa näkemystä Sini Heino-Mouhu laittaa itsensä likoon niin kokonaisvaltaisesti, että vapaa-ai-kana on suunnattava muualle, kauem-mas töistä. Aina ei voi olla käytettävis-sä, vaikka kuinka omasta kylästä ja sen asukkaista välittäisikin. Heino-Mouhu ajaakin mökille joka perjantai.

Muu vapaa-aika kuluu opiskellen. Ylempi sosiaalialan ammattikorkeakou-lututkinto on opinnäytettä vaille valmis.

– Tieteellinen tieto omasta alasta on todella tärkeää. Sen avulla asiayhteydet selkiytyvät ja näkemys kirkastuu. Vie-lä pitää löytää aikaa opinnäytetyön lop-puun viemiseen, hän toteaa. l

”Jalkautuvaa sosiaaliohjaajaa on helppo jututtaa, koska viranomaisuus ei ole niin vahvasti läsnä kuin virastoissa.”

n KAIJA-LEENA WINBERG markkinointisuunnittelija, talous- ja suunnittelukeskusTyömatkani on kolmisen kilometriä, ja kuljen sen useim-

miten ratikalla. Tykkään liikunnasta, mutta aamuisin on lii-an kiire kävellä töihin. Iltapäivisin kävelen toisinaan kotiin,

mikä vie noin puoli tuntia. Jokin kampanja voisi innostaa ih-misiä liikkumaan työmatkoja. Työnantaja voisi myös tarjota mahdollisuuden käy-dä reippailulla kesken työpäivän; pieni lenkki esimerkiksi ruokatunnin yhteydessä voisi antaa lisävirtaa työntekoon.

MITEN KULJET TYÖMATKASI?MITEN TYÖNANTAJA VOISI KANNUSTAA TYÖMATKALIIKUNTAAN?

teksti EEVA TÄHTINEN kuvat PEKKA NIEMINEN

n TUULA KETTUNEN toimistosihteeri, sosiaali- ja terveysvirastoKuljen 15 kilometrin työmatkani metrolla ja kävellen. Kävelyyn asemalta työpaikalle menee kymmenisen mi-nuuttia. Tykkään liikkua paljon, ja olenkin suunnitellut aloittavani pyöräilyn töihin. Minun pitäisi vaihtaa nykyi-nen pyöräni sopivampaan kaupunkipyörään. Työpaikalla-ni on kaikki edellytykset työpaikkaliikuntaan: pyörille on hyvät pitopaikat, suihkut löytyvät ja työaika on liukuva. Ihmisiä voisi innostaa työmatka-liikuntaan esimerkiksi kampanjan avulla. Pienin kannustein moni lähtisi mukaan.

n ANU MÄNTTÄRI yritysasiamies, talous- ja suunnittelukeskus

Kuljen Espoonlahdesta bussilla, ja Kampista jatkan yleen-sä kävellen työpaikalleni. Pyöräilyä en ole harkinnut, sillä parinkymmenen kilometrin matka on siihen liian pitkä. Kulkisin mielelläni keskustassa kaupunkipyörällä, jos nii-

tä olisi Helsingissä. Hyvä idea olisi myös työnantajalta saa-tava ”työsuhdepyörä”, jolla voisi ajaa vaikka Ruoholahteen.

Kampanjoita paremmin työmatkaliikuntaa edistetään käytännön asioilla: työnantaja voisi tarjota pyöräparkin ja suihkutilat. Luulen, että työpaikallani moni pyöräilisi kesällä töihin, jos täällä olisi suihkumahdollisuus.

n JOUNI MULARIATK-suunnittelija, sosiaali- ja terveysvirastoKuljen työmatkani bussilla, mutta kävelymatkasta asemal-ta työpaikalle kertyy päivittäin hyötyliikuntaa. Aiemmin kuljin polkupyörällä, mutta nyt liikkuva työnkuvani han-kaloittaa pyöräilyä. En ole yleensä koko päivää samassa osoitteessa, ja eri paikkoihin siirtyminen pyörällä olisi vai-keaa. Työkavereistani moni kulkee pyörällä töihin. Siihen on tarjottu hyvät mahdollisuudet, kuten suihkutilat ja lukitut pyöräsuojat. Työmatka-liikuntakampanja voisi innostaa ihmisiä liikkumaan enemmän, jos kannusteena olisi vaikkapa pieniä palkintoja.


kaffella

> KESKUSTELEMASSA:

rekrytointikonsultti

Elisa Kouvonen

henkilöstökeskuksesta

kesätyöläinen (2012)

Aino Kormilainen

terveysvirastosta

työnjohtaja Petri Janger Helsingin Satamasta

> AIHE: kesätyöntekijän perehdytys

> PAIKKA: Musiikkitalon kahvila

Kesätyöperehdytyksestä keskustelevat henkilöstökeskuksen rekrytointikonsult-ti Elisa Kouvonen, sairaanhoitajan sijai-nen Laakson sairaalasta ja viime kesän ke-sätyöläinen Aino Kormilainen ja Helsin-

gin Sataman työnjohtaja Petri Janger.Kesätyöntekijöiden perehdytys tapahtuu periaat-

teessa samalla tavalla kuin kenen tahansa uuden työn-tekijänkin. Oppimistaso pitää kuitenkin ottaa vielä tar-kemmin huomioon.

Mitä kesätyöperehdytyksessä pitää erityisesti huomida? – Pääasiallisesti nuoret ovat tosi reippaita, oma-aloit-

teisia, ulospäinsuuntautuneita ja motivoituneita. Työ-elämän säännöt voivat kuitenkin joskus olla epäselviä 16–17-vuotiaille, jos kyseessä on heidän ensimmäinen kesätyöpaikkansa, Janger kertoo.

– Yleisenä toiveena virastoille olisi, että käydään läpi työelämän perusasioita ja organisaatiota. Esimerkik-si jos ei tee täyttä päivää, miten se vaikuttaa kuukausi-palkkaan, Kouvonen sanoo.

Kormilainen oli 16-vuotiaana kaupungilla kesätöis-sä, mutta se ei ollut hänen ensimmäinen työkokemuk-sensa.

– Satamassa järjestetään ensin kaikille kesätyönteki-jöille yhteinen perehdyttämistilaisuus, jossa on muka-na ainakin henkilöstöpäällikkö, työsuojelupäällikkö ja

Perehdytetään yksilöllisesti Jokainen uusi kesätyöntekijä tarvitsee erilaista perehdytystä.

