Helsingin henki 2/2009

duunissa sivu 14

Helsingin 022009

sivu 26

Valokuva-kisan parhaat

Helsingin kaupungin henkilöstölehtihenki

Sujuvampi

talo

us

sivu 18

Helsinkilaajeniitään vapaalla

Pelastajatvalmiinalähtöön

arkisivu 12

Älyteknologia helpottaa Anneli Rostedtin hoitotyötä ja Elma Leinosen elämää.

02

365Stadi

{ pääkirjoitus }

JULKAISIJA Helsingin kaupungin henkilöstökeskus, PL 4500, 00099 Helsingin kaupunki PÄÄTOIMITTAJA Maija-Liisa Kasurinen, puh. (09) 310 37956, 050 514 8831, [email protected] TOIMITTAJA Katariina Käyhkö, puh. (09) 310 64988, 040 336 0807, [email protected] TOIMITUKSEN SIHTEERIT HENKILÖSTÖKESKUKSESSA Sanna Karp pelin, puh. (09) 310 37954, 050 517 9184, [email protected], Sari Ruusutie, puh. (09) 310 37955, 050 517 9213, [email protected] TOIMITUSNEUVOSTO Terttu Forsström pj, Kaj Lyytinen, Petteri Huurre,

Ari Tammi, Ritva Päiviö (JUKO), Reino Mäkelä (KTN), Kirsi-Leena Helle (JHL), Kaarina Salminen (Jyty), Irmeli Snellman (TNJ), Eeva Rinne (Tehy) TOIMITUS JA ULKOASU

Yhtyneet Kuvalehdet Oy, Kynämies, Köydenpunojankatu 2 a D, 00180 Helsinki, puh. (09) 1566 8510, www.kynamies.fi PAINOPAIKKA Sanomapaino Oy, Sa-no mala 2009 PAINOS 38 000 kpl 21. VUOSIKERTA ISSN 0787-7994 (painettu) ISSN 1797-6170 (verkkolehti)

Henkilöstön työhyvinvointia on vuodesta 2003 seurattu kyselyllä. Viime vuonna kyselyä uudis-tettiin, ja siihen vastattiin aiempaa aktiivisem-min. Työterveysjohtaja Tiina Pohjonen toteaa tässä numerossa, että ”työhyvinvointikysely an-

taa henkilöstölle mahdollisuuden tulla kuulluksi. Johdolle se on työväline, jolla asioihin voidaan puuttua.”

Kaupungin henkilöstön työhyvinvointi on viime vuoden tulosten mukaan monessa suhteessa parantunut. Esimiehet ottavat aiempaa herkemmin yhteyttä työterveyteen, jos ovat huolissaan työyhteisöstään tai yksittäisestä työntekijästään. Uupumisuhassa olevat työntekijät havaitaan varhemmin, ja sairauslomajaksot ovat lyhentyneet. Työjärjestelyillä voidaan tukea hyvin työn ja yksityiselämän yhteensovittamista.

Yli puolet vastaajista oli sitä mieltä, että joustoissa on onnis-tuttu jopa erinomaisesti. Useamman kuin joka toisen vastaa-jan mukaan työ kaupungilla tarjoaa hyvät mahdollisuudet am-matilliseen kehittymiseen. Työpaikoilla suvaitaan myös entistä paremmin erilaisuutta. Työyhteisötaidot ovat lisääntyneet, ja ihmisillä on hyvät mahdollisuudet vaikuttaa omaan työhönsä.

Hienoja tuloksia, joista ei voi olla kuin hyvillään. Myönteisten tulosten rinnalla myös työhyvinvointiin liitty-

vät vaatimukset ovat kasvaneet. Esimerkiksi esimiestyötä ar-vioidaan nykyään kriittisemmin. Tulos- ja kehityskeskusteluja kyllä käydään, mutta entistä useampi on tyytymätön keskus-telujen sisältöön.

Esimiesten rooli on korostunut, koska työ on jatkuvassa muutoksessa: asiakasvaatimukset ovat kasvaneet ja työproses-sit ja työvoiman rakenteet muuttuneet. Tämä liittyy Tiina Poh-josen mukaan myös siihen, että kaupungilla on toteutettu iso-ja organisaatio- ja johtamisjärjestelmien muutoksia.

Työhyvinvoinnista huolehtiminen korostuu jatkossa, kun eläköityminen lähivuosina lisääntyy. Jos tulevaisuu-dessa työurat pitenevät, ikääntyvälle henkilöstölle tu-lee järjestelmällisesti tarjota hyvinvointia ja jaksamista tukevia työaikajärjestelyjä ja joustoja sekä räätälöidä osaamisen ja taitojen päivittämismahdollisuuksia. Li-sääntyvä monimuotoisuus luo osaltaan uusia haas-teita esimiestyölle ja työyhteisöille.

Hyvinvointia on aina varaa parantaa. Lue sivulta 22, millaisia suunnitelmia työpai-kan ilmapiirin parantamiseksi terveys-keskuksen kuljetusyksikkö teki ja mi-ten se onnistui.

Maissi Kasurinen

terveyskeskuksen kehittämisjohtaja Riitta SimoilaKirjoittaja miettii, miten turvata terveellinen elinympäristö.

Palaute ja juttuvinkit: [email protected]

Huolehditaan työhyvinvoinnista

ONKO HELSINKI 10–20 VUODEN kuluttua terveellinen ympäristö elää ja asua? Ovat-ko helsinkiläisten terveys- ja hyvinvointi erot kaventuneet? Vastauksia näihin kysymyksiin saamme vasta vuosikymmenten kuluttua, mutta terveyteen vaikuttavia päätöksiä teh-dään kaupungin eri lautakunnissa juuri nyt. Nyt tehtyjen päätösten pohjalta helsinkiläis-ten hyvinvoinnin ja terveyden edellytykset joko vahvistuvat tai heikentyvät.

Terveysvaikutusten arviointi on ensi as-keleitaan ottava uusi toimintatapa sekä Hel-singin kaupungin että monen muun Suomen kunnan päätöksenteossa. Ennakkoarviointi on tulevaisuuden tietoista ja läpinäkyvää ra-kentamista. Se pohjautuu näkemykseen, jon-ka mukaan terveyden edistäminen on kun-

nan kaikkien hallintokuntien vastuulla ja kaupunkitasolla strategisesti tärkeä asia.

TERVEYSVAIKUTUSTEN NOPEA en-nakkoarviointi on menetelmä, jonka avulla tarkastellaan asian eri ratkaisu-vaihtoehtojen hyviä ja huonoja puolia – lopullinen päätösesitys tehdään tämän

tarkastelun pohjalta. Avaintoimijoita ovat lau-takuntapäätösten valmistelijat.

Terveyskeskuksessa on kehitetty ennak-koarviointia helpottava apuväline, joka löytyy osoitteesta www.hel.fi/terveyskeskus koh-dasta Päätöksenteko >Terveysvaikutusten ar-viointi >TVA ohje hallintokuntien käyttöön. Esittelijöille ja valmistelijoille on järjestet-ty viime syksystä alkaen koulutustilaisuuksia, joissa on opeteltu menetelmän käyttöä. Asia on uusi myös terveyskeskuksen henkilökun-nalle. Otamme menetelmän käyttöön tänä keväänä.

Alkon myymälän sijoitus, koululaisten il-tapäivätoiminta, katujen hiekoitus, puisto-jen kunnostus, vanhusten virkistystoiminta, kenkien nastoitus, lenkkipolkujen valaistus ja kaupunkikanit ovat esimerkkejä asioista, jois-sa tarvitaan terveysvaikutusten arviointia.

KOULUTUSTILAISUUKSISSA ON kysytty, mi-ten terveysvaikutuksia pystyy arvioimaan, jos ei ole terveydenhuollon koulutusta. Terveys-keskuksessa on puolestaan keskusteltu, voi-ko vaikutuksia arvioida, ellei niistä ole tieteel-listä näyttöä. Nopea terveysvaikutusten arvi-ointi ei ole lääketiedettä eikä terveystieteitä, vaan valmistelijan omaa maalaisjärjen käyttöä valmisteltavana olevasta oman asiantuntija-alueensa asiasta.

Olennaista on tunnistaa terveysvaikutuk-sia ennakolta. Terveysvaikutusten nopea en-nakkoarviointi ei vaadi lisävoimavaroja, vaan sen käyttöönotto on ensisijaisesti asenne-kysymys. Se parantaa valmistelun läpinäky-vyyttä ja auttaa parhaan ratkaisun valinnassa. Taloudelliset realiteetit on kuitenkin otettava aina huomioon vaihtoehtojen valinnassa. •

Terveys-vaikutukset arvioinnin alle

Helsingin henki | huhtikuu 2009

kuva PERTTI NISO

NEN

sisältö10 KAFFELLASari Kuutamo ja Miia Pasuri keskustelevat, mitä kaikkia etuja työsuhde kaupungilla tuo mukanaan.

12 PROJEKTIKustaankartanossa käytetään älykästä tekniikkaa vanhusten ja hoitajien hyvinvoinnin edistämiseksi.

14 DUUNISSAPelastuslaitoksen taitava ensiapuhenkilöstö on aina valmiina auttamaan.

16 AMMATTIKirjastoautonhoitaja ilahduttaa lapsia Snadissa.

17 YMPÄRISTÖLiikelahjat ovat nyt rohkeasti vastuullisia.

18 TALOUSÖstersundom muuttuu maaseudusta kaupungin-osaksi. Edessä on vuosien suunnittelu-urakka.

25 TYÖKALUTOffi ce 2007 tuo uudet työkalut käyttöön.

26 VAPAALLAValokuvakilpailu Helsinki – rakkauden kapunki poiki tasokkaan sadon. Esittelemme voittajat.

PALSTAT

04 Helsinki 180˚05 Kalenteri30 Ilmoitustaulu32 Uusi duuni

TEEMAUrapolkuhanke antaamaahanmuuttajille uusia mahdollisuuksia kouluttautua. Ene Härk valmistuu lähihoitajaksi.

28KULTTUURIDisneyn hahmot lumoavat kevään ajan Taidemuseo Tennispalatsissa.

kuva MARKKU

ALÉN

03

{ huhtikuu 2009 }

touk

okuu

22TYÖHYVINVOINTI

Työilmapiiri parani kuljetusyksikössä koko

työyhteisön voimin.

20 PALVELU

Terveyskeskuksen laitoshuoltoyksikkö

tekee työtä sydämellä ja monimuotoisesti.

Ruusuja äideilleÄITIENPÄIVÄÄ VIETETÄÄN SUOMESSA vuosittain toukokuun toisena sunnuntaina. Päivä on myös virallinen liputuspäivä. Perinteeseen kuuluvat esimerkiksi äidille viety aamiainen vuo-teeseen tai itse tehty kortti. Äideille on myös kerätty valkovuokkoja.

HKL:n ruusuratikka ajaa taas tänä vuonna. Ruusuja on jaossa kahdessa raitiovaunussa, jotka kiertävät reittiä Töölön halli – Eläintarha – Alppila – Urheilu-talo – Hakaniemi – Kruu-nunhaka – Kauppatori – Aleksanterinkatu – Runeberginkatu – Töölön halli. Vaunut lähtevät Töölön hallilta klo 11 ja klo 11.30, ja ne ajavat noin puolen tunnin välein klo 15 asti tai niin kauan kuin ruusuja riittää. Kummassakin vaunussa on matkustajien iloksi tarjolla myös oheisohjelmaa. Tänä vuonna äidit saavat kuulla runonlausuntaa.

Ruusuvaunut tunnistaa linjakilvestä Ruusuratikka/Rosenvagn. Kyytiin pääsee maksutta kaikilta pysäkeiltä.

Äitienpäivää vietetään sunnuntaina 10. toukokuuta.

{ tiesitkö että... }

06


04 Helsingin henki | huhtikuu 2009

+

{ Hel

sink

i 180

° }

>Kaupungilla on henkilöstölle kolme kesäis-tä virkistyspaikkaa: Iso Iiluoto, Röykkä ja Kallioranta. Niiden haku on alkamassa. Tilojen käyttö on henkilöstölle ilmaista.

Hyväntuulinen kesäsaari Iso Iiluoto on Vuosaaren edustalla, Kallahden selällä. Sinne voi mennä per-heineen joko päiväretkelle tai useammaksi vuorokaudeksi. Lautta kulkee suoraan Hakaniemestä ja Laajasalosta.

Iiluodossa voi kalastaa, uida, löhöillä, saunoa, pelata, sou-della, grillata, savustaa ja ennen kaikkea nauttia merellisestä luonnosta. Lapsille on oma leikkimajakka ja sopiva uimaranta.

Isoa Iiluotoa ympäröivissä vesissä on runsaasti kalaa – vesil-lä saa kalastaa ongella ilman lupaa, mutta muuhun kalastami-seen tarvitaan lupa.

Varaa kesän mansikkapaikkasi pian! Lisätietoja varauskäy-tännöistä Heli-intrasta > Henkilöstö > Henkilöstöetuudet. •

Röykkä ja KalliorantaIson Iiluodon lisäksi ovat Röykkä ja Kallioranta. Röykässä on kaksi tilavaa puutaloa, Kipinä ja Letto-villa, jotka sijaitsevat Nurmijärvellä kirkasvetisen Sääksjärven eteläpäässä. Ympäristö on vehreää ja soveltuu lenkkeilyyn ja pyöräilyyn. Ranta on noin 200 metrin päässä, lähellä on golf-keskus. Kallioranta on kaupungin henkilöstökerhojen ja työyhteisöjen kokous- ja virkistyspaikka Vartiosaa-ressa lähellä Laajasaloa. Kalliorannassa voi saunoa, pelata tennistä, soudella ja nauttia luonnosta. Siellä voi myös järjestää pienimuotoisia kokouksia tai se-minaareja ja virkistyspäiviä.

Kesäkeitaat kutsuvat

teks

ti L

AU

RA

HE

IKK

INE

N k

uvat

MA

RI H

OH

TA

RI

Kuvassa oleva Iso Iiluoto on kesäinen virkistys-paikka. Muita ovat Röykkä ja Kallioranta.

qrtwtug kalenteri

05Helsingin henki | huhtikuu 2009

Työajan keskiansio nousi■ KAUPUNGIN HENKILÖSTÖMÄÄRÄ kasvoi hieman viime vuonna: vuoden lopussa kau-punki työllisti 38 915 henkilöä. Säännöllisen työajan keskiansio oli kahdeksan prosenttia suurempi kuin edellisenä vuonna. Tulospalk-kiojärjestelmän piirissä oli 18 739 työntekijää. Tiedot käyvät ilmi kaupungin viime vuoden henkilöstöraportista.

Vakinaisen henkilöstön keski-ikä oli 44,8 vuotta. Naisia henkilöstöstä oli 74,3 prosent-tia. Vanhuuseläkkeelle jäätiin keskimäärin 63,1-vuotiaina. Koulutuksen ja kehittämisen painopisteenä oli johtamis- ja esimiestyön osaamisen kehittäminen.

Viime vuonna tuli voimaan kaupungin uusi yhteistoimintasopimus. Yt-järjestelmän

toimivuutta ja sopimuksen toteutumis-ta kartoitettiin kyselyllä, jonka tulosten mukaan järjestelmä toimii pääperiaat-teiltaan hyvin. Työsuojeluparitoiminta on otettu hyvin vastaan, ja koulutukset on todettu toimiviksi.

Raportin johtopäätöksissä todetaan, että työvoiman saatavuuden heikentyes-sä on löydettävä uusia keinoja tuottavuu-den parantamiseen, jotta palvelujen tarjonta voidaan varmistaa. Työperusteisen maahan-muuton merkitys kasvaa, ja monimuotoisten työyhteisöjen määrä lisääntyy.

Työhyvinvoinnista huolehtiminen on jat-kossa entistä tärkeämpää. Sähköisten palve-lujen lisääntyminen edellyttää henkilöstön tietoteknisen osaamisen kehittämistä. Erin-omaisista työsuorituksista palkitsemista pitää yhä lisätä, ja tulospalkkiojärjestelmän käyttöä laajentaa. Henkilöstön välitöntä osallistumis-ta toimintaa suunniteltaessa ja muutoksia to-teutettaessa tulee edistää.

Lakanapyyhkeillä energiasäästökisan voittoon■ SUUTARILAN RYHMÄPERHEPÄIVÄKOTI Arttu voitti kaupungin henkilöstölle suunnatun energiasäästökilpailun ideasta kierrättää van-hat lakanat ja käyttää ne uudestaan käsipyyh-keinä. Naapurista lopetetun päiväkodin lakanat keksittiin leikata pieniksi paloiksi, joista om-meltiin lasten käsipyyhkeitä. Idealla Artun hen-kilöstö sai 4 000 euron palkinnon. Ehdotuksia kisaan tuli noin 50.

Lakanapyyhkeet ovat vähentäneet lasten sairastumisia, ja ohut kangas kuivuu hetkessä. Tuomaristo kiitti ideaa uudeksi ja viehättäväksi sekä kehui sen kasvatuksellista näkökulmaa.

Lisää työnantajaimua!■ JULKINEN SEKTORI TYÖNANTAJANA on lisännyt kiinnostavuuttaan. Tämä käy ilmi tuorees-ta tutkimuksesta.

Helsingin kaupunki ylsi tutkimuksessa sijalle 21, kun työssä käyviltä kysyttiin eri organisaa-tioiden houkuttelevuutta työnantajana. Opiskelijoiden keskuudessa Helsingin kaupunki taas on sijalla 27.

Julkisen sektorin suosion nousu perustuu hyviin työsuhde-etuihin, luotettavuuteen epävar-moina aikoinakin, voiton tavoittelemattomuuteen sekä haastaviin työtehtäviin.

Tutkimukseen vastasi yhteensä reilu tuhat opiskelijaa sekä muutamia vuosia työelämässä olleita henkilöitä ympäri Suomen. Talentumin tutkimus on tehty viime vuoden lopulla.

Vuosaaren satama sai taas palkintoja■ VUOSAAREN SATAMA ON saanut Vuoden 2009 Logistiikkahanke -tunnustuspalkinnon. Vuosittain jaettavan palkinnon myöntää Suomen Logistiikkafoorum. Satama on eräs viime vuo-sien merkittävimmistä satamahankkeista Euroopassa. Se on näyttö logistiikan merkityksestä ja mahdollisuuksista. Satama palvelee tehokkaasti koko maata ja vastaa kansainvälisiin tarpeisiin. Sataman ja sen liikenneyhteyksien vaikutuksia ympäristöön on arvioitu erityisen laajalti.

Merenkulun teemapalkinto myönnettiin satamajohtaja Heikki Nissiselle. Perusteluissa todettiin, että Nissinen on toiminnallaan parantanut merenkulun edellytyksiä ja tunnettuutta. Hänen johdollaan on noin parikymmentä vuotta kestänyt hanke valmistunut.

