Helsingin henki 1/2012

Helsinginhenki Helsingin kaupungin HenkilöstöleHti

sivu 20

koulunkäyntiinTukeaTaina Saarinen huolehtii oppilaista

012012

teem

a

sivu 06

edessämuutoksenvuosi

sivu 26

Äläsuostu uhkailuunhy

vin

voin

ti

asu

kas

sivu 24

Terveyttäarjen iloksi

sisältö

HelsinginhenkiIlmestymisaikataulu Nro2 11.4. aineisto 8.3.

Nro3 6.6. aineisto 9.5. Nro4 3.9. aineisto 9.8.

Nro5 24.10. aineisto 27.9. Nro6 12.12. aineisto 8.11.

Lehtipostitetaankaupunginhenkilöstöllepalkanlaskentajär-jestelmänosoitetietojenmukaan.Joshaluatpoislehdenjakelusta,ilmoitanimesijaosoitteesisähkö[email protected].

{ helmikuu 2012 }

Lehtiilmestyyverkossahel.fi/helsinginhenki.

12 talousKeskituloisen helsinkiläisen verorahoista suurin osa menee sosiaali- ja terveyspalveluihin.

14 työkalut Helinä helpottaa henkilöstön ideointia ja innovointia. Ideat voi helposti jakaa kaikille.

02

{ pääkirjoitus }

MaissiKasurinen

Juttuehdotuksetjapalaute

[email protected]

Hyödynnäterveys-kartoitustentulokset

Pääsin viime syksynä kuntoremonttiin, jossa testien pohjalta sain tar-kan tilannearvion nykykunnostani ja selkeän tiekartan terveyden ja hyvinvoinnin ylläpitämiseen ja edistämiseen jatkossa. Viikon aikana kasvoi mielihyvä ja ymmärrys siitä, että jaksamisestani ja hyvinvoin-nistani kannetaan huolta. Hyvä terveys ja kunto ovat paitsi jokaisen

oma myös yhteisön ja työnantajan etu. Tiekartan seuraaminen onkin sitten ihan omissa käsissäni.

Tänä vuonna jatketaan eri kohderyhmille ja myös eri-ikäisille, kuten 25-, 30- ja 55-vuotiaille suunnattua kuntoremonttitarjontaa. Syksyn remonttipaikat tu-levat hakuun huhtikuussa. Niihin kannattaa tarttua, jos toiveena on saada täs-mätietoa kunnostaan ja hyvät eväät kunnon jatkokehittämiseksi.

Tilannekatsauksen terveydestään saa myös koko henkilöstölle suunnatusta työterveyskartoituksesta, jonka työterveyskeskus toteuttaa maaliskuussa. Vii-kon 10 aikana jokaiselle lähetetään joko työsähköpostiin tai kirjepostina kotiin kysely, jolla selvitetään terveyttä, kuntoa ja vointia.

Kyselyyn vastattuaan saa henkilökohtaisen sanallisen palautteen, jonka avul-la voi arvioida omaa työkykyä ja siihen vaikuttavia tekijöitä. Palautteen lisäksi myös ”liikennevalot” opastavat eteenpäin. Vihreä väri kertoo asian olevan kun-nossa. Keltainen väri kehottaa kiinnittämään asiaan huomiota ja ottamaan yh-teyttä työterveyshuoltoon. Punaisen palautteen saajalle suositellaan yhteyden-ottoa työterveyshuoltoon pikimmiten asian tutkimiseksi.

Kahden aiemman kyselyn perusteella työterveyskeskuksessa on kehitetty palvelupolkuja, joilla pyritään aiempaa paremmin edistämään kaupungin työn-tekijöiden terveyttä ja työkykyä. Jotta palveluihin pääseminen olisi mahdolli-simman sujuvaa, kyselyyn vastanneille avataan oma puhelinlinja. Puhelinnume-ro löytyy palautteesta.

Kyselyn vastauksista tehdään myös ryhmäyhteenvetoja. Näin työterveys-huolto saa tietoa työyhteisöjen terveydestä ja voimavaroista. Kyselyyn vastaa-minen on luottamuksellista, eikä yksittäistä vastaajaa voi tunnistaa. Tämänkin

kartoituksen tulokset ja työterveyshuollon tuki kannattaa kunkin käyttää oman

terveytensä edistämiseksi. Voit lukea lisää työterveyskyse-

lystä ja työterveysasioista tämän Helsingin Hengen välissä tullees-ta työterveyskeskuksen Työ & elämä -lehdestä. Kuntoremon-teista ja muista kaupungin työ-hyvinvointiasioista tietoa jakaa Helmen Henkilöstö-sivut > Työ-hyvinvointi ja työturvallisuus >

Työhyvinvointi.

Valoa ja energiaa kevääseesi!

Palstat

04 Helsinki 180˚05 Uutiset23 Haloo, mistä on kyse?27 Työterveyspsykologi30 Ilmoitustaulu31 Ristikko32 Uusi duuni

24 asukas Terveellinen kaupunginosa -ohjelma edistää kaupunkilaisten terveyttä ja hyvää arkea. Kokeilut jatkuvat.

26 työhyvinvointiAmmatissa koettua uhkailua ei tarvitse sietää vaan siitä on ilmoitettava heti.

06 teemaSosiaalivirasto, terveyskeskus ja niiden palvelut yhdistetään saman katon alle.

15 ymPäristöEnergiakeskus neuvoo sähkön- kuluttajia monipuolisesti. Palvelua saa nopeasti ja maksutta.

20 ammattiAluekuraattori Taina Saarinen konsultoi opettajia ja vanhempia sekä toimii oppilaiden apuna.

22 kaffellaVirastorajat ylittävä yhteistyö tuottaa kaupunkilaisille entistä parempia palveluja.

Helsingin henki | helmikuu 2012

JulkaisiJa Helsingin kaupungin henkilöstökeskus, PL 4500, 00099 Helsingin kaupunki PäätoimittaJa Maija-Liisa Kasurinen,

puh. 310 37956, 050 310 3954, [email protected] toimittaJa Katariina Käyhkö, puh. 310 64988, 040 336 0807,

[email protected] toimituksen sihteerit henkilöstökeskuksessa Sanna Karppelin, puh. 310 37954, 050 517 9184,

[email protected], Sari Ruusutie, puh. 310 37955, 050 517 9213, [email protected] toimitusneuvosto 2012–2013 Terttu

Sopanen, Paula Hirvonen, Johanna Joutsiniemi, Mikko Juuti, Marja Jattu-Wahlström, Kaarlo Kontro (JUKO), Panu Oksman

(KTN), Eila Pelttari (JHL), Eeva Rinne (Tehy), Kaarina Salminen (Jyty), Marja-Sisko Luomanpää (TNJ/Super) toimitus Ja ulko-

asu Otavamedia Oy, Köydenpunojankatu 2 a D, 00180 Helsinki, puh. 1566 8510, www.kynamies.fi tuottaJa Laura Heikkinen,

[email protected] PainoPaikka Sanomapaino Oy, Sanomala 2012 Painos 39 000 kpl 24. vuosikerta ISSN

0787-7994 (painettu) ISSN 1797-6170 (verkkolehti)

sisältö365stadi

duunissaHeltechissä koulutetaan linja-autonkuljettajia. Monet heistä ovat maahanmuuttajia.

Eletään töissä ihmisiksityöhyvinvoinnin toimintaohJel-

massa 2010–2013 asetettiin tavoitteek-si nollatoleranssi kiusaamisen ja häi-rinnän suhteen. Ohjeet epäasiallisen käyttäytymisen ja häirinnän ennaltaeh-käisemiseksi ja poistamiseksi uusittiin viime vuonna, ja niistä laadittiin julkaisu Helsingin hengessä – sopua ja sovitte-lua työyhteisöjen arkeen. Aiheesta jär-jestettiin koulutustilaisuuksia työsuo-jeluvaltuutetuille ja työsuojelupareille. Epäasiallisesta kohtelusta ja häirinnäs-tä kirjoitettiin myös Hyvän Esimiehen ABC:hen. Työsuojeluorganisaatioon ja työterveyskeskukseen koulutettiin 20 sovittelijaa työyhteisöjen käyttöön.

ePäasiallisella kohtelulla tai kiu-saamisella tarkoitetaan tilannetta, jossa joku kokee joutuvansa työpaikalla tois-tuvasti loukkaavan, alistavan tai mitätöi-vän käyttäytymisen kohteeksi. Työterve-yslaitoksen arvion mukaan kunta-alan työpaikoilla noin 10 prosenttia kokee tällaista.

mikäli työssä esiintyy epäasiallista kohtelua tai häirintää, työnantajan on työsuojelulainkin mukaan puututtava asiaan. Ensisijaisena keinona on asian puheeksi ottaminen työntekijän kans-sa, jolloin työntekijällä on mahdollisuus korjata omaa toimintaansa. Jos tämä ei auta, esimiehen on ryhdyttävä kurinpi-dollisiin toimenpiteisiin, kuten varoi-tuksen antamiseen. Työyhteisöissä pi-täisi yhteisesti sopia pelisäännöistä, joi-hin kaikki voivat sitoutua. Näin voitaisiin jo ennaltaehkäistä monia ristiriitatilan-teita.

kauPungin työntekiJöiden työhy-vinvoinnin tilaa selvitetään vuosittain työhyvinvointikyselyllä. Uusimman ky-selyn mukaan työyhteisöjen vahvuute-na on työtovereilta saatu apu ja tuki, toi-saalta työyhteisön ilmapiirin, esimies-työn ja työtyytyväisyyden koetaan viime vuosina heikentyneen.

henkilöstökeskus teetti viime syk-synä myös tutkimuksen sukupuolten välisestä tasa-arvosta, jossa selvitettiin niin ikään myös epäasiallista kohtelua ja häirintää. Kyselyyn valittiin satunnais-otannalla 3 000 vastaajaa, joista 35 pro-senttia vastasi. Vastaajista 23 prosent-tia oli kokenut epäasiallista kohtelua tai häirintää ja 38 prosenttia oli havainnut sitä työpaikallaan. Kyselyn tulokset ovat vakava viesti työyhteisöistä.

uusimPien tulosten perusteella piir-tyy kuva siitä, että kaupungin esimiehet tarvitsevat esimiesvalmennusten yhte-ydessä lisää käytännönläheistä ja konk-reettista valmennusta siitä, miten erilai-set hankalat ja ristiriitaiset tilanteet työ-paikalla selvitetään. He tarvitsevat myös rohkeutta puuttua asioihin riittävän var-hain. Tämä edellyttää kuitenkin, että esi-miehet saavat tietoa asiasta. Myös työn-tekijöillä on oma vastuunsa. Heidän on vältettävä epäasiallista kohtelua ja pyrit-tävä yhteistoiminnallisesti ratkaisemaan asioita. Kaupunki jatkaa kehittämistoi-miaan asiassa edelleen.

vaikutetaan tähän yhdessä. Yrite-tään elää ihmisiksi ja kohdella työkave-reita ja esimiehiä niin kuin itsekin halu-amme tulla kohdelluiksi. Sen parempaa ohjetta ei ole keksittykään.

03

10

28 liikkeellä

Arbislaiset kokoontuivat kokkaamaan toisilleen ja herkuttelemaan yhdessä.

16 reppariStaran turvallisuuskierroksilla luodaan lisää yhteishenkeä ja turvallisuuskulttuuria.

Työhyvinvointi-päällikkö titi heikkilä henki-löstökeskuksesta toivoo työ-paikoille selkeät pelisäännöt.


04

t

ekst

i La

ur

a h

eik

kin

en

kuv

at T

om

mi T

uo

mi

{ hel

sink

i 180

° }

+Puutarhaan talvellakin> Talvipuutarha avautuu yleisölle 9.2. klo 14–19> Ilmainen sisäänpääsy> Osoite: Hammarskjöldintie 1 A> Auki: ti klo 9–15, ke-pe klo 12–15, la–su klo 12–16, ma suljettu.> Tapahtumia: > Suomen Orkideayhdistyksen

Lumikuningatarpäivät 22.–25.3.> Talvipuutarhan perinteinen

pääsiäinen 6.–9.4.

K aupunkilaisten odotus palkittiin, kun Töölönlahden trooppinen talvipuutarha avasi ovensa helmikuun alussa uu

distuneena mutta silti tuttuna. Keväällä 2010 alkaneessa remontissa

rakennuksen runko kunnostettiin, teräsosat hiekkapuhallettiin ja maalattiin ja kaikki lasit uusittiin sekä tehtiin tarvittavat sähkö ja putkityöt. Remonttiin osallistui tekijöitä monesta kaupungin virastosta.

Talvipuutarhassa oli ennen remonttia noin 200 eksoottista kasvia ja esimerkiksi kaksi satavuotiasta kameliaa. Valtaosa puutarhan kasveista siirrettiin remon

tin ajaksi säilöön, mutta jotkut suurista kasveista jäivät suojattuna remonttityömaalle. Osa kasveista ja toinen vanhoista kamelioista kuoli, osasta luovuttiin mutta muut säilytetyt kasvit istutettiin takaisin.

Yleisölle vuonna 1893 avatussa ja kaupungin vuonna 1907 ostamassa puutarhassa on palmuhuone, kaktushuone ja länsisiipi. Kasvijakoa uudistettiin hieman ja kasvien ryhmittelyä parannettiin. Uusi ilme lisää talvipuutarhan hoitaja Hilkka Pynnösen mukaan esteettisyyttä ja tuo asiakkaille lisää viihtyvyyttä. Kesällä talon edessä kukkaan puhkeaa pengerretty ruusutarha. •

Eksotiikkaa talvipuutarhassa

qrtwtug uutiset

05

Lähtökysely uudistui n VaihtuVuudensyiden selvittämiseksi työpaikkaa vaihtavia henkilöitä pyydetään täyttämään lähtökysely, joka on nyt uudistettu. Käytössä on nyt kaksi lähtökyselyä, toi-nen työpaikkaa vaihtaville, ja toinen eläkkeelle jääville. Lähtökyselyyn voivat vastata kaikki työpaikkaa vaihtavat eli myös ne, jotka siirtyvät toisiin tehtäviin kaupungin sisällä sekä määräaikaisista tehtävistä lähtevät.

Virastoja ja liikelaitoksia pyydetään huolehtimaan, että kaikki tehtävistään eroavat saavat tilaisuuden vastata lähtökyselyyn. >Lisätietojahelmestä>henkilöstö>Palvelussuhteenalkaminenjapäättyminen>Lähtökysely.

Eläkkeet ja epäasiallinen kohtelu puheeksi n tuLos-jakehityskeskusteLuita var-ten kehitettyyn lomakkeeseen on lisätty kaksi kohtaa. Vuoden alusta kaikkien 59 vuotta täyttäneiden kanssa otetaan pu-

heeksi eläkkeelle siirtymisen suunniteltu ajankohta. Uusittuun lomakkeeseen on myös lisätty kohta epäasiallisesta kohte-lusta, jotta asia pystytään tarvittaessa otta-maan esille. Työhyvinvointikyselyn perus-teella yli 80 prosenttia henkilöstöstä käy tulos- ja kehityskeskustelut esimiehensä kanssa.

>tulos-jakehityskeskustelulomakelöytyyhelmestä>Lomakkeetjaasiointi-kohdasta.

Työtapaturma-ilmoitukset Työsuojelu-pakkiin n työaPaturmaiLmoitukset tehdään nyt Työsuojelupakki-ohjelmaan. Työtapa-turmatilastoilla on suuri merkitys työtur-vallisuuden seurannan ja siten myös nii-den ehkäisemisen kannalta. Jotta tilas-tointi saadaan luotettavaksi ja reaali-aikaiseksi, virastot ja liikelaitokset tekevät jatkossa kaikki työ-tapaturmailmoituksensa Työsuojelupakki-ohjel-man kautta.

Työsuojelupakkiin pääsee Helmen Hen-kilöstö-sivujen pika-linkeistä ja Helmen Sovelluksista. Jokais-ta virastoa suositellaan lisäämään Työsuojelu-pakki oman Helmensä Sovelluksiin. Lääkärille tai hoitolaitokselle toimitetta-van vakuutustodistuksen osalta käytetään edelleen paperilomaketta.

Työmatkatapaturmista noin 60

prosenttia sattuu kävellessä. Niistä yli 90 prosenttia on liukastumisia, kaatumi-sia tai kompastumisia. Vuonna 2010 kau-pungin työntekijöille sattui noin 850 työ-matkatapaturmaa, joista suurin osa ta-pahtui talvella. Yksi työmatkatapaturma aiheutti keskimäärin 16 päivän poissa-olon ja noin 2 000 euron kustannuksen. Yhteensä tapaturmat kustansivat useita miljoonia euroja.


Yleiskorotus nostaa palkkoja n Vuoden aLusta voimaan tulleiden uusien kunta-alan virka- ja työehtosopimusten vuoksi kaikille tulee palkankorotuksia, jotka tulevat voimaan kahdessa erässä 1.1.2012 ja 1.2.2013. Yleiskorotus on suuruudeltaan 1,7 prosenttia kaikilla muilla sopimusaloilla paitsi kunnallisen opetushenkilöstön virka- ja työehtosopimuksessa OVTES:ssa, jossa yleiskorotus on 1,63 prosenttia. Tammikuun palkanmaksun yhteydessä maksettiin myös 150 euron suuruinen kertaerä.

Nuoret hyötyvät muutoksestan PaLkkarakenteen muutoksen vuoksi kunnallisen yleisen virka- ja työehtosopi-muksen KVTES:n piirissä henkilökohtais-ten lisien vuosisidonnaista ja teknisten sopimusten TS:n piirissä ammattialalisien osuutta on pienennetty. KVTES:n kohdalla sitä on pienennetty kaksi ja TS:n kohdalla yksi prosenttiyksikköä.

