Helsingin henki 4/2012

Lorem

Helsinginhenki 042012

H e l s i n g i n k a u p u n g i n H e n k i löstö l e H t i w w w. H e l . f i / H e l s i n g i n H e n k i

sivu 26 sivu 14 sivu 06

sivu 16

Emil Vahtera tutkii Itämeren kuntoa.salat

Syvyyden

Löydäliikunta-lajisi

HKL onentistävihreämpi

lasten &nuortenasialla y

mpä

rist

ö

hyv

invo

inti

teem

a

sivu 26 sivu 14 sivu 06

Maissi KasurinenJuttuehdotukset ja palaute [email protected]

Helsinki soi ja tanssii pääkirjoitus

kuva Mauri Tahvonen

Helsingin henki | syyskuu 2012

Lehti postitetaan kaupungin henkilöstölle palkanlaskentajärjestelmän osoitetietojen mukaan. Jos haluat pois lehden jakelusta, ilmoita nimesi ja osoitteesi sähköpostilla [email protected].

Lehti verkossa > hel.fi/helsinginhenki

Ilmestymisaikataulu Nro 5 24.10. Nro 6 12.12. Aineisto 3.10. 19.11.

02

// vinkkiTaidetta tarjolla

KaMpIssa sIjaItseva aNNaNtaLo on lasten ja nuorten taidekeskus, jon-ka tehtävänä on luoda edellytykset taiteen ja kulttuurin tekemiseen ja ko-kemiseen. Taideopetus, näyttelyt, tapahtumat, esitykset ja työpajat ovat toiminnan kulmakiviä. Taidekursseilla lapset voivat syventyä animaation, arkkitehtuurin, keramiikan, musiikin, nukketeatterin, sanataiteen, tanssin, teatterin, tekstiilitaiteen ja kuvataiteen eri alojen opiskeluun. Paljon yh-teistyötä tehdään koulujen kanssa.

Annantalon World Design Capital Helsinki 2012 -hankkeita ovat ART LAB -toimintagalleria (syyskaudella seuraava teema on Japani, ja vuoden päättää Leikkiä arjessa ja juhlassa) ja lasten kirjakahvila Haitula, jossa jär-jestetään muun muassa kirjailijatapaamisia, lukutuokioita ja näyttelyjä. Pi-hamaasta suunniteltiin yhdessä Aalto-yliopiston kanssa Keidasta, joka olisi elävä olohuone helsinkiläisille.

Annantalon taidekeskus täytti tänä vuonna 25 vuotta. Designpääkau-punkivuonna vuosijuhlia viettävät myös Kanneltalo 20 vuotta, Savoy 25 vuotta, Kallion kirjasto 100 vuotta ja kaupunginorkesteri 130 vuotta.

→ kulttuuri.hel.fi

→ annantalo.fi

→ kanneltalo.fi

→ savoyteatteri.fi

→ helmet.fi/kallionkirjasto

→ hel.fi/filharmonia

voimissa syksyllä

L oman jälkeenkin kannattaa pitää huolta hengähdystauoista, omista het-kistä, mielekkäästä vapaa-ajasta, voimien palautumisesta, levon saamises-ta ja rentoutumisen mahdollisuuksista. Palautumista työstä ja voimaan-tumista tukee kaupungin mittava kulttuuri-, kuntoilu- ja luontotarjonta.

Rentoutuminen työstä ei vaadi välttämättä sitäkään. Joka päivä kui-tenkin kannattaa tehdä jotain sellaista, josta pitää, joka on itselle mieluista

ja josta tulee hyvä mieli.Sillä töissä riittää syksyllä tekemistä, haasteita ja muutoksia. Kaupunki käärii nykyi-

sen strategiansa pakettiin ja valmistelee tuoretta lokakuun lopussa valittavalle uudelle valtuustolle. Vuoden alusta yhdistyvien sosiaaliviraston ja terveyskeskuksen tulevaa toi-mintaa valmistellaan syksyn ajan. Lasten päivähoidosta ja varhaiskasvatuksesta vastaa-

va virasto aloittaa niin ikään vuoden alussa. Muu-tokset koskevat 20 000 kaupungin palveluksessa työskentelevää ihmistä. Muitakin organisaatio- ja työprosessimuutoksia tapahtuu jatkuvasti. Tuke-na muutoksissa ovat aina oma esimies, linjajohto, työterveyshuolto ja Oiva Akate-mian kurssit ja koulutus.

Kaupungin internet-portaali uudistetaan tänä vuonna. Uuden konseptin ja ulkoasun

käyttöönotto aloitetaan vuoden lopussa, ja virastojen sivut uudistetaan ensi vuoden aikana. Palvelut esitetään jatkossa niin, että käyttäjien ei tarvitse tietää, mikä virasto palvelun tuottaa. Hel.fi-portaali rakentuu siten palvelevammaksi ja käyttäjälähtöiseksi.

Yksi tärkeä asia, jota kaupunki on viime vuosina keskit-tynyt parantamaan, on lasten ja nuorten syrjäyty-misen ehkäiseminen. Tässä lehdessä kerrotaan, mitä on saatu aikaan ja mitä jatkossa täytyy tehdä. Lue aiheesta sivulta 6 alkaen.

Ota talteen kulttuuri- ja liikuntatarjon-nan tärpit tämän lehden ilmoitustaululta sekä Helmen Henkilöstö-sivuilta koh-dasta Henkilöstöetuudet.

Voi hyvin syksyllä!

,, Joka päiväkannattaa tehdäjotain sellaista,joka on mieluistaja josta tulee hyvä mieli.”

Anna kulttuurin värittää

JulkaisiJa Helsingin kaupungin henkilöstökeskus, PL 4500, 00099 Helsingin kaupunki PäätoimittaJa Maija-Liisa Kasurinen, puh. 310 37956, 050 310 3954, [email protected] toimittaJa

Katariina Käyhkö, puh. 310 64988, 040 336 0807, [email protected] toimituksen sihteerit henkilöstökeskuksessa Sanna Karppelin, puh. 310 37954, 050 517 9184, [email protected],

Sari Ruusutie, puh. 310 37955, 050 517 9213, [email protected] toimitusneuvosto 2012–2013 Terttu Sopanen pj, Paula Hirvonen, Johanna Joutsiniemi, Marja Jattu-Wahlström, Kaarlo Kontro (JUKO),

Panu Oksman (KTN), Eila Pelttari (JHL), Eeva Rinne (Tehy), Kaarina Salminen (Jyty), Marja-Sisko Luomanpää (TNJ/Super) toimitus Ja ulkoasu Otavamedia Asiakasviestintä, Köydenpunojankatu

2 a D, 00180 Helsinki, puh. 1566 8510, asiakasviestinta.otavamedia.fi tuottaJa Laura Heikkinen, [email protected] PainoPaikka Sanomapaino Oy, Sanomala 2012 Painos 39 000 kpl

24. vuosikerta ISSN 0787-7994 (painettu) ISSN 1797-6170 (verkkolehti)

sisältö


+ palstat04 Uutiset04 TyöelämänABC05 Stadi36521 Gallup27 Työterveyspsykologi30 Ilmoitustaulu31 Ristikko32 Menovinkit

talous RogacianoCavadasKaipiainenjaAnuHeinonenedistävätHelsinginasioitaBrysselissä.

hel.fiUUSI

03

06 teemaLastenjanuortenhyvinvoinninedistämiseksitehdäänpaljontyötä.NelivuotinenLasu-hankesaajatkoa.

14 työ & ympäristöHKLtekeeHelsinginraideliikenteestäentistäympäristöystävällisempää.

16 reppariTutkimusalusMuikkujaympäristö-keskuksentutkimusryhmäseilasivatHelsinginedustallakartoittamassamerentilaa.Mitäsieltälöytyi?

20 ammattiToimitilahuoltajaTainaJeskanenpitääkulttuurikeskusStoanpuhtaana.

22 kaffellaTyöhönperehdytysnäkyytyönjäljessä,henkilöstönviihtyvyydessäjapysyvyydessä.Perehdytetytkertovatkokemuksiaan.

26 hyvinvointiVähäinenkinliikunnanlisääminenkannattaa.Kerrommemitenpäästäalkuun.Löydätkönäistätyypeistäitsesi?

32 uusi duuniProjektivastaavaLutforRahman.

1215

28

24

10

työkalutKaupunginnettiportaaliuudistuuasiakkaidentoiveidenpohjaltakäyttäjälähtöiseksi.Työonvaltava.

liikkeelläIntohimoinenperhosharrastusviekaikenvapaa-ajanmuttatuopaljoniloa.

asukasHelsingistähalutaanmahdol-lisimmanesteetönkaupunki.Sehelpottaakaikkienelämää.

duunissaTyöterveyspsykologientyössäpaneudutaanmuidenongelmiin.Mitenheylläpitävätomaajaksamistaan?

uutisia

Heräsikö kysymys?Käsittelemme tällä

palstalla työelämän kysymyksiä, joita voi lähettää osoitteseen

[email protected]

Työelämänkuva Kari H

autala

04 Helsingin henki | syyskuu 2012

Käytä henkilöstö-edut hyödyksin SyKSyn Kulttuuri- ja liikuntaharrastuksissa kan-nattaa kantaa henkilöstökort-tia mukana. Korttia näyttämäl-lä voit nauttia edullisemmin teatteriesityksistä, konserteista, näyttelyistä, kuntoilusta ja uimisesta. Saat alennuksia myös useista liikkeistä. Joidenkin yritysten alennukset koskevat myös perheenjäseniä ja eläkeläisiä. Pidä henkilöstökorttisi aina mukana – virkis-tyt, rentoudut, harrastat ja teet hankinto-ja edullisesti!> Katso päivitetyt edut ja alennukset Helmestä > Henkilöstö > Henkilöstö-etuudet.

Työtapaturmien määrä ennallaan n työtapaturmien määrä pysyi viime vuonna edellisten vuosien tasolla, kertoo elo-kuussa ilmestynyt työtapaturmaraportti. Yhteensä työtapaturmia kirjattiin 2 854 eli kes-kimäärin seitsemän sataa työntekijää kohden.

Yli sadan työntekijän virastojen joukossa eniten työtapaturmia tapahtui Staras-sa. Myös pelastuslaitoksessa, liikuntavirastossa ja Helsingin Satamassa tapahtui viime vuonna yli kymmenen työtapaturmaa sataan työntekijään suhteutettuna. Vähiten työta-paturmia kirjattiin kaupunginorkesterissa, hallintokeskuksessa ja kulttuurikeskuksessa, joissa sataan työntekijään suhteutettuna työtapaturmia sattui alle kolme.

Työtapaturmista 69 prosenttia tapahtui työpaikalla ja 31 prosenttia työmatkalla. Työ-matkalla sattuneiden tapaturmien osuus kasvoi viisi prosenttia edelliseen vuoteen ver-rattuna.

Henkilöstölle sattuneista työtapaturmista 86 prosenttia johti rahallisiin korvauksiin. Korvauksia maksettiin kaikkiaan 3,55 miljoonaa euroa.

Ammattitautiepäilyjä ilmoitettiin 71. Näistä oli aineiston luovutushetkellä hylätty 63 prosenttia ja korvattu 23 prosenttia. Kymmenen ammattitautiepäilyn osalta selvitys oli vielä kesken. > lisätietoja Helmen Henkilöstö-sivuilta > työhyvinvointi ja työturvallisuus.

Lähde suomen kielen kurssillen Kaupungilla töiSSä oleville maahan-muuttajille, niin määräaikaisille, vakituisil-le kuin harjoittelijoillekin, tarkoitetut suo-men kielen kurssit käynnistyvät jälleen. Koulutus on ilmaista, eikä kursseille tarvit-se ilmoittautua etukäteen.

Opetusta on keskimäärin kaksi tun-tia viikossa. Kurssit ovat eritasoisia, ja osa niistä on suunnattu tietyille ammattialoille. Esimerkiksi lokakuussa käynnistyy uutena kurssi hammashoidon työntekijöille.> lisätiedot ja kurssilista Helmen Hen-kilöstö-sivuilta > työllistäminen > Suo-men kielen koulutukset. Sivulla on tie-toa myös yleisistä kielitutkinnoista.

n mistä kyselyt löytyvät? Lähtökysely löytyy verokortin mukana lä-hetettävästä kirjeestä ja erohakemus il-moitus- ja päätös -lomakkeesta (lv 348). Verkossa lähtökysely palveluksesta eroa-ville on osoitteessa www.tutkimus.net/lähtökyselypalveluksestaeroaville.com sekä eläkkeelle jääville: tutkimus.net/lah-tokyselyelakelaisille.com.

Vastaajana suunnittelija Sarianne lehmus henkilöstökeskuksesta.

> lisätietoja virastojen yhteyshenkilöiltä sekä henkilöstökeskuksen suunnittelija Sarianne lehmukselta, puh. 310 42848, [email protected].

n mikä on lähtökysely? Lähtökyselyllä selvitetään henkilöstön vaihtuvuuden syitä, ja näin seurataan myös henkilöstöstrategian toteutumis-ta ja tehdään erilaisia kehittämistoimen-piteitä. Tämän vuoden alusta käytössä on ollut kaksi erilaista lähtökyselyä, toinen työpaikkaa vaihtaville ja toinen eläkkeel-le jääville.

n miten lähtökysely uudistui? Uudistetussa lähtökyselyssä kysymyksiä on täsmennetty ja muutettu paremmin vastaamaan ajanhenkeä. Kokonaan uu-dessa kyselyssä eläkkeelle jääviä pyyde-tään antamaan palautetta kaupunkitason ikäjohtamisen työryhmälle, jotta ikäänty-vien työskentelyn mahdollisuuksia voitai-siin vieläkin parantaa.

n Ketkä siihen vastaavat?

Lähtökyselyyn voivat vastata kaikki työ-paikkaa vaihtavat eli myös ne, jotka siir-tyvät toisiin tehtäviin kaupungin sisällä, sekä määräaikaisista tehtävistä pois lähte-vät. Lisäksi eläkkeelle jääville on oma uusi lähtökysely. Kyselyyn vastataan nimettö-mänä, joten yksittäiset vastaajat eivät ole tunnistettavissa.

n Kuka huolehtii, että kysely tulee täytettyä? Vastaamisesta huolehtii lähtijä itse, mutta esimiehillä on merkittävä vaikutus ohjata vastaamaan lähtökyselyyn.

n miksi se on tärkeä täyttää?Henkilöstökeskus tekee tuloksista erilai-sia yhteenvetoja, joiden perustella kau-punki kehittää henkilöstöpolitiikkaansa ja on tulevaisuudessakin hyvä ja haluttu työnantaja. Vain vastaamalla voi vaikuttaa.

365

lyhyesti

stadistadi

Toimintamenojen kehityksen oltava kohtuullista ValtioVarainministeriön elokuun talousennusteen mukaan Suo-men talouden kasvu jää vuonna 2013 hyvin matalaksi, vain 0–1 prosent-tiin. Kuntien keskeisimpänä verotulojen pohjana toimivat kuntalaisten an-siotulot. Tämä palkkasumma kasvaa ensi vuonna vain reilut 2 prosent-tia. Myös kuntien saamat valtionosuustilitykset pienenevät ensi vuonna. Nämä seikat samoin kuin rahamarkkinoiden jatkuva epävarmuus vaikut-tavat kaupungin palvelutoimintaan ja investointeihin.

Kaupungin tulojen KasVu on hidasta, mutta kaupunki kasvaa. Vuoden 2013 aikana väkiluvun ennustetaan kasvavan lähes 6 000 henkilöllä eli noin prosentin. Helsinki rakentaa uusia asuinalueita satamatoiminnoilta vapautuneille alueille. Vanhemman kiinteistökannan ikääntyessä ja ra-kentamisen laatuongelmien vuoksi pe-ruskorjataan paljon koulu-, päiväkoti-, sairaala- ja muita palvelurakennuksia. Kaupungin investointitaso on nous-sut viime vuosina merkittävästi. Inves-tointitaso on korkea kaupungin tulo-pohjaan ja velkaantumisvauhtiin näh-den. Investointitahdin porrastamista tarkastellaan talousarvion valmistelun yhteydessä.

Vuodesta 2008 Helsingin lainakanta on kasvanut vauhdilla. Lainakan-nan kasvun hillitseminen on Helsingin ykköstavoite talouspuolella, jot-ta vuosittaiset lainanhoitokustannukset eivät nousisi liian korkeiksi. Tä-män vuoksi toimintamenojen kehityksen pitää pysyä kohtuullisena. Tämä edellyttää tuottavuuden parantamista ja priorisointia palvelutuotannossa.

Kaupungin tulopohjan vahvistaminen on uuden valtuuston keskeinen tehtävä. Vain yritysten työpaikkamäärän kasvattaminen lisää kestävällä ta-valla kaupungin tulopohjaa. Elinkeinopolitiikka on ehdottomasti tulevan valtuustokauden avainkysymyksiä. Vain näin kaupunki voi turvata jatkos-sakin palvelut asukkaille. Niukan kasvun aikana Helsingissä on tärkeää kantaa sosiaalinen vastuu yhteiskunnan heikoimmista. Kaupungin stra-tegiassa on tulevalla valtuustokaudella otettava huomioon asuinalueiden erilaistumisen ja väestön syrjäytymisen riskit. Erityisesti nuorten ja maa-hanmuuttajien tulevaisuus on pystyttävä turvaamaan.