Helsinkirekry.fi uudistui■ KAUPUNGIN REKRYTOINTISIVUT on uudistettu. Sivuilta löytyy tietoa kaupungin työsuh-teesta, työsuhde-eduista ja erilaisista rekrytointi-, opiskelija- ja ammattitapahtumista, joissa kau-punki on mukana. Lisäksi sivuilla kerrotaan kaupungin Lasipalatsin rekrytointipisteestä helsinki-rekrystä. Tuttuun tapaan sivuilla on kaikki kaupungin avoimet työpaikat. > www.helsinkirekry.fi

Teknologia perusopetuksessa edistyksellistä■ HELSINGIN KAUPUNKI VOITTI Ciscon kansainvälisen Network Innovations -palkinnon työs-tä perusopetuksen kehittämiseksi edistyksellisen teknologian avulla. Palkinto myönnettiin kau-pungin Most Society Impacting Network -sarjassa Barcelonassa.

Kaupungin tietoliikenneverkko on lajissaan Suomen suurin ja Euroopan toiseksi suurin. Hel-singin koulujen kaikissa luokkahuoneissa on vuoden 2011 loppuun mennessä datavideoprojek-tori. Kaupungin koulut ovat myös HelNet-monipalveluverkossa, ja niillä on käytössä kuituverk-koyhteys. Helsinki oli kolmanneksi paras verkkopalvelujen tarjoaja YK:n järjestämässä maail-manlaajuisessa kilpailussa vuonna 2008.


teksti PETTERI HARJULA kuvat MILLA VON KONOV

Ene Härk muutti Virosta Suomeen neljä vuotta sitten. Hän valmistuu lähihoitajaksi Urapolku-koulutusohjelmasta vuonna 2011. Kaupunki kehittää

aktiivisesti uusia palveluja edistääkseen maahanmuuttajien työllisyyttä ja kotoutumista Suomeen. Tänä vuonna astutaan yksi askel eteenpäin.

>Suomeen muuttaminen ei Ene Här-kille ollut mikään kulttuurishok-ki. Härkin aviomies, virolainen hänkin, oli asunut täällä jo pidem-pään. Työpaikkaa vain ei ensin meinannut löytyä.

– Virossa olin toiminut hotelli- ja ravintola-alalla, mutta Suomessa kielitaitoni ei riittänyt siihen. En osannut tarpeeksi hyvin suomea, enkä englantia, Härk kertoo nyt sujuvalla suomen kielellä.

Syntyjään peräänantamattomana Härk ei luovuttanut vaan ryhtyi etsimään muita töitä, joissa saisi olla tekemi-sissä ihmisten kanssa. Lopulta hän löysi työvoimatoimiston kautta väliaikaisen harjoittelijapaikan Roihuvuoren vanhus-tenkeskuksesta. Härk oli vapaa-aikanaan hoitanut kahta vanhusta Virossa ja päätti kokeilla sitä ammattina.

– Uskoin pärjääväni niissä töissä, vaikka en kieltä niin hyvin osannutkaan, sillä olen luonteeltani aika sosiaalinen, Härk sanoo hymyillen.

Vanhuksilta oppii kieltäVanhustenkeskuksen henkilökunta oli ystävällistä ja kan-nustavaa. Pian työ vanhusten kanssa alkoi tuntua omalta, ja lopulta hän sai vakituisen työpaikan Kustaankartanon van-hustenkeskuksen dementiaosastolta, jossa hän yhä työs-kentelee.

– Vanhusten kanssa keskustellessa oppii kieltä ja muu-tenkin elämää. Ikääntyneemmillä ihmisillä on paljon elä-mänkokemusta ja mielenkiintoisia tarinoita, hän pohtii tun-nustaen, että monet Kustaankartanon asukkaista ovat tul-leet hänelle hyvin läheisiksi.

Viime keväänä Härk kuuli Urapolku-hankkeen tarjoa-masta koulutusmahdollisuudesta esimieheltään osaston-hoitaja Arja Stenbergiltä. >>

■ Lähihoitajakoulutuksessa on neljä erilaista työharjoittelujaksoa.

Yhden niistä Ene Härk teki Kivikon päiväkodissa ja oppi paljon uutta.

uralleUudelle

kuva Tuu

likki Ho

lopain

en


teksti Laura Heikkinen

n Annika Forsander toteaa, että maahan-muutto edistää kaupungin tasapainoista kehitystä. Nyt suunta on oikea.

Kaikille yhteinen kaupunkiRuNsAAt KAKsi vuottA toiminut henkilöstökeskuksen maa-hanmuutto-osasto tekee aktiivista työtä edistääkseen kaupungin ja kaupunkilaisten kokonaisetua maahanmuuttoon ja maahan-muuttajiin liittyvissä asioissa. Toiminnallaan se tukee virastojen työtä maahanmuuttoasioissa. Työn alla oleva maahanmuuton monimuotoisuutta ja yhteisöllisyyttä käsittelevä toimenpideoh-jelma antaa raamit tulevien vuosien työlle.

– Tämä maahanmuuttoa koskeva toimeenpano-ohjelma tukee kaupungin strategiaa vuosille 2009–2012. Se linjaa myös osaston toimintaa sekä tarkentaa ohjelman ja toimeenpanosuunnitelman, toteaa maahanmuuttoasioiden johtaja Annika Forsander.

HäN KeRtoo, että ohjelma on jaettu neljään asiakokonaisuu-teen. Yhtenä kohtana on kansainvälinen liikkuvuus ja vetovoimai-suus, jonka kärkenä on opiskelijoiden ja työntekijöiden houkut-teleminen muuttamaan ja jäämään Helsinkiin. Toisena keskity-tään tasapainoiseen kaupunkirakenteeseen ja asumiseen, jotta ehkäistään maahanmuuttajien keskittymistä tietyille asuinalueil-le. Forsander puhuu tasapainoisesta kaupungista ja yhteenkuu-luvuuden tunteen kasvattamisesta. kolmantena tulevat työhön ja osaamiseen liittyvät kysymykset. Työllisyys- ja laajemmin ko-toutumiskysymyksiin liittyy kiinteästi suomen kielen opetus, jota myös kaupunki jatkuvasti kehittää.

– kokonaisvastuu maahanmuuttajien työllisyydestä on valtiol-la, mutta me mietimme osaltamme, miten kehitämme kaupungin ja työhallinnon saumatonta yhteistyötä, hän vahvistaa.

NeljäNteNä KoKoNAisuuteNA on maahanmuuttajanuor-ten ja toisen sukupolven asemaan liittyvät kysymykset. Maahan-muuttajataustaisten lasten ja nuorten tasa-arvoisten mahdolli-suuksien edistämisessä ovat perheen hyvinvointi ja koulutus kes-keisessä roolissa. Mikäli maahanmuuttajavanhemmilla on työl-listymisvaikeuksia ja heikko kielitaito, on tärkeää ehkäistä se, että nämä ongelmat eivät periydy seuraavaan sukupolveen.

– kaiken kaikkiaan uskon, että olemme menossa oikeaan suuntaan, sillä riskit ja ongelmat on tunnistettu ja kaupungilla on vahva tahtotila ehkäistä ja korja-ta niitä.

– Maahanmuutto edistää kaupungin kehitystä, joten on tärkeä kohdella maahanmuut-tajia tasa-arvoisina kaupunkilai-sina. palveluiden kehittämisen näkökulmasta tämä vaatii meil-tä tiivistä yhteistyötä virastojen ja muiden tahojen kanssa. kau-punki satsaakin nyt voimakkaas-ti työyhteisöjen koulutukseen, Forsander kertoo.


Neuvova PolkuHELSINGIN, VANTAAN JA ESPOON omistama henkilöstövuokrausyritys Seure avasi helmikuun alussa Kampin palvelupisteessään Polku-neu-vontapalvelun kaupunkien ulkomaalaistaustai-sille työntekijöille sekä heidän rekrytoijilleen ja esimiehilleen. Palvelu antaa neuvoja niin työhön kuin muihinkin elämänalueisiin liittyvissä kysy-myksissä, joita erityisesti Suomeen muuttaneille saattaa tulla vastaan.

– Ideana on rakentaa Suomeen muuttaville työntekijöille polku suomalaiseen työelämään. Sen varrella voi olla esimerkiksi työlupiin liitty-viä kysymyksiä, mutta myös sellaiset arkiset asi-

at kuin pankkitilin avaaminen, verotus tai lasten päivähoidon järjestäminen saattavat olla haas-teellisia, palvelusta vastaava projektipäällikkö Eeva Oinonen Seuresta kertoo.

Idea palveluun on lähtöisin Helsingin maa-hanmuutto-osastolta. Se ei ole yllättävää, sillä Helsingillä on maahanmuuttajataustaisia työn-tekijöitä viisi prosenttia koko työvoimasta – eni-ten pääkaupunkiseudulla – ja heidän määräänsä on tarkoitus nostaa vähintään kahdeksaan pro-senttiin lähivuosina.

Polku-neuvontapalveluun on saatu rahoi-tustukea Euroopan Sosiaalirahastolta ja pääkau-punkiseudun kunnilta vuoden 2010 loppuun asti. Palvelun jatkosta tehdään päätös tämän vuoden lopussa. Neuvojana toimii Oinosen li-

Opiskelu avaa oviaURAPOLKU ON kaupungin maa-hanmuuttajataustaisille työntekijöil-le suunnattu koulutushanke, joka alkoi syksyllä 2008. Kyse on palkal-lisesta, pääosin oppisopimuspoh-jaisesta, koulutuksesta, joka kes-tää koulutettavien lähtötason ja toi-mialan mukaan puolestatoista kol-meen vuoteen ja tähtää tutkintoon.

Viime vuonna henkilöstökes-kus teki selvityksen kaupungin ul-komaalaistaustaisten työntekijöiden ura- ja koulutustoiveista, koulutus-taustasta sekä osaamisesta. Urapol-ku-hanke rakennettiin selvityksen pohjalta. Se oli samalla ensimmäi-nen kaupungin henkilöstrategiaan 2006–2008 kirjatuista toimenpi-teistä maahanmuuttajien urapolku-jen kehittämiseksi.

– Idea hankkeesta on ollut ole-massa kauemminkin – ainakin vuo-

desta 2001 lähtien. Tuolloin aloim-me suunnitelmallisesti kouluttaa maahanmuuttajia kaupungin palve-lukseen yhteistyössä työvoimahal-linnon ja terveyskeskuksen kanssa, osastopäällikkö Eija Hanni henki-löstökeskuksesta kertoo.

Ensimmäisillä kursseilla annet-tiin valmiuksia siivoustyöhön sekä opetusta suomen kielessä ja suo-malaisen työelämän tuntemukses-sa. Koko 2000-luvun ajan kaupun-gin palvelukseen on tullut paljon maahanmuuttajataustaisia työnte-kijöitä.

Urahankkeessa on mukana 26 kaupungin palveluksessa työskente-levää maahanmuuttajaa yhdeksäs-tä eri maasta. Koulutusaloina ovat työnjohto-, puhdistuspalvelu- ja ca-teringala sekä hoitoalalta lähihoita-jan ja sairaanhoitajan tehtävät.

– Hankkeen kautta saavutetta-vat tutkinnot avaavat ovia ja antavat jatkossa paremmat mahdollisuudet urakiertoon, Hanni jatkaa.

Halukkaita osallistujia urahank-keeseen oli helppo löytää, ja karsin-taakin jouduttiin tekemään. Osal-listujat valittiin hakumenettelyllä ja esimiestensä suositusten perus-teella.

– Kokemukset urapolkuhank-keesta ovat olleet erittäin positiivisia. Osallistujat ovat olleet motivoitunei-ta, mikä on näkynyt niin työssä kuin kursseillakin. Meidän kokemuksem-me mukaan maahanmuuttajat ovat yleensäkin erittäin tunnollisia ja työnantajalle uskollisia työntekijöitä, Hanni summaa.

Lähihoitajan tutkinto alkoi kiinnostaa, sillä hän oli jo lapsena haaveillut lääkä-rin ammatista.

– Vanhusten määrä lisääntyy koko ajan, ja monet heistä ovat yksin. Lähi-hoitajia tarvitaan lisää. Tutkinto antaa myös mahdollisuuden useisiin erilaisiin töihin hoitopuolella, Härk perustelee päätöstään lähteä opiskelemaan.

Opiskelu suomeksi haastavaaOpintojen ajaksi järjestyi virkavapaa hoitoapulaisen työstä. Koska Härkin eri-koistumisalueena lähihoitajaopinnois-sa on vanhustenhoito, hän pystyi teke-mään määräaikaista työsopimusta vas-taavan oppisopimuksen Kustaankarta-non kanssa. Osa harjoittelusta tapahtuu siis vanhassa työpaikassa.

Opinnot alkoivat syyskuussa. Vii-kon mittaiset lähikoulutusjaksot vuo-rottelevat neljä viikkoa kestävien har-joittelujaksojen kanssa.

Lähihoitajakoulutuksessa on neljä erilaista jaksoa. Ensimmäi-nen on juuri nyt päättymässä ole-va kasvun tukeminen ja kehitys, johon liittyvän työharjoittelun Härk teki päiväkoti Kivikossa. Toinen jakso on hoito ja huolen-pito, kolmas kuntoutus ja nel-jännessä kukin tulevista lähihoi-

tajista perehtyy omaan erikoistumisalu-eeseensa.

Osa Urapolku-koulutuksen opiskeli-joista saa erikseen kieliopetusta, mutta varsinainen opetus ja opiskeluun liitty-vät lukuisat ryhmätyöt ovat suomeksi. Aina se ei ole helppoa.

– Uutta opittavaa on paljon – asiat etenevät vauhdikkaasti. Joskus opetta-jat puhuvat niin nopeasti, ettei peräs-sä meinaa pysyä. Tauoilla käymmekin

U

rap

olk

u - h a n k e


säksi projektityöntekijä Mari Salo.– Samalla kun jaamme neuvoja ihmisille,

opimme millaista apua he oikein tarvitsevat. Sen perusteella palvelua kehitetään ja tästä ra-kennetaan toivottavasti pysyvä toimintamalli, Oinonen toteaa.

Polku-palvelusta löytyy lisätietoa Heli-int-ran etusivun Polku-palvelun linkistä tai osoit-teesta http://seure.fi/polku. Henkilökohtainen neuvontapalvelu on avoinna arkisin 8.30–16.

Suomi toisena kielenäPäivähoidoSSa on jo useiden vuosien ajan kehitetty maahanmuuttajataustaisten lasten suomen kielen opetusta. Syksyllä 2005 otet-

tiin käyttöön suomi toisena kielenä S2-suun-nitelma.

– Meillä on seitsemän S2 lastentarhanopet-tajaa, jotka kiertävät päiväkodeissa ohjaamas-sa henkilökuntaa sekä toimintaa lasten kanssa, kertoo päivähoidon kehittämiskonsultti nina onufriew sosiaalivirastosta.

– Suunnitelmallinen opetus arki- ja pien-ryhmätilanteissa edistää lapsen kielen kehitty-mistä. Maahanmuuttajataustaisten lasten sosi-aalinen liittyminen ryhmään helpottuu ja kou-luvalmiudet paranevat, Onufriew kertoo koke-muksista.

Vuoden 2009 aikana S2-lastentarhanopet-tajien määrä tuplaantuu. Ensi elokuussa heitä on jo 14.

Tule Mukaan! Mukaan-hanke on tarkoitettu monikult-tuurisille työyhteisöille sekä työyhteisöille, joi-den asiakaskunta on monikulttuurinen. Hank-keeseen voivat ilmoittautua myös työyhteisöt, jotka haluavat kehittää monikulttuurisuus-osaamistaan tulevaisuuden tarpeita ajatellen. Hankkeessa tarjotaan esimies- ja työyhteisö-valmennusta sekä työyhteisövalmentajan tu-kea työyhteisön kehittämistyöhön.

– Tässä osallistetaan koko työyhteisö maa-liskuuhun 2010 saakka. Hankkeen työmuotoi-na ovat esimies- ja työyhteisövalmennukset, opintopiiri sekä kehittämistehtävä, jonka jokai-nen työyhteisö määrittelee omista tarpeistaan

käsin, Oiva Akatemian työyhteisövalmentaja nina Suihkonen-Mensah toteaa.

Valmennustilaisuuksia järjestetään Helsin-gissä, Vantaalla ja Espoossa. Valmennuspäivät ovat osallistujille maksuttomia.

Ota yhteyttä Oiva Akatemiaan ja kysy lisää:> nina Suihkonen-Mensah, työyhteisövalmentaja, puh. (09) 310 79785, [email protected]> Riina Leino, projektipäällikkö, puh. (09) 310 64942, [email protected]> www.helsinginseutu.fi/Mukaan •

”Harjoittelu antaamahdollisuuden nähdäerilaisia työpaikkojaja työyhteisöjä.On hienoa, että voimuuttaa elämänsäsuuntaa keski-iässä.”

usein muiden opiskelijoiden kanssa tun-tien sisältöä läpi, Härk naurahtaa.

Venäjän kielestä hyötyäUsein työ- tai luentopäivän jälkeen Härk tapaa inkerinsuomalaisia opiskelukave-reitaan ryhmätöiden merkeissä. Yhdes-sä he käyvät läpi tehtävänannot, jakavat työt ja auttavat tarpeen mukaan toinen toisiaan. Hän osaa joukosta parhaiten suomen kielen ja toimii toisinaan tulkki-na ystävilleen.

– Suomeen tullessani ajattelin, etten tarvitse täällä Virossa nuorena oppimaa-ni venäjän kieltä, mutta yllättäen siitä

n ene härkin erikoistumis-alue on vanhustenhoito, mutta hän ei vielä tiedä, mitä tehdä valmistuttuaan. Lähihoitajakoulutukseen kuuluvan työharjoittelun hän teki kivikossa lasten parissa.

on ollut hyötyä, Härk pohtii.Hän on viihtynyt oppisopimuskoulu-

tuksessa hyvin, vaikka päivät välillä ve-nyvät melko pitkiksi. Erityisesti hän pi-tää harjoittelun antamasta mahdollisuu-desta nähdä erilaisia työpaikkoja ja uusia työympäristöjä.

Opiskelu pitää nuorena ja virkeänä!Lähihoitajan tutkintoon on vielä matkaa

kaksi vuotta, eikä Härk ole vielä päättä-nyt, mitä hän valmistuttuaan tekee. To-dennäköisin vaihtoehto on palaaminen vanhusten hoitotyöhön mutta ehkä vaih-teeksi kuntoutuspuolelle. Hän ei pidä mahdottomana opintojen jatkamista-kaan.