Osuudet on siirretty näiden sopimus-

ten piirissä olevien tehtäväkohtaiseen palkkaan, jolloin tehtäväkohtaiset pal-kat nousevat yleiskorotuksen lisäksi joko yhden tai kaksi prosenttia. Uudistukses-ta hyötyvät erityisesti työuransa alkuvai-heessa olevat nuoret, joilla ei vielä ole eh-tinyt kertyä vuosisidonnaisia osia. Uudet sopimukset sisältävät myös muutoksia muun muassa isyysvapaisiin.>Lisätietojahelmestä>henkilöstö>Palkkajapalkitseminen.

1

Liikelaitosten tulospalkkioperiaatteet

Kaupunginjohtaja päätti hyväksyä johtajistokäsittelyssä 3.11.2010, 95 §,

liikelaitosten tulospalkkioperiaatteet, jotka ovat voimassa vuoden 2020 loppuun.

Sisällysluettelo1 Mikäontulospalkkiojärjestelmäjasenroolikokonaispalkitsemisessa . . . . . . . 2

2 Mitkäovattulospalkkiojärjestelmäntavoitteet . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 3

3 Mitentulospalkkiojärjestelmätoimiiosanajohtamisjärjestelmää . . . . . . . . . . 3

4 Mitentulospalkkiojärjestelmävalmistellaan . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 4

5 Mistätulostavoitteet,tavoitetasotjapainoarvot . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 5

Tulostavoitteetjamittarit . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 5

Tavoitetasot . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 5

Painoarvot . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 6

6 Ketkäkuuluvattulospalkkiojärjestelmänpiiriin . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 6

7 Mitenpoissaolotvaikuttavattulospalkkionsuuruuteen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 7

8 Minkäsuuruinenontulospalkkioihinkäytettävissäolevarahasumma . . . . . . . 7

9 Mistätulospalkkiojärjestelmänrahoitus . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 7

10 Kuinkasuuritulospalkkiovoiollajakukasiitäpäättää . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 8

11 Mitentulospalkkiojärjestelmiäseurataan,arvioidaanjadokumentoidaan . . . 8

12 Tulospalkkioperiaatteidenvoimassaoloaikajavuosittainenohjeistus . . . . . . . . 9

1

Virastojen tulospalkkioperiaatteetKaupunginjohtaja päätti hyväksyä johtajistokäsittelyssä 3.11.2010, 95 §, virastojen tulospalkkioperiaatteet, jotka ovat voimassa vuoden 2020 loppuun.

Sisällysluettelo1 Mikäontulospalkkiojärjestelmäjasenroolikokonaispalkitsemisessa . . . . . . . 22 Mitkäovattulospalkkiojärjestelmäntavoitteet . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 33 Mitentulospalkkiojärjestelmätoimiiosanajohtamisjärjestelmää . . . . . . . . . . 34 Mitentulospalkkiojärjestelmävalmistellaan . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 45 Mistätulostavoitteet,tavoitetasotjapainoarvot . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 5 Tulostavoitteetjamittarit . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 5 Tavoitetasot . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 5 Painoarvot . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 66 Ketkäkuuluvattulospalkkiojärjestelmänpiiriin . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 67 Mitenpoissaolotvaikuttavattulospalkkionsuuruuteen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 78 Minkäsuuruinenontulospalkkioihinkäytettävissäolevarahasumma . . . . . . . 79 Mistätulospalkkiojärjestelmänrahoitus . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 710 Kuinkasuuritulospalkkiovoiollajakukasiitäpäättää . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 811 Mitentulospalkkiojärjestelmiäseurataan,arvioidaanjadokumentoidaan . . . 812 Tulospalkkioperiaatteidenvoimassaoloaikajavuosittainenohjeistus . . . . . . . . 9

Korkeakouluopiskelijan palkkaamiseen tukean VirastotjaLiikeLaitokset voivat palkata korkeakouluopiskelijan henkilöstökeskuk-sen rahoituksella. Tänä vuonna tuki kohdistuu myös ylempää ammattikorkeakoulutut-kintoa suorittaviin opiskelijoihin. Harjoittelussa opiskelijat kartuttavat työkokemustaan ja tutustuvat kaupunkiin työnantajana. Opiskelijat voivat tehdä esimerkiksi selvityksiä ja kartoituksia sekä toteuttaa projekteja tai muita osaamistaan vastaavia tehtäviä.

Henkilöstökeskuksen myöntämä tehtäväkohtainen palkka on 1 510 euroa kuukaudes-sa sivukuluineen. Harjoittelun kesto on 3–5 kuukautta. Palkkarahat varataan 10.2. men-nessä erityissuunnittelija hannakeskiseltä, puh. 310 43824, [email protected]. >Lisätietojahelmestä>henkilöstö>rekrytointi>opiskelijanpalkkaaminen.

Tulospalkkiosta esitteet n tuLosPaLkkiojärjesteL-

mästä on tehty esitteet viras-toille ja liikelaitoksille. Niissä avataan kaupungin tulospalk-kiojärjestelmän periaatteita, järjestelmän käyttöä ja sen uudistuksia. >esitteetlöytyväthelmestä>henkilöstö>Palkkajapalkitseminen>tulospalkkiot.

06 Helsingin henki | helmikuu 2012

teksti Ritva-Liisa sannemann

kuvat seppo saaRentoLa ja tommi tuomi

palveluihinPuhtiaKaupunki on käynnistänyt valmistelut sosiaaliviraston ja terveyskeskuksen yhdistämiseksi. Ensi vuoden alusta sosiaali- ja terveystointa pyörittää yksi virasto, jonka alaisuudessa työskentelee noin 15 000 ihmistä. Suomenkielistä lasten päivähoitoa varten perustetaan oma virasto.

Sosiaali- ja terveystoimen organisaatiomuutosta on kypsytel-ty Helsingissä vuosia. Kaikissa muissa isoissa kaupungeissa yhdistyminen on jo toteutettu.

Viime vuonna hanke nytkähti eteenpäin myös Helsingis-sä, kun eri vaihtoehtoja selvittämään pestattiin konsulttiyri-tys. Sosiaali- ja terveyslautakunnat suhtautuivat yhdistämi-seen myötämielisesti, ja lopullisen sinetin painoi kaupungin-

valtuusto marraskuun lopulla. – Kyseessä ei ole muutos muutoksen vuoksi, vaan yhdistämisen taustal-

la on tarve saada voimavarat hanskaan ja muokata palvelut mahdollisim-man toimiviksi ja helpoiksi. Suurin haaste meillä on vanhuspalveluissa, joi-den kysyntä tulee kaksinkertaistumaan vuoteen 2030 mennessä, muistut-taa sosiaali- ja terveystoimen apulaiskaupunginjohtaja Laura Räty.

Hänen tulevaisuuden visionaan on, että ihmisiä ei tarvitsisi juoksuttaa luukulta toiselle ja että asukkaat saisivat konkreettisesti palvelut saman katon alta. Pallottelusta kärsivät eniten palvelujen suurkuluttajat, joita ovat vanhusten ohella muun muassa päihde- ja mielenterveysongelmaiset. Monet asioivat sosiaaliviraston ja terveyskeskuksen välillä, mikä syö työn-tekijöiden aikaa ja resursseja.

Huoltosuhde pakottaa toimiinOrganisaatiouudistuksen tarve lähtee ennen kaikkea työikäisen ja vanhus-väestön huoltosuhteen rajusta muutoksesta. Suomessa on jokaista 100 työllistä kohti 52 vanhusta ja lasta, mutta vuonna 2030 suhde on 100/75.

– Meidän on varauduttava muutokseen nyt, jotta olemme iskuvalmiu-dessa oikealla hetkellä. Vaikka organisaatiot yhdistetään jo ensi vuonna, edessä on pitkä prosessi. Peräaallot lyövät varmasti vielä pitkään. Nyt hoi-detaan isot linjat kuntoon, Räty katsoo.

Hän on varautunut siihen, etteivät sama kyltti, budjetti ja johto ole taika-temppu, jolla työkäytännöt, toimintakulttuurit ja yksityiskohdat alkavat su jua kuin rasvattuna, vaan yhteen hioutuminen vie oman aikansa.

– En halua viljellä fraasia, jonka mukaan yhdistyminen ei tule vaikutta-maan käytännön työhön. Vaikutuksia tulee, ja toivottavasti ne ovat sellai-sia, että työn optimointi paranee ja oikeita ihmisiä voidaan hoitaa oikeissa paikoissa viipymättä.

Helsinkiin parhaat

sosiaali- ja terveys-toimen

palvelut.

Sosiaali- ja terveystoimi yhteen

2012

07Helsingin henki | helmikuu 2012

Apulaiskaupunginjohtajan toiveena on, että jokainen ammat-tilainen voi keskittyä omaa erikoisosaamistaan vastaavaan työ-hön, eikä rahaa ja aikaa valu hukkaan esimerkiksi virastojen vä-liseen paperisotaan ja hoitoketjun takkuiluun.

Kohti ydinosaamista Vaikka organisaatiomuutoksella järkevöitetään rahankäyttöä, kyse ei ole säästöoperaatiosta. Kaupunki on sitoutunut siihen, että ihmisiä ei irtisanota. Tavoitteena on saada kaikkien työt järjestettyä mahdollisimman tarkoituksenmukaisella tavalla.

– On katsottava, millaisella rakenteella pärjäämme 10 tai 20 vuoden päästä. Jos nyt emme tee mitään, on aikanaan edessä ennennäkemättömät säästöt, joita emme halua nähdä edes pa-himmissa painajaisissa.

Kukaan ei vielä osaa sanoa täsmällisesti, millä tavalla yhdis-tyminen näkyy ja tuntuu ruohonjuuritasolla. Räty arvioi, että työkaverit ja esimiehet voivat vaihtua, kun toimintoja nipute-taan yhteen. Työ ja palvelut pysyvät ennallaan, mutta raken-teet ympärillä muuttuvat.

– Tavoitteena on, että muutos ei tapahdu vain paperilla, vaan terveys- ja sosiaalialan ammattilaiset tekevät tiivistä yh-teistyötä, mutta eivät toistensa töitä. Lääkärin työtä helpot-taa, jos sosiaalialan ammattilainen löytyy läheltä ja päinvas-toin. Näin jokainen työntekijä voi suunnata voimavarojaan ydinosaamiseen.

Tällä hetkellä kaupungilla on huutava pula hoitajista, lää-käreistä ja etenkin sosiaalityöntekijöistä. Siksi on tärkeää jär-kevöittää työnjakoa ja miettiä, kuinka esimerkiksi sosiaalityön ketjussa voidaan hyödyntää uusia ammattikorkeakoulusta val-mistuvia sosiaaliohjaajia. >>

Tiedossa uusiatyötehtäviäHenkilöstöjoHtaja Hannu tulensalo uskoo, että sosiaali- ja terveystoimen yhdistäminen tuo tullessaan aivan uusia, entistä kiinnostavampia työtehtäviä.

– Uudistus tarjoaa entistäkin monipuolisempia mahdollisuuksia työelämässä kehittymiseen. Olen va-kuuttunut siitä, että saamme vetovoimaisen organisaa-tion, joka tuottaa myös uusia ammatteja ja ammattiko-konaisuuksia. Muutos on aina mahdollisuus, johon liit-tyy luonnostaan myös epävarmuustekijöitä, varsinkin valmisteluvaiheessa.

– Mutta kun ihmiset pääsevät tekemään muutosta itse, he pystyvät paremmin sitoutumaan yhteisiin ta-voitteisiin.

Tulensalo pitää tärkeänä, että yhteistoimintame-nettelyssä noudatetaan tarkasti yhteisesti sovittuja pelisääntöjä. Silloin uudistus pystytään viemään läpi hyvässä hengessä tiiviistä aikataulusta huolimatta.

– Tavoitteena pitää olla, että viestintä pelaa ja henkilöstö pidetään koko ajan mukana valmiste-lussa ja ajan tasalla siitä missä mennään.

Paljon puhutaan erilaisten organisaatiokult-tuureiden yhteensovittamisen hankaluuksis-ta. Henkilöstöjohtaja on kuitenkin vakuuttunut, että tässäkin onnistutaan ajan mittaan, kunhan uudessa organisaatiossa jaetaan arvot, visio ja strategiset päämäärät mahdollisimman ym-märrettävässä ja käytännönläheisessä muo-dossa.

– Keskeisintä on muistaa, että olemme olemassa tehdäksemme hyviä asioita ih-misille, Tulensalo summaa.

Henkilöstön keskeinen

rooli.

Tiimityö.

Ei uusia hallinnon tasoja.

Alustava aikataulu kevääksi

> Tammi–helmikuu Tulevan toimintatavan pääprosessien määrittäminen ja uuden viraston rakenteen hahmottelu.

> Maalis–huhtikuu Henkilöstön ja asukkaiden kuulemista ja sitouttamista. Lautakuntien iltakoulu. Johtosääntömuutoksien käynnistys. Johtosäännöissä määriteltävä luottamushenkilöelimet sekä virastojen osastotaso; ydinprosessit, kokoonpanot, tehtävät ja kelpoisuusvaatimukset.

> Toukokuu Uusien toimintojen ja prosessien suunnittelua.

> Kesäkuu Johtosääntö valtuustossa 6.6.

Etsitäänyhdessä vahvuudetkäyttöön.Nopeamminhoitoon,parempi palvelu.


Raja-aidat kaatuvat

Sosiaalivirastossa tieto uudistuksesta on otettu pääosin innostunein mielin vastaan. Asiakastyötä rasittaneiden raja-aitojen kaa-tuminen mahdollistaa vihdoin tiiviimmän

yhteistoiminnan terveyskeskuksen kanssa.– On hyvä, että asukas on nostettu keskiöön ja

voimme palvella häntä paremmin. Asiakaslähtöi-nen palvelu vaikuttaa myös henkilöstön työhyvin-vointiin, katsoo vuoden 2011 järjestelyneuvottelu-kunnan puheenjohtaja ja viraston henkilöstötoimi-kunnan varapuheenjohtaja Eila Pelttari.

Eniten kritiikkiä uudistusta kohtaan osoitti päi-vähoidon henkilöstö. Kaikki eivät kannattaneet suomenkielisen päivähoidon siirtämistä omaan vi-rastoon. Päivähoidon pääluottamusmiehenä toimi-va Pelttari uskoo, että siirtoa vastustaneilla kestää hetken aikaa sopeutua päätökseen.

”Haasteellisinta on saadapalautetta sosiaali- jaterveystoimensuurkuluttajilta.”

SoSia

ali-

vir

aSt

otErvEyS-

kESk

uS

Organisaatiouudistuksen ulkopuolelle jää suomenkieli-nen lasten päivähoito, joka erotetaan nykyisestä sosiaa-livirastosta, ja sitä varten perustetaan oma lautakunta ja virasto. Sen alaisuudessa työskentelee noin 5 000 työn-tekijää. Ruotsinkielinen päivähoito on jo aiemmin liitetty opetusviraston alaisuuteen.

Muutos omin voimin Sosiaali- ja terveystoimen uudistustyö käynnistyi tammi-kuussa aloitusseminaarilla, johon osallistui noin 120 so-siaali- ja terveystoimen työntekijää.

– Teemme uudistuksen oman henkilöstön voimin ja ryhmätyöskentelynä, emmekä ulkopuolisena konsultti-työnä, vaikka yksi konsultti onkin palkattu sparraamaan ja tuomaan uusia näkökulmia. Sosiaali- ja terveystoimen omat asiantuntijat valmistelevat uudistusta täyspäiväi-sesti. Valmistelutyöhön on varattu miljoona euroa. Työn edistymistä valvoo seurantaryhmä, johon kuuluu kau-punginhallituksen puheenjohtaja Risto Rautavan li-säksi edustajia muista poliittisista ryhmistä sekä so-siaali- ja terveyslautakunnan puheenjohtajat ja vara-puheenjohtajat, Räty kertoo.

Rinnalla työskentelee myös Laura Rädyn vetämä ohjausryhmä, jonka jäseninä ovat sosiaaliviraston ja terveyskeskuksen virastopäälliköt, osastopäälliköt, talous- ja suunnittelukeskuksen ja henkilöstökeskuksen päälliköt, sosiaali- ja terveystoimen kaupunginsihteerit sekä henkilöstöjärjestöjen edustajat.

Laaja joukko muutostyössä mukana olevia käy jatku-vasti keskusteluja henkilöstöjärjestöjen kanssa, kartoit-taa nykytilanteen ongelmia, tekee kannanottoja ja esittää suuntaviivoja. Se käy myös tutustumassa muiden isojen kaupunkien vastaaviin organisaatioihin saadakseen ko-konaisnäkemyksen erilaisista malleista. Hankkeen suun-nittelun muutostiimiin on organisaatioasiantuntijoiksi nimetty Antti Iivanainen, Riitta Simoila, Pia Sutinen ja Helena Ylisipola.

– Samalla voimme oppia toisten virheistä ja miettiä parempia vaihtoehtoja. Meidän ei tarvitse keksiä pyörää uudelleen.

Kaikkien ääni kuuluviinApulaiskaupunginjohtajan päänsärkynä on, miten kaik-kien ääni saataisiin kuuluviin.

– Yksi vaihtoehto on nettisivumme, jonka kautta sekä henkilöstö että kaupunkilaiset pääsevät kommentoi-maan uudistusta. Henkilöstö voi antaa palautetta myös suoraan esimiehille ja ohjausryhmälle. Työntekijöille on lähdössä lisäksi erilaisia kyselyjä, Räty listaa.