Viime Vuosina niin kaupunki kuin valtiokin ovat tehneet päätöksiä, joilla on merkittäviä vaikutuksia tulevaan valtuustokauteen. Helsingin Energian kehitysohjelman toteuttaminen vaikuttaa myönteisesti ympäristöön, mut-ta pienentää samalla kaupungin tulovirtaa. Suurena kiinteistönomistajana energiatehokkuuden parantaminen merkitsee Helsingille kasvavia kor-jaus- ja rakentamiskustannuksia. Sosiaali- ja terveystoimessa on vireillä monia suuria lainsäädäntöuudistuksia.

tuleVa ValtuustoKausi tarjoaa vaikeasti yhteen sovitettavia haastei-ta. Uudelle valtuustolle valmistellaan ehdotus strategiaohjelmaksi ke-väällä 2013. Hallintokunnissa on jo menneen kevään aikana talousarviota 2013 valmisteltaessa arvioitu näkyvissä olevia muutosvoimia. Tämä tarjoaa pohjaa myös uuden valtuuston strategiatyöskentelylle.

Rahoitusjohtajatapio Korhonenpohtii, miten kaupunki voi jatkossakin turvata palvelunsa.

,, Lainakannan kasvun hillitseminen on Helsingin ykköstavoite.”

kuva Johanna Rönnlöf

05Helsingin henki | syyskuu 2012

Ammatillisten oppilaitosten ja lukioiden opiskelija-huoltoon vahvistusta n ammatilliset oppilaitoKset ja lukiot sai-vat uusia määräaikaisia opetuksen ja opetus-huollon työntekijöitä, kun ammatillisiin op-pilaitoksiin palkattiin muun muassa 60 uutta opettajaa, neljä kuraattoria, neljä psykologia, yhdeksän laaja-alaista erityisopettajaa, neljä urasuunnitteluohjaajaa sekä neljä opiskelija-toiminnan koordinaattoria. Lukioihin palkat-tiin kuusi kuraattoria.

Kaupungin kahdestatoista lukiosta on muodostettu kolme kampusta. Varsinainen

kampustoiminta alkaa elokuussa 2013, mutta toimintaa jo kehitetään. Erityinen tuki- ja opis-kelijahuolto toimivat yhteistyössä kampuksit-tain.

Alppilan lukio, Helsingin kuvataidelukio, Itäkeskuksen lukio ja Kallion lukio muodos-tavat yhden kampuksen. Helsingin luonnon-tiedelukio, Helsingin medialukio, Mäkelän-rinteen lukio ja Yhtenäiskoulun lukio toimi-vat omassa kampuksessaan. Etu-Töölön lukio, Ressun lukio, Sibelius-lukio ja Vuosaaren lu-kio muodostavat oman kampuksensa.

Opiskelija voi halutessaan valita kursse-ja yhteiseltä kampuslukioiden tarjottimelta. Hän voi myös edelleen suorittaa koko lukion omassa lukiossaan. Opiskelun tueksi kehite-tään verkko-opetusta eKampus-hankkeessa.

Teurastamon Kellohalli avautuin designpääKaupungin ruoan ja muo-toilun päänäyttämö Teurastamon Kellohalli avautui syyskuun alussa. Entisen teurastuslai-toksen rakennukset on otettu ruokakulttuurin käyttöön, ja tilat avattiin kaikelle kansalle. Kel-lohallissa saa aamiaista tai brunssia, lounasta ja illallista, ja se on auki keskiviikosta sunnun-taihin. Lounaan valmistavat suomalaiset ja ul-komaiset kokit, joiden kädenjäljessä ruoka ja muotoilu yhdistyvät huolella.

Ohjelmassa on syksyn aikana muun mu-assa ruokakirpputoreja, teemapäiviä, Open Kitchen -ravintolanpitokurssi ja Mad Cook -brunsseja. Ohjelmasta vastaa ravintoloitsija-keittiöpäällikkö antto melasniemi, ja aluetta kehittää kaupungin tukkutori.> lisätietoja: kellohalli.fi, teurastamo.com ja wdchelsinki2012/tags/ruoka.

n toimitusjohtaja matti toiVolaa esi-tetään ensi vuoden alussa aloittavan uuden sosiaali- ja terveysviraston johtajaksi. Apu-laiskaupunginjohtaja laura räty esittää ny-kyisen terveyskeskuksen toimitusjohtajana toimivan Toivolan valintaa kaupunginval-tuustolle, joka käsittelee asiaa 12.9. Virkaa haki seitsemän henkilöä.

n demos helsingin tutKija tommi lai-tio valittiin uudeksi nuorisotoimenjohtajak-si lasse siuralan jäädessä eläkkeelle. Laitio aloittaa tehtävässä lokakuun alussa. Nuori-soasiainkeskuksessa työskentelee runsaat 400 työntekijää.

n helmet-Kirjastojen yhteinen OverDrive-sähkökirjapalvelu avattiin 1.8. Se on verkko-palvelu, jossa asiakas voi selata, varata, lai-nata ja myös ladata e-kirjoja tietokoneelle, puhelimelle tai mobiililaitteelle.

OverDrive e-kirjastosta asiakkailla on mah-dollisuus lainata kansainvälisiä bestsellerei-tä sähkökirjoina ja äänikirjoina. Lainattava kirjallisuus on pääosin englanninkielistä. Li-säksi palvelu tarjoaa lähes 70 ruotsinkielistä kaunokirjallista teosta.

Kaunokirjallisuuden lisäksi e-kirjastos-ta löytyy myös tietokirjallisuutta ja 25 suosi-tuinta Lonely Planet -matkaopasta.

Ensivaiheessa kokoelmassa on noin 400 nimekettä, ja se kasvaa vuosittain noin 800 teoksella.

Järjestelmään voi kirjautua osoitteessa: https://helmet.fi.

n helsinKiin on tulossa vuoden sisällä 33 uutta sähköautojen latauspistettä. Myöhem-min niitä on tarkoitus pystyttää noin sata-kunta lisää. Latauspisteiden sijainnit perus-tuvat kaupunkisuunnitteluvirastossa laadit-tuun listaan.

Asiasta tekee syksyllä ehdotuksen kau-pungin sähköisen liikenteen ohjausryhmä, ja niiden rakentamisesta päättää kaupungin-hallitus.

LaSteN & Nuorten asialla


teksti Ritva-Liisa sannemann kuvat istockphoto

Lasten ja nuorten hyvinvoinnin edistämiseksi ponnistellaan jatkuvasti enemmän. Jo nelisen vuotta sitten alettiin laatia lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelma Lasua. Mitä sen hankkeissa on saatu aikaan?

aikka suurin osa lapsista ja nuorista voi hyvin, osa voi huonosti, ja hyvinvoinnin erot näyttä-vät kasvavan. Tilanne on näkynyt esimerkiksi lastensuojelun ja mielenterveyshoidon lisään-tyvänä tarpeena ja koulupudokkaiden isona määränä. Lasten ja nuorten hyvinvointisuun-nitelman hankkeilla yritetään torjua tätä ke-hitystä.

– Suunnitelman takana seisovat kaikki hallintokunnat. Yhdessä työskentely ja asiakkaiden kuuleminen ovat tuoneet näkyviin tar-kemman kuvan eri ilmiöistä, luonnehtii hankkeen koordinaattori Taina Hussi sosiaalivirastosta.

Ongelmat ovat osoittautuneet usein hyvin monitahoisiksi. Hy-vinvointisuunnitelma on opettanut, että nuoren auttamiseksi tar-vitaan yhteistä rintamaa.

– Suunnitelman työstäminen on ravistellut hallintokuntien ra-ja-aitoja. Olemme joutuneet luopumaan tiukasta tonttiajattelusta. Tärkeintä on rakentaa yhdessä palapeliä lasten ja nuorten hyväksi, Hussi tiivistää.

Väylät auki yhteistyölleAlkuvaiheessa työryhmiltä meni paljon aikaa esteiden raivaami-seen ja yhteisen toiminta- ja arvopohjan luomiseen. Virastojen eri-laiset työkulttuurit, tietojärjestelmät ja juridiset velvoitteet ovat olleet hidaste mutta eivät este yhteistyölle.

– Olemme saaneet kanavat auki hallintokuntien kanssa. Meillä on nyt väyliä, miten esimerkiksi sosiaali- ja terveystoimi tekevät yhteistyötä opetusviraston kanssa.

Neuvolat, päivähoito ja koulu ovat keskeisiä ympäristöjä, joissa varhaista tukea voidaan antaa. Tavoitteena on lisätä henkilöstön osaamista signaalien havaitsemissa.

– Ei riitä, että huoli havaitaan, vaan henkilöstön pitää osata ot-taa se puheeksi ja tietää, minne alaikäinen ja joskus koko perhe oh-jataan saamaan apua.

Mukana tukiverkostossa ovat myös verkkoympäristöt sekä eri-laiset järjestöt ja urheiluseurat, jotka järjestävät vapaa-ajan toi-mintaa. Maahanmuuttajajärjestöjen mukaantulo on osoittautu-nut toimivaksi kanavaksi monikulttuuristen nuorten tukemisessa.

Verkko tiheäksiLasu ei ole jäänyt vain yhteisen sävelen etsimiseksi, vaan se on eh-tinyt polkaista pystyyn kymmeniä uusia hankkeita ja vahvistanut jo toimivia palveluja.

– Kaikki kärkihankkeet ovat edenneet myönteisesti. Ne on suunnattu ikäryhmittäin alle 21-vuotiaiden hyvinvoinnin edistä-miseen, mutta myös vakavasti oireileville. Olemme etsineet auk-koja, joista tukea on puuttunut.

Pääpaino on varhaisessa tuessa ja ehkäisevässä lastensuojelus-sa, johon valtaosa hankkeista liittyykin. Näiden vahvistamiseen on valjastettu laajasti kunnallisia palveluja.

Jos ne kuvataan kolmiona, pohjalla ovat peruspalvelut eli neu-volat, varhaiskasvatus, leikkipuistot, koulut, oppilashuolto, nuori-sotyö sekä kulttuuri- ja liikuntapalvelut. Hyvänä esimerkkinä ovat lasten laajat nelivuotistarkastukset eli Hyve 4 -hanke, joka on laa-jentunut koko kaupunkiin.

Seuraavalla portaalla avuksi rientävät varhaista tukea antavat tahot, kuten kotipalvelu, perheneuvolat, kohdennettu nuorisotyö ja oppilashuolto sekä lapsiperheiden aikuispalvelut.

Kolmion kärkeen sijoittuvat lastensuojelun avohuoltoon, sijais-huoltoon, psykiatriaan ja päihdehuoltoon liittyvät korjaavat pal-velut.

Lisäraha maksoi itsensä takaisinSuurin osa kehittämistoiminnan rahoituksesta on tullut eri hal-lintokuntien budjetista. Suunnitelma on kunnan strateginen asiakirja, joka pitää ottaa huomioon talousarviossa. Lisäksi kaupunki on tukenut ohjelmaa vuosittain kuuden mil-joonan erillismäärärahalla. Se on maksanut itsensä ta-kaisin.

– Esimerkiksi Nopsa-perhetyön kautta pys-tyimme viime vuonna estämään 63 nuoren sijoituksen kodin ulkopuolelle. Nuoren si-joitus laitokseen maksaa keskimäärin 90 000 euroa vuodessa, joten toiminta-kulut pois lukien säästöä kertyi lähes viisi miljoonaa, laskee Hussi.

v

0> Lasulähtiliikkeelle2008voimaantulleesta

lastensuojelulaista,jokavelvoittaakuntiatekemäänsuunnitelmanlastenjanuortenhyvinvoinninedistämiseksi.Sekoskee0–20-vuotiaita.

> Seonkaupunginstrateginenasiakirja,jokalaaditaanvaltuustokausittain.

> Tarpeetotetaanhuomioonkaupunginbudjetissa.

> Suunnitelmasisältääperus-,ehkäisevätjakorjaavatpalvelut.

> Painopisteonennaltaehkäisyssä,varhaisessatuessajaavohuollossa.

> Hankkeissaovatmukanaopetus-,nuoriso-,terveys-,sosiaali-,liikunta-,kulttuuri-jakir-jastotoimet,henkilöstö-jatietokeskuksetsekäHyksinja3.sektorintoimijoita.

> Sesisältäähankkeitajakehittämistoimen-piteitä,jotkaliittyvätmoniammatillisuudenlisäämiseen,perheverkostomallinhyödyntä-miseenjavanhemmuudentukemiseen.

> Kärkihankkeitaonnoin25,esimerkiksi:lastenlaajatnelivuotistarkastukset(Hyve),koulujenmoniammatillinenyhteistyö(Hymyt,Regio),Kvartti-valmennusvanhemmille(Tukevastialkuun),lastenjanuortenharrastetoiminnankehittäminen,nuortenvaikuttamismahdolli-suudet(Ruuti),verkkonuorisotyö(Netari),tukivaikeastioireilevilleoppilaille(Vakava),koulupudokkuudenehkäisy(TsempparijaTulevaisuustiski).

> Lisätietoja Lasusta: wellsinki.fi

07

”Tulevan kauden keskeisiin teemoihin kuuluu varmasti vanhemmuuden tukeminen, jolle tuntuu nyt olevan kova tilaus.”


Erillisrahan turvin pystyttiin palkkaamaan projektityöntekijöitä ja laajentamaan mo-nia toimintoja, esimerkiksi etsivää nuori-sotyötä Luotsia ja lastensuojelun avohuol-lon intensiivimenetelmää Vinssiä sekä tuottamaan laajamittaisesti harrastepalve-luja sosioekonomisesti heikommille alueil-le, palkkaamaan sosiaaliohjaajia päivähoi-don perhetyöhön ja etsimään keinoja oi-reilevien lasten koulunkäynnin tukeen Va-kavaan. Hussi uskoo, että kaikki hankkeet jäävät tavalla tai toisella elämään. Suuri osa on jo siirtynyt osaksi pysyvää toimintaa.

Tukea vanhemmuuteenSyksyn aikana valmistellaan vuosien 2013–2016 hyvinvointisuunnitelma, joka menee ensi vuonna aloittavan uuden val-tuuston hyväksyttäväksi. Osa hankkeista katkeaa vuodenvaihteessa valtuustokau-den vaihtuessa.

Suunnitelmaa varten selvitetään, mitkä hankkeet ovat valmiita, mitkä keskeneräi-siä ja mitkä kaipaavat vielä kehittelyä.

– Olemme kartoittaneet myös ympäris-tön tarpeet tekemällä kyselyjä kuntalaisil-le, järjestöille ja kaupungin työntekijöille, Hussi kertoo.

Yksi tärkeä tavoite on ollut saada lapset ja nuoret osallistumaan ja vaikuttamaan kau-pungin toimintaan. Kaupunginhallitus on hyväksynyt Ruuti-vaikuttamisjärjestel-män, jonka kautta nuoret voivat saada aja-tuksensa esille tulevan hyvinvointisuunni-telman sisältöön.

– Tulevan kauden keskeisiin teemoihin kuuluu varmasti vanhemmuuden tukemi-nen, jolle tuntuu olevan kova tilaus tässä ajassa. Vanhemmat kaipaavat vertaistukea toisiltaan ja neuvoja ammattilaisilta. Vakaa vanhemmuus on mitä parhain peruskallio lasten hyvinvoinnille, Hussi toteaa.

Tsemppiä pudokkailleMyös koulupudokkaat otetaan vahvasti seuraavan kauden hankkeissa huomioon. Noin 300 nuorta jää Helsingissä peruskou-lun jälkeen ilman toisen asteen koulutus-paikkaa. Taustalla on yleensä monien on-gelmien vyyhti.

Pudokkaita varten toimivat jo nyt Tsemppari-ohjaajat ja Tulevaisuustiski-pal velu, joiden avulla nuoria on tavoitettu. Hankkeiden ajatuksena on estää syrjäyty-mistä ja turvata nuorten koulutuspolku.

– Haasteena on löytää kaikille nuorille koulutus- tai työpaikka peruskoulun jäl-keen. Palvelukokonaisuuteen tarvitaan uu-sia, kokonaisvaltaisia ja moniammatillisia auttamisen muotoja, Hussi summaa. >>

pähkinän- kuoressaLasu.

LaSteN & Nuorten asialla


Manuvan työpari tukee nuoria

M aahanmuuttajanuorten valmistavan opetuksen Ma-nuva-hanke on onnistunut saattamaan kymmeniä nuoria peruskoulusta jatko-opintoihin. Hanke on suunnattu peruskoulun loppuvaiheessa Suomeen

muuttaneille 15–16-vuotiaille, joilla on suuri syrjäytymisen riski ilman koulutuspolkua.

– Näillä nuorilla on korkea koulumotivaatio. He haluavat opis-kella, valmistua ammattiin ja mennä töihin, kertoo projektisuun-nittelija Sannakaisa Koskinen opetusvirastosta.

Hanketta on pyöritetty syksystä 2010 lähtien Haagan ja Mylly-puron kouluissa, joissa on valmistavan perusopetuksen opettajan rinnalla työskennellyt sosiaaliohjaaja. Opettaja on voinut keskittyä opetukseen, ja sosiaaliohjaaja on auttanut nuoria ja heidän perhei-tään kotoutumiseen liittyvissä haasteissa.