– Suomessa on ollut hienoa se, että vielä keski-iässä voi muuttaa suuntaa ja uudelleen päättää, mitä haluaa elämäs-sään tehdä. •

10

kaffella


Tunnetko

etusi?Tunnetko mahdollisuutesityössä kouluttautumiseen?

Tiesitkö, että voit saada alennusta joukkoliikenteestä?

Haetko lomanviettopaikkaa kesäksi? Nämä kaikki kuuluvat

työsuhde-etuihisi.

Kahvin voimakas tuoksu täyttää Cafe Engelin täpötäyden salin. Kiinteistöviraston henkilöstökonsultti Sari Kuutamo ojen-taa sokeriastiaa pöydän toisella puolella kahviaan sekoittaval-le lakimies Miia Pasurille. Pasuri on aloittanut kiinteistövi-raston kansliaosaston lakimiehenä tammikuun alussa. Aikai-sen aamukahvin aikana naisten on tarkoitus keskustella kau-

pungin työsuhde-eduista. Uutena työntekijänä Pasurilla on paljon kysyttävää.

>

n Sari Kuutamo kertoo uudelle tulokkaalle Miia Pasurille kaupungin työsuhde-eduista.

gallup

11

”Suomen suurimpanatyönantajana kaupunkitarjoaa ison talon edut,kuten mahdollisuudetkehittyä ja kouluttautuasekä edetä uralla.”

teksti MARIA HALAVA kuva TOMMI TUOMI

Mitä ovat työsuhde-edut?KAUPUNKI TARJOAA joustavan ja turvallisen työpaikan, kilpailu-kykyisen palkan, hyvän työilma-piirin ja kattavat työsuhde-edut. Työsuhde-etuja ovat: > mahdollisuus kouluttautumi-

seen työssä ja vapaa-aikana> työterveyshuolto> työsuhdeasunnot eri

puolilla kaupunkia> henkilöstökassan palvelut,

kuten asuntolaina ja kulutus-luotto hyvillä ehdoilla

> edullinen työpaikkaruokailu> alennus joukkoliikenteestä> alennuksia uimahallien

lipuista ja kausikorteista> alennuksia kaupungin

kulttuuritarjonnasta> alennuksia yksityisiltä yrityksiltä> henkilöstökerhojen laajat

harrastusmahdollisuudet> ohjattu henkilöstöliikunta> virkistys- ja lomapaikkapalvelut

> Lisätietoa työsuhde-eduista: Heli-intra > Henkilöstö-hallinnon käsikirja> Lisätietoja henkilöstöeduista: Heli-intra > Henkilöstö > Henkilöstöedut


Kuinka helppoa erilaisten etuisuuksien saaminen on kaupungilla? Kannustaako työnantaja etuisuuksien käyttöön?– Kannustaa. Kaupunki Suomen suurimpana työnantajana pystyy tarjoamaan paitsi mie-lekästä työtä ja haastavia työtehtäviä, myös ison talon edut, joita ovat muun muassa hy-vät mahdollisuudet kehittyä, kouluttautua ja edetä uralla. Itse olen siitä hyvä esimerkki, Kuutamo naurahtaa.

Kuutamo on reilun kahdenkymmenen kaupungilla työskentelemänsä vuoden aika-na ehtinyt työskennellä useassa virastossa ja useassa eri tehtävässä. Siirtyminen virasto-jen ja tehtävien välillä on ollut joustavaa.

– Kaupunki on joustanut hyvin esimerkik-si opintovapaiden ja vuorotteluvapaiden koh-dalla. Tosin näissä saattaa tulla vastaan mui-ta rajoitteita, esimerkiksi vuorotteluvapaalle lähtiessä tulee työntekijällä olla tietty määrä palvelusvuosia takana, Kuutamo jatkaa.

– Se tarkoittaa, ettei minulla siis ole vielä mahdollisuutta lähteä vuorotteluvapaalle ke-väällä, Pasuri vitsailee.

Työsuhteeseen kuuluvat joustot ja edut on esitelty kattavasti kaupungin Heli-intrassa. Kuinka tietoisia työntekijät ovat eduistaan? Monet eivät tiedä, että intrasta löytyy kaikki työsuhde-edut koottuina. Sieltä löytyy hen-kilöstöhallinnon käsikirja, joka on tarkoitet-tu sekä esimiehille että työntekijöille. Käsi-kirjaan on listattu tietoa muun muassa hen-kilöstökortista, erilaisista alennuksista sekä henkilöstökerhoista.

– Osan tiedoista olen jo löytänytkin, mut-ta en suinkaan kaikkea. Onko kiinteistöviras-tolla esimerkiksi omaa liikuntakerhoa?, Pasu-ri kysyy.

– Kiinteistövirastosta ei sellaista löydy, mutta toki voimme sellaisen järjestää. Kau-punki tukee vahvasti henkilöstön harrastus-toimintaa, Kuutamo kertoo.

Osa kaupungin työntekijöistä on siirtynyt työsuhdematkalipun käyttäjiksi. Kuka sen voi saada? Entä mitä muita matkustusjärjes-telyjä kaupunki tarjoaa? – Kaikilla vakituisilla ja määräaikaisilla työn-tekijöillä on mahdollisuus työsuhdematkalip-puetuun. Nettisivujen kautta haettavilla työ-matkaseteleillä saa lippuun kymmenen euron alennuksen kuukausittain, Kuutamo kertoo.

Kiinnostavatko kesän virkistyspaikat?KYSYIMME HENKILÖSTÖLTÄ, MITÄ MIELTÄ HE OVAT KAUPUNGIN TARJOAMISTA VIRKISTYSPAIKOISTA.

Pasuri tietää kokemuksesta, että seteleitä voi käyttää kuukaudessa vain yhden, ja lipun hintaankin on määritelty minimisumma. Se-teleihin liittyvät rajoitteet edellyttävät, että käyttäjä itse on tietoinen seteleihin liittyvis-tä ehdoista.

– Moni laskee nettisivuilla olevan laskurin avulla, onko työsuhdematkalippu veroedun puolesta kannattava vai ei, Pasuri jatkaa.

Entä kaupungin työterveyshuolto? Miten toi-mia esimerkiksi hammassäryn yllättäessä? Antaako työterveysasema tähän apua?– Kaupungilla on oma työterveysasema, jon-ka toimintaperiaatteet löytyvät niin ikään intrasta. Omalla työterveysasemalla käynti kuuluu työaikaan, Kuutamo kertoo.

Hammashuolto ei kuulu työterveyden-huollon piiriin. Tosin äkillisen hammassai-rauden sattuessa työntekijä voi käyttää työ-aikaa hoitotoimenpiteessä käymiseen, jos ti-lanne vaatii hoitoa saman päivän aikana, eikä hoitoa saada järjestettyä työajan ulkopuolel-la. Mutta muiden vaivojen kohdalla Kuutamo kehottaa menemään työterveysasemalle.

Kevään edetessä ihmiset miettivät lähestyviä kesälomia. Mistä tietää, kuinka paljon lomaa heillä on käytössä ja koska sen voi pitää? – Lomien kertyminen riippuu työntekijän taustasta: palvelusvuosien määrästä, mah-dollisesta osa-aikaisuudesta ja työhöntulon ajankohdasta. Sen vuoksi loma-asiat tulee katsoa jokaisen kanssa henkilökohtaisesti, Kuutamo sanoo.

Kaikille työntekijöille kertyy vuosilomaa jokaiselta työssäolokuukaudelta, ja loman pi-dosta sovitaan yhteisesti työantajan ja työn-tekijän kesken. Pääosa kertyneestä vuosilo-masta tulee pitää kesälomana, mutta osan voi säästää myöhempään ajankohtaan.

Pasuri haluaa tietää, voiko hän esimerkik-si saada täydet lomat tammikuulta, vaikka aloitti työt vasta kuun toisella viikolla?

– Voit saada, jos työpäivien määrä täyttyy täyden lomanmääräytymiskuukauden mu-kaan. Jos uudelle kokoaikaiselle tai määräai-kaiselle työntekijälle ei ehdi kertyä lomia en-nen kesää, hänellä on myös mahdollisuus ha-kea palkatonta virka- tai työvapaata, Kuuta-mo opastaa.

– Mutta tästäkin tulee sopia erikseen esi-miehen kanssa. Yleensä pyyntöihin on suh-tauduttu myönteisesti, Kuutamo jatkaa.

– Yksi etu on, että kaupungilla vuosilomat ovat keskimäärin pidempiä kuin muilla työn-antajlla, Kuutamo lisää.

Pasuri vaikuttaa tyytyväiseltä saamiinsa tietoihin. Hän toteaa olevansa nyt viisaampi kuin ennen juttutuokiota.

– Lisätietoja voi aina kysyä esimieheltä tai oman viraston henkilöstöosastolta. Työ-suhdeasiat ovat aika monisäikeisiä, Kuutamo neuvoo. •

■ JAANA HOLMlastenhoitaja, sosiaalivirasto– Olen käynyt ammattijärjestön kanssa päivän reissulla Isossa Iiluodossa. Menimme sinne veneellä Hakanie-mestä. Se oli todella positiivinen yllätys, paikka oli kau-

nis ja siellä oli monipuoliset harrastusmahdollisuudet. – Olisin kiinnostunut menemään Isoon Iiluotoon per-

heeni kanssa, jos vain saisin sieltä paikan. Olen yrittänyt kerran hakea sieltä vuoroa, mutta en onnistunut saamaan.

■ LAURI KAIJALAraitiovaununkuljettaja, HKL– Minusta on hienoa, että kaupunki tarjoaa tällaisia kesäpaikkoja. Harrastan veneilyä perheeni kanssa, ja

käymme kaupungin edustalla olevissa saarissa. Olem-me yöpyneet Kaunissaaressa, mutta siellä on välillä aika

rauhatonta. Siksi vain kaupungin työntekijöille tarkoitettu oma paikka kuulostaa ihanalta, vaikka päiväretkenä.

■ LIISA SORVOJAtaloushallinnon sihteeri, Talpa

– Olen käynyt kesän virkistyspaikoissa vain työporukal-la. Olimme liikkeellä veneellä Helsingin edustalla ja kä-vimme sekä Isossa Iiluodossa että Kaunissaaressa. Myös

Röykkä on tuttu tyhykuvioista. – Minusta on hienoa, että tällaisia mahdollisuuksia on

tarjolla ainakin niille, joilla ei ole mitään kesänviettopaik-kaa. Juuri nyt minulle ei näihin ole tarvetta.

■ TAPANI LINNALUOTOasiakaspalvelija, kaupunginkirjasto, Kallio– Olin tyhypäivänä Isossa Iiluodossa keväällä 2007. Mie-lenkiintoinen saari. Minusta nämä virkistyspaikat ovat

ideana erittäin mainio, vaikka itselläni näille ei ole tällä hetkellä käyttöä. Myös varaussysteemi on mielestäni hie-

man työläs. Muita työsuhde-etuja kyllä käytän.> Lue kesän virkistyspaikoista sivulta 4.

gallupKiinnostavatko

projekti

>Mistäs sinä taas siihen tul-la tupsahdit, kummastelee 86-vuotias Elma Leino-nen, kun hoitaja Anneli Rostedt tulee kuin tilauk- sesta talutusavuksi.

Kello käy kahta iltapäi-vällä. Kaksikon tie vie kohti päivähuonetta ja pian alkavia päi-vätansseja.

Telepatiaa ei Kustaankartanon vanhustenkeskuksessa Ou-lunkylässä harrasteta, vaikka sillekin olisi Suomen toiseksi suu-rimmassa vanhustenkeskuksessa varmasti käyttöä. Hoitotyön tukena on sen sijaan uutta teknologiaa, jonka hyödyntämiseen on haettu kolmen viime vuoden aikana uusia hyviä käytän-töjä.

Elman tapauksessa hoitajan hälytti paikalle ”taikamatto”. Vuoteen vierelle asetetun maton sähköiset anturit reagoi-vat heti, kun asukas astuu matolle. Häly-tyssignaali puolestaan kulkeutuu saman tien pieneen vastaanottimeen ja hoitaji-en tietoon.

Samalla periaatteella toimivat myös huoneisiin ja käytäville asennetut älylattiat, jotka tunnistavat normaalin kävelyn lisäk-si myös kaatumisen.

Molemmat ovat esimerkkejä Kustaankartanossa vuonna 2006 alkaneesta ja vuoden 2010 loppuun asti kestävästä Inno-Kusti-hankkeesta. Sen tavoitteena on kehittää vanhustenhuol-lon tueksi uusia toimintamalleja ja käytäntöjä, joita voidaan hyödyntää niin laitos- kuin kotihoidossakin.

Älymattojen ja -lattioiden lisäksi on kokeiltu muun muas-sa kotona asuvien tueksi suunniteltua interaktiivista tv:tä sekä muistisairaiden hoitotyöhön soveltuvaa monitoimisoitinta,

josta löytyy musiikkia, pelejä ja jumppatuokiota sekä nuoruus-muistoihin kuljettavaa musiikkia.

– Hoitotyön kehittämisen lähtökohtana ovat aina yksilön tarpeet ja voimavarat. Teknologia on lopulta vain renki, jolla voi helpottaa hoitohenkilökunnan työtä ja tarjota mahdolli-suus rikkoa perinteisiä rutiineja, tiivistää InnoKustin projekti-assistentti Camilla Lönnqvist.

Rutiinit rikkiKustaankartanon noin 600 asukkaan keski-ikä on selvästi 80 vuoden paremmalla puolella. Isossa yksikössä jo pelkät arkiru-tiinit vaativat usein tarkkaa aikataulutusta. Aamupalat, pesey-

tymiset, lounaat, jumppatuokiot ja ilta-toimet on hoidettava ajallaan, jotta lai-toksen arki ylipäätään pyörisi kitkatta.

Ja vaikka asukkaita kannustetaan ja rohkaistaan monin tavoin omatoimisuu-teen ja itsenäiseen liikkumiseen, tarvi-taan tämän tästä myös hoitajien auttavia käsiä ja valvovia silmäpareja.

Näihin rutiineihin pyritään tuomaan sekä uusilla että hyviksi havaituilla käy-tännöillä muutoksia. Kun kaikkea ei tar-

vitse tehdä yhtä aikaa, henkilökunnallekin jää paremmin aikaa varsinaiseen hoitotyöhön ja asiakkaiden hyväksi.

Niinpä Kustaankartanossa voi aamulla nukkua pitkään, sillä aamupalaa saa halutessaan vähän myöhemminkin. Turvamat-to tai älylattia kertoo, kun huoneessa on heräilty ja hoitajaa tar-vitaan avuksi.

Insinöörit kovillaKameravalvontaan verrattuna ”näkymättömän” tekniikan edut ovat selkeät. Asiakkaiden yksityisyys säilyy, eikä valvontaruu-dun seuraaminen toisaalta sido hoitohenkilökunnan työaikaa.


”Älykäs teknologiaparantaa vanhustenhyvinvointia ja tuokustannussäästöjä.”

teksti TIMO SORMUNEN kuvat TOMMI TUOMI

Älyteknologia auttaa hoitajia

Kustaankartanon vanhustenkeskuksessa jalka nousee ja hymy on herkässä. InnoKusti-hankkeessa älyteknologia auttaa kutomaan ohueksi käyneisiin elämänlankoihin aivan uusia säikeitä.

Anturiteknologia taipuu taikalattiaksiKuten työiKäisillä myös vanhuksilla liikun-ta kohentaa yleiskuntoa, parantaa ruokahalua ja lisää kaiken kaikkiaan yleistä vireyttä.

Kustaankartanossa asukkaiden omatoi-mista liikkumista turvaa älykäs ja huomaama-

ton hälytysjärjestelmä, joka on viime vuonna alkaneen Askelturva-projektin satoa. Sen yh-teistyökumppanina on Teknillinen korkea-koulu, joka on kehittänyt osastoille liikkeen tunnistavat lattiat.

Käytävien ja huoneiden muovimaton alle asennetuista anturikalvoista ja tietokoneen käyttöliittymästä koostuva Elsi-järjestelmä an-taa hoitajalle tekstiviestihälytyksen vuoteesta nousemisesta, kaatumisesta, huoneesta läh-temisestä tai sinne tulosta.

n ylilääkäri Harriet Finne-soveri toteaa, että valtaosa

vanhuksista käyttää laitteita ja apuvälineitä kitkattomasti.

n Fysioterapeutti Riitta Vesterinen vetää iitA-palvelun studiossa jumppaa. Jumppatuokiot ovat suosittuja.

edelläkävijänä InnoKusti

13

IITA opastaa kotona asuviaYksi innokustin osaprojekteista on interaktiivinen IITA-palvelu (Interaktiivisuu-desta Itsenäisyyttä ja Toimintakykyä Arkeen).

Sen kohderyhmänä ovat kuntoutusyksi-köstä takaisin kotihoitoon siirtyvät asiakkaat, joille on IITAn kautta tarjolla muun muassa fysioterapeutin vetämiä jumppahetkiä, sai-raanhoitajan, geriatrin, pastorin tai sosiaa-liohjaajan haastattelutuokioita sekä ryhmä-

keskusteluja muiden kotona asuvien ja IITA-palvelua käyttävien vanhusten kanssa.

Asiakkaan kotiin asennetaan helppokäyt-töinen videoneuvottelulaitteisto, johon kuu-luu kosketusnäyttö, pieni kamera ja keskus-yksikkö. Laitteen voi kytkeä myös normaaliin televisioon.

IITA-asiakkaat ovat saaneet palvelun käyt-töön puoleksi vuodeksi kerrallaan. Tähän mennessä sitä on kokeillut kymmenkunta kotona asuvaa vanhusta. Esimerkiksi jump-patuokiot ovat olleet varsin suosittuja.

IITAssa yhteistyökumppanina on ollut hyvin-vointi-tv:tä kehittänyt Videra Oy.

Sävelsirkku vie nuoruusmuistoihinVanhuksille sopiVan virikeohjelman löytäminen on vuosi vuodelta vaikeampaa, olipa kyse sitten televisiosta tai radiosta.

Rokin renkutuksen tai meluisten tv-vi-sailujen sijaan Kustaankartanossa voi kuun-

nella Sävelsirkkua, jonka uumenista löytyy muun muassa sotavuosien iskelmiä, kuun-nelmia, tietokilpailuja, hengellistä ohjelmaa sekä uutisia.

Audio Ridersin kehittämä helppokäyttöi-nen ”viihdekeskus” on yksi hoitajien työvä-lineistä, jonka ääreen kokoonnutaan lähes päivittäin viettämään yhteistä aikaa. Sävel-sirkku on osa jo päättynyttä InnoÄäni-pro-jektia. Yhteiset musiikki- ja visailutuokiot ovat kuitenkin jääneet osaksi osaston perus-ohjelmaa. •


Vapautuvan hetken voi käyttää vaikkapa rauhalliseen juttutuokioon kahden kes-ken asiakkaan kanssa.

