Pelin henki: kulttuurisen pelitutkimuksen

kysymyksiäOlli Sotamaa

6. Luento | 22.4.09

Aikataulu

• pelinhenki.wordpress.com• 18.3.09 Johdanto• 25.3.09 Mitä on pelikulttuuri?• 1.4.09 Pelien poetiikka• 8.4.09 Pelaamisen hermeneutiikka• 15.4.09 Pelaajien etnografia• 22.4.09 Pelit ja yhteiskunta• 29.4.09 Pelit kulttuuriteollisuutena• 6.5.09 Vierailuluento• 13.5.09 Vierailuluento

Pieter Bruegel (1525-1569)

Taustaa

• Huizinga: leikkielementti läsnä monessa yhteiskunnan sfäärissä, monet yhteiskunnalliset toiminnat voivat motivoitua pelillisesti

• Monien lautapelien, rahapelien tai urheilulajien historiaa tunnetaan varsin tarkasti satojen, jopa tuhansien vuosien taakse - näiden merkitys ja yhteiskunnallinen rooli ei kuitenkaan vakio

• Monenlainen pelaaminen on vuosien saatossa saanut myös yhteiskunnallisia tai jopa päivänpoliittisia merkityksiä

Fischer – Spasski (1972)

Rangers - Celtic

Tommie Smith & John Carlos (1968)

Raid over Moscow (1985)

Pelien yhteiskunta?

• Pitkään pelaamista pidettiin ensisijaisesti lasten toimintana; nykyisin yhä useammin ihmiset eivät enää lopeta pelaamista, vaikka ikää tulee lisää

• Voidaankin ajatella, että suurin osa 1970-luvulla ja sen jälkeen syntyneistä on jollain tasolla pelaajia

• Mitä siis tapahtuu, kun pelisukupolvet nousevat valtaan yhteiskunnassa?

• Onko pelaamisen arkipäiväistyminen tehnyt pelaamisesta hyväksyttävämpää?

• Ei välttämättä näytä aina siltä…

Pelien julkinen kuva

• Digitaaliset pelit ja Internet otollinen maali viimeaikaisille mediapaniikeille

• Pelien oletettuihin vaikutuksiin liittyy paljon erilaisia epäluuloja:– Pelit ja (epä)sosiaalisuus– Pelit ja väkivalta– Pelit ja addiktio– Pelit ja sensuuri

• Tuntuu, että julkisuudessa peleihin liittyvät positiiviset tulkinnat ovat usein aika vähissä

Pelien haitat

• Pelien ja aggression välisestä suhteesta monenlaista tutkimusta – osa mediavaikutusten tutkimuksen pitkää historiaa

• Jos uskotaan, että pelit voivat opettaa käyttäytymismalleja, pitääkö väkivaltaisia pelejä tarkastella tapposimulaattoreina?

• Populaaripsykologeilla kärkkäitä väittämiä pelien väkivaltaistavasta vaikutuksesta, kulttuurintutkijat varovaisempia korostaen pelaajan aktiivista tulkintaa

Haittatutkimuksen kritiikki

• Mediavaikutusten kritiikillä on yhtä pitkä historia kuin mediavaikutusten tutkimuksella

• Kulttuurisesti virittynyt mediatutkimus on jo pitkään korostanut aktiivisen tulkinnan ja suodatuksen roolia

• Eräiden tutkimuksien kohdalla voidaan myös kyseenalaistaa se, tuntevatko tutkijat pelien ja pelikokemuksen erityisyyden riittävän hyvin

• Lisäksi näyttäisi siltä, että nuorten yleiset väkivaltatilastot ovat viime vuosina olleet laskussa

• Samanaikaisesti tutkimuksia, jotka osoittavat pelien ”hyvät” vaikutukset: tekniset taidot, kielitaito, kognitio, ongelmanratkaisukyky jne.

Pelien aikuistuminen

• Digitaaliset pelit ovat kehittyneet monessa mielessä hyvin paljon viimeisen 20 vuoden aikana. Missä määrin pelit ovat aikuistuneet? Missä määrin ne tulisi ottaa vakavasti?

• Jos pelaajakunnan keski-ikä alati kasvaa, mitä seurauksia tästä on peleille?

• Samanaikaisesti ainakin länsimaissa väestön keski-ikä kasvaa; eläkeläisillä aikaa ja varaa pelata; vastaako markkinoiden pelitarjonta heidän mieltymyksiään?

Aikuisten pelit

• Ikärajat ovat selvä indikaatio siitä, että yhteiskunta tiedostaa pelien sisältöjen moninaisuuden

• Useimmiten tietyt sisältöteemat ja niihin liittyvät esitystavat määrittävät ”aikuisviihteen”

• Onko kysymys vain ikärajoista vai olisiko tarkoituksenmukaista peräänkuuluttaa ”kypsempiä” pelejä?

Kohti kestävää pelaamista?

• Millaisia tunteita pelit ja niiden suunnittelijat pyrkivät tuottamaan ja tukemaan?

• Ovatko nykyisten kaupallisten pelien teemat tässä suhteessa rajoittuneita?

• Pelikokemukseen kenties tehokkaammin vaikuttaa kuitenkin pelimekaniikka: erilaiset yhteistoiminnalliset mekaniikat voivat synnyttää esim. empatian ja vastavuoroisuuden tunteita

• New games movement: ”Play Hard, Play Fair, Nobody Hurt”

In The Groove

Geocaching

Nintendo Wii Sports

Sony Eye Toy

Pelit ja politiikka

• Virtuaalimaailmojen sisäinen politiikka– Eritoten MMO-pelit muodostavat foorumeita, jossa

pelaajat harrastavat niin poliittista vehkeilyä kuin aktiivista kansalaistoimintaa

• Reaalimaailman politiikka virtuaalimaailmoissa– Pelimaailmat reaalimaailman protestin tyyssijoina– Tuotesijoittelu peleissä (esim. Obaman

presidenttikampanja)– Tietyn asian tai näkökannan promotoimiseen luodut

pelit (esim. America’s Army)

Bogost: suostuttelevat pelit

• Pelit representoivat, miten erilaiset todelliset ja kuvitellut systeemit toimivat

• Samalla pelit kutsuvat pelaajat vuorovaikuttamaan näiden systeemien kanssa ja muodostamaan näitä koskevia arvostelmia

• Digitaaliset pelit eivät vain viihdytä, vaan ne voivat tehdä maailmaa koskevia väittämiä

• Pelit eivät tee näitä väittämiä puheeseen, kirjoitukseen tai kuviin perustuen vaan prosessien muodossa

• Proseduraalinen retoriikka: prosessien käyttö suostuttelevasti

Joitain peliesimerkkejä

• September 12th (Newsgaming.com)

• McDonald’s Game (Molleindustria)

• Layoff, The Game (Tiltfactor)

• Global Conflicts (Serious games Interactive)

• Food Force (WFP)

• Serious gaming, edugaming, advergaming, exergaming jne.

Lopuksi: Pelit muuttavat maailmaa?

• Pelien vaikutukset välttelevät yksinkertaisia selitysmalleja – intohimoisia argumentteja hyvien ja pahojen vaikutusten puolesta paljon ilmassa

• Pelaajien keski-ikä nousee, pelaajasukupolvet siirtyvät yhteiskunnassa vallan kahvaan

aikuistuvatko pelit?• Pelit hyödyntävät proseduraalista retoriikkaa, joka

mahdollistaa uniikin tavan saattaa pelaajat muodostamaan maailmaa koskevia arvostelmia

millä tavoin valtavirran pelit käyttävät tätä mahdollisuutta?