Yhtenä kanavana asukkaiden kuulemiselle Räty pitää ylipormestarin asukasiltojen tapaisia tilaisuuksia. Kaik-kein haasteellisinta on kuitenkin saada palautetta sosi-aali- ja terveystoimen suurkuluttajilta, joista monet eivät jaksa iän, päihdeongelman tai syrjäytymisen takia osallis-tua yleiseen keskusteluun.

– Voisimme kerätä heidän mielipiteitään toimipaikois-sa tai palvelunkäyttäjien parlamentin avulla. Mitä enem-män saamme tietoa, sitä parempi. Yritämme pitää korvat mahdollisimman suurina. Keskustelu on enemmän kuin suotavaa, Räty toivoo.

> Anna palautetta: hel.fi > sosiaali- ja terveystoimi uudistuu


Tiivisyhteistyö viimein

mahdollista.

Kaikki täysilläuutta

rakenta-maan.

Henkilöstön ääni valmistelussa kuuluviin.

Terveyskeskuksen henkilöstö-toimikunta katsoo, että sosiaa-li- ja terveystoimen yhdistämi-nen on poliittinen päätös, joka

pitää hyväksyä sellaisenaan. Henkilös-tölle on tärkeää, että työyhteisö saa

olla mukana rakentamassa uut-ta organisaatiota.

– Henkilöstön edustajat ovat valmiita tekemään yhteistyötä

työnantajan kanssa. Korostamme yhteistoiminnan tärkeyttä hank-

keen toteuttamisessa, kommen-toi vuoden 2011 varapuheenjohta-

ja Eila Keskinen terveyskeskuksen henkilöstötoimikunnasta ja pu-

heenjohtaja yhteistoimintaryh-mästä.

– Meille on tärkeää, että säily-tämme henkilöstön. Työpaikkojen

vähenemisestä ei ole pelkoa, mutta iso muutos voi merkitä henkilöstön pakoa. Toivomme, että uudistus ei koskettaisi tällä tavoin työyhteisöä.

Keskistä hirvittää uudistuksen nopea aikataulu. Hän arvelee, että vie aikansa ennen kuin muutokset näkyvät ruohon-juuritasolla. Aikanaan voi tulla myös

n Eila Keskinen korostaa, että henkilöstön on tärkeää olla mukana rakentamassa uutta organisaatiota.

ViesTinTä > Viestitään omalle henkilöstölle ja

asukkaille.> Viestintä ajantasaista ja saavuttavaa.> sähköiset kanavat käytössä.

reak tioita, joista vielä ei ole merkkejä. Nyt tieto virastojen yhdistymisestä on otettu melko rauhallisesti vastaan.

– Jonkin verran on ollut pelkoa sii-tä, miten etuudet ja vaikutusmahdol-lisuudet tulevat säilymään niin isossa yksikössä. Siksi on tärkeää, että saam-me uudistuksen vaiheista säännöllisesti ja nopeasti informaatiota ja että se on yhteneväistä ja samanaikaista sosiaali-viraston kanssa. Muuten on vaarana, että huhupuheet lähtevät liikkeelle.

Keskinen toivoo, että uudistus toi-si mukanaan vahvuuksia, joita yksiköt eivät ole kyenneet saamaan aikaiseksi yksin.

– Hyvää olisi se, että asiakkaiden hoitoon pääsy nopeutuisi ja hoitojonoja pystyttäisiin purkamaan nopeammassa tahdissa. Parempi palvelu on hyvä tavoi-te, kunhan sen toteuttamiseen on riit-tävästi sitoutunutta henkilöstöä.

Keskinen toivoo, että uudistusta valmisteleva ohjausryhmä kartoittaisi muiden isojen kaupunkien kokemuk-set sosiaali- ja terveystoimen yhdistä-misestä, jotta karikot vältettäisiin Hel-singissä.

– Itse näen varhaiskasvatuksen arvon niin suurena, että se on ansainnut oman virastonsa, jossa sitä voidaan kehittää parhaalla mahdollisella tavalla.

Muutoin organisaatiomuutos on he-rättänyt hämmästyttävän vähän kuo-huntaa sosiaalivirastossa. Esimiehet ovat seuranneet silmä tarkkana päätök-siä, mutta ruohonjuuritasolla ei ole juu-rikaan reagoitu: ilmassa ei ole ollut pel-koja, eikä ihmettelyä. Pelttari epäilee, että keskustelu vilkastuu ja tunteet nou-sevat pintaan uudistuksen edetessä ja muutosten yltäessä kentälle.

Pelttaria huolettaa eniten muutos-prosessin työläys. Hän toivoo, että uu-distuksen valmisteluun osoitetaan riit-tävät taloudelliset resurssit, jotta valmis-telijoiden ei tarvitse tehdä organisaa-tiomuutosta oman työn ohella. Muuten ovat edessä jaksamisen ongelmat.

– Tärkeintä valmistelussa on yhteis-toiminta, jossa on sijaa keskustelulle ja erilaisille mielipiteille. Uutta organisaa-tiota pitää rakentaa nyt täysillä, eikä

kenenkään pidä heittää enää soraa rattaisiin. Toiveeni on, että sosiaali-viraston ja terveyskeskuksen henki-lökunnan ääni kuuluu riittävästi pää-töksenteossa ja uuden luomisessa, Pelttari kiteyttää. •

n Eila Pelttari on tyytyväinen, että asukas on nostettu muutoksessa keskiöön ja häntä halutaan palvella paremmin. Se vaikuttaa myös työhyvinvointiin.

Työyhteisön ääni kuuluville

duunissa


teksti STIINA HONKAMAA kuvat JuHO KuvA

Bussikuskien kouluttamo

Pääkaupunkiseudun linja-autonkuljettajia koulutetaan Helsingin tekniikan alan oppilaitos Heltechissä. Aikuis-opiskelijoista valtaosa on maahanmuuttajia. Ensi vuoden alusta Heltech saattaa olla osa suunniteltua suurta ammattioppilaitosta, johon tulisi noin 7 500 opiskelijaa.

Tässä työyhteisössä on yh-teistyö äärimmäisen tär-keää, muuten ei tultaisi toimeen, liikenneopettaja Miia Blomqvist sanoo.

Blomqvist ja toinen liikenneopettaja Benny Wiik toimivat usein työparina.

– Teemme yhdessä esimerkiksi oppi-lasvalinnat, suunnittelemme aikataulut ja varsinaisen koulutuksen sekä pidäm-me yhteyttä opiskelijoiden tuleviin työn-antajiin, Wiik kertoo.

– Minä puolestani vastaan koko Hel-techin aikuiskoulutuksesta ja hallin-noinnista, aikuiskoulutusjohtaja Terttu Virtanen sanoo.

Aikuisopiskelijoiden opinto-ohjaaja Ilk-ka Juntusen työhön kuuluu muun muassa opiskelijoiden kysymyksiin vas-taaminen koulutukseen hakeutumis-vaiheessa ja opintojen aikana.

Opiskelijoiden kanssa tehdään hen-kilökohtaistamissuunnitelma. Opinto-ohjaaja antaa ohjausta myös jatkomah-dollisuuksista ja erilaisista korvauksista ja tuista.

– Koko ajan teemme yhteistyötä Ben-nyn, Miian ja Tertun kanssa. Esimerkiksi valintakriteereiden määrittely ja yhteis-ten toimintatapojen luominen haastat-telu- ja valintatilanteisiin on yhteisesti mietittyä toimintaa, Juntunen kertoo.

Virtasella on myös säännöllisesti palave-rit suunnittelija Jonna Roosin, opinto-sihteeri Maija Forssin ja taloussihtee-ri Anna-Katarina Rehnmanin kanssa.

Linja-autonkuljettajakoulutus on osa opetusvirastoon kuuluvan Heltechin isoa organisaatiota. Suunnittelulla yh-dessä muiden osastojen kanssa onkin suuri merkitys. Virtanen toimii myös oppilaitoksen johtoryhmässä.

– Teen paljon yhteistyötä rehtorin ja apulaisrehtoreiden kanssa. Aikuiskoulu-tus on vain osa tätä organisaatiota, Vir-tanen kertoo.

– Me opettajat suunnittelemme kaik-ki aikataulut linja-autokoulutuksen osal-ta nuorisokoulutuksen kanssa, Blom-qvist kertoo.

Yhteistyö sujuu luontevasti, kun työs-kennellään saman katon alla.

Kulttuurien sulatusuuni Valintakriteereinä linja-autonkuljettaja-koulutukseen on muun muassa riittävä kielitaito ja ikä, B-ajokortti sekä ajotaito

”Meillä ei ole mitään sukupuoli- tai kansalaisuus-kiintiöitä.”

ja -rutiini, joka selvitetään pakettiautol-la tehtävällä ajonäytteellä. Lisäksi haki-joiden motivaatio kartoitetaan haastat-telulla.

– On tärkeää selvittää, onko hakijal-la käsitys siitä, mihin on hakemassa ja ymmärtääkö hän esimerkiksi kuljettajan työaikoihin liittyvät haasteet ja asiakas-palvelutyön, Wiik korostaa.

Oppilaista kaksi kolmasosaa on maa-hanmuuttajia, ja keski-ikä on kolmen-kympin hujakoilla. Joka kurssilla on osallistujia Venäjältä – opiskelijoita on myös Lähi-idästä ja Afrikasta. Viime ai-koina oppilaita on tullut paljon lisäksi Intiasta ja Sri Lankasta.

– Tänne hakee myös naisia – meillä ei ole mitään sukupuoli- tai kansalaisuus-kiintiöitä. Maahanmuuttajien motivaa-tio opiskeluun on kuitenkin keskimää-räistä parempi, Blomqvist sanoo.

Hakijoiden suomen kielen taito vaih-telee. Heltech järjestääkin ammatilliseen koulutukseen valmistavaa koulutusta, joissa opetellaan erityisesti suomenkie-listä tekniikan sanastoa. Valmistavasta koulutuksesta tulee linja-autonkuljet-tajakoulutukseen myös jonkin verran maahanmuuttajia.

Vain pieniä kompastuskiviä Kun koulutuksessa on oppilaita eri kult-tuureista ja suomen kielen taidot vaihte-

11

Heltech osaksi uutta ammattioppilaitosta? > HeltechonSuomensuurintekniikanalantoisenasteenoppilaitos.> Opiskelijoitaonnuorisoasteellalähes4000jaaikuisialähes1000.

Henkilökuntaaonnoin350jabudjettion41milj.euroa.> Heltechkouluttaamuunmuassajoukkoliikenteenammattilaisiaerityi-

sestipääkaupunginjasenympäristönvaativiinliikenneolosuhteisiin.> Helsinginkolmeammatillistaoppilaitosta–palvelualojenoppilaitos

Helpa,sosiaali-jaterveysalanoppilaitosHesotejaHeltech– onsuunniteltuyhdistettävänensivuodenalustayhdeksiammatti-

opistoksitoimintojenpäällekkäisyyksienvähentämiseksi.> Lisätiedot: heltech.fi


levat, on selvää, että haasteitakin kohda-taan. Opiskelussa asioita käydäänkin hi-taasti läpi. Tarjolla on myös suomen kie-len tukiopetusta.

– Opinto-ohjaajana kerron usein maahanmuuttajahakijoille koulutuksen toteutuksesta ja menetelmistä tarkem-min kahden kesken, jotta he ymmärtäi-sivät kaiken, Juntunen kertoo.

Joskus opetuksen hitaus saattaa tur-hauttaa suomenkielisiä.

– Haastattelutilanteessa pitääkin pai-nottaa, että täällä edetään aika hitaa-seen tahtiin, Blomqvist sanoo.

Haasteita tuo myös se, että eri mai-den liikennekulttuurit poikkeavat toisis-taan. Wiik kertoo, että esimerkiksi valo-jen väläyttäminen suomalaisille tarkoit-taa ”ole hyvä”, toisessa kulttuurissa taas ”nyt on minun vuoroni”.

– Torvensoitto muualla voi tarkoittaa tervehdystä. Suomessa se on sama, kuin heiluttaisi nyrkkiä. Punainen valo vasta-syttyneenä tarkoittaa joissakin kulttuu-reissa, että poljetaanpa kaasua. Suomes-sa jo keltainen valo merkitsee, että jarru-tetaan. Aika nopeasti suomalaiset liiken-nesäännöt kuitenkin opitaan, Blomqvist jatkaa.

Ongelmia on joskus myös asioiden ymmärtämisessä.

– Pyydän opiskelijaa usein omin sa-noin kertomaan, mitä juuri äsken sa-

noin. Monesti käy ilmi, ettei asiaa oltu-kaan ymmärretty. Autossa pitää ennen kaikkea katsoa, mitä opiskelija tekee ja ennakoida toimintaa. Samalla näkee, onko viesti mennyt perille, Blomqvist valottaa.

– Teoriaopetuksessa väännetäänkin asiat rautalangasta, piirretään paljon pa-perille ja käytetään erilaisia mielikuvia asian hahmottamiseen, Wiik sanoo.

Työtä suurella sydämellä Työyksikössä koetaan vastuuta tulevia työnantajia kohtaan ja koulutetaan hy-viä kuljettajia.

– Aikuiskoulutusyksikkö auttaa osal-

taan Helsingin joukkoliikenteen sujumi-sessa. Bussiyhtiöt ovat olleet tyytyväisiä. He saavat asiansa osaavia kuljettajia, jot-ka ymmärtävät mihin ovat tulleet, Virta-nen sanoo.

Opettajilla on vankka kokemus. He tietävät, mitä linja-autonkuljettajan työ on ja mitä se vaatii.

– Teemme työtä suurella sydämel-lä. On äärimmäisen elämää rikastutta-vaa, kun opiskelijoita on kymmenistä eri maista. Pidän myös siitä, että voin an-taa saman mahdollisuuden heille, minkä itse olen löytänyt. Ajan vieläkin sivutoi-misena linja-autoa. Se on ihanaa ja ren-touttavaa, Blomqvist kertoo.

– Teen linja-autoyrittäjän työtä osa-ai-kaisesti. Parasta ajamisessa on itsenäi-nen työ ja asiakaspalvelu, Wiik jatkaa.

Opiskelijat valmistuvat ammattiin ja tuottavaan työhön ja pääsevät elämän alkuun uudessa maassa.

– Kuljettajan ammatti on hyvä mah-dollisuus ponnistaa työuralle vieraassa maassa ja kulttuurissa. Maahanmuutta-jat ovat innostuneita, aktiivisia ja moti-voituneita opiskelijoita. Useimmat saa-vat työpaikan koulutuksen jälkeen, Jun-tunen kertoo.

– Opiskelijat ovat onnellisia valmis-tuessaan. On hienoa ilahduttaa ihmisiä, Virtanen toteaa. •

n Mia Blomqvist ja Benny Wiik kouluttavat kuljettajia.Terttu Virtanen (alakuva) johtaa aikuiskoulutusta.

n Hyvä me! Ghepremedhin Mewail, Eero Tuononen, Vitaly Eliseer, Miia Blomqvist, József Dáné, Mohamed Mohamed ja Otso Hartonen tuulettavat ajoharjoittelussa.

n Mohamed Mohamed seuraa reittiä kartalta.

talous


”Koska meitä helsinkiläisiä on paljon, keski-määräisistä viisisatasista kertyy vuoden aikana iso potti, mutta se ei silti riitä.”

Mihin verorahani menevät?

Keskituloinen helsinkiläinen maksaa kunnallisveroja kuukaudessa noin 500 euroa. Mihin se oikein käytetään?

Sanomalehden yleisöosastolla käytiin viime kesänä kiivasta keskustelua veroista. Yksi siihen osallistuneista ilmoitti tuoh-

tuneena, että ei haluaisi maksaa veroja koska ei tarvitse yhteiskunnan palvelu-ja. Erityisesti häntä hiersi eurojen käyttö lasten päivähoitoon ja koulunkäyntiin, koska hänellä itsellään ei ole lapsia.

– Häneltä olisi pitänyt kysyä, eikö hän käytä katuja liikkuessaan, nauti puisto-jen tarjoamasta virkistyksestä tai tur-vaudu pelastuslaitoksen apuun tulipa-lon tai sairaskohtauksen sattuessa, poh-tii erityissuunnittelija Katja Rimpilä talous- ja suunnittelukeskuksesta. Hän valmistelee, ohjaa ja seuraa kaupungin talousarviota sosiaali- ja terveystoimen osalta.

Koska meitä helsinkiläisiä on paljon, keskimääräisistä viisisatasista kertyy vuoden aikana iso potti, mutta silti se ei riitä. Kaupunki ei pärjää pelkillä kunnal-

Suurin menoerä on helppo nimetä: sosi-aali- ja terveystoimi. Se nielaisee veroista puolet eli noin 250 euroa kuukaudessa.

Mitä kaikkea sosiaali- ja terveystoi-men euroilla tehdään?

Rimpilän esittämä lista on pitkä. Merkittävimmät menoerät ovat nämä: päivähoitopaikkoja saadaan 20 000 lap selle, lääkärinvastaanottokäyntejä 700 000 ja terveydenhoitajan vastaan-ottoja 580 000. Kotihoitokäytien mää-rä on jopa 2,2 miljoonaa.

Palvelut pelaavatSosiaali- ja terveystoimen jälkeen vero-raha jakaantuu pienempiin osioihin.

Helsingin kouluissa on oppilaita 36 900, ja perusopetuksesta ja toisen asteen opetuksesta keskituloinen hel-sinkiläinen maksaakin kunnallisveroina kuukaudessa 60 euroa. Reilulla 30 eurol-la kuukaudessa kustannetaan muuta si-vistys- ja henkilöstötoimea. Esimerkiksi

teksti Kirsi riipinen kuva istocKphoto

lisveroilla. Puolet koko tulopotista tulee kiinteistöverosta, yritysten liikevoitosta maksettavasta yhteisöverosta, valtion-osuuksista sekä asiakasmaksutuloista sekä vuokrista.