– Vanhusten yksilöllisyyttä on aina kunnioitettava. Harva meistä pitää siitä, että joku käy vartin välein kurkkimassa ovelta, Lönnqvist huomauttaa.

Matkan varrella ovat saaneet oppia sekä tuotteita kehittäneet yritykset että hoitohenkilöstö. Monille arkisille sovel-luksille onkin löytynyt pienellä viilauk-sella aivan uutta käyttöä. Samalla on val-jennut, ettei valmista synny pelkästään näyttöpäätteellä, vaan tuotekehitystä on tehtävä myös paikan päällä laitoksissa.

Kotona pärjää kauemminInnoKustin etenemistä ja sen tuloksia seurataan kiinnostuneena paitsi Helsin-gin muissa vanhustenhuoltoyksiköissä myös muualla Suomessa, onhan väestön ikääntyminen lähivuosien iso haaste kai-kissa kunnissa.

Ylilääkäri Harriet Finne-Soveri vakuuttaakin, että viimeiselle kolman-

n Vuoteen vierellä on ”taikamatto”, jolle elman astuessa hälytys kulkeutuu hoitajien vastaanottimeen.

n hoitaja anneli rostedt sulkee elma leinosen television ja

houkuttelee hänet päivätansseihin.

n Fysioterapeutti jimmy keränen ohjaa elmaa kuntopyöräilyyn.

liikunta pitää nivelet notkeina ja mielen virkeänä.

nekselleen kääntyvä innovaatioprojekti tuottaa pidemmällä tähtäimellä siihen sijoitetut noin 2,7 miljoonaa euroa vielä moninkertaisesti takaisin.

– Missä ajassa ja keille kaikille, se on toki vielä analysoitava, hän lisää.

Älykkään teknologian avulla ikääntyvät pärjää-vät entistä kauemmin kotona, laitoshoidossa ole-vat kuntoutuvat selvästi omatoimisemmiksi ja hoi-tohenkilökunta saa työhönsä aivan uudenlaista si-sältöä.

Yhdessä yhtälö paitsi parantaa vanhusten hy-vinvointia tuottaa myös kustannussäästöjä.

– Se kaikkein tärkein asia on kuitenkin tarjo-ta pitkän päivätyön tehneille turvallinen, onnelli-nen ja yksilöllinen vanhuus. Sen arvoa ei voi rahal-la edes mitata, Finne-Soveri muistuttaa.

Samalla hän kuittaa perättöminä väitteet, joi-den mukaan uuden teknologian oppiminen olisi vanhuksille ylivoimaisen vaikeaa. Valtaosalla eri-laisten laitteiden ja apuvälineiden käyttö sujuu päinvastoin hyvinkin kitkattomasti. Kaiken lisäksi kynnys laskee koko ajan.

– Monelta näyttää unohtuvan, että muutaman vuoden päästä valtaosa eläkeläisistä on tehnyt ai-kanaan töitä tietokoneella, hän naurahtaa. •


teksti MARKO MANNILA kuvat SUVI LAINE

Pelastusaseman valppaat miehet

Helmikuisena iltapäivänä ovet avautuvat Erottajan pelastusasemalla jayksikkö 291 lähtee pillit päällä ajoon. Ambulanssin suuntana on Lauttasaari.

>Palomies-sairaankuljettajat Ant-ti Kuivalainen ja Niko Mel-vas ajavat Lauttasaareen, jossa 60-vuotiaalla naisella on rinta-kipuja. Lauttasaari on Erottajan pelastusaseman toiminta-alu-

een reunalla, ja kuuden minuutin vasteaika riittää juuri ja juuri Erottajalta Lauttasaareen.

Hätäkeskuksen päivystäjä on luokitellut tehtävän B-luokkaan. A- ja B-tehtävissä aikaa on kuusi minuuttia, C-tehtävissä kaksikymmentä. A-tehtävä merkitsee on-nettomuutta tai sairauskohtausta, joissa potilaan pe-ruselintoiminnot ovat uhattuina. B-tehtävässä potilas on tajuissaan, mutta hengenvaara on olemassa. C-teh-tävässä potilaan peruselintoiminnot eivät ole uhattuna, mutta hän tarvitsee päivystysluontoisen selvittelyn.

Paikan päällä Kuivalainen ja Melvas menevät osoit-teeseen hoitovälinelaukun, hapenantolaitteen ja moni-tori-defibrillaattorin kanssa, jolla he mittaavat ekg:n, verenpaineen sekä veren happipitoisuuden. Samalla he

haastattelevat potilasta. Potilaan vointi paranee, mut-ta hänet viedään kuitenkin Marian sairaalaan tarkas-tettavaksi.

– Potilaasta yleensä näkee päältä, kuinka sairas hän on, Melvas sanoo.

Monitori-defibrillaattorin antamat arvot välittyvät langattoman yhteyden kautta myös päivystävälle am-bulanssilääkärille, joka pystyy seuraamaan ekg:tä ruu-dulta ja antamaan tarvittavia neuvoja.

Yksikkö 291 oli Lauttasaaressa yhteensä parikym-mentä minuuttia. Marian kierroksen jälkeen ambu-lanssi palaa Erottajalle.

Kakkosmiehitys kuin perhe Erottajan pelastusasemalla on aamuyhdeksästä saakka ollut töissä kakkosvuoro. Järjestelmä toimii siten, että palomies-sairaankuljettajat ovat 24 tuntia kerrallaan töissä. Vuoron jälkeen on kahden päivän vapaa, ja joka kolmas vapaa kestää viisi päivää.

Puolet ajasta palomies-sairaankuljettajat toimivat

■ Niko Melvas nousee hoitolaukun kanssa ambulanssiin.

Suuntana on Lauttasaari.

Helsingin eteläosissa asuu keskimäärin vanhempaa väestöä kuin muissa osissa. Siitä johtuen tehtävät liittyvät usein po-tilaan heikkoon yleistilaan, kouristeluun tai rintakipuihin. Toinen merkittävä teh-täväryhmä ovat kaatumiset: joko iäkkäi-den ihmisten kompastelut tai öisin ra-vintola-asiakkaiden lipeämiset.

Palomies-sairaankuljettajia koulu-tetaan kaupungin omilla, kaksi ja puoli vuotta kestävillä pelastajakursseilla. Am-mattiin valmistuu myös Kuopion pelas-tusopistosta. Käytännössä he ovat kaik-ki miehiä – naisia operatiivisella puolella on ainoastaan yksi palomies-sairaankul-jettaja ja viisi sairaankuljettajaa. Naisia on myös palotarkastajina.

Fyysinen kunto on kaikille tärkeää, mutta niin myös henkinen kantti, sillä ammatissa joutuu kohtaamaan surua.

– Ei voi oikein toimia tällä alalla, jos syyttää itseään vaikka potilaan meneh-tymisestä, miehet pohtivat taukotilan sohvalla.

Yksi vaatimus on erittäin hyvä kyky ryhmätyöhön, sillä työntekijät viettävät yhdessä vuorokauden kerrallaan: työs-kentelevät, syövät, opiskelevat ja katso-vat tv:tä tauoilla.

Toimintaa johdetaan keskuspelastusasemaltaErottajan miehistö tekee yhteistyötä muiden kaupungin yksiköiden kanssa. Ensihoitotoimintaa johtaa päivystävä lääkäri Kallion keskuspelastusasemal-ta. Mikäli lääkäri on toisessa tehtävässä, lääkintäesimies opastaa sairaankuljetta-

15

”Fyysinen kunto onkaikille tärkeää, muttaniin myös henkinenkantti, sillä tässäammatissa joutuukohtaamaan surua.”

Helmikuisena iltapäivänä ovet avautuvat Erottajan pelastusasemalla jayksikkö 291 lähtee pillit päällä ajoon. Ambulanssin suuntana on Lauttasaari.

370 toimii ensihoito-tehtävissäPELASTUSLAITOKSELLA ON NOIN 370 työntekijää, jotka toimivat sairaankulje-tus- ja ensihoitotehtävissä. Palomies-sairaankuljettajat hoitavat yleensä en-sihoidon tehtävät, mutta kaupungilla on myös 19 päätoimista sairaankuljet-tajaa.

Sairaankuljetusyksiköt on sijoitettu pelastuslaitoksen kahdeksalle pelas-tusasemalle sekä Myllypuron sairaan-kuljetusasemalle. Ambulansseja on kolmen tasoisia; ne eroavat toisistaan varustuksen, koulutuksen sekä lääk-keiden osalta. Kallion keskuspelastus-asemalla päivystää lääkäriyksikkö sekä lääkintäesimies.


palomiehinä, toisen puolen he työsken-televät ambulanssissa. Kaikki osaavat molemmat vaativat työt. Ainoastaan työasu vaihtuu valkoisesta siniseen ja taas takaisin. Paloautoissa on myös kor-keatasoinen ensiapuvälineistö, joten jos-kus ambulanssin sijasta saattaa pihaan kaartaa paloauto, mikäli kaikki ambu-lanssit ovat ajossa.

Tiistaina yksikkö 292:n ambulanssi-parina ovat palomies-sairaankuljettajat Jari Lehtonen ja Janne Laukkanen. He ajavat vuorotellen ambulanssia, jol-loin toinen toimii takana potilaan hoi-tajana.

– Tehtävät sujuvat rutiinilla. Esimer-kiksi elvytyksessä toinen painelee, ja sa-maan aikaan toinen laittaa defibrillaat-torin valmiiksi, Laukkanen kertoo.

– Elvytyksessä on aina tulenpalava kiire: selviytymisennuste laskee kymme-nen prosenttia minuutissa. Kymmenen minuutin jälkeen ennuste on nolla, Leh-tonen sanoo.

Kakkosvuorossa työskentelee aina sama miehitys, mutta vuoron sisällä työ-pareja voidaan vaihdella. Miehet ovat koko vuorokauden mittaisen työvuoron yhdessä, joten he tuntevat toisensa erit-täin hyvin.

– Tämä on vähän niin kuin kakkos-perhe, palomies Petro Suorsa sanoo.

Jatkuva koulutus tarpeenTehtäviä odotellessa kakkosvuoro pitää yllä ammattitaitoa kouluttautumalla: tiistaina käydään läpi elvytystä uusim-pine tutkimustuloksineen. Aihe kuulos-taa helpolta, mutta jo Suorsan pitämän esityksen seuraaminen vaatii syvää tie-tämystä asiasta.

Erottajalla on kaksi ambulanssia, kol-mas on varalla. Ambulansseilla on keski-määrin 6–7 tehtävää vuoroa kohti. Erot-tajan pelastusaseman toiminta-alueel-la, joka rajoittuu alueelle Lauttasaari–Pitkäsilta–Hesperiankatu, on väestöstä johtuen hieman erilaisia tehtäviä kuin muualla.

■ Janne Laukkanen on yksikössä 292 työparinaan Jari Lehtonen. He vuorottelevat ratissa ja potilaan elvyttämisessä ambulanssissa.

■ Antti Kuivalainen ottaa potilaalta sydänfilmin ja tarkkailee peruselintoimintoja.

jia ja ensihoitajia lääkinnälli-sissä asioissa.

Tiistaina vuorossa oli lääkintämestari Jorma Riihelä. Hän on Erotta-jalla tuttu työtoveri, joka pitkällä kokemuksellaan oh-jaa sairaankuljettajia moni-mutkaisissa tapauksissa.

Omalla uralla merkittävä tekijä on eläkeikä, joka on kunnallisen työehtosopi-muksen mukainen 65 vuot-ta. Erottajan miehistön mu-kaan palomiehenä pystyy työs-kentelemään hieman yli 50-vuo-tiaaksi.

– Tässä ammatissa on oltava muuta-kin elämää. Mutta huumorin voimalla täällä työskennellään, palomies-sairaan-kuljettajat virnistävät pilke silmäkul-massa. •

Päivystykset uusiin paikkoihinLÄNTINEN PÄIVYSTYSSAIRAALA aloittaa toimintansa Meilahden sairaala-alueella syksyllä 2009. Uuteen sairaalaan siirtyy Ma-rian päivystysyksikkö kokonaisuudessaan. Malmin päivystysyksikkö menee remonttiin ja päivystys siirtyy ensi vuoden alusta kol-meksi vuodeksi Marian tiloihin. Malmille valmistuvat tilat Helsingin itäiselle päivys-tyssairaalalle vuonna 2013. Kun remontti on valmis, kaupungin päivystyssairaalat ovat Meilahdessa ja Malmilla.

16

{ eri

koin

en a

mm

atti

}te

ksti

MA

RK

O M

AN

NIL

A k

uvat

KA

RI H

AU

TA

LA


■ Jaana Sundellilla on paljon tyytyväisiä vakioasiakkaita kirjastoauton Sipoon reitillä. Kirjat ja dvd-levyt ilahduttavat pieniä.

Snadit kirjasto-autossa

Kirjastoauto Snadi vie iltaisin lukuiloa lapsille.

Keskiviikkoisin reitti kulkee Östersundomiin.

>K irjastonhoitaja Jaana Sundell pi-tää työtään lastenkirjastoautossa mielekkäänä maisemien vaihtumi-sen vuoksi. Samanlaisia työpäiviä ei ole kahta.

Kaupungilla on kaksi kirjastoautoa, Stara, ja lapsille tarkoitettu Snadi. Sundell on erikoistunut lastenkirjas-toon, ja hänellä onkin harvinainen erikoisala, lastenkir-jastoauto. Kirjastoauto Snadi kulkee aamuisin kouluissa ja päiväkodeissa, iltareitillä pysähdyspaikat ovat asuin-alueilla, joissa asuu paljon lapsia. Auton valikoima painot-tuu päiväkotilasten sekä ala-asteikäisten suosimiin kirjoi-hin sekä dvd- ja cd-levyihin.

– Paljon lukevat lapset lainaavat usein fantasiakirjoja. Kauhukirjat käyvät kaupaksi isommille lapsille, eläinai-heisia tietokirjoja ja esimerkiksi Star Wars -kirjoja laina-taan paljon. Manga-sarjakuvilla on myös menekkiä, Sun-dell luettelee.

Kirjastoautohenkilöstöllä on viikossa keskimäärin kaksi iltareittiä, yksi aamureitti sekä kaksi osastovuoroa, joissa henkilöstö työskentelee työtiloissaan Pasilan pää-kirjastossa.

Aamureitin valmistelut alkavat viimeistään kahdeksal-ta aamulla, jolloin kirjastoauton varastot täytetään. Au-tossa on keskimäärin 3 500 kirjaa sekä dvd- ja cd-levyä.

Täydennettävä määrä vaihtelee lainauksen mukaan, mut-ta satoja kirjoja ja levyjä lastataan päivittäin hyllyihin.

Tiivis tunnelmaKirjastoauton pakkaus iltareitille alkaa kolmen jälkeen il-tapäivällä. Uudella Sipoon reitillä on kuusi pysäkkiä, jois-sa käydään keskiviikkoisin. Parillisina keskiviikkoina reit-ti kulkee Villanellan tienhaarasta Puroniityn kautta Kar-husaareen. Pysähdykset kestävät 20–25 minuuttia, ja siirtymisiin kuluu kymmenisen minuuttia.

Mukana autossa on kaksi tai kolme henkilöä. Autoa ajaa kirjastoautonkuljettaja, joka huolehtii kirjastonhoi-tajan kanssa käytännön töistä.

– Yleensä toinen lainaa ja toinen ottaa palautuksia vastaan. Mukana on toisinaan kolmaskin työntekijä, jon-ka tehtävänä on neuvonta, Sundell kertoo.

Sipoon kaksikielisyys on huomioitu kirjastoautossa. Ruotsinkielisen aineiston osuutta on lisätty.

– Varauksia voi tehdä ilmaiseksi. Tuomme varatut kir-jat mahdollisuuksien mukaan seuraavalla käyntikerralla, Sundell sanoo.

Kirjastoautoilla on paljon vakioasiakkaita. Toisinaan osa asiakkaista joutuu jonottamaan, sillä sisälle mahtuu kerrallaan noin kolmekymmentä ihmistä. Tunnelma py-syy tiiviinä. •

ympäristö

17

teksti LAURA HEIKKINEN kuvat SUVI LAINE

■ Jääkaappimagneetit on leikattu pulpeteista.

■ Kahvipurkit on suunniteltu Yrjö Kukkapuron tuoleista.

■ Säilytyspussit on ommeltu kierrä-tystrikoosta.

Vastuullisia liikelahjoja

Matkailu- ja kongressitoimiston liikelahjat edustavat tänä vuonna vastuullisuutta ja kierrätystä. Samalla työllistetään Uusix-verstaan tekijöitä.


>Pulpeteista tehdyt puiset mag-neetit, Yrjö Kukkapuron tuoleista suunnitellut puiset kahvipurkit ja kierrätystri-koosta tehdyt passipussit

ilahduttavat tänä vuonna kaupungin matkailu- ja kongressitoimiston vieraita ja yhteistyökumppa-neita. Erilaista ja taatusti mieleen jäävää kaikkien muovisten ja tarpeettomienkin liikelahjojen rin-nalla. Mutta mistä tämä rohkeus sai alkunsa?

– Viime syksynä asetimme tälle vuodelle pai-nopisteeksi matkailun vastuullisen kehittämisen ja liiketoiminnan, mikä haluttiin ulottaa myös pr-lahjoihin. Sysäys aloittaa yhteistyö Uusix-verstaan kanssa tuli Pariisissa kaupunkimarkki-nointitapahtumassa, kertoo markkinointisihtee-ri Mari Lihr.

Uusix-verstas on kaupungin sosiaalivirastoon kuuluva työhönkuntoutuksen yksikkö, jossa 14 vakinaisen henkilökunnan lisäksi työskentelee noin 300 henkilöä, joista 200 on kuntouttavassa toiminnassa, loput harjoittelijoita ja työllistettä-viä. Kyläsaaressa sijaitsevalla verstaalla on muun muassa verhoomo, ompelimo, paino, metalli-, puu- ja polkupyöräverstaat, keramiikka-, koru- ja tekstiilipajat sekä rakennusosasto.

– Matkailu- ja kongressitoimiston työryhmä tuli vierailulle, jolloin esittelimme toimintaam-me. Kerroimme, että mielellään ideoimme yh-dessä ja periaatteessa voimme tehdä lähes mitä tahansa osaamisemme ja mahdollisuuksien ra-joissa, työpajapäällikkö Vuokko Oikarinen Uu-six-verstaalta toteaa.