– Sosiaaliohjaaja on järjestänyt yhteistapaamisia kouluilla tai kodeissa. Hän on arvioinut avun tarvetta, ohjannut oikeiden palve-lujen piiriin ja vienyt tutustumaan virastoihin ja vapaa-ajan kohtei-siin. Tämä on ollut nopeaa, henkilökohtaista ja matalan kynnyksen tukea, tähdentää johtava ohjaaja Hanna Keiriö sosiaalivirastosta.

Manuva-ryhmiin on mahtunut lukuvuotta kohden parikym-mentä oppilasta, joiden lähtötaso on vaihdellut lukuja kirjoitus-taidottomuudesta hyviin koulutaitoihin. Nuoret on sijoitettu tason mukaan eri ryhmiin, joissa jokaiselle laaditaan yksilöllinen opinto-ohjelma.

Opiskelussa keskitytään suomen kielen taitojen opetteluun. Tärkeä osa opiskelua on ohjaus jatko-opintoihin – lähes kaikki nuo-ret ovat saaneet jatkopaikan.

– On haasteellista löytää sopivia koulupaikkoja: tarvitsemme enemmän joustavia ja yksilöllisesti räätälöityjä mahdollisuuksia vä-häisen kielitaidon omaaville nuorille, Koskinen toteaa.

Kaikkiaan valmistavassa perusopetuksessa on vuosiluokilla 7–9 noin 120 oppilasta. Tarve työpareja hyödyntävälle mallille on suu-ri, sillä peruskoulun loppuvaiheessa olevia maahanmuuttajia tulee Helsinkiin koko ajan lisää.

– Toiveena on, että työparimallin rahoitus jatkuu. Tarvitsisim-me 23 sosiaaliohjaajaa lisää, jotta malli voisi laajentua kaikille tar-vitsijoille, Keiriö kertoo.

maNuvaNetari

Tsemppari

Kvartti auttaa yläasteelle

H elsingissä on kehitetty ala- ja yläasteen nivelvaiheeseen Kvartti-vanhempainiltamal-li, joka tukee sekä lapsia että

heidän vanhempiaan kohtaamaan mur-rosiän kehityshaasteet. Malli koskettaa 5.–8.-luokkalaisia, ja sen mukainen toi-minta on tulossa käyttöön koko kaupun-gissa tänä syksynä.

Vanhemmilla on tilaisuus keskustella ajankohtaisista asioista ja saada vertais-tukea toisiltaan noin varttitunnin kes-tävissä Kvartti-osioissa, jotka sijoittuvat olemassa oleviin vanhempainiltoihin.

– Vanhemmat ovat olleet tyytyväi-siä iltoihin, kertoo projektisuunnittelija Marinoora Alanne sosiaalivirastosta.

Viidennellä luokalla on keskusteltu siitä, millaista vanhemmuutta tarvitsee murrosikään tuleva lapsi, kuudennella

luokalla siitä, miten lasta voi tukea siirtymävaiheessa ja seitsemännellä vanhemmat ja nuoret ovat keskustel-leet yhdessä Vauhdilla aikuisuuteen? -vihkosen pohjalta. Neljäntenä teema-na on nuoren päihteettömyyden tuke-minen.

Oppilaat pääsevät purkamaan ylä-kouluun liittyviä odotuksia ja pelkoja kuudennen luokan Tukevasti-tunnilla.

– Oppilaat ovat kokeneet tunnit an-toisiksi, kun opettajan työparina on ol-lut esimerkiksi kuraattori, nuoriso-oh-jaaja tai opinto-ohjaaja, kertoo projek-tisuunnittelija Leena Koskivirta so-siaa li viras tosta.

Kvartti-mallin on tuottanut pääkau-punkiseudullinen Tukevasti alkuun, vahvasti kasvuun -hanke. Keskeisiä toi-mijoita ovat opetus- ja sosiaalivirastot, kouluja opiskeluterveydenhuolto, nuo-risoasiainkeskus ja Klaari Helsinki -eh-käisevä päihdetyö sekä yhteistyökump-paneina järjestöt, seurakunnat ja oppi-laitokset.

Ruut i

kVARttI


Tsemppari

Fun Act ion Drop OuteasySportLapset ja nuoret liikkumaan

L asten ja nuorten loma- ja vapaa-ajan toi-minnan kehittämiseksi liikuntavirastos-sa on kehitetty harrasteliikuntapalveluita yhteistyössä eri hallintokuntien ja kolman-

nen sektorin kanssa.– Hankkeita on käynnistetty yhteensä neljä, kertoo

liikuntaviraston osastopäällikkö Tarja Loikkanen-Jormakka.

Alakouluikäisille suunnatun EasySport-hankkeen tarkoituksena on tarjota helposti saatavaa, edullista tai kokonaan maksutonta matalan kynnyksen harrastelii-kuntaa kaikille lapsille.

Nuorille on tarjottu FunAction-liikuntapassihank-keen avulla mahdollisuus kokeilla ja osallistua erilaisiin liikuntamuotoihin lähellä omaa ympäristöään sekä lo-milla järjestettäviä maksuttomia liikuntatapahtumia. Yhteistyössä on ollut mukana muun muassa nuoriso-asiainkeskus.

Alakoululaisille ja heidän perheilleen on suunnattu painonhallintamalli yhteistyössä terveyskeskuksen ja opetusviraston kanssa.

Nuori Suomi -yhdistyksen kanssa taas on käynnis-tetty liikunnan Drop out -hanke, jossa on tavoitteena osallistaa nuoria paremmin oman liikuntatoimintansa suunnitteluun ja toteutukseen. •

Nuorten syrjäytymisen ehkäisemiseen erillismäärärahaHeLsiNki 200 -juHLavuodeN kuNNiaksi kaupunginvaltuusto myönsi 10 miljoonan eu-ron erillismäärärahan nuorten syrjäytymisen ehkäisyyn. Päätöksen taustalla on muun muassa lukuja lastensuojelusta sekä koulunsa keskeyttäneistä tai ilman opiskelupaikkaa jääneistä nuorista.

Erillismääräraha kohdennetaan helsinkiläisten nuorten koulutus- ja työmahdolli-suuksien turvaamiseksi ja nuorten syrjäytymisen ehkäisemiseen:> peruskoulunsa päättävien helsinkiläisten nuorten ohjaamiseen siten, että jokainen

peruskoulunsa päättänyt nuori tavoitetaan ja koulutus- tai jatkopaikka taataan, > uusien ratkaisumallien ja toteutustapojen etsimiseen tulevaisuuden koulutus- ja

työmalleiksi etsivän nuorisotyön tehostettujen kokeilujen toteuttamiseen,> ammatillisen koulutuksen lisäämiseen ja ammatillisen koulutuksen läpäisyasteen

nostamisen tehostettuihin toimenpiteisiin tai kokeiluihin,> ammatillisen koulutuksen keskeyttämisen vähentämiseen, oppisopimuspaikkojen

lisäämiseen ja oppisopimuksen kehittämiskokeiluihin yhteistyössä elinkeinoelämän kanssa,

> nuorten osallistumisen lisäämiseen.Määrärahan käyttö suunnitellaan yhteistyössä eri hallintokuntien kanssa.

duunissa

vartijat


teksti Ritva-Liisa sannemann kuvat aRto WiikaRi

TyöhyvinvoinninKaupungin henkilöstö saa tukea hyvinvointiinsa työ-terveyskeskuksesta ja sen työterveyspsykologeilta, jotka auttavat esimiehiä, työyhteisöjä ja yksilöitä jaksamaan paremmin. Mitä heidän työnsä on ja miten he ylläpitävät omaa jaksamistaan?

luja. Varsinkin perinteisillä miesvaltaisilla työpaikoilla on selvästi psykososiaalisen tuen tarvetta, toteaa työterveyspsykologi Hanna Valkonen.

Työterveyspsykologeilla on osaamista erilaisten ristiriitojen työstämisessä ja vaihtoehtojen kartoittamisessa. He auttavat myös kriisitilanteiden jälkipuinnissa, jos järkyttävä tapahtuma tai väkivallan uhka on vaarassa heikentää työkykyä. Joskus taas eteen tulee ongelmia, jotka ovat kalvaneet työyhteisöä pitkään. Silloin vyyhtiä lähdetään selvittämään esimiehen kanssa avaamalla ensin taustoja.

”on päiviä, ettemme ehdi olla ollenkaan toimistolla, vaan liikumme paikasta toiseen.” Hanna vaLkonen

”Jäsennämme muutostilanteiden haasteita ja etsimme niihin ratkaisuja.”anna-maRia tepeRi

”emme toimi yksittäisenä saarekkeena, vaan annamme osaamistamme yhteiseen päätöksentekoon.” JuHa Hokkanen

”Joskus työpaikoilla hiertävät esimiehen ja alaisten väliset suhteet, joskus alaisten keskinäiset suhteet.” maRi LaaRi

Kierteen katkaisijoitaAloite työyhteisökäynnille voi tulla esimieheltä tai työterveyshuollosta, jossa on havaittu selvittelyn tarvetta.

Yksi työyhteisöjen jaksamista kalvava ilmiö ovat runsaat poissaolot ja niiden aiheuttama yhteisötason uupumuskierre. Sen katkaisemiseksi esimiehet ja työterveyshuolto joutuvat olemaan jatkuvasti valppaina.

– Joskus työpaikoilla hiertävät esimiehen ja alaisten väliset suhteet, joskus alaisten keskinäiset suhteet. Myös uudet työvälineet ja tietokoneohjelmat voivat stressata ja aiheuttaa muutostarvetta työnkuvaan, valottaa harjoitteleva työterveyspsykologi Mari Laari.

Työterveyspsykologit osallistuvat työpaikkaselvityksien tekemiseen. Niissä he arvioivat työn psykososiaalista kuormittavuutta ja miettivät työjärjestelyjä, joilla parannetaan jaksamista ja ilma piiriä.

– On päiviä, ettemme ehdi olla ollenkaan toimistolla, vaan liikumme paikasta toiseen. Metron tai ratikan penkillä ehtii mukavasti nollata päänsä seuraavaa tapaamista varten, työterveyspsykologi Marjukka Hämäläinen kuvailee työtä.

Jäsentelyn ammattilaisiaKantavana ajatuksena työterveyspsykologien työssä on päästä puuttumaan mahdollisimman varhaisessa vaiheessa työpaikalla ilmeneviin ongelmiin – siksi ohjelmaan kuuluvat säännölliset tapaamiset virastojen johdon kanssa ja yhteisten toimintatapojen suunnittelu.

– Toiveena on, että esimiehet ottavat meihin nopeasti ja empimättä yhteyttä. Ei ole kenenkään etu jättää kriisiä muhimaan ja pahenemaan, Teperi toivoo.

Yhteistyö esimiesten kanssa toimii jo hyvin, mutta vielä on virastoja, joiden hyvinvoinnin eteen työterveyspsykologit pystyisivät tekemään enemmän.

– Olemme tehneet avauksia aloille, jois sa ei ole totuttu käymään keskuste

– On tärkeää ymmärtää, mitkä tekijät ovat johtaneet tilanteeseen. Jäsentäminen ja johdon kumppanuus antavat keinot ongelmanratkaisuun ja tarvittaessa toimintatapojen muutokseen, huomauttaa työterveyspsykologi Juha Hokka-nen.

T yöterveyspsykologit sukkuloivat sujuvasti erilaisten työtehtävien ja työroolien välillä. Suunnilleen puolet työajasta menee esimiehen

ja työyhteisön tukemiseen, loput yksilötapaamisiin.

Tyypillisiä tilanteita, joihin esimiehet pyytävät tukea ja neuvoja, ovat työpaikalla tapahtuvat muutokset, joita on jatkuvasti meneillään isossa kaupungissa. Ne voivat olla kokonaisten organisaa tioiden myllerryksiä tai pieniä asiakaspinnassa tapahtuvia muutoksia, jotka vaativat työtapojen ja tavoitteiden muokkaamista uuteen uskoon.

– Jäsennämme muutostilanteiden haasteita ja etsimme niihin ratkaisuja yhdessä esimiesten ja joskus koko työyhteisön kanssa. Annamme tukea puhelinkonsultaatioina, vastaanotolla ja käymällä työpaikoilla, kertoo johtava työterveyspsykologi Anna-Maria Teperi.

Tyypilliseen työpäivään mahtuu työyhteisökäynti ja kaksi yksilövastaanottoa. Muu aika on tiimityöhön liittyviä tehtäviä ja puhelinkonsultaatioita.


> Työterveyskeskusvastaatyöterveyspalveluidentuottamisestakaupunginnoin40000työntekijälle.

> Tavoitteenaontukeahenkilöstöntyökykyäjatyöyhteisöntoimintaa.> Jokaiselletyöpaikalleonnimettytyöterveyshuoltotiimi,johonkuuluvat

työterveyslääkäri,-hoitaja,-psykologijatyöfysioterapeutti.> Työterveyspsykologitkeskittyvätesimiestyön,työyhteisöjenhyvinvoinninjatyön

muutostilanteidentukemiseen.> Johdonkanssapohditaantyöhyvinvoinninkehittämisentarpeitajakeinoja.> Esimiehiäjatyöyhteisöäautetaanjäsentämäänongelmatilanteitajamuutoksia.> Tukeatarjotaanyksittäisilletyöntekijöilletyössäjaksamiseen.Yksilökäynneille

tarvitaantyöterveyslääkärintai-hoitajanlähete.> Esimiehillejärjestetäänryhmätoimintaakuormitustekijöidenpurkamiseksi.

”Olemme tehneet avauksia aloille, joissa ei ole totuttu käymään keskusteluja.” marjukka hämäläinen

Tiimin jäseniäTyöterveyslääkärit tai -hoitajat voivat ohjata yksittäisiä työntekijöitä työter-veyspsykologin vastaanotolle, kun on-gelmat linkittyvät jollain tavalla työhön.

– Meistä on tärkeää, että ihmiset roh-kaistuvat hakemaan apua. Heillä on taustalla usein jaksamisvaikeuksia tai hankalaksi koettuja tilanteita työssä. Autamme jäsentämään ongelmaa ja oh-jaamme tarvittaessa muihin yksiköihin, kuten psykoterapiaan, Teperi kertoo.

Toivottomia tapauksia ei ole, sillä kes-kusteluissa lähtee aina jotain purkautu-maan.

– Vaikkei ongelmiin löytyisi kaiken-kattavia ratkaisuja, hankala tilanne al-kaa keskustelemalla yleensä muuttua, Valkonen on havainnut.

Joskus ihmiset tarvitsevat lääkitystä, kuntoutusta ja työolojen muutoksia.

n Työterveyspsykologit saatiin kehittämispäivänä samaan kuvaan. Takaa vasemmalta David Parland, Vesa Talvitie, Siru Saarinen, Elina Nygren ja Juha Hokkanen.Edessä Hanna Valkonen, Marjukka Hämäläinen, Mari Laari ja Anna-Maria Teperi.

Näitä pohditaan myös moniammatilli-sessa tiimissä, johon kuuluvat lisäksi työterveyslääkäri ja -hoitaja sekä työ-fysioterapeutti.

– Emme toimi yksittäisenä saarek-keena, vaan annamme osaamistamme yhteiseen päätöksentekoon, tähdentää Hokkanen.

Työterveyspsykologit ovat mukana kehittämässä uusia tuotteita henkilös-tölle. Tulossa on muun muassa mindful-ness-ryhmiä ja sähköisiä palveluja.

Jatkuvia kouluttautujiaOman jaksamisen vaaliminen on haas-te myös työterveyspsykologeille. Ihmis-suhdetyön tiedetään olevan psyykkisesti hyvin kuormittavaa.

– Meillä on kerran kuussa säännöl-lisiä palavereja ja ryhmätyönohjausta. Voimme myös nykäistä kollegaa hihasta

Tyke ja työterveys-

psykologit

ja jakaa kiperiä kysymyksiä spontaanisti milloin vain, Teperi mainitsee.

Jos yksi on nääntymässä työn paljou-teen, otetaan kehiin yya-sopimus, joka auttaa jakamaan työt tasaisemmin. Myös osaamista jaetaan työkalupajassa, jossa esitellään jokaisen lempimenetel-miä. Kerran vuodessa työterveyspsyko-logit kokoontuvat kehittämispäivään.

Jokainen työterveyspsykologi joutuu hankkimaan työterveyshuollon pätevyy-den. Lisäksi kaikilla on ammatillista täy-dennyskoulutusta, jolla on iso merkitys jaksamisessa. Hyvinvoinnin kulmakiviä ovat myös työn tauotus, lomien rytmi-tys, esimiehen tuki ja työn sisältö.

– Koulutukset tukevat osaamista ja toimivat inspiraation lähteenä. Keskus-telut kollegojen kanssa taas keventävät kuormitusta. Salaisena aseena on, että kaveria ei jätetä, he summaavat. •

12

talous


teksti Kirsi riipinen kuvat JUHA rOininen / eUp-iMAGes

Edunvalvontaa BrysselissäHelsingin EU-toimisto ajaa metropolialueen asioita Brysselissä yhdessä Helsingin yliopiston ja Uudenmaan liiton kanssa. Yksi tärkeimmistä tehtävistä on hankkia Helsingille rahoitusta EU:sta.