Kun perehdytys tehdään huolella, myös organisaatio oppii uutta.

teksti STIINA HONKAMAA kuvat SEPPO SAARENTOLA


”Kesätöissä nuori rakentaa käsitystä työelämästä. Mitä paremmin perehdytämme, sitä kiinnostuneempia nuoret ovat tulemaan uudestaan töihin.”

n Elisa Kouvonen, Aino Kormilainen ja Petri Janger muistuttavat, että palautetta voisi antaa koko kesätyön ajan, eikä vain silloin kun työt loppuvat.

viestintäpäällikkö. Tilaisuudessa ker-rotaan yleisesti työasioista, esimerkiksi organisaatiosta, henkilöstöpalveluista, palkanmaksusta, työajoista, työsuoje-lusta ja työpaikan pelisäännöistä. Kun kesätyöntekijä siirtyy omaan tehtävään-sä, lähin esimies hoitaa tarkemman yksi-lö- ja työkohtaisen perehdytyksen, Jan-ger kuvailee.

Kormilainen muistuttaa, että pereh-dytykseen pitää löytää riittävästi aikaa.

– Potilasturvallisuus hoitoalalla on erittäin tärkeää. Jos perehdytystä ei teh-dä kunnolla, niin turvallisuus kärsii. Ei aina riitä, että tehdään kolme vuoroa yh-dessä, joskus vaaditaan viisikin.

Mikä on työyhteisön tuen merkitys perehdytyksessä?Vaikka päävastuu perehdytyksestä on-kin yhdellä henkilöllä, koko työyhteisön pitää osallistua. On tärkeää, että uusi kesätyöntekijä esitellään kaikille heti alussa.

– Yhden perehdyttäjän kautta ei pää-se sisään työyhteisöön. Muidenkin pitää kantaa kortensa kekoon ja olla avoimia.

detä turhaan alusta asti opettamaan tai toisaalta oleteta jotain osaamista liikaa, Kormilainen sanoo.

Mitä haasteita kesätyön-tekijän perehdytyksessä on?Kun päällekkäin on kesätyöntekijän pe-rehdytys ja omat työt, voi iskeä kiire.

– Esimiestyössä on tärkeää, että re-sursoidaan aikaa. Työvoimapula-alat, kuten hoitoala, ovat haastavimpia, mut-ta muualla usein riittää, kun mielletään, miten tärkeää perehdytys on, Kouvonen sanoo.

– Perehdytystä pitäisi suunnitella niin, että kesätyöntekijä näkisi kaikkia tilanteita työssä ja voisi rauhassa keskus-tella eri työntekijöiden kanssa. On hyvä ihan konkreettisesti sopia, kuka pereh-dyttää tänään, Kormilainen ehdottaa.

– Jokaisella on oma toimintamalli tehdä töitä. Kun perehdyttäjiä on usei-ta, perehdytettävä pystyy poimimaan eri malleja, Janger sanoo.

Perehdyttäjän on oltava myös herk-kävaistoinen, osattava jakaa tietoaan ja kuunnella. Hänen pitää hahmottaa, mil-

lainen oppija perehdytettävä on. Joku oppii asioita parhaiten lukemalla, toiset taas tekemällä.

– Tärkeimpänä ohjeena perehdyt-täjälle antaisin, että vie kesätyöntekijä työyhteisön lähelle ja luo yhteisöllisyyt-tä, Kormilainen sanoo.

Vastuu kesätyöperehdytyksestä on perehdyttäjällä ja työyhteisöllä, mutta myös itse kesätyöntekijällä. Kormilai-nen muistuttaa, että tyhmiä kysymyksiä ei ole. Jos ei ole varma jostain työtehtä-västä, ei kannata tehdä, vaan kysyä.

– Perehdyttäjänkin on hyvä aika ajoin ihan kysyä, onko kysyttävää, hän toteaa.

Janger muistuttaa myös kesätyöpe-rehdyttäjien kauaskantoisemmasta vas-tuusta.

– Kesätöissä nuori rakentaa käsitystä työelämästä. Mitä paremmin perehdy-tämme, sitä kiinnostuneempia nuoret ovat tulemaan uudestaan töihin.

Miten palautetta puolin ja toisin annetaan? – Palautetta olisi hyvä antaa ja kerätä koko kesätyön ajan. Loppupalautteelle tulee Helmeen kesällä linkki. Siitä teh-dään yhteenveto, ja se jaetaan virastoille, joista se on tullut. Palaute huomioidaan, kun suunnitellaan seuraavan vuoden ke-sätöitä, Kouvonen valottaa.

– Satamassa palaute käydään myös ryhmässä läpi. Samalla kysytään opis-kelusuunnitelmat ja onko mielenkiintoa jatkoon, Janger kertoo.

– Tärkeää on, että esimies antaa pa-lautetta koko ajan, eikä vain silloin kun työt loppuvat, Kormilainen muistuttaa.

Esimiehen pitää osata antaa palautet-ta rakentavasti.

– Jokainen tekee virheitä, joista op-pii. Palautteen voi muotoilla niin, että voitaisiinko kokeilla tehdä ensi kerralla toisin. Tärkeää on muistaa antaa myös positiivista palautetta, toteaa Janger. l

> Lisätietoa: helsinkirekry.fi > Helmi > Henkilöstö > Palvelussuhteen alkaminen > Perehdyttäminen

Olen havainnut joskus sellaista asen-netta vanhempien työntekijöiden kes-kuudessa, ettei tuo varmaan osaa, kun on niin nuori. Kun olin ollut töissä pari viikkoa, niin asenne muuttui, Kormilai-nen muistelee.

Esimiehellä on perehdyttämisessä ratkaiseva rooli. Omalla esimerkillä voi tehdä paljon.

– Kun esimies on positiivinen ja iloi-nen, se auttaa koko työyhteisöä. Jos tu-lee ristiriitoja, niihin pitää välittömästi puuttua. Jos kaikki on mennyt hyvin, samat kesätyöntekijät hakevat usein uu-delleenkin töihin, Janger sanoo.

On myös tärkeää, että esimies val-mistaa työyhteisöä ja kertoo, millaisia uusia kesätyöntekijöitä on tulossa.

– Kun työyhteisössä tiedetään, että uudella kesätyöntekijällä on esimerkik-si kielitaitoa, se antaa eväitä hyödyntää häntä paremmin. Sehän tarkoittaa myös mielekkäämpiä työtehtäviä kesätyönte-kijälle, Kouvonen kertoo.

– Hoitoalalla, kuten tietysti muual-lakin, on hyvä tietää, missä vaiheessa kesätyöläisen opinnot ovat, että ei läh-


palvelu

HKL:n pääkonttorissa Toisella linjalla on kiire. HKL-Infra-palvelut -yksikön projekti-päällikkö Artturi Lähdetie

näyttää kartalta yhtä jos toistakin aluet-ta, missä työt ovat käynnissä tai alka-massa. Puheissa vilisevät lukuisat hank-keet, virastot ja nimet.