Kestävää kehitystäLahjat jakaantuvat muutamaan hintaluokkaan sen mukaan, missä ja kenelle niitä jaetaan. Edullisin tuote saa maksaa euron – niitä voidaan ja-kaa messuilla ja tilaisuuk-sissa isompiakin määriä. Kalleimmat tuotteet ovat muutaman kymmenen euroa. Niitä annetaan lahjaksi tärkeim-mille asiakkaille ja yhteistyökumppa-neille.

– Tuotteiden halutaan liittyvän matkustami-seen. Lähdemme liikkeelle muutamilla tuotteilla ja kasvatamme perhettä pikkuhiljaa, kun saam-me palautetta, markkinointisihteeri Leena Las-sila vahvistaa.

Lihr kertoo, että tuotteiden halutaan ilmentävän paitsi Helsinkiä ja matkailu- ja kongressitoimis-toa, myös modernia muotoilua, kestävää kehitys-tä ja sen antamia mahdollisuuksia. Tuotteiden vi-suaalisesta ilmeestä vastaa julkaisusuunnittelija Marita Haukemaa Matkosta. Uusix-verstaalla on kuitenkin vapaat kädet värien ja materiaalin valintojen suhteen: saatava kierrätysmateriaali ratkaisee lopputuloksen.

Työryhmään kuuluu Lassilan ja Lihrin lisäk-si Eva-Stina Fagerström. He toteavat, että yh-teistyö on ollut joustavaa ja innostavaa. Ideoita heitellään ja jalostetaan molemminpuolisesti – yhteistyöstä onkin tarkoitus tehdä pitkäaikaista. Lassilan mukaan lopulta lähes kaikki pr-tuotteet voisivat olla Uusix-verstaalta ja tehty kierrätyk-sen ehdoilla. Tähän vastuullinen liiketoiminta tähtää.

– Hienoa tässä on myös mahdollisuus käyttää budjettiamme työllisyyden edistämiseen. Lisäksi molemmat olemme kaupungin yksiköitä!, Lassi-la iloitsee. •

■ Hedelmävati on koottu pesukoneen rummusta ja kierrätyspuusta.

18

talous


teksti PETTERI HARJULA kuvat PIIA ARNOULD

Östersundom maaseudusta

kaupunginosaksi

Vuodenvaihteessa Helsingin maapinta-ala kasvoi noin 25 neliökilometrillä, kun osia Sipoosta ja Vantaasta liitettiin siihen. Tavoitteena on muuttaa

harvaan asuttu maaseutu pientalovaltaiseksi, moderniksi kaupunginosaksi.

>Tällä hetkellä asutus Östersundomissa on harvaa ja hajanaista. Yksinäiset tiet hal-kovat mäkistä mai-

semaa, jossa metsät ja pellot vuorotte-levat. Suurin osa alueesta on kaavoitta-matta, ja tonttien rakentamistehokkuus on selvästi alle Helsingin keskitason. Alueen tulevaa rakennetta hahmotta-vaa Östersundom-projektia vetävällä kaupunkisuunnitteluviraston arkkitehti Matti Visantilla ja hänen 12-henkisellä projektitiimillään on neitseellinen mutta myös vaativa työmaa edessään.

Vaikka kahden tuhannen asukkaan maaseudusta suunnitellaan kovaa vauh-tia kaupunkia, mitään pilvenpiirtäjiä alu-eelle ei nouse. Jokaiselle alueen viidelle uudelle kaupunginosalle luodaan omat profiilinsa, jotka perustuvat pääasialli-sesti pientaloasumiseen. Asukasluku ai-otaan nostaa 30 000:een.

– Tavoitteena on luoda sellaista kau-punkirakennetta, jota Suomessa ei ny-kyaikana ole juuri nähty. Lähimmät vas-

taavat alueet löytyvät Keski-Euroopasta, arkkitehti Sakari Pulkkinen kertoo.

Vanhoja ja kierrätettyjä nimiäSuunnittelutyön taustaksi teetettiin vii-me kesänä opiskelijatyönä alueen ni-mestys. Sillä kerättiin alueen historiaan ja nykyisyyteen liittyviä nimiä sekä seu-lottiin esiin paikannimet, joita jo esiintyi muualla Helsingissä.

Samannimisiä katuja löydettäessä harvempaan asutun nimi vaihdettiin. Yksi poikkeus säännöstä tehtiin. Koivu-niementie sai pitää nimensä, vaikka sen varrella oli vähemmän taloja kuin Mar-janiemen samannimisellä kadulla. Oli-han siellä sentään aikanaan asunut alku- peräinen ”Koivuniemen herra”, koko Suomen kansan satusetä Zacharias To-pelius.

Erikoisiakin nimiä tuli vastaan, ku-ten erään tilan nimi: Ultuna. Suomessa tuna-päätteiset paikannimet ovat hyvin harvinaisia. Ultunan lisäksi Visantille tu-lee mieleen vain Snappertuna.

– Tilan oli nimennyt Östersundomin

kartanon isännän, Marcus Borgströ-min isä, joka oli Uppsalassa opiskelles-saan asunut samannimisessä paikassa. Poikkeuksellinen nimi tallennettiin jäl-kipolville antamalla se yhdelle uusista kaupunginosista, Visanti kertoo.

Rakennuskielto voimassaViime kesästä lähtien alueella on ollut myös rakennuskielto, joka on voimassa yleiskaavan valmistumiseen eli vuoteen 2012 asti.

– Olisi kohtuutonta vaatia ihmisiä odottamaan niin kauan keskeneräisten projektiensa kanssa. Alueelle pyritään-kin laatimaan erillisiä asemakaavoja jo aikaisemmin, ja joissakin tapauksissa ra-kentaminen on mahdollista myös poik-keusluvalla, Pulkkinen toteaa.

Poikkeukset ovat kuitenkin poikke-uksia. On tärkeää, että alueelle saadaan luotua toimiva yleis- ja asemakaava en-nen laajamittaista rakentamista, jotta Östersundomista rakentuu toimiva ja yhtenäinen kokonaisuus.

– Ei kokonaisia kaupunginosia voi ra-

kentaa pelkästään poikkeusluvilla, Vi-santi tiivistää.

Alueen suunnittelun aloittaminen lä-hes tyhjältä pöydältä mahdollistaa lii-kenneratkaisujen ja maankäytön tehok-kaan yhteensovittamisen. Muutettaessa kaupungin sisällä olevien alueiden käyt-tötarkoitusta – esimerkiksi satamas-ta asuinalueeksi – toimintavaihtoehdot ovat paljon rajoitetummat.

– Tämä tekee liikenneratkaisujen poh-timisesta erittäin mielenkiintoista mut-ta myös haastavampaa, toteaa liikenne-suunnittelusta vastaava Sari Piela.

Raideliikenteen ehdoillaUusi alue aiotaan liittää muuhun Hel-sinkiin kiskoilla kulkevalla joukkolii-kenteellä. Vaihtoehtoina ovat metron jatkaminen itään ja erillinen pikaraitio-tie. Edullisempaa metroa pidettiin ai-emmin itsestään selvänä vaihtoehtona. Maan päällä kulkeva pikaraitiotiekin ly-hyine pysäkinväleineen voi soveltua yh-teen alueelle visioidun pientaloasumisen kanssa.

Asiasta on tekeillä selvitykset, jotka valmistuvat vuoden loppuun mennes-sä. Ne ovat tärkeitä myös maankäytön suunnittelun kannalta, koska tuleva rai-deliikenneratkaisu asemineen ja pysäk-keineen vaikuttaa palvelujen ja asutuk-sen sijoittamiseen.

Pitkän tähtäimen kaavoitukseen liit-tyvän liikennesuunnittelun lisäksi esi-merkiksi alueen yhden pääväylän, Kar-husaarentien varrelle, ollaan suunnitte-lemassa jalkakäytäviä ja pyöräteitä. Kar-husaarentie on kuitenkin Tielaitoksen hallussa.

– Pyöräteiden ja jalkakäytävien suun-nittelu ja osin toteutuskin voidaan teh-dä nopeasti, mutta lupamenettelyt, neu-vottelut väylistä ja niiden omistuksesta ja niihin liittyvät sopimusasiat vievät yl-lättävän paljon aikaa, Piela pohtii.

Luonto haastaa rakentamisenÖstersundomin koilliskulmalta alkaa

Sipoosta HelsingiksiPääoSa HelSinkiin vuodenvaihteessa liitetystä aluees-ta oli aiemmin osa Sipoota. Se tunnettiin Östersundo-mina alueella olevan kartanon mukaan. Nimi säilyi kau-pungin hallinnollisessa piirijakojärjestelmässä koko alu-een nimenä, mutta kaupunkilaisille tutummassa kau-punginosajaossa siitä tuli keskeisimmän alueella olevan kaupunginosan nimi. Muut neljä uutta kaupunginosaa ovat Ultuna, Karhusaari (Björnsö), Talosaari (Husö) ja Salmenkallio (Sundberg).

Uusi alue työntää Helsingin rajaa entistä idemmäksi. Alueelta on matkaa Helsingin keskustaan 18 kilometriä ja Porvooseen 30 kilometriä. Liitosalueen kokonaispin-ta-ala on noin 29 neliökilometriä, josta kiinteän maan osuus on noin 25 ja vesialueiden 2,5 neliökilometriä. Lo-put ovat vetistä ruovikkoa.

Liitoksen myötä Helsingin rantaviiva piteni 24,5 ki-lometrillä, josta noin puolet kuuluu suojeltuihin Natu-ra-alueisiin. Rantaviivasta 9,4 kilometriä on huvila- tai omakotitaloasutuksen piirissä. Naturan lisäksi alueella on muitakin suojelualueita, joista merkittävimpänä on Sipoonkorven metsäalueen eteläosa.

n Matti Visanti vetää Östersundomin alueen suunnittelutiimiä. Sari Piela ja Sakari Pulkkinen ovat mukana haastavassa projektissa.

19

”Jos kaikki palat loksahtavatkohdalleen, Östersundomista voi tulla yksi Helsingin kauneimmista ja toimivimmistaalueista.”

Vaikka uuteen alueeSeen liittyvä selvi-tys- ja suunnittelutyö alkoi jo hyvissä ajoin viime vuoden puolella, kuluu vielä vuosia – ellei vuosikymmeniä – ennen kuin alue näyttää kaupungilta. Lukuisia selvityksiä on vielä tehtävä ennen kuin tarkkoja rakennus-suunnitelmia päästään tekemään.

– Alueen laajamittainen toteuttaminen ja ra-kentaminen tapahtuvat vasta vuoden 2015 jälkeen, kaupunkisuunnittelu- ja kiinteistö-toimesta vastaava apulaiskaupunginjohtaja Hannu Penttilä arvioi.

Hän korostaa kuitenkin samalla, että alu-een nykyisten asukkaiden rakentamistar-peista pitää pystyä huolehtimaan kaavoitus-vaiheen aikanakin.

Rakentamisen näkökulmasta Östersun-dom jää projektina pienemmäksi kuin esi-merkiksi kaupungin suuret satamahank-keet, mutta Penttilä näkee sen silti poikke-


luonnonkaunis Sipoonkorpi. Etelämpä-nä on laajoja Naturaan kuuluvia luon-nonsuojelualueita. Luonnonsuojelualu-eet ovat Östersundomin rikkaus, mut-ta niiden liittäminen kaupunkirakentee-seen ei välttämättä ole helppoa.

Keskeisenä haasteena on erityisesti pääsy rannalle. Natura-alueiden lisäksi rannoilla on niin paljon huvila- ja oma-kotiasumiskäytössä olevaa maata, että alle kymmenesosa rannasta on nyt ylei-sessä käytössä. Perinteisesti kaupunki-alueella rannat ovat yleisessä käytössä erityisiä poikkeuksia lukuun ottamatta.

– Rannan saaminen nykyistä laajem-min virkistyskäyttöön olisi tärkeää alu-een asuttavuuden kannalta. Mikäli tämä ei onnistu, yksi vaihtoehto on osoittaa virkistyskäyttöön Sipoon puolella si-jaitsevan Granön saari, jonka maat ovat pääosin Helsingin omistuksessa, Visan-ti pohtii.

Pientalo luonnon keskellä, meren rannalla ja kaupungin keskustassa – tai tässä tapauksessa muutaman minuutin raideyhteyden päässä keskustasta. Tämä visio Helsingin viidestä uudesta itäises-tä kaupunginosasta tuo mieleen muuta-man vuoden takaisen kyselyn, jossa suo-malaisilta kysyttiin toiveita asumisen suhteen.

Jos kaikki palat loksahtavat kohdal-leen, arkkitehdit uskovat, että Östersun-domista voi tulla yksi Helsingin kau-neimmista ja toimivimmasta alueista. •

uksellisen mielenkiintoisena ja haastavana. – Asuinrakentamisen näkökulmasta

tämä on näytön paikka. On haastavaa muut-taa haja-asutettu maaseutu toimivaksi kau-punkikokonaisuudeksi.

Nyt käynnissä olevalla talouden lasku-suhdanteella Penttilä ei näe olevan vaiku-tusta alueen kehittämiseen.

– Kaupungin asukasluku kasvaa 6 000 hengellä vuosittain. Rakentamisen on jat-kuttava suhdanteista riippumatta. Tarvitta-essa on varauduttava pidempään toteutus-aikatauluun. •

Kaupunkia ei rakenneta päivässä

20

palvelu


”Työstä saatu palauteon ylpeydenaihe koko henkilöstölle. Se kannustaa yhäparempiin suorituksiin.”

teksti MARIA HALAVA kuvat KARI HAUTALA

Terveyskeskuksen laitoshuoltoyksikön saama työyhteisöjen monimuotoisuuspalkinto otettiin ilolla

vastaan. Sen eteen oli tehty paljon työtä.

>Y htenä kuudesta työyh-teisöstä terveyskeskuk-sen laitoshuoltoyksikkö palkittiin viime vuoden lopussa kaupungin työ-yhteisöjen monimuo-

toisuuspalkinnolla. Kilpailuun oli helppo lähteä esimiesten kannustamina.

Monimuotoisuus huomioidaan työyhtei-sössä maahanmuuttajien rekrytointeina, jat-kuvana koulutuksena sekä ikääntyvien työn-tekijöiden huomioimisena.

– Palkinnon saamisen perusteena mainit-tiin tekemämme pitkäjänteinen työ moni-muotoisuuden edistämisessä – kilpailu tun-tuikin ikään kuin omalta jutulta, kertoo lai-toshuoltopäällikkö Aira Penttinen.

Pitkäjänteistä työtä on tehty erityisesti kolmella osa-alueella. Yksi näistä on vuosien mittaan tehty maahanmuuttajatyö ja maa-hanmuuttajien rekrytointikoulutus, jossa käytännön yhteistyökumppanina on toi-minut Amiedu.

Viiden kuukauden opintojakso, jo-hon kuuluu käytännön harjoittelu ken-tällä, on ollut monen maahanmuutta-jan reitti vakituisiin kaupungin töi-hin. Koulutukseen hakeutuneiden opiskelijoiden osaamistaso on paran-

tunut kaiken aikaa, mikä on Penttisen mukaan hyvä merkki.

– Tämä viestii siitä, että koulutus ja työ koetaan siinä määrin mielekkäiksi, että

niistä voidaan kertoa eteenpäin omissa verkos-toissa.

Tämän vahvistaa myös neljä vuotta Kivelän sairaalan vuodeosastolla työskennellyt, thai-maalaista syntyperää oleva Samruai Haanpää.

– Ulkomaalaisen on vaikea löytää Suomesta töitä. Moni meillä työssä olevista onkin tullut

■ Sylvi Salonen aloittaa moppauksen.

Siisti homma!

Amiedun kautta. Käytännön työ on opettanut lisää, Haanpää toteaa.

– Enää emme edes haluaisi muualle töihin, koska uuden aloittaminen tuntuu vaikealta. Täällä asiat ovat tuttuja, vahvistavat somalia-laistaustaiset Mohamed Yusuf ja Yahue Af-rah.

Vapaat auttavat jaksamaanLaitoshuoltoyksikön lähes 700 työntekijästä noin 15 prosentilla on maahanmuuttajatausta. Maahanmuuttajien rekrytointikoulutus onkin yksi vastaus henkilöstön vanhenemiselle ja elä-köitymiselle.

– Vakinaisten työntekijöidemme keski-ikä lähenee jo 50 vuotta. Kun työ on fyysisesti ras-kasta, henkilöstön työssä jaksaminen on koe-tuksella, Penttinen toteaa.

Ikääntymiseen ja siihen liittyviin pitkiin sairauspoissaoloihin on pyritty löytämään rat-kaisuja Varhainen tuki -toimintamallin avul-la, jonka tarkoituksena on tukea yksittäisen työntekijän työssä selviytymistä. Tavoitteena on, että työntekijä pystyisi jatkamaan omassa työssään työolosuhteita tai työtapoja muutta-malla, mutta tarvittaessa työntekijöille pyri-tään löytämään jokin muu sopiva paikka.

– Jalkojen päällä tehtävä työ rasittaa eri ta-valla kuin toimistotyö. Myös vuorotyö kuor-mittaa työntekijöitämme, Penttinen kertoo yli kymmenvuotisella päällikkökokemuksellaan.

Vuorotyön kuormittavuutta on pyritty eh-käisemään uusilla työaikasuunnitelmilla, jotka

huomioivat aikaisempaa paremmin vuorotyön aiheuttamat haasteet. Nykyinen rauhallisempi tahti ja säännölliset vapaat verrattuna aikai-sempaan työvuorojen ”vuoristorataan” ovat saaneet henkilöstön jaksamaan paremmin työssään.

Arki ikääntyvän henkilöstön kanssa sekä siitä aiheutuvat pulmat asettavat kuitenkin haasteita esimiestyölle.

– Vaikka työhyvinvointikyselyn tulokset ovat keskitasoa ja työntekijät viihtyvät työs-sään kohtuullisesti, pyrimme jatkuvasti löytä-mään ratkaisuja, joiden avulla ihmiset myös jaksaisivat vielä paremmin työssään, Pentti-nen sanoo.

Räätälöityjä oppimistavoitteitaTerveyskeskuksen toiminnassa on tapahtu-nut viime vuosina muutoksia, jotka heijastu-vat myös laitoshuoltoyksikköön. Penttisen mukaan henkilökunnan ammattitaidon mer-


■ Kaupunkia 40 vuotta palvellut siivoustyönjohtaja

Liisa Johansson jättää perintöään seuraajalleen Satu Kähkölälle. Samalla

laitos huoltopäällikkö Aira Penttinen (kesk.)

saa opastusta ja kuulee kokemuksia.

■ Sylvi Salonen puhdistaa fysio terapian nojapuita.

kitys kasvaa jatkuvasti. Tulevaisuuden osaaminen pyritään varmistamaan jat-kuvalla oppisopimuskoulutuksella, jon-ka kautta vahvistetaan henkilöstön am-matillista osaamista.