R ogaciano Cavadas Kai-painen, tuttavallisemmin Riku, on tehnyt unelmatyö-tä tammikuun lopusta läh-tien. Hän johtaa Brysselissä

kaupungin Helsinki EU-toimistoa, joka on osa hallintokeskuksen kansainvälis-tä toimintaa.

Työ on edunvalvontatyötä, johon kuu - luu esimerkiksi viestintää, raportointia, runsaasti ihmisten tapaamista, käynte-jä parlamentissa ja muissa EU-elimis-sä sekä toki myös hallinnollisia paperi-töitä.

Cavadas Kaipainen kertoo tuoreita EU-kuulumisia suomalaisille vierailijoil-le ja ryhmille, joten hänen on oltava hy-vin perillä siitä, missä vaiheessa EU-lain-säädäntö etenee.

Odotukset EU-toiminnasta olivat

korkealla jo alussa, mutta todellisuus on tästä huolimatta yllättänyt hänet posi-tiivisesti.

– Suomalaiset mepit, virkamiehet ja edunvalvojat ovat osaavia ammattilai-sia. Kaiken kaikkiaan suomalaiset ovat tajunneet, että pienen maan kannat-taa viedä asioita yhdessä muiden kanssa eteenpäin.

Hän viihtyy paitsi unelmatyönsä an-siosta myös muuten Brysselissä hyvin. Vapaalla suomalaiset tapaavat toisiaan ja ovat verkostoituneet tehokkaasti.

Ison joukon yhteistyötäMutta miksi Helsingin on oltava Brysse-lissä? Eivätkö meidän parlamentaarikot ja pääkaupungin väki osaisi vetää kotiin-päin ilman Helsingin omaa toimistoa?

Cavadas Kaipainen toteaa, että Brys-

alueen keskeisiä toimijoita. Brysselissä on parempi olla isona: mitä vahvempi tausta, sitä helpompi on edistää asioita. Nykyään Helsinki EU-toimisto edustaa Brysselissä kahta miljoonaa ihmistä, mikä on eurooppalaisittainkin ihan hyvä määrä ihmisiä.

Rahoitusta hankitaan ammattitaidolla Eurooppalaisittain oletetaan, että met-ropolialueilla on oma edunvalvontansa Brysselissä. Edustustoimistoilla on lu-kuisia tehtäviä, mutta yksi tärkeim-mistä on hankkia Helsingille rahoitus-ta EU:sta.

– EU-rahan hankkimiseen tarvitaan paljon tietoa: kuinka sitä haetaan, ket-kä voivat hakea ja milloin. Tiedot näistä eivät tule järin yksinkertaisesti tai sel-

”Meistä on luotava positiivinen mielikuva, jotta pääkaupunki-seudulle saadaan houkuteltua investointeja ja matkailijoita.”

selin toimisto ei ole pelkästään Helsin-gin kaupungin, vaan sen ylläpitäjiin ovat jo pitkään kuuluneet myös Helsingin yli-opisto ja Uudenmaan liitto. Hämeen liit-to ja Kymenlaakson liitto ovat lähteneet mukaan kuluneen vuoden aikana. Cava-das Kaipaisen mielestä on ollut hienoa saada samaan toimistoon Etelä-Suomen

n Rogaciano Cavadas Kaipainen ja kollegansa Anu Heimonen tapaavat EU-komission edessä Saara ja Mari Saarteisen ja kertovat kuulumisia.


västi. Vaatii asiantuntijuutta ymmärtää, mitä kaikkea on tarjolla ja kenelle se on mahdollista. Hakeminen voisi olla yksin-kertaisempaa, hän huokaa.

Työtä toimiston väelle teettävät myös pitkät direktiiviprosessit. On syytä olla etukäteen selvillä, miten uudet lainsää-däntöhankkeet vaikuttavat kansallisesti ja mille toimialoille.

– Pieneltä kuulostavat asiat voivat paisua vaikutuksiltaan nopeasti, mikä on tiedettävä hyvissä ajoin. Viisasta on hoitaa asiat niin, että on niistä perillä jo vuosia aiemmin eikä vaikkapa kolmea kuukautta ennen direktiivin voimaan-tuloa.

Etuja EU:sta haetaan koko maalle, mutta Cavadas Kaipainen muistuttaa, että läsnäolo kansallisella tasolla ei riitä.

– Meistä on luotava positiivinen mie-likuva, jotta alueelle saadaan houkutel-tua investointeja ja matkailijoita. Esi-merkiksi WDC-vuosi kiinnostaa muuta-kin Eurooppaa.

Metropolin etu on kaikkien etuMutta kuunnellaanko Helsinkiä oikeas-ti? Jäämmekö isojen EU-maiden lobba-reiden jalkoihin?

– Voin rehellisesti sanoa, että emme jää. Meitä kuunnellaan, ja audiensseja on suhteellisen helppo saada. Toimistomme on ollut läsnä Brysselissä jo yli 15 vuotta, joten se tunnetaan ja sen asiantuntevuus tiedetään.

Oman toimiston nurkkapatriootti-suuteenkaan ei Cavadas Kaipainen ole törmännyt. Väki ymmärtää, että yhtei-sellä toimistolla saa paljon synergiaetu-ja, eikä päällekkäisiä intressejä ole. Kos-ka tavoitteet ovat yhteneväiset, on help-po valvoa kaikkien etuja.

– Etelä-Suomen etu on kaikkien etu, joten voimme puhua aidosti yhdellä ää-nellä.

Trendi näyttää olevan muutenkin, että pienet toimistot hakevat näkyvyyt-tä ja vaikutusvaltaa yhdistymällä. Ensi

Helsinki EU-toimisto> Toiminut osana hallintokeskuksen kansainvälistä

toimintaa Brysselissä vuodesta 1996.> Töissä kolme vakituista asiantuntijaa ja kaksi harjoittelijaa. > Pääasialliset tehtävät: asiantuntija-apu EU-rahoituksen hankkimisessa,

viestintä, EU-tiedon välittäminen, edunvalvonta ja ylläpitäjien näkyvyyden lisääminen EU-foorumeilla.

si toimistossa työskenteleville etua: sen kokoustiloja voivat muutkin varata käyt-töönsä. Cavadas Kaipainen on hyvillään siitä, että toimiston hyvä sijainti on huo-mattu ja kokoustiloja osataan kysyä.

– Meillä on kaksi väliaikaiseen käyt-töön varattua työpistettä ja 30 hengen kokoustila.

Toimistolla on myös ilmainen tieto-palvelu, joka on avoin kaikille Uuden-maan, Hämeen ja Kymenlaakson liittojen alueiden EU-asioista kiinnostuneille. Pal-veluun rekisteröityneet saavat toimiston laatimia tiedotteita ja raportteja suoraan sähköpostiin. Sieltä löytyvät myös esi-merkiksi komission ehdotukset ja tietoa käsittelyaikatauluista.

Toimisto on kustannustehokas. Ca-vadas Kaipainen sanoo olevansa tarkka veronmaksajien rahoista ja syynäävänsä kaikki kustannukset huolella.

– Kun maailmalla toimitaan veron-maksajien rahoilla, tämä on ainoa tapa toimia, hän huomauttaa. •

vuoden alussa esimerkiksi Pohjois- ja Itä-Suomen toimistot yhdistyvät, sillä alueilla huomattiin, että niiden intres-sit ovat lopulta melko yhtenevät. Pienen aluetoimiston pyörittäminen yksin käy suhteellisesti ottaen kalliimmaksi kuin yhdessä. Vuokrien ja henkilöstön palk-kojen maksaminen ei kirpaise niin pal-jon, kun kustannukset pystytään jaka-maan.

– Ei ole mikään salaisuus, että raha on tiukalla. Elinkeinoelämä keksi jo kauan sitten, että mitä laajempi omistajapohja, sen parempi, hän toteaa.

Kokoustilaa ja tietopalveluja tarjollaHelsingin toimistolla on käytössään 280 neliön tilat hyvällä paikalla parlamen-tin lähellä. Vakituista henkilökuntaa on kolmen ihmisen verran. Lisäksi toimis-tolla on kaksi harjoittelijaa kuusi kuu-kautta kerrallaan.

Hyvästä sijainnista on muillekin, pait-


työ & ympäristöteksti Laura Heikkinen kuvat HkL/ Timo PorTHan ja kaisa sikkiLä

HKL vihertyyKuljettajien kouluttaminen energiatehokkaaseen ajotapaan, vesivoimalla kulkevat raitiovaunut ja metrot sekä siirtyminen energiapihiin raitiovaunukalustoon tekevät Helsingin raideliikenteestä entistä ympäristöystävällisempää. Näillä toimenpiteillä HKL vahvistaa ympäristötavoitteitaan.

Lisää tyytyväisiä matkustajia

– Tavoitteenamme on joukkoliikenteen kasvattaminen, mikä vä-hentää liikenteen hiilidioksidipäästöjä, toteaa HKL:n raitioliiken-neyksikön johtaja Pekka Sirviö.

Raideliikenne on jo nyt ympäristöystävällinen tapa liikkua, mut-ta siitä tehdään jatkuvasti energiatehokkaampaa eri toimenpitein. Ne ovat osa HKL:n tavoiteohjelmaa, joka ulottuu vuoteen 2015. Sir-viö kertoo, että toiminnassa pyritään erittäin suureen luotettavuu-teen, jotta asiakkaat pidetään tyytyväisinä niin, että he käyttäisivät jat-kossakin joukkoliikennettä.

– Asiakastutkimusten mukaan olemme tässä onnistuneet. Sirviö korostaa laatua, tehokkuutta ja luotettavuutta ja uskoo, että ympä-

ristöasioista tulee yhä merkittävämpiä yhteiskunnallisissa ratkaisuissa. – Myös me seuraamme tätä kehitystä.

Koulutusta rullaavampaan ajotapaan Syksyllä ympäristötyöhön otetaan entistä tii-viimmin mukaan myös kuljettajat: HKL ko-rostaa energiatehokasta ajotapaa kuljettajien peruskoulutuksessa

– Energiatehokkaassa ajotavassa ei sinänsä ole kyse mistään uudesta asiasta, mutta haluam-me tuoda entistä selvemmin esiin sen, että tasai-nen ja rullaava ajotapa on myös energiatehokasta ajoa, toteaa koulutuksien suunnittelussa mukana ole-va liikennetyönjohtaja Niina Rajakangas.

Tehtyjen mittausten mukaan pehmeällä, rullaavalla ja enna-koivalla ajotavalla voi energiankulutusta vähentää jopa 10 prosenttia, mikä on vuosittain merkittävä energiansäästö. Alkuvuonna tehtyjä ajo tavan ener-giamittausten tietoja käytetään koulutuksen kehittämiseen. Kuljettajista koottu ekotyöryhmä on mukana ympäristötyössä – tarkoitus on motivoida koko henki-löstö käytännön ympäristötyöhön.

”Ympäristöasioistatulee yhä merkittävämpiäyhteiskunnallisissaratkaisuissa.”

2

1

3 hel.fi


koonnut LAURA HEIKKINEN

työkalut

Miten hel.fi uudistuu?Hel.fi-portaalissa uudistetaan sekä kon-septi että ulkoasu.

Miksi uudistukseen lähdettiin? Hel.fi-portaalia on viimeksi uudistet-tu vuonna 2005. Asiakaspalautteissa, oman väen keskuudessa ja asiantun-tija-arvioissa on noussut esiin toiveita ja puutteita. Esimerkiksi suuri sisältö-massa ja sisältörakenteen organisaatio-lähtöisyys ovat heikentäneet tiedon löydettävyyttä sivustolta. Kaupungilla on myös paljon verkkopalveluita, joil-le ei löydy luontevaa paikkaa nykyisil-tä sivuilta. Sähköisiä asiointipalveluja lisäämällä sekä tietojen yhteiskäytöllä ja päällekkäisen työn välttämisellä voi-daan lisätä tuottavuutta.

Mitkä ovat uudistuksen keskeiset tavoitteet?Palvelu- ja käyttäjälähtöisyys, helppo-käyttöisyys, entistä yhdenmukaisempi palvelu, tiedon ja palveluiden helpompi löydettävyys sekä tietosisältöjen avoin käyttö ja jakaminen.

Miten asiakaspalaute on otettu uudistuksessa huomioon?Projekti käynnistyi vuosi sitten asia-kaskyselyllä, jossa käyttäjiä pyydettiin ideoimaan ”unelmien verkkopalvelua”. Kyselyyn osallistui 791 kaupunkilaista, ja esiin nousi 16 erilaista ominaisuutta. Tärkeimpiä olivat tiedon helppo ja no-pea löydettävyys, käyttäjälähtöisyys, älykkäät hakutoiminnot, yhteystieto-jen helppo löydettävyys sekä sivuston käyttö mobiililaitteilla. Tulokset ovat toimineet pohjana suunnittelutyölle.

Miten asiakaslähtöisyyttä konkreettisesti parannetaan?Tavoitteena on, että käyttäjä löytää tie-don riippumatta siitä, tietääkö hän, mikä virasto palvelua tuottaa. Se tuo muutoksia sivuston sisältörakentee-

seen, jossa nykyisen organisaatioläh-töisyyden sijaan keskitytään palvelu-lähtöisyyteen. Se edellyttää palvelujen huolellista suunnittelua silloin, kun pal-veluprosessit ulottuvat yli virastorajo-jen. Hakutoimintoja kehittämällä voi-daan parantaa tiedon löydettävyyttä. Ulkoasu-uudistuksella pyritään myös entistä käytettävämpään palveluun.

Miten käy virastojen sivuille?Jatkossa virastojen sivuilla kerrotaan viraston organisaatiosta, päätöksen-teos ta ja yhteystiedoista. Sen sijaan palvelut pyritään esittämään niin, että asiakkaan ei tarvitse tietää, mikä viras-to palvelun tuottaa. Palveluja koske vien tietojen ylläpito tietokannassa tulee jää-mään virastojen vastuulle.

Milloin virastojen sivuja uudistetaan?Sivut siirretään uuteen konseptiin ja ul-koasuun pääsääntöisesti ensi vuoden aikana. Virastoille järjestetään work-shopeja, joissa mietitään koko palvelun tietorakennetta sekä myös virastojen sivujen rakennetta ja ulkoasua. Mikä on koko uudistuksen alustava aikataulu?Konseptisuunnitelma valmistui viime vuonna. Uuden konseptin ja ulkoasun käyttöönotto aloitetaan vaiheittain tä-män vuoden lopussa. Virastojen sivuja uudistetaan ensi vuonna.

Milloin visuaalinen ilme valmistuu?Keväällä valmistui uuden ulkoasun en-simmäinen versio, jolle teetettiin asian-tuntijan käytettävyysarviointi ja jota korjattiin ja kehitettiin. Lopullisesti ilme hioutuu valmiiksi syksyllä yhdessä sisällön kanssa.

Miten asiasta tiedotetaan?Projektin etenemisestä tiedotetaan vi-rastojen verkkosivuista vastaaville hen-kilöille kussakin työvaiheessa. •

Kaupungin nettiportaali uudistuu tänä vuonna. Se rakennetaan asiakaspalautteiden pohjalta käyttäjälähtöiseksi.

Raitiovaunujen sähkönä vesivoimaHelsingin raitiovaunuissa ja metrois-sa liikutaan nyt ympäristöä säästäen, uusiutuvalla energialla. Keväällä vau-nut siirtyivät käyttämään energia-naan suomalaisella vesivoimalla tuo-tettua sähköä.

– Käytämme sähköä, joka on serti-fioitua, Helsingin Energian tuotta-maa suomalaista vesivoimaa. Se on tuotettu uusiutuvalla energialla, joten sen tuotannosta ei synny hiili diok-sidipäästöjä, kertoo Sirviö.

Siirtyminen vastuulliseen, vähä-päästöiseen sähkönhankintaan tukee HKL:n ympäristötavoitteita ja jatkaa määrätietoista ympäristötyötä. •> Lisätietoa: matkustapuhtaasti.fi

Vaunut valmistaa suomalainen kisko-kalustovalmistaja Transtech muuta-man yhteistyökumppanin kanssa. Ta-voitteena on tuoda liikenteeseen sekä teknisesti että käytettävyydeltään pa-ras mahdollinen raitiovaunu.

Vaunun elinkaarikustannukset ovat matalat, sillä sen on suunniteltu kestävän yli 40 vuotta, joten sen val-mistamiseen, suunnitteluun, huol-toon ja varaosiin kuluva energia pie-nenee. Monet rakenteelliset ratkaisut tekevät vaunusta kevyen ja energiaa vähemmän kuluttavan, ja huolto hoi-tuu irrotettavien osien vuoksi tehok-kaammin – osia voidaan myös kier-rättää.

Sirviö kertoo, että vaunu kuluttaa aiempaa vähemmän energiaa, sillä sii-nä on järjestelmä, joka käyttää jarru-tuksista vapautuvaa energiaa vaunun lämmitykseen. Sisätiloja viilentävät kesällä myös selektiivilasit, ja valais-tuksena on käytetty energiatehokasta LED-tekniikkaa.