Kaikkia menoja ei saada katettua näilläkään, vaan Helsinki joutuu otta-maan lainaa isoja hankkeita varten. Kau-pungin merkittävä tulonlähde on aiem-pina vuosina ollut Helsingin Energia, mutta tulevina vuosina sekin joutuu in-vestoimaan.

Yli kaksi miljoonaa kotihoitokäyntiäMihin kaikkeen keskituloiselta helsinki-läiseltä kuukausittain verotettua viisisa-tasta sitten käytetään?

Eurojen jäljitystä Rimpilän kanssa te-kee erityissuunnittelija Ari Hietamäki, talous- ja suunnittelukeskuksesta. Hei-dän lunttinaan ovat paksut, sinikantiset budjettikirjat.


lähikirjastot, työväenopistot, nuoriso-asiainkeskus, Korkeasaari ja liikuntavi-raston liikuntapaikat katetaan näillä eu-roilla.

Noin 60 euroa on kohdennettu raken-nus- ja ympäristötoimeen. Tämä tarkoit-taa muun muassa katujen ja puistojen yl-läpitoa, hiekoituksia ja aurauksia.

Pelastuslaitos hoitaa tulipalot ja muut onnettomuudet sekä kiidättää ambu-lanssin paikalle tilanteen niin vaatiessa. Ympäristökeskus taas vastaa muun mu-assa elintarvikevalvonnasta.

Vaaleja ja designvuottaKaupunkisuunnittelu- ja kiinteistötoimi vie kuukausipotista noin 25 euroa. Sillä kaavoitetaan, suunnitellaan kaupungin palvelutilakiinteistöt, pidetään huolta kaupungin maaomaisuudesta ja valvo-taan rakentamista.

Kaupunginjohtajan toimialalle kuulu-viin kustannuksiin kuluu noin 20 euroa. Sillä johdetaan kaupunkia, ohjataan kau-pungin taloutta, valvotaan liikelaitosten ja koko kaupunkikonsernin toimintaa sekä maksetaan esimerkiksi kaupungin keskushallinnon toiminnan kulut.

Näihin menee tästä kaksikymppisestä kuitenkin vain pieni osa, sillä suurin yk-sittäinen menoerä toimialalla on koko kaupungin henkilöstön työehtosopimus-ten mukaisiin palkankorotuksiin varatut määrärahat.

Summasta maksetaan myös vaalien järjestäminen. Muutenkin rahalla kus-tannetaan demokratiaa, sillä kaksikymp-piseen sisältyvät myös kaupunginval-tuuston ja -hallituksen kokoontumisten kulut.

Kaksikymppisen on venyttävä myös World Design Capital -vuoden kustan-nuksiin.Viime vuonna näitä euroja käy-tettiin myös esimerkiksi pelastuslaitok-sen 150-vuotisjuhlavuoden yleisötapah-tumiin.

Entä Kainuun uimahallit?Helsinkiläisten veroeuroista puhuttaes-sa palataan ennemmin tai myöhemmin siihen, kuinka kaupunkilaiset rahoitta-vat maakuntien uimahalleja. Paljonko siis keskituloisen maksamista kunnallis-veroista menee muualle kuin Helsinkiin?

– Suoraan kunnallisveroista tätä ei voi laskea, sillä asiaa hoidetaan valtion-

osuuksien ja siihen kuuluvan verotulon-tasauksen kautta, Hietamäki kertoo.

Helsingissä hyvin ansaitsevia on enemmän kuin vaikkapa Kainuussa, mutta yhtä lailla täällä on enemmän yri-tyksiä. Pienituloisen kunnan pitäisi kui-tenkin pystyä tuottamaan samat palve-lut kuin kunnan, jolla on hyvä verotulo-pohja. Kuntien tulopohjan erilaisuutta siis tasataan.

Järjestelmää on kritisoitu ankarasti. Valtionosuusjärjestelmään on vaadittu uudistuksia esimerkiksi siten, että siitä tulisi nykyistä yksinkertaisempi, läpinä-kyvämpi ja kannustavampi ja että se ot-taisi paremmin huomioon kuntien eri-tyispiirteet.

Helsinkiläiset eivät ole olleet systee-mistä innoissaan. Jos tasausta ei olisi, Helsinki saisi valtionosuuksia satoja mil-joonia euroja enemmän kuin tasauksen jälkeen.

– Valtionosuusjärjestelmä ei ota huo-mioon metropolinäkökulmaa ja muita pääkaupungin erityisongelmia, kuten eriarvoistumista, huomauttaa Rimpilä.

Helsinki maksaa Suomen kunnista verotulontasausta eniten: tänä vuonna

Helsingin veroprosentti 18,5 %Veronmaksajien keskusliitto on laskenut palkansaajien maksamat kunnallisverot. Liiton laskelmien mukaan vuoden 2011 keskimää-räisellä kunnallisveroprosentilla 19,7 keskitu-loinen eli 3 000 euroa kuukaudessa hankkiva maksoi kunnallisveroa vuodessa 6 143 euroa. Kun vuosiansiot jäävät alle keskitason, 1 600 euroon kuukaudessa, kunnallisveroja rapsah-ti suomalaiselle vuoden aikana keskimäärin 2 343 euroa.

Hyvätuloinen, 6 000 euroa kuukaudessa hankkiva maksoi puolestaan Suomessa kun-nallisveroja vuodessa yhteensä 13 215 euroa.

Helsingissä summat ovat hieman pienem-piä, sillä kaupungin veroprosentti on keski-määräistä pienempi.

Ari Hietamäki muistuttaa, että alle 20 000 euron vuosituloista maksettava kunnallisvero alenee nopeasti, koska verovähennykset vä-hentävät maksettavia veroja sitä jyrkemmin mitä pienemmät tulot ovat.

– Muutoinkaan kukaan helsinkiläinen ei maksa kunnallisveroja koko 18,5 prosentin osuutta, sillä verovähennykset pudottavat aina maksettavaa veroa.

tulot tuloryhmittäin, 4 436 milj. euroan osuus yhteisöveron tuotosta 6 %n kiinteistövero 3 %n Valtionosuudet 6 %n rahoitustuotot 3 %n myyntitulot 6 %n maksutulot 4 %n tuet ja avustukset 2 %n Vuokratulot 14 %n muut toimintatulot 1 %n Valmistus omaan käyttöön 3 %n kunnallisvero 52 %

toimintamenot toimialoittain, 4 391 milj. euroan kaupunkisuunnittelu- ja kiinteistötoimi 6 %n tuet, talous- ja suunnittelukeskuksen käytettäväksi 0,2 % n kaupunginjohtajan toimiala 4,8 %n rakennus- ja ympäristötoimi 14 %n muu sivistys- ja henkilöstötoimi 7 %n opetusvirasto, ammattikorkeakoulu ja metropolia amk 14 %n sosiaalitoimi ( 1 29 %n terveystoimi ( 1 25 %

1 ) määrärahat eivät sisällä Khn käyttövaroja (yht. 2,5 milj. euroa)

288 miljoonaa euroa. Mitä se sitten tar-koittaa keskimääräisen palkansaajan maksamasta kunnallisveropotista? Ari Hietamäki arvioi, että vajaat 60 euroa kuussa.

– Ilman tätä kuntien tulopohjan eri-laisuutta tasoittavaa verotulontasausta Helsingin kunnallisveroprosentti voisi olla yli kaksi prosenttiyksikköä alempi.

Kaupunkia rakennetaan velkarahallaToimintamenojen lisäksi Helsinki inves-toi, korjaa ja rakentaa. Kaupunkia ei kui-tenkaan rakennettaisi ilman velkaa. Ve-roja ja velaksi otettuja euroja menee pal-velutilojen, kuten koulujen ja sairaaloi-den rakentamiseen ja korjauksiin.

Lähiajan suurimpia yksittäisiä inves-tointikohteita ovat metron kulunvalvon-nan rakentaminen, Länsisataman ja Ka-lasataman maapohjan esirakentaminen sekä Jokeri 2 -joukkoliikennelinjan to-teutus.

Verorahat kuluvat siis ylipäätään hy-vin monipuolisesti asukkaiden hyvin-voinnin ja elämänlaadun ylläpitoon ja edistämiseen. •

työkalut

paikkaan, ja järjestelmästä saa ulos kun-nollisia raportteja. Tähänkin saakka meillä useimmat aloitteet ovat koske-neet työmenetelmiä ja työturvallisuu-den kehittämistä, joten niistä on aidosti konkreettista hyötyä myös suuremmalle joukolle.

Ideointia yhteiseksi hyödyksiKaikki Helinässä ehdotetut ideat, myös kertaalleen hylätyt, jäävät talteen järjes-telmään, jossa niitä voi hakusanoilla se-lailla vaikkapa myöhempää kehitystyö-tä varten. Kuka tahansa voi myös kom-mentoida esitettyjä ideoita, ja ainakin henkilöstökeskuksessa pilottivaiheen ai-kaiset ajatukset herättivät jo mukavasti keskustelua.

– Oletuksena meillä suunnittelijoilla on, että yhtenäisen järjestelmän myötä myös ideoiden määrä lisääntyisi ja uu-distus otettaisiin hyvin vastaan. Toivo-taan, ettei innostus jää vain pilotoinnin aikaiseksi huumaksi, Aho toteaa.

Virastoille Helinä tarjoaa myös lisäre-sursseja ja tuoretta voimaa kehitystyö-hön. Järjestelmään voi ikään kuin pe-rustaa ideointikilpailuja, joissa esitettyi-hin haasteisiin pyydetään ratkaisuehdo-tuksia.

Johtoajatuksena on, että Helinä tu-kee osaltaan kulttuurin muutosta yl-häältä johdetusta kehittämistyöstä koh-ti vuorovaikutteista ja henkilöstölähtöis-tä innovointia. Jokaisella on nyt entistä parempi mahdollisuus oman työnsä ke-hittämiseen. •

ideoimaan!> Onko mielessä joku innovaatio, parannus-

ehdotus, uudistus?> Rohkeasti

ehdottamaan.

Tykkää!> Katso kuinka

monta kannattajaa idealla on.

idea ja sen läheTTäjä

> Otsikoi ehdotus selkeästi

> Omalla nimellä, ei nimimerkillä

miTä mielTä?> Kommentoi,

anna mielipiteesi, keskustele.

> Vuorovaikutteisuus auttaa parantamaan ideoita

yhdessä.


”Helinä tukee osaltaan kulttuurin muutosta ylhäältä johdetusta kehittämistyöstä kohti vuorovaikutteista ja henkilöstölähtöistä innovointia.”

Helinän taustalla on paitsi ajatus parantaa henkilös-tötasolta lähtevää ideoin-tia, myös tarjota hallin-tokunnille työkalu omien

kehittämishaasteidensa avuksi. Samalla esitetyt innovaatiot kerryttävät sähköis-tä ideapankkia, joka on kaikkien käytet-tävissä.

– Arvostan erityisesti sitä, että lo-pultakin meillä on tähän tarkoitukseen koko kaupungin yhteinen sähköinen alusta. Kaikkia ideoita ei tarvitse enää keräillä erikseen papereilla ja sähköpos-tilla, sanoo päämoderaattori, erityis-suunnittelija Markku Aho henkilöstö-keskuksesta.

Henkilöstökeskus ja Stara olivat aktii-visesti mukana viime vuoden lopussa päättyneessä Helinän pilotointivaihees-sa. Siitä saadun palautteen perusteella eniten on askarruttanut esiintyminen järjestelmässä omalla nimellä.

Kaikille työntekijöille tarkoitettu idea- ja innovaatiojärjestelmä Helinä on avattu. Helinään pääsee Helmen Sovelluksista. Arjen työhön liittyvät oivallukset voi nyt jakaa muiden kanssa.

– Se on ehkä suurin toimintakulttuurin muutokseen liittyvä haaste. Kun aikai-semmin on totuttu toimimaan anonymi-teetin suojissa, niin tässä järjestelmässä idean isän tai äidin on esiinnyttävä koko kaupungille näkyvällä foorumilla itse-nään, Aho kertoo.

Samat pelisäännöt kaikilleHelinän myötä vanha aloitejärjestelmä lakkaa toimimasta. Jokainen virasto on nimennyt Helinä-moderaattorin, jolle kuuluvat käytännössä entisten aloiteyh-teyshenkilöiden tehtävät. Suurissa orga-nisaatioissa varsinaisella moderaattoril-la voi olla myös yksi tai useampi apumo-deraattori.

Starassa päämoderaattorina toimi-van kehittämispäällikkö Riikka Jääs-keläisen mukaan Helinässä on sekin hyvä puoli, että järjestelmän avoimuus ja yhdenvertaisuus auttavat toisaalta häl-ventämään epäluuloja.

teksti Timo NykäNeN

Helinäavoinna innovaatioille

– Nyt kun järjestelmä on näin läpinäky-vä, esimerkiksi innovaatioiden palkitse-misen perusteista ei tule epäselvyyttä. Yhtenäinen alusta antaa mahdollisuu-den myös vertailla omia ja muiden viras-tojen käytäntöjä. Näin saadaan ideoin-nin hyvät käytännöt leviämään kaikkien tietoon, Jääskeläinen sanoo.

Hänen mukaansa selkeää järjestel-mää on todella kaivattu.

– Ideat saadaan nyt kerättyä samaan

ohjeeT> Sivulta löytyy apua

Helinän käyttöön. > Apua saa myös moderaattoreilta.

työ & ympäristöteksti AnnA HAikArAinen

Opastusta energiansäästöönHelsingin Energian Energiakeskus on todellinen kuluttajan hyötypankki. Se tarjoaa puolueetonta tietoa ja neuvontaa kodinkonevalinnoista, energian järkevästä käytöstä ja -säästöstä.

Mihin idea johtaa?

> Moderaattorit vievät ideat eteenpäin jatkokäsittelyyn.> Avoimuus ja läpinäkyvyys

parantavat tiedonkulkua virastojen välillä.

> Hyvät käytännöt leviävät kaikille.> Hyvät ideat

palkitaan.


Helinä lyhyesti> Idea- ja innovaatiojärjestelmä Helinä

on koko kaupungin henkilöstölle avoin Helmessä toimiva sovellus.

> Sen tavoitteena on ottaa aiempaa paremmin huomioon henkilöstön osaaminen, hiljainen tieto ja näkemykset toiminnan kehittämisessä.

> Järjestelmä vastaa osaltaan kaupungin strategiaohjelman tavoitteeseen rakentaa innovatiivinen toimintatapa osaksi johtamisjärjestelmää.

> Helinässä hyvät ideat palkitaan.> Helinä löytyy Helmen yläpalkin

Sovelluksista.

Kampissa Sähkötalon 3. kerroksessa sijaitseva Energiakeskus on paikka, jo hon jokaisen sähkönkuluttajan kannattaa tutustua. Mikä parasta, palvelut ovat

maksuttomia ja kaikkien käytettävissä.Asiantuntijat neuvovat kodinkoneiden hankin

nassa ja oikeassa sijoittelussa. Kodinkonenäyttelyssä voi tutustua helposti ja nopeasti monipuoliseen valikoimaan uusimpia kodinkoneita. Esillä on noin 200 eri laitetta, muun muassa liesiä, kylmälaitteita, pesukoneita, imureita ja lamppuja.

– Esimerkiksi tällä hetkellä induktioliedet kiinnostavat kovasti. Uutta tekniikkaa kodinkone näyttelyssä edustavat vaikkapa lämpöpumppuperiaatteella toimiva kuivausrumpu, robottiimurit, automaattisulatteiset pakastimet ja itsensä puhdistava pyrolyysiuuni, energianeuvoja Eva Spiegel esittelee.

Hyötytietoa muun muassa hinnoista, energiankulutuksesta ja muista laitteiden ominaisuuksista löytyy tarjolla olevista ajantasaisista kodinkoneoppaista, esitteistä ja lehtiartikkeleista. TTS – Työtehoseura tekee kodinkoneiden toiminnasta puolueettomia tutkimuksia, joita on myös saatavilla.

Tietoa valaistuksesta ja lämmityksestäKodin valaistus haukkaa valtaosan kodin energiankulutuksesta. Hehkulamppujen poistuttua markkinoilta kuluttajat kaipaavat nyt erityisen paljon tietoa lamppuvaihtoehdoista, kuten pienloiste ja LEDlampuista. Energiakeskuksen lamppunäyttelyssä voi tutustua eri lamppuvaihtoehtoihin sekä poimia mukaansa kattavan kodin lamppuoppaan.

Lämmitysratkaisuja pohtiva saa asiantuntijan opastusta eri lämmitystavoista, niiden valinnasta ja lisälämmitysratkaisuista.

Helsingin Energian asiakas voi myös lainata erilaisia mittareita: kulutus, kosteus, valaistusvoimakkuus tai pintalämpötilamittarin sekä rakenneilmaisimen.

Tule tutustumaan työporukallaEnergiakeskus on ainoa laatuaan Suomessa, muilla sähköyhtiöillä ei ole vastaavaa palvelua.

– Meille tulee vieraita ja puheluja PohjoisSuomea ja ulkomaita myöten, Spiegel sanoo.

Tutustumiskäyntejä ja luentoja järjestetään sekä aikuisille että koululaisille. Esimerkiksi taloyhtiöiden asukkaat ja isännöitsijät sekä erilaiset järjestöt tekevät Energiakeskukseen paljon vierailuja.