– Oppisopimuskoulutuksessa oppi-mistavoitteet voidaan räätälöidä kulle-kin opiskelijalle sopivaksi. Jos esimer-kiksi opiskelijan suomenkielentaito ei ole riittävä, voidaan koulutusta muokata sen mukaan, Penttinen toteaa.

Oppisopimuskoulutuksessa on ko-rostettu osaamisen ja ohjaamisen mer-kitystä sekä ohjaustaitojen kehittämistä. Alaan kohdistuu isoja oppimisvaatimuk-sia aina siivouksen osaamisesta infekti-oiden torjumiseen – näihin tulisi tulevai-suudessa pystyä vastaamaan yhä parem-min.

– Iso kysymys on se, miten voimme tehostaa työssä oppimista sekä parantaa työn ohjaamista ja seurantaa, Penttinen kertoo haasteista.

Tämä vaikuttaa myös esimiestyöhön: esimiehiltä vaaditaan yhä enemmän ja parempaa asioiden hallintaa. Esimiesten taito kommunikoida ja olla vuorovaiku-tuksessa alaistensa kanssa sekä kyky an-taa palautetta tehdystä työstä korostuu entisestään.

Terveydenhuolto-alalle henkilökun-

taa on ollut kohtuullisesti saatavilla. Saa-tavuuden turvaamiseksi on kuitenkin keksittävä uusia keinoja, joilla alalle saa-daan lisää hohtoa ja ammattiylpeyttä.

– Erilaisten oppimis- ja urakehitys-polkujen tarjoaminen rikastuttaisi työtä. Tämä voisi käytännössä tarkoittaa esi-merkiksi mahdollisuutta toimia työpaik-kaohjaajana, Penttinen visioi.

Työtä tehdään sydämelläPalkinnon tuoma kiitos tehdystä työs-tä monimuotoisuuden eteen lämmittää mieltä, ja Penttinen myöntääkin, ettei

palkintoa saatu turhaan. Työstä saatu palaute on ylpeydenaihe myös henkilös-tölle, jota se kannustaa yhä parempiin suorituksiin.

– Palkinnon ansiosta tunnemme, että meidän työmme on huomattu ja nyt me olemme jotain! Haanpää kertoo työnte-kijöiden suulla.

Palkintorahat laitoshuoltoyksikkö käyttää ensisijaisesti henkilöstöön ja sen toiminnan kehittämiseen. Kevään aika-na järjestetään iltapäivä, jolloin käydään läpi monimuotoisuusasioita ja juhlitaan saatua palkintoa. Myöhemmin kevääl-

lä pidetään laitoshuoltajan ammattitut-kintoon liittyvä tilaisuus, jossa käydään läpi laitoshuoltajien koulutuksen kehit-tämistä yhdessä yhteistyökumppanei-den kanssa. Laitoshuoltoyksikössä ei eh-ditä lepäämään laakereilla, vaan uusia ideoita ja suunnitelmia viedään kovaa vauhtia eteenpäin.

– On tärkeää, että kaikki työntekijät työskentelevät yhteisten tavoitteiden eteen. Lopulta on kuitenkin muistetta-va, että tätä työtä tehdään ensisijaises-ti ihmisten kanssa, sydämellä, Penttinen toteaa. •

>Terveyskeskuksen kul-jetusyksikön toimin-nassa ei ollut moit-teen sijaa, sillä Laatu-keskuksen haastatte-

lija oli todennut esimiestyön hyväksi ja henkilökunnan ajattelevan asiakasläh-töisesti. Yksikkö toimittaa lääkkeitä, sai-raalatavaroita ja apuvälineitä kaupungin sairaaloihin ja terveyskeskuksiin sekä kuljettaa potilaita.

Vuoden 2007 kaupungin työhyvin-vointikyselyn tuloksista kävi kuitenkin

gelma, joka tuntui haittaavan suurta osaa henkilöstöstä.

– Koko työyhteisö oli selvityksen ta-kana huolimatta siitä, että suuri osa työntekijöistä keskittyi vain oman työn-sä tekemiseen ja pyrki olemaan välittä-mättä huonoista kemioista ja ilmapii-ristä. Yleensä tässä työporukassa on vah-va yhteishenki, kertoo autonkuljettaja Miikka Liuko.

Koko henkilöstö mukana– Ongelma oli kuitenkin ollut olemassa piilevänä monta vuotta. Välillä pulma oli jo melkein poissa, mutta tilanne palau-tui, kun sovituista pelisäännöistä ei pi-detty kiinni, mainitsee Väänänen.

Keskustelu oli tarpeen, koska jokai-sella mukana olevalla oli oma näkökul-mansa tilanteeseen. Asiat voivat mennä todella vaikeiksi, jos ne jäävät hoitamat-ta ja käsittelemättä pitkään.

Esimiehenä Väänänen on joutunut käyttämään jämäkkääkin otetta, jos ti-lanteet eivät ole muuten ratkenneet. Haastavaa, nopeutta ja tarkkuutta vaati-vaa työtä ei oikein voi tehdä, jos henkilö-kemiat eivät pelaa.

Henkilöstön keskuudesta valittu työ-ryhmä sai konfliktitilanteiden hallin-nan valmennusta. Keskusteluissa Laatu-keskuksen konsultin kanssa käsiteltiin

ilmi, että kuljetusyksikön työpaikan il-mapiiriä ja erilaisuuden sietokykyä mit-taavissa kysymyksissä oli huonohkot lu-kemat. Neuvottelujen jälkeen yksikkö valittiin mukaan työhyvinvointiohjel-man Kohti hyviä käytäntöjä -hankkee-seen, missä perustettiin työryhmä, jo-hon osallistuivat esimies, kuljetusmesta-ri Risto Väänänen ja edustaja kustakin ammattiryhmästä. Näin kuuluviin saa-tiin kaikkien mielipide.

Työn pohjaksi laadittiin suunnitelma työpaikan olosuhteiden parantamiskoh-teista ja kehittämisehdotuksista. Pieniä kohennettavia alueita olivat muun mu-assa arjen sujumiseen ja osaamisen alu-eeseen liittyvät asiat sekä kustannus-säästöistä johtuva henkilökunnan kou-lutusmahdollisuuksien väheneminen. Autojen luisto-ongelmat hoidettiin kun-toon, ja tärkeimmistä koulutuksista teh-tiin ehdotukset.

Vähitellen keskusteluissa nousi esiin työyhteisöä kiusaava henkilökemiaon-

22

työhyvinvointi


”Tuntui hyvältä, että työhyvinvoinninparantamiseenosallistui kokohenkilöstö, eikä vain johto ja ulko-puoliset konsultit.”

■ Markku Ylikarjula ja

Risto Väänänen ovat tyytyväisiä parantuneeseen työilmapiiriin ja tiedonkulkuun.

teksti MARIA SALONEN kuvat SUVI LAINE

Henkilökemiat pelaamaan

Terveyskeskuksen kuljetusyksikkö paransi

työilmapiiriään työn-tekijöiden ja esimiehen

yhteispelillä. Samalla saatiin tiedonkulku sujuvammaksi.

työhyvinvointi

23

■ Harri Suomela, Aarno Snobba, Ahti Asikainen ja Erkki Välimaa tarkastelevat aamukahvilla päivän kuljetuksia. Kohta

autot käynnistyvät, työt voivat alkaa.

■ Marja-Liisa Paavola työn touhussa. Oikealla yksikön esimies Risto Väänänen.

Työtehtävät selkeiksiKAUPUNGIN TYÖHYVINVOINTIKYSELY 2008 jaettiin noin 24 000 työntekijälle sekä netti- että paperiversiona. Kyselyyn vastat-tiin aktiivisemmin kuin koskaan aikaisem-min: vastausprosentti oli 68. Sosiaalivirasto ei viime vuonna osallistunut kyselyyn.

– Työhyvinvointikysely antaa henkilö-kunnalle mahdollisuuden tulla kuulluksi. Johdolle se on työväline, jolla asioihin voi-daan puuttua, määrittelee työterveysjohtaja Tiina Pohjonen.

– Kysely ei kerro, miksi asiat ovat näin tai mitä pitäisi tehdä niiden korjaamiseksi. Olennaista on keskustelu, joka yksiköissä käydään tulosten pohjalta.

Viime vuosien kyselyssä esimiestyötä on arvioitu entistä enemmän. Esimiesten rooli on korostunut, koska työkin on jatkuvassa muutoksessa: asiakasvaatimukset ovat kas-vaneet ja työprosessit ja työvoiman raken-teet muuttuneet. Se liittyy Pohjosen mu-

kaan myös siihen, että kaupungilla on ollut isoja organisaatio- ja johtamisjärjestelmien muutoksia.

– Esimies on eräänlainen painekattila, sillanrakentaja uusien strategioiden ja työ-elämän arjen välillä, ja hän joutuu kanta-maan muutosta harteillaan. Hänen tehtävä-nään on kirkastaa tavoitteita säännöllisesti ja varmistaa, että kunkin yksikön omat kes-kustelufoorumit ja tiimikäytännöt toimivat, sanoo Pohjonen.

Kyselyssä työtoverilta saatu apu ja tuki todettiin toimivaksi, mutta esimerkiksi toi-minta yhteisesti sovittujen toimintatapojen mukaan osoittautui heikoksi.

– Vaikka tiedetään, mitkä ovat tavoitteet ja mitä työssä pitäisi saada aikaan, ei niiden tavoitteiden kanssa toimita linjassa. Suu-rimpana kaupungilla kehitettävänä asiana on työtehtävien ja työn tavoitteiden kirkas-taminen, Pohjonen toteaa.

Kaiken kaikkiaan Helsinkiä pidetään hy-vänä työnantajana. Vastaajista 60 prosenttia on sitä mieltä, että kaupungin palvelukses-sa on hyvät mahdollisuudet tehdä työ hy-vin. Yli puolet vastaajista on sitä mieltä, että kaupungin työaikajärjestelyt tukevat työn ja yksityiselämän yhteensovittamista. •


sitä, miten työyhteisön tulee ristiriitatilanteissa kommunikoida ja mitä ei tarvitse stressaavassa-kaan tilanteessa sietää.

– Olen käynyt esimiestyökursseja ja pystyn ottamaan esiin vaikeitakin asioita, mutta tun-tuu hyvältä, kun käsittelemiseen osallistuu myös muu henkilöstö, ettei kaikki kaadu aina pelkäs-tään esimiehen niskaan, sanoo Väänänen.

Hänestä on tärkeää, että vaikeat tilanteet kä-sitellään ensin työpaikalla. Jos jotain vakavaa ta-pahtuu, asian voi viedä esimerkiksi työterveys-huoltoon. Toisinaan ongelmatilanne leimahtaa esiin vielä nykyäänkin, mutta nyt tilanteet osa-taan hoitaa. Jos valituksia alkaa tulla asiakkail-ta, kysymys on vakavampi.

Tiedonkulkua paremmaksiHankkeessa huomattiin myös, että tiedonkul-kua yksikön sisällä oli syytä kehittää. Työpaik-kakokouksiin ei aina osallistuttu siitä huoli-

matta, että tiedotusta pidet-tiin puutteellisena. Henkilöstö ehdotti, että kolmen ilmoitustaulun sijasta olisi vain yksi varsinainen ilmoitustaulu joko puhe-lin- tai kahvihuoneessa. Taulua tulisi ylläpitää niin, että siitä selvästi huomaisi uudet tiedot-teet, koulutusvinkit ja muut ilmoitukset. Pa-rannusta toivottiin myös vanhalle hitaalle tie-tokoneyhteydelle.

– Tietokone uusittiin, ja olemme käyneet tie-totekniikkakursseja, jotta henkilöstö osaa ha-kea tietoa koneelta ja sisäisestä verkosta. Tietoa on hyvä jakaa mahdollisimman monella tavalla, Väänänen toteaa.

Hän uskoo, että vastaavasta hankkeesta voisi olla hyötyä muuallakin, missä samanlaisia tilan-teita syntyy. Hyviä käytäntöjä kannattaa hyö-dyntää rohkeasti ja laajasti. Vuoden 2008 työ-hyvinvointikyselyn tulokset olivat kuljetusyksi-kön osalta parantuneet. •


? Mikä on elinaikakerroin ja ketä se koskee?

Ennen eläkkeen myöntämistä kerrotaan eläkkeen määrä ker-toimella, joka muodostuu sen perusteella, miten suomalais-ten odotettavissa oleva elinai-ka muuttuu. Pidentynyt elinai-ka pienentää eläkettä. Se koskee henkilöitä, jotka ovat syntyneet vuonna 1948 tai sen jälkeen ja joiden vanhuus- tai varhennettu vanhuuseläke alkaa 1.1.2010 tai sen jälkeen.

? Mikä tämän taustalla on?Tarkoituksena on kannustaa

työelämässä jatkamiseen ja mini-moida elinajan pitenemisen vai-kutukset eläkkeiden rahoituk-seen.

? Miten kerroin lasketaan? Laskenta tehdään henkilön

eläkkeeseen vain yhden kerran. Se määritellään kunakin vuonna käyttäen Tilastokeskuksen tilas-toja elinajanodotteen muuttumi-sesta ja kuolevuudesta.

? Mikä sen vaikutus on eläkkeisiin?

Eläketurvakeskuksen pitkän ai-kavälin ennusteen mukaan esi-merkiksi vuoden 2010 elinaika-kerroin pienentää tämän hetken arvioiden mukaan kuukausielä-kettä noin prosentin, vuonna 2012 noin 2,8 prosenttia ja vuon-na 2015 noin 4,6 prosenttia.

? Ketä tämä ei koske? Elinaikakerroin ei koske lain-

kaan 1947 tai sitä ennen synty-neitä eikä vuonna 1948 tai sen jälkeen syntyneitä, joiden van-huuseläke alkaa tänä vuonna.

? Keneen muutos vaikuttaa eniten?

Mitä nuorempi henkilö on, sitä suuremmat ovat vaikutukset edellyttäen, että elinajanodote jatkaa kasvuaan. Elinaikakertoi-men vähentävää vaikutusta eläk-keeseen voi pienentää jatkamalla työssä pidempään.

? Ovatko kaikki eri eläkkeiden saajat tasa-arvoisia?

Säännökset ovat samat sekä jul-kisen että yksityisen puolen elä-kejärjestelmissä. Epäkohdaksi on koettu työkyvyttömyyseläkkeen kautta vanhuuseläkkeelle jäävien tilanne. Eläkkeen tasoa voi pa-rantaa työskentelemällä pidem-pään, mutta nuorena työkyvyt-tömäksi jääneillä on kuitenkin harvoin mahdollisuus tähän. Tämä työeläkejärjestelmän epä-kohta on huomattu ja sen korjaa-mista selvitellään.

? Vaikuttaako kerroin myös toiseen suuntaan eli mitä

tapahtuu eliniän lyhetessä?Elinaikakerroin toimii molem-piin suuntiin eli jos keskimääräi-nen yleinen elinikä lyhenee, ker-roin suurentaa kuukausieläkettä.

? Mistä saa lisätietoa?Osoitteesta www.tyoelake.fi

saa arvion elinaikakertoimen vai-kutuksesta omaan eläkkeeseen sekä tietoa siitä, kuinka pitkään työssä pitäisi jatkaa, että eläkettä kertyisi lisää elinaikakertoimen aiheuttaman pienennyksen ver-ran. Myös Kuntien eläkevakuu-tuksen neuvonta vastaa kysy-myksiin, puh. 020 614 2837.

Mikä on elinaikakertoimen vaikutus eläkkeisiin?

Vastaajana työmarkkinalakimies

Leena Mattheiszen henkilöstökeskuksesta.

työterveyspsykologiMERVI SEPPÄLÄKirjoittaja pohtii, miten osoittaa välittämistä työyhteisössä kohteliaasti.

Etäisesti vai läheisesti?OLIN HILJATTAIN HELSINGISSÄ luistelemassa. Pieni lapseni kaatui, löi itsensä ja jäi vertavaluvana ja itkevänä makaamaan jäälle. Olin itse vaihtamassa varusteita, enkä heti tajunnut tilanteen vakavuutta – näinhän parin aikuisen luistelevan hänen lähellään kuin mitään ei olisi tapahtunut. En siis osannut epäillä vahinkoa tapahtuneenkaan. Hämmästykseni oli suuri, kun lapsen hätä ei aikuisia ollut kiinnos-tanut.

Viime syksynä törmäsin käsitteeseen ”negatiivinen etäkohteliai-suus”. Termi jäi pyörimään mieleeni. Päätinpä selvittää asiaa. Pika-tietäjä Google ei ensi istumalta hyväksynyt termiä, vaan tarjosi vaih-toehdoksi ”negatiivista epäkohteliaisuutta”. Mutta kyse onkin etä-kohteliaisuudesta, eikä kohteliaisuuden vastakohdasta.

TERMI OSOITTAUTUI MIELENKIINTOISEKSI. Sen kuvattiin perus-tuvan välttämiseen ja välttelyyn. Pyritään siihen, että toiseen koh-distettu huomio minimoidaan, eikä tunkeuduta hänen alueelleen. Pohdittiin myös, että puuttumattomuus olisi erityisen suomalais-ta: ei kehdata, pelätään että toinen loukkaantuu, tarjotaan tilaa, an-netaan yksityisyyden säilyä. Toisaalta siinä on mukana aimo annos kunnioitusta.

Miten tämä voisi näkyä työpaikoilla? Otetaanpa esimerkiksi ku-vitteellinen esimies Esko. Esko on mukava, yleisesti varsin pidetty. Eskon pitkäaikainen alainen tunnetaan nimimerkillä ”punanenä”, mutta Esko ei kehtaa puuttua ilmiselvään päihdeongelmaan. Hän ei halua loukata ja tunkeilla. Toinen alainen ei oikein enää pärjää työs-sään. Kohteliaana miehenä Esko välttelee työkykyasioiden puheek-si ottoa ja antaa asioiden muhia. Eräs alainen on puolestaan pitkällä sairauslomalla. Esko jättää hänet oman onnensa nojaan, ettei vain astuisi varpaille ja loukkaisi yksityisyyttä. Joku psykologi kyllä sanoi, että yhteydenpito olisi peräti toivottavaa. Pitkältä sairauspoissaolol-ta palaavalle Esko möräyttää jäyhästi tervetuloa vailla sen laajempaa huomionosoitusta. Alainen saa palata sorvin ääreen ilman, että Esko tohtii kysellä palaajan kuulumisia.

ETÄKOHTELIAISUUDEN KANSSA ELÄÄ RINNAKKAIN positiivinen lä-hikohteliaisuus. Sitä kuvaa yhteistoiminnallisuus, toisen tarpeiden tiedostaminen ja huomioiminen sekä yhteenkuuluvuuden tuntee-seen pyrkiminen. Se lähentää, viestittää hyväksyntää ja jäsenryh-mään kuulumista.