– Koska uuteen vaunuun mahtuu noin 30 prosenttia enemmän mat-kustajia, energiankulutus matkusta-jaa kohti vähenee, Sirviö jatkaa.

Ensi vuonna testattavasta vaunus-ta saadut kokemukset viedään pa-rannuksiksi sarjatuotantoon. Vuonna 2014 Helsingissä liikkuu 40 uutta rai-tiovaunua.

4> Lisätietoja: projektin vastuuhenkilöt verkkopalvelukoordinaattori Leila Oravis-to, talous- ja suunnittelukeskus, tietotekniikkaosasto tai verkkoviestintäpäällikkö Paula Hirvonen, hallintokeskuksen viestintä

UUSI

EnergiapihitraitiovaunuttulevatEnsi vuonna koekäyttöön tuleva rai-

tiovaunu on monin tavoin edeltä-jäänsä ympäristöystävällisempi. Uudet vaunut on suunniteltu ja rakennettu nimenomaan Helsin-gin haastavalle raideverkostolle ja ankaralle ilmastolle.

– Olemme olleet tiiviisti mu-kana suunnittelussa ja konsepti-kehityksessä – monet ideat ovat lähtöisin meiltä. Niitä on suun-niteltu ja testattu niin oman hen-kilöstön kuin myös eri käyttäjä-

ryhmien kanssa, kertoo kehittä-mispäällikkö Ollipekka Heikkilä.

n Matkanjohtaja Emil Vahtera tähyää Bodönselälle Espoon edustalla. Itämeren tilan kannalta mielenkiintoisin tutkimuskohde on pohjan maaperä kymmenien metrien syvyydessä.


17

teksti Taina Vuokko kuvat Jarkko VirTanen

Tutkimusalus Muikku seilasi kesän lopussa Helsingin edustalla miehistönään tutkimusryhmä, joka selvitti meren

paikallista tilaa osana kaupungin Itämerihaastetta.


Sukellus meren syvyyksiin

Kapteeni Matti Jalkanen etsii kartalta oi-keaa pistettä, johon pysäyttää alus. Tämä on tarkkaa puuhaa, mutta Meritaito Oy:n kokeneet ammattilaiset luotsaavat Muik-kua tottuneesti. Muikku kiersi elokuussa kahden viikon ajan nelisenkymmentä pis-tettä Helsingin edustan merialueilla ja otti

näytteitä sekä merivedestä että merenpohjan sedimentistä.– Osa pisteistä on ympäristökeskuksen jatkuvassa tarkkai-

lussa, osa taas on valittu vain tätä tutkimusta varten. Valitsin ne siten, että mukaan tulee erilaisia pohjatyyppejä: merenpoh-jassa on esimerkiksi kallioita ja railoja, tutkija ja matkanjohtaja Emil Vahtera ympäristökeskuksesta kertoo.

Kun oikea piste on löydetty, Jalkanen napsauttaa automaat-tiohjauksen päälle. Tasaisena hyrräävät moottorit pitävät aluk-sen paikoillaan muutamia tunteja, jolloin tutkimusryhmä ottaa kaikki tarvittavat näytteet.

Ensimmäisenä aaltoihin katoaa CTD-laite. Se mittaa muun muassa veden syvyyden, suolapitoisuuden ja eloperäisen mate-riaalin määrän. Tulokset ilmaantuvat hetkessä näytölle.

– Olemme nyt Espoon edustalla Bodönselällä, missä syvyys on parikymmentä metriä. Matalimmat mittaukset tehdään noin 12 metrin syvyydessä, kun taas syvimmät menevät jopa 60 metriin, laborantti Eeva Luostarinen Suomen ympäris-tökeskuksesta sanoo ja kirjaa pisteen syvyyslukemat ylös vih-koonsa.

Ensimmäiset analyysit takakannellaCTD-mittausten jälkeen seuraa monimutkaisempi vaihe. Aluksen nosturi laskee pohjaan noin metrin pituiset mittaus-välineet, jotka uppoavat pohjan sedimenttiin.

– Meidän pitäisi käydä päivässä läpi jopa kymmenen pis-tettä, jotta saisimme käytyä läpi kaikki pisteet parin viikon tutkimuspurjehdusten aikana. Harvoin mittaukset kuiten-kaan sujuvat kuin tanssi, Vahtera kertoo.

Tänään haasteita aiheuttaa merenpohja, joka on poik-keuk sellisen pehmeää. Mittausvälineet uppoavat liian syväl-le, joten näytteitä ei aluksi saada sopivia määriä. Pienen ha-kemisen jälkeen osutaan lopulta oikeaan.

Aalloista nousee putkellinen mustaa mutaa, jonka ul-konäkö ei kerro maallikolle juuri mitään. Harjaantunut silmä näkee kuitenkin näytteestä ensivilkaisulla paljon.

– Aines on väriltään tavanomaista mustempaa, joten täl-lä kohtaa merenpohja on melko hapetonta eli huonossa kun-nossa. Yleensä huonokuntoinen eli hapeton näyte on väril-tään hyvin mustaa ja tuoksuu mädälle kananmunalle, meri-analyytikko Kirsi Hyvärinen Suomen ympäristökeskukses-ta toteaa.

Näytteiden tarkat laboratoriotutkimukset kestävät pit-källe syksyyn, mutta jo nyt tutkimusryhmä voi tehdä varo-vaisia arvioita Helsingin edustan tilasta. Näyttää siltä, että lähialueiden merialueet ovat odotettua hieman paremmas-sa tilassa. >>

n Kirsi Hyvärinen ja Emil Vahtera pilkkovat pohjan sedimenttinäytteitä tutkimusastioihin.


Sedimentti viipaleiksiKirsi Hyvärinen ja Emil Vahtera laskevat näyteput-ken tutkimusalustalle. Ensimmäiset analyysit me-renpohjan sedimenttinäytteistä tehdään jo Muikun takakannella.

Pohjan maaperänäytteet viipaloidaan eli jaetaan palasiksi eri astioihin. Koska näytteiden sisältämä fosfori alkaa nopeasti reagoida ilman hapen kanssa, koko homma tehdään typpiatmosfäärissä. Vahtera kääntää typpihanat päälle, ja muovin alle rakennet-tu tutkimuspaikka täyttyy vähitellen typestä.

– Näytteet analysoidaan melko pitkälle jo laivan omassa laboratoriossa, mutta täältä ne kuljetetaan jatkoanalyysiin Suomen ympäristökeskuksen labo-ratorioon. Kuljetukset on hoidettava niin, että näyt-teet pysyvät koko ajan typessä, Hyvärinen kertoo.

Toimenpiteet näkyvät hitaastiNäytteistä tutkitaan fosforin käyttäytymistä. Rehe-vöitymistä aiheuttava fosfori vapautuu mereen joko merenpohjan maa-aineksesta tai suoraan Itämeren valuma-alueilta.

– Pohjasta vapautuvaa fosforia kutsutaan sisäi-seksi kuormitukseksi, ja suoraan valuma-alueilta tu-levasta kuormituksesta puhutaan ulkoisena kuor-mituksena. Jos sisäinen kuormitus on suurta, toi-menpiteet valuma-alueilla vaikuttavat hitaasti me-ren kuntoon, Vahtera sanoo.

n Kapteeni Matti Jalkanen (yllä) avustaa näytteidenotossa. Raskaat näytteenottimet lasketaan mereen nosturilla.

n Janne Punju tutkii merikarttoja. Näytteenottopisteitä on nelisenkymmentä.

n Maaperänäytteet on viipaloitu astioihin, ja ne ovat valmiina analysoitaviksi.


Muikun merihaaste> Tutkimusryhmä keräsi tutkimusalus Muikulla

elokuussa kaksi viikkoa Helsingin edustalla näytteitä, joilla kartoitettiin meren tilaa.

> Tutkimuksessa mukana olivat ympäristökeskus, Suomen ympäristökeskus ja HSY Vesi. Muikkua ohjasi Meritaito Oy.

> Helsingin edustan merialueita tutkittiin ensimmäistä kertaa tässä laajuudessa.

> Tutkimus on osa Helsingin ja Turun kaupunkien yhteistä Itämerihaastetta, jossa on jo mukana satoja kaupunkeja, ministeriöitä ja kouluja.

Miten pohja voi?Merenpohjan kunto Helsingin edustalla on kohtalainen mutta paikoin huolestuttavan heikko. Hapettomia pohja-alueita on etenkin Helsingin niemen länsipuolen matalilla alueilla sekä eteläisillä syvänteillä. Kun normaalitilanteessa merenpohja sitoo ravinteita, hapettomasta pohjasta vapautuu ravinteita, kuten fosforia, mikä heikentää merialu-een tilaa. Tätä kutsutaan sisäiseksi kuormitukseksi. Alustavien tulosten perusteella sisäisen kuormi-tuksen määrä näyttäisi olevan ulkoista kuormitusta huomattavasti suurempi.

Löytyykö eko- systeemistä muovi-roskia?Tutkimusavustaja Julia Talvitie HSY Ve-destä istuu kyykyssä laivan kannella ja pi-telee tutkimusastiaa kädessään. Astian läpi juoksutetaan merivettä, kun pohjaan on kiinnitetty hienoa suodinpaperia.

– Suodinpaperi suodattaa vedestä pois kaiken mahdollisen. Nyt pohjalla näyttää olevan esimerkiksi kasviplanktonia. Tut-kimme laboratoriossa näytteistä muovi-jäämiä, jotka ovat kertyneet veteen, Tal-vitie kertoo.

Hän osallistuu HSY Veden tilaamaan tutkimushankkeeseen, jossa tutkitaan, kertyvätkö mikroskooppiset muoviroskat meren ekosysteemiin. Esimerkiksi vaat-teista pesuveteen irtoavat synteettiset kuidut saattavat jäädä mereen lasketta-vaan puhdistettuun jäteveteen.

– Odotamme, että näytteistä löytyy esimerkiksi lentotuhkaa ja teiden pinnal-ta kulkeutuneita yhdisteitä. Jäämien pe-rusteella on mahdotonta tarkasti määrit-tää, mistä ne ovat peräisin, mutta niiden alkuperää voidaan alustavasti arvioida, Talvitie selittää.

Uusinta tutkimustaMuoviyhdisteiden tutkiminen on meri-biologiassa uusinta uutta. Sen jälkeen kun Atlantilta löytyi valtaisia muoviyhdistei-den lauttoja, meribiologit ovat alkaneet joukoin tutkia muovia merten ekosystee-meissä.

– Vastaavia tutkimuksia ei ole juuri-kaan tehty, joten nyt testaamme tätä tut-kimusmenetelmää. Aiomme ottaa näyt-teitä siitä, mihin puhdistetut jätevedet lasketaan, ja muutamasta muusta kohdas-ta, tutkimusmestari Janne Punju ympä-ristökeskuksesta kertoo ja tunnustelee käsissään erikokoisia suodinpapereita.

Tänään Punjun ja Talvitien puntaroi-tavana on muun muassa se, millaista suo-dinpaperia he käyttävät. Kun tutkijat se-littävät uutta tutkimustaan ja pohtivat sii-hen käytettäviä menetelmiä, innostus on lähes käsinkosketeltavaa.

– Kun tutkimus on aluillaan, on vaikea sanoa, mihin käytännön toimenpiteisiin tulokset johtavat. Nyt kartoitamme sitä, millaisen ongelman muovin kertyminen aiheuttaa Helsingin edustan merialueille, Talvitie toteaa.

Tutkimustuloksia pilottihankkeesta saadaan joulukuussa. Talvitien mukaan jo nyt voidaan alustavasti arvioida, että plankton saattaa syödä mikroskooppis-ta muoviroskaa, joka alkaa kertyä alueen ekosysteemiin.

Tutkimusryhmä jatkaa työtään vielä pari viikkoa. Muikun rantauduttua elo-kuussa Eteläsatamaan he kertoivat en-simmäiset tulokset Itämeren tilasta. •

Muikulla tehtävän tutkimuksen päätavoite on muodostaa arvio siitä, kuinka monta tonnia fosforia vapautuu vuodessa mereen. Tämän tiedon avulla Itämeren suojelun toimenpiteitä voidaan kohdentaa entistä tehok-kaammin.

– Periaatteessa sisäistä kuormitusta voitaisiin vähentää esimerkiksi ruoppauksilla, mutta niitä on aiemmin tehty lähinnä järvialueilla. Joka tapauksessa saamme tutkimuksen avulla entistä tarkemman kuvan siitä, kuinka laajoja hapettomat pohja-alueet ovat Helsingin edustalla, vahvis-taa Vahtera.

Kaikki Itämeren kunnon hyväksi tehtävät toimenpiteet vaikuttavat mereen erittäin hitaasti.

– Vaikka kaikki ulkoinen kuormitus loppuisi tänään, vasta noin vuosi-sadan kuluttua meri saavuttaisi saman kirkkauden kuin mikä sillä on ol-lut 1800-luvulla. Emme kuitenkaan voi lannistua, hän toteaa.

n Julia Talvitie tekee mikroskooppista muoviroskaa koskevaatutkimusta, joka on meribiologiassa uusinta uutta.

20

teks

ti T

AIN

A V

UO

KK

O k

uvat

Pe

KK

A N

Iem

INe

N{ a

mm

atti

}


Puhdasta jälkeä

asenteellaToimitilahuoltaja Taina Jeskasen mukaan

siivousalalla pitää olla halu tehdä juuri tätä työtä. Asenteen hän opettaa myös

työpaikkansa oppisopimusopiskelijoille.

T aina Jeskanen on viihtynyt Palmian toimitilahuoltajana Itä-Helsingin kulttuurikeskus Stoassa yli neljännesvuosisadan. Stoa on auki vuoden ympäri. Talossa sijaitsevat kirjasto, työ-väenopisto ja nuorisotalo pitävät huolen siitä, ettei hiljaista

hetkeä pääse syntymään.– Ennen kuin ovet avautuvat kahdeksalta, talon työntekijät ovat jo

tulleet työpaikalleen. Tasan kahdeksalta ensimmäiset kävijät ovat jo-nossa oven takana. Asiakkaiden joukossa on kaupunkilaisia vauvasta vaariin, Jeskanen kertoo.

Hänen työpäivänsä alkaa kuudelta ja päättyy kahdelta. Aamun en-simmäiset tunnit ovat usein kiireisimpiä. Silloin pyritään tekemään esi-merkiksi peruspesut, jottei niistä aiheutuisi asiakkaille häiriöitä.

Ovien avauduttua Jeskanen heittää työn lomasta tutuille talon työn-tekijöille ja asiakkaille muutaman sanan. Talon käytävillä jaetaan niin elämän ilot kuin surutkin.

– Kävijöille opastamme oikeita paikkoja, ja sovimme työntekijöiden kanssa erikoistilaisuuksiin liittyvistä järjestelyistä. Esimerkiksi teatteri-esitykset ja yksityistilaisuudet vaativat myös meidän panostamme.

gallup


Onko arjessasi designia?Design eli muotoilu ympäröi meiDät päivittäin niinkin arkisissa asioissa, ettei sitä välttämättä tule ajatelleeksi. mikä on mielestäsi parasta arjen muotoilua?

> Nimi: Taina Jeskanen

> Ammatti: toimitilahuoltaja

> Liikelaitos: Palmia

> Ikä: 58

> Perhe: Löytyy

> Koti: Vantaalla

> Harrastukset: sudokut,

lehdet, kirjat ja ulkoilu

> Suosikkipaikka Helsingissä:

Keskuspuisto

> Motto: Kyl me tää keretään

kuka

”Työ palkitsee tekijänsä, kun oman kädenjäljen näkee heti.”

Nuorille opetetaan perusasiatPaikka on monille siivousalalla toimivil-le tuttu uran ensimmäisenä oppisopi-muspaikkana.

– Kun taloon tulee uusi oppisopi-musopiskelija tai harjoittelija, aloitam-me perusasioista. Ensin tutustumme välineisiin, minkä jälkeen siivoustyötä opitaan ennen kaikkea tekemällä.

Oppisopimusopiskelijoita on muu-tamia vuodessa, joiden lisäksi Stoassa on muitakin siivousalan harjoittelijoita. Suuressa kohteessa riittää töitä yhteen-sä viidelle siivoojalle, joista kaksi on ko-kopäiväistä.

– Stoassa asiakaspalveluhenkisyys on keskeistä. Siivoustyö ei täällä ole yk-sinäistä, vaan ihmisten kanssa ollaan tekemisissä koko ajan.

Välineet uusiksiEnnen siivousalalle vaihtamista Jeska-nen toimi perhepäivähoitajana. Stoasta hän lähti välillä kolmeksi vuodeksi kier-täväksi siivoojaksi, mutta palasi kuiten-kin takaisin tuttuun kohteeseen.

Siivousalalla osaamisen kehittämis-tä ei voi lopettaa: koulutukset pyörivät

työnantajan puolesta jatku-vasti. Hän osallistuu vuosit-

tain 2–4 kurssille.– Ei tästä muuten mi-

tään tulisikaan, jos ei koko ajan pysyisi ajan hermolla. Tekniikka kun uusiutuu vuosit-

tain.

– Opiskelua vaativat erityisesti uudet sii-vousvälineet ja -aineet. Ennen siivousai-neita tarvittiin suuria määriä, mutta nyt pienet määrät riittävät. Aineista on ke-hitetty koko ajan myös turvallisempia, jottei niistä aiheudu työterveyshaittoja.