– Tutustumiskäyntejä voi tehdä myös työporukan kesken. Kannattaa soittaa ja varata aika etukäteen, Eva Spiegel vinkkaa. •

Oma energiankäyttö tutuksiosoitteesta helen.fi löytyvän Sävel Plus -raportointipalvelun avulla voi seurata ja tehostaa omaa energiankäyttöään. Palvelu mittaa energiankulutusta tunnin tarkkuudella. Omaa kulutusta voi vertailla eri ajankohtina sekä peilata sitä keskiarvokulutukseen.

helsingin energian energiakeskus> Käyntiosoite: Kampinkuja 2 tai Malminrinne 6, 3. krs (Kampin metroaseman vieressä)> Avoinna ma–pe klo 8.30–16> Puhelin 09 617 2727 ja 09 617 2726> [email protected]

selaa ideoita > Kaikki ideat jäävät

talteen järjestelmään, myös hylätyt.

> Ideat löytyvät hakusanoilla.


ennen kaikkeaTurvallisuus

Staran toimitusjohtajan työturvallisuuskierros pyrkii

luomaan turvallisuuskulttuuria ja muistuttamaan sen

merkityksestä. Työntekijöille on myös tärkeää, että muutoin

kaukainen johtoporras astuu toimistosta kentälle.

On purevan tuulinen aamu Il-malassa. Staran toimitusjoh-taja Timo Martiskainen ja turvallisuuspäällikkö Tuija Vähänen hyppäävät autoon ja suuntaavat työmaalle. He

tekevät työturvallisuuskierroksen kerran kuus-sa kiertäen eri työmaa-alueita.

Kaikissa toimitusjohtajan turvallisuuskier-roksissa on mukana kyseisen yksikön johtaja, työsuojeluvaltuutettu ja turvallisuuspäällikkö. Vierailukohteena olevilla työmailla kierrokseen

osallistuvat myös vastaava tuotantopäällikkö sekä työkohteen vastaava mestari tai työnjoh-taja, työsuojeluasiamies ja työkohteen henki-löstö. Kierrokset ovat asiantuntijapalavereita.

Turvallisuuskierroksen tarkoituksena on tuoda toimitusjohtaja ulos toimistostaan ken-tälle näkyväksi, luoda turvallisuuskulttuuria ja viestittää työturvallisuuden tärkeydestä. Alan ammattilaisia eivät käynnit silti pahemmin säi-käytä, sillä työturvallisuus on Staralla muuten-kin huipussaan aamusta iltaan. Tänään on vuo-rossa itäisen kaupunkitekniikan alue.

teksti Katja Pesonen kuvat Kari Hautala

// ilma

la


Näkyvästi liikenteen keskelläKunnossapidon tuotantopäällikkö Teppo Eloranta ja vastaava työnjohtaja Markus Mäntykoski seisovat Itäkeskuksen ja Prisman välisessä risteyksessä. Jos Ilmalassa tuuli, näin aukeassa risteyksessä tuulee kolme kertaa kovemmin.

Alueelle on äskettäin valmistunut uusi kaista, jonka viereen rakennetaan parhaillaan viheraluetta. Päänvaivaa on aiheuttanut mai

den omistus, sillä osa maista on kaupungin, osa valtion. Risteyksessäkään kaikki ei ole sujunut täysin ongelmitta.

– Tulimme eräänä aamuna tarkastamaan urakoitsijan maalaamat kaistat, ja huomasimme, että kaistajärjestys oli vaihdettu. Meidän ei auttanut muu kuin alkaa keskellä aamuseitsemän ruuhkaa korjaamaan kaistoja, Eloranta kertoo.

Nyt kun viheraluetta muodostetaan, suurin riski työntekijöille on ohi, sillä alue on riittävän selkeästi erillään autotiestä. Työsuojeluasiamies Pekka Pallassalon mukaan huomioliivit ja muutama oranssi tötterö riittävät pitämään huolta kahden alueella pakertavan työmiehen turvallisuudesta.

Työsuojeluvaltuutettu Ari Nyholm kertoo, että työmailla tehdään vaaraarviointeja aina olosuhteiden muuttuessa. Esimerkiksi kun siirrytään työmaalla seuraavaan vaiheeseen, on mietittävä uusia turvatoimia. Vaaraarvioinnit päivitetään vuosittain, ja neljän vuoden välein ne tehdään kokonaan uusiksi. >>

n Staralaiset työskentelevät usein vaarallisissa paikoissa, kuten vilkkaan liikenteen keskellä. Turvavarusteet tekevät heidät näkyviksi, mutta varovaisuutta on jatkuvasti noudatettava.

n Timo Martiskainen, Tuija Vähänen, Pirjo-Riitta Keskinen ja Markus Mäntykoski kartoittavat ensimmäistä kohdetta.

// Itäkeskus

Työergonomia syyniinLallukan tulevalla asuinalueella Myl-lypurossa on käynnissä vesihuolto- ja kadun rakennustyöt. Vastaava työnjoh-taja Veli-Pekka Ahonen juttelee trak-torissa istuvan työntekijän kanssa I.K. Inhan polulla. Rakennusurakka on Aho-sen mukaan yksi vaativimmista hank-keista, joissa hän on ollut mukana.

– Tässä on meidän porukalle pariksi vuodeksi hommia. Tänne pitää asentaa

”Johdon on järkevää nähdä,mitä työmaalla todellisuudessa tapahtuu.”

// herttoniemi

kaikki alusta lähtien viemäreistä kauko-lämpöön. Haastetta tuo lisäksi maaperä, jonka takia kaikki on rakennettava paa-lujen päälle, ja esimerkiksi viemärit teh-dään teräsbetonilaatoille, hän listaa.

Joitakin asuintaloja on jo kohonnut tulevalle Karjatanhuan polulle, mutta jonkin matkan päässä siitä on maassa vain iso kuoppa, jossa vesi lorottaa savi-massan keskellä.

Työmaa pyörii talvipakkasillakin, jol-loin betonin jäätyminen estetään säh-köisillä lämpömatoilla ja puhaltimilla.

Martiskainen kyselee kuinka alueen työturvallisuus on hoidettu. Ahonen ker too viikoittain tehtävästä, työturval-lisuutta tutkivasta MVR-mittauksesta ja siitä, kuinka työterveyshuolto valvoo työergonomiaa.

– Juuri äsken hoitaja ja lääkäri tulivat tarkkailemaan työmaalle kehoa rasitta-via työtilanteita ja asentoja. He testasi-vat omin käsin muun muassa paalun-katkaisusahaa saadakseen kuvan siitä,

// vuosaari


n Lallukan tulevan asuinalueen rakentaminen on vaativa projekti, sillä kaikki pitää rakentaa alusta asti. Työmaalla ollaan tyytyväisiä johdon vierailuihin, sillä silloin he ovat ajan tasalla, miten hommat etenevät.

n Lallukan vastaava työnjohtaja Veli-Pekka Ahonen esittelee johdolle työmaan etenemistä.

n Petri Rantanen on tyytyväinen, että Stara panostaa työturvallisuuteen.

n Viherhoidon kuukausikokouksessa käsitellään työturvallisuusasioita ja käy-dään yksityiskohtaisesti tapauksia läpi.

Henkinen jaksaminen ratkaiseeViherhoidon henkilökunnalla on meneillään kuukausikokous, jossa käsitellään myös työturvallisuutta. Kokouksissa käydään läpi muun muassa viheralueiden hoitajille olennaisia työturval-lisuusseikkoja, kuten ruohonleikkureiden huomiovilkkuja sekä kypärän ja kuulosuojainten käyttöä.

Itäisen kaupunkitekniikan tuotantopäällikkö Jarmo Tam-minen kertoo tapaturmien lisääntyneen.

– Viime talvena tuli kompastumisia ja kaatumisia, koska tal-vi oli poikkeuksellisen runsasluminen. Ihmiset joutuivat teke-mään ylitöitä, mistä seurasi väsymystä ja se taas vaikutti työssä jaksamiseen.

Puutarha-apulainen Maarit Naatus luettelee riskejä, joihin viherhoitajat törmäävät.

– Työskentelemme myös katuviheralueilla, joten liikenne on aina riski. Pahimpia riskejä ovat kuitenkin liukastumiset ja kom-pastumiset, joita tapahtuu erityisesti talvella.

Kirvesmies Petri Rantanen rakentaa leikkivälineitä, piha-kalusteita ja hoitaa rakenteiden kunnossapidon. Hän on tyyty-väinen siihen, kuinka Stara panostaa työturvallisuuteen. Työ-välineitä ja suojaimia on aina saatavilla, laitteistosta pidetään huolta ja työturvallisuuskoulutuksia järjestetään säännöllisesti, jotta työntekijät pysyvät ajan tasalla.

Turvavälineitä tärkeämpää on oikea työtekniikka, koska tur-vallisuus on myös tekniikkakysymys. Tärkein työturvallisuuden ylläpitäjä on kuitenkin jaksaminen. Väsyneelle työntekijälle sat-tuu turmia helpommin kuin levänneelle.

– Turvallisuusvälineet ovat kunnossa. Nyt kun vielä henki-seen jaksamiseen panostettaisiin enemmän, Rantanen toteaa. •

kuinka paljon se painaa, mikä on työasento sitä käytettäessä ja mihin rasitus kohdistuu, sanoo Ahonen.

Putkenlaskija Tuomo Ollikainen on ollut alalla 25 vuotta, joten turvallisuusasiat ovat hä-nellä selkäytimessä. Päällä on tarvittavat suoja-varusteet: kypärä, turvakengät, huomioliivit ja tarvittaessa suojalasit.

– Vanhemmiten sitä tulee vielä varovaisem-maksi, hän toteaa ja sanoo olevansa tyytyväi-nen toimitusjohtajan vierailuun.

– Johdon on järkevää nähdä, mitä työmaal-la todellisuudessa tapahtuu. Jos hommat vii-västyvät jonkun ongelman takia, vältytään tur-hilta kiistoilta, kun he ovat itse nähneet, missä täällä oikein mennään. >>

20

{ am

mat

ti }

teks

ti t

ain

a v

uo

kk

o

kuva

t a

Rt

o W

iik

aR

i


Hyvin-voinninpuolesta

Aluekuraattori Taina Saarisen työnä on kannatella uskoa siihen, että muutos

parempaan on aina mahdollinen.

Kynnys tulla juttelemaan koulukuraattorille on madaltunut viime vuosina. Se on erittäin myönteistä kehitystä, Itä-Helsingin alueen aluekuraattori Taina Saarinen hymyilee työhuoneessaan.

Seinille on teipattu iloisia kuvia ja pöydällä on leluja. Ikkunasta näkyy Puotilan metroasema. Täällä Saarinen viettää suuren osan työajastaan. Kokoukset ja työhön perehdyttämiset vievät naista ympäri Helsinkiä.

Aluekuraattorin työhön kuuluu alueen kuraattoritoiminnan koor-dinoiminen. Jos jollain koululla tarvitaan tukea, Saarinen on paikalla neuvottelemassa vaikkapa rehtorin, koulukuraattorin tai vanhempien kanssa. Jos alueelle tulee uusi kuraattori, Saarinen perehdyttää hänet kaupungin käytäntöihin.

– Olen yhä tekemisissä myös oppilaiden kanssa, mutta hoidan vain Puotilan ala-astetta. Muilla alueen kuraattoreilla on enemmän oppilai-ta vastuullaan.

Aluekuraattori on myös linkki kaupungin hallintoon. Saarinen on mukana muun muassa työryhmässä, jossa valmistellaan kuraattoritoi-minnan uudistuksia osana opetustoimen organisaatiomuutosta. Ny-kyisellään kaupungissa on seitsemän aluekuraattoria ja vastaavaa psy-

gallup

n HILLEVI JÄÄSKELÄINENlainaneuvoja, varainhallinta ja henkilöstökassa talous- ja suunnittelukeskusOlen käyttänyt henkilöstökortin alennuksia viime aikoi-

na vähän. Asun Vantaalla, joten kaikki alennukset, kuten vaikkapa uintialennus, eivät päde minuun, mutta kaupun-

ginteatterissa käytän korttia aina. Alennukset eivät välttämättä toimi liikkeissä, sillä niiden omat kampanjaedut voivat olla paljon parempia kuin henkilöstökortilla saatava alennus. Kortin etuuksista voisi tiedottaa vähän parem-min, nyt alennuskohteiden etsiminen on paljon omasta aktiivisuudesta kiinni.

n MARJA HEIKKINENkehittämiskonsultti, sosiaalivirastoEn ole ihmeemmin hyödyntänyt henkilöstökorttietuuk-sia. Silloin, kun sitä käytän, käyn kaupunginteatterissa ja joskus myös uimassa. Liikkeissä käydessäni en yleensä muista, että korttia näyttämällä saisi alennuksia. Liikkeet ovat Helmessä näkyvillä, joten ehkä siellä voisi käydä pitkästä aikaa tarkistamassa alennusta tarjoavat yritykset.

n MERJA LAURILAterveyskeskushammaslääkäri, terveyskeskusOlen käyttänyt henkilöstökortin alennuksia pari kertaa os-toksilla. Sitä vastoin käyn konserteissa monta kertaa vuo-dessa, joten teatteri- ja konserttilippuja ostaessani käy-tän etua paljonkin. Alennukset ovat mielestäni paikal-laan. Silti en usko, että ketään saisi esimerkiksi urheile-maan pelkän alennuksen varjolla. Harrastukset lähtevät omasta mielenkiinnosta ja alennuksia mietitään vasta sitten.

> Nimi:

Taina Saarinen

> Ammattinimike:

Aluekuraattori

> Virasto: Opetusvirasto

> Perhe: mies, neljä aikuista lasta

> Harrastukset:

jatkuva opiskelu, liikunta,

elokuvat ja matkailu

> Motto: ”Rohkeus ei ole pelon

puutetta, vaan sitä, että jokin

asia on tärkeämpi kuin pelko!”

kuka

teksti Katja Pesonen kuvat arto WiiKari

Käytätkö henkilökortilla saatavia alennuksia?Kaupungin työnteKijät saavat henKilöstöKortillaan vähintään 10 prosentin alennuKsen muun muassa monista liiKKeistä seKä Kulttuuri-, viihde- ja urheilutarjonnasta.

n ARI KARPPINENpäihdetyöntekijä ja hankekoordinaattori, terveyskeskusKäytän henkilöstökortin alennuksia paljonkin käymällä

urheiluhallissa kuntosalilla lähes joka päivä. Asun Mellun-mäessä, ja halli on sopivasti työmatkan varrella Kontulassa.

Kun siirryin HUS:lta kaupungin leipiin, henkilöstökortin tuo-mat alennukset olivat ratkaiseva tekijä siinä, otanko uuden työpaikan vastaan. Eri-laiset etuudet ovat iso osa henkilöstöpolitiikkaa. Ne lisäävät sekä yhteisöllisyyttä että työntekijöiden sitoutuneisuutta työpaikkaansa.

> Katso henkilöstökortilla saatavat alennukset Helmestä > Henkilöstöetuudet

21

”oppilaan asioiden järjestyminen on usein pitkä prosessi, johon myös aikuiset pitää saada mukaan.”


kologia, kun suunnitelmissa on alueiden määrän muuttaminen neljäksi.

Vastaisuudessa kaupungilla on töis-sä kaksi ihmistä, joiden nimikkeenä on aluekuraattori. Heidän työnsä tulee kui-tenkin painottumaan yhä enemmän hal-linnolliseen työhön.

– Polttava kysymys on se, miten am-matillinen tuki ja sen koordinointi jär-jestetään jatkossa, Saarinen pohtii.

Koulussa kuin kotonaanSaarisella on takanaan pitkä ura. Hän on työskennellyt 1990-luvun lopulta koulu-kuraattorina Helsingissä, Espoossa ja Jokelassa.

– Kun työskentelin välillä ammatti-korkeakoulussa, tapasin paljon opiske-lijoita, joilla oli eriasteista masennusta.

Taustalta paljastui monesti esimer-kiksi aiempaa koulukiusaamis-

ta. Koin tärkeäksi palata työhön nimenomaan perus-

koulumaailmaan.Vaikeinta työssä on oman riittämättömyytensä koh-

taaminen. Työkokemuk-sen myötä

oppii Saari-sen mukaan

kuitenkin löytämään ja hyväksymään oman rajallisuutensa.

– Iloitsen pienistä muutoksista ja siitä, että mennään vähitellen oikeaan suuntaan. Oppilaan asioiden järjestymi-nen on usein pitkä prosessi, johon myös aikuiset pitää saada mukaan.

Koulukuraattorin roolina on konsul-toida opettajia ja vanhempia sekä raken-taa ja ylläpitää erilaisia yhteistyöverkos-toja oppilaiden asioissa. Toisinaan se, et-tä on koululla yksin oman ammattikun-tansa edustajana, voi olla raskasta. Siksi ammatillinen tuki koetaan tärkeänä, ja koulukuraattorien omat aluekokoukset ovat tarpeellisia tilaisuuksia.

Arvojen mukaista työtäAluekuraattorin työ tuo Saariselle pal-jon iloa.

– On etuoikeus saada tehdä työtä, jonka kokee omien arvojensa mukaisek-si. Saan puolustaa hyvinvointia ja työs-kennellä sen lisäämiseksi.

Suuri osa lapsista ja nuorista voi hä-nen mukaansa paremmin kuin koskaan aiemmin. Kuitenkin kouluissa huomaa myös sen, että jotkut ongelmat syvene-vät. Esimerkiksi erot alueiden välillä ja eriarvoisuus ovat lisääntyneet, ja joille-kin lapsille ongelmia kasaantuu enem-män kuin toisille. Näihin tilanteisiin pi-tää puuttua riittävän ajoissa.