Esimies kohtaa toistuvasti vaikeita tilanteita. Siinä vaaditaan ak-tiivista läsnäoloa, eläytymistä ja sekä vaikkapa lähikohteliaisuutta. Myös työyhteisön avunantokulttuuri punnitaan kiperissä tilanteissa. Työpaikoilla tarvitaan yhteisiä toimintatapoja – kuten varhaisen tuen ja paluun tuen toimintamallit – jotka helpottavat asioihin tarttumis-ta. Tämäkään ei yksin riitä. Tarvitaan myös asennetta. Mitä arvelet: jos ensi yönä tapahtuisi ihme ja lähikohteliaisuuden määrä työpaikallasi tuplaantuisi, miltä siellä silloin näyttäisi? Mitä sinä tekisit toisin? En-nustan, että asiat olisivat mukavammin. •

{

}

pykä

lien

h

enki

25

Office 2007

teksti PETTERI HARJULA kuva ISTOCKPHOTO

Tutut Word-tekstinkäsit-tely- ja Excel-taulukko-laskentaohjelmat vaihtu-vat uusiin versioihin. Ny-kyinen Teamware-sähkö-

posti- ja kalenteriohjelmisto korvau-tuu ensi syksynä uudella Outlook-oh-jelmalla, joka kuuluu Office-tuoteper-heeseen.

Uudet ohjelmat edellyttävät tieto-koneelta enemmän suorituskykyä, ja kaupungin konekanta onkin jo pääosin saatettu uudistuksen vaatimalle tasol-le. Virastot vaihtavat Office 2007:ään oman aikataulunsa mukaisesti vuoden 2010 loppuun mennessä.

Harjoittelu tekee mestarinOhjelmien käyttöliittymät muuttuvat Office 2007:n myötä olennaisesti.

– Alussa tunsin olevani aivan eksyk-sissä, kun en meinannut löytää tuttuja toimintoja. Kuukauden käytön jälkeen uusi versio tuntui vanhaa selvästi loo-gisemmalta ja toimivammalta, talous- ja suunittelukeskuksen tietotekniikka-osaston projektipäällikkö Riitta Mä-kinen viittaa omiin alkuvaiheen käyt-tökokemuksiinsa.

Talous- ja suunnittelukeskus tar-joaa Oiva Akatemian kautta maksuton-

ta koulutusta ohjelmien käytössä Of-fice 2007 -peruskursseilla ja erillisellä puolen päivän mittaisella Uudet omi-naisuudet -kurssilla. Kursseilta saa mukaansa myös vihkosen, jossa uudet asiat on tiivistetysti esitetty.

– Vaikka ohjelmat näyttävät päälle-päin erilaiselta kuin vanhat, niistä löy-tyvät kaikki samat toiminnot ja lisäksi joukko uusia. Järjestys on uusi ja entis-tä selkeämpi. Oiva Akatemian puolen päivän perehdytys riittää varmasti pe-ruskäyttäjälle, Mäkinen vakuuttaa.

Käyttöön koko tehollaOffice 2007 -uudistus liittyy läheisesti kaupungin intranetin nykyaikaan siir-tävään sähköinen työpöytä -hankkee-seen, joka etenee sen kanssa rinnak-kain. Sähköisen työpöydän palvelut on suunniteltu käytettäväksi Office 2007 -ohjelmilla.

– Sähköisen työpöydän palveluja voi hyödyntää myös Officen edellisel-lä versiolla, mutta se on hankalampaa. Lomakkeita tai vastaavaa sisältöä työ-pöydälle tuottavat henkilöt tarvitsevat ehdottomasti Office 2007:n.

Osa uusista Office-sovelluksista tai niiden ominaisuuksista saadaan täy-dellä teholla käyttöön vasta kun ohjel-


Uudet Microsoft Offi ce 2007 -ohjelmat tuovat mukanaan monia helpotuksia, mutta ne vaativat henkilöstöltä myös hieman opettelua.

tuleemisto on käytössä organisaation laajui-sesti – tai ainakin kaikilla niillä, joiden kanssa kukin omassa työssään on teke-misissä.

– Pikaviestintä liittyy sähköiseen työpöytään. Sen käyttöönotto edellyt-tää omaa viestiliikennettä hallinnoivaa palvelinympäristöään, jota kehitetään vielä piloteista saatujen kokemusten perusteella, Mäkinen vahvistaa. •

>

Offi ce 2007

Word 2007 Excel 2007 Outlook 2007Sähköpostien

pikahaku

Liitetiedostojen esikatselu-

mahdollisuus

Kattava kalenteri- ja

tehtävätietojen hallinta

Kaavojen kirjoittaminen

helpompaa

Enemmän kaaviotyylejä ja

-malleja

Selkeämpikäyttöliittymä

Nopeampi asia-kirjojen muotoilu

Tekstin yhteis-muokkaus helpompaa

Toiminnot selkeästi valinta-

nauhalla

Aikataulu> Ensimmäiset virastot ovat jo

ottaneet käyttöön uuden Microsoft Office 2007 -ohjelmistopaketin.

> Muut virastot seuraavat perässä valitsemassaan aikataulussa vuoden 2010 loppuun mennessä.

PowerPoint


Helsinki saa sydämet sykkimään. Tästä on todisteena monipuolinen ja korkeatasoinen valokuvauskilpailun sato. Esittelemme inspiroivan kaupunkimme henkilöstön silmin, kameran linssin läpi.

Helsinki – rakkauden kaupunki

>V alokuvauskilpailu sai ideansa helmikuussa The Timesin matkailunumerossa julkaistusta uutisesta, missä Helsin-ki oli rankattu Pariisin veroiseksi rakkauslomakohteeksi, josta löytää piirteitä myös Roomasta ja Pietarista.

Helsingin Henki päätti järjestää henkilöstölle valo-kuvauskilpailun Helsinki – rakkauden kaupunki siitä, mikä saa Helsin-gissä sydämet sykkimään. Määräaikaan mennessä kisaan tuli 35 kuvaa. Ku-vat kertoivat mielenkiintoisella tavalla hyvin erilaisia näkemyksiä rakkauden kaupungin teemaan. Tuomariston tehtävä oli vaikea, mutta voittaja erottui muista kaikille tuttuna mutta yllättävällä tavalla rakkausteemalla kuorrutet-tuna. Myös kakkosessa korostui romantiikka. Koska seuraavia ääniä saaneita oli vaikea laittaa järjestykseen, tuomaristo päätti antaa kolmossijan usealle oivaltavalle kuvalle. Kiitämme lämpimästi kaikkia kilpailuun osallistuneita kuvistan-ne! Onnea vielä voittajille! Palkinnot lähetetään kaikille henkilökoh-taisesti.

Tuomaristoon kuuluivat kaupungin henkilöstökeskuksen viestinnästä viestintäpääl-likkö Maissi Kasurinen ja kisan ideoinut tiedottaja Katariina Käyhkö, kulttuurikeskuk-sesta viestintäpäällikkö Terttu Forsström sekä Yhtyneiltä Kuvalehdiltä valokuvaaja Suvi Laine ja Kynämiehestä Helsingin Hengen AD Heljä Hyytiä.

3. Rakkaani kanssa kahdenJukka Lamminen, rakennusvirasto> PERUSTELUT Kun rakastaa itseään, voi rakastaa myös muita! Ihana rauhallinen lepohetki kaupungin ytimessä. Valon ja varjon vaihtelu tuo kuvaan kivasti syvyyttä.

vapaa-aika

1

3

1. Ujo Rakkaus Tuomo Viljanen, Taske> PERUSTELUT Tällä sulaa sydän. Voi suorastaan kuulla hääkellojen soivan. Valo on todella hieno! Kuvan nimi Ujo rakkaus kertoo suomalaisuudesta, kuva helsinkiläisyydestä. Aitoa ja söpöä rakkautta Helsingissä. Onkohan kuvaaja tehnyt tekstin itse?

2. Sinä tarjosit salmiakkia, minä panin peliin koko elämänHeidi Hirsmäki-Ruohonen, Kustaankartanon vanhustenkeskus> PERUSTELUT Kuva on kuin sadusta, Helsinki näyttää mystiseltä. Ohikulkijoiden ansiosta kuva säilyy todellisena.

2

Dentaalidooriksien taivalLAUTTASAAREN HAMMASHOITOLAN Dentaalidooriksien taival kohti toukokuun lopussa järjestettävää Naisten Kymppiä etenee. Iloiseen joukkueeseen kuuluvat suuhygienisti Jo-hanna Backström, hammaslääkärit Maria Saarenpää ja Nina Erno-Ustinov sekä ham-mashoitaja Susanna Hietala. He kertovat , miten kävely edistää työssä jaksamista:

”Hammashoitotyö on tosi kuormittavaa erityisesti niskalle ja hartioille, joten näin saamme tehokasta harjoitusta, jotta jaksamme paremmin työssämme. Kävelytreenauk-sesta on jo ollut hyötyä työhyvinvoinnillemme. Kaupungilta lainaksi saamamme askel-mittarit ovat olleet hyvä kannustin liikkumiseen.”

”Jotta suositeltavan askelmäärän saisi kasaan, täytyy työpäivän jälkeen lähteä kunnon lenkille. Yhteislenkkeilyä emme ole vielä aloittaneet vaan kukin on kävellyt ja treenannut omilla tahoillaan, omien tavoitteidensa mukaan. Kunnon kohotus jatkuu! ”

> Lisätietoja kävelyn teemavuodesta www.hel2.fi/heke/kavely

■ Maria Saarenpää, Johanna Backström, Susanna Hietala ja Nina Erno-Ustinov kävelevät kohti Naisten Kymppiä.

27

Voittajan kommentti”KÄVELIN MAALISKUUN ALUSSA töistä kohti Rautatientoria ja mietin kilpailua. Sat-tumalta vilkaisin Senaatintorille ja huomasin, että joku oli tallannut Suurkirkon por-taille aiheeseen sopivan kuvion ja tekstin. Halusin kuvaan mahdollisimman vähän ihmisiä, joten sain odotella pitkään autiota hetkeä. Kamera on usein mukana. Kuvaan harrastusmielessä maisemia ja niiden muutoksia, erityisesti rakennustyömaita.”Tuomo Viljanen

3. Pelattiin me jalistakin, eikä vaan luettuPiia Laine, terveys-keskus> PERUSTELUT Kaunis kuva. Kummi-pojan kyläily kesällä kertoo kivasta tun-nelmasta, vierailujen rakkaudesta.

ylö

s ja u l o s !


Pyöräilykevät polkaistaan käyntiinTÄNÄ VUONNA KÄYNNISTYY Fillari Helsinki -toimintakampanja, jonka tavoitteena on lisätä pyöräilyä. Kohderyhmänä ovat kaikki kaupunkilaiset. Kaupungin puolelta ovat mukana Sykkeli, HKL, Ksv ja Liv.

Fillari Helsingin ytimenä on toukokuun alussa avau-tuva verkkoportaali www.fillarihelsinki.fi. Sieltä löytyvät esimerkiksi avoimet yhteispyörälenkit, pyöräilytapahtu-mat, reitit ja kartat, reittiopas, pyörän huolto, blogit, ter-veys- ja turvallisuusasiat sekä muu hyötytieto.

Pyöräilykuntien verkosto ry:n valtakunnallinen, työyhteisöille tarkoitettu Kilometrikisa on taas tänä vuonna, nyt Fillari Helsingin sateenvarjon alla. Kisa alkaa Pyöräilyviikolla 12. toukokuuta Pyörällä töihin -päivänä ja kes-tää syyskuun alkuun. Edellisellä kerralla useat kaupungin työyhteisöt osallistuivat kisaan. Tarkempaa tietoa kisasta saa sivuilta www.kilometrikisa.fi. Kannattaa lähteä joukolla mukaan!

Pyöräilyviikolla Kontulassa järjestetään 15.–16.5. Fillari Festarit. Niiden päätapahtuma on Kon-tulan Kelkkapuistossa 16.5. klo 14–17. Sin-ne pyöräillään kulkueena Senaatintorilta, missä kokoontuminen on klo 12.30 ja lähtö klo 13.

> Lisätietoja Fillari Helsingin sivuilta www. fillarihelsinki.fi.

3. Kointähti kohtaa täysikuunMarja Piimies, kaupunkisuunnitteluvirasto> PERUSTELUT Ihanat sävyt ja tunnelma. Kuu ja ihmisen rakentama asuintalo Kointähti vierekkäin tekevät kuvasta suuren ja merkityksellisen.

3. Meren syleilyssäSari Breilin, hallintokeskus> PERUSTELUT Kuvassa Helsinki näyttää maalaukselliselta. Tämän maiseman ja hetken haluaisi kokea itsekin.

3

3

3

3

3. Helsinkimme hedelmiäTiina Haljala, sosiaalivirasto> PERUSTELUT Hauska todiste baby-boomista. Stadilaiset oppivat rakastamaan kaupunkiaan pienestä pitäen. Oivaltavasti kuvattu lapsen perspektiivistä.

kuva MARI H

OH

TARI

n Ensimmäinen kokoillan piirretty oli Lumikki ja seitsemän kääpiötä vuonna 1937. Kääpiöiden esikuvana oli muun muassa skandinaavinen taide, kuten norjalaisen Theodor Kittelsenin Peikkojen kaivos vuodelta 1907.


Punaiset matot peittävät Taidemu-seo Tennispalatsin lattiat ja tum-miksi maalatut seinät antavat taustan Walt Disney ja Euroopan taide -näyttelylle. Mutta mitä kaik-kea on tätä ennen tapahtunut?

– Näin näyttelyn intendentti Erja Pusan kanssa Pariisissa syksyllä 2006. Kiersimme kat-somassa näitä uskomattomia elämyksiä muuta-man tunnin ajan. Tuolloin silmämme avautui-vat näkemään, miten syvästi eurooppalainen kirjallisuus ja taide ovat vaikuttaneet Disneyn tuotantoon. Juuret löytyvät täältä Euroopasta, kertoo amanuenssi Sointu Fritze suunnittelun lähtökohdista.

Näyttely päätettiin saada myös Helsinkiin. Tehtävä ei ollut helppo – vain Pariisin Grand Palais´ssa ja Montrealin Museum of Fine Artsis-sa vuosina 2006–2007 esillä ollutta näyttelyä ei oltu suunniteltu maailmankiertueelle, vaan te-osten oli määrä palautua omistajilleen.

– Kun Münchenin museokin kiinnostui näyt-

telystä, siitä pystyttiin suunnittelemaan meille molemmille uusintaversio pienempänä ja osit-tain eri teoksin, jotka on lainattu Euroopan museoista ja yksityiskokoelmista, Fritze toteaa vuosien taustatyöstä.

Tuki suunnitelmille ja neuvotteluille saatiin myös uudelta museonjohtajalta Janne Gallen-Kallela-Siréniltä, ja sopimus saatiin sine- töityä.

– Näyttelyarkkitehtuurin on suunnitellut mi-lanolainen Atelier Mendini, mutta se on mukau-tettu ja sovellettu Tennispalatsin tiloihin arkki-tehti Tuomas Toivosen avustuksella, tiedotta-ja Karri Buchert kertoo.

Palapeli rakentuu tiimityölläDisney matkusteli Euroopassa ja hankki mat-koillaan satojen kirjojen kokoelman erilaista kirjallisuutta ja taidekirjoja, jotka toimivat läh-teinä hänen studionsa taiteilijoille klassikoik-si nousseissa animaatioelokuvissa. Näyttelyssä on yli 400 piirustusta, maalausta, pienoismallia

ja elokuvanäytettä kertomassa, miten Disneyn elokuvat kumpuavat 1800-luvun ja 1900-luvun alun Euroopan taiteen tunnetuimpien mestari-en tuotannosta.

Amanuenssi Tuija Kuutti kertoo, että va-kuutusten ja kuljetusten järjestäminen näin laajalle ja arvokkaalle aineistolle vaatii valtavaa tarkkuutta, järjestelykykyä ja ennen kaikkea hy-vät hermot.

– Harvoin tulee ajatelleeksi sitä, että näin ar-vokas taide ei liiku ilman kuriireja, jotka mat-kustavat teosten mukana, valvovat kun ne pu-retaan pakkauksista ja laitetaan seinälle. Kon-servaattoreidemme on lisäksi tehtävä teoksista säännöllisesti kuntoraportit, Kuutti vahvistaa.

Valtavan materiaalimäärän vuoksi museo on saanut uuden ilmiasun lisäseinineen. Kah-ta viikkoa ennen näyttelyn avajaisia tiloissa soi sirkkeli ja tuoksuu maali. Näyttelyvalvoja Inka Kroben, museomestari Camilla Vuorenmaa ja lavasterakentaja Jussi Nikula rakentavat ja maalaavat viimeisiä seiniä. Nurkassa levittämis-

teksti LAURA HEIKKINEN kuvat ARTO WIIKARI ja DISNEY

Lumikki ja kääpiöt, Peter Pan, Tuhkimo, Pinokkio, Prinsessa Ruusunen, Dumbo, Bambi ja dalmatialaiset ystävineen seikkailevat Taidemuseo Tennispalatsin suurnäyttelyssä.

maailma lumoaa Disneyn

>

n Amanuenssi Sointu Fritze kyselee museo-mestari Ulla Saariselta, miten rakennustyöt

etenevät ja onko kaikki aikataulussa.

n Lavasterakentaja Jussi Nikula kokoaa viimeisiä seiniä näyttelyyn.

n Näyttelyvalvoja Inka Kroben tekee tilaa punaisille

matoille ja lasivitriineille.


HelsinkiArt.fi verkostoi taidemuseot PääKAUPUNKISeUdUN SeItSemäN suurta kuvataidelaitos-ta yhdistivät voimavaransa ja loivat HelsinkiArt.fi-verkoston. Tavoitteena on tarjota entistä parempia palveluja, edistää tie-donvälitystä, kehittää taiteen saavutettavuutta ja herättää mie-lenkiintoa kuvataidetta ja visuaalista kulttuuria kohtaan. Myös jäsenlaitosten välistä yhteistyötä sekä toiminnan koordinointia ja suunnittelua halutaan parantaa.

HelsinkiArt.fi-verkoston jäseniä ovat Amos Andersonin, Ateneumin, Sinebrychoffin ja Helsingin kaupungin taidemu-

seot, Helsingin taidehalli, EMMA – Espoon modernin taiteen museo ja Nykytaiteen museo Kiasma. Verkoston laitokset to-teuttavat vuosittain yhteensä yli 80 taidenäyttelyä. Yhteenlas-kettu kävijämäärä viime vuonna oli lähes 950 000.