Rivakalla otteellaAlalle tuleville Jeskanen opettaa erityi-sesti oma-aloitteisuutta. Moppiin pitää tarttua rohkeasti ja työt tehdä rivakalla otteella. Työ palkitsee tekijänsä ja oman kädenjäljen näkee heti.

– Joustavuus on tärkeää, sillä työjär-jestykseen tulee muutoksia päivittäin. Työtä tehdään asiakkaiden ehdoilla, hei-dän tarpeidensa mukaisesti. Heidän ta-kiaan me täällä olemme.

Hän viihtyy Stoassa, sillä tehtävät saa suunnitella melko itsenäisesti. Myös asiakastyö miellyttää, ja asiakkailta tulee myös runsaasti palautetta.

– Positiivista palautetta tulee päivit-täin. Asiakkaat saattavat huikata, että uskaltaako tuolla lattialla kävellä, kun se näyttää niin kiiltävältä, Jeskanen hymyi-lee. •

n ERKKI HOLAPPA, hissiasiamies, talous- ja suunnittelukeskuksen kehittämisosastoOma suosikkini kotona on perinteinen punainen Aalto-

maljakko. Hyvässä arjen muotoilussa on otettu huo-mioon sekä käytännöllisyys että ulkonäkö. Esimerkiksi

Aikatalon nurkalla olevat kepeät terästolpat, jotka erottavat ajoradan ja jalankulkuosuuden, ovat aika ajoin kumossa. Ulkomailla olen nähnyt ratkaisuina isoja valurautapalloja tai pilareita. Ne ovat yhtä aikaa sekä hyödyllisiä että taideteoksia, ja tulevat pidemmän päälle halvemmaksi, koska kukaan ei halua törmätä niihin peltilehmällään.

n PETRA ROVILA, tuottaja, talous- ja suunnittelukeskuksen tapahtumayksikköArjen parasta muotoilua on hyvä tuoli, jossa on mukava istua. En suoranaisesti etsi erilaisia muotoiluratkaisuja

ympäriltäni, mutta kauniisiin asioihin kiinnitän huomio-ta automaattisesti. Astiat ovat yksi itseäni kiinnostava osa

muotoilua. Olen kerännyt Muumi-kuppeja sekä Arabian Pa-ratiisi-sarjaa monta vuotta. Muumi-astioiden muotoilu on simppeliä ja kuvat vä-rikkäitä, ja siksi ne piristävät päivää.

n PIRKKO MADETOJA, tutkija, kaupunginmuseoTietyllä tasolla huomioin ympärilläni olevia kauniita esi-neitä ja vaikkapa kyläillessäni sisustusta, mutta itselläni käytännöllisyys menee usein ulkonäön edelle. Totta kai kauneus silti piristää. Tavallisissa käyttöesineissäkin voi muotoilu olla kaunista, samaten liikennevälineissä, kuten busseissa ja raitiovaunuissakin. Kaipaisin parempaa muotoi-lua kännyköihin.

n HARRI LEHTONEN,hallintolakimies, terveyskeskusKiinnitän usein huomiota muotoiluun. Muotoilu tekee ympäristön kauniiksi ja houkuttelevaksi elää ja olla, antaa virikkeitä ja tietyissä tilanteissa helpottaa elämää. Itselleni hyvää arjen muotoilua edustavat huonekalut. Myös työvä-lineiden käytettävyyteen ja haluttavuuteen voidaan vaikuttaa muotoilulla. Työpaikalla ei aina voi vaikuttaa ympäröivään muotoiluun, joten itse tuon siihen oman leimani kahvikupillani. Sen ulkonäkö, muun muassa väri, on minul le tärkeä, sillä kuppi on silmien alla nähtävillä usein.

22

kaffella


teksti STIINA HONKAMAA kuvat PeKKA HOlMSTröM

Perehdytetään perusteellisesti Työhön perehdytys näkyy työn jäljessä, viihtyvyydessä ja pysyvyydessä. Henkilöstökeskus on valmistelemassa uusia perehdytysohjeita.

Henkilöstökeskuksen rekrytoin-tikonsultti Milma Arola sekä omissa virastoissaan perehdy-tetyt kiinteistöviraston kiin-

teistölakimies Kristian Berlin ja raken-nusviraston LVI-projektipäällikkö Mona Förström keskustelevat työhön perehdy-tyksestä ja jakavat siitä kokemuksiaan.

Miten työhön perehdytys tapahtuu käytännössä?– Henkilöstökeskuksella on seikkaperäiset ohjeet perehdytysprosessista, joka alkaa jo työpaikanhakuilmoituksesta ja työhaas-tattelusta, Arola kertoo.

Perehdytyksessä tulisi käydä läpi aina-kin työtehtävät, organisaatio, toimiala pe-rehtyjän taustasta riippuen, välineet ja ti-lat sekä työsuojeluun ja palvelussuhtee-seen liittyvät asiat.

– Yhden perehdyttäjän ei tarvitse tuntea kaikkia alueita. Esimies suunnittelee pe-rehdytyksen niin, että kullekin alueelle löytyy sopiva perehdyttäjä, Arola jatkaa.

– On hyvä, jos kaikki yksikössä osallis-tuvat perehdyttämiseen, sillä esimies saat-taa välillä olla kiireinen ja huonosti tavoi-tettavissa. Meillä rakennusvirastossa on käytössä kolmen kuukauden tutor-sys-teemi – omalta tutorilta voi kysyä kaikkea mahdollista. Se toimii hyvin, Förström sa-noo.

Esimies ohjeistetaan tarkkaan siitä, mitä hänen pitää perehdytyksessä muis-taa. Esimiehen perehdytystehtäviin kuu-luu lisäksi esimiehen rooliin, vastuuseen ja velvollisuuksiin liittyviä asioita.

– Perehdytysrunko on ennen kaikkea esimiehen muistilista ja seurannan väline. Mutta vaikka esimies vastaa perehdytyk-

sestä, hän myös jakaa perehdytysvastuuta eri asiantuntijoille. Pääidea on, että kaikki tietävät roolinsa, Arola painottaa.

Kauanko työhön perehdytys kestää?– Varsinainen perehdytys alkaa, kun uusi henkilö aloittaa tehtävässään. Se kestää muutamasta viikosta kuukausiin tai jopa vuoden. Perehdytystä nopeuttaa, jos työ-prosessit ja rakenteet ovat kunnossa – kes-to riippuu hyvin paljon myös työnkuvan laajuudesta, Arola sanoo.

Berlin on toiminut kiinteistöviraston lakimiehenä reilut puoli vuotta.

– Minulla intensiivisin perehdytysjakso kesti 3–4 viikkoa. Sen jälkeen on käyty pari kertaa viikossa asioita läpi. On vaikea sa-noa, onko varsinainen perehdytysproses-si jo loppunut. Joka tapauksessa lähes päi-

> KesKustelemassa:

kiinteistölakimies

Kristian Berlin

kiinteistövirastosta

lVI-projektipäällikkö

Mona Förström

rakennusvirastosta

rekrytointikonsultti

Milma Arola

henkilöstökeskuksesta

(31.7. asti)

> aiHe: Työhön perehdyttäminen

> PaiKKa: Teatterikahvila Thalia

23

vittäin tulee vastaan uusia asioita, joista joutuu kyselemään, Berlin kertoo.

Förström on ollut tehtävässään ra-kennusviraston LVI-projektipäällikkönä yli kaksi vuotta, mutta vieläkin hän koh-taa uusia asioita.

– Alussa ei tule edes mieleen kaikkia asioita, joista perehdyttäjä voisi kertoa tai itse kysyä. Nyt kahden vuoden jäl-keen perehdytys alkaa ehkä pikkuhiljaa olla ohi, mutta vieläkin tulee välillä eteen asioita, joita en tiennyt, Förström sanoo.

Mitä taitoja perehdyttäjä tarvitsee?Perinteiset ihmissuhdetaidot ovat valt-tia perehdyttäjänkin roolissa. Perehdyt-täjän tärkein ominaisuus on kyky aset-tua uuden työntekijän saappaisiin.

– Hänen olisi hyvä olla melko tuo-re työntekijä, jotta hän muistaisi jollain lailla omat ongelmakohdat ja osaisi tart-tua erityisesti niihin, Berlin painottaa.

– Vuorovaikutustaidot ovat tärkeitä. Pitää osata puhua ja kuunnella, Arola sa-noo.

Perehdyttäjällä on oltava myös pit-kä pinna, sillä häneltä joutuu kysymään paljon.

– Meillä tehdään sellaisia tarjous-pyyntöjä, joissa on pakko olla tarkasti kaikki tiedot oikein, muuten ollaan pu-lassa, Förström sanoo.

Perehdyttäjän tulee olla myös kärsi-vällinen, mutta monesti kiire ja tiukat aikataulut painavat. Perehdytykseen tu-


Perehdytysohje tulossaHenkilöstökeskus viimeistelee parhaillaan perehdytysohjetta sekä siihen liittyvää materiaalipakettia esimiesten tueksi ja henkilöstön tarpeisiin. Ohje sisältää perehdytyksen suunnittelun, sen eri vaiheet, sisällöt ja vastuut. Tämä kaupunkitasoinen ohje on periaatetasoinen ja linjaava, ja kukin virasto ja liikelaitos luo lisäksi oman virastokohtaisen perehdytysmallin, jossa viraston ominaispiirteet ja työn sisällöt tulevat esiin.> Ohje ja materiaali tallennetaan Helmeen > Henkilöstö > Rekrytointi > Perehdyttäminen.

Perehdytyksessä tulisi käydä läpi ainakin: n työtehtävätn organisaation toimiala perehtyjän taustasta riippuenn välineet ja tilatn työsuojeluun ja palvelussuhteeseen liittyvät asiat

lisikin varata etukäteen aikaa omasta ka-lenterista. Tämä on tietenkin helpommin sanottu kuin tehty: perehdytys tehdään yleensä oman työn ohella.

– Meillä puhutaankin leikkisästi vieri-hoidosta. Perehdyttäjä tekee töitä ja uusi työntekijä seuraa tarkkaavaisena vieres-sä esittäen samalla kysymyksiä. Tämä on eräs tapa sovittaa kiireisiä työaikatauluja perehdytystehtäviin, Berlin valottaa.

– Usein edetään myös niin, että työ opettaa yrityksen ja erehdyksen kautta, Förström kertoo.

Mikä on työntekijän oma rooli? Perehdytys ei saisi olla kokonaan pereh-dyttäjän vastuulla. Uudella työntekijällä on myös roolinsa prosessissa.

– On hyvä, että uusi työntekijä on oma-aloitteinen ja itsekin uskaltaa kysyä, vaikka aina ei kehtaisi, Förström rohkai-see.

– Voi myös pyytää materiaalia, mihin pystyy itsenäisesti tutustumaan. Uudel-le työntekijälle olisi myös tärkeää suoda hetki aikaa koota ajatuksiaan ja jäsentää perehdytyksessä opittua tietoa, Berlin ehdottaa.

Miten työhön perehdytystä voisi kehittää?– Perehdytystä tulisi seurata enemmän ja käydä esimiehen kanssa säännöllisesti palautekeskustelua, Arola pohtii.

Jälleen kerran ajan puute pistää kapu-loita rattaisiin.

– Reaalimaailmassa seuranta kyllä usein unohtuu. Suunnitelmat ovat usein hyviä, mutta niitä on vaikea toteuttaa, kun aikataulut ovat kiireisiä, Förström sanoo.

– Ei perehdytys voi koskaan olla täy-dellistä, mutta jonkinlainen suunnitel-ma ja jälkikontrolli olisi hyvä olla, Berlin miettii.

Uusien työntekijöiden lisäksi tulisi myös muille ryhmille harkita perehdy-tystä.

– Hoitovapaalta, vuorotteluvapaalta tai sairauslomalta palaavat voivat myös kaivata perehdytystä. Lisäksi talon si-sällä tehtävät vaihtuvat ja organisaation käytännöt muuttuvat, jolloin työntekijä saattaa tarvita ohjausta, Arola toteaa. •

”Perehdytysrunkoon ennen kaikkea esimiehen muistilista ja seurannan väline.”

n mona Förström, milma Arola ja kristian Berlin puhuvat työhön perehdytyksestä.

24

asukas


teksti Jaana Kivipelto-tulKKi kuva peKKa nieminen

Esteettömyystyö sanoista teoiksiKymmenen vuoden esteettömyysprojekti on päättynyt, mutta esteettömyystyö on tullut jäädäkseen. Nyt se pitäisi saada ohjeista täytäntöön ja käytäntöön.

K un Helsinki kaikille -pro-jekti alkoi vuonna 2002, tavoitteena oli, että kym-menessä vuodessa kau-pungin keskusta-alueet ja

kaikki julkiset rakennukset, esimerkiksi virastot, koulut, terveysasemat ja kirjas-tot, olisivat esteettömiä. Niin ei ole kui-tenkaan vielä tapahtunut.

– Työssä ollaan menossa oikeaan suuntaan, mutta asiat ovat edenneet hi-taammin kuin kaavailtiin, kertoo pro-jektinjohtaja Pirjo Tujula rakennusvi-rastosta. Hän on edistänyt Helsingin es-teettömyysasioita työkseen jo kymme-nen vuotta.

Esteettömyystyöstä päätettiin kau-punginhallituksen siunauksella tehdä pysyvä osa kaupungin toimintaa: vuo-den alusta lähtien Tujula on toiminut pysyvänä esteettömyydestä vastaava-na projektinjohtajana. Vuoden alusta läh tien on työskennellyt myös esteet-tömyysasioiden neuvottelukunta, jon-ka puheenjohtajana toimii apulaiskau-punginjohtaja Pekka Sauri. Neuvot-telukunnassa on edustajia eri hallinto-kunnista, yleisten töiden lautakunnasta sekä vanhus- ja vammaisneuvostoista.

Neuvottelukunnan työsarkana on tu-kea projektin myötä syntyneiden ohjei-den ja tietojen käyttöön ottamista. Neu-

toimimaan tietyssä rakennuksessa, jos lähiympäristö on vaikeakulkuinen, Tu-jula sanoo.

Helsingissä ei tehdä enää alueellisia esteettömyyssuunnitelmia, vaan esteet-tömyysasiat huomioidaan jo aluesuun-nittelussa, mikä on hyvä asia.

– Meillä on nyt hyvin huolella eri ryh-mien kanssa yhteistyönä tehty pohjatyö ja suunnitelmat, joten tästä on hyvä läh-teä viemään asioita käytännön tasolle.

vottelukunta myös seuraa eri hallinto-kuntien yhteistyöhankkeita ja tukee hei-tä työssään.

– Esteettömyys pitää saada etene-mään myös käytännössä. Erityisesti hal-lintokuntien välinen yhteistyö on hyvin tärkeää, Tujula sanoo.

Käytännössä se tarkoittaa esimerkik-si sitä, että kunnostettavien rakennus-ten ja myös niitä ympäröivien alueiden kunnostaminen tehdään hallintokun-tien välisenä yhteistyönä ja yhtä aikaa. Näin on tehty esimerkiksi Kinaporin vanhusten palvelukeskuksessa.

Jo osa aluesuunnitteluaKun Kinaporin vanhusten palvelukes-kuksen kunnostusta suunniteltiin, teh-tiin perusteellinen esteettömyyskartoi-tus, ja esteettömyys huomioitiin alusta lähtien kaikissa ratkaisuissa. Erityisen tärkeää on, että samalla kunnostettiin myös lähialueen ympäristö, jossa van-hukset liikkuvat. Palvelukeskuksen lähi-puistikkoon tehtiin tasanteet pyörätuo-leille, ja sinne vaihdettiin uudet penkit. Vaasanaukiolta poistettiin tai siirrettiin liikkumista hankaloittavat asiat, kuten kukkalaatikot ja vanha puhelinkoppi, ja valaistusta parannettiin. Myös esteetön kulku Sörnäisten metroasemalle tut-kittiin.

– Ei riitä, että pystyy liikkumaan ja

Kaikille helpompaa liikkumistaProjektin vetovastuulla tehtiin aikanaan kuuden kaupungin ja eri vanhus- ja vam-maisjärjestöjen yhteistyönä niin kutsu-tut SuRaKu-ohjeet eli ohjeet julkisten alueiden suunnitteluun, rakentamiseen ja kunnossapitoon niin, että esteettö-myysasiat huomioidaan. Ohjeet on otet-tu käyttöön monissa kunnissa, ja niistä on kiinnostuttu myös ulkomailla.

– On huomattu, että meillä on teh-ty paljon. Emme voi kopioida ratkaisuja maailmalta ilmastomme takia. Espanjan olosuhteissa hyvin toimiva, näkövam-maista ohjaava tai varoittava laatta ei kestä Suomen talvea, Tujula kertoo.

Kun Helsinkiä vertaillaan muihin eu-rooppalaisiin kaupunkeihin, esteettö-myyden edistämisessä ollaan jo pitkäl-lä. Uudet raitiovaunut ovat kokonaan

matalalattiakalustoa, ja vanhoihin on asennettu matala välipala, johon pääsee vaivatta rollaattorin, pyörätuolin ja las-tenvaunujen kanssa, mutta myös mat-kalaukkuja raahaavat kiittävät helppoa kulkua. Erityisen helppoa se on korote-tuilta pysäkeiltä.