HKL hallinnoi Helsingin raideliiken-teen kokonaisuutta, ja Lähdetien vas-tuulla ovat infran kehitystyö ja -hank-keet. Muutaman hengen tiimi sai al-kunsa, kun Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymä HSL perustettiin vuonna 2010 ja osa HKL:n suunnitteluhenkilös-töä siirtyi sinne. Lähdetie on ollut pestis-sään vasta reilun vuoden, mutta langat tuntuvat silti olevan käsissä.

– Suunnitteluprosessia ohjaa yleis-kaava ja aluerakentaminen. Yksi kaavoi-tuksen osista on liikennekaavoitus, jo-hon pyrimme mahdollisimman alkuvai-heessa vaikuttamaan. Tämä on pitkä ja hidas prosessi, jossa meidän on katsot-tava kauas tulevaisuuteen, Lähdetie ker-too.

Länsimetro sanelee suunnitelmia – Ideana on, että koko metrolinjan alu-eella matkustajan palvelukokemuksen pitäisi olla laadullisesti yhtenäinen − vanhan metron asemineen tulisi näyttää ja tuntua mahdollisimman samalta kuin uuden metron. Yksi operaattori, yksi palvelu, Lähdetie toteaa.

Siksi urakka on jo aloitettu: vanhat maanpäälliset itäiset asemat peruskorja-taan. Kulosaaren remontoitu metroase-ma avautui kaksi vuotta sitten. Asemas-ta rakennettiin esteetön. Lisäksi laitu-rialue katettiin, tiloja saneerattiin sekä rakennettiin uusi lippuhalli ja liukupor-taat. Siilitien metroaseman korjaus val-mistuu keväällä, minkä jälkeen korja-

taan Myllypuro, Herttoniemi ja Itäkes-kus. Samalla varaudutaan lyhyempiin ju-niin ja vuoroväleihin vuonna 2015 sekä parannetaan metroasemien viihtyisyyt-tä ja turvallisuutta. Myös Roihupellon metrovarikkoa laajennetaan, jotta uudet junat mahtuvat sinne länsimetron avau-duttua.

Suurin työ aiheutuu metron auto-matisoinnista. Länsimetron avauduttua metron on tarkoitus liikennöidä ilman kuljettajia, joiden tehtävät muuttuvat junavalvontatyöksi. Tarvittaessa juna-valvojat pystyvät myös ajamaan junia.

Vanhoihin juniin asennetaan parhail-laan automatiikkaa, mikä on osoittautu-nut haastavaksi hankkeeksi – modernin sovittaminen vanhaan on tuonut eteen yllätyksiä.

Lähdetie kertoo, että metron opas-tusjärjestelmä tarkistetaan ja päivite-tään ainakin osittain ennen vuotta 2016.

– Turvallisuus on keskeisintä niin au-tomatisoinnissa kuin opastusjärjestel-mässäkin.

Raitioliikenne nykyaikaiseksiRaitiotieverkko laajenee lähivuosina uusien alueiden rakentamisen vuoksi. Tämä tarkoittaa samalla lisäystä vaunu-jen määriin ja vanhojen kiskojen uudis-tamista. Keväällä remontissa ovat muun muassa Hakaniemen raitiokiskot ja py-säkkialue.

– Muutaman vuoden kuluttua asen-

namme syväuraisia vaihteita paikkoi-hin, joissa se on mahdollista. Syväurai-set vaihteet nopeuttavat ja mukavoitta-vat kulkua risteyksissä sekä vähentävät melua. Muutos on tarpeen, sillä radan rakenteita ei ole uudistettu samassa tahdissa kuin vaunut ovat pidentyneet, Lähdetie kertoo.

Matkustajamukavuuteen vaikuttaa myös lipunmyynnin siirtyminen kuljet-tajilta automaatteihin. Tämä lisää liiken-nöinnin sujuvuutta ja turvallisuutta.

Raitiovaunujen määrä kasvaa nykyi-sestä 129 vaunusta arviolta 160 vau-nuun vuoteen 2026 mennessä. HKL:llä on jo käynnissä uusien raitiovaunujen hankinta, joten myös varikoita on uudis-tettava.

HKL-Infrapalvelujen rakennuttaja-päällikkö Timo Juolevi kertoo, että va-rikoiden paikkamäärät eivät tule riittä-mään vaunujen säilytykseen, huolto- ja korjaustöihin. HKL selvittääkin mahdol-lisuuksia Koskelan raitiovaunuvarikon vaunupaikkamäärän lisäämiseen.

– Varikolle on tarkoitus saada lisää vaunujen säilytyspaikkoja sekä huolto- ja korjauspaikkoja. Tilat tulisivat ole-maan uudessa varikkorakennuksessa, Juolevi sanoo.

Samalla HKL tutkii kaupunkisuunnit-teluviraston ja kiinteistöviraston kanssa Koskelan varikkoalueen maankäytöllis-tä kehittämistä siten, että alueelle tuli-si varikkotoimintaa, liike- ja toimitiloja, asuntoja sekä pysäköintiä.

– Tarkoitus on käynnistää toteutus-kilpailu tänä vuonna. Rakentaminen voisi alkaa parin vuoden päästä, mut-ta tarkempi aikataulu on vielä auki, sil-lä päätöksiä asiasta ei ole, Juolevi toteaa.

Tavoitteena on löytää ratkaisu, jossa uusi varikko ja alueen muu lisärakenta-minen muodostaisivat vihreän, kaupun-kimaisen ja toimivan kokonaisuuden. l

Liikenne uusille raiteille

Joukkoliikenteen kehittäminen ja suunnittelu tehdään laajassa verkostossa. Nyt tapahtuu paljon, kun kaupunkiin rakennetaan uusia alueita.

Raideliikenteen veturi on kuitenkin länsimetro.

teksti LAURA HEIKKINEN kuvat ARTO WIIKARI, KAUPUNKISUUNNITTELUVIRASTO, HSL

”Koko metrolinjan alueella matkustajan palvelukokemuksen pitäisi olla laadullisesti yhtenäinen.”


Miten raitioliikennettä suunnitellaan?”RAITIOLIIKENTEELLÄ ON HELSINGISSÄ yli satavuoti-set perinteet, jotka vaikuttavat voimakkaasti siihen, miten liikennettä suunnitellaan ja hoidetaan. Raide-liikenteelle on tyypillistä sen pysyvyys, sillä kun kis-kot on jollekin kadulle rakennettu, ne ovat siinä pit-kään. Tämä tuo varmuutta asukkaille, koska raitio-linjan varrelle muuttaessa voi olla varma, ettei oma joukkoliikenteen linja ihan heti katoa. Kuitenkin ny-kyaikaisen raitioliikenteen kalusto- ja nopeusvaati-mukset ovat täysin erilaisia kuin sata vuotta sitten.