Helmikuussa avautunut sivusto www.helsinkiart.fi tarjoaa kaikille taiteesta kiinnostuneille helpon ja nopean väylän tu-tustua pääkaupunkiseudun taidetarjontaan. Sivusto on kolmi-kielinen (suomi, ruotsi, englanti).

Lähtökohtana HelsinkiArt.fi-verkostolle oli jäsenlaitosten poikkeuksellisen monipuolinen ja merkittävä näyttelyohjel-misto, josta muodostuu Kuvataiteen vuosi 2009. Yhteistyön koordinoijana tänä vuonna toimii Helsingin kaupungin taide-museo, jonka aloitteesta yhdessä Helsingin kulttuurikeskuk-sen kanssa verkosto syntyi. •

tä odottavat punaiset mattorullat. Yhtään arvoteosta ei ripusteta ennen kuin tila on rakennettu viimeistä naulaa myöten.

Museon oman tekniikan lisäksi työssä on ollut kymmeniä ulkopuolisia ammattilai-sia. Tätä minuuttipalapeliä rakentaa vastaa-va museomestari Ulla Saarinen. Hän ker-too tämän näyttelyn työllistäneen tavallista enemmän rakentamistöiden vuoksi.

– Koordinoin aikataulut ja työvoimatar-peen. Lisäksi hoidan ostopalvelut ja ulko-puoliset toimittajat, heidän ja oman henki-lökunnan työsuunnittelun ja katson, että kaikki etenee sovitusti, Saarinen toteaa.

Riskitekijöitä on paljon, sillä tiimityön tu-lee olla saumatonta koko museohenkilökun-nan ja ulkopuolisten tahojen kanssa. Koke-mus ja ammattilaisuus varmistavat palape-lin rakentumisen suunnitellusti.

Valtavasti oheisohjelmaaNäyttelyn tekstit, esitteet ja muunoheismateriaalin on tehnyt museon pedagoginen osasto. Viihtyisässä toimistohuoneessa museolehto-ri Nanne Raivio kertoo, että työtä tehdään työpareina. Työ-määrä ennen avajaisia on val-tava, sillä osaston tehtävä on tekstimateriaalin, painotuottei-den ja opastusten lisäksi suunni-tella myös laaja oheisohjelma.

– Nyt sitä on todella runsaasti.Olemme suunnitelleet elokuvanäytös-ten sarjat kahteen elokuvateatteriin sekä koululaisnäytökset, museolle työpajoja per-heille, vauvoille, nuorille ja koululaisille sekä kevään kestävän luentosarjan. Yhteistyötä tehdään koulujen ja esimerkiksi Taideteolli-sen korkeakoulun kanssa, Raivio kertoo.

Heidän työnsä jatkuu koko näyttelyn ajan, joka päivä kun ovet avautuvat. Samalla suunnitellaan seuraavia näyttelyitä.

Toukokuun lopussa näyttely puretaan ja koko tila palautetaan taas alkuperäiseen kuntoon. Purettava materiaali saa uuden elämän – seuraavissa näyttelyissä – sillä ma-teriaali on tarkoitus laittaa uusiokäyttöön. •

Walt disney ja euroopan taide 25.2.–31.5. Taidemuseo Tennispalatsi www.taidemuseo.fi

tapa

htum

ia


Arvaa, ellet tiedä!

kuva

PER

TTI N

ISO

NEN

Hakasalmen huvilassa on 30.8. saakka näyt-tely Varokaa, mustalaisia! Väärinymmärryk-sen historiaa. Paljonko sisäänpääsy maksaa tähän näyttelyyn?

Vastaukset 24.4. mennessä osoitteel-la Helsingin Henki, Sari Ruusutie, PL 4500, 00099 Helsingin kaupunki, faksi 310 37952, [email protected]. Kaikki-en vastanneiden kesken arvotaan leffa-lippuja.

Edellinen arvonta oli 6.3. Viimeksi kysyim-me, mikä kaupungin liikelaitos muutti hal-lintonsa Ympyrätaloon Hakaniemeen. Oikea vastaus on Oiva Akatemia.

Vastauksia tuli 34 kpl. Kaikkien vastan-neiden kesken arvottiin yllätyspalkintoja. Palkinnot menivät seuraaville: Tiina Riut-ta, Birgitta Dahl, Sari Väärikkälä, Terttu Konttinen ja Merja Niemistö-Kuronen. Onnea voittajille!

■ UKK-kävelytesti 12.5.Eläintarhan urheilukentällä pidetään UKK-instituutis-sa kehitetty kahden kilometrin kävelytesti ti 12.5. klo 14–17. Se mittaa hengitys- ja verenkiertoelimistön suo-rituskykyä.

Ilmoittautumiset henkilöstöliikuntakonsulteille He-li-intra > Liikunta > UKK-kävelytesti 12.5. tai sisäpostilla: Liv/henkilöstöliikunta, PL 4980.

■ Petankkikisat 15.5.Henkilöstön petankkikisat pelataan Kaisaniemen ken-tällä pe 15.5. klo 15 alkaen. Ilmoittautumisaika on 14.–30.4. Ilmoittautuminen ja lisätiedot: 14.4. alkaen Heli-intrasta > Liikunta > Petankkikisat 15.5. Tapahtuman jär-jestelyistä vastaa liikuntavirasto ja henkilöstöliikunta.

■ Stadin Skaba 3.6.Henkilöstön golf-kisat pelataan Luukissa ke 3.6. viras-tojen kolmen hengen joukkueissa. Ilmoittautumiset henkilöstöliikuntakonsulteille vain sähköpostilla. Ilmoi-ta kilpailijoiden nimet, tasoitus, seura, kapteenin yhteys-tiedot ja laskutusosoite. Kilpailuun pääsee 24 joukkuet-ta, jotka ovat ilmoittautuneet pe 15.5. mennessä ja mak-saneet 81 euron osallistumismaksun eräpäivään 29.5. mennessä. Lisätietoja Heli-intrasta > Liikunta > Stadin skaba 3.6.

ILMOITUS

TAULUTiedot palstalle

[email protected]

Seuraavan kalenterin

aineistopäivä on

24. huhtikuuta.

Hae työsuhde-matkalippua!■ TYÖSUHDEMATKALIPPUETU ON edel-leen haettavissa. Yksi 10 euron arvoinen seteli annetaan vähintään 30 vuorokaut-ta voimassa olevan ja vähintään 40 euroa maksavan matkalipun ostamiseen. Vaki-tuiset työntekijät voivat hakea huhtikuus-sa seteleitä enintään yhdeksän kappaletta, määräaikaiset 1–9 kpl työsuhteen keston mukaan (1kpl / kuukausi). Etua voi hakea Heli-intrasta > Henkilöstö > Henkilöstö-etuudet > Työsuhdematkalippuetu > ha-kulomake tai kaupungin yhteisistä lomak-keista LV417. > Lisätietoja: Talpa, puh. 310 64676, klo 9–11 ja 13–15.

Palkkalaskelma sähköisenä■ KUUKAUSIPALKKAISET TYÖNTEKIJÄT voivat saada palkkalaskelmansa sähköi-senä oman verkkopankkinsa kautta. Verk-kopalkkapalvelun kautta pääsee tarkaste-lemaan palkkalaskelmaansa ajasta ja pai-kasta riippumatta, vaikka lomamatkalta. Palvelu edellyttää verkkopankkitunnuk-sia.> Lisätietoja: Talpa, puh. 310 64676 tai omalta palkanlaskijaltasi. Verkkopalkka-linkki löytyy Heli-intran sivuilta kaupungin yhteisistä lomakkeista tai kohdasta Palve-lukeskukset > Talpa - Taloushallintopal-velu > Siirry verkkopalkkalaskelmaan.

Asiat hallintaan AHJOssa■ SÄHKÖINEN ASIANHALLINTAJÄRJESTEL-

MÄ on nyt nimeltään AHJO. Voittonimeä kil-pailussa ehdotti Pia Majava taidemuseos-ta. AHJOon siirtyvät kaikki asianhallinnan piirissä työskentelevät kaupungin toimi- ja luottamushenkilöt vuoteen 2011 mennessä. AHJO tuo huomattavaa helpotusta asianhal-linnan työhön, kun paperipinoista päästään eroon ja työprosessit muuttuvat näkyviksi ja helposti seurattaviksi.

Henkilöstöliikunta liikuttaa■ Stadin historia tutuksi kulttuurikävelyilläSuositut kulttuurikävelyt ovat mainio tapa tutustua eri kaupunginosiin ja niiden historiaan. 21.4. klo 17–19: Rööperi – arkea ja juhlaa! 28.4. klo 17–19: Kallion kierros5.5. klo 17–19: Hietaniemi – historiallinen vanha hau-tausmaa. Ilmoittautumiset alkavat ma 6.4. Kulttuurikävelyt ovat ilmaisia ja tarkoitettu kaupungin työntekijöille. Lisätie-toja Heli-intasta > Liikunta > Kulttuurikävelyt

> Tiedustelut: henkilöstöliikuntakonsultit Kaisa Laine, [email protected], puh. 310 87821 ja Eeva-Liisa Rautiainen, [email protected], puh. 310 87822.

Paljonko maksaa

sisäänpääsy kaupungin-

museon näyttelyyn?

kuva

KAR

I HAK

LI

31

Pek

ka S

auri

IlmestymisaikatauluNro 3 3.6. aineisto 24.4. Nro 4 2.9. aineisto 5.8.Nro 5 21.10. aineisto 18.9. Nro 6 9.12. aineisto 5.11.

Lehti postitetaan kaupungin henkilöstölle palkanlaskentajärjestelmän osoite-tietojen mukaan. Jos haluat pois lehden jakelusta, ilmoita nimesi ja osoitteesi sähköpostilla [email protected].

Lehti ilmestyy myös pdf-verkkolehtenä www.hel.fi/helsinginhenki.

Helsinginhenki

1 Kuka voitti kultaa Helsingin EM-kisoissa naisten vapaaluistelussa?

r a. Susanna Pöykiör b. Laura Lepistör c. Kiira Korpi

2 Paljonko kaupungilla on henkilöstöä töissä?

r a. noin 37 000r b. noin 39 000r c. noin 41 000

3 Mikä on virallinen eläkeikä?

r a. 62 vuottar b. 63 vuottar c. 64 vuotta

4 Mikä on kaupungin henkilöstön virkistyssaaren nimi?

r a. Iso Iiluotor b. Kaunis Iiluotor c. Iso Iisaari

5 Matko on kaupungin

r a. matkailuopistor b. matkustus- ja kokoustoimistor c. matkailu- ja kongressitoimisto

6 Kaupungin kirjastoautojen nimet ovat

r a. Stara ja Hurttar b. Stara ja Snadir c. Snadi ja Buli

7 Keskuspelastusasema sijaitsee

r a. Kalliossa r b. Erottajallar c. Meilahdessa

8 Helsingissä asuu muuta kuin suomea tai ruotsia puhuvia

r a. noin 35 000r b. noin 55 000r c. noin 75 000

9 Vappu on virallisesti

r a. kevään juhla r b. ylioppilaiden juhlar c. suomalaisen työn päivä

10 Kaupungin henkilöstön keski-ikä on

r a. noin 45r b. noin 50 r c. noin 55

kuva

MAR

I HO

HTA

RI

Vastaukset: 1b, 2b, 3b, 4a, 5c, 6b, 7a, 8b, 9c, 10a.

k ysy m

ys

tä

• k

uka •

mitä • m

issä • milloin •

10


Akavalaisten lomatuki ry:n kevätkokous 15.4.n SääntöMääräInEn KEVätKoKouS pi-detään ke 15.4. klo 18 Hiidenkiven perus-koululla, Rajatie 7. Kaikki kaupungin palve-luksessa oleva akavalaiset ovat tervetulleita. > Ilmoittautumiset 9.4. klo 16 mennessä: [email protected] tai puh. 050 466 9658.

Kesäksi työväen-opiston kursseille?n työVäEnoPISton KESäLuKuKauSI on 4.5.–18.6. Ilmoittautuminen alkaa 14.4. klo 9. > Lisätietoja: www.hel.fi/tyovaenopisto.

TerveSos-tapahtuma avoinna kaikillen SoSIaaLI- Ja tErVEySaLan ammattilais-ten TerveSos-koulutus- ja messutapahtu-ma järjestetään Helsingissä Marina Cong-ress Centerissä ja Wanhassa Satamassa 13.–14.5. Teemana on Terve ja turvallinen elämä. Tapahtuman järjestävät Helsingin kaupunki ja Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (entinen Stakes). Seminaari on avoin myös suurelle yleisölle. > Lisätietoja: www.thl.fi/tervesos.

Stadin Soudut 21.8.n HEnKILöStön KIrKKoVEnESoudut Sta-din Soudut soudellaan pe 21.8. klo 14 Sou-tustadionilla.

Tänä vuonna tapahtumassa on sirkus-teema. Kerätkää 15 hengen joukkue, missä on 14 soutajaa ja perämies. Joukkueessa tu-lee olla vähintään neljä naissoutajaa.

Ilmoittautumiset 6.4.–29.5. s-postil-la [email protected]. Lisätietoja Heli-intrasta > Liikunta > Stadin soudut 21.8.> tiedustelut: Minna Kivioja, puh. 050 412 1938 tai Kikka Himanen, puh. 050 522 3051.

Ko-He-Ke:n ruskareissu n KoSKELan SaIraaLan henkilökuntaker-ho Ko-He-Ke:n ruskareissu suuntaa tänä vuonna 5.–12.9. Utsjoen maisemiin. Ilmoit-tautuminen 31.5. mennessä (ennakkomak-su 150 euroa 20.6. mennessä ja loppuosa 15.8.). > tiedustelut ja ilmoittautumiset raili Korpinen, puh. 050 402 5792, klo 12 –13, [email protected].


Jus

si P

aJu

ne n

GoGohuhti–toukokuu

11.2.–30.8. varokaa mustalaisia!Väärinymmärryksen historiaa. Näyttely Hakasalmen huvilassa.

25.2.–31.5. walt disney Ja eurooPan taideNäyttely Taidemuseo Tennispalatsissa > www.taidemuseo.fi

4.4. reformaatio-konserttiTyöväenopiston Helsinginkadun filharmonikot Temppeliaukion kirkossa klo 19.30. Vapaa pääsy.

10.–13.4. PääsiäinenKorkeasaaressa Pääsiäissaari-tapahtuma. > www.korkeasaari.fi

14.4. kesäksi työväenoPistoonTyöväenopiston kesäkurssien ilmoittautuminen käynnistyy.> www.opisto.hel.fi

1.5. vaPPuTaas juhlitaan suomalaisen työn päivää! Tippaleipiä ja simaa!

10.5. äitienPäiväHKL jakaa ruusuja raitiovaunuissa.

23.–25.5. maailma kylässäFestivaali levittäytyy Kaisanimeen. > www.maailmakylässä.fi

022009

{ uus

i duu

ni }

Veli velka otettaessa, veljenpoika takaisin maksettaessa.”

”

Palvelumme rakentuu> kuka:Mauri Suuperko> ammatti: toimitusjohtaja, rakentamispalvelu> töihin: 1.1.2009> toimiPiste: Ilmalan vesitornirakennus

Kerro, mikä on rakentamispalvelu? Tuotamme rakennus- ja ympäristöalan sekä logistii-kan palveluja ensisijaisesti kaupungin tarpeisiin. Ra-kentamispalvelu muodostettiin rakennusvirastosta irrotetuista ympäristötuotannosta ja HKR-Tekniikas-ta, kiinteistövirastosta irrotetusta pohjatutkimusyk-siköstä sekä Helsingin Satamasta siirtyneestä asen-tajaryhmästä.Millainen oli päiväsi tänään? Aloitin aamun käymällä sähköpostit läpi. Kahdeksalta alkoi ensimmäinen päivän palavereista. Lähes koko päivä oli varattu talonrakennus ja logistiikka -osaston toimistopäälliköiden tapaamisille. Välillä oli palaveri tietotekniikka-asiantuntijoiden kanssa. Palavereiden välillä luin sähköpostit. Mitä uudet alueet ja suunnitelmat tuovat työhösi?Pääsen rakentamaan yhdessä henkilöstömme kans-sa täysin uutta virastoa tavallaan puhtaalta pöydältä. Se on erittäin mielenkiintoinen haaste, varsinkin kun heti aloitettaessa henkilöstöä oli yli 1 500.Vaikuttaako taantuma tänä vuonna työhösi ja ra-kennushankkeisiin?Ei suoranaisesti, sillä kaupunki investoi tänä vuon-na rakentamiseen ja peruskorjauksiin todella pal-jon, mikä tarkoittaa, että meillä on kädet täynnä töitä. Toivon, että työmme näkyy kaupungilla ja luo uskoa

muihinkin toimijoihin.Onko tiedossa, että tulevien vuosien rakennus-hankkeita olisi jäädytetty?Teemme töitä sen mukaan, mitä muut virastot ja lii-kelaitokset meiltä tilaavat. En osaa ennakoida, miten taantuma vaikuttaa tilaajiemme suunnitelmiin. Mi-nulla on kuitenkin vahva usko siihen, että meillä on töitä paljon myös tulevaisuudessa. Helsinkiä ei ole lä-hellekään valmiiksi rakennettu, eikä korjattu.Mitkä ovat suurimmat haasteesi tässä tehtävässä?Suurimpana ja mielenkiintoisena haasteena näen muutoksen johtamisen. Eri osastoilla on ollut kovin erilaisia käytäntöjä, joten nyt pitäisi löytää yksi toi-mintamalli, jonka kautta menestymme. Miten haluaisit kehittää työtäsi?Tunnen, että henkilöstö todella haluaa tehdä kaik-kensa, jotta voimme joskus todeta, että ”Me olimme sitä tekemässä”. Eiköhän se oma työkin tässä sivus-sa kehity.Mitä odotat työltäsi ja tältä vuodelta?Odotan, että strategiamme valmistuu ja pääsemme toden teolla näyttämään virastomme osaamisen.Keitä kuuluu työyhteisöösi: esimiehesi ja lähim-mät työtoverisi?Esimieheni on toisaalta teknisen palvelun lautakun-ta ja toisaalta apulaiskaupunginjohtaja Pekka Sau-ri. Lähimmät työtoverini ovat yksikön johtajat Han-nu Virtasalo ja Kauko Nygrén sekä osastopäälliköt Hannu Halkola ja Kirsi Remes sekä sihteerimme Mirja Kulmala ja Kaija Pylkkänen. Missä asut?Espoossa rauhallisella Latokasken alueella. Töihin Il-malaan kuljen autolla.

kuv

a TO

MM

I TU

OM

I

Helsingin henki

Documents

Helsingin henki 2/2009