– Esteettömyys ei tarkoita vain eri-tyisryhmien huomioimista, vaan kau-pungissa on kaikkien paljon helpompi toimia, kun nämä asiat huomioidaan.

Ajanvaraus netin kauttaEsteettömyys ja esteettisyys eivät myös-kään sulje toisiaan pois. Tujulan mukaan eräs suunnittelija ihmetteli esteetöntä katunäkymää keskustassa ja sanoi, ettei huomaa siinä mitään ihmeellistä.

– Tavoite on saavutettu, kun kävely-katu on esteetön, esteettinen ja kaikille helppo käyttää.

Helsinki kaikille -projektin myötä on myös koottu kaupungin sähköiseen pal-velukarttaan jo 2 000 toimipisteen es-teettömyystiedot: pääseekö rakennuk-seen luiskaa pitkin, onko palvelutiskillä induktiosilmukka kuulolaitetta varten ja mistä löytyvät korotetut raitiovaunupy-säkit. Hyvä parannusehdotus karttaan tuli näkövammaisilta: jos kartta olisi vie-lä sanallinen, he voisivat käyttää sitä it-senäisesti.

– Esteettömien palveluiden paran-tamisessa on vielä paljon tehtävää. Esi-merkiksi ajanvaraus kaupungin palve-luihin pitäisi onnistua myös internetin kautta, sähköpostilla tai tekstiviestillä. •


Missä on hissi?Helsinki kaikille -projektin myötä on kehitetty yhtenäiset symbolit eri pai-koista ja palveluista. Symbolit palvele-vat kaikkia kaupunkilaisia ja myös turis-teja, ja ne on tarkoitus saada käyttöön Helsingin julkisissa rakennuksissa. Yh-tenäisestä symboliikasta ollaan kiinnos-tuneita myös EU-tasolla, sillä symboli-käytännöt vaihtelevat eri maissa hyvin paljon.

esteettömyysHelsingissäVuonna 2002 Helsingissä alkoi projek-ti Esteetön Helsinki, jonka nimeksi vaih-tui myöhemmin Helsinki kaikille. Esteet-tömyystyötä oli tehty eri hallintokunnis-sa aiemminkin, mutta projektin myötä sitä ryhdyttiin tekemään koordinoidusti. Pro-jekti päättyi viime vuonna, mutta työtä jat-ketaan pysyvän esteettömyydestä vastaa-van projektinjohtajan työn sekä Esteettö-myysasioiden neuvottelukunnan kautta.

esteettömyyttä on, > että pääset liikkumaan ja pystyt

toimimaan kaupungissa siellä missä haluat, etkä vain siellä minne pääset.

> että kaduilla, puistoissa ja pihoilla pääsee liikkumaan myös pyörätuolin, rollaattorin ja lastenvaunujen kanssa.

> että näkö- ja kuulovammaiset voivat asioida ja liikkua kaupungissa turvallisesti ja itsenäisesti, eikä polvivaivaisen tai matkalaukkuja raahaavan tarvitse pysäkiltä kiivetä raitiovaunuun tai bussiin.

> lähde: Helsinki kaikille -projekti. 10 vuotta esteetöntä kaupunkia -raportti.> lisätietoa: hel.fi/helsinkikaikille

26

työhyvinvointi


> Painonhallinnassajokainenaskelontärkeä,jaarkiliikunnanlisääminensaattaaajanmittaantoimiaparemminkuinliikuntaharrastus.Terveydenkannaltariittävämääräonvähintään10000askeltapäivässä.

> Liiallisenistumisenontodettuolevanhaitallistaliikuntaharrastuksestahuolimatta.Liikunnanmääräeikorvaaliikkumattomuutta.

> Kaikestaaikuistenvapaa-ajanliikunnastarunsaskolmannestapahtuuluonnossa.Ulkoiluluonnossaelvyttää,lisäähyvinvointiajamielihyvää.

> Pyöräilyjakävelysopivatkaikille.Jo30minuutin

työmatkaliikuntakattaaterveysliikunnanvähimmäisvaatimukset.

> Liikuntasäästääkustannuksiajalisääterveyttä:liikunnallasaavutetutterveyshyödytvoivatollaaiheutuneitakustannuksiasuuremmat.

> Hyvälihaskuntoehkäiseeselkäoireita,helpottaakipuajaauttaaselviämäänarjesta.

Lisää Liikuntaa, pois passiivisuus

Istuminen on lihaksille miltei täydellinen lepotila, joka vastaa ener-giankulutukseltaan lähes sohvalla makaamista. Mukava asento työ-pöydän ääressä tai löhöily työpäivän päätteeksi on keholle tuttua, mutta sillä saattaa olla epäedullisia vaikutuksia hyvinvointiin ja ter-

veyteen: niska-hartiaoireet lisääntyvät, samalla tulevat painonhallinnan haasteet ja lihasvoima heikkenee.

Olisikin hyvä miettiä, miksi ajaudumme arjessamme passiivisuutta edistäviin vaihtoehtoihin. Passiivisuutta selitetään monesti työkiireillä tai perhe-elämän aikatauluihin liittyvillä haasteilla. Moni käyttää autoa työmatkoihin ja muuhun liikkumiseen. Se on käytännöllistä ja saattaa olla joskus ainoa tapa toimia. Lasten ja aikuisten ruutuaika niin töissä, koulussa kuin kotonakin on lisääntynyt. Mutta olisiko aika miettiä arjen toimintatapoja uusiksi?

Monelle meistä on tärkeää kokea itsensä liikkuvaksi ihmiseksi. Liik-kuminen on mahdollisuus, jonka aloittamisesta tai lisäämisestä saa päät-tää itse. Jokainen pystyy tekemään pienen päätöksen, joka edistää omaa hyvinvointia. Käytännössä tämä voi tarkoittaa vaikkapa 10 minuutin kä-velylenkkiä tai pitkien istumajaksojen lyhentämistä. Oikean liikuntalajin löytämiseen kannattaa nähdä vaivaa, sillä kaikki liikuntamuodot eivät sovi kaikille. Jollekin innostuksen herättäjänä voi toimia liikuntakave-rin houkutteleminen mukaan. Oleellista on, että teet selkeän päätöksen, otat ensimmäisen askeleen ja olet ylpeä liikkumisestasi. •

Lähteet:UKK-instituutti,Lounais-SuomenLiikuntajaUrheilury(LiikU),SuomenLiikuntajaUrheilu,Työterveyslaitos,SuomenTule

Tiesitkö?

> KuntoliikkujaLiikuntaonosaelämäntapaasi.Liikutsäännöllisestijahaluat,ettäsydänsykkiinopeamminjapaitakastuu.Tarvitsetliikunnannostat-tamaamielihyvääjarentoaoloa.Sinutlöytääjumppasaleista,lenk-kipolultataikuntosalintreenilaitteesta.Saatatmyöspulahtaaaltaa-seenjakauhoakilometrinaamuherätykseksi.Hikipyyhejajuoma-pulloovatosalaukkusisisältöäjalompakossasionhenkilöstölii-kunnanedullinenkuntosalikortti.

> TerveysliikkujaPidätkävelystäjarennostahölkästä.Oletostanutpuolisol-lesikinkävelysauvat.Askelmittari löytyyainatakintai lau-

kun sivutaskusta. Nautit arjentuomistamahdollisuuksistaliik-kua.Oletsopinutnaapurinkans-sasäännöllisistäpyöräilylenkeis-tä, ja vesijuoksu kuuluu viikko-ohjelmaasi.Liikutitsellesihyvänolonpuolentunninpäivittäiselläliikunnalla. Osallistut henkilös-töliikunnanohjattuihinliikunta-ryhmiin.

> AloittamistaharkitsevaOletmontakertaaajatellutliikunnanaloit-tamista,muttaseonainajäänytajatuksentasolle.Tiedostat,ettäpitäisi,muttaetsaaaikaiseksi aloittaa, vaikka mieli tekisikin.Aloitapieninaskelinjavalitseliikuntamuo-to,jostapidät.Löytäisitkönäistäliikkujatyy-peistäomasi?

teksti PILVI HeInonen, VILLe KujaLa, KaIsa LaIne ja eeVa-LIIsa RautIaInenkuvitus atte LaKInnoRo

Passiivisuudellaonhuonovaikutusterveyteemme.Pienikinliikunnanmääränlisääminenedistäähyvinvointiamme.

Millainen liikunnan-

harrastaja olet?

Tässäneuvoja

eriliikkuja-

tyypeille.


> 18–64-vuotiaiden viikoittainen terveysliikuntasuositus: > Parannakestävyyskuntoaliikkumallauseanapäivänäviikossa(vähintään10 minuutinpätkissä)yhteensäainakin2,30tuntiareippaastitai1,15tuntiarasittavasti. > Kohennalihaskuntoajakehitäliikehallintaaainakinkaksikertaaviikossa.

> Lisätietoja Helmestä > Henkilöstö > Henkilöstöetuudet > Henkilöstöliikunta

> TaukoliikkujaPidättyöstäsi–seimeesinutmu-kaansa.Joskuspitkätkokouksettaityövuorotlaskevatenergiatasoasijapuuduttavatlihaksiasi.Onnek-si osaat katkaista työrytmisi, ve-nytteletjäseniäsijateetjumppa-liikkeitä,hoidat jonkuntyötehtä-väntapaamisella,etkälähetäsäh-köpostia,vaihtelettyöasentoasijanousetportaatkävellen.Helmenhenkilöstöliikuntasivujen tauko-liikuntavideotovatahkerassakäy-tössäsi.

> Arki- ja hyötyliikkujaOletnautiskelija.Saatvoimaaluonnostajaulkonapuu-hailusta.Tavallisimpiahyötyliikuntamuotojaovatkoiranulkoiluttaminen,lastenkanssaleikkiminen,ulkoilu,puu-tarha-japihatyöt,marjastus,sienestysjakalastus.Ulkoi-lukartannetti-sekäpaperiversioovatsinullehyödyllisiäretkiäsisuunnitellessa.

>TyömatkaliikkujaNautitliikunnanpienissäosissapäivänaikana.Säännöllisyyssekäliikunnanhar-rastamisenhelppousjaedullisuusvie-hättävätsinua.Yhdistättyönjaliikunnanparhaalla mahdollisella tavalla. Vähäi-sen vapaa-ajan vuoksi hyödynnät työ-matkaliikuntaa,silläkuntosalitaisään-nöllisetjumppatunniteivätmahduka-

lenteriisi.Käytäthyödyksesikevääl-läilmestynyttäpyöräilykarttaa.

TyöterveyspsykologiHanna Valkonenuskoo,ettämuutoksessapiileemahdollisuus.

psykologi

TyöelämänmuutostilanteetjatyöhyvinvointiNykyisTä TyöeLämääluonnehtiijatkuvamuutos:työpaikoillaontyypil-lisestimenossasamanaikaisestiuseitamuutoksia.Nevaikuttavatosaltaantyöhyvinvointiinjatuottavatväistämättäajoittaisiahäiriöitätyöntekemi-senarkeen.Työnhallinnantunnevoihorjua.Muutostentekeminenonkuitenkinvälttämätöntä.Työnmuutosjakehittäminenlähtevätuseinliik-keelleuusistatarpeista,joitahelsinkiläisilläonjulkisiapalvelujakohtaan.Muutoksessapiileetällöinmyösmahdollisuus,kunorganisaatioitajatyön-kuviauudistamallaonmahdollistatehdätyötäentistälaadukkaamminjasujuvammin.

TyöHyViNVoiNTi kumpuAAsujuvastaarkityöstä.Esimerkiksikiireenko-kemustyössävoiaiheutualiiansuurestatyömäärästätaitoisaaltaollaseu-raustaerilaisistaarkityönsujumattomuuksistajakatkoksista,joidensel-vittäminenjakorjaaminenvievätaikaa.Sujumatontyönteonarki,puut-teellinentyönorganisointi,epäselvättavoitteetjavastuutsekäepäyhte-näisettoimintatavatsaavatmielekkäänkintyöntuntumaankaoottiselta.Toimivassatyöyhteisössäonkäsitysperustehtävästäjasentavoitteista.Työsujuu,koskatyönjakoonselkeäjayhteisestisovittujapelisääntöjänou-datetaan.Yhteisiätoimintatapojapystytäänarvioimaantarvittaessakriit-tisesti,muttarakentavassahengessä.Ongelmiltajaristiriidoiltaeivältytätoimivassakaantyöyhteisössä,muttaniitäpystytääntarkastelemaanjarat-komaantyöhönliittyvinäepäselvyyksinä,eivätkänejohdahenkilötasollemeneviinkonflikteihin.

TyössäTApAHTuVATmuutoksetmuuttavatuseinrakenteita,joidenva-raansujuvaarkityöjatoimivatyöyhteisörakentuvat.Muutostilanteessauusiltatiimeiltätaiyksiköiltäpuuttuuuseinyhteistyönkannaltavälttä-mätönyhteinentoimintamallijatavoitteetsekäselkeätyönjakojaroolit.Tällöinpäädytäänuseintyöskentelemäänvanhojen,aiemmistayksiköis-täperiytyneidenmallienvarassa.Yhteisenmallinpuuttuessatörmätäänherkästiväärinkäsityksiinjakatkoksiin,jotkanostattavatärtymystäjatur-hautumista.Muutostilanteissajaerityisestiyksiköidenyhdistyessäonhyväpyrkiäluomaanyhteinenkäsitystyöstäjatyöntekemisestä–perustehtä-västä.Kokotyöprosessionuseinhyödyllistäperataauki.Lisäksiontärkeäähahmottaamillaisiatyönkuviajamillaistaosaamistatyöyhteisönjäsenilläon.Tämäauttaauseinhahmottamaantyön-javastuunjakoonliittyviäky-symyksiä.

ToimiNTATApojAHiTAAmpAA javaikeampaasekätunteitaherättäväm-pääonorganisaatiokulttuurinmuuttaminen.Organisaatiokulttuurisisäl-tääpaljon”piilossaolevaa”tottumusta,jokanäyttäytyyesimerkiksierilaisi-natoimintatapoinajakäsityksinäsiitä,millainentoimintaonoikeaajapal-veleeparhaitentyöntavoitteisiinpääsyä.Muutostilanteissatyöyhteisöissäonhyvävarataaikaajakannustaatuomaanesillekaikkiepäselvätasiat.Onluonnollista,ettämuutosaiheuttaatyöyhteisössäreaktioita,kysymyksiäjakeskustelua.Mahdollisuusjakaamuutoksenherättämättunteetviemuu-tosprosessiaeteenpäin.

PS.TyöterveyskeskuksenHelmi-sivuiltalöydätpaljonmuutokseenjatyö-hyvinvointiinliittyväätietoa,kannattaakäydätutustumassa!

28

liikkeellä


teksti Katja Pesonen kuvat tommi tuomi

Hannu Tanner on harrastanut perhosia

kohta 40 vuotta. Perhe suunnittelee jopa

lomamatkat hyvien perhospaikkojen mukaan. Tropiikin matkojen saaliit ovat toki värikkäitä, mutta kotimaiset perhoset ovat

silti kaikista rakkaimpia.

Hannu Tanner näyttää lasipurk-kia, jossa lymyää perhosen kotelo. Pian siitä sukeutuu aikuinen Mi-mas tiliae eli lehmuskiitäjä.

– Lehmuskiitäjän kehittymi-nen perhoseksi on vuoden prosessi. Minulla oli niitä enemmänkin, mutta jostain selittämättö-mästä syystä osa kuoli jo toukkavaiheessa, Tan-ner kertoo.

Rakennusviraston katu- ja puisto-osaston atk-suunnittelija Hannu Tanner on harrastanut per-hosten keräilyä vuodesta 1974. Pikkupoikana perheen kesänviettopaikalla Lopella hän seura-si viereisen naapurintilan pojan juoksua haavin kanssa pitkin maita ja mantuja.

Tanner näki luonnon jo silloin loputtoman tutkimisen lähteenä. Hän oli innokas lintuhar-rastaja, ja kun toiset keräsivät kasveja koulun biologian tunnille pelkästä pakosta, hän teki sitä vapaaehtoisesti viisivuotiaasta lähtien.

Naapurin pojan perhosharrastus innoitti Tanneria tekemään oman haavin rikkinäi-

sestä sulkapallomailasta. Hän repi vanhan verkon irti ja kiinnitti reunoihin muo-

vipussin, johon oli pistellyt reikiä. Se

toimi. Tanner sai sillä neitoperhosen, Nymphalis, joka oli siihen aikaan erittäin harvinainen. Hä-nellä on se vieläkin tallella. Nykyään neitoperho on yleisempi kuin nokkosperhonen, Nymphalis urticae.

Kotimaisuuden tenhoTannerilla on kodissaan kokonainen huone omis-tettu perhosten säilytykseen. Massiiviset lipastot kätkevät sisäänsä satoja perhoslajeja pikkurillin kynnen kokoisista lepattajista lähes teelautasen mittaisiin eksoottisiin väripilkkuihin. Tällainen on esimerkiksi Malesian matkalta napattu lintu-siipiperhonen, Trogonoptera brookiana.