Suunnittelun vuosikello jakautuu karkeasti kah-teen osaan: talvella suunnitellaan seuraavan kesän ja talvikauden aikatauluja, muu vuosi tehdään pidem-män aikavälin suunnittelua.

Työnjaosta on sovittu kunkin hallintokunnan toi-mialan mukaisesti. Kaupunkisuunnitteluvirasto kaa-voittaa ja tekee liikennesuunnitelmat HKL:n kanssa, HKL:n vastuulle kuuluvat Helsingin raideliikenteen radat, vaunut, varikot, pysäkit, metroasemat ja lii-kennöinti. HSL:n vastuulla ovat joukkoliikenteen lin-jaston ja aikataulujen suunnittelu sekä liikennepal-veluiden ostaminen liikennöitsijöiltä. Mukana ovat rakennusvirasto, talous- ja suunnittelukeskus sekä ympäristökeskus.

Uusia linjoja on suunniteltu varsin vähän. Pää-osin uusien asuinalueiden linjasto perustuu nykyis-ten linjojen jatkamiseen, mutta joitakin uusia linjo-ja perustetaan, kun uusien asuinalueiden liikenne aloitetaan.

Uusien asuinalueiden, kuten Jätkäsaaren, Kalasa-taman, Keski-Pasilan, Ilmalan, Laajasalon ja Kruunu-vuorenrannan liikennöintisuunnitelmia tarkenne-taan jatkuvasti. Raide-Jokerin hankesuunnitelman tekeminen alkaa tänä vuonna.

Tällä hetkellä suunnitellaan linjojen 3B, 3T, 7A ja 7B reiteille liikenneympäristöä parantavia toimen-piteitä, jotta linjojen liikennöinti nopeutuisi ja luo-tettavuus paranisi. Aiemmin vastaava selvitys on teh-ty linjalle 8, ja sen toimenpiteiden toteutus on alka-nut. Lisäksi yhdessä eri toimijoiden kanssa on laadit-tu suunnitelmaa siitä, miten Laajasalon mahdollinen raitiolinja kulkisi lähempänä keskustaa eli Sompa-saaren ja ydinkeskustan välillä. Elokuussa muuttuvat 3B:n ja 3T:n linjatunnukset. 3B:stä tulee linja 3 ja lin-jasta 3T tulee linja 2.”

Liikenneinsinööri Lauri Kangas toimii kaupunki- suunnitteluviraston liikennesuunnitteluosastolla. Joukkoliikennesuunnittelija Lauri Räty työskente-lee HSL:ssä.

n Uudet energiapihit raitiovaunut tulevat käyttöön vuonna 2014.

n Jätkäsaaren joukkoliikenne- suunnitelmasta näkee, miten raitiovau-nujen ja bussien reitit on suunniteltu.

n Itäisiä metroasemia perus- korjataan, jotta niiden palvelut ja viihtyisyys paranevat.

Suurimmat investointihankkeet milj.euroa rakennusaika

Uudet metrovaunut 146 2012–2016

Metron kulunvalvonta 133,1 2010–2016

Koskelan varikon uudistaminen * 80 2013–2016

Metrovarikko 55,5 2012–2015

Jokeri 2 * * 44,5 2013–2016

* vaiheet 1 ja 2 ** pääosin HKL:n investointi


hyvinvointi

26

Lisää työkykyä

pidempään työuraan

PELASTUSLAITOKSELLA ON MENEILLÄÄN oh-jelma, jossa työelämää kehittämällä opera-tiivinen henkilöstö pyritään pitämään ter-veenä, toimintakuntoisena ja osaavana mah-

dollisimman pitkään. Se on yksi eri-ikäis-ten johtamisen hankkeista.

Hankkeen kohderyhmänä ovat ensi-sijaisesti palomies-sairaankuljettajat, yli-palomiehet sekä alipäällystö.

Taustalla on pelastuslaitoksen henki-löstön eläkeiän nousu 55 vuodesta 63–68

Minusta tuli isä viime kesänä. Oli itsestään selvää, että hyödynnän tämän ainutlaatuisen asian ansi-osta mahdollisuuden isyysvapaa-seen. Ystävilläni oli siitä hyviä ko-

kemuksia, ja työnantaja oli vapaalle myötämielinen. Oli aivan mahtavaa, kun pääsin tutustumaan tulok-kaaseen heti tuoreeltaan. Isyysvapaa on todella hie-no mahdollisuus. Esimieheni ja työyhteisöni suh-tautuivat asiaan upeasti, ja työkaverit jopa kannus-tivat minua jäämään kotiin. Mietin myös isäkuu-kauden pitämistä.”

Liikuntaviraston tiedottaja Samuli Kukin ja muidenkin tarinoita löytyy keväällä avatuilta Eri-ikäisten johtaminen -nettisivuilta. Niiden tärkein sisältö ovat menetelmäkorit, jotka ovat työaika-joustot, työkyky, oppia ikä kaikki sekä ikäikkuna työyhteisön kehittämiseen.

– Sivuille on koottu malleja, tietoa, ohjeita, esi-merkkejä ja käytäntöjä esimiesten ja työyhteisöjen tueksi, kertoo työhyvinvointipäällikkö Titi Heik-kilä henkilöstökeskuksesta.

Ikäjohtamisen mallikaupunkiKaupungilla on tehty määrätietoista työtä jo

vuosia: kaupungin strategiaohjelmaan 2009–2012 asetettiin tavoitteeksi, että Helsingis-

Ikäjohtamistyö alkaa virastoissa

Eri-ikäisten johtaminen on saanut uudet nettisivut, jotka tarjoavat työvälineitä esimiehille ja työyhteisöille. Tavoitteena on aiempaa paremmin ottaa huomioon erilaisissa elämäntilanteissa olevien ihmisten tarpeet, tavoitteet ja vahvuudet.

teksti LAURA HEIKKINEN kuvitus TERHI EKEBOM

tä tulee ikäjohtamisen mallikaupunki. Eri-ikäisten johtamisella tarkoitetaan sitä, että eri-ikäisten ja erilaisissa elämäntilanteissa olevien ihmisten tar-peet, tavoitteet ja vahvuudet otetaan huomioon työn suunnittelussa, organisoinnissa ja muussa joh-tamisessa.

Tarkoituksena on myös valmentaa esimiehiä sekä luoda kaupungille ikätietoinen johtamiskult-tuuri. Tätä varten perustettiin ikäjohtamistyöryh-mä ja koottiin eri virastoista eri-ikäisten johtamisen verkosto, joka oli mukana menetelmäkorien raken-tamisessa.

– Tämän työn tavoitteena on tukea eri elämänti-lanteessa olevien työhyvinvointia, pidentää työuria ja saada nuoret pysymään kaupungin palvelukses-sa, sanoo suunnittelija Emmi Korvola henkilöstö-keskuksesta.