– Kuraattorin pitää välittää oppilail-le kokemusta siitä, että heistä välite-tään. Tätä työtä ei voi tehdä, jollei usko parempaan. Muutos parempaan on aina mahdollinen, Saarinen vahvistaa. •

Miten virastojen välinen yhteistyö näkyy omassa työssänne?– Meillähän tyypillisesti kaikki prosessit ovat yli virastorajojen meneviä. Jos ajatellaan taloushallintopalvelun toimintaa, niin aikaisemmin jokaisella virastolla oli omat talous- ja henkilös-töhallinnon yksikkönsä, jotka hoitivat tehtäviä hyvin hajaute-tusti. Sen jälkeen kun tehtävät keskitettiin taloushallintopal-veluun, virastojen välinen yhteistyö on tiivistynyt, sanoo yli 35 vuotta kaupungilla taloushallinnon tehtävissä työskennellyt taloushallintopalvelun toimitusjohtaja Tuula Jäppinen.

– Yleisesti ottaen yhteistyön kehittäminen on noussut voi-makkaasti esiin tällä strategiakaudella. Nykyiseen strategiaoh-jelmaan on kirjattu, että virastojen väliseen yhteistyöhön pitää kiinnittää huomiota ja parantaa toimialarajat ylittävien pro-sessien ohjausta ja johtamista, sanoo talous- ja suunnittelu-keskuksessa erityissuunnittelijana toimiva Sakari Uutela.

– Kun tulin taloon syksyllä 2010, käynnistyi esimerkiksi viime vuoden lopussa päättynyt ylimmän johdon valmennus, joka keskittyi pelkästään hallintokuntarajat ylittäviin proses-seihin, Uutela jatkaa.

Millaiset prosessit ovat hallintokunnille yhteisiä?– Hallintokuntarajat ylittäviä prosesseja ovat esimerkiksi eri-laiset potilaiden hoitoketjut, lasten ja nuorten palvelut, tieto-tekniset hankkeet tai vaikkapa kaivuutyöt. Mainitussa ylim-män johdon koulutuksessa otettiin esimerkkitapauksina esiin näiden lisäksi vielä palvelutilojen tilahallinta, matkailun edis-täminen, hankinnat sekä HR-prosessit, Uutela listaa.

Miten yhteistyötä käytännössä edistetään?– Case-esimerkkien avulla hahmotetaan mitä yhteistyö ja pro-sessien johtaminen voisi parhaimmillaan olla. Tätä kautta hae-taan kaupungille uusia toimintatapoja ja -malleja, joita ei tä-hän mennessä ole meillä ehkä vielä ihan loppuun asti mietitty, Uutela sanoo.

Hänen mukaansa tänä vuonna on myös ensimmäistä ker-taa otettu tiettyjen virastojen tulospalkkiojärjestelmiin mu-kaan toimialarajat ylittäviä prosesseja, joiden ohjausta ja joh-tamista pyritään tällä tavalla kehittämään.

– Näistä esimerkkiprosesseista on sitten otettava opiksi, jotta seuraavan strategian valmisteluun voidaan tuoda kehit-tämisajatuksia ja ehdotuksia yhteistyön parantamiseksi enti-sestään, vahvistaa Uutela.

Jäppisen mukaan yhteistyökäytännöt ovat hänen toimi-alallaan jo hyvin vakiintuneita.

– Meillä taloushallintopalvelussa yhteistyö on ollut käytän-nön tasolla jo pitkään niin itsestään selvää, etteivät uudet stra-tegiset linjaukset ole sinänsä vaikuttaneet toimintaan. Siitä lähtien kun taloushallintopalvelu vuonna 2004 perustettiin, olemme kehittäneet yhteistyötä muun muassa prosessikohtai-sissa työryhmissä. Tapaamme myös pari kertaa vuodessa kaik-kien virastojen edustajien kanssa asiakkuuden johto- ja oh-jausryhmissä, Jäppinen kertoo.

Mitä hyötyä hallintokuntarajat ylittävistä prosesseista on?– Yhteistyön kehittämisen lähtökohtana tulisi mielestäni olla paitsi asiakaslähtöisyys myös tuottavuuden parantaminen.

Virastorajatylittyvät yhä

useammin

teksti Timo NykäNeN kuvat Juho kuva

Virastorajat ylittävän yhteistyön päätavoitteena

on tuottaa kaupunkilaisille entistä parempia palveluja.

Yhteisten prosessien edistäminen lähtee

ajattelutavan muutoksesta. Tuula Jäppinen ja Sakari

Uutela kertovat, miten yhteistyö toimii.

22

kaffella


> KesKustelemassa:

toimitusjohtaja

Tuula Jäppinen

taloushallintopalvelusta

erityissuunnittelija

Sakari uutela

talous- ja suunnittelu-

keskuksesta

> aiHe: virastorajat

ylittävä yhteistyö

> PaiKKa: Bulevardin kahvisalonki

Haloo mistä on kyse?

? Mistä nuorten työharjottelussa on kyse?Helsingissä järjestetään jääkiekon MM-kilpailut 4.–

20.5. Henkilöstökeskus ja Suomen Jääkiekkoliitto ovat suunnitelleet yhteisen hankkeen, jonka tavoitteena on osallistua nuorisotyöttömyyden hoitoon tarjoamalla 50:lle alle 25-vuotiaalle työttömälle nuorelle mahdolli-suus tulla työharjoitteluun kaupungille ja MM-kisatapah-tumaan.

? Mitä kaikkea työharjoittelu sisältää?Työharjoittelu aloitettiin tammikuussa kaupungin

työpaikalla, esimerkiksi liikuntavirastossa liikuntapaikan hoitajana. Työharjoittelun aikana nuori suorittaa Hel-mi Liiketalousopiston järjestämän 10 opintoviikon laa-juisen Tapahtumien asiakaspalvelu -tutkinnonosan, saa työvalmennusta sekä osallistuu yhteishakuun ja kisa-organisaation koulutuksiin. Toukokuussa nuori on kol-me viikkoa työharjoittelijana jääkiekon MM-kisoissa.

? Miksi juuri jääkiekon MM-kisat?Hankkeessa hyödynnetään urheilun suurtapahtu-

maa ja viime vuonna saavutetun jääkiekon maailman-mestaruuden aikaansaamaa nostetta. Tavoitteena on tar-jota mielenkiintoinen kokonaisuus myös sellaisille nuo-rille, jotka eivät välttämättä muuten kiinnostuisi kaupun-gin työharjoittelupaikoista.

? Seuraako harjoittelulle jatkoa?Harjoittelu voi jatkua MM-kisojen jälkeen kaupungil-

la joko kesä- tai tukityönä 1–6 kuukauden ajan. Pyrimme siihen, että mahdollisimman moni nuori saisi opiskelu-paikan ja aloittaisi elokuussa ammatilliset opinnot.

? Mitä kaupunki tästä hyötyy? Kaupunki saa nuoren työpanoksen työharjoittelun ja

sitä seuraavan palkkatyön aikana. Suurempi hyöty kui-tenkin seuraa, mikäli nuoren työttömyys päättyy hank-keen ansiosta, kun hän siirtyy koulutukseen tai työllistyy.

? Miten hanke on mennyt?Erittäin hyvin. Työ- ja elinkeinotoimisto on antanut

merkittävän panoksensa jakamalla tietoa työharjoitte-lusta kohderyhmän nuorille. Yhteensä haastattelimme noin 90 innokasta ja motivoitunutta nuorta.

Nuoret töihin jääkiekon MM-kisoihinVastaamassa työllisyystiimin vetäjä, erityissuunnittelija Jaana Karvonen ja työllisyydenhoidon assistentti Annina Laurikainen henkilöstökeskuksesta.

Palveluketjuja tehostamalla pitäisi prosessin muut-tua myös taloudellisemmaksi, Uutela sanoo.

– Mehän tuotamme taloushallinnossa kaupun-gin sisäisiä palveluja, jolloin tuottavuuden ja tehok-kuuden vaatimukset tietysti korostuvat. Minusta yh-teistyön merkitys on sisäisissä tukipalveluissa ennen

Tehoa toimirajat ylittävien prosessienkehittämiseen > Kaupungin strategiaohjelman 2009–2012 mukaan

kaikkia toimialarajat ylittäviä kaupungin sisäisiä ja ulkoisten kumppaneiden kanssa tehtäviä palvelu-prosesseja pyritään kehittämään. Tavoitteena on palveluiden laadun, vaikuttavuuden ja tuottavuu-den parantaminen.

> Keskeisiä kaupunkitasoisia toimialarajat ylittäviä palveluja ovat muun muassa ikääntyneiden palvelut, lastensuojelu ja terveyden edistäminen.

> Tämän vuoden alusta tiettyjen virastojen tulos-palkkiojärjestelmiin on ensimmäistä kertaa liitetty seuraavat hallintokuntarajat ylittävät prosessit:

• tietotekniikan kehittäminen • muistisairaan potilaan hoitoketju • kaivuutyöt • palvelutilojen tilahallinta • keskeytysten vähentäminen

toisen asteen opinnoissa.Valittuja prosesseja on käsitelty jo viime vuonna toteutetussa virastoja osastopäälliköiden valmennuksessa.

kaikkea siinä, että osataan toimia sovitun prosessin mukaisesti. Onnistuneella yhteistyöllä saadaan ai-kaan virheetöntä ja taloudellista toimintaa, Jäppinen korostaa.

Kaupungin kannalta on olennaista tarkastella koko prosessia alusta loppuun, eikä vain yksittäisen viraston omaa osuutta.

– Osaoptimoinnin sijaan pitää tosiaan ajatella prosessia kokonaisuutena. Siten voidaan jopa pois-taa mahdollista päällekkäistä tai turhaa työtä, Uute-la lisää.

Mitä haasteita yhteistyön kehittämiseen liittyy?– Kaupunki on tietenkin hyvin iso organisaatio, joka on vuosikymmenten saatossa muodostunut nykyi-sen tyyppiseksi. Suurin haaste on varmasti päästä vanhasta mallista toisenlaiseen ajattelutapaan. Se ei ole mikään helppo asia, eikä tapahdu käden kään-teessä, vaan vaatii muutosjohtajuutta ja toiminnan näkemistä uudella tavalla, Uutela kiteyttää.

Jäppinen kokee jo nykyisellään virastojen välisen yhteistyön olevan valtaosin varsin toimivaa. Talous-hallintopalvelun vakiintuneet käytännöt ovatkin Uu-telan mielestä toisaalta hyvä esimerkki siitä, miten yhteistyöstä pitäisi siirtyä enemmänkin yhdessä te-kemiseen.

– Näissä toimintatavoissa on jo selvä aste-ero. Se vaatii tietenkin valtavasti töitä, että mallinnetaan prosessit ja päätetään kuka vastaa mistäkin. Tällä tavalla päästään kuitenkin kiinni asiakaslähtöiseen ajatteluun ja saadaan palveluketjut kaupunkilaisen kannalta sujuvammiksi, Uutela muistuttaa.

– Asukkaan näkökulmastahan sillä ei sinänsä ole merkitystä kuka kaupungin sisällä palvelun tuottaa, kunhan palvelut ovat tarjolla luotettavasti ja nopeas-ti, lisää Jäppinen. •


24

palvelu


ja iloinen kokeilusta, ja lasten riemu näkyi selvästi. Kuulimme perheiltä kommentteja, että lapset oli-vat iltaisin rauhallisempia – toisaalta nämä olivat myös innostaneet perheenjäseniään liikkumaan enemmän, Lavinto mainitsee.

Asukasta kuunnellenPäiväkotihanke on yksi esimerkki kahdestatoista Terveellinen kaupunginosa -hankkeesta, joita on viety läpi neljän viime vuoden aikana. Projektin vetäjä Jouko Ranta terveyskeskuksesta kertoo, että tavoitteena oli tuoda helpot, terveyttä edis-tävät konstit ja elintavat osaksi kaupunkilaisten arkea.

– Aiemmin ei ole aina kuunneltu, mitä vastaan-ottaja toivoo ja tarvitsee. Nyt olemme miettineet hyvinvointi-, sosiaali- ja terveyspalvelujen tuot-

Kohti terveempää arkea

Arjessa on paljon helppoja keinoja, joilla terveyttä voi edistää. Usein

parhaita tuloksia syntyy, kun kaupunkilaiset otetaan mukaan

suunnitteluun. Terveellinen kaupunginosa -ohjelma

poiki sadoittain kokemuksia ja ehdotuksia liikunta- ja

terveyspalvelujen kehittämiseksi.

teksti Ilpo Salonen kuva ISToCKpHoTo Loistavat terveysideat ovat joskus pökerryttävän yksinkertaisia. Esi-merkki: annetaan päiväkotilasten liikkua enemmän. Vauhtia varhais-kasvatukseen -hankkeen tavoitteek-si asetettiin, että lapsi saa liikkua

päivähoidossa vähintään kaksi tuntia joka päivä.– Päiväkotien käytävillä sallittiin entistä va-

paampi liikkuminen, ja liikuntavälineitä annet-tiin lasten saataville. He saivat rakentaa vaikka-pa huonekaluista linnakkeita ja ratoja. Ylipäätään oltiin sallivampia, Roihuvuoren päiväkotialueen päällikkö Ritva Lavinto kuvailee.

Turvallisuus on toki olennainen osa päivähoi-toa. Hanketta edelsi perusteellinen selvitystyö, ja toimien onnistumista seurattiin tarkasti.

– Henkilökunta oli enimmäkseen tyytyväinen


ta ja siihen pohjautuvaa neuvontaa. – Terveystarkastukseen kutsuttiin

5 000 kaupunkilaista, joista 816 vasta-si kutsuun. He kirjasivat nettiselaimel-la toimivaan korttiin terveystietojaan. Sen jälkeen he saivat sopia ilman lääkä-rikäyntiä laboratoriokäynnin verensoke-rin ja rasva-arvojen mittaukseen, Ranta kertoo.

Sähköinen terveyskortti voitti Laatu-keskuksen Vuoden laatuinnovaatio -pal-kinnon, jonka ojensi tasavallan presi-dentti Tarja Halonen.

Paineet kohdalleen -hankkeessa puo-lestaan kokeiltiin mukana kannettavaa

älypakkausta, joka auttoi potilasta muis-tamaan lääkkeen ottamisen. Tarkoituk-sena oli parantaa verenpaineen seuraa-mista ja verenpainetaudin hoidon tehos-tamista. Mittaustiedot lähtivät tietojär-jestelmään ammattilaisten katsottaviksi, ja niitä käytettiin hoidon seurannassa ja hoitopäätöksissä.

Pieniä suuria ideoitaMobile Health -kokeilussa sata hertto-niemeläistä sai kännyköihinsä vuoden ajan kannustusta liikuntaan. Kännyköi-hin oli asennettu liikeanturit, jotka tal-lensivat tietoa ja välittivät sitä palve-luun.

Kannustava palaute tuki liikunnan lisäämistä. Samal-la havaittiin, että eri ihmiset kaipasivat erilaista tukea

Osa Ohjelman hankkeista jatkuu, ja osa taas jää odottelemaan jatkotoimia. Terveyspysäkki ja Liikuntakirjasto jatkavat toimintaansa. Liikkuva hammashoitoyksikkö Liisu aloittaa toimintansa koulujen ja päiväkotien pihoilla alkuvuodesta.

Kaikista kokeiluista on saatu paljon hyvää tietoa, jota voidaan soveltaa. Uudella tavalla tehty työ voi vähentää työpaineita muualta.

Tavoite joka tapauksessa on, että henkilöstön työ on entistä mielekkäämpää ja kaupunkilaiset yhä terveempiä.

> lisätiedot: terveellinenkaupunginosa.fi

tamisen erilaisia tapoja enemmän käyt-täjien kannalta, Ranta kertoo.

Tavoite on kaventaa terveyseroja. Uutta on miettiä, mitä kukin yksittäinen kaupunkilainen tarvitsee. Herttoniemi valittiin, koska se edustaa hyvää läpileik-kausta kaupungin väestöstä.

– On viitteitä siitä, että on parempi lähteä kaupunkilaisten yksilöllisistä tar-peista kuin tarjota kaikille samaa. Kun asiakas tuntee, että häntä kuunnellaan, hänkin kuuntelee.

Rannan mielestä Päivävuoro baarissa -projekti on hyvä esimerkki siitä, miten terveyspalveluja tuodaan tarjolle, mutta niitä ei tuputeta.

– Metropolia Ammattikorkeakoulun sairaanhoitajaopiskelijat tarjosivat kah-dessa Roihuvuoren ravintolassa asiak-kaille verenpaine- ja verensokerimit-tauksia. Ravintolanpitäjien liiketoimin-taa ei kyseenalaistettu, ei liioin asiakkai-den elintapoja.

Palaute oli pelkästään myönteistä. Moni asiakas teki tarjotut testit ja oli ha-lukas juttelemaan terveydestä, elinta-voista ja elämästä yleensä. Kokeilu vah-visti ajatusta, että uusia ideoita ja lähes-tymistapoja tarvitaan, jos kaupunki-laisten sitoutumista terveyspalveluihin halutaan aidosti parantaa.

– Käskytyksen ja valistuksen tilalle tuodaan motivoivia haastatteluja ja mui-ta tapoja, joilla asiakkaita rohkaistaan itse miettimään elintapojaan, Ranta ar-vioi.

Hän korostaa, että maailman muut-tuessa palvelutarpeet muuttuvat. Kun palvelut ovat saatavilla mahdollisimman helposti, asiakkaiden on myös helpompi auttaa itseään.

– Monissa terveysongelmissa on kyse yksinkertaisista arjen valinnoista. Mo-net esimerkiksi nukkuvat liian vähän. Jo se lisää monia terveyshaittoja, kuten li-homista ja diabetesriskiä.

Sähköinen terveyskortti palkittiinEnsikuulemalta voi kuulostaa kaukaa haetulta, että kirjastossa tarjotaan lii-kuntavälineitä. Mutta kuinka ollakaan, kokeilusta tuli suuri hitti.