– Perhosharrastuksen ansiosta suunnittelem-me perheen kesken lomamatkatkin hyvälle per-hosalueelle. Matkat tropiikkiin ovat olleet mie-leenpainuvimpia. Viimeksi olimme vaimon kans-sa kolme viikkoa Sumatran sademetsissä. Kauas ei kuitenkaan tarvitse lähteä löytääkseen mie-lenkiintoisia lajeja: runsas perhoskanta löytyy lä-heltä Virosta, missä käymme usein. Olen muun muassa löytänyt Saarenmaalta muurahaissinisii-ven, Glaucopsyche arion, joka on Suomessa uhan-alainen, hän kertoo.

Kun harrastuksellaon siivet

29

”Perhosharrastajilla on tärkeä rooli lajitietämyksen kartoittamisessa Suomessa.”


Eniten häntä kiinnostavat silti kotimaiset perhoset, ja niistä erityisesti suurperhoset. Suurperhosia on noin tuhat Suomen 2 500 perhoslajista, loput 1 500 on pikkuperhosia. Pikkuperhosten siipiä on turhan kinkkistä levittää, joten Tanner kerää niitä vain satunnaisesti.

– Kiitäjät, kehrääjät, yökköset ja mittarit ovat kiinnostavimpia.

Suomalaiset perhoset voivat aluksi näyttää vaatimattomilta tropiikin suuriin ja hehkuviin verrattuna, mutta harjaantunut silmä näkee kotimaisen kauneuden.

– Suomalaisilla perhosilla on mielenkiintoisia elintapoja, ja vaikka ne eivät ensisilmäyksellä näytä kovin värikkäiltä, läheltä katsottuna niissä on valtavasti erikoisia kuvioita, ja samassa lajissa voi olla myös eroavaisuuksia. Eri lajitkin voivat näyttää samoilta, joten tunnistusta varten niitä on tutkittava tarkemmin. Tällainen monimuotoisuus on kiehtovaa.

Siipien kanssa tarkkanaKokonaisuudessaan Tannerilla on kokoel missaan noin 9 000 perhosta. Kun hän ennen keräsi kaikenlaisia perho sia, nykyään hän metsästää vain tiettyjä lajeja.

– Säilytystila yksinkertaisesti loppuu kesken, hän nauraa.

Eikä ihme. Lipastojen perhoslaatikoiden lisäksi harrastushuoneen hyllyillä on vieri vieressä levityslautoja, joihin nämä hennot jalokivet on kiinnitetty kuivumaan.

Levityslautojen keskellä on syvä ura, johon perhosen vartalo asetetaan ja kiin

nitetään neulalla. Sen jälkeen ohuen ohuella paperilla levitetään pikkuhiljaa perhosen yhdessä olevat siivet lautaa vasten. Takasiivet ja etusiivet avataan erikseen.

Prosessi on työläs, mutta sorminäppäryys kehittyy tekemällä. Tanner asettelee tätä nykyä neljä perhosta tunnissa.

– Erityisen tarkkana on oltava tuntosarvien kanssa, sillä ne alkavat kuivua

pian perhosen kuoltua ja murenevat helposti. Perhosta pidetään laudalla parisen viikkoa ennen kuin sen voi irrottaa.

Perhosten käsittelyä varten hänellä on 30 paria erilaisia pinsettejä ja erikokoisia hyönteisneuloja. Mikroneula on ohuempi kuin hius ja vain 10 millimetriä pitkä. Sitä tarvitaan esimerkiksi pikkuperhosten neulaamiseen. Pöydällä kiiltää lisäksi kunnon mikroskooppi.

– Monet perhoslajit joudutaan määrittämään genitaalitunnistuksella, sillä siipien perusteella jotkut näyttävät täysin samoilta. Genitaalitunnistuksessa perhosen sukuelimet irrotetaan ja keitetään lipeässä, minkä jälkeen niitä voidaan tutkia mikroskoopilla. Tätä harjoittelen vielä parhaillaan.

Kedonhoito sivutuotteena90 prosenttia perhoslajeista on yöaktiivisia. Siksi Tanner tekee vapaaajallaan perhosretkiä päiväsaikaan nykyään harvoin, suurin piirtein viisi kertaa kesässä.

– Töissäkin nimittäin pitäisi ehtiä käymään, hän hymyilee.

Hän vie usein antoisalle perhospaikalle valo tai syöttirysän, johon voi jäädä kerralla satoja perhosia. Hän päästää menemään ne, joita ei tarvitse kokoelmiinsa. Kustakin lajista hän haluaa hankkia kahdeksan yksilöä: neljä koirasta ja neljä naarasta. Rysän paikaksi riittää usein oman talon piha Siuntiossa.

Perhosharrastuksen pirteä sivutuote on kedonhoito.

– Kulotan ja niitän pieniä niittyjä sekä istutan niihin uutta kasvillisuutta sen mukaan, mitä perhoslajeja toivon siellä viihtyvän. Kesäpaikallani Tenholassa olen pitänyt huolta eräästä niitystä jo 20 vuotta.

Perhosharrastajilla on tärkeä rooli lajitietämyksen kartoittamisessa Suomessa, ammattilaiset kun eivät ehdi joka paikkaan. Tosin Tanneria voisi kyllä hyvällä omallatunnolla kutsua ammattilaiseksi. Hän kirjoitti muutama vuosi

sitten Kauri Mikkolan kanssa kirjan Perhospuutarha. Viime vuoden kesällä Dragsvikin va

ruskuntaalueen asukkaat pyysivät Tanneria tekemään kartoitus

ta perhoslajeista alueella, johon suunniteltiin korkeita kerrostaloja. Intensiivisen etsimisen jälkeen hän löysi sieltä erittäin harvinaisen jalavantöyhtökoin, Bucculatrix albedinella. Rakennussuunnitelmat jäädytettiin siihen paikkaan. •

n Eniten Hannu Tanneria kiinnostavat kotimaiset perhoset, erityisesti suurperhoset. Niitä on noin tuhat lajia Suomen 2 500 perhoslajista.

n n

näyt

tely

t


Kuva

toim

isto

Rod

eo

ilmoitustaulu Tiedot palstalle [email protected] aineistopäivä on 3. lokakuuta.

Syksyn koulutuksian Haluatko keHittää ammattitaitoasi oppisopimuksella? Opetusviraston oppisopi-mustoimisto järjestää oppisopimuskoulutuksena:- Liiketalouden perustutkinto, merkonomi. Koulutus on tarkoitettu toimistotehtävissä toimiville. - Tieto- ja viestintäalan perustutkinto, datanomi, Virastomestarin ammattitutkinto - Sihteerin ammattitutkinto, Taloushallinnon ammatti- ja erikoisammattitutkinnot- Kiinteistönhoitoalan perus-, ammatti- ja erikoisammattitutkinnot - Vanhustyön erikoisammattitutkinto - Hotelli-, ravintola- ja cateringalan perustutkinto kokki tai tarjoilija- Kiinteistöpalvelujen perustutkinto kiinteistönhoitaja tai toimitilahuoltaja> lisätiedot: [email protected], oppisopimus.hel.fi

Vihreitä nettisaittejan RakennusviRasto on julkaissut osoit-teessa vihreatsylit.fi kahdeksan kävelyreit-tiä, joissa esitellään 46 helsinkiläistä puis-toa. Sivusto täydentyy tulevaisuudessa uu-silla reiteillä ja puistoilla sekä ruotsin- ja englanninkielellä. Tarkoitus on innostaa helsinkiläisiä vierailemaan puistoissa.

Autonomian ajanmarkkinatn lauantaina 22.9. klo 10–16 järjeste-tään Hietalahden torilla 1800-luvun alun tyyliset markkinat osana uutta Autonomian aika -festivaalia. Festivaali on yksi Helsinki 200 vuotta pääkaupunkina -juhlavuoden syksyn päätapahtumista.

Markkinoilla suositaan kaikkea itse tehtyä, kerättyä, kierrätettyä, tuotettua ja suun-niteltua. Torin, katosten ja myyjien ulko-asussa toivotaan mahdollisuuksien mu-kaan käytettävän puuta, lasia, pärekoreja ja luonnonkuituja.

Myyntipöytien varaukset: tukkutorin asiakaspalvelu, puh. 310 23565, [email protected]. Pöytää varatessa tulee mainita Auto-nomian aika -festivaali.

Ylipormestarin asukasilta Lauttasaaressan YlipoRmestaRi Jussi paJunen isännöi perinteistä asukasiltaa Lauttasaaressa 20.9. klo 18.30 alkaen Lauttasaaren yhteiskoululla, Isokaari 19. Lauttasaarelaiset voivat esittää kysymyksiä Pajuselle sekä virastopäälliköille ja asiantuntijoille. Asukasiltaa voi seurata suorana lähetyksenä Helsinki-kanavalla ja kaapelitelevision StadiTV:ssä. Tilaisuutta voi myöhemmin katsella Helsinki-kanavan tallenteesta. hel.fi > Uutiset.

Henkilöstö-liikunta tiedottaan Henkilöstöliikunnan oHJatut liikuntaryhmät alkoivat 3.9. Liikunta-kalenteri löytyy Helmen henkilöstö-

liikunnan sivuilta, vapaita paikkoja voi tiedustella henkilöstöliikuntakonsulteilta.Henkilöstöliikunnan kuntosalien (Liikuntamylly, Töölön kisahallin A-puoli ja Yrjönka-

tu) syyskausi 3.9.–31.12. henkilöstön hintaan 30 euroa.kuntosalikorttien myynti 3.9. alkaen> Liikuntaviraston kassalta (Paavo Nurmen kuja 1 e) ma–pe klo 9–16> Liikuntamyllyn (Myllypurontie 1) liikuntapaikanhoitajilta sen aukioloaikoina> Yrjönkadun (Yrjönkatu 21 B) uimahallin kassalta sen aukioloaikoina (www.hel.fi/liikunta)

> lisätiedot ja ilmoittautumisohjeet löydät Helmestä > Henkilöstö > Henkilöstöetuu-det > Henkilöstöliikunta.

> lisätiedot: pilvi Heinonen, [email protected], puh. 310 87822 tai eeva-liisa Rautiainen, [email protected], puh. 310 87821

LIIKKEELLE- liikuntaneuvontan liikkeelle-Hankkeen kohderyhmänä ovat ne kaupungin työntekijät, joilla on todettu olevan ris-ki sairastua – tai ovat jo sairastuneet – aikuisiän eli kakkostyypin diabetekseen. Toisena kohderyhmä-nä ovat he, joille liikuntaa voidaan suositella ma-sentuneen mielialan hoitoon. Ota yhteyttä omaan työterveyshoitajaasi ja tiedustele hankkeesta.

Liikuntaneuvojalta saat yksilöllistä tietoa sinul-le sopivasta terveyttä edistävästä liikunnasta. Tar-tu tilaisuuteen, sillä säännöllisellä, kevyelläkin lii-kunnalla voi ehkäistä kakkostyypin diabetesriskiä. > tiedustelut: liikuntaneuvoja, liikuntavirasto, puh. 040 163 2378

28.9.2012–20.1.2013 iron sky ja nanna susin Helsingin taidemuseo tennispalatsi täyttyy syksyllä kahdesta vaikuttavasta mut-ta hyvin erilaisesta näyttelystä. Keväällä Berliinissä ensi-iltansa saanut Iron Sky on musta tieteiskomedia kuussa asuvista natseista ja heidän maanvaltauksestaan. Elokuva sai ris-tiriitaisen vastaanoton mutta myös palkintoja. Näyttelyssä on elokuvan tekemiseen liit-tyvää rekvisiittaa puvuista kuvakäsikirjoituksiin ja pienoismalleihin.

Yksi aikamme menestyneimmistä taiteilijoista Nanna Susi räväyttää silmiemme eteen näyttelyn verran uusia ekspressiivisiä maalauksia. Teoksissa on muun muassa taiteilijan tuotannossa harvinaisia kasvo-aiheita. Maalauksissaan taiteilija pohtii, miksi olemme yksin? Mikä meitä muuttaa? Suden tuotannossa heijastuu elämän monitasoi-suus ja rosoisuus. > helsingintaidemuseo.fi

kuva iStockphoto

31

Pek

ka S

auri

Ristikko nro 4/2012

Lähetä ristikon vastaussanat yhteystietojesi kera 3.10. mennessä osoitteella [email protected].

Kerro samalla mielipiteesi lehdestä!

Vastanneiden kesken arvomme leffalippuja.Ristikon oikea vastaus löytyy 3.10. jälkeen netistä samasta osoitteesta lehden verkkojulkaisun kanssa, www.hel.fi/helsinginhenki.

Kaikkien vastanneiden kesken arvottiin leffalippuja, jotka menivät seuraaville: Mauri Katajamäki, Kati Kalaoja, Leila Alakoski, Arja Isokoski ja Tarja Lindroth. Kiitos osallistumisesta!



Jus

si P

aJu

ne n

GoGosyys–lokakuu 2012

23.8.–8.9. mikko kallinen & the comPanyKanneltalon galleriassa on 20-juhlavuoden kunniaksi esillä kaksi interaktiivista koreografiaa, joita käyttäjä voi ohjailla. > kanneltalo.fi

7.9. & 14.9. kissoJen yöNäe Korkeasaaren kissapedot niiden omimpaan aikaan ja osallistu suojelutyöhön lajien säilyttämiseksi klo 16-24 . > korkeasaari.fi

20.–30.9. rakkautta Ja anarkiaaSuomen suurin elokuvafestivaali järjestetään 25. kerran. > hiff.fi

14.9. vuoden saavutusHakuaika umpeutuu vuoden merkittävintä innovaatiota hakevaan Kaupunginjohtajan vuoden saavutus -kilpailuun.

1.10.kallion kirJasto 100 vuottaNäyttelyjä, satutunteja, kirjailijavieraita ja dekkari-iltoja. > helmet.fi/kallionkirjasto

19.–20.10. ääni & vimma -festivaaliSuomen suurin bändikilpailu järjestetään Kulttuuriareena Gloriassa. Ohjelmassa myös viime vuosien parhaimmistoa. > nuoriso.hel.fi

24.10. helsingin henki nro 5 ilmestyyAiheina tuleva strategia, ruokasyksy, uudet kuntoremontit, kaupunginorkesteri 130 vuotta, vanhusten palveluverkko ja digitaaliset pelit.

042012

{ uus

i duu

ni }

Maksuton ei ole sama kuin ilmainen.””

Senioreiden digivelho> kuka: Lutfor Rahman> ammatti:projektivastaava > töihin: 14.5.> toimiPaikka: Kampin palvelukeskus, sosiaalivirasto

Mikä on Seniorit ja syrjäytyneet atk-aikaan -hanke? Sosiaaliviraston hankkeessa annetaan atk-opastusta ikäihmisille, eläkeläisille ja myös työelämän ulkopuolella oleville henkilöille, erityisesti maahanmuuttajataustaisille. Tavoi-te on, että ihmiset, jotka ovat digisyrjäytymi-sen vaarassa pysyisivät ajan tasalla ja mukana yhteiskunnassa. Mitä projektivastaava tekee? Järjestän atk-opastusta näille valituille kohde-ryhmille, koordinoin projektia, suunnittelen, tiedotan ja myös itse ohjaan. Mitä teit ennen tätä hanketta? Toimin sosiaaliohjaajana Kustaankartanon vanhustenkeskuksessa. Olen myös tehnyt hoitoalan työtä monissa eri palvelutaloissa ja vanhustenkeskuksissa Helsingin, Vantaan sekä Espoon alueilla.Kenen kanssa teet yhteistyötä kaupungin sisällä ja keiden ulkoisten tahojen?

Teen yhteistyötä kaupungin palvelukeskus-ten, palvelutalojen, kirjastojen sekä suomen-kielisen työväenopiston kanssa. Ulkoiset tahot ovat Enter ry, Arcada, Koulutus- ja Kehityskes-kus Palmenia ja Lasipalatsin Mediakeskus. Millainen on työyhteisösi ja ketkä ovat lähimmät kollegasi? Työkenttäni on koko Helsinki, mutta toimipis-teeni on Kampin palvelukeskus. Teen työtä kehityskonsultti Outi Pauligin, Kampin pal-velukeskuksen johtaja Riitta Kauppilan sekä myös tiedottaja Tuuli Pekkalan kanssa.Mitä asioita olet ensimmäisenäsaanut eteesi? Olen ollut mukana mielenkiintoisissa kokouk-sissa, seminaareissa ja erilaisissa tapahtumis-sa. Olen tiedottanut hankkeesta eri tahoille.Mitkä ovat suurimmat haasteet työssäsi? Haasteena on kommunikointi eri kulttuuri-taustaisten ihmisten kanssa. Kaipaammekin kielitaitoisia vapaaehtoistyöntekijöitä ikäihmi-set atk-aikaan eli Matka-hankkeeseen. Mikä on suosikkipaikkasi Helsingissä? Vantaanjoen maasto Oulunkylän ja Tuomarin-kylän läheisyydessä, missä käyn lenkkeilemäs-sä, sekä Eiran ranta.Missä asut ja miten kuljet töihin? Asun Oulunkylässä ja kuljen töihin bussilla ja metrolla.

kuv

a M

ari L

ehm

onen

Helsingin henki

Documents

Helsingin henki 4/2012