Selvitystyössä käynnistettiin erilaisia hankkei-ta, kuten Staran Stydi, liikuntaviraston Liikkeel-le ja Stadin kundi kondikseen, sosiaali- ja terveys-viraston Ikäaktiivivapaapilotti ja pelastuslaitoksen Ikääntyvän operatiivisen henkilöstön toimenpide-ohjelma. Näiden tuloksia on tarkoitus soveltaa eri työyhteisöihin.

Heikkilä listaa lukuisan joukon muitakin toi-menpiteitä: luentoja, työpajoja, yhteisiä tilaisuuk-sia, Hyvän esimiehen ABC -verkkokoulutusmate-

”


psykologi

27

Kaupungin ikäjohtamistyö palkittiin KIINNOSTUS HELSINGIN IKÄJOHTAMISEN työhön on herännyt myös ulkomailla, kun kaupunki sai kansainvälistä tunnustusta työstään voittamalla Työhyvinvointia kaikenikäisille -kilpailusarjan, joka oli Euroopan komission ja CRS Europen yhteinen aloite ja liittyi Aktiivisen ikääntymisen ja sukupolvien välisen solidaarisuuden teemavuoteen 2012.

ikävuoteen sekä työmäärän ja työn vaati-vuuden kasvu.

– Ongelmaksi on muodostunut, että pa-lomiehet eivät kykene tekemään työtään täysin toimintakykyisinä työuransa lop-puun työn fyysisen ja psyykkisen kuormit-tavuuden vuoksi. Nyt luomme uusia toi-mintamalleja, jotta ikääntyvät palomiehet pystyvät työskentelemään turvallisesti ja terveellisesti mahdollisimman pitkään tai siirtymään uusiin, mielekkäisiin tehtäviin pelastuslaitoksessa, kehittämispäällikkö Taisto Hakala kertoo.

Samanaikaisesti kun tehtävämäärä ja työn vaativuus ovat kasvaneet, tehtävä-määrä kohdentuu yhä pienemmälle toi-mintakykyiselle henkilöstölle, joka kuor-mittuu entistä enemmän. Asukkaiden ja

henkilöstön turvallisuus ei saisi tästä kui-tenkaan kärsiä.

Malleja muillekinHanke on jaettu neljään eri osaprojektiin, jotka tarkastelevat henkilöstöjohtamisen, urasuunnittelun, toimintakyvyn ja työsuh-de-ehtojen kehittämistä. Hakala kertoo, että kussakin osaprojektissa on mukana eri henkilöstöryhmien edustajia.

– Näin henkilöstö tuo mukaan koke-muksensa, ja he myös sitoutuvat toimin-nan uudistamiseen.

– Rakennamme yhdessä parempaa työ-yhteisöä. Tavoitteena on, että malleja voi-daan soveltaa paitsi muihin pelastuslaitok-siin myös muille toimialoille ja työelämään, Hakala toteaa.

riaalin ja uudet kuntoremontit Hyvä ikä 60+ ja Työkykyä kaiken ikää. Lisäksi hen-kilöstöliikunta tarjoaa räätälöityjä jump-pia ja tekee yhteistyötä työterveyshuol-lon kanssa.

Työ siirtyy virastoihinKäynnissä on uusi strategiakausi, ja toi-meenpanovaihe virastoissa alkaa. Niille järjestetään valmennusta ja koulutusta, jotta luodut menetelmät voidaan ottaa tehokkaasti käyttöön.

– Nyt on luotu konsepti, menetel-mäkorit ja työvälineet virastoille, jois-sa suunnitellaan eri-ikäisten johtamista

ja tehdään toimintasuunnitelma tämän vuoden aikana, Heikkilä toteaa.

Sivuista ovat vastanneet Titi Heikkilä ja Emmi Korvola henkilöstökeskuksesta. Nettisivut ovat eri-ikäisten johtamisen työssä vain jäävuoren huippu. Kaupun-gilla on noin 4 000 esimiestä, joita Heik-kilä kannustaa tutustumaan sivuihin.

– Käyttäkää sinne kerättyä tietoa hyö-dyksi. Toki sivuista on hyötyä koko hen-kilöstölle, joten käykää lukemassa näitä tarinoita ja hyödyntäkää sivuille koottua tietoa. l

> eri-ikaistenjohtaminen.fi

Testi työn rajaamisen vaikeudestaTYÖTERVEYSLÄÄKÄRI JA KIRJAILIJA Juhani Seppänen kirjoitti muutama vuosi sitten kolumnin, jossa hän totesi kiireen johtuvan kolmesta syystä: kiireisellä ihmisellä on ylimitoitettu käsitys ripeydestään, hän organisoi tehtävänsä huonosti tai ei osaa sanoa ei. Miksi sitten on niin vaikea sanoa ei, vaikka liiallinen myöntyminen ja suostuminen aiheuttavat kiirettä? Jos sinulla on aikaa ja kiinnostusta – vielä on mahdollista sanoa ei – käy aja-tuksella läpi seuraava lista. Mitkä listan kohdista kuvaavat työpaikkaasi tai omia toimintatapojasi? Voit halutessasi antaa pisteen jokaisesta myöntä-västä vastauksesta.

1. Organisaatiolta ei saa kieltäytymiselleen tukea.2. Työt kaatuvat viimeisen lenkin päälle, koska niitä ei

suunnitella riittävän hyvin.3. Tehtävät annetaan lyhyellä aikataululla ja hädässä.4. Sinulle mahtuu -toimintamalli 5. Työkuormituksen jakaminen on vaikeaa,

koska osaaminen ei jakaannu tasaisesti.6. Työpaikalla ei ole mietitty järjestelyjä poikkeustilanteiden varalle.7. Työpaikalla/organisaatiossa on menossa liikaa

päällekkäisiä hankkeita ja uudistuksia.8. Työpaikalla vallitsee epäselvyys siitä, mikä on riittävä työsuoritus.9. Työt ovat niin kiinnostavia, ettei niitä malta rajata.10. Halu palvella asiakasta hyvin oman hyvinvoinnin kustannuksellakin.11. Taloudelliset paineet: halu varmistaa, että töitä riittää.12. Voimakas velvollisuuden tunne.13. Seniorin/avainhenkilön/juniorin velvollisuus revetä joka paikkaan.14. Kalenterin pitää olla täynnä, jotta vaikuttaa tehokkaalta.15. Kiire hyväilee itsetuntoa.16. Pelko, että on epäkohtelias ja itsekäs, jos ei auta.17. Huoli, ettei saa itse apua, jos kieltäytyy auttamasta.18. Vaikeus tunnistaa omia rajoja.