Ylivoimaisesti suosituimpia olivat kävelysauvat, noin 8 000 lainauskertaa. Myös hiihto- ja tennisvälineitä, lumiken-kiä, pesäpalloräpylöitä, mölkkypelejä, jumppakeppejä ja askelmittareita lainat-tiin paljon.

Myös Terveyspysäkki koettiin tär-keäksi hankkeeksi. Itäkeskuksessa on työskennellyt kolme terveydenhoitajaa, jotka ovat tarjonneet verenpaineen mit-tauksia, ravitsemusneuvontaa ja ter-veysvinkkejä. Monille korkean riskin po-tilaille on ehdotettu hakeutumista jatko-tutkimuksiin.

Terveyskortissa puolestaan kokeiltiin nettipohjaista terveystietojen kirjaamis-

tuloksetkannustavia

liikuntaansa: joillekin riitti pelkkä tieto liikunnan terveellisyydestä – toisilla oli kylläkin tietoa, mutta intoa puuttui.

Terveellinen kaupunginosa -ohjel-maan kuului monia hankkeita, jotka ovat olleet paikallisesti tärkeitä. Esimerkik-si Idealinko-projektissa tuettiin Roihu-vuoren kylätalohanketta informoimalla siitä eri tahoille: leikkipuisto Tuhkimon rakennus päätettiin purkaa kosteusvau-rioiden takia. Idealinko oli työkalu, jolla haluttiin kerätä kaikkia mahdollisia ta-poja edistää kaupunkilaisten terveyttä ja hyvinvointia. Siinä myös saatiin hyviä ideoita, miten kotihoidon työtä voidaan kehittää. Nyt valmistellaan hirsitalojen siirtämistä pääosin talkoovoimin Roihu-vuoreen.

Nuorista ja aikuisista koostuva Haloo Herttoniemi! -ryhmä lähti selvittämään syitä nuorten päihteiden käytölle ja et-sivät tapoja ehkäistä sitä. Myös Hertto-niemen peruspiirin lähiliikuntapaikko-jen käyttöä laajennettiin, koska lapset ja nuoret viettävät mielellään aikaa päivä-kotien ja koulujen pihoilla.

– Tässä tuli virastojen välillä pientä kitkaa siitä, kuka vastaa pihojen ja lii-kuntavälineiden kunnossapidosta ja tar-vittaessa korjaamisesta, kun poikkihal-linnollisesta toimintatavasta ei ole sovit-tu. Asiasta käydään keskustelua, ja var-masti toimiva malli löytyy, Ranta uskoo.

Harrasteharavassa keskityttiin miet-timään, miten kaikille koululaisille voi-taisiin taata vähintään yksi harrastus. Innostu! Innosta! -projektissa nuoria ja aikuisia kannustettiin ideoimaan lasten ja nuorten päihteettömyyden edistämis-tä sekä oman elinympäristön kehittä-mistä.

– Kotihoidossa haluttiin paran-taa tiedonkulkua. Viikkotiedote

voi tuntua pieneltä keksinnöl-tä, mutta sen koettiin auttavan työssä paljonkin, Ranta mainit-see. •

”Kun palvelut ovat saatavilla mahdollisimman helposti, asiakkaiden on myös helpompi auttaa itseään.”

26

työhyvinvointi


”Uhan tunneriittää ilmoituksentekemiseen.”

Uhka-tilanteitakaupungilla

Sosiaalivirasto > noin 12 000 työntekijää > uhka- ja väkivaltatilanneilmoituk-

sia vuonna 2010 noin 1 600 kpl

Terveyskeskus > noin 8 500 työntekijää> uhka- ja väkivaltatilanneilmoi-

tuksia vuonna 2010 noin 540 kpl

HKL > raitiovaununkuljettajia noin 400 ja

ratatyöntekijöitä noin 60> uhka- ja väkivaltatilanneilmoi-

tuksia vuonna 2010 noin 80 kpl

> Lisätietoja Helmestä > Henkilöstö > Työhyvinvointi ja työturvallisuus

Asiakkaan aiheuttama väkivalta tuli rikoslaissa viime vuoden alussa yleisen syyttäjän asiaksi, joten lievätkin pahoinpitelyt on

ilmoitettava esimiehelle ja edelleen poliisille. Myös sanallisesta uhkailusta on syytä kertoa, jotta työoloja voidaan kehittää. Tilanteen kokeminen uhkaavaksi on kuitenkin yksilöllistä.

Kaupungilla uhkaavia tilanteita kokevat usein esimerkiksi terveyskeskuksen ja sosiaaliviraston työntekijät sekä raitiovaununkuljettajat ja raitioteiden ylläpitohenkilökunta.

Usein rauhallinen puhe riittää– Kun hoidetaan sairaita henkilöitä, joiden elämä ei aina ole tasapainossa, solvaamista ja huutamista esiintyy. Pieni osa uhkailusta on tönimistä, huitomista tai lyömistä, terveyskeskuksen työsuojelupäällikkö Marja Paukkonen sanoo.

Käyttäytymisen taustalla on usein alkoholin tai muun päihteen käyttö. Osa asiakkaista on dementoituneita.

– Jotkut potilaista eivät itse haluaisi hoitoon. Heidät tuodaan paikalle sekavuustilassa, eivätkä he ymmärrä, että hoito on heidän parhaakseen. Usein asioiden halutaan myös sujuvan nopeammin tai toivotaan erilaisia lääkkeitä.

Suurin osa tilanteista voidaan hoitaa

ennakkovarautumisella ja rauhallisesti puhumalla. Paukkonen kertoo, että han kalimmissa tilanteissa otetaan kuitenkin vartiointi avuksi. Kriittisimmissä kohteissa kuten päivystyspoliklinikoilla vartija on aina paikalla.

– Käytössä on henkilökohtaisia hälyttimiä hankalan tilanteen varalle. Uhkatilanteen ei tarvitse olla päällä, jo uhka siitä riittää. Hälyttimen avulla voi kutsua muuta henkilökuntaa tai vartijan paikalle.

Terveyskeskuksen työntekijöille järjestetään asiakaskohtaamisista säännöllistä täydennyskoulutusta. Koulutuksissa varaudutaan turvallisuusuhkiin ja opitaan toimimaan tilanteissa sovituilla tavoilla.

Ilmoituskynnys uhkatilanteista on madaltunut.

– On hienoa, että saadaan myös läheltä piti tietoa, jonka avulla voidaan ennakoida hankalia tapauksia. Ennen ajateltiin, että uhkailun sietäminen kuuluu ammattiin. Nyt ajatellaan, että uhkailu

ei ole osa ammattia, vaan uhkailua pitää hallita, Paukkonen toteaa.

Tiedon mentävä esimiehille– Henkilöstömme saa osakseen silloin tällöin joko suullista uhkailua tai fyysistä väkivaltaa, kuten esineen heittämistä, lyömistä, kimppuun käymistä ja potkimista. Asiasta ilmoittamiselle on vieläkin melko korkea kynnys, vaikka jo uhan tunteesta pitäisi raportoida, sosiaaliviraston työsuojelupäällikkö Aila Hyvö-nen kertoo.

Uhka ja työväkivaltatilanteita esiintyy kaikilla vastuualueilla. Sitä kohtaavat niin vanhusten, lastensuojelun kuin kehitysvammaistenkin parissa työskentelevät. Myös päivähoidossa tilanteita esiintyy. Uhkailua voi tulla myös varsinaisten asiakkaiden omaisilta.

– Työturvallisuuslain perusteella työsuojelussa ei kuitenkaan oteta kantaa siihen, onko asiakas lapsi, dementoitunut vanhus, kehitysvammainen tai päihtynyt. Myös uhan tunne riittää ilmoituksen tekemiseen.

Asiakkaan epärealistiset odotukset palvelun suhteen on yksi uhkailuun johtava riskitekijä. Riskitilanteita voivat aiheuttaa myös asiakkaiden päihteiden ja lääkkeiden sekakäyttö ja se, että tilanteeseen ei ole puututtu aikaisemmin, vaikka asiakkaan epäasiallinen käyttäytyminen olisi jatkunut pitkäänkin.

UhkailUa ei tarvitse sietää

Kaupungin työntekijät joutuvat kokemaan työssään erilaisia uhka- ja väkivaltatilanteita. Mitään koettua uhkaa ei pitäisi mieltää työhön kuuluvana.

teksti STIINA HONKAMAA kuva ISTOcKpHOTO


Työterveyspsykologi David Parland

kannustaa työniloon ja yhteisöllisyyteen.

psykologi

– Kerran kävi niin, että taksi ei välittänyt liikenteenohjaajan stop-merkistä, vaan koukkasi työmaan ohi ja ajoi toisen työn-tekijän varpaiden yli. Hänellä oli onneksi turvajalkineet jalassa. Nykyään yöllä teh-täville isoille ratatyömaille tilataan koko ajaksi vartijat valvomaan työrauhaa, Leh-tinen sanoo.

Raitiovaununkuljettajien uhkailu ta-pahtuu usein lipunmyyntitilanteessa, kun erilaiset liput ja niiden hinnat voivat aiheuttaa närää. Uhkaava tilanne voi syn-tyä myös, jos asiakas ei ole ehtinyt raitio-vaunun kyytiin ja juoksee seuraavalle py-säkille.

Lehtinen kertoo, että kuljettajakoulu-tuksessa painotetaan sitä, että kuljettaja ei saisi provosoitua. Tilannetta pitää yrit-tää rauhoittaa, sillä konfliktitilanteiden

Hyvösen mukaan riskitekijöitä uhkatilan-teen syntymiselle voivat olla myös työn-tekijöiden erilaiset työkäytännöt ja yh-teisten toimintamallien noudattamat-tomuus, työntekijöiden vaihtuvuus tai työntekijöiden puutteellinen perehdytys ja koulutus.

– On tärkeää pysyä asiakastilanteessa rauhallisena. Jos tilanne karkaa käsistä, on syytä poistua. Jos tiedossa on hankalia asiakkaita, on turvallisempaa mennä esi-merkiksi kotikäynnille toisen työntekijän kanssa, Hyvönen toteaa.

Myös sosiaalivirasto kouluttaa henki-lökuntaa tilanteisiin hankalien asiakkai-den varalta. Koulutusta on järjestetty lä-hinnä vastuualueiden aloitteesta tarpeen mukaan. Tarjolla on ollut esimerkiksi pu-hejudoa. On myös tärkeää tarkistaa, että

käytössä olevat hälytyslaitteet toimivat ja että ne ovat tarkoituksenmukaisia ja miet-tiä, vaativatko toimintatavat korjausta.

– Esimiesten mahdollisuus seurata uhka- ja työväkivaltatilanteita helpottuu Työsuojelupakin käyttöönoton myötä, koska ilmoitus tapahtumista menee esi-miehelle välittömästi.

Kaikki tilanteet kirjattava – Raitiovaununkuljettajat kohtaavat usein sanallista uhkailua. Jonkin verran esiin-tyy myös fyysistä, kuten sylkemistä. Fyy-sistä väkivaltaa syntyy herkemmin silloin, jos kuljettaja poistuu ohjaamosta, HKL:n työsuojeluvaltuutettu Merja Lehtinen kertoo.

Suurin osa uhkailijoista on jonkin päih-teen vaikutuksen alaisena, mutta myös siististi pukeutunut asialliselta vaikuttava henkilö voi olla aggressiivinen.

Myös raitioliikenteen huoltohenkilö-kunta kohtaa usein sanallista uhkailua ja haistattelua. Ratojen kunnossapitoa teh-dään hiljaisen liikenteen aikana, ja yöllä liikkuu usein päihtyneitä ohikulkijoita. Joskus myös henkilöautoilijat suivaantu-vat, eivätkä välitä liikenteen ohjauksesta.

jatko riippuu paljon siitä, miten kuljettaja reagoi. Joskus tilanne rauhoittuu, joskus asiakas ei ota vastaan mitään vastausta.

Välillä tilanteet äityvät kriittisiksi. Jos raitiovaunussa on riehuva häirikkö, ja toi-nen matkustaja pyytää kuljettajaa pois-tamaan tämän, on nopeasti päätettävä poistaako häirikön itse vai odotetaanko vartijan tai poliisin tuloa. Yleisempi tilan-ne on sammuneen matkustajan herättä-minen ja vaunusta poistaminen, mikä tuo myös väkivallan uhan.

– Ohjeistus on, että kuljettajan ei pi-täisi lähteä ohjaamosta ja mennä poista-maan henkilöä, vaan sovitaan pysäkki, jolta vartija tulee paikalle.

Raitioliikenteen haasteena on, että uhkailija on anonyymi ja jää usein tavoit-tamatta. Pienemmät tapaukset tulkitaan usein niin vähäisiksi, että ilmoituksen te-keminen tuntuu turhalta. Lehtinen kui-tenkin painottaa, että vaikka monet ti-lanteet tuntuvat kuljettajista arkipäiväi-siltä, käytössä olevaan Työsuojelupakkiin on tärkeää kirjata myös läheltä piti -tilan-teet. •> Työsuojelupakki löytyy Helmen Sovelluksista

Peilikuvia työelämäämme Mikä Saa SinuT innoSTuMaan työssäsi? Tunnetko kuuluvasi poruk-kaan? Näin uuden työvuoden alkutaipaleella on mukava puhua työn ilosta ja yhteisöllisyydestä.

Tutkija Jari Hakanen Työterveyslaitokselta on toiminut kaivattuna jäänsärkijänä suomalaisen työelämän tutkimukseen työn imu- ja posi-tiivisen psykologian käsitteiden avulla. Tämä on voimavara- ja ilokeskei-nen ote verrattuna usein harmaaseen graniittiin veistettyyn ongelma- ja velvollisuuskeskeiseen työhyvinvointikeskusteluumme. Yllä olevat tes-tikysymykset ovat hänen uudesta julkaisustaan Työn imu (Työterveys-laitos 2011). Suosittelen lämpimästi sen lukemista.

On varsin hyödyllistä aina välillä ottaa näköalaa omaan työpaikkaan-sa ja yhteisöönsä ja peilata ulkopuolisia kokemuksia. Yhteisöllisyyden kulttuuri ja välineet vaihtelevat maiden, toimialojen ja työpaikkojen vä-lillä.

MiTä TaPaHTuu Työn iMulle ja innostukselle, jos kaikki ympärillä va-littavat? Työn ilo ei ole ikään kuin sallittua. Jatkuva asiaton marina lisää puuttuvaa yhteenkuuluvuuden tunnetta – yhteistä kuviteltua vihollista vastaan.

Toisaalta muualta kumpuava hyvä yhteisöllisyys on omiaan ehkäise-mään näitä asetelmia ja luo valtavasti energiaa työhön paneutumisel-le ja innostukselle. Se harvoin syntyy ja säilyy itsekseen vaan on ennen kaikkea tulosta riittävästä, hyvästä ja palvelevasta johtajuudesta sekä henkilökohtaisesta vastuunotosta.

Jokainen voi valita, millä asenteella tulee töihin, jokaisella on vapaus muistaa myös työn hyviä puolia. Poikkeuksena on vakava työuupumus tai masennus, jolloin tämä on vaikeaa.

GlobaliSaaTion TuoMa TeHoSTaMinen muuttaa työtä itsenäisem-mäksi mutta myös yksinäisemmäksi, kun yhteisöllisyyden perusraken-teet murenevat. Tämä kaventaa työn ilon ja innostuksen mahdollisuuk-sia, koska inhimillinen liittymisen perustarve jää tyydyttämättä. Mitä esi-miehen pitäisi tehdä? Hakanen suosittelee työn imua lisäävien edelly-tysten kehittämistä työpaikalla: muun muassa työn hallinnan keinoja, vaikutusmahdollisuuksia, itsenäisyyttä sekä määrällisen ja laadullisen negatiivisen kuormituksen vähentämistä. Ytimessä on johtamisen nä-keminen läsnäolevana palvelutehtävänä. Vaikka reunaehdot kovenevat koko ajan, kullakin työpaikalla on periaatteessa liikkumavaraa näissä asioissa linjajohdon tuella.

Jokainen TyönTekiJä anSaiTSee arvostusta ja tulla nähdyksi sekä ih-misenä että ennen kaikkea työntekijänä erityisesti esimiehen taholta. Hyvä työsuoritus, jota ei uskalla jakaa tai josta ei saa palautetta tuskin luo työn imua ja iloa. Lisää ”rispektiä”, kannustusta ja hyviä käytösta-poja työpaikalla, niin työn ilot ja surut uskalletaan jakaa arkailematta ja hyvin vointi kohenee.

teksti Katja Pesonen kuvat tommi tuomi

28

liikkeellä


Yhteishenkeä

KOKATENKun työpaikoilla vietetään suurin osa ajasta katsellen tietokoneen näyttöä, uudet niksit ovat tarpeen tuomaan työntekijöitä yhteen. Arbislaiset päättivät kokata toisilleen.

hanneksilla, kuten esimerkiksi avokadolla, pinaatil-la tai parsalla, hän valottaa.

Rasvan määrää kyllä lisätäään, mikä voi hirvit-tää jo ala-asteella opetetun ruokaympyrän noudat-tajia – ruokavalinnat jokainen kuitenkin tekee itse.

Parasta itse tehtynä Seinälle on kirjoitettu päivän menu: suppilovahve-rokeittoa ja mantelileipää, kalamureketta hollan-daise-kastikkeen ja parsakaalin kanssa, lasagnea ja vihreää salaattia, pekoniin käärittyjä kanafilei-tä chili- ja kukkakaalimuhennoksella ja jälkiruuak-si mutakakkua vispikerman ja vadelmien kera. On aika kääriä hihat ja iskeä kädet raaka-aineisiin.

Lasagnetiimi on valmiina. Yksi paistaa jauhe-lihaa, toinen siivuttaa kesäkurpitsan, joka korvaa pastalevyt. Työpöydän toisessa päässä kaksikko käärii kanafileitä pekoniin, laittaa ne vuokaan ja upottaa kermaan.