TÄMÄN EPÄTIETEELLISEN TESTIN tulkintaohje on seuraavanlainen. Pisteet luettelon kohdissa 1–8 kertovat siitä, ettei työpaikalla ole mietitty töiden tärkeysjärjestystä ja työprosesseja. Kohtien 9–18 pisteet viittaavat siihen, että omat toimintamallisi, asenteesi ja uskomuksesi vaikeuttavat osaltaan työn rajaamista. Jos sait vähän pisteitä, voit onnitella itseäsi. Työskentelet toimivassa työpaikassa ja/tai osaat rajata hyvin työntekoa. Jos pisteitä nap-sahtaa reilusti, kannattaa pysähtyä miettimään tilannetta. Onko nykyinen meno kestävällä pohjalla, vai hyytyykö homma ennen pitkää näin jatkues-saan? Jos muutos on tarpeen, voit lähteä työstämään ongelmakohtia – joko työpaikalla muiden työntekijöiden ja esimiehen kanssa tai pohtimal-la itse. Tarvittaessa peilauspintaa voi hakea esimerkiksi työnohjaukses-ta tai työterveyshuollosta. Harvemmin täydellistä ratkaisua löytyy, mutta pienetkin edistysaskeleet voivat helpottaa tilannetta.

Jutun lista on suurelta osin poimittu ja muokattu Pekka Järvisen kirjasta Menestyvän työyhteisön pelisäännöt.

Työterveyspsykologi JUHA HOKKANEN miettii, miten mitoittaa työt sopivasti.


liikkeellä

28

Huhtikuun alussa käynnistyi Kilsat kasaan -työ-matkaliikkumiskampanja henkilöstölle. Lii-kunnansuunnittelija Eeva-Liisa Rautiainen liikuntavirastosta kertoo, että kampanjalla halutaan kannustaa henkilöstöä käyttämään työmatkoja hyväksi liikkumisessa.

Henkilöstöliikunta haastaakin henkilöstön keräämään seit-semän kuukauden ajan lihasvoimin hankittuja kilometrejä Hel-men henkilöstöliikunta-sivuilta löytyvään Kilsalaskuriin. Las-kurista voi seurata, kuinka monta liikuttua kilometriä on yh-teensä saatu kasaan.

Kampanjan alkajaisiksi tehdään henkilöstölle 24.4.–3.5. työ-matkakysely, joka koskee viikon 17 liikkumista. Siinä kysytään esimerkiksi, miten kaupungin toimipaikoissa on järjestetty suihku- ja pukeutumistilat, pyöräparkit tai muut työmatkaliik-kumista helpottavat seikat.

– Tästä saadaan uutta tietoa, jonka toivomme herättävän työ-paikat muutokseen. Nykyään ne ovat keskenään aika eriarvoises-sa asemassa, hankekoordinaattori Kaisa Laine tiimistä toteaa.

– Jos onnistuisimme innostamaan kampanjalla kymmenen prosenttia henkilöstöstä liikkumaan pysyvästi, se tarkoittaisi, että neljä tuhatta työntekijää ryhtyisi hyödyntämään työmatko-jaan liikkumiseen, liikuntaneuvoja Ville Kujala vahvistaa.

Jo puolen tunnin päivittäisestä työmatkaliikkumisesta saa itselleen ison hyödyn. Henkilöstöä kannustetaan nyt mukaan työmatkaliikkumiskampanjaan.

teksti TEIJA LAAKSO kuva ESKO JÄMSÄ

Matalan kynnyksen liikuntaaKevät on hyvä hetki aloittaa työmatkaliikunta, kun tiet ovat sulia, ilmat paremmat ja töihin tullessa ja sieltä lähtiessä on valoisaa. Työmatkaliikunta on helppo tapa liikkua, sillä ajan löytäminen liikuntaan on monelle arjessa hankalaa. Se on matalan kynnyk-sen matkaliikkumista, jonka ei tarvitse välttämättä olla hiki-liikuntaa. Esimerkiksi kävely on loistava tapa liikkua: siinä voi edetä vähän kerrallaan ja aloittaa muutaman pysäkinvälin kä-velystä.

Helmestä löytyy linkityksiä eri palveluihin kuten Reittioppaa-seen, josta löytää kätevimmät kevyen liikenteen väylät ja kävely-reitit sekä kävelystä ja pyöräilystä kertyvät kalori- ja päästösääs-töt. Esimerkiksi keskustassa on kilometrin säteellä monta kau-pungin toimipistettä, joihin kävelee helposti. Kaukaa matkusta-via kannustetaan hyödyntämään osa työmatkasta liikkumiseen ja kulkemaan juna-asemalle vaikkapa pyörällä.

Esimerkiksi Helsingin Satama on järjestänyt henkilöstölleen

työsuhdepolkupyöriä. Viime vuonna kolmisenkymmentä hen-kilöä oli vuokrannut pyörän kahdeksi vuodeksi käyttöönsä. Henkilöstökeskuksella taas on kolme yhteistä pyörää, jotka on tarkoitettu kokouksissa käynteihin ja työkeikkoihin työpäivän aikana.

Vauhtia tempauksistaKilsat kasaan -työmatkaliikkumiskampanjaa vauhditetaan 15.4. SuomiMies seikkailee -kiertueen yhteydessä Senaatinto-rilla. UKK-kävelytestin voi puolestaan tehdä Eläintarhan ken-tällä 29.5. Samalla voi tutustua esimerkiksi kickbikeen ja tait-topyörään, joilla työmatka kulkee näppärästi.

Syyskuussa alkavalla, viisi viikkoa kestävällä Kisaillen kilo-metrejä -kisalla kannustetaan työpaikkoja keräämään jouk-kueena kilometrejä kasaan. Paras työpaikka palkitaan.

Kampanjassa painotetaan myös työmatkan turvallisuut-ta. Työmatkan aikana henkilöstölle sattuu vuosittain noin


Vetreyttä IkivireistäVIIME SYKSYNÄ KÄYNNISTETTIIN Ikivireät, liikunta-kurssit 60+-vuotiaille kaupungin työntekijöille. Yr-jönkadun liikuntatiloissa on nyt järjestetty neljä seit-semän kerran pienryhmäkurssia. Kursseilla on pa-nostettu erityisesti lihaskuntoon ja tasapainotai-toihin, joiden merkitys korostuu ikääntyneillä. Nyt suunnitellaan jo ensi syksyn toimintaa saadun pa-lautteen perusteella.

Kurssilla on kokeiltu ikääntyville sopivaa kunto-saliharjoittelua, vesiliikuntaa, kävely- ja sauvakävely-harjoittelua ja kehonhallintaa. Uutena lajina on osal-listujien toiveiden mukaisesti pilates.

Ensipalautteet ovat olleet mukavia. Osallistujat ovat mielissään, kun ovat saaneet liikkua samanikäisten kanssa, mikä on vertaistukea parhaimmillaan.