Hyvä työilmapiiri on yhtä kuin hyvä työpaikka. Ruotsinkielisen työväen-opiston Arbiksen henkilökunta eli arbislaiset huomasivat viettävänsä kaiken aikaa toimistoissaan tietoko-

neen äärellä ja papereiden kanssa, joten kollegoiden kuulumiset kävivät turhan etäisiksi. He keksivät ongelmaan tuoksuvan ratkaisun: yhdessä kokkaa-misen. Ja mikä olisikaan mielenkiintoisempi teema kuin kokeilla karppausruuan kikkoja.

Arbiksen kotitalouskeittiöön on kokoontunut parisenkymmentä päätä kuuntelemaan Arbiksessa ensiapukursseja vetävää terveydenhoitaja Patricia Hällforsia. Neljä vuotta karpanneena hän tietää, mistä puhuu.

– Toisin kuin väitetään, karppaaminen ei välttä-mättä lisää lihansyöntiä. Karppaaminen tarkoittaa yksinkertaisesti sitä, että jätetään pois hiilihydraat-teja eli jauhot, riisit ja perunat, ja ne korvataan vi-

n Annette Jannon

ja Tua Sederlöf.

n Pöytä on katettu, herkuttelu voi alkaa.

n Ann Sandqvist ja Marianne Jäntti-Sevon valmistavat jälkiruokaa.

teksti Katja Pesonen kuvat tommi tuomi


n Satu Laakso, Heidi Huovilainen ja Patricia Hällfors ovat mielissään yhteisestä kokkaushetkestä.

Suunnittelijaopettaja Heidi Huovilainen tekee sii-vooja Satu Laakson kanssa hollandaisekastiketta. Huovilainen katselee empivästi reseptissä mainittua 300 gramman voimäärää, mutta pläjäyttää sen sil-ti kattilaan.

– Meidän suvussamme on paljon sydän- ja veri-suonitauteja, ja itselläni on paino-ongelmia, joten tämä määrä kyllä hirvittää, Huovilainen miettii.

Huovilainen myöntää karppauksessa olevan yh-täläisyyksiä oman ruokavalionsa kanssa.

– Olen jo pitkään välttänyt perunaa ja pastaa, koska ne väsyttävät. Siksi olenkin miettinyt paljon

sitä, mitä karppaus oikein sisältää. On mielenkiintoista tehdä viimein karppaus-ruokaa itse ja nähdä, mitkä sen periaat-teet ovat. Muutenkin lisäaineita kannat-taa välttää, ja tehdä ruoka mahdollisim-man pitkälti itse.

Laakso on samaa mieltä.– Yksin asuessa ei jaksa kokkailla suu-

ria aterioita, mutta usein teen kasviskeit-toja illan päätteeksi omilla resepteillä, hän kertoo.

Hollandaise porisee, ja naiset maista-vat sitä.

– Tämä taisi nyt mennä pilalle, Huo-vilainen pyörittelee silmiään hymynkare huulilla.

Lopulta molemmat repeävät nauruun.– Tämä maistuu pelkästään alkoholil-

le. Laitoimme liikaa valkoviiniä.

Herkuttelun aika Toimistosihteeri ja meditaatiokurssien vetäjä Jan Rundt mittaa kermaa suppilovahverokeittoon. Kok-kauskaveri, ruotsin ja ranskan kielen opettaja An-nette Jansson kaataa kattilaan tomaattipyreetä, jossa sienet, lihaliemi ja sinihomejuusto jo hautuvat.

Jansson on mielissään kokkauskokoontumisesta.– Syksy on kiireistä aikaa, jolloin kaikki ovat jat-

kuvasti menossa. On hyvä välillä hiljentyä yhteen myös työpaikalla. Tulin Arbikseen syksyllä, jo-

ten itselleni tällainen tapa tutustua työkave-reihin on erityisen arvokasta. Yleensä kaik-ki istumme työpöytien ääressä, mutta tääl-lä meistä paljastuu erilaisia piirteitä työmi-nän lisäksi, Jansson pohtii.

Kaiken päälle saa uusia ideoita.Myös Huovilaisen ja Laakson mieles-

tä yhdessä tekeminen tuo erilaista väriä yhteishenkeen kuin perinteiset tyhy- ja virkistyspäivät. Toiselle kokkaamisessa on aina jotain erityistä ja läheistä.

Keskustelut kiitävät keittiössä, ja monen eri ruuan tuoksu laittaa pään pyörälle. Pöytä on katettu, viimein saa nauttia uurastuksen tuloksia ja siemais-

ta lasillisen valkoviiniä.– Tämä on hyvää, vaikkakin vähän voi-

makasta. Tulikohan suolaa liikaa, pohtii Rundt hänen ja Janssonin tekemästä suppilovahverokei-tosta.

– Pidän paljon tästä lasagnesta. On erikoista kor-vata pasta kesäkurpitsalla. Tätä voisi tehdä kotona-kin, toteaa Arbiksen rehtori Gunborg Gayer.

Sitten voikin nostaa maljan viihtyvyydelle ja yh-teistyölle. •

FräS köttet med lök och vitlök i en klick smör i en rym-lig stekpanna. Salta och peppra när det börjar vara steka. Tillsätt tomatpurén och slå på tomatkrosset. Vill du få en fylligare smak så smula i en buljongstärning. Låt puttra en stund. Rör ihop grädde och ost. Skölj och skiva zuc-chinin på längden med en osthyvel. Börja med ett lager köttfärssås i en ugnsform och lägg sedan zucchiniskivor och lite ostklickar på. Igen köttsås och zucchini tills altt är i formen. Toppa med ostsåsen. Kör i 200 graders ugn i en halv timme och låt lasagnen stanne lite innan du serverar den t.ex. med grön sallad. Mums!

Lasagne utan pasta a la Patricia Hällfors• 500 g malet kött• 1–2 gula lökar• 2 vitlöksklyftor• salt och peppar• 1 burk tomatpuré• 1 burk (eko)tomatkross• 1 köttbuljongstärning• 1 zucchini• ca 250 g riven, smakrik ost• 2 dl grädde

n Jan rundt tekee suppilovahvero-keittoa.

n Gunborg Gayer ja Anna Långstedt-Jungar sekoittavat kastiketta.

rekrytointi

<

näyt

tely

n OpetusvirastOn OppisOpimustOimistO järjestää oppisopimuskoulutuksena:> taloushallinnon erikoisammattitutkintoKoulutus on tarkoitettu talous- tai henkilöstöhallinnon esimies-, asiantuntija- tai projektitehtävissä toimiville. Koulutus alkaa 17.2. > Liiketalouden perustutkinto, merkonomiKoulutus on tarkoitettu toimistotehtävissä toimiville. Koulutus alkaa 14.3. > taloushallinnon ammattitutkintoKoulutus on tarkoitettu taloushallinnon tehtäviä hoitaville. Koulutus alkaa 13.3. > Lisätietoja: merkonomin koulutus: tuula nisonen, puh. 310 86772, [email protected] tai virpi Heinonen, puh. 310 86871 [email protected], taloushallinnon koulutus: Tuula Nisonen, puh. 310 86772, [email protected] tai tuula Kajaste, puh. 310 86695 [email protected].> Yhteystiedot: [email protected], oppisopimus.hel.fi

Ravintolapäivä Helsingin kulttuuriteko 2011n HeLsingin KuLttuuriteKO 2011 -palkinto on myön-netty Ravintolapäivälle, joka on tuonut kaupunkiin jotain aivan uutta. Tunnustuksen saajan valitsi kaupunkilaisten lähettämien ehdotusten pohjalta kulttuuri- ja kirjasto-lautakunta.

Ravintolapäivä valikoitui 1693 ehdotuksen joukosta, ja se oli myös kaupunkilaisten suosikki 888 ehdotuksella.

15.2.2012–13.1.2013enemmän funkista, reino!n HeLsingin KaupunginmuseOn päärakennukseen Sofiankadulle raken-nettu näyttely johdattaa 1930–60-luvulla kuvattujen elokuvien visuaaliseen maailmaan. Näyttely nostaa esiin kotimaisten elokuvien tekijät, lavastajat ja tähtien glamourin luoneet pukusuunnittelijat.

Tiedon ja kauneuselämysten lisäksi näyttely tarjoaa nostalgiaretken menneeseen Helsinkiin. Valokuvien, esineiden ja pukujen ohella elävä kuva on monimuotoisesti esillä. Näyttelyä täydentää oheisohjelma kaiken-ikäisille. Museoon on vapaa pääsy. > kaupunginmuseo.fi

Kesätyöt haussan KaupunKi paLKKaa kesäksi noin

4 300 kesätyöntekijää ja kesäsijaista. Haku jatkuu pitkin kevättä.

osa kesätyöpaikoista on suunnattu erityisesti 16–17-vuotiaille.

näiden paikkojen haku on 12.–23.3. katso helsinkirekry.fi.

Helsinkirekryn kävijämäärä nousussa n HeLsinKireKrY.fi-sivuiLLa käy lähes 27 000 eri kävijää kuukausittain. Määrä on ollut tasaisessa nousussa. Helsinkirekryn voi löytää nyt myös Facebookista ja Twitteristä. Sivustoilla kerrotaan rekrytointitapahtumista ja tärkeimmistä työpaikkahauista.

Eläkkeelle jäävien neuvontapäivätn tänä tai ensi vuOnna kokoaikaiselle eläkkeelle jääville järjestetään keväällä neu-vontapäivät 16.2., 29.3. ja 24.5. Ne ovat keskenään samansisältöisiä. Päivän aikana kerro-taan eläkejärjestelmästä, eläkkeen hakemisesta, eläkkeelle siirtymiseen liittyvistä oh-jeista sekä kaupungin tarjoamasta harrastus- ja virkistystoiminnasta.

Ilmoittautumiset Oiva Akatemian koulutuskalenterin kautta http://10.231.129.70/ > Lisätiedot Helmen Henkilöstö-sivuilta: palvelussuhteen alkaminen ja päättymi-nen > eläkkeet

Suomen kieltä maahanmuuttajillen KaupungiLLa töissä oleville maahanmuuttajille on tarjolla suomen kielen kursse-ja. Opetus on käynnistynyt, mutta mukaan voi tulla myös kesken lukukauden. Kursseil-le ei tarvitse ilmoittautua erikseen, vaan opiskelun voi aloittaa menemällä kurssipaikal-le. Opetus on ilmaista. Suurin osa kursseista on räätälöity jonkun tietyn ammattialan tarpeisiin. Lisäksi on tarjolla yleisiä Ammatti- ja työelämän suomi -kursseja. > Lisätiedot Helmen Henkilöstö-sivuilta > rekrytointi > maahanmuuttajien suomen kielen koulutukset

Lajitutustuminen• Suunnistuskoulu (6 krt), 7.3.–24.4.Luento• Rentoa painonhallintaa – Patrik Borg,

henkilöstökeskuksen juhlasalissa (Ensi linja 1) 20.3. klo 16.30.

tapahtumia• Perinteinen sählyturnaus

Liikuntamyllyssä 5.5.• UKK-kävelytesti Brahen kentällä 8.5.• Petankkikisat

Kaisaniemen kentällä 11.5.• Naisten Kymppi 27.5.

(ilmoittautuminen 29.2. mennessä)

• Stadin Skaba -golfturnaus Lakistossa 13.6.

• Jukolan Viesti Hakunilan urheilupuistossa 15.–17.6.

> tarkemmat tiedot ja ilmoittautumisoh-jeet Helmestä (http://Helmi > Henkilöstö > Henkilöstöetuudet > Henkilöstöliikunta).Ohjattujen ryhmien vapaita paikkoja voi tiedustella henkilöstöliikuntakonsulteilta:pilvi Heinonen, [email protected], puh. 310 87822 tai eeva-Liisa rautiainen, [email protected], puh. 310 87821.

Henkilöstöliikunta

oppisopimuskoulutusta


iLmOitus

tauLutiedot palstalle

[email protected]

seuraavan kalenterin

aineistopäivä on

15. maaliskuuta.

eläkkeet

koulutus

kulttuuri

Roy Bäckström

31

Pek

ka S

auri

Ristikko nro 1/2012

Lähetä ristikon vastaussanat yhteystietojesi kera 15.3. mennessä osoitteella [email protected].

Kerro samalla mielipiteesi lehdestä!Vastanneiden kesken arvomme elokuvalippuja.Ristikon oikea vastaus löytyy 15.3. jälkeen netistä samasta osoitteesta lehden verkkojulkaisun kanssa, hel.fi/helsinginhenki.

Kaikkien vastanneiden kesken arvottiin leffalippuja, jotka menivät seuraaville: Anna-Maija Ollikainen, Matti Liukkonen, Sari Mannelin, Pirjo Salmela ja Merja Jacobsson.

Kiitos osallistumisesta!


kulttuuri


Jus

si P

aJu

ne n

GoGohelmi–maaliskuu 2012

10.1.–29.3.HuiPPugrafiikkaa esPanJastaManuel Estradan töitä Juggler’s Notebook – Spain meets Finland -näyttelyssä kulttuurikeskus Caisassa. > caisa.fi

25.1.–25.3. muotoiliJat ’12Virka Galleriassa vuoden 2012 kiinnostavinta muotoilua.> virka.fi

2.2.–11.3.stefan bremer: HelsinkiValokuvanäyttely on rakkaudentunnustus pääkaupungille. > stoa.fi

2.3.–29.4. Helsinki PHotograPHy biennaleHakasalmen huvilassa ja Sederholmin talossa esillä uutta valokuvataidetta teemana kaupunki ja urbaani.> kaupunginmuseo.fi

11.4.Helsingin Henki ilmestyyAiheina ovat muun muassa kirjaston uudet palvelut, tasa-arvo-suunnitelma, monikulttuurinen johtaminen, henkilöstökassan palvelut ja kaupungin tunnukset.

24.2.–29.5. lelun lumoTaidemuseon valtaa leikkikalujen suurnäyttely.> taidemuseo.fi

012012

{ uus

i duu

ni }

Minkä taakseen jättää, sen edestään löytää.””

Koukussa kaavoihin> kuka: Jukka Kauto> ammatti: kaupunginarkkitehti> töiHin: 1.12.2011> toimiPaikka: rakennusvirasto

Mitä kaupunginarkkitehti tekee? Päätehtävänäni on toimia rakennusviraston arkki-tehtuuriosaston osastopäällikkönä. Arkkitehtuuri-osastoon kuuluvat arkkitehtuuritoimisto, tekninen toimisto, yleissuunnittelutoimisto ja uutena katuja puisto-osastolta siirretty suunnittelutoimisto. Valmistelen ja esittelen kaavalausuntoja yleisten töiden lautakunnalle. Olen kaupunkikuvaneuvot-telutoimikunnan jäsen. Osallistun lisäksi koko vi-raston johtamiseen rakennusviraston johtoryh-män jäsenenä.Millainen on työyhteisösi ja ketkä ovat kollegasi?Arkkitehtuuriosasto koostuu noin 70:stä erittäin ammattitaitoisesta asiantuntijasta. Esimieheni on virastopäällikkö, ja kollegat ovat muiden osastojen osastopäälliköt sekä toimistopäälliköt.Kenen kanssa teet yhteistyötä kaupungin sisällä? Entä ulkoiset kumppanit?Tärkeimmät yhteistyökumppanit ovat tilakeskus, kaupunkisuunnitteluvirasto ja rakennusvalvonta-virasto. Ulkoisia yhteistyötahoja ovat rakennusalan keskeiset toimijat.Mitä asioita olet ensimmäisenä saanut eteesi?Ensimmäisenä eteen tuli vuoden alusta voimaan tullut uusi organisaatio.

Mihin asioihin haluaisit parannusta kaupunkisuunnittelussa?Helsinki kasvaa tulevaisuudessa aivan kantakau-pungin reuna-alueilla, mikä on mielenkiintoi-nen kehitys. Esillä on ollut Suomen mittakaavassa korkeita rakennuksia, kuten Pasilassa ja Kalasata-massa. Olemme peruuttamattomasti muuttamas-sa Helsingin silhuettia, mikä asettaa aivan uudet haasteet kaupunkisuunnittelun, arkkitehtuurin ja toteutuksen laadulle. Tämä edellyttää selkeiden laatutavoitteiden asettamista sekä kaikkien toimi-joiden oikea-aikaista ja hyvää yhteistyötä.Millainen on toimiva kaupunkirakenne?Mielestäni toimiva kaupunkirakenne on tasapai-noisesti pitkällä aikavälillä kehittynyt, mittakaaval-lisesti miellyttävä ja kohtuullisen tiivis. Kaupunki muodostuu mielenkiintoisista tilasarjoista, käve-lykaduista, aukioista ja puistoista, jotka houkutte-levat liikkumaan. Autoliikenne ei ole saanut liikaa valtaa ja on mahdollisuuksien mukaan sijoitettu maan alle. Kevyenliikenteen verkosto on kattava ja turvallinen. Julkinen liikenne on hyvin järjestetty – siitä täytyy pitää myös hyvää huolta, koska silloin ihmiset käyttävät sitä mielellään. Mitkä ovat suurimmat haasteesi työssäsi?Tärkein haaste on saada uusi organisaatio toimi-maan hyvin ja luoda hyvät yhteistyösuhteet sidos-ryhmien kanssa. Mikä on suosikkipaikkasi Helsingissä?Esplanadi.Missä asut ja miten kuljet töihin?Asun Tapiolassa. Olen kulkenut pääasiassa linja-autolla töihin. Yhteys toimii erinomaisesti.

kuv

a Ka

ri H

auta

la

Helsingin henki Photo Les Arts D

écoratifs /Jean Tholance

Documents

Helsingin henki 1/2012