– Toivoisimme, että kokeilemaan tulisivat myös ne, joille lajit ovat uusia, kurssia valmistellut liikun-nansuunnittelija Pilvi Heinonen liikuntavirastosta sanoo. Suunnitteilla onkin oma ikääntyvien lihas-kunto-opas, jolla vinkkejä voitaisiin jakaa laajemmin henkilöstön nestoreiden käyttöön.

Kaupungin henkilöstöstä vajaa neljätuhatta on 60+-vuotiaita. Vanhuuseläkkeelle jäävien kaupun-gin työntekijöiden keski-ikä on nykyisin 64,4 vuotta, mikä on kasvanut aiemmasta. Ikivireän tavoitteena on tukea ikääntyneiden työssä jaksamista ja työkykyä ja siten osaltaan edistää tavoitetta työurien pidenty-misestä liikunnan keinoin.

Työmatkaliikkumisen henkilöstökyselyyn voi

vastata osoitteessa hel.fi/hel2/heke/kysely

myös kotikoneeltaan. Voit voittaa taittopyörän tai

muita palkintoja!

800–900 tapaturmaa, joista osa keväisin, kun kokemat-tomat pyöräilijät hyppäävät pitkästä aikaa pyörän sel-kään. Huolehtimalla kypärän käytöstä, liikennesään-töjen noudattamisesta sekä pyörän huollosta voitaisiin työmatkatapaturmien määrää vähentää.

Kilsat kasaan -kampanjaan osallistuva voi odottaa it-selleen ainakin yleisiä liikunnan tuomia hyötyjä: veren-paine- ja kolesteroliarvot laskevat, unen laatu paranee, lihaskunto kasvaa sekä vireys ja mieliala kohoavat.

Liikunnan terveysvaikutuksiin riittää 2,5 tunnin vii-kottainen liikkuminen. Jo puolen tunnin satsaus työ-matkaliikuntaan riittää, ja tämänkin voit kerätä 10 mi-nuutin pätkistä. Houkuttelevaa, vai mitä?

Yhteistyökumppaneina henkilöstöliikunnalla kam-panjassa ovat ympäristökeskus, kaupunkisuunnittelu-virasto, henkilöstökeskus, liikuntaviraston kehittämis-yksikkö ja HSL. l


ilmoitustaulum

essu

t

3030

Tiedot palstalle [email protected] Seuraava aineistopäivä on 20. toukokuuta.

Mukaan vaikuttamaann HELSINGIN ALUEELLISEN OSALLISTUMISEN kokeilu -hankkeessa mukana olevien Helsingin demokratiapilottien tapaamiset käynnistyvät keväällä. Kerromme niistä lehtemme pääjutussa sivulta 6 alkaen. Alla tapahtumien ajankohdat ja teemat, tar-kemmat tiedot kellonajoista ja osoitteista päivitetään pilottien verkkosivuille touko-kuussa.

> Keskustelutilaisuus lähidemokratiasta 5.5. Arabianranta, Toukola ja Vanhakau-punki demokraattisen päätöksenteon kasvualustana -demokratiapilotti Lisätietoja: facebook.com/LahidemokratiapilottiArtovanAlueella

> Mainio Malminkartano -hankkeessa vietetään 16.5. Kumppanuustalo Horisontin juhlaviikkojen yhteydessä pilottiteemapäivää. Lisätietoja: kaupunginosat.net/malminkartano

> Toiveideni Tapaninvainio -ajatushautomopäivä 18.5. Lisätietoja demokratiapilotti.fi

> Nuorten osallistuvan budjetoinnin kiertue käynnistyy toukokuussa ja jatkuu vuoden loppuun.

Lisätietoa: nuoriso.hel.fi ja ruuti.net

Stara kukkiin STARA KUKKII -kesäkukkatapahtuma järjestetään kaupunginpuutarhalla 22.–24.5. klo 7–18. Staran asiantuntijat neuvovat kesän upeimpien kesäkukkien valinnassa. Vink-kejä ja ihania ideoita omiin istutuksiin saa myös esillä olevista malliruukuista ja parve-

kelaatikoista. Malli-istutuksiin ihastunut voi ostaa mieleisensä omaksi. Mukaan voi ottaa myös oman ruukun tai parveke-

laatikon ja tehdä kukkaistutukset itse puutarhureiden avustuksella. Paikan päällä ovat myynnissä myös kukka-mullat ja tarvittavat lannoitteet.

Tapahtuma on suunnattu lä-hinnä kaupungin henkilöstöl-

le. Vapaa pääsy. Osoite: Ham-marskjöldintie 1 B.

Laiturilla 9.-13.4. Ajattele Helsinkiä n MITEN TEHDÄÄN KAUPUNGISTA hyvä paikka asua ja elää? Tule jututtamaan kaa-voittajaa ja tutustu omien kotikulmien sekä koko Helsingin suunnitelmiin. Suun-nittelijat vastaavat kysymyksiin ja esittelevät ajankohtaisia hankkeita messuosas-toilla. Avoimissa alueilloissa tehdään katsaus ajankohtaisiin suunnitelmiin.

Laiturille pystytetään viikon ajaksi yksitoista messuosastoa, joiden aihei-na ovat muun muassa Helsingin uusi yleiskaava, uudet pientaloalueet, meri ja rannat, paikallisten keskusten kehittäminen, Helsingin liikenteen kehittäminen, pysäköinti, liikennetutkimukset, ilmastotavoitteet, täydennysrakentaminen sekä kehittyvät yritysalueet.> laituri.hel.fi

Sote-viraston tapahtumatn SOSIAALI- JA TERVEYSVIRASTOLLA on eri kohderyhmille asukastoimintaa, tilaisuuksia ja ryhmiä, joista suurin osa on avoimia ja maksuttomia. Tiedot löytyvät Toimintaa ja tapahtumia -sivulta hel.fi/hki/sote/fi/Tapahtumakalenteri.

n KOMPOSTOINNIN PERUSTEET la 13.4. klo 10–12.15 Silkkikutomo, ilmaisutaito, Laivalahden-katu 2b A. Luennoitsija hortonomi Kirsi Tuominen.n VAALI VIHANNESMAATA ma 22.4. klo 17–18.30 Stoa, luentosali, Turunlinnantie 1. Luennoitsija hortonomi Kirsi Tuominen. n KASVIMAA KUKOISTAMAAN ti 23.4. klo 18–19.30 Malmitalo, isoluokka, Ala-Malmin tori 1 B. Luennoitsija hortonomi Kirsi Tuominen.n AJANKOHTAISTA NIVELRIKOSTA ke 10.4. klo 17–19 Opistotalo, juhlasali, Helsinginkatu 26. Ortopedi Esko Kaartinen. n NIVELILTA ke 24.4. klo 17–19 Opistotalo, juhlasali, Helsinginkatu 26. Asiantuntijoina usei-ta ortopedeja. Luennot järjestetään yhteistyössä Suomen Nivelyhdistys ry:n kanssa.> Lisätietoa: opisto.hel.fi > Luennot ja tapahtumat

> Lisätietoja: Frans Karkkimaa,

puh. 310 39973

Akavalaisten kevätkokousn HELSINGIN KAUPUNGIN AKAVALAISTEN LOMATUKI RY:N sääntömääräinen kevätkokous pidetään ti 16.4. klo 18 osoitteessa Hiidenkiven peruskoulu, Rajatie 7. Kaikki kaupungin pal-veluksessa oleva akavalaiset ovat tervetulleita. Kahvitarjoilun vuoksi ilmoittautuminen 15.4. klo 16 mennessä [email protected] tai puh. 050 466 9658.

Työväen-opistoissa tapahtuu


Pek

ka S

auri

Ristikko nro 2/2013

313131

Lähetä ristikon vastaussanat yhteystietojesi kera 20.5. mennessä osoitteella [email protected]

Kerro samalla mielipiteesi lehdestä!Vastanneiden kesken arvomme elokuvalippuja.Ristikon oikea vastaus löytyy 20.5. jälkeen netistä samasta osoitteesta lehden verkkojulkaisun kanssa, hel.fi/helsinginhenki.

Kaikkien vastanneiden kesken arvottiin leffalippuja, jotka menivät seuraaville: Marja Torsti, Maire Hakala, Iris Fjäder, Jaana Santonen ja Pirjo Hujanen.

Kiitos osallistumisesta!


{ uus

i duu

ni }

Helsingin henki022013

huhti–toukokuu 2013

3232

Avoinkin tieto lisää tuskaa…”

8.–14.4. MUSIIKKITALO LAPSILLEMusiikkitalon lastenviikolla sukelletaan satujen maailmaan, lauletaan yhdessä ja kuunnellaan nuoria säveltäjiä. > musiikkitalo.fi

12.4.–26.5. VUODEN HUIPUT 2012Virka Galleriassa esillä viime vuoden palkittuja graafisen suunnittelun mainoksia, kirjoja, julisteita ja nettisivuja.> virka.fi

16.4.TAPANILAN KIRJASTO Perusteellisen remontin kokenut Tapanilan kirjasto avaa uudet tilansa. Avajaisohjelma alkaa klo 12. > hel.fi/kirjasto

19.4.–26.5. SÄIHKETTÄ JA GLAMOURIAPukeutumisen ja muodin teemanäyttelyssä esillä taideryhmien oppilaiden töitä ja mahdollisuus osallistua työpajatilaan. > annantalo.fi

20.4.MAALAISTENTORITeurastamolla viljelijöiden organisoima maalaistentori, jossa voi ostaa tuotteita viljelijöiltä ilman välikäsiä.> teurastamo.com

29.5.–13.6. TAIDETTA JAPANISTAKäsityö- ja taidenäyttely vie matkalle kirsikankukkien maahan. Näyttely on japanilaisen Sakura-ryhmän 10-vuotisnäyttely. > caisa.fi

5.6.HELSINGIN HENKI ILMESTYYAiheina uusi strategiakausi, satamat ja matkailu, tila- suunnittelu, kaupunkitila sekä kaupungin lintukerhon retket.

Kirjasto kansalaisilleKUKA: Tuula HaavistoAMMATTI: kirjastotoimenjohtajaTÖIHIN: 4.3.TOIMIPAIKKA: Pasilan pääkirjasto

Mitä kirjastotoimen johtaja tekee?Johdan kirjaston toimintaa ja viime kädessä rat-kaisen, miten missäkin asiassa tehdään. Linjauk-set tehdään kaupungin ja kirjastoalan yleisten linjausten mukaan isommalla joukolla.Mitä teit aikaisemmin? Johdin Tampereen kaupunginkirjastoa. Kenen kanssa teet yhteistyötä talon sisällä?Tässä vaiheessa kirjaimellisesti kaikkien kans-sa – olen laittanut liikkeelle kyselyn kirjastotyön kuumista asioista juuri nyt, ja se on suunnattu kaikille kirjastolaisille. Ketkä ovat yhteistyökumppaneitanne?Ihan lähin verkosto on pääkaupunkiseudun Helmet-yhteistyö. Kaupungin sisällä nuoriso-puoli, työväenopisto, museot, kouluttajat ja mo-net muut ovat ehtineet tuoreelle yhteistyökar-talleni. Mihin asioihin aiot tarttua ensimmäisenä?Olen aloittanut kirjastokierroksen ja aion käydä kaikissa kirjaston yksiköissä. Mitä haasteita työssäsi on?Järjestää kirjaston resurssit niin, että helsinki-läiset saavat käyttöönsä mahdollisimman osuvat ja vaikuttavat kirjastopalvelut sekä fyysisissä kir-

jastoissa että verkon kautta.Näkemyksesi kirjan tulevaisuudesta?Paperikirja on kätevä käyttöliittymä, ja kirjasto tarjoaa niitä niin kauan kuin kirjoja julkaistaan. Kirjojen lainaaminen on toistaiseksi mitä me-nestynein konsepti. Sähköisen kirjan läpimurto antaa edelleen odottaa itseään, ja sen jälkeinen aikataulu on todella hasardia ennustettavaa. Millaisen keskustakirjaston haluaisit?Minulle kelpaavat tähänastiset suunnitelmat, jotka on mielestäni tehty hyvin ja monipuolises-ti. Lopputöistä saadaan poimituksi hyvä asumus kaupungin sykkivälle sydämelle. Kirjasto ja käyt-täjät luovat sitten sisällön.Mitä palveluja kirjaston tulee tarjota?Kirjaston pitää palvella kansalaisuutta. Siihen sopii niin lukemisen tukeminen kuin avustami-nen kansalaisaloitteen sähköisessä allekirjoitta-misessa tai ulkoiluvälineiden lainaaminen. Unelmiesi kirjasto? Se yllättää, inspiroi ja antaa voimia!Miten paljon käytät kirjallisuutta? Olen vanhemmiten systemaattisemmin musii-kin kuin kirjallisuuden harrastaja. Mitä teet vapaa-aikanasi?Tällä hetkellä järjestelen uutta kotia muuton jäl-jiltä ja sadattelen tavarapaljoutta. Muutoin hoi-telen ystävyyssuhteiden lisäksi Veijari-kissaa, laulan ja luen lehtiä.Missä asut ja miten kuljet töihin?Muutin Tampereelta Vallilaan. Asunnon kritee-reinä olivat kävely- tai pyöräilymatka töihin ja iso parveke.

kuv

a Ka

ri H

auta

la

Documents

Helsingin henki 